Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Jokamiehenoikeudet Tanskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Tanskassa jokamiehenoikeudet? Jaalei (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.29 (EET)

da:Allemandsretten.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 21.09 (EET)
En osaa tanskaa. Jos sinä osaat, voitko kääntää tuon? Jaalei (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 17.28 (EET)
Google-kääntäjä ei osaa kääntää kovin hyvin tanskasta suomeen, mutta kirjoitettu tanska on onneksi sukua ruotsille. Jos sain selvää, niin vapaa liikkuminen monilla luonnonalueilla kiellettiin 1800-luvulla, mutta Jyllannin ja Fynin valtionmetsissä on saanut telttailla vuodesta 2004, ja vuoden 1917 luonnonsuojelulaki takaa vapaan liikkumisen rannoilla. --Silvonen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.09 (EET)
Ja pääsanoma taisi olla että Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on melko laaja jokamiehenoikeus, mutta Tanskassa, mutta Tanskassa oikeudet ovat em. tavalla rajoitetumpia.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.11 (EET)
Jos osaa hyvin englantia, kannattaa useimmilla eurooppalaisilla kielillä kirjoitetut tekstit kääntää englanniksi, sillä samantyyppisen sanojen taivuttamisen ansiosta käännöksestä tulee huomattavasti selkeämpi kuin suomenkielisestä. ,(!) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.41 (EET)

Ei tanska ole paha. Silvonen luki oikein: 1800-luvulla Tanskassa alettiin rajoittaa kansalaisten liikkumista luonnonmukaisilla alueilla. Varmaankin suojelutarkoituksessa sillä ei Tanskassa luonnonmukaisia metsiä ollut paljoakaan jäljellä. 1917 lähtien rannat ovat olleet eräänlaisen jokamiehenoikeuden parissa ja 2004 tuli tosiaan tämä telttailulupa. --Vnnen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 15.54 (EET)

Wikipedian rahankeruu-juttu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miten siinä teidän rahankeruujutussa kävi, kun yrititte kerätä rahaa ilman poliisin lupia?

Matti Virtanen/--188.67.138.191 8. maaliskuuta 2014 kello 01.19 (EET)

Voit lukea tapahtumista täältä: Wikipedia:Poliisihallituksen lausuntopyyntö 2014. --Stryn (keskustelu) 8. maaliskuuta 2014 kello 04.07 (EET)
Ihan selvennyksenä, että 1) kyseessä oli amerikkalaisen Wikimedia Foundationin rahankeräys, ei "meidän", 2) WMF:n keräys ei jäänyt yritykseksi ja 3) lupien tarve on tässä vaiheessa Poliisihallituksen käsitys, ei WMF:n -Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 21.59 (EET)

Hyläys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onkohan missään Suomen murteessa mahdollista käyttää muotoa "hyläys" muodon "hylkäys" sijasta? Tuskinpa, kun kerran ei ole kalan perausta tai vangin karausta. Kysytään nyt kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 23.32 (EET)

Enpä muista kuulleeni. Sen sijaan luovilla aloilla on kehitetty ilmaus epävarman asiakkaan epämääräiselle päätökselle: ”Asiakas hyläksyi ehdotuksemme.” –Kotivalo (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 23.38 (EET)
"Kat kat kara pu" on Eurajoen murretta ja tarkoittaa "Katso, kissa kiipeää puuhun." Olisko sillä suunnalla? --Höyhens (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 00.54 (EET)
Ja luovutetusta karjalasta on peräisin sukunimi Hyle (= yleiskielellä "Hylje") sekä paikannimiä muotoa "Kosenmuoni" (= Salomon, joka asuuu kosken partaalla). Mutta ko. murteita taitamattona en osaa sanoa, mihin sanoihin ja kirjaimiin tuo ilmiö ulottuu.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2014 kello 01.56 (EET)
Toi Hyle nyt on yks Kajaanin 1919 asemakaavan kortteleistakin, jossa muutkin lähikorttelit olivat metsäneläimiä. Mutta koettakaas sanoa rehtorin äänellä: "Tästtuli nykkyl ihanvarma hyläys" silleen että hy on neutraali, lää on pitkä ja korkee ja ys on matala niin menee piru ultralänsisuamalaisiin. Ei mahra sit mittä. --Höyhens (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 23.41 (EET)

Alapuolinen piste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa jokin helppo tapa kirjoittaa alapuolinen piste konsonanttiin, esim. ḍ, ṣ tai ṇ? Tarke-artikkelin mukaan sen pitäisi laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä onnistua painamalla alt gr + piste, mutta ainakin omalla koneellani tämä toimii vain vokaalien kanssa: Ạ ja ẹ tulevat oikein, mutta konsonanteista tulee ˔d, ˔s ja ˔n. Jafeluv (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 15.01 (EET)

Mulla tuo toimii konsonanteillakin ohjeen mukaisesti. Palosirkka (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 14.08 (EEST)
Merkillistä... Löysin joka tapauksessa kiertotien [1], jolla voi lisätä omia tarkemerkkejä näppäimistöasetteluun. Jafeluv (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 15.23 (EEST)

Ryhmän kokoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan, että koolla on esim. 100 henkilöä ja jokaisella on perusjoukossa esim. 50 tuttavaa. Miten perusjoukosta kootaan mahdollisimman suuri ryhmä, jonka kaikki jäsenet ovat keskenään tuttavia? Voidaan tietysti tehdä esim. seuraavasti: Valitaan perusjoukosta henkilö(t) (A), jo(i)lla on eniten tuttavia. A haastattelee omat tuttavansa ja valitsee sen (B), jonka kanssa hänellä on eniten yhteisiä tuttavia. Sitten A ja B haastattelevat yhteiset tuttavansa ja valitsevat näistä sen (C), jolla on taas eniten yhteisiä tuttavia. Tällainen askelittainen etenemimen ei varmaankaan takaa parasta mahdollista lopputulosta? Eli lieneekö tässäkään tapauksessa mahdollista löytää lopullista totuutta muuten kuin tutkimalla kaikki mahdolliset ryhmät, joiden koko on pienempi kuin 51. Ja siihen tarvittaisiin supertietokone. Voiko yksityishenkilö muuten sellaista käyttää ja mihin hintaan? Ja vaatiiko sellaisen käyttö tietyn ohjelmointikielen hallintaa? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 14.29 (EET)

Jos ymmärsin ongelman oikein niin tuo taitaa onnistua ihan ilmaisilla työkaluilla: [2]. Jafeluv (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 14.37 (EET)
Käytännönläheinen ajatus ongelman yksinkertaistamiseksi (?): Henkilöt asettuvat satunnaiseen jonoon. Jonossa ensimmäisenä oleva kääntyy ympäri ja pyytää tuttaviaan menemään jonon hännille. Sitten seuraavana jonossa oleva tekee samoin jne. Esim. jos henkilöitä on 9 ja toisensa tuntevat ovat {1, 2, 3}, {4, 5, 6}, {7, 8, 9} ja alkuperäinen jono on 9 6 2 3 4 8 1 7 5, niin menetelmä tuottaa jonon {9 6 2} {8 4 3} {7 5 1}, eli jonossa on kolme kolmen henkilön ryhmää, joiden jäsenet eivät tunne toisiaan. Jos perusjoukosta tutkitaan kaikki kolmen henkilön ryhmät, niin näitä on kombinaationa C(9, 3) = 84. Mutta nyt eri ryhmistä jäsen voidaan valita kolmella tavalla eli yhteensä  \scriptstyle 3^3 = 27 tavalla. --Jarmo Turunen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 06.23 (EET)

Epälineaarinen värähtelijä, osa II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan, että x-akselin pisteisiin –1 ja 1 on kiinnitetty kappaleet 1 ja 2 ja lisäksi systeemissä on vapaasti liikkuva kappale 3 (kaikkien massa 1), johon muut kohdistavat hylkimisvoiman siten, että kahden kappaleen välinen voima on verrannollinen niiden välisen etäisyyden neliön käänteisarvoon (vrt. Coulombin laki). Jos kappale 3 on alun perin levossa kappaleiden 1 ja 2 välissä pisteessä a, niin se ilmesestikin alkaa värähdellä. Epälineaarisesta voimasta johtuen värähtely on sikäli erikoinen, että sen taajuus riippuu alkuasemasta a. Eli jos a = 0, niin kappaleeseen 3 kohdistuva kokonaisvoima on nolla ja värähtelytaajuus samaten. Eli mikä on kappaleen 3 liikkeen värähtelytaajuus? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 14.39 (EET)

Värähtelyn amplituudi on 2|a| (intuitiivisesti melko päivänselvää, mutta tulipa silti jostain syystä vielä varmistettua integroimalla). Ymmärtääkseni jaksonajan saa tästä johtamalla nopeuden funktio ajan suhteen v(t) ja ratkaisemalla t seuraavasta yhtälöstä:
\int_0^t v(t) \, dt = 2|a|
Siitä sitten saadaan jaksonaika kertomalla t kahdella.--ML (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 11.03 (EET)
Lisättäköön, että yritys muodostaa kiihtymisen funktio ajan suhteen johtaa hankalannäköiseen differentiaaliyhtälöön, jota ainakaan minä en osaa ratkaista (paikan suhteen kiihtymisen funktio on helppo muodostaa, mutta se ei auta jaksonajan määrittämisessä). Varmasti joku on tämän tehtävän jossain ratkaissut, eli kannattaa googlata. --ML (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 10.39 (EET)
Luulen minäkin että jossain tuo on ratkaistu, mutta enpä googlella löytänyt. Funktiosta semmoinen huomio, että kannattaa ehkä parametriksi ottaa paikka eikä aika. Energian säilymislain mukaisesti kokonaisenergia (potentiaalienergia plus liike-energia) on vakio, ja potentiaalienergia riippuu pelkästään paikasta, joten nopeuden voi ratkaista paikan funktiona. Jaksonaika on sitten integraali nopeuden käänteisluvusta matkan suhteen: koska v = dx/dt, niin 1/v = dt/dx. Integraali on siis helpohko muodostaa, sen integroiminen ei sitten näytä ihan niin helpolta mutta ainakin se menisi numeerisesti. --Jmk (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 11.31 (EET)

Liikeyhtälö on kai

 \ddot x = - {4 \over {(1 - x^2)^2}}x

Kun tätä verrataan harmonisen liikkeen yhtälöön

 \ddot x = - \omega ^2 x

niin voidaan todeta, että kun x on pieni eli  (1 - x^2)^2 \approx 1 , että

 \omega ^2 \approx 4
 \omega = 2 \pi f \approx 2
 f \approx {1 \over \pi} , ja todellisuudessa suurempi.

Kun merkitään

 {dv\over dt} = - {4 \over {(1 - x^2)^2}}x
 {dx\over dt} = v

niin saadaan

 {dv\over dx} = - {4x \over {(1 - x^2)^2}v}
 v dv = - {4x \over {(1 - x^2)^2}}dx
 / {1\over 2} v^2  = / {2 \over {x^2 - 1}}

Eli kun x = 0, niin nopeus on suurimmillaan ja sen arvo on

 v = {2a \over \sqrt{1 - a^2}}

Toivottavasti meni oikein! --Jarmo Turunen (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Jos Krim itsenäistyy...[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli tuossa sunnuntaisessa kansanäänestyksessä Krimin asukkaat äänestävät itsenäistymisen puolesta niin voisiko Krimille käydä samoin kuin Pohjois-Kyprokselle eli tässä tapauksessa ainoastaan venäjä tunnustaisi itsenäisyyden? Jäisikö tässä tapauksessa Sevastopol edelleen venäjälle? Ja voitaisiinko Itsenäistä Krimin Tasavaltaa pitää venäjän miehittämänä nukkevaltiona kuin esim japanin miehittämää Mantsukuoa tai natsien luomaa Slovakian tasavaltaa toisessa maailmansodassa? Jos taas Krim päättää liittyä venäjään niin tulisiko siitä samanlainen kuin Kaliningradin alueesta eli venäläisenemmistöinen alue?--Kruununoksa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 17.40 (EET)

Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden, on vaikeaa, etenkin tällaisessa tapauksessa. Jäämme odottamaan miten tilanne kehityy. --Käyttäjä:Kielimiliisi 14. maaliskuuta 2014 kello 19.36 (EET)
Königsbergin alue on yleisesti tunnustettu osaksi Venäjän Federaatiota eikä asiasta ole mitään erimielisyyttä. Krimin asema "itsenäisenä" eli käytännössä osana Venäjää, tulee aiheuttamaan parran pärinään vielä pitkään. Mutta miten asian pitäisi näkyä Wikissä on sitten mielenkiintoisempi kysymys. Venäjän Duuma on antanut Roskomnadzorille (Venäjän "viestintävirasto") tehtäväksi huolehtia että Venäjänkielisessä Wikipediassa ja muussakin mediassa Krim esitetään osana Venäjää. Ukrainalaisissa lähteissä, myös Yandex.ru:n kartoissa, se on edelleen osa Ukrainaa. Onko tosiaan näin että erikielisissä Wikipedioissa voidaan asiat esittää täysin keskenään ristiriitaisilla tavoilla ilman että esim. Wikimedia Foundation tms. puuttuu asiaan?--EskoG (keskustelu) 26. maaliskuuta 2014 kello 18.26 (EET)

1) "Yleisesti tunnustettu" ja "eikä asiasta ole mitään erimielisyyttä" ovat molemmat yksinäänkin arveluttavia kommentteja.
2) Wikipedia ei tarjoa jumalaisia totuuksia.
3) Roskomnadzorin ei voi määrätä Ru-Wikipedian sisältöä.
4) Viittaamasi "täysin ristiriitainen tapa" tunnetaan myös "erilaisena näkökantana."
-Tapi (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 23.49 (EEST)

Tarttuuko syöpä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syöpätutkimusta tehdään varmaankin koe-eläimillä. Joten nyt tuli mieleen, että voidaanko syöpä tartuttaa koe-eläimestä toiseen vai taisteleeko keho vieraita syöpäsoluja vastaan tehokkaammin kuin oman kehon syöpäsoluja vastaan? Toivottavasti nanotekniikka on kohta sellaisella asteella, että kehoon voidaan lähettää pieniä robotteja etsimään ja tuhoamaan syöpäsoluja! --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 20.41 (EET)

Heität varmaan tahallas pahan. Robottiterapia on hintansa vuoksi älykaukana. Asiaan.
Tää menee suunnilleen sillai että mitä erilaistumattomampi solu on, sitä lähempänä se on kantasolua ja sitä vaikeampi elimistön on sitä tunnistaa "vieraaksi" soluksi ja siksi me syöpälääkärit (no sitäkin muun ohella ja evp) aina toivotaan että potilaan syöpä oisi mahdollisimman erilaistunut eli lähellä sitä mikä sen pitäisikin olla. Silloin se EDIT tehoaa eiku reagoi STOPEDIT paremmmin esimerkiksi sytostaatteihin ilman että terve solukko kärsii. Tää on ihan loogistakin, vaikkei välttämättä ihan selvää maallikolle.
Ja ei tahdo oikein tarttua. Kloonatuilla hiirillä voi saada syövän toisesta toiseen, jos olen oikein ymmärtänyt. Ja hiirihän on, kuten tiedät, geneettisesti lähisukulaisemme. Meillä on hiiren suhteen se ero että hiiri pruukaa elää lyhyemmän aikaa kuin meidän syöpämme. Mieti sitä. --Höyhens (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 23.56 (EET)
P.S. Katso telomeeri. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 00.06 (EET)
Eikös luonnoneläimillä ollut joku tarttuva syöpä, joka levisi sukupuolitaudin tapaan limakalvokontaktissa, mahdollisesti jollain tasmanian pussieläimilllä tms.? Muistaako kukaan tarkemmin? Tämä on epävarma muistikuva, mutta jotain tällaista on jäänyt mieleen, mutta en muista ihan tarkasti mikä se tartuntamekanismi oli.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 09.24 (EET)
Pussiahmalla tosiaan esiintyy tarttuva syöpä. --ML (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 09.49 (EET)
Mahtuukos se kuitenkaan syövän kriteereihin? Syövän aiheuttava tarttuva tunnistamaton sairaus, veikkaan. Lähteitä en tiedä, mutta kai pitäisi olla vähintään klooni, että itse syöpä tarttuisi. Edes identtinen kaksosuus ei riitä, koska perinnöllisyys on muutakin kuin DNA. Ja sitäpaitsi JOS syöpä tarttuisi, ei se olisikaan enää syöpä vaan tartuntatauti. Pikkuvertaus josta kenties kysymyskin lähtee: AIDS tarttuu mutta sen aiheuttamat syövät eivät. -Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 13.49 (EET)
Tai siis AIDSkaan ei tartu vaan HIV. Anteeksi sotkuni. -Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 13.51 (EET)
Tässä on tyhjentävä selostus (tässä tiiviimmin). ;-) Lääketieteeseen perehtynyt lukija pystynee tuosta muodostamaan hyvin käsityksen asiasta.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 18.11 (EET)
Tauti on ilmeisesti syntynyt yhden pussiahman syöpänä, mutta leviää oikeastaan loiseliönä yksilöstä toiseen. Biologia on monimuotoisempaa kuin koulukirjoissa kerrotaan... Artikkelissa en:Clonally transmissible cancer on pari esimerkkiä muistakin lajeista kuin pussiahmasta. --Silvonen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 12.35 (EET)
Tässä se on vielä tiiviimmin. On tosin olemassa teoria, jonka mukaan virukset ovat karanneita geenejä. Erityisesti siksi että ne eivät lisäänny ilman isäntäsolua. Tämä näyttäisi menevän sinne välimaastoon. Jään miettimään inttämättä enempää. --Höyhens (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 00.31 (EET)

Paavi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitataanko paaviin hänen hallituskaudellaan pelkällä nimellä vai myös järjestysnumerolla? Eli puhuttiinko esim. Johannes Paavali II:sta vai Johannes Paavalista?  –Kommentin jätti 87.95.62.106 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 21.05 (EET)

Kuulomuistiin on vahvasti jäänyt, että kyllä aina sanottiin myös se toinen. –Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 22.30 (EET)
Muistelisin puhutun paavi Benedictuksesta, mutta en ole varma (vrt. "Kustaa tieskuinkamones", Benedictuksen järjestysluku taisi olla samaa suurusluokkaa - itse asiassa näköjään muuten täsmälleen sama! - kuin Ruotsin nykyisen monarkin).--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.35 (EET)

Ainakin kuninkaista on puhuttu vain hallitsijanimellä, esim. Kaarle Kustaa, ei Kaarle XVI Kustaa, mutta ilmeisesti paavit on eri asia. --188.67.52.137 16. maaliskuuta 2014 kello 18.28 (EET)

Tuo itse asiassa kai vaihtelee. Virallisissa yhteyksissä mainitaan järjestysluku, Kaarle Kustaasta puhutaan lähinnä epämuodollisisekmmissa ja vapaamuotoisemmissa yhteyksissä.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.39 (EET)
Paavit vaihtuvat normaalisti niin harvakseltaan, että aina kun valkoinen savu nousee, toimituksissa on uusi sukupolvi miettimässä mitenkäs nyt suu pannaan. Kuulomuistini sanoo että sanottiin Johannes Paavali toinen mutta ei sanottu Benedictus kuudestoista. Johtunee siitä, että JP kakkosta edelsi Johannes Paavali ensimmäinen, jolloin sekoittumisvaara oli ilmeinen. –Kotivalo (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.44 (EET)

Veikkauksen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tapahtuisi ihmisten keskimääräiselle veroprosentille, jos Veikkausta ei olisi, mutta valtion pitäisi saada sama summa kokoon pelkällä verojen nostolla?  –Kommentin jätti 88.114.61.202 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 15.12‎ (EET)

Veikkaus tuotti viime vuonna 506,3 miljoonaa euroa voittoa ja maksoi 99,8 + 21,9 miljoonaa euroa arpajais- ja arvonlisäveroa. Tätä voi verrata tilastokeskuksen verotietoihin, joiden mukaan kaikista valtion veroista kertyy noin 40 miljardia euroa vuodessa. Jos laskelmasta haluaisi realistisen, pitäisi vielä osata arvata, mihin ihmiset käyttäisivät veikkaamisesta säästyvät rahansa ja kertyisikö tästä valtiolle veroja, millä verolla valtio aukon paikkaisi ja miten tämä veronkorotus vaikuttaisi verotettavan toiminnan määrään jne. --Silvonen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 08.05 (EET)

Avainhihna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sain Itävallasta mainoslahjaksi joskus viisi tai kuusi vuotta sitten avainhihnan, jossa on metallista tehty jousella toimiva lukko, johon voi liittää kaksi tai kolme avainta, ja koko homma sitten riippuu hihnan varassa. Kiinnitin sen hihnan vyöhöni, ja sillä tavalla kotiavaimet pysyivät varmassa tallessa. Nyt sitten kun yritin lisätä lukkoon uutta avainta, koko tuo lukko yllättäen hajosi, katkesi kahtia suoraan käteeni. Mistä tällaisia avainhihnoja saa uusia, siis Helsingistä? JIP (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.48 (EET)

Oluthana Burger Kingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin rautatieaseman Burger Kingissä (joka tällä hetkellä käsittää 50% koko Suomen Burger Kingeistä) on Carlsberg-oluthana, mutta sitä pidetään näemmä jatkuvasti pois käytöstä. Miksi se on siellä? Onko se jäänne ajalta jolloin ravintola oli vielä Eliel, vai tarjoillaanko siellä oikeasti olutta hampurilaisaterioiden kanssa? JIP (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 20.13 (EET)

Olisi sieltä ilmeisesti tarkoitus saada olutta (ks. Google). --Silvonen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 20.59 (EET)
Miksi se sitten on jatkuvasti suljettu? Sinänsä käsittäisin että halutaan rajoittaa alkoholin kulutusta päiväsaikaan, jolloin siellä useimmiten käyn, mutta tällä viikolla kävin hakemassa sieltä hampurilaisaterian kotiin kun kello oli noin puoli yhdeksän illalla, ja hana oli silti suljettu. JIP (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 21.05 (EET)
Ehkä niillä ei ole vielä oikeuksia. --Tappinen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 21.24 (EET)
Eikös Mäkkäriltäkin saanut joistain paikoista olutta 90-luvulla, kun keskiolutlupien saanti helpottui? Huomasivat kyllä pian huonoksi ideaksi. --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 04.05 (EET)
90-luvulla taisi tunnetussa pizzabuffet-ketjussakin lipitellä olutta muun ruoan ohella mielin määrin, mutta ei tainut kestää se ilo pitkään. --Ville Siliämaa (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.50 (EET)
Messukeskuksen hampurilaisbaarista (Hesburger?) taitaa saada vieläkin olutta. --Harriv (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 22.31 (EET)

Chicagojoki ja Pyhä Urho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos Yhdysvalloissa juhlitaan Pyhän Parickin päivää värjäämällä Chicagojoki vihreäksi, niin miten tulisi täällä meillä juhlia Pyhän Urhon päivää? Turun yliopiston kansatieteen oppiaine, jossa Pyhän Urhon päivää vuosittain juhlitaan, toimii tiloissa, joista ei ole kuin kivenheitto Aurajoelle.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 13.34 (EET)

Aurajoki on jo valmiiksi semmoinen samean savenvihreä, joten kukaan ei taitaisi huomata. –Kotivalo (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 16.02 (EET)
Vihreähän on pyhän patrickin tunnusväri, joten ensin olisi ratkaistava, mikä olisi pyhän urhon tunnusväri. "Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden" laulaa Jukka Kuoppamäki, ja edelleen "Siniset on järvet", joten tässä varmaan kysymykseen voisi tulla juuri sininen.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 16.10 (EET)
Aika moni on allerginen Kuoppamäen kappaleelle ja itse Kuoppamäellekin, joten ei siitä ainakaan kannata tehdä tunnuslaulua. --Käyttäjä:Kielimiliisi 18. maaliskuuta 2014 kello 21.04 (EET)
Sinistä elintarvikeväriä vaan Aurajokeen ;) --Vnnen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.01 (EET)
Tietääkö joku muuten, aiheuttaako tuo Chicagojoen värjäys jotain ympäristöhaittoja? Onko käytetty väriaine myrkyllistä? Ovatko ympäristönsuojelijat valittaneet siitä? Näin äkkisältään väriaineen kaataminen jokeen siinä mitassa että koko joki värjäytyy kuulostaa aika hullulta. Ilmeisesti jos dumppaa pari tynnyrillistä jotain kemikaalia lähellä virtaavaan puroon, niin se on ympäristörikos, mutta jos sama tehdään suuressa mittakaavassa kaupungin läpi virtaavalle joelle, niin se on ihan okei. Tai sitten Chicagojoki on vaan niin saastunut jo valmiiksi, ettei mitään myrkytettävää enää ole. --Risukarhi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 10.29 (EET)
Artikkelin en-iw:ssä on siitä vähän juttua. Käytetään kuulemma nykyään (sic!) jotain kasvisväriä. Ympäristöjärjestöt eivät usko, että sekään välttämättä on harmiton, mutta eivät silti vastusta perinnettä. Michelle Obama Chicagosta kotoisin olevana on esittänyt, että myös valkoisen talon suihkulähde tulisi värjätä pyhän patrickin muistamiseksi.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 11.31 (EET)

Venäjä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistä suomen kielen nimi "Venäjä" ja viron kielen nimi "Venemaa" oikein tulevat? Useimmissa kielissähän rakkaan itänaapurimme nimi on jotain "Rus"- tai "Rys"-alkuista. JIP (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 20.47 (EET)

Tuosta on varmaan jossakin kirjoitettu jossakin (muistaisiko Käyttäjä:Iivarius tai Käyttäjä:Tanár). Sen muistan jostain lukeneeni, että nimi "Rus" on lainattu suomen kielen sanasata "Ruotsi", joka taas tulee Roslagenin maakunnan nimestä Ruotsissa.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.35 (EET)
Oho! Sen kyllä tiesin että nimi "Ruotsi" (viroksi "Rootsi") tulee Roslagenin nimestä, mutten tiennyt että sillä on mitään tekemistä tämän "Rus":n kanssa. JIP (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.48 (EET)
Tämä oli muistinvarainen siteeraus, enkä muista lähdettä, mutta artikkeli Rurik selittää taustaa, jopa dna-tutkimuksiin perustuen.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.50 (EET)
Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikellon numerossa 2/2001: ”Kyseessä lienee sama sana, johon palautuu Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi. Germaanit ovat luultavasti aikoinaan kutsuneet kaikkia naapuruudessaan asuneita slaaveja nimellä *wened.” En muista, onko viime vuosina esitetty muita teorioita. --Silvonen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.51 (EET)
Tuon minäkin olen kuullut. Alkuperäinen muoto suomessa on ollut *venät, minkä takia joissain suomen murteissa sanotaan yhä että joku puhuu "venättä". "Rusista" ja Ruotsista olen lukenut myös sellaisen selityksen, että ne tulisivat soutumiestä merkitsevästä sanasta, mutta joka tapauksessa sanat ovat samaa kantaa.--Tanár 20. maaliskuuta 2014 kello 18.41 (EET)

Semipresidentialismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli ensimmäinen semipresidentiaalista järjestelmää soveltanut maa? Jaalei (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 17.43 (EET)

Äänikirjoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Liityin lukihäiriön vuoksi Celia-kirjaston asiakkaaksi. Kirjaston kirjat ovat ladattavia Daisy-äänikirjoja. Näissä ääni on mp3:na ja jaettuna 45 minuutin jaksoihin. Varsinaiset Daisy-kirjojen lukulaitteet toimivat CD:llä ja ovat varsin suuria (eivät sovellu oikein mukana kuljetettavaksi) ja kalliita. Onko olemassa Mp3-soittimia, jotka osaavat käyttää Daisy-formaattia? Omalla Mp3-soittimellani ei pysty tallentamaan kirjanmerkkejä tai etsimään lukujen alkuja ja kun soittimen sulkee, laite kadottaa kohdan, jossa olin kuuntelemassa.

Ystävällisin terveisin, Jesse/87.93.154.91 21. maaliskuuta 2014 kello 09.59 (EET)

Ylläolevasta en ikävä kyllä osaa sanoa mitään, mutta oletko tutustunut Librivoxin äänikirjoihin?--RicHard-59 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2014 kello 10.19 (EET)
MP3-soittimista yleisesti en minäkään osaa sanoa, mutta Android-puhelimiin ja Applen laitteisiin (myös iPod) on näemmä saatavilla useita mobiilisovelluksia: http://www.daisy.org/tools/mobile-applicationsKooma (keskustelu) 21. maaliskuuta 2014 kello 12.28 (EET)
Kiitos. On kai sitten ostettava iPod. -Jesse/87.95.120.154 24. maaliskuuta 2014 kello 09.36 (EET)

Ohjelmointi taloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Talous-artikkelissa mainitaan kolme eri toimialaa. Jos ohjelmoin esimerkiksi kännykkäpelin, onko toimialani alkutuotantoa, jalostusta vai palvelua?

Riippuu varmaan liiketoimintamallista, mutta eiköhän se palveluihin mene. Tilastokeskuksen luokka 62010 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. --Harriv (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 14.19 (EET)

Suomi kuusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuulin joskus, että Suomen itäraja olisi ollut ainakin teoriassa nähtävissä kuusta kun siellä 70-luvun taitteessa käytiin, koska suomalainen metsänhoitopolitiikka erosi neuvostolaisesta siten, että metsät olivat suurilta osin kaadettu Suomen puolella. Onko tämä vain urbaani legenda vai onko sillä jotain todenperäisyyttä? --87.95.182.29 22. maaliskuuta 2014 kello 19.16 (EET)

Ainakin satelliittikuvia on julkaistu (olisiko ollut peräti jonkun kirjan kannessa). En vain muista enää tarkemmin mikä kirja.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 19.36 (EET)
Kysymyksen kannalta on varmaan aika paljon merkitystä sillä, pitäisikö mainitun kohteen olla erotettavissa kuun pinnalta paljain silmin vai yleensä nähtävissä esim. kaukoputkella. Vaikka maapallo näyttääkin kuun taivaalla halkaisijaltaan nelisen kertaa suuremmalta kuin kuu maan taivaalla, niin luultavasti koko Suomi on sieltä saakka katsottuna aika pieni läntti maan pinnasta. Satelliittikuvat on joka tapauksessa otettu monta kertaa lähempää, joten niissä näkyy varmasti paljon sellaista, mikä ei erotu kuusta saakka. --Risukarhi (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 22.24 (EET)
Näissä kiertävissä totuuksissa ei yleensä tehdä mitään eroa näkyykö joku "Kuusta" (yli 300 000 km etäisyydeltä) vai "avaruudesta" (esim. 500 km korkeudesta kiertoradalta), vaikka etäisyyksillä on eroa kolme dekadia. Hyvässä lykyssä samaan soppaan lasketaan lentokoneesta kuvattu "ilmakuva". Samaa kauraa kaikki. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 00.41 (EET)
Noin itsekin arvelin. Mietin, että pystyisiköhän normaalinäköinen ihminen hahmottamaan kuusta käsin yleensä mitään Suomen maantieteellisiä kohteita, edes tyyliin Saimaata, vai ovatko ne liian pieniä siltä etäisyydeltä erotettaviksi? --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 11.25 (EET)
Normaalinäköinen (20/20) ihminen voi erottaa noin 1 kaariminuutin kokoisia yksityiskohtia, eli 350 000 km etäisyydeltä noin 100 kilometrin kokoisia. Tämä siis olettaen että ovat yleensäkään näkyvissä (eikä esim. pilven peitossa) ja väri- tai tummuusero on riittävä taustaan verrattuna. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 12.29 (EET)
Suomen yksityiskohtien näkyvyyttä Kuusta voi simuloida katsomalla vaikka tätä kuvaa kuvaa kolmen ja puolen metrin päästä, jos monitorin resoluutio on sellainen, että koko Maa näkyy noin 12-senttisenä; Maa näkyy silloin suunnilleen samassa kulmaläpimitassa kuin Kuusta katsoen, 0.12 m / 3.5 m = 12 000 km / 350 000 km. Jos katsoo lähempää, esim. 80 sentin päästä, pitää maapallo pienentää noin 3-senttiseksi (tässä alkaa tosin tulla jo monitorin pikselitarkkuuskin vastaan). Usein ei näe tuonkaan vertaa, Suomi on useimmiten jossain hankalassa kulmassa ja/tai lumen ja/tai pilvien peitossa. --Jmk (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 10.44 (EET)
Suomen metsänhoitopolitiikka on varmasti ollut paljon järkevämpää kuin Neuvostoliiton, koska Suomi on kuitenkin läntinen sivistysvaltio. Asia on varmaan ollut juuri toisin päin, mutta ei sitä varmaankaan kuusta ole näkynyt kuin ehkä teoriassa. --178.55.142.104 23. maaliskuuta 2014 kello 12.22 (EET)
Mikä nyt sitten on järkevää. Itärajan takaiset metsät ovat suurelta osin luonnontilassa, täkäläiset taas talousmetsää. Näkyyhän se ero satelliittikuvissa selvästi, mutta tuskin ihan kuuhun asti. --ML (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 14.45 (EET)
Veikko Huovinen aikoinaan kirjoiti fiktiivisen kuvuksn Leninin ja Stalinin tapaamisesta Tampereella. Siinä Huovinen laittoi mustaa makkaraa maistelleen Stalinin lausumaan aforismin: "jokaisella kansalla on omat makkaransa". Sama kai pätee metsänhoitopolitiikan järkevyyteen, so. omat järjettömyytensä löytyvät kummaltakin, riippuen, miltä kannalta katselee. Niissä satelliittikuvissa, mitä on julkaistu, ovat kyllä avohakkuut olleet Suomen puolella, ja raja railona aukeaa satelliittikuvissa hyvin näkyvästi. - Vaikka kai siellä niitä Osaran aukeita on silläkin puolella, ja niitäkin ovat suomalaiset satelliittikuvilta tutkineet, varmaan löytyisi jos hakisi Suomessa tehdystä kaukokartoitusalan ekologisesta tutkimuksesta. Ja Pentti Linkola taas on ylistänyt reaalisosialismia juuri sen tehottomuudesta, kun näin jää luonnolle katveita. Suomestahan taas kaikki taloustoiminnan katveet pyritään varta vasten siivoamaan, vaikka esimerkiksi Ilkka Hanski on tainnut arvioida, että vähintään 10 % pitäisi olla koskematonta, että myös vanhan metsän lajit säilyisivät. --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 17.10 (EET)

Sammuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko voimakkaan humalatilan aiheuttama sammuminen jokin aivotoiminnan hetkellinen lakkaaminen vai jokin unitila, jossa kehon toiminta lakkaa hetkellisesti? Johtuuko tämä siitä, että alkoholi aiheuttaa aivoissa jonkun voimakkaan väsymystilan, ns kuolonunen, jossa ihminen nukahtaa niin voimakkaasti, että hän ei ulkoisesta ärsykkeestä huolimatta herää ennen kuin vasta aamulla voimakkaan krapulan saattelemana? Ja voiko mieshenkilö, noin 80-85 kiloinen juoda jopa mäyräkoiran ennen kuin lopulta sammuu? Nainenhan tiettävästi sammuu jo pienemmästäkin alkoholimäärästä, koska naisen keho ei suodata alkoholia yhtä tehokkaasti kuin miehellä. Eli johtuuko sammuminen siitä että alkoholi lamaannuttaa aivot ja vie ihmiseltä voimat painosta riippumatta? Ja voiko ihminen sammuttuaan herätä yöllä hetkeksi ja aamulla herätä kunnolla ilman krapulaa?--62.72.229.12 22. maaliskuuta 2014 kello 21.37 (EET)

Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä; alkoholin syntyy toleranssi, jolloin alkoholin sietokyky kasvaa. Myös mm. sukupuoli, ikä ja fyysinen kunto vaikuttaa sietokykyyn. Ihmisen aivojen tai kehon toiminta eivät voi lakata hetkellisesti. Sammuminen ja krapula eivät suoraan liity toisiinsa, sammuminen on akoholin aiheuttama nukahtaminen ja krapula nestehukan aiheuttamaa pahoinvointia. Alkoholi aiheuttaa virtsaamistarpeen lisääntymistä josta seuraa helposti nestehukka. --87.95.97.36 22. maaliskuuta 2014 kello 21.49 (EET)
Vaikka kuinka joisi krapulaansa nestettä, se ei sillä häviä vaikka jano ja nestevajaus häviävät. Krapula on lähinnä kai keskushermoston (myrkytys)tila: vapinaa, keskittymiskyvyttömyyttä, havaintokyvyn heikkoutta, masennusta jne. Asiantuntijoilla jollakin luotettavalla sivulla on varmaan sanomista tähän. Omat krapulani loppuivat jo muutama vuosi sitten, kun huomasin ettei juhlinta vaadi juopottelua (eikä muutakaan päänsekoitusainetta). Lisäksi jää aikaa ja rahaa moneen mukavampaan asiaan, eikä ole henkisiä pahanolontunteita. Muutosta edisti ikävä kokemus, mutta sen voi tehdä muutenkin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 23. maaliskuuta 2014 kello 15.04 (EET)
Jos juot vettä tai muuta alkoholitonta ja syöt riittävästi alkoholin juomisen lomassa, ei krapula ole kovin voimakas. Humalainen myöskin nukkuu levottomasti ja on seuraavana päivänä väsynyt. --87.93.176.157 23. maaliskuuta 2014 kello 20.32 (EET)
Totta kai tyhjään vatsaan juotuna alkoholi aiheuttaa pahemman tilan, se on selvä, mutta kaikenlaisten kikkojen miettiminen keskittää ihmisen elämää alkoholin ympärille ja moni mielenkiintoinen asia jää miettimättä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 23. maaliskuuta 2014 kello 21.45 (EET)
Välimeren maissa syöminen juomisen lomassa kuuluu paikalliseen kulttuuriin. Ja toisin päin. En koe syömisestä ja veden juomisesta huolehtimisen vievän kovinkaan paljoa resurreja ajattelultani alkoholia käytettäessä. En kyllä juo kovinkaan usein enkä kovin paljoa silloinkaan.--188.67.3.92 23. maaliskuuta 2014 kello 22.21 (EET)
Paljon on aina suhteellinen käsite, eli riippuu mihin sitä vertaa. Jos pitää miettiä keinoja krapulan välttämiseksi, ei enää ole kysymys ainakaan vähästä juomisesta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. maaliskuuta 2014 kello 18.54 (EET)
Ainakin sammuneet usein virkistyvät kun heidän tilaansa alkaa selvittää tai tilailla jotain hälytysajoneuvoa (johon heillä ehkä ei ole intressiä joutua). EDIT: Mutta tunnettuahan on myös, että jos juo tarpeeksi kerralla, niin voi mennä henki. Eli riippuu kai määrästäkin minkä asteisesti ja kuinka pitkäksi aikaa tajunnan tila muuttuu. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 21.25 (EET)
Sammuminen ei ole vaaratonta eikä verrattavissa nukahtamiseen: esim. [3] tai [4]. Yleensä ottaen en kääntyisi lääketieteellisissä kysymyksissä ensimmäiseksi Wikipedian Kysy vapaasti -palstan puoleen. -Ochs (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 23.18 (EET)
Joo, totta, vanhan sananparren, jota en nyt toista, voisi kai muuttaa muotoon: "Sellaisia neuvoja saa wikipediastakin." --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 13.21 (EET)

Lisäsin Käyttäjä:Kielimiliisin kirjoituksista tässä keskustelussa kommenttipyynnön. --178.55.168.111 27. maaliskuuta 2014 kello 15.37 (EET)

Pako hallituksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tuo hallitukesta poistuminen käytännössä tarkoittaa? Hallituksessahan puolue pystyisi kuitenkin jatkossakin vaikuttamaan päätöksen tekoon. Onko kyse siis siitä, että puolue ei tahdo olla äänestäjien silmissä vastuussa vaikeista päätöksistä? Puoluehan on kuitenkin aiemmin ollut mukana hyväksymässä vastaavia päätöksiä. --87.93.111.210 26. maaliskuuta 2014 kello 13.41 (EET)

Kontrafaktuaaliset Suomen kruununperilliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi englannin kruunperimyksestä on kai satojen henkilöiden lista, jossa on esim. eri maiden kuninkaallisia eri sijoilla. Toisaalta Suomen historiasta on eri yhteyksissä selvitetty (mm. HS:n kuukausiliite ja Ilkka Malmberg), että jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, niin kuka olisi Suomen nykyinen kruununperillinen (eräästä ehdokkaasta oli laaja haastattelu, kun hän vieraili Suomessa), tai jos Venäjällä ja Suomessa olisi säilynyt tsaarinvalta, niin kuka olisi nykyinen kruununperijä (taisi olla joku yhdysvalloissa asuva vanha setä). Mutta kun näitä on selvitetty, niin yhteen en ole löytänyt vastausta. Eli jos Ruotsi ei olisikaan menettänyt suomea eikä Bernadotte-suku olisi noussut valtaan, vaan kuninkuus olisi säilynyt aiemmalla suvulla, jossa viimeinen kuningas oli Kustaa IV Aadolf, niin kuka olisi tässä kontrafaktuaalisessa tilanteessa Ruotsin ja Suomen kruununperillinen? Kustaa IV Adolfilla oli poika, joka olisi ollut kruununprinssi, ja josta tuli Itävallan armeijan kenraali, ja tällä pojalla oli tytär, jonka avioliitto kuitenkin oli lapseton. Lisäksi Kustaa IV Adolfilla oli tyttäriä, joista yhden naispuolinen jälkeläinen sitten tulikin erään Bernadotten puolisoksi, ja näin Ruotsin nykyisetkin kuninkaat ovat myös vanhan kuningassuvun jälkeläisiä sen ohella että viimeinen vanhaa sukua ollut hallitsija Kaarle XIII adoptoi ensimmäisen Bernadotte-sukuisen hallitsijan Kaarle Juhanan. Mutta jos Bernadottea ei olisi tullut, niin kenelle kuninkuus silloin olisi vállanperimysjärjestyksen mukaan periytynyt: kuitenkin nykyiselle Bernadotte-suvulle vaiko jollekin muulle? - Tosinhan vanhakin suku oli Vaasa-suvun jälkeläisiä vain mutkan kautta, kun Kustaa III:n isä oli saksalainen prinssi, jolla vain oli isovanhempien isovanhemmissa yksi Kaarle IX:n tytär ja Kustaa III:n äiti taisi olla kokonaan saksalainen. Mutta kun Kustaa III:sta alkaen koko sukuu näkyy jatkuneen vain naispuolisten jälkeläisten kautta, niin olisiko tästä mitään sääntöä kruunun periytymiseen, vai menisikö se tässä kontrafaktuaalisessakin historiassa tylsästi nykyiselle Bernadotte-suvulle? Tai jos ei, niin yhtä tylsästi jollekin jonkun saksalaisen kuningassuvun haaralle, kun vanhan kuningassuvun tyttäristä taisi pääasaiassa tulla saksalaisia prinsessoja?--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2014 kello 17.11 (EET)

Riippuu Ruotsin silloisesta laista. Esimerkiksi Britanniassa kruununperijän täytyy olla Hannoverin Sofian jälkeläinen vuoden 1701 lain mukaan.--Nedergard (keskustelu) 27. maaliskuuta 2014 kello 17.24 (EET)
Elikä Rikets ständers förening 23 juni 1743.--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2014 kello 22.13 (EET)
Lisää tässä.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 00.58 (EET)
Eli Adolf Fredrikin miespuolinen jälkeläinen. Sukupuu löytyy täältä. Sieltä voi katsoa, ketkä olisivat olleet kuninkaita sen jälkeen...--Nedergard (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 05.36 (EET)
Sikäli kun oikein ymmärsin, tuon Nordiske familjebokin artikkelin mukaan Ruotsissa oli vuosina 1590–1650 ja uudelleen 1683–1719 voimassa "agnaattis-kognaattinen" kruununperimysjärjestys, joka salli kruunun periytyä naisille hallitsijasuvun mieslinjan sammuessa, mutta 1719 palattiin takaisin agnaattiseen kruununperimykseen (eli vain miehillä oli oikeus kruunuun) ja tämä vahvistettiin myöhemmissä 1700-luvun päätöksissä. Mikäli taas tuota sukupuuta oikein luin, niin Holstein-Gottorpin hallitsijasuku olisi sammunut mieslinjalta Kustaa IV:n pojan, kruununprinssi Kustaan kuoltua vuonna 1877, koska hänellä ei ollut silloin elossa olevia poikia, veljiä, veljenpoikia, setiä tai miespuolisia serkkuja. Kustaa III:n veljistä Kaarle XIII kuoli 1818 lapsettomana ja Fredrik Aadolfilla oli vain tytär. Tosin sv-wikin artikkeli sv:Gustav IV Adolf mainitsee, että Kustaa IV:lla olisi ollut rakastajattarensa kanssa avioton poika, joka kuoli vuonna 1900. Yhtä kaikki, tässä hypoteettisessa skenaariossa Ruotsin säädyt/valtiopäivät olisivat viimeistään vuonna 1877 joutuneet valitsemaan uuden kruununperijän/hallitsijan perimysjärjetyksen ulkopuolelta, kuten jo useasti aiemminkin oli menetelty. --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 11.51 (EET)

Ehdotuksia tuleviin suomalaisiin 2 € erikoisrahoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko suomen rahapajalle lähettää ehdotuksia ja kuva-aiheita tuleviin suomalaisiin 2 € erikoisrahoihin? Olisiko esim vuoden 2016 erikoisraha 10 vuotta suomen euroviisuvoitosta ja siinä Lordin kuva hyvä ehdotus?--62.72.229.12 27. maaliskuuta 2014 kello 17.21 (EET)

Tässäpä on yhteydenottosivu, jonka ylälaidassa on puhelinnumero. Siellä saattavat tietää. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2014 kello 20.31 (EET)

Viimeinen toisessa maailmansodassa kaatunut suomalainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistaakseni joskus tuli televisiosta ohjelma viimeisestä toisessa maailmansodassa kaatuneesta suomalaisesta. Kuka hän oli? Jaalei (keskustelu) 27. maaliskuuta 2014 kello 19.19 (EET)

En tiedä henkilöllisyyttä, mutta lapin sodan viimeisenä sotapäivänä 25. 4. 1945 näyttäisi kaatuneen vielä kaksi suomalaista. [5] --ML (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 22.11 (EET)
Toinen maailmansota jatkui vielä senkin jälkeen pari viikkoa (toukokuun 5:nteen), joten ainakin teoriassa joku suomalainen saattoi kaatua Saksan tai liittoutuneiden joukoissa vielä Lapin sodan päättymisenkin jälkeen. Ja sitten oli tietysti haavoittuneita, jotka kuolivat myöhemmin.--Tanár 28. maaliskuuta 2014 kello 22.40 (EET)
Viimeisin Suomen sodissa menehtyneiden tietokannasta löytyvä kuolintapaus on vuodelta 1966:[6]. Vuonna 1954 kuolleita on useita. Kaikille näille on yhteistä, että "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva". --Otrfan (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 22.51 (EET)
Liittyy varmaan samaan tapaukseen, josta puhuttiin tässä samassa kahvihuoneessa alle kaksi kuukautta sitten, kun joku kysyi milloin viimeeksi joku kuoli Suomessa sodanaikaiseen miinaan. --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 22.57 (EET)
Itse asiassa löytyi useita tuota myöhemminkin kuolleita, joista viimeisin taitaa olla tämä vuodelta 1982:[7]. Eivät varmaan ole kaikki miinoihin kuolleita, sillä kaikki ovat ainakin ikänsä puolesta sodassa palvelleita. edit: sodassa menehtyneeksi on tietokannassa[8] jostain syystä laitettu mm. Jussi Kekkonen--Otrfan (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 23.06 (EET)
Sitten on tämä joka kuoli sodanaikaisen ammuksen räjähdettyä viime syksynä.--RicHard-59 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2014 kello 01.46 (EET)
Pitänee sitten varmuuden vuoksi todeta, että on vielä liian aikaista puhua viimeisestä toisen maailmansodan uhrista Suomessa. Vielä voi tulla lisääkin. --Risukarhi (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 16.23 (EEST)
Tämän mukaan pari päivää sitten kaksi kuoli Ypresissä 1.maailmansodan aikaisen ammuksen räjähdettyä. --RicHard-59 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 17.35 (EEST)

Papin univormu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

En ole uskovainen enkä ole saanut uskonnollista kasvatusta, joten toivon, ettette pidä kysymystä tyhmänä, mutta mikä on papin univormun kauluksessa oleva valkoinen neliö ja mitä se symboloi tai mikä on sen funktio? Onko se käytössä vain Suomen luterilaisessa kirkossa vai myös muualla?

Ystävällisin terveisin, -178.55.189.124 29. maaliskuuta 2014 kello 20.07 (EET)

"Aamenesta öylättiin" on selitys papin kauluksesta ja se sanoo mm. että "Myöhemmin lipereille keksittiin myös hengellinen tulkinta: ne symbolisoivat kymmenen käskyn lain tauluja tai toisaalta lakia ja evankeliumia." --RicHard-59 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2014 kello 09.46 (EEST)
Täällä lisää--RicHard-59 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2014 kello 09.50 (EEST)
Papin arkipukuun ja tummaan pukuun kuuluu pantakaulus ja juhlapukuun lisäksi yllä mainitut liperit. [9] En-wiki kertoo, että pantakaulus on tullut osaksi papin virkapukua alun perin Skotlannin kirkossa 1800-luvulla. Lipereistä en-wiki osaa kertoa, että ne kuuluvat joidenkin pappien ja lakimiesten pukeutumiseen. Kiinnitinkin huomiota elokuvassa Harry Potter ja Feeniksin kilta Harry Potterin oikeudenkäynnin tuomarien mustiin lipereihin. --PeeKoo 30. maaliskuuta 2014 kello 12.14 (EEST)
Nimenomaan tätä pantakaulusta tarkoitin. Luulin, että se on käytössä vain Suomessa, kun esimerkiksi saksankielisessä luterilaisessa seurakunnassa olen nähnyt vain lipereitä. Mielenkiintoni heräsi, kun Laibachin God is God -musiikkivideossa yhtyeen jäsenillä on vastaavan näköiset, joskin panta lienee metallinen. Kiitos avusta. --178.55.190.52 30. maaliskuuta 2014 kello 19.39 (EEST)

Tarjoiluehdotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä pointti on siinä, että säilyketölkeissä on joku tarjoiluehdotus? Pirkan kookosmaitotölkin tarjoiluehdotus-kuvassa on kokonaisia kookospähkinöitä ja yksi paloiksi pistetty. Miksi minä söisin kookoksia säilykekookosmaidon kanssa? Onko kyseessä joku lakisääteinen juttu? --87.95.27.242 31. maaliskuuta 2014 kello 00.38 (EEST)

Aiheesta on blogi: http://tarjoiluehdotus.blogspot.fi terveisin --Tappinen (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 00.44 (EEST)
Tarjoiluehdotuskuvat ovat vain mainoskeino lisätä tuotteen visuaalista houkuttelevuutta. -Ochs (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 00.46 (EEST)
Ymmärrän, että purkissa on kuvitusta, mutta miksi sitä kutsutaan tarjoiluehdotukseksi? --178.55.35.253 31. maaliskuuta 2014 kello 11.31 (EEST)
Ettei kukaan erehdy uskomaan että saa kuvassa näkyvän annoksen suoraan purkista. --Harriv (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 11.39 (EEST)
Juuri noin sen täytyy olla. Sarjassamme "tekstejä juristeja varten", vähän kuin autojen mainoskuvissa "Kuvan auto lisävarustein" tai Huutonetin ilmoituksessa "Sohvalla makaava koira ei kuulu kauppaan". –Kotivalo (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 13.34 (EEST)
Automainoksissa on vielä paljon korjattavaa. En ole missään nähnyt tekstiä: "Autoon nojaava vähäpukeinen nainen ei kuulu kauppaan." --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 14.57 (EEST)
Kuuluu kai niihin "erikoisvarusteisiin." :) No, asiasta toiseen, Suomalaisen kosmetiikkavalmistajan (Lumene) tuubissa on tekstiä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ei siinä mitään, mutta Hymyä nostaa huulille tekstiWarings (USA): For External use only Lihavoimattomalla englanninkielellä jatetaan sitten normaalit varoitukset tökötin joutumisesta silmiin, kehoitetaan lopettaman aineen käyttö jos allergiaa ilmenee ja pitämään purkit poissa lasten saatavilta. Siis tämän kaltainen varoitus vain jenkeille? Joku voisi toki nostaa kanteen tietyn kansan tyhmänä pitämisestä, kun varoitus kohdistetaan vain heihin. --EsaL-74 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 23.58 (EEST)
Varoitus on paikallaan ainakin niissä tuotteissa, jotka sisältävät lakan antioksidantteja. Tuotesarja saatta olla USA:ssa uutuus ja siihen tottumattomat jenkit saattavat erehdyksessä sivellä sitä myös leipäjuustolleen -Htm (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 05.11 (EEST)

Huomasin tänään, että Vaasan Lapin ohrarieskasien paketissa on kuva rieskasta runsain täyttein, muttei "tarjoiluehdotus"-tekstiä. Ehkä valmistajat olettavat ihmisten näkevän läpinäkyvän muovipussin sisää. --178.55.148.119 5. huhtikuuta 2014 kello 18.53 (EEST)

mp3-tiedoston pilkkominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko mp3-tiedostoa mahdollista pilkkoa niin, ettei sen laatu kärsi? Tahtoisin leikata yhdestä radio-pätkästä alun juonto-osuuden. Jos on, millä ohjelmalla? Minulla on MacBook. --87.95.212.118 31. maaliskuuta 2014 kello 20.38 (EEST)

Audacityllä uskon onnistuvan. Ainakin itse olen mp3-tiedostoja sillä pari kertaa pätkinyt. --Stryn (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 20.49 (EEST)
Ei taida välttämättä Audacityllä onnistua laadun kärsimättä, sillä luulisin sen ensin dekoodaavan ja sitten koodaavan uudestaan. Tällainen löytyi googlella: Mp3splt Project Homepage. Itsellä ei ole ohjelmasta kokemusta. Vastaavia löytyy muitakin pilvin pimein. --Otrfan (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 20.54 (EEST)
Olen itse ollut erittäin tyytyväinen en:mp3DirectCut-ohjelmaan, johon saa myös suomenkielisen käyttöliittymän ja se on pienikokoinen, mutta vain windowsille, sori. --RicHard-59 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2014 kello 21.25 (EEST)

Kurssit läpi katastrofin sattuessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut urbaanilegendasta, jonka mukaan yhdysvalloissa on voimassa laki, jonka mukaan luonnonkatastrofin, terroriteon tai huonekaverin itsemurhan seurauksena saa kaikki kurssit läpi. Onko tämä sama lakikohta voimassa Suomessakin? Sovellettiinko samaa lakia näissä Jokelan ja Kauhajoen tapauksissa, olettaen että tapausta todistaneet oppilaat järkyttyivät niin etteivät pystyneet normaalisti jatkamaan opiskelua? Entä onko Suomen yliopistossa koskaan sattunut tapausta, jossa opiskelija on tehnyt harakirin ja jänen huonekaverinsa on automaattisesti päästetty läpi kokeista?--85.134.25.113 1. huhtikuuta 2014 kello 09.32 (EEST)

Yhdysvaltalaiset urbaanilegendat ja huhut ovat useimmiten voimassa myös Suomessa. Vakavammin: toki toisen maailmansodan aikana kävi niin, että sotimaan joutuneet lukiolaiset pääsivät ylioppilaiksi vissiin ilman ylioppilaskirjoituksia, mutta ei tästä Suomessa mitään lakia ole. --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 09.37 (EEST)
"Minä menen Ameriikkaan, sinne menee kaikki, kultasannalla sannoitettu on Ameriikan raitti."--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 10.40 (EEST)
Onko Suomen yliopistoissa – tai muissakaan oppilaitoksissa – yleensä sattunut yhtään tapausta, jossa kukaan olisi tehnyt harakirin? --Risukarhi (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 16.19 (EEST)
Jos harakiri laajennetaan tuossa tarkoittamaan mitä tahansa itsemurhaa ja yliopisto ylioppilasasuntolaa (esim. Turun Ylioppilaskylää), niin on. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 15.45 (EEST)
Ennen vanhaan Ylioppilaskylän omalla keittokomerolla varustettuja kämppiä kutsuttiin ”itsemurhayksiöiksi”, kun ajan hengen mukaan kuului asua kimppasoluissa. Eiköhän tuosta nimestä joku valitettavasti ole joskus inspiroitunut. –Kotivalo (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.25 (EEST)
Itsemurhia varmasti on tehty vaikka kuinka, mutta epäilen että historialliset japanilaiset itsemurhaseremoniat ovat Suomessa aika harvinaisia – yliopistojen ulkopuolellakin. Armeijassakin käyttävät varmaan nykyään tuliaseita, jos haluavat tappaa itsensä. Ehkä joku yksittäinen tapaus harakiristä Suomessa saattaisi löytyä. --Risukarhi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.29 (EEST)
Virginian kouluammuskelussa 2007 traumatisoituneet oppilaat saivat mahdollisuuden pitää nykyiset arvosanansa heidän palattua vaihtoehtoisesti luokkaan jäljellä olevalle kolmen viikon lukukaudelle. Oletettavasti myös Jokelan ja Kauhajoen tapauksissa tapahtumista järkyttyneet oppilaat saivat jonkinlaisia vapauksia opiskelun suhteen?--Kruununoksa (keskustelu) 9. huhtikuuta 2014 kello 18.10 (EEST)

Logojen muokkaus/teko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko sallittua poistaa jostakin logosta valkoinen tausta läpinäkyväksi ja laittaa artikkeliin? Tiedosto:Jääkiekon mm-kisojen 2014 logo.png esimerkiksi tuohon olen näin tehnyt, mutta en ole täysin varma näin jälkeenpäin onko tämä sallittua? Eli kyseisen logon löysin eräältä sivulta ja siinä oli valkoinen tausta ja Gimp ohjelmalla poistin tausta. --Zunter (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 13.12 (EEST)

Mielestäni ei ole sallittua. Jos tai kun tausta kuuluu alkuperäiseen logoon, kuvan käsittely rikkoo tekijänoikeutta. --Abc10 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.30 (EEST)
Samaa mieltä. Jos valkoisen poistaa, jokin hennonvärinen elementti logossa voi jäädä täysin näkymättä yritystietolaatikon haaleansinisellä taustalla. Kannattaisi pikemminkin katsoa, että logossa on tarpeeksi valkoista ympärillä, ettei valkoisen alueen raja viistä liian läheltä itse logoa. Monien yritysten graafisissa ohjeistoissa tällainen "safety area" on oikein määriteltykin, ja joskus graafisen ohjeiston voi löytää netistä kuten logonkin. –Kotivalo (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.43 (EEST)
Kisojen virallisella sivulla käytettävässä logossa ei ole valkoista taustaa. Logoissa harvoin on taustaa, ellei se ole jotenkin rajattu esim. suorakaiteen muotoiseksi jollain reunaviivalla. --Savir (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.12 (EEST)
Eli logo, jossa ei yleisesti valkoista taustaa ole, niin sen saa poistaa, näin ymmärsin. --Zunter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 16.44 (EEST)

Karttaprojektio-ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaveilen ohjelmasta, jolla voisi pyöritellä maailmankarttaa eri karttaprojektioissa. Löytyykö semmoista freewarena? Semmoinen maksullinen löytyi Googlella kuin Geocart 3 [10] joka näyttää oikeantapaiselta. Raha on tietenkin tässä kynnyskysymys ja motiivina uteliaisuus. Googlettamisen haasteena oli että tuppasi kaikki 3D-mallinnusmeiningit hyökkimään samoihin hakutuloksiin. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.02 (EEST)

KDE:n Marble on ilmainen vapaa ohjelma ja osaa tasoprojektion, karttapallon ja mercatorin projektion. Palosirkka (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.50 (EEST)
Tuohan vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pitää kyllä ladata. Kiitoksia. Oma mielenkiintoni kohdistuu vaan tällä hetkellä lähinnä Winkel-Tripel-projektioon tai Kavrayskiy VII projektioon. Haluaisin siis suhteellisen vääristymättömän maailmankartan, jossa olisi laidat aseteltu siten, ettei Siperia katkea reunassa, vaan 0-meridiaanin paikkaa olisi liikutettu sen verran, että kartan reuna menisi Beringinsalmessa. En siis välttämättä tarvitse ohjelmaa, kunhan jostain löytäisin kunnollisen sellaisen kuvan. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.35 (EEST)
Commonsista löytyy keskimeridiaaneilla 10°E ja 15°E. Niin ja 150°E, eipähän Siperia katkea, mutta reuna onkin pantu jo Atlanttiin (ja Grönlanti halkeaa). Lisää Winkel Tripeleitä löytyy kun panet commonsin hakuruutuun "Winkel Tripel". --Jmk (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.59 (EEST)
Tattista kovin!--Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.07 (EEST)
Nyt kun uudestaan katsoin tuota kakkoslinkkiäni, en kyllä enää keksi mistä muka löysin sen keskimeridiaanin. Mutta sitten on vielä 11.5°E joka näyttää oikein siistiltä sekin. --Jmk (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.11 (EEST)
Tuohan on mainio kun on nykyiset valtiotkin rajattuna.--Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.17 (EEST)

USB-tikku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minulla on Garminin ANT-USB-tikku, jolla siirrän harjoitukseni kellosta koneelle. Jos kuitenkin kerran kytken tikun johonkin USB-porttiin, en enää voi kytkeä sitä samaan (ANT Agent -ohjelma ei löydä tikkua). Kokeiltu kahdella tikulla, tavalliset muistitikut toimivat kyllä. Ohjainohjelmistot ajan tasalla, asensin myös ANT Agentin uudestaan. Windows 8. Ideoita? Kokeilin vähän kaikenlaista, mutta mikään ei tepsinyt. 80.222.120.62 5. huhtikuuta 2014 kello 00.04 (EEST)

Garminin tekninen tuki löytyy täältä: http://www.garmin.com/fi/company/contact_us/ --Harriv (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 00.52 (EEST)

Wikipedian ulkoasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2014 kello 07.30 (EEST)

Kärpäsentoukat haavanhoidossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulipas raatokärpäsistä mieleen, että mitä kärpäsentoukkkia käytetään haavanhoidossa? Onko missään artikkelissa asiasta?--RicHard-59 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2014 kello 12.24 (EEST)

Google tiesi kertoa, että Lucilia sericata -lajin (en:Common green bottle fly) steriilisti kasvatettuja toukkia. --Silvonen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2014 kello 14.35 (EEST)
Ja suomeksi tuo laji on kultakärpänen. Esim. --MiPe (wikinät) 9. huhtikuuta 2014 kello 14.49 (EEST)
Ja nyt siitäkin on tynkäartikkeli, Kultakärpänen. Jos keksitte jonkun ohjauksen tuohon niin siitä vaan. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2014 kello 16.45 (EEST)
Linkitin toukkaterapiaan. --Silvonen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2014 kello 16.49 (EEST)
Kiva. Sitten on vielä nämä lihaa syövät kärpäsentoukat en:Cochliomyia hominivorax, jotka mutustelee myös elävää kudosta.--RicHard-59 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

Ehdotus uudeksi mallineeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). --Silvonen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2014 kello 06.48 (EEST)

Istutetun taimenen forelloituminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko osoitettu tai osoitettavissa, että esimerkiksi järveen istutettu taimenkanta voisi osin jäädä kutujokeensa purotaimeneksi? On oma lehmä ojassa koska asun tammukkajoen partaalla. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2014 kello 00.00 (EEST)

Paha kysymys. Veikkaisin, että makeaan veteen istutettu taimen pysyttelisi makeassa vedessä kun se olisi tottunut makeaan veteen. Makeaan veteen tottunut taimen ei välttämättä koe suolaista merivettä itselleen sopivaksi ympäristöksi, vaan kääntyy takaisin makeaan veteen, johon se on tottunut ja jossa se on varttunut. Itämeri kylläkin on vähäsuolainen mereksi, että jos tällaista makea vesi/merivesi vaikutusta olisi, niin Itämeressä ilmiö ei olisi kovin voimakas, vaan se olisi voimakkaampi siellä missä joki laskee Itämereä suolaisempaan (aitoon) mereen, esim. Atlanttiin tai Välimereen.
Voi olla, että järveen istutut taimenet eivät menestyisi meressä merilohia ja meritaimenia vastaan. Meret kuhisevat kaikenlaisia kilpailevia lajeja, jotka pyrkivät riistämään taimenpolon ravinnon sen nenän edestä. Jokainen laji pyrkii löytämään itselleen ympäristöstä ekologisen lokeron, jossa se kykenee menestymään. On kyse sitten ympäristöstä sinänsä tai elintilaa ahdistavista samassa ekologisessa lokerossa kilpailevista lajeista. Voi olla, että taimenen menestymisen strategiana on pysytellä siellä kutujoessa purotaimenena ja puolustaa tuota valloittamaansa tilaa.
Ainakin mereen hyökkäämällä taimen menettäisi tuon tilan. Ottavatko kalatkaan suuria riskejä? Miksi taimen lähtisi riskeeraamaan? Ilman syytä? Taimenen kannattaa pysyä siellä purolla, jos siellä on riittävästi tilaa, ravintoa ja kilpailevat lajit kyetään pitämään loitolla. Puro voi olla taimenen paratiisi, jonka se saa omia täysin itselleen. --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 23.05 (EEST)
Minulla on semmoinen käsitys,että osa purotaimenista (jopa samasta poikueesta) jää puroon tammukoiksi ja kääpiöinä kutemaan, mutta osa voi painua alavirtaan ja päätyä suolattomaan järveen, jolloin siitä tulee järvitaimen, joka palaa taas puroon kutemaan eli että kyseessä ei ole edes alalaji eikä geneettinen variaatio.
Kysymys koski sitä että kun taimenta velvoiteistutetaan esimerkiksi Oulujärveen, nouseeko se samoihin kutujokiin missä on jo tammukkaa (vastaus:kyllä nousee) mutta jääkö tämän velvoitetaimenen jälkeläisistä osa puroon kääpiöitymään eli muuttumaan sukukypsäksi tammukaksi vai ei? --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 13.10 (EEST)
Hmmm... joo, olet varmasti oikeassa tuossa purosta järveen ja järvestä puroon -asiassa. Tavallaan voi ajatella, että jos taimenet istutetaan siihen puroon, niin niistä osa voisi jäädä siihen purolle eikä lähtisi "merta edemmäs kalaan". Siis tapahtuma on mahdollinen. Sitten mietitään tapahtuman todennäköisyyttä, niin kai purolle jäämisen todennäköisyydeksi saataisiin suurempi kuin nolla? Ehkä taimenilla ei ole mitään syytä haikailla kauemmas? Osa taimenista siis voi jäädä puroon. Käsittääkseni taimenista tulee sukukypsiä myös puroissa käymättä järvessä tai meressä. Purossa taimenet vain jäävät pienemmiksi. Sukukypsyyden saavuttamisen kestosta en osaa sanoa. --Hartz (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 13.18 (EEST)
Taimenet syntyvät aina makeaan veteen, koska ne kutevat virtavesiin jokiin ja puroihin. Sieltä ne lähtevät muutaman vuoden ikäisinä syönnökselle mereen tai järveen, riippuen paikasta. Osa kannasta jää purotaimeniksi ja ne elävät koko elämän tai suurimman osan siitä joessa/purossa. Ravinnon vuoksi (lähinnä hyönteiset) purotaimenet jäävät pienemmiksi kuin vaelluskalat jotka syövät esim silakkaa tai muikkua. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 02.33 (EEST)
Samassa populaatiossa voi olla vaelluskaloja ja paikallisia purotaimenia. Myös osa purotaimenista voi "vaeltaa" syönnökselle järveen. Eli vastaus on kyllä. –Makele-90 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 02.33 (EEST)

mp3-raitojen automaattinen nimeäminen ja numerointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lataan äänikirjoja netistä mp3-tiedostoina, joissa ei ole lainkaan nimi-, numero- ym. tietoja. Voiko jollain ohjelmalla laittaa nämä tiedot automaattisesti? En viitsisi nimetä (albumin nimi on oikeastaan tärkein) ja numeroida viittäkymmentä raitaa manuaalisesti. Mp3-soittimeni ei osaa järjestää raitoja oikeaan järjestykseen pelkän tiedoston nimen mukaan. --87.93.28.237 11. huhtikuuta 2014 kello 22.12 (EEST)

Varmaan kannattaa googlailla "mp3 metadata editor", "mp3 tag editor" tai "mp3 tagging". Ainakin netistä löytyi seuraava: http://id3tageditor.com/. --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 22.36 (EEST)
Tähän jatkokysymyksenä voisin kysyä, että saako MP3-raitojen ID3-kenttiä muokattua manuaalisesti Linuxilla? Windowsilla tuo meni kuin vettä vain, mutta pari päivää sitten vaihdettuani Linuxiin en keksinyt, mistä saisin noita tietoja muokattua.. --yooshimen_fin (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 18.06 (EEST)
Komentoriviltä pystyy ohjeen mukaan: http://www.tldp.org/HOWTO/MP3-HOWTO-13.html, esim. ohjelmalla http://freecode.com/projects/id3ed. Tuo mp3info vaikuttaa kylläkin paremmalta ja sitä on kai päivitetty tukemaan uudempia ID3-formaatteja. http://ibiblio.org/mp3info/ --Hartz (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

mp3-raitojen numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minulla on ongelma mp3-raitojen kanssa. Sain Mac-tietokoneen, jonka ohjelmalla Itunes kopioin musiikin CD:ltä mp3:ksi ja sitten siirrän mp3-soittimeen. Ongelma on se, että minulla on Creativen mp3-soitin, joka ei tunnista mp3:n numerointia, jos se on tehty Itunesilla. Kokeilin myös VLC-soitinta ja sama ongelma. Vanhat PC-tietokoneella kopioidut levyt kyllä toimivat. Onko ongelma macissa vai ohjelmassa? -178.55.42.209 12. huhtikuuta 2014 kello 14.54 (EEST)

Mikä on GNAA?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuossa etusivulla mainostetaan jotain GNAA:ta. Mikä se on? Eikö Wikipedian pitänyt olla mainokseton? --188.67.167.177 12. huhtikuuta 2014 kello 22.57 (EEST)

https://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Nigger_Association_of_America --Hartz (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 22.59 (EEST)

Sisäsiittoinen saariyhdyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eilen luin jostakin pienestä saaresta, jolla asuu sisäsiittoinen yhdyskunta. Saari on kai jollain lämpimällä seudulla ja saarella on asukkaita ehkä satakunta (maksimissaan?). Lukemassani tekstissä kai luki, että saari on maailman sisäsiittoisin ihmispopulaatio ja että saarelle yrittäneet ulkopuoliset ovat kokeneet väkivaltaa. Unohdin saaren nimen ja googlettamalla en oikein löytänyt. Ei tietääkseni ollut fiktiota, vaan ihan faktaa. Apuja? --Hartz (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.03 (EEST)

Sentinelit? --Savir (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.33 (EEST)
Tulee mieleen Tristan da Cunha ja yksi toinen Etelä-Atlantin yksinäinen saari, jota en nyt saa haetuksi esiin. –Kotivalo (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.38 (EEST)
Tuo Tristan da Cunha sekä Pitcairn ym. ovat enemmän tai vähemmän sisäsiittoisia, mutta kuitenkin sivistyneitä. Mahtavatko muut kuin sentinelit hyökkäillä tulijoita vastaan? --Savir (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.41 (EEST)
Juu, Savir tiesi. Sentinelit on se kansa. Ei ihme että se saaren nimi ja sijainti jäivät niin pimentoon kun kansalla on nimi. Nyt ryhdyn tutustumaan tarkemmin aiheeseen ja luen niistä hyökkäilyistä enemmän. --Hartz (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.52 (EEST)

Kenen hauta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenen hauta on Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä se, jossa on hautakiven päällä koristeena kivinen malja, ja haudan kivisessä reunuksessa edessä keskellä kolme askelmaa? Hauta sijaitsee lähellä Eino Leinon ja L. Onervan hautaa ja on läpeensä sammaloitunut. Kävin siellä juuri tänään mutta hautakiven teksti oli niin kulunut etten saanut siitä mitään selvää. JIP (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 21.47 (EEST)

Vastaus löytynee täältä. Siellä on opaskartat.--Nedergard (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 13.43 (EEST)
Voitto Viron kirja Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas on eräänlainen Hietaniemen Kuka kukin on, eli sitä vilkaisisin ensimmäisenä. Jos sieltäkään ei löydy, niin sitten ainoa keino lienee kysyä hautausmaan ylläpidosta vastaavilta seurakunnan edustajilta. Onko syytä olettaa, että kyseiseen hautaan on haudattu joku merkkihenkilö? BTW, Eino Leino ja L. Onerva on haudattu Hietaniemessä eri alueille. L. Onerva lepää samassa haudassa Leevi Madetojan kanssa. --Risukarhi (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.22 (EEST)
Muistin nimen väärin, tarkoitin Leevi Madetojan ja L. Onervan hautaa, enkä Eino Leinon. Sen verran iso ja koristeellinen tämä kysymäni hauta on, että luulisin että siinä on joku merkkihenkilö. Minulla on hautakivestä kuvakin, mutta en tiedä auttaako se asiaa, en saanut siitäkään nimestä selvää. JIP (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 20.42 (EEST)
Kun ei aurinkoisena päivänä ollut parempaakaan tekemistä [tai olisi ollut, mutta vähät siitä], niin kävin katsastamassa tuon. Tunnistin hautakiven, johon oletan sinun viitanneen. Teksti on hyvin vaikealukuista, mutta silmien siristelyn jälkeen olin erottavinani siitä nimen "Konstantin Ludvig Lojander". Muut rivit olivat lukukelvottomia. Jos nyt luin oikein, niin kyseessä lienee tämä mies eli maanmittaushallituksen virkamies ja tuomari, joka on ollut myös valtiopäivillä ja laatinut [11] vuonna 1900 elämäkerrallisen matrikkelin Suomen maanmittareista. Varmuudella en voi sanoa, kun en pystynyt lukemaan vainajan synnyin- tai kuolinaikaa, titteliä tai puolison nimeä. Suurin osa Hietaniemen hautausmaan vanhan alueen näyttävistäkin haudoista kuuluu 1800-luvun varakkaiden helsinkiläissukujen edustajille, jotka eivät välttämättä ole olleet mitään historian suurmiehiä. --Risukarhi (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 15.38 (EEST)

sosiologeille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina minulla alkaa seitsemäs vuosikymmen, jos elämä suo. Moniko uskaltaa 1) onnitella etukynteen x) käydä paikalla syömässä munia ja mämmiä 3) jättää harvinainen merkkipäiväni huomiotta? (vetokertoimia en aseta) Kerron tuloksen jälkeenpäin. --Höyhens (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 01.51 (EEST)

Onnittelut eturaajaan! Perässä tullaan muutaman vuoden viipeellä. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 16.42 (EEST)
Minäkin onnittelen legendaarista Höyhensiä vetokäteen! Jos mämmilä on kovin paljon Helsingin Tehtaankatua pohjoisempana, eihän sinne landelle viitsi lähteä kun ei ehkä osaa kieltäkään. (En asu Kaivopuistossa, mutta muistaakseni 1980-luvulla joku juppi lohkaisi lehdessä, että hän ei juuri viitsi Tehtaankatua pohjoisempana käydäkään tuulipukukansan parissa.) --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 17.24 (EEST)

Susirajoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitäs kaikkia humoristisia tai todellisia "susirajoja" on ollut kielenkäytössä? Kehä kolmonen on humoristinen susiraja, Helsingin Pitkäsilta on ollut ihan tosiasiallinen luokkaraja. Turussa on ilmeisesti vain vieraspaikkakuntalaisten käyttämä "tois puålel jokkee", mutta onko sillä mitään jengejä erottavaa merkitystä? Helsingin Esplanadilla suomenmieliset ja ruotsinkieliset kulkivat eri puolella puistoa 1800-luvun lopussa. Mitäs muita? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.04 (EEST)

Joku väitti aikoinaan, ettei koskaan poistu Bulevardin pohjoispuolelle, ja artikkeliin Helsingin kantakaupunki asti on päässyt määritelmä, että kantakaupunkiin pitää päästä raitiovaunulla. --Silvonen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.37 (EEST)
Ah, tuo Bulevardi kuulostaakin oikeasti järkevältä, koska sen eteläpuolelta saa ruokaa, vaatteita ja työpaikkoja, kun taas Tehtaankadun eteläpuolella on vähän hiljaisempaa. Tehtaankatu on varmaan syntynyt humoristisena väännöksenä tuosta Bulevardista, koska Tehtaankatu on viimeinen järkevä poikkikatu Helsingin niemellä etelään mentäessä tällaista susirajailua varten. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.43 (EEST)
Esimerkki piäkaapunnin ulkopuolelta: eräs lappeenrantalaissyntyinen työkaverini kutsui aina Lauritsalaa ja Lappeeta ”liitosalueiksi”. --Silvonen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.49 (EEST)
Tois pual jokke on kai hyvin vanha sanonta, ja kuulemma peräisin siltä ajalta, kun pääosa kaupungista oli tuomiokirkon ympärillä ja vain joku kortteli Aninkaisten puolella (en tiedä onko tosi juttu, mutta jostain muistan tällaisen).--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.59 (EEST)
Muutama vuosi sitten puhuttiin sushirajasta, mutta nykyään sushia tarjoillaan varmaan jo Levilläkin, ellei vieläkin pohjoisempana. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 19.13 (EEST)

Gabo on kuollut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihin se nyt kuoli ????? :( --Das Schweigen der Sirenen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 10.21 (EEST)

Hesari mainitsi sairastaneen imusolmukesyöpää vuodesta 1999. --Tappinen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 10.50 (EEST)
mut se on vaan Hesari :( --Das Schweigen der Sirenen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 10.55 (EEST)

Filippiinien ristiinnaulitsemis-juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan lapsuudestani (90-luvulta) aina pitkänä perjantaina television uutisissa olleen juttua jostain filippiiniläisistä uskovaisista, jotka naulauttavat itsensä ristiin. Onko tästä jotain juttua wikipediassa? --188.67.139.48 18. huhtikuuta 2014 kello 20.58 (EEST)

Artikkelin Pääsiäisnäytelmä englanninkielisessä versiossa en: Passion kohdassa Filippiinit sekä en:San Pedro Cutud, San Fernando. Tuota pääsiäisnäytelmää pitäisi varmaan laajentaa kansainvälisemmäksi. EDIT uusi sivu Ristiinnaulitseminen Filippiineillä ja laajemmin englanniksi en:Crucifixion in the Philippines käsittelee nimenomaan tätä. --Tappinen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 21.17 (EEST)

Suurin keskiaikainen taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä on ollut sotilaiden lukumäärältään ja miestappioiltaan suurin keskiaikainen taistelu, jossa on sodittu ainoastaan miekoilla, jousilla ja keihäillä ennen aseen keksimistä?--62.72.229.12 19. huhtikuuta 2014 kello 07.09 (EEST)

Jaa-a. Tarkoitat siis ennen tuliaseita. Sanoisin, että joskus 1400-luvun alkupuolella. Konsantinopolin piirityksessä 1453 käytettiin jo tykkejä, joten sen on täytynyt olla ennen sitä. Tuosta voi katsella sopivia vaihtoehtoja.--Tanár 19. huhtikuuta 2014 kello 15.40 (EEST)
Tämän väitetään (lähteettömästi) olleen suurin "ritaritaistelu": Las Navas de Tolosan taistelu. Toisaalta jos mennään keskiaikaa vanhempiin aikoihin, niin myös Thermopylain taistelussa persialaisilla oli ilmeisesti jopa 200 000 sotilasta. --ML (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 20.15 (EEST)

Laajin näkyvyysalue maapallolla?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiesitkö että... -jonossa on nyt knoppi "Kilimanjaron huipulta näkee laajemman alueen kuin mistään toisesta paikasta koko Maapallolla". Se on ilmeisen yleinen käsitys, mutta onko se fakta? Asiaa lienee vaikea mitata. Onko jostain muualta mahdollisesti vielä laajempi näkyvyys (engl. viewshed) kuin Kilimanjarolta? --Savir (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 15.51 (EEST)

Paavin vierailu synagogassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Benedictus XVI on artikkelinsa mukaan historian toinen paavi, joka on vieraillut synagogassa. Artikkeli tai lähde eivät kuitenkaan kerro kuka oli ensimmäinen. Osaisiko joku nimetä hänet? --188.67.237.62 19. huhtikuuta 2014 kello 20.53 (EEST)

Johannes Paavali II oli ilmeisesti ensimmäinen. Tieto löytyy lähteistettynä en-wikin artikkelista en:Pope John Paul II and Judaism. --Otrfan (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 20.57 (EEST)

Kadonnut Spede Pasasen elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistaakseni tässä oli hiljattain uutinen että tuo Spede Pasasen tekemä elokuva Naisen logiikka (sittemmin kadonnut) olisi löydetty jonkun elokuvateatterin varastosta ja sittemmin asetettu myyntiin kasettina. Mistä päin suomea tämän voisi ostaa jos siitä tehtyjä kopioita on yhä myynnissä?--62.72.229.12 20. huhtikuuta 2014 kello 20.47 (EEST)

Erilaiset näppäimistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisempi näppäimistöni oli hyvin herkkä mikä mahdollisti kirjoittamisen nopeasti. Silloin tuli joskus kuitenkin ylimääräisiä kirjaimia, kun sormi osui samalla myös viereiseen näppäimeen. Uusi äppämistö on äykempi, mistäseuraa,ett iramia ja välilynteä jä pos tähän tapaan, eikä siheahoauttaavaikka tarkoituksela hakkisi joka kirjaimen erikseen. Ohjauspaneelista löytyvät parametrit toistoviive ja toistonopeus. Kumpi niistä tulisi asettaa pidemmäksi ja kumpi lyhyemmäksi vaiko molemmat lyhyiksi ettei näppäillessä' kirjaimia tippis välst pois? Vai heitänkö esilintua oo #¤%&/()=? näppiksellä?

- Joskin toisaalta epäilen, tahmaako koneeni muuten, koska esim. Wikipedian muokaaustilassa joskus (mutta vain joskus) saa hakata otain äppäintä monta kertaa äydellä voimalla usean sekunnin ajan enen kuin mitää tapahuu.

- Tai onko uudessa (langattomassa) näppiksessä joku yhteensopivuusongelma, kun se myös noin kerran viikossa lakkaa kokonaan toimimasta mutta alkaa toimia koneen uudelleenkäynnistyksellä.

- Tai onko tämä vain vanhahkon windows-koneen /asennuksen / ohjelmaversion normaalia ikääntymistä, joka on tuottanut samanlaista sekoilua eri tavoin niin kauan kuin windowseja on ollut? --Urjanhai (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 19.47 (EEST)

Kuulostaa siltä että näppäimistössä on jotain vikaa, varsinkin jos joku toinen näppäimistö toimii paremmin. Kokeile laittaa näppäimistö mahdollisimman lähelle vastaanotinta ja katso onko sillä vaikutusta. Kirjaimen pitää tulla heti kun napin on painanut pohjaan. Ohjauspaneelin asetuksilla ei ole tähän ongelmaan mitään vaikutusta. --Harriv (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.01 (EEST)
Kiitos, tuo taisi auttaa. Aiemmassa langattomamassa näppiksessäni vastaanotin oli erillinen laite johdon päässä ja se toimi hyvin. Tässä se oli pelkkä muistitikun kokoinen kappale ilman johtoa, ja sijoitin sen näppäimistön käytössä olleeseen porttiin koneen taakse. Nyt kun lisäsin väliin puolen metrin usb-kaapelin pätkän, niin että vastaanotin tuli lähemmäs näppäimistöä, niin ongelma taisi ratketa sillä. --Urjanhai (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.29 (EEST)
Toisaalta voit nostaa näppiksen pystysuoraan ja ravistella vähän. Rapiseeko? Keksinmuruja. Voi myös ensin koneesta irrotettuna tai kun kone on sammutettu käyttää kevyesti imuria, ja jos ei näppäimet irtoa, voi käyttää vähän ismpaa tehoa. Näin olen kunnostanut omia vanhoja näppiksiäni. --Käyttäjä:Kielimiliisi 21. huhtikuuta 2014 kello 20.09 (EEST)
Tämä on upouusi, ja alkoi heti tehdä näin, vanha alkuperäinen oli käytössä useamman vuoden, eiväkä sitä surmanneet pöly, leivänmurut, kynnenpalat eivätkä kissankarvat. - Vasta kun puoli kuppia teetä lipsahti kädestä, seurasi sankarikuolema muutaman päivän viiveellä.--Urjanhai (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.14 (EEST)
Huono. Vie takaisin kauppaan. Minkä merkkinen? --Käyttäjä:Kielimiliisi 21. huhtikuuta 2014 kello 20.16 (EEST)
Ei jaksanut ilm. ottaa kenttää keskusyksikön takaa, ks. yllä. Taitaa olla sama kun että tulostimet myydään nykyään ilman usb-kaapelia, niin näillekin pitää olla jatkokaapeli omasta takaa.--Urjanhai (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.32 (EEST)
Hyvä että selvisi ilman kaupassa käyntiä. Muistan että ensimmäinen johdoton hiireni oikutteli myös ennen kuin älysin siirtää sen koneen etupuolelle. Joskus jos tulee iso kasa tavaraa eteen, joutuu ihmettelemään miksei toimi. Näppäimistö ei minusta ole tarpeen olla johdoton, turhaa paristojen ja akkujen kanssa pelaamista.--Käyttäjä:Kielimiliisi 21. huhtikuuta 2014 kello 21.00 (EEST)
Juuei, tämäkin sattui vaan korjaajalla olemaan hyllyssä.--Urjanhai (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 23.51 (EEST)

Riikinkana?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Riikinkana?

Miksi naarasriikinkukko tai riikinkukkonaaras? Eikö riikinkana? --85.76.148.231 24. huhtikuuta 2014 kello 02.13 (EEST)

Vrt. suokukko, nokikana. Linnuila on nimensä. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 02.26 (EEST)