Maitotalousopisto

Valtion maitotalousopisto oli aiemmin Suomessa oppilaitos, joka antoi korkeampaa opetusta maitotaloustuotteiden valmistuksessa ja maitotalouden alalla.

Opiston toiminta ja johtaminen

Maitotalousopisto toimi Jokioisten tilalla valtion maitotalouskoelaitoksen yhteydessä. Maitotalousopiston toiminta oli maataloushallituksen ja opiston oman johtokunnan valvonnan alainen.

Maitotalousopiston johtokunnan muodostivat maitotalousopiston johtaja, maitotalouskoelaitoksen johtaja sekä meijeriliittojen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustaja. Näistä jäsenistä yhden määräsi puheenjohtajaksi maataloushallitus.

Diplomi-insinööri, opetusneuvos Olof Larkka toimi opiston johtajana vuodesta 1931 aina vuoteen 1968 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Maitotalousopiston tehtävät

Maitotalousopisto toimi korkeampana oppilaitoksena voin, juuston ja muiden maitotaloustuotteiden valmistuksen alalla. Opistossa järjestettiin myös kursseja meijerinisännöitsijöiksi aikoville. Sen lisäksi opistossa voitiin järjestää muitakin erikoiskursseja maitotalousalalla toimiville henkilöille. Opistossa voitiin suorittaa ylivoimestarin ja ylijuustomestarin tutkinnot.

Opetus maitotalousopistossa

Oppijaksot

Maitotalousopiston oppikausi jakaantui kahteen oppijaksoon. Ensimmäinen oppijakso alkoi syyskuun alkupuolella ja päättyi seuraavan vuoden elokuun lopulla. Se käsitti tietopuolisen oppijakson ja kesäkautena valvonnan alaisena suoritettavan, noin viisi kuukautta kestäneen väliharjoittelun. Toinen oppijakso oli tietopuolinen ja alkoi syyskuun alkupuolella ja kesti seuraavan vuoden maaliskuun loppuun. Meijerinisännöitsijäkurssit kestivät noin kolme kuukautta.

Opetuksen sisältö

Maitotalousopistossa annettiin opetusta äidinkielessä, aine- ja asioimiskirjoituksessa, luonnontieteissä, laskennossa, yhteiskuntaopissa, osuustoimintaopissa, rakennusopissa, piirustuksessa, kotieläinten ruokinta- ja hoito-opissa, yleisessä maitotalousopissa, voinvalmistuksessa, juustonvalmistuksessa, kemiassa, bakteriaopissa, koneopissa, kirjanpidossa ja maitotalouden liikeopissa. Opetukseen voitiin sisällyttää myös yleistä kansalaissivistystä edistäviä aineita.

Eri oppiaineissa oli käytettävä mahdollisimman paljon havainto-opetusta. Varsinaisen opetuksen ohella oppilaille oli järjestettävä erilaisia harjoituksia meijerissä ja laboratoriossa sekä annettava ohjausta maitotaloudellisissa neuvontatehtävissä. Tämän lisäksi oppilaille oli varattava tilaisuus voimistelu-, urheilu- ja lauluharjoituksiin.

Meijerinisännöitsijäkursseilla annettiin opetusta meijeriopissa, liikeopissa ja kirjanpidossa, biokemiassa, osuustoiminnassa, kansantaloudessa ja liikekirjeenvaihdossa sekä niiden ohella täydennysopetusta muissa opiston opetusohjelmaan kuuluneissa aineissa.

Pääsyvaatimukset opistoon

Pääsyvaatimukset opiston oppilaaksi

Päästäkseen opistoon oppilaaksi hakijan tuli olla täyttänyt 20 vuotta sekä esittää todistukset siitä, että hän oli puhdasmaineinen, ettei hän sairastanut tarttuvaa tautia, että hänellä oli säännöllisesti kehittynyt terve ruumiinrakenne ja terveet aistielimet, ja että hänellä oli holhoojan suostumus, mikäli hän oli vajaavaltainen. Näiden lisäksi hakijan tuli esittää todistus siitä, että hän oli suorittanut tietopuolisen meijerikoulun oppimäärän ja sen jälkeen valvonnanalaisena harjoitellut vähintään vuoden ajan juustomeijerissä taikka että hän oli juustonvalmistuskurssin oppimäärän suorittaneena samoin harjoitellut vähintään vuoden voimeijerissä taikka että hakija oli suorittanut oppikoulun 5. luokan oppimäärän ja tämän jälkeen valvonnanalaisena harjoitellut voimeijerissä vähintään kaksi vuotta ja sen jälkeen juustomeijerissä vähintään vuoden.

Maataloushallitus saattoi kuitenkin hyväksyä opiston oppilaaksi henkilön, joka oli suorittanut ylemmän kansakoulun oppimäärän ja täydentävät oppimäärät maataloushallituksen hyväksymissä aineissa sekä valvonnanalaisena harjoitellut voimeijerissä vähintään kaksi vuotta ja juustomeijerissä vähintään vuoden.

Pääsyvaatimukset meijerinisännöitsijäkurssille

Meijerinisännöitsijäkurssille pääsemiseksi vaadittiin, että hakija oli suorittanut maitotalousopiston oppimäärän ja sen jälkeen toiminut yhden vuoden meijerialalla. Maataloushallitus saattoi kuitenkin hyväksyä eri hakemuksesta meijerinisännöitsijäkurssille henkilön, joka oli suorittanut tietopuolisen meijerikoulun oppimäärän ja sen jälkeen toiminut kaksi vuotta meijerialalla.

Katso myös

• Meijerikoulu

Kirjallisuutta

• Perko, Touko: Meijerskasta agronomiin. Suomen maitotalousopetuksen historiaa. Meijerioppilaitoksen kannatusyhdistys, 2011.

Aiheesta muualla

• Valtion maitotalousopisto, Jokioinen 1930–1975 Arkistonmuodostaja: Valtion maitotalousopisto (Arkistoitu – Internet Archive), Arkistolaitos.