Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Wikipedia ja murteella kirjoitetut artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihan vain sattui kutittelemaan mielessäni, että onko Wikipediaan mahdollista luoda murteilla kirjoitettuja artikkeleita (esimerkiksi savolaismurteen kirjoitettuja artikkeleita savon murteen wikipedia-sivuilla) samaan tapaan kuin loisi artikkeleita eri kielillä kielillä? Ihan näin uteliaisuuttani kysyn tämmöistä. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 05.35 (EEST)

Wikipediaan tulee kirjoittaa kirjakielellä. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 07.53 (EEST)
Tuota varten voinee perustaa erillisen savonkielisen Wikin. --Lax (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.30 (EEST)
Murteellisia sanoja ja esimerkkejä niiden käytöstä voi lisätä Wikisanakirjaan. --Hartz (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.35 (EEST)
"Suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen. Tätä vuan ei tiijosteta, koska meilä on niin vahva perinne kirjuttoo kaikki normitetula kirjakielelä." ([1]). - Mutta kun tämä on suomenkielinen wikipedia, niin tänne pitää kirjoittaa suomen yleiskielellä. Suomea lähellä olevista kielimuodoista meänkielellä on oma wikipedia "hautomossa" eli aloitusvaiheessa ja samoin hautomossa on Wikipedia kveeniksi tässä: "Wikipeetia oon prosekti, jota kirjottaat monet ihmiset maailmassa. Sen sisältöö voiđhaan kopioiđa ja levittää vaphaasti. Kainhuunkielelä oon nyt 227 artikkelia. Jos ossaat kainhuunkieltä; ala kirjothaan!" Pienemmistä itämerensuomalaisista kielistä löytyy hautomosta myös karjalan kieli tässä: "Terveh tulgua Karjalakš Wikipediuan!" Ja samoin maailmalta löytyy wikipedioita esim. saksan, italian, ranskan ja ranskan alueellisilla vähemmistökielillä, joista en maallikkona osaa sanoa, tulisiko ne määritellä kieliksi vai murteiksi. Jos on kiinostunut uuden wikin perustamisesta Wikimedia-projektiksi, niin sitä varten on "hautomo" (en. "Incubator"): https://incubator.wikimedia.org/wiki/Incubator:Main_Page "This is the Wikimedia Incubator, where potential Wikimedia project wikis in new language versions of Wikipedia, Wikibooks, Wikinews, Wikiquote, Wiktionary and Wikivoyage can be arranged, written, tested and proven worthy of being hosted by the Wikimedia Foundation." Mutta sielläkin on eräitä ehtoja, kuten virallinen kielikoodi (en tiedä onko esim. savolla), mutta jos ei, niin edelleen on joku incubator plus. Siitä, mikä on wikimediaprojektien virallinen politiikka uusien kielten hyväksymiseen, on käytäntö kirjattu tänne.Ja siellä onkin rajoituksia: virallinen kielikoodi on oltava, ja murteita ei pääsääntöisesti hyväksytä, mutta harkinta on tapauskohtaista. Kuitenkin Suomestakin löytyy myös muita kuin Wikimedia-liikkeen wikejä, joita on perustettu sekä julkisella rahoituksella (esim. jotkut maakuntakirjastot, kotiseutuyhdistykset ym.) että yksityisesti harrastuspohjalta, ja jokainen voi halutessaan perustaa myös oman wikin ja tietysti myös koettaa etsiä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.07 (EEST)
Koska murteet ovat puhuttua kieltä, murre-Wikipedia täytyy tietenkin luoda puheversiona. Eihän siitä muuten saa mitään selvääkään. Kaaniimpooki se on. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.20 (EEST)
Jos Wikipediaan loisi murteisiin perustuvat Wikipedia-sivut, tulisiko siten luoda omat "kielitunnukset" (suomella se on fi/fin)? Savolla voisi olla fsa (tulee suomen fi-tunnuksesta ja Savon latinankielisesta nimestä Savonia), hämäläismurteilla voisi olla vaikkapa fta (fi-tunnus ja Tavastia - Häme latinaksi siis). Saattaisipa murteista innostuvat jopa kiinnostua ja intoutua luomaan Wikipedia-sivuja murteella! Itse koen murteita rikkaudeksi kielessämme ja niitä tulisi varjella. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 16.17 (EEST)
Miten olisi fjosa ja fitta? --Pxos (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 17.22 (EEST)
fit on jo varattu meänkielelle (finnish, tornedalen).--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)
Kielitunnuksia ei yllä viitatun metan ohjeen mukaan voida luoda itse, vaan päin vastoin niiden tulee perustua viralliseen, wikipedian ulkopuoliseen standardiin, ja jos jollain kielellä ei sellaista ole, niin se tulisi anoa, ja wikiprojekti voitaisiin luoda vasta tämän jälkeen. Mutta sittenkin hautomossa olevan wikin aktiivisuus ratkaisisi, pääseekö se varsinaiseksi wikiksi. - Oma epävirallinen paikkansa oli sitten niille kielille tai murteille, jotka eivät ole tunnusta saaneet. Tuo metan ohje tuntuu aika vahvasti sulkevan pelkät murteet pois (In most cases, this excludes regional dialects), samalla kun kuitenkin on tapauskohtaista harkintaa (The degree of difference required is considered on a case-by-case basis.). Jos oikeasti meinaisi ruveta luomaan wikiä jollain suomen murteella, niin varmaan kannattaisi tutkia tarkoin noita metan ohjeita ja kriteerejä ja vaikka kysyä wikimediasäätiön ao. aihepiirin vastuuhenkilöiltä arviota mahdolisuuksista.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)

Eikö selkokielellä ole wikipediasivuja ainakin englanniksi? Voisiko selkosuomeksikin tehdä wikipediasivuja? --87.95.196.204 14. elokuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Ei taitaisi toimia, englanninkielisessä Wikipediassa on yli 4,5 miljoonaa artikkelia ja suomenkielisessä 357 351 artikkelia. Selkosuomenkieliseen Wikipediaan ei riittäisi muokkaajia. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 15. elokuuta 2014 kello 16.48 (EEST)
Kaipa selkosuomenkielinen wikipedia olisi yhtä mahdollinen kuin selkoenglanninkielinenkin, eikä se kai emowikin koostakaan ole kiinni. Onhan selkokielistä tekstiä suomeksikin jonkun verran ja jonkunkokoinen porukka, jolla on sen tuottamisesta hyvä kokemus ja tietotaito. Tosin tietysti voi olla että tekijöitä ei sittenkään löytyisi riittävästi, mutta kuka kieltää yrittämästä tätäkään.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 17.56 (EEST)
Selkosuomenkielinen Wikipedia? Eikö suomenkielinen Wikipedia ole jo tarpeeksi selkeää? Sen ymmärrän että selkoenglanninkielinen Wikipedia on kuin rautalangasta väännetty versio englanninkielisestä Wikipediasta, mutta tarvitaanko tänne muka selkosuomi-Wikipediaa? How about no? HehaHoo (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.59 (EEST)

Olen myös ihmetellyt, miksi ei ole erillistä wikipediaa maailman yleisimmin puhutulle kielelle, huonolle englannille. --Tappinen (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 22.56 (EEST)

Onko se nyt aivan varmasti eri asia kuin Simple English? --Urjanhai (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 00.00 (EEST)

Hylätty työmaa Lauttasaaressa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauttasaaressa, Helsingissä, on suurinpiirtein tässä kohdassa Skanskan työmaa-alue, joka näyttää seisseen tyhjillään ja hylättynä yli vuoden, ellei useampiakin vuosia. Siinä on suljettu työmaa-aita ympärillä ja kovasti varoituskylttejä. Itse työmaa-alue tosin on täysin tyhjä. Kukaan ei koskaan käy siellä saati sitten tee mitään töitä. Siellä ei ole mitään materiaaleja eikä työkoneita. Aidassa on kyltti jossa kerrotaan että kulkulupia saa työmaatoimistosta. Siellä ei vain ole mitään työmaatoimistoa eikä ketään jolle kulkulupaa näyttää. Se aitakin alkaa jo hajota käsiin joissain kohdissa. Tietääkö kukaan mikä työmaa-alue tämä on? Pitikö siihen joskus tullakin jotain? Miksi se on ollut niin pitkään tyhjillään ja hylättynä? JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Ei ole tuttu paikka, mutta kadun (Kiviaidankatu) ja Street View’ssa näkyvän rakennusyhtiön (Skanska) nimillä kun googlettaa, niin taitaa olla samoja asuinkerrostaloja kuin siihen ympärille on tullut. Oliko siinä aidassa jotain lasten tekemää taidetta? As. Oy Helsingin Balthasar ilmeisesti nimeltään. –Kooma (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 14.39 (EEST)
Lasten tekemää taidettapa siinä hyvinkin on, taitaa vielä lukea se Balthasarkin. Kiinnostaisi vain tietää tapahtuuko tuolle työmaa-alueelle koskaan mitään. JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 15.03 (EEST)
Siinä lienee asemakaavan muutos meneillään. [2] -Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 15.26 (EEST)
Eikä ole, nuo työmaat ovat satojen metrien etäisyydellä toisistaan. Katsoitko edes koko karttaa? JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 21.43 (EEST)
Ehkäpä huonosti. No, jos kauppa ei käy, niin hankkeen aloitusta siirretään joko kaavamuutoksella tai ilman. Ei olisi ensimmäinen kerta. -Htm (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Puiden kasvunopeus Suomessa ja muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko totta, että puut kasvavat Iso-Britanniassa kolme kertaa nopeammin kuin Ruotsissa ja viisi kertaa nopeammin kuin Suomessa? Kerran googlettelin ja löytyi tieto, että Iso-Britanniassa puut kasvaisivat jopa kahdeksan kertaa nopeammin kuin Suomessa. Mikä tämän selittää? Miksi Suomelle metsät ovat taloudellisesti niin tärkeitä, siltikin, vaikka ne kasvavat muualla paljon nopeammin? Missä päin maailmaa puut kasvavat nopeimmiten ja minkälainen kasvunopeus siellä on verrattuna Suomeen? Miten puiden kasvunopeus vertautuu pankkitalletuksen tuottoon (vuosituotto)? --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 19.56 (EEST)

Noin lonkalta heittäisin, että kasvukausi on etelämpänä pidempi, mikäli itse tieto muuten oikea. Toisaalta kuitenkin metsää lienee esim. Britanniassa vähemmän, koska siellä kaikkia muita maankäyttötapoja, jotka tuottavat vielä enemmän kuin metsä tuottaisi, on enemmän. Suomessa (ja Venäjällä ja Kanadassa) taas on paljon maa-alueita, joille ei löydy muuta käyttöä kuin käyttö metsänä joko metsätalouteen, matkailuun, luonnontuotteiden keruuseen ym. Tai edelleen, jos ajatellaan juuri Britanniaa, niin mereisyys kai tekee siellä sen, että suurilla alueilla metsä uusiutuu huonosti, ja itse asiassa ihminen on tainnut siellä hävittää suuren osan metsistä jo ammoin, ja tuloksena on nummia. Eli niillä marginaalisilla mailla metsät ovat ehkä hävinneet, ja vähemmän marginaalisilla mailla muu maankäyttö dominoi. Kliimaksmetsiä taitaa britannisassa olla vain hyvin pieniä sirpaleita. Esimerkiksi Saksassa ilmasto on kai pääosin suotuisampi, ja siellä esim. vuoristoissa on vähän enemmän metsiä, mutta muut maankäyttömuodot kilpailevat sielläkin kovin. Siksi sielläkin metsätalouden volyymit jäänevät nykyään pieniksi, vaikka tieteellinen metsänhoito Euroopassa kai syntyikin Saksassa.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 20.34 (EEST)
Suomessa metsän kasvua rajoittaa sademäärä, ei kasvukauden pituus. Urjanhain arvailu on myös monelta muulta osin virheellistä. --81.197.86.30 18. syyskuuta 2014 kello 13.17 (EEST)
On totta, että Iso-Britannia on "kosteampi" maa kuin Suomi, mutta Iso-Britanniassa sademäärät eivät kai ole huomattavasti suurempia kuin Suomessa? Tietenkin Suomessa sademäärästä suuri osa tulee lumena ja valuu keväällä pikaisesti jokia pitkin meriin, eikä tuosta sulamisvedestä siis ole puille juurikaan hyötyä. Iso-Britanniassa haihdunta voi olla kosteasta ilmanalasta johtuen pienempää kuin Suomessa, vaikka Iso-Britannia sijaitseekin Suomea etelämpänä. Iso-Britannia ei ainakaan ole merkittävästi lämpimämpi maa kesällä (varsinaisella kasvukaudella) kuin Suomi, sillä Iso-Briannian ilmanala on viileähkö. Käyttävätkö puut korkeaa ilmankosteutta jotenkin hyväkseen? Sademäärän ajoittumisesta vuoden mittaan en tiedä muuta kuin että Suomessa on kuivahko kevät ja sateet ajoittuvat syksyyn. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.21 (EEST)
Juu, taisipa olla. en:forestry in United Kingdom on hyvä artikkeli. Siellä taitaa olla selostettu paremmin. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.53 (EEST)

Eiköhän se ole lämpö ja kosteus jotka vaikuttavat kasvukauteen. Muistelen lukeneeni et Indonesiassa puu kasvaa monikymmenkertaisesti nopeammin kuin Suomessa. En löydä lähdettä väittämälleni, mutta nopeiten puu näyttäisi kasvavan juurikin Indonesiassa ja Etelä-Amerikassa.[3] Syy Suomen merkittävään metsäteollisuuteen on ennemminkin historiallinen. Globaalissa mittakaavassahan täällä ei kannatta tuottaa yhtään mitään kun kaikkea saa halvemmalla jostain muualla, mutta (onneksi) maailma ei toimi niin. Suomen teollisuuden ensiaikoina luonnonvarojen niukkuuden vuoksi oli helpointa keskittyä raaka-aineeseen jota täältä löytyy paljon. Sittemmin puunjalostuksessa on erikoituttu. --Vnnen (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.15 (EEST)

Suomessa ei kyllä oikein mikään muu hyvin kasvakaan kuin puu. Esimerkiksi jos ajatellaan suomalaista maanviljelyä, niin maannos on köyhää, kasvukausi on lyhyt, hallanvaaraa, lämpösumma on verrattain matala, sateet osuvat sadonkorjuun aikaan jne. Suomalaista maanviljelyä voi verrata esimerkiksi Iso-Britannian tai Ranskan maanviljelykseen. Jos Suomessa poistettaisiin kaikki maataloustuet, niin olen pidempään pohtinut, että johtaisiko se kaikkien nykypeltojen metsittämiseen, koska puun kasvatus olisi ainoaa mikä aidosti kannattaisi? Ehkä kannattavaksi viljelyskasviksi jäisi kumina? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.21 (EEST)
Ainakin Varsinais-Suomen maakuntamuseo on huolissaan että maanviljelijät metsittävät peltonsa tukien loputtua ja siten muuttavat perinteisiä maisema-alueita. En tiedä mikä täällä olisi ilman tukia kannattavaa. Paikallisia poikkeuksia olisi ainakin Säkylässä sokerijuurikas sokeritehtaan vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.32 (EEST)

Alan miehenä voin todeta, että lämpösumma on melko merkittävä tekijä puun kasvunopeudessa. Puu kasvaa Suomessa paksuutta nopeasti keväällä ja hitaammin loppukesästä. Lisäksi suuri osa Suomen pinta-alasta on metsätyypiltään kuivahkosta kankaasta niukempiravinteiseen, mikä rajoittaa kasvatettavan puulajin näillä alueilla lähinnä mäntyyn. Muiden puulajien kasvuvauhdista sen verran, että trooppisempien alueiden eukalyptusplantaaseilla "sato" korjataan viimeistään parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua taimikon perustamisesta.

Ennen vanhaan metsäteollisuus muodosti Suomen viennistä leijonanosan, ja ala on edelleen merkittävä viejä. Osuus Suomen kokonaisviennistä tulee todennäköisesti jopa kasvamaan. Paperia tarvitaan vähemmän, mutta biomassasta saa käytännössä lähes kaikkea, mihin nykyisin käytetään öljyä. Suomella on metsäteollisuudessa pitkät perinteet, alan tutkimus on maailman kärki, ja meillä on (toistaiseksi) koko maan kattava laadukas metsäautotieverkosto. Lisäksi valttina on havupuista, etenkin kuusesta, saatava pitkäkuitusellu, joka sopii laatutuotteisiin mm. eukalyptuksesta saatavaa lyhytkuituista sellua paremmin.

Suomessa noudatetaan Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia, joissa määritellään sopiva puuston uudistamisikä. Käytännössä metsä pyritään uudistamaan, kun sen arvokasvu hiipuu uudistamisen kannattavuuden alle. Pankkien määräaikaistilien tuotto lienee tällä hetkellä jotakin prosentin luokkaa. Metsänkasvatuksessa kyetään 1-2, ehkä 3-4 prosentin vuosituottoon erikoispuulajeja lukuun ottamatta. Koivu kasvaa nopeammin, mutta siitä saatava kantohinta on yleensä mäntyä ja kuusta pienempi. Puuston kasvuvauhti on vain yksi tekijä pankkitalletuksiin vertailtaessa, sillä tuoton määrää ensisijaisesti maksettava kantohinta, joka määräytyy kymmenien eri tekijöiden kautta. --MrMoth (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Kiitoksia asiantuntevasta kommentistasi. Olen ollut tietoinen Suomen laadukkaasta metsäautotieverkostosta, joka lienee maailman huippua (ja siihen on investoitu paljon) sekä metsätalouden tulevaisuuden potentiaalista, kun öljy (tai laajemmin fossiiliset polttoaineet) alkavat ehtyä maapallolla. Jo ymmärtääkseni verkkokaupan kasvu lisää pahvin kysyntää, eikä koko maailman mittakaavassa verkkokaupan paketointitarve (Amazon, Alibaba ym. ole pieni). Yksi tekijä Suomen metsäteollisuuden tukena on varmaankin Venäjältä saatava puuraaka-aine (Suomella on tehtaat ja satamat kohti Eurooppaa, Venäjällä ei)? Lämpösumman lisäksi siis maaperä on "köyhä"? Onkohan tuo maaperän köyhyys syy sille, että Suomessa erikoispuulajien kasvattaminen on hyvin vähäistä visapuuviljelmiä lukuun ottamatta? Olen pidemmän aikaa ihmetellyt, että miksei metsän istutuksia tehdä esim. engelmanninkuusella tai kontortamännyllä, kun istutetaan taimet joka tapauksessa? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.49 (EEST)
Juurikin näin. Venäjältä on tuotu lähinnä kartonginvalmistukseen käytettävää koivu- ja kuusikuitupuuta, jolla tasataan Suomen markkinoiden vajetta. Venäjän metsäteollisuuteenkin olen jonkin verran päässyt tutustumaan, ja se on melko heikkoa Suomeen verrattuna, esimerkiksi juuri metsäautoteiden puutteen vuoksi. Venäjän Karjalassa ei muistaakseni ole juuri omaa käyttöä kuitupuulle, joten sitä on tuotu Suomeen.
Visakoivulla ja lehtikuusella suositellaan vähintään lehtomaista kangasta (OMT), samoin muillakin erikoispuulajeilla. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja löytyy lähinnä eteläisimmästä kolmanneksesta Suomea, ja iso osa parhaista maista on raivattu pelloiksi. Kontortamänty on tietääkseni todettu hyvin Suomessa kasvavaksi karummillakin kasvupaikoilla, ja Ruotsissa sen kasvatus on ollut huomattavasti yleisempää. Kontortamännyn vahvuus on juuri sen kasvunopeus, mutta sitä haittaa tukkisaantoa huonontava voimakasoksaisuus, minkä vuoksi kontortamännyn kierto loppuu yleensä 30-40-vuotiaana sellukattilaan. Myös muutamat kuusi- ja pihtalajit viihtyvät Suomessa kohtuullisen hyvin, mutta niille ei ole tasaista markkinapaikkaa, minkä vuoksi niiden kasvatus ei yleistyne. Oma lukunsa on sitten hybridihaapa, eurooppalaisen ja kanadalaisen haavan risteytys, joka kasvaa kuiduksi viimeistään 30 vuodessa ja vesoo vielä ilmaiseksi toisenkin sukupolven. Entinen Metsäliitto yritti saada metsänomistajat kasvattamaan hybridihaapaa tasaisesti, mutta homma taisi mennä kirjaimellisesti puihin. Haapaakin on Venäjältä ajettu juuri huonon saatavuuden vuoksi. Erikoispuulajien Suomen lämpöoloihin soveltuvien taimien saanti on rajallista, joten niiden tuotantoa pitäisi kasvattaa, jos ko. puulajeja haluttaisiin lisätä.--MrMoth (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 20.48 (EEST)
Eli paljon rajoituksista kulminoituu lehtojen puutteeseen tai toisin sanoen huonoihin kasvupaikkoihin/heikkoon maaperään? Iso-Britanniassa varmaan tuollaista lehtoa (jopa parempaa kuin Suomessa) on runsaammin? Olen lueskellut viime aikoina, että turvesuo voidaan turpeennoston jälkeen kylvää kasvamaan koivua ja että koivu jopa menestyy kosteassa ja happamassa. Tuossapa Suomelle keino tuottaa energiapuuta. Kai sillä turpeenpolton kasvihuonekaasupäästötkin otetaan talteen satojen vuosien kuluessa, jolloin turve olisi hiilineutraalia, heh? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 20.57 (EEST)
Niin no, turve sitoo hyvin kosteutta, minkä vuoksi sitä käytetään istutettavien taimien taimipaakuissa. Toisaalta karu turvesuo voi olla ravinteiltaan epätasapainossa, mutta tokkopa tuolla niin väliä energiapuukasvatuksessa on. Ison-Britannian maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin en ole niin tutustunut, mutta en-wikiartikkeli kehuskelee ravinteikkaalla maaperällä. Etelä-Ruotsissa puut kasvavat tehokkaasti, joten kuulostaa hurjalta tuo artikkelin väittämä viisinkertaisesta kasvunopeudesta Suomeen verrattuna. Skotlannin korkeudella se ei voi pitää paikkaansa. Suomessa ei ole mitään mieltä istuttaa vaativan kasvupaikan puulajia kuivahkolle kankaalle. Puu vain kituu, ellei kuole. Turpeenkäytön puolustajathan argumentoivat mielestäni ihan oikein sillä, että turpeen poltosta vapautuva hiili kiertää luonnossa ja sitoutuu nuorena nopeasti kasvavaan puustoon. --MrMoth (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 00.12 (EEST)
Ymmärtääkseni Skotlannissa on oikein viileä ilmanala (ei kuumia kesäpäiviä) ja soita "kuin Suomessa". Artikkelissa väitettiin, että Iso-Britanniassa puut kasvavat viisi kertaa nopeammin kuin Suomessa ja kolme kertaa nopeammin kuin Ruotsissa. Eli Ruotsissa puut kasvaisivat +67% nopeammin kuin Suomessa tuon perusteella. Suomen ja Ruotsin eron täytyy käytännössä johtua Etelä-Ruotsista, jossa puiden kasvunopeuden täytyy olla abouttirallaa kaksinkertainen Suomeen verrattuna. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 12.33 (EEST)
Ilmaisinpa itseni epäselvästi, tarkoitin juuri Suomeen verrattuna. Ruotsista melkein puolet sijaitsee etelämpänä kuin Suomen etelärannikko, joten eiköhän se ero sieltä tule. --MrMoth (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Nuorison kieltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkottaa "mee kokonaan tyhmäks!" tai "mee kokonaan sisään!"? --Laura Lotta (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 09.00 (EEST)

Varmaan jotain opettajalle suunnattua. Kysy oppilailtasi. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 11.59 (EEST)
Varoituksen sananen: en tunne nuorisoslangia. Olisikohan kyse ns. uudesta stadin slangista, jossa alkaa vaikuttaa yhä selkeämmin maahanmuuttajataustaisten nuorten panos sanastoon ja ilmaisuihin? Kuulostaa ensivaikutelmasta suorahkoilta käännöksiltä Internetissä levinneestä fraasista "go full retard" ja yleiseen puhekieleen vakiintuneesta sanonnasta "go all in". Ensimmäinen tarkoittaa perinpohjaista tyrimistä, jonkin erikoisen umpityhmän asian tekemistä, harkintakyvyn spektaakkelimaista katoamista. "Mee kokonaan tyhmäks" voisi viitata tähän, mutten osaa sanoa miksi sanonnassa käytettäisiin käskymuotoa kun fraasin alkukielinen käyttö ei sitä tunne. Ehkä tarkoituksena on käyttää sanontaa pilkkatarkoituksess tai niin sanotusti toivottaa jotakuta haistamaan pitkät.
"Go all in" viittaa kaikkien pelimerkkien panostamista pokerikädelle. Idiomikäännös suomesta olisi esimerkiksi "kaikki tai ei mitään -meininki" tai nykyisin jo vanhanaikainen viittaus "tuplaan tai kuittiin". Käytössä "mee kokonaan sisään" fraasi voisi tarkoittaa vaikka tsemppaamista, panostamista täysillä. --Pitke (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 12.42 (EEST)
Veikkaisin, että ilmaukset on käännetty englanninkielisistä vastineista tai vaihtoehtoisesti ne ovat jostakin nuorten suosimasta televisiosarjasta, urheiluharrastuksesta tai yleistyneet jotenkin sosiaalisessa mediassa. Englannin kielessä "kokonaan" on "all the way", ja kun edessä on sana "mennä" eli englanniksi "go", niin tämän perusteella englanninkielisen vastineen voisi ajatella olevan jotakin "go all the way". The Free Dictionarysta löytyi: http://idioms.thefreedictionary.com/go+all+the+way. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 12.58 (EEST)
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että ilmaukset ovat selkeästi toiselle henkilölle suunnattuja käskymuotoisia huudahduksia. Ilmaukset vaikuttavat sellaisilta, että niihin ei odoteta minkäänlaista vastausta. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.03 (EEST)
Ehkä todennäköisin vastaus on kuitenkin Pitken jo esittämä "go all in", joka tarkoittaa kaikkien pelimerkkien panostamista pokerikädelle. Tavallaanhan henkilö on "kokonaan tyhmä", jos panostaa kaikki pelimerkkinsä. Tämän vastauksen oikeutta lisää se, että suomen kielen "sisään" on englanniksi "in" eli "mee kokonaan sisään" edustaisi ns. sanasta sanaan -käännöstä. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.07 (EEST)

Oliko Natsi-Saksan keskitysleireille vapaaehtoisia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliko Natsi-Saksan keskitysleireille vapaaehtoisia? Pitikö kukaan Saksasta niin paljon, että halusi muuttaa esimerkiksi Puolasta Saksaan, tarkoitti se sitten vaikka keskitysleirillä elämistä? Keskitysleireillä olleet/työskennelleethän eivät tienneet paikan olevan ns. elämän päätepiste. Eli hakeutuiko keskitysleireille ihmisiä omasta tahdostaan, tavoitteena parempi elämä vauraassa ja yhteiskunnallisilta oloiltaan vakaassa Saksassa? Lisätään nyt vielä, että kysymys ei ole vitsi ja että Natsi-Saksassa vallitsi kukoistava aika juuri ennen toista maailmansotaa. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 15.52 (EEST)

Joku jossain taannoin piti liittoutuneita osasyynä holokaustiin, kun nämä eivät arvion esittäjän mukaan ottaneet kaikkia saksasta pois tahtoneita juutalaisia vastaan. Että kaipa se pyrky oli enemmän pois kuin sisään.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 18.49 (EEST)
Mutta juutalaisethan astuivat keskitysleireille vieviin juniin vastarinnattomasti? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.39 (EEST)
Ehkä sekin vaihteli. Esim. Anne Frankin perhe piileskeli eikä olisi halunnut mennä vapaaehtoisesti leirille.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.56 (EEST)
Aika outo tyyppi on pitänyt olla, jos on kuvitellut löytävänsä ääribrutaaliksi osoittatuneen miehittäjävallan ylläpitämiltä vankileireiltä hyvinvointia. Näin siinäkin tapauksessa, että tyyppi ei ollut tietoinen tuhoamisleireistä. Vastarinnattomuus puolestaan kertoo alistumisesta tai toivottomuudesta, mutta tuskin vapaaehtoisuudesta.--193.111.119.176 19. syyskuuta 2014 kello 12.40 (EEST)
Mutta osasivatko kuvitella, mitä tulee käymään? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.56 (EEST)
Osa osasi. Nekin, jotka eivät osanneet, luultavasti arvasivat joutuvansa kurjiin oloihin vankileirillä, jos eivät aivan sekoboltseja olleet. Ajatus vapaaehtoisesta keskitysleireille pyrkimisestä on suoraan sanottuna melko absurdi. Miksi kukaan olisi kuvitellut pääsevänsä vankileirillä osalliseksi saksalaisesta hyvinvoinnista?--193.111.119.176 22. syyskuuta 2014 kello 08.52 (EEST)
Eikös juutalaiset viety leireille vasta toisen maailmansodan aikana? Olen ollut siinä käsityksessä, että ennen sotaa leireillä oli pääasiassa natsien poliittisia vastustajia ja muita sekalaisia ryhmiä (sekä tietysti myös tavallisia rikollisia). Jotkut ovat varmaan muuttaneet Saksaan siinä kuvitelmassa, että heitä ei vangittaisi (menihän Neuvostoliittoonkin paljon ihmisiä, joille sitten kävi huonosti). Tuskinpa juuri kukaan on vapaaehtoisesti nimenomaan vankileireille pyrkinyt. Ellei sitten joku epätoivoinen, joka on halunnut päästä jo aiemmin vangitun perheensä luokse. Kuvittelisin, ettei mikään Euroopan maa ole ollut siihen aikaan niin köyhä, että elämä siellä vapaana kansalaisena olisi ollut kurjempaa kuin vankina natsien keskitysleirillä. --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.14 (EEST)
Tarkoitatko, että muuttoliike olisi ollut Saksasta pois päin? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.20 (EEST)
Niissä väestöryhmissä, joilla on ollut suuri todennäköisyys joutua Saksassa vangituiksi tai muuten syrjityiksi (juutalaiset, poliittisesti aktiiviset vasemmistolaiset jne.) muuttoliike on varmasti suuntautunut pääasiassa Saksasta poispäin vuodesta 1933 alkaen. Kaikista ihmisistä en osaa sanoa, kumpaan suuntaan on mennyt enemmän. Varmaan aiheesta on jotain tilastoja tehty. --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.34 (EEST)
Mutta osasivatko kuvitella, mitä tulee käymään? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.56 (EEST)
Ymmärtääkseni alkuperäinen kysymyksesi oli muodossa: "Muuttiko Saksaan ihmisiä, jotka tiesivät joutuvansa keskitysleirille?" En usko, että kukaan haluaa joutua mahdollisetsi loppuiäkseen vankileirille, vaikka ei tietäisikään joutuvansa lopuksi myös kaasukammioon. --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.13 (EEST)
Ai jaa? No mutta meneväthän lapsetkin innoissaan kesäleireille? Leiri kuin leiri. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.22 (EEST)
Ja kammio kuin kammio, eikö niin? --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.25 (EEST)
Suihkukammio se on kotonakin. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.28 (EEST)

Ravintoloita Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 20.9. on näköjään SAKU 2014 -tapahtuma Tampereen pääkirjasto Metsolla. Harkitsen paikalle menemistä. Tapahtuma kestää kuusi tuntia, joten sen aikana pitää käydä jossain syömässä. Missä Tampereella on pääkirjasto Metson läheisyydessä ravintoloita? Mielellään korkeintaan jotain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Ravintolan tyypillä ei ole muuten väliä, kunhan ei ole intohimoinen kasvisruokailuravintola. Ei myös mielellään mitään luxus-gourmet-ravintoloita jossa ruoan saanti pöytään kestää kaksi tuntia ja siitä saa maksaa 200 €, oli se kuinka hyvää tahansa. JIP (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 21.58 (EEST)

Lähellä (100 m - 1 km sisällä) on muistaakseni varsin monta ruokapaikkaa, en tosin ole itse niissä käynyt. Kauppakadulta ja Pirkankadulta ainakin löytynee (Google-haut "tampere pirkankatu ravintolat" ja "tampere kauppakatu ravintolat" antavat jotain ehdotuksia). Joku lähiseutua paremmin tunteva toivottavasti osaa auttaa enemmän hyvän ravintolan löytämisessä. --Stryn (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 22.24 (EEST)
Katsopa JIP tästä: https://www.google.fi/maps/search/tampere+p%C3%A4%C3%A4kirjasto+metso/@61.4968739,23.7514648,17z. Pelastuksena kartan mukaan aivan pääkirjasto Metson lähettyvillä on Subway. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 22.30 (EEST)
Hämeenkadun alussa, muistaakseni ihan ensimmäisessä korttelissa kadun oikealla puolella (Metsosta päin tultaessa) on hyvä thairavintola. Ei hidasta eikä kallista. --Lax (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 08.31 (EEST)

Hyvästi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka tämä on kysy vapaasti osio, en kysy mitään vaan sanon ääneen mitä ajattelen. Olen saanut tästä hullujenhuoneesta tarpeekseni. Käyttäjät tappelevat keskenään, kaikki sivut on täynnä idiottimaisuuksia. Toisista käyttäjistä tehdään pilkkaa, nillitetään, vedetään matto jalkojen alta. Haukutaan aivan suorin sanoin. Kun kirjoittajat vähenee, ei nähdä mistä se johtuu, vaan yritetään selitellä, mutta todellinen syy on se ettei täällä voi olla. Näen että Wikipedian tulevaisuus, ainakin suomenkielisen on, että se kaatuu tähän hulluuteen tai vaipuu sille tasolle ettei kukaan järkevä ihminen enää halua olla Wikipedian kanssa tekemisissä. Ei uskoisi että olette aikuisia ihmisiä, monet pitkälle koulutettuja akateemisia tai muuten vain teistä ei kukaan uskoisi, jos kertoisin, mitä te täällä teette, miten käyttäydytte, miten puhutte ihmisille, miten kohtelette toisianne. Minun osaltani se päättyi tähän, enkä kerro kuka olen.--Nimim. Epätoivoinen (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Kysymyksessäsi ei ole kysymystä, mutta niinpä. Eivät kaikki käyttäjät kuitenkaan suomenkielisessä Wikipediassa aikuisia ihmisiä ole. Aikuisista tänne varmaankin hakeutuu sellainen väestönosa, joilla on Aspergerin oireyhtymän piirteitä enemmän tai vähemmän, tai ovat jotenkin "insinöörimäisiä ihmisiä". Jonkinlaista "pikkuprofessori"-taipumusta varmaan täytynyt olla jo pienestä. Yli 90 % aktiivisista käyttäjistä on miehiä. Olisiko sanonta, että "se mikä tietopuolisessa kehityksessä saavutetaan, se sosiaalisessa kehityksessä menetetään"? Voi tietysti olla, että nimimerkki Epätoivoisella on ollut turhan ruusuinen kuva ihmisväestöstä noin keskimäärin. Ehkä otos on ollut vinoutunut Wikipedistejä muuhun väestöön verrattaessa, sillä pohjimmiltaanhan kaikki ihmiset ovat maapallolla eläviä apinoita. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 16.30 (EEST)
Sanoisin että suurin syy kuvattuihin ongelmiin on internet-addiktio: se nostaa ihmisistä esiin juuri noita piirteitä siinä vaiheessa kun addiktio vaikuttaa esimerkiksi unen määrään. Ihan oikeasti Wikipedistien pitäisi järjestää itselleen kuntoutusta pitämällä välillä taukoa muokkaamisesta ja liikkumalla kauniissa ulkoilmassa. Yhä selvemmäksi on myös käynyt, että ajatus siitä, ettei Wikipediassa (tai internetissä ylipäätään) tarvitsisi olla kohtelias ja noudattaa normaaleja käytöstapoja, on tullut tiensä päähän. --Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.12 (EEST)
Mielenkiintoinen selitys. Hyväksyn tuon selityksen. Nimimerkki Epätoivoisen kommentista on kuitenkin huomattavissa jonkinasteista kyllästymistä, mikä on voinut aiheutua hänen omasta "liiallisesta täällä olostaan". Eli toisin sanoen, ehkä kuvatut ongelmat syntyvät internet-addiktiosta, mutta nimimerkki Epätoivoinen on myös ollut liikaa Wikipediassa -- tuskin hän muuten olisi niin epätoivoiseksi tullut (raikkaat ulkoilmat jääneet varmaankin välistä). Nimimerkki Epätoivoinen kuitenkin vaikuttaa pitävänsä itseään jotenkin kaikesta tapahtuvasta ulkopuolisena, ehkä parempana kuin muut. Ihmisen ei kannata pitää itseään lähtökohteisesti parempana kuin muut. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.19 (EEST)
Ihmiset eivät ole "pohjimmiltaan apinoita" vaikka meillä apinoiden kanssa yhteinen kantaisä ja -äiti onkin. Lähin sukulaisemme apinoiden maailmassa on bonobo, joka on kaikkea muuta kuin aggressiivinen. Sen tapa ratkaista konfliktit on ehkä hämmentävä ihmisen silmissä, mutta ainakaan se ei aiheuta pahaa mieltä kenellekään: Sensuroituna: make love not war. --KoTe (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.39 (EEST)
Apinuudella en tarkoittanut aggressiivisuutta, vaan hölmöyttä, joka on Homo sapiensin tunnistettavin lajiominaisuus. Ominaisuutena se puuttuu esimerkiksi elefanteilta, sinivalailta ja delfiineiltä. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.51 (EEST)
Niillä taitaa olla lehmän hermot ihan sanananmukaisesti. --Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.55 (EEST)
Liioittelet, hyvä Epätoivoinen. Kaikki käyttäjät eivät koko ajan tappele keskenään, onhan Wikipediassa joskus rauhallisiakin hetkiä, sekunninsadasosia. :) Kaikki sivut eivät ole täynnä idioottimaisuuksia, eräässäkin artikkelissa on jopa häivähdys älystä. :) Wikipediaan kirjoittavalla ei saisi olla ohut "mimosanhipiä", ehkä nahka kasvaa paksummaksi kokemuksen myötä, toivottavasti. On tapana sanoa, että ihmiset eivät taistele keskenään, vaan asiat. Ja se pääasia, joka tahtoo unohtua on kai tässä julkaisussa se, miten voimme välittää tietoa lukijoille, rakentaa tietosanakirjaa. On ikävä lukea, että ilmoitat jättäväsi Wikipedian, mielestäni se on kaikesta huolimatta eräs aikamme viestinnän tärkeä hanke. Ja apina kun pohjimmiltani olen, jopa tykkään sen muokkaamisesta. Sosiaalisen median repliikit tulee ja menee, mutta Wikipedia pysyy, tai ainakin sen muutos on hallinnassa. Täällä tarvitaan kaikkia, epätoivoisiakin, joten jos joku päivä tulet toisiin aatoksiin, tervetuloa takaisin!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 18.11 (EEST)
Paljon on riitoja keskenään, mutta ei se ole mikään Wikipedian "oma keksintö". Jos vaikka sama porukka laitettaisiin ihan keskelle raitista ilmaa, keskustelemaan vaikka politiikasta tai vaikka päivän säästä, niin varmasti tulisi konflikteja. Itse ainakin myönnän, että täälläkin on varmasti monia käyttäjiä, joita jaksaisin kuunnella vieläkin vähemmän "oikeassa elämässä". Kaikki ihmiset eivät vain tule toimeen keskenään, oikeassa elämässäkin on ihmisiä, jotka töksäyttelee kommenttinsa, ihmisiä, jotka eivät siedä yhtään kritiikkiä tai ihmisiä, jotka luulevat olevansa aina oikeassa. Internetin ongelma on toki se, että muisti on paljon laajempi. Käyttäjä voi halutessaan kaivaa useita vuosia sittenkin sanottuja kommentteja, "hei, tässäkin sä haukuit mua". Mikään ei unohdu, eikä toisaalta ole tavallaan pakkoa tulla toimeen kaikkien kanssa, kuten esimerkiksi työyhteisössä, jossa oikeasti joutuu katteleen sen ärsyttävän, itsekeskeisen tyypin naamaa joka päivä kahdeksan tunnin ajan. Täällä voi kertoa napakan vastakommenttinsa ja mennä sen jälkeen hihittelemään olkkariin omaa nerouttaan. Tottakai olisi mahtavaa, jos jokainen muokkaushetki Wikipediassa olisi puhdasta auringonpaistetta tai kaatosadetta, jos on enemmän syksyihminen. Sitä odotellessa täytyy yrittää nauttia niistä Kulttuurinavigaattorin mainostamista rauhallisista hetkistä. Itse olen ainakin nauttinut välillä liiankin paljon, ja ehkä vieläkin nauttisin suuremmissa annoksissa, jos olisi vain enemmän aikaa. Omalla asenteellakin voi vaikuttaa yllättävän paljon, ja itse ainakin olen omasta mielestäni onnistunut välttämään konflikti. Peace. --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 22.24 (EEST)
Parempi kai vaan olla aina hiljaa? Ja olla puuttumatta toisten tekemisiin? Tuon kun ylläpitäjät ymmärtäisivät, mutta kun heillä on tapana kirjoittaa keskusteluissa ja huomautella kaikesta ja jatkuvasti. --Hartz (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.00 (EEST)
Hiljaa oleminen on menestyksen tae. Olen huomannut, että täällä voi toimia vuosikausia muokkaajana, vaikka ei vastaa yhteenkään omalle keskustelusivulle kirjoitettuun viestiin ikinä eikä myöskään ota kantaa mihinkään yleiseen kysymykseen. Vaikka ongelmia ei korjaisikaan eikä huomautuksista välittäisi mitään, pitkäaikaisella muokkaamisella pääsee todennäköisesti seulojaksi ja voi jatkaa täysin rauhassa itseään kiinnostavien aiheiden muokkaamista. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.37 (EEST)
Nimitetään tätä "hiljaiset kelluvat" -teoriaksi. Hiljaiset kohoavat ylöspäin; he jotka ovat jostakin jotakin mieltä vajoavat alaspäin. Äänekkäät uppoavat. Jos on jotakin mieltä jostakin edes joskus, vihamiehet ja yleinen paheksunta upottavat. --Hartz (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.58 (EEST)
Kyllä sen hiljaisen kelluvan ajanmittaan tunnistaa vaikkei kukaan sano ääneen. Huvittava yritys muka hävitä joukkoon. --85.76.128.216 20. syyskuuta 2014 kello 09.52 (EEST)
Höpsistä. Kaikki käyttäjät eivät tappele koko ajan. Itse olen ollut täällä jo 7 vuoden ajan enkä ole osallistunut yhteenkään kiistaan koko aikana. Enkä varmasti ole ainoa. Meitä ei tietenkään huomioida. Jotkut ihmiset vain jostain syystä huomaavat vain negatiiviset asiat ja ohittavat kaikki muut. Samaan tapaan jos uutisissa kerrotaan rikoksesta niin heti ajatellaan, että rikoksia on kaikkialla, mutta unohdetaan sitten ne tuhannet muut paikat joissa ei tapahtunut yhtään mitään. --Barosaurus Lentus 20. syyskuuta 2014 kello 12.57 (EEST)
Eräs suomalaisugrilainen vaikuttaja sodan jaloissa sanoikin aikoinaan, että "Minua lohdutta se, että tälläkin hetkellä on niin monta paikkaa, jossa ei tapahdu yhtään mitään." Iivarius (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 13.03 (EEST)

Lääkäreiden huono käsiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistä johtuu, että yleisesti liikkuvan tiedon mukaan lääkäreillä on niin huono käsiala, ettei siitä saa selvää? Jos kykyä harjoittaa ammattia arvioitaisiin käsialan perusteella, niin harva luottaisi lääkäriin. Erikoista asiassa on vielä se, että lääkärit ovat korkeasti koulutettuja, paljon lukeneita, paljon kirjoittaneita, ja silti käsiala on niin kelvoton. Tietenkin joku voisi esittää, että kyseessä on keino heikentää reseptien väärennettävyyttä. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.07 (EEST)

Stereotypia. --Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.15 (EEST)
Tarkoitatko, että stereotypioissa ei voi olla mitään perää? Onkohan se, että yöllä on pimeää, myös stereotypia? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.22 (EEST)
Tätähän voidaan tutkia. Mutulla voi sanoa, että lääkärit ovat keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, jotka joutuvat kirjoittamaan paljon ja nopeasti. Faksimilena on julkaisu käsialanäytteitä esim. Nietzshelätä ja Kekkoselta, ja varmaan heihinkin pätee sama. Vähemmän älykkäät ihmiset ovat usein konformistisempia, ja jos ei kirjoita paljon, niin käsiala kehittyy vähemmän kansakoulun kaunokirjoitukseen nähden. Mutta jos näin on, niin lääkärit olisivat vain yksi esimerkki tästä. En tiedä onko kukaan tällaista oikeasti tutkinut, jos on, niin voisi tulla protestia, että kaikkeen sitä yhteiskunnan rahoja pistetäänkin.--Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 18.38 (EEST)
Asiasta on muuten tehty jopa tutkimuksia. Käsittääkseni niistä ei ole löytynyt todisteita, että lääkärit kirjoittaisivat oikeasti huonommin kuin muiden alojen edustajat. Lääkärien kirjoituksiin liittyävä stereotypia on varmaan peräisin siitä, että niihin kiinnitetään usein huomiota, kun me asiakkaat joudumme ottamaan selvää esimerkiksi reseptimääräyksistä. Harvoin sitä joutuu muiden ammattikuntien kirjoituksia tutkimaan, mutta siis varmasti, kun haettaisiin kadulta vaikka sata hitsaria ja pyydettäisiin heiltä käsialanäyte, niin samalla tavalla löytyisi tekstejä, joita ei pysty ymmärtämään. --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 22.39 (EEST)
Ehkä ohi aiheen, mutta mulla on todella "huono" käsiala, joskin siitä saa kuulemma selvää muuallakin kuin apteekissa. Itse allekirjoitus on tosin niin kulunut, ettei sellaista osaa kukaan muuta kuin tosi väärentäjä. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 00.27 (EEST)
Oman nimikirjoituksensa luulisi erottavan väärentäjän työstä, niin ainakin oma kokemukseni sanoo. Olin nuorena eräissä juhlissa jossa sattui olemaan mukana väärennöksistä tuomittu henkilö, joka kehuskeli taidoillaan. Pakko oli testata, annoin näytteen ja käskin väärentää. Ei tarvittu edes suurennuslasia, kun totesin, että tuollaista en shekin takapuolella tunnustaisi omakseni. Muille näkymättömät epävarmuudet kohdissa, jotka aito kirjoittaja vetäisee luonteelleen ominaisen sujuvasti, näkyvät kyllä väärennöksen uhrille, ehkä poliisin asiantuntijallekin. --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.25 (EEST)
Minunkin nimmarin väärentämisestä on saatu rapsuja. Ammattilaiset tosin osaavat kaikenlaista. Mutta ei kannata yrittää kirjoittaa huumereseptin alle että Höyhens. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 13.20 (EEST)

Vevon esto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Youtubessa tuo addblock ohjelma estää mainokset, mutta mikä estää tuota Vevoa ehdottamasta toista videota katsottavaksi kesken videon katsomisen?--62.72.229.12 19. syyskuuta 2014 kello 21.51 (EEST)

Eikös se seuraavan videon ehdottaminen tule vasta videon loppuvaiheessa? Sitä ei saa pois mitenkään muuten kuin jos videonlataaja haluaa sen pois. --Zunter (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 15.58 (EEST)
Joskus kesken videonkin siihen alaosaan tulee mainos toisesta videosta. Stryn (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 16.35 (EEST)

Rouskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä muuta voi laittaa rouskuista kuin suolasienisalaattia, so. jos ei viitsi säilöä vaan haluaa syödä heti. Kun olin lapsi, niin niistä tehtiin kastiketta ja paistettiin kuten muitakin sieniä (tatit, kanttarellit), ja kun tuossa paistoin kokeeksi sipulin kanssa, niin kyllä sitä söi, mutta maistui vähän askeettiselta. Onko kellään tiedossa, mitä muuta niistä voisi laittaa?--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Riippuu rouskusta. Kangasrouskun kanssa vaihtoehtoja on suhteellisen vähän. Esimerkiksi lihamurekkeen lisänä käy hyvin. Palsamirouskuja suosittelen liotettavaksi tai keitettäväksi ja sitten esimerkiksi pakastekalan lisukkeeksi. Haaparouskut ovatkin jo aika mietoja, puhumattakaan esim. leppärouskuista, pikkurouskuista, nykyään muodikkaasta sikurirouskusta ja punarouskusta. Makuasioista en kiistele mutta tässä pari esimerkkiä. Ihmettelen kyllä jos joku haluaa syödä kangasrouskua raakana. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 13.25 (EEST)
Ryöpätä pitää kyllä, paitsi mietoja rouskuja (kuten karvarouskun) voi laittaa venäläis-rajakarjalaiseen tapaan liottamalla pitkään ja vaihtamalla liotusvettä. Ryöppäyksen jälkeen voi tehdä janssonin kiusauksen tyyppistä perunalaatikkoa, samoin moniin kiinalaisen ruoan ohjeisiin ryöpätyt rouskut sopivat hyvin. Uudessa Kodin kuvalehdessä on useita sieniohjeita, mutta eiväät siinä mainitse rouskuja lainkaan. --Tappinen (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 21.56 (EEST)

Kännykkäongelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Androidkännykkä ilmoittaa aina wifin ulkopuolelle siirryttäessä, että Internet-yhteyden käytön jatkaminen aiheuttaa kuluja ja tämä viesti pitää kuitata painamalla ok. Olen yrittänyt selvittää netistä miten tuon saisi pois päältä, mutta ratkaisua ei ole löytynyt. Ainoa löytynyt toisen käyttäjän viittaus samaan ongelmaan on toiselta Huawein omistajalta. Myös edellisessä Huaweissani oli sama varoitus käytössä. Onko kyseessä pelkästään Huawein ominaisuus, josta pääsee eroon ostamalla Samsungin vai keksikö joku mikä ruksi pitäisi ottaa pois päältä? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 14.30 (EEST)

seksi kuukautisten aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

onko vaarallista?  –Kommentin jätti 87.93.54.93 (keskustelu)

Ei. --Höyhens (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 17.33 (EEST)

Kristinuskon saapuminen Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko mitään tarkkaa tietoa siitä, milloin kristinusko oikein saapui Suomeen? Artikkelissa Ruotsin vallan aika Suomessa (jonka käänsin kokonaisuudessaan englanniksi) sanotaan että vaikka legenda sanoo että se tapahtui piispa Henrikin aikaan 1150-luvulla, se on todennäköisesti tapahtunut jo Suomen esihistorian aikana. Mutta milloin? Suomen esihistoria on aika laaja käsite alkaen siitä asti kun ensimmäiset hominidit tänne pohjoiseen vaelsivat jatkuen aina tuonne 1150-luvulle. Tapahtuiko se jo ennen kristillisen ajanlaskun alkua muinaisten Rooman ja Kreikan keisarikuntien aikaan vai viikinkiajalla vai milloin? En oikein jaksa uskoa että vanha suomenusko korvaantui täysin kristinuskolla jo useita vuosituhansia sitten. JIP (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 21.29 (EEST)

Luulisin että esihistoria viittaa tässä esihistoriallisen ajan loppuaikoihin, eli aikoihin juuri ennen historiallisen ajan alkua. Eri asia sitten miten paljon ennen. Tästä kannattaa varmaan katsoa jotain uusia suomen historian yleisesityksiä. Uusia sen takia, että tutkimustilanne muuttuu nopeasti esim. arkeologisen tutkimuksen edetessä. Sen tiedän, että aiheesta on kirjoitettu paljonkin, mutta en nyt muista tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 22.32 (EEST)
Kristinuskon historia Suomessa käsittelee tätä aihetta. --Silvonen (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 06.30 (EEST)
Asteittain noin 1000-luvulta alkaen. Jotain vihiä uudesta uskonnosta oli ehkä saatu aiemminkin, mutta siitä ei ole yksiselitteisiä todisteita.--193.111.119.176 22. syyskuuta 2014 kello 08.56 (EEST)
Asiaa on tutkittu todella paljon. Viitteitä löytyy siitä että kauppiaiden mukana jo 900-luvulla alkoi kristinuskoa ilmaantua Suomen rannikolle. 1000-luvulla oli jo jonkinnäköistä lähetystyötä rannikolle lännestä ja Karjalaan idästä. Suomi järjestäytyi/järjestettiin Ruotsin vallan myötä kristillisesti seurakuntiin jotka toimivat myös hallintoalueina. Se mikä on aiheuttanut hämminkiä kirkkohistorian tutkimuksessa on se että Suomen varhaisin kirkkoarkkitehtuuri muistuttaa ennemminkin saksalaista ja englantilaista kuin ruotsalaista arkkitehtuuria, mikä antaa viitteitä että täällä on ollut kirkkoja jo ennen historiallista aikaa. Vanha kansanusko säilyi pitkään, eikä ole olemassa hetkeä jolloin voidaan sanoa että koko Suomen kansa olisi kääntynyt. Esim. Mikael Agricola kirjoitti vielä uskonpuhdistuksen aikaan suomalaisesta kansauskosta ja kuinka se on edelleen vahva syrjäseuduilla. Kirkko pyrki aika tehokkaasti hävittämään kansanuskon mm. rakentamalla kirkkoja ja kappeleita vanhoille urhauspaikoille, mutta jossain vasta 1600-1700 -lukujen aikana tehokkaan puhdasoppineisuuden ja kansan sivistämisen myötä kansanusko alkoi väistyä. --Vnnen (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 00.16 (EEST)

Elistinen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa elistinen? Törmäsin sanaan Ylen artikkelissa ([4]). Onko kyseessä vain kirjoitusvirhe sanassa elitistinen vai onko sanalla jokin oma tarkoitus? --87.93.158.223 24. syyskuuta 2014 kello 14.39 (EEST)

Nopeasti toimitetuissa uutisartikkeleissa on joskus vähän, joskus ylettömästi kirjoitusvirheitä. Yleensä kysymys on toimittajan huolimattomuudesta yleisesti. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 14.44 (EEST)

Lasten ampumaharrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksän vuotias lapseni tahtoisi harrastaa ammuskelua, mutta minulla ei ole mitään tietoa lasten ampumaharrastuksista. Voiko lapset päästä esim. johonkin metsästysseuraan vaikka perheenjäsenet tai sukulaiset eivät harrasta ampumista? --178.55.128.154 24. syyskuuta 2014 kello 17.21 (EEST)

Varmaan parempi odottaa yhdeksän vuotta, niin pääsevät armeijaan leikkimään. Lapset voivat kyllä ammuskella imukuppinuolia, kuulia ym. muovisilla leikkipyssyillä. Kannattaa googletella kuula-aseita (airsoft), ne ovat ainakin usein 10-15-vuotiaiden poikien mieleen. Toinen vaihtoehto voisi olla värikuulasota (paintball-sota). Jousipyssyt ja varsijouset ovat ymmärtääkseni kaikille sallittuja, mutta niiden nuolet ovat oikein osuessaan tappavia. Suosittelisin leluja ja armeijan odottamista. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.14 (EEST)
Eikös airsoftit ole kiellettyjä alle 18-vuotiailta? --Pitke (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 11.59 (EEST)
Airsoft ei ole kiellettyä alle 18-vuotialta, mutta aseen myyminen alanikäiselle on laitonta ilman huoltajan lupaa. --Zunter (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 16.00 (EEST)
Suomessa kaikki on kiellettyä. Vain hengittää saa ja hengitysilma on ilmaista. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 13.04 (EEST)
Muistelisin jostain, että metsästysseuroissa on ikärajat, olisiko ollut jossain rippikouluiän tienoilla, en muista varmasti.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 13.09 (EEST)
Tätä itsekin muistelisin. Jos en ihan väärin muista, 15-vuotias voi saada rinnakkaisaseluvan, jos täysi-ikäisellä sukulaisella on aselupa. --101090ABC (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 13.11 (EEST)
Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen ampumaseuraan. Niissä pääsevät myös lapset ampumaan. Tutustuminen kannattaa aloittaa täältä: http://www.ampumaurheiluliitto.fi/ --LCHawk (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 18.51 (EEST)
Onko mitään syytä päästää pikkulapsia ampumaan? Tuo rippikouluikä vaikuttaa näin suomalaisen maallikon silmiin huomattavasti järkevämmältä.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.45 (EEST)
Kannattaako ylipäätään kannustaa aseiden käyttämiseen? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.48 (EEST)
"Me lahtarikaartin laitamme ja kaikki tapamme". - Se on kai kokemus siitä, kun viimeksi oli kova iili aseiden käyttöön muuhun kuin metsästystarkoitukseen. Joissakin maissa sisällisodista on ehtinyt kulua enemmän aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.14 (EEST)
Kouluampumisista minä olisin huolissani. Suomi taitaa johtaa maailmaa kouluampumisissa (eniten kouluampumisia tai sellaisissa kuolleita per väestö)? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Mitä on huumeiden väärinkäyttö?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Törmäsin tällaiseen sanapariin kuin "huumeiden väärinkäyttö". Mitä se on? Mitä sitten on huumeiden oikeinkäyttö? Eikö varsinaiselle väärinkäytölle ole sanat "yliannostus" ja "huumekuolema"? Olisi hömelöä väittää, että huumeita ei käytettäisi nimenomaan siksi, että niistä päihtyy. Muutoinhan voi ottaa ja syödä banaanin. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.09 (EEST)

Huumeet ovat päihteitä, jotka on lailla määritelty huumeiksi. Termi "huumeiden väärinkäyttö" on kieltämättä hieman kummallinen. Esimerkiksi opiaatteja käytetään kuitenkin myös lääkkeenä ja hesarissa oli vasta tutkimus taikasienten käytöstä tupakkariippuvuuden hoidon osana. Päihteitä voi käyttää oman terveyden tai vaikkapa ympäröivien ihmisten kannalta enemmän tai vähemmän haitallisesti. Alkoholin väärinkäyttö ei liene tarkoita samaa kuin alkoholin yliannostus tai alkoholikuolema? --87.93.117.127 24. syyskuuta 2014 kello 20.23 (EEST)
Tohtori.fi:n mukaan: "Kun alkoholia käyttää usein väärin, siitä on erilaisia terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja." http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lds00002 Ilmeisesti alkoholia voi käyttää oikeinkin? Väärinkäytöstä puhuttaessa vissiin annetaan ymmärtää, että huumeitakin voi käyttää oikein? Miksiköhän huumeet ovat kiellettyjä, jos niitä voi käyttää oikeinkin, kuten alkoholia? --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.36 (EEST)
Päihteiden käytön riskit vaihtelevat henkilöittäin. Toisille ihmisille syntyy esimerkiksi riippuvuus helpommin kuin toisille. Siksi valtiot yrittvävät säännellä päihteiden (myös alkoholin) käyttöä eri tavoin. Huumeet on kielletty potentiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi. Päihteiden, jotka eivät traditionaalisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriin, vapauttamista ei nähdä tarpeellisena, kun vapauttamisen seurauksia ei tiedetä. On toki myös näkökantoja, joiden mukaan huumeiden aiheuttamat ongelmat lisääntyvät laittomuuden johdosta, mutta tällaiset näkökannat ovat vähemmistössä poliittisen päätäntävallan keskuudessa. --87.93.117.127 24. syyskuuta 2014 kello 21.08 (EEST)
On kyllä outoa että vapaassa maasa aikuisten ihmisten päihteiden käyttöä halutaan estää. Jokainen vastaa itsestään, eikä yhteiskunnan pidä holhota meitä. Jos jollakin on ongelmia, nostakoon selkänsä suoraksi ja ryhdistäytyköön. Tutkimusten mukaan niin kannabiksella kuin opiaateillakin on paljon myönteisiä vaikutuksia. Maailman parhaat taideteokset (musiikki, maalaustaide, runous, romaanit) ovat syntyneet erilaisten päihteiden ansiosta. --188.67.90.140 24. syyskuuta 2014 kello 21.23 (EEST)
Yksi mielenkiintoinen tutkimus aiheesta on ns. rottapuisto (Rat Park), jonka hypoteesina on, että opiaattiriippuvuuden syy on elinolosuhteet, ei opiaatti itsessään. Nyky-yhteiskuntaa pelaten asioiden pitäisi siis olla hyvin eli köyhyyttä tai muita stressitekijöitä ei saisi olla ennen kuin opiaatit voisi laillistaa. --87.93.117.127 24. syyskuuta 2014 kello 22.02 (EEST)
Perimmäinen ongelma lienee, että nykyisenlainen yhteiskunta on elinkelvoton suurelle osalle väestöä. Huumeita ei käytettäisi pienissä metsästäjä-keräilijäyhteisöissä, joissa vallitsee tasa-arvo, ei ole rahaa, kaikki tuntevat toisensa, eikä tapahdu mitään yhteiskunnallisia järistyksiä, jotka horjuttavat ihmisten henkistä hyvinvointia. Nykymaailmassa taas on niin paljon epävarmuutta, epätasa-arvoa, rahaongelmia, ihmiset eivät tunne toisiaan, on nopeaa rakennemuutosta, työttömyyttä tehdaspaikkakunnilla jne. että ihmisten ainoa pakokeino henkisestä kärsimyksestä on pään turruttaminen. Toinen vaihtoehto olisi itsemurha, mutta pään turruttaminen on vaihtoehdoista helpompi ja siksi se valitaan. Tästä ovat esimerkkeinä Venäjä 1990-luvulla ja siellä levinnyt heroiiniongelma ja tälläkin hetkellä tietyt Venäjän syrjäisemmät kaupungit, joissa käytetään ns. Krokodil-huumetta. Huumeiden käyttö lisääntyy, kun henkinen pahoinvointi lisääntyy. Tätähän voi tutkia vaikka etsimällä dataa yhdysvaltalaisista kaupungeista, joissa ollaan menty kuralle. Edelsikö kuralle menemistä huumeiden käyttö, vai oliko huumeiden käyttö kuralle menemisen seuraus? Lievänä esimerkkinä New York City 1970-luvulla; rankempana esimerkkinä Detroit viime vuosina. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 11.52 (EEST)
Warreniin ja Detroitiin uutinen: http://www.vindy.com/news/2014/apr/21/locking-up-dealers-wont-stop-drug-use-of/ "Heroiinia on yhtä helppoa löytää kuin vettä" ja "Niin kauan kuin on kysyntää, tulee olemaan tarjontaa". --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 12.34 (EEST)
Itse olen odottanut, että vihreät ottaisivat tarmokkaammin esille kaikenlaisten päihteiden vapaamman käytön sallimisen. Kun puolueessa on ministeritasolle päässeitä ihmisiä, joilla on päihteistä kokemusta ja suhtauvat myönteisesti niihin (eikä näytä suurempaa vahinkoa aivoihin aiheuttaneen!), on ihmeellistä, ettei asiaa ole nostettu esimerkiksi hallitusneuvotteluissa esille. Jos joku seuraavissa vaaleissa lupaa työskennellä asian hyväksi, äänestän häntä. Lupaan sen! --188.67.188.7 25. syyskuuta 2014 kello 13.59 (EEST)
Huumeet voisivat olla Suomen seuraava menestystuote ja alalle voisi syntyä merkittäviä, uusia, paljon työllistäviä yrityksiä ("Kanbia -- intoxicating people"). Luulisi demareita ja ammattiyhdistysliikettä kiinnostavan! Lisäksi Suomesta tulisi merkittävä kansainvälisten konferenssien järjestyspaikka, sillä kansainväliset konferenssit järjestetään siellä missä on villein meno (vrt. Las Vegas). Lisäksi Lapin laskettelukohteet saisivat aivan uutta pontta, puhumattakaan Kalajoen hiekkasärkistä ja Aurajoen rannoista. Lappiin kylläkin tarvittaisiin paljon päihtyneiden ohjailijoita ja lumihankeen sammuneiden sulattelijoita, mutta nämähän vain työllistäisivät lisää. Kyllä nyt on löydetty Suomen uuden kukoistuksen eväät. Ei niillä veroasteilla ja hintakilpailukyvyllä niin väliä, kunhan Suomella on tarjottavana jotain uniikkia! --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 14.13 (EEST)
Vanhoihin ay-demareihin ei kannata toivoaan laittaa, mutta uskon että vihreät saisi nuorempia innostumaan. Siellä on ihmisiä aika avoimin mielin ja lähellä vihreitä tässäkin asiassa. Nyt tarvitaan vain tien avaaja! --188.67.3.231 25. syyskuuta 2014 kello 14.47 (EEST)
Useimmiten tuo ilmaus kertoo käännöslainoista. Englannin "drugs" sisältää huumeiden lisäksi lailliset lääkkeet ja rohdot (joita myydään "drugstore"-kaupoissa, samoin ruotsin "narkotika" pitää sisällään nukutusaineet. Molemmille on oikeinkäyttöä. --Tappinen (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.55 (EEST)
Luulen etä tämä on se, mistä tässä on kysymys, eli virheellinen käännöslaina, so. epähuomiossa tehty väärä käännös. Suomeeksi kai kuuluisi sanoa "päihteiden väärinkäyttö", mihin sisältyisi oletus, että joitain päihteitä, kuten alkoholia, voi esim. lainsäätäjän ja viranomaisten mielestä käyttää oikein. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 12.39 (EEST)

Hjalmar Siilasvuo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oma isoisäni taisteli talvi- ja jatkosodassa Hjalmar Siilasvuon komennossa. Siilasvuo näyttää kuolleen varsin nuorena, vain vähän yli 50-vuotiaana. Koska hän kuoli vuonna 1947, ei hän käsittääkseni kuollut taistelussa. Onko tietoa mikä oli hänen kuolinsyynsä? JIP (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.27 (EEST)

Siitä ei välttämättä ole tietoa julkisesti saatavilla, kuten ei yleensä muistakaan sanomalehden Kuolleet-palstalla esiintyvistä. Voi olla, että julkisesti on saatavilla vain tieto kuolemasta, mutta ei kuolinsyytä. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.42 (EEST)
Siilasvuon elämäkerran kirja-arvostelussa sanotaan, että olisi kuollut aivohalvaukseen. Asianharrastajien syvällisen keskustelun aiheesta löytää tietenkin täältä, kuinkas muuten. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 18.54 (EEST)

Suomen sisällisodan vankileirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outoa on, että otsikossa mainitussa sivussa Suomen sisällissodan vankileirit ei ole mitenkään käytetty hyväksi "Sotasurmat 1914-1922"- projektiin kuuluvaa tutkimusta "Vuosien 1917-19 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastroofi" Valtioneuvoston julkaisuja 16/2007/ Pentti Mäkelä. Itse en ole kykenevä täydentämään Wikipediaa. Mielestäni em. teos antaa aika hyvän yleiskuvan kulkutautitilanteeseen Suomessa 1910 luvulla. (teos läytyy netistä) –Kommentin jätti 84.250.84.149 (keskustelu)

Artikkelia on eräs muokkaaja viimeksi täydentänyt helmikuussa. Kerron tälle muokkaajalle terveisesi, jos hän vaikka ehtisi katsoa tuota. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.01 (EEST)
Lisäsin vielä myös linkin tuohon julkaisuun artikkelin loppuun "Aiheesta muualla" otsikon alle, niin joku muukin voi ehtiessään ja halutessaan ehkä koettaa täydentää artikkelia sen avulla. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Kielen käännöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Yritin kääntää seuraavan lauseen google-kääntäjässä, mutta se ei pystynyt tunnistamaan kyseistä lausetta. Se menee näin: manaia le siva, ae le lelei le leo haha...amuia oe ua faafualoaina e le Alii lou soifua, alolofa tele atu matou mo oe nana,g.nana, n g.gnana. Mitähän heimokieltä se mahtaa olla? Lisäksi on pienempi lause: alofa tele atu mo oe xo, jota se ei myöskään pystynyt kääntämään. Osaisiko joku kääntää nämä lauseet ja selvittää mitä kieltä ne ovat ja mitä ne tarkoittavat?--62.72.229.12 27. syyskuuta 2014 kello 17.25 (EEST)

Asiayhteydestä päätellen varmaankin samoan kieltä, mutta kääntää en osaa. --Silvonen (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.45 (EEST)
Koetitko kääntää englantiin vai Suomeen? Joku antoi täällä aikoinaan neuvon, että tulos on usein parempi, jos koettaa kääntää kolmannesta kielestä englantiin kuin jos koettaisi kääntää suoraan suomeen.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.53 (EEST)
Ensin on tunnistettava lähtökieli, ennen kuin on mitään tarvetta valita kieltä, jolle tekstiä yritetään kääntää. Kuten Silvonen yllä toteaa, kyseessä on oletettavasti samoa, jota Google-kääntäjä ei osaa. – Haltiamieli 27. syyskuuta 2014 kello 19.06 (EEST)
Sehän tunnistettiin aihetodisteilla jo yllä, sitten pitää vain katsoa, osaako google kääntäjä sitä, jos ei osaa, niin ei voi mitään. Tietenkään kohdekielen valitsemisesta ei ole hyötyä, jos lähtökieltä ei ole tunnistettu.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 19.43 (EEST)
Joskus muinoin muuten netissä oli myös "määrityskaavioita" mille tahansa kielelle samaan tapaan kuin kasvioissa on määrityskaavioita kasveille. En tiedä, onko enää. Kun kokeilin sitä esim. suomen kielelle vastaamalla kysymyksiin, niin vastauykset johtivat lopulta suomen kieleen. Mutta en tiedä, olisiko sekään auttanut tunnistamaan jotain pienempää tai harvinaisempaa kieltä.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 19.49 (EEST)
Löysin netistä lähes identtisen lauseen alofa atu tele mo oe ma le aiga atoe mikä tarkoittaa englanniksi käännettynä Much love to you and the whole family. Eli voisiko tuo alempi lause tarkoittaa jotakin rakkauteen liittyvää? Ja voisiko sitten tuohon Google-kääntäjään lisätä tuon Samoan kielen tai muitakin harvinaisempia kieliä jos siihen pystyy lisäämään joitakin harvinaisia kieliä kuten vaikka sanskriittia?--62.72.229.12 27. syyskuuta 2014 kello 20.07 (EEST)
Jos löytyisi tarpeeksi iso kaksikielinen kokoelma tekstejä vaikka samoaksi ja englanniksi, Google-kääntäjälle voisi opettaa niiden avulla myös samoan. Sehän perustuu pääasiassa isoihin tekstimassoihin ja tilastollisiin menetelmiin. Kielentunnistus on muuten paljon helpompi ongelma kuin kielen kääntäminen: esimerkiksi Translated Labsin kielentunnistin tunnistaa nuo näytteet samoaksi. --Silvonen (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.39 (EEST)
Tuon tunnistimen kanssa kannattaa olla vähän varovainen, sillä jos sille syöttää siansaksaa, se mielellään väittää sitä joksikin kieleksi. Minä kirjoitin "Jahas kaak ususitk pluuwaha hippstuut. Uhuupa diidpol u nah nah kwit." ja sen vastaus oli: "This text seems to be Swahili". --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.47 (EEST)
Sattumalta neljäs yritykseni "Nuh nauh iih puh puh au guhgah gei, au au taps tips." antoi tulokseksi juuri tuon samoan kielen, vaikka en edes yrittänyt sitä. --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.57 (EEST)
No ehkä kirjoitit tietämättäsi swahiliksi ja samoaksi :D Ehkä et sittenkään, sillä "9+7836 43+96 743+69 374+69437 6+43763+4 6" on tuon mukaan saksaa. --Stryn (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.59 (EEST)
"Stryn Savir Silvonen Urjanhai Haltiamieli." → "This text seems to be Marshallese". --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 21.02 (EEST)
Jos tuohon rimpsuun lisää vielä mun käyttäjätunnuksen niin kielikin vaihtuu friisiksi. --MiPe (wikinät) 27. syyskuuta 2014 kello 21.04 (EEST)
Täytyy laittaa vielä tämäkin: "Lammessa uiskentelee tosi iso hauki." → "This text seems to be Samoan" --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 21.35 (EEST)
Mitä uiskenteluun tulee, niin: "Eleven hal úszik a víz alatt" --> This text seems to be Dutch. "Elävä kala uiskentelee veden alla" --> This text seems to be Afrikaans. "Elav kala ujub vee all" --> This text seems to be Fijian. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 22.32 (EEST)
Vähän pidemmillä pätkillä näkyy onnistuvan: "Szabadság, szerelem! E kettő kell nekem. Szerelmemért föláldozom Az életet, Szabadságért föláldozom Szerelmemet." ---> This text seems to be Hungarian.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 22.37 (EEST)
Kokeilin Google-kääntäjän kielen tunnistusta, ja se väitti että "Gort! Klaatu barada nikto!" on jorubaa, "Kreegah! Tarzan bundolo!" baskia, ja "Ash nazg durbatulûk, ash nazg gimbatul, Ash nazg thrakatulûk agh burzum-ishi krimpatul" swahilia. JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 16.03 (EEST)
Tuo Translated labs taas väittää niitä fijiksi, malesiaksi ja tagalogiksi, samassa järjestyksessä. JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 16.12 (EEST)
Ja tämän lisäksi alla mainittu Xeroxin tunnistin väittää niitä indonesiaksi, malesiaksi ja albaniaksi, samassa järjestyksessä. JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 16.14 (EEST)
"Ph'nglui Mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn." on Googlen mielestä kymriä, Translated labsin mielestä samoaa, ja Xeroxin mielestä malesiaa. JIP (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 09.59 (EEST)
"Bah weep graaagnah wheep ni ni bong" taas on Googlen mielestä igboa, Translated labsin mielestä fijiä, ja Xeroxin mielestä tagalogia. JIP (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 16.34 (EEST)
Aiemmin olen joskus käyttänyt Xeroxin tunnistinta, joka taitaa toimia lyhyillä tekstipätkillä paremmin, mutta ei osaa samoaa. --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 08.29 (EEST)

Helsing[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä Helsing tarkoittaa? Onko Helsinki eli Helsingfors nimetty Helsingborgin ja Helsingørin kanssa saman sanan mukaan? --Hinkert Strombloos (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 18.32 (EEST)

Tässä pari ehdotusta; Ruotsin Hälsinglandista alkujaan. --Tappinen (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 18.37 (EEST)
Tuo lienee myös tutkimuskirjallisuuden mukaan vakiintunut käsitys, eli nimi olisi annettu Ruotsin Hälsinglandista tulleiden uudisasukkaiden mukaan. Ks. esim. Saulo Kepsun kirjaa "Uuteen maahan".--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 19.40 (EEST)
Heitänpä tässä aiheen vierestä toisen kysymyksen: Mahtaakohan kauhukirjallisuuden tunnetulla hahmolla Abraham Van Helsingillä olla mitään etymologista yhteyttä mihinkään edellämainituista? En liene ainoa suomalainen, joka on asiaa pohtinut. --Risukarhi (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 22.44 (EEST)
Tällä epäilyttävän näköisellä sivustolla, jota kuitenkin ylläpitää ilmeisesti paljon Draculaa tutkinut tutkija, ei mainita Helsinkiä. Sen sijaan tanskalainen Helsingør on vahva vaihtoehto, sillä Shakespearen Hamletin linna sijaitsee ilmeisesti tuossa kaupungissa. --PtG (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 08.19 (EEST)

Brittien ja muiden Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelleiden verenluovutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut, että jonakin aikana Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelleet eivät saa Suomessa luovuttaa verta. Siis merkitystä tällä on Suomessa paitsi brittimaahanmuuttajille, myös suomalaisille, jotka ovat esim. opiskelun takia tuona aikana asuneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa mutta palanneet Suomeen. Mikä tuo aika on? Jaalei (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 18.06 (EEST)

Mulle asia oli joku aika sitten ajankohtainen, ja selvitin sen tuolta: [5] --Urheilijanuorukainen (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 19.44 (EEST)

Maan magneettikenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi maan magneettikenttä saa kompassin osoittamaan aina pohjoiseen? Ja onko Jupiter ainoa planeetta, jonka napaisuus on päinvastainen eli kompassi osoittaisi siellä etelään? Entä voisiko kompassi joissakin tietyissä paikoissa osoittaa vaikka itään tai länteen olettaen ettei ole paikassa, jossa magnetismi saisi neulan osoittamaan minne sattuu vaikka kompassi olisi ehjä?--62.72.229.12 30. syyskuuta 2014 kello 21.48 (EEST)

Maapallolla tuo riippuu navoista (magneettisista navoista). Voi kuitenkin tapahtua napaisuuskäännös, jolloin magneettiset navat vaihtavat keskenään paikkoja. Taivaankappaleilla, kuten maapallolla, magneettisten napojen ei tarvitse sijaita maantieteellisten napojen kanssa samoissa kohdissa. --Hartz (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 21.59 (EEST)
Käsittääkseni jos on tarpeeksi lähellä Maan magneettista pohjoisnapaa, niin silloin kompassinneula voi osoittaa mihin ilmansuuntaan tahansa sen mukaan millä puolella napaa havainnoitsija sattuu olemaan. Jos taas olisit täsmälleen maantieteellisellä pohjoisnavalla, niin silloin neula osoittaisi aina etelään (siis maantieteelliseen etelään, ei kompassin omaan etelään) riippumatta siitä toimisiko kompassi vai ei. --Risukarhi (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 12.47 (EEST)
Niin tietysti osoittaisi. Maantieteellisellä pohjoisnavalla joka suunta on etelään. JIP (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 12.49 (EEST)
Ei. Tuo, että tarpeeksi lähellä magn. pohjoisnapaa oltaessa kompassi osoittaa sen suuntaan pitää kyllä paikkaansa. Itse asiassa sama ilmiö tapahtuu aina, mutta nousee merkittäväksi vasta lähellä sitä, koska maantieteellisen pohjoisen ja magneettisen pohjoisen (Joka tosin fyysikkomääritelmän mukaan on pohjoisella pallonpuoliskolla oleva magneettinen etelänapa.) välinen kulma nousee suuremmaksi, mitä lähemmäksi mennään. Magneettisella pohjoisnavalla kaikki suunnat eivät kuitenkaan ole maantieteelliseen etelään. Siellä kompassi näyttäisi satunnaiseen suuntaan tai pyörisi. Helpoiten kompassin näyttämää voi pohtia, kun kuvittelee tai etsii käsiinsä pallon, johon merkitsee melko lähelle toisiaan kaksi pistettä. Kompassi osoittaa niistä aina toiseen (magn. napa), mutta maantieteellinen pohjoisnapa (eli karttojen mukaan pohjoinen) on toisessa. Todellisuudessa ongelmaa aiheuttaa mm. kaivokset, jotka voivat vaikuttaa kompassin näyttämään. —Aku506 2. lokakuuta 2014 kello 21.30 (EEST)
En ihan ymmärtänyt, mihin tuo sinun aloituksesi "Ei" viittaa, koska nähdäkseni vain vahvistit samat asiat joista minäkin puhuin (ja kerroit lisää). Kuten huomaat, en ole puhunut missään vaiheessa kompassin lukemasta magneettisella vaan nimenomaan maantieteellisellä navalla. Ja siellä on vain yksi ilmansuunta. --Risukarhi (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 13.50 (EEST)
Näin olikin. Luin itse huolimattomasti. Pahoittelen. —Aku506 3. lokakuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

Aplodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aplodit tarkoittavat yleensä käsien taputtamista jonkin esityksen päätteeksi tai merkittävässä kohdassa. Kuuluuko aplodeihin myös muu äänen aiheuttaminen vastaavassa tilanteessa? Olin katsomassa eilen filharmonista orkesteria ja orkesterin muusikot osoittivat suosiota kapellimestarille ja solistille mm. taputtamalla soittimiaan ja tömistämällä jaloillaan. Muistan myös kuinka Leni Riefenstahlin Tahdon riemuvoitossa HJ:n rumpalipojat pärisyttävät rumpuaan suosion osoitukseksi muiden taputtaessa. --188.67.6.44 3. lokakuuta 2014 kello 11.34 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys. Meidän artikkelimme Aplodi johtaa lähteiltään puutteelliseen sanaan suosionosoitukset, joka taas voi olla vaikka etuuksien jakamista. Tiedon portaissa oleva (heikohko) sivistyssanastoni sanoo: "aplod|eerata (ransk. applaudir) taputtaa käsiään (suosion osoitukseksi). -i kättentaputus.", Eli näillä tiedoilla vastaus olisi: Ei kuulu. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 19.08 (EEST)
Soittajat tömistävät jalkojaan tai taputtavat soitintaan, kun heillä on soitin kädessä eikä normaali taputtaminen ole mahdollista. Varsinkin jälkimmäisestä kuuluu niin vähän ääntä (koska arvokkaita soittimia ei hakata lujaa), että toimenpiteellä on lähinnä visuaalista symboliarvoa. Jos muusikon soitin lepää esimerkiksi telineessä ja kädet ovat vapaina, hän kyllä taputtaa ihan normaalisti. -93.106.123.125 3. lokakuuta 2014 kello 22.40 (EEST)

Vakionopeudensäädin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihin oikea jalka pitäisi laittaa käytettäessä? Autokoulun kävin vuonna 1972. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 18.56 (EEST)

Oikea jalka on lähellä jarrupoljinta valmiina toimimaan nopeasti yllättävässä tilanteessa, mikä on muutenkin oikean jalan tärkein tehtävä ajaessa. Voi sitä kaasupolkimellakin toki pitää. Jos on automaattivaihteet, jaloille voi tietysti kehitellä muunkinlaisia työnjakoja. -93.106.123.125 3. lokakuuta 2014 kello 22.44 (EEST)
Olen lepuuttanut oikeaa jalkaa kaasupolkimella. Varmaan riippuu automallista, mutta meillä siinä voi pitää jalkaa kevyesti rentona ilman, että tulee lisänneeksi nopeutta. --Jmk (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 23.02 (EEST)
Noin minäkin olen tehnyt. Ei ole automaattivaihteita. Aikoinaan opetettiin että vasenta jalkaa ei pidä lepuuttaa kytkimellä ilmeisesti ettei kuluttaisi/rikkoisi sitä. Vasen jalka mahtuu lattialle polkimen viereen. Oikealle jalalle ei ole samanlaista paikkaa. Kaasulla se voi lisätä kulutusta. Jarrulla taas koko systeemi menee pois päältä jos vähänkään painasee. --Höyhens (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 08.44 (EEST) Niin ja jos pitää lattialla, kauhusekunti kasvaa. --Höyhens (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 08.46 (EEST)
Ihmisen hyödyksi kehitetty tekniikka tuo muassaan uusia ongelmia. Ennen oli (esitelmän pitäjien) ongelmana missä pitäisi käsiään [6], nyt pitää niinkin yksityisessä paikassa kuin autossa pohtia tölköttimien plaseerausta. Huh-huh. -Htm (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 09.06 (EEST)
En käsitä, miten kaasupolkimella lepäävä jalka "voi lisätä kulutusta" jos se ei lisää moottorin kierroksia eikä moottoriin menevää pensan määrää. Jos lisäisi niin autohan kiihtyisi. Olen käsittänyt vakionopeussäätimen ja kaasupolkimen yhteispelin toimivan niin, että säätimen säätämää vauhtia / polttoaineen syöttöä / olimitäoli vastaa tietty kaasupolkimen asento. Polkimen painamisella ei ole mitään vaikutusta mihinkään siihen asentoon asti. Siitä asennosta jos painaa vielä syvemmälle, truutataan moottoriin enemmän pensaa ja auto kiihtyy. --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 10.11 (EEST)
Tätä voisi tietysti yrittää tutkia hetkellisen kulutuksen mittarista. Ajetaan tasamaalla tasanopeutta vakkarilla ilman kaasun painamista. Painetaan sitten kaasua hiljalleen syvemmälle siten että auto ei vielä kiihdy. Jos käsitykseni on oikea, ei kulutusmittarin pitäisi värähtää. Vasta kun se tietty kynnys ylitetään, alkaa auto kiihtyä ja kulutus kasvaa. (Mittaustavan ongelma on että hetkellinen kulutus harvoin pysyy kovin pitkään vakiona tasanopeudellakaan, koska aina tulee pientä ylämäkeä ja alamäkeä moottoritielläkin.) --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 10.17 (EEST)
Mulla on vanha Honda CRV, jonka kulutusmittari jysähtää paikoilleen eli toimimasta samalla kun vakionopeuden laittaa päälle. Kaasun painaminen ei aiheuta mitään muuta kuin pörähdyksen, ei auto lähde sen kovempaa. Eli se on vähän kuin tyhjäkäynnillä kaasua painaisi. Ratissa on peukalonappi, jolla voi lisätä sitä vakionopeutta, yksi painallus tuo jotain 1,7 km/h kerrallaan eli suunnilleen seitsemän painallusta tuo 10 km/h lisää. Jarrun painaminen lopettaa automaattisesti vakionopeuden säätimen toiminnan siihen paikkaan. Kytkin samoin kuten myös yksi käsinappula, niin että pois päältä sen saa helposti niinku kyllä pitääkin. --Höyhens (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 07.51 (EEST)
Onpa ihmeellinen vakkari, jos kaasun painaminen pörisyttää moottoria vaikuttamatta kuitenkaan nopeuteen. No, automallit eivät ole veljet keskenään. --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 08.42 (EEST)
Olet Jmk oikeassa, se pörisyttää vain todella kovasti painaessa jolloin nopeuskin nousee. Vedän sen verran takaisin. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 21.48 (EEST)
Sitten voisit ehkä tehdä kuten minä, ja antaa oikean jalan olla kaasulla "kevyesti". Ei se varmaan kulutusta lisää jos ei moottori reagoi siihen mitenkään. (Lattialla en ole uskaltanut pitää ellei tie ole ihan tyhjä, kun lattialta on pidempi matka jarrulle.) --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 21.54 (EEST)
Juu, jarrulle pitää päästä vilhakkaasti. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 23.34 (EEST)

Kansalaisen karttapaikan pohjoismaisia vastineita?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko muilla Pohjoismailla (Ruotsi, Norja) omaa vastinetta Suomen Maanmittauslaitoksen Kansalaisen Karttapaikka-palvelulle? Ihan mielenkiinnosta katselisin tarkempia kuvia kun Googlen satelliittikuvien kuvanlaatu ei miellytä. --Hemuska (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 19.03 (EEST)

http://www.norgeskart.no on erittäin hieno. Joskus koetin hakea Ruotsista, mutta löytyi vain joku hyvin vaatimaton palvelu. Tietääkö kukaan Ruotsin osalta paremmin?--Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 19.13 (EEST)
Ruotsissa on [7]. Minusta se ei ole hyvin vaatimaton, mutta en tiedä miten korkeat kriteerit sinulla on. --Jmk (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 23.04 (EEST)
Ruotsista on Lantmäterietin palvelu Kartsök och ortnamn, josta näkee ilmakuviakin (oikealta ylhäältä Topografisk tilalle valitaan Ortfoto). --Raksa123 (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 23.08 (EEST)
Ja sitten on vielä se Lantmäterietin palvelu. --Jmk (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 23.10 (EEST)

Ei ollut korkeat kriteerit palvelun suhteen, hakusessa oli lähinnä vain Googlen ilmakuvia parempia kuvia tarjoava palvelu. Tuo "Norjan-versio" on hieno, mutta kartta-aineisto latautuu ainakin itsellä tuskallisen hitaasti. Pitää vielä katsoa tuota Ruotsin palvelua kun muilta jutuilta ehdin. Kiitos kuitenkin avusta. --Hemuska (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 22.54 (EEST)

Ei tule nimi mieleen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vanhaa koulussa opetettiin, että fennofiilit olivat suomalaisuusaatteen kannattajia ja fennomaanit taas kaheleita, jotka kuvittelivat että kaikki Finn-alkuiset nimet ja muutkin vieraskieliset sanat olivat suomen perua. Kuka oli tämä ainoa tosi fennomaani, joka käänsi suomalaisia runoja latinaksi, jotta muinaiset roomalaiset osaisivat niitä lukea? --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 19.21 (EEST)

En ole varma ketä tai mitä tarkoitat, mutta ainakaan fennomania ja fennomaanit ei normaaleissa asiayhteyksissä tarkoita mitään tuollaista. Kuvauksestasi tulee ensimmäisenä mieleen Sigurd Wettenhovi-Aspa, jolla oli korkealentoisia teorioita suomalaisen kulttuuripiirin mahtavasta muinaishistoriasta. --Risukarhi (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 23.17 (EEST)
Olisiko Wettenhovi-Aspan kielitaito riittänyt? Ainakin kouluaikoina hän piirteli omien sanojensa mukaan mieluummin ukkeleita seinille kuin luki latinaa. Jusleniuksen harrastukseksi tuo olisi hyvin sopinut, mutta ei hänestäkään tällaista tietoa googlaamalla löytynyt. --Silvonen (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 07.48 (EEST)
Voin toki jossain määrin sekoittaa asioita, mutta 1960-luvun koulusssa fennofilia ja fennomania nimen omaan erotettiin tuollai kahdeksi eri käsitteeksi. Maniahan on jonkin sortin hulluutta. Luultavasti Vettenhovi-Aspa on tämä haettu. Mutta ehkä runojen kääntäminen on sen ajan urbaanilegendaa, (jolle sanalle silloin oli jokin muu vastineensa, mutta sekään ei nyt tule mieleen, ehkä vain juoru tai huhu tai pötypuhe). --Höyhens (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 09.02 (EEST)
Olisiko nimien tuollainen käyttö mahtanut poiketa aikalaiskäytöstä. Voi myös olla että tuo ehkä 1960-luvulla esiintynyt käyttö ei ole myöhemmin yleistynyt. --Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 09.42 (EEST)
Taitaa olla vaikea jo jäljittää. Mutta yhä käy niin etten tule vahingossakaan sanoneeksi suomalaisuusaatteen kannattajaa fennomaani(ko)ksi ellen pidä tyyppiä sekopäänä vaan fennofiiliksi (vrt. slavofiilit) --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 06.05 (EEST)
Olen aika tasan 10 vuotta sinua nuorempi, konservatiivista oppikoulua käymyt ja sanat fennofiili ja slavomaani ovat molemmat minulle yhtä vieraita. Täällä wikissä olen nähnyt nimityksen fennomaanisdepressiivinen. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 06.22 (EEST)
Heh, pediassa voi tietysti nähdä mitä vaan. Tämmöinen pomppasi silmään googlella, mikä lie. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 06.26 (EEST)
KVW: Fennomania. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 06.41 (EEST)
Opetettiinko 1960-luvun koulussa myös sanalle Svekomania vastaava merkitys ("Ruotsalais-hulluus")? Ihan mielenkiinnosta vaan kysyn. Vaikka tuollaisten merkitysten antaminen tuntuu etymologisesti loogiselta, niin itse en ole sellaisesta ennen kuullut. Fennofilia-nimitystä olen kyllä kuullut käytettävän suomen kieleen ja suomenkieliseen kulttuuriin kohdistuneen kiinnostuksen varhaisvaiheesta (siis ennen kuin Snellman ja hänen seuraajansa lisäsivät siihen poliittisen ohjelman, joka vieraannutti useimmat ruotsinkieliset). Joka tapauksessa fennomaanit on yleisesti käytetty nimitys 1800-luvun jälkipuolen suomalaisuusaatteen ja erityisesti Suomalaisen puolueen kannattajista. --Risukarhi (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 14.17 (EEST)
Vähän luulen, että tuossa on ollut kyseessä jokin mitä lie 1960-luvun pedagoginen ohjelma, jolla on haluttu tehdä eroa ajatellulta hyväksyttävyydeltään erilaisiksi nähtyjen kansallisten pyrkimysten välillä. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 14.42 (EEST)
Hyviä pointteja. Nykyinen Wikipedia-artikkeli perustuu Otavan Isoon tietosanakirjaan vuodelta 1968. Artikkeliin on fennofilia ohjaussivuna. No minulla on Iso vuodelta 1932, joten tarkistin asiaa sieltäkin. Fennofiilit ja fennomania tarkoittavat siellä eri asioita. Fennofiilit viittaavat siellä 1700-lukuun ja Taneli Jusleniukseen ja Henrik Gabriel Porthaniin. Fennomaniasta sanotaan mm. suomenkiihko, suomenmielisyys ja että sana esiintyy esimmäistä kertaa vuonna 1810 ruotsalaisessa aikakauskirjassa Lyceum. Ja sitten että fennomaani = suomenkiihkoinen, suomenmielinen. Svekomania on samassa teoksessa ruotsinmielisyys, ruotsinkiihko. – Kouluani en toki käynyt 1930-luvulla, mutta omat opettajani varmaan olivat käyneet. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 23.49 (EEST)
Tarkoitatko että koko fennomania-artikkeli perustuisi Otavan Isoon tietosanakirjaan. Ei perustu. Otavan Isossa on aiheesta kuusi (6) riviä, ja sen sisällön olen minä lisännyt fennomania-artikkeliin lähteistettynä toukokuussa 2011 (nyt lisäsin alkuun myös rinnakkaistermit). Muu artikkeli perustuu osin muutamiin lähteisiin, mutta on pääosin lähteetöntä mielipidekirjoitusta. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 09.13 (EEST)
Juu en edes tarkoittanutkaan että perustuisi kokonaan. Pitäisi olla tarkempi sanamuodoissaan. En käynyt myöskään artikkelihistoriaa läpi. Mietin kyllä että mihinkähän se perustuu ja bongasin lähdeluettelosta Ison. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 22.33 (EEST)

Mainittakoon vielä ihan vaan ihmisten huvitukseksi, että 1860-luvun tienoilla toimi myös vähän aikaa pari keskenään kilpaillutta fennomaanien alaryhmää, jotka tunnetaan (asiakirjallisuudessakin) nimillä jungfennomaanit ja vanhat rehelliset suomalaiset. --Risukarhi (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 18.39 (EEST)

Nokia missio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin Markku Koiviston erottamisesta Nokia-mission johdosta, ja artikkelista ei käy selväksi viitataanko "seksuaalisten rajojen rikkomisella" avioliiton ulkopuoliseen seksuaaliseen toimintaan vai onko homoseksuaalisuudella jotain vaikutusta. Tahtoisin siksi kysyä onko Nokia-missiolla kannanottoja homoseksuaalisuuteen liittyen. --188.67.8.84 6. lokakuuta 2014 kello 00.34 (EEST)

Ilta-Sanomat kirjoitti erottamisesta aikoinaan näin: Nokia Mission erotettu johtaja Markku Koivisto tuli sunnuntaina Tampereella seurakuntansa eteen ja tunnusti tehneensä syntiä sekä pettäneensä vaimoaan. ...- Yksi karkeimmista ja näkyvimmistä on aviorikos miespuolisen kanssa, Koivisto kertoi. IS. 11.9.2011 --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 15.50 (EEST)

suomi-venäjä jääkiekko 2010- 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elikä kaverin kanssa kinaa kyseisistä (otsikko) ajankohdan otteluista, kumpi on voittanut enemmän?  –Kommentin jätti 80.223.95.33 (keskustelu)

Tarkoitatko MM-kisoissa pelattuja (siis ykkösmaajoukkueet) otteluita? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 6. lokakuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Sähköpistokkeet ja verkkovirran jännite eri puolilla maailmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi eri puolille maailmaa on kehittynyt erilaisia variaatioita pistokkeista, pistoketulpista ja verkkovirran jännitteistä? Eivätkö kaikki maailman maat periaatteessa voisi käyttää samaa verkkovirran jännitettä ja pistoketta? Tämä kysymys tuli mieleeni tuossa kun taannoin kävin Italiassa, jonka pistorasioissa on kolme reikää vierekkäin, mutta tavallinen europistoke mahtuu juuri sopivasti niitten ulommaisten reikien väliin. --Hemuska (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 20.55 (EEST)

Kun maailmaa sähköistettiin toistasataa vuotta sitten, kukin maa ja firma toimi tahoillaan eikä ketään kiinnostanut saada siinä tohinassa aikaan kansainvälistä standardia, hyvä kun edes maakohtaisia standardeja. Rakennusala on muutenkin esimerkki toimialasta, jossa jokaisessa maassa tahtoo olla ihan omat rakennusmääräyksensä ja standardinsa. Britanniassa ja Irlannissa saa aina ihmetellä, miksi siellä ei ole sekoitushanoja vaan aina kaksi erillistä. –Kotivalo (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 21.27 (EEST)
Nykypäivänä yhteiseen standardiin siirtyminen olisi kallista, kun pitäisi kerralla uusia kaikki pistorasiat ja melkeinpä uudistaa kaikki sähkölaitteet tai hankkia jokaiseen töpseliin adapteri. Yhteiseen standardiin siirtyminen olisi samankaltainen kallis juttu kuin, että Iso-Britanniassa ja Japanissa siirryttäisiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen, kuten on yleistä maailmassa. Tuollaista International Building Codea on yritetty kehittää rakentamisen yhtenäistämiseksi -- samoin Eurocode. Sekoitushanojen erillisyydessä voi olla jotain tottumukseen viittaavaakin. --Hartz (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 21.44 (EEST)
Asuessani Englannissa 2002 taloaan remontoiva naapuri kertoi, että kuumaveden paine pitää olla pienempi kuin kylmän ja siksi sekoitushanoja ei voi käyttää. Painetta ei taas voi nostaa kun vanhat systeemit ei kestäisi. Siksi suihkuissa on usein powershower joka lämmittää suihkuun tulevan veden sähkövastuksella, vaikka muu lämminvesi olisi boilerin takana. Huom asuimme kerrostalossa, meillä oli silti asuntokohtainen lämminvesiboileri. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 23.47 (EEST)
Suomessa verkkojännitteen nostoon kymmenellä voltilla tarvittiin seitsemän vuoden siirtymäkausi. Kotitaloudet eivät olleet kovin suuri ongelma, sillä tuon verran jännitteet heittävät verkossa normaalistikin. Enemmän taidettiin joutua puljaamaan sähkölaitos ja jakelupuolella. --Otrfan (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Hurjin töpselisekaannus on Japanissa, jossa jännite on erilainen kuin missään muualla ja vaihtovirran taajuus on erilainen maan eri osissa. Japan guide. Työskentelin Englannissa asuessani yhdysvaltalaisessa yrityksessä joka vei laitteita myös Japaniin, ja siellä ajateltiin että japanilaisten ainutlaatuisuus on tapa suojata kotimarkkinoita (no entäs britit ja jenkit; kenen silmässä malka olikaan). --Tappinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 08.01 (EEST)

Joo, voi olla taloudellisiakin syitä. Varmaan Briteissä autoteollisuus säilyi kauempaan kuin olisi ollut tarvetta siitä syystä, että briteillä ratti oli auton oikealla puolella ja itse valmistivat itselleen sopivia autoja? Kai tuollaisessakin toisaalta tulee vastaan se, että tuotantosarjat eivät voi olla kovin suuria -- suuret tuotantosarjat saavutetaan standardituotteella jota voidaan myydä seitsemälle miljardille ihmiselle, ei sellaisella jota voidaan myydä vain 60 miljoonalle ihmiselle. Kumma juttu, että samassa maassa, jossa on hieno postikoodijärjestelmä, ei ole samanlainen verkkovirta kaikkialla. --Hartz (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 16.30 (EEST)
En usko, että eri jännitteellä tai taajuudella juuri saadaan kotimarkkinoita suojattua, sillä ainakaan kulutuslaitteiden tuottaminen eri jännitteille ja taajuuksille ei paljon maksa. Jos maksaisi, niin Japanin oma elektroniikkateollisuus siitä eniten kärsisi vientiä silmälläpitäen. Joissain teollisuuden suurteholaitteissa tilanne voi olla vähän toinen – en tiedä, kun en niitä laitteita tunne. --Otrfan (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Käyttäjäsivusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)> --Hemuska (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 19.58 (EEST)

Julmuus ja pahuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko julmuus sama asia kuin pahuus eli tarkoittaako se pahan tekemistä tai pahana olemista toiselle? Eli voisiko artikkelin julmuus ohjata artikkeliin pahuus?--62.72.229.12 8. lokakuuta 2014 kello 21.43 (EEST)

en:Cruelty. --Thi (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 21.54 (EEST)
Ne ovat eri asioita. --Savir (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 22.38 (EEST)

YouTube-mainokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko YouTubella ohjeita mainoksista videoissa? En tarkoita YouTuben itse näyttämiä mainoksia vaan videoissa olevia logoja tms. Eli jos lataan sinne videon, mitä rajoituksia siinä näkyville tuotemerkeille on? En löytänyt ainakaan sivuston ohjeista tai Googlen kautta mitään aiheesta. 80.222.120.62 8. lokakuuta 2014 kello 23.19 (EEST)

https://support.google.com/youtube/answer/2801979?hl=en Kohdasta "Trademark". --Hartz (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 19.34 (EEST)

Lukumäärän arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan, että kirjassa on S sivua ja kullakin sivulla R riviä. Sanat ovat riveillä kokonaisina (siis ei tavuviivoja sivun laidassa). Tehtävänä olisi arvioda kirjassa olevien sanojen kokonaismäärä satunnaisotannalla esim. seuraavasti: arvotaan sivu, arvotaan rivi ja lasketaan rivillä olevien sanojen lukumäärä. Jonkinlainen arvio saadaan jo suorittamalla koe yhden ainoan kerran, eli kerrotaan valituksi tulleella rivillä olevien sanojen lukumäärä sivulla olevien rivien määrällä ja sen jälkeen kirjassa olevien sivujen määrällä. Arvio tietysti paranee jos koe suoritetaan useamman kerran. Toistokoe johtaa kai seuraavanlaiseen päätelmään: todennäköisyys, että sanojen lukumäärä on N ± n on P %. Tietäisikö joku yksityiskohtaisesti miten nuo rajat lasketaan? Entä miten siinä tapauksessa kun halutaan arvioida, kuinka monta erilaista sanaa kirjassa on? (Tässä tapauksessa tarvitaan kai vielä kolmas arvonta, eli otetaan rivillä oleva satunnainen sana tarkastelun kohteeksi rivillä olevan sanojen lukumäärän sijasta.) --Jarmo Turunen (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 19.31 (EEST)

Tämä palautuu erääseen tilastotieteen perustavimmista tehtävistä (populaatiokeskiarvon estimoiminen otoskeskiarvosta). – Kirjassa on mallin mukaan täsmälleen r = S*R riviä. Jos tiedettäisiin, että riveillä on keskimäärin n sanaa, sanoja olisi yhteensä r*n kpl. Keskimääräinen sanamäärä rivillä eli n on kuitenkin tuntematon. Se on toisin sanottuna "umpimähkään valitun rivin sanamäärän odotusarvo". Odotusarvoa voidaan arvioida satunnaisotannalla: otetaan pieni otos satunnaisia rivejä, lasketaan sanamäärän keskiarvo otoksessa, ja tutkitaan miten kaukana tämä ns. otoskeskiarvo (en:sample mean) voi olla koko populaatiossa vallitsevasta keskiarvosta: katso esim. keskivirhe ja en:Standard error#Standard error of the mean. Käytännössä, kun on tarpeeksi suuri otos, otoskeskiarvo on suunnilleen normaalijakautunut ja kun sen hajonta saadaan laskettua, voidaan arvioida todennäköisyyksiä erisuuruisille poikkeamille. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.20 (EEST)
Lisäkysymys, montako erilaista sanaa kirjassa on, onkin sitten jo aivan eriluonteinen ja vaatii hiukan mutkikkaamman menetelmän. Ks. esim. How can I estimate unique occurrence counts from a random sampling of data? tai Estimating the Number of Unseen Species: How Many Words Did Shakespeare Know?. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.34 (EEST)
Kiitos vastauksista! Käsite keskiarvon keskivirhe on näköjään mainittu myös artikkeleissa Virhe (kokeellinen tiede), Studentin t-testi ja Bootstrap (tilastotiede).--Jarmo Turunen (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 05.23 (EEST)

Metsätilan koko ja suuren metsätilan hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi metsätiloista halutaan tehdä aikaisempaa suurempia? Metsien sisältämien puiden lukumäärä ja kasvunopeus eivät kasva, vaikka olisi kuntien tai maakuntien kokoisia metsätiloja. Jos metsille haluttaisiin vain muutama tai yksi omistaja, niin eikö Suomen valtio voisi omistaa sitten kaikki Suomen metsät, jos suurista metsätiloista ja harvoista omistajista on hyötyä? Suomen metsien puutilavuus kasvaa nopeammin kuin puuta otetaan metsistä -- puun kasvu on suhteessa käyttöön ylijäämäistä (puuta kasvaa enemmän kuin sitä otetaan metsistä). --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.22 (EEST)

Pitäisikö tätä tarkastella puun ostajan ja myyjän näkövinkkeleistä? Tai rahoituksellisesta näkövinkkelistä sikäli mikäli metsän vaatimat investoinnit ovat niin suuria, että tarvittaisiin jotenkin suuremman mittakaavan toimintaa, jotta olisi rahoitusta investointeihin? En kyllä tuotakaan ymmärrä, kun metsän vaatimat investoinnit ovat varmasti likipitäen lineeaarisesti verrannolliset metsän pinta-alaan eli tuplakokoinen metsä vaatii tuplakokoiset investoinnit. Metsätilojen koko ei sinänsä ota kantaa omistajansa rahoitukselliseen asemaan/vaurauteen, mutta varmaankin suuria metsätiloja on useammin varakkailla henkilöillä kuin muilla. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.33 (EEST)
Muutenkin soiset metsät on ojitettu jo montakymmentä vuotta sitten (investoinnit tehty) ja uuden metsän kylvö/istutus tehdään ymmärtääkseeni puun myynnistä saatavista tuotoista. Eli myydään puuta esim. 50K arvosta ja siitä osa investoidaan uuden metsän kylvöön/istutukseen. Rahoituksellinen näkövinkkeli on varmaan väärä suunta. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 09.43 (EEST)
Kysymys on yksinkertaisesti suuruuden ekonomiasta. Metsätila ei ole pelkästään "joku määrä kasvavia puita" (kasvunopeus ei kasva vaikka tiloja yhdistetään), vaan sitä pitää myös hoitaa ja hyödyntää. Hoitokulut ja -investoinnit eivät ole lineaariset. Jos mennään vaikka harventamaan tiettyä yhtä hehtaaria, voitaisiin samalla käydä viereiselläkin hehtaarilla pienellä lisäkululla (ei tuplata kustannuksia). Hankitaan kalustoa yhden hehtaarin hoitamiseen, kalustolla saisi hoidettua toisenkin jne. – Tietenkin suuruuden ekonomia toimii vain joissain rajoissa. Sitten kun tilat ovat "tarpeeksi suuria", ei niitä yhdistelemällä enää saada lisää säästöjä. Siksi esimerkkisi "koko Suomi yhdeksi metsätilaksi" ei tietenkään ole pätevä. – Yleensäkin olisi syytä ymmärtää, että suuruuden ekonomia ei ole mikään universaalilaki ("kaikkea kannattaa aina yhdistää") vaan päinvastoin pitää tarkastella tuleeko suuruudesta etua ja kuinka paljon, ja voihan suuruudesta tulla haittaakin (esim. raskas organisaatiorakenne). Tästä voisit aasinsiltaa edetä esim. julkiseen terveydenhuoltoon tms. julkisiin palveluihin, joissa "jotkut" saavat päähänsä mahtumaan vain ja ainoastaan "kannattaa yhdistää, kannattaa yhdistää", ilman minkään valtakunnan järjellistä analyysiä kannattaako. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.06 (EEST)
Eivätkö hoitokulut ja -investoinnit ole lineaariset? Miten epälineaariset ne sitten ovat? Tehtaissa ja kaivoksissa voitot voivat kasvaa eksponentiaalisesti, kun yksikkökustannukset painuvat alaspäin kun tuotantomäärä kasvaa, mutta en ymmärrä tällaista metsätaloudessa. Metsänomistus on todella kevyesti organisoitua, jos 70-vuotiaalla papparaisella on 30 hehtaarin metsätila. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.44 (EEST)
Metsätiloilla on usein erilaisia maapohjia (lehdosta kalliopohjaan), mikä aiheuttaa sen, että puut eivät kasva joka kohdassa samaa tahtia. Aikaisemmin eli n. 0-150 vuotta sitten puita on kaadettu vain jostakin kohdasta metsätilaa, jolloin samalla metsätilalla on samaan aikaan uutta kasvustoa ja varsinaista tukkipuumetsää. Metsissä myös usein kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua sekaisin tai vähän eri kohdissa. Metsätila ei ole useinkaan maapohjaltaan eikä puustoltaan "tasaista massaa". --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.52 (EEST)
Siis yksittäinen metsätila on usein tilkkutäkki, enkä tajua mitä hyötyä olisi yhdistää kaksi tai kolme tilkkutäkkiä. Jonkinlaisia kustannussäästöjä varmaan olisi saavutettavissa, jos olisi laajoja samanikäisiä puustoja identtisellä maapohjalla, jolloin olisi esim. 1km x 1km tasalaatuinen puusto. Tuota ei kuitenkaan saada aikaan metsätiloja isommiksi yhdistämällä, vaan pitäisi kaataa ensin kaikki puut ja sitten istuttaa/kylvää uusi metsä. Kuitenkin tuossakin luonnollisen rajoitteen asettaa se maapohja, jolle ei mahda mitään (soille on mahdettu jotain, mutta moreeni ja kallio ovat mitä ovat -- varmaan aika kalliiksi tulisi operaatio "maan tasoittaminen"). --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.59 (EEST)
Ja vaikka kaksi vierekkäin sijaitsevaa metsätilaa olisivat samanlaisella maapohjalla, mutta ne on kaadettu ja kylvetty/istutettu eri aikoihin, niin toinen on vaikkapa 30 vuotta kasvussa edellä kuin toinen. En äkkiseltään keksi mitä hyötyä on yhdistää kaksi metsätilaa, joista toinen on 30 vuotta nuorempaa puustoa kuin toisessa... No, metsän omistaja voisi saada tuloa tasaisemmin kuin 120+ vuoden välein... --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.15 (EEST)
Maallikkona arvelisin yhdistelystä olevan käytännön hyötyä, vaikka palstat eivät olisi aivan konkreettisesti vierekkäin, vaan lähellä toisiaan. Kun yhdistät kaksi tilkkutäkkiä, voit ehkä samaan aikaan myydä kummastakin tilkkutäkistä puuta, siten että kyseiset palstat ovat "vain" kilometrin päässä toisistaan saman metsäautotien varrella, tai edes "vain" viiden kilometrin päässä (eikä viidenkymmenen). Pienentää koneiden siirtokustannuksia, sama tukkirekka pääsee hakemaan jne. Ja kun yhdistetään tarpeeksi monta tilkkutäkkiä, kyllä siitä syntyy jo yhtenäisempiäkin alueita (vrt. yhteismetsät, joilla voi olla tuhansia hehtaareja kohtuullisen rajatulla alueella). – Todellinen kannattavuuslaskenta yhdistelylle edellyttäisi kuitenkin yksityiskohtaista tarkastelua, ei sitä voi näin yleisluontoisesti tehdä. On se kannattavuuden paraneminen kyseenalaistettukin: ”Perinteisesti on ajateltu, että metsäomaisuuden tuotto paranee tilakoon kasvaessa. Kovin vahvaa tutkimusnäyttöä tästä ei kuitenkaan ole”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Esa-Jussi Viitala. [8] Toisella kannalla eräs yli tuhannen hehtaarin yksityisomistaja: Hän on koonnut puunostajankin kannalta isoja alueita, joilta korjuu käy kätevämmin ja taloudellisemmin kuin hajapalstoilta. Kärkkäinen myy hakkuuoikeuksia. Tämäkin helpottaa puun ostajan toimintaa. Näin tukista ja massapuusta voi saada keskimääräistä korkeampia myyntihintoja. [9] Totuuksia on varmaan monta. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.44 (EEST)
Puusta saatava hinta on varmaan tavallaan vakio ja se mihin yhdistely vaikuttaisi olisivat kustannukset? Puun hinta ei yhdistelemällä nouse, vaan se määräytyy markkinoilla ja metsänomistajan otettava se "annettuna". Yhdistelyn pitäisi alentaa kustannuksia, jotta siitä olisi taloudellista hyötyä. Kyllähän sinänsä yksi 70-vuotias papparainen voisi omistaa 300 hehtaaria metsää 30 hehtaarin sijaan, että olisihan se sinänsä tehokkaampaa ja jos 300 hehtaarin metsätilalla olisi useammin kuin 120-vuoden välein päätehakkuita, niin tuo voisi olla "ammattimaista". Varmaan silti varsinaiset työt tekisivät palkatut ammattilaiset? Toisaalta koneet voitaisiin vuokrata ja työt tehdä itse, varsinkin jos metsää on enemmän kuin 300 hehtaaria. Kustannuksia saadaan alaspäin ammattimaisella toiminnalla, jossa yksi mies tekee kaikki työt vuokrakonein... --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 17.30 (EEST)
"Tavallaan vakio" tarkoittaa ilmeisesti suomeksi "ei vakio". --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.40 (EEST)
Markkinahinta on harvoin vakio. Ehkä nyt sain selvitettyä mysteerin. Silti minua vielä ihmetyttää se, että jos kyse olisi vain metsänomistajien voitoista ja siis tuotantokustannuksista, niin ei puhuttaisi niin paljon kilpailukyvystä ym. Metsänomistajilla olisi kyllä suuremmat metsätilat, jos siitä olisi heille oikeasti merkittävää hyötyä (ei taida olla). Ehkä loppujen lopuksi on tarkasteltava puun ostajan näkövinkkelistä, sillä metsäteollisuudelle olisi hyväksi mahdollisimman halpa raaka-aine, ja sen saannista halutaan olla varmoja, isoja metsätiloja joista kaadetaan ja kärrätään kerralla paljon, mielellään vielä ylitarjontaa puusta, niin sen hinta romahtaa. Siksi taidetaan puhua kilpailukyvystä ja metsätilojen keskikokoa verrataan Ruotsiin. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.47 (EEST)
No niin no kun taas kilpailukyvystä puhutaan sen takia että metsäteollisuus on vientivetoista ja yleensä sillä halutaan vain palkkoja ja tässä tapauksessa kantohintoja alas koska metsästä saatavien tulojen väheneminen ei vaikuta kovin paljon kuin kotimarkkinakysyntään, joka siis on yhdentekevä sille teollisuudenalalle. Monille muille aloille se taas ei ole yhdentekevä. Ja sitäpaitsi on yleinen harhaluulo että Suomi elää viennistä. Suomi elää omasta tuotannosta ja tuonnista. Vientiä tarvitaan vain siihen, että sillä maksetaan tuontia. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 00.33 (EEST)
Aamen. Suomi on taloutena paljon tuova, verrattuna moneen muuhun maahan. Siksi Suomi tarvitsee paljon vientiä. Viennin ja tuonnin täytyy olla periaatteessa tasapainossa. Mutta periaatteessahan Suomen vienti voisi olla vaikka henkilöautoja, junavaunuja tai videopelejä, että eihän sinänsä Suomi tarvitsisi edes metsäteollisuutta. Toki metsäteollisuus on kokonaistuotantoon ja vientiin "hyvä lisä". Metsäteollisuuden intresseissä olisi saada Suomesta ilmaista puuta ja maksaa suomalaisille metsäteollisuuden työntekijöille pieniä palkkoja, kunhan metsäteollisuusyrityksillä voitot ovat riittävät. Suomen metsäteollisuutta voi verrata Afrikan kaivoksiin tai Väliamerikan banaaniplantaaseihin. --Hartz (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 12.15 (EEST)
Suomen alkuperäinen mielenkiinto vientiin kai liittyi siihen, että kotimarkkinat olivat niin pienet, että ei oltaisi saavutettu suurta myyntiä ja tuotantovolyymia vain kotimarkkinoille tuottamalla. Siksi Suomi on ottanut jo 1800-luvulta alkaen teollisuudessa vientiorientaation, sillä kymmenkertaisilla tuotantovolyymeilla yksikkökustannus saadaan riittävän matalaksi ja hinta kilpailukykyiseksi. Tavallaan ylimääräinen tuotanto on täytynyt aina "dumpata" ulkomaille. Tämä Suomen kotimarkkinan pienuus on toki ajankohtaista tänä päivänäkin. --Hartz (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 12.18 (EEST)
Aloitusviesti herättää kysymyksiä. "Miksi metsätiloista halutaan tehdä aikaisempaa suurempia?" Kuka haluaa? "Jos metsille haluttaisiin vain muutama tai yksi omistaja, niin eikö Suomen valtio voisi omistaa sitten kaikki Suomen metsät." Kuka haluaa, että kaikilla Suomen metsillä olisi vain muutama tai yksi omistaja? Miten Suomen valtio käytännössä saisi omistukseensa kaikki maan metsät? Metsien omistajat ovat yksityisiä ihmisiä, joiden omaisuudella on omaisuudensuoja. Onko lakiin perustuvia perusteita pakkolunastaa kaikki metsät koko valtakunnassa vai päästäänkö tulokseen kommunistisen vallankumouksen kautta? – Kuohatti 18. lokakuuta 2014 kello 14.51 (EEST)

Puiden valmistautuminen talveen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihinköhän artikkeliin sopisi parhaiten tieto siitä, miten lehtipuut valmistautuvat talveen? Tiede-lehden nrossa 10/2014 on lyhyesti koivun valmistautumisesta talveen. Lehden mukaan koivun lehdet eivät kellastu ja putoa alhaisen lämpötilan vuoksi (kuten yleisesti luullaan), vaan yön pituuden vuoksi. Pitenevät yöt käynnistävät prosessin. Suomen pohjoisosassa neljän tunnin yönpituus käynnistää prosessin, Suomen eteläosassa prosessi käynnistyy kahdeksan tunnin yönpituudella. Tästä kai on pääteltävissä, että vaikka lämpötila pysyisi +20-asteen paikkeilla koko talven, lehtipuut kuten koivu silti kellastaisivat lehtensä ja pudottaisivat ne, sillä "päivät ovat lyhyitä ja yöt pitkiä"? --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 09.25 (EEST)

Ruska, Lehtipuut tai molemmat? – Haltiamieli 15. lokakuuta 2014 kello 14.16 (EEST)
Olen joskus kaupungissa empiirisesti pannut merkille, että katulampun vieressä oleva koivu saattaa säilyttää katulampun lähellä olevassa oksistonsa osassa lehtenä pidempään. --Urjanhai (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.57 (EEST)
Olen pannut saman merkille katulampun pylvästä pitkin kiemurtelevasta köynnöksestä. Tuota Tiede-lehden selitystä vastaan kyllä sotii sekin, että läheisen lammen lähellä osa lehtipuista kellastuu varhemmin kuin muut -- sinänsähän yön pituus on kaikille lammen ympärillä kasvaville puille prikulleen sama. --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.03 (EEST)
Sinulle puiden tarkkailijana tämä varmaan ei ole uutinen, mutta jottei asia jäisi vaivaamaan mahdollisia muita niin muistetaan että eri puulajit ja niiden alalajit kellastuvat eri aikaan eikä jotkut kellastu ollenkaan kuten leppä. Koivun lajeista hieskoivu pudottaa lehdet aikaisemmin kuin rauduskoivu, keväällä rauduskoivu on lehdessä ennen hieskoivua. --Koivu ja tähti (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 07.48 (EEST)

Nimitys nainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko nimitys nainen siitä, että nainen on ihmisenä puolinainen? Mies on ihmisenä kokonainen, jolloin sitä ei tarvitse erikseen mainita? --Hartz (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 06.14 (EEST)

Ei varmaankaan, mutta sana on samaa sukua kuin naiminen.[10] --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 06.19 (EEST)
Havaitsit varmaan, että sanat puolinainen ja kokonainen sisältävät molemmat päätteen -nainen. Samoin lukuisat muut adjektiivit. Kiinnostavampia tapauksia ovat varmaan sellaiset kielet, joissa naista tarkoittava sana vaikuttaisi olevan johdettu miestä tarkoittavasta sanasta (esim. englannin kielen man ja woman). --Risukarhi (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 17.27 (EEST)

Vähittäiskaupan sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Big-box store taitaa kääntyä usein suurmyymäläksi, vaikkei tässä suomennoksessa olekaan mukana tuota laatikkomaisuutta. --Silvonen (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 19.29 (EEST)
Minua kiinnostaa erityisesti se, että jos haluaa sanoa "ei liike kauppakeskuksessa, vaan oma erillinen rakennus omalla tontilla ja parkkipaikalla". Esimerkiksi Walmartit ovat omissa erillisissä rakennuksissa ja niillä on omat tontit ja omat parkkipaikat kyseisillä tonteilla. Sen sijaan monet vaatekaupat ovat liikkeitä kauppakeskuksissa, jotka omistavat rakennuksen ja tontin liikkeiden yhteisine parkkipaikkoineen. --Hartz (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 05.20 (EEST)

Teoksen nimeäminen sen alun mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko teoksen nimeämisellä sen alun mukaan jotain termiä? Esimerkiksi Gilgameš-eepokseen viitattiin aikanaan sen alkulauseen "Ken kaiken näki" mukaan ja monia lauluja nimitetään ensimmäisen riimin mukaan, kuten Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. --87.95.148.193 18. lokakuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Kaisaniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaisaniemenkatu in the evening.jpg

Mitä ihmeen valaistuja tötsiä Helsingin Kaisaniemessä on? Niitä on ainakin vihreä ja sininen. Otin siitä vihreästä kolme vuotta sitten kuvan, se on tässä oikealla, kuvan vasemassa laidassa. Mitä ne oikein ovat? JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 20.51 (EEST)

Veikkaisin, että metroasemalle johtavan hallin kattoikkunoita, jotka toimivat samalla tilataideteoksina. Nuo rakennettiin kai silloin 1990-luvun puolivälissä metroaseman rakentamisen yhteydessä. Oiskohan esikuvana toiminut se Louvren pihalla oleva lasipyramidi? Näiden alle ei varmaan kuitenkaan ole haudattu temppeliherrojen aarretta. --Risukarhi (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 21.00 (EEST)
Kaisaniemi blue neon tetrahedron lightwell.jpg

Valokuiluja ovat ja niissä on värilliset neonputket. Tässä on kuva Commonsista sinisestä sisältä katsottuna. Ja aseman nimihän on muuttunut, se on nykyään Helsingin yliopisto. --Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 21.36 (EEST)

Jos pieni nipotus sallitaan, niin kukaanhan ei puhunut Kaisaniemen metroasemasta. Nimestään huolimatta asema sijaitsee yhä Kaisaniemessä, ei Helsingin yliopistossa. :) – Kuohatti 19. lokakuuta 2014 kello 21.57 (EEST)
Siellä Kaisaniemen metroaseman seinässä on myös jotain neonvalotsydeemiä. Varmaan samoihin aikoihin asennettu ne neonvalot sinne tunneliin kuin näihin pyramideihin... --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 06.38 (EEST)