Propaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Propaani
Tunnisteet
Muut nimet n-Propaani
CAS-numero 74-98-6
PubChem CID 6334
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H8
Moolimassa 44,1 g/mol
Ulkomuoto väritön kaasu
Sulamispiste −187,6 °C (85,5 K)
Kiehumispiste −42,09 °C (231,1 K)
Tiheys 0,0018324 g/cm3 (kaasu, 25 °C, 1 atm)[1]
Liukoisuus veteen 0,007 g / 100 ml (20 °C)

[2]

Propaani eli n-propaani (C3H8), jonka rakennekaava on CH3CH2CH3, on normaaliolosuhteissa väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 44,1 g/mol, sulamispiste −189,7 °C, kiehumispiste −42,1 °C, leimahduspiste −104 °C, itsesyttymislämpötila 450 °C ja CAS-numero 74-98-6.

Propaania erotetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Sitä käytetään muun muassa kotitalouksissa ja teollisuudessa nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa.[3] Kilogramma propaania sisältää energiaa 12,8 kWh (46 MJ). Propaanista valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. Myös propaanin klooratut johdannaiset ovat merkittäviä teollisuuskemikaaleja.[4]

Turun yliopiston biokemian laitoksella on onnistuttu tuottamaan propaania Escherichia coli -bakteerin avulla. Tämä on ensimmäinen tunnettu propaania tuottava biosynteesimenetelmä.[5]

Propaanin elintarvikkeiden E-koodi on E944. Elintarvikkeissa propaania käytetään lähinnä ponneaineena[6] tai pakkauskaasuna.

Palaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Propaanin palaessa syntyy hiilidioksidia (CO2) ja vettä (H2O).

C3H8 + 5 O2 → 3 CO2 + 4 H2O

Käyttö päihtymystarkoituksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Propaania käytetään joskus päihdetarkoituksessa imppaamalla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Susan Budavari (päätoim.): The Merck Index, s. 1341. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 978-0-911910-12-4. (englanniksi)
  2. Propaani Käyttöturvallisuustiedote. 30.12.2015. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 5.3.2021.
  3. a b Imppaus Päihdelinkki.fi. 9.6.2014. Viitattu 15.5.2021.
  4. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 19. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  5. Mikrobit saatiin tuottamaan propaania 3.9.2014. Turun yliopisto. Viitattu 5.3.2021.
  6. E944 - Propaani Ruokavirasto. Viitattu 26.9.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Propaani.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.