Diabaasi
Sivulta puuttuu 
Diabaasi on tumma emäksinen magmakivi. Se on puolipinnallinen juonikivi, joka on kiteytynyt magmasäiliön ja purkauksen väliseen tulokanavaan, ja esiintyy siten tyypillisesti kapeina juonina, kerrosjuonina ja juoniparvina. Yleisimmät diabaasien synty-ympäristöt ovat laakiobasalttien tulokanavat sekä merten keskiselänteitten vulkaaniset raot. Diabaaseja esiintyy kaikilla maapallon kilpialueilla.
Diabaasin päämineraalit ovat plagioklaasi, sarvivälke ja pyrokseeni. Harvinaisempina mineraaleina esiintyvät oliviini, kiilteet, kvartsi ja oksidit, erityisesti ilmeniitti ja magnetiitti. Väriltään diabaasi on musta, tummanharmaa tai harmaa. Runsaasti sarvivälkettä sisältävän diabaasin pinta saattaa olla vihertävä.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Diabaasi on kova, jäykkä materiaali. Sillä on hyvä vastustuskyky kemikaaleja ja ulkoista kulutusta vastaan. Se ei korrosoi, ei ole magneettinen eikä johda sähköä. Se imee hyvin vähän vettä eikä juuri laajene lämmössä. [2][3]
- Tiheys: 3080 kg/m³
- Elastinen kerroin: Noin 100 GPa
- Taittokestävyys: 38 MPa
- Lämpölaajenemiskerroin 25 °C-asteessa: 6.1 ·10-6 1/°C
- Veden imeytyminen, painoprosentti: 0.02 %
- Kovuus: 5,8 Mohs
- Painekestävyys: 217 MPa
[muokkaa] Käyttö
Diabaasi käytetään rakennuskivenä, muun muassa sisustuksessa ja taideteoksissa. Sitä käytetään myös muistomerkeissä. Esihistoriassa siitä valmistettiin erilaisia kivikirveitä Pohjois-Skandinaviassa. Diabaasi on yleinen kiuaskivi, ja erityisesti oliiviinipitoisia diabaaseja louhitaan tähän tarkoitukseen.
[muokkaa] Muuta
Diabaasi on Päijät-Hämeen maakunnan nimikkokivi.
