Ristonmaa
| Ristonmaa | |
|---|---|
 Asutusta Ylistönmäentiellä. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kuokkala |
| Kaupunginosa nro | 22 |
| Väkiluku | 1 678 |
| Osa-alueet | Ristonmäki, Tietotaajama, Ylistönrinne, Lahti |
Ristonmaa on Jyväskylän kaupunginosa. Se sijaitsee Kuokkalan suuralueen Keljon puoleisella laidalla,[1] runsaan kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueen asukasluku vuonna 2010 oli 1678 henkeä.[2] Palveluina Ristonmaalla on Koasin opiskelija-asuntoja, grillikioski ja päiväkoti. Ristonmaalla sijaitsee myös vuoden 2011 syksyllä käyttöön otettu Jyväskylän keskuspaloasema. Alueen rakennuskanta on pääosin 1980-luvulla rakennettuja kerrostaloja, sekä Ylistönmäen rinteellä olevia omakoti- ja rivitaloja.
Ristonmaan kaupunginosa jakautuu neljään pienalueeseen: Ristonmäki (alueen etelä- ja keskiosat), Lahti (luoteisosa), Tietotaajama (Ylistönmäki) ja Ylistönrinne (Jyväsjärven ranta).[3]
Alueen nimi tulee maatilasta, joka on ollut paikalla ainakin 1700-luvulta asti.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Ristonmaan alueen vanhin talo oli Jyväsjärven Korkeakoskenlahden rannalla sijainnut Lahti, joka virallisesti erotettiin Mattilan talosta noin vuonna 1600. Asiakirjatietojen perusteella Lahden isännät asuivat kuitenkin Mattilan alueella 1700-luvun alkuun asti.[4] 1700-luvun alkupuolella Lahden talolle perustettiin Ristonmäen torppa, joka itsenäistyi noin vuonna 1790. Ristonmäen uudeksi nimeksi tuli itsenäistymisen yhteydessä Ristonmaa. Lahden talosta lohkottiin myös muun muassa Ylistön, Valkolan ja Ylälahden talot.[5] Ristonmäkeä käytetään yhä tilastollisen pienalueen nimenä.[6]
Vuonna 1820 Ristonmaa jaettiin kahteen tilaan. Vilppu Aataminpoika Ristonmaa sai Ristonmaan tilan ja Gabriel Juhonpojalle lohkottiin siitä Tervalan tila. Pääasiallinen toimeentulo saatiin kaskeamalla, ja peltoalueiden ympärillä oli runsaasti kaskia ja poltettavaksi soveltuvia metsämaita.[7] Tilan myöhemmistä isännistä ehkä tunnetuin on 1900-luvulla hevosurheilussa vaikuttanut Simo Ristonmaa[8]. Alueen kadunnimistöön on otettu tilan isäntien ja emäntien etunimiä, kuten Helvi, Helka, Aaro, Topias, Aatami ja Niilo[9].
Ristonmaan alue siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.[6] Kaupunki osti Ristonmaan tilan 1970-luvulla.[10] 1980-luvulla muun muassa Keski-Suomen Opiskelijasäätiö rakennutti Ristonmaahan taloja.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9 teoksen tiedot Finnassa.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 18.9.2017.
- ↑ Jyväskylä - Kuokkala Jyväskylän seutu -sivusto. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu, Pienalueet (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.11.2013
- ↑ Wanha Keljo, sivut 52-54.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 530.
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu (kts. kuntaliitosalueet, pienalueet) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 28.7.2023.
- ↑ Osmo Rinta-Tassi: Vanhan Jyväskylän karttakirja, s. 24. Jyväskylä: Keski-Suomen museo, 1990. ISBN 952-90-2398-7
- ↑ Simo Ristomaa: Suomen hevosurheilu. Antikvaari.fi. Viitattu 13.12.2020.
- ↑ Aaro Johannes Ristonmaa. Geni.com. Viitattu 13.12.2020.
- ↑ Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (sivu 158, verkkoversiossa 83). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008, sivu 166 (verkkovers. 87)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ristonmaa Wikimedia Commonsissa
