Halldór Laxness

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Halldór Laxness Nobel-palkinto
Laxness vuonna 1955
Laxness vuonna 1955
Syntynyt 23. huhtikuuta 1902
8. helmikuuta 1998 (95 vuotta)
Kansallisuus islantilainen
Ensiteokset Barn náttúrunnar (1919)
Tuotannon kieli islanti
Tunnustukset Nobelin kirjallisuuspalkinto (1955)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Halldór Kiljan Laxness (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, alun perin Halldór Guðjónsson, 23. huhtikuuta 1902 Reykjavik8. helmikuuta 1998 Mosfellsbær) oli islantilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1955.[1] Hänen tyttärensä on elokuvaohjaaja Guðný Halldórsdóttir.

Laxness aloitti uransa lehtiartikkelilla jo 14-vuotiaana. Hänen tuotantoonsa kuuluu 51 romaania, runoutta, artikkeleita, näytelmiä, matkakertomuksia, novelleja ja esseitä. Laxnessin ensimmäinen suuri romaani Salka Valka (1931 ja 1932) on kertomus nuoresta tytöstä köyhässä kalastajakylässä.

Laxness meni vuonna 1922 luxemburgilaiseen luostariin ja kääntyi katolilaiseksi. Hän otti itselleen toisen etunimen Kiljan irlantilaisen pyhimyksen mukaan. Käytyään 1930-luvulla Yhdysvalloissa hän alkoi taipua sosialismiin päin.[2] Aate näkyy etenkin romaanissa Atomiasema (1948). Sosialismiin päin kallellaan olevat ajatukset eivät olleet suosittuja NATO:on liittyneessä Islannissa.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salka Valka. (Salka Valka, 1931–1932.) Islannista suom. Jyrki Mäntylä. Suomennoksen tarkistanut Tapio Koivukari. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33524-6.
  • Läpi harmaan kiven. (Sjálfstætt fólk I–II, 1934–35.) Ruotsista suom. Kristiina Kivivuori. Runot suom. Kirsi Kunnas. WSOY, 1951.
  • Maan valo. (Heimsljós, 1938–40.) Ruotsista suom. Kristiina Kivivuori. Runot suom. Kirsi Kunnas. WSOY, 1953.
  • Islannin kello. (Íslandsklukkan, 1943–46.) Ruotsista suom. Kristiina Kivivuori. Runot suom. Kirsi Kunnas. WSOY, 1949.
  • Atomiasema. (Atomstöðin, 1948.) Ruotsista suom. Irmeli Niemi. WSOY, 1955.
  • Laulu sankareista. (Gerpla, 1952.) Ruotsista suom. Irmeli Niemi. Porvoo: WSOY, 1955.
  • Lapsuuden maisema. (Brekkukotsannáll, 1957.) Suom. Helena Raulo. WSOY, 1960.
  • Kivinen paratiisi. (Paradísarheimt, 1960.) Suom. Kai A. Saanila. WSOY, 1961.
  • Tunnustan maata. (Skáldatími, 1963.) Tekijän tarkistamasta tanskannoksesta suomentanut Toini Havu. WSOY, 1966.
  • Jäätikön jumalat. (Kristnihald undir Jökli, 1968.) Suom. Jyrki Mäntylä. WSOY, 1970.
  • Pitäjänkertomus. (Innansveitarkronika, 1970.) Suom. Jyrki Mäntylä. WSOY, 1971.
  • Laulu luojan antimista. (Guðsgjafaþula, 1972.) Suom. Juha Peura. WSOY, 1974. ISBN 951-0-06552-8.

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1919: Barn náttúrunnar
  • 1924: Undir Helgahnúk
  • 1927: Vefarinn mikli frá Kasmír

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1923: Nokkrar sögur
  • 1933: Fótatak manna
  • 1935: Þórður gamli halti
  • 1942: Sjö töframenn
  • 1954: Þættir
  • 1964: Sjöstafakverið
  • 1987: Sagan af brauðinu dýra
  • 1992: Jón í Brauðhúsum
  • 1996: Fugl á garðstaurnum og fleiri smásögur
  • 1999: Úngfrúin góða og Húsið
  • 2000: Smásögur
  • 2001: Kórvilla á Vestfjörðum og fleiri sögur

Artikkelikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1925: Kaþólsk viðhorf
  • 1929: Alþýðubókin
  • 1937: Dagleið á fjöllum
  • 1942: Vettvángur dagsins
  • 1946: Sjálfsagðir hlutir
  • 1950: Reisubókarkorn
  • 1955: Dagur í senn
  • 1959: Gjörníngabók
  • 1963: Skáldatími
  • 1965: Upphaf mannúðarstefnu
  • 1967: Íslendíngaspjall
  • 1969: Vínlandspúnktar
  • 1971: Yfirskygðir staðir
  • 1974: Þjóðhátíðarrolla
  • 1977: Seiseijú, mikil ósköp
  • 1981: Við heygarðshornið
  • 1984: Og árin líða
  • 1986: Af menníngarástandi

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1930: Kvæðakver
  • 1997: Únglíngurinn í skóginum

Matkakertomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1933: Í Austurvegi
  • 1938: Gerska æfintýrið
  • 1952: Heiman eg fór

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1934: Straumrof
  • 1950: Snæfríður Íslandssól (romaanista Islannin kello)
  • 1954: Silfurtúnglið
  • 1961: Strompleikurinn
  • 1962: Prjónastofan Sólin
  • 1966: Dúfnaveislan
  • 1970: Úa (romaanista Kristnihald undir Jökli)
  • 1972: Norðanstúlkan (romaanista Atomiasema)

Muistelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1975: Í túninu heima
  • 1976: Úngur eg var
  • 1978: Sjömeistarasagan
  • 1980: Grikklandsárið
  • 1987: Dagar hjá múnkum

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1992: Skáldsnilld Laxness
  • 1998: Perlur í skáldskap Laxness
  • 2001: Gullkorn úr greinum Laxness
  • 2001: Laxness um land og Þjóð


Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Literature 1955 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 3.2.2012. (englanniksi)
  2. Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 19011967. Elsevier, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hallberg, Peter: Halldór K. Laxness. (Halldór Kiljan Laxness, 1952.) Tekijän tarkistamasta ja täydentämästä laitoksesta suomentanut Toini Havu. Porvoo: WSOY, 1955.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]