Fiat Punto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fiat Punto on Fiatin vuosina 1993–2018 valmistama pieni henkilöautomalli, joka korvasi Fiat Unon. Punto on ollut useina vuosina Suomen myydyin pikkuauto, ja maailmanlaajuisestikin Punto on Fiatin myydyin malli. Kesäkuussa 2005 oli maailmanlaajuisesti valmistettu jo yhteensä viisi miljoonaa Puntoa. Punton seuraajaksi esiteltiin vuonna 2017 Fiat Argo, jota kuitenkin myydään ainoastaan Etelä-Amerikan markkinoilla.[1]

Fiat Punto I (1993–1999)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiat Punto I
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Italia
 Puola
Valmistaja Fiat
Valmistusvuodet 1993–1999
Korimalli 2-ovinen cabriolet
3-ovinen hatchback
5-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Muotoilija Giorgetto Giugiaro
Bertone
Edeltäjä Fiat Uno
Seuraaja Fiat Punto II
Teknisesti samankaltaisia Fiat Barchetta
Lancia Y
Tekniset tiedot
Moottori R4
Iskutilavuus 1,1–1,7 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
CVT-automaatti

Ensimmäisen sukupolven Punto esiteltiin kesällä 1993 seuraajaksi Unolle, jolle oli ehtinyt olla markkinoilla yli kymmenen vuotta. Punto oli Giorgetto Giugiaron suunnittelema, ja se oli edeltäjäänsä Unoa pehmeämmin muotoiltu. Ilmanvastuskerroin oli hyvä, 0,31. Edeltäjäänsä verrattuna Punto oli seitsemän senttimetriä pidempi kokonaispituudeltaan ja yhdeksän senttimetriä akseliväliltään. Leveys oli kasvanut kuudella senttimetrillä ja korkeus kolmella senttimetrillä. Lisäksi painoa oli noin sata kiloa aiempaa enemmän. Sisätilat olivat luokkansa suurimmat.[2] Unon valmistus jatkui Punton rinnalla vielä jonkin aikaa. Punto valittiin Vuoden autoksi Euroopassa 1995.[3][4]

Uudesta mallista pyrittiin tekemään aiempaa ympäristöystävällisempi ja turvallisempi. Vuoden 1997 Euro NCAP -kolaritestin tulos oli kuitenkin vain kaksi tähteä,[5] kun Volkswagen Polo[6] ja Ford Fiesta[7] parhaimpina pikkuautoina ylsivät kolmeen tähteen. Testi suoritettiin lisävarusteisella kuljettajan turvatyynyllä varustetulle Puntolle, kun se taas oli Polossa ja Fiestassa vakiona. Korimalleina olivat kolmi- ja viisioviset hatchbackit sekä vuonna 1994 esitelty Bertonen suunnittelema nelipaikkainen avomalli Cabrio.[4]

Viisiovinen Fiat Punto.

Punton ainoat moottorit Suomessa olivat Unossakin käytetty 1,1-litrainen 55-hevosvoimainen FIRE ja siitä kehitetty 1,2-litrainen 75-hevosvoimainen versio. Muilla markkinoilla tarjottuja vaihtoehtoja olivat 1,2 (60 hv), 1,6 (88 hv), 1,4 GT (133 hv) sekä dieselmoottorit 1,7 D (57 hv) ja 1,7 TD (71 hv).[4]

Suomessa myytävä mallisto oli suppea: 55 S kolmiovisena sekä viisioviset 75 S ja 75 SX.[4]

Fiat Punto Cabrio

S-mallin vakiovarusteluun sisältyi lämmitettävä kuljettajan istuin, sävylasit, sisältä säädettävät ulkopeilit ja takaluukun avaus sisältä. SX-mallissa oli lisäksi vakiona kaksiosainen takaselkänoja, keskuslukitus, sähköikkunat edessä, etusumuvalot ja kierroslukumittari.[4]

Suomen tuontiohjelmassa ei ollut paremmin varusteltuja ELX- ja HSD-malleja, joissa oli muun muassa ABS-jarrut ja kuljettajan turvatyyny sekä enemmän mukavuusvarusteita.[4] Myöskään urheilullista GT-mallia ei tuotu Suomeen. Siinä oli korinväriset puskurit ja ulkopeilit, etusumuvalot, helmalevikkeet ja kevytmetallivanteet.

Vuoden 1997 mallistoon tehtiin pieniä parannuksia jousitukseen, ilmanvaihtoon ja lämmityslaitteen ohjaukseen. Samalla värivalikoima uusittiin ja kojelaudasta tuli tummempisävyinen. Syksyllä 1997 mallistoa täydensivät 16-venttiilinen, 86-hevosvoimainen versio 1,2-litraisesta moottorista sekä 60-hevosvoimainen turbodiesel. Kesän 1998 Stile-erikoismalleissa oli SX:n lisäksi korinväriset puskurit, kauko-ohjattu keskuslukitus ja kevytmetallivanteet.[4]

Fiat Punto II (1999–2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiat Punto II
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Italia
Valmistaja Fiat
Valmistusvuodet 1999–2010
Muut nimet Zastava 10
Korimalli 3-ovinen hatchback
5-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Edeltäjä Fiat Punto I
Seuraaja Fiat Grande Punto
Teknisesti samankaltaisia Fiat Idea
Lancia Musa
Lancia Ypsilon I
Tekniset tiedot
Moottori R4
Iskutilavuus 1,2–1,9 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen robotti
CVT-automaatti

Toisen sukupolven Punto esiteltiin kesällä 1999. Sen osista 80 prosenttia oli täysin uusia verrattuna edeltäjään.[8] Ulkomuoto oli aikaisempaa kulmikkaampi, ja kolmi- ja viisiovisten mallien muotoilu erosi toisistaan erityisesti peräosassa. Ajovalot olivat kirkaslasiset ja projektorityyppiset, mutta ajovaloyhdistelmän keskellä sijaitsevien vilkkujen havaittavuus oli tavanomaista huonompi. Ohjaus oli erittäin kevyt, mutta lisäksi ohjauksen herkistämiseksi oli erityinen City-asento. Äänieristyksen parantamiseen sanottiin kiinnitetyn erityistä huomiota, mutta rengasmelu oli edelleen voimakas. Säilytyslokeroita lisättiin asiakkaiden toivomuksesta.[4]

Viisiovinen Fiat Punto.

Korin galvanoitujen osien määrää oli lisätty ja vääntöjäykkyyttä parannettu. Turvallisuudessa oli tapahtunut merkittävää edistystä, sillä Punto oli nyt luokkansa kärkijoukossa. Vuoden 2000 Euro NCAP -kolaritesti, josta Punto ansaitsi neljä tähteä,[9] tehtiin kuitenkin edellisen sukupolven tapaan turvatyynyllä varustetulla autolla, ja Punto oli edelleen luokkansa ainoa auto Suomessa, jossa vakiovarustukseen ei sisältynyt ensimmäistäkään turvatyynyä. Testin jälkeen nousseen kohun seurauksena Fiat päätti lisätä kuljettajan turvatyynyn vakiovarusteeksi.[4]

Toisen sukupolven facelift-malli.

Mallistoon kuului aluksi kolme bensiinimoottoria, joista Suomeen tulivat 1,2-litraiset 60- ja 80-hevosvoimaiset, joista jälkimmäinen oli 16-venttiilinen. Ero suorituskyvyssä näiden kahden välillä oli minimaalinen. Malliston huipulla oli 130-hevosvoimainen 1,8 HGT, jossa oli normaalin varustuksen lisäksi sivuturvatyynyt, nahkaverhoiltu urheiluohjauspyörä, kojelaudan alumiinikoristeet, kevytmetallivanteet, takaspoileri sekä urheilulliset puskurit ja sivuhelmat. Dieselvaihtoehtoja muissa maissa olivat 1,9 D (60 hv) ja 1,9 JTD (80 hv).[4]

Perusmalli oli nyt nimetön ja sisälsi keväästä 2000 lähtien radio/CD-soittimen. Kuljettajan turvatyyny maksoi 1 400 markkaa ja neljän turvatyynyn paketti 5 900 markkaa.[4]

Fiat Punto HGT

SX oli varustettu ohjaustehostimella, keskuslukituksella, sähköikkunoilla edessä ja kuljettajan turvatyynyllä. ELX:ssä oli lisäksi korinväriset puskurit, kaksiosainen takaselkänoja, sisävalon viive, ajotietokone ja kierroslukumittari.[4]

Ilmastointi oli vakiona Cool-rinnakkaismalleissa ja vuoden 2003 alun Dynamicissa, joka muuten vastasi SX-tasoa.[4]

Kesällä 2003 Punto koki kasvojenkohotuksen. Umpikeulan sijasta autossa oli nyt kromikoristeinen musta etusäleikkö. Aiemmasta poiketen keula oli nyt myös samanlainen kolmi- ja viisiovisissa korimalleissa. Ajovalot olivat aikaisempaa suuremmat ja tehokkaammat. Kolmiovisessa oli aiempaa leveämmät takavalot. Sisällä kojelaudan keskikonsoli oli kokenut muutoksia ja uudet verhoilukankaat olivat entisiä laadukkaammat.[4] Uusia saataville tulleita varusteita olivat ajonvakautusjärjestelmä ESP, luistonestojärjestelmä MSR, mäkilähtöavustin, pysäköintitutka, tuulilasinpyyhinten sadetunnistin ja kaksivyöhykkeinen automaatti-ilmastointi.[8]

Fiat Punto Classic

60-hevosvoimaista 1,2-litraista moottoria oli uudistettu polttoainetaloudellisuun parantamiseksi. Uutta 1,4-litraista bensiinimoottoria sekä 1,3- ja 1,9-litraisia Multijet-dieseleitä ei tuotu Suomeen.

Jousitusta oli parannettu vaimentamaan tehokkaammin tärinöitä. Korirakenteessa uutta oli kiertojäykkyyttä parantava suurlujuusteräksinen tukipalkki.[4] Turvavarustukseen sisältyi nyt kaikissa malleissa kaksi turvatyynyä, turvavöiden esikiristimet ja voimanrajoittimet sekä aluksi myös ABS-jarrut. Lisävarusteena sai sivuturvatyynyt ja turvaverhot (yht. kuusi turvatyynyä).

Perusvarustetaso Actualissa oli vakiona edellä mainittujen turvallisuusvarusteiden lisäksi lämmitettävät etuistuimet, ohjaustehostin ja radio/CD-soitin. Active sisälsi ajotietokoneen, kierroslukumittarin, korinväriset puskurit, keskuslukituksen, sähköikkunat edessä ja takaistuinten pääntuet. Dynamicissa oli kauko-ohjattava keskuslukitus, ilmastointi ja kylkilistat. 80-hevosvoimaisella moottorilla varustetuissa oli lisäksi korinväriset lämmitettävät sähköpeilit, kaksiosainen takaselkänoja ja ISOFIX-kiinnikkeet takaistuimella.[4]

Punto Actualin ja Activen korvasi lokakuussa 2004 Easy, josta ABS-jarrut oli karsittu pois. Muilta osin varustelu vastasi Activea. Vuoden 2005 alusta lähtien ABS-jarrut olivat pakollinen varuste uusissa henkilöautoissa. Saman vuoden maaliskuussa perusmallin nimeksi tuli Torino, jossa oli samat varusteet kuin Easyssa.[4]

Uusi Grande Punto esiteltiin vuonna 2005, mutta toisen sukupolven Punto pysyi vielä joillain markkinoilla myynnissä sen rinnalla. Vuonna 2007 Punto koki viimeisen uudistuksensa, jossa se sai uuden kokonaan kromatun etusäleikön. Sukupolven päättävä mallisto tunnettiin nimellä Classic. Valmistus päättyi lopulta vuonna 2010. Serbialainen autonvalmistaja Zastava valmisti vuosina 2005–2011 Puntoa lisenssillä Zastava 10 -nimisenä.

Fiat Grande Punto (2005–2018)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiat Grande Punto
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Brasilia
 Intia
 Italia
Valmistaja Fiat
Konserni Fiat Chrysler Automobiles
Valmistusvuodet 2005–2018
Muut nimet Fiat Punto Evo (2009–2012)
Fiat Punto (2012–2018)
Korimalli 3-ovinen hatchback
5-ovinen hatchback
Luokka B-segmentti
Muotoilija Giorgetto Giugiaro
Edeltäjä Fiat Punto II
Seuraaja Fiat Argo
Teknisesti samankaltaisia Alfa Romeo MiTo
Citroën Nemo
Fiat Fiorino III
Fiat Linea
Opel Adam
Opel Corsa D
Opel Corsa E
Opel Meriva B
Peugeot Bipper
Tekniset tiedot
Pohjalevy GM Fiat Small
Moottori R2
R4
Iskutilavuus 0,9–1,9 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen robotti

Vuonna 2005 Fiat esitteli täysin uudistuneen, Giorgetto Giugiaron suunnitteleman Grande Punton. Se on suhteellisen kookas auto edeltäjäänsä verrattuna, eikä sillä ollut juuri kokoeroa verrattuna esimerkiksi Fiat Stiloon. Auto rakennettiin General Motorsin ja Fiatin yhteistyössä kehittämälle pohjalevylle, jolle perustuu myös esimerkiksi Opel Corsa D. Noin 30 prosenttia näiden autojen osista on yhteisiä. Grande Puntoon perustuva sedan-malli Fiat Linea esiteltiin vuoden 2007 alussa.

Viisiovinen Fiat Grande Punto.

Vuoden 2005 Euro NCAP -kolaritestistä Grande Punto sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[10]

Abarth Grande Punto

Moottorit Suomessa olivat aluksi 1,4-litraiset 8V (77 hv) ja 16V (95 hv). Muilla markkina-alueilla oli tarjolla myös 1,2-litrainen bensiinimoottori sekä useita 1,3- ja 1,9-litraisia dieselversioita.[11]

Fiat Punto Evo

Perusmalli oli nimeltään Active. Siihen kuului kaksi turvatyynyä, keskuslukitus, lämmitettävät sähköpeilit, sähköikkunat edessä ja ajotietokone.[11]

Kalleimmassa Dynamic-mallissa oli lisäksi sivuturvatyynyt ja turvaverhot (yht. kuusi turvatyynyä), etusumuvalot, kauko-ohjattava keskuslukitus, kaksiosainen takaselkänoja ja manuaali-ilmastointi. Radio, aktiiviset pääntuet ja varapyörä olivat lisävarusteita.[11]

Fiat Punto

Vuonna 2009 esiteltiin uudistunut malli, jonka nimeksi tuli Punto Evo. Huomattavimmat ulkonäölliset erot Grande Puntoon verrattuna olivat uudet puskurit, takavalot ja etusäleikkö. Sisällä näkyvin muutos oli uusi keskikonsoli. Uutena moottorivaihtoehtona oli 1,4-litrainen (105 hv) MultiAir-bensiinimoottori.

Frankfurtin autonäyttelyssä syyskuussa 2011 esiteltiin kertaalleen kasvojenkohotuksessa uudistettu malli, jonka nimeksi palautettiin pelkkä Punto.[12][13] Ulkonäöllisistä uudistuksista suurimmat keskittyivät jälleen keulan ilmeeseen. Myös takapuskuri muotoiltiin uudelleen.

Uutena moottorivaihtoehtona esiteltiin kaksisylinterinen 0,9-litrainen TwinAir-turbomoottori, joka tuottaa tehoa 85 hevosvoimaa. Samaa moottoria on aiemmin käytetty Fiat 500:ssa.[12] Muut bensiinimoottorit olivat 1,2 (68 hv), 1,4 (75 hv) ja 1,4 MultiAir Turbo (103/133 hv). Dieselvaihtoehtona oli 1,3-litrainen (73/83 hv) Multijet.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fiat Argo voisi innostaa eurooppalaisiakin, mutta haaveeksi se jää Tekniikan Maailma. 4.6.2017. Viitattu 4.2.2018.
  2. Fiat Punto Carsfromitaly.net. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  3. 1995 – Fiat Punto Car of the Year. Arkistoitu 30.12.2010. Viitattu 12.10.2015. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q Fiat Punto (1993–2005) Ajovalo.net. Viitattu 27.6.2015.
  5. Fiat Punto 1997 Euro NCAP. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
  6. Volkswagen Polo 1997 Euro NCAP. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
  7. Ford Fiesta 1997 Euro NCAP. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
  8. a b Fiat Punto (1999 on) Carsfromitaly.net. Viitattu 5.6.2018. (englanniksi)
  9. Fiat Punto 2000 Euro NCAP. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
  10. Fiat Grande Punto 2005 Euro NCAP. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
  11. a b c Autoesittely Fiat Grande Punto 2006 Autotalli.com. Viitattu 27.6.2015.
  12. a b Reportaasi: Frankfurtin autonäyttely. Auto Bild Suomi, 23.9.2011, nro 18.
  13. a b Fiat Punto (2012–) Review Parkers. 29.6.2012. Viitattu 20.9.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]