Jyväskylän kaupunginosat

Jyväskylän kaupungin kartta lukuun ottamatta Säynätsaloa, Korpilahtea sekä entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueita.

Jyväskylän kaupunginosat on luettelo Jyväskylän kaupunginosista ryhmiteltynä suuralueiden mukaan. Jyväskylä jakaantuu 14 suuralueeseen ja 86 kaupunginosaan. Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginarkkitehti hyväksyi 8.10.2009 uuden listauksen Jyväskylän kaupungin kaupunginosien nimistä ja numeroista. Numerot 39, 40 ja 59 eivät ole käytössä.

Suuralueet 01–08 käsittävät entisen Jyväskylän kaupungin, suuralue 09 entisen Säynätsalon kunnan, suuralueet 10–14 entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja suuralue 14 entisen Korpilahden kunnan. Suuraluejako ei noudata kaikkialla täsmällisesti kaupunginosajakoa, joten osa kaupunginosista voi kuulua useampaan kuin yhteen suuralueeseen. Esimerkiksi Savelan kaupunginosan itäosa kuuluu Kantakaupungin suuralueeseen ja länsiosa Kypärämäki-Kortepohjan suuralueeseen.

Myös tilastoissa Jyväskylä on jaettu 14 suuralueeseen. Ne muodostuvat tilastoalueista, jotka puolestaan muodostuvat pienalueista. Jyväskylän pienalueet suuralueittain ryhmiteltynä on esitetty artikkelissa Luettelo Jyväskylän pienalueista.

01 Kantakaupunki

 1. 1. kaupunginosa ("Keskusta") - Jyväskylän yritteliäisyyden keskus - alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita

 2. Harju - kaupunginosa käsittää alueen harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella keskustori sekä vanhahkoa kerrostaloasutusta

 3. Puistola - kaupunginosa myötäilee Tourujoen rantoja sen länsipuolella. Ulottuu pohjoisessa vanhalle hautausmalle, jonka vieressä myös Tourujoen luontopolku

 4. Lutakko - vilkas yritysalue, luonnontieteellisesti niemi Jyväsjärveen. Alue kuivattu Jyväsjärvestä. Kaupunginosassa Jyväskylän messukeskus, kaupunginsatama sekä runsaasti yrityksiä

 5. Mattilanpelto - alue heti keskustan eteläpuolella. Alueella yliopiston pääkampus, sen sivupisteitä sekä kaupunginjohtajan virka-asunto. Myös kerrostaloasutusta

 6. Mäki-Matti - vanha kerrostaloalue välittömästi Harjun länsipuolella. Mm. Mäki-Matin leikkipuisto sekä Jyväskylän uimahalli Aaltoalvari. Käsittää myös Rautpohjan teollisuusalueen sekä kuntoilukeskus Hippoksen

 9. Kukkumäki - Mattilanpellosta ja Mäki-Matista etelään sijaitseva omakotialue, Jyväskylän vanhimpia. Alueella myös Keski-Suomen keskussairaala. Etelässä rajana Jyväskylä-Haapamäki-rautatie.

Viitaniementie Nisulassa.

11. Nisula - Pääosin asuinaluetta Kauppatorin alueen pohjoispuolella, sekä omakoti- että kerrostaloasutusta. Viitaniemi, Nisulankatu ja Hongikko ovat Nisulan osa-alueita, mutta nimitystä Hongikko ei juuri käytetä. Viitaniemi on puhekielessä laajempi alue kuin virallisessa aluejaossa, ja Hongikon alueen mielletään usein olevan Viitaniemeä. Omakotialuetta kutsutaan useimmiten Nisulaksi, lähempänä Tuomiojärven rantaa sijaitsevia valkoisia kerros- ja rivitaloja Viitaniemeksi.

12. Taulumäki - vanhahko alue nelostien ja Kauppatorin alueen välissä. Jonkin verran omakotiasutusta, alueella Jyväskylän pääkirkko, entinen maaseurakunnan kirkko. Ulottuu myös Tuomio- ja Palokkajärville

14. Tourula - pääosin teollisuutta sekä jonkin verran kerrostaloasutusta Tourujoen itäpuolella. Aikaisemmin oli omakotiasutusta. Myös yritystoimintaa.

29. Mannila - varsin tuore omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen kannaksen leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Jaetaan niinsanottuihin Ylämannilaan eli Mannisenmäkeen ja Alamannilaan eli Rantueeseen. Useimmat kadut nimetty kestikievariaiheisesti.

02 Kypärämäki-Kortepohja

 7. Kypärämäki - Asuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska maasto epätasaista

 8. Savela - vanha teollisuusalue, mutta raja siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella

17. Kortepohja - pääosin kerrostaloaluetta. Kaupunginosassa myös Jyväskylän ylioppilaskylä. Sijaitsee Nisulan länsipuolella, Tuomiojärven rannalla. Kaupunginosassa myös Haukkalan sairaala sekä Laajavuoren hyppyrimäki ja hiihtokeskus

38. Ruoke - lähinnä metsää. Vanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle Könkkölää

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski - entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta

19. Seppälänkangas - lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, ei täällä juurikaan asutusta. Alueella sijaitsee muun muassa Jyväskylän Prisma ja muita kauppoja. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava Heinälammen asuinalue, jota kaavoitetaan edelleen

48. Tyyppälä - lähes kokonaan metsäaluetta, eteläosassa kaistale Seppälänkankaan yritysaluetta sekä länsiosassa Tyyppälänkylää. Alue rajoittuu idässä Laukaaseen, kaakossa Laukaantiehen

64. Ankeriasjärvi - miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee Jyväskylä-Haapajärvi-rata. Eteläosiin on kaavoitettu Huhtasuohon kiinni kasvava Vääräjärven asuinalue

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori - tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, Pupuhuhdan asuinalue sekä yli kaksi kilometriä pitkä Kangasvuoren rautatietunneli alueen eteläosassa. Lounaisosassa Seppälän yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä

20. Huhtasuo - 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä Sulun alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Kaavoitettavana uusi Vääräjärven asuinalue

05 Kuokkala

Pohjois-Kuokkalaa. Kuvassa Ainolanrannan asuintaloja

22. Ristonmaa - toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. Ylistönrinteellä yliopiston laitoksia: mm fysiikan, kemian ja biologian laitokset.

23. Kuokkala - myös nimellä Ainolanranta. 1980-luvulla alulle pantua, hyvin tuoretta, edelleen rakentamisen alla olevaa kerrostaloaluetta. Eteläosassa vanhaa omakotiasutusta. Alueen maamerkkinä Jyväsjärven ylittävä Kuokkalan silta

24. Kuokkalanpelto - tiheään asuttu omakoti- ja kerrostaloalue Kuokkalan koillisosassa. Omakotitaloista osa jo vanhoja

25. Ristikivi - jaetaan epävirallisesti Itäristikiveen ja Länsiristikiveen eli Sippulanniemeen. Muodostaa muusta Kuokkalasta melko erillään olevan niemen Päijänteeseen. Itäristikivessä harvakseltaan omakotiasutusta, enimmäkseen rivi- ja paritaloja. Sippulanniemessä Taipaleen golfkenttä eikä asutusta ole

26. Nenäinniemi - aikaisemmin Nenäniemi. Ristikivenniemestä katsottuna samantapainen, Päijänteeseen työntyvä niemi Kuokkalan etelälaidalla, Ristikiven ja Nenäinniemen erottaa toisistaan Pohjanlahti. Melko lailla tiheämpää omakotiasutusta kuin Ristikivessä

27. Hämeenlahti - metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu Samulinniemen asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki - kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, Mäyrämäen ja Myllyjärven 1970-luvun omakotialueet sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto

35. Taka-Keljo - eräs Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas Sallaajärven aarnialue

36. Hanhiperä - myös nimillä Hanhimäki tai Hanhikangas. Lähes asumaton, pieni metsäalue Taka-Keljosta pohjoiseen, Mustalammen läheisyydessä. Alueelle johtaa Hanhiperäntie Ruokkeelta

37. Valkeamäki - erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta vastustetaan laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.

07 Keljo

10. Keljo - alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä Rantaväylää. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä Keljonkeskus. Alueella on mm. Keljon koulu, jonka oppilaat ovat tällä hetkellä evakossa Salmirannassa.

21. Keljonkangas - tiheään rakennettua omakotialuetta. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren, Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä Keljonlahteen, jonka rannalla Keljonlahden satama. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa Orivesi-Jyväskylä-rata, josta alueella 2 tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.

28. Sääksvuori - Muuramen vastaisella rajalla, Säynätsalontien varressa sijaitseva kaavoitettu, puoliksi rakennettu kerrostaloalue. Itäosassa sijaitsee suuri Sääksjärvi. Alue on saanut nimensä muinaisista hämäläisistä, Sääksmäeltä kotoisin olleista eränkävijöistä

30. Etelä-Keljo - rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää

08 Halssila

16. Halssila - melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä Rauhalahden voimalaitos sekä Viherlandia

09 Säynätsalo

Säynätsalon kotiseutuvaakuna

Alue käsittää entisen Säynätsalon kunnan alueen, joka liitettiin Jyväskylään 1993.

31. Säynätsalo - Säynätsalon alueen keskus, sijaitsee Säynätsalonsaarella Päijänteellä. Alueella on Alvar Aallon suunnittelemat Säynätsalon kirjasto ja kunnantalo. Alueen eteläosassa on UPM-Kymmene-yhtiön Jyväskylän vaneritehdas. Tieyhteys mantereelta on vain Muuramen kautta

32. Lehtisaari - edellisen eteläpuolella oleva pienempi saari. Alueella on asuinaluetta sekä koulukeskus. Yhdistää Säynätsalonsaareen Louhunsalmen riippusilta, Muuratsaloon taas Lemmensilta

33. Muuratsalo - Säynätsalon alueen suurimmalla saarella on Vuorenlahden omakotialueen lisäksi erillisen Kortepellon ja Haikan asuinalueet. Haikka on Muuratsalon vanhin asuinalue ja sen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Muuratsalonsaaren eteläosista noin kolmasosa saaresta kuuluu Muurameen. Muuratsalossa sijaitsee Alvar Aallon koetalo. [1]

34. Kinkovuori - alue käsittää muusta Jyväskylästä erillään, vain vesirajan kautta, olevan Säynätsalon mannerkaistaleen. Lähes joka puolelta Muuramen ympäröimä. Aluetta rakennetaan parhaillaan asuinalueeksi

10 Tikkakoski-Nyrölä

Jyväskylän maalaiskunnan kotiseutuvaakuna

Suuralueet 10, 11, 12 ja 13 muodostivat aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan.

58. Nyrölä - pääosin harvakseltaan asuttua metsäaluetta. Nyrölän kylä on edelleen perinteinen maatalousvaltainen haja-asutusalue, jossa on vielä kyläkoulu. Jyväskylän luoteisin kaupunginosa

60. Kuikka - lähinnä haja-asutusaluetta, Nyrölän tavoin oma kylänsä, lasketaan usein kuuluvaksi Tikkakoskeen. Alueella on perinteisiä kyläpaikkoja kuten tanssilava ja Ränssin kievari, kyläkoulu lakkautettiin 2009

61. Tikka-Mannila - usein on kutsuttu myös nimellä Etelä-Tikkakoski, käsittää Tikkakosken taajaman eteläosan eli Liinalammen sekä Tikkamannilan kylän. Rajoittuu idässä Nelostiehen, pohjoisessa Tikkakoskentiehen. Alueella myös kaavoitettava Tunnelinmäen asuinalue sekä Tikkamannilan matkailukeskus

62. Tikkakoski - Tikkakosken taajaman pohjoisosa eli keskusta sekä Luonetjärven alue. Eteläosa hyvin tiheään rakennettua teollisuusyhdyskuntaa, siellä monia kouluja ja urheilukenttiä sekä Tikkakosken kirkko. Pohjoisosa edelleen perinteistä haja-asutusaluetta. Alueella on myös Luonetjärven varuskunta sekä Jyväskylän lentoasema

63. Kuukanpää - pienehkö, peltomaisemien leimaama alue Nelostien ja Jylhänperän kylän välissä. Ei enää kovinkaan paljon asutusta. Kylästä on saanut nimensä hiljattain rakennettu Kuukanpääntie, Leppäveden ja Tikkakosken välinen tieyhteys

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka

42. Mannisenmäki

43. Rippalanmäki

44. Haukkamäki

45. Kirri

46. Heikkilä

47. Pappilanvuori

49. Hiekkapohja

50. Matinmäki

51. Jylhänperä

52. Puuppola

53. Saarenmaa

57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä

66. Jyskä

67. Väinölä

68. Haapaniemi

69. Vaajakoski

70. Kaunisharju

71. Tölskä

72. Kanavuori

73. Hupeli

74. Laajaranta

75. Oravasaari

76. Pohjola

77. Pitkäjärvi

78. Leppälahti

79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

54. Vesanka

55. Kuohu

56. Varsalanperä

14 Korpilahti

Korpilahden kotiseutuvaakuna

Suuralue käsittää entisen Korpilahden kunnan alueen.

80. Kirkonmäki - Korpilahden kirkonkylän keskus. Kirkonkylä on Korpilahden alueen asutuksellinen keskus.

81. Ikolanmäki - Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen asuinalue.

82. Iloniemi - Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen harvaan asuttu alue.

83. Kemppaisenmäki - Korpilahden kirkonkylän pohjoinen asuinalue.

84. Kotamäki - Korpilahden kirkonkylän läntinen asuinalue. Alueella on vesitorni.

85. Tähtiniemi - Korpilahden kirkonkylän eteläinen asuinalue. Alueella sijaitsee Alkio-opisto.

86. Korpiaho-Heinosniemi - hyvin harvaan asuttua aluetta, pääosin metsä- ja vesistövaltaista mökkialuetta. Ympäröi kirkonkylää joka suunnasta.

87. Tikkala - käsittää Korpilahden luoteisosan. Kapea, korkea, harvaan asuttu alue. Asutuskeskuksina muun muassa Moksin ja Tikkalan kylät

88. Hirvimäki-Puolakka - käsittää Korpilahden länsiosan varrella. Asutuskeskuksia muun muassa Saakosken kylä.

89. Vespuoli Päijänteen vastarannalla Korpilahden kirkonkylästä katsottuna oleva laaja harvaan asuttu mökkiläisten suosiossa oleva alue. Yhdistää muuhun Korpilahteen Päijänteen ylittävä Kärkistensalmen silta.

Lähteet

• Virallinen luettelo Jyväskylän kaupunginosien nimistä ja numeroista
• Kartta kaupunginosista numeroineen (PDF)
• Jyväskylän suuralueet ja kaupunginosat Jyväskylän kaupungin kartapalvelussa

Aiheesta muualla

• Jyväskylän aluejaot

Jyväskylän kaupunginosat