Diabaasi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Diabaasi

Diabaasi on tumma emäksinen magmakivi. Se on puolipinnallinen juonikivi, joka on kiteytynyt magmasäiliön ja purkauksen väliseen tulokanavaan, ja esiintyy siten tyypillisesti kapeina juonina, kerrosjuonina ja juoniparvina. Yleisimmät diabaasien synty-ympäristöt ovat laakiobasalttien tulokanavat sekä merten keskiselänteitten vulkaaniset raot. Diabaaseja esiintyy kaikilla maapallon kilpialueilla.

Diabaasin päämineraalit ovat plagioklaasi, sarvivälke ja pyrokseeni. Harvinaisempina mineraaleina esiintyvät oliviini, kiilteet, kvartsi ja oksidit, erityisesti ilmeniitti ja magnetiitti. Väriltään diabaasi on musta, tummanharmaa tai harmaa. Runsaasti sarvivälkettä sisältävän diabaasin pinta saattaa olla vihertävä.[1]

Diabaasi on Päijät-Hämeen maakunnan nimikkokivi.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diabaasi on kova, jäykkä materiaali. Sillä on hyvä vastustuskyky kemikaaleja ja ulkoista kulutusta vastaan. Se ei korrosoi, ei ole magneettinen eikä johda sähköä. Se imee hyvin vähän vettä eikä juuri laajene lämmössä. [2][3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diabaasi käytetään rakennuskivenä, muun muassa sisustuksessa ja taideteoksissa. Sitä käytetään myös muistomerkeissä. Esihistoriassa siitä valmistettiin erilaisia kivikirveitä Pohjois-Skandinaviassa. Diabaasi on yleinen kiuaskivi, ja erityisesti oliiviinipitoisia diabaaseja louhitaan tähän tarkoitukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.