Typpioksidi
| Typpioksidi | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 10102-43-9 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NO |
| Moolimassa | 30,01 |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | -164 °C °C |
| Kiehumispiste | −152 °C °C |
| Tiheys | 1,3402 g/dm3 |
Typpioksidi eli typpimonoksidi (NO), typen (N) ja hapen (O) kaasumainen yhdiste, joka hapettuu helposti typpidioksidiksi (NO2). Se on yksi typen oksideista, joilla tarkoitetaan kaikkia typen ja hapen yhdisteitä.
Typen oksidit ovat haitallisia luonnon ja maaperän happamoitumista aiheuttavia kaasuja. Varsinkin teollisuudesta ja liikenteestä aiheutuu paljon typen oksidien päästöjä. Typen oksidien päästöt ovat ongelma, koska niitä syntyy teollisuuden palamisreaktioissa (kuten kivihiiltä poltettaessa) aina, vaikka palava aine ei sisältäisikään typpeä, sillä ilmassa on typpeä. Ilmakehässä typen oksidit liukenevat veteen ja muuttuvat typpihapoksi. Kun tämä typpihappo sataa maaperään, se aiheuttaa luonnon happamoitumista.
Hyötykäyttö [muokkaa]
Typpioksidia käytetään lääketieteessä, inhalaattorilla hengitettynä muun muassa sirppisoluanemian hoidossa, ja se helpottaa äkillistä hengitysvajausta eli ARDS-oireyhtymää, samoin se auttaa vastasyntyneitä hengitysvaikeuksissa ja myös estää ohitusleikkauksessa siirretyn suonen tukkeutumisen.[1]
Typpioksidia käytetään muun muassa kaasukaarihitsauksessa suojakaasuun lisättynä. Typpioksidi reagoi hitsauksessa muodostaen otsonin kanssa typpidioksidia (NO + O3 ⇒ NO2 + O2)
Typpioksidin moolimassa on 30,01 g/mol ja CAS-numero 10102-43-9.
Lähteet [muokkaa]
- WSOY: Aine ja Energia: Kemian tietokirja
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Typpioksidin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Nitric Oxide (englanniksi)
- DrugBank: Nitric Oxide (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Nitric oxide (englanniksi)
- KEGG: Nitric oxide (englanniksi)
argon (E 398) | butaani (E 943a) | happi (E 948) | helium (E 939) | hiilidioksidi (E 290) | isobutaani (E 943b) | propaani (E 944) | typpi (E 941) | typpimonoksidi (E 942) | vety (E 949)