Suomalainen rukous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalainen rukous
säveltäjä Taneli Kuusisto
sanoittaja Uuno Kailas (säk. 2 muod. Niilo Rauhala)
virsikirjan numero 584
virsikirjaan 1986

Suomalainen rukous (virtenä Siunaa ja varjele meitä) on Uuno Kailaan kirjoittama kristillis-isänmaallinen runo, joka ilmestyi ensimmäisen kerran hänen runokokoelmassaan Uni ja kuolema vuonna 1931.[1][2][3] Vuonna 1986 se otettiin mukaan Suomen evankelis-luterilaiseen virsikirjaan, jossa se on virsi numero 584.[4][5]

Isänmaallisesta runosta virreksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runo oli alun perin osa Kailaan vuoden 1930 itsenäisyyspäiväksi kirjoittamaa kolmiosaista runosarjaa Isänmaan päivä ja runo oli luonteeltaan hyvin uskonnolliselle ja isänmaalliselle Kailaalle erittäin läheinen. Kailaan ystävä Eino Salmelainen esitti jo silloin arvion, että runoa tullaan vielä lukemaan kirkossakin. Kailas sisällytti sen valittujen runojensa laitokseen, joka ilmestyi vain vähän ennen runoilijan varhaista kuolemaa.[6][7]

Kailaan runon sävelsi virreksi Taneli Kuusisto Yleisradion pyynnöstä syksyllä 1939, ja julkisesti se kuultiin ensimmäisen kerran Helsingin Messuhallissa pidetyssä konsertissa 25. marraskuuta 1939. Silloin sen esittivät Helsingin yhtyneet suomalaiset kirkkokuorot Kuusiston johtamina. Viisi päivää myöhemmin syttyi talvisota. Kun talvisodan päättäneen Moskovan rauhan voimaanastumisesta oli ilmoitettu radiossa 13. maaliskuuta 1940, seurasi ohjelmassa heti tämän jälkeen Suomalainen rukous.[7]

Kailaan alkuperäisessä runossa oli kolme säkeistöä, mutta Kuusiston sävelmällä laulettaviksi niistä soveltuivat alkujaan vain ensimmäinen ja viimeinen. Kun Suomalainen rukous vuonna 1986 hyväksyttiin virsikirjaan, mukaan otettiin myös toinen säkeistö, mutta Kailaan alkuperäisestä tekstistä melkoisesti poikkeavaksi muokattuna, jotta sekin saatiin sopimaan samaan sävelmään.[3][6] Virrestä on tehty useita levytyksiä ja kappaleen ovat levyttäneet muun muassa Jorma Hynninen, Mauno Kuusisto, Eino Grön, Jaakko Ryhänen sekä monet suomalaiset kuorot ja orkesterit.[8] Soile Isokoski on julkaissut myös samannimisen albumin vuonna 2003.[9]

Psykiatrian professori Kalle Achtén mukaan Suomalainen rukous on "kaunein koskaan kirjoitettu isänmaallinen runo".[3]

Vuoden 1931 versio runosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siunaa ja varjele meitä,
Korkein, kädelläs!
Kaitse kansamme teitä
vyöttäen voimalla meitä,
heikkoja edessäs!
Sulta on kaikki suuruus,
henki sun hengestäs.

Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat,
kunnes armosi alla
kukkivat roudan maat!
Vaivassa vaeltaneihin,
Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat!

Tutkien sydämemme
silmäsi meihin luo!
Ettemme harhaan kääntyis,
ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo!
Alati synnyinmaalle
siipies suoja suo!

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kailas, Uuno: Uni ja kuolema. WSOY, 1931.
  • Achté, Kalle: Uuno Kailas – runoilija psykiatrin silmin. Yliopistopaino, 2002.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kailas, Uuno: Uni ja kuolema. WSOY, 1931.
  2. Achté, Kalle: Uuno Kailas - runoilija psykiatrin silmin. Yliopistopaino, 2002.
  3. a b c Envall, Markku: Uuno Kailas psykiatrin silmälasein (artikkeli) 3.2.2002. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.11.2008. [vanhentunut linkki]
  4. 584 Siunaa ja varjele meitä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 2.3.2007. Viitattu 3.11.2008.
  5. Suomalainen rukous (Virsi 584) / Finsk bön Mieskuoro Sirkat. Viitattu 3.11.2008.
  6. a b Rytsä, Paavo: Suomalainen rukous (artikkeli) YLEn Elävä arkisto. Viitattu 3.11.2008. [vanhentunut linkki]
  7. a b Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret, s. 599–600. Helsinki: Kirjapaja, 2008.
  8. Suomalainen rukous Suomen Äänitearkisto. Arkistoitu 6.10.2016. Viitattu 3.11.2008.
  9. Suomalainen rukous Foni.fi – Äänitetietokanta. Viitattu 3.11.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]