Luettelo Heinolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelo Heinolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Heinolan kaupungissa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Heinolaan on liitetty Heinolan maalaiskunta.

Julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo on osa valtakunnallista Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Aatteen puolesta kaikkenne annoitte[1], Punaisten muistomerkki, Heinola[2] eli Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki[3][4] Heinolan hautausmaa, Siltakatu 40 61.2046°N, 26.0405°E Kaikuvuo, YrjöYrjö Kaikuvuo 1949
A. F. Airon muistomerkki[5][6] Maaherranpuisto 61.2048°N, 26.0289°E Pelkonen, ToivoToivo Pelkonen 2003
Flora[7] Heinolan taidemuseon piha, Kauppakatu 4 61.2022°N, 26.0288°E Juurikkala, AnjaAnja Juurikkala (2003)
Heinola–Piestany-ystävyyskaupunkien laatta[3] Piestanyn rantatiellä 61.1998°N, 26.0333°E 1977
Heinolan pommituksen muistomerkki[6] As Oy Heinolan Sepänpuiston piha, Telakkatie 3 61.1977°N, 26.0268°E 1985
Heinolan residenssin muistolaatta[3] Muistokivi Toripuistikossa 61.2024°N, 26.0306°E Kaupungin arkkitehtiosasto 1976
Heinolan seminaarin muistolaatta Seminaarirakennuksen ulko-oven pielessä, Lampikatu 5 61.2057°N, 26.0307°E
Hirviperhe (Valliherra I)[8] Moottoritien (VT 5) varressa, Tähtiniemen liittymä 61.1979°N, 26.0035°E Patomäki, PanuPanu Patomäki 2005
Jyrängön alikulun muraali[9] Piestanyn rantatie, Siltakadun sillan kohdalla Heinolan keskusta 61.1994°N, 26.0337°E Tolkkinen, MonaMona Tolkkinen 2018
Kalakissa[10] Heinolan kaupunginmuseon piha, Kauppakatu 14 61.2015°N, 26.0329°E Juurikkala, AnjaAnja Juurikkala 1970
Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsas[6][4] Kirkkopuisto, Siltakadun puolella kirkon läheisyydessä 61.202°N, 26.0367°E Leppänen, VeikkoVeikko Leppänen tai Leppänen, LauriLauri Leppänen[3] 1954[4] tai 1953[3]
Karjalan siirtolaisten hautakivi[6][1] Heinolan hautausmaa, Siltakatu 40 61.2059°N, 26.0415°E 1940
Kodin ja isänmaan puolesta kaatuivat[1] (Vapaussodassa kaatuneiden sankarivainajien hautamuistomerkki)[4] Heinolan hautausmaa, Siltakatu 40 61.2048°N, 26.0409°E Launis, IlmariIlmari Launis 1922
Käsinseisonta[11], eli Leikkiviä lapsia[3] Heinolan lukion puisto, Rajakatu (Kymenkartanon koulun piha[3]) 61.2112°N, 26.0386°E Patomäki, PanuPanu Patomäki 1983
Lentoon[11][3] Reumasäätiön sairaalan pihalla, Pikijärventie 1a 61.2074°N, 26.0684°E Patomäki, PanuPanu Patomäki 1983
Liikunnan pyörteissä[11][3][12] Kaupunginkirjaston edessä, Kauppakatu 12 (sijainnut Säästöpankin edustalla[3]) 61.2017°N, 26.032°E Patomäki, PanuPanu Patomäki 1983 tai 1985[12]
Niilo Helanderin patsas[3][13] Rantapuisto 61.2005°N, 26.0323°E Savikurki, ViljoViljo Savikurki 1966
Paimenkallion reliefi[3][4] Paimen [14] Paimenkallion puisto, Lampikadun ja harjukadun risteyksen pohjoispuolella, kallion kyljessä 61.2032°N, 26.0394°E Lähteenkorva, ArmasArmas Lähteenkorva 1964
Peuraperhe (Valliherra II)[8] Moottoritien (VT 5) varressa Kirkonkylän kohdalla Kirkonkylä 61.2439°N, 26.0509°E Patomäki, PanuPanu Patomäki 2006
Punaisten muistomerkki, Lusi[15] Kiialankangas, Ketlahdentie Lusi 61.3102°N, 26.1247°E 1940-luku
Punaisten muistomerkki, Vierumäki[16] Versowoodin sahan alue Vierumäki 61.1044°N, 25.9368°E 1949
Sankarien tammi[6] Suomen urheiluopiston piha Vierumäki 61.1138°N, 26.008°E 1977
Sankarihautojen muistomerkki (Usko tulevaisuuteen)[17] Vanha hautausmaa, Kirkkotie 1 Heinolan kirkonkylä 61.2518°N, 26.0675°E Mikkola, PaavoPaavo Mikkola 1950
Sankarihautojen muistomerkki (Sotilaan hyvästijättö)[18][3] (Sankaripatsas 1939-1944)[4][19] Heinolan hautausmaa, Siltakatu 40 61.2055°N, 26.0424°E Tirronen, ArmasArmas Tirronen (apunaan arkkitehdit rva ja hra Toiviainen)[4] 1952
Sotasairaalan muistolaatta, Heinolan seminaari[6] Seminaarirakennuksen ulko-oven pielessä, Lampikatu 5 61.2057°N, 26.0304°E 1990
Sotasairaalan muistolaatta, Vierumäki[6] Suomen urheiluopiston päärakennuksen sisäänkäynnin vieressä Vierumäki 61.1143°N, 26.0081°E 1990
Tammenlehvä - Talvi- ja jatkosodan muistomerkki[6] Maaherranpuisto 61.2044°N, 26.029°E 2001
Terijoen pakolaisten (1939) muistolaatta[6] Seminaarirakennuksen ulko-oven pielessä, Lampikatu 5 61.2057°N, 26.0305°E 1997
Trio (Trio diagonaali)[20][12] Heinolan kaupungintalon edusta, Rauhankatu 3 61.205°N, 26.0352°E Räsänen, KaukoKauko Räsänen 1985
Tukinuittaja[21][22] Rantapuisto 61.2014°N, 26.0275°E Cedercreutz, EmilEmil Cedercreutz (1920) 2001
Tulenkantajat[23][3] (Tulenkantaja)[24] Lyseonmäen koulun edessä 61.2072°N, 26.034°E Juurikkala, AnjaAnja Juurikkala 1987 tai 1986[3][24]
Uittomiehet[25][26] Moottoritien E75 (VT5) itäpuolella, Vierumäen liittymä Vierumäki 61.1144°N, 25.9262°E Patomäki, PanuPanu Patomäki 2007
Ukko-Pekan muistolaatta[3] Siltakatu 2, matalassa muistokivessä kadun varressa 61.1996°N, 26.0343°E 1964 ja 2017
Uuno Kailaan patsas[3][27][28] Maaherranpuisto, kaupunginkirjaston edustalla 61.2032°N, 26.0284°E Renvall, EssiEssi Renvall 1948
Vapaudenmuistomerkki eli Vapaussodan muistomerkki[3][29] Toripuistikko, Kauppakatu 61.2023°N, 26.031°E Wikström, EmilEmil Wikström 1921[3][29] tai 1922[30]
Vapaus Isänmaa 1918[1] Heinolan hautausmaa, Siltakatu 40 61.2047°N, 26.0408°E Kokko, KaukoKauko Kokko 1969
Viipurin hovioikeuden muistolaatta, Heinolan seminaari[6] Seminaarirakennuksen ulko-oven pielessä, Lampikatu 5 61.2057°N, 26.0306°E 1999
Viipurin hovioikeuden muistolaatta, Jyrängön koulu[6] Jyrängön koulu, Koskensaarentie 7 61.1945°N, 26.0338°E 1999
Vuosien 1939-1945 sotiin lähdön muistomerkki[6] Maaherranpuiston koilliskulma 61.2046°N, 26.0299°E 1986

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Heinolan hautausmaa (pdf) (Heinolan hautausmaan kartta) Heinolan seurakunta. Viitattu 30.6.2019.
  2. ↑ Punaisten muistomerkki Punaisten muistomerkit. Tyovaenliike.fi. Viitattu 17.6.2019.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 21. kesäkuuta 2019), s. 296 Heinola - Nähtävyyksiä (Osa 5: Keski-Suomi ja Etelä-Savo)View and modify data on Wikidata
  4. ↑ a b c d e f g Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-1-8, viitattu 16. syyskuuta 2019), s. 11 (Osa XII: Vanha Mikkelin lääni)View and modify data on Wikidata
  5. ↑ Ri­ta­ri­ken­raa­li Airon muistomerkki paljastettiin Kaleva. 13.9.2003. Viitattu 4.12.2017.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l Asko Alho: Muistomerkkikartoitus - Vuosien 1939–1945 sodista ja sotien veteraaneista kertovista muistomerkeistä Tammenlehvän Perinneliitto. 2013. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 25.12.2017.
  7. ↑ Peltola, Kalevi: Anja Juurikkalan näyttely 2016. Heinola-Seura. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 20.6.2019.
  8. ↑ a b Heinola hurahti tietaiteeseen Etelä-Suomen Sanomat. 2006. Viitattu 25.12.2017.
  9. ↑ Graffiti Jyrängön siltojen alle; Itä-Häme 13.9.2018
  10. ↑ Nämä kotimaan kohteet saavat kissaihmiset kehräämään kissakas.fi. 10.6.2015. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 14.6.2019.
  11. ↑ a b c Peltola, Kalevi: Heinolan kesä on avattu 2012. Heinola-Seura. Arkistoitu 16.5.2019. Viitattu 16.5.2019.
  12. ↑ a b c Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-1-8, viitattu 16. syyskuuta 2019), s. 10 (Osa XII: Vanha Mikkelin lääni)View and modify data on Wikidata
  13. ↑ Helanderin "lompsa" aukeni Heinolassa Itä-Häme. 2015. Viitattu 4.12.2017.
  14. ↑ Arkistoitu kopio Heinola-Seura. Arkistoitu 21.6.2019. Viitattu 21.6.2019.
  15. ↑ Punaisten muistomerkki Punaisten muistomerkit. Tyovaenliike.fi. Viitattu 16.1.2019.
  16. ↑ Vierumäen joukkohaudan muistomerkki, Heinola Punaisten muistomerkit. Tyovaenliike.fi. Viitattu 14.6.2019.
  17. ↑ Heinola, Heinolan mlk Sotasampo. Viitattu 25.12.2017.
  18. ↑ Heinola Sotasampo. Viitattu 25.12.2017.
  19. ↑ Armas Tirronen; Kuvataiteilijamatrikkeli
  20. ↑ Räsänen, Kauko: Trio diagonaali, 1985 Valtion taideteostoimikunta, kokoelmat.fng.fi/vttk. Viitattu 16.9.2019.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Tukkilaismuisteloiden ilta veti väkeä WPK-salin täyteen Heinola-Seura. 2013. Arkistoitu 5.12.2017. Viitattu 4.12.2017.
  22. ↑ Tukinuittaja Heinola; Tukkilaiset.com
  23. ↑ Lyseonmäen koulu 1949-; Lyseonmäen koulu
  24. ↑ a b Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-1-8, viitattu 16. syyskuuta 2019), s. 7 (Osa XII: Vanha Mikkelin lääni)View and modify data on Wikidata
  25. ↑ Uittomiehet huiskivat Vierumäellä Etelä-Suomen Sanomat. 2007. Viitattu 25.12.2017.
  26. ↑ Uittomiehet Heinola; Tukkilaiset.com
  27. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-1-8, viitattu 16. syyskuuta 2019), s. 8 (Osa XII: Vanha Mikkelin lääni)View and modify data on Wikidata
  28. ↑ Essi Renvall kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 4.12.2017.
  29. ↑ a b Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-1-8, viitattu 16. syyskuuta 2019), s. 9 (Osa XII: Vanha Mikkelin lääni)View and modify data on Wikidata
  30. ↑ Heinolan Vapaudenmuistomerkki 1922 Serlachius. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.12.2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Heinolan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä&oldid=22449639”