Julkinen taide

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapio Junno, Rakkaus ja valppaus, 1976. Veistos siirrettiin vuonna 2013 Myllynsiiven leikkikentältä Myllypuron keskustan uuteen puistoon. Tässä yhteydessä pronssiveistos sai uuden mustan diabaasijalustan.[1]

Julkinen taide on julkisessa tilassa oleva taideteos, joka voi olla joko julkisella tai yksityisalueella tai joka voi olla hankittu joko julkisella tai yksityisellä rahoituksella. Julkinen teos saattaa olla tilattu paikalle, jossa se sijaitsee. Julkista taidetta ovat monumentit, muistomerkit, patsaat ja veistokset. Ne ovat julkisen taiteen tavanomaisimpia muotoja, mutta julkinen taide voi olla myös väliaikaista performanssien, tanssin, teatterin, runouden, graffitin, julisteiden, katutaiteen ja installaatioiden muodoissa. Julkinen taide voidaan nähdä usein poliittisena apuvälineenä, kuten Neuvostoliiton propagandajulisteina ja -veistoksina (sosialistinen realismi ja agit prop) tai Pohjois-Irlannin Unionistien seinämaalauksina. Julkinen taide voi olla myös kansalaisprotestoinnin muoto, kuten 1980-luvulla New Yorkissa tehdyt maanalaisten junien graffitit.[2]

Aikaisemmin julkisella taiteella tarkoitettiin julkisen sektorin julkisin tiloihin tuottamaa taidetta. Nykyisin julkinen taide koskee laajemmin ylipäätään kaikissa julkisissa tiloissa sijaitsevaa, saavutettavissa olevaa taidetta. Julkista taidetta toteutetaan siis myös muualla kuin julkisen sektorin hankkeissa.[3]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka taidehankinta on vain pieni osa rakennushankkeiden kustannuksia, onnistunut taideteos voi olla merkitykseltään ja symboliarvoltaan rakennuksen kustannuksia suurempi. Taideteos voi kommentoida, nostaa esiin ka korostaa jotakin olennaista rakennuksen arkkitehtuurista tai käyttötarkoituksesta.[4]

Hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankittava taideteos voidaan toteuttaa paikkaan joka on jo valmis, tai se voi olla valmiiksi suunniteltu tai suunnitteilla oleva rakennus tai ympäristö.

Taidehankinta voidaan tehdä omana tilauksena, jolla on oma budjetti. Teos voidaan myös toteuttaa osana itse rakennusta tai paikkaa, jolloin kustannukset sidotaan osaksi rakentamiskustannuksia ja taideteoksen valmistaminn on osa rakentamisprosessia. Rakennuksen taidehankinnan vaiheet ovat tavallisesti lyhyempikestoisia kuin varsinainen rakennushankkeen toteutus.

Aluksi päätetään, miten taidehankinta tehdään ja miten se sijoittuu osaksi rakennushankkeen kokonaisuutta, sekä sen kustannuksista. Sovituista asioista kootaan taideprojektin ohjelma, joka muodostuu taidekonseptiksi. Konseptissa hahmotellaan yhteistyönä, mitä taiteella halutaan ilmaista ja minkä tyyppiset teokset voisivat sopia rakennushankkeeseen. Taiteilija pitäisi valita varhaisessa vaiheessa, jolloin hän voi olla mukana jo rakennushankkeen luonnos- ja piirustusvaiheissa.

Teos voidaan toteuttaa rakennusten sisälle, kuten porrashuoneisiin tai rakennusten julkisivuun, piha-alueille tai aukioille, puistoihin ja katutilaan tai muihin rakenteisiin. Tässä vaiheessa tarvitaan teknisten asiantuntijoiden ja taiteilijan yhteistyötä.

Kun teos on valmis, se luovutetaan tilaajalle.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Julkiset veistokset Helsingin taidemuseo. Viitattu 2.8.2014.
  2. Simon Wilson ja Jessica Lack: ”public art”, The Tate Guide to Modern Art Terms, s. 174. Tate Publishing, 2008. (englanniksi)
  3. Milla Järvipetäjä ja Aura Nikkilä: ”Esipuhe”, Taide rakennushankkeessa, opas tilaajalle, s. 9. Suomen Rakennusmedia OY, 2012. ISBN 978-952-269-027-2.
  4. Milla Järvipetäjä ja Aura Nikkilä: ”Esipuhe”, Taide rakennushankkeessa, opas tilaajalle, s. 13. Suomen Rakennusmedia OY, 2012. ISBN 978-952-269-027-2.
  5. Milla Järvipetäjä ja Aura Nikkilä: ”Esipuhe”, Taide rakennushankkeessa, opas tilaajalle, s. 13-14. Suomen Rakennusmedia OY, 2012. ISBN 978-952-269-027-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]