Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Tynkämerkinnöistä eroonko – miten milloin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tätä edeltävä keskustelu löytyy arkistosta 112. Sen keskustelun viimeisessä kommentissa pohditaan keskustelun jatkamista syksyllä. Viikolla 36 (1.9.–7.9.2014) on Viikon kilpailun aiheena "Wikipedian tynkäartikkelit", ja tarkoituksena on parantaa murto-osaa nykyisistä tynkäartikkeleista. Ehdotan, että tynkien poistamisesta aloitetaan keskustelu viikon kilpailun jälkeen syyskuussa ja samalla järjestetään myös mielipidetiedustelu konsensuksen selvittämiseksi. Tämä ehdotus ei ota kantaa siihen, mitä tyngille tapahtuu, vaan on ainoastaan keskustelun aikataulua koskeva ehdotus. Samalla voitaisiin sopia jo nyt, riittääkö pelkkä mielipidetiedustelu vai pitäisikö järjestää äänestys. --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Jos on tarkoitus muuttaa käytäntöjä, niin mielestäni äänestämällä pikemminkin kuin keskustelulla saadaan asiat täällä menemään johonkin suuntaan nopeammin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 12.31 (EEST)
Jos tarkoitus on saavuttaa konsensus, niin se tapahtuu keskustelemalla. -Htm (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 17.44 (EEST)
Konsensus on siis hyvin vahva tätä mediaa ohjaava perusperiaate, esim. ennen äänestämistä pitää tavoitella ”tosissaan” konsensusta äänestetäänkö vai ei. Onkohan jossain päästy konsensukseen, milloin konsensus on saavutettu (riittääkö eiksi yksi eriävä kanta)? Ilmeisen putkiaivoluonteena yritin wikiurani alussa päästä sinuksi konsensus-periaatteen kanssa, mutta päädyin siihen, että kyseessä on ikiliikkuja niin kauan kuin ihmisillä on vahvat mielipiteet joistakin kullekin tärkeistä asioista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 10.42 (EEST)
Nyt vasta luin enwikin consensus-artikkelin, joka fiwikiin verrattuna on muuten selvästi seikkaperäisempi ja siinä on paljon enemmän järkeä. Fiwiki ei mielestäni tunne edes ei-konsensusta. ”Consensus refers to the primary way decisions are made on Wikipedia, and it is accepted as the best method to achieve our goals. Consensus on Wikipedia does not mean unanimity (which, although an ideal result, is not always achievable)”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 16.20 (EEST)
Tynkä-merkintöjen poistamisesta on keskusteltu jo "sata ja yksi kertaa". Viimeksi tynkä-merkintöjen poistaminen sai keskustelussa laajaa kannatusta ja vastustajia oli vain vähän, eivätkä vastustajien perustelut tuntuneet kovin hyviltä. Joo-o, että vihdoinko saataisiin otettua askel eteenpäin? Keskustelemalla saavutetaan konsensus ja äänestämiseen tukeudutaan vain, jos keskustelemalla ei saavuteta konsensusta. Varmaan joskus syksyllä 2014 voisi olla otollinen ajankohta nostaa taas kerran asia pöydälle? --Hartz (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.01 (EEST)
Itsekin olen jo pitkään hämmästellyt, mikä on tyngittelyn varsinainen tavoite. Roskiin joutavat minun mielestäni. Jos asiasta halutaan saada vielä päätöskin aikaiseksi, niin äänestäminen (mieluiten mahdollisimman pian) lienee ainoa järkevä vaihtoehto. Sillä tavoin saadaan suurempi porukka aktivoitua ottamaan kantaa. --Miihkali (artikuloi) 26. elokuuta 2014 kello 17.05 (EEST)

Luokka:Suomen poliittinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka:Suomen poliittinen historia käsittelee aiheita Suomen poliittisesta historiasta. Löysin yhden kirjan joka oli laitettu tähän luokkaan ja se on Erkki Kauppila – Lehtimies ja eurokommunisti kirja. Wikipediassa on jo olemassa luokka nimeltään Luokka:Kirjat politiikasta. Tuskin Suomen politiikasta kirjoitettut kirjat kuuluvat luokkaan Suomen poliittinen historia. Mikäli Suomen poliittisesta historian kirjoituksesta halutaan luoka uusi luokka niin siitä vaan mutta kuuluuko tuo Kauppilan kirja Luokkaan :Suomen poliittinen historia? Minusta Luokkaan :Suomen poliittinen historia kuulu vain poliittiset tapahtumat. Käyttäjä:Abc10 poisti muokkaukseni mutta itse haluan jatkaa keskustelu siitä kuuluvatko poliittiset kirjat oikeasti luokkaan:Suomen poliittinen historia. Minusta pitäisi luoda oma luokka nimeltään Luokka:Suomen poliittisen historian kirjat tai jotakin sen vastaavaa. Suomessa kirjoitetaan satoja poliittsia kirjoja vuosittain. Miksi nyt yksi Erkki Kauppila – Lehtimies ja eurokommunisti kirja on tässä Luokassa:Suomen poliittinen historia se on pikemminkin elämän kerta kirja. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 20. elokuuta 2014 kello 13.56 (EEST)

Äh. Pitäisikö ehkä erottaa toisistaan käsitteet Suomen poliittinen historia ja Suomen politiikan historia? --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2014 kello 01.27 (EEST)
Suomen politiikan historia ja Suomen poliittinen historia on sama asia. Ensimmäinen kuulostaa rahvaalta ja toinen herraskaiselta. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 17.59 (EEST)

Lyhytaikaisin ministeri?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pxos siirsi kysymyksen Kahvihuone (kysy vapaasti)[1]  –Kommentin jätti 85.76.74.152 (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.26‎ (EEST)

Vähimmäisäänestäjämäärät, osa 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisempi lyhyt keskustelu: Vähimmäisäänestäjämäärät

Olisiko syytä olla äänikynnys ylläpitäjien äänestyksissä? Tällä hetkellä sitä ei ole, joten sääntöjen mukaan ylläpitäjäksi voi päästä, kun ehdottaja kannattaa eikä kukaan vastusta. Ylläpitäjyys ei ole mikään poliittinen toimi, joten mitään mandaattia äänestäjiltä ei tarvita, mutta mielestäni vähäinen äänimäärä on ongelmallinen. Tällainen tilanne nähdäkseni syntyy silloin, kun useat käyttäjät ovat todenneet, että heillä ei ole tarpeeksi syytä vastustaa eikä kannattaa ehdokasta, joten he nähtävästi jättävät kokonaan äänestämättä. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 12.56 (EEST)

Itse asiassa viikko sitten vielä muistin (kunnes otit asian esille Ejs-80:n keskustelusivulla), että meillä on vähimmäisäänestäjäraja. Esimerkiksi kahdeksan kannatusääntä voisi olla sopiva raja ylläpitäjyyden saamiseksi. --Stryn (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.09 (EEST)
Paikalla olevat, jotka jättävät äänestämättä, osoittavat hyväksyvänsä tuloksen, joten sikäli ongelmaa ei ole, kun vielä aika harva on yhtä aikaa äänestyksen keston eli kahden viikon ajan Afrikassa safarilla. Lisäksi herneennenäänvetäjiä riittää, jos nykyinen ylläpitäjä ilmoittaa kannattavansa rajoituksia ylläpitäjäksi pääsyyn, joten minulle kelpaa nykykäytäntö ilman vähimmäisäänestäjämäärää. Äänestysajan pituuskin kompensoi tarvetta määrätä äänestäjien lukumäärää. --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.12 (EEST)
En ole ollut mitenkään aktiivinen suositeltujen ja hyvien artikkeleiden äänestyksissä, mutta sieltä olen saanut sellaisen käsityksen, että keskustelijat, jotka eivät kannata eivätkä vastusta artikkelin statusta, eivät siis kannata artikkelia suositelluksi. Minä en kuitenkaan uskalla sanoa mitään varmaa siitä, että "paikalla olevat osoittavat hyväksyvänsä tuloksen". No, kukin arvailkoon kaikenlaista. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.26 (EEST)
Suositelluissa ja hyvissä artikkeleissahan ON tuo vähimmäisäänimäärä statuksen hyväksymiseksi, joten niissä äänestämättä jättäminen on tiettyyn rajaan saakka vaikuttamista. Mutta jos käyttäjä yp-äänestyksessä näkee, että ehdokas ollaan valitsemassa ylläpitäjäksi viidellä puoltoäänellä, eikä itse äänestä vastaan, voidaan katsoa, että hän hyväksyy tilanteen. Ei äänestys sentään ole mikään katutappelu, jossa esim. huoli omasta turvallisuudesta estäisi puuttumasta omasta mielestään väärään suuntaan menossa olevaan tilanteeseen. --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 15.08 (EEST)
Äänestysaika saisi olla pidempi. Kun ehdokas on aika tuntematon, on hyvä jos ehditään käydä läpi hänen muokkaushistoriaansa kaikessa rauhassa. Ehkä siksi nyt käynnissä oleva äänestys ei ole vielä kovin aktiivinen. --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.24 (EEST)
Vähäinen äänimäärä korreloi varmaankin siihen, että paljonko fiwikissä noin ylipäätänsä on sisäisestä toiminnasta kiinnostuneita käyttäjiä ja niitä jotka seuraavat esimerkiksi meneillään olevia äänestyksiä. Esimerkiksi itseltäni meni ohi muutama edellinen ylläpitäjä-äänestys ohi ihan siksi että en huomannut äänestysten olemassaoloa. (jos olisin äänestänyt, niin olisin kannattanut valittujen ylläpitäjyyttä ja he ovat minusta hyviä valintoja ylläpitäjiksi) --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 15.59 (EEST)
Tätä voisi haluttaessa testata: joko laitetaan toiseksi viimeisenä äänestyspäivänä banneri kaikille kirjautuneille käyttäjille tai sitten lähetetään joukkoviesti kaikille niille, jotka osallistuivat tätä edeltävään yp-äänestykseen (41 käyttäjää). Luulen, että jäätelönmyynti korreloi nyt hukkumisten kanssa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 16.33 (EEST)
Ainakin artikelien arviointi ja ylläpitäjyysäänestys ovat vähimmäisäänestäjämäärää ajatellen aivan eri tärkeysluokan asioita. Millainen on menettely artikkelien arvioinnissa, on aika pieni asia, vaikka toki on hyvä, että menettely siinäkin on tarkoituksenmukainen. Ylläpitäjyysäänestys on siihen nähden monin kertaisesti tärkeämpi asia, eivätkä nämä kaksi ole oikein millään rinnastettavissa tai asetettavissa saman yleisen säännön alle. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 16.49 (EEST)
Oliskohan noin? Jos (siis: jos) äänestämättä jättäminen johtuu mielenkiinnon puutteesta tai sen suuntautumisesta toisaalle, ei kyseessä taida olla kovinkaan tärkeä asia, ja toisaalta: eikös Wikipedian sisältö ole se tärkein asia? Ylläpitäjien vaikutusmahdollisuudet Wikipedian sisältöön eivät kuitenkaan kummoisesti eroa normikäyttäjän mahdollisuuksista. --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 16.58 (EEST)
Äänestämättä jättäminen voi johtua hyvin monesta eri syystä (mukaanlukien esim. työ, lepo ja sairaus), joista on turha spekuloida. Luulen kuitenkin että yleisin syy aktiivisilla muokkaajilla on ylläpitäjä-äänestyksen huomaamatta jääminen vahingossa, mihin voinee vaikuttaa laittamalla tarkkailulistalleen jonkin sivun, josta on toivoa nähdä uudet ylläpitäjyysäänestykset (vähän kaivelemalla sopivan sivun varmaan löytäisi). Seuraavaksi yleisin syy on varmasti kiire, eli jos ei ehdi perehtyä, niin on vastuullisempaa jättää äänestämättä kuin äänestää arpomalla. Ylläpitäjyys on kuitenkin tärkeä luottamusasema, ja ylläpitäjien hyvyys vaikuttaa sisältöön mielestäni sen kautta, miten hyvin ylläpitäjät onnistuvat toiminnallaan edistämään kaikkien muokkaajien hyvää muokkauskokemusta, mikä taas on edellytys hyvän sisällön syntymiseen ja pysymiseen myös jatkossa. Ja lisäksihän ylläpitäjien hyppysissä on tärkeitä tietosuojaan, yksityisyyteen ym. liittyviä asioita juuri ylläpitotyökalujen kautta.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 17.19 (EEST)
Seuraavia sivuja seuraamalla pysyy kärryillä yp-äänestyksistä: Malline:Päätöksenteko ja Wikipedia:Ylläpitäjät. Itse(kään) en ole vielä äänestänyt ko. äänestyksessä, johtuen siitä, että minulle ei ole selvää mielipidettä puolesta eikä vastaankaan. Voi olla että jätän kokonaan äänestämättä. Käyttäjän tunnen kohtuullisen hyvin vuosien varrelta, joten äänestämättömyyteni ei johdu siis siitä, etten tuntisi käyttäjää tarpeeksi hyvin. Ylläpitäjillä ei tosin ole juurikaan mitään tekemistä tietosuojan tai yksityisyyden kanssa, tai ei ainakaan pitäisi olla. --Stryn (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 18.38 (EEST)
No siis, eikö ylläpitäjien työkaluihin jotain piilotustoimintojakin kuulu, joita ei-ylläpitäjillä ei ole käytössä? Ei nyt kovin keskeisinä, mutta kuitenkin niin, että myös niiden käytön pitää sujua.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 20.56 (EEST)
Piilotetuista asioista suurin osa taitaa olla yksityisyyden suojaan kuuluvia tai kunnianloukkuksia. Toisinaan myös ylläpitäjien sähköpostilistalle tulee varsin yksityiskohtaisia viestejä ja viestejä joissa on muokkaajan kotiosoite ja puhelinumerokin. –Makele-90 (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 22.03 (EEST)
Selkeät kunnianloukkaukset tulisi häivyttää. Mielestäni fi-wikissä tehdään aivan liian vähän häivytyspyyntöjä ja sitä kautta häivytyksiä, näin oman arvioni mukaan, joka ei perustu juuri mihinkään. Ainakin verraten joihinkin muihin wikeihin. Mutta tämä on jo off-topiccia, joten the end. --Stryn (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 22.09 (EEST)
Itse jätän äänestämättä noin puolet äänestyksistä, koska usein lopputulos on halutunlainen. Lisäksi moni osallistuu äänestyksen keskusteluun, mutta ei välttämättä äänestä. Eli äänimäärästä ei voi suoraan päätellä kiinnostaako asia vai ei. –Makele-90 (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 21.56 (EEST)
Äänestyspäätös vaatii sekä perehtymistä että harkintaa sitten kun / jos jo on perehtynyt. On varmaan parempi, jos ylipäätään eri äänestyksissä (mutta varsinkin tärkeissä) antaa äänensä vain, jos on äänestään täysin varma. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 09.50 (EEST)
Mielestäni säännöt kannattaa pitää yksinkertaisina, eikä virittää niitä hyvin täsmällisiksi ja siten monimutkaisiksi sekä poikkeuksen poikkeus -tyyppisiksi. Kannatan KISS-periaatteen noudattamista: tehdään asiat niin yksinkertaisiksi kuin mahdollista, mutta ei sen yksinkertaisemmiksi. Vähä-ääninen ylläpitäjyysäänestys on teoreettinen mahdollisuus -- käytännössä ylläpitäjyysäänestykseen jättävät äänensä monet tai useat käyttäjät. Nythän ei ole kyseessä mikään todellinen tilanne, joka kirvoittaisi tätä sääntelyntarvetta, vaan kuviteltu "mitä jos" -tyyppinen skenaario. Tämä lisäsääntely ei vaikuta olevan ratkaisu mihinkään ilmenevään todelliseen ongelmaan. --Hartz (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 22.02 (EEST)

Ehdotus välityslautakunnan jäsenyyteen vaadittavasta äänikynnyksestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelusivullani on ollut jonkin verran pohdintaa aiheesta välityslautakunnan äänikynnys. Välityslautakuntavaaleissa on ollut vuosi vuodelta vähemmän äänestäjiä ja ehdokkaitakaan ei ole välttämättä ollut kovin helppoa löytää, joten tulevaisuudessa ehdokkaiden vähyyden takia ja nykyisen välityskäytännön esittämän valintamenettelyn puitteissa lautakuntaan voisi tulla jäseniä, joiden valintaa kyseiseen tehtävään käyttäjät eivät olisi juuri lainkaan kannattaneet. Huono juttu, sillä potentiaalisesti merkittäviä käyttäjiä koskevia päätöksiä tekevän elimen jäsenten valinnan ei pitäisi olla ilmoitusasia tai läpihuutojuttu ja – kuten Pxos toi esille – VLK:n jäsenet saavat joka tapauksessa käyttöönsä yhden ylläpitäjien valikoimaan kuuluvan toiminnon eli mahdollisuuden katsella poistettuja sivuja ja sivujen poistettuja versioita. Niinpä ehdotan, että sekä välityslautakuntaan valittavilta varsinaisilta jäseniltä että varajäseniltä vaaditaan jatkossa tietyn äänikynnyksen ylittämistä.

Tähän mennessä pienimmällä äänimäärällä VLK:n varsinaiseksi jäseneksi päätynyt käyttäjä on saanut 18 ääntä, ja vuoden 2009 äänestyksen perusteella kolmannen ja neljännen varajäsenen paikalta eroamisten myötä lautakuntaan edenneet Nironen ja MiPe saivat kumpikin tuolloin 24 ääntä. Mielestäni sopiva äänikynnys voisi olla puolet siitä eli 12, sillä viime vuoden äänestyksessä aiemmin ylläpitäjäksikin valittu Pitke keräsi täsmälleen 12 ääntä. Mielipiteitä? Keskeisimpiä ajatuksia tässä ovat siis edellä kursivoitu teksti ja ehdotus äänikynnykseksi (12), joka siis selkeyden vuoksi koskisi sekä varajäseniä että varsinaisia jäseniä. Varajäsenistähän voi eroamisten myötä tulla varsinaisia jäseniä. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Olen pohtinut asiaa tuolla mainitulla keskustelusivulla. Kannatan äänikynnykseksi viittätoista (15) ääntä. On mielestäni hyvä, että lautakunnan jäsenillä on kaikilla "samankaltaisen-tasoinen" yhteisön luottamus kuin teknisesti ylläpitäjillä. Koska varajäsenet voivat nousta joko varsinaisiksi jäseniksi tai sitten he ovat varsinaisten jäsenten sijaisia yksittäisissä jutuissa, sama äänikynnys on syytä ulottaa myös varajäseniin. Vaalikynnyksen käyttöönottamisen myötä yhteisö huolehtikoon siitä, että vuosittaisia äänestyksiä mainostetaan riittävästi. Tilastolukujen pohdinnassa on otettava huomioon, että vuoden 2012 vaalia mainostettiin kaikille näkyvällä bannerilla (eli sijoittamalla erityinen viestirivi sivujen ylälaitaan vuorokauden ajaksi) kun taas vuoden 2013 äänestystä ei korostettu mitenkään. Olen melko varma siitä, että kun äänestyksestä tiedetään laajasti, hyvät ehdokkaat saavat helposti tuon 15 ääntä kokoon. --Pxos (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 22.38 (EEST)
Luulen, että banneria kannattaa käyttää ainakin jos halutaan maksimoida tiedon leviäminen ja on syytä pelätä että äänestysvilkkaus jää muuten alhaiseksi. Moni, joka voisi olla kiinnostunut ei vain ehkä yksinkertaisesti huomaa tai muista.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 22.52 (EEST)
Vuoden 2012 äänestyksessä 13 ääntä kerännyt Olimar muuten valittiin tuon vaalin jälkeen ylläpitäjäksi 27 28 kannatusäänellä. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 23.02 (EEST) EDIT: –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 23.41 (EEST)
Jos jäsenten vaihtuessa äänikynnyksen ylittäneitä varajäseniä ei ole, niin jätetäänkö äänikynnystä sovellettaessa paikka silloin täyttämättä?--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 19.33 (EEST)
Joo, noinhan sen kuuluu mennä, ja tämän tyylisten tilanteiden vaikutusta välityskäytäntöön voisi miettiä samalla. Perustin kyseistä pohdintaa varten erillisen alaosion. (Tarpeettomaksi ilmennyt väliotsikko poistettu myöhemmin.) Nykyisessäkin valintamallissa varajäsenet voivat ainakin teoriassa loppua. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 19.42 (EEST) EDIT: –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 11.00 (EEST)

Äänikynnyksen kanssa homma voisi toimia niin, että vuosittain varsinaisiksi jäseniksi valitaan viidestä eniten ääniä saaneesta vain ne, jotka ovat kynnyksen ylittäneet. Jos heitä on vähemmän kuin viisi ja seuraavissa vaaleissa löytyy useampi kuin viisi äänikynnyksen ylittävää ehdokasta, varajäsenillä seuraavaksi eniten ääniä saaneilla (ja ehdot täyttävillä) käyttäjillä korvataan edellisen äänestyksen vajetta vuoden mittaisilla jäsenyyksillä tai jäsenyydellä kuten vuonna 2010, kun Ras korvasi aiemmin eronneen Höyhensin vuoden ajaksi (per välityskäytännön kohta: ”mikäli vapautuvia paikkoja on enemmän kuin viisi, valitaan vaalissa seuraavaksi eniten ääniä saaneet lautakuntaan yhden vuoden ajaksi”). Käytäntö sanoo muun muassa: ”Lautakunnassa tulee olla läsnä olevia jäseniä vähintään kuusi. Jos estyneenä (passiivinen, jäävätty tai poissa) on enemmän kuin neljä jäsentä, otetaan järjestyksessä olevia varajäseniä järjestyksessä mukaan niin monta, että paikalla olevia jäseniä on kuusi.” Voitaisiin ajatella niin, että mikäli äänikynnyksen ylittäneitä varajäseniäkään ei löytyisi riittävästi, jotta paikalle saataisiin kuusi jäsentä, lautakunnalla ei siinä tilanteessa yksinkertaisesti olisi toimivaltaa. Siinä tapauksessa voitaisiin tilanteesta riippuen jäädä odottamaan uusia vaaleja tai wikivapaalle intoutunutta jäsentä palaavaksi tai keksiä jotain muuta. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 21.36 (EEST) EDIT: –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 21.42 (EEST)

Muistettakoon että ltk tekee päätöksensä viime kädessä äänestämällä. Kun jäseniä on kymmenen, on pelkkä lukumäärä jo jonkinmoinen jarru ylilyönneille. Mikäli vaaleissa ääniä annetaan riittävän runsaasti äänikynnys ei tietenkään vaikuta mitenkään, ja on siinä mielessä harmiton tai turha, miten kukanenkin asian haluaa ilmaista. Kun ääniä annetaan vähän — so. kiinnostus ltk:n toimintaa kohtaan on vähäistä — äänikynnys siis vähentäisi valittavien jäsenten määrää. Lautakunnan toimintaa tämä muuttaisi melkoisesti, kymmenen mielipiteen sijaan tarvitsisi huomioida vain kuusi. Ylilyöntien tai yksipuolisten päätösten riski kasvaisi, ja tämä tapahtuisi nimen omaan silloin kun kiinnostus lautakunnan seuraamiseen on vähäistä. Olen periaatteessa äänikynnyksen puolella (kunhan käytäntö saadaan yksinkertaiseksi ja selkeäksi), mutta näen jäsenten vähentämisen olevan kyllä jonkinlainen riski. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 01.26 (EEST)--
Jos lautakuntaan pääsisi 5–10 äänellä jäseneksi ja tämä jäsen lisättäisiin arbcom-ryhmään selailemaan poistettuja sivuja ja antamaan äänensä kiperissä tapauksissa, en sanoisi enää koko lautakunnan nauttivan yhteisön luottamusta. Jos ääniä tulee vähän ja lautakunta olisi pakko saattaa 10-jäseniseksi väkisin, sen arvovalta putoaisi melkoisesti, ja siinä vaiheessa kannattaisi ehdottaa jo sen lakkauttamista. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 01.51 (EEST)
Lautakunnan lakkauttaminen tai toiminnan keskeyttäminen kiinnostuksen puuttuessa on aivan ajateltavissa oleva vaihtoehto, ja kuten Ejs-80 esittää, se itse asiassa sisältyy jo käytäntöön.
Jos ääniä tulee vähän ja lautakunta leikataan äänikynnyksellä pienemmäksi väkisin, heitetään vähistäkin annetuista äänistä osa pois merkityksettöminä. Tämä ei edistä edustuksellisuutta, ei kiinnostusta vaaleihin eikä lautakunnan toimintaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.53 (EEST)--
Yksi vaihtoehto voisi olla koko VLK-kokoonpanoon kohdistuvan luottamuksen mittaaminen tilanteissa, joissa kaikkien valittujen osalta äänikynnys ei ylity. Ongelmaksi muodostuu se, että luottamus olisi mitattava joka kerta kokoonpanon muuttuessa, esimerkiksi varajäseniä nostettaessa. Jotain tällaista tulee mieleen: mikäli lautakuntakokoonpanossa on mukana käyttäjä tai käyttäjiä, joiden kohdalla äänikynnys ei ole ylittynyt, kuka tahansa äänioikeutettu käyttäjä voi mittauttaa lautakunnan luottamuksen. Luottamus mitataan korkeintaan kaksi viikkoa kestävässä äänestyksessä, jossa VLK-kokoonpanon on saatava vähintään 15 kannatusääntä, jotta sen toimivalta säilyy (äänestys voidaan lopettaa heti, kun 15 ääntä on kerätty). Saman toimikauden aikana ei järjestetä useita luottamusäänestyksiä samasta kokoonpanosta. Mikäli kukaan ei pistä äänestystä pystyyn, oletetaan, että kokoonpanolla on wikikansalaisten hiljainen hyväksyntä. Kuitenkin jos kaikkien jäsenten kohdalla äänikynnys on ylittynyt, tällaisia äänestyksiä ei järjestetä. –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 01.42 (EEST) EDIT: –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 01.56 (EEST)
Lisää äänestyksiä? Ei, kiitos. Tuollainen 15 käyttäjän (tai mikä tahansa muu) rajakin on ihan hatusta vedetty eikä ole mikään taikatemppu, jolla VLK:n arvostusta lisättäisiin. Tuntuu surkealta ajatella, että VLK nauttii yhteisön luottamusta, jos sille löytyy 15 tykkääjää. Sitä paitsi alun perinhän tässä oli kyse yksilön luottamuksesta ja siitä, voiko jollekulle yksilölle antaa normaalisti ylläpitäjälle kuuluvia oikeuksia, mikäli tämä yksilö valitaan pienellä äänimäärällä VLK:hon; ainakin minun mielestäni tuo on ainoa oleellinen asia, miksi äänikynnystä VLK-vaalissa pitäisi käyttää. Miksi nyt siis yksilön käyttöoikeuksien lisäämiseksi mitattaisiin koko VLK:n luottamus? --Lax (keskustelu) 29. elokuuta 2014 kello 09.24 (EEST)
Lisääänestyksiä ei tulisi, jos kukaan ei sellaisia haluaisi tai jos kaikki valitut jäsenet olisivat äänirajan yli päässeet. Esimerkiksi siihen 15 kannatusääneen yltäminen ei tietenkään olisi mikään ihmeellinen saavutus, mutta se olisi edes jonkinlainen osoitus käyttäjien tuesta kokoonpanolle ja sen vähillä äänillä valituille jäsenille (versus tilanne, jossa luottamusta ei voisi mitata mitenkään), ja järjestely mahdollistaisi äänestyksen lopettamisen nopeasti eikä hirveän monen käyttäjän tarvitsisi touhuun osallistua. On otettava huomioon sekin, että tällaisiin äänestyksiin päädyttäisiin todennäköisesti vain tilanteissa, joissa kiinnostus VLK-toimintaa kohtaan olisi valmiiksi matalalla. Tietysti jos ainoa ratkaiseva asia on yksilölle annettavat oikeudet (minusta tähän liittyy muitakin tekijöitä), asia voidaan pyrkiä ratkaisemaan antamalle ne oikeudet ainoastaan äänikynnyksen ylittäville jäsenille, joskin siinä tapauksessa osa jäsenistä toimii lautakunnassa vähemmillä mahdollisuuksilla kuin muut. –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 10.41 (EEST)
Olen samaa mieltä kuin Riisipuuro. Mieluummin ilman äänikynnyksiä, niin ei tehdä äänestämisestä merkityksetöntä. Jos jossain välissä näyttää siltä, että jokin välityslautakuntavaali ei vain saa äänestäjiä (niiden eteen ei ole tehty kovin paljon työtä parina viime vuotena, erityisesti VLK:n merkityksen avaamisessa suhteellisen uusille käyttäjille), reagoidaan sitten konsensuskeskustelulla sen yhteydessä. Iivarius (keskustelu) 29. elokuuta 2014 kello 10.44 (EEST)
Kiinnostuksen vähäisyys johtunee paljolti siitäkin, ettei lautakunnalla ole ollut oikeastaan mitään tehtävää viimeisten vuosien aikana, mikä on toki pelkästään hyvä asia. –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 10.54 (EEST)
Jaa-a. Tehtäviä on harvoin, mutta ne ovat olleet tiukkoja paikkoja, käytännössä Klasari-Watti-Höyhens ja Ulrika-Joonasl. Nämä tapaukset tuskin tavattomasti nostivat lautakunnan arvovaltaa, koska monille varpaille oli pakko astua tavalla tai toisella. Tämä voi vaikuttaa äänimäärien laskuun, samoin se ettei tehtäviä juuri sittemmin ole ollut. Siksi ei ehkä lakkauttaminen ole vielä ajankohtaista. Ainakin täytyisi kehittää jokin muu tapa hoitaa vastaavia kysymyksiä. Esimerkiksi ylläpitäjien komissio tai yhden diktaattorin malli eivät anna sanottavia parannuksia. Ylläpitäjyys edellyttää eri tyyppistä luottamusta kuin välitystehtävä. En näe syytä äänikynnykselle. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Maatalouskoneiden luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lähti alunperin liikkeelle viikon kilpailusta, joka on tällä viikolla ajoneuvot. Havaitsin, että leikkuupuimuri ei kuulu ajoneuvoihin, vaikka siellä on muita työkoneita, kuten traktori. Sama ongelma koekss myös hinattavia maatalouskoneita. Esimerkiksi niittosilppuri on tuttu näky monilla Suomen maaseututeillä ja sitä saa laillisesti hinata. Sen sijaan esim. perävaunu tai matkailuvaunu kyllä kuuluvat luokkaan ajoneuvot. Ehdotan siis, että luokka maatalouskoneet käytäisi läpi ja sieltä siirrettäisi kaikki pyörien päällä oleva ja traktorilla tms. vedettävä luokkaan erikoisajoneuvot, joka ajoneuvot-luokan alaluokka.--LCHawk (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 15.29 (EEST)

Ehdotus vaikuttaa mielekkäältä ja tällaisen luokitusmuutoksen voi tehdä myös ilman keskustelua, kun siihen näkyy olevan hyvät perusteet. Wikipediaahan saa muokata rohkeasti. Tämä viesti kuuluu ennemminkin kahvihuoneeseen "sekalaista". --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 16.06 (EEST)
Eron voi selventää itselleen muistamalla tai käymällä vakoilemassa, että leikkuupuimureita ja niittosilppureita ei rekisteröidä, kun taas traktorit, perävaunut ja matkailuvaunut rekisteröidään. Tässä on lueteltu rekisteröinnistä vapautetut "ajoneuvot". --Abc10 (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.05 (EEST)
Ei taida kannattaa selvittää eroa rekisteröintipakon perusteella, sillä laki muuttuu vuodenvaihteessa. --Otrfan (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.34 (EEST)
Lisäksi ajoneuvolaki ei tee tuollaista erottelua. Kyseisen lain 3 pykälästä: "Tässä laissa tarkoitetaan: ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;" eli tuolla perusteella nämä maatalouskoneet ovat ajoneuvoja.--LCHawk (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 18.28 (EEST)
Parasta lienee perustaa luokka Moottorityökoneet, johon siirtää nuo itsestään etenevät silppuniitturit ja sitten luokitella uusi luokka ajoneuvoihin. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Käyttäjäsivu En-wikin puolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<siirretty Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)> --Ville Siliämaa (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 16.10 (EEST)

PItäisikö vääräkielinen artikkeli poistaa keskustelusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö espanjankielinen osuus poistaa keskustelusta ja viitata vaan espanjankieliseen versioon [2]--Musamies (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 15.53 (EEST)

Ei kai keskusteluissa ole mitään vääriä kieliä, vaan aina välillä keskusteluun osallistutaan muillakin kielillä, ja joskus niihin joku kykenee vastaamaankin. Vastaus kysymykseenhän kai olisi, että artikkelin aloittaja voi kaikin mokomin tarjota espanjankielistä artikkelia espanjankieliseen wikipediaan, mutta on tietenkin eri asia, arvioidaanko aihe siellä merkittäväksi, ja se on myös asia, johon me suomenkielisen wikipedian käyttäjät emme voi vaikutta, koska ratkaisun siitä tekee espanjankielisen Wikipedian käyttäjäyhteisö. Suomenkieliseen artikkeliin espanjankielistä versiota ei tietenkään voi liittäää, ja voi tietysti olla, että espanjankielisen version säilyttäminen suomenkielisen wikipedia-artikkelin keskustelusivulla pidemmän aikaa voi olla ongelmallista ainakin siinä tapauksessa, jos aihetta ei espanjankielisessä Wikipediassa katsottaisikaan merkittäväksi. (Mutta tätähän emme vielä voi tietää.) - Siihenhän voi vaikuttaa sekin, että ilman taas vuorostaan espanjankielisiä lähteitä espanjankielisen wikipedian muokkaajayhteisön voi olla vaikea arvioida merkittävyyttä, ja muutenkin eri kielisissä wikipedioissa voi olla eri käytäntöjen ja niiden tulkinnan yksityiskohdissa pieniä eroja, vaikka yleiset periaatteet ovatkin samat.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 19.11 (EEST)

Muokkaajien eturistiriidat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei ja terveisiä Lontoon Wikimaniasta. Osallistuin siellä elokuussa paneeliin, jossa keskusteltiin Wikipedian vastikkeellisista päivityksistä ja olen sen jälkeen yrittänyt päästä kärryille siitä, millaisia sääntöjä asiaan liittyy. Kesäkuussa 2014 englannninkieliseen Wikipediaan tuli voimaan muutos, jonka mukaan maksullisia päivityksiä tekevien pitää kertoa asiasta avoimesti [3] joko käyttäjäsivulla, artikkelin keskustelusivulla tai muutoshistoriassa. Koska olen itse tehnyt maksullisia päivityksiä asiakkailleni jo pitkään, ilahduin tästä muutoksesta, koska sain siitä "luvan kertoa" päivitysteni luonteesta myös käyttäjäsivullani. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä toisaalla sanotaan, ettei englanninkieliseen Wikipediaan voisi kirjoittaa asioista, joihin liittyy eturistiriita, confict of interest eli COI: "Paid advocates are very strongly discouraged from direct article editing, and should instead propose changes on the talk page of the article in question." Tuota sivua ei ole käsittääkseni käännetty suomeksi, mistä voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että ko. sääntökään ei ole voimassa suomenkielisessä Wikipediassa. Amerikkalaiset PR-firmat ovat tehneet itselleen ohjeet siitä, miten heidän tulisi Wikipediassa vaikuttaa [4]: lyhyesti "Don’t edit any page you have a conflict of interest on, except to remove vandalism. Head to the Talk page for the Wikipedia article concerned and draft your response. This works in almost all situations however if you don’t get a response then raise it on the relevant noticeboard." Paneelissa, jossa osallistuin kerrottiin kuitenkin esimerkkejä muista kieliversioista (ainakin ranska ja italia mainittiin, harmi, etteivät esityksen materiaalit ole tulleet jakoon), joissa yritykset muokkaavat Wikipediaa ilman suurempia ongelmia yhteisön kanssa. Suomen Wikipedian yritysmuokkauksistakin on tehty tieteellistä tutkimusta, esim. [5], joten todistetusti vastikkeellisia päivityksiä tekevät täällä muutkin kuin minä. Panelistit peräänkuuluttivat keskustelua siitä, että eikö maksullisia päivityksiä voitaisi sallia englanninkielisessä Wikipediassakin (olettaen tietysti, että ko. päivitykset noudattavat Wikipedian periaatteita ja että maksullisista päivityksistä kerrotaan avoimesti). Jimmy Wales, joka aiemmin päivitti omaa henkilösivuaan, on ollut asiaa vastaan: "What I have found – and the evidence for this is pretty comprehensive – is that people who are acting as paid advocates do not make good editors. They insert puffery and spin. That’s what they do because that is what paid advocates do". Avasin tämän keskustelun lähinnä siksi, että saataisiin suomi-pediaan selkeä ohjeistus asiasta. Mielestäni kaupallisia päivityksiä ei kannata kieltää, sillä Suomessa on paljon merkittäviä yrityksiä ja muita organisaatioita, joilla on arvokasta annettavaa Wikipediaan ja resurseja tuottaa sisältöä. --Jjanhone (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 10.20 (EEST)

Asiaan liittyen ihmettelen sitä, että ainakin fi-wikissä on kielletty selvästi yritykseltä tai muulta organisaatiolta kalskahtavat käyttäjätunnukset. Sen vuoksi yrityksen tiedotusvastaavatkin joutuvat hämärtämään läpinäkyvyyttään ottamalla käyttäjätunnukseksi yksityishenkilöltä vaikuttavan tunnuksen, jolloin intressikonfliktit ovat huonommin havaittavissa. – Minusta parempi tapa olisi organisaatiotunnuksen ilmaantuessa varmistaa ao. organisaatiolta, että tunnus on heidän. Ellei vahvistusta saada, tunnus poistettaisiin käytöstä. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 10.27 (EEST)
Tässäkin tapauksessa tunnuksen pitäisi olla henkilökohtainen, koska tekijänoikeuslaki olettaa tekijöiden olevan henkilöitä (eikä organisaatioita.) --Zache (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 11.19 (EEST)
Mahdollistaako tämä kuitenkin tunukset muotoa "Organisaatio_nimimerkki", "Organisaatio_nimikirjaimet" tai "Organisaatio_nimi" tms.? - Kun koetin katsoa sivulta Wikipedia:Käyttäjätunnus, niin tämä ei oikein käynyt selville. Mutta kun meillä on esim. vuonna 2011 luotu käyttäjätunnus https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/TmuKA , niin ilmeisesti tämä käy päinsä, ja on kai siis eräs mahdollinen menettely.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.23 (EEST)
Ja tämähän myös jonkun organisaation työntekijöinä muokkaaville on varmaan ihan hyväkin tapa edellyttäen siis että tällainen muokkaaminen ilmoitettuna sallitaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.42 (EEST)
Minäkin kannatan organisaatioiden osallistumista Wikipedian muokkaamiseen. Meillä on tulossa hyvin konkreettinen tilanne: 6 helsinkiläistä muistiorganisaatiota antaa aineistojaan ja asiantuntemustaan 'Tuo Kulttuuri Wikipediaan' -kurssin käyttöön. Ihan ensimmäisenä luodaan käyttäjätunnukset (ja heti seuraavana organisaatio- ja yhteistyömallineet). Mitähän muotoa tuo käyttäjätunnus siis voi olla? Wikimedian työntekijät esiintyvät usein yhdistelmällä Nimi_(Organisaatio). --37.136.179.255 1. syyskuuta 2014 kello 18.56 (EEST) --> Hups, se olin minä: Susannaanas (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 21.22 (EEST)
Luulen että maksetuista muokkauksista metassa tai jossain käydyssä keskustelussa juuri tämän tapaisten organisaatioiden muokkausmahdollisuuden turvaaminen oli keskeisesti esillä ja nähtiin tärkeänä huomioonotettavana asia käyttöehtomuutosta toteuttaessa. (Joku voisi osata kaivaa linkin.) Niiden asemahan on monilla tavoin toinen, kuin se joka syntyy, jos muokataan esim. jonkun yrityksen työntekijänä. Joku residenssiwikimedisti kyllä taisi blogissaan pohtia myös residenssiwikimedistin asemaa tässä suhteessa, mutta joka tapauksessa yleishyödyllisten organisaatioiden tilanne tässä lienee erilainen. Tärkeähän tässä on tuo käyttöehtomuutos, ja sen puitteissa uskoakseni pystyy toimimaan paremmin ja tuottamaan sisältöä läpinäkyvämmin kuin sitä ennen. --Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.51 (EEST)
Käyttäjätunnuksen muodon luulisin olevan vapaasti valittavissa, esim. tuo yllä viittaamani ensimmäisenä mieleen muistunut Kansalliarkiston työntekijän tunnus on varmaan muodoltaan ihan hyvä. Mutta ihan yhtä hyvin varmaan käy joku muu. Esim. Wikimedia Deutschladin henkilökunnalla näkyy olevan "Etunimi Sukunimi (WMDE)". Tietysti jos saman organisaation eri käyttäjät haluavat käyttää yhdenmukaisesti muodostettuja tunnuksia, niin se on varmaan selkeää.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.51 (EEST)
Kävin juuri keskustelun Europeanaa edustavan Dan Entousin kanssa. Hän on koodannut GLAMWIKI Toolsetin, jolla muistiorganisaatiot voivat ladata aineistojaan Wikimedia Commonsiin. Käytännöksi oli muotoutunut, että organisaatio tekee organisaatiotunnuksen Commons-latauksia varten. Perusteluna hän mainitsi, että aineistot edustavat organisaatiota, eivätkä ole yhteen sen työntekijään liitettävä aihe. Työntekijä voi vaihtaa työpaikkaa, mutta organisaation luovuttamat aineistot pysyvät organisaation aineistoina. Esimerkit ovat merkittävimmästä päästä:
Susannaanas (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 21.22 (EEST)
Massalatauksissa käyttäjätunnus vertautuu enemmän tai vähemmän bottitunnuksiin vrt fiwiki-tools-bot. Lisäyksenä tähän vielä jälkikäteen, että Commonsissa noudatetaan Commonsin käytäntöjä ja latauksissa mennään tuon mukaan miten nuo muut ovat tuon tehneet. --Zache (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 21.42 (EEST)
Tällainenkin ongelma muuten tulee (joka nyt uusien käyttöehtojen myötä kai poistuu), että taannoin täällä oli joku käyttäjä, joka leppoisasti rupatellen loi artikkelin eräästä keskisuuresta yrityksestä ("ajattelin nyt että tällaisestakin pitkään toimineesta yrityksestä voisi luoda artikkelin"), joka artikkeli kuitenkin sitten poistettiin merkittävyysperustein (vaikkei se ollut kai juuri pienempi kuin monet säilytetyt). En enää edes muista, mikä oli käyttäjätunnus, koska se oli joku joko mitään tarkoittamaton tai jotain ulkomaankieltä oleva lyhyt sana, jossa oli vierasperäisiä kirjaimia. - Mutta sitten, niin kuin olen kertonut aiemminkin, kun joskus liikuin Turun keskustassa, huomasinkin tuon saman sanan mainostoimiston nimenä katukuvassa. Ja kun kysyin käyttäjältä käyttäjäsivulla, onko näillä yhteyttä, niin käyttäjä jälleen leppoisasti rupatellen mutta samalla ympäripyöreästi ja epäselvästi vastasi jotain myöntävän suuntaista. - Jolloin siis oikeastaan olisi pitänyt pyytää vaihtamaan käyttäjätunnusta, mutta älysin tämä vasta nyt. Eli jos käyttäjätunnus on muodoltaan sellainen, ettei tiedä, voiko tuollainen sana olla yrityksen nimenä ja onko sellainen yritys olemassa ja edustaako käyttäjä tuota yritystä vai onko tunnus vain sattumalta sama, niin siinä tämä käyttöehtojen muutos ainakin luo läpinäkyvyyttä, kun tämä on maksettujen muokkausten tapauksessa nyttemin pakko kertoa pikemmin kuin että rupattelisi "ajatelinpa nyt luoda tästäkin kiinnostavasta aiheesta artikkelin".--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.38 (EEST)
Jos organisaatiotunnuksia aletaan sallia, niin sitten pitää laittaa muitakin käytäntöjä uusiksi. Esim. voiko organisaatiotunnuksesta tulla ylläpitäjä tai onko sellaisella edes äänioikeus? --Otrfan (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.14 (EEST)
En näe tällaiseen tarvetta, koska sama hoituu käyttämällä tunnuksessa jossain muodosta henkilöön viittaavaa (nimi, nimikirjaimet, nimimerkki) ja jossain muodossa organisaatioon viittaavaa osaa (nimi tai lyhenne). Kotivalo vain ei huomannut tätä, mutta jos tämän huomaa, niin ei ole tarvetta noilla perustein vaatia muutettavaksi käyttäntöjä, koska esim. tuon Kansallisarkistoa edustavan käyttäjän yllä viittaamani tunnus lienee nykyisen käytännön mukainen ja ratkaisee tämään ongelman.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.51 (EEST)
En ole tiennyt tuollaisesta mahdollisuudesta, mutten myöskään ole vakuuttunut, että jos näen käyttäjätunnuksen TmuKA, ymmärtäisin että KA tarkoittaa Kansallisarkistoa (niinkö?) ja Tmu jollain konstilla tehtyä henkilönimen lyhennettä. Ja jos ymmärränkin, miten voin varmistua että ko. käyttäjätunnus puhuu ko. instanssin äänellä? –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.09 (EEST)
Selväkielisellä tunnuksella tyyliin "Etunimi Sukunimi (Organisaatio)" on toki etunsa ja tätä muotoa käytetään paljon. Ja taannoinhan meillä oli myös Käyttäjä:Biografiakeskus, jonka muokkaukset olivat niin lennokkaita, että oli pakko tiedustella käyttäjältä, oliko käyttäjällä mahdollisesti oikeasti jotain kytkentää biografiakeskukseen, vai oliko valinnut ko. tunnuksen muuten vain, johon hän kysyttäessä vastasi, että ihan muuten vain (ja sittemmin käyttäjä saikin eston, kun alttereiksi merkitsemättömiä rinnakkaisia tunnuksia oli kai parisenkymmentä). - Ja sen takia oikea Biografiakeskus kai muokkaa tunnuksella Käyttäjä:Biografiakeskus, SKS (mikä kai on luotu kuitenkin sekin ennen nykyistä sääntömuutosta joka meillä kielsi yhteisötunnukset, mutta on sallittu, koska muutosta ei sovellettu taannehtivasti). --Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.20 (EEST)
Noin yleisesti kysymyksestä, tulisiko luottaa sääntöihin vai ihmisiin (tai tässä tapauksissa organisaatioihin) ja heidän maineeseensa on kirjoitettu jopa kokonainen kirja, jonka kirjoittaja itse on toisaalta pitkäaikainen wikimedisti, ylläpitäjä, byrokraatti, stewardi ja mitä niitä onkaan, ja toisaalta myös antropologi (ja nyttemmin myös antropologian professori ihan oikeasti). - Mutta kirjan keskeisenä aineistona kai on en-wikissä huomiota herättänyt tapaus, jossa joku kouluttamaton 24-vuotias toimistotyöntekijä pitkään onnistui feikkaamaan itsensä wikipediaa muokkaavaksi teologian professoriksi, mistä sitten edetään Wikipedian etnografiaan laajemminkin mukaanlukien aiuna itse kanssaperustajan rooli liikkeessä. (Esittely kirjasta on tässä.) Mutta oma näkemykseni tähän pienen kielialueen kokemuksen pohjalta on aksiooma, jonka olen kehittänyt Suomen oloihin, eli että Suomen kokoiselle kielialueelle ei mahdu kahta saman sortin hullua (tässä toki lasken hulluksi myös ilman muuta itseni, eli "hullu" on tässä vain metafora) vaan jotain feikkiä yrittävät kyllä lopulta tunnistetaan, eikä siihen meillä kielialueen pienuuden takia yleensä mene edes kovin kauan aikaa. Meillähän esim. aikanaan oli Käyttäjä:Iisak Lehtinen, jota epäilin alusta asti, kun google ei tuntenut ketään Iisak Lehtistä, ja lopulta käyttäjä sitten sekosikin omiin juttuihinsa kuin kana rohtimiin.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.20 (EEST)
Olen huomannut, että jonkin verran puffausta ja siistintää oman näkökulman mukaan (buffery and spin) Wikipediassa tapahtuu, mutta sitä tekevät paljolti ip-käyttäjät. Kyse voi olla muokkaajan ajamista kaupallisista, poliittisista tai ideologisista eduista. Jääviysasioissa ainakin toimittajien ja kriitikkojen kohdalla esimerkiksi Ruotsissa laadittiin aikoinaan ammattijärjestön taholta ohjeita kriitikkojen "kaksoislojaaliteeteista". Tietojeni mukaan hankaluus siellä on kuitenkin, että jos epäilytapaus ilmenee, kuka puuttuu asiaan, jos itse henkilö ei käsitä tai ymmärrä olevansa jäävi (toimittajien kohdalla työnantaja eli toimitus vai ammattijärjestö)? Tuo, että ilmoittaa käyttäjäsivulla avoimesti asemansa on hyvä ajatus. Myös ohje, että asiaa maksettuna puoltavat toimisivat ainakin noissa mahdollisia eturistiriitoja sivuavissa artikkeleissa enemmänkin tutorina ja rohkaista muita muokkaamaan, on hyvä idea. Vandalismia pitää voida kaikkien poistaa. Täyttä jääväystä en pidä kuitenkaan tarpeellisena.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.19 (EEST)
Nyt heinäkuusta alkaenhan tuo ilmoittaminen (jollain tavalla, joista käyttäjäsivu varmaan on hyvä) ei siis enä ole vain hyvä ajatus, vaan käyttöehtojen vaatimus, josta ei enää ole lipsuminen. Ja se myös osoittaa, että loppujen lopuksi kai ne, jotka tekivät niin jo sitä ennen, olivat toimineet myöhemmin oikeaksi harkitulla tavalla alun perinkin, eikä heillä ole tarvetta muuttaa menettelyään, toisin kuin niillä, jotka olivat myös muokanneet maksetusti mutta menetelleet ilmoittamisen suhteen toisin.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 13.04 (EEST)
Olisi ehkä hyvä luoda tänne aiheesta kertova sivu ja luetella siinä myös käyttäjätunnukset jotka toimintaan osallistuvat. –Makele-90 (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.46 (EEST)
Tuossa avauksessa menee kyllä kursiivit aika lahjakkaasti sekaisin, anteeksi siitä. Löysin videon paneelista, josta puhun: [6]. --Jjanhone (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 14.01 (EEST)
Omaa kommenttiaan voi muotoilla tarvitsematta laittaa uutta allekirjoitusta, kun laittaa muokkausyhteenvetoon jonkin sanoista edit, typo, lisäys ja olikohan vielä joku muukin. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 14.04 (EEST)
Onko kukaan oikeastaan lukenut Jjanhosen nimeämän "tieteellisen tutkimuksen"? Mitä tulee amerikkalaisten Pr-henkilöiden itse itselleen laatimiin ohjeisiin, niin ei ainakaan alku hyvältä näytä:Initially Wikipedia was created as a site for amateur contributors... Käsittääkseni Wikipedia on edelleenkin vapaaehtoisten muokkaajien luomaa opetuksellista (of educational value) sisältöä, vai olenko missannut jonkun käännekohdan? Ei Wikipedia ole mikään yritysten maineenhallintaväline. Sitä varten yrityksillä on omat nettisivut, joilla se voi hallita mainettaan niin että tyrät rytkyy. En kannata vastikkeellisen muokkauksen sallimista, koska se ennemmin tai myöhemmin pilaa Wikipedian.-Htm (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.12 (EEST)
On selvää, että viestinnän ammattilaiset pyrkivät ottamaan käyttöön minkä tahansa tehokkaan ja edullisen viestintäkanavan, kuten Wikipedian, jonka avulla saa viestinsä ilmaiseksi Google-haun kärkeen. Jos Wikipedian ei ole mahdollista varmistaa edes käyttäjätunnuksella muokkaavien saati IP-osoitteilla muokkaavien todellista henkilöllisyyttä, ei ole mitään mahdollisuutta kieltää tai rajoittaa "omalla agendalla" muokkaavien organisaatioiden toimintaa muuten kuin analysoimalla muokkausten sisältöä. Tässä mielessä läpinäkyvästi kerrotut vastikkeelliset muokkaukset ovat parannus. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.21 (EEST)
Näin tietysti käy (siis haltuunotto), mutta en näe mitään syytä salliakaan ko. toimintaa. Ja sitä paitsi, vaikka he muokkavat julkisestikin, muokkausten vahtimiseen menee aikaa ja energiaa, joka on pois amatööri-vapaaehtois-harrastelija-puuhastelijoiden oman mielenkiinnon mukaiselta muokkaamiselta. -Htm (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.40 (EEST)
No totta kai aihe koskee myös Wikipedian merkityksen lisääntymistä. Näissä asioissa ei saisi kuitenkaan tulla sellaista ilmapiiriä, että jotain tai joitakin ei haluttaisi mukaan Wikipedian muokkaamiseen. Kaikkia tarvitaan ja erilaisia näkökulmia myös. Eikös asia koske aihetta nimeltä muokkaajien oikeudet, siitä en muista isommin keskustellun, vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 22.15 (EEST)
Olen samalla kannalla kuin Kotivalo ja Kulttuurinavigaattori yllä. Meillä ei ole mitään proseduuria jolla voisimme a)varmistaa että joku käyttäjä todella toimii ilmoittamansa yrityksen puolesta b) todeta saako joku muokkaaja vastiketta muokkauksistaan joltakulta. Niin kauan kun noita ei ole on täysin turha kieltää vastikkeellista muokkausta. Wikipedistien henkilön ja taustan arvuuttelun sijaan on parempi keskittyä tekstin kontrollointiin. Lisäksi kyllä palkattukin wikipedisti voi kirjoittaa täysin käytäntöjen mukaista tekstiä. Emmehän me kategorisesti kiellä ip-muokkauksiakaan vaikka niistä tulee suurin osa vandalismia. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 01.09 (EEST)--
Komppaan täysillä Riisipuuroa. Wikipediassa on nykyisellään erittäin hyvä ohjeistus kvasitietoa ja mainostamista vastaan, pitää yrittää pitää kiinni vain merkittävyys- ja lähteistysvaatimuksista. ”Koijarit” ovat aina askeleen edellä ns. hyväuskoisia. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 08.23 (EEST)
Olellistahan on, että vastikkeelliset muokkaukset niistä kertomatta (engl. "undisclosed paid amendments") on jo kielletty heinäkuusta alkaen korkeimman tahon ukaasilla. Mutta tuo sama päätelmä, että oleellista on tekstin kontrollointi on myös Wikipedian etnografiaa koskevassa tieteellisesä tutkimuksessa (johon viittasin jo ylempänä) todettu tosiasiaksi. --Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.37 (EEST)
Pistetään linkki käytäntöön: Terms_of_use / 4. Refraining from Certain Activities / Paid contributions without disclosure. Tuon linkitetyn projektit voivat paikallisesti määrittää uusiksi, mutta niin kauan kuin ei ole paikallista käytäntöä määriteltynä niin se on vallitseva käytäntö maksullisten editointien suhteen. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.57 (EEST)
Ohhoh.Eli jos käyttäjä saa tai arvelee saavansa jonkinlaista vastiketta muokkauksestaan, pitäisi asia ilmoittaa esimerkiksi muokkausyhteenvedossa. Tämä olisi syytä oll esillä paikallisellakin kielellä. Tuolla vielä sivu täsmennyksiä. Hirveästi en näkisi tästä kyllä hyötyä olevan, ongelmatekstiä tuottavat maksetut muokkaajat tuskin ilmoittautuvat. Täytyy toivia etteivät kiltit ilmoittutuneet joudu suuremmmn kurmuutuksen kohteiksi syyttään. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.19 (EEST)--.
Ja sellainen täsmennys Riisipuuron kommenttiin, että IP-muokkauksista valta osa ei ole vandalismia. Nyrkkisääntönä fiwikissä noin 20% on vandalismia, puolet on hyödyllisiä ja loput jotain siltä väliltä. Kansainvälisten tilastojen mukaan IP:t muuten muokkaavat reippaasti paremmin kuin esimerkiksi juuri tunnuksen luoneet käyttäjät ja syy todennäköisesti on se, että iso osa IP-käyttäjistä on sellaisia että he ovat muokanneet Wikipediaa aikaisemmin, mutta he eivät vain ole syystä tai toisesta ole kirjautuneena sisälle muokkaushetkellä. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 10.04 (EEST)
Tarkalleen ottaen Riisipuuro ei väittänyt, että valtaosa ip-muokkauksista on vandalismia vaan että valtaosa vandalismista tulee ip-muokkauksista, mikä nähdäkseni on sinänsä ihan oikein (koska käyttäjätunnukset, joista tulee vandalismisa, saavat varsin nopeasti eston, minkä takia toteamus ei noin muuten ole kovin hyödyllinen, mutta kontekstissaan ok). Iivarius (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 13.29 (EEST)
Juuri tuota yritin ilmaista, oli toteamus hyödyllinen tai ei. Kiitos. --Riisipuuro (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.19 (EEST)--