Eläintarha (Helsinki)
Eläintarha (ruots. Djurgården) on puistoalue Helsingin Taka-Töölössä. Vilkasliikenteinen Helsinginkatu erottaa sen Töölönlahdesta. Pohjoisessa Eläintarha rajoittuu Nordenskiöldinkatuun, jonka toisella puolella, Auroran ja Laakson sairaaloiden välistä johtaa viherkäytävä Keskuspuistoon. Kuitenkin myös Eläintarha ja Töölönlahti mielletään usein osaksi Keskuspuistoa.[1] Nordenskiöldinkadun yli valmistui 2012 suuri jalankulkusilta Auroransilta, joka yhdistää Eläintarhan ja varsinaisen Keskuspuiston.[2]
Eläintarhaan on aiemmin luettu kuuluviksi myös Linnunlaulun huvila-alue sekä Tokoinrannan puistoalue; tästä muistuttavat yhä alueella sijaitsevien Eläintarhantien ja Eläintarhanlahden nimet.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eläintarha sai alkunsa vuonna 1851, kun Henrik Borgströmin perustama puistoyhtiö[3] vuokrasi kaupungilta laajan alueen Töölönlahden pohjoispuolelta.[4][5] Yhtiö rakennutti alueelle kävelyteitä, kuivautti siellä paikoitellen olleet suot sekä perusti kesäravintoloita, mutta muilta osin alueen alkuperäinen, laajalti kallioinen luonto säilytettiin. Borgströmin lahjoittamilla varoilla Helsingin puutarhayhdistys rakennutti sinne myös Talvipuutarhan. Ennen Eläintarhaa Helsingistä puuttui maksuton puisto, jossa kaikki kaupunkilaiset olisivat viihtyneet.[6]
Alueesta tuli pian suosittu retkeilyalue. Aluksi sen nimenä oli Töölönpuisto, mutta 1870-luvulla nimeksi vakiintui Eläintarha tukholmalaisen esikuvansa Djurgårdenin mukaan. Vuonna 1889 alueelle aiottiin myös perustaa eläintarha, joka sitten kuitenkin sijoitettiin Korkeasaareen.[7] Nimi virallistettiin vuonna 1909. [8] Tukholman Djurgården oli saanut nimensä 1500-luvulla, kun siitä tuli kuninkaan metsästyspuisto.[9] Lähes alusta lähtien rautatie kuitenkin jakoi alkuperäisen puistoalueen kahtia, ja radan itäpuolella sijaitseva osa sai sittemmin nimen Alppipuisto. 1900-luvun alussa Eläintarha oli kaupungin suurin puisto.[10]
Urheilupuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eläintarha on ennen kaikkea Suomen huomattavin urheilupuisto. Urheilupaikkoja alettiin suunnitella alueelle 1890-luvulta alkaen.[10] Ensimmäiseksi, vuosina 1907–1910, sinne rakennettiin Eläintarhan urheilukenttä, joka on yksi Suomen aktiivisimmin käytetyistä yleisurheilukentistä. Kenttä uusittiin perusteellisesti vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisoja varten. Kisoissa kenttä toimi lämmittely- ja harjoittelupaikkana.[11]
Myöhemmin alueelle on rakennettu myös Olympiastadion, Uimastadion, Helsingin jäähalli, Töölön pallokenttä, Töölön jalkapallostadion, sekä uusimpana elokuussa 2006 avattu skeittipuisto Micropolis. Lähellä on myös Töölön kisahalli.
Eläintarhassa ajettiin vuosina 1932–1963 kuuluisat Eläintarhanajot, joka oli Suomen tärkein moottoriurheilutapahtuma. Katsojia oli enimmillään 82 000.[12]
Kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hugo Simbergin maalauksen Haavoittunut enkeli (1903) taustalla on maisema Töölönlahdelta Eläintarhasta. Paikka on nimetty taiteilijan samalta paikalta piirtämissä luonnoksissa.[13] Taulussa näkyvä Töölönjoen uoma lahden pohjoisrannalla ei ole enää nykyään nähtävissä maastossa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys (PDF) 2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 5.4.2023.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kampinmalmin ja Töölön aluesuunnitelma 2017-2026 (PDF) 13.12.2016. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nordenski%C3%B6ldinkadun+yli+rakennetaan+k%C3%A4velysilta/1135234740443 (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat
- ↑ Alppipuisto. Dendrologian Seura — Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki 1986.
- ↑ Asmo Alho & Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos, s. 212,234-235, Otava 1962
- ↑ Töölönlahden puistoalueen historia Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ Eläintarhan alueenympäristöhistoriallinen selvitys, s. 15
- ↑ Suomalainen paikannimikirja, s. 46. Karttakeskus, 2007. ISBN 9789515939760.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 94. Helsingin kaupunki, 1969.
- ↑ Stockholms gatunamn, s. 37. Stockholmia förlag, 2005. ISBN 9789170311528.
- ↑ a b Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 39
- ↑ MTV3 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Moottoriurheilumuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leppänen, Marko: Maalaukseen astuminen - Haavoittunut enkeli Eläintarhassa Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia. 16.4.2010. Viitattu 19.6.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eläintarha (Helsinki) Wikimedia Commonsissa
