Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Ylimääräiset sosiaalisen median linkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Aiheesta muualla -osiossa on linkki henkilön kotisivulle tai blogiin, tavallisesti sen etusivulla on linkit henkilön omille tileille yhteisöllisissä viestimissä. Siten luulisi, että niiden lisääminen vielä Wikipediaan linkeiksi on ylilinkitystä. Keskustelua Kahvihuoneessa ja käyttäjä:Elenan sivulla.[1] [2] [3] [4] --Thi (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 17.03 (EEST)

Twitter- ja Facebook-linkeistä käytiin kahvihuoneessa pitkä keskustelu viime marras–joulukuussa. Keskustelussa kukaan ei ottanut esille tällaista sääntöä eikä sitä mainita Aiheesta muualla -ohjeessakaan. Minusta linkit voivat olla artikkelissa aivan hyvin, kunhan linkkien määrä ei ylitä 6–10:tä (miksi se raja on muuten noin epämääräinen?). --Elena (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 18.28 (EEST)
Koska jos raja olisi vaikkapa seitsemän, niin sitten joku kysyisi että miksi raja on määritelty noin tarkkaan, ilman mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan. --Otrfan (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 18.37 (EEST)
Jossakin keskustelussa kyllä otettiin tämä vaihtoehto esille. Keskustelu taisi levitä sinne sun tänne. Kannatan Thin esitystä. --85.76.103.219 14. toukokuuta 2014 kello 18.58 (EEST)
Elena: Asia juuri oli esillä jo viittaamassani keskustelussa. "kunhan tuo aikaisemmassakin keskustelussa esitetty muistutus kotisivun alaosioiden ylilinkityksestä on selvä". Kyse on Wikipedian tavanmukaisesta käytännöstä. 6–10 linkin säännnössä on kyse eri asiasta. Olet tehnyt säännöstä aivan oman tulkinnan. Tällöin on ikävää, kun vetoamalla siihen syytät muita käyttäjiä, kun he toimivat Wikipediassa kuten normaalisti.
”However, Wikipedia does not provide a comprehensive web directory to every official website. Wikipedia does not attempt to document or provide links to every part of the subject's web presence or provide readers with a handy list of all social networking sites. Complete directories lead to clutter and to placing undue emphasis on what the subject says.
More than one official link should be provided only when the additional links provide the reader with significant unique content and are not prominently linked from other official websites. For example, if the main page of the official website for an author contains a link to the author's blog and Twitter feed, then it is not appropriate to provide links to all three. Instead, provide only the main page of the official website in this situation.” [5]
Aikaisemmin tuohon on riittänyt fi-wikissä pelkkä maalaisjärki, mutta sen voi kirjoittaa ohjeisiin suomeksikin. --Thi (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 19.06 (EEST)
Juuri näin. Tämä on erityisen tärkeä joskin riitoja synnyttävä: "More than one official link should be provided only when the additional links provide the reader with significant unique content" eikä twitter-tili sitä ole useinkaan vaan pelkkää höpötystä. --85.76.103.219 14. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)
Ainoassa esimerkiksi annetussa tapauksessa oli muuten ainoastaan kaksi ulkoista linkkiä eikä ainakaan siinä ollut kyse ylilinkittämisestä. --Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 10.49 (EEST)
Kaiken minimoiminen on tyhmää. Meillä on söpö käsite yliluokittelukin, vaikka sellaista ei ole olemassa. Iivarius (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 19.24 (EEST)
Toinen ääripää on ihan yhtä tyhmää touhua, imho. 109.240.55.229 19. heinäkuuta 2014 kello 12.59 (EEST)
Jos henkilö käyttää aktiivisesti Twitteriä niin mielestäni linkki voi olla. Jos henkilö ei käytä aktiivisesti Twitteriä (tai vaikka Facebookkia), niin linkkiä ei mielestäni tarvitse. Kukin miettiköön itsekseen sitten rauhassa mitä tarkoittaa "aktiivinen" ennen kuin aletaan siitä halkomaan hiuksia.. --Harriv (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 00.20 (EEST)
Olisin myös säilytämässä linkit sosiaalisen median identiteetteihin mikäli ne ovat jotenkin relevantteja henkilön kannalta. Se on minusta huono perustelu poistaa linkkejä, että ne löytyvät esimerkiksi käyttäjän omilta kotisivuilta. Niiltä voi löytyä myös muitakin tietoja kuten esimerkiksi vaikka kotipaikkakunta joita ei myöskään olla poistamassa artikkelista sitä varten, että ne löytyvät linkin takaa. --Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 08.50 (EEST)

Kotisivu riittää, se ei vaadi lukijalta kirjautumista. AM-osaston ei muutenkaan ole tarkoitus olla linkkilista. Jos nyt joku ei ole vaivautunut tekemään itselleen verkkosivua, ja katsotaan että Facebook on sisällöltään merkittävä, sen voi poikkeuksellisesti lisätä. Twitteriä ei, en usko sen sisällön merkittävyyteen. --Abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

Ei se ole uskon asia. --Wataja (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 10.24 (EEST)
Jotkut uskovat: The Independent: Can we get an RT? Number 10 turns to Stephen Fry's Twitter following to get their message across --Otrfan (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.39 (EEST)
Somelinkeistä on tälläkin hetkellä sallittuja vain ne, jotka eivät vaadi lukijalta kirjautumista. --Elena (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Voidaan säilyttää artikkeleissa. Monet päivittävät Twitteriä useammin kuin kotisivua. Joillakin kotisivulla voi olla pelkkä kuva, ja kaikki päivitykset tehdään Twitteriin. Stryn (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 10.03 (EEST)

Huom! Me olemme siis puoli vuotta sitten aivan selvin luvuin päättäneet, että aktiivisesti ylläpidetyt Facebook- ja Twitter-tilit voi lisätä Aiheesta muualla -osioon. Nyt keskustelemme siitä, voiko niitä lisätä siinä tapauksessa, että niihin on linkki artikkelin kohteen kotisivulta (johon on linkki Aiheesta muualla -osiossa). --Elena (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 12.54 (EEST)

AM-osion linkeistä pitäisi päästä johonkin oleelliseen ja "vakavaan" sisältöön. Koko sosiaalisen median kirjo sinne pläjäytettynä vaikuttaa yliampuvalta, kun usein se sisältö on hömppää. -Kohta varmaan henkilöartikkeleissa pitäisi olla kasvokuvan sijaan belfiet, vaikka Loviisan kirkossa ne on jo mainittu, kuva vielä puuttuu mutta ei välttämättä kauaa.-Htm (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 05.30 (EEST)

Tulimmeko tässä johonkin lopputulokseen? Voinko palauttaa Thin muokkaukset? --Elena (keskustelu) 24. toukokuuta 2014 kello 23.19 (EEST)

Tässä keskustelussa neljä käyttäjää on selkeästi kannattanut FB- ja Twitter-linkkien sallimista kotisivulinkkien ohella. Yksi käyttäjä ja yksi ip-osoite on vastustanut sitä. Kolme käyttäjää on ottanut kantaa somelinkkeihin vain yleisellä tasolla. Tästä huolimatta kaksi käyttäjää jatkaa nyt linkkien poistelua artikkeleista. Voitaisko rauhoittaa ne nyt hetkeksi, jotta päästään tässä keskustelussa tulokseen? --Elena (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 11.52 (EEST)
En vastusta somelinkityksiä somessa toimivien julkisuuden henkilöiden kohdalla, mutta kaiken muun kohdalla kyllä. Esimerkiksi facebookin epävirallisille fanitussivuille ei tuolisi olla linkkejä. Enkä kannata forum-, keskustelu- ja mielipidepalstalinkkien lisäämistä tai muuta käyttämistä wikipediassa ollenkaan, ellei artikkeli kerro nimenomaisesta forumista. --Ukas (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 20.03 (EEST)
Tulkitsen keskustelua nyt niin, että voin palauttaa linkkien poistot. --Elena (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 12.56 (EEST)
Se olisi vastoin yllä olevia virallisia ohjeita. --Thi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.14 (EEST)
Tarkoitatko englanninkielisen Wikipedian ohjeita? Nyt keskustelemme siitä, pitäisikö ko. linkit kieltää suomenkielisessä Wikipediassa ja tulkitsen keskustelua niin, että enemmistö ei kannata kieltoa. --Elena (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.16 (EEST)
Ei ole syntynyt konsensusta niiden sallimisesta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. kesäkuuta 2014 kello 13.20 (EEST)
Älä tulkitse, en kannata niiden lisäämistä vaan vastustan. Tällaisia vanhoja keskusteluja ei oikein tahdo huomata. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. kesäkuuta 2014 kello 13.19 (EEST)
Kyse ei ole linkkien kieltämisestä vaan siitä, että Aiheesta muualla -osioon on lisätty sama linkki kaksi kertaa. Pitäisi siis sallia erikseen sellainen tapa, joka on vastoin tähän mennessä vallinnutta käytäntöä ja tervettä järkeä. Aiheesta muualla -osioon voi lisätä kaikenlaista ja kaikenlaisen lisäämistä voi kokeilla. Jo tehtyjä kaksoislinkityksiä ei tarvitse poistaa kuin muiden päivitysten yhteydessä. Mutta olisi epärehellistä tulkita, että pelkät lisäykset osioon oikeuttaisivat painostamaan muita hylkäämään de facto -käytännön. Se olisi jo ohjeissa, jos jollakin vain olisi aikaa ja halua päivittää niitä. --Thi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.40 (EEST)
Nyt tilanne on siis se, että 4 käyttäjää selkeästi kannattaa FB- ja Twitter-linkkien sallimista kotisivulinkkien ohella. 2 käyttäjää ja 1 ip-osoite on vastustanut sitä. 3 käyttäjää on ottanut kantaa somelinkkeihin vain yleisellä tasolla. Keskustelu on kestänyt 1,5 kk. Toivottavasti pian voimme päättää, että enemmistön mielipide otetaan käytännöksi. --Elena (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.01 (EEST)
Eikös tässä pitäisi hakea konsensusta eikä laskeskella enemmistöjä? Itse allekirjoitan täysin kannan jonka Ukas esitti kommentissaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.12 (EEST)--
Samoilla linjoilla itsekin (en ollut aiemmin tainnut esittää kantaani). --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.18 (EEST)
Konsensusta tietysti haetaan. Jos keksit, miten siihen päästään, niin viethän keskustelua siihen suuntaan. Jos konsensukseen ei päästä, niin sitten ainut vaihtoehto on laskeskella enemmistöjä. (Ukashan ei varsinaisesti edes ottanut kantaa siihen, mistä tässä nyt keskustellaan.) --Elena (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.51 (EEST)
En edelleenkään kannata somelinkkejä, jos tässä kantansa pitää vielä uudestaan ilmaista. Tietosanakirjan sisältö pitää olla asiaa eikä höpötyksiä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. kesäkuuta 2014 kello 21.28 (EEST)
Kantani on sama kuin edellä, eli en näe kysymystä joko/tai-luonteisena vaan, että tänne voi lisätä somessa toimivien julkisuuden henkilöiden virallisia somelinkkejä ja niiden tulee olla aiheesta muualla-osiossa. Siis näillä varauksilla rajoitetusti ja ohjeistetusti. Mitä höpötykseen tulee, niin FB ja Twitter ovat selvästi tätä päivää, ja asiakaspalvelullisesti voi ajatella samalla tavoin tätä päivää edustavalle suurimmalle nettitietosanakirjalle olevan järkevää roikkua ajan hermon helmassa. Ajatellaan nyt vaikka nykyistä pääministeriämme, joka ottaa selfieitä tilaisuudessa kuin tilaisuudessa omia somepäivityksiään varten. --Ukas (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 09.41 (EEST)
Olemme siis jo puolisen vuotta sitten päättäneet, että juuri tuollaiset linkit ovat sallittuja ja se on kirjattu käytäntöön. Nyt keskustelemme siitä, saavatko ko. linkit olla Aiheesta muualla -osiossa myös siinä tapauksessa, että Aiheesta muualla -osiossa on linkki henkilön kotisivulle, jossa on linkki Facebook-sivulle ja/tai Twitter-tiliin. --Elena (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 10.31 (EEST)
Ei sillä pitäisi olla mitään vaikutusta onko kotisivuilla linkki Twitter-tiliin. Jos henkilö on aktiivinen Twitterissä, eikä päivitä kotisivujaan lainkaan, niin mikä idea on jättää linkki vanhentuneisiin kotisivuihin, ja poistaa Twitter-linkki vain, koska siihen linkitetään kotisivuilla. --Stryn (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 11.19 (EEST)
Mikäli henkilö on julkisuudessa tunnettu osallistumisestaan someen, ja tuo osallistuminen liittyy hänen julkiseen toimintaansa, voi mielestäni linkin aktiivisesti käytettyyn palveluun lisätä huolimatta siitä että se löytyy myös linkityltä kotisivulta. Mikäli nuo kolme ehtoa eivät toteudu some-linkkejä ei mielestäni tulisi lisätä lainkaan. Henkilöiden ei-julkisen toiminnan esillenosto ei kuulu Wikipediaan.
(...ja mitä tulee konsensuksen hakemiseen: jos sitä ei keskustelussa synny sitä ei synny eikä muutosta tule. Enemmistöjä ei laskeskella, sillä keskustelu ei ole äänestys.) Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 15.37 (EEST)--
Tuohon viimeiseen: Elenan some-linkkien ajaminen Wikipediaan tapahtuu kunnioitettavalla jääräpäisyydellä, mutta jossakin vaiheessa olisi hyväksyttävä tosiasiat eikä pyrittävä etsimään jatkuvasti uusia keinoja ajamansa asian eteenpäin viemiseen. Se voi olla tapana politiikasa, mutta Wikipediassa ei. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 15.49 (EEST)
Huomauttaisin, että keskustelu alkoi tilanteesta jossa Elena toimi vallitsevan konsensuksen mukaan ja hänen toimintansa kyseenalaistettiin. Eikä toisinpäin. Tässäkin keskustelussa enemmistö on ollut sitä mieltä, että mikäli somelinkit ovat artikkelin kannalta relevantteja niin niitä voi lisätä. --Zache (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 15.55 (EEST)
Eli jos konsensusta ei synny, niin kätevästi siirrytään enemmistölinjalle. Heh. Ei kai se niin mene. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 18.14 (EEST)
Konsensus on ollut, että some-linkkejä voi olla artikkelissa Aiheesta muualla -osiossa, jos ne ovat tarpeellisia. Thi toimi konsensusta vastaan, ja sinäkin näytät olevan yleisen mielipiteen kanssa eri mieltä. Iivarius (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 18.32 (EEST)
Somelinkeistä on hyötyä. Niiden tulee olla olemassa, jos ne ovat virallisia ja aktiivisia. Iivarius (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 10.03 (EEST)
Mielestäni aiheesta muualla pitää saada käytännössä sisältää mitä linkkejä tahansa, koska on järjetöntä ylläpitäjän/seulojan/muokkaajan alkaa selvittää, onko ko. linkeissä jotain päällekkäisyyttä tai mitään lisää tai yleensäkään mitään tarpeellista artikkkeliin liittyen. Oleelliset kai on jo ko. artikkelissa. Jos asiakas (lukija) haluaa tulla höynäytetyksi ja katsoa kaikki hömppälinkit, niin katsokoon. --80.220.88.144 26. kesäkuuta 2014 kello 13.29 (EEST)
Unohdin ak:n --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 13.33 (EEST)
Selvittäminen on juuri sitä järkevää toimintaa jota Wikipediassa pitäisi harrastaa paljon enemmän. Yleensä täällä vain kirjoitellaan mitä sattuu vailla päätä, häntää ja lähteitä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 15.36 (EEST)
Olen erittäin pitkälle samaa mieltä, mutta aina tulee vastaan kulminaatiopiste, jonka jälkeen selvittäminen vie enemmän resursseja pelkästään näennäisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, kuin palvelee rakentavasti itse tarkoitusta. Julkisuuden henkilön kotisivun tarkastaminen mahdollisten somelinkkien varalta vaikuttaa vahvasti turhalta työltä, johon käytetyn energian voisi hyvin käyttää tässä reikäisessä sanakirjassa korkeamman tason prioriteetin ongelmiin. Meinaan, mitä sillä on oikeasti väliä, vaikka täältä on ohjaus sekä kotisivulle että somesivuille? --Ukas (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 10.43 (EEST)

Onko meillä jossain vaiheessa ollut keskustelua siitä, mitä tarkoittaa konsensus? Jos kaksi käyttäjää ei muuta keskustelussa mielipidettään, mutta kaikki muut (seitsemän käyttäjää) ovat eri kannalla, onko meillä silloin konsensus? --Elena (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 14.23 (EEST)

Jos 22,22 prosenttia ei kannata ehdotusta (en tarkistanut ilmoittamiasi lukuja) ei ehkä voi puhua konsensuksesta. Joskus vaan joutuu huomaamaan että kaikkea ei saa. 85.76.118.98 11. heinäkuuta 2014 kello 14.39 (EEST)
Kun on jo aiemmin saatu. Nyt pitäisi olla konsensus toiseen suuntaan sen aiemmin saadun poistamiseksi. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.19 (EEST)

Arviointimuistiinpanot merkittyihin versioihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin odottavien muutosten arviointiin muistiinpanot ominaisuuden. Se toimii siten, että mikäli artikkelin keskustelusivun alusta löytyy {{arviointimuistiinpanot}}-malline, niin sen sisältö näytetään odottavan muutoksen arviointilaatikon alapuolella. Mikäli mallinetta ei löydy, niin arviointilaatikossa näytetään "Lisää arviointimuistiinpano" -linkki. Mikäli arviointimuistiinpano voidaan tehdä automaattisesti (esimerkiksi silloin keskustelusivua ei ole vielä olemassa) linkki avaa muokkausikkunan jossa viestin voi luoda. Mikäli automaattinen lisääminen ei onnistu, niin linkki avaa ohjepopupin jossa kerrotaan miten viesti voidaan luoda käsin. Systeemiä voi testata Merkityt versiot -kokeilu/Testisivu 4 -sivulla.

Idea tässä on, että kun artikkeleita tarkistetaan, niin samalla voidaan kirjata ylös sitä tietoa mitä tarkastamisessa on tullut vastaan. Yksi esimerkki on vaikka Emilie Autumn jonka nimi ja syntymäaika on fanien keskuudessa kiistanalainen ja useampikin versio pystytään lähteistämään, niin lisäsin artikkelin arvioinnin yhteyteen tiedon siitä että nykyiset tiedot ovat henkilön itsensä kertomia. Eli tavallaan tässä on tarkoitus saada kerättyä artikkelin keskustelusivulle artikkelien muutosten seurannassa syntyvää hiljaista tietoa. ( Ping käyttäjä:Pxos ) --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.14 (EEST)

Ping ei koskaan toimi, kun sen lisää jälkeenpäin, joten en ole pingattu vaan löysin tämän vahingossa. --Pxos (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 16.40 (EEST)
Tarvitaanko tuollaista ominaisuutta? Onko muita tapauksia kuin Emilie Autumn, joissa ominaisuutta tarvittaisiin? Minkälaisia ne tapaukset ovat? "Hei, muista tarkastaa kaikki, kun mikä tahansa sivulla on voinut muuttua" Eikö siinä diffissä nimenomaan esitetä se osa artikkelista mikä on muuttunut... --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 19.01 (EEST)
Ylipäätänsä ne tapaukset ovat sellaisia joissa tarkastaja on joutunut näkemään vaivaa jonkun asian selvittämiseen. Esimerkiksi se minkä takia jokin paikannimi on vaikkapa translitteroitu tietyllä tavalla tai kirjoitettu tietyllä kielellä. (Ikiaikainen murheenkryyni fiwikissä) Tai vaihtoehtoisesti tilanne voisi olla se, että jonkin muutoksen varmistaminen vaatii lähteen lukemista ja ymmärtämistä, niin sen jälkeen kun sen on tehnyt tuloksen voi kirjoittaa tiivistetysti tuohon. Tai vaihtoehtoisesti voi boksiin voi kirjoittaa, että asiasta X on lisätietoa artikkelin keskustelusivulla jolloin muutoksen tarkistaja saa vihjeen asiasta. --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 23.39 (EEST)
Eikös tuollaisen muistiinpanolaatikon sijoittamiseen voisi käyttää paljon parjattuja metasivuja, kun nimiavaruus on tänne aikanaan haluttu? Eivät muo seulojille suunnatut kommentit ole niin tärkeitä, että niiden pitäisi lukea heti keskustelusivun alussa, joten ne voisi sijoittaa metasivuille. Mielestäni metasivujen käytön suurin ongelma oli siinä, että muutama koodari rakensi niistä niin mahdottomat ratapihat, että tavallinen käyttäjä ei osannut käyttää niitä lainkaan noinclude- ja hakasulku-esteineen. Jos metasivulla olisi vain helposti ymmärrettävä mallinekoodi, niin ne eivät olisi niin kauheita katsella. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 13.32 (EEST)
Peraatteessa kyllä. Tuossa on kuitenkin pari asiaa. Minusta on ihan hyödyllistä, että muutkin kuin seulojat näkevät nuo muistiinpanot jolloin niihin saadaan kerättyä sitä hiljaista tietoa jota seulojilla on ja toiseksi jengi saa vähän vihjettä siitä millä perusteella seulonta on tehty. Toinen syy keskustelusivun käyttöön on se, että keskustelusivumuutokset näkyvät ihmisten tarkkailulistalla jos he ovat artikkelin sinne lisänneet. Metasivut pitäisi käydä erikseen täppäämässä tarkkailulistalle. --Zache (keskustelu) 14. heinäkuuta 2014 kello 15.28 (EEST)

Uudelleenohjauksia pienistä alkukirjaimista?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ovatko uudelleenohjaukset tyyliin Tampereen ilvesTampereen Ilves, Peyton placePeyton Place tarpeellisia? Ohje:Uuden artikkelin luominen ei ota eksplisiittistä kantaa, lähimmäksi osuu yleisluontoinen toteamus: Synonyymien lisäksi ohjaus on hyvä tehdä yleisille kirjoitusvirheille (esimerkiksi Valkovenäjä). Jos nämä ovat tarpeen niin niitähän voisi luoda robotilla vaikka kaikille artikkeleille, joissa on sanoja isolla alkukirjaimella, tyyliin Mauno koivistoMauno Koivisto, Ronald reaganRonald Reagan. --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.20 (EEST)

Eikös haku löydä iso/pieni variantit? Jos kirjoitan hakukenttään "helsinki", löytyy "Helsinki" ja jos kirjoitan "Ahmed ahne", löytyy "Ahmed Ahne". Jos kirjoitan "IPHONE", löytyy "IPhone" (iso i-kirjain on rajoite). --Hartz (keskustelu)
Haku löytää, mutta jos kirjoittaa suoraan URL-kenttään pieniä alkukirjaimia, ei löydä (ihmeellistä kyllä, voisi sanoa että softa on tässä kohtaa puutteellinen): Game of thrones kertoo "ei ole tämän nimistä artikkelia, voit kirjoittaa uuden artikkelin". Tehdäänkö siis tämän välttämiseksi uudelleenohjaus Game of thronesGame of Thrones? --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.27 (EEST)
Varmaan riittää, että haun kautta löytää? Jos ihmiset oppivat, ettei urlin kirjoittaminen toimi toivotulla tavalla, ihmiset käyttävät hakua löytääkseen mitä haluavat. Wikisanakirjassa tätä ongelmaa on autettu sellaisella #parserfunctions-tyyppisellä kikalla, jossa esitetään esim. jos etsi "peyton place", että vai tarkoititko "Peyton place" tai "PEYTON PLACE"? Tuosta kannattaisi kehittää jokin JavaScript-pohjainen hienompi ratkaisu, jolla saisi esitetty myös "Peyton Place". Tässä olisi JavaScript-taitoiselle hyödyllinen homma. ;) --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.35 (EEST)
Testaa Wikisanakirjan tsydeemiä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Kerrrrrrmanekka. Arvatkaa vaan kuka on ollut noin nerokas, harhar. --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.42 (EEST)
Ihan hyvä. Onkohan joku syy miksei täällä voisi tehdä samaa? Jos joku hakee urlin kautta sivua "abc def", jota ei ole, onko ehdottoman välttämätöntä opastaa hänet nimenomaan luomaan sellainen sivu (kuten nyt tehdään), sen sijaan että kysytään tarkoititko "Abc Def", joka on jo olemassa? --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.46 (EEST)
Mielestäni kannattaa tarjota mahdollisesti olemassa olevia sivuja tai olemassa olevia sivuja. Tarkemmin ajateltuna JavaScript ei välttämättä olisi paras mahdollinen toteutustapa, vaan Lua-funktioilla tuon "Abc Def" saisi aikaan varmastikin näppärämmin ja Javascript-tiedosto ei paisuisi turhaan. Itse asiassa, jos Lua-funktioilla kysyisi #ifexist (onko olemassa), niin variantteja saisi olla #ifexist:llä testattavina useitakin, mutta niistä näytettäisiin vain se mikä on olemassa (eli sininen linkki). --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.50 (EEST)
Tuollaiset selkeästi virheelliset pienikirjaimiset muodot ovat tarpeettomia. Hakutoiminto ei erottele pieniä ja isoja kirjaimia, eli haku "tampereen ilves" vie artikkeliin "Tampereen Ilves". Sisäiset linkit kuitenkin erottelevat ne, mihin riittää se, että korjataan väärin kirjoitetut nimet wikipediassa. Yhdysviiva on eri asia; hakukone vaatii sen, joten "Valkovenäjä" on ehkä perusteltu ohjaus. URL-kenttään kirjoittelijoita ei minun mielestäni tarvitse palvella. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

Keskustelua en-wikissä: [6] --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.36 (EEST)

Pienen satunnaisotoksen perusteella fiwikin artikkeliavaruuden sivuista (joita on kai noin 350 000 kpl) noin puolet on sellaisia, että 2. tai myöhempi sana alkaa isolla alkukirjaimella. (Merkittäviä ryhmiä näitä ovat henkilönnimet ja englanninkieliset teosten nimet.) Että ainakin suuruusluokkaa satatuhatta uudelleenohjausta noista voisi tehtailla jos ne koetaan tarpeellisiksi. Vaihtoehtoinen tekninen ratkaisu alkaa kuulostaa houkuttelevalta. --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.10 (EEST)

Tekninen toteutus voisi olla seuraavanlainen: sivulle Järjestelmäviesti:Noarticletext lisättäisiin yksi Lua-moduulikutsu, johon argumentiksi (ainoaksi) annettaisiin haettu merkkijono mikä saadaan \{\{\PAGENAME\}\}-taikasanalla. Lua-moduulin nimi voisi olla vaikka Moduuli:Isopienivariantit ja moduulissa testattaisiin jokaista PAGENAME:n pohjalta generoitua varianttia #ifexist-funktiolla ja niistä palautettaisiin olemassaoleva tyyliin: "Siirry artikkeliin: \[\[LÖYTYNYT ARTIKKELI\]\]" -- tuo olisi siis sininen linkki, jota klikkaamalla pääsisi artikkeliin. --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.38 (EEST)
Toisaalta juuri huomasin, että jos hakutoimintoa käyttää näin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Special:Search/Enid_blyton, niin haku osaa itse ohjata oikein? Tuon saisi Järjestelmäviesti:Noarticletextissä käyttöön näin: [[Special:Search/{{PAGENAME}}]]. --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.45 (EEST)

Peyton place -ohjaus ei ole "selkeästi virheellinen pienikirjaiminen muoto", vaan se on tehty siksi, että elokuvan suomenkielinen nimi on Elonetin mukaan Peyton place - vihan tyyssija. --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Jos elokuvan nimi ei ole "Peyton place", miksi tuollainen ohjaus on olemassa? Elokuvan alkukielinenkin nimi on "Peyton Place". En kyllä luottaisi tuohon Elonetin antamaan nimeen, sillä siinähän on yhdysviivakin ajatusviivan sijaan, ja Place on kirjoitettu isolla esim. Ylellä ja Hesarissa. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.31 (EEST)
Televisioesitysten nimet poikkeavat usein teatterinimistä, ja Wikipediassa on monen keskustelun perusteella syntynyt konsensus että otsikkona käytetään teatteriesityksen nimeä. --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.45 (EEST)
Jos meillä on tuollainen konsensus, niin sitten Berliinin raunioitten keskellä -nimestä pitäisi varmaan ottaa yksi i-kirjain pois? --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.45 (EEST)
Ei kun tämän mainitun konsensuksen mukaanhan tänne pitää tuon elokuvan nimen vuoksi tehdä nyt ohjaussivu Berlini, joka johtaa sivulle Berliini. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.05 (EEST)
Luultavasti pienialkukirjaimisista nimistä kannattaa tehdä ohjauksia juuri sellaisissa tapauksissa, joissa vaihtoehtoinen/virheellinen muoto on niin yleinen, että se esiintyy arvovaltaisissa lähteissäkin (kuten tietokannoissa, tiedotusvälineissä jne.). Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista ovat varmaan erilaisten orginsaatioigen, puolueiden, yritysten jne. moniosaiset nimet, varsinkin vieraskieliset. Sen sijaan on epätodennäköistä, että mikään uskottava lähde kirjottaisi "Mauno koivisto", joten sellaisista ei kannata tehdä ohjauksia. Luullakseni kuvatunlaisia ohjauksia on tähän asti tehty pääasiassa ihan perustellulla harkinnalla ja on varmaan syytä tehdä vastaisuudessakin. Sillä tavoin vältetään sekin, ettei joku luo punaista linkkiä väärästä muodosta ja luule aihetta käsittelevän artikkelin puuttuvan kokonaan. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.49 (EEST)
Toki yleisistä vaikkakin oudoista kirjoitusmuodoista voi tehdä ohjauksia, etenkin jos sellaisia löytyy Elonetistä. Mutta Peyton place ei ole tietääkseni minkään täältä löytyvän aiheen kirjoitusmuoto, ei edes tuon elokuvan. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 13.00 (EEST)
Elokuvan virallisessa suomenkielisessä nimessä se näyttää olevan. Ks. Elonet. --Sark-fi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.13 (EEST)
Elonetissä elokuvan suomalainen nimi on "Peyton place - vihan tyyssija", ei "Peyton place". Tämän ohjauksen "Peyton place" logiikka on kai sellainen, että se olisi elokuvan alkuperäinen nimi, jos siinä olisi tehty sama kirjoitusvirhe kuin suomalaisessa nimessä. Elonetistä löytyvälle nimelle "Peyton place - vihan tyyssija" ei muuten ole tehty tänne ollenkaan ohjaussivua. Jos se on elokuvan "virallinen suomenkielinen nimi", eikö artikkeli pitäisi siirtää sille nimelle? --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.31 (EEST)
Anteeksiantamatonta huolimattomuutta. Onko hyvä nyt? --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.04 (EEST)
No ei tietenkään, sillä elokuvan nimi on vieläkin sellaisessa kirjoitusmuodossa, jota missään muualla ei käytetä. Eikö voitaisi vain myöntää, että Elonetissä on kirjoitusvirheitä (tämä sekä Otrfanin tuossa ylempänä löytämä) ja korjataan ne tänne kunnolla. Teatterilevityksessä elokuvan nimi sitä paitsi näyttäisi olevan pelkkä "Vihan tyyssija", ainakin alkuperäisessä julisteessa. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.09 (EEST)
Elonetin typoista oli muutama vuosi sitten keskustelua jonkun piirroselokuvan kohdalla. En muista minkä elokuvan tai mihin tulokseen päädyttiin, tai edes mitä mieltä itse olin. Pingataanpa Käyttäjä:Griffelkiniä, sillä hän muistaakseni osallistui silloin keskusteluun. edit: löytyi Keskustelu:Hulk Vs. Volverine/Hulk Vs. Thor --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.14 (EEST)
Entä mitä mieltä sinä olet tämän keskustelun varsinaisesta aiheesta: pitäisikö täällä olla ohjaussivut "Peyton place", "Volverine" (ja ehkä myös "Berlini"), koska sellaiset kirjoitusmuodot löytyvät joistain Elonetin nettisivuilla olevista elokuvien nimistä? --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 22.58 (EEST)
Mitä väliä tuolla oikeastaan on? Mikäli hakuun tehdään jotain automaagista ehdottelua uusien artikkelien kohdalla tyyliin "Tarkoititko sinä ....", niin kyllähän sen tunnistamaan suurin piirtein samalla tavalla kirjoitetut nimet eli Volverine -> Wolverine aika helposti. Ainoa mikä jää puuttumaan on artikkelitekstissä olevien linkkien ohjaaminen, mutta niissä saisi minusta muutenkin olla artikkelien nimet täsmällisesti kirjoitettuna. Jos tämän jälkeenkin joku haluaa askarrella noiden ohjauksien parissa, niin mitä sitten? Se on minusta turhaa, mutta vaaratonta. Eli oma näkemykseni on, että Hartzin ehdotus on ihan kannatettava. Voi olla tosin, että pelkällä Lualla ei saa tehtyä sitä mitä hän haluaa vaan se vaatii javascriptiä ja Mediawiki API:a tai toollabsissa olevaa scriptiä joka hakee näytettävät tiedot suoraan tietokannasta. --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 23.34 (EEST)
Ei sieltä jokaista typoa kannata kopioida, eikä varsinkaan alkaa soveltaa, kuten nyt ainakin Peyton placen kohdalla on tehty. edit: nyt tuli Elonetistä vastaan elokuva, jolle on annettu saman ohjaajan toisen elokuvan suomenkielinen nimi. Elonetistä virhe on sitten levinnyt IMDb:hen ja vähän muuallekin sekaannusta aiheuttaen. Meillä ei tuosta elokuvasta vielä artikkelia ole, mutta siltä varalta että tulee, niin en kerro elokuvan nimeä, ettei kukaan saa päähänsä laajentaa sekaannusta. --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 23.36 (EEST)
Henkilökohtaisesti pidän näitä uudelleenohjauksia lähinnä kirjoitusvirheiden korjaamisena. Ei ole itselle vielä tullut vastaan, että joku lisäisi noita muuten vain uudelleenohjauksina. Joten siinä mielessä tarpeeton tapa. Tuo Volverine tapaus on vielä nykyäänkin hämmentävä, sillä ei vieläkään ole tullut vastaan suomenkielistä DVD:tä, jossa tuo nimi olisi esiintynyt. Olettaisinkin että elonetille on nyt sattunut pieni virhe. --Griffelkin (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Ei nuo ole tarpeellisiä, mutta ei mielestäni haitallisiakaan. Ilves näyttää syntyneen "luonnollisesti" väärin nimetystä artikkelista, mutta Peyton place -ohjaus on tehty näköjään varta vasten. Mielestäni se on ns. nollamuokkaus. --Harriv (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 15.59 (EEST)

Käsittääkseni tänne voi tehdä kaksi erillistä artikkelia, esim. Testi testi ja Testi Testi, jotka sen jälkeen voi linkittää muista artikkeleista erikseen. Jossain olen tällaiseen törmännytkin, en nyt vaan muista missä. Haittaa siis on. --Esamatti1 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 16.14 (EEST)

Missään nimessä ei pitäisi alkaa luomaan turhia ohjaussivuja pienistä alkukirjaimista. Sen sijaan Hartzin ehdottama js-koodi tai Lua-koodi olisi huomattavasti parempi ratkaisu. Eli jos kirjoittaa osoiteriville pienin alkukirjaimin esim. fi.wikipedia.org/wiki/Kimi räikkönen, niin sivuun pitäisi tulla "tarkoititko Kimi Räikkönen". En-wikissä vastaavassa sivussa lukee: "Please search for Kimi räikkönen in Wikipedia to check for alternative titles or spellings", jota painamalla ohjautuu automaattisesti Kimi Räikkönen -artikkeliin. Meillä taas lukee "Etsi termiä Kimi räikkönen muista artikkeleista", jota painamalla ohjautuu oikeaan artikkeliin. Eli tuonkin sanomuotoa muuttamalla periaatteessa voisi pärjätä. --Stryn (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Tässä tapauksessa kun toinen sana nimessä on pienellä alkukirjaimella elokuvan virallisessa suomenkielisessä nimessä, ohjaus siitä on tarpeellinen. Se näyttää menevän ohjauksena täsmennyssivulle, mikä onkin paikallaan. Tällainen virheelliseltä näyttävä mutta todellisuudessa ilmeisen tahallinen jossakin tuotantoyhtiön portaassa tehty "virhe" on syytä panna merkille Wikipediassa. Se on hyvin poikkeuksellinen eikä Wikipedia tule täyttymään häiritsevässä määrin sellaisista. --Sark-fi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 19.36 (EEST)

Kärpäsestä härkänen. 85.76.114.36 11. heinäkuuta 2014 kello 07.39 (EEST)

Avasin keskustelun Elonetin kirjoitusvirheiden tuomisesta Wikipedian elokuvaprojektisivulla. --Savir (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 09.41 (EEST)

Onko siis mahdoton muuttaa ohjelmistoa niin että se ei huomioisi erikseen isoja ja pieniä kirjaimia. Nyt voi olla kaksi saman nimistä artikkelia, mutta toinen kirjoitettu isolla, ja toinen pienellä... --87.95.153.81 16. heinäkuuta 2014 kello 18.56 (EEST)

Bottitunnukset ja usean käyttäjän käytettävissä olevien tunnusten kielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Käyttäjätunnus sanoo, että usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset eivät ole sallittuja Wikipediassa. Joissakin tapauksissa bottitunnuksia on haluttu ja halutaan käyttää siten, että bottia kykenee ohjaamaan useampi kuin yksi käyttäjä esimerkiksi ToolLabsissa pyörivän projektin yhteydessä. Enwikissä Username policy#Shared accounts sanoo, että jaetut tunnukset kieltävän säännön kohdalla poikkeuksia voidaan sallia muun muassa useamman kuin yhden muokkaajan ylläpitämien bottitunnusten tapauksessa, jos järjestely on tehty selväksi ja asiasta on konsensus. Mielestäni käyttäjätunnuskäytännössä lauseen

»Seuraavanlaisia käyttäjätunnuksia ei sallita Wikipediassa:»

alla neljäntenä olevaa lihavoitua kohtaa ”Jaetut tai ryhmää edustavat käyttäjätunnukset” voitaisiin täydentää siten, että se kuuluisi jatkossa seuraavasti:

»Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset. Bottitunnus voi kuitenkin olla useamman kuin yhden henkilön käytössä, jos järjestelylle on saatu hakemuksen yhteydessä lupa byrokraatilta tai asiasta on myöhemmin saavutettu selkeä konsensus. Tällöin on suositeltavaa, että botin käyttäjäsivulla luetellaan kaikki sen ajamiseen oikeutetut käyttäjät. Botin toiminnasta on viime kädessä vastuussa sen ensisijainen ohjaaja.»

Mielipiteet ja muutosehdotukset ovat tervetulleita. Kohta ”lupa byrokraatilta” on mukana siksi, että nykyisten bottikäytäntöjen mukaan ”usean botin käyttämiseksi tarvitaan erillislupa byrokraatilta” (tällöin on siis kyse tilanteesta, jossa yhdellä käyttäjällä on käytössään useampi kuin yksi bottitunnus), joten vastaavasti byrokraateilla voisi olla mahdollisuus myöntää lupa sellaisessa tilanteessa, jossa usealle käyttäjälle halutaan varata mahdollisuus käyttää tiettyä yksittäistä bottitunnusta. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2014 kello 20.31 (EEST) EDIT: Kommenttien perusteella muokattu ehdotus alempana. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 02.57 (EEST)

Kannatan. Iivarius (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 20.34 (EEST)
Öö... Eiköhän ole parasta, että botin ajamisen vastuu sysätään yhdelle henkilölle? Vaikka botti olisi kymmenen ihmisen koodaama, niin sitä pyörittäisi yksi käyttäjätunnus, jota vastaa reaalimaailmassa yksi henkilö. Nähdäkseni tällainen yhteisbottitapaus olisi sellainen, että joltakin yhteiskäytössä olevalta palvelintietokoneelta ajettaisiin bottiohjelmaa. Yleensähän bottiohjelmaa ajetaan omalta kotikoneelta yhdellä käyttäjätunnuksella, jonka takana on yksi henkilö. Miksi edes pitäisi tehdä toisin? Yhteiskäytössä olevalle palvelimelle voi luoda useammalle ihmiselle käyttäjätilit, jotta voivat ajaa botteja omilla käyttäjätunnuksillaan (toolserver).
Jos botilla on kymmenen ohjastajaa, niin enpä tiedä kuka olisi loppujen lopuksi se ensisijainen ohjastaja? Ja olisiko todella ja mistä se tiedettäisiin? Muutenkin ohjastajat varmaan vaihtuisivat ajan mittaan... Parempi hakea ja lopettaa bottitunnuksia, kuin venyttää yhtä bottitunnusta joka asiaan ja jokaiselle. Bottiohjelmaa voi ajaa niin, että yksi henkilö ajaa sitä ja yhdeksän muuta henkilöä ehdottavat tuolle botin ohjastajalle mitä hänen tulisi tehdä (pyyntöjä). Botille voi toki antaa kuka tahansa syötettä esim. jonkin html-lomakkeen tai wikisivun kautta. Yhdeltä ja samalta palvelintietokoneelta voidaan ajaa vaikka kymmentä bottia, jolloin jokaiselle koodaajalle olisi omansa.
Mielestäni olisi parasta, että bottia ajaa yhdellä käyttäjätunnuksella yksi henkilö, joka myös ottaa vastuun virheistä ym. Pahimmassa tapauksessa kymmenestä koodarista joku näpelöi väärin ja mokaa, eikä edes tiedetä kuka se kymmenestä oli. Koodipohjaahan voi sinänsä kehittää kuka tahansa osaava henkilö. Mielestäni koodin kehittäminen voi olla yhteistyötä (on esim. google code, sourceforge ym.), mutta botin ajaminen periaatteessa ei. En kannata yhteisbottitunnuksia, koska näen yhden käyttäjätunnuksen ja yhden sen takaa löytyvän henkilön olevan parasta. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 12.46 (EEST)
Vielä mainitsen, että Wikisanakirjan puolella "meillä" on Wikisanakirjaa varten kehitetty bottiohjelma (koodi saatavilla: https://code.google.com/p/hunsbot/). Tuota koodia voidaan kehittää periaatteessa yhteistyössä Google Codessa, mutta bottiohjelman koodia ajavat erikseen yksittäiset käyttäjätunnukset ja niiden takana olevat yksittäiset henkilöt. Eli kehitys yhteistyössä, ajamiset erikseen -- ehk summa summarum "lataa koodi koneellesi ja hae ajamista varten oma bottitunnuksesi" -periaate. Enpä näe syytä tehdä toisin. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 12.55 (EEST)
Vielä mainitsen, että nimimerkillä n. 35.000 bottimuokkausta täällä Wikipediassa ja n. 310.000 bottimuokkausta Wikisanakirjassa, jos sillä on mitään väliä. Niin ja kysymykseni, että miksi pitäisi tehdä toisin? --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 13.19 (EEST)
"...asiasta on myöhemmin saavutettu selkeä konsensus". Konsensus keidenkä kesken? Kaikkien muokkaajienko? Bottilippuja myönnettäessä ongelmana eivät yleensä ole botit: kyllä esim. AWB ja Pywikibot sinällään toimivat luotettavasti. Suurempi kysymys on, että osaako käyttäjä käyttää ohjaamaansa bottia ja jos jää arvailujen varaan, että kuka botin testiajon on suorittanut, niin testiajo on yhtä tyhjän kanssa. Se, että botti on nimellisesti yhden käyttäjän vastuulla ei paljon lohduta, jos kyseinen käyttäjä on wikilomalla tai jopa kokonaan lopettanut wikipedian käytön, mutta botti pyörii edelleen. "On suositeltavaa, että botin käyttäjäsivulla luetellaan kaikki sen ajamiseen oikeutetut käyttäjät". Kyllä sen pitäisi olla enemmän kuin suositeltavaa ja mielellään nimen vieressä ruksi, että kuka sitä kulloinkin ajaa. --Otrfan (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 13.12 (EEST)
Konsensuksen suhteen ajattelin kahvihuonekeskustelua, jossa luonnollisesti kuka tahansa saisi esittää mielipiteensä. Botin ajamiseen oikeutettujen käyttäjien luettelemisen suositeltavuus voidaan muuttaa suoraksi vaatimukseksi. Enwikissä bottikäytännön kohta en:Wikipedia:Bot policy#Bots operated by multiple users vaatii, että tällaisessa tapuksessa bottimuokkauksen ohjaaja kyetään aina identifoimaan. Vastaavasti fiwikissä voitaisiin edellyttää, että usean käyttäjän ohjattavissa olevan botin tekemän muokkauksen yhteenvedossa mainitaan, kuka bottia on muokkauksen aikana ohjannut.
Siinä olet toki oikeassa, että botin ohjaajan toimintavarmuus on yleensä se iso kysymys, jota hakemuksen yhteydessä testataan, ja se pitäisi jotenkin saada selville. Yksi mahdollisuus ratkaista ongelma olisi ehkä se, että ehdotuksen konsensus-osio otettaisiin kokonaan pois ja vaadittaisiin jokaiselta botin ohjaajaksi haluavalta jonkinlainen näyttökoe (puoliraaka ajatus, jota en nyt ehdi miettiä pitemmälle). –Ejs-80 20. heinäkuuta 2014 kello 18.05 (EEST)
Niin, tai sitten bottitunnuksen takana on vain yksi henkilö. Tuo näyttökoe on nykyään alussa suoritettava testiajo, joka kertoo siitä että tuo yksi henkilö osaa käyttää bottia tarpeeksi hyvin. Edelleenkään ei ole vastattu kysymykseen, että miksi yhtä ja samaa bottitunnusta pitäisi käyttää lauman? Edellä esitin, että koodipohja voi olla yhteinen ja botille voi antaa syötettä kuka vaan, mutta että bottia ohjastaisi vain yksi henkilö. Bottitunnusten luominen on helppoa, että ei yhden ja saman bottitunnuksen laumakäyttöä voi perustella millään byrokratiaesteellä. Minkäkähänlainen olisi botti, jota tarvitaan ohjastamaan kokonainen lauma? --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 18.45 (EEST)
Todennäköisesti kyseessä ei varsinkaan fiwikissä olisi mikään lauma vaan korkeintaan kourallinen käyttäjiä. Toki asiat saadaan hoidettua nykyisilläkin menetelmillä, eikä minulla henkilökohtaisesti ole voimakasta motiivia saada käytäntömuutosta läpi, mutta en näkisi siinä bottien tapauksessa haittaakaan, jos epäkohdat saadaan rajattua pois käytäntökeskustelun myötä. Potentiaalisesti usean käyttäjän hallittavissa olevien bottitunnusten hakijoiden puolesta en halua enkä osaa sanoa mitään, mutta allekirjoittaneelle muutoksen mahdollisena hyötynä tulee mieleen se, että tietyt rutiininomaiset työt (esim. hiekkalaatikon putsaus, tiettyjen Wikipedia-avaruuden luetteloiden päivitys tms.; CommonsDelinkerhän toimii jo tavallaan Commonsin ylläpitäjien kädenjatkeena poistellessaan ja korvatessaan tiedostolinkkejä) voitaisiin lukita tietyn bottitunnuksen toimenkuvaan ja näiden toimien säännöllinen suorittaminen varmistettaisiin useamman kuin yhden silmäparin avulla, jolloin yhden tai välttämättä kahdenkaan ohjaajan poissaolosta ei olisi haittaa. Nykymallissa vastaava toiminnallisuus saavutettaisiin sillä, että nuo ohjaajat hankkisivat erilliset bottitunnukset, jotka suorittaisivat samoja tehtäviä ”vuoron perään”. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 00.31 (EEST)
Tässä vielä aiempaan kommenttiini liittyen ehdotus näyttökokeen ehdoista: käyttäjä ilmottaa halukkuutensa usean käyttäjän ohjattavissa olevan botin (UKOOB) ajamiseen bottihakemussivulla. Viikon ajan kaikki muokkaajat saavat esittää ajatuksiaan. Perustellut vastalauseet johtavat siihen, että käyttäjän on ensin haettava itselleen erillistä bottitunnusta, jos hän edelleen haluaa jotain bottia ohjata. Jos perusteltuja vastalauseita ei viikon kuluessa esitetä, hakija suorittaa UKOOB-tunnuksella noin 50 muokkausta, minkä jälkeen näyttökoe joko hyväksytään tai hylätään. Arvioinnin suorittaa byrokraatti, joka ottaa huomioon muiden kommentit, kuten normaalin bottihakemuksen yhteydessä. Suoraan ilman viikon odotusaikaa ja riippumatta muiden muokkaajien palautteesta koeajon saavat suorittaa sellaiset käyttäjät, joilla on jo käytössään bottitunnus fiwikissä, ja heidän tapauksessaan testiajoksi riittää noin 30 UKOOB-muokkausta. Hyväksytyn näyttökokeen jälkeen hakija lisätään UKOOB:n käyttäjäsivulla olevaan luetteloon botin ajamiseen oikeutetuista käyttäjistä. Toisaalta hylkäyksen myötä käyttäjän on ensin haettava itselleen erillistä bottitunnusta, mikäli hän edelleen haluaa jotain bottia ohjata. Kuitenkin jos hylätyksi arvioidun näyttökokeen suorittaneella käyttäjällä on jo käytössään bottitunnus fiwikissä, hän saa halutessaan hakea UKOOB:n ajo-oikeutta uudelleen kahden viikon kuluttua hylkäyksestä (huom. kahden viikon odotusaika on nykykäytäntö hylätyn bottihakemuksen jälkeen). –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 01.56 (EEST)
Alasivullani on nyt tuo näyttäkoe-esitys paremmin jäsenneltynä. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 09.43 (EEST)

Muokattu ehdotus käytäntötekstiksi lauseen ”seuraavanlaisia käyttäjätunnuksia ei sallita Wikipediassa” jälkeen:

»Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset. Bottitunnus voi kuitenkin olla useamman kuin yhden henkilön käytössä, jos

  1. kaikki botin ajamiseen oikeutetut käyttäjät luetellaan sen käyttäjäsivulla
  2. botin tekemien muokkausten yhteenvedoista käy ilmi, kuka bottia on kunkin muokkauksen aikana ohjannut
  3. järjestelylle on saatu lupa byrokraatilta
  4. jokainen botin ohjaaja on suorittanut hyväksytysti näyttökokeen osoittaakseen soveltuvuutensa botin käyttämiseen.»

Ehdotukseni näyttökokeeksi on 21. heinäkuuta 2014 kello 01.56 päivätyssä kommentissa. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 02.57 (EEST) EDIT: Lisätty linkki käyttäjäsivuni alasivulle rustattuun näyttökoeajatukseen. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 09.43 (EEST)

Nyt alkaa olla parempi. Eiköhän tuota voi kannattaa. --Otrfan (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 10.00 (EEST)
Ääh. Botin logit voidaan tehdä julkisiksi, jolloin virheilmoitukset tulevat muiden nähtäviksi. Myös botin sammuttamiseen voi olla erityinen sivu tai nappula, johon koskemalla botti pysähtyy. Yleensä hiekkalaatikkobotit, arkistointibotit ym. ovat automaattisia prosesseja, jotka pyörivät 24/7/365. Jos kuitenkin välttämättä halutaan monta ohjastajaa jonkin botin taakse, niin Ejs-80:n ehdotusta voi tässä muodossa alkaa kannattaa. --Hartz (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 10.19 (EEST)

Tarve useamman käyttäjän bottitunnuksestahan tulee ihan siitä, että päästäisiin eroon työkalujen toiminnan lakkaamisesta yksittäisten käyttäjien lopettamisten mukana siten, että niitä ylläpitämässä olisi useampi henkilö. Klassinen esimerkki siitä miten botti katosi käyttäjän lopetettua on käyttäjä:Str4ndBOT:n toiminnan lakkaaminen alkuvuodesta (botti mm. siivosi hiekkalaatikot). käyttäjä:Str4nd itse on ollut niin pitkään passiivinen, että asiaa osattiin odottaa. Wikimedian Toollabsin ratkaisu tähän on ryhmäprojektit joilla on oma ryhmäkäyttäjätunnuksensa. Näihin ryhmäprojekteihin projektin ylläpitäjä voi lisätä muita käyttäjiä jotka ryhmään lisäämisen jälkeen voivat toimia käyttäen ryhmätunnusta (vrt. Linuxissa vastaava olisi "ssh -A SHELLNAME@tools-login.wmflabs.org ; sudo - fiwiki-tools ; cd ~/ " ). Kun botteja ajetaan ryhmätunnuksella niin niitä voidaan ajaa suoraan komentorivillä tai asettaa järjestelmä ajamaan niitä automaattisesti.

Esimerkiksi viikon kilpailuja pyörittävä ukbot -botti pyörii ajastetusti tällaisen ryhmätunnuksen alla (ryhmän jäseninä on botin tekijä Danmichaelo ja minä) ja, koska olen ryhmän jäsen niin pystyn muuttamaan sitä tai vaikkapa lukemaan botin tunnuksen ja salasanan sen asetustiedostoista. Toistaiseksi se mitä olen tehnyt näillä oikeuksilla on, että viime kesänä korjailin elokuun kuvitustalkoot kilpailuun liittyneitä pistelaskuongelmia sekä heinäkuun lähdetalkoiden alettua korjasin virheellisen asetustiedoston jotta pistegraafi alkoi päivittymään. Samalla testasin, että systeemi toimi joten muutama UKBot:n heinäkuun alussa tekemistä muokkauksista on minun tekemiäni. Jos tuon tyyppisiä testimuokkauksia ei lasketa, niin kyseenalaistan hiukan sen tarvetta, että automaattisesti ajetun scriptin yhteenvedossa olisi tieto siitä kuka scriptin on asettanut ajoon koska tuon toteuttaminen vaatisi sen, että asia olisi huomioitu jo työkalua koodatessa ja jos vaatimus on fiwiki-kohtainen niin näin harvemmin on.

Toinen seikka minkä haluaisin nostaa esille on se, että tuossa aiemmin esitettiin, että botin ajaminen on suurin piirtein sitä, että otetaan versionhallinnasta lähdekoodit ja asetetaan käyttäjätunnukset ja ruvetaan ajamaan scriptiä. Todellisuudessa asia harvemmin on noin suoraviivaista. Esimerkiksi edellä mainitun UKBotin lähdekoodien mukana on kohtuullisen hyvät ohjeet siitä miten se asennetaan ja se on tehty siten, että joku muukin kuin Danmichaelo voisi sitä käyttää. Oletetaan, että teknisesti osaava henkilö haluaisi ajaa sitä Labsissa vastaavassa ympäristössä mitä Danmichaelo sitä ajaa ilman mitään esivalmisteluja, niin ensiksi hänen pitäisi hommata Labsiin tunnukset, selvittää miten ryhmätunnukset ja ajastukset toimii. Tämän jälkeen hänen pitäisi asentaa UKbot ohjeiden mukaan jonka jälkeen pitäisi ottaa selvää härvelin asetustiedostoista [7] . Todennäköisesti siinä, että tekisi UKBot:lla viikon kilpailun tai elokuun kuvitustalkoiden tapaisen härvelin saisi kulutettua ainakin päivän verran aikaa. Ryhmäprojektissa puolestaan projektiin voidaan tuoda jengiä sisälle ilman, että heidän täytyy ottaa aluksi hirveän suurta vastuuta projektin toiminnasta ja samalla he voivat tutustua koodiin ja ajoympäristöön. Ja jos kiinnostusta ja tarvetta on niin he voivat sitten hypätä keskeisempään rooliin projektissa. Eli siinä ei tule samanlaista kynnystä joka on siinä, että pitäisi vain napata jonkun toisen koodi ylläpidettäväksi joka viimeaikoina on ollut tilanne.

Jos UKBot on esimerkki hyvin toteutetusta projektista, niin toinen ääripään case esimerkki on ZacheBot jonka koodia ei löydy mistään versionhallinnasta eikä sen laatu tällä hetkellä ole mitään sen tyyppistä, että edes pistäisin niitä mihinkään julkiseen versionhallintaan. Lähinnä ZacheBot on muokattua Phpbot-runkoa lukuun ottamatta kasa ajastetusti ajettavia yhden asian scriptejä joiden sisältö on kovakoodattua. Henkilökohtainen näkemykseni on, että jossain välissä noita pitäisi kirjoitella uusiksi ja siirtää Labsiin fiwiki-tools -projektin alle jolloin sinne saisi muutaman henkilön porukan joka voisi ylläpitää niitä eikä asia olisi samalla tavalla siitä kiinni yksittäisistä henkilöistä. Toistaiseksi kuitenkin ollut aika vähän kiinnostusta jengillä labs-tunnareihin ja olen tällä hetkellä projekti ainoa käyttäjä. Fiwiki-tools -tunnareiden alta pyöri joka tapauksessa tällä hetkellä tuo hiekkalaatikoiden siivoaminen. --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Eikö Wikimedia Toollabsista saa henkilökohtaisia käyttäjätilejä? Pywikipedia on toiminut siten, että koodit ovat julkisessa versionhallinnassa ja kuka tahansa voi ladata koodit itselleen. Lisäksi koodin kehittämiseen voi osallistua periaatteessa kuka tahansa. Pywikipediassa on ollut ajatuksena, että eri kielten kustomoinnit tehdään julkisesta versionhallinnasta saatavaan koodiin, jolloin kuka tahansa voi käyttää samaa koodia samankielisessä hankkeessa out-of-the-box. Tietysti jonkin vandalismintorjuntabotin koodi voisi olla salassapidettävää. Harmikseni pywikipedia on vuosien varrella muuttunut hyvin raskaaksi ja monimutkaiseksi. Wikisanakirjan puolella HunsBotin koodi (linkki versionhallintaan ylempänä) on paljon kevyempi Python-kielinen toteutus, jossa hyödynnetään ulkoisia simplejson- (https://pypi.python.org/pypi/simplejson/) ja simplemediawiki (https://pythonhosted.org/simplemediawiki/) -moduuleita. Tuota koodia hyödyntäen hiekkalaatikkobotin saisi koodattua ja pyörimään ehkä 30 minuutissa. Tuo simplemediawiki-moduuli mahdollistaa MediaWikin API:n (https://fi.wikipedia.org/w/api.php) hyödyntämisen ja handlaa evästeet. Simplejson-moduulin avulla API:n tuottamat json-rimpsut on helppo käsitellä. Suosittelen kokeilemaan. ;) --Hartz (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.14 (EEST)
Toki, sinulla tulee olla tunnus Tool Labs:ssa tunnus ennen kuin se voidaan lisätä ryhmäprojektiin. Pointti joka tapauksessa on se, että ryhmäprojekteja suositaan sitä varten että saataisiin parannettua työkalujen ylläpidon jatkuvuutta. --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.19 (EEST)
Tuo ylläpidon jatkuvuus on mielestäni riittävä argumentti ryhmäprojektin puolesta. Tietysti tällä hetkellä sellaisia "yhteisbotteja" ei oikein ole. Noh, UKBot ja Harriv:n arkistointibotti sekä hiekkalaatikkobotti voisivat/voivat olla... Jos ryhmäprojektit sallitaan (yhteiset bottitunnukset), niin ehkä jopa tulevaisuudessa jotkut koodaisivat ClueBotin kaltaisen vandalismintorjuntabotin. Mahdollistamalla kai saadaan innovaatioita -- rajoittamalla varmaankaan ei. Uupuvia allekirjoituksia lisäävä botti voisi olla tuollainen yhteisbotti. --Hartz (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.24 (EEST)
Poimin ajatuksen yhteenvetovaatimuksesta enwikin Bot policystä (”operator disclosure – the Wikipedia user directing any given edit will always be identifiable, typically by being linked in the edit summary”), joten ainakaan siinä mielessä se ei ole pelkästään fiwikikohtainen. Joka tapauksessa tavoitteena on se, että aina tiedettäisiin, kuka on vastuussa botin tekemistä muokkauksista. Mikäli tavoitetta ei saavuteta yhteenvedon välityksellä, asiaan täytyy keksiä jokin muu ratkaisu. Varsinkin virhe- ja ristiriitatilanteissa tämä on tärkeää. Ilmeisesti muuten enwikin bottikäytäntöön kohdan ”Bots operated by multiple user” lisänneen käyttäjän esittämä perustelu on siirron myötä jäänyt sivulle en:User talk:Coren/Bot policy (kommenttia ei ollut aivan triviaalia löytää; teksti oli yhdistetty käytäntösivulle käyttäjä Corenin alasivulta, jonka keskustelusivu oli kuitenkin jätetty paikoilleen) huhtikuussa 2008, jolloin bottikäytäntö oli kirjoitettu siellä uuteen uskoon.
Miten muuten käy, jos Toollabsin ryhmäprojektin ylläpitäjä katoaa? Häviääkö projekti Toollabsista katoamisen jälkeen ajan myötä vai riittääkö sen säilymiseen, että vähintään yksi ryhmän jäsenistä on siellä aktiivinen? –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 13.54 (EEST)
Ryhmäprojektilla voi olla useita ylläpitäjiä ja jos sattuisi käymään sellainen tilanne, että kaikki ylläpitäjät katoavat ja projektilla olisi aktiivisia jäseniä, niin jäsenet varmaan voivat pyytää oikeuksia lisää bugzillan tai jonkun muun vastaavan systeemin kautta. En tiedä mitä tapahtuisi sellaisessa tilanteessa, että kaikki jäsenet katoaisivat jonnekin ja projekti jäisi ilman mitään ylläpitoa. Todennäköisesti tällöin projektilta otettaisiin pois julkiseen internetiin näkyvät palvelut (esim www) ja asiasta kiinnostunut henkilö voisi adoptoida projekti tekemällä bugzillaan pyynnön. Jos projektin käyttämät palvelut on suljettu esimerkiksi tietoturva- tai kuormitussyiden takia niin ne pitäisi tietty korjata ensin. --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Ohjaussivu luokkaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

En ole törmännyt yhteenkään ohjaukseen, joka olisi tehty luokkaa varten. Olisiko sellaisen tekeminen suotavaa? --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 17.54 (EEST)

En tiedä mitä hyötyä sellaisten varta vasten luomisesta olisi. Artikkeleissa kyllä tehdään ohjaussivuja erimuotoisista nimistä, mutta tuskin luokissa on sellaisella tarvetta. --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 17.58 (EEST)
Tarkoitatko luokkaa, joka on tehty ohjaukseksi toiseen luokkaan, vai artikkelin ohjaussivua, joka on tehty jotta artikkeli voidaan luokitella luontevasti kahteen luokkaan? --Savir (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.10 (EEST)
Kun en ole luokkiin pahemmin perehtynyt, en tullut edes ajatelleeksi, että luokasta voi ohjata toiseen luokkaan. Se lienee paras ratkaisu. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.16 (EEST)
Kylläpäs sattui taas ajatusvirhe, totta kai luon silloin tyhjän luokan, jos teen ohjauksen. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.01 (EEST)
Template:Category redirect -mallinetta vastaavasta lootasta voisi olla hyötyä täälläkin. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.19 (EEST)
Olisiko sinulla Savir heittää tähän jotain esimerkkiä luokasta, joka on tehty ohjaukseksi, josta voisi ottaa mallia? --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.29 (EEST)
Siihen pitäisi varmaan kysyä yhteisön mielipidettä, että onko järkeä tehdä luokista luokkiin ohjaussivuja. Tai onko ylipäätään mitään järkeä säilyttää luokkia ohjaussivuna siirron jälkeen, kuten esim. Luokka:Elitserien-joukkueet. --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.37 (EEST)
Näkisin että ohjaussivu luokkaan on monessa tapauksessa järkevää ja auttaa tiedon etsimisessä. Tällaiset luokat tulisi kuitenkin merkitä mallineella, johon viittasin jo aiemmin. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.01 (EEST)
Enpä usko että uo:t auttavat yhtään tiedon etsimisessä. Luokkiin mennään yleensä luokkarakenteita selaamalla tai artikkelin lopusta luokkaa klikkaamalla. Aika harva taitaa hakea luokkia suoraan haun kautta. --Otrfan (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.13 (EEST)
Vaikka luokan hakeminen hakupalkin kautta ei olisikaan se yleisin hakutapa, silti katson, että ohjauksilla on tarpeellinen funktio. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.19 (EEST)
Itse asiassa olen tiedonhaussa tällaista kaivannutkin. Järkevä idea. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.44 (EEST)
En nyt muista nähneeni esimerkkejä. Mutta silloin kun jokin alaluokka ei nimensä vuoksi syystä tai toisesta näyttäisi kuuluvan yhteen sen yläluokista, sille voisi tehdä ohjausluokan, jonka luokittelisi siihen yhteen yläluokkaan järkevän näköisesti. --Savir (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 09.56 (EEST)
Tällaisia teoreettisia esimerkkejä tuli mieleen: Luokka:Nimimerkkejä käyttäneet kirjailijat, Luokka:Uudelleennimetyt valtiot. Noissa luokissa voisi olla ohjausluokkia kirjailijoiden oikeista nimistä ja valtioiden alkuperäisistä nimistä, vaikka todelliset luokat olisivat kirjailijan tunnetuimmalla nimimerkillä ja valtion nykyisellä nimellä. Ehkä ohjausluokka olisi silloin parempi kuin ohjaussivu. --Savir (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 10.09 (EEST)
Itse olen törmännyt täällä suomenkielisessä Wikipediassa ainakin yhteen "vanhaan" tapaukseen: Luokka:Dinosaurukset on ohjaus luokkaan Luokka:Hirmuliskot. Tietysti nyt kun luokkien uudelleennimeäminen Siirrä-toiminnolla on tullut mahdolliseksi, niin vanhoja luokkien nimiä on jäänyt paljon ohjaussivuiksi siirtojen yhteydessä eikä niitä ole kaikkia poistettu. Lähinnä niistä on mielestäni harmia, koska niihin olemattomiin luokkiin tulee helposti vahingossa luokitelleeksi artikkeleita. Artikkelissa näyttää siltä kuin kaikki olisi kunnossa (luokan nimi näkyy sinisenä eikä punaisena linkkinä), mutta artikkelipa ei löydykään siitä todellisesta luokasta, joka on eri nimellä. Commonsissa noita on pilvin pimein, mutta täällä kannattaisi ehkä vältellä niiden muodostumista. Olen tuon siirto-toiminnon käyttöönotosta alkaen oikeastaan odotellut jonkinlaista periaatekeskustelua ja -päätöstä siitä, mitä Luokka-nimiavaruuden ohjaussivuille pitäisi tehdä. --Risukarhi (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 20.39 (EEST)
Jos luokka on ohjaussivu, niin ohjaussivullista luokkaa HotCatilla lisättäessä luokka menee automaattisesti siihen ohjauksen kohdesivuun. Jos taas lisää luokan käsin wikitekstiin, niin siinä tapauksessa ei huomaakaan, että onko luokka ohjaussivu. Tähänkin on kuitenkin ratkaisu (jos haluaa tyylitiedostoaan muokata), joka näyttää kaikki ohjaussivut (ml. luokat) eri värillä (esim. koodista). --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 20.50 (EEST)
Olisiko teknisesti mahdollista luoda Wikipediaan sellaista ominaisuutta, että kaikki käyttäjät (IP:t mukaanlukien) näkisivät ne ohjaussivuluokat punaisina eikä sinisinä linkkeinä artikkeleissa? Silloin niihin ei lisäiltäisi vahingossa artikkeleita. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.04 (EEST)
Huomasin nyt, että ohjaussivuna oleva luokka näkyy itse asiassa artikkelissa kursivoituna. Näin myös uloskirjautuneena. Tuo on uskoakseni uusi ominaisuus, koska muistan että joskus aikanaan ne näkyivät samanlaisina. Tästä seuraa joka tapauksessa se, että kuvaamani ongelma ei olekaan niin paha, koska jopa IP-käyttäjät kykenevät huomaamaan että jotain on pielessä, jos vahingossa lisäisivät artikkelin ohjaussivuna olevaan luokkaan. Yhdyn silti tuohon mitä Hartz alla toteaa, eli ohjaussivuluokkia ei kannattaisi luoda kuin korkeintaan harvoissa tapauksissa (jos silloinkaan). --Risukarhi (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 14.09 (EEST)
Tuo dinosaurukset->hirmuliskot vaikuttaa ihan järkevältä uo:lta. Uoluokissa ei kai ole ongelmia liittyen siihen, että luokka olisi luokittelematon (malline luokittelisi ne johonkin uoluokka-luokkaan) ja tuosta uoluokka-luokasta vahingossa uoluokkiin päätyneet artikkelit olisi periaatteessa helppo uudelleenluokitella botilla oikeisiin luokkiin uo suoristamalla. Uoluokkien luomisessa tulisi mielestäni kuitenkin olla maltillinen eli ihan vain muutamia yleisimpiä kannattaisi luoda. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 19.08 (EEST)

Tämä ajatus lähti alun perin siitä, että haluaisin luoda ohjaussivut: Luokka:Parapleegikot ja Luokka:Tetrapleegikot. Kannatetaanko? Mielestäni nämä eivät olisi missään nimessä turhia ohjauksia. --Memasa (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 15.49 (EEST)

Vastatakseni ainakin haluaisin tietää miksi ko. ohjaukset ovat tarpeellisia? Haluat vain tehdä jotain? Minusta ohjausten (minkä tahansa käytännön) tarpeellisuus tulee siitä, että ne hyödyttävät jotain tämän median perusjuttua, esim. lisäävät laadukkuutta (lähteistys tuossa oleelinen) tai esim. vähentävät ”hömppä”aineistoa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 10.35 (EEST)
Nämä olisivat siis kaiketi ohjauksia luokkiin Luokka:Alaraajahalvaantuneet henkilöt ja Luokka:Neliraajahalvaantuneet henkilöt? --Risukarhi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 11.21 (EEST)
Kyllä. --Memasa (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 20.50 (EEST)

Kuinka menetellä (IMDb lähteenä)?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitin käyttäjäsivulleni tämän luettelon artikkelia T. E. Lawrence varten. Onko vastaavanlaisiin luetteloihin yleensä merkitty lähdettä? Tämä sen vuoksi, koska olen tässä kyseisessä luettelossa käyttänyt lähteenä tätä IMDb:n luetteloa. Siirsin luettelon toistaiseksi vajanaisena artikkeliin, eli lisäsin ainoastaan ne elokuvat joista löytyy valmiiksi Wikipedia-artikkeli. Nuo muuthan ovat jotain pienen budjetin lyhytelokuvia suurin osa, mutta mielestäni ne tulisi kuitenkin mainita artikkelissa. Joka tapauksessa tuo kyseinen IMDb:n luettelo on todennäköisesti ainoa missään, eli jos sitä ei voi käyttää lähteenä, ja lähde pitäisi joka tapauksessa merkitä, niin siinä ei jää paljon vaihtoehtoja jäljelle tai sitten pitäisi yrittää löytää erillinen lähde jokaiselle pikkutuotannolle. --Tovk909 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 13.34 (EEST)

Itse lähden Wikipedian vakiintuneesta käytännöstä, että elokuvaluettelon voi ottaa IMDb:stä, mutta sitä ei voi merkitä lähteeksi. Elonet, joka toki ei ole virheetön, on kuitenkin määritelty luotettavaksi lähteeksi, koska se on asiantuntijoiden tekemä sivusto, kun taas Imdb:hen voi tietoa lisätä periaatteessa kuka tahansa. Vaivalloistahan se tiedon haku on, mutta pidän luotettavuusperiaatetta tärkeänä.
Toinen asia on tuo että jotenkin luotettavampaa olisi että Wikipediassa on jo artikkeli eikä lähdettä tarvittaisi. Eri yhteyksissä monet käyttäjät ovat todenneet, että lähteet tarvitaan siitä huolimatta, sillä Wikipedia ei ole itsensä lähde. Olen samaa mieltä. Jos itse tekisin tuollaisen luettelon, en hätäilisi vaan etsisin lähteet. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 14.03 (EEST)
Niin IMDb:han on kaikkien muokattavissa samalla tavalla kuin Wikipedia, joten sen käyttäminen lähteenä on vähintäänkin kyseenalaista. Yleisesti kuitenkin on hyväksytty käyttää sitä lähteenä esim. henkilöiden filmografioiden ja elokuvan teossa mukana olleiden henkilöiden luetteloksi kasaamisessa, koska tällaiset tiedot IMDb:ssä katsotaan täällä tarpeeksi paikkaansa pitäviksi. Tuo luettelosi lukeutunee näihin. Suositelluista artikkeleistakin löytyy samankaltaisia rooliluetteloja, joiden lähde on mitä ilmeisemmin IMDb (jota tosin ei ole merkitty lähteeksi): Veteen_piirretty_viiva_(elokuva)#Rooleissa, The_Simpsons_Movie#Rooleissa. 85.194.253.105 29. heinäkuuta 2014 kello 14.18 (EEST)
Juu, IMDb:tä voi käyttää filmografioiden ja muiden vastaavien luetteloiden lähteenä. Ja mielestäni silloin se pitää myös merkitä viiteluetteloonkin, jotta muut käyttäjät/lukijat saavat tiedon, mistä kyseinen luettelo on otettu. --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 14.26 (EEST)
Tarkennusta tuohon IMDB:n päivittämiseen. Kaikkihan voivat ehdottaa muutoksia tai uutta tietoa, mutta mitään ei lisätä ennen kuin heidän oma henkilökunta tarkastaa tiedon paikkansa pitävyyden. Ote heidän FAQ osiosta: "Information submitted to IMDb won't appear immediately; it has to be checked and processed by our staff first." --Nrautava (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 14.34 (EEST)
Löytyykö tietoa siitä, onko tämä "staff" ihan palkattua henkilökuntaa vai Wikipedian ylläpitäjiin verrattavissa olevia vapaaehtoisia harrastelijoita? Enkä myöskään millään jaksa uskoa "paikkaansa pitävyyden" tarkistamiseen, vaan uskon vahvasti, että muutokset tarkastetaan vain päällisin puolin, ja ne luetellaan joko asiallisen tai asiattoman (vandalismi) näköisiksi. Esim. joskus tuli tv:stä joku vanha ja tuntematon suomalainen leffa, jonka IMDb-sivulle tein liudan muutosehdotuksia. Nämä muutokset hyväksyttiin parin tunnin sisällä, joten en jaksa uskoa jonkun oikeasti tarkastaneen niiden paikkaansa pitävyyttä yhtään mistään. Mitä ilmeisemmin ne katsottiin vain asiallisen näköisiksi. Helpostihan tämän testaisi yrittämällä lisätä asiallisen näköistä väärää tietoa jollekin IMDb-sivulle. 85.194.253.105 29. heinäkuuta 2014 kello 14.45 (EEST)
Miten ”vakavammin otettavissa” wikipedioissa tämä nähdään, esim. eng? Jos IMDB ei ole fiwikissä luotettava lähde, niin vastaavasti hyvin usea ainakin urheiluun liittyvä lähde pitäisi luokitella paljonkin alempaan roskalähdekategoriaan. Olen huomannut itsekin Suomi-filmeissä (esim. joku Sariola-filmatisointi) selviä puutteita. Yllä kerrottu ”joku tarkistaa” –laatuvarmistus on tämän päivän maailmassa mielestäni hyvinkin riittävä luotettavuuskriteeri (niin – kuten esim. tämä media), ja erityisesti jos ainakin IMDB-sivustoa pidetään nähdäkseni ammattipiireissäkin ilmeisen luotettavana. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.08 (EEST)
IMDB ei kelpaa lähteeksi, koska se on kenen tahansa muokattavissa. Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 21.20 (EEST)

Milloin säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja on wikimerkittävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Milloin säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja on wikimerkittävä, en löytänyt keskustelua aiheesta.--Musamies (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 15.19 (EEST)

Hyvin kevyestä musiikista ilmeisesti kyse? Eikös tämän tyyppisessä hyvä ohje ole ”tarvittaessa merkittävä lähteessä esitetyllä tavalla”. Esim. sävel ja sanat on aikojen alusta ollut sitäsuntätä, ilman varmuutta edes kumpi on kampi --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.18 (EEST)
Säveltäjä on minusta wikimerkittävä, jos useampia sävellyksiä on julkisesti kantaesitetty itsenään (taidemusiikki) tai tuotantoa julkaistu osana useampaa kuin yhtä muuta teosta (teatterimusiikki, teatterilevitetyn elokuvan leffamusiikki), tai julkaistu nuottina (taidemusiikki), tai levytetty suunnilleen albumillisen verran (kevyt musiikki) Sanoittajan ja sovittajan merkittävyys voisi mennä suunnilleen samoin. Ja useimmiten kaikilla heistä on muitakin ansioita jotka edistävät merkittävyyttä: sanoittajat julkaisevat tekstejään usein muutakin kautta, ja sovittajat tapaavat olla ammattimuusikoita muutenkin. (Kertokaa, mitä kaikkea en tullut ajatelleeksi tässä pikapohdinnassani.) –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.40 (EEST)
Taisin ymmärtää omalla tavallani wikimerkkaamisen:) Ainakaan kevyen musiikin (poppis jne) puolelta yksi älpeellinen ei voi mielestäni tarkoittaa wikimerkittävää artistia kuin hyvin harvoissa tapauksissa, yksi merkittävä kokonaisuus johtaa käytännössä aina toiseen kokonaisuuteen, ja silloinkaan merkittävyys on mielestäni olemassa vain jos se johtaa kolmanteen jne kokonaisuuteen. Muuten keskustellaan Wikipedian käytöstä markkinointikanavana. Markkinoijalle jokainen tuote on erittäin wikimerkittävä. Aika hyvin on merkittävyys määritelty mielestäni ohjeissa (riippumattomat lähteet todistavat tmv). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.08 (EEST)
Unohtui sanoa: Siis merkittävän säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan tuotannosta pitää käytännössä löytyä vähintäin monen älpeellisen verran tavaraa, sen jälkeen voi vasta alkaa miettiä merkittävyytttä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.17 (EEST)
Mutta voidaanko laittaa joku määrä julkaistuja kappaleita äänitteellä jolloin on wikimerkittävä.--Musamies (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.13 (EEST)
Esim. Kari Peitsamoa ja Jori Malmstenia pitäisin wikimerkittävinä artisteina, Veikko Ahvenainen olisi kappaleiden lukumäärästä huolimatta siinä ja siinä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.33 (EEST)
Sinulla on aika tiukka linja. Jos tuota sovellettaisiin urheilijoihin, täällä olisivat suunnilleen vain olympialaisten kultamitalistit. –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.56 (EEST)
Merkittävyys ei saisi olla henkilökohtainen mututuntuma-asia, mutta olympialaisista kultamitalisteista vain hyvin pientä prosenttia pitäisin fiwikiartikkelimerkittävinä. Suomalaiset olympiavoittajat ovat tietysti oma lukunsa, eikös suomenkielisen artikkelin wikimerkittävyys määräydy käytännössä täkäläisestä merkittävyydestä ja sitä voi vahvistaa ulkomainen tunnettuus. Taas esitin edellä asiaani huolimattomasti. Jotain sellaista yritin esimerkilläni esittää, ettei edes monet kymmenet älpeelliset levytyksiä ole todiste merkittävyydestä minulle. Toki ilmeisesti Ahvenainen täyttänee suomalaisittain merkittävyyden kriteerit oleellisimmilla kriteereillä eli riippumattomilla lähdemaininnoilla. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 19.06 (EEST)
Merkittävyys ei toki saisi olla mututuntuma, mutta uskaltaisin väittää, että valtaosasta olympiavoittajista ja -mitaleistakin löytyy hyvin lähdemateriaalia, ei toki välttämättä netistä tai suomeksi (samoin useimmista levyttäneistä artisteista). Suomenkielisyydestä sen verran, että käsittääkseni asiasta on kahta näkemystä. Toisten mielestä tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei suomalainen Wikipedia, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki asiat ovat samalla viivalla kielestä tai maasta riippumatta, koska tämä on vain yksi versio Wikipediasta. Toisten mielestä suomenkielisyyden pitäisi tietenkin vaikuttaa, koska tätä tehdään kuitenkin pääasiallisesti suomalaisille. --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 20.51 (EEST)
Olipas mielenkiintoinen ”tieto” sisällön määrittelystä. Tekemiseen osallistuvana en siis tiedä (liekö kukaan osaa sanoa, eli harmaalla alueella mennään koko ajan), kenelle ja millä reunaehdoilla tätä tietosanakirjaa lähestytään sitä synnytettäessä, globaalisti vai suomalaisittain asioita arvottaen (perinteisissä tieteissä ja korkeakulttuureissa ei ole isompaa ongelmaa kun kohderyhmät ja määrittelyt ovat selkeät, mutta populaarikulttuureissa syntyy ongelma; vrt. joukkueurheilut esim. hurling, futis, pesis, kriketti, lätkä). Kohderyhmän pitää mielestäni olla suomenkielinen lukija, painotus silloin ”suomalaiskansallisessa” merkittävyydessä (pesäpallo on merkittävä urheilu, hurling merkittävä vain sitä pelaavissa maissa). Toki merkittävyyttä voisi (jos) lähestyä 70 % enemmistödemokratian periaatteellakin. Tätä mediaa tosin näkyy jo määrittelevän vahviten klikkimäärien tavoittelu. Eli aika monta keskusteluotsikon sisällä olevaa maailman musiikkitoimijaa tulee globaalilla lähestymistavalla fiwikimerkittäviksi, markkinamiehen unelma uusia artistien täällä esille tuomiseksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 09.04 (EEST)
Olen suomalainen ja suomenkielinen lukija ja minulle pesäpallo ja hurling ovat artikkeleina yhtä merkittäviä ja kiinnostavia, hurling jopa ehkä kiinnostavampi. Suomalainen kohderyhmä tietenkin on keskimäärin kiinnostuneempi suomalaisista ilmiöistä, mutta se ei tarkoita, että ulkomaalaiset asiat olisivat jotenkin epämerkittävämpiä. Minun mielestäni Wikipediaa ei tehdä kansallisvaltioidentiteettiä pönkittämään vaan tietosanakirjassa kuuluisi kertoa samalla arvolla globaaleista ja ulkomaalaispaikallisistakin asioista. Minua tosiaan kiinnostavat artikkeleina jopa useimmin ulkomaalaiset asiat, mutta ehkä olen ainoa. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 09.29 (EEST)
Merkittävyysäänestyksissä (eli sisällön määrittelyssä) ei tarvita perusteita, miljoona kärpästä -logiikka on merkittävyysmäärittelyssä täällä valittu tasa-arvoiseksi, kelpaa mulle, vaikka kovaäänisimmät Saksan tapaan aina lopulta voittavat. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 10.15 (EEST)
Vincent Ford on wikimerkittävä säveltäjänä vaikka on kiistanalaista onko hän säveltänyt yhtään mitään, koska hänet on merkitty hyvin tunnetun kappaleen tekijäksi. --Zache (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.51 (EEST)
Häh? Iivarius (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 18.01 (EEST)
Ai tämä oli kommentti minun kommenttiin, nyt vasta huomasin. Miten lopulta lie Ahvenainen-artikkelin merkittävyys todistuisi ulkopuolisten lähteiden määrällä ja laadulla? Ei mitenkään, jos nykyistä artikkelia lähestyttäisiin objektiivisesti, pitäisi lähteistää ohjeiden mukaisesti niin olisi ok, aiheesta muualla ei ole lähde.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 09.17 (EEST)
Silloin, kun hänestä on kirjoitettu laajasti luotettavissa ulkopuolisissa lähteissä. Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 21.22 (EEST)
Ainakin kuvataiteissa näytetään helposti tarjoavan tunnettuuskorttia, joka on tarkemmin ajateltuna varsin epämääräinen. Vastikään Tracey Eminiä muokattiin seuraavasti: "Eminiä pidetään tunnetuimpana brittiläisenä nykytaiteilijana Damien Hirstin rinnalla." Perusteluna oli viite Hesarin artikkeliin, jonka kirjoittaja ei ilmeisesti ollut alan tai kentän asiantuntija. Vaikea tuollaista on järkeistää ja mieleen tulee seuraavia kysymyksiä: kuka pitää tai ketkä pitävät (suomalaiset, englantilaiset, kansainvälinen taidemaailma, asiantuntijat?) Eminiä tunnetuimpana ja mitä nykytaiteilija tässä tarkoittaa? Ja mihin arvio kaikkein tunnetuimmasta taiteilijasta perustuu, onko ehkä kyse jonkinlaisesta kartoituksesta, kyselystä, gallupista tai tutkimuksesta? Arvelen, että jos kirjoittaja vetoaa tunnettuuteen, se kertoo ehkä enemmänkin muokkaajan käsityksestä. Ja varsin monet näyttävät sumeilematta vetoavan taiteilijan kuuluisuuteen, koska näyttävät ajattelevan, että tunnettuus on joko synonyymi tai perusta hänen merkitykselleen. Pitäisi yrittää välttää näitä tunnettu-tyyppisiä mainintoja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 10.56 (EEST)
Eipä täytä Traceykaan suomenkielistä merkittävyys-ohjeistusta useista lähteistä. Täyttäisi ”varmasti”, kun aiheesta muualla –linkit tehdään lähteiksi, globaali taiteilija. Mistä lähtien aiheesta muualla on saanut fiwikissä lähteen aseman? Siitähän ei pitäisi olla alkuunkan kyse. Hömppä ja markkinointi leviää hallitsemattomaksi, jos ohjeistukset ovat lähinnä vitsi (joopa joo, resurssipula tietty), enkä tarkoita erityisesti Traceytä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 11.32 (EEST)
Varmasti täyttää usean lähteen vaatimuksen. Merkittävyys on eri asia kuin artikkelin tila. Jos aiheesta on olemassa ulkopuolisia lähteitä, niin aihe on merkittävä. Artikkelin tila on sitten aivan eri asia, mutta lähteiden olemassaolo riittää merkittävyyteen, ei niiden käyttö tai käyttämättä jättäminen. Suomi on merkittävä aihe, vaikka siihen ei olisi merkitty yhtään lähdettä. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 11.40 (EEST)
Kyllä, äänestämisellä viimeistään ratkaistaan saako artikkeli sijan täällä, koska muuta merkittävyysvalintaa ei tänne ole otettu käyttöön. ”Huvittavinta” Traceyn fiwiki-artikkelissa on se, ettei artikkelin kirjoittaja viittaa aiheesta muualla ollenkaan engwikin artikkeliin, joka mielestäni näyttäisi erittäin ansiokkaalta. Monikohan lukija kaipaa seikkaperäisen suomenkielisen Tracey-artikkelin? Kannattaisiko fiwikissä käytännöt -keskusteluissa keskittyä enempi enemmän oleellisiin laatujuttuihin? https://en.wikipedia.org/wiki/Tracey_Emin --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 11.57 (EEST)
Linkkejä muunkielisiin Wikipedioihin ei laiteta Aiheesta muualle -osioon eikä muuallekaan tekstiin, vaan Wikidatan kautta vasemman reunan ns. kielilinkeiksi. –Kotivalo (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 12.15 (EEST)

Muista wikipedioista fiwikipediaan käännetyt jutut peruskäytännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö jostain ohjeistusta? Voiko lainata, mistä lupa? Milloin pätee fiwikipedian lähteistyskäytännöt? Voiko siirtää ”vastuut” lähteistyksistä ap artikkeliin? Voiko kääntäminen olla referointia vai pitääkö olla täydellinen käännös, miten nuo eroavat käsittelyltään? Esim. yllä keskustellussa Tracey Emin -fiwikiartikkelissa piutpaut välitetään lähteistä. Mitä tarkoittaa kielilinkit? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Näyttäisi, että eri kieliset artikkelit ovat itsenäisiä ko. kielen wikipedian ohjeistusvaatimusten mukaisesti toteutettuja itsenäisiä artikkeleita – ilmeisesti? Ja säännöt ovat esim. fiwiki-säännöt jne. Tekijänoikeudet normaalit, toisen teksti on toisen ”omaa”. Asiallisista lähteistä voi päätyä hyvinkin samanlaiseen sisältöön. Nyt vasta huomasin tuon kieliversiomahdollisuuden, kiitos tiedosta Kotivalo. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Peruskäytännöt löytyvät täältä Wikipedia:Merkitse lähteet#Tekstin kääntäminen toisesta Wikipediasta. -Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 13.32 (EEST)
Selvis, kiitoksia. Lainata ja kääntää siis saa, kun toimii ohjeen mukaan. Erinomaista, ei tarvii pyörää uudelleen keksiä. Eipä taida tämäkään olla siirtynyt käytännöksi, ei ainakaan populaarikultturisiin fiwikiartikkeleihin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 13.54 (EEST)