Inkeri Kilpinen
| Inkeri Kilpinen | |
|---|---|
.jpg) Inkeri Kilpinen Turun kirjamessuilla 2008. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Elina Inkeri Kilpinen o.s. Koski, ent. Benson |
| Syntynyt | 15. kesäkuuta 1926 Heinola Heinola |
| Kuollut | 14. marraskuuta 2018 (92 vuotta) Espoo |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Käsikirjoittaja | |
| Alma mater | Helsingin yliopisto |
| Tyyli | näytelmät, matkakirjat, lastenkirjat |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Elina Inkeri Kilpinen (o.s. Koski, ent. Benson, 15. kesäkuuta 1926 Heinola – 14. marraskuuta 2018 Espoo[1][2]) oli suomalainen näytelmäkirjailija, jonka esitetyin teos on 1960-luvun puolenvälin farssi Tuntematon potilas.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpinen oli jatkosodan aikana 17-vuotiaana apusisarena Lahden 8. Sotasairaalan Heinolan osastolla vuonna 1944.[3]
Kilpinen valmistui terveydenhoitajaksi vuonna 1950 ja sai filosofian kandidaatin paperit Helsingin yliopistosta 1953. Hän toimi tutkijana Helsingin kaupungin terveydenhuollossa ja virastotutkijana kaupunginkansliassa. Kilpinen asui Espoossa.
Kirjoitustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpinen toteaa tuotantonsa jakautuvan neljään osaan: näytelmiin, matkakirjoihin, lastenkirjoihin ja muihin kirjoihin. Hänen toinen näytelmänsä, farssi Tuntematon potilas, oli suurmenestys, jota esitettiin kymmenissä suomalaisissa teattereissa.[4][5]
Kilpisen näytelmiä on käännetty useille kielille, kuten englanniksi, islanniksi, kiinaksi ja venäjäksi.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytelmiä
- Atlantica, (1959)
- Tuntematon potilas, (1964)
- Herra Johtaja, (1967)
- Uusi uljas nainen, (1970)
- Toinen maailma, (1972)
- Eino Leino, (1976)
- Rakasta lähimmäistäsi, (1978)
- Grilli Amigo, (1980)
- Totisesti totisesti, (1982)
- Naisen tarina, (1986)
- Lallukka, (1987)
- Tule kotiin Maria, (1988)
- Rakas lotta, (1990)
- Nouse Inkeri, (1991)
- Ristituli, (1994)
- Tuomioni, (1996)
- Nora, (1996)
- Elias ja Kohtalo, (1999)
- Aurorakoti, (2001)
- Elias Lönnrot, (2002)
Kirjoja
- Vuosi idän silkkitiellä, (1978)
- Koko kylän Tonna, (1979)
- Uskollinen Tonna, (1980)
- Kulkurin kertomUksia Andeilta Amazonille, (1982)
- Vanha viisas Tonna, (1983)
- Australia, palavan pensaan maa, (1985)
- Miehelläni on toinen nainen, (1992)
- Toisinajattelija ,(1997)
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valtion näytelmäkirjailijapalkinto 1972
- Espoo-mitali 1988
- Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen ansiomerkki 1989
- Inkeriläisen Sivistyssäätiön ansiomerkki 1992
- Lottamuistolaatta n. 2 1993
- Suomen Näyttämötaiteen kultainen kunniamerkki 1993
- Sotainvalidien Veljesliiton ansioristi 1996
- Suomen Lottaperinneliiton kunniajäsen 2000
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Inkeri Kilpinen 1926–2018 Helsingin Sanomat. 7.12.2018. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 24.11.2018.
- ↑ toim. Näre, Sari & Kirves, Jenni & Siltala, Juha & Strandberg, Joni: ”Nuorten talkoot: Isänmaallinen työvelvollisuus”, Sodassa koettua : 2, Uhrattu nuoruus, s. 95–96. Porvoo: Weilin + Göös, 2008. ISBN 9789510326541.
- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 8. osa, palsta 432
- ↑ Hakutulos: Tuntematon potilas Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus – TINFO. Viitattu 21.9.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikkilä, Ritva: Inkeri Kilpinen – Karjalohja, Lohja, Sammatti Elias -kirjailijat. Viitattu 26.10.2020.
- Inkeri Kilpinen Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Näytelmät.fi. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 26.10.2020.
| ||||||||||||||
