Nesteytetty maakaasu
Nesteytetty maakaasu (LNG, engl. liquefied natural gas) on nesteolomuodossa olevaa maakaasua, jota voidaan kuljettaa LNG-säiliöaluksilla pitkiäkin matkoja. Normaalissa ilmanpaineessa maakaasu pysyy nesteenä, jos sen lämpötila on alle −163 °C. Tämän vuoksi sen kuljettamiseen tarvitaan erikoisrakenteinen, hyvin lämpöeristetty säiliöalus. Nesteyttämisellä maakaasu tiivistyy 600-kertaisesti, joten tämä mahdollistaa maakaasun toimitukset siirtoputkia ja pumppuasemia rakentamatta. Tämä ominaisuus tekee nesteytetystä maakaasusta vapaammin kaupattavan, öljyn kaltaisen energiahyödykkeen.
Nesteytettyä maakaasua saadaan jäähdyttämällä maakaasu −160 celsiusasteen lämpötilaan, jolloin se saadaan nestemäiseen olomuotoon. Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 m³ maakaasua. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa putkiverkoston ulkopuolella laiva- tai rekkakuljetuksina. Käyttökohteissa LNG höyrystetään kaasuksi. LNG on metaania, jonka oktaaniluku on 130 ja lämpöarvo 13,7 MWh/tn (vrt. raskas polttoöljy 11,4 MWh/tn).
Aineen tekniset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lämpötila: noin −160 °C
- Tiheys nestemäisenä: 421 kg/m³
- Tiheys kaasumaisena: 0,73 kg/m³
- Lämpöarvo: 13,7 kWh/kg (esim. nestekaasu 12,8 kWh/kg ja öljy 11,8 kWh/kg)
- Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 m³ maakaasua
LNG höyrystyy välittömästi, mikäli sitä vuotaa ilmakehään. Höyrystynyt LNG-kaasu on ilmaa kevyempää, ainakin noin puolet ilman tiheydestä. Nestemäinen LNG muodostaa höyrystyessään jääkylmää kaasua, joka voi aiheuttaa pahoja palovamman kaltaisia paleltumia kuten myös LNG nestemäisenä ollessaan. Suljetussa tilassa (kuten putken osa tai kaasusäiliö) ollessaan, ilman kunnollisia varolaitteita, kuten varoventtiilejä, kaasu voi myös aiheuttaa rajun paineennousun ja tilan repeämisen. Mikäli LNG-säiliön eristeet vaurioituvat rupeaa LNG höyrystymään rajusti ja voi aiheuttaa voimakkaan paineennousun ja kylmän kaasumaisen maakaasun ulospurkautumisen. Kuten jäähdyttämällä nesteytetyillä kaasuilla yleensä, myös LNG:n kanssa kosketuksissa olevat eristämättömät putket ja varusteet jäähtyvät hyvin rajusti ja keräävät ilman kosteudesta ja hiilidioksidista jäätä ympärilleen. Näihin osiin tai näistä osista irrotettuihin jääkappaleisiin paljaalla iholla koskemisesta voi seurata palovamman kaltainen paleltuma.
Höyrystetyn/kaasumaisen LNG:n syttymis- ja räjähtämisominaisuudet vastaavat metaanin ominaisuuksia.
Nesteytetty maakaasu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gasum Oy:llä on Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella oma nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos, joka valmistui kesäkuussa 2010. Tuotantolaitos tuottaa lähes 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Gasumilla on laitoksen yhteydessä noin 2 000 kuutiometrin tuotevarasto.
Kehityshankkeita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaliskuussa 2014 Gasum ilmoitti valinneensa Suomen ensimmäisen tuontiterminaalin sijoituspaikaksi Porin Tahkoluodon. Noin kymmenen henkeä työllistävän terminaali valmistui kesällä 2016.[1] toisena vaihtoehtona oli Turun Pansio, jonne Gasum on myös valmis rakentamaan terminaalin, mikäli kysyntää riittää.[2]
Lisäksi Gasum suunnittelee Finngulf LNG -hankkeessa suuren LNG-tuontiterminaalin rakentamista Etelä-Suomeen, joko Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin[3]. Terminaalissa LNG höyrystetään kaasuksi ja syötetään maakaasuverkostoon. LNG:tä voidaan myös toimittaa terminaalista nestemäisessä muodossa proomuilla tai säiliöautoilla uusiin käyttökohteisiin, kuten laivojen polttoaineeksi tai teollisuuden käyttöön. Terminaalin yhteyteen tulisi LNG:n varastosäiliö. Terminaalin sijoituspaikka ja kokoluokka riippuvat kaasuyhteydestä Baltiaan ja mahdollisesti myönnettävästä EU-tuesta[4].
Suomalaiset teollisuusyritykset Manga LNG Oy, Outokumpu, SSAB:n terästehtaat, EPV Energia Oy ja energiayhtiö Gasum puolestaan saivat käyttöönsä LNG-terminaalin Tornion Röyttään vuonna 2019.[5][6]
Yhteistyösopimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wärtsilä ja Shell ovat tehneet yhteistyösopimuksen elokuussa 2011 vauhdittaakseen nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöä laivaliikenteen polttoaineena. Shell aikoo valmistaa Wärtsilän ja muiden asiakkaiden käyttöön LNG:tä. Yhteistyösopimus on kohdennettu Yhdysvaltoihin ja myöhemmässä vaiheessa tulee kattamaan laajemman maantieteellisen alueen.[7]
Valtion myöntämät tuet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työ- ja elinkeinoministeriö päätti tukea kolmen LNG-terminaalin rakentamista yhteensä 65,2 miljoonalla eurolla.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen ensimmäinen LNG-terminaali avataan Porissa Yle.fi. 6.7.2016. Viitattu 14.12.2022.
- ↑ Kaasuterminaali Poriin – Hannus poksauttaa samppanjapullon auki. 4.3.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 4.3.2014. Viitattu 4.3.2014.
- ↑ https://www.gasum.fi/tuotteet/lng/tuontiterminaaliInkooPorvoo/Sivut/Tuontiterminaali.aspx[vanhentunut linkki]
- ↑ LNG-terminaalin paikka EU:n päätettäväksi. Helsingin Sanomat. 20.5.2013. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Tiihonen, Jarno: Tornioon avattu LNG-terminaali on Pohjoismaiden suurin – Kasvihuonepäästöt vähentyvät viidenneksellä Yle Uutiset. 11.6.2019. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Manga Lng. Manga LNG. Arkistoitu 1.10.2017. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Wärtsilä and Shell sign co-operative agreement to promote use of LNG as a marine fuel. (Wärtsilä tiedote Shellin kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta LGN hyödyntämiseen liittyen.) Wärtsilä. Arkistoitu 26.10.2012. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ TEM tukee kolmen LNG-terminaalin rakentamista 65,2 miljoonalla eurolla. (Tiedotteet: Energia) Työ- ja elinkeinoministeriö. 18.9.2014. Arkistoitu 17.10.2014. Viitattu 8.4.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nesteytetty maakaasu Wikimedia Commonsissa
