Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Ovatko julkisia taideteoksia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntatalon sisäpihalla on neljä veistosta, Arvo Siikamäen Keskustelu tulevaisuudesta, Markku Kitulan Rinnakkaiselo, Veikko Hirvimäen Joutua ja Taru Mäntysen Lähestyminen, kaikki vuodelta 1981. Tieto näistä on Helsingin taidemuseon julkisten teosten verkkosivulla, jota voi pitää virallisena lähteenä. Näitä teoksia ei pääse katsomaan ja näin ollen kuvaamaan, koska kulku sisäpihalle on estetty. Myös Korkeasaaressa on Constantino Pandianin veistos Pukki (1892) ja se sijaitsee paikassa johon on pääsymaksu. Tämäkin on taidemuseon verkkosivulla. Kysyn, voiko näitä teoksia ottaa mukaan artikkeliin Luettelo Helsingin patsaista ja muistomerkeistä, eli voimmeko pitää niitä julkisina taideteoksina? Julkinen teos lienee sellainen, joka on kaikkien nähtävissä. Nämä ovat käsittääkseni ainoita poikkeuksia Helsingin julkisissa veistoksissa, kaikkialla muualla, esim. jos teos on koulun pihalla, sinne on kuitenkin kaikilla pääsy. Mitä mieltä olette?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 22.59 (EEST)

Mielestäni pääsymaksullisten paikkojen ovat, mutta eduskuntatalon sisäpihan veistoksia ei voi enää pitää julkisina. --Joe K. (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 23.30 (EEST)
Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki Pääesikunnan sisäpihalla,pääseekä sinne vai onko piha suljettu (saisin tietysti vastauksen menemällä katsomaan). Santahaminassa on Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki, sotilasaluetta? Se on mainittu Luettelo vapaista julkisista taideteoksista Suomessa -luettelossa. - Nämä tulivat äkkiä mieleen. -Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 23.49 (EEST)-Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 23.50 (EEST)
Vielä pari vuotta sitten Gornij Dubnakin muistomerkin saattoi helposti nähdä Eteläisen Makasiinikadun puoleiselta jalkakäytävältä Kaartin Kasarmin suuren porttikäytävän läpi, sillä päiväsaikaan itse portti oli auki. Hyvällä zoomilla olisi varmaan saanut jonkinlaisen valokuvankin menemättä itse pihalle. Nyttemmin rakennusta on remontoitu siten, että aiemmin avoin porttikongi on muutettu lasiseinäiseksi sisätilaksi. Lasiseiniin liittyvien tukirakennelmien vuoksi sen läpi ei tahdo kunnolla nähdä eikä ainakaan valokuvaaminen enää onnistu. Piha-alue on normaalisti suljettu, joten nykyisellään obeliskia on vaikea päästä näkemään. Jopa vaikeampi kuin Aleksanteri I:n rintakuvaa, jota piti ennen katsella muurin yli (nythän se on tosin siirretty pois Kansalliskirjaston sivupihalta). --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 11.35 (EEST)
Ja nyt muuten muistui mieleeni, että yritin joskus käydä katsomassa sitä Valion pääkonttorin pihalla Pitäjänmäessä olevaa A. I. Virtasen patsasta. En päässyt sinne asti, koska pääkonttorialue on aidattu ja portilla oli porttivahti (enkä ilennyt kysyä, pääseekö sisälle pelkästään pystiä katsomaan). --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.19 (EEST)
Listassa on muuten myös yksi Linnanmäen huvipuiston alueella oleva teos. Tietääkseni sinnekin on pääsymaksu. --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.06 (EEST)
Linnanmäen huvipuiston alueelle on vapaa pääsy aukioloaikoina, kts. [1]. --Htm (keskustelu)
Kappas, huomaa etten ole käynyt aikoihin. Patsaita pääsee siis katsomaan ilman rannekettakin. --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 20.53 (EEST)
Ja Helsingin taidemuseon verkkosivun mukaan niitä on Linnanmäellä kolme, kaksi Mikko Hovin pronssiveistosta (1951 ja 1953) ja tuntemattoman tekijän suihkulähdeveistos sinkistä (1951).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 20.30 (EEST)
Loistavalta kuulostava artikkelin aihe! Artikkelissa on perusteltua määritellä mitä se sisältää. Määrittelyä voi tarvittaessa laajentaa, kuten Hgin taidemuseo näkyy tehneen, tee sinä samoin, ”Julkisella taideteoksella tarkoitetaan … mukaan on laskettu myös HTM:n julkisina pitämät ne ja nämä, jotka sijaitsevat…” tai sitten aina poikkeuksen kohdalla maininta poikkeuksestsa (tänne ei pääse ihan jokainen) tmv. Sääli jos mainitsemasi jäisivät mainitsematta, julkisia ovat --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 00.05 (EEST)
Miten minä mahdan liittyä vastaukseesi? -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 00.44 (EEST) Tai tuohon luetteloon? -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 00.44 (EEST)
HTM = Helsingin taidemuseo. Sitä näkee itsensä herkästi sielläkin missä ei ole. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.02 (EEST)
Joo, tuota tarkoitin, muttei pitäisi laiskuuttaan käyttää lyhenteitä, joita ei edes tiedä, sori sekoiluni htm. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.32 (EEST)
Tässä käännös viitattuna alan kirjaan EnWikistä artikkelista Public art: "Julkinen taide on millä tahansa medialla tehtyä taidetta, joka on suunniteltu ja toteutettu aikomuksena esittää se fyysisesti tekijänoikeudettomasti (public domain), tavallisesti ulkona ja kaikkien saavutettavana." (Public art is art in any media that has been planned and executed with the intention of being staged in the physical public domain, usually outside and accessible to all.) Joka tapauksessa tämän ongelman ratkaisun kannalta lienee selvä, että julkisen teoksen pitää olla kaikkien saavutettavissa. Oma mielipiteeni on, että Eduskunnan sisäpihalla olevat teokset eivät sitä ole. Ilmeisesti ne on otettu mukaan kaupungin taidemuseon listaan siksi, että ne on sovittu museon hoidettaviksi tms. syystä. Mutta Wkikipedian julkisten teosten luetteloon en niitä neljää ottaisi. Korkeasaaren Pukin ottaisin mukaan, koska se on kaikkien saavutettavissa, vaikkakin pääsymaksua vastaan. Santahaminan kadettikoulun eteen päässee myös bussilla, joten se on kai julkista tilaa ja jos Pääesikunnan sisäpihaan pääsee kuka tahansa, sielläkin olevaa teosta voi pitää julkisena.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 01.14 (EEST)
Eikös Korkeasaareen pääse joskus ilman pääsymaksua?-Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 01.27 (EEST)
Tietojeni mukaan lokakuussa 2013 Korkeasaaripäivänä pääsi ilmaiseksi. Myös Eduskunnan sisäpihalle järjestetään kai avoimia ym. yleisöpäiviä. Mutta eikö saavutettavuuden pitäisi olla suhteellisen jatkuvaa, kokoaikaista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 01.50 (EEST)
Eihän julkinen taide ole tekijänoikeudetonta? Mannerheimin patsas Kiasman edessä on tekijänoikeudellista taidetta niin kuin kaikki muutkin. Minä en tiedä mitä englanninkielisen Wikipedian artikkelilla tarkoitetaan ja minkä maan lainsäädäntöön sillä viitataan, mutta ei se ainakaan Suomessa päde. Eduskuntatalon sisäpiha on kai tavallaan lähtökohtaisesti julkista tilaa mutta turvallisuussyistä se ei kuitenkaan ole avoin niin että sinne voisi mennä kuka tahansa. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.10 (EEST)
Oli siis jo valmis artikkeli, enpäs älynnyt heti. Juuri tuon tyyppisten artikkeleiden takia wikipedia on kiva olla olemassa. Hyvin on mielestäni määritelty artikkelin alussa sen sisältö. Sisäpiha ei taida olla rakennuksen sisällä (ei ainakaan jos sinne pääsee kulkemaan muuten kuin rakennuksen sisätilojen kautta) eli sisäpihalla olevat kuuluvat sisältöön ja Hgin taidemuseon kokoelmiin kuuluminen on otsikon sisällä. "Taidetta on kaikki, minkä kuka tahansa taiteeksi mieltää" –määritelmät ovat pahoja. En laajentaisi esittämälläsi uudella eng-määritelmällä sisältöä ainakaan vielä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.39 (EEST)
Eikö eduskunnan kirjastosta ole pääsy tai ainakin näkymä sisäpihalle? Kirjastohan on julkinen kirjasto. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.13 (EEST)
Katselin Fonectan kopterikuvaa. Voisikohan olla mahdollista, että patsaat ovat ns. A- ja B- rakennusten sisäpihoilla eli Eduskuntatalon molemmin puolin olevien kansanedustajien työhuonesiipien sisäpihoilla. Molemmissa matalissa rakennuksissa on kaksi sisäpihaa, yhteensä siis 4. Eduskuntatalon sisäpihalla olevia veistoksia on 4 eli tekisi 1 veistos/sisäpiha. Tässä yhteydessä taidemuseo tarkoitettaisi todellista sisäpihaa eikä puoliympyrän muotoista ns, Puhemiehen aukiota. Ainakaan veistos "Rinnakkainelo" ei kuulu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan vaan ilmeisesti Eduskunnan taidekokoelmaan. - Eduskunnan kirjasto on yleisölle auki, mutta en tiedä pääseekö sieltä kurkistelemaan Puhemiehen aukiolle. Jos patsaat ovat noilla todellisilla sisäpihoilla, ne eivät ole yleisön nähtävissä missään tapauksessa. Saavat toki olla luettelossa, mutta merkinnällä varustettuina ja katsovathan kansanedustajat niitä meidän puolestamme siinä samalla kuin meitä edustavat. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 09.28 (EEST)
Kielenhuoltajalle: Englanninkielisessä wikipediassa käytetään sanaa public domain joka tarkoittaa tekijänoikeudettomuutta. Suomen laissa on myös oma määritelmä asiasta, mutta tässä ongelmassa ei ole kyse tekijänoikeudesta. Htm: en tiedä missä tarkkaan ottaen teokset ovat, kun ne eivät ole saavutettavissa. Ne voivat olla kyllä Eduskunnan taidekokoelmassa, mutta se että mainitaan Helsingin taidemuseon listassa voi johtua siitä, että ovat joko deponoitu tai sovittu hoidettavaksi (esim. luettelointi ja konservointi ym.) Helsingin taidemuseolle. Kysymys on tärkeä myös itse tilan periaatteen kannalta, koska julkisen tilan käsite on muuttunut arkkitehtuurissa ja ympäristömuotoilussa. Nykyisin on yksityisiä tiloja jotka ovat julkisia tai avoimia (esim. Kalasataman, Arabianrannan tai Viikin talojen pihat) ja tässä näemmä on päinvastoin, julkinen yksityinen tila, tai suljettu julkinen tila.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 10.20 (EEST)
Helsingin taidemuseon luettelossa on muitakin teoksia, joista kerrotaan, että en eivät kuulu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, mutta ovat julkisella paikalla ja kaikkien tarkisteltavissa (kuten Symboli, Biogenesis). Taidemuseon suhde muihin kuin Helsingin kaupungin omistamiin veistoksiin voi olla kuvailemasi kaltainen (talletus, hoito tms.). - Mitä tulee Eduskunnan veistoksiin, niin oman tutkimuksen perusteella (valokuvat taidemuseon sivulla, niissä näkyvät osat rakennuksia ja Fonectan kopterikuvan tarkastelu) sanoisin että ne ovat mainitsemillani sisäpihoilla, joille pääsee vain Eduskunnan rakennusen läpi kulkien. Eduskunnassa järjestetään turistikierroksia, mutta en usko että niillä pääsee sisäpihoille. - Puhemiehen aukio on kahden rakennuksen välissä, kahdelta sivulta avointa tilaa, jonne kulku on estetty metalliaidalla, josta voinee tietysti kurkistella läpi. Varsinaiset eduskunnan sisäpihat ovat mutuna Eduskunnan yksityistä tilaa (vähän niinkuin rakennuksen sisäistä tilaa), varsinaisessa Eduskuntatalossakin on sisäpihoja, lähinnä ison valokuilun kokoisia. - Niin että sanoisin mielipiteenäni, että noi Eduskunnan 4 veistosta eivät ole julkisella paikalla ja eivät kuulu luetteloon. Korkasaaren taideteoksen pääsee katsomaan ilmaiseksi Korkeasaaripäivänä lokakuussa [2], ilmeisesti joka lokakuussa. Sen voi mielestäni sisällyttää luetteloon, sen pääsee muulloinkin katsomaan rahalla, joka ei päde Eduskunnan patsaisiin. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 10.58 (EEST)
Googletin Taru Mäntysen Lähestymisen: CV:nsä kertoo Lähestymisen olevan julkinen teos, ja se sijaisee EK:n lisärakennuksen sisäpihalla
http://www.sculptors.fi/kuvanveistajat/mantynentaru/cv.pdf --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.07 (EEST)
Eduskunnan Lisärakennuksessa ei ole sisäpihaa. Viittaan aikaisemmassa puheenvuorossani eduskunnan päärakennuksen lisärakennuksiin A ja B, jotka valmistuivat 1978 [3]. Niissä on sisäpihat. Mäntysen käsitys julkisuudesta perustuu siihen, että työn tilasi Eduskunta tai joku muu instituutio. Patsasta ei kuitenkaan taida päästä katsomaan. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.33 (EEST)
Junantuomille (puhumattakoot tuomattomille) on EK:n lisärakentamistermit hankalia. Ja hyvä muistutus lähteen luotettavuudesta. Noista 78-lisäyksistä nimenomaan ollee kyse. Ohessa lisää tarinaa noiden sijainnista ja pystytyksestä, vastuu lukijalla, saatoin päästä jyvälle.
http://seppohilden.vapaavuoro.uusisuomi.fi/31733-toissa-eduskunnassa --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.58 (EEST)
Kiitos linkistä. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 18.30 (EEST)
Mainittuun luetteloon on ilmeisesti ollut tarkoitus lisätä myös sellaisia veistoksia, jotka ovat sisätiloissa sellaisissa rakennuksissa, joihin yleisöllä on avoin pääsy (esim. listalla on jo nyt Forumin kauppakeskuksessa olevat teokset). Käsittääkseni tuo kaupungin taidemuseon nettisivusto on listannut niitä varsin satunnaisesti, eli paljon saattaa puuttua. Esimerkiksi yksi Helsingin fyysisesti suurimmista veistoksista on se kaupungintalon aulassa oleva Kimmo Kaivannon valtava teos, ja kaupungintalon aulahan on nykyisin avoinna kaupunkilaisille. Monet Helsingin virastotalot, sairaalat, kirjastot (ja myös kauppakeskukset) sisältävät veistoksia. --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.19 (EEST)
Helsingin taidemuseon luettelossa on lisäksi omituisuuksia. Esimerkiksi Ville Vallgrenin taiteilijamedaljongit Ateneumin julkisivussa: tässä: kuvissa ei näy ensimmäistäkään taiteilijamedaljonkia. Wikipedian artikkelissa Ateneum ja Luettelo Helsingin patsaista ja muistomerkeistä sein sijaan löytyy kuvamateriaalia ko. medaljonkiveistoksista (khö-röm). -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.46 (EEST)(edit)-Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.47 (EEST)-Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.50 (EEST)
Tässä ei ole kai tarkoitus kyseenalaistaa Helsingin taidemuseon verkkosivuilla julkaisuja tietoja. Niillä mainittujen julkisten teosten tiedot perustuvat erilaisiin sopimuksiin, joita teoksen valmistuttua tehdään niiden tulevaisuudesta. Kaikki valmistuneet teokset eivät päädy automaattisesti taidemuseon kanssa tehtävään sopimukseen. Esimerkiksi Arabianrannan teoksista (yht. n. 80) osa on Helsingin taidemuseon, osa muiden hallussa ja hoidossa. Esimerkiksi Forumissa olevaa Aimo Tukiaisen Kasvu-veistosta (1964), jonka ripustus on tehty kyseenalaisesti ravintolan seinään, ei ole kaupungin luettelossa mainittu. Lisäksi jos jotain lahjoitetaan, museo myös päättää itse, hyväksyykö se lahjoituksen. Ja kun museo hallinnoi yli 400 julkkariteosta, joukkoon mahtuu aina jonkin verran konservointeja, siirtoja tai jopa teoksen tilanteen muutoksia (esim. aikaisempi avoin tila muuttuu suljetuksi) ja omituisuuksiakin. Esimerkiksi taloyhtiön omistama, mutta kaupungin verkkosivulla oleva Armas Tirrosen Käpylän Mari (1954) varastettiin muutama vuosi sitten, eikä näytä palautuneen paikalleen. Ja kun sopimukset ilmeisesti tehdään lopullisina, niitä on varmaankin vaikea perua. Kaupungin julkisten teosten listalla on pari ilmatorjuntatykkiä, joilla ei kai ole mitään tekemistä varsinaisesti taiteen kanssa, mutta joiden on katsottu kantavan niin voimakasta historiallista merkitystä, että ne lasketaan muistomerkeiksi. Uusin keskustelua herättävä aihe aiheesta on Havis Amandan ympärille rakennettava hotellihuone, joka on Tatzu Nishin tilapäinen teos 15.8.-12.10.2014. Mutta olen samaa mieltä Htm:n kanssa, että Eduskunnan sisäpihalla olevat teokset eivät kuulu tähän Helsingin julkisten teosten Wikipedian listaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 14.00 (EEST)
Suomessa ei tietääkseni ole erillistä panoraamanvapauslakia tai muuta teokset sijaintipaikan perusteella eri asemaan asettavaa lakia. --Pitke (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 16.22 (EEST)
Tämä ongelma ei liity tekijänoikeuteen, mutta panoraama-asia selviää tästä Commonsin kartoituksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 18.42 (EEST)

Lauluntekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaululta

Kuten monet ovat huomanneet, minulla on ollut tapana lisätä joitakin laulajista ja muusikoista kertovia artikkeleita sellaisiin luokkiin kun Suomalaiset laulaja-lauluntekijät, Suomalaiset lauluntekijät, Suomalaiset sanoittajat sekä Suomalaiset metallimusiikin sanoittajat. Samuli Koivulahden blogissa kun on kerrottu että muusikko ja lauluntekijä eivät välttämättä ole yksi ja sama henkilö. Siksi olen miettinyt että pitäisikö kaikkien lauluntekijöinä toimivien muusikoiden sekä laulaja-lauluntekijöiden olla yllämainituissa luokissa kun osa laulaja-lauluntekijöistä on tällä hetkellä Suomalaiset laulajat-luokassa ja sen alaluokissa. Esimerkiksi Kristian Meurman, Kasmir, Tuomo Prättälä, Koop Arponen, Emma Salokoski ja Iisa ovat myös toimineet sanoittajina.

Pitäisikö Suomalaiset sanoittajat-luokassa olla kaksi uutta alaluokkaa jotka voisivat olla nimeltään Suomalaiset reggaemusiikin sanoittajat ja Suomalaiset hip hop-musiikin sanoittajat kun suurin osa reggae- ja hiphop-artisteista sekä raplaulajista ovat itse tehneet sanoitukset?

Voihan kaikkien artistien tekijänoikeustiedot selvittää mm. Fono.fi-sivustosta niin kun olen silleen tehnyt. --T.Antero (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 23.54 (EEST)

Meillä on säveltäjioä ja sanoittajia jotka ei laula, nykysysteemi on hyvä kun luokassa säveltäjät näkyy kaikki. Entäs kun tekijän tyyli muuttuu uran aikana, alkaa sanoittamaan jotain muuta tyyliä, niin miten sitten.--Musamies (keskustelu) 2. elokuuta 2014 kello 09.54 (EEST)
No, onhan Mariskalla vaihtunut tyyli pari kertaa, hän sentään teki Pahat sudet-yhtyeen kanssa iskelmäjazzia. Nyt ei tiedetä mitä Mariska suunnittelee tulevaisuudelle. Kristian Meurman puolestaan teki aikoinaan vaihtoehtorokkia ja taitaa tehdä edelleen vaikka julkaisi neljä suomenkielistä sooloalbumia joissa on vaikutteita rockista ja iskelmästä. Jos ajatellaan joitakin reggaemuusikoita kuten Auroraa (onko hänen oikea nimensä sitten Laura Julku) niin onhan hän sekoittanut musiikkiinsa vaikutteita mm. popista. Lisäksi Puppa J:n musiikissa on ollut vaikutteita myös rapista ja folkista. No, voihan suurimman osan niistä laulajista jotka tekevät kappaleita joko itse tai muiden kanssa (esimerkiksi Aurora teki Eilisen aurinko-kappaleen yhdessä Sakke Aallon kanssa ja Koop Arponen on tehnyt joitakin kappaleita sooloalbumeilleen ja toimii nykyään Flute of Shame-yhtyeen laulajana ja tekee kappaleet yhtyeen muiden jäsenten kanssa) pistää Suomalaiset laulaja-lauluntekijät-luokkaan.--T.Antero (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Milloin muokkausselitteeseen tulee ”Kumottu muokkaus 14…numero”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko ja kuka (mitkä oikeudet) tehdä muutoksen poistamalla koko muokkaus nopeasti ja kätevästi, eikö ole tarkoitus, että selitetään myös joku peruste deletoinnille? Fiwikissä kaikkien ei ilmeisesti tarvitse perustella? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Kuka vaan pystyy kumoamaan muokkauksen. Muokkauksen palauttaminen onnistuu ylläpitäjiltä sekä niiltä joilla on palauttajien oikeudet. Selvissä vandalismitapauksissa ei tarvitse perustella, mutta epäselvissä tapauksissa olisi suositeltavaa perustella kumous, ettei tule muokkaussotia. --Stryn (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 10.49 (EEST)
Kuka tahansa voi kumota muokkauksen. Kaikkien pitäisi mielellään perustella, mutta välillä se ei oikein maksa vaivaa. Omia kumoamisiani kun katsoin, niin viimeaikaisia perustelemattomia kumouksia on [4], jonka olin jo pariin kertaan perustellut ja [5], kun en näemmä ollut muistanut käyttää palautustyökalua, joka on sitten oma juttunsa. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 10.55 (EEST)
Selvis kiitos, piti kokeilla. Ehkä on ihan hyvä ominaisuus, että on poista-klikkaus. On kyllä turhan iso prosessi alkaa analysoida anonyymin nimimerkin motiiveja ja pyytää sitten perustellen oikeudet omaavalta toimijalta mahdollisesti palautuksia. Nyt minun esimerkissä kävi ihan hyvin, tarpeetonta tavaraa poistui. Selvissä tapauksissa on turhaa selitellä poistoperusteita, jokainen osapuoli ymmärtää --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 11.23 (EEST)

Tynkämerkinnöistä eroonko – miten milloin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tätä edeltävä keskustelu löytyy arkistosta 112. Sen keskustelun viimeisessä kommentissa pohditaan keskustelun jatkamista syksyllä. Viikolla 36 (1.9.–7.9.2014) on Viikon kilpailun aiheena "Wikipedian tynkäartikkelit", ja tarkoituksena on parantaa murto-osaa nykyisistä tynkäartikkeleista. Ehdotan, että tynkien poistamisesta aloitetaan keskustelu viikon kilpailun jälkeen syyskuussa ja samalla järjestetään myös mielipidetiedustelu konsensuksen selvittämiseksi. Tämä ehdotus ei ota kantaa siihen, mitä tyngille tapahtuu, vaan on ainoastaan keskustelun aikataulua koskeva ehdotus. Samalla voitaisiin sopia jo nyt, riittääkö pelkkä mielipidetiedustelu vai pitäisikö järjestää äänestys. --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Jos on tarkoitus muuttaa käytäntöjä, niin mielestäni äänestämällä pikemminkin kuin keskustelulla saadaan asiat täällä menemään johonkin suuntaan nopeammin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 12.31 (EEST)
Jos tarkoitus on saavuttaa konsensus, niin se tapahtuu keskustelemalla. -Htm (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 17.44 (EEST)
Konsensus on siis hyvin vahva tätä mediaa ohjaava perusperiaate, esim. ennen äänestämistä pitää tavoitella ”tosissaan” konsensusta äänestetäänkö vai ei. Onkohan jossain päästy konsensukseen, milloin konsensus on saavutettu (riittääkö eiksi yksi eriävä kanta)? Ilmeisen putkiaivoluonteena yritin wikiurani alussa päästä sinuksi konsensus-periaatteen kanssa, mutta päädyin siihen, että kyseessä on ikiliikkuja niin kauan kuin ihmisillä on vahvat mielipiteet joistakin kullekin tärkeistä asioista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 10.42 (EEST)
Nyt vasta luin enwikin consensus-artikkelin, joka fiwikiin verrattuna on muuten selvästi seikkaperäisempi ja siinä on paljon enemmän järkeä. Fiwiki ei mielestäni tunne edes ei-konsensusta. ”Consensus refers to the primary way decisions are made on Wikipedia, and it is accepted as the best method to achieve our goals. Consensus on Wikipedia does not mean unanimity (which, although an ideal result, is not always achievable)”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 16.20 (EEST)

Ohjauksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitenkähän käytäntö on ohjausten teosta? Muistini mukaan on joskus keskustelussa tullut esiin, ettei merkittävistä aiheista tehtäisi ohjauksia toisiin artikkeleihin vaan jätettäisiin noihin toisiin punaiset linkit. Perusteena oli, että jos on tehtynä ohjaus, uuden artikkelin syntyminen on vähemmän todennäköistä, koska linkit ovat jo sinisiä. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Diskografioiden sisällöstä, lisätäänkö huhutut julkaisutkin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä Abc10 yrittää lisätä Leonard Cohenin studioalbumilistan loppuun albumia, jonka tulevasta julkaisusta ainoa tieto on erään Jarkko Arjatsalon Hesarille kertoma tieto, joka hänen mukaansa tulee henkilökohtaisesti Leonard Cohenilta. Minun mielestäni se ei riitä siihen että albumi liitetään tässä tietosanakirjassa artistin diskografiaan muiden joukkoon, vaan julkaisupäivämäärän pitäisi olla vahvistettu. Mikä on käytäntö? --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.20 (EEST)

Eikös helpointa olisi linja että kun albumi on ilmestynyt niin sitten lisätään listaan.--Musamies (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.29 (EEST)
Se olisi minusta paras käytäntö, ja itse olen niin muistaakseni joskus tehnytkin. Tässä tapauksessa esim. "Helsingin sanomien mukaan Cohen julkaisee seuraavan albuminsa...". Mutta filmografioissa näkee paljon tulevien elokuvien mainintoja muiden jäljessä, eikä niitä kai poistella jos ne on vahvistettu. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.35 (EEST)
Minä luin HS:sta uutisen aamulla, ja kyllä suuren suomalaisen lehden uutisiin pitää luottaa. Ohjeissa lukee, että Wikipedian artikkelien tulee perustua hyvämaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, oletuksiin, teorioihin, ideoihin, väittämiin, mielipiteisiin ja todisteisiin. Kynnys on tarkistettavuus, ei totuus. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.42 (EEST)
Juuri noin. Wikipediassa on runsain määrin lähteettömiä musiikkiartikkeleita tulevine albumeineen, joita itse kukin voi käydä siivoamassa. Tässä on lähde, joten tieto on Wikipedian käytäntöjen mukainen. --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.44 (EEST)
Parempi odotella julkaisua. Ei ainakaan kannata diskografiaan lisätä, leipätekstissä ehkä voisi mainita, että tällainen albumi on suunnitteilla. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.47 (EEST)--Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.47 (EEST)
Näyttää olevan kokonainen luokka Luokka:Tulevat albumit. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.48 (EEST)
Ei kannata tästä albumista näillä tiedoilla ainakaan omaa artikkelia kirjoittaa. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.50 (EEST)
Siellä näyttää olevan albumi jolla ei ole vielä nimeäkään Leona Lewisin viides studioalbumi. Nuita voisi kyllä poistella. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.52 (EEST)
Eli tiedot Leona Lewisin tulevasta albumista poistetaan, mutta tiedot Leonard Cohenin tulevasta albumista jätetään? Aletaan poistelemaan, kunhan löytyy joku logiikka. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.59 (EEST)
Artikkeli nimettömästä albumista on kai eri asia kuin luotettavaan lähteeseen perustuva maininta Cohen-artikkelissa Cohenin tulevasta albumista, jolla on jo nimi. Joku logiikka on oltava ja viralliset ohjeet otettava huomioon. Jos ohje on väärä, se pitää tietysti muuttaa muotoon, että luotettavat lähteet eivät ole perustelu tiedolle, jos wikipedistit ovat sitä mieltä. Äänestyksen jälkeen tietysti tuo ohjeen muutos vasta. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.06 (EEST)
Vaikka tiedolle olisi luotettava lähde, niin tietoa ei ole silti pakko lisätä. Samoin, jos wikipedistit ovat kollektiivisesti jotain mieltä, niin mikä tahansa käytäntö (pois lukien WMF:n suunnalta tulleet) voidaan ohittaa, sillä wikipedistithän ne käytännöt ovat luoneet. Ei noista tarvitse äänestää, sillä lienevät itsestäänselvyyksiä. edit: montakos nimimerkkiä taas kullakin on? --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.12 (EEST)
Kun tässä nyt ei ole kollektiivista mielipidettä vielä näkynyt, niin ohjeita ei vielä lähdetä muuttamaan. Edit: Sinun nimimerkkivalikoimaasi en tiedä, omiani en ole laskenut. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.17 (EEST)
Mitään ohjetta ei tarvitse muuttaa. Onko meillä muka joku käytäntö, joka velvoittaa lisäämään lähteellisen tiedon tai kieltää sellaista poistamasta? Älä keksi ohjeita omasta päästäsi. Tai jos tuollainen ohje on, niin saisinko linkin? --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.22 (EEST)
Kielenhuoltajan siteeraama ohjeistus ei tarkoita sitä, että artistien diskografioihin saa lisätä minkä tahansa julkaisemattoman albumin, jonka julkaisusta on julkaistu huhu yhdessäkin tiedotusvälineessä. Tässä haetaan käytäntöä siitä, mitä kuuluu diskografiaan. Vertailun vuoksi, enkkuwikin diskografia-artikkeli määrittelee diskografian: Discography is the study and cataloging of published sound recordings eli siihen kuuluvat julkaistut äänitteet. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.25 (EEST)
Käytetään mieluummin suomenkielisen Wikipedian käytäntöjä niin on joku logiikka. Eikö nämä olekin sitä paitsi itsenäisiä hankkeita. Ihmeellinen juttu muuten että heräsit poistointoon tämän albumin kohdalla. Tuolta voi napsia vuosien ajalta enemmän tai erityisesti vähemmän lähteistettyjä tulevia albumeita diskografioissa, etkä ole tähän mennessä sanonut mitään, kuten et myöskään tuolle tulevien albumeiden luokalle ole tehnyt mitään. Miksi? Vai oletko? --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.57 (EEST)
Olen kysynyt suunnilleen samaa ennenkin (en muista, miltä nimimerkiltä, mutta ehkä sinä muistat sen paremmin), mutta kysynpä nyt taas, kun asia ponnahdutettiin esille: Mikä tässä albumissa on niin erikoista, että poistoinnon ilmestymistä juuri tämän albumin kohdalla pitää ihmetellä? --Lax (keskustelu) 11. elokuuta 2014 kello 12.16 (EEST)
Otrfan, jos tähän keskusteluun osallistuu sivunikkejä, etkö voisi siivota ne pois tai edes ilmoittaa suoraan keitä ne ovat, niin ne voidaan jättää huomiotta. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.12 (EEST)
Jep, tästä pitäisin minäkin. Vihjailu ei ole kivaa. Iivarius (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.14 (EEST)
Samaa mieltä. Kaikki joilla on enemmän kuin yksi tunnus käytössä siivottava pois. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.17 (EEST)
Enpä minä uskalla tuon suorempaan ruveta mitään epäilemään. Luulin vaan välillä puhuvani eri nimimerkin kanssa, kuin sitten huomasinkaan puhuvani ja jostain tuntuu aina löytyvän tarvittaessa Kielimiliisejä ja Kielenhuoltajia nimeämättömän käyttäjän tueksi. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.20 (EEST)
Jeps. Nytkö tuli sellainen käytäntö ettei muut kuin Otrfan saa olla samaa mieltä kuin joku toinen käyttäjä? Haluaisin nähdä mihin sekin on kirjattu? Voit ihan heti estää minut jos tällainen käytäntö on olemassa. Mutta kuuluuko tämä keskustelu tähän keskusteluun joka käsittelee levytietojen kirjaamista Wikipediaan. Siihen ei enää Savir eikä Otrfan sano mitään. Savirilta loppui sanat kuin löytyi satoja TBA-albumeita sen sijaan alkoi hyökkäily muita käyttäjiä kohtaan. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.29 (EEST)
Huomasiko kukaan, että kun ei järkevää perustetta löytynyt ruvettiin siirtymään ensin englanninkielisen Wikipedian käytäntöihin ja sitten vihjailemaan että jollakulla on useita nikkejä. Asia ei enää kiinnostanut vaan keskustelu muuttui vihamieliseksi. Onko tämä Wikipedian normaali tyyli? --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.20 (EEST)
Itse viittaat mielikuvituskäytäntöihin, jotka ovat sitovuudeltaan fi-wikissä jopa en-wikin käytäntöjen alapuolella. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.23 (EEST)
Tämä keskustelu muuttui vihamieliseksi kun Abc10 alkoi hyökkäillä minua vastaan minun keskustelusivullani ja sinä jatkoit samaa tyyliä täällä. Miksi otat tämän asian yhtä henkilökohtaisesti, vaikka minä en ole kumonnut yhtään sinun muokkaustasi? lisäys: sitä paitsi minä en viitannut englanninkielisen Wikipedian käytäntöihin, vaan diskografian määritelmään. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.27 (EEST)
On aina hedelmällisempää käydä kiinni henkilöön mieluummin kuin asiaan. -Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.44 (EEST)

Onko rattijuopumus merkittävä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katselin äsken yhtä henkilöartikkelia, nimeä mainitsematta poliisijohtaja ja poliitikko joka on tuomittu 'lievästä' rattijuopumuksesta sakkoihin ja lyhyehköön ajokieltoon. Vuosien varrella tuo tieto on lisätty ja poistettu artikkelista kait useammankin kerran.. viikko sitten joku sen lisäsi ja äsken joku toinen poisti.

Ts. normaali menettely olisi kait lähteistetyn tiedon poisto ja ainoa syy olla tekemättä tuota olisi jos em. tieto on turhaa triviaa. Onko se? --Seegge (keskustele) 9. elokuuta 2014 kello 23.18 (EEST)

En tiedä, mitä artikkelia tarkoitat, mutta tottahan toki rattijuopumus voi olla artikkeliin kuuluva merkittävä tieto. Mieleen tulee esim. Olli Nepposen tapaus, jossa rattijuopumuksesta kiinni jääminen vaikutti henkilön uraan (nimityksen peruuttaminen). --Nironen (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 23.55 (EEST)

Luokka:Suomen poliittinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka:Suomen poliittinen historia käsittelee aiheita Suomen poliittisesta historiasta. Löysin yhden kirjan joka oli laitettu tähän luokkaan ja se on Erkki Kauppila – Lehtimies ja eurokommunisti kirja. Wikipediassa on jo olemassa luokka nimeltään Luokka:Kirjat politiikasta. Tuskin Suomen politiikasta kirjoitettut kirjat kuuluvat luokkaan Suomen poliittinen historia. Mikäli Suomen poliittisesta historian kirjoituksesta halutaan luoka uusi luokka niin siitä vaan mutta kuuluuko tuo Kauppilan kirja Luokkaan :Suomen poliittinen historia? Minusta Luokkaan :Suomen poliittinen historia kuulu vain poliittiset tapahtumat. Käyttäjä:Abc10 poisti muokkaukseni mutta itse haluan jatkaa keskustelu siitä kuuluvatko poliittiset kirjat oikeasti luokkaan:Suomen poliittinen historia. Minusta pitäisi luoda oma luokka nimeltään Luokka:Suomen poliittisen historian kirjat tai jotakin sen vastaavaa. Suomessa kirjoitetaan satoja poliittsia kirjoja vuosittain. Miksi nyt yksi Erkki Kauppila – Lehtimies ja eurokommunisti kirja on tässä Luokassa:Suomen poliittinen historia se on pikemminkin elämän kerta kirja. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 20. elokuuta 2014 kello 13.56 (EEST)