Muuratsalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muuratsalo
Näkymää Satasarviselta
Näkymää Satasarviselta
Maantiede
Sijainti 62.10°N, 025.76°EKoordinaatit: 62.10°N, 025.76°E
Saariryhmä Säynätsalon saaristo
Vesialue Päijänne
Pinta-ala 11 km²
Kunta Jyväskylä, Muurame
Väestö
Väkiluku n. 800
Asutuskeskukset Muuratsalon taajama

Muuratsalo on noin 11 km2:n laajuinen saari Päijänteessä. Saari sijaitsee Ristinselän pohjoispuolella ja Hauhonselän länsipuolella. Muuratsalossa on useita arvokkaita virkistysalueita. Suoraan mantereelle Muuratsalosta ei pääse, mutta Lemmensillan, Louhunsalmen riippusillan ja pengertien muodostama siltaketju yhdistää saaret toisiinsa ja jälkimmäinen mantereeseen Säynätsalosta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saariketju on syntynyt jääkaudella jäätikön raastaessa Päijänteen uomaa auki, kun sen tielle on sattunut kovempaa peruskalliota, minkä selittää Muuratsalon graniittipitoisuus.

Saaressa on vuonna 1936 rakennettu[1] koulu luokille 1-4. Koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui vuonna 1995.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuratsalon pohjoiseen pistävää vuorimaista niemeä sanotaan Satasarviseksi ja Satasarvisesta pohjoiseen työntyvää niemeä Haikaksi. Satasarvinen kohoaa noin 70 metriä Päijänteen pinnan yläpuolelle. Sen laki tunnetaan myös näköalapaikkana. Satasarvisen eteläpuolella oleva Paljaspää on kalliomäki, jolla kulkevalta luontopolulta on paikoin esteettömät näköalat 60-70 metriä alemmas Päijänteen Hauhonselälle.[3]

Muuratsalossa on kolme noin 195 metriä korkeaa vuorta: Hakolanvuori, Kontinvuori ja Lullinvuori.[4] Hakolanvuorella on kivimuodostelma, Tapion Alttari, jossa siirtolohkare on kolmen pienemmän kiven varassa.[5] Lullinvuoressa on osa Natura 2000 -alueesta. Alueeseen kuuluu Päijänteeseen avautuva noin 2 kilometriä pitkä jyrkänteinen kalliorinne.[6]

Muuratsalon tunnusomainen piirre on siirtolohkareet. Saarella sijaitsee yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista sekä mahtava tapionalttari-niminen lohkaremuodostelma.[7] Kaakkoisessa Muuratsalossa on niemi, jonka nimi on Etelähaikka. Muuratsalossa on neljä lampea: Velakallionlampi, Ojasenlampi, Iso-Sikonen ja Pieni-Sikonen. Näistä lammista Velakallionlampi kuuluu Jyväskylään, Ojasenlampi, Pieni-Sikonen ja Iso-Sikonen Muurameen. Muuratsalon etelärannalla on hiekkarantaa.

Haikan pohjoiskärjessä on sektoriloisto, jonka lähellä on tyyliltään perinteinen kahvila Ruokala Salo. Asuinalueen asemakaavan suunnitteli Wivi Lönn vuonna 1926.[8] Muuratsalon länsirannalla sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema koetalo, joka oli myös hänen kesäasuntonaan. Länsirannalla sijaitsee myös Jyväskylän kaupungin leirialue Naukula.[9]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matti Rautjoki et al.: PÄIVÄT seutuvilla Päijänteen : säynätsalolaisten kirja, s. 197. Säynätsalon kunta, 1994. 952-9845-17-0.
  2. Muuratsalon koulu (archive.org:ssa) Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.
  3. Retkeilykohteet Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.
  4. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 14.8.2012.
  5. Tuovinen, Hannu: Ramin kuntopolut – just hyvät TU-seniorillekin Demari. 10.9.2009. Viitattu 14.8.2012.
  6. Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja Viitattu 14.8.2012.
  7. Muuratsalon maisemat halutaan säästää jälkipolville 13.8.2012. Yle. Viitattu 15.8.2012.
  8. Muuratsalo Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.
  9. Naukulan leirintäalue (archive.org:issa) Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.8.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]