Tekijänoikeus Suomessa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tekijänoikeus Suomessa syntyy tekijälle, joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Tekijänoikeus voi syntyä vain ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. Kirjallisena teoksena pidetään myös muun muassa karttaa, selittävää piirustusta, graafista teosta sekä tietokoneohjelmaa. Suomessa tekijänoikeuden keskeisiä periaatteita säätelee Tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeuslaki käsittelee monen laatuisia tekijänoikeuksia, jotka myös ovat syntyneet monin tavoin tekoprosesseissa. Tekijänoikeudet ovat pääosin voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä (poikkeuksena lähioikeudet). Osa tekijänoikeuksista (ns. taloudelliset oikeudet) voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Luovutussopimus voidaan rajoittaa ajallisesti, alueellisesti tai asiallisesti. Tekijän moraalisia oikeuksia ei voi luovuttaa.

Tekijänoikeudesta voi määrätä testamentilla, ja se periytyy yleisten säännösten mukaisesti. Tekijänoikeus voi siirtyä yritykseltä toiselle liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tekijänoikeuden taloudellisia oikeuksia koskevat samat taloudellisen toiminnan säännöt kuin muutakin varallisuutta. Tekijänoikeuslaissa tekijä tarkoittaa myös tekijänoikeuden omistajaa tai haltijaa. Tekijä tarkoittaa joko teoksen tehnyttä tai sitä jolle tekijänoikeus on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin tarvitaan lupa sen tekijältä, niin tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa. Kaupallisen teoksen tekijänoikeudet omistaa usein yhtiö.

Alkuperäisen tekijänoikeuden raukeaminen ei heikennä johdannaisteosten asemaa; suomennoksen tekijänoikeus on voimassa, vaikka tekijänoikeus alkuperäisteokseen olisi rauennut tai sitä ei olisi koskaan ollutkaan (klassikot, kansantaide).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tekijänoikeuden sisältö

Tekijänoikeus jaetaan usein kahteen osaan (ks. Haarmann 2005), taloudellisiin oikeuksiin sekä moraalisiin oikeuksiin. Kuten mainittua taloudellisia oikeuksia voidaan siirtää tekijältä toiselle omistajalle. Moraaliset oikeudet ovat tekijällä pysyviä ja siirtyvät tekijän kuoltua hänen perillisilleen.

Tekijänoikeus on tapana määritellä muut pois sulkevaksi oikeudeksi määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, näyttämällä sitä, esittämällä se tai välittämällä se. Näin ollen kappaleiden valmistaminen teoksesta eli käytännössä kopiointi on taloudellisten tekijänoikeuksien haltijan päätettävissä.

Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Taiteellisena teoksena pidetään tarpeeksi omaperäistä työtä, joka ilmentää tekijänsä luovuutta. Toisen tekijänoikeutta ei saa loukata.

[muokkaa] Taloudelliset oikeudet

Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat kappaleen valmistaminen, teoksen julkaiseminen yleisölle ja jälleenmyyntikorvaus.

Kappaleiden valmistamisen oikeus antaa oikeuden haltijalle oikeuden päättää kuka tai ketkä ja missä muodossa valmistavat kappaleita kirjallisista tai taiteellisista teoksista. Tämä sisältää myös muunnokset, jolloin cd-levyn kopioiminen ogg-tiedostoiksi on yksi tapa valmistaa kappaleita. Kappaleiden valmistaminen on varsin ehdoton määräys ja se kattaa käytännössä kaiken mahdollisen valmistamisen. Välineellä ei ole merkitystä kappaleen tekemisen kannalta. Kappaleen valmistamista on myös tiedostojen jakaminen ja hakeminen tietoverkoissa.

Teoksen saattaminen yleisön saataviin tarkoittaa neljää skenaariota; 1) välittäminen yleisölle, 2) julkinen esittäminen yleisölle, 3) levittäminen yleisölle (sisältää esimerkiksi myymisen, vuokraamisen tai lainaamisen), 4) julkinen näyttäminen yleisölle ilman teknistä apuvälinettä. Julkisuus rajataan laissa tarkoittamaan myös "suurehkoa suljettua piiriä" eli yhden oikeuden tulkinnan mukaan noin 20-30 henkeä on tämä raja.

Yleisölle saattamisella katetaan siis kaikki tavat teoksen julkisesta käyttämisestä. Ne ovat ovat kaikki selkeästi tekijänoikeuden alaisia asioita. Merkittävä kohta näistä neljästä eri tavasta on 'välittäminen yleisölle'. Tällä katetaan niin radio, televisio kuin tietoverkot sekä mahdolliset tulevat tavat välittää teoksia.

[muokkaa] Moraaliset oikeudet

Moraalisia oikeuksia on yhteensä viisi. Isyysoikeus, respektioikeus, luoksepääsyoikeus, katumisoikeus ja klassikkosuoja. Merkittävimmät näistä ovat isyysoikeus ja respektioikeus. Isyysoikeus määrää, että myös alkuperäinen tekijä on mainittava kappaleiden valmistamisen yhteydessä. Tätä pidetään merkittävän kohtana esimerkiksi taiteilijan 'nimen' syntymisessä, siis maineen kannalta. Respektioikeus on merkittävä, koska sen avulla tekijä voi vastustaa hänen mielestään loukkaavaa teoksen uudelleenkäyttöä. Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen, jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle ja se on tarpeen tekijän taiteellisen työn kannalta tai taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi. Katumisoikeus koskee tekijän tiettyjä mahdollisuuksia vaikuttaa teokseen sopimussuhteessa muuttuneiden olosuhteiden takia. Klassikkosuoja on tarkoitettu suojaamaan teoksia väärältä tai loukkaavalta käytöltä silloin, jos tekijän perikunta ei loukkaavaa käyttöä valvo tai teoksen tekijänoikeus on jo rauennut. Laki tarkoittaa myös, että tekijänoikeuden omistaja on mainittava ja tämän etua ei saa loukata.

[muokkaa] Tekijänoikeuden siirtyminen

Tekijänoikeus voidaan siirtää moraalisia oikeuksia koskevin rajoituksin. Lain pääsäännön mukaan tekijänoikeuden hankkinut ei saa luovuttaa oikeuttaan eteenpäin. Toisin saa tietysti sopia. Tekijänoikeuden luovutukset jaetaan käytännössä usein kertakaikkisiin ja yksittäisiin luovutuksiin. Edellisessä siirretään "kaikki" taloudelliset oikeudet, mutta jälkimmäisessä vain ajallisesti, paikallisesti tai asiallisesti rajoitettu oikeus.

Sana kaikki on edellä lainausmerkeissä siksi, että vanhan huonon tavan mukaan luovutussopimukseen kirjoitetaan usein, että luovutus kattaisi kaikki oikeudet. Oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden mukaan tuo "kaikki" ei kuitenkaan kata ainakaan sellaisia teoksen käyttömuotoja, jotka eivät olleet tiedossa sopimusta tehtäessä. Juuri tämän tulkintasäännön takia kirjan- tai lehdenkustantaja ei saa "kaikki" oikeudet vuosikymmeniä sitten hankittuaan ryhtyä käymään kauppaa teoksen sähköisillä versioilla.

Jos teoksen on luonut ryhmä, tekijänoikeuden luovuttamisesta päättää ryhmä yksimielisesti.

Yhdistetyissä teoksissa, jollainen on tyypillisesti elokuva, valmistus- ja levitysoikeudet pyritään keräämään tuottajalle sopimuksin musiikkituottajilta, säveltäjiltä, käsikirjoittajilta ja tuotantohenkilöstöltä. Tuottajalla on tekijänoikeus jo julkaisemattomaan teokseen.

[muokkaa] Tekijänoikeuden rajoitukset

Lain 2. luvussa määrätään muun muassa teoskappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön ja siteeraamisesta eli lainaamisesta, jotka eivät edellytä tekijän suostumusta. Samassa luvussa on joukko muita rajoituksia.

Lakeihin ja viranomaisten päätöksiin ei ole lainkaan tekijänoikeutta. Ne jäävät siis järjestelmän ulkopuolelle. Siten esimerkiksi tuomioistuinten ratkaisuja saa vapaasti julkaista.

[muokkaa] Seuraamukset tekijänoikeuden rikkomisesta

Tekijänoikeuden rikkomisesta rangaistaan tekijänoikeuslain nojalla, jos rikkomus on vähäinen. Rikoslaissa on säännös tekijänoikeusrikoksesta. Rikkoja voidaan velvoittaa myös suorittamaan tekijänoikeuden haltijalle vahingonkorvausta ja kohtuullinen hyvitys. Rikoslain 49. luvun 1 §:n soveltaminen edellyttää, että tekijänoikeuden rikkominen on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Rangaistus voi olla enintään kaksi vuotta vankeutta. Eräissä tekijänoikeusrikkomuksissa on viime vuosina tuomittu todella suuria korvauksia ja tuntuvia rangaistuksia. Sitä vastoin pienet ja yksittäiset teot ovat käytännössä usein sakkojuttuja, ja korvauskin pysyy vähäisenä. Vakiintunut periaate, jota tuomioistuimet tarkoin noudattavat, on kuitenkin se, ettei lainvastaisesta teosta saa hyötyä eli kukaan ei saa päätyä lakia rikottuaan parempaan asemaan kuin lakia noudattanut.

[muokkaa] Tekijänoikeuden muuttuminen

Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä muutettiin vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa, mutta lakia on kritisoitu syntymästään asti vanhanaikaiseksi ja tietyiltä osin puutteelliseksi. Monet kansalaisjärjestöt, tutkijat ja kuluttajat ovat lisäksi huomauttaneet lain antavan kohtuuttoman vallan suurille yrityksille ja tekijänoikeuden haltijoille kuluttajan eli suuren yleisön kustannuksella.

Opetusministeriö on jo perustanut uuden työryhmän tekijänoikeuslain jatkouudistamiseksi. Erityisesti tietoyhteiskuntaneuvosto on vaatinut perinpohjaisia uudistuksia tekijänoikeuslakiin (lähde: Digitoday 8.2.2006).

Keskustelussa on huomautettu, että sekä tekjiänoikeuden haltijoiden että yleisön etu edellyttää tajuttavia, toimivia sääntöjä. Ongelma ei välttämättä ole tekijän oikeus kohtuulliseen korvaukseen, jota juuri kukaan ei kiistä. Ongelma on kuluttajan kannalta selkeys ja tuottajien kannalta kilpailun edistäminen. Nyt uudistettujen sääntöjen on sanottu olevan monopolien aikakaudelta. Lainsäätäjän ongelma on toisaalta yleisön, toisaalta tekijöiden etujen tasapainottaminen

[muokkaa] Lähioikeudet

Tekijänoikeutta osana olevat ns.lähioikeudet suojaavat automaattisesti tekijänoikeuslaissa erikseen määriteltyjä teoksen luonnin osa-alueita, kuten esittävän taiteilijan suoritusta, ääni- ja kuvatallenteita, valokuvaajan kuvakopioita sekä radio-ja televisioyrityksen signaalia. Tekijänoikeuslain tätä koskevaan 5. lukuun on koottu myös määräykset tietokannoista. Lähioikeussuoja ei sulje pois varsinaista tekijänoikeussuojaa, jos kyse on teoksesta. Lähioikeuden tekijänoikeus on voimassa esimerkiksi 50 vuotta teoksen tallentamisesta ja julkaisemisesta. Julkaisematon teos saa näin tekijänoikeuden. Luettelot esimerkiksi kansissa saavat varsinaista tekijänoikeutta suppeamman ns. luettelosuojan.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Haarmann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus ja lähioikeudet. 2005. ISBN ISBN 952-14-1042-9
  • Harenko — Niiranen — Tarkela: Tekijänoikeus. Kommentaari ja käsikirja. WSOY pro, Helsinki.
  • Kemppinen, Jukka: Digitaaliongelma. Kirjoitus oikeudesta ja ympäristöstä. Lappeenranta 2006 (506 s.)(Myös verkkoversio)

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus_Suomessa
Henkilökohtaiset työkalut