Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Lasten ampumaharrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksän vuotias lapseni tahtoisi harrastaa ammuskelua, mutta minulla ei ole mitään tietoa lasten ampumaharrastuksista. Voiko lapset päästä esim. johonkin metsästysseuraan vaikka perheenjäsenet tai sukulaiset eivät harrasta ampumista? --178.55.128.154 24. syyskuuta 2014 kello 17.21 (EEST)

Varmaan parempi odottaa yhdeksän vuotta, niin pääsevät armeijaan leikkimään. Lapset voivat kyllä ammuskella imukuppinuolia, kuulia ym. muovisilla leikkipyssyillä. Kannattaa googletella kuula-aseita (airsoft), ne ovat ainakin usein 10-15-vuotiaiden poikien mieleen. Toinen vaihtoehto voisi olla värikuulasota (paintball-sota). Jousipyssyt ja varsijouset ovat ymmärtääkseni kaikille sallittuja, mutta niiden nuolet ovat oikein osuessaan tappavia. Suosittelisin leluja ja armeijan odottamista. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.14 (EEST)
Eikös airsoftit ole kiellettyjä alle 18-vuotiailta? --Pitke (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 11.59 (EEST)
Airsoft ei ole kiellettyä alle 18-vuotialta, mutta aseen myyminen alanikäiselle on laitonta ilman huoltajan lupaa. --Zunter (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 16.00 (EEST)
Suomessa kaikki on kiellettyä. Vain hengittää saa ja hengitysilma on ilmaista. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 13.04 (EEST)
Muistelisin jostain, että metsästysseuroissa on ikärajat, olisiko ollut jossain rippikouluiän tienoilla, en muista varmasti.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 13.09 (EEST)
Tätä itsekin muistelisin. Jos en ihan väärin muista, 15-vuotias voi saada rinnakkaisaseluvan, jos täysi-ikäisellä sukulaisella on aselupa. --101090ABC (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 13.11 (EEST)
Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen ampumaseuraan. Niissä pääsevät myös lapset ampumaan. Tutustuminen kannattaa aloittaa täältä: http://www.ampumaurheiluliitto.fi/ --LCHawk (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 18.51 (EEST)
Onko mitään syytä päästää pikkulapsia ampumaan? Tuo rippikouluikä vaikuttaa näin suomalaisen maallikon silmiin huomattavasti järkevämmältä.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.45 (EEST)
Kannattaako ylipäätään kannustaa aseiden käyttämiseen? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 19.48 (EEST)
"Me lahtarikaartin laitamme ja kaikki tapamme". - Se on kai kokemus siitä, kun viimeksi oli kova iili aseiden käyttöön muuhun kuin metsästystarkoitukseen. Joissakin maissa sisällisodista on ehtinyt kulua enemmän aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.14 (EEST)
Kouluampumisista minä olisin huolissani. Suomi taitaa johtaa maailmaa kouluampumisissa (eniten kouluampumisia tai sellaisissa kuolleita per väestö)? --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 20.18 (EEST)
Ja kouluampumisiahan ehkäistään kieltämällä lasten ampumaharrastus? Jostain mystisestä syistä näistä kouluampujista kukaan ei ole ollut aktiiviammunnanharrastaja esim. olympialaisissa kilpailtavissa ampumalajeissa. Voisiko sittenkin olla toisin päin, että harrastaminen sääntöjen puitteissa opettaisi aseiden oikeaa ja turvallista käsittelyä ja tätä kautta ehkäisisi kouluampumisia?--LCHawk (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 19.11 (EET)

Nimitys nainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko nimitys nainen siitä, että nainen on ihmisenä puolinainen? Mies on ihmisenä kokonainen, jolloin sitä ei tarvitse erikseen mainita? --Hartz (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 06.14 (EEST)

Ei varmaankaan, mutta sana on samaa sukua kuin naiminen.[1] --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 06.19 (EEST)
Havaitsit varmaan, että sanat puolinainen ja kokonainen sisältävät molemmat päätteen -nainen. Samoin lukuisat muut adjektiivit. Kiinnostavampia tapauksia ovat varmaan sellaiset kielet, joissa naista tarkoittava sana vaikuttaisi olevan johdettu miestä tarkoittavasta sanasta (esim. englannin kielen man ja woman). --Risukarhi (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 17.27 (EEST)
Taitaa olla huumorimielessä tehty kysymys. Silkkaa sattumaa on tuo nainen-sanan ja monien adjektiivien lopun samanlaisuus. Mielenkiintoista on, että aikoinaan nainen oli halventava sana, ehkä sen tapainen kuin nykyään akka tai naikkonen. Neutraali oli sana vaimo, jolla oli laajempi merkitys kuin nykyään, ei vain naispuolinen puoliso, vaan kuka tahansa (aikuinen) naaraspuolinen ihminen. Jaalei (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 14.57 (EET)
Lisätään vielä, että vaimo-sana oli samalla tavalla kaksimerkityksinen kuin mies-sana nykyäänkin. Mies-sanan laaja merkitys on (aikuinen) urospuolinen ihminen ja ahtaampi merkitys aviomies. Samoin vaimo-sanan laaja merkitys oli (aikuinen) naaraspuolinen ihminen ja ahtaampi merkitys aviovaimo. Jaalei (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 15.01 (EET)

Teoksen nimeäminen sen alun mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko teoksen nimeämisellä sen alun mukaan jotain termiä? Esimerkiksi Gilgameš-eepokseen viitattiin aikanaan sen alkulauseen "Ken kaiken näki" mukaan ja monia lauluja nimitetään ensimmäisen riimin mukaan, kuten Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. --87.95.148.193 18. lokakuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Englanniksi aloitussanat ovat incipit, ja en-wikissä (en:Incipit) on juttua niiden käyttämisestä teoksen nimenä. Sitä, että nimetään alkusanojen mukaan, saatetaan nimittää incipit naming, naming by/for incipit tms. Esimerkiksi näin (löydös netistä): "Accordingly, following the common incipit naming system of ancient times, the name of the book of Exodus in Hebrew is “These are the Names”." Suomenkielistä vastinetta ei ole näkynyt. --Jmk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 15.51 (EET)

Alkoholismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko alkoholismi sairaus vai päihderiippuvuus? Esimerkiksi syövästä ei voi parantua omalla päätöksellä, mutta alkoholismista voi parantua vain ja ainoastaan omalla päätöksellä. Näin luin, tiedä en. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 17.01 (EEST)

Miten alkoholismiin voi sairastua? Tarttuuko se? Voiko torstaina vain herätä aamulla ja todeta, että "pahus, alkoholismi iski"? --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 17.05 (EEST)
Vitsiniekalle voi tulla yllätyksenä, mutta on paljonkin sairauksia, jotka eivät tartu. --Jmk (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 03.46 (EEST)

Lapsen kuvat Facebookissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka vanhana lapsi saa lain mukaan päättää, että vanhemmat eivät saa laittaa valokuvia hänestä Facebookkiin tms. nettiin? Tästä ei varmaan ole mitään suoraa lainsäädäntöä olemassa, mutta onko jotain pykälää, jota voisi tulkita? Vai onko se iästä riippumatta ylipäätään mahdollista ilman lapsen suostumusta? --Marxilainen (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 15.43 (EEST)

Jos lapsen kuvalla tarkoitetaan vanhempien ottamaan kuvaa lapsesta, vastaus on ei koskaan. Toista esittävän kuvan saa julkaista, jos se ei ole halventava tms. Jos tarkoitetaan lapsen ottamaa kuvaa, en tiedä. 85.76.22.120 25. lokakuuta 2014 kello 02.19 (EEST)
Jos haluat toisesta ottamasi kuvan laittaa Facenookkiin tai johonkin muualle, niin eikös siinä kuitenkin toisen suostumus täydy olla.. Miten sitten tuossa tulkitaan oman lapsen kuvien kohdalla, niin en tiedä..--Veli Himmeä (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 14.34 (EEST)
Olet väärässä. Toisesta otetun luvan julkaisemiseen ei lähtökohtaisesti tarvita kuvattavan suostumusta. 85.76.65.59 2. marraskuuta 2014 kello 16.52 (EET)
Julkisella paikalla totta. Mielenkiintoinen kysymys kyllä, voiko kotioloissa vailla toisen suostumusta otetusta kuvasta ajatella, että se on salakuvausta. Olettaen, että molemmat, kuvaaja ja kuvattu, asuvat ko. sijainnissa. --Päinä Napi (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 23.31 (EET)

Ongelma firefox-selaimessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aukaisin firefox-selaimen (MacBookilla) ja jostain syystä etusivuksi oli tullut yahoo-hakukone, osoiterivin vieressä oleva google-haku oli muuttunut yahoo-hauksi ja samalle riville, jolla osoiterivi ja hakukonerivi ovat oli ilmestynyt pieni ebay-nappi, joka johtaa ebay-sivulle, kun sitä painaa. Osasin vaihtaa hakukoneen takaisin googleen ja etusivun ennalleen, mutta en osaa poistaa tuota ebay-nappia. Osaisiko joku neuvoa? Ja osaisiko joku sanoa mistä tämä johtuu, onko koneeseeni iskenyt joku virus? --87.95.24.218 25. lokakuuta 2014 kello 14.26 (EEST)

Todennäköisesti tullut jonkin tietokoneelle asennetun ohjelman mukana. Monta kertaa niissä on valmiiksi valittuna jokin "asenna Yahoo-työkalupalkki" -tyylinen asetus vähän piilossa, jota ei välttämättä aina tule huomattua. Ebay-napista en osaa sanoa, ehkä jokin selaimen lisäosa, katso löytyykö Firefoxin valikko -> lisäosat (tai suoraan osoiteriville about:addons) mitään ebayhin liittyvää. --Stryn (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 14.39 (EEST)

Mulla on suomenkielinen firefox, mutta löysin "lisäosien hallinta". Sieltä ei löydy mitään ebayhin tai yahoon viittaavaa. Huomasin, että myös kun avaa uuden sivun, niin siinä on yahoo-haku kun ennen oli google. --188.67.239.87 25. lokakuuta 2014 kello 22.11 (EEST)

Yhtyeet, joiden jäsenillä on sama "sukunimi"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen törmännyt muutamiin tapauksiin yhtyeistä, joiden jäsenillä on taiteilijanimissä sukunimenä yhtyeen nimi. Esimerkiksi Ramones (ja monet ns. ramo-punk bändit) tai Viikate. Onko tällä tavalla joku tausta tai historiallinen syy, vai matkitaanko näissä tapauksissa Ramonesia tai jotain aiempaa bändiä? --188.67.68.113 26. lokakuuta 2014 kello 13.12 (EET)

60-luvulla The Walker Brothers oli vastaavan tyyppinen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 14.02 (EET)

Susanna Koski Wikiquotesiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)>

Moi! Lisäsin lainauksia Susanna Koskelta tänne ja toivoisin, että joku käy ne hyväksymässä, koska tuo lähteenä käytetty TV-ohjelma on areenassa katsottavissa enää viisi päivää. --87.93.49.197 26. lokakuuta 2014 kello 21.25 (EET)

Ei ole mitään "hyväksyntää" käytössä, vaan lisäämäsi tekstit näkyvät ja pysyvät siellä, ellei joku muu niitä sitten ala poistelemaan. --Stryn (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 21.56 (EET)
Millä periaatteilla noita joku muka saa poistaa? Jos kohde puhuu sammakoita/muuten tyhmiä/poistajan vakaumuksen vastaista tekstiä/väärällä tavalla kontekstistä irroitettua? PR-koneisto on tässä mainostanut, eli näyttää puhtaasti fiwikin käyttämiseltä vaalityön tekemiseen. Kuuluuko nämä oikeasti fiwikiin? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 12.48 (EET)
Jospa asia ratkaistaisiin nyt muualla kuin fiwikissä. Nuo eivät taida siis olla Wikipediassa vaan Wikisitaateissa, joka on toinen projekti ja joka ei ole fiwiki. Nuo lausahdukset eivät kuulu Wikipediaan ollenkaan. Ei niitä täällä olekaan. Linkki johtaa Wikisitaatteihin. Wikisitaateilla on ylläpito ja hieman nollaa suurempi muokkaajayhteisö, joten päätös sitaattien kohtalosta tehtäneen siellä. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 13.52 (EET)
Eikö Wikiquotes ole Wikipedian jatke, samaa mediaperhettä, vain huomattavasti vähemmän aktiivinen? Jos jättäisin toiveeni jonnekkin Wikiquotesiin, niin sitä tuskin huomaisi kukaan ennen kuin ohjelma on poistunut Ylen Areenasta. Uskon, että ainakin lähes kaikki Wikiquotesia muokkaavat muokkaavat myös Wikipediaa. --87.93.151.241 27. lokakuuta 2014 kello 14.06 (EET)
Ei tämä ole mikään Sanoma Osakeyhtiö tai mediaperhe. Kukin vapaaehtoinen käyttäjä muokkaa mitä haluaa. Wikisitaatit on sisarprojekti, jossa ei ole juuri ketään. Jos kysyy pienten projektien kahvihuoneissa jotain, siihen ei luultavasti vastata koskaan. Asia ei korjaannu siten, että tullaan Wikipediaan saman asian kanssa, koska meitä ei täällä kiinnosta. Moni tuollainen sisarprojekti on joskus vuosina 2004–2006 polkaistu pystyyn hienona ideana, mutta sitten niiden käyttäjäkunta joko jää pieneksi tai vähenee dramaattisesti alkuhuuman jälkeen. Sitaatteja ei nyt vain voi tarkastaa missään eikä niitä voi mitenkään merkitä tarkastetuksi. Keskustelusivulle voivat nimimerkit halutessaan käydä kirjoittamassa todistuksia siitä, että ovat ohjelman katsoneet ja vahvistavat, että noinhan tuo sanoi ääniraidan mukaan. Asia ei kuitenkaan edelleenkään kuulu tänne. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 14.31 (EET)
En nyt tiedä tarkalleen mediaperheen määritelmää, mutta oletin, että se voi tarkoittaa myös ei-kaupallista mediaa. Tämä on nyt "Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan" -palsta, eli ei kai ole enää ongelmaa siitä, ettei asia kuulu tänne? Ja jos asia ei sinua kiinnosta, niin eikö ole hieman yleistävää puhua koko Wikipedian puolesta, kun "kukin vapaaehtoinen käyttäjä muokkaa mitä haluaa"? En usko, että kovin moni, joka muokkaa wikisitaatteja, ei muokkaisi myös Wikipediaa. --87.93.151.241 27. lokakuuta 2014 kello 14.52 (EET)
Täällä oli aiemmin eräs juttu, jossa sisarprojektin asioita tuotiin paljonkin tänne. Yhteisön enemmistö oli sitä mieltä, että Wikipediassa ei voida ratkaista toisten projektien asioita eikä ongelmia, joten tuo "ei meitä kiinnosta" ei ole ainoastaan minun yksityinen mielipiteeni. Täällä ei kuitenkaan voida päättää mitään siitä, millaisiksi Wikisitaattien käytännöt muodostuvat. Jos joku nyt keksii keinon tarkastaa nuo mainitut sitaatit ja vieläpä merkitä ne jotenkin vahvistetuiksi Wikisitaateissa, niin terve menemäst sitten Wikisitaatteihin. Täällä Wikipedian puolella emme voi kuin keskustella vapaasti tästä asiasta. Kukaan wikipedisti ei ole tästä Wikipedian puolella kiinnostunut, mutta ihmiset käyttäjätunnusten takana voivat olla hyvinkin kiinnostuneita asiasta, jolloin heidän täytyy mennä Wikisitaatteihin tekemään asialle jotain. Asia on nyt tuotu esille täällä, joten katsotaan, mitä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 16.40 (EET)
Toivoinkin, että joku kävisi ne tarkistamassa siksi, että nyt ne ovat tarkastettavissa, mutta ensi viikolla eivät enää. Ensi viikolla siis joku voisi aivan hyvin väittää, että olen keksinyt itse sen, mitä olen Koskelan suuhun laittanut ja poistaa tiedot. Mutta jos joku tarkistaa ja vahvistaa tiedot, niin silloin se ei ole mahdollista. --87.93.151.241 27. lokakuuta 2014 kello 13.56 (EET)
Sitaattien paikkansapitävyyden vahvistamis- ja tarkastamisprosessi kuulostaa hyvinkin järkevältä. Sen toteuttaminen vain ei kuulu Wikipediaan vaan toiseen projektiin. Tällä hetkellä projektit luottavat lähdemerkintöihin eli siihen, että tieto on johdettavissa sen lähteeseen. Jos Internetissä oleva lähde poistuu, tiedosta tulee valitettavasti teknisesti lähteetöntä. Mitään vahvistamisprosessia ei ole Wikipediassa, mutta Wikisitaatteihin tuo saattaisi sopiakin. Asia tulee ottaa esille Wikisitaattien kahvihuoneessa. Wikipediassa ei voida mitään sille, että Wikisitaattien muokkaajayhteisö on niin pieni. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 14.00 (EET)
Mikä ihmeen hinku PR-toimistolla on käyttää jatkossa ihan wikipediauskottavia sitaatteja tulevalta (?) kykypoliitikolta. Helposti höynäytettävät eivät tosiaankaan osaa tehdä eroa wikin ja wikipedian välillä. Esim. minä en osannut tiedostaa, että wikiquotesit ovat luotettavuudessa lähinnä höpöä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 16.07 (EET)
Eiväthän ne ole sen enempää höpöä kuin mikä kunkin siellä olevan muokkauksen lähteistys ja tarkistettavuus. Yhtä lailla muokkaukset Wikipedian puolella ovat tai eivät ole luotettavuudeltaan tai muuten höpöä samoin perustein.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 17.06 (EET)
Joo totta. Lähinnä höpökulttuurien (= ei vakavasti otettava osa populaareista kulttuureista) osalta fiwikissä ollaan jo sirrytty käytännössä ei-luotettavaan eli ei-lähteistettyyn tai hömppälähdelähteistettyyn tiedottamiseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 11.48 (EET)

Afterburner Hot Dog Edition II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaako kukaan sanoa, kuinka tulinen Helsingin Jätkäsaaren Little Big Cafen Afterburner Hot Dog Edition II oikeasti on? Haluaisin käydä kokeilemassa sitä, mutta ihan liian tulinen ruoka on minulle liikaa. Vertailun vuoksi, syön ravintoloissa jalapeñoja mennen tullen, ja Kotipizzan Pizza Mexicana ei ole mielestäni tarpeeksi tulinen, joten laitan siihen vielä reilusti Tabascoa päälle. Sen sijaan Chico'sin Hot and Spicy Burger on jo niin tulinen, että pystyn kyllä syömään sen, mutta joudun välittömästi syömään jäätelön jälkiruoaksi ja siltikin se vielä tuntuu vatsassa. Gringos Locosin Hamburguesa a la Diabla oli minulle liian tulinen, jouduin jättämään sen kesken. Mihin väliin tämä Afterburner Hot Dog Edition II sijoittuu? JIP (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 22.01 (EET)

Wikipedian (Commons) ongelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Miten löydän tuolta "commons" osiosta musiikki filut suoraan? Elikkäs kokeiltu "music/Sounds/ ogg files" jne... mut silti tulee jotain kuvia vain... pitäs löytää niinku "music by user" tyylillä. <---kyseinen haku ei wörki... apuja.  –Kommentin jätti 88.114.115.239 (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 12.32‎ (EET)

Etsitkö kenties jotain tällaista: Commons:Category:Audio files of music? Jafeluv (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 12.38 (EET)
Ja tiedostyypin mukaan voit hakea hakusanoilla tähän tapaan "jazz AND intitle:.ogg". Tuossa .ogg on se formaatti jolla olevia tiedostoja haetaan. --Zache (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 12.49 (EET)
Homma toimii.. kiitos.(keskustelu)  –Kommentin jätti 88.114.115.239 (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 13.01 (EET)

Miten ylläpitäjäksi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä on vain ihan tavallinen kysymys ei sillä, että haluaisin ylläpitäjäksi nyt heti, mutta miten ylläpitäjäksi pääsee? Toivoisin vastauksia.Eemil87  –Kommentin jätti Eemil87 (keskustelu – muokkaukset)

Voisit ainakin aloittaa siitä, että merkitset jatkossa allekirjoituksen viesteihisi. --Stryn (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 18.28 (EET)
Asiasta löytyy tietoa täältä.--LCHawk (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 20.01 (EET)
Koska tätä lukevat muutkin kuin kysyjä ja koska vastauksesta voi olla hyötyä, kirjoitan oman mielipiteeni. Ylläpitäjäksi pääsee, kun sinulla on tehtävään riittävä luottamus. Koska ylläpitäjät valitaan äänestyksellä, sinun täytyy omilla muokkauksillasi ja mahdollisilla keskustelukommenteillasi kerätä tuota luottamusta. Nykyään ylläpitäjiksi valitaan tunnuksia, jotka ovat säännöllisesti muokanneet Wikipediaa usean vuoden ajan ja jotka tuntevat hyvin kaikki Wikipedian tärkeimmät käytännöt ja noudattavat näitä käytäntöjä. Sivujen arvioinnin eli seulonnan käyttöönottamisen myötä Wikipediaan on tullut eräänlainen käyttäjien luottamustasojen hierarkia, jossa "erityistyökaluja tarvitsevat käyttäjätunnukset" etenevät vähitellen ylöspäin. Hierarkia ei ole silti mikään sitova sääntö, ja ylläpitäjäksi pääsee kuka vain, jota yhteisö kannattaa. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että yhteisö valitsisi ylläpitäjäksi tunnuksen, joka ei ole saavuttanut riittävää luottamusta omaan toimintaansa. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 20.31 (EET)
Eihän tuolla sivulla Wikipedia:Ylläpitäjät lue missään miten lisätään äänestys ylläpitäjäksi pääsemisestä. Sitä paitsi linkki tällä hetkellä käynnissä oleviin äänestyksiin ei toimi. JIP (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 21.33 (EET)
Oranssissa laatikossa on kohta "Käyttäjän nimittäminen ehdokkaaksi". Tällä hetkellä ei ole käynnissä olevia äänestyksiä, joten mitähän linkkiä mahdat tarkoittaa? --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 21.36 (EET)
Toimi vielä vuonna 2009, jolloin ko. niminen osio oli olemassa, vaan sepä oli myöhemmin uudelleennimetty toiseksi, joten korjasin linkin. --Stryn (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 21.38 (EET)

South Park[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siis miltä kanavalta South Parkkia tulee suomesta tällä hetkellä? --Kumitus (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 20.36 (EET)

Kaapeliverkossa MTV Finland näyttää ilmaiskanavista. Antennitalouksissa ei näytä mikään ilmaiskanava tällä hetkellä. --Stryn (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 21.43 (EET)

Maan nimen vaihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ovatko Burma, Zaire, Ceylon ja Rhodesia ainoat valtiot, jotka ovat vaihtaneet oman nimensä? Entä onko Myanmar myös ainoa valtio, joka on vaihtanut oman pääkaupunkinsa?--62.72.229.12 1. marraskuuta 2014 kello 10.34 (EET)

Ainakin Tansania, Norsunluurannikko ja Brasilia ovat vaihtaneet pääkaupunkia. Monet entiset siirtomaat vaihtoivat nimiään, mutta olivako ne sitten samaa valtiota vai ei. Burkina Faso, Benin on ainakin nimenvaihtajia, mutta onko Ghana Kultarannikko ja mitä tapahtui Belgian Kongolle jätetään harjoitustehtäväksi... --Tappinen (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 10.40 (EET)
Lisäksi ainakin PersiaIran ja JugoslaviaSerbia ja Montenegro sekä pääkaupungin siirrot Pietariin 1700 ja takaisin Moskovaan vallankumouksen myötä ja Astanaan 1997. Muitakin varmasti löytyy, jos miettii. Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti toimi aluksi Turussa ja pääkaupungiksi otettiin Helsinki 1812. – Kuohatti 1. marraskuuta 2014 kello 10.50 (EET)
En tiedä kuinka tuoreita tapauksia kysyjä tarkoitti, mutta jos vanhempienkin aikojen historiaa pengotaan, tuollaisia tapauksia on paljon. Puola-Liettua siirsi pääkaupunkinsa Krakovasta Varsovaan 1500-luvun lopulla, Rooman valtakunta Roomasta Konstantinopoliin (nyk. Istanbul) 300-luvulla ja Länsi-Rooma Milanosta Ravennaan 400-luvulla. Istanbulista puheen ollen, osmanit siirsivät pääkaupunkinsa sinne sen jälkeen, kun Konstantinopoli vallattiin 1453, ja 1920-luvulla Atatürk siirsi pääkaupungin Ankaraan. Kiinassa pääkaupunki on vaihdellut, välillä se ollut nykyinen Peking, mutta useaan otteeseen myös Nanjing. Japanin vanha pääkaupunki oli Kioto, ei Tokio. – Kuohatti 1. marraskuuta 2014 kello 11.30 (EET)
Luetun ymmärtämiseni ei ole tänään huipussaan, kysyjä taisikin tarkoittaa sellaisia pääkaupunkejaan siirtäneitä maita, jotka ovat myös vaihtaneet nimeään. No Iran oli ennen Persia ja ennen Teherania pääkaupunki oli Šīrāz. – Kuohatti 1. marraskuuta 2014 kello 11.36 (EET)
Monet valtiot ovat vaihtaneet pääkaupunkia useampaankin kertaan varsinkin itsenäistymisensä jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvaltain pääkaupunki ehti olla useammassakin paikassa ennen Washingtonin rakentamista ja Italian pääkaupunki useassa paikassa ennen kuin Rooma saatiin liitettyä Italiaan vuonna 1870. Epäilen, että alkuperäisessä kysymyksessä tarkoitettiin kuitenkin pääkaupungin nimen vaihtamista valtion nimen vaihtamisen yhteydessä. Kyllähän siitäkin löytynee useita esimerkkejä, varsinkin vastaitsenäistyneiden siirtomaiden joukossa (esim. Zimbabwe). --Risukarhi (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 12.01 (EET)
Nyt en enää osaa sanoa, mitä alkuperäinen kysymys koski. Esimerkkinä oli Myanmar, joka on sekä muuttanut nimensä että fyysisesti rakentanut itselleen uuden pääkaupungin Naypyidawin. Nimenvaihto tapahtui 1974, pääkaupungin muutos 2005. Kun kaupunki vaihtuu, nimikin tietty muuttuu samalla. :) Mutta jos halutaan samanaikainen valtion ja pääkaupungin nimenmuutos, luettelemani esimerkit saa unohtaa sitä lukuunottamatta, että Lenin perusti uuden valtion jolla oli siis uusi nimi, muutti Pietarin nimen ja teki vielä Moskovasta pääkaupungin – kaikkien ehtojen pitäisi tässä täyttyä. – Kuohatti 1. marraskuuta 2014 kello 12.14 (EET)
Oman nimensä vaihtaneita valtioita on koko joukko. Keskustelussa vielä mainitsematta: Oman, Jordania, Kambodža, Thaimaa, Egypti, Samoa (ja Etiopia) Gopase+f (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.53 (EET)
Gopaseakin kannattaa välillä kuunnella ja pääkaupungit on katsottava erikseen. Venäjäkin on eri valtio kerta ei maksa tsaarien velkoja. Mutta viis siitä, se että kansantasavaltojen nimien muuttamninen tasavalloiksi on yhtä iso muutos kuin jonkin kuningas- tai keisarikunnan nimen muuttaminen tasavallaksi. Näin olen esimerkiksi Saksa ja Itävalta kuuluvat lukuun, jollei sovita siitä mitä on maan nimellä tarkoitetaan. --Höyhens (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 00.10 (EET)

Onko Burkina Fasossa vallankaappaus?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin ensin luoda artikkelin Burkina Fason vallankaappaus 2014,[2] kunnes huomasin että enkku-wikissä on artikkeli 2014 Burkinabé uprising (Burkinabé on Burkina Fason demonyymi) eli Burkina Fason kansannousu. Kuitenkin armeija on ottanut vallan kun kansa alkoi riehua ja parlamentti on lakkautettu sekä presidentti paennut maasta. Enkku-wikissä on keskustelu onko kyseessä vallankumous, mutta armeija ei sinäänsä ole ollut väkijoukon puolella vaan kolmas osapuoli joka vihelsi pelin poikki.[3] Eli millä nimellä artikkeli nyt tulisi luoda? --Vnnen (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 11.47 (EET)

Burkina Fason kansannousu 2014 ? --Zache (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 11.49 (EET)
Enkku-wiki on mun mielestä vähän jäljessä, sillä kansannousun (jos niitä mellakoita sellaiseksi haluaa kutsua) seurauksena maassa tapahtui vallankaappaus. --Vnnen (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 12.10 (EET)

Olen : Burkina Fason kansannousu 2014 kannalla Eemil87 3. marraskuuta 2014.

Toisen asteen ammattioppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa ammattikouluja tai ammattioppilaitoksia jotka eivät ole toisen asteen ammattioppilaitoksia? --Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 08.06 (EET)

Ainakaan aikuisoppilaitokset, joita on ammattioppilaitosten yhteydessä, eivät kai kuulu toiseen asteeseen. Virallisen järjestelmän ulkopuolisia on sitten vaikka kuinka paljon. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 10.21 (EET)
Kiitos, samaan tulokseen tulin itsekin. --Zache (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 10.25 (EET)
Yksi mieleeni juolahtava esimerkki on lennonjohtokoulutus. En tiedä toisen asteen määritelmää, mutta tuo on nimenomaan ammatillinen koulutus, mutta pääsyvaatimuksena on toisen asteen tutkinto. Sitä, onko ko. koulutus silti virallisesti toista astetta, en tiedä. —Aku506 6. marraskuuta 2014 kello 20.34 (EET)

Sauran ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän wikipediatauon katkoksi kysymys. Kulttuuriperintöinventoini -blogissa tuli vastaan outo pinta-alatermi (?). Osaako joku päivystävistä kansanperinneihmisistä kertoa paljonko viljaa on jäljellä, jos lainaus kuuluu näin: "Woi kuinka sataa ja meilä on luokoa 10 sauran alaa"? --albval(keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.15 (EET)

Se ei näyttäisi olevan varsinainen pinta-alayksikkö. Tässä sivulla 19 puhutaan heinänkorjuussa saura- eli pielisuovista. Auttaisiko eteenpäin? --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.31 (EET)
Tässä alhaalla on "pieles", tarkoittaisikohan sitä. Vähän niin kuin pienikokoinen haasia. Sauranala lienee siten hyvin epämääräinen mitta. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.36 (EET)
Kiitos tiedosta! Tuo siis tarkoittanee vastaavaa asiaa kuin vaikka että heinää on vielä 5 seipäällistä niittämättä (tai nykyaikaisemmin vaikka viljaa on 3 kärryllistä vielä puimatta) --albval(keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 09.42 (EET)
Luoko on jo niitetty ja sateessa 'happanee'. --Pitke (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 16.27 (EET)

Vallankumoukselliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedän, että tämä kysymys on vaikea. Kun itse vieroksun vallankumouksia, mutta lähden niihin aiheesta, koska kapitalismi on kumottava. Mitä on tarjotaan tilalle? Ensimmäiselle järkivastaajalle papukaijamerkki. Sosialismi ilman selitystä ei kelpaa vastaukseksi, koska yleensä kaikki "vallankumoukset syövät lapsensa". --Höyhens (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.32 (EET)

Tehdään aluksia rajaus keskustelun avauksen perusteella: rajataan ulkopuolelle vallanjako ja -käyttö yhteiskunnassa ja keskitytään omistus- ja ansaintajärjestelmiin (aloittaja mainitsee kapitalismin). Alla lista siitä mitä on kokeiltu ja ehdotettu kokeiltavaksi:
  1. Vapaa kapitalismi. vapaa omistusoikeus, täysi elinkeinovapaus, ei tulonjakoa. korporaatiot ja ammattikunnat sallittuja.
  2. Rajoitettu kapitalismi. osittain rajoitettu omistusoikeus, osa elinkeinoista rajoitettuja, jonkunlainen tulonjako. korporaatiot ja ammattikunnat rajoitetusti sallittuja.
  3. Suuromistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
  4. Pienomistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
  5. Valtiojohtoinen omistus. ei omistusoikeutta, ei elinkeinonvapautta, täysi tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat kiellettyjä.
  6. Vahvimman oikeus: vahvimman omistusoikeus, täysi elinkeinonvapaus.
Valkkaa siitä sopiva ja toteuta vallankumous. Jäikö joku puuttumaan? Tässä siis tosiaan ainoastaan käsitelty taloudellisia seikkoja, ja niihin liittyvät vallankäyttö ja vallanjako sekä talouden ulkopuoliset oikeudet ja velvollisuudet jätetty ulkopuolelle. Gopase+f (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 15.27 (EET)
Kiitos mielenkiinnosta. En osaa sanoa suoralta kädeltä tähän numeroa. Mutta yhdistelmänä: kasino- ja spekulatiivisen talouden kielto, suurpääoman yhteisomistus, kapitalismin peruslait säilyvät pk-sektorilla, osittain rajoitettu elinkeinovapaus, täysi ammatillinen järjestäytymisoikeus. tulonjaon tasaus sikäli kuin tarpeen, ultravoimakas verotuksen progressio siten että kukaan ei voi yksin omistaa suurteollisuutta, järjestelmä yleismaailmallinen. Tämäntapaista ehdottelivat itäsaksalaiset tutkijat 1970-luvulla (mutta poliitikot eivät toteuttaneet), kirja suomennettu, nimet ei nyt mielessä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 21.09 (EET)
Mitä tuossa järjestelmässä tapahtuisi: 1) pk-sektorin pääomittaminen päätyisi loppujen lopuksi valtion tehtäväksi (myös henkinen pääomittaminen). Selitys: miksi kukaan sijoittaisi toimintaan omia varojaan, jos mahdollinen tuotto päätyisi kuitenkin valtiolle. => pk-sekori kuihtuisi merkitykseltään vähäiseksi 2) ammattikuntien toimintaa/lakko-oikeutta rajoitettaisiin, koska tärkeimmät ammattiryhmät painostaisivat itselleen etuja lakoilla (vrt. Le Chapelier -laki 1791). Näillä muutoksilla päädyttäisiin nelosen ja vitosen välimaastoon. Tod näk lähemmäs vitosta, koska valtio kait takaisi tuossa omassa mallissasi kaikille toimeentulon/työpaikan. (Tuossa mallissa kaikki kehitys ja tutkimus olisi valtiovetoista. Tiedä sitten olisiko tehotonta.) Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.47 (EET)
Gopase+f:n vastaus on mielenkiintoinen. Höyhensin kapitalismin vastustus ja sosialismin kannatus on myös mielenkiintoinen. Kapitalismi on järjestelmä, jossa yksittäiset henkilöt ottavat vastuuta tuotantovälineiden hoitamisesta, sillä heillä on omistamisen kautta intressi pitää tuotantovälineet kunnossa. Voitto antaa yksittäisille henkilöille motiivin pitää tuotantovälineet pyörimässä eli tuottamassa jotakin (mitä tahansa sinänsä). Yksittäiset henkilöt ohjaavat syntyvät voitot tehokkaimmin kohteisiin, joissa ne voivat tuottaa lisää voittoja. Kapitalismi on "ylijäämien tuottamisen ja ohjaamisen järjestelmä", joka toimii. Lisäksi kapitalismi antaa runsaasti vapautta yksittäisen henkilön valintoihin ja itsensä toteuttamiseen. Kapitalismissa esiintyy kilpailua, joka johtaa uusien tuotteiden kehittämiseen, laadukkaampiin tuotteisiin, parempiin tapoihin toimia, kustannustehokkuuteen, laajaan saatavuuteen ym. Sosialismi on päinvastainen järjestelmä, sillä siinä omistus, voitot, kilpailu ym. eivät toimi, sillä yksittäisillä ihmisillä ei ole motiiveja. Sosialismi kaataa talouden sitten valtion syliin ja valtio pakottaa yksittäiset ihmiset tuottamaan jotakin huonolaatuista ja tehottomalla tavalla pakkotyönä "yhteisen edun nimissä". Ihmisistä suuri osa ei kuitenkaan löydä tuota yhteistä etua ja alkaa lusmuilla, jolloin tuotanto alkaa laskea ja valtio ottaa käyttöön kovemmat otteet, kuten rangaistukset lusmuilijoille, jotta tuotanto pysyy halutulla tasolla. Sosialismissa olisi vain yksi hammastahnamerkki, eikä hammastahnaa riittäisi kaikille "Helsingin jakelupisteessä numero 53". Kapitalismi hoitaa tulonjaon markkinoilla, ihmisten saadessa tehdystä työstä markkinahintaisen korvauksen (esim. hammaslääkäri paikkaa metsurin hampaan ja metsuri kaataa hammaslääkärin pihalta puita). Kapitalismissa ihmiset tuottavat hyödykkeitä toisille ihmisille kysynnän mukaan ja kapitalistinen yhteiskunta voi olla hyvin ihmisläheinen ja naapurin tarpeisiin vastaava. Kapitalismin kanssa käsi kädessä kulkee markkinatalous ja vapaus sekä palkkiot. Sosialismin kanssa kulkee käsi kädessä suunnitelmatalous ja käskytys sekä rangaistukset. Käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa -- kummasta sitten pitääkään enemmän. Sosialismi onnistuu ihan ok kaivoksissa, maataloudessa ja perusteollisuudessa, mutta kapitalismi on ylivoimainen arvokkaammilla talouden aloilla, kuten valmistavassa teollisuudessa (esim. kehittyneet autot), koska kilpailu johtaa parhaiden ratkaisujen yleistymiseen ja tuotekehitykseen... ja palveluissa, sillä ihmiset tarjoavat palveluita muille omasta tahdostaan. Palvelun tarjoaminen voi tarkoittaa esimerkiksi vähittäiskauppaa tai hotellia, mutta ehkä hammaslääkärin ja metsurin tarjoamat palvelut ymmärretään helpommin. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.37 (EET)
Ei ole luonnonlaki, että vastuu yhteisestä jää vain mielenkiintoon nappulanhankinnasta, vaikka nykytaloustiede näin opettaakin. Tästä on vanhoista yhteiskunnista tutkittua tietoa. Pk:n merkitys voi pysyä todellisena, jos annetaan mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa yrityksen ja erehdyksen kautta yhteistä hyvää. Nykyään reunaehtona vielä ympäristön sietokyky (so. ympäristön on siedettävä ihmistä ja sen toimintaa). Automaatiolla on mahdollisuus tehdä ikävimmät, raskaimmat ja vaarallisimmat työt pitkälti tarpeettomiksi. Mutta kysymys tärkeimpien ammattiryhmien avainasemasta on todellinen huolenaihe. Vuosi 1791 oli jo täyttä kapitalismia. Demokratiaa on syvennettävä tietoisuutta lisäämällä, ei kavennettava vallankumoushömpällä ja iskulauseilla. Mutta tässä mennäänkin sittenkin kysymykseen vallasta. Jos taas tärkeimpinä tehtävinä pidetään valtionjohtoa tai puoluekoneiston hallussapitoa, sen on hävittävä. Esimerkiksi muuan partakalle piti valtion kuoleutumista välttämättömänä ehtona kapitalismin hävittämiseksi. Ns. realisosialismissa ei minkäänlaista valtion kuoleutumista ollut näkyvissä, sen sijaan saatiin nationalistinen sotakoneisto, joka kehittymättömässä maassa (Venäjä) vaati käytännössä kaiken huomion ja kaikki resurssit, koska kapitalismissa pitäytyneet ulkomaat (siis niiden valtiollis-rahoituksellis-teollinen johto) uhkasivat väliintulolla voittojen turvaamiseksi ja menetysten takaisinvaltaamiseksi ja Saksa sattui kerkiämään ensin. Teesi: Stalinismi tai vastaava tapahtuu vallankumouksen jälkeen luonnonlain omaisesti ja väistämättä, ellei sitä torjuta, ja sen voi torjua vain tietoisuudella. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.37 (EET)
Useissa yhteiskunnissa kyllä lainsäädännön keinoin rajoitetaan esim. monopoleja, kartelleja ja epäterveitä talouden ilmiöitä, kuten saalistushinnoittelua. Kasinotalous on nousuhuumaa ja se on paljolti ihmisten korvien välissä. Kapitalismi voi olla ihan terve asia, jos on monopolit, kartellit ja epäterveet talouden ilmiöt laitettu kuriin. Ja ihmiset eivät osallistu mihinkään kasinotalouteen. Suuryritysten yhdistymiset/isot yritysostot menevät kilpailuviranomaiselle hyväksyttäviksi ja kilpailuviranomainen voi sanoa ei. Sosialististen maiden ns. track record ympäristöasioiden hoitamisessa ei ole järin hyvä (Neuvostoliiton ympäristöongelmat), mutta kyllä varmaan Neuvostoliitossa oltaisiin voitu paremminkin hoitaa ympäristöasioita. Yleensä kapitalistisissa yhteiskunnissa kehittyy ympäristöä säästävää teknologiaa, kuten vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja ym. Kapitalistisessa yhteiskunnassa pyritään tuottamaan asioita tehokkaasti, kun taas sosialistisessa yhteiskunnassa tuotanto on tehotonta. Tehottomuus on hukkaamista, mikä on huono asia. Stalinismi ei tapahdu, koska ihmiset haluavat omistaa asioita ja kun on tiukat olot, niin ihmiset yrittävät ensin varmistaa ruoan yms. riittävyyden itselleen ja perheelleen. Eli toisin sanoen ihmiset alkavat poikkeusoloissa hamstrata, jotta selviävät itse mullistuksesta. Tuo "itsekkyys" istuu kapitalismiin ja kapitalismia voi ajatella järjestelmäksi, joka valjastaa ihmisen luontaisen itsekkyyden voimavaraksi. Ihmiset voivat kapitalismissa vaihtaa esim. omistamiaan omenoita banaaneihin jollakin vaihtosuhteella. Esim. jos minulla olisi kymmenen omenaa, mutta nolla banaania, haluaisin ehkä vaihtaa kanssasi osan omenoista banaaneihin, jotta minulla olisi niitäkin eikä vain omenoita. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.51 (EET)
Kapitalismi on jo kauan siirtynyt banaaninvaihtotaloudesta aivan eri sfääreihin eikä niitä ole missään vakavaa pyrkimystä rajoittaa edes luonnon kestokyvyn nimessä. Spekulatiivinen talous ja lyhytnäköinen voitontavoittelu ovat kapitalismisssa välttämättömyys, samoin voiton suhdeluvun kasvattaminen työtätekevien oloja huonontamalla. Nykyään suurin osa rahavirroista kulkee muualla kuin reaalitalouden piirissä. Tarkoitin Neuvostoliiton (ja Kiinankin) ympäristötuhoilla sitä, etä siellä ei demokratiaa ole syvennetty siten kuin olisi välttämättä pitänyt edellyttää, päinvastoin, ja jo alusta asti voi pitää selvänä, että ns. reaalisosialismi on ollutkin eräs kapitalismin raaka muoto.
Mutta itse asiassa oli tarkoitus puhua vallankumouksellisista. Miksi nykyajan värivallankumoukset ja arabikeväät päättyvät lähes poikeuksetta katastrofeihin? Vanha epäsuosittu valta näyttää olevan sentään suhteellisen helppo kaataa, mutta jatko näyttää puuttuvan. --Höyhens (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 05.52 (EET)
Kaikki vallankumoukset päättyvät katastrofeihin. Ilman katastrofia voi selvitä vallankaappauksessa. Gopase+f (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 18.27 (EET)

Areenasta lataaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Kuinka Ylen Areenasta voi ladatatelevisio-ohjelmia? Minulla on Areena-lataaja niminen ohjelma, joka ei enää toimi. Tietokoneeni on macbook. --188.67.83.162 8. marraskuuta 2014 kello 18.10 (EET)

Minähän en Maceista mitään tiedä, mutta yle-dl toimii ainakin Linuxissa ja sama ohjelma kai se Macin Areena-lataajassakin on pohjalla. Enpä osaa muuta kuin antaa tämän linkin ja neuvoa katsomaan sivun alareunasta Mac OS -ohjeita:[4] --Otrfan (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 19.10 (EET)

Tuonnin ja viennin tasapainottuminen euroalueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkälaisella mekanismilla yksittäisen euroalueen maan tuonti ja vienti tasapainottuvat? Yhteinen valuutta siis. Jos euromaalla x olisi runsaasti tuontia, mutta vähän vientiä, niin voisiko noin olla loputtomiin? Jos kaikilla muilla euromailla olisi vähän tuontia ja runsaasti vientiä, voisiko euromaa x jatkaa alijäämää loputtomiin? Netissä kerrotaan, että Euroopan keskuspankin valuuttavaranto on jaettu hallinnoitavaksi eurojärjestelmän kansallisille keskuspankeille. Onko tilanne kuinka erilainen verrattuna Yhdysvaltojen osavaltioihin, joilla on käytössä yhteinen valuutta, dollari? --Hartz (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 00.05 (EET)

Jos euromaalla x on runsaasti tuontia, mutta vähän vientiä, niin jostain sen pitää haalia jatkuvasti lisää euroja sen tuonnin maksamiseen. Viennistä saatavat eurot kun eivät riitä (oletuksen mukaan vienti < tuonti). Jos niitä jostain löytyy niin juu, voi jatkua loputtomiin. Ainahan voi esim. ottaa lisää velkaa tai verottaa muita maita. --Jmk (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 07.18 (EET)
Voiko tuossa käydä niin, että euromaan x valuuttavaranto pienenee... mutta ei voi pienentyä loputtomiin? Mutta samaan aikaan yhteinen valuutta euro kuitenkin säilyttäisi arvonsa (muut euromaat kunnossa)? Euron arvo siis pysyisi liian korkealla ja sen arvo olisi liian korkea tälle maalle x, jotta vienti ja tuonti tasapainottuisivat? Maa x ei voisi devalvoida euroa omalla päätöksellään? Siten maan x olisi luovuttava eurosta ja otettava oma valuutta käyttöön ja tuo valuutta devalvoituisi sille tasolle, että vienti ja tuonti voivat tasapainottua? Eli oman valuutan arvo romahtaisi? Kriisitilanteessa tehtävä valuutanvaihdosoperaatio loisi oman paniikkinsa varmaan? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.13 (EET)
Vai onko niin, että maa voi pysyä eurossa ja heilua vapaamatkustajana joukon jatkona, sillä muut euromaat ovat kunnossa? Viennin ja tuonnin epätasapaino ei siis haittaisi lainkaan, sillä valuutta olisi arvokas ja sillä saisi ostettua ulkomailta (tuotua)? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.30 (EET)
Mitä tapahtuu kun valuuttavaranto loppuu kesken? Eli maan x keskuspankin valuuttavaranto on pyöreä nolla? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.16 (EET)
Käsittääkseni talousteorian mukaan kaikki varallisuus pitäisi päätyä ulkomaiseen omistukseen alijäämän jatkuessa. Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.31 (EET)
Korjaako se tilanteen? Miten? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.46 (EET)
Alijäämää ei voi enää jatkaa tuon jälkeen koska teoriassa kyseinen kansakunta ei enää omista mitään, vaan kaikki pääoma ja tuotannontekijät ovat ulkomaalaisten. Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.49 (EET)
Eli alijäämää ei enää olisi? Olisiko tuontia tai vientiä? Mitä maassa olisi jäljellä? Olisiko maassa jäljellä kaikki kuten ennenkin vai olisiko vain paljas maa eikä puun puuta? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.57 (EET)
Alijäämä poistuu koko ajan jotain kautta (joko valuuttavarannosta tai sitten varallisuuden poistumisen kautta). Pelkistettynä maassa olisi kaikki ennallaan, paitsi että kaiken ihmisten, koneiden, maan tuottaman tuoton saisi heti joku ulkomaalainen taho (esim. "kiinalaiset"). Asukkaat olisivat siis "orjia", jotka eivät voisi ostaa "enää mitään mistään". Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.02 (EET)
Asuisiko maassa enää ketään? Eikö asukkaille maksettaisi edes palkkaa? Eivätkö asukkaat voisi perustaa yrityksiä ja tuottaa jotakin? Eikö "kiinalaisten" intresseissä voisi olla kaiken muualle siirettävissä olevan varallisuuden siirtäminen pois maasta x romurautana tai kakkosnelosina, jolloin jäisi vain paljas maa ja ei puun puuta? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.10 (EET)
"Kiinalaiset" haluavat mahdollisimman hyvän tuoton pääomalleen; tehtaat pidettäisiin toiminnassa, maa viljeltynä ja "orjilla" riittäisi töitä. Ihmisten ulos/sisään muuttaminen ei muuttuisi. "Kiinalaisten" kannattaa jatkaa investointia tuotannontekijöihin ihan normaalisti. "Orjille" maksettaisiin palkkaa, mutta he tuhlaisivat kaiken palkkansa "kiinalaisten" omistamiin/myymiin tuotteisiin ja palveluihin. Joku fiksu "orja" voisi jopa ostaa jonkun tuotannontekijän takaisin "kiinalaisilta", jos he suostuvat myymään. Jos joku "orja" perustaisi yrityksen hän hankkisi tarvittavan pääoman "kiinalaisilta" ja osa yrityksen tuotoista valuisi näin "kiinalaisille". Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.21 (EET)
Mutta yrittäisiväthän ihmiset muuttaa pois tuolta vihreämmille nurmille? Ja eikö tarvittava pääoma voitaisi hankkia muiltakin kuin "kiinalaisilta"? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.46 (EET)
Miksi "orjat" muuttaisivat muualle? Ulkomailla on sama tilanne kun kotimaassakin: joku muu omistaa kaikki tuotannontekijät ja siirtolainen ei omista mitään. Totta kai käytännössä ja teoriassa "orjat" hankkisivat hyödykkeitä pääoman ja tuotteiden vapaan liikkumisen maailmassa myös muilta kuin "kiinalaisilta". Olennaista on nyt vaan ymmärtää, että 1) "kiinalaiset" = joku muu kansakunta/kaikki muut kansakunnat ja 2) "orjat" on kansakunta joka ajautuu täysin teoreettiseen ongelmaan jatkamalla kauppataseen alijäämä teoreettiseen loppuun saakka. (kuten asiaa ilmeisesti halusit käsitellä) Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 02.01 (EET)

Liiketoiminnan harjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitin artikkelia Liiketoimintakielto ja keskeiseksi kysymykseksi muodostui: Mikä on liiketoiminnan harjoittamisen määritelmä? Jos liiketoimintakieltoon määrätty perustaa yrityksen Viroon, niin sanotaan, että henkilö ei saa harjoittaa liiketoimintaa Suomessa tuon virolaisen yrityksen avulla? Mitä se käytännössä tarkoittaa? Saako Viroon perustettu yritys ostaa Suomesta lavallisen suklaalevyjä tai ruisleipää? Saako Viroon perustettu yritys toisaalta myydä Suomeen ohjelmistolisenssejä tai autonosia? Liiketoiminnan harjoittaminen mainitaan myös säätiölaissa "säätiön tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen". --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.28 (EET)

Suomen veroviranomainen mainitsee ns. liiketoiminnan tunnusmerkeiksi: "mm. voiton tavoittelu, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, jatkuvuus, taloudellisen riskin olemassaolo". Myös kirjanpitolautakunta (KILA) mainitsee liiketoiminnan tunnusmerkit. Onkohan niitä kirjattu mihinkään selkeästi, vai ovatko ne jossain määrin katsojan silmässä? Noiden em. mainittujen perusteella varmaan tavaran tai palvelun myynti Virosta Suomeen ei ole liiketoiminnan harjoittamista Suomessa, joten Suomessa liiketoimintakiellossa oleva saa myydä ohjelmistolisenssejä ja autonosia Suomeen virolaisen yrityksen kautta, jos ohjelmistolisenssit ja autonosat ovat virolaisia? Varmaan suomalaisen kiinteistön omistaminen ja vuokraaminen tai myynti on kielletty? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.44 (EET)

IPv4 vs. IPv6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mietin, olisiko tämä sopinut paremmin Sekalaiset-kahvihuoneeseen, mutta laitan nyt tänne, kun menee sen verran ohi Wikipediasta (vaikka siihen etäisesti liittyykin).

Miksi äsken tekemäni muokkaus (ja varmaan tämäkin muokkaus) näkyy IPv6-osoitteena, vaikka IP Chicken-sivustolta katsoessani näin saman IPv4-osoitteen kuin ennenkin. Käytössä Win7 + Opera. --2620:117:C080:520:5E26:AFF:FEFE:8B50 10. marraskuuta 2014 kello 15.58 (EET)

Syy voi olla ihan se, että IP Chicken ei tue ipv6:sta jolloin liikenne reitittyy sinne ipv4:na. --Zache (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 16.05 (EET)
Mutta mietin vain, että miksikäs tämä kesken kaiken vaihtui. Muutaman päivän takaiset muokkaukset samalla selaimella (+asetuksilla) näkyivät täällä Wikipediassa IPv4-osoitteella. --2620:117:C080:520:5E26:AFF:FEFE:8B50 10. marraskuuta 2014 kello 16.10 (EET)
Syy on todennäköisesti jossain verkkotason muutoksessa. Wikipedia on pidempään tukenut IPv6:sta, mutta muutos on voinut esimerkiksi siitä, että Suomessa oleva operaattori on voinut alkaa reitittämään liikenteen IPv6:na. --Zache (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 16.21 (EET)
Nyt tulee taas IPv4:n puolelta, omistuista. --80.220.251.130 10. marraskuuta 2014 kello 21.31 (EET)

Veto-oikeus ja armahdusoikeus Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Ruotsissa kenelläkään veto-oikeutta lakeihin? Entä kenellä on armahdusoikeus? Käsittääkseni ei kuninkaalla. Jaalei (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 14.53 (EET)

Veto-oikeutta ei tietääkseni ole: Ruotsin hallitus tekee lakiesitykset ja valtiopäivät joko hyväksyy tai hylkää ne. Armahduksista päättää hallitus, yleensä kaiketi oikeusministeriön esityksen mukaisesti. Kuninkaalla ei enää ole mitään todellista valtaa.--193.111.119.176 11. marraskuuta 2014 kello 15.09 (EET)

laiton uhkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

mistä tulee rikostermi "laiton uhkaus"? milloin uhkaus määritellään laittomaksi?--87.95.121.136 15. marraskuuta 2014 kello 13.43 (EET)

Äkkiseltään tulisi mieleen katsoa rikoslaista. --Jmk (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 13.47 (EET)
Silloin on laiton uhkaus jos se täyttää rikoksen tunnusmerkit, mutta jos ei täytä niin se on "laillinen uhkaus" esimerkiksi voisi olla vitsi --Zunter (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 18.19 (EET)
Silloin on laiton uhkaus jos täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkit, ja ne löytyvät sieltä rikoslaista kohdasta laiton uhkaus. Totta kai voi laillisestikin uhata monella tavalla, esim. voi uhata, että jos ei velan maksua kuulu niin käräjillä nähdään. Tai voi uhata että jos ei työskentelyolot parane niin vaihdan työpaikkaa. Uhkaus sekin. Toisaalta joku uhkaus voi täyttää jonkin muun rikosnimikkeen tunnusmerkistön. Kiristys tulee ainakin esimerkkinä mieleen. --Jmk (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 07.01 (EET)
Voi uhata jättää perinnöttömäksi. Tuossa ei ole mitään laitonta. :) --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 14.19 (EET)
Täysin lainoppimattomana voisin tulkita, että lakipykälän kohta "...tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa..." viittaisi siihen, että esimerkiksi "kuole pois pöllöpää" ei ole laiton uhkaus, ei myöskään "tuu tänne niin vedän sua turpaan kunnes pääs irtoaa". Sen sijaan täsmällisemmät ja realistiset suunnitellun/uhatun teon kuvaukset, etenkin jos uhkaukseen liittyy pelottelua uhkaajan tietämillä yksityiskohdilla uhatun henkilön liikkumisesta, kodista, omaisuudesta, tavoista yms. olisi laiton uhkaus, koska sellaisen yhteydessä olisi paljon perustellumpaa olettaa, että turvallisuus tai omaisuus on todellisessa vaarassa. Eiköhän asiaan vaikuta myös henkilöiden väliset aiemmat suhteet sekä se, onko aiemmin tapahtunut jotain, jonka perusteella epämääräisemmän uhkauksen voisi ymmärtää liittyvän todelliseen vaaraan. --Pitke (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 12.56 (EET)

Suomen kirjastojen ja koulujen hankintapolitiikasta (siirretty)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty uutiskeskustelusta.

Ihan mielenkiintoista muuten, että näin Venäjälle hihitellään, samaan aikaan huomaamatta, että koulutus ja opetussisällöt ovat Suomen valtion hallinnassa ja hienosti valikoitu juuri tietynlaisiksi. Terveiset vaan opetusministeriöön. Eipä Suomessa kirjastoissakaan ole kaikkia mahdollisia kirjoja, vaan sopivia tietoja sisältävät kirjat on jotenkin sinnekin valikoitu. Ja YLE uutisoi saman asian ja on uutistoimisto, joka on valtion hallinnassa: http://yle.fi/uutiset/venaja_suunnittelee_vaihtoehtoista_wikipediaa/7630655. --Hartz (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 12.39 (EET)
Suomessa koulutus ja opetussisällöt eivät ole enää vuosikymmeniin olleet "valtion hallinnassa", jos tarkoitat muinoin oppikirjoilta yms. vaadittua kouluhallituksen tai ammattikasvatushallituksen hyväksyntää. Kustantajat teettävät opetusmateriaaleja asiantuntijoilla ja kouluilla on vapaus valita minkä kustantajan kirjoista opettavat. Edes opetussuunnitelmia ei tietääkseni tarvitse enää hyväksyttää missään, kunhan ne noudattavat keskusviraston yhä väljempää ohjeistusta. Kirjastot taas tietääkseni hankkivat kirjoja ihan omin päätöksin määrärahojen puitteissa. –Kotivalo (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 13.03 (EET)
Kirjastot eivät tosiaan hanki hyllyihin kirjoja joita kukaan ei lue, sellaiseen ei koko ajan väheneviä määrärahoja kannata tuhlata. Sellaiset kirjat joista aika on ajanut ohi, myydään nykyisin pilkkahintaan halukkaille. Ennen ne meni makulatuuriksi. Olen seurannut tätä Hartzin kyselytulvaa ja jotenkin sille pitäisi saada loppu. Pelkkää provokatiivista ajankuluketta hänellä. --Eb2t (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 14.32 (EET)
Joo, kieltämättä tässä menee vähän keskustelusivut tukkoon. Tosin, mitä kirjastoihin tulee, niin siellä myydään nykyään poistokirjoina täysin ajankohtaisiakin kirjoja, joista nimenomaan aika ei ole ajanut ohi. On ilmeisesti joku (mielestäni omituinen) linjaus, että jos jotain kirjaa ei ole lainattu "tarpeeksi", niin se myydään pois 50 sentillä, ja samalla viedään mahdollisuus, että sitä kukaan ko. (sivu)kirjastossa lukisi. Pääkirjastosta se toki löytyy, mutta miksi riistetään (sivu)kirjaston asiakkailta edes mahdollisuus löytää sitä? --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 10.44 (EET)
Sillä sehän vasta on tuhlausta, kun kirja on ostettu monella kymmenellä eurolla ja sitten poistetaan, ja samalla ajetaan tällä kepillä lukijat muihin kirjastoihin.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 10.46 (EET)
Tätä yllä kuvattua hankintaa ja poistamista sanotaan kokoelmatyöksi ja sen suuntaviivoja kokoelmapolitiikaksi. Nämä ovat eräitä kirjastonhoitajien ja informaatikoiden ammattitaidon ja työnkuvan osia. Varastokirjasto sekä vapaakappalekirjastot huolehtivat osaltaan siitä, että myös vähemmän lainattu ja vanhempi aineisto säilyy saatavilla.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 11.20 (EET)
Tästä hävisi joku kommentti, mutta kommentoin silti kun ehdin kirjoittaa: Oikeasti laajaa ja kattavaa kokoelmaa ei ole koskaan katsottu tarvittavan sivukirjastoissa, eikä politiikassa ole tapahtunut muutosta. Joku näkökulman vinoutuma on kyseessä jos muuta luulee. Minulla on asiaan perspektiiviä aika pitkältä ajalta. Kokoelmapolitiikan keskeinen raami on tila. Kaikki säilytettäisiin, jos olisi paikka missä niitä pitää. Jos käsityölehtiä ja rengasoppaita lainataan ja hengenkehitysoppaat seisovat hyllyllä vuosi vuoden jälkeen lainaamattomina, on helppo päätellä mikä on ratkaisu. Ratkaisuja tekevät kirjastonhoitajat eivät ole tyhmiä, akateeminen koulutus ja yleinen sivistyneisyys ja fiksuus takaavat sen, käytännön ammatillisen kokemuksen ohella. Joka paikkakunnalla on itse liikkumisen sijasta mahdollisuus pyytää teos pääkirjastosta, ja se tulee parissa päivässä). --Eb2t (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 11.56 (EET)
Tämä nyt ei enää liity Wikipediaan, mutta ainakin Helsingin Oulunkylän kirjaston remontissa hyllytilaa vähennettiin ja valikoimaa pienennettiin ihan tietoisesti (ks. Kohti tulevaisuuden kirjastoa: Uuden ajan airut), jotta saatiin tilaa uudelle sisustukselle PlayStation-pisteineen. --Silvonen (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 12.18 (EET)
Jos tuntuu siltä, että provokatiivinen kysymystulva jatkuu saaduista vastauksista huolimatta, kannattaa jättää vastaamatta. Ei kysymykset vastaamalla lopu. -Htm (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 14.10 (EET)
Jaahas. No ei tässä sentään kukaan ole Suomea natsi-Saksaan verrannut, vaikka tokihan Saksa on ollut se maa mistä Suomi on eniten oppia ottanut, on kyse sitten koululaitoksesta ja yliopistosta (Preussi, humboldtilainen sivitysyliopisto) tai arkkitehtuurista (niin jugend kuin Plattenbau). Suomen virallinen uskonto on Saksasta. Suomi on ollut Saksan kansan liittolainen läpi tyrskyjen ja myrskyjen; Virolla on mielenkiintoinen, myös samankaltainen saksalaisvaikutteinen historia. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 14.35 (EET)
Miten tuo liittyy mihinkään? Sitä paitsi suomi on saanut vaikutteensa ruotsista siinä missä viro saksasta, kumpikin toiseksi suurimman kielen mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.01 (EET)
Ei, Suomi ei ole saanut vaikutteensa Ruotsista, vaan nimenomaan Saksasta. Siksi kontrasti Suomen ja Ruotsin välillä on vielä tänäkin päivänä suuri, mutta Suomi ja Pohjois-Saksa ovat yllättävän samankaltaiset. Toki Suomessa on ruotsalaista ja venäläistä vaikutetta ja Skansa rakentaa ruotsalaistyyppisiä kerrostaloja. Siis Fredrik Pacius oli saksalainen ja sävelsi Maamme-laulun ja kellot alkavat kilistä. Suomen valuutta oli markka, samoin kuin Saksan... ei kruunu. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.19 (EET)
Unohtui vielä sanoa, että Suomen kuninkaaksi valittiin saksalainen Friedrich Karl vuonna 1918. Se on ihan merkittävä juttu, että Suomesta meinasi tulla kuningaskunta, jonka kuningas olisi ollut saksalainen. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.44 (EET)
Tuollainen kontrasti on omaa arvailua. Suomi ja Ruotsihan ovat kuin kaksi marjaa, vaikka toki Euroopassa on myös muita, laajempia kulttuuripiirejä, joista Saksan ympärille muodostuva on eräs, ja myös Suomen kannalta tärkeä, yhdessä esimerkiksi Ranskan tai toisaalta Englannin ympärille muodostuvan kanssa (ja lisäksihän sekä Suomea, Ruotsia, että Saksaa yhdistää protestanttinen uskonto). Tästä aiheesta on aika paljon kirjallisuutta, eikä kyseessä ole mielipideasia niin että faktat olisivat sitä, mikä sattuu olemaan itse kunkin mutu tai päähänpisto. Onhan Saksa ollut Suomeen nähden tärkeä keskus, mutta se on vain yksi kerrostuma muiden joukossa. - Ja sitä paitsi Virossahan, missä oikeasti Saksan ja saksalaisuuden kulttuurinen ja kielellinen vaikutus on paljon suurempi, on oli aiemmin rahana kruunu. Ja Saksalainen kuningas oli poliittinen suhdanne, missä oli mukana koko Itä-Eurooppa. - Ja lisäksi kun Saksassa oli suuri määrä pikkuvaltioita, niin sieltä riitti kuninkaallisia Englantiin, Ruotsiin ja Venäjällekin. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 13.05 (EET)
Virossa on kyllä ollut viimeiset kolme vuotta rahana euro. JIP (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 13.55 (EET)
Äh, aikamuotovirhe. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 14.42 (EET)
Väittääkö Urjanhai, että Suomi olisi samankaltainen maa kuin Ruotsi tai Norja tai Tanska? Nuo kolme ovat keskenään samankaltaisia. Suomi on Saksan kanssa samankaltainen matemaattis-loogisten insinööri-ihmisten asuttama maa, jossa paukut laitetaan insinöörityöhön ja teollisuuteen. Vaikka Suomessa on hyvinvointivaltio, niin se poikkeaa ruotsalaisesta folkhemmetistä, sillä Suomessa se on rakennettu palvelemaan teollisuutta ja Ruotsissa palvemaan ihmistä. Suomi kilpailee taloudellisesti Saksan kanssa, on kyse sitten insinöörien palkoista tai teollisuuden kustannustasosta. Suomessa ja Saksassa on molemmissa pidetty viennistä ja vahvasta markasta. "Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, kopioikaamme siis saksalaisilta." --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.06 (EET)
Tuo voi hyvin olla totta yhdeltä kantilta (olkoonkin, että minulla ei kompetenssia tuon arvioimiseen). Monelta muulta kantilta Suomella taas on paljon yhteistä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Suomen ja Ruotsin suhteesta historiallisesti rinnakkaisen kehityksen mielestä historiantutkijat ovat kirjoittaneet paljon. --Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.21 (EET)
Itse kun kävin kaksi vuotta sitten Ruotsin Lapissa huomasin että Ruotsissa yhteiskunta ja kulttuuri on melko pitkälle identtinen kopio Suomesta, vaikka ei täysin. Suomen ja ruotsin kielillähän ei ole kieliopillisesti juuri mitään tekemistä keskenään, mutta muuten huomasin, että Suomella ja Ruotsilla on melkein kaikki yhteistä. Ellei kieltä oteta huomioon, veikkaisin, että lähimmäksi Suomea pääsee juuri Ruotsi. Toiseksi lähimmäksi varmaan Viro, jolla on hyvin läheinen kielisuhde Suomeen, ja myös hyvin samanlainen kulttuuri, muttei ihan niin samanlainen kuin Ruotsissa. Osaako kukaan muuten sanoa, miten tämä keskustelu siirtyi Suomen kirjastojen ja koulujen hankintapolitiikasta Suomen kulttuurin sidonnaisuuteen ulkomaalaisiin kulttuureihiin? JIP (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.37 (EET)

Valtiolipulla liputtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valtiolippu

Jos Suomessa tavallinen kansalainen kotipihallaan liputtaa Suomen valtiolipulla, onko se rikos? Jaalei (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Siis miten liputtaa? Tarkoitatko 10-15-metriä pitkässä lipputangossa? Ainakin on sellaisia kuin liputuspäivät. Vai lippu kädessä liehuen? Joillakin liehuu lippu rakennuksen seinään asennettuna (vrt. amerikkalaisten tapa). --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.51 (EET)
Tarkoitin lipputangossa liputtamista. Jaalei (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.56 (EET)
On se, siitä on ihan erikseen säädetty. Laki Suomen lipusta 8 §: ... Joka oikeudettomasti käyttää tasavallan presidentin lippua tai muuta valtiolippua ... on tuomittava Suomen lipusta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon. --Jmk (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.01 (EET)
Entäs myynti ja hallussapito? Saako säilyttää "miten vaan"? --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.02 (EET)
Kaada itelles vaan. --Jmk (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.10 (EET)
Minulle on sanottu, että Suomen lippua ei saa säilyttää "miten vaan". Muistaakseni pitäisi olla hienosti viikattuna tms. En tiedä onko tästä mitään virallista ohjetta tai sääntöä. Ehkä oli vain liioittelua. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.13 (EET)
Samainen yllä mainittu 8. pykälä sisältää lauseen "Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon." Lisäksi rikos on myös se, jos "Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta --." Eli ainakin luvaton hallussapito on laitonta (mikä taitaa olla sanomattakin selvää) ja vääränlaisen lipun myyminen on myös laitonta. --101090ABC (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.40 (EET)
Myynti ja hallussapito kai ei ole käyttämistä, ja myynti on kielletty vain jos tuote virheellinen, jos noin maalliikkona tulkitsee.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.06 (EET)
Suomen lippua koskeva laki sen häpäisystä pätee muuten myös vaikka pieniin kaupoissa myytäviin lippuihin. Tampereella oli jokunen vuosi sitten jollakin kyypparilla tapana pystyttää pieni 10-senttinen Suomenlippu koiranpaskojen viereen, ja kun siitä oli lehdessä juttua, poliisi sanoi sen olevan Suomen lipun epäkunnioittavaa käytöstä. Myös Suomen lipun pukeminen päälle ja sen kanssa poseeraaminen on kielletty; Anne-Mari Berg sai siitä joskus huomautusta.
Itsellä on ollut tapana laittaa pieni Suomenlippu parvekkeelle esimerkiksi kun Suomella on ollut MM-kiekossa finaalipeli. --Caerylues (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.14 (EET)
Britit saavat pukeutua ns. union jackiin. Esim. Geri Halliwell. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.17 (EET)
Juu ja Tony Halmeella oli Suomen lippu painiasussa WWE:ssä. Ilmeisesti lippulaitkin on erilaiset ulkomailla ja on tulkinnanvaraista, mikä on hyvän maun mukaista. --Caerylues (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 22.21 (EET)
Suomen lipun kanssa poseeraaminen on kielletty? Siis jos jonain liputuspäivänä menen seisomaan Suomen lippua liputtavan lipputangon eteen ja pyydän kaveria ottamaan kuvan minusta ja lipusta, syyllistyn rikokseen? JIP (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 09.33 (EET)
No ei nyt sentään. Laissa on kielletty vain lipun "epäkunnioittava käyttäminen".--193.111.119.176 17. marraskuuta 2014 kello 11.29 (EET)
Tulkitsin "Suomen lipun päälle pukeminen ja sen kanssa poseeraaminen" olevan yhdistelmäkäsite, en kahden kohdan luettelo. --Pitke (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 12.46 (EET)
(Laitoin kuvan valtiolipusta selkeyttämään keskustelua.) --Zunter (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 15.07 (EET)
Valtiolippu-käsite näyttää olevan vastaajille epäselvä. Artikkelisssahan on sen käyttö selvitetty, joten Wikipedia antaa vastauksen: [5]. Niin, ja rikosasiaa vastasikin Jmk. --Abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 16.52 (EET)
Tiedän Suomen valtiolipun ja Suomen lipun eron, mutta omat esimerkkini koskivat nimenomaan Suomen lippua, ja ajattelin tuoda ne esiin. Vaikka tuskin valtiolippuakaan saa pystyttää koiranpaskoihin. --Caerylues (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 19.20 (EET)
No valtiolippuahan ei yksityishenkilö käsittääkseni saa pystyttää yhtikäs minnekään.--193.111.119.176 19. marraskuuta 2014 kello 16.00 (EET)

Mites tämä siis koskee Suomen tavallista lippua? Saako sitä liputtaa vapaasti, kunhan kohtelee sitä kunnioittavasti? Asia pisti merkille, koska olen kuvissa huomannut, että Yhdysvalloissa on suorastaan moraalinen velvollisuus lipuuttaa Yhdysvaltojen lippua joka ikisessä yksityisessä talossa tai taloyhtiössä ympäri vuoden, mutta täällä Suomessa liputetaan niin harvoin, että olen usein nähnyt Suomen lipun tangossa ja joutunut miettimään "mikäs ihmeen liputuspäivä tänään on?" JIP (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.30 (EET)

Flag of Finland.svg
Tavallinen Suomen lippu=kansallislippu. Kansalaiset voivat liputtaa kansallislipulla aina, kun tuntevat siihen tarvetta. Erityisen suotavaa on juhlistaa perheluhlia tms. tapahtumia liputuksella. Liputusajat eli kellonajat tulee tietysti ottaa huomioon eli liputus alkaa ja päättyy astuksessa säädettynä aikana. Ulkomailla on eri käytäntöjä, esimerkiksi kun liputin syntymäpäivänäni, Saksassa pitkään asunut vanha kamuni ihmetteli sitä kovasti, koska Saksassa ei liputeta perhejuhlissa. Ettei olisi veboten. -Htm (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.46 (EET)

Hesarin sivujen videot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi! Voiko jostain asetuksista laittaa, että Hesarin sivuilla uutisartikkeleiden yhteydessä olevat videot eivät automaattisesti ala latautua? Mulla ei ole tunnuksia hesarin sivuille vaan luen niitä ilmaiseksi. Kun on prepaid-netti ja pitää maksaa kaikesta videostreamistä eivätkä ne videot aina ole edes kovin mielenkiintoisia verrattuna teksti-artikkeleihin. --188.67.208.158 18. marraskuuta 2014 kello 22.35 (EET)

Sama pätee muihinkin sivustoihin, joissa on videoita ruutu.fi-palvelusta. Ne alkavat soimaan automaattisesti, ja äänenvoimakkuuskin on niissä aina täysillä. Se on sitten kiva, kun avaa monta välilehteä, ja jokaisesta alkaa kuulua ääntä... --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.02 (EET)
Minulla ei käy niin, ja luultavasti Firefoxissa oleva Adblock estää niitä avautumasta. --Eb2t (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.10 (EET)
On käytössä, vaan ei itselläni ainakaan auta. Esim. "Tältä näytti ilmaisku Kobaneen" (iltasanomat.fi). --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.13 (EET)
Puuttuu oikea suodatin. Videoruudun oik. yläreunassa on painike "estä", jolla saa päälle suodattimen joka estää videon latautumisen. Ruutuun tulee sen jälkeen teksti: "Virhe ladattaessa mainoksia. Virhe voi johtua mainonnan esto-ohjelmasta tai mahdollisesta häiriöstä tietoliikenteessä." --Eb2t (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.19 (EET)

Liikekeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyselin jo keskustelusivulla Keskustelu:Kauppakeskus, mutta ei tullut vastauksia. Onko liikekeskus eri asia kuin kauppakeskus? Kauppakeskuksesta kai se pienempi versio on ostoskeskus ("ostari")? Vai onko pienempi versio tämä liikekeskus? Onko liikekeskus minkä kokoinen? Ajattelin, että RoadHouse 5000 neliömetrin pinta-alalla ei vältsisti ois kauppakeskus, vaan sitä ehkä kuvaisi paremmin tuo liikekeskus.... --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.53 (EET)

Borrelioosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei

Artikkelissa "Borelioosi" sanotaan, että borrelioosi on sama kuin Lymen tauti. Eikö kuitenkin Lymen tauti ole aivokuume, jota vastaan on rokote? Borrelioosiin ei ole rokotetta. Kerttuli Karonen

Varsinkin Amerikassa käytetään nimitystä Lymen borrelioosi tai Lymen tauti, ks. en:Lyme disease, eli se on borrelioosi. Puutiaisaivokuumeesen on rokote, ja se on eri tauti. --85.76.135.20 19. marraskuuta 2014 kello 17.33 (EET)

Vesitasolentokoneet nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedän, että harrasteilmailussa käytetään vesitasolentokeneita, mutta onko kyseiselle konetyypille tänä päivänä mitään hyötykäyttöä eli käyttääkö niitä enää minkään maan armeija tai lennetäänkö niillä kaupallista liikennettä siviilipuolella?--LCHawk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 18.16 (EET)

Charter-vesitasoja on monessa paikkaa, esim Suomen Lapissa vie kalastajia yms maastoon ja maailmalla on reittilentoja (List of seaplane operators). Etenkin Pohjois-Amerikassa monet viranomaiset käyttävät vesitasoja. –Makele-90 (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 18.39 (EET)
Kiitos tästä. Käytetäänkö missään isoja kooltaan tämän kaltaisia koneita?--LCHawk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 20.29 (EET)
Ainakin en:Beriev Be-200 ja en:ShinMaywa US-2 ovat nykyään käytössä. --Otrfan (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.43 (EET)
Pienille lämpimien merien saarille on näppärää mennä vesitasolla. Ajattelen lähinnä yksityissaaritason rikkaita. --Pitke (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.36 (EET)
Hyvä että joku ajattelee heitäkin. --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 18.05 (EET)

Rytmit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos käytetään koko-, puoli- ja neljäsosanuotteja, niin kokonuottia vastaava tahti voidaan kai toteuttaa kuudella tavalla:

Music-wholenote.svg

Music-halfnote.svgMusic-halfnote.svg
Music-halfnote.svgMusic-quarternote.svgMusic-quarternote.svg
Music-quarternote.svgMusic-halfnote.svgMusic-quarternote.svg
Music-quarternote.svgMusic-quarternote.svgMusic-halfnote.svg
Music-quarternote.svgMusic-quarternote.svgMusic-quarternote.svgMusic-quarternote.svg

Jos käytössä ovat vielä lisäksi kahdeksas- ja kuudestoistaosanuotit, niin kuinka monta erilaista tahtia saadaan aikaiseksi ja voiko määrän laskea jostain kaavasta? Ongelma on sama kuin jos kokonaisluku 16 pitäisi muodostaa summana luvuista 16, 8, 4, 2 ja 1, esim. 1 + 2 + 4 + 8 + 1 = 16 (lukujen järjestyksellä on väliä).--Jarmo Turunen (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.19 (EET)

Matematiikasta en ymmärrä, enkä tiedä mihin pyrit, mutta musiikillisesti noita permutaatioita voisi tulla vielä ziljoona lisää jos olettamaasi 4/4-tahtiin otetaan työkaluiksi myös 1/32-, 1/64- jne. nuotit, pisteelliset nuotit, trioli, kvintoli, sekstoli, septoli ja mitä näitä oli. –Kotivalo (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.45 (EET)
Onpas kiero kombinatoriikan tehtävä. Mistä näitä oikein tulee? Kieroa on ainakin se, että jos käytetään puolinuotti, ei voi olettaa sen alkavan esim. tahdin jonkun neljäsosan kohdalta, vaan sen voi liu'uttaa mihin tahansa kohtaan (1/16:n välein): sen molemmin puolin jäävät osat saadaan kyllä aina jotenkin täytettyä.
Äkkiseltään ei tule mieleen kuin erilaisia rekursiokaavoja. Tässä yksi. Tutkitaan ensin tapausta jossa on vain 1/1, 1/2, 1/4 ja 1/8 nuotit. Toisin sanoen luvut 8,4,2,1 ja niistä pitää rakentaa luku 8. Merkataan D(n) = monellako tavalla luku n voidaan rakentaa näistä. Selvästi D(n)=0 jos n<0. Sovitaan, että D(0)=1 koska nollan pituinen aikaväli saadaan aikaan tyhjänä summana (ei yhtään nuottia).
Kun rakennetaan lukua n>0, niin valitaan ensin ensimmäinen nuotti: 8,4,2 tai 1. Tällöin jäljelle jää vielä n-8, n-4, n-2 tai n-1 aikayksikköä, jotka puolestaan voi rakentaa D(n-8), D(n-4), D(n-2) ja D(n-1) tavalla. Siis D(n) = D(n-8) + D(n-4) + D(n-2) + D(n-1).
Nyt on helppo lähteä laskemaan D(n):ää arvoille n=1,2,3,...,8, saadaan luvut 1,2,3,6,10,18,31,56. Toisin sanoen koko tahti saadaan D(8)=56 tavalla, kun saa jakaa enintään 1/8-nuoteiksi.
Jos sallitaan myös 1/16-nuotit, tulee samanlainen rekursiokaava jossa on lisäksi termi D(n-16), ja josta lasketaan D(16)=5272.
Mutta mitä tapahtuu jos sallitaan yleisesti kaikki (1/2^k)-nuotit johonkin kokonaislukuun k asti? --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 17.19 (EET)
Jos merkataan C(k) = monellako tavalla kokonuotti voidaan esittää (1/2^j)-nuoteilla, missä 0<=j<=k, niin kysytty luku on siis C(4), ja helposti nähdään että C(0)=1 (kokonuotti), C(1)=2 (kokonuotti tai kaksi puolinuottia), C(2)=6 kuten kysyjä luetteli, C(3)=56 ja C(4)=5272 kuten yllä laskettiin. Nyt voidaan tietysti katsoa OEIS-tietokannasta löytyykö lukujonoa, joka alkaa 1,2,6,56,5272. No löytyyhän sieltä. --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 17.25 (EET)

Puolan ja Venäjän maaraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiki ilmoittaa Venäjän ja Puolan maarajan pituudeksi yli 400 kilometriä? Ainoa ko. maaraja on Kaliningradin raja. Tuon mitta on noin 230 kilometriä - missähän on toinen mokoma? Markku Palmu  –Kommentin jätti 88.115.123.252 (keskustelu)

Kiitos ilmoituksesta. Muutin sen 210 kilometriin artikkelissa Luettelo valtioiden maarajojen pituuksista lähteen https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/pl.html perusteella. --Stryn (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 23.51 (EET)
Luku on näköjään Wikipediassakin aikoinaan ollut 209 km, mutta 28.11.2009 muuttunut yli 400 kilometriksi ilman minkäänlaista selitystä. Ties mitä kaikkea muuta siinä on samalla muutettu ja lieneekö noita kukaan yksitellen lähteestä tarkastanut sen jälkeen. Huomasin siellä joskus sattumalta muutamia virheitä ja lisäsin varoituksen että luvuissa on virheitä, mutta varoitus on näköjään siivottu pois. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 03.11 (EET)
[6], ihan lähteen mukaan merkitty ainakin tuo tieto, lähteessäkin vain tieto muuttunut tuon jälkeen. Tuollakin ollut 432 km vielä toukokuussa 2011. --Anr (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 18.53 (EET)
Onkohan muuten maakohtaiset summat otettu lähteestä vai laskettu Wikipediassa käsityönä? Puolalle oli ilmoitettu 605+615+456+91+432+420+428=3047 km (Venäjä lihavoitu), nyt kun Venäjä korjattiin 432→210 pitäisi kai summankin muuttua vastaavasti (2825 km). Toisaalta Puolan muutkin maarajat poikkeavat sekä siitä lähteestä, joka artikkelissa on ilmoitettu (https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2096.html 375+699+447+100+209+517+498=2845) että Strynin yllä käyttämästä lähteestä (418+796+467+104+210+541+535=3071), jotka myös poikkeavat toisistaan. Lieneekö Wikipedia muuttunut, lähde muuttunut, molemmat muuttuneet vai onko alun perinkään ollut tuosta lähteestä. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 03.35 (EET)

Saunovat eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä saattaa olla tyhmä kysymys mutta onko ihminen ainoa nisäkäs joka saunoo eli oleilee kuumassa höyryn ja lämmön täyttämässä paikassa? Vai onko joillakin apinalajeilla jokin hikimajan tapainen paikka, jossa ne oleilevat lämmöstä nauttien? Entä lasketaanko se, että oleilee auringon lämmittämällä kalliolla, josta nousee kuumaa höyryä?--62.72.229.12 22. marraskuuta 2014 kello 18.46 (EET)

Ensiksi tulivat mieleen japaninmakakit, jotka kylpevät kuumissa lähteissä. --Silvonen (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 20.28 (EET)

Verokortin tuloraja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilipäivä on 2. tammikuuta. Lasketaanko palkka tämän vai ensi vuoden tulorajaan, sillä työnantajahan on joutunut laittamaan palkan maksuun jo joulukuussa? Verottajan sivut puhuvat maksupäivästä[7], mutta tarkoitetaanko maksupäivällä päivää, jolloin rahat lähtevät työnantajalta vai päivää, jolloin työntekijä saa rahat? --Otrfan (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 12.47 (EET)

Mikä on "maksun" tai "maksupäivän" määritelmä? Viivekorko ja viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Verottaja, pankki tai yritys laskee viivekorkoa/viivästyskorkoa kyllä velkaa olevan puolesta, joten ei se voi tietää "milloin on pantu maksuun", mutta näkee milloin raha on sille saapunut (milloin rahat näkyvät tilillä). Ainakin eri pankista kuin maksunsaajalla maksuun panemisesta rahan näkymiseen saajan tilillä kesti nelisen päivää (korotonta maksuaikaa). En tiedä onko tilanne vielä sama. --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.00 (EET)
Itse asiassa tuossa yllä olevassa on yleinen väärinkäsitys. Verottaja, pankki tai yritys näkee kehittyneiden tsydeemien ansiosta maksupäivän ja se on "se päivä, jona maksu on tapahtunut" (verkkopankissa on painettu "hyväksy maksu"). Viivekorkoa ja viivästyskorkoa lähdetään laskemaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Käytännössä ainakaan yritykset eivät veloita viivästyskorkoa 1-4 vrk:n myöhästymisestä, sillä sen katsotaan menevän "pankeista johtuvan viiveen sisään / raha ei kuitenkaan olisi vielä ollut perillä", joten ne 1-4 vrk on käytännössä korotonta maksuaikaa "tavan mukaan", jos maksaa samasta pankista kuin maksunsaajalla on tili (saman pankin sisällä maksu välittyy nopeammin kuin pankkien välillä). Tuotahan voi testata vaikka puhelinlaskun kanssa. Ainakin pari vuotta sitten oli näin; muuttuiko sitten SEPAn myötä? --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.06 (EET)
"Maksupäivällä tarkoitetaan palkoissa ja eläkkeissä päivää, jolloin maksun pitää olla saajan tilillä." http://www.fkl.fi/teemasivut/sepa/tekninen_dokumentaatio/Dokumentit/SEPA_Palkat_Tiedote_Tammikuu_2009.pdf "Palkat, eläkkeet ja muut toistuvaissuoritukset välitetään saajien tileille nostettavaksi aineistossa määrättynä maksupäivänä." http://www1.nordea.fi/liite/s/yritys/pdf/palkat_elakkeet.pdf --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.16 (EET)
Kysyjän verotuksesta on puhe, joten palkan maksupäivä on se, jolloin fyffet kilahtaa kysyjän tilille. Menee vuoden 2015 tulorajaan.--Htm (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.38 (EET)
Kiitoksia vastauksesta. Toivottavasti meidän palkanlaskija tietää tuon, sillä tämän vuoden tuloraja taitaa aavistuksen ylittyä. --Otrfan (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.33 (EET)
Oikeastihan verottaja laskee tulot sen mukaan mitä työnantaja ilmoittaa maksetuksi vuoden 2014 aikana. (eli käytännössä palkanlaskija/kirjanpitäjä ilmoittaa) Käytännössä noita ilmoituksia ei paljon jälkikäteen muutella. Tosiasiassa se kuka nuo ilmoitukset ikinä tekeekään voi tuossa tapauksessa ilmottaa ko palkan perustellusti ihan kummalle vuodelle vaan. (työnantaja kun ei varmasti tee palkkailmoituksia sen mukaan missä pankissa palkansaajalla on tili. Sen sijaan palkanmaksupäivä (eli koska raha lähtee työnantajan tililtä) voi vaihdella sen mukaan missä palkansaajalla on tili) Summa summarum: eli ei kannata ihan kauheasti yllättyä, jos tuo palkkailmoitus ei toteudu sun visiosi mukaisesti. Gopase+f (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.34 (EET)
Tulorajaongelma ratkesi tänään kuin itsestään esimiehen jaettua lomautuslappuja :) --Otrfan (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.45 (EET)
No voi sun harmi... -Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen, niin pääsääntöisesti palkanlaskijat ovat ammattitaitoista väkeä, jotka tietävät pykälät ja miten mennään ja heiltäkin voi olettaa hyvää tahtoa. Uskoisin, että myös kysyvä saa vastauksen, vaikka palkanmaksupäivää ei voikaan useimmiten muuttaa palkaansaajan toiveiden mukaisesti. --Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 05.58 (EET)
Saadaan siis nauttia sun seurasta 24 h. Pahoittelen. --85.76.67.65 25. marraskuuta 2014 kello 13.00 (EET)

Etniset ravintolat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistä johtuu, että kun Suomessa käy etnisissä ravintoloissa, niin kiinalaisissa ravintoloissa on aina kiinalaista henkilökuntaa, turkkilaisissa ravintoloissa on aina turkkilaista henkilökuntaa, intialaisissa ravintoloissa on aina intialaista henkilökuntaa, italialaisissa ravintoloissa on aina italialaista henkilökuntaa, mutta meksikolaisissa ravintoloissa ei ole koskaan meksikolaista henkilökuntaa? JIP (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 22.05 (EET)

Suomessa on vähän meksikolaisia maahanmuuttajia?--193.111.119.176 24. marraskuuta 2014 kello 12.26 (EET)

Laatokan kuuluminen Suomen kuntiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa nykyisin kaikki sisävedet kuuluvat kuntiin. Mutta kuuluiko koko Laatokan Suomelle kuulunut osa kuntiin ennen toista maailmansotaa? Jaalei (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 16.55 (EET)

Hyvä kysymys. Ainakin merellä on ollut kuntiin kuulumatonta aluevettä vielä vuoteen 1996 asti (kunnes tuli Laki kuntarajojen määräämisestä Suomen aluevesillä). --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 18.12 (EET)
Vuoden 1935 tilastokartassa on piirretty kuntarajoja vähän matkaa Laatokalle.
Pitäjäkartta 1:20000 näyttää kuntarajoja tarkemmin, mutta pitäjänkarttaa ei (ainakaan tuossa palvelussa) ole koko Laatokalle.. Linkin osoittamassa kohdassa näkyy, miten Kurkijoen ja Lumivaaran välinen raja (vrt. tilastokartta) kiertää Rähmänsaaren pohjoiskärjen ja jatkuu siitä itään pari kilometriä, kunnes kohtaa pohjois-eteläsuuntaisen kuntarajan. Mutta onko sen itäpuolella kolmas kunta vai kunnatonta aavaa? Rajaa pohjoiseen seuraamalla ohitetaan Kilpisaaret (Lumivaara) itäpuolelta, sitten kunnanraja kääntyy takaisin mantereelle Timonsaaren (Lumivaara) ja Sorolansaaren (Jaakkima) välistä. Mutta miten pitkälle Jaakkima jatkuu Laatokalle, jää epäselväksi. Ulkorajaa ei näy. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 02.48 (EET)
Lisätään vielä, että nykyään Suomen koko alue kuuluu kuntiin, ei vain sisävedet vaan myös aluemeri. Rajat jatkettiin aluevesirajalle saakka yllämainitulla vuoden 1996 lailla. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 11.29 (EET)
Yllä olevien kommenttien perusteella vaikuttaisi siltä, että jos asiaa tutkisi kirjallisuudesta niin vastaus hyvinkin voisi löytyä, koska esim. noita 1996 asti voimassa olleita säädöksiä ovat varmaan edeltäneet aiemmat säädökset, ja jos näitä menisi taaksepäin niihin aikoihin, kun Laatokasta osa vielä kuului Suomeen, niin luultavasti siellä olisi otettu jotain kantaa asiaan Laatokankin osalta. Eli voisi kuvitella, että kun Laatokkaa vielä kuului Suomeen, niin olisi ehkä saatettu mainita, päteekö sama Laatokalle, mikä pätee merialueille vaiko ei. Tämä olisi itse asiassa ihan kiinnostava tieto.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 12.09 (EET)
Varmaan mihin tahansa kysymykseen voidaan todeta, että jos asiaa tutkisi kirjallisuudesta niin vastaus voisi löytyä, tai jos ei löydy vaikka kolutaan kaikki kirjallisuus niin sitten kävisi ilmi että vastausta ei kirjallisuudesta löydy. --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 09.59 (EET)
Juu, sen puoleen nollamuokkauspohdintaa, mutta tässä veikkaan että toiveet vastauksen löytymiseen ovat melko hyvät.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 11.10 (EET)

Miten päästä lentoasemalle?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varasin juuri lentomatkan Helsingistä Kööpenhaminaan, ja sieltä edelleen Nizzaan, 23.12. kello 07:55 aamulla. Kone siis todellakin lähtee jo ennen kahdeksaa aamulla. Asun Helsingin Jätkäsaaressa. Milloin minun viimeistään pitäisi lähteä sinne lentoasemalle? Varausvahvistuksessa lukee että lähtöselvityksessä olisi oltava viimeistään kaksi tuntia ennen koneen lähtöä, mutta olen ennenkin päässyt koneeseen vaikka olen tullut lentoasemalle alle tunnin ennen koneen lähtöä, noin 40-50 minuuttia on riittänyt. Minun pitänee kai tilata taksi? Jos uskoo varausvahvistusta, taksin pitää olla paikalla noin 04:00 - 04:30 aikoihin. Pitääkö minun tilata taksi jo edellisenä päivänä? JIP (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.15 (EET)

http://www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa/kulkuyhteydet/bussit-ja-taksit/ --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.26 (EET)
Kunhan on lentoaseman lähtöportilla riittävän ajoissa, jotta pääsee lentokoneen kyytiin ennen kuin se lähtee nousukiitoon. Lähtöportille päästäkseen täytyy olla klaarattuna lähtöselvitys (check-in), matkatavaroiden luovutus ruumaan ja turvatarkastus. Jos olet tehnyt lähtöselvityksen jo netissä tai teet sen lentoaseman aulassa automaatilla, ja sinulla on vain reppu selässä eikä muita matkatavaroita (ei mitään ruumaan luovutettavaa), niin pääset nopeastikin läpi muodollisuuksista, kunhan turvatarkastuksessa ei ole ruuhkaa. Nettiajan reppureissaajalle turvatarkastus on se pullonkaula ja siinä voi kestää kauankin. Helsinki-Vantaan lentoasema on aika pieni, eikä siellä on tyypillisesti ruuhkia, ja lennon lähtöaika on niin aamuinen, että etköhän sinä pääse lentoasemalle asti ja nopeastikin odottelemaan lähtöportille milloin koneeseen nousu (boarding) alkaisi. --Hartz (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.38 (EET)