Jokioisten kartano

Jokioisten kartano
Jokoioisten kartano toimii nykyään MTT:n hallintotiloina. Kuvassa kartanon päärakennus
Sijainti	Jokioinen
Koordinaatit	60°48′28″N, 23°28′53″E
Rakennustyyppi	asuinrakennus, MTT:n hallintotila
Valmistumisvuosi	1562
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Jokioisten kartano on Lounais-Hämeessä, nykyisessä Jokioisten kunnassa, aivan Forssan kaupungin naapurustossa sijaitseva kartano. Kartano perustettiin vuonna 1562, jolloin Ruotsin kuningas Eerik XIV antoi Klas Kristersson Hornille läänitykseksi Portaan hallintopitäjän Jokioisten neljänneskunnan, joka käsitti nykyisen Jokioisten kunnan sekä osia nykyisistä Ypäjästä, Humppilasta ja Forssasta silloisen Tammelan kirkkopitäjän alueella. Myöhemmät omistajat olivat tunnettuja sukuja, heidän joukossaan mm. Flemingit, Jägerhorn af Spurilat, Reuterholmit, von Willebrandit sekä Mannerheimit.

Kartanon suuruuden aika alkoi 1752 kun kapteeni Reinhold Johan Jägerhorn osti kartanon, se käsitti tuolloin noin puolet silloisesta Jokioisten neljänneskunnasta, jota myöhemmin ruvettiin kartanon mukaan kutsumaan Jokilääniksi. Jägerhorn kasvatti maaomistuksiaan niin, että kartano lopuksi kattoi lähes koko Jokioisten neljänneskunnan, noin 32 000 hehtaaria. Jokioisten 1750-luvun alussa rakennettu hienoteräinen saha oli Hämeessä lajiaan ensimmäisiä. Jägerhorn joutui kuitenkin luopumaan kartanostaan vuonna 1773. Kartanon taloutta onnistui kehittämään Jägerhornin sisarenpoika maaherra ja kenraalimajuri Ernst Gustav von Willebrand (nuorempi), joka omisti sen vuodesta 1791.

Von Willebrandin johdolla kartano aloitti Jokioisten kunnan teollistamisen, mikä johti nopeasti siihen, että Jokioinen kasvoi yhdeksi Hämeen maakunnan merkittävistä teollisuuspaikkakunnista. Von Willebrand tehosti ja laajensi kartanon sahateollisuutta 1790-luvulla ja perusti kartanon maille tiilitehtaan, panimon ja viinanpolttamon. Teollisuuden lisäksi von Willebrand myös kehitti maatalouden ja karjanhoidon menetelmiä.

Päärakennus

Jokioisten kartano takaa

Kartanon päärakennuksen rakentamistyö aloitettiin 1794. Valmistuessaan se oli Suomen toiseksi suurin rakennus, siinä oli 30 huonetta. Rakennuksen suunnitteli Carl Christoffer Gjörwell. Päärakennus rapattiin kalkinvalkoiseksi.

Kartanon puisto on peräisin 1600-luvulla, ja päärakennuksen rakentamisen aikoihin kartanon ympärille suunniteltiin laajaa puistoa englantilaiseen tyyliin. Kartanon kasvihuoneet säilyivät aina 1900-luvulle asti.

Historiaa

Willebrandien hautamuistomerkki Jokioisten kartanonpuistossa. Kivi pystytettiin 1833.

Jokioisten kartanon jyvämakasiini ja sen tornikello

Kartanonherra von Willebrand menehtyi vuonna 1809 58 vuoden iässä. Hänen puolisonsa Vendla hoiti kartanoa kuolemaansa 1820 saakka, jolloin kartano maineen myytiin kahdelle vävylle.

Vajaat sata vuotta kestäneiden vaiheiden ja useiden omistajanvaihdosten jälkeen kartano päätyi Suomen rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin omistukseen.

Hieman ennen Suomen itsenäisyyttä venäläismieliset ampuivat Kordelinin ja kartanon pehtoori Paul Petterssonin 7. marraskuuta 1917. Kordelinilla ei ollut perillisiä, ja olojen vakiinnuttua Sisällissodan jälkeen kartano siirtyi Suomen valtiolle elokuussa 1918. Tuolloin kartanon pinta-ala oli yli 32 000 hehtaaria.

1920-luvulla toteutetun maareformin aikana kartanon maista lohkottiin 950 itsenäistä maatilaa. Kartanon hoitokunnan johdossa oli tuolloin senaattori E. Y. Pehkonen. Maareformi myös päätti vuosisatoja kestäneen alustalaisuuden ja torppariajan, jonka aikana oli nähty lukemattomia kiistoja ja koettu vääryyksiä.

Kartanon vaikutus teollisuuteen

Kun Turun–Toijalan rautatie rakennettiin, jäi Jokioinen teollisuuslaitoksineen syrjään ratalinjalta. Tämän vuoksi päätettiin rakentaa sivurata Humppilan asemalta Jokioisiin. Myöhemmin suunnitelma kehittyi siten, että päätettiin rakentaa kapearaiteinen rautatie Humppilasta Jokioisten kautta Forssaan palvelemaan Forssa-yhtiön puuvilla- ja tekstiilituotantoa. Tämän vuonna 1894 toteutuneen hankkeen, Jokioisten Rautatien, perinteitä jatkaa ja vaalii nykyään Jokioisten Museorautatie.

Rautatie mahdollisti tehokkaan teollisuuslaitosten tarvikkeiden ja tuotannon kuljettamisen Jokioisista ja Forssasta Humppilaan, missä ne siirtokuormattiin Valtionrautateiden juniin. Rautatie myös edisti Jokioisten alueen kehittymistä.

Nykyaika

• Jokioisten kartanon alueella toimii nykyisin MTT:n eri laitoksia. Kartanon päärakennus toimii laitoksien hallintorakennuksena.
• Jokioisten Kartanot Oy oli Suomen toiseksi eniten maataloustukea vuonna 2007 saanut tila yli 1,2 miljoonan euron tukipotilla.
• Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Jokioisten kartanon ja Loimijokilaakson viljelymaiseman yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Aiheesta muualla

• Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 8.1.2010.

• Georg Haggrén: Willebrand, Ernst Gustaf von (1751–1809) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.