Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Sian nännit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko emakolla 10 tai 12 nänniä? Eräässä kuvassa oli jopa 14 nänniä. Miten evolutiivisesti selitetään näin monen nännin olemassaolo ja kehitys? Miten maitoa voi riittää noin moneen nänniin? Ovatko sian nännit kehittyneet eri tavalla kuin ihmisen nännit? Olen kuullut, että naispuolisen ihmisen rintojen maitorauhaset ovat kehittyneet kainaloiden hikirauhasista. Miten sian maitorauhasilla voisi edes olla samanlainen kehityshistoria kuin ihmisellä, kun sika ei hikoile kainaloista (sialla ei ole hikirauhasia). Sian nännit sijaitsevat myös huomattavan kaukana kainaloista. Jos ihminen olisi kehittynyt samantapaisesti sian (ja esim. koiran) kanssa, ihmisen nännit kai sijaitsisivat vatsassa, jopa navan alapuolella alavatsassa. Ihmisen nännien korkea sijainti rinnassa on aika erikoista, ja kehityshistoria on varmaan eri kuin sialla. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 12.47 (EEST)

Emakon nisien määrä vaihtelee ja voi olla myös pariton. Muilla sorkkaelöimillä ylimääräisten nisien kehittyminen ei vaadi kovin monimutkaisia mutaatioita, esimerkiksi lehmillä niitä on puoliyleiseksi riesaksi asti. Porsaiden kasvattaminen on helpompaa, jos nisiä on ainakin yksi jokaiselle. Ainakin nykyään porsas leimautuu pysyvästi ensimmäisenä löytämäänsä nisään, eikä vaihda nisää vaikka oma antaisi vähän maitoa ja parempia olisi vapaana. Nisille on siis ollut painetta sekä olla lukuisempia että tuottaa maitoa suht tasaisesti. Sian maitorauhasilla ja ihmisen maitorauhasilla on yhteinen kehityshistoria vain istukallisten nisäkkäiden tasolle joten eriytymisaikaa on ollut yllin kyllin--tämän tietäisit, jos olisit katsonut taksoboksit vaikkapa artikkeleista Ihminen ja Sika. --Pitke (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 13.54 (EEST)
Tarkoittaako tuo, että sian ja ihmisen yhteinen kantaäiti hikoili (tämän jälkeen sialta on vain kadonnut kyky hikoilla ja ihmisellä se on säilynyt) vai oliko ajatukseni maitorauhasten kehittymisestä virheellinen? Voiko olla niin, että ihmisen ja sian maitorauhaset ovat samankaltaiset, mutta erikseen kehittyneet ja ovat vain kuin sattumalta samankaltaiset? --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)
Evoluutiossa erilaiset ruumiinosat vaeltelevat pitkin kehoa tarpeen mukaan. Esim. kun meillä maanisäkkäillä sieraimet ovat nenänpäässä, niin valailla ne ovat päälaella. Sama varmasti koskee nännejäkin. Maallikona voisin arvata, että sian joku esi-isä varmaan on menettänyt hikirauhasensa vasta sen jälkeen kun nisät ovat jo olleet kehittyneinä, koska nisien alkuperä kaikilla nisällisillä nisäkkäillä ilmeisesti on yhteinen. Vastaavasti nännien määräkin vaihtelee tarpeen mukaan. Kun varhaisimmat nisäkäät muistaakseni olivat jotain mitä lie hiiren tai rotan tms. kokoluokkaa olevia pikkuotuksia, niin (näin maallikkona) voisi kuvitella, että niillä oli isot poikueet ja monta nänniä, ja jos sitten jotkut ovat kehittyneet vähemmän poikasia kerralla synnyttäviksi, niin vastaavasti voisi kuvitella niillä nännien määrän vähentyneen. Esim. sioilla ja kissoillahan on yleensä monta poikasta ja nännejä sen mukaan, ihmisellä useimmiten yksi jne. Jos pengot kirjallisuudesta niin saatat hyvinkin löytää tästä tutkittua tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)
Onko ihmisnaisella kaksi nänniä, jotta voi imettää kaksosia? Kuitenkin lapsia syntyy normaalisti vain yksi. Olen lukenut sellaisen tutkimuksen, jossa negridien tiedettiin saavan useammin kaksosia kuin kaukasialaisten tai aasialaisten. Ehkä ihmisen apinaesi-isät ovat saaneet useammin kaksosia kuin nykyihminen, tuohon suuntaan ainakin viittaisi se, että nisiä olisi yksi per poikanen ja varhaisempaa geenistöä edustavat negridit saavat useammin kaksosia kuin kaukasialaiset ja aasialaiset. Taidan lukea seuraavaksi bonoboista, että saavatko ne usein kaksosia. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.05 (EEST)
Taas tätä pseudotieteellistä rotusekoilua. --Geohakkeri (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.33 (EEST)
Negridit saavat useammin kaksosia. Se on tieteellinen fakta. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.37 (EEST)
Mutta kun se ei välttämättä lainkaan johdu heidän negridisyydestään vaan ympäristön ravintotarjonnan tasaisuudesta, koska sama vika on suomenruotsalaisilla saristolaisilla. Tuo tapasi keksiä kaikelle (kuten savolaisuudelle) rotuselityksiä alkaa vaikuttaa vähän pateettiselta.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (EEST)
Luin tuosta suomenruotsalaisten saaristolaisten jutusta http://www.tieteessatapahtuu.fi/003/lummaa.htm "Siksi ero kaksosten yleisyydessä näiden alueiden välillä on todennäköisesti evoluution seurausta." ja "Luonnonvalinta siis säilytti saaristossa ja sisämaassa eri ominaisuuksia, mikä ylläpiti alueiden välistä eroa kaksosten yleisyydessä." --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.46 (EEST)
Luultavasti ihmisnaisella on kaksi nänniä siksi, ettei menisi selkä vinoon ja tulisi skolioosia. Selkärankaiset ovat muutenkin yleensä symmetrisiä. Keskimäärin niitä mukuloita syntyy kumminkin yksi joka paikassa eikä yksinisäisiä ihmispopulaatioita ole havaittu. Kaksostiheyskään ei välttämättä johdu mistään "varhaisista geeneisttä" koska siitä löytyy eroja jo Suomen sisälläkin. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan oliko se nyt ainakin saaristolaisilla on syntynyt kaksosia enemmän, jos katsotaan vanhoista kirkonkirjoista, koska kalastuselinkeinossa saaliin vaihtelu on vähemmän äärevää kuin viljasadon vaihtelu maataloudessa. Samalla oli kai tutkittu saamelaisiakin, mutta en enää muista mikä oli tulos heidän kohdallaan. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (EEST)
Yksi lapsi syntyy kerrallaan, mutta miten pitkin aikavälein ja mitenkäs monta vuotta lasta imetettiin pari miljoonaa vuotta sitten? --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.49 (EEST)
Suomessa on suosituksena, että lasta imetettäisiin vain 1-vuotiaaksi. Jotkut äidit ovat imettäneet lapsiaan jopa 3–4-vuotiaiksi. Tällöin kahdesta nännistä on hyötyä, vaikka ei olisikaan kaksosia. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.59 (EEST)
Enpä usko, että nännien määrään vaikuttaa viranomaissuositukset, vaan mikä tarve oli ihmislajin alkuaikoina. Lapsia syntyi tiheään ja niitä luultavasti imetettiin pitempään, kuin mitä nykyviranomaiset haluaisivat. --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.05 (EEST)
Muistan jossain kerrotun, että pitkään imettäminen aiheuttaa ehkäisyvaikutuksen ja sitä olisi sen takia käytetty perinteisissä yhteiskunnissa ehkäisykeinona. Nännien määräähän voi tutkailla lisäksi sukulaisiltamme: montako on simpanssilla, montako muilla apinoilla. Sekä ihmisellä että apinoilla pystyhkö liikkumistapa ja poikasen pitäminen sylissä imetettäessä mitä nyt muistan luontofilmeistä ovat samanlaisia, ja siihen luultavasti kaksi nänniä likimain siin,ä missä ne ovat, sopii hyvin. Kädellisten läheisimpiä sukulaisia taisivat (kai?) olla kaguaanit, mutta ne menevät puitten latvoissa niin lujaa, että nännien laskeminen voi olla vaikeaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.52 (EEST)
Ei vaan siksi, että alkunisäkkään maitorauhaset kehittyivät alkujaan parilliseksi ruumiinosaksi keskilinjan eri puolille. Yhtä hyvin voisi olettaa, että ihmisellä on kaksi kättä siksi, että voisi tukistaa kaksosia. --Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.23 (EEST)
Joo ja sitten kannattaisi tehdä suomeksikin artikkeli ylilukuinen nänni esim. [monilla kielillä] jo on. --Höyhens (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.52 (EEST)

Peräkkäisten maaliotteluiden ennätys jalkapallossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenellä jalkapalloilijalla Mestarien liigassa tai Englannin valioliigassa on nimissään ennätys eniten peräkkäisiä otteluita, joissa vähintään yksi maali?--62.72.228.251 26. huhtikuuta 2015 kello 17.47 (EEST)

En-wikin mukaan Cristiano Ronaldo ja Ruud van Nistelrooy. Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Voiton päivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä nyt on lapin sodan ja toisen maailman sodan voittojen muistopäivät ovella. Mitään ei kuulu. Miksi Suomessa juhlitaan yleensä sotien alkamisia, kun muualla juhlitaan niiden päättymisiä? kysyy ilmeisen parantumaton kyynikko --Höyhens (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 20.55 (EEST)

Kyllä Lapin sodan päättymispäivä huomioidaan Suomessa: [1]. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.00 (EEST)
Kappas kun ei ole sattuunut aiemmin korviin. Meneeköhän tämä niin että vain voitetut sodat ovat muistamisen arvoisia. Suomen sisällissodasta on kohta sata vuotta. Siinähän voittaja-asia on vielä epäselvä paitsi että valkoiset voittivat. Eri asia voittiko Suomi. Kajaanin evlut seurakunta siunasi tapetut punaiset ateistit puolenkymmentä vuotta sitten. Milloinkahan valtiovalta pyytää anteeksi. Äsh, meni taas sivuraiteelle. Uudistan alkuperäisen kysymyksen paremmin muotoiltuna: Miksei Suomessa voi juhlia liittoutuneiden voittoa Natsi-Saksasta (ahah, heitti natsikortin, tolla ei ole väliä?) Mutta oikeesti. 8.5. (Venäjällä oli silloin Berliinin kukistuessa jo 9.5.) ei mitään suunnitteilla Yhdysvaltojen, Englannin ja Ranskan (ja Neuvostoliiton jos se häiritsee) voitosta. Kuka tästä oikein vastaa? kysyy edelleen ilmeisen parantumaton kyynikko --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.52 (EEST)

Mistä kävelyssä maksetaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävin tänään kävelemässä Länsiväyläkävelyn ja kirjoitin siitä Facebookiin. Sain kommentin "Onko Helsingissä jotain tiesulkuja? Viimeksi kun kävelin Otaniemessä se oli ilmaista."

Tätä olen miettinyt itsekin. Mistä tällaisissa julkisissa, varsinaisesti järjestetyissä kävelytapahtumissa maksetaan? Me osallistujathan siinä teemme kaiken varsinaisen työn. Toki järjestäjä merkitsee reitin valmiiksi ja kutsuu ihmiset paikalle, mutta mikä estää ihmisiä jotka eivät ole ilmoittautuneet koko tapahtumaan eivätkä maksaneet mitään osallistumasta kävelyyn? Ei kai kukaan sieltä tule häätämään heitä reitiltä pois.

Se olisi eri asia jos kyse olisi sisätiloissa tapahtuvasta liikuntapahtumasta jonne tarvitsee maksaa jotta edes pääsee sisään, mutta Länsiväyläkävely on täysin julkisella paikalla. Toki jokainen osallistuja joka pääsee maaliin asti, oli aika mikä hyvänsä, saa mitalin ja pussin täynnä tuotenäytteitä, mutta edelleenkään en ymmärrä mikä estää osallistumasta ilman mitään ilmoittautumista tai maksamista. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Osallistumismaksua vastaan saa huollon reitin varrella, ajanoton ja ehkä muita palveluja lähdössä ja maalissa. Huolto on varsinkin raskaammilla matkoilla kuten maratonilla kullan arvoinen. Järjestäjät tekevät ison työn enimmäkseen talkoilla (esim. liikenteenohjaus tarvitsee paljon väkeä), joten kyllä osallistumisesta mielellään vähän maksaakin. Itse maratonin kerran juosseena voin kertoa, että kyllä tunnelmaan pääsee paremmin kun numerolappu on rinnassa. Julkisillä teillä kun liikutaan, kuka tahansa voi toki vapaasti kävellä tai juosta seassa. -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.10 (EEST)
Ymmärrän tämän Länsiväyläjuoksun suhteen, mutten kävelyn. Kävelijät eivät saa numeroita, ajanottoa tai huoltoa. No ehkä hätätapauksessa saavat huollon, mutta ensisijaisesti huolto on juoksijoita varten. Kävelijät saavat pelkän lapun jossa lukee "Länsiväyläkävely". Silti kävelystä pitää maksaa, tosin vähemmän kuin juoksusta. Jokainen maaliin päässyt kävelijä saa mitalin ja pussin täynnä tuotenäytteitä, kuten sanoin, mutta ei kai sitä mikään estä kävelemästä kävelyä ilman ilmoittautumista tai maksua. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)
Maksun voineekin kävelyn tapauksessa ajatella enemmän järjestäjien tukemisena. Kun maksun on maksanut etukäteen, on myös hyvä motivaatio lähteä liikkeelle kun aika koittaa. :-) -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.27 (EEST)

Kansanedustajien kokonaislukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksaisiko joku laskea, kuinka monta ihmistä on toiminut Suomessa kansanedustajina yksikamarisessa eduskunnassa? Hahmottelin itse suuruusluokkaa arvioimalla, että jokaisissa vaaleissa vaihtuu noin kolmasosa jäsenistä, joten sain aikaan kaavan 37 x 67 ja tuloksen noin 2500. Ei siis kovin monta kansalaista ole sadassakaan vuodessa ollut kansanedustajana. Luku tuntuu kuitenkin kovin pieneltä. Onko tuo oikein? Ei oikea luku voi kovin paljon suurempikaan olla. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Wikipediassa on n. 2150 kansanedustaja-artikkelia ja Wikipediahan ei erehdy, joten lukusi on vain vähän pielessä. -93.106.97.178 27. huhtikuuta 2015 kello 23.24 (EEST)
Kaikista ei ole vielä artikkelia. Sen sijaan Luettelo kansanedustajista ja Luettelo kansanedustajista syntymäajan mukaan kai sisältävät kaikki, ja niistä kai voi laskea luvun suoraan, ja punalinkeistä näkee, monestako puuttuu artikkeli. Eduskunnasta kai on tehty painetut historiateokset mutta noissa artikkeleissa näkyy käytetyn lähteenä eduskunnan webbipalvelua, joka nyt näyttää olevan sivujen uusimisen takia poissa käytöstä.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 08.43 (EEST)
Luettelossa wc:ni mukaan 2516 riviä, ja niistä kansanedustaja-punalinkkejä 356. --Anr (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.26 (EEST)
Eli tuon perusteella Pxosin karkea arvio osui aivan naulan kantaan, vaikka esim. vaalien tiheys ja edustajien pysyvyys lienevätkin vaihdelleet suuresti.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.32 (EEST)
Sattumalta meni lähelle oikeaa, mutta tärkeintä olikin suuruusluokan arviointi. Jokaisessa eduskunnassa on 200 edustajaa, ja nykyään vaalikauden aikana istuvassa hallituksessa toimii noin 15–20 ministeriä suurin piirtein (vaalikauden aikana on usein ministerinvaihdoksia ja toisaalta 2–3 ministeriä eivät välttämättä ole kansanedustajia). Näin saadaan ensinäkemältä arvio siitä, että alle kymmenesosa eduskunnan jäsenistä pääsee ministeriksi. Kun asiaa tarkasteleekin seuraavasti, lukumäärä muuttuu: Kansanedustajina toimineita on ollut tuo runsas 2500 ja sitten ministereinä on toiminut 580 henkilöä, joista 474:llä on ollut puolueen jäsenkirja, niin suhdeluku tulee sellaiseksi, että voisi olettaa ainakin joka kuudennen kansanedustajaksi valitun ihmisen pääsevän urallaan myös ministeriksi. Tämänkin voisi joku taulukoista laskea tarkemmin, mutta suunnilleen noin tuon täytynee olla. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.59 (EEST)

Gin tonic -lasi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkaen kysymystäni gin tonicista, kyseinen juoma nähtävästi useimmiten tarjoillaan kuution tai kuutionmallisen lieriön muotoisesta jalattomasta lasista, jonka tilavuus on luokkaa 2-3 desilitraa. Ei minulla sellaisia ole. On oluttuoppeja, shamppanjalaseja, lasten mehulaseja ja Coca Cola -brändättyjä limsalaseja. Etenkin nuo jälkimmäiset tulisivat huonosti kyseeseen koska ovat värillistä lasia. Mistä tuollaisia sopivia laseja voisi ostaa, lähinnä Helsingistä? JIP (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.45 (EEST)

Katso Lähetystorilta tai muulta ei-itsepalvelu-kirpputorilta. Ainakin täkäläisissä Lähetystoreissa on hyllyt väärällään erilaista lasitavaraa ja juurikin erikoisempiakin alkoholilaseja. --Pitke (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 22.40 (EEST)

Istuva ministeri ei tule valituksi eduskuntaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka moni istuva ministeri ei ole päässyt hakiessaan kansanedustajaksi (tai jatkokaudelle)? Tämä tuli mieleen Laura Rädystä. Ei kai tämä sentään ensimmäinen kerta ollut? --188.67.243.29 1. toukokuuta 2015 kello 12.22 (EEST)

Ei taatusti. Ainakin Suvi Lindén jäi 2011 valitsematta. -93.106.62.0 1. toukokuuta 2015 kello 14.54 (EEST)
Leena Luhtanen 2007. -93.106.62.0 1. toukokuuta 2015 kello 19.15 (EEST)
Terttu Huttu-Juntunen 1999. --Anr (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 21.04 (EEST)

Nuoret lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitin artikkeliin jääkarhu:

"Jääkarhu polveutuu ruskeastakarhusta, josta se erosi vasta noin 150 000 vuotta sitten sopeutuen nopeasti elämään arktisella ajojäällä.[2] Lajina se on näinollen nuorempi kuin nykyihminen, homo sapiens, joka on ollut olemassa kenties vähän alle 200 000 vuotta.[3] Jääkarhun on sanottu olevan suurista petoeläimistä ainoa, joka ei luontaisesti pelkää ihmistä.[4]

Tiedättekö muita lajeja, jotka ovat nuorempia kuin nykyihminen? Jaalei (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 02.11 (EEST)

Joo, kyllä me tiedetään. Me löydetään niitä google-haulla "recent speciation". --Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 09.33 (EEST)
Kiitos kun annoit hakusanan, oikea englanninkielinen hakusana ei ole lainkaan itsestäänselvyys ja sen kaiveluun varmasti menee vähän aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 12.45 (EEST)

Galaksit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa huomattiin, että Linnunrata on vain yksi galaksi muiden joukossa, mutta milloin selvisi, että galaksit muodostavat galaksijoukkoja ja nämä superjoukkoja? Jaalei (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 08.53 (EEST)

1950-luvulla jo luetteloitiin yli 2 700 galaksiklusteria (en:List of Abell clusters). En-wikistä löytyy myös en:Timeline of knowledge about galaxies, clusters of galaxies, and large-scale structure. Neitsyen galaksijoukko on näköjään havaittu jo 1700-luvulla mutta "true nature was not recognized until the 1920s" (en:Virgo Cluster).--Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 09.49 (EEST)

Ampiainen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmässä Alivuokralainen päähenkilöt (vuokralaiset) kysyvät uudelta vuokraisännältään John Molotovilta "Ottaako Molotov cocktailin?" Vuokraisäntä ei huomaa piilovitsiä vaan vastaa "Kuinka huomaavaista. Sekoittakaa minulle Ampiainen." Mikä cocktail tuo Ampiainen on? Täältä suomiwikistä ei ainakaan tuntunut löytyvän artikkelia siitä enkä tiedä mikä sen nimi muualla maailmassa on, jos sitä edes tunnetaan siellä. JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Ootko koskaan ajatellut käyttää Googlea? [5] --85.76.40.11 3. toukokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)
Eli votkaa 2cl, banaanilikööriä 2cl ja 1 dl inkiväärilimsaa. Suomalainen Molotov: spriitä, petrolia, etikkaa ja tervaa. Petrolin ja etikan voi jättää pois ja tervan korvata tervaleijonalla. Vältettävä avotulta. Ulkolainen: votkaa ja loraus vahvaa rommia, joka liekitetään ja sammutetaan[6].--Dieharder (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 22.58 (EEST)

Sukurutsauksien sukurutsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mies menee naimisiin naisen kanssa, jolla on aikuinen tytär edellisestä avioliitostaan, jolloin avioliiton myötä tyttärestä tulee miehen tytärpuoli. Miehen isä, joka on eronnut menee naimisiin poikansa tytärpuolen kanssa, jolloin avioliiton myötä miehestä tulee oman isänsä appiukko ja tytärpuolesta tulee samalla miehen äitipuoli. Mies saa pojan vaimonsa kanssa. Pojasta tulee oman isänsä lanko, koska se on miehen naimisissa olevan tytärpuolen velipuoli, vaikka samalla poika on myös isänsä setä, koska poika on isänsä äitipuolen veli. Myös tytärpuoli saa pojan, josta tulee miehen velipuoli, mutta koska mies on tytärpuolensa isäpuoli, niin mies on samalla pojan isoisä. Miehen vaimo on näin ollen miehensä isoäiti, koska hän on miehen äitipuolen äiti. Ja koska mies on naimisissa äitipuolensa äidin kanssa niin hän on oman itsensä isoisä. Kysymys kuuluukin että onko tämä laillisesti mahdollista vai kieltääkö laki tällaisen sukurutsauksen?--62.72.228.251 9. toukokuuta 2015 kello 13.06 (EEST)

Ei ole sukurutsausta, kun naimisiin menevät parit eivät ole keskenään verisukua. --Pitke (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 13.43 (EEST)

Naisten ja miesten telinevoimistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysyin jo aiemmin naisten ja miesten telinevoimistelun eroista, koska huomasin että he eivät käytä täsmälleen samoja telineitä. Sain vastaukseksi suurin piirtein että miehet ovat vahvempia, mutta naisilla on parempi tasapainoaisti. Nyt kuitenkin käydessäni voimistelun SM-kisoissa Espoossa huomasin että vain naiset saavat numerolaput, miehet kilpailevat pelkässä voimisteluasussa. Kuitenkin paikalla oli naisia ja miehiä suurin piirtein yhtä paljon. Mistä ihmeestä tämä voi johtua? JIP (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 01.06 (EEST)

Kumpi on vanhempi, Helsinki vai Espoo?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on vanhempi, Helsinki vai Espoo? Olen lukenut että Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin 12.6.1550 vastineeksi Tallinnan kaupungin mahdille. Kaupunki oli tietääkseni kuitenkin pitkään vielä aika pieni. Vielä Suomenlinnan perustamisen aikaan vuonna 1750 siellä asui enemmän ihmisiä kuin muussa Helsingissä yhteensä. Espoo sen sijaan näkyy perustettaneen jo 1400-luvulla, mahdollisesti jo ammoin 1100-luvulla. Onko itse asiassa Espoota koskaan varsinaisesti perustettu, niin kuin Helsinki, vai muodostuiko se vain itsekseen? Tähän asti minulla ainakin on ollut käsitys että Espoo paikkakuntana on satoja vuosia vanhempi kuin Helsinki. Kaupunkina ei. Itse asiassa muistan lukeneeni että jopa Kauniainen sai kaupunginoikeudet ennen kuin Espoo, joka on sekä väestöltään että pinta-alaltaan sitä ylivoimaisesti suurempi. JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 00.03 (EEST)

Tuossa on aika kattava esitys Espoon historiasta. Vinkki: löytyi Googlella puolessa minuutissa. -93.106.90.33 11. toukokuuta 2015 kello 00.16 (EEST)
Mutta oliko Espoossa asutusta jo ennen kuin Helsingissä? Kumpi oli suurempi paikkakunta keskiajalla, 1400- ja 1500-luvulla, Espoo vai Helsinki? Oliko siihen aikaan kun Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin vuonna 1550 Espoo jo vakiintunut paikkakunta vai pelkkää maaseutua? JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 00.27 (EEST)
Täällä taas tietoa Helsingin historiasta. Kuten linkeistä ilmenee, Espoo oli 1500-luvulla silkkaa landea, Helsinki taas väkisin perustettu pikkukaupunki. Turun tai Viipurin näkökulmasta varmaan ihan käpykyliä molemmat. Eihän Espoo ole vieläkään oikea kaupunki, vaan kummallinen kokoelma erilaisia lähiöitä ja kyliä. Espoon keskusta on Kampissa. Terv. espoolainen. -93.106.90.33 11. toukokuuta 2015 kello 00.57 (EEST)
Tämä kysymys on kai semmoinen, ettei siihen voi tyhjentävästi vastata. Kaupunkina Helsinki on huomattavasti vanhempi. Paikkakuntana - ei harmainta aavistusta. Kumpi nousi ensin merestä ja kummassa oli ennen pysyvää asutusta ja etenkin pysyvää ruotsinkielistä asutusta, jäänee arvoitukseksi. Suomenkieliset ovat tulleet myöhemmin. Tai jos kysytään kumpi nimi oli ensin ollaan taas heikoilla jäillä. Nekin kun on tulleet kulkuväen mukana. Esitän kysymyksen uudestaan toisin alempana. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.19 (EEST)
Karkeasti se menee niin, että Espoo ja Helsingin pitäjä ovat molemmat vanhoja keskiaikaisia kirkkopitäjä, jotka ovat likimain yhtä vanhoja. (Jotain pientä eroa voi olla niiden iässä tai sitten ei, katso Saulo Kepsun kirja Uuteen maahan.) Ero on vain siinä että Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge socken) alueelle perustettiin Helsingin kaupunki (ruots Helsingfors stad) vuonna 1550. Ensin kaupunki oli Vantaajoen suulla Koskelassa, sitten se siirretiin nykyiseen Kruununhakaan. Helsingin pitäjän kirkonkylä taas on nykyisen Vantaan alueella. Kun Helsingin kaupunki perustettiin, niin Helsingin pitäjä jäi olemaan kaupungin ympärille (mm. Töölö oli kylä Helsingin pitäjässä kaupungin ulkopuolella). Kun kaupunki kasvoi, siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä vähitellen eri aikoina. Sittemmin Helsingin pitäjän suomenkieliseksi nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, ja kun siitä tuli kauppala 1972, sen nimi muutettiin Vantaaksi, sitten siitä tuli kaupunki 1974. Espoo oli Helsingin maalaiskunnan tavoin maalaiskunta, siitä tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972. Kauniainen oli erotettu Espoosta sitä ennen 1920. Nämä tiedot löytyivät Wikipediasta artikkeleista Helsinki, Espoo ja Vantaa.--Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.14 (EEST)

Kumpiko paikallishallintoon verrattava yksikkö Ruotsissa oli ensin, Espoo vai Helsinki? Pohjoisempana vastaukset lienevät helpompia.. OK, Urjanhai vastasi jo, asia lienee siinä. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.19 (EEST)

Itse asiassa kuulostaa syystä tai toisesta kiinnostavalta, että pääkaupunkiseudun kunnista Helsinge socken eli nykyinen Vantaa on vanhin. En ole osannut asia noin mieltää, mutta niinhän se sitten on. Tämähän ei toki ollut kysymyksen aihe.. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.27 (EEST)

Espoo erosi Kirkkonummesta omaksi seurakunnakseen 1400-luvulla. Muistaakseni muutama vuosi sitten Espoo vietti 550-vuotisjuhliaan. Eli kyllä Espoo on selvästi vanhempi kuin Helsinki. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.06 (EEST)

Lemminkäisen äiti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemminkäisen äiti odottaa että mehiläinen käyttäisi ihme avaruussäteilyä hyödykseen herättääkseen hänen poikansa takaisin henkiin.

Akseli Gallén-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset kuuluvat ehdottomiin suosikkeihini suomalaisesta taiteesta. Yksi parhaiten tuntemistani on Lemminkäisen äiti. Ymmärrän käytännössä kaiken muun symboliikan, mutta en sitä, mitä ihmeen avaruussäteilyä kuvan ylälaidasta tulee. Mikä ihmeen merkitys sillä on? JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 00.25 (EEST)

Tältä sivulta voi kuunnella hyvän ääniopastuksen. Kalevalan 15. runon mukaan mehiläinen löysi parantavaa mettä vasta kolmannella reissullaan, joka suuntautui taivaaseen asti. Maalauksen auringonsäteet kuvannevat sitä. -93.106.90.33 11. toukokuuta 2015 kello 00.46 (EEST)
Gallen-Kallelan maalauksista on myös kirjoja kirjaston kuvataideosastolla. Siellä luultavasti vahvistetaan yllä sanottu. Tyyli, jota teos edustaa on nimeltään symbolismi.--Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.30 (EEST)
Auringonvalohan on tunnettu esimerkki avaruussäteilystä, joten mutuhytinäsi osui niinoikeaan kuin symbolisen teoksen kohdalla nyt ylipäätään voi. Valonsäteiksi nuo on helppo tulkita, ja ne taas voivat symboloida vaikka toivoa ja mehiläisen tuomaa taivahista apua. Lisäksi ne sopivasti korostavat tummalla taustalla olevaa pikkuruista yksityiskohtaa. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.42 (EEST)

Kuution muotoinen kivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan joskus nähneeni jossain museossa luonnostaan kuution muotoon kiteytyneitä kiviä, joiden pinta kiilsi vähän metallin tapaan. Mikä mahtaa olla näiden kivien nimi? --37.33.56.66 11. toukokuuta 2015 kello 18.05 (EEST)

En-wikissä on kokonainen luokan täysi kuutioiksi kiteytyvistä mineraaleista: en:Category:Cubic minerals. Yleisempiä (näytteenä todennäköisempiä) kookaskiteisiä lienevät erityisesti komeita kiteitä muodostava rikkikiisu tai vaatimattomampi magnetiitti. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.36 (EEST)

Keiju[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysyn minua paremmin tietäviltä: miksi Keiju-margariinia valmistetaan? Leipähän maistuu aivan iljettävältä, kun sen päälle panee Keijua. Ideana ei selvästikään ole maun parantaminen toisin kuin margariineissa yleensä (ja oikeassa voissakin syötävänä). Toki on Keijussa pieni rasvamäärä verattuna voihin, mutta niin on myös monessa muussa margariinissa. Maku on oksettava, mutta onko sillä positiivisia terveysvaikutuksia? T: Koulussa Keijua vihaamaan oppinut. Jaalei (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 20.34 (EEST)

"Puoli miljoonaa Keijun ostajaa ei voi olla väärässä." Rasvan määrä tuotteessa on suhteellisesti vähäisempi ja samoin energian. Ja makuasiathan ovat tottumiskysymyksiä pitkälti. Sokeritonta kolajuomaa suosiva tykkää, että sokerillinen maistuu hiileltä ja metallilta, ja sokerilliseen tottunut pitää sokerittoman makua kemikaalimaisena. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.40 (EEST)
Ainakin minä aina ostaessani limsaa varmistan että kyse on tavallisesta sokeroidusta versiosta eikä light-versiosta. Inhoan keinotekoisten makeutusaineiden makua. Joko sokeria tai ei mitään makeutusaineita. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 00.02 (EEST)
En tiedä mistä mallista puhut, mutta mielestäni sininen keiju (70% rasvaa) on hyvää leivän päällä. Vähempi rasvaiset eivät ole yhtä hyviä. En käytä maitoa, joten voipohjaiset margariinit eivät ole minulle tuttuja. Varmasti kyse on tottumuksista ja makuasioista. --87.95.65.192 11. toukokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)

Englantilainen aamiainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa, lähinnä pääkaupunkiseudulla tai Turun tai Tampereen alueella ravintoloita tms. josta saisi kunnollisen englantilaisen aamiaisen, sisältäen lähinnä paahtoleipää, pekonia, makkaraa, paahdettuja tomaatteja, keitettyjä papuja, ja sitä ihme vihannesmössöä? Söin sellaisen viimeksi Münchenissä, Saksassa kaksi vuotta sitten ja pidin siitä kovasti. En kuitenkaan viitsi lähteä ulkomaille asti pelkästään sen vuoksi. JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 23.52 (EEST)

Joku hotelli? Vanhassa (2008) aamiaistestissä mainitaan Kämp ja Bali-Hai. --Jmk (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 23.57 (EEST)
Bali-Hai taisi lopettaa pari vuotta sitten. --Risukarhi (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 11.59 (EEST)
Deli Café Maya väittää myös tarjoavansa englantilaisen aamiaisen. Ei omia kokemuksia. --Jmk (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 23.59 (EEST)
Täytyypä käydä tuolla Deli Café Mayassa. Kämpin aamiainen muuten kiinnostaisi, mutta se maksaa yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä olisin valmis maksamaan kokonaisesta lounaasta. Tuolla Münchenissä aamiainen sisältyi hotellihuoneen hintaan. Samasta ravintolasta olisi saanut myös lounasta mutta siitä olisi pitänyt maksaa erikseen. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 00.05 (EEST)
Deli Cafe Maya tarjoilee viikonloppuisin pelkkää brunssibuffettia, eikä minulla ole aikaa käydä siellä arkisin aamulla (se sijaitsee asunnostani nähden vastakkaisella suunnalla kuin työpaikkani). Mutta torstaina minulla on lomapäivä koska lähden silloin Müncheniin. Koneeni lähtee vasta myöhään iltapäivällä joten minulla on ihan hyvin aikaa käydä aamulla kokeilemassa tuota aamiaista. JIP (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.04 (EEST)

Liikenneyhteydet Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miten hyvin pääsee Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta (Ilmailunkatu 20) Tampereen keskustaan viikonloppuna kello 21-22 aikaan illalla? Kulkeeko sieltä enää busseja vai pitääkö tilata taksi? Jos pitää, soitetaanko silloin samaan numeroon kuin Helsingissä vai eri numeroon? JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 20.59 (EEST)

Kokeile tätä. -93.106.119.100 12. toukokuuta 2015 kello 21.53 (EEST)
Repa Reittioppaan mukaan viimeinen bussi keskustaan lähtee kello 22:09. Jos myöhästyn siitä pitää tilata taksi tai kävellä koko matka. Muuten tuo kävely ei olisi minulle mikään ongelma, mutta en tunne tuota aluetta Tampereelta riittävän hyvin että löytäisin reitin keskustaan myöhään illalla. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)
Nuolialantietä pitkin menee busseja ympäri vuorokauden. Se riittänee ohjeeksi. Gopase+f (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.21 (EEST)
OK. Google Mapsin mukaan Nuolialantie on vain noin 300 metrin päässä Ilmailunkadulta. Mutta kuten sanoin, en tunne tuota aluetta Tampereelta käytännössä lainkaan. Jos joudun käyttämään tuota vaihtoehtoa, täytyy tulostaa mukaan kartta tai käyttää puhelimen navigaattoria miten päästään Ilmailunkadulta Nuolialantielle. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.38 (EEST)

Millä nimellä hallitsijoiden lapsia kutsutaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1) Kun miespuolisen presidentin puolisoa sanotaan ensimmäiseksi naiseksi, onko presidentin lapsille vastaavaa nimitystä? 2) Kuningaskunnassa hallitsijan lapset ovat prinssejä ja prinsessoja, mutta mitä ovat keisarin ja ruhtinaan lapset?--LCHawk (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.00 (EEST)

1) Turvallinen veikkaus: ei ole. Tämä johtuu tietysti siitä, että presidentin virka ei periydy. En tosin tunne Pohjois-Korean nimityskäytäntöjä. 2) Ainakin Monacossa ruhtinaan lapset ovat prinssejä ja prinsessoja, itse asiassa itse Monacon ruhtinaskin on ranskaksi Prince de Monaco. Samoin Japanin keisarin lapset on suomeksi käännetty prinsseiksi ja prinsessoiksi. -Ochs (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.12 (EEST)
Prince eri muodoissaan käännetään monissa kielissä muuksi kuin prinssiksi silloin kun kyse ei ole hallitsevan kuninkaan/keisarin lapsesta. Hallitseminen on tosin nykyisenä demokraattisena aikana vähän outo käsite. Käännöksissä monilla kuitenkin menevät sanat sekaisin joko tietämättömyyttä tai tahallisesti, kun halutaan nostaa henkilön arvoa, ja esimerkiksi venäläiset ruhtinaat muuttuvat helposti prinsseiksi. Monacon ruhtinas ehkä on rinnastettavissa kuninkaaseen, ja siksi lasten titteliksi on vakiintunut prinsessa/prinssi. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.59 (EEST)
Ongelmahan on siinä että englannissa on vain yksi sana. Eli ruhtinas = prince ja prinssi = prince. Esim. Prince of Wales on oikeasti Walesin ruhtinas, mutta on vakiintunut käännösvirheeksi suomeen (Walesin prinssi). (Walesin prinssihän ei olisi erityisen sopiva titteli kruununperilliselle.) Gopase+f (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.15 (EEST)

Mikä on oikeastaan hallitsija? Käsittääkseni ei yhtä kuin valtionpäämies, johon tuo ohjautuu. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.34 (EEST)

No, laitan sen artikkelitoiveisiin, kun on vain ohjaussivu. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.22 (EEST)
1) Amerikassa kutsutaan presidentin koiraa (leikillisesti) first dog, joten kaipa myös lapset ovat first children. 2) Tsaarin lapset olivat tsarevitšeja ja tsarevnoja (kruununperillinen tsesarevitš), Ranskan kuninkaan kruununperijä dauphin ja hänen puolisonsa dauphine. --Pitke (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 14.40 (EEST)
Joissain keisarikunnissa annettiin lisäksi hallitsijan lähisukuilaisille erityisiä arvonimiä. Venäjällä keisarin lapset ja aiempien keisarien muut mieslinjaiset lapsenlapset saivat suuriruhtinaan/suuriruhtinattaren arvon, jota yleensä käytetään näihin henkilöihin viitattaessa. Itävallan keisarikunnassa jaettiin suunnilleen vastaavalla tavalla arkkiherttuan/arkkiherttuattaren arvoa. Luulisin, että tällaisen erityisen tittelin puuttuessa keisarin lapsia kutsuttanee prinsseiksi ja prinsessoiksi. --Risukarhi (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.08 (EEST)

Alivoimaennätys MM-jääkiekossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomi nyt tehnyt MM-jääkiekossa uuden ennätyksen eniten peräkkäisiä otteluita ilman alivoimalla päästettyä maalia?--85.134.25.113 13. toukokuuta 2015 kello 08.01 (EEST)

Järjestyksen kourissa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa "järjestyksen kourissa"? Berliini järjestyksen kourissa on ilmeisesti joku sosialistien näytelmä, mutta olen törmännyt termiin myös muissa yhteyksissä. --176.93.85.246 13. toukokuuta 2015 kello 22.32 (EEST)

Tarkoittaisikohan tuo "järistyksen kourissa"? Itsekin pikkulapsena ihmettelin miksi sanotaan maanjärjestys kun maa nimen omaan menee epäjärjestykseen. Pikainen googlaus osoitti että en ole suinkaan ainoa joka kuuli tuon sanan noin. Moni käyttää sitä vielä aikuisiällä. JIP (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 08.28 (EEST)
Tuskin. Sanonnan koura eli käsi viittaa viranomaisten koviin otteisiin. Samantapainen sanonta on lain kourissa. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 10.19 (EEST)
Olisiko se vain väännös sanonnasta "epäjärjestyksen kourissa", jolla viitattaisiin siihen, että järjestäytyneet olotkin voivat olla joskut epämielyttävät?--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 12.06 (EEST)
Olen Ochsin tulkinnan kannalla. "Laki ja järjestys" tarkoittaa usein esimerkiksi protestioikeuden rajoituksia, esimerkiksi sotilasvaltaa. --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 07.22 (EEST)
Sanonta vaikuttaa olevan peräisin Ronny Ambjörnssonin ja Agneta Pleijelin näytelmän Ordning härskar i Berlin (1970) nimen luovasta suomennoksesta, jossa käytetään hyväksi maanjäristysidiomia. Eikös alkuperäisnimen härska-verbikin viittaa varsin kovakouraiseen hallintotapaan, ainakin sanan ordning kanssa käytettynä? Sanonta järjestyksen kourissa on sitten tuosta jonkin verran siirtynyt myös yleiseen käyttöön. –Kotivalo (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 07.39 (EEST)
Ja ruotsinkielinen alkuperäisnimi näkyy tosiaan olevan sanaleikki sanonnasta oording härskar [uuoordning] eli ”sekasorto vallitsee”. –Kotivalo (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 08.57 (EEST)

Äänikirjan lukeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voidaanko puhua äänikirjan lukemisesta? Äänikirjaa ei tietenkään konkreettisesti lueta, vaan kuunnellaan, mutta on nähdäkseni selkeämpää puhua kirjallisuuden kohdalla lukemisesta. Näkövammaisen voi olla vaivalloista selittää jokaiselle keskustelukumppanilleen kuunnelleensa kirjan äänikirjana. --37.136.125.7 14. toukokuuta 2015 kello 20.01 (EEST)

Miksi olisi vaivalloista sanoa kuunnelleensa äänikirjaa? Niitä kuuntelevat muutkin kuin näkövammaiset. Äänikirjan lukeminen tarkoittaa normaalissa kielenkäytössä äänitteen tekemistä - kysy vaikka Googlelta -, ja jos kuuntelemistakin kutsuttaisiin lukemiseksi, voisi syntyä sekaannuksia. Jos näkövammainen lukee, hän todennäköisesti lukee pistekirjoitusta. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)
Äänikirjan lukeminen viittaisi paremminkin siihen, kun lukija lukee sen kirjan ääneen tallentimeen eli tekee sen äänikirjan. Itse olen tehnyt englanninkielisiä äänikirjoja tietokoneääneenlukijan avulla. Espanjankielinen ohjelma tuotti sangen ymmärrettävää suomea, paitsi että h:t jäi pois. --RicHard-59 (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
Enpä ole koskaan väittänyt "lukeneeni" äänikirjaa. Kyllä se on kuuntelua. Edelleen tosin "nauhoitan" tv-ohjelmia, vaikka väärä termi sekin on. Tallentamisesta pitäisi puhua, minkäänlaista magneettiseen tallennukseen perustuvaa laitetta en ole köyttänyt pitkiin pitkiin aikoihin. --EsaL-74 (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 00.35 (EEST)
Ok. Ilmeisesti kuuntelemisesta puhuminen ei sitten ole outoa. Ajattelin lauseita, kuten "kuuntelin koko illan historian tenttiin" tai "kuuntelin viime kesänä Shakespearen draamoja ja Euroopan historiaa", mutta varmaan ne asiayhteydessään sitten ymmärretään. --87.95.114.102 15. toukokuuta 2015 kello 11.17 (EEST)
"Lukea" on myös metonyymi, joka tarkoittaa opiskelemista. joten sitä voi ihan hyvin käyttää, vaikka opiskelumetodi ei olisikaan kirjaimellisesti lukemista. Vrt. matematiikankokeisiin luetaan tekemällä tehtäviä. --Pitke (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 11.42 (EEST)
Voidaanko vastaavasti puhua historian lukemisesta tai kirjallisuuden klassikoiden lukemisesta, kun kyse ei varsinaisesti ole lukemisesta? --87.95.114.102 15. toukokuuta 2015 kello 13.09 (EEST)

Lastentarha 1950-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isäni, joka syntyi 1950-luvun alussa, kertoi että hän ei ole käynyt päivääkään lastentarhaa. Koko ajan hänen vanhempiensa äitiys- ja isyysloman lopusta kansakoulun alkuun oli paikalla käytännössä päivittäinen kotihoitaja. Koska en ymmärrettävistä syistä itse tiedä 1950-luvun käytännön arjesta mitään, oliko tuohon aikaan Suomessa (etenkin Kainuussa, josta isäni on kotoisin) tuo yleistäkin vai oliko kyseessä jokin poikkeustapaus? Itse kyllä olen käynyt ihan tavallisen lastentarhan alusta loppuun asti, ja niin ovat sisarukseni ja heidän lapsensakin. JIP (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 22.32 (EEST)

Olikohan kyseessä kotiapulainen?--RicHard-59 (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.59 (EEST)
Todennäköisesti oli. Mutta tietääkö kukaan vastausta varsinaiseen kysymykseeni? JIP (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 08.22 (EEST)
Lastentarhoja on ollut Suomessa 1800-luvun lopulta, mutta ne olivat pääasiassa yksityisiä. Laki lasten päivähoidosta tuli voimaan 1973. Kotiapulaiset, jotka hoitivat myös lapsia, olivat yleisiä ennen 1960-lukua, varsinkin niissä perheissä joissa myös äiti kävi töissä. Isyysvapaat tulivat 1977.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 08.38 (EEST)
Olen syntynyt 1950-luvulla ja meilläkin oli kotiapulainen, kunnes äitini jäi töistä kotiin hoitamaan minua kouluikään asti. Kotiapulaisia oli tuolloin aivan yleisesti, eikä pelkästään kaupunkien varakkaimmissa perheissä. Kysyin joskus vanhalta äidiltäni, pitikö kotiapulaisista suorittaa jotain sivukuluja tms. Hän naurahti että ei toki, rahat annettiin vain käteisenä käteen. Usein apulaiset myös asuivat samassa taloudessa. –Kotivalo (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 21.51 (EEST)

Talon jäännökset Toppelundin metsässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Haukilahdessa, Toppelundin metsässä joka sijaitsee Toppelundintien ja uimarannan välissä, on useita vuosia ollut jonkin talon tai muun rakennuksen jäännökset. Niistä ei ole jäljellä muuta kuin kiviset perustukset. Mikä rakennus on kyseessä ja miltä ajalta? JIP (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.03 (EEST)

Kahvikerma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka kahvikerma eroaa koostumukseltaan normaalista kermasta? Jaalei (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 01.48 (EEST)

Ainakin rasvapitoisuudeltaan. Kahvikermana myytävät ovat n. kymmenenprosenttisia, kun kuohukermassa on 35 % ja ruokakermassa 5 tai 15%. —Aku506 19. toukokuuta 2015 kello 18.50 (EEST)

Muiden maiden nimipalveluja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko muillakin mailla kuin Suomella sen tapaisia etu- ja sukunimipalveluja, jollainen Suomella on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu? Jaalei (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 06.08 (EEST)

Ruotsilla ja Espanjalla ainakin.–Kooma (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 22.02 (EEST)
Norja --Makevonlake (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Kuninkaallisten lasten koulunkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lueskelin useammasta paikasta (mm. tästä blogista), että kuninkaallisten lapset käyvät tavallisia kouluja. Tietääkö joku, onko noiden koulunkäynnissä jotain erikoisjärjestelyitä? (Turvajärjestelyitä varmaan lienee), mutta tarkoitan sitä, että erottuvatko millään tavalla "tavallisista" oppilaista? Siis saavatko jotain erityiskohtelua tai saavatko muut lapset esim. leikkiä heidän kanssaan normaalisti tai voiko opettaja jättää heidät jälki-istuntoon, jos on tarvetta?--LCHawk (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 20.47 (EEST)

Ei ne ihan tavallisia kouluja käy, jotain Solnan ala-astetta. Kun luet prinsessojen ja prinssien artikkeleita, siellä vilisee yksityiskouluja. Jossain Norjassa ja Ruotsissa aloitus voi olla julkisessa koulussa, sekin tarkkaan valikoitu, mutta esim. Victoria kävi yksityisen lukion. Puhumattakaan nyt Englannin kuninkaallisista, missä luokkajako on tarkkaa, vaikka kuninkaallisia ei siellä ylimpään hienostoon hyväksytäkään. --85.76.16.255 22. toukokuuta 2015 kello 13.17 (EEST)
Ketkä siellä on ylintä hienostoa, jos ei edes kuninkaalliset? --George EsayasTM 29. toukokuuta 2015 kello 19.02 (EEST)
Vanha aateli. --85.76.18.169 29. toukokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)
Katsoin aikoja sitten osan dokumenttia, jossa käsiteltiin nykyisen Walesin prinssin poikien koulunkäyntiä. Ilmeisesti ainakin brittien kuninkaalliset noudattavat julkinen-yksityinen -jakoa, esimerkiksi kuningatar on omilla asioillaan liikkuessaan esimerkiksi hotellivarauksessa Mrs. Windsor. Kuninkaallisten lapset ovat samaten koulussa ollessaan esimerkiksi Harry Windsor ja William Windsor ilman mitään titteleitä (ja puhutellaan yksityiskoulutapaan yleensä pelkällä sukunimellä), eikä mitään erityiskohtelua ole muutoin kuin turvatoimissa. Muiden oppilaiden kanssa ollaan normaalisti ja koulun sääntöjä noudatetaan normaalisti. Vanhempiinkin taidetaan tarvittaessa ottaa yhteyttä yksityistyyliin "parahin herra Windsor, pikku Harry on ollut askartelutunneilla kovin levoton". Olisi hauska jos muistaisin, mitä prinssien kanssa samalla luokalla olleet nuoret kertoivat. --Pitke (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.36 (EEST)
Ja armerijassa sitten aikanaan arvatenkin "alokas Windsor" tai "alokas Bernadotte".--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.51 (EEST)
Joo. Sivariin eivät taida päästä. Marko Ahtisaartakaan ei katsottu hyvällä. --87.93.120.108 22. toukokuuta 2015 kello 19.24 (EEST)
Prinssit William ja Harry ovat armeijassa ja ilmeisesti koulussa käyttäneet leikkisukunimeä "Wales", ei Windsor. Siis William Wales ja Harry Wales. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 22.47 (EEST)
Ilmeisesti? --85.76.112.116 28. toukokuuta 2015 kello 23.04 (EEST)
"By 2001, William was back in the United Kingdom and had enrolled, under the name William Wales, at the University of St Andrews". Noin lukee englanninkielisessä Wikipediassa, joten juuri niin, ilmeisesti. Se, että prinssi Hoo on "Captain Harry Wales", käy ilmi jo prinssin "virallisilta sivuilta". Ilmeisestikin. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 17.50 (EEST)
Voisi kuvitella, että tuo nimivalinta on turvallisuussyihin liittyvä tai vain ylipäätään käytännöllisempi: Wales on yleinen sukunimi tavallisilla pulliaisilla, mutta Windsor olisi kovin huomiota herättävä ja aiheuttaisi luultavasti paljon sählinkiä.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 18.50 (EEST)
Aaaaaaivan. Mahtavatko Williamin lapset käydä koulunsa sukunimellä Cambridge? --Pitke (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 18.54 (EEST)
Kiitos näistä. Entä muualla kuin Englannissa? Miten Pohjoismaat tai esim. Benelux-maat?--LCHawk (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 06.40 (EEST)

Biletyksen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen ajatellut, että sana bileet tulisi espanjan bailar-sanasta. Sieltä lainataan vähempi mitään suoraan. Onko jollain parempaa tietoa? --Höyhens (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 12.08 (EEST)

Täällä arvellaan bilee-sanan tulevan ranskan ja ruotsin sanasta jubilé, tiedä häntä mutta tuntuisi uskottavalta. Sen sijaan bailut ja bailaaminen tullee espanjan bailar-sanasta. –Kotivalo (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 12.17 (EEST)

Disneyn Dumbo-elokuvan dubbaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku sanoa miltä vuodelta Disneyn Dumbo-elokuvan wikisivulla mainittu dubbaus on ja onko se elokuvan ensimmäinen suomenkielinen dubbaus? --87.93.120.108 22. toukokuuta 2015 kello 21.10 (EEST)

Alkoholista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi lihottaa enemmän: se, että juo jonkin määrän viinaa vai se, että juo saman alkoholimäärän sisältävän määrän keskiolutta? Luulisin, että olut. Jaalei (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 12.21 (EEST)

Riippuu "viinasta". Kun alkoholimäärä on sama, niin silloin oluessa on enemmän kaloreita kuin kirkkaassa maustamattomassa viinassa. Esim. 200 grammaa alkoholia = kossussa (38%) 1158 kcal ja oluessa (4,5%) = 1911 kcal. Gopase+f (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Paavo Väyrynen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Paavo Väyrystä ennen kukaan kansanedustajaksi valittu jättänyt ottamatta paikkaansa vastaan ilman vaalien jälkeen ilmennyttä estettä / luottamustehtävää tms.? --87.93.93.77 29. toukokuuta 2015 kello 13.41 (EEST)

Onhan Väyryselläkin pätevä este eli europarlamentaarikon tehtävä. Hän vain viivytteli ratkaisussaan, mikä on perustuslain mukaan mahdollista. -94.199.117.113 29. toukokuuta 2015 kello 15.13 (EEST)
Mutta se oli tiedossa jo ennen vaaleja. --188.67.69.131 29. toukokuuta 2015 kello 17.34 (EEST)