Keskustelu:Korpilahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korpilahden merkittävät asutusmaantieteelliset kohteet[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Etelä-Korpilahti. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.54 (EET)[vastaa]

Luettelot erityyppisistä kohteista[muokkaa wikitekstiä]

Pohditaan tässä Korpilahden kohteita.

Viralliset kylät

Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Korpilahti mukaan Korpilahdella on 22 kylää (lähde vuodelta 1922):

  1. Honkala
  2. Juokslahti
  3. Korpilahti
  4. Kähö
  5. Moiskala
  6. Muurame
  7. Muuratjärvi
  8. Nuorlahti
  9. Oittila
  10. Pajulahti
  11. Putkilahti (tästä on artikkeli, myös kansakoulu ollut täällä)
  12. Raidanlahti
  13. Riihijärvi
  14. Ruotsula
  15. Rutalahti
  16. Sammallahti
  17. Särkijoki
  18. Säyrilä
  19. Tervala
  20. Veijo
  21. Vitikkala
  22. Yijälä

Wikiprojekti:Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo#Jyväskylä mukaan Korpilahdella on 39 kylää (lähde vuodelta 1971)):

  1. Alhojärvi
  2. Aseme
  3. Haavisto
  4. Hahkala
  5. Hauvala
  6. Heikkilä
  7. Honkala
  8. Jaatila
  9. Juokslahti
  10. Kaipola
  11. Kavattila
  12. Kelhä
  13. Kerkkola
  14. Kiukkola
  15. Korpilahti
  16. Kähö
  17. Moiskala
  18. Muurame
  19. Muuratjärvi
  20. Nuoranlahti
  21. Oittila
  22. Pajulahti
  23. Patala
  24. Pietilä
  25. Putkilahti
  26. Raidanlahti
  27. Riihijärvi
  28. Ruotsula
  29. Rutalahti
  30. Saari
  31. Sammallahti
  32. Seppola
  33. Särkijoki
  34. Säyrylä
  35. Toivila
  36. Veijo
  37. Viiala
  38. Vitikkala
  39. Yijälä.
Taajamat

Luettelo Suomen taajamista 2014 mukaan Korpilahden kirkonkylässä on 2 524 asukasta.

Koulupiirit

Koulukaverit.comissa on pitkä lista Korpilahden kouluista. Luettelo Suomen kansakouluista 1966 ei sisällä Korpilahtea, mutta Kansakoululaitos lukuvuonna 1950–1951 perusteella Korpilahdella on silloin ollut 19 koulupiiriä, toisaalta kouluja vain 17 kappaletta.

Koulukaverit.comin luettelosta Alkio-opisto, Eskolan kotikoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Pohjois-Päijänteen kansalaisopisto on jätetty heti pois. Saukkolan-Sarvenperän ala-aste lienee jonkinlainen yhdistelmä Saukkolan ja Sarvenperän aiemmista kouluista. Lisäksi on poistettu Korpilahden-sanan sisältävät koulut, Martti Korpilahden koulu ja samannimiset kohteet, jolloin kouluja jää jäljelle

  1. Hirvimäen kansakoulu
  2. Horkan ala-aste (aiemmin kansakoulu?)
  3. Hurttian koulu (aiemmin kansakoulu?)
  4. Kirkonkylän kansakoulu (Korpilahden kirkonkylässä)
  5. Korpiahon kansakoulu
  6. Kouhinsalon koulu (aiemmin kansakoulu?)
  7. Moksin ala-aste (aiemmin kansakoulu?)
  8. Oittilan koulu (aiemmin kansakoulu?)
  9. Patajärven ala-aste (aiemmin kansakoulu?)
  10. Putkilahden ala-aste (aiemmin kansakoulu?)
  11. Päiväkunnan koulu (aiemmin kansakoulu?)
  12. Saakosken ala-aste (aiemmin kansakoulu?)
  13. Sarvenperän kansakoulu
  14. Saukkolan kansakoulu
  15. Särkijoen kansakoulu
  16. Tikkalan kansakoulu
  17. Vespuolen ala-aste (aiemmin kansakoulu?)
  18. Ylä-Muuratjärven kansakoulu

eli noin 18 mahdollisesti entistä kansakoulua.

Suur-, tilasto- ja pienalueet (kartalla)

Luettelo Jyväskylän pienalueista mukaan suuralueella "14 Korpilahti on" tilastoalueet ja niiden alla pienalueet:

1450 Pohjois-Korpilahti

  • 145001 Sarvenperä-Saukkola
  • 145002 Tikkala
  • 145003 Moksi
  • 145004 Hirvimäki

1451 Etelä-Korpilahti

  • 145101 Saakoski

1452 Kirkonkylä

  • 145201 Kirkkolahti
  • 145202 Ikolanmäki
  • 145203 Iloniemi
  • 145204 Kemppaisenmäki
  • 145205 Kotamäki
  • 145206 Tähtiniemi

1453 Kirkonkylän ympäristö

  • 145301 Heinosniemi
  • 145302 Korpiaho

1454 Vespuoli

Kaupunginosat (kartalla)

Jyväskylän kaupunginosat mukaan entiset Korpilahden kunnan alueella on kaupunginosat:

80. Kirkonmäki (Jyväskylä)
81. Ikolanmäki
82. Iloniemi
83. Kemppaisenmäki
84. Kotamäki
85. Tähtiniemi
86. Korpiaho-Heinosniemi
87. Tikkala (Jyväskylä)
88. Hirvimäki-Puolakka
89. Vespuoli

Mielestäni Jyväskylän karttapalvelussa näkyy vain kaupunginosat 80, 81, 83, 84 ja 85 Korpilahden kirkonkylän kohdalla samalla alueella, joka muodostaa Kirkonkylä-nimisen tilastoalueen.

Virallisista kylistä pitäisi ensin karsia kaikki ne, joiden pääalue sijaitsee naapurikunnissa. Esimerkiksi Juokslahden kylän keskus sijaitsee Jämsässä. Tämän jälkeen voi katsoa onko koulupiireissä sellaisia, jotka eivät muodosta mitään virallista henkikirjakylää. Korpilahden kirkonkylä taajamana on merkittävä. Koska Korpilahti (suuralue) on sama kuin entinen kunta, niin ohjauskin voisi riittää. Tilastoalueista riittää varmaan myös ohjaukset ja pienalueiden saamista paikannimistä moni tulee käsiteltyä virallisen kylän tai koulupiirin kautta. Vaikka kaupunginosat ovatkin merkittäviä, niin Korpilahden kirkonkylässä ne vaikuttavat kooltaan sen verran pieniltä, että niille voisi riittää omat väliotsikot kirkonkylän artikkelissa. Muu osa Korpilahtea olisi varmaan parempi käsitellä kylien ja koulupiirien kautta kuin kaupunginosien kautta, mutta kunnan artikkelissa alueella olevat kaupunginosat voi mainita nimeltä. --Raksa123 (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 19.52 (EET)[vastaa]

Yhteenvetoa[muokkaa wikitekstiä]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Taulukko[muokkaa wikitekstiä]

# Paikannimi Tyyppi Huomioita Koordinaatit
1 Alhojärvi kylä 1971 Jämsässä
2 Aseme kylä 1971 talo Jämsässä
3 Etelä-Korpilahti tilastoalue 1451 ei Karttapaikassa
4 Haavisto kylä 1971 Jämsässä
5 Hahkala kylä 1971 Lempäälässä, muu maastokohde Jämsässä
6 Hauvala kylä 1971 (vain talo, mutta Ahvenuksen ympäristö kuuluu tällaiseen rekisterikylään) 61.947544021°N, 25.484208246°E
7 Heikkilä kylä 1971 usean talon nimi Jyväskylässä ja kahden Jämsässä, kulmakunta Jyväskylän Palokassa koordinaatit?
8 Heinosniemi pienalue 145301, kartalta löydetty kansakoulu 62.027631653°N, 25.716937998°E
9 Hirvimäki kansakoulu, pienalue 145004 62.060972489°N, 25.315116391°E
10 Hirvimäki-Puolakka kaupunginosa 88 pelkkä Puolakka löytyisi ?
11 Honkala kylä 1922, kylä 1971 usean talon nimi Jyväskylässä ja yhden Jämsässä koordinaatit?
12 Horkka kansakoulu Horkankylä löytyy, Horkka on talo 62.023008872°N, 25.415253654°E
13 Hurttia kansakoulu (vain talo) 62.029551199°N, 25.606673091°E
14 Ikolanmäki pienalue 145202, kaupunginosa 81 62.016777006°N, 25.579908605°E
15 Iloniemi pienalue 145203, kaupunginosa 82 62.017072721°N, 25.611617317°E
16 Jaatila kylä 1971 talo Jämsässä, Muuramessa ja Jyväskylässä Tikkakoskella päin
17 Juokslahti kylä 1922, kylä 1971 Jämsässä
18 Kaipola kylä 1971 Jämsässä
19 Kavattila kylä 1971 ei Karttapaikassa
20 Kelhä kylä 1971 Jämsässä
21 Kemppaisenmäki pienalue 145204, kaupunginosa 83 ei Karttapaikassa
22 Kerkkola kylä 1971 lähin kohde Juupajoella
23 Kirkkolahti pienalue 145201 (vain lahti) ?
24 Kirkonkylä kansakoulu, tilastoalue 1452 (samaan kuin Korpilahden kirkonkylä) kuten Korpilahden kirkonkylä
25 Kirkonkylän ympäristö tilastoalue 1453 ei Karttapaikassa
26 Kirkonmäki (Jyväskylä) kaupunginosa 80 ei Karttapaikassa
27 Kiukkola kylä 1971 vain talo Heinolassa
28 Korpiaho kansakoulu, pienalue 145302 62.041295447°N, 25.461268859°E
29 Korpiaho-Heinosniemi kaupunginosa 86 löytyvät erikseen
30 Korpilahden kirkonkylä taajama samaan Kirkonkylä ja Korpilahti (kylä), hakusanana "Korpilahti" 62.016072416°N, 25.559049449°E
31 Korpilahti kylä 1922, kylä 1971 (samaan kuin Korpilahden kirkonkylä) kuten Korpilahden kirkonkylä
32 Korpilahti suuralue 14 = entinen kunta (maininta kunta-artikkeliin)
33 Kotamäki pienalue 145205, kaupunginosa 84 62.021732416°N, 25.536240766°E
34 Kouhinsalo kansakoulu 61.887170656°N, 25.653526470°E
35 Kähö kylä 1922, kylä 1971 talo Jämsässä
36 Moiskala kylä 1922, kylä 1971 tuloksia lähikunnissa
37 Moksi kansakoulu, pienalue 145003 62.097867368°N, 25.421093865°E
38 Muurame kylä 1922, kylä 1971 naapurikunnassa
39 Muuratjärvi kylä 1922, kylä 1971 vain järvi, Ylä-Muuratjärvi löytyy
40 Nuorlahti / Nuoranlahti kylä 1922 / kylä 1971 Nuorlahti Jämsässä, Nuoranlahti ihan muualla
41 Oittila kylä 1922, kylä 1971, kansakoulu, pienalue 145401 61.951899614°N, 25.739462451°E
42 Pajulahti kylä 1922, kylä 1971 61.987622711°N, 25.833954823°E
43 Patajärvi kansakoulu (vain järvi) ?
44 Patala kylä 1971 talo Jämsässä
45 Pietilä kylä 1971 talo Korpilahdella, mutta myös Jämsän kylä/kulmakunta ?
46 Pohjois-Korpilahti tilastoalue 1450 ei Karttapaikassa
47 Putkilahti kylä 1922, kylä 1971, kansakoulu, pienalue 145402 61.889996485°N, 25.722097940°E
48 Päiväkunta kansakoulu 62.000230624°N, 25.880464294°E
49 Raidanlahti kylä 1922, kylä 1971 61.983547078°N, 25.727243331°E
50 Riihijärvi kylä 1922, kylä 1971 monta Jämsässä
51 Ruotsula kylä 1922, kylä 1971 taloja Jämsässä
52 Rutalahti kylä 1922, kylä 1971 nykyään Leivonmäellä Joutsassa
53 Saakoski kansakoulu, pienalue 145101 61.972690267°N, 25.388626380°E
54 Saari kylä 1971 taloja Jämsässä
55 Sammallahti kylä 1922, kylä 1971 Jämsässä
56 Sarvenperä kansakoulu 62.233166859°N, 25.389753005°E
57 Sarvenperä-Saukkola pienalue 145001 löytyvät erikseen
58 Saukkola kansakoulu 62.184556098°N, 25.461956355°E
59 Seppola kylä 1971 Jämsässä
60 Särkijoki kylä 1922, kylä 1971, kansakoulu 61.983238307°N, 25.485694701°E
61 Säyrilä / Säyrylä kylä 1922 / kylä 1971 Säyrilä ei löydy, Säyrylä Jämsässä
62 Tervala kylä 1922 Jämsässä
63 Tikkala (Jyväskylä) kansakoulu, pienalue 145002, kaupunginosa 87 62.146715037°N, 25.468379223°E
64 Toivila kylä 1971 lähin Mänttä-Vilppulassa tai Karstulassa
65 Tähtiniemi pienalue 145206, kaupunginosa 85 62.009251479°N, 25.560382798°E
66 Veijo kylä 1922, kylä 1971 61.956387576°N, 25.689530825°E
67 Vespuoli kansakoulu, tilastoalue 1454, kaupunginosa 89 ei Karttapaikassa
68 Viiala kylä 1971 talo Jämsässä
69 Vitikkala kylä 1922, kylä 1971 (Jämsässäkin on) 62.009619919°N, 25.645523404°E
70 Yijälä kylä 1922, kylä 1971 Jämsässä
71 Ylä-Muuratjärvi kansakoulu 62.165343399°N, 25.396563554°E
72 Synsiä kartalta löydetty kansakoulu 61.948116423°N, 25.830470276°E
73 Ahvenus kartalta löydetty kansakoulu 61.937062648°N, 25.489928765°E
74 Saalahti kartalta löydetty kansakoulu 61.951072880°N, 25.414896393°E

Keskustelua[muokkaa wikitekstiä]

Karttapaikan paikannimihakujen perusteella usea Korpilahden virallinen kylä tuntuisi sijaitsevan Jämsässä. Jos jollain on parempaa tietoa tai korjauksia, niin voi jatkaa pohdintaa vaikka alapuolella. On vielä tutkimatta, löytyvätkö kaikkien kansakoulujen kk-merkinnät Vanhat painetut kartat -palvelun kartoista ja onko siellä joitakin kansakouluja, jotka tästä puuttuvat. GeoGroup-linkistä näkee, miten koordinaatit sisältävät kohteet sijoittuvat kartalle. Koordinaatit on nyt vain sellaisilla kohteilla, jotka sijaitsevat Korpilahdella. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 02.07 (EET)[vastaa]

Ainakin Synsiässä (vuoden 1972 kartassa Synsiänkylä) näkyy kk-merkintä. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 02.13 (EET)[vastaa]

Metakommentti: Jos sattuisi käymään niin, että sivu poistettaisiin (en ota siihen kantaa nyt) niin nämä tekemäsi selvitykset on sitä ennen ehdottomasti syytä sijoittaa jollekin muulle keskustelu- tai projektisivulle. Tai ehkä ne voisi siirtää jo nytkin ja vain linkittää tänne. Niissä on paljon yleisestikin tämän aihepiirin / Korplilatri -aihepiirin / molempien kehittämisen kannalta hyödyllistä aineistoa.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.23 (EET)[vastaa]

Samaa metamieltä. Tämä on niin perusteellisesti ja tietopohjaisesti tehty selvitys, ettei tätä pidä hukata. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.35 (EET)[vastaa]

Nämä ovat kysymyksiä, joita voi lähestyä kahta kautta, tai oikeastaan useampaakin: Jos korpilahdesta sattuu olemaan historiateos tai esim. koulujen historia, tietoja esim. kouluista ja mahdollisesti myös kylistä voi löytyä siitä ja lähipitäjien historioista. Toisaalta on vanhat painetut kartat -palvelu, jota myös on käytetty koulujen ja kylien selvittämiseen. Kylistä Suomenmaassa esiintyvät mutta muista lähteistä puuttuvat voivat olla eksklaaveja, mutta kunnanrajojen muutoksetkaan eivät ole mahdottomia. Niistäkin voi olla tietoa paikallishistorioissa mutta myös esim. MMH:n uudistustusten luettelossa. Tämänkaltaisella lähteistöllä pääsee aika pitkälle, mutta jos kunnasta ei ole pitäjänhistoriaa tai se ei kata koko kiinnostuksen kohteena olevaa ajanjaksoa, niin tiedon saanti voi olla vaikeampaa. Kuitenkin historioita paikoin on tehty myös suurpitäjittäin, joten kannattaa tarkistaa myös siltä osin.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.57 (EET)[vastaa]

Huomioita-sarake on tehty tutkimalla hakutuloksia Karttapaikan haussa. Jotkut nimistä ovat todella yleisiä, joten ei voi olla varma viittaavatko ne täsmälleen vaikka Jämsään, mutta muistaakseni laitoin huomautuksen, jos Jämsässä kohde oli, mutta Jyväskylässä (Korpilahden alueen nykyinen kunta) ei ollut. Joku toinen voisi käydä luettelon läpi vielä uudestaan ja katsoa päätyykö samaan tulokseen. Ainakin Hauvalasta on vaikea sanoa, onko päätelmä sijainnista oikea, mutta muut kohteet joihin koordinaatit on laitettu taitavat olla selviä. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.10 (EET)[vastaa]
Nämä ovat kysymyksiä, jotka selviävät em. tyyppisistä lähteistä. Joskus tulee kinkkisiä kohtia. Jos otan esimerkin muualta, niin jos katsoo nykyisestä painetusta peruskartasta esim. punaisella merkittyjä kylännimiä Lasikylä, Johannislund, Säräjärvi, niin kuvio on täysin käsittämätön. Vasta lähteiden kaivelu, jonka tuoassa ao. artikkeleissa tein, kertoo mistä on kysymys. Tai samoin esim. joukko Kalvolan kyliä Tammelan kylinä, siitä löytyi suora selostus Kalvolan Historiasta. Lisäksi suurten kartanoiden tilusjärjestelyissä esim. Urjalassa ja Pernajassa kokonaisia kyliä on hävinnyt peryskartan punaisista rajoista (tai jäänyt vain yksittäisiä pieniä palstoja) ennen ensimmäisten peruskarttojen ajankohtaa, ja jos (kuten Urjalan tapauksessa) maanmittaustoimitusten karttoja ei vielä ole netissä, selvittely ei ehkä onnistu ilman käyntiä kansallisarkistossa. Korpilahden osalla muistelen hämärästi jotain rajamuutoksia, mutta ne voivat olla myös lääninrajojen muutoksia ilman kunnanrajan muutoksia. Kuitenkin täysin mahdollista näitä on tänne kirjata, ja muutamien kuntien osalta nämä ovat jo tulleet kokonaan tai osittain läpikäydyiksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 10.06 (EET)[vastaa]

Koulut Vanhoissa painetuissa kartoissa[muokkaa wikitekstiä]

Kun tutkii kansakouluja vanhoista painetuista kartoista, niin Koulukaverit.comin listalta:

  • Hirvimäki → ok
  • Horkka (Horkankylä) → ok
  • Hurttia → ok
  • Kirkonkylän kk → ok
  • Korpiaho → ok
  • Kouhinsalo → ok
  • Moksi → ok
  • Oittila → ei löytynyt, mahdollisesti lakkautettu, koska Päijänteen itäpuolen kartat 1970-luvun alusta
  • Patajärvi → järvi on Tikkalan ja Ylä-Muuratjärven koulujen välissä, joten olisiko tämä toisen koulun vanha tai epävirallinen nimi
  • Putkilahti → ok
  • Päiväkunta → ok
  • Saakoski → ok
  • Sarvenperä → ok
  • Saukkola → ok
  • Särkijoki → ok
  • Tikkala → ok
  • Vespuoli → ei löytynyt, jokin koulu voi olla vaihtanut nimeäänkin
  • Ylä-Muuratjärvi → ok

Lisäksi löytyi kokonaan uusina kouluina:

  • Heinosniemi
  • Synsiä(nkylä)
  • Ahvenus
  • Saalahti,

jotka pitäisi lisätä taulukkoon. Näiden jälkeenkin Korpilahdelle jää suuri määrä sellaisia paikannimiä, jotka ovat asutusnimiä peruskartassa.

GT-kartassa suurella on kirjoitettu myös Korospohja, Puolakka, Hyrkkölä, Savipohja ja Viljaspohja, mutta toisaalta monet edellä esillä olleet paikannimet ovat pienellä kirjoitettuja, eikä mistään käy ilmi millä logiikalla nimien koko GT-kartassa on valittu. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 01.20 (EET)[vastaa]

GT-kartassa ei liene logiikkaa, sinne on poimittu satunnaisesti esim. talonnimiä kai peruskartalta lähinnä siinä mielessä, että nimiä tulee tasaisesti joka paikkaan. Muistan jollakin tuntemallani alueella jonkun paikallisen asukkaan tätä nimenomaisesti ihmetelleen, so. minkä takia siinä lukee juuri tuo ja tuo täysin satunnainen talonnimi. Kulmakuntien nimiä lienee samoin vain poimittu kulloisestakin peruskartasta esim. sen mukaan miten sattuu typografisesti mahtumaan tai muuten arpomalla. Jos jotain systematiikkaa on, niin se tulee peruskartan kautta.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 10.11 (EET)[vastaa]

Yleisesti kuntien alueista, kylistä ja semmottisista[muokkaa wikitekstiä]

Kuntien aluejaoista on keskusteltu monissa yhteyksissä. Aluejakoja on tyypillisesti monia - eri ajoilta ja eri lähtökohdista. Alueiden rajoja ei useinkaan ole määritelty tarkasti. Ei vaan ole mitään yhtenäistä kylä-käsitettä. Tarkimpia ovat usein maarekisterikylät, mutta ne ovat yleensä aivan sopimattomia yleistietosanakirjan käyttöön. Alueet ovat pirstaleisia ja sijaitsevatkin aivan muualla kuin mihin paikkakuntalaiset paikannimiä assosioivat.

Sekavuus usein vain kasvaa kuntaliitosten myötä. Useiden kuntien kohdalla antaisinkin periksi: puhuttaisiin vain ympäripyöreästi ja likimääräisesti alueista, jotka esiintyvät monissa kartoissa ja lähteissä. Mainittaisiin paikkoja, jotka paikkakuntalaiset käytännössä tuntevat. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 10.35 (EET)[vastaa]

En yhdy tuohon: Kylät ovat historiallisia tosiasioita ja sellaisina objektiivisia. Objektiiviset tosiasiat on täysin mahdollista ja myös suotavaa esittää lähteiden mukaan objektiivisesti. Yleensä sanaa "alue" näkee käytettävän Wikipediassa silloin kun ei ole aivan täysin hahmotettu mistä varsinaisesti on kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.11 (EET)[vastaa]
Mutta mikä kyläkäsite sitten valittaisiin ja millä perusteella, kun yleensä on yleensä tarjolla hyvin monia vaihtoehtoisia? Mikä lähtökohta otettaisiin ohjenuoraksi kylien esittelyyn?
Alueellisesti kyliä on usein mahdoton esittää tarkasti, koska rajoja sisältäviä karttoja ei ole koskaan edes piirretty (paitsi maarekisteri, joka ei lähtökohtaisesti sovi kylien määritelmäksi WP:ssa). Silloin kun asutus on ollut tiiviissä erillisten kylien muodossa, on ollut selvää, että tiettyä rakennusten kyläryhmää kutsutaan tietyksi kyläksi. Myöhemmin tilanne on usein muuttunut asutuksen tiivistyessä. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.25 (EET)[vastaa]
Mielestäni historiallinen kylä, joka myös on sama kuin maarekisterikylä ja sanan kylä alkuperäinen merkitys suomen kielessä, sopii hyvin käytettäväksi. Muut merkitykset (esim. kyläkeskuksen vaikutusalue, asumusryhmä jne.) tulevat hyvin käsitellyiksi sen yhteydessä. Ja jos nykyään on samaniminen kaupunginosa, niin senkin voi, niin kuin esitin käytäntökahvihuoneeseen siirretyssä osassa tätä keskustelua, mielestäni usein käsitellä samassa. Jos nähdään käsitteen historiallinen alkuperä, nähdään samalla, että nämä näenn äisesti eri merkitykset käytännössä ovat tämän saman asian eri ulottuvuuksia.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.40 (EET)[vastaa]
Maarekisterikylä ei nimenomaisesti sovi useinkaan nykyisen tilanteen kuvaamiseen. Ilmeisesti erilaiset maajakojen järjestelyt ovat sotkeneet asiaa monissa kunnissa: on ollut "kylän maita" siellä ja täällä. Siten kartat ovat alueiltaan aivan pirstaleisia ja nykyväelle aivan käsittämättömiä, koska nimet yhdistetään käytännön tasolla alueisiin toisin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.51 (EET)[vastaa]
Se on kuitenkin paras mitä on, niitä toisia alueita joko ei ole kukaan missään määritellyt tai sitten on joku valokopio jostain ihme "suuralue" tms. -jaosta jossain kunnantalon kaapissa, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt ja josta kukaan ei tiedä mitään. Esim. kylää vastaavan paikannimen käyttö ja tarkoite, jos siitä on tietoa, on asia joka voidaan kyläartikkelissa kertoa. Jos on kylään rinnastuvia kulmakuntia, niin niistä on ja voi olla artikkeleita juuri niin kuin Käyttäjä:Raksa123 käytäntökahvihuoneessa esittää. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.01 (EET)[vastaa]
Suuralueet eivät rinnastu kyliin - ne ovat kylien ryhmiä eli se on hieman toinen juttu.
Haluaisin mentävän "nykyaika edellä". Maarekisterikylät lähtökohtana olisivat melkoista historia edellä menemistä. Siksi toivoisin, että lähdettäisiin paremminkin liikkeelle nykykartoista, vaikka niistä ei useinkaan rajoja kylille löydy eikä kyliä ole säntillisesti merkitty kartalle pienimpiin asti. Maaseutujen kylät ovat usein niin pieniä asukasmääriltään, etteivät ne nykyistä isoa kuntaa juuri edes kiinnosta erillisinä yhteisöinä. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.16 (EET)[vastaa]
Eivät suuralueet ymmärtääkseni ole mitään "kylien ryhmiä" vaan oma, täysin mistään kylistä riipumaton oma aluejakonsa, eri asia jos ne jossain on päätetty määritellä kylien ryhminä, mutta ymmärtääkseni se ei ole niiden yleinen määritelmä. Nykyaikaan päästään, jos otetaan mukaan muita lähteissä ilmeneviä aluejakoja. Jossakin sellaisia voivat hyvin olla vaikka suuralueet, jossakin taas jotkut muut, jossain ei ehkä ole mitään muita, jolloin jäävät käytettäviksi vain esim. kytlät ja taajamat. Vaihtelu tässä on luultavasti suurta. Esim. kaupunginosat kattavat toisissa kaupungeissa (esim. Turku) koko kunnan alueen, toisissa (esim. Pori) vain taajama-alueita. Siksi tuo Käyttäjä:Raksa123:n alla mallineeseen pelkistämä kategorisointi voi olla hyvin käyttökelpoinen, jos vain päästään yksimielisyyteen mitä aluejakoja käytetään. Koko Suomeen vain yhtä sabluunaa ei välttämättä löydy, jos esim., eri suurissa kaupungeissa toisissa kaupunginosajako kattaa koko kunnan mutta toisissa ei tms. eroja.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.41 (EET)[vastaa]
Kylien ryhmiä suuralueet eivät ole siinä mielessä, että niissä juurikaan olisi etsitty ryhmiteltäviksi menneen maailman maarekisterikyliä. Mutta yleensä ne koostetaan kunnan osa-alueista - kaupunginosista tai kylistäkin. Toki välillä joukossa on aivan kummallisia teennäisen oloisia aluekeksintöjäkin outoine nimineen. Haetaan joteskin hierarkiaa: kunta, suuralue ja tämän alla pienemmät alueet.
Juuri mitään yleispäteviä sääntöjä näihin asioihin ei vaikuta olevan eli tarkkaa sabluunaa lienee turha edes etsiä. Eri kunnat ovat pyöritelleet osa-alueitaan kovin erilaisin periaattein. Kunnan poikkeuksillinen kehityshistoria näkyy myös aluejaossa. Tämän Korpilahden kohdalla hyvinkin erilaisia jakoja näyttää olevan kovin paljon, melkoinen malline siitä on tullut... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 01.13 (EET)[vastaa]
Suuraluejako voi olla ihan pätevä monissa tapauksissa. Lisäksi, vaikka en olekaan perehtynyt suurempien kuntien ja kaupunkien aluejakoihin, vaikutelma on, että aluejakosysteemeissä voi olla eroja toisaalta eri kokoisten kuntien kesken ja mahdollisesti myös likimain samankokoisten kuntien välillä. Siksi kategoriset määrittelyt etukäteen vaikuttavat hankalilta. Suurimissa kaupungeissa on hyvin odotettavaa ja todennäköistäkin, että erilaisia alkuejakosysteemejä (mahdollisesti myös moniportaisia eli hierakkisia) on monia, ja voi myös hyvin olla, että niille on perustelunsa. Tietenkin myös rajankäyntiä voi tulla, mutta kun esim. tässä keskustelun aloituksena ollut kyseenalaistus näytti tehdyn aika lailla ex tempore, niin en osaa sanoa, oliko laajaan periaatekeskusteluun varsinaisesti edes mitään tarvetta. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 12.13 (EET)[vastaa]
Näen tarpeena esittää kaikkien kuntien jaon yksinkertaisesti ala-alueisiinsa perustuen sellaiseen nykyajan paikannimistöön, joka on peruslukijan ymmärrettävissä ja joka yhdistyy hänen arkielämässä jo tuntemaansa nimistöön. WP on kuitenkin yleistietosanakirja. Toki erilaiset pyrograattiset ja historiallisetkin jaot ovat merkittäviä, mutta muita jakoja voitaisiin esittää hieman sivummalla.
Suuralueet eivät varmasti ole niitä käsitteitä, johon peruskansalaisen alueiden hahmotus perustuu, joten ne voisivat olla sivuosassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 13.32 (EET)[vastaa]
Maaseutumaisilla alueilla kylä- ja kulmakunta/kyläkunta/"koulupiiri" - jako on varmasti sellainen. Mikä tahansa muu jako ei ole muuta kuin valokopio mapissa kunnantalon kaapissa. Ja näin siis nimenomaan jos ajatellaan peruskansalaista ja tämän tuntemaa nykyajan nimistöä. Tämän voin sanoa peruskansalaisena, joka on usein joyunut keskustelemaan muitten peruskansalaisten kanssa lehtiuutisten pielenmenneistä paikannimistä.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 22.50 (EET)[vastaa]
Kaupunkimaisilla alueilla käytettäviin jakoihin jätän ottamatta kantaa. On hyvin mahdollista että ne vaihtelevat kunnittain. Pragmaattisesti voisi sanoa, että se on se jako / ne jaot jotka esiintyvät kyseisen kaupungiun kaupungin karttapalvelussa netissä, koska sieltähän ne kansalaiset sitä katsovat. Jos siellä ei ole mitään, niin kansalaiset eivät voi sitä sieltä katsoa eivätkä voi niistä mitään tietää. Jos siellä joku tai joitakin aluejakoja, niin kansalaiset käyttävät niitä ja katsovat niitä sieltä. Kaupunginosien osalta keskeinen vaikuttava tekijä on se, että joissakin kaupungeissa kaupunginosat kattavat koko kunnan alueen, joissakin vain taajamien kaava-alueita. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 22.50 (EET)[vastaa]
Ja vastaavasti historiallisista kylistä poikkeavista kulmakunnista on myös artikkeleita. Näillä saadaan paikallisesti hahmotettu todellisuus hyvin kuvattua. Kaupunkien aluejaot ovat oma lukunsa, mutta ne jätän suosiolla muitten huoleksi. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.16 (EET)[vastaa]

Vaikka innokkaita luetteloijia olemmenkin, oliskohan parempi lähteä liikkeelle siitä, että monien kuntien kohdalla kerrottaisiin lähteisiin perustuen merkittävimmistä kunnan kylistä - niiden historiasta ja nykypäivästä. Ei piitattaisi tarkoista kylien määristä ja tarkoista rajoista siellä, missä ei selkeää kunnanosa-alue- tai kaupunginosajakoa löydy. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.51 (EET)[vastaa]

Noinhan käytännössä wikipedia kehittyy, mutta systemaattistakin käsittelyä on mahdollista tehdä, eikä siinäkään ole mitään pahaa. Yksikään meistä ei ehtisi sitä kai elinaikanaan tehdä koko Suomesta (tai mistä sen tietää, vrt. J Hokkasen bottijärvet). Tätä systemaattista käsittelyäkin on muutamissa kunnissa ehditty tehdä eri aikoina. Siihen varmaan voi olla erilaisia ratkaisuja ja siksi lähtisin mieluummin pienestä isoon kuin isosta pieneen. Eli kun jotain aihetta muokkaa systemaattisesti, niin vastaukset löytyvät pikemminkin käytännön kautta. Toki joku kokonaiskuvakin pitää toisaalta olla aloitettaessa, joten tämä on tietysti dialogia eri näkökulmien välillä.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.10 (EET)[vastaa]
Systematiikan yrittämisessä on vaan sitä vikaa monen kunnan kohdalla, että ei ole vakiintunutta tarkkaa ajuejakoa - saatika lähteitä niiden jakojen perusteeksi. Itse olen systemaattinen insinööriluonne, mutta alan nähdä näissä kuntajaoissa väkinäistä systematiikan hakua siellä, missä sille ei ole perusteita. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 14.07 (EET)[vastaa]
Uuumoilin jo ylempänää samaa, mutta en ole tutkinut tilannetta systemaattisesti. Joissain kunmnissa voi olla joitain aluejakoja käytössä (so. netissä), joissain ne pölyttyvät mapissa kunnantalon kaapissa (tai pdf:inä rakennustarksastajan kiintolevyllä). Lisäksi, ne joita on käytössä (eli netissä) mahdollisesti saattavat vaihdella kunnittain. Ainoa varmasti valtakunnan kattava jako on kyläjako. Käytännössä, jos sitä käytetään informoidusti, sen yhteydessä voidaan selostaa myös nykyiset ja aiemmat koulupiirit ja postinumeroalueet. Aiempina vuosikymmeninä seutu- ja kuntasuunnittelussa piirreltiin karttoja kyläkeskusten vaikutusalueista, mutta aika ajoi siitä ohi, kun mitään keskuspalveluja kylissä ei enää ole. Alueellisen hahmotuksen välineinä nuo alueet nimineen kuitenkin toimivat edelleen. Usein myös kylätoiminta menee näiden mukaan, mutta kun sitäkään ei aina ole joka kylässä, niin sekin on hyvin aukollinen lähde. Voi olla että meillä on erilaisia systematiikkojen saarekkeita aika lailla sen mukaan, millä kunnilla on joko omia tai yhteisiä karttapalveluita tai vaihtoehtoisesti ei ole karttapalvelua.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 23.05 (EET)[vastaa]

Korpilahti-malline[muokkaa wikitekstiä]

Täydensin mallinetta Malline:Korpilahti (linkitykset korjataan kohta). Ensimmäisenä on tärkein kohde eli kirkonkylän taajama. Seuraavana laitoin ne maarekisterikylät, joiden sijainneista sai jotakin selvyyttä. Heikkilä, Honkala ja Pietilä jätin pois ja Korpilahti itse tulee jo kirkonkylän kautta. Sitten on ne koulupiirit, jotka eivät ole virallisia kyliä. Korpilahden tapauksessa niitä ovat melkein kaikki, ja se on Korpilahdella selvempi jako kuin viralliset kylät. Vespuolen ja Patajärven kouluja ei löydetty, mutta niitä on jo muutenkin riittävästi. Jyväskylän kaupunginosat numeroineen on laitettu sellaisenaan listalle ja lopuksi on hierarkkisesti eriteltynä tilastoja varten tehty aluejako niin ikään numeroineen. Maarekisterikyliin voi lisätä myöhemmin sellaiset kylät, joiden ydinalue on Korpilahdella, jos sellaisia löytyy muitakin. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.06 (EET)[vastaa]

Tuo on ihan mahdollinen ja oikein selkeä sikäli kuin kaikki käytetyt aluejaot katsóitaan merkittäviksi. Jos tilastoalueita käytetään, niin saisiko sanaa tilastoalue näkyviin mallineeseen? Nyt joutuu klikkaamaan esim. Pohjois-Korpilahti ja katsomaan mikä se on.
Toisaalta on rohkeaa lähteä luomaan mallinetta kun ei ole esim. tutkittu kaikkien kylien listaa ja määritelty kriteerejä, mitkä kylät ovat mukana. Mutta sehän nyt on lähinnä muokkausnäkökantakysymys.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.17 (EET)[vastaa]
Mallineessa taitaa nyt olla kaikki kohteet, joille on yllä taulukossa etsitty koordinaatit sekä muutama muu kaupunginosa tai tilastoissa käytettävä alue. "Maarekisterikyliä" on epämääräisessä muodossa, koska siihen voi joku vielä löytää lisättävää ja Korpilahti-kylä on jo kirkonkylän kautta. Kyliä, joiden ydinalue on Jämsässä siihen ei kannata lisätä. "Koulupiirejä" on epämääräisessä, koska kirkonkylän koulupiiri ja pari virallisen kylän koulupiiriä eivät ole mukana. Taajamien, kaupunginosien ja tilastoissa käytettävien jakojen osalta nimistö onkin kokonaan selvillä, tosin kaupunginosista kaikki eivät näy ainakaan karttapalvelussa. Tuossa on jo niin paljon merkittäviä kohteita, että niiden kautta Korpilahti tulee käsiteltyä riittävän tarkkaan. Peruskartoissa on tietysti muitakin asutusnimiä, mutta ne voi käsitellä sopivan tuolla jo olevan kohteen yhteydessä. Tällainen nopea selvitys pitäisi tehdä sitten kaikista muistakin kunnista. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.49 (EET)[vastaa]
En usko että siitä olisi vastaavaa hyötyä. Epävarmuutta jää kuitenkin. Parempi kuin mennä puusta tyveen on mennä tyvestä puuhun. Tietysti siltä osin kuin valtakunnallisia datasettejä on, niitä voi toki käyttää.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.55 (EET)[vastaa]
Mutta tämä on tieten kin vain yksi mielipide. Hyödsyllisiä muokkauksia on mahdollista tehdä monista näkökulmista, ja kaikki huolellinen systemaattinen työskentely vie eteenpäin. Mutta oma näkemykseni on tämä varmuutta korostava.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.57 (EET)[vastaa]
Yksi ratkaisu moniin jaotteluihin on tosiaan esittää hyvin monia jaotteluita. Pyrkisin nostamaan niistä kuitenkin jonkin jaottelun selkeämmin tietynlaiseksi "perusjaotteluksi", vaikka nuo kaikki jaottelut esitettäisiinkin mallineessa. Tämän sekavan kohteen kohdalla tosin helpommin sanottu kuin tehty. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 11.13 (EET)[vastaa]
Tässä on huomattavaa, että ollaan suuren kaupungin kaupunkiseudulla. Se on fakta, joka väistämättä luo monimutkaisuutta. Och samma på Tampere. Miten sitä monimutkaisuutta hallitaan, en osaa sanoa kun sielultani maalaisena suuntaan wikiaktiivisutenikin maaseutualueille. Kuitenkin eri suurten kaupunkien alueilla näitä aihepiirejä muokanneet varmaan aika helposti löytävät yhteisen sävelen, ja kannattaa myös vertailla toteuttuja ratkaisuja eri suurten kaupunkien osalta. Keskeinen kysymys on, onko de facto irl systeemi näissä samasta muotista vai vaihteleva.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 23.12 (EET)[vastaa]

Korpilahden rekisterikylät[muokkaa wikitekstiä]

Rekisterikylät - Korpilahti (1960-1970-luvut)

Korpilahden rekisterikylät 1960-1970-luvuilla karttojen mukaan (https://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/)

  • Korpilahti, Särkijoki, Vitikkala, Riihijärvi (tutummin Moksi), Muuratjärvi (oikeasti Tikkala, Sarvenperä, Saukkola, Ylä-Muuratjärvi yms.) sekä Muurame (Nakkerinpohja ja Hankapohja ainakin)
  • Vespuolella Veijo, Raidanlahti, Oittila, Pajulahti, Putkilahti sekä osittain Rutalahti (oik. mm. Päiväkunta)
  • Osittain Korpilahdella, osittain Jämsässä: Juokslahti, Nuorlahti, Honkala, Sammallahti, Yijälä, Hahkala, Hauvala, Moiskala, Ruotsula (mm. Rantuu) ja Kähö.

Hyvin pieniä osia kuului myös näihin: Aseme, Säyrylä, Jaatila, Viiala, Alhojärvi, Haavisto, Kaipola, Kelhä, Auvila, Heikkilä, Kavattila, Patala, Kiukkola, Pietilä, Seppola, Kaukiala, Kerkkola, Siniävirta (Koskenpäällä), Toivila ja Saari.

Tein tämän, jos siitä on jollekulle hyötyä - sen voisi myös ehkä lisätä itse artikkeliin, tosin nämä ovat rekisterikyliä eivätkä varsinaisia asutuskyliä. Ei siis kannata mainita mm. Kelhää Korpilahden kylänä, koska "rekisterikylän" käsite ei ole ehkä kaikille tuttu. Tein näistä myös kartan, se näkyy tuossa oikealla. Svg-karttoja en osaa tehdä. Kapulakone (keskustelu) 5. heinäkuuta 2023 kello 22.36 (EEST)[vastaa]