Jyväskylän kaupunginosat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväskylän kaupungin kartta lukuun ottamatta Säynätsaloa, Korpilahtea sekä entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueita.

Jyväskylän kaupunginosat on luettelo Jyväskylän kaupunginosista ryhmiteltynä suuralueiden mukaan. Jyväskylä jakaantuu 14 suuralueeseen ja 86 kaupunginosaan. Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginarkkitehti hyväksyi 8.10.2009 uuden listauksen Jyväskylän kaupungin kaupunginosien nimistä ja numeroista. Numerot 39, 40 ja 59 eivät ole käytössä.

Suuralueet 01–08 käsittävät entisen Jyväskylän kaupungin, suuralue 09 entisen Säynätsalon kunnan, suuralueet 10–14 entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja suuralue 14 entisen Korpilahden kunnan. Suuraluejako ei noudata kaikkialla täsmällisesti kaupunginosajakoa, joten osa kaupunginosista voi kuulua useampaan kuin yhteen suuralueeseen. Esimerkiksi Savelan kaupunginosan itäosa kuuluu Kantakaupungin suuralueeseen ja länsiosa Kypärämäki-Kortepohjan suuralueeseen.

Myös tilastoissa Jyväskylä on jaettu 14 suuralueeseen. Ne muodostuvat tilastoalueista, jotka puolestaan muodostuvat pienalueista. Jyväskylän pienalueet suuralueittain ryhmiteltynä on esitetty artikkelissa Luettelo Jyväskylän pienalueista.

01 Kantakaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 1. 1. kaupunginosa ("Keskusta") - Jyväskylän yritteliäisyyden keskus - alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita
 2. Harju - kaupunginosa käsittää alueen harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella keskustori sekä vanhahkoa kerrostaloasutusta
 3. Puistola - kaupunginosa myötäilee Tourujoen rantoja sen länsipuolella. Ulottuu pohjoisessa vanhalle hautausmalle, jonka vieressä myös Tourujoen luontopolku
 4. Lutakko - vilkas yritysalue, luonnontieteellisesti niemi Jyväsjärveen. Alue kuivattu Jyväsjärvestä. Kaupunginosassa Jyväskylän messukeskus, kaupunginsatama sekä runsaasti yrityksiä
 5. Mattilanpelto - alue heti keskustan eteläpuolella. Alueella yliopiston pääkampus, sen sivupisteitä sekä kaupunginjohtajan virka-asunto. Myös kerrostaloasutusta
 6. Mäki-Matti - vanha kerrostaloalue välittömästi Harjun länsipuolella. Mm. Mäki-Matin leikkipuisto sekä Jyväskylän uimahalli Aaltoalvari. Käsittää myös Rautpohjan teollisuusalueen sekä kuntoilukeskus Hippoksen
 9. Kukkumäki - Mattilanpellosta ja Mäki-Matista etelään sijaitseva omakotialue, Jyväskylän vanhimpia. Alueella myös Keski-Suomen keskussairaala. Etelässä rajana Jyväskylä-Haapamäki-rautatie.
Viitaniementie Nisulassa.
11. Nisula - Pääosin asuinaluetta Kauppatorin alueen pohjoispuolella, sekä omakoti- että kerrostaloasutusta. Viitaniemi, Nisulankatu ja Hongikko ovat Nisulan osa-alueita, mutta nimitystä Hongikko ei juuri käytetä. Viitaniemi on puhekielessä laajempi alue kuin virallisessa aluejaossa, ja Hongikon alueen mielletään usein olevan Viitaniemeä. Omakotialuetta kutsutaan useimmiten Nisulaksi, lähempänä Tuomiojärven rantaa sijaitsevia valkoisia kerros- ja rivitaloja Viitaniemeksi.
12. Taulumäki - vanhahko alue nelostien ja Kauppatorin alueen välissä. Jonkin verran omakotiasutusta, alueella Jyväskylän pääkirkko, entinen maaseurakunnan kirkko. Ulottuu myös Tuomio- ja Palokkajärville
14. Tourula - pääosin teollisuutta sekä jonkin verran kerrostaloasutusta Tourujoen itäpuolella. Aikaisemmin oli omakotiasutusta. Myös yritystoimintaa.
29. Mannila - varsin tuore omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen kannaksen leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Jaetaan niinsanottuihin Ylämannilaan eli Mannisenmäkeen ja Alamannilaan eli Rantueeseen. Useimmat kadut nimetty kestikievariaiheisesti.

02 Kypärämäki-Kortepohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 7. Kypärämäki - Asuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska maasto epätasaista
 8. Savela - vanha teollisuusalue, mutta raja siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella
17. Kortepohja - pääosin kerrostaloaluetta. Kaupunginosassa myös Jyväskylän ylioppilaskylä. Sijaitsee Nisulan länsipuolella, Tuomiojärven rannalla. Kaupunginosassa myös Haukkalan sairaala sekä Laajavuoren hyppyrimäki ja hiihtokeskus
38. Ruoke - lähinnä metsää. Vanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle Könkkölää

03 Lohikoski-Seppälänkangas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13. Lohikoski - entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta
19. Seppälänkangas - lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, ei täällä juurikaan asutusta. Alueella sijaitsee muun muassa Jyväskylän Prisma ja muita kauppoja. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava Heinälammen asuinalue, jota kaavoitetaan edelleen
48. Tyyppälä - lähes kokonaan metsäaluetta, eteläosassa kaistale Seppälänkankaan yritysaluetta sekä länsiosassa Tyyppälänkylää. Alue rajoittuu idässä Laukaaseen, kaakossa Laukaantiehen
64. Ankeriasjärvi - miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee Jyväskylä-Haapajärvi-rata. Eteläosiin on kaavoitettu Huhtasuohon kiinni kasvava Vääräjärven asuinalue

04 Huhtasuo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15. Kangasvuori - tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, Pupuhuhdan asuinalue sekä yli kaksi kilometriä pitkä Kangasvuoren rautatietunneli alueen eteläosassa. Lounaisosassa Seppälän yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä
20. Huhtasuo - 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä Sulun alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Kaavoitettavana uusi Vääräjärven asuinalue

05 Kuokkala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Kuokkalaa. Kuvassa Ainolanrannan asuintaloja
22. Ristonmaa - toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. Ylistönrinteellä yliopiston laitoksia: mm. fysiikan, kemian ja biologian laitokset.
23. Kuokkala - myös nimellä Ainolanranta. 1980-luvulla alulle pantua, hyvin tuoretta, edelleen rakentamisen alla olevaa kerrostaloaluetta. Eteläosassa vanhaa omakotiasutusta. Alueen maamerkkinä Jyväsjärven ylittävä Kuokkalan silta
24. Kuokkalanpelto - tiheään asuttu omakoti- ja kerrostaloalue Kuokkalan koillisosassa. Omakotitaloista osa jo vanhoja
25. Ristikivi - jaetaan epävirallisesti Itäristikiveen ja Länsiristikiveen eli Sippulanniemeen. Muodostaa muusta Kuokkalasta melko erillään olevan niemen Päijänteeseen. Itäristikivessä harvakseltaan omakotiasutusta, enimmäkseen rivi- ja paritaloja. Sippulanniemessä Taipaleen golfkenttä eikä asutusta ole
26. Nenäinniemi - aikaisemmin Nenäniemi. Ristikivenniemestä katsottuna samantapainen, Päijänteeseen työntyvä niemi Kuokkalan etelälaidalla, Ristikiven ja Nenäinniemen erottaa toisistaan Pohjanlahti. Melko lailla tiheämpää omakotiasutusta kuin Ristikivessä
27. Hämeenlahti - metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu Samulinniemen asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää

06 Keltinmäki-Myllyjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

18. Keltinmäki - kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, Mäyrämäen ja Myllyjärven 1970-luvun omakotialueet sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto
35. Taka-Keljo - eräs Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas Sallaajärven aarnialue
36. Hanhiperä - myös nimillä Hanhimäki tai Hanhikangas. Lähes asumaton, pieni metsäalue Taka-Keljosta pohjoiseen, Mustalammen läheisyydessä. Alueelle johtaa Hanhiperäntie Ruokkeelta
37. Valkeamäki - erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta vastustetaan laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.

07 Keljo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10. Keljo - alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä Rantaväylää. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä Keljonkeskus. Alueella on mm. Keljon koulu, jonka oppilaat ovat tällä hetkellä evakossa Salmirannassa.
21. Keljonkangas - tiheään rakennettua omakotialuetta. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren, Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä Keljonlahteen, jonka rannalla Keljonlahden satama. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa Orivesi-Jyväskylä-rata, josta alueella 2 tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.
28. Sääksvuori - Muuramen vastaisella rajalla, Säynätsalontien varressa sijaitseva kaavoitettu, puoliksi rakennettu pientaloalue. Itäosassa sijaitsee suuri Sääksjärvi. Alue on saanut nimensä muinaisista hämäläisistä, Sääksmäeltä kotoisin olleista eränkävijöistä.
30. Etelä-Keljo - rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää.

08 Halssila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. Halssila - melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä Rauhalahden voimalaitos sekä Viherlandia

09 Säynätsalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säynätsalon kotiseutuvaakuna

Alue käsittää entisen Säynätsalon kunnan alueen, joka liitettiin Jyväskylään 1993.

31. Säynätsalo - Säynätsalon alueen keskus, sijaitsee Säynätsalonsaarella Päijänteellä. Alueella on Alvar Aallon suunnittelemat Säynätsalon kirjasto ja kunnantalo. Alueen eteläosassa on UPM-Kymmene-yhtiön Jyväskylän vaneritehdas. Tieyhteys mantereelta on vain Muuramen kautta
32. Lehtisaari - edellisen eteläpuolella oleva pienempi saari. Alueella on asuinaluetta sekä koulukeskus. Yhdistää Säynätsalonsaareen Louhunsalmen riippusilta, Muuratsaloon taas Lemmensilta
33. Muuratsalo - sijaitsee Muuratsalon saaren pohjoisosassa. Säynätsalon alueen suurimmalla saarella on Vuorenlahden omakotialueen lisäksi erillisen Kortepellon ja Haikan asuinalueet. Haikka on Muuratsalon vanhin asuinalue ja sen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Muuratsalonsaaren eteläosista noin kolmasosa saaresta kuuluu Muurameen. Muuratsalossa sijaitsee Alvar Aallon koetalo. [1]
34. Kinkovuori - alue käsittää muusta Jyväskylästä erillään, vain vesirajan kautta, olevan Säynätsalon mannerkaistaleen. Lähes joka puolelta Muuramen ympäröimä. Aluetta rakennetaan parhaillaan asuinalueeksi

10 Tikkakoski-Nyrölä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän maalaiskunnan kotiseutuvaakuna

Suuralueet 10, 11, 12 ja 13 muodostivat aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan.

58. Nyrölä - pääosin harvakseltaan asuttua metsäaluetta. Nyrölän kylä on edelleen perinteinen maatalousvaltainen haja-asutusalue, jossa on vielä kyläkoulu. Jyväskylän luoteisin kaupunginosa
60. Kuikka - lähinnä haja-asutusaluetta, Nyrölän tavoin oma kylänsä, lasketaan usein kuuluvaksi Tikkakoskeen. Alueella on perinteisiä kyläpaikkoja kuten tanssilava ja Ränssin kievari, kyläkoulu lakkautettiin 2009
61. Tikka-Mannila - usein on kutsuttu myös nimellä Etelä-Tikkakoski, käsittää Tikkakosken taajaman eteläosan eli Liinalammen sekä Tikkamannilan kylän. Rajoittuu idässä Nelostiehen, pohjoisessa Tikkakoskentiehen. Alueella myös kaavoitettava Tunnelinmäen asuinalue sekä Tikkamannilan matkailukeskus
62. Tikkakoski - Tikkakosken taajaman pohjoisosa eli keskusta sekä Luonetjärven alue. Eteläosa hyvin tiheään rakennettua teollisuusyhdyskuntaa, siellä monia kouluja ja urheilukenttiä sekä Tikkakosken kirkko. Pohjoisosa edelleen perinteistä haja-asutusaluetta. Alueella on myös Luonetjärven varuskunta sekä Jyväskylän lentoasema
63. Kuukanpää - pienehkö, peltomaisemien leimaama alue Nelostien ja Jylhänperän kylän välissä. Ei enää kovinkaan paljon asutusta. Kylästä on saanut nimensä hiljattain rakennettu Kuukanpääntie, Leppäveden ja Tikkakosken välinen tieyhteys

11 Palokka-Puuppola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

41. Palokka käsittää pienalueena Palokkajärven itäpuolisen alueen, Ritoniemen ja Pappilanrinteen. Alueella sijaitsevat monet julkiset palvelut, kuten Palokan terveysasema, Palokan koulu, Jokelan koulu ja Palokan kirkko.
42. Mannisenmäki on kaupallisen toiminnan keskus (Palokankeskus). Siellä sijaitsee automarketteja ja liikennemyymälöitä nelostien molemmin puolin.
43. Rippalanmäki on asuntoalueena kasvanut Ruoke-Palokka-tien varteen, mutta alueen pohjoispuoli on rakentamatonta metsämaata.
44. Haukkamäki on asuntoalue, joka sisältää Nuutin ja Korppumäen omakotialueet sekä alueen keskuksena toimivan Haukkamäen. Siellä toimii Keski-Palokan koulu, veteraanitalo ja kulttuurikeskus Pelimannitalo.
45. Kirrin pienalue käsittää Kirrin liikealueen ja Terttumäen omakotialueen. Kirrissä toimii kalusteliikkeitä, taloustavaraliike, kodintekniikkaliike, huoltoasema ja pizzeria.
46. Heikkilä on omakoti- ja rivitaloalue Alvajärven itäpuolella. Se käsittää Heikkilän lisäksi sen eteläpuoliset Ollilan ja Piilolan.
47. Pappilanvuori on omakotialue Palokan keskustan itäpuolella.
49. Hiekkapohja on Palokan itäosan omakotialue.
50. Matinmäki on Puuppolan ja nelostien itäpuolella sijaitseva omakotialue, johon lasketaan kuuluvaksi myös pienemmät asuntoalueet Perä-Palokka ja Riuttamäki. Alue on Alvajärven tuntumassa.
51. Jylhänperä on suuri haja-asutusalue Palokan koillispuolella.
52. Puuppola on maaseutumainen alue, johon syntyy nopeasti uutta omakotiasutusta. Puuppolan koulu palvelee sen kasvavaa lapsijoukkoa.
53. Saarenmaa on nauhamainen omakotialue Vertaalantien varressa. Sen länsipuolella on Vertaala ja itäpuolella Nuutti.
57. Vertaala on nauhamainen haja-asutusalue Nyrölän itäpuolella.

12 Vaajakoski-Jyskä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

65. Sulunperä on metsävaltainen pienalue Vaajakosken pohjoispuolella ja Palokan itäpuolella. Myös omakotiasutusta on noussut alueelle.
66. Jyskä on teollisen toiminnan ympärille kasvanut asuinalue. Jyskän pienalueen etelärajana on Vaajakosken moottoritie.
67. Väinölä käsittää länsipuolisen Väinölän ja itäpuolisen Jyskänvuoren asuntoalueet ja niiden välissä Jyskän teollisuusalueen. Alue rajatutuu etelässä ja idässä Päijänteeseen.
68. Haapaniemi on Vaajakosken eteläpuolelle rakennettu lähiö. Maantieteellisesti se on Päijänteen niemi, jonka kärjessä on Noukanniemi. Haapaniemen pohjoisosa on teollisuusalue.
69. Vaajakoski on kosken ympärille kasvanut teollisuus- ja asuntoalue. Se on aikoinaan ollut puoli-itsenäinen taajaväkinen yhdyskunta. Se on myös liikenteen solmukohta.
70. Kaunisharju on omakotialue Vaajakosken pohjosipuolella, Leppäveden rantamaisemassa. Alueen eteläreunassa on Janakan koulu.
71. Tölskä koostuu osittain teollisuusalueesta, osittain asuntoalueesta. Alue rajautuu vanhalta Vaajakoskentieltä itään päin, Vaajanvirran rantaan asti.
72. Kanavuori on järvien, vuorten ja liikenneväylien pirstoma alue, jossa on myös teollisuutta, omakotitaloja ja kesämökkiasutusta.
73. Hupeli on omakotialue Päijänteen rannassa.
74. Laajaranta on nauhamainen asuntoalue Vaajakosken ja Oravasaaren välissä.
75. Oravasaari on laaja maaseutumainen alue Vaajakosken eteläpuolella, vanhan nelostien varressa.
76. Pohjola on Oravasaaren eteläpuolinen haja-asutusalue.
77. Pitkäjärvi on Jyväskylän itäisimpiä alueita. Se on haja-asutusalue Toivakantien varressa.
78. Leppälahti on Leppävesi-järven itäpuolinen omakotialue, joka sijaitsee valtatie 9:n sekä pohjois- että eteläpuolella.
79. Mehtovuori on Leppäveden pohjoispuolella sijaitseva Leppävesi-järven suurehko niemi, jossa on maa- ja metsätalouden toimintaa sekä kesäasutusta.

13 Kuohu-Vesanka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

54. Vesanka on järviseudulle sijoittunut omakotialue, joka koostuu neljästä asumusryppäästä ja haja-asutuksesta. Näitä tihentymiä olivat rautatieasema, Kettulanmäki, Möykynmäki ja Ruoke.
55. Kuohu on valtatie 23:n varressa oleva kylä, joka kasvoi aikoinaan sahayrityksen ympärille. Kuohu on 15 km Jyväskylän länsipuolella.
56. Varsalanperä on pieni maatalousvaltainen kylä Vesangasta Ylä-Tuomiojärvelle johtavan tien varressa.

14 Korpilahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpilahden kotiseutuvaakuna

Suuralue käsittää entisen Korpilahden kunnan alueen.

80. Kirkonmäki - Korpilahden kirkonkylän keskus. Kirkonkylä on Korpilahden alueen asutuksellinen keskus.
81. Ikolanmäki - Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen asuinalue.
82. Iloniemi - Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen harvaan asuttu alue.
83. Kemppaisenmäki - Korpilahden kirkonkylän pohjoinen asuinalue.
84. Kotamäki - Korpilahden kirkonkylän läntinen asuinalue. Alueella on vesitorni.
85. Tähtiniemi - Korpilahden kirkonkylän eteläinen asuinalue. Alueella sijaitsee Alkio-opisto.
86. Korpiaho-Heinosniemi - hyvin harvaan asuttua aluetta, pääosin metsä- ja vesistövaltaista mökkialuetta. Ympäröi kirkonkylää joka suunnasta.
87. Tikkala - käsittää Korpilahden luoteisosan. Kapea, korkea, harvaan asuttu alue. Asutuskeskuksina muun muassa Moksin ja Tikkalan kylät
88. Hirvimäki-Puolakka - käsittää Korpilahden länsiosan varrella. Asutuskeskuksia muun muassa Saakosken kylä.
89. Vespuoli Päijänteen vastarannalla Korpilahden kirkonkylästä katsottuna oleva laaja harvaan asuttu mökkiläisten suosiossa oleva alue. Yhdistää muuhun Korpilahteen Päijänteen ylittävä Kärkistensalmen silta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän kaupunginosat.