Elias Canetti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elias Canetti Nobel-palkinto
Elias Canetti 2.jpg
Syntynyt 25. heinäkuuta 1905
Rustšuk, Bulgaria
Kuollut 14. elokuuta 1994 (89 vuotta)
Zürich, Sveitsi
Ammatit kirjailija
Kansallisuus Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Äidinkieli ladino
Ensiteokset Sokeat (1935)
Tuotannon kieli saksan kieli
Tunnustukset Nobelin kirjallisuuspalkinto (1981)
Uskonnollinen kanta juutalaisuus
Allekirjoitus Allekirjoitus

Tohtorintutkinto kemian alalta

Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elias Canetti (25. heinäkuuta 1905, Rustšuk, Bulgaria14. elokuuta 1994, Zürich, Sveitsi) oli bulgarialaissyntyinen brittiläinen Nobel-kirjailija, joka kirjoitti saksaksi.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canettin hautakivi Zürichissä.

Canetti syntyi Rustšukissa Bulgariassa vauraan kauppiaan Jacques Canettin ja tämän vaimon Mathilden perheeseen. Canettin suku oli Espanjan sefardijuutalaisia, jotka olivat paenneet Iberian niemimaalta vuonna 1492 juutalaisvainoja. Perheen alkuperäinen nimi oli Cañete, ja se muutettiin Canettiksi.

Canetti asui Bulgariassa vuodet 19051911, kunnes perhe muutti isän työn takia Lontooseen. Hänen isänsä kuoli 1912, ja Canettit muuttivat Wieniin. Canetti puhui äidinkielenään ladinoa ja lisäksi bulgariaa, englantia, ranskaa. Itävallassa asuessaan Canetti oppi saksaa, josta tuli hänelle melkein äidinkieli. Perhe asui 19161921 Zürichissä ja vuodesta 1924 Saksassa. Hän opiskeli kemiaa Wienin yliopistossa. Asuttuaan Itävallassa vuoteen 1938, jolloin Saksa miehitti Itävallan (Anschluss), Canetti muutti Lontooseen, jossa hän asui 1970-luvulle asti. Hänestä tuli Britannian kansalainen 1952. Viimeiset 20 vuottaan hän asui Sveitsissä.

Canetti sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1981.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canetti käänsi 1930-luvulla saksaksi kolme Upton Sinclairin teosta. Canettin omaan tuotantoon kuuluu matkakertomus Marrakešin ääniä, näytelmiä, yksi romaani Sokeat (Die Blendung) ja filosofis-sosiaaliantropologinen tutkielma Joukko ja valta (Masse und Macht) sekä omaelämäkerrallinen trilogia Soihtu korvassa, Silmäpeli ja Pelastunut kieli. Hän kirjoitti myös kolme näytelmää, mietelmiä sekä useita esseitä ja tutkielmia. Hän julkaisi ensimmäiset omat teoksensa 1930-luvulla mutta tuli laajemmin tunnetuksi vasta 1960-luvulta alkaen ja varsinkin Nobelin palkinnon jälkeen.[2] Häneltä julkaistiin postuumisti muistelmatrilogian jatko-osa Party im Blitz: Die englischen Jahre (2003) sekä esseekokoelma Aufsätze, Reden, Gespräche (2005).

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marrakešin ääniä: merkintöjä matkan jälkeen. Suomentanut Esa Adrian. Tammi, Helsinki 1982. (Alkuteos Die Stimmen von Marrakesch, 1967.) ISBN 951-30-5556-6
  • Ihmisen alue: muistiinmerkintöjä. Valinnut Johannes Edfelt. Suomentanut Liisa Laukkarinen. Tammi, Helsinki 1982. ISBN 951-30-5564-7
  • Sokeat. Suomentanut Liisa Ryömä. Tammi, Helsinki 1983. (Alkuteos Die Blendung, 1935.) ISBN 951-30-5386-5
  • Pelastunut kieli. Erään nuoruuden tarina. Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, Helsinki 1984. (Alkuteos Die gerettete Zunge, 1977.) ISBN 951-30-5614-7
  • Soihtu korvassa. Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, Helsinki 1985. (Alkuteos Die Fackel im Ohr, 1980.) ISBN 951-30-6200-7
  • Silmäpeli. Elämäntarina vuosilta 1931–1937. Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, Helsinki 1986. (Alkuteos Das Augenspiel, 1985.) ISBN 951-30-6401-8
  • Hetki eli Ehdonalaiset. Suomentanut Hanna Jääskinen. Suomen Teatteriliitto, Helsinki 1986. (Alkuteos Die Befristeten, 1952.)
  • Kellon salainen sydän: muistiinpanoja 1973–1985. Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, Helsinki 1990. (Alkuteos Das Geheimherz der Uhr, 1987.) ISBN 951-30-6897-8
  • Avainkorva: viisikymmentä luonnetta. Suomentaneet Markus Lång ja Jari Tammi. Pikku-idis, Helsinki 1994. (Alkuteos Der Ohrenzeuge: Fünfzig Charaktere, 1974.) ISBN 952-9589-16-6
  • Joukko ja valta. (Masse und Macht, 1960.) Suomentanut Markus Lång. Helsinki: Loki-kirjat, 1998. ISBN 952-9646-40-2. Näytteitä.
  • Häät. Suomentanut Markus Lång. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Helsinki 1999. (Alkuteos Hochzeit, 1932.)
  • Komedia itserakkaudesta. Suomentanut Markus Lång. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Helsinki 2000. (Alkuteos Komödie der Eitelkeit, 1934.)
  • Kirjailijan tehtävä. (Puhe.) Suomentanut Markus Lång. (Alkuteos Der Beruf des Dichters, 1976.) – Kulttuurivihkot 6/2004, s. 49–55. PDF
  • Tolstoi, viimeinen kantaisä. Suomentanut Markus Lång. (Alkuteos Tolstoi, der letzte Ahne, 1971.) — Nuori Voima 5/2007, s. 19–23.
  • Kung Fu-tse keskusteluissaan. Suomentanut Markus Lång. (Alkuteos Konfuzius in seinen Gesprächen, 1971.) — Parnasso 2/2008, s. 44–47.
  • Georg Büchner. Suomentanut Markus Lång. (Alkuteos Georg Büchner, 1972.) — Kerberos 1/2008, s. 38–45.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Árnason, Jóhann P. – Roberts, Davis 2004: Elias Canetti’s Counter-image of Society: Crowds, Power, Transformation. Camden House, Rochester. ISBN 1-57113-160-4
  • Hanuschek, Sven 2005: Elias Canetti: Biographie. Carl Hanser Verlag, München. ISBN 3-446-20584-5
  • Lorenz, Dagmar C. G. (toim.) 2004: A Companion to the Works of Elias Canetti. Camden House, Rochester. ISBN 1-57113-234-1
  • Lüdemann, Susanne (toim.) 2008: Der Überlebende und sein Doppel: Kulturwissenschaftliche Analysen zum Werk Elias Canettis. (Rombach Wissenschaft: Litteræ, 150.) Rombach, Freiburg. ISBN 978-3-7930-9474-6
  • Meyer, Christine 2004: Canetti lecteur de Stendhal: Construction d’une écriture autobiographique. L’université de Rouen, Mont-Saint-Aignan. ISBN 2-87775-381-6
  • McClelland, John S. 1989: The Crowd and the Mob: From Plato to Canetti. Unwin, London.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Literature 1981 (elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
  2. Liukkonen, P.: Books and writers: Elias Canetti Authors' Calendar. 2008. Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 26.9.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]