Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Mistä halvemmalla?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumman taxfreesta saa lähtöviinat halvemmalla, Helsinki-Vantaalta vai Arlandasta? esim litran vodkapullo, lähden hesasta, koneenvaihto Arlandassa.--Dieharder (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Ruotsin alkoholivero näyttää olevan hieman alhaisempi kuin Suomen. [1] Taxfreenähän niiden pitäisi olla ostajalle samanhintaisia. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2014 kello 23.32 (EEST)
Tax-free tarkoittaa sitä, että tuotteesta ei mene arvonlisäveroa, muuteen hinta on sellainen millaiseksi myyvä yritys on sen hinnoitellut, joskus se voi olla enemmän kuin ei tax-freestä ostettu tuote. Jos lennät EU:n sisällä joudut maksamaan alkoholista veron, eli et saa "tax-freetä". –Makele-90 (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 00.56 (EEST)
Pitaeae muokata ip:llae, lensin tanne eu:n ulkopuolelle. Arlandalla oli vahan kalliimpaa, mutta sielta olisi saanut puolen litran pulloja. Limukkakin hesa 2.5e, arl 35kr 0.5L pullot. Terv. Diehard, afrikander.--197.237.211.19 11. elokuuta 2014 kello 19.51 (EEST)
Päivitys: Halvinta oli Nairobin taxfreessa, mutta pitää ensi kerralla muistaa laitattaa KUITIT ostoksesta sinetöidyn pussin SISÄPUOLELLE. AddisAbeba: Unohda taxfree ostokset. Jos jotain pitää ostaa, niin pullovettä. Kahvi: us$5 iso kuppi (ei edes hyvää). Frankfurt: Limut 3€/½litran puteli.--Dieharder (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 11.36 (EEST)

Arvokkain rahayksikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin kauppalehdestä että yksi euro on noin 0.38 Kuvaitin dinaaria. Onko siis euroon suhteutettuna Kuwaitin dinaari maailman arvokkain rahayksikkö?--62.72.229.12 7. elokuuta 2014 kello 20.49 (EEST)

Eiköhän. Valuuttojen yksikköhinnan vertailuja esim. [2] [3] --Jmk (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 21.20 (EEST)
Mainittakoon 1 BTC = 438.80 EUR, Bitcoin. --Seegge (keskustele) 8. elokuuta 2014 kello 02.52 (EEST)
Kysymys oli kai varsinaisista rahayksiköistä. Laajemmin käsitettynä löytyy toki kalliimpiakin "rahan kaltaisia" asioita, alkaen vaikka krugerrandista. --Jmk (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 07.44 (EEST)
Onko sitten arvokkain käytössä oleva seteliraha tämä Singaporen 10000 dollarin seteli?--85.134.25.113 8. elokuuta 2014 kello 10.39 (EEST)
Varmaan riippuu siitä miten määritellään "käytössä oleva". Lasketaanko periaatteessa kierrossa oleva 10 000 US-dollarin seteli, jota ei enää paineta, tai 500 000 bahtin juhlaseteli? Sitä isommat (kuten kuuluisa 100 000 US-dollarin "seteli") ovat olleet vain rajatussa käytössä (ei yleisöllä). Katso esim. [4]. --Jmk (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 11.02 (EEST)
Ja kolikoista löytyy sitten mm. tonnin painoinen kultaraha nimellisarvoltaan 1 000 000 Austalian dollaria[5], jonka kullan arvo on tosin 50-kertainen. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 18.44 (EEST)
Ameriikassa, jossa kaikki on suurempaa, on ehdotettu biljoonan dollarin kolikkoa, mutta ehdotus ei ole toteutunut. --Jmk (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Wikipedia ja murteella kirjoitetut artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihan vain sattui kutittelemaan mielessäni, että onko Wikipediaan mahdollista luoda murteilla kirjoitettuja artikkeleita (esimerkiksi savolaismurteen kirjoitettuja artikkeleita savon murteen wikipedia-sivuilla) samaan tapaan kuin loisi artikkeleita eri kielillä kielillä? Ihan näin uteliaisuuttani kysyn tämmöistä. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 05.35 (EEST)

Wikipediaan tulee kirjoittaa kirjakielellä. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 07.53 (EEST)
Tuota varten voinee perustaa erillisen savonkielisen Wikin. --Lax (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.30 (EEST)
Murteellisia sanoja ja esimerkkejä niiden käytöstä voi lisätä Wikisanakirjaan. --Hartz (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.35 (EEST)
"Suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen. Tätä vuan ei tiijosteta, koska meilä on niin vahva perinne kirjuttoo kaikki normitetula kirjakielelä." ([6]). - Mutta kun tämä on suomenkielinen wikipedia, niin tänne pitää kirjoittaa suomen yleiskielellä. Suomea lähellä olevista kielimuodoista meänkielellä on oma wikipedia "hautomossa" eli aloitusvaiheessa ja samoin hautomossa on Wikipedia kveeniksi tässä: "Wikipeetia oon prosekti, jota kirjottaat monet ihmiset maailmassa. Sen sisältöö voiđhaan kopioiđa ja levittää vaphaasti. Kainhuunkielelä oon nyt 227 artikkelia. Jos ossaat kainhuunkieltä; ala kirjothaan!" Pienemmistä itämerensuomalaisista kielistä löytyy hautomosta myös karjalan kieli tässä: "Terveh tulgua Karjalakš Wikipediuan!" Ja samoin maailmalta löytyy wikipedioita esim. saksan, italian, ranskan ja ranskan alueellisilla vähemmistökielillä, joista en maallikkona osaa sanoa, tulisiko ne määritellä kieliksi vai murteiksi. Jos on kiinostunut uuden wikin perustamisesta Wikimedia-projektiksi, niin sitä varten on "hautomo" (en. "Incubator"): https://incubator.wikimedia.org/wiki/Incubator:Main_Page "This is the Wikimedia Incubator, where potential Wikimedia project wikis in new language versions of Wikipedia, Wikibooks, Wikinews, Wikiquote, Wiktionary and Wikivoyage can be arranged, written, tested and proven worthy of being hosted by the Wikimedia Foundation." Mutta sielläkin on eräitä ehtoja, kuten virallinen kielikoodi (en tiedä onko esim. savolla), mutta jos ei, niin edelleen on joku incubator plus. Siitä, mikä on wikimediaprojektien virallinen politiikka uusien kielten hyväksymiseen, on käytäntö kirjattu tänne.Ja siellä onkin rajoituksia: virallinen kielikoodi on oltava, ja murteita ei pääsääntöisesti hyväksytä, mutta harkinta on tapauskohtaista. Kuitenkin Suomestakin löytyy myös muita kuin Wikimedia-liikkeen wikejä, joita on perustettu sekä julkisella rahoituksella (esim. jotkut maakuntakirjastot, kotiseutuyhdistykset ym.) että yksityisesti harrastuspohjalta, ja jokainen voi halutessaan perustaa myös oman wikin ja tietysti myös koettaa etsiä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.07 (EEST)
Koska murteet ovat puhuttua kieltä, murre-Wikipedia täytyy tietenkin luoda puheversiona. Eihän siitä muuten saa mitään selvääkään. Kaaniimpooki se on. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.20 (EEST)
Jos Wikipediaan loisi murteisiin perustuvat Wikipedia-sivut, tulisiko siten luoda omat "kielitunnukset" (suomella se on fi/fin)? Savolla voisi olla fsa (tulee suomen fi-tunnuksesta ja Savon latinankielisesta nimestä Savonia), hämäläismurteilla voisi olla vaikkapa fta (fi-tunnus ja Tavastia - Häme latinaksi siis). Saattaisipa murteista innostuvat jopa kiinnostua ja intoutua luomaan Wikipedia-sivuja murteella! Itse koen murteita rikkaudeksi kielessämme ja niitä tulisi varjella. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 16.17 (EEST)
Miten olisi fjosa ja fitta? --Pxos (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 17.22 (EEST)
fit on jo varattu meänkielelle (finnish, tornedalen).--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)
Kielitunnuksia ei yllä viitatun metan ohjeen mukaan voida luoda itse, vaan päin vastoin niiden tulee perustua viralliseen, wikipedian ulkopuoliseen standardiin, ja jos jollain kielellä ei sellaista ole, niin se tulisi anoa, ja wikiprojekti voitaisiin luoda vasta tämän jälkeen. Mutta sittenkin hautomossa olevan wikin aktiivisuus ratkaisisi, pääseekö se varsinaiseksi wikiksi. - Oma epävirallinen paikkansa oli sitten niille kielille tai murteille, jotka eivät ole tunnusta saaneet. Tuo metan ohje tuntuu aika vahvasti sulkevan pelkät murteet pois (In most cases, this excludes regional dialects), samalla kun kuitenkin on tapauskohtaista harkintaa (The degree of difference required is considered on a case-by-case basis.). Jos oikeasti meinaisi ruveta luomaan wikiä jollain suomen murteella, niin varmaan kannattaisi tutkia tarkoin noita metan ohjeita ja kriteerejä ja vaikka kysyä wikimediasäätiön ao. aihepiirin vastuuhenkilöiltä arviota mahdolisuuksista.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)

Eikö selkokielellä ole wikipediasivuja ainakin englanniksi? Voisiko selkosuomeksikin tehdä wikipediasivuja? --87.95.196.204 14. elokuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Ei taitaisi toimia, englanninkielisessä Wikipediassa on yli 4,5 miljoonaa artikkelia ja suomenkielisessä 354 986 artikkelia. Selkosuomenkieliseen Wikipediaan ei riittäisi muokkaajia. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 15. elokuuta 2014 kello 16.48 (EEST)
Kaipa selkosuomenkielinen wikipedia olisi yhtä mahdollinen kuin selkoenglanninkielinenkin, eikä se kai emowikin koostakaan ole kiinni. Onhan selkokielistä tekstiä suomeksikin jonkun verran ja jonkunkokoinen porukka, jolla on sen tuottamisesta hyvä kokemus ja tietotaito. Tosin tietysti voi olla että tekijöitä ei sittenkään löytyisi riittävästi, mutta kuka kieltää yrittämästä tätäkään.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 17.56 (EEST)
Selkosuomenkielinen Wikipedia? Eikö suomenkielinen Wikipedia ole jo tarpeeksi selkeää? Sen ymmärrän että selkoenglanninkielinen Wikipedia on kuin rautalangasta väännetty versio englanninkielisestä Wikipediasta, mutta tarvitaanko tänne muka selkosuomi-Wikipediaa? How about no? HehaHoo (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.59 (EEST)

Einsteinin arvoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohdiskelen Einsteinin arvoitusta (linkki) ja minua pohdituttaa eräs vihje, "Vihreä talo on valkoisen talon vasemmalla puolella". Tarkoittaako tämä sitä, että vihreä talo on valkoisen vieressä? Jos vihje kertoo ainoastaan sen, että vihreä talo on vasemmalle päin valkoisesta, se ei paljasta mitään, ellei vihjeestä "Norjalainen asuu ensimmäisessä talossa" tee olettamusta ensimmäisen talon olevan vasemmassa (tai oikeassa) reunassa. --188.67.210.217 13. elokuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

Kyseessähän on en:zebra puzzlen variaatio. Siinä talo on välittömästi vieressä.--RicHard-59 (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.43 (EEST)
Ratkaisin tuon linkin takana olevan arvoituksen ja saamani tuloksen mukaan vihreä talo on valkoisen naapuri eli ne ovat vierekkäin. Samoin tuo "ensimmäinen talo" tarkoittaa sitä, että talot ovat rivissä kadun varrella X–T–T–T–T, ja ensimmäinen talo on merkitty X:llä. Kuten en-wikin artikkelissa oli mainittu, tehtävän ratkaisu perustuu näihin olettamuksiin. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 18.51 (EEST)
Ratkaisitko sen siten, että teit valmiiksi mainitut olettamukset ja päättelit siitä eteenpäin [tein itse siten, ja löysin ratkaisun, jossa kaikki täsmää] vai lähditkö jostain muusta ja päädyit siihen tulokseen, että kyseisten olettamusten täytyy pitää paikkansa? Itseäni jäi nyt vaivaamaan se, että onko tähän olemassa useampi kuin yksi ratkaisu, jos tehtävänantoa tulkitaa väljemmin; ja voiko tämän ratkaista päättelemällä tekemättä mainittuja oletuksia? -Risukarhi (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 01.11 (EEST)
Luin ensin koko tehtävän ja tein seuraavat olettamukset: Kaikki on totta ja mikään tieto ei ole harhaanjohtavaa. Kun puhutaan "keskimmäisestä" ja "ensimmäisestä" talosta, ne tarkoittavat lineaarista vasemmalta oikealle olevaa janaa. Vihreä talo voi olla kaukana valkoisesta, kunhan se on vasemmalla. Rupesin tekemään, sain vihreän talon etäälle valkoisesta sekä pari jätkää (miehiä he ovat) polttamaan samaa merkkiä, joten oletin, että ratkaisuni on menossa päin steiniä. Korjasin olettamukseni sellaiseksi, että vihreä on heti valkoisen vieressä ja huomasin, että tätä rataa jatkamalla pääsen lopputulokseen, joka täsmää. Oletan nyt, että tähän on vain yksi ratkaisu, koska nämä tällaiset ovat aika totista puuhaa eikä niissä haeta mitään "mutta kalan omistaa Mr. Kikkelström Espoon Kuusankoskelta" -tyyppistä vinoilua. En sitä paitsi osaa edes ratkaista vaikeampia tehtäviä, koska älykkyysosamääräni on 2 prosenttia. --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 01.54 (EEST)
"Se on mahdollista". --Risukarhi (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 02.07 (EEST)
Minulle tuli tuosta tehtävänannosta ensimmäisenä mieleen, että tuohan on kompa, koska missään ei sanota että kukaan välttämättä omistaisi kalaa. Se, joka ei omista kissaa, koiraa, hevosta tai lintua voi periaatteessa omistaa minkä tahansa muun eläimen. Sama huomio todetaan näköjään tuossa en-wikin artikkelissakin. Lisäksi voitaisiin saivarella siitäkin, että tuossa puhutaan välillä talon omistamisesta ja välillä siinä asumisesta (tai vastaavasti eläinten omistamisesta ja kasvattamisesta). Talon voi omistaa asumatta siinä ja eläintä voi kasvattaa omistamatta sitä. --Risukarhi (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 01.11 (EEST)

Ratkaisin arvoituksen lopulta olettamalla, että norjalaisen talo on vasemmalla ja vihreä valkoisen vieressä. Arvoituksen voi ilmeisesti ratkaista ja saada oikean tuloksen mylös olettamalla ainoastaan norjalaisen talon olevan reunalla ja vihreän ja valkoisen vierekkäin, mutta en ole sitä tehnyt. Hahmotan talot mielessäni jonona, jossa norjalaisen talo on ensimmäisenä ja muut talot ovat sen takana, eli syvyyssuuntaisena rivinä (neljännestä vihjeestä huolimatta). Kiitos. --87.95.34.85 16. elokuuta 2014 kello 02.19 (EEST)

Talot voivat olla maastossa vaikka kuinka sekaisin ja miten sattuu, mutta niiden läpi voidaan aina vetää kuvitteellinen köysi, joka alkaa ensimmäisestä talosta ja päättyy viimeiseen. Tässä helminauhassa saadaan "keskimmäisyys" ja "vasen/oikea -suhde" aina määriteltyä, kun nauha vedetään suoraksi pöydän pinnalle. --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 13.12 (EEST)

Rekisterin näkyminen valokuvissa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elikkä olen Commonsiin ottanut valokuvia ja pitääkö kuvassa näkyvistä kuvista autojen rekisterikilvet sumentaa (esim 1, esim 2)? Ja sitten toinen murhe on että voinko käyttää teoksissa keksittyjä rekkareita (esim jos piirrän auton tai jotai animaatiota tai peliä teen), kun todennäköisesti jollakin se rekkari olisi. --Zunter (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 19.52 (EEST)

Mikään ei nähdäkseni velvoita sumentamaan rekisteritunnusta, mutta mielestäni se on nykyään kohteliasta ja hyvän tavan mukaista. Rekisteritunnukset eivät juuri koskaan ole olennaisia osia valokuvassa. Taiteessa saa takuulla keksiä mitä vain tunnuksia, mutta jos haluat olla oikein noheva, katselet pari jaksoa poliisi-teeveetä ja kopioit sieltä muutaman poliisimaijan rekisterinumeron, niin sillä selviää aika kivasti. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 19.56 (EEST)
Asia selvä, kiitoksia Pxosille. --Zunter (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 20.38 (EEST)
Lisäksi suomalaisissa rekisterikilvissä numerosarja ei saa alkaa nollalla.1 Voit siis keksiä tuhansia rekkareita, jos piirrät niitä muodossa OMG-055. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 21.49 (EEST)
Olenkin aikonut kysyä, miksi ihmeessä lehtikuvissa ja teeveekuvissa niin usein sumennetaan autojen rekkarit, myös ulkomailla (eräässä britti-tositv-sarjassa viimeksi eilen, vaikka auton omistaja oli ihan hyvis eikä mikään törttö). Myynti-ilmoituksissa se tuntuu olevan sääntö. Miksi? –Kotivalo (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 19.59 (EEST)
Johtuu siitä että rekisterikilvestä saa tietää ihmisen nimen ja osoitteen, eli yksityisyydensuojasta on kyse. Vähän niin kuin sinäkin toimit Wikipediassa nimimerkillä etkä kerro nimeäsi ja osoitettasi. Maailma (myös wikipedia) on täynnä häiriköitä, jotka voivat ruveta soittelemaan tai kolkuttamaan oveasi ihan vain häiriköintimielessä. --Hattelma (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 21.10 (EEST)
Yleensä en sumentele satunnaisten kuviin joutuneiden autojen rekkareita, varsinkin jos kuvassa on useita autoja. Se vähentää taiteellista vaikutelmaa. Toisaalta nykyään pyrin kuvaamaan tai rajaamaan kuvan niin, ettei rekkari näy ollenkaan. Jos yksittäinen auto on kuvassa eikä sitä saa varsinaista kohdetta menettämättä rajattua pois, peitän kilven. - Ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri, joten sieltä saa tietoja. Ajoneuvon omistaja voi halutessaan kieltää osoitetietojensa luovuttamisen puhelin, tekstari- ja sähköpostitiedusteluissa, joten hänen osoitteensa saa vain kirjallisella kyselyllä, joka maksaa hiukan ja kestää. Nimen saa tietää aina paitsi jos on turvakielto. - En tiedä miten yleistä häiriköinti on, olen ajellut ympäriinsä muutaman satatuhatta kilometriä, autojeni rekisterikilvet ovat olleet selvästi näkyvillä koko ajan (en ole peitellyt niitä esimerkiksi polkupyörän kuljetustelineillä tms. roinalla) eikä mulle ole kukaan tullut häiriköimään. Tosin tiedustelija saa vain nimitiedon ja vakuutusyhtiön nimen. -Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 21.54 (EEST) (edit) Joskus on kirkonkuvauskeikoilla kesälauantaisin ollut hääautoja pääoven edessä usein kappalein. En tajua miksi ne pitää parkkeerata ihan rappusiin kiinni, kun hääpari on yleensä ollut aika tervejalkaista väkeä. Eivätkä he muutenkaan säästele askeleitaan, ensin marssitaan kirkosta ulos ja hääväki askeltaa hiukan perässä, sitten morsian kokoaa helmansa ja kipaisee sulhasen kanssa kirkon ympäri, sakastin ovesta sisään ja taas tullaan ulos että saadaan videokuvaa. -Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 22.03 (EEST) (tf)-Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 22.04 (EEST)
Kiitos selityksestä, Hattelma, mutten silti oikein ymmärrä. Miksei samalla logiikalla sitten peitetä liikenteessä näkyvien autojen rekisterikilpiä, jos niistä kerran saa selville omistajan? Miksi valokuvista ei saisi poimia rekisteritietoja, jos tosielämästä voi tehdä saman paljon helpommin? –Kotivalo (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 22.56 (EEST)
Veikkaisin, että esim. jossain televisiossa näkyvät rekisteritunnukset ovat vähän eri asia kuin oikeassa elämässä, koska sen tietyn tyypin rekisteritunnus on silloin kaiken kansan nähtävillä ja huomion kohteena kuin esim. silloin jos ulkona näkee jonkun satunnaisen rekisteritunnuksen. Ihan yksityisyydensuojaa ja varmasti myös hyvän tavan mukaista. Samasta syystä kasvotkin peitetään ja ääni muutetaan. --Barosaurus Lentus 15. elokuuta 2014 kello 23.42 (EEST)
Juuri niin. On eri juttu, jos sattuu näkemään OMG-055:n Helvetin enkelien kerhotalon edessä tai jos julkaisee valokuvan tai videon, jossa OMG-055 on Helvetin enkelien kerhotalon edessä. Ero on sama kuin jos kuulet jonkin keskustelun tai nauhoitat sen.--Tanár 15. elokuuta 2014 kello 23.46 (EEST)
Mutta jos ihmisiä saa kuvata ei-noloissa tilanteissa vapaasti julkisilla paikoilla, ja kuvan saa julkaistakin, niin miksi pysäköity tai ohi ajava auto on henkilösuojan erityisessä suojeluksessa? Kasvo- ja äänivertauksesta: kasvot peitetään ja ääni muutetaan vain äärimmäisissä tapauksissa, yleensä kohteen itsensä pyynnöstä. –Kotivalo (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 23.51 (EEST)
Rekisterikilpien peittäminen juontuu ilmeisesti ihmisten kummallisesta käsityksestä, että ajoneuvorekisterin tiedot olisivat jotenkin salaisia tai luottamuksellisia. Kysessä on kuitenkin julkinen rekisteri, josta saa tietoja. Omistajan nimen saa tietoonsa (onko yksityiselämää loukkaavaa, jos auton omistajaksi osoittautuu rahoitusyhtiö?), samoin haltijan, jos sellainen on. Lisäksi kysyvälle kerrotaan pyytämättä, onko viimeisin vuosikatsastus tekemättä vai tehty ja koska ja onko ajoneuvovero mahdollisesti erääntynyt. - Normaalisti kukaan tuskin jaksaa kiinnostua satunnaisen liikkuvan tai pysäköidyn auton omistajasta, näki auton sitten tosielämässä, tositv:ssä tai valokuvassa.- Samoin käsitys siitä, mikä on yksityiselämän suojan loukkaamista ja mikä hyvien tapojen mukaista, vaihtelee suuresti riippuen siitä, millä vuosikymmenellä eletään tai kuinka monta vuosikymmentä henkilöllä on takanaan. - Kerran yhteen kuntoarvioon otettiin kuvituskuva taloyhtiön yhden asunnon alkuperäiskuntoisesta lattiakaivosta, kuvassa ei näkynyt mitään muuta kuin muovimatto ja lattiakaivon kansi. Samanlaisia kaivoja siinä yhtiössä on kymmeniä. Mutta tämän lattiakaivohuoneiston haltija katsoi yksityiseläämänsä (tai lattiakaivon yksityiselämää) loukatun ja meuhkasi yhtiökokouksessa niin, että kenellekään läsnäolijalle ei jäänyt epäselväksi, kenen asumasta huoneistosta oli kyse. Ilman räyhäämistä vain sen kuvan ottanut kuntoarvioitsija ja ao. asunnon haltija, joka näki kuvaamisen olisivat olleet ainoat, jotka tiesivät, kenen asunnosta oli kyse. -Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 00.57 (EEST)
Mikä logiikka tuossa on: "Rekisterikilpien peittäminen juontuu ilmeisesti ihmisten kummallisesta käsityksestä, että ajoneuvorekisterin tiedot olisivat jotenkin salaisia tai luottamuksellisia"? Jos ne olisivat salaisia, ei niinkään tarvitsisi peitellä.
Yleisesti ottaen ihminen ei halua elämäänsä leviteltävän julkisuudessa, eikä siinä ole mitään kummallista. Viittaan uudelleen Wikipedian nimimerkkien määrään. Fiksut ihmiset myös kunnioittavat toistensa yksityisyyttä, esimerkiksi peittämällä rekisterikilven syytä sen enempää pohtimatta. Sitten on erikseen ne jotka elämäntehtävänään kurkkivat toisten yksityisyyteen, etsivät ihmistä nimimerkin takaa ja vielä levittelevät tietoja ympäriinsä. Jokainen tuntee tapauksia. Katsokaa peiliin löytyykö sieltä sellainen iljetys. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.17 (EEST)
Nyt alkaa mennä omituisella tavalla henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi, Hattelma. Tässä nyt vain mietitään, miksi valokuvissa peitellään rekisterikilpiä, kun ihmisten yhteystietoja olisi paljon helpompaa kaivaa vaikka puhelinluettelosta. Pitäisikö puhelinluettelonkin tiedot pikselöidä tunnistamattomiksi ennen painoon menoa? –Kotivalo (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.33 (EEST)
Anteeksi missä kohtaa meni henkilökohtaiseksi? Ja ketä kohtaan? --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.39 (EEST)
Jos minun numeroni olisi puhelinluettelossa (vieläkö sellaisia on?), se ei todennäköisesti haittaisi, mutta jos joku laittaa nimeni ja puhelinnumeroni Suomi24:n palstalle tai Wikipedian palstalle, se kyllä haittaisi. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.41 (EEST)
Kutsuit meitä kanssakeskustelijoita juuri potentiaalisiksi iljetyksiksi, mutta antaa sen asian nyt olla. Yleinen suhtautuminen henkilösuojaan kuvastaa nykyistä kaksinaismoraalia: pahoitetaan mieltä mitä naurettavimmista asioista (kuten Htm:n lattiakaivoanekdootti), mutta toisaalta levitellään omaa elämää Facebookissa ja pidetään vuosikausia salasanana 1234. –Kotivalo (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.46 (EEST)
Uskoisin että samat ihmiset eivät loukkaannu lattiakaivon kuvaamisesta ja levittele elämäänsä Facebookissa. En muuten kutsunut ketään. Luehan uudestaan. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.17 (EEST)
Googlailin amerikkalaisia keskusteluja asiasta, ja on ilmeistä että pääsyy rekisterien pikselöintiin on jenkkitapa haastella oikeuteen milloin mistäkin. Ja koska liability-tuomiot voivat olla mitä sattuu, tehdään tämmöistä varmuuden vuoksi, aivan kuten kahvikuppiin pitää siellä nykyään kirjoittaa Caution: HOT ja mikrouunin käyttöohjeeseen, ettei siinä saa kuivata kissaa. –Kotivalo (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.59 (EEST)
Ei se mitenkään ilmeistä ole. Aika kaukaa haettua päätelmää. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.17 (EEST)
Niin, aika outo vertaus vertaus puhelinluetteloon. Puhelinluettelossa on luettelo nimiä, numeroita ja osoitteita. Tottakai sitä kautta saa aika monen ihmisen osoitteen kerättyä. Mutta miten pystyt saamaan osoitteen joltain henkilöltä, jota et tunne? Soittelemalla koko luettelo läpi? Se on vähän eri asia kuin antaa internetin kautta sadoille miljoonille ihmisille mahdollisuuden tietää, kenen auto oli tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.35 (EEST)
Eivät esim. kaikki halua kertoa, että myyvät autoaan. Juuri tuli työpaikalla parille kaverille kuittailtua pikkurahan puutteesta, kun olivat laittaneet autonsa myyntiin nettiin. Eivät tykänneet, joten varmaan seuraavalla kerralla kilvet on sumennettu. Televisio-ohjelmissa kilvet sumennetaan usein, jos esiintyjä ajaa omalla autollaan. Hyvä niin, ihan liikenneturvallisuuden takiakin. Muuten joku auton liikenteessä tunnistava henkilö päättää kuitenkin lähteä ohituksiin, ihan vain napatakseen selfien itsestään ja julkkiksesta ollessaan auton rinnalla. Minä taas en haluaisi autostani kuvaa julkisuuteen ihan joka paikkaan pysäköitynä. On melkoinen sattuma, jos joku nappaa minusta kuvan ex-tyttöystävän asunnon edessä ja se päätyy nykyisen emännän käsiin ja sellainen kuva on aika helppo selittää. Jos taas lehdessä julkaistaan kuva ex-tyttöystävän talon parkkipaikalle aamuyöllä pysäköidystä autostani, niin pitää jo käyttää mielikuvitusta. --Otrfan (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.07 (EEST)

Vihreät "mustikat"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Löysin metsästä mustikoiden seasta kasvin, joka näytti muuten mustikalta, mutta sen marjat olivat vaaleanvihreitä. Maistoin ja muistuttivat mustikkaa myös maultaan. Mikähän kasvi mahtaa olla kyseessä? --87.93.150.254 17. elokuuta 2014 kello 14.24 (EEST)

Mustikan raakilet ovat vaaleanvihreitä. Kypsien marjojen joukossa on tavallisesti aina vähän myös raakileita. Toisaalta pelkän sanallisen kuvauksen perusteella on vaikea sanoa mistä on kysymys. Valokuva voisi auttaa arviointia. Puolukkakin muistuttaa vähän mustikkaa, ja sen marjat ovat aluksi vihreitä, mutta sitten valkoisia ja vähitellen punaisia. Jos puolukka ja mustikka kasvavat samalla paikalla, niin poimiessa mukaan tulee helposti puolukanraakileita.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 14.40 (EEST)
Yleinen mustikan värimuunnos ovat "mustat" mustikat, joista puuttuu mustikan sinisyyden vaikutelman aikaansaava vahakerros, niitä näkee aina silloin tällöin. Vihreistä en ole kuullut, mutta en ole aiheen asiantuntija.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 14.42 (EEST)
Myös juolukan raakileet ovat vihreitä, ja ne saattavat olla pitkäänkin vihertäviä ja sitten sinistyä ihan parissa päivässä. Iivarius (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 19.36 (EEST)
Totta, ja juolukka muistuttaa mustikkaa enemmän kuin puolukka.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 19.46 (EEST)

Skate sarjan peleille jatko-osia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko Skate pelisarjaan joskus jatkoosaa? Olen hirveä Skate-fani ja haluaisin tietää :) Kumitus (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 18.49 (EEST)

  • Uusin sarjan osa Skate 3 on julkaistu vuonna 2010. Ainakaan Googlaamalla ei tietoa löytynyt että olisi jatkoa tulossa, itse epäilen että EA on päättänyt lopettaa sarjan jatkamisen ainakin toistaiseksi. Mutta Tony Hawk -sarja ilmeisesti ainakin jatkuu ja vaikuttaa elinvoimaiselta. --Zunter (keskustelu) 20. elokuuta 2014 kello 17.13 (EEST)

Polun tekeminen kasvillisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihin kasvin taipumis–nousemis-ilmiön tuhoamiseen perustuu polun syntyminen? Jos haluaisin saada polun aikaan keinotekoisesti, onko eroa sillä että a) pyydän parisataa ihmistä kävelemään jonossa 20 metrin etäisyydellä toisistaan vai b) kävelen itse aamuin illoin parin viikon ajan polun reittiä? Molemmista varmaan syntyy jonkinlainen ura, mutta voiko kohtuullisen pysyvän polun saada aikaan suurella väkijoukolla, joka tulee paikalle, tarpoo maastoa viisi minuuttia ja lähtee pois? --Pxos (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 19.00 (EEST)

Suunistuskisojen rastien lähistöllä seurantaa tekemällä voisi ehkä havainnoida asiaa empiirisesti. Itse asiassa en hämmästyisi, vaikka aiheesta olisi tutkimuksia, koska tällainen tieto luultavasti on hyödyllinen arvioitaessa esim. suunnistuskisojen tms. ympäristövaikutuksia. Pitkällä aikavälillä polku varmaan muodostuu siitä, että kulutusta huonosti kestävä kasvillisuus vähitellen (so. joko yhden tai usean kesän mittaan) häviää kohdista, joihin kohdistuu jatkuvaa kulutusta ja riippuen paikasta paremmin kulutuskestäviä lajeja tulee tilalle tai maa jää paljaaksi. Ja vastaavasti polku häviää, kun kulutukselle arat kasvit kulutuksen loputtua palaavat joko leviämällä, siemenpankista tai maavarsista tms. (noin niin kuin maallikon päättelynä). Ja joskushan polku kuluttaa myös turvetta ja kivennäismaata.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 19.10 (EEST)
Äkkipäätä väittäisin, että kasvillisuuteen vaikuttaa enemmän yhden tai muutaman ihmisen säännöllinen tallustelu kuin suuren väkijoukon kerrallinen tramppaus. Yhdelläkin kerralla varmasti voi syntyä jälkiä, mutta ne häviävät nopeasti, jos kulutus ei jatku. Mutta tietoa ei ole sen enempää kuin valistunut arvaus.--Tanár 18. elokuuta 2014 kello 19.49 (EEST)
Näin myös arvelisin. Esim. jos katsoo viljapeltoa, jolla on tehty kasvinsuojeluruiskutus, niin tähkät traktorin jäljessä ovat nyt elokuuhun mennessä nousseet, ja ovat vain vähän eri värisiä.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 19.53 (EEST)
Lapissa (tunturi)kasvillisuuden palautuminen polkujen jäljiltä saattaa kestää vuosikymmeniä, jopa 100 vuotta. Esimerkiksi suositulla Pallastunturin alueella polkujen muodostumista on pyritty hillitsemään muun muassa tekemällä kuljettaviksi tarkoitetuille väylille pitkospuita, tai poluille on laitettu sorastus tai sepelöinti. Tarkoitus on, että polut eivät levene ja lisäänny, vaan että kulkemista ohjataan luontoa säätäen. Luettavaa [7] ja [8]. -Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 20.23 (EEST)
Sama voisi itse asiassa olla tarpeen myös joillakin eteläsuomalaisillakin kohteilla. Juuri tuollaista tutkimusta muistelin että on tehty. Savimaan rinteissä laitumella etelä-Suomessa ei kulumisongelmaa juuri ole (ellei sitten laiduneläinten kulutuksen takia), mutta esimerkiksi karut harjunrinteet tai pehmeäpohjaiset lähteiköt tai hyvin suuria vierailijamääriä keräävät kohteet vaatisivat juuri tuon saman infrastruktuurin sekä mahdollisesti tutkimusta siitä, mikä olisi paras tapa toteuttaa kestävöittäminen kussakin kohteessa.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 21.12 (EEST)
Yleensähän asia menee niin, että kunta joutuu tekemään kaavoituksen yhteydessä luontoselvityksen jossa todetaan, että paikalla on esimerkiksi arvokas keto. Sen jälkeen kunta vetää keskeltä ketoa puolitoista metriä leveän sorapintaisen "luontopolun". Olen todennut melkein kaikissa luontokohteissa kaikenlaisen maapohjan muokkauksen melko turhaksi, paitsi kohteissa joihin nousee vesi. Silloin pitkospuut ovat ok, esim suolla tai kosteikolla, mutta rekka kaupalla soran kuskaaminen metsään on melko turhaa. –Makele-90 (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 00.14 (EEST)
Aiheellinen huomio. Ehkä aina kaikkeen "tutkimukseen" ei ole uskominen. En ole osunut näkemään tuollaisia sorastuksia (lukuunottamatta Alpo Jaakolan patsaspuistoa, joka vahvistaa arviosi), joten varmaan pitää rajata kommentinini pois koskemasta niitä. Yleisemmin voisi ehkä nähdä, että pitäisi huolella valita, mitä kohteita osoitetaan kävijäkohteiksi sen mukaan, miten niihin on reittejä toteutettavissa ja millä keinoin. Ja ehkä vielä suunnitteluvastuu pitäisi pitää biologeilla tai biologien ja museoihmisten yhteenliittymillä ennemmin kuin kuntien rakennuspuolella. Ja ehkä tätä pitäisi tutkia myös yliopistossa (tai varmaan niin on tehtykin) eikä vain amk-tasolla. Joskus tuntuu, että kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, ja silloin kaikki kaavamaisuus on pahasta. Esim. Kaukolanharjulle aikoinaan rakennettiin Kaukolanharjun näkötornille tie, ja sen ansiosta tuore harjun varjorinteen metsä sen ympärillä on koskematon, eikä sinne ylös muuten pääsisikään. Mutta tällainen sopii vain poikeuskohteille, joissa on esim. joku rakennus kuten tuossa. Sellaisia kohteissa, joissa kävijämäärien takia tarvittaisiin puolentoista metrin levyinen ura, ei luultavasti Suomessa ole montaa, ja jos kohteen kävijämäärä on niin suuri, niin sen suunnittelu joka tapauksessa pitäisi tehdä muualla kuin kunnan rakennustoimistossa. Lounais-Hämeeessähän esimerkiksi Kaukolanharjua olivat suunnittelemassa kotiseututyön ja luonnonsuojelun valtakunnalliset vaikuttajat, jotka tuolloin olivat aikaansa edellä, ja Häntälän notkoissakin luontopolut tuskin ovat syntyneet ilman siellä vuosikymmenet häärineiden kymmenien luonnonsuojelubiologien ammattitaitoa. Siellä ei ole metsään viety lainkaan mitään soraa, mutta pahimpiin paikkoihin on rakennettu portaita ja siltoja. Niinpä luulen, että vastaus pikemmin ovat puiset rakenteet tarvittaessa kuin sora. Jyrkissä rinteissähän myös kannettu sora erodoituu siinä missä alkuperäinenkin pintamaa, ja on lisäksi rumaa. Ja puolentoista metrin puitokäytäviä kaipaavat kohteet tosiaan ovat Suomessa luettavissa muutaman käden sormin, eivätkä sellaisia ole asuinalueiden paikalliset luontokohteet.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 08.37 (EEST)
Polun syntymiseen vaikuttaa myös maan tamppaantuminen ja kovettuminen, jolloin uudet taimet eivät helposti pääse itämään ja vesikin helposti valuu kohdalta pois. Kasvit tarvitsevat myös ilmaa juurilleen, mitä tamppaantuminen haittaa. Esimerkiksi karjalaitumilla polku taas voi syntyä niin, että sorkat sotkevat kosteassa kohdassa maan mullinmallin joka kesä uudestaan. Jos kohta on kapea tai muuten paras kulkureitti ja karja kulkee sitä ahkerasti edestakaisin esimerkiksi vilpoisan lepikon ja juoma-astian välillä, ei kuohkeutettuun ja ravittuun karjapolkuun siinneellä juolavehnällä tai sanikkaisellakaan ole mitään turvaa kunhan laidunkausi alkaa. --Pitke (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 01.17 (EEST)

Volter Kilven Alastalon salissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Luen Volter Kilven Alastalon salissa -kirjaa ja tahtoisin kysyä, että mihin ajanjaksoon kirja sijoittuu? Tämä saatetaan mainita jossain kohtaa, mutta palautin ensimmäisen osan jo kirjastoon, joten en voi tarkastaa sieltä. Ainakin Oolannin sotaan viitataan lähimenneisyydessä, eli olisiko jotain 1800-luvun loppupuoliskoa? --188.67.210.237 19. elokuuta 2014 kello 12.49 (EEST)

Ainakin kirjan Wikipedia-artikkeli kuvaa hahmoja "kustavilaisiksi" ja kun kyseinen kunta perustettiin vuonna 1874 (vain noin 20 vuotta Oolannin sodan jälkeen), päättelysi vaikuttaa ainakin omasta mielestäni järkevältä. --101090ABC (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 13.20 (EEST)
Luulen että jostain kirjaa tai kirjailijaa koskevasta tutkimuksesta, paperitietosanakirja-artikkelista tms. jokin tieto tuosta löytyy. Arvaan myös, että kyllä se varmaan johonkin noille paikkeille menee.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 13.28 (EEST)
Kirjan artikkelissa on Aiheesta muualla -linkki, jonka mukaan 1860-luvulle. [9] --Thi (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 13.31 (EEST)

Kiitos. Kustavin seurakunta on kyllä perustettu jo 1700-luvulla, eli voitanee puhua kustavilaisista jo ennen kunnan perustamista. --188.67.210.237 19. elokuuta 2014 kello 17.14 (EEST)

Totta. Mutta kuten käyttäjä Thi tuossa toteaakin, artikkelista löytyvän linkin mukaan kirja sijoittuu 1860-luvulle. 101090ABC (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 17.21 (EEST)
Juu, totta, ennen kuin kuntia oli, paikkakunnat määriteltiin seurakuntina. --Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 17.47 (EEST)

Lyhytaikaisin ministeri?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Antti Rinteen toimi valtiovarainministerinä Kataisen hallituksessa 6.-24. kesäkuuta 2014 Suomen historian lyhin? --85.76.129.13 22. elokuuta 2014 kello 01.14 (EEST)

Ei näyttäisi olevan. Kyseinen kunnia näyttäisi kuuluvan Lennart Oeschille, jolla ministeripäiviä yhteensä vain 12 [10]. --Nironen (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 01.59 (EEST)

Yöllinen lihaskramppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herään joskus öisin siihen, että vasemman jalan reisilihas polven ja nilkan välissä kiristyy äärimmilleen ja ei rentoudu heti. Aamullakin heräämisen jälkeen se tuntuu, mutta ei yhtä kipeästi. Mikä tämän kramppaamisen voi aiheuttaa?--85.134.25.113 22. elokuuta 2014 kello 08.02 (EEST)

Arvaus: hivenaineet. Vanhan kansan parannuskeinona on Magnesium-pillerit. Minä itse ja tuttavavapiiri syö jatkuvasti, jolloin kramppeja ei tule. --Opa (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 09.48 (EEST)
Toinen arvaus: Ei välttämättä mitään erityistä syytä. Duodecimin terveyskirjastossa lisätietoa, kokeile vaikka huolehtia nestetasapainosta. Vanhuuskaan ei tule yksin. -Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 09.59 (EEST)
Arvaukset ovat kokemukseni (ja lukemieni lähteiden) mukaan oikeita, nestetasapaino (vettä, kahvi ei käy se on diureetti) ja magnesium (pilleri apteekista tai marketin luontaistuotehyllyst), mutta myös kalkki (pilleri tai maitotuotteet). Näillä lähtee. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.06 (EEST)
Kompaan edellisiä. Vanha kansa käyttää tuosta nimitystä suonenveto, mikä on harhaanjohtava. --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.29 (EEST)
Edellisiltä jäänyt huomaatta merkittävä anatominen virhe, sillä reisilihas ei tietenkään ole polven ja nilkan välissä vaan polven yläpuolella. Mainitussa paikassa polven ja nilkan välissä on esimerkiksi jalan takana pohjelihas, joka kokemukseni mukaan helposti kramppaa, mutta on siellä tietysti muitakin [11]. Hoito on kuitenkin sama. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.36 (EEST)
Jospa kivun aiheuttajana on reisilihaksen kiristyminen polven ja nilkan väliin? Voin kuvitella, että tuollainen yöllinen lihaksenvaellus on todella hankala juttu. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.50 (EEST)

Kirjan esilehtien nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitkä ovat sidotun kovakantisen kirjan sivujen tai lehtien nimet? Ensin kirjassa on kova kansi, sitten tulee 1) kovasta paperista valmistettu sivu, sitten tulee 2) sivu, jossa on yleensä vain kirjan nimi, sitten tulee 3) nimiölehti, jossa ovat perustiedot kirjasta ja sen kääntöpuolella tietoa painoksesta, ja sitten vaikkapa 4) sivu, joka sisältää esipuheen. Ja onko kovan etukannen taustapuolella, johon voi ex&libriksen kiinnittää, mitään omaa nimeä? --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 17.23 (EEST)

Ensimmäisenä avautuvaa aukeamaa olen kuullut kutsuttavan kluuttiaukeamaksi, koska se on vuorattu kluuttipaperilla joka puolestaan peittää kannen kluuttikankaan tm. materiaalin liimaustaitokset. Lähdettä en nyt löydä, kun olen tainnut Graafisen sanakirjanikin myydä. –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 18.23 (EEST)
Tässä tutkielmassa taas ei käytetä kluutti- eikä klootti-sanoja ollenkaan, vaan ensimmäisen aukeaman paperi, joka kiinnittää kannet sivuihin on nimeltään etulehti. –Kotivalo (keskustelu) 24. elokuuta 2014 kello 08.18 (EEST)

Säätiedotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiedotus netissä näyttää jo kolmatta päivää peräkkäin, että tänään sataa ja huomenna on pouta. Tuleeko koskaan pouta, ja miksi joka päivä sanotaan, että huomenna tulee pouta vaikkei tulekaan?--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 08.13 (EEST)

Sita me taalla saatiedotuksessakin on ihmetelty. Me teemme hyviä saatiedotuksia, mutta saa ei vain tottele meita. Kovasti ovat ihmiset valitelleet, eika meita naurata yhtaan. --Saatiedottaja (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 09.03 (EEST)
Tuo tasapainottaa tilannetta, koska meillä päin lupaillaan joka päivä tälle päivälle kuivaa ja huomiseksi sadetta. Harmittaa, kun tulee sateen uhan takia jätettyä polkupyörä kotiin ja sitten ei sadakaan. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 11.06 (EEST)
Säätiedotus näyttää enimmäkseen oikein, jos sitä osaa lukea oikein. Riippuu myös mitä palvelua käyttää. Itse käytän Ilmatieteenlaitosta, joka ilmoittaa esimerkiksi myös sateen todennäköisyyden ja määrän. Kesällä kun on matalapaineita kuten nyt, on sateen ennustaminen vaikeaa ja useinhan se on kuurottaista. Sääennusteet perustuvat nykyään pitkälti tietokonesimulaatioihin joten nopeasti ilmakehässä tapahtuvia muutoksia on vaikea ennustaa esimerkiksi kolmen päivän päähän. –Makele-90 (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 19.07 (EEST)
Olen käyttänyt juuri tuota samaa palvelua, ja se on juuri tuo todennäköisyys, joka muuttuu. Eilenkin jo kolmatta päivää todennäköisyys sateelle oli seuraavaksi eli eilen täksi päiväksi pieni, mutta nyt aamulla kuten kolmena edellisenäkin aamuna se on suuri. Saman päivän ennuste aamulla ja varsinkin sadetutka on kyllä luotettava. Ja kun nyt huomiseksi luvataan pienen sateen todennäköisyyden sijasta poutaa ensimmäistä kertaa ilman pientä sateen todennäköisyyttä, niin pitkänkin aikavälin ennuste on muuttunut samalla ja nyt ilmeisesti varmemman säätyypin suuntaan. Tätä viikkoa on luonnehtinut juuri tuo epävakaa säätyyppi, josta Fingerporissa on kai joskus ollut kuvakin.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 08.27 (EEST)
No niin, huomisen poutapäivän ensimmäinen sadepisara ilmestyi ennusteeseen. Seuraamme mielenkiinnolla.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 14.29 (EEST)

Abraj Al Bait Towers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abraj Al Bait Towers Mekassa sijaitsee samalla aikavyöhykkeellä Suomen kanssa. Näyttääkö kellotornin kellot siis suomen aikaa? --178.55.208.23 27. elokuuta 2014 kello 18.20 (EEST) edit: Vai sijaitseeko se oikeasti, kuten artikkelissa väitetään? Mekka-artikkelissa sanotaan UTC+3, Suomessa on vain kesällä UTC+3, talvela +2. --27. elokuuta 2014 kello 18.26 (EEST)

Ei sijaitse oikeasti. Artikkelissa on virhe. --Jmk (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 18.27 (EEST)

Hylätty työmaa Lauttasaaressa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauttasaaressa, Helsingissä, on suurinpiirtein tässä kohdassa Skanskan työmaa-alue, joka näyttää seisseen tyhjillään ja hylättynä yli vuoden, ellei useampiakin vuosia. Siinä on suljettu työmaa-aita ympärillä ja kovasti varoituskylttejä. Itse työmaa-alue tosin on täysin tyhjä. Kukaan ei koskaan käy siellä saati sitten tee mitään töitä. Siellä ei ole mitään materiaaleja eikä työkoneita. Aidassa on kyltti jossa kerrotaan että kulkulupia saa työmaatoimistosta. Siellä ei vain ole mitään työmaatoimistoa eikä ketään jolle kulkulupaa näyttää. Se aitakin alkaa jo hajota käsiin joissain kohdissa. Tietääkö kukaan mikä työmaa-alue tämä on? Pitikö siihen joskus tullakin jotain? Miksi se on ollut niin pitkään tyhjillään ja hylättynä? JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Ei ole tuttu paikka, mutta kadun (Kiviaidankatu) ja Street View’ssa näkyvän rakennusyhtiön (Skanska) nimillä kun googlettaa, niin taitaa olla samoja asuinkerrostaloja kuin siihen ympärille on tullut. Oliko siinä aidassa jotain lasten tekemää taidetta? As. Oy Helsingin Balthasar ilmeisesti nimeltään. –Kooma (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 14.39 (EEST)
Lasten tekemää taidettapa siinä hyvinkin on, taitaa vielä lukea se Balthasarkin. Kiinnostaisi vain tietää tapahtuuko tuolle työmaa-alueelle koskaan mitään. JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 15.03 (EEST)

Särmien hionta päinvastoin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun ihminen muuttuu leppoisammaksi, sanotaan että särmät hioutuvat pois hänestä. Mitäs sitten, kun ihminen muuttuu kulmikkaammaksi ja vaikeammaksi, mikä ilmaisu siihen sopii? Kasvattaa piikkejä? --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Raspi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä raspi tarkoittaa? --194.211.118.11 28. elokuuta 2014 kello 18.11 (EEST)

Tästä on artikkeli raspi Fiktionaryssä eli suomenkielisessä wikisanakirjassa. Termin Fiktionary keksi käyttäjä Jmk. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Kaarlo Juho Ståhlbergin suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isäni innostui tiedosta, että Kaarlo Juho Ståhlberg oli syntynyt Suomussalmella. Onko tietoa milloin, mistä ja miten Ståhlbergien suku Suomussalmelle päätyi? JIP (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 09.54 (EEST)

Muistelen lukeneeni, että Ståhlbergin isä oli Suomussalmella pappina. En nyt muista tarkemmin, oliko suvulla muita yhteyksiä paikkakunnalle.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 12.05 (EEST)
Kansallisbiografian artikkeli K. J. Ståhlbergista on vapaasti luettava, ja siellä on vähän asiaa suvustakin. Sieltä löytyy myös erillinen sukuartikkeli, joka on maksumuurin takana. Sen mukaan Ståhlbergin isän suku eli pitkään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella, ilmeisesti alkaen siitä kun hänen isoisänsä isosisä Gabriel Ståhlberg päätyi Utajärven kappalaiseksi joskus 1700-luvun alkupuolella (aivan alkujaan suku on nähtävästi Länsi-Suomesta). Presidentti Ståhlbergin isoisä oli uransa viime vaiheessa Kuhmoniemen nimismies ja hänen isänsä syntyi siellä. Tässä Ståhlbergin isän Johan Gabriel Ståhlbergin tiedot ylioppilasmatrikkelissa; hän toimi apupappina eri seurakunnissa, viimeksi Haapajärvellä. Suomussalmi oli ilmeisesti vain yksi hänen työpaikoistaan 1860-luvulla. Ståhlbergin äidinisä oli Sotkamon pitäjänkirjuri. --Risukarhi (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 12.36 (EEST)
Kannattaa kysellä täältä. Sieltä löytyy varmasti joku, joka tietää tarkemmin. Käsittääkseni kaikkien presidenttiemme esipolvet on selvitetty.--Nedergard (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 15.24 (EEST)
Suomen sukututkimusseura on viimeisten presidenttien aikana säännöllisesti julkaissut aina uuden presidentin esipolviselvityksen, viimeksi kai Tarja Halosesta ja Martti Ahtisaaresta, ja Sitä ennen Mauno Koivistosta,en tiedä onko Sauli Niinistöstä vielä ilmestynyt, luultavasti ei. Nämä on julkaistu seuran vuosikirjassa ja muistaakseni niissä on joka kerta annettu viitteet myös aiemmista presidenteistä tehtyihin vastaaviin selvityksiin. Luulen että nämä pari viimeistä olivat ehkä netissäkin, joten viite voi löytyä sitäkin kautta tai ainakin kirjastosta..--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 17.04 (EEST)
Vilkaisin huvikseni vielä Yrjö Blomstedtin kirjoittamaa Ståhlbergin elämäkertaa, joka sattui löytymään hyllystäni. Sen mukaan Johan Gabriel Ståhlberg oli Suomussalmella apupappina 1862–1866. Suvulla ilmeisesti ei ollut muuta yhteyttä mainittuun paikkakuntaan, vaikka Kainuuseen yleisesti olikin. --Risukarhi (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 16.14 (EEST)
Miten sitten tuo äidin puoli? Sukututkimusseuran kautta löytyvistä julkaistuista presidenttien esipolvitauluista tuo luultavasti voisi selvitä.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 17.04 (EEST)
Tämmöinen nettiversio oli, mutta ilman paikkakuntia. Tämän kautta olen näköjään itsekin sukua Såhlbergille.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 17.44 (EEST)
Kenellä on pääsy Kansallisbiografiaan, voi lukea sieltä myös Castrénin ja Cajanin sukujen vaiheista. Jos Ståhlbergin äidin suku olisi jotenkin liittynyt Ståhlbergin synnyinpaikkakuntaan, luulisin Blomstedtin mainineen sen 500-sivuisessa elämäkerrassa. Kun mennään Sursilleihin saakka, niin silloin melkoisen iso osa suomalaisista on jotain kautta sukua toisilleen. Blomstedtin elämäkerrassa mainittiin muuten myös, että Ståhlbergin isä oli J. V. Snellmanin "toinen serkku" [ilmeisesti eri asia kuin pikkuserkku] sekä isänsä että äitinsä puolelta. --Risukarhi (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 17.58 (EEST)
Maallikkona en osannut heti hahmottaa tuosta äidin isän virkanimikkeestä, onko se samanlainen kiertolaisammatti kuin papin, vai rekrytoidutaanko siihen ehkä myös paikkakunnalta. Nimenomaan Ståhlbergiä käsitteleviä lähteitä en vielä päässyt lähellekään, vaikka jo olinkin jossain välissä yhden klikkauksen päässä kansallisbiografiasta. Yhteyksiä paikkakunnallehan tuollaisista kiertolaisammateista voi syntyä kun avioidutaan joko toisen samanlaisen kiertolaisammatin edustajan kanssa tai sitten likimain samaa sosiaalista tasoa edustavan paikkakuntalaisen kanssa, mutta onko näin tapahtunut jonkun tietyn henkilön kohdalla, on mahdoton sanoa, jos ei tiedä. Mutta Ståhlbergillä ainakin täysin suomenkielisiä nimiä on vasta paljon aiemmissa polvissa, ja säätyläissuvuistakin noin täysin hypoteettisesti ehkä joku on voinut pysyä paikallaan ja joku liikkua.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 19.14 (EEST)

Ikaalisten maihinnousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekikö Mannerheim todellakin kansalaissodan aikana maihinnousun Ikaalisiin 6000 sotilaan voimin, kuten Täällä Pohjantähden alla elokuvassa eräs punakaartilainen kertoi?--Kruununoksa (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 15.52 (EEST)

Liito-oravien istuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko liito-oravia istuttaa onnistuneesti? Vanhempieni naapuriin aiotaan rakentaa uusi asuinalue ja kaupan keskittymä. Vanhempani haluaisivat kuitenkin viettää rauhallisia eläkepäiviä ja nauttia ympäröivistä pelloista ja metsistä, jotka tarjoavat heille miellyttävän ja rauhallisen ympäristön. Jos pyydystäisin kymmenisen liito-oravaa jonkinlaisella pyydyksellä ja istuttaisin ne läheisiin puihin ja levittäisin niiden ulostetta näkyville paikoille, luovuttaisiinko uuden asuinalueen ja kaupan keskittymän rakentamisesta? Täytyykö minun turvautua liito-oravien istuttamiseen, jotta vanhempani saavat nauttia luonnosta nykyisenlaisena? --Hartz (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 19.03 (EEST)

Kysymykseni kai kuuluu, että onnistuuko liito-oravien istuttaminen ja että onko kukaan tehnyt niin? --Hartz (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 19.10 (EEST)
Toinen kysymys olisi, että "saako niin tehdä?". Tuon tapainen uhanalaisiin lajeihin kajoaminen todennäköisesti vaatisi luvan. Viranomaiset ovat kyllä Suomessa siirtoistuttaneet mm. uhanalaisia kasveja ja perhosia. Ja toiseksi, jos nyt kuitenkin omavaltaisesti noin tekisit, niin eri asia on, asettuisivatko liito-oravat sinne asumaan vai häipyisivätkö pois, sikäli kuin ei-ammattimaisen siirron jälkeen vielä olisivat hengissä tai täysissä voimissa. Luonnonoloissakin ne valitsevat asuinpaikkansa hyvin itsenäisesti. Mutta jos vanhempasi asettavat omalle tontilleen (ja vaikka naapurien luvalla naapurien tonteille) liito-oravalle sopivia pönttöjä, niin se on täysin laillista, ja jos puusto-on liito-oravalle sopivaa, ja lähistöllä on liito-oravia, niin voipa sinne liito-orava asettuakin. Metsiä pöntöttämällä monet ovat saaneet omaan metsäänsä liito-oravan, tai liito-oravien määrän lisääntymään. Ja kokeneet pöntöttäjät myös neuvovat, että samalla kannattaa laittaa pönttöjä myös kolopesijälinnuille, etteivät ne asetu liito-oraville tarkoitettuihin pönttöihin.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 19.32 (EEST)
Joo, tässä se sanotaankin: rauhoitetun lajin siirtoon vaaditaan asianmukainen lupa.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 19.38 (EEST)
Hmm... Eli liito-oravien istuttamisen sijaan kannattaa yrittää houkutella niitä kyseiselle alueelle? Se taitaa olla helpompaakin kuin pyydystäminen ja istuttaminen? Täytyy tutustua pönttöihin ja pöntöttämiseen, jotta liito-oravat saadaan asettumaan alueelle. --Hartz (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 19.41 (EEST)
Siirtelet vaan niitä papanoita oikeisiin paikkoihin. Niin muutkin tekee. Jos jotain rauhoitettua eläinlajia on ihan pakko siirrellä niin siirrä vaikka viitasammakkoja. --85.156.252.112 31. elokuuta 2014 kello 20.16 (EEST)
Mietin myös niitä joitain kovakuoriaisia... en vain muista niiden nimeä. --Hartz (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 20.22 (EEST)
Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kielletty luonnonsuojelaissa 39 §. Liito-orava ja viitasammakko ovat rahoitettuja eläinlajeja. Pipanoita voit kerätä ja viedä muualle, mutta jos tarkoituksesi on sillä vaikuttaa alueen kaavoitukseen voi kysymykseen ehkä tulla viranomaisen harhauttaminen tms. –Makele-90 (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 01.02 (EEST)

Mikä luokka?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). --Silvonen (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 06.30 (EEST)

Sana : Parenteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

En tiedæ mitæ arkoittaa sana parenteesi. Tiedæn "Porkkala parenteesin", 1944-1956. Tarkoittaako hakemani sana aikakautta?  –Kommentin jätti 88.115.171.18 (keskustelu)

Parenteesi on sama sana, joka joissain kielissä tarkoittaa sulkumerkkiä. Luulen että se viittaa tässä liikennejärjestelyihin, jossa suomalaiset junat määrätiin kulkemaan alueen läpi ikkunat peitettyinä. Tieto varmaan löytyy jostain.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 16.40 (EEST)
Täällä kyllä puhutaan aikakaudesta, mutta epäilen onko tuo alkuperäinen merkitys.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 16.44 (EEST)
Parenteesi voi tarkoittaa sulkeisiin merkittyä huomautusta myös suomeksi, Nykysuomen sanakirjassa parenteesista todetaan: "(lauseyhteydestä) irrallinen huomautus tm. ilmaus | tav. mon. sulkeet, sulkumerkit". Tästähän ei ole pitkä matka kuvaannolliseen merkitykseen, jossa vaikka juuri jokin aikakausi poikkeaa sitä edeltävästä ja seuraavasta ajasta, jotka puolestaan muodostavat jollakin tapaa hahmotettavan jatkumon. On esimerkiksi esitetty, että kirjapainotaidon keksiminen loi nykyajalle kestäneen "Gutenbergin parenteesin", jossa tekstiä luonnehtii pysyvyys ja muuttumattomuus, kun sitä edeltäneellä käsikirjoitusten ja suullisen tiedon aikakaudella teksti oli enemmän tai vähemmän alati muuttuvaista – ja digitaalisen murroksen myötä samaan ollaan ainakin jollakin tasolla palaamassa. Mutta ei minulla Porkkalan tapauksesta sinänsä ole tietoa. Kunhan mutuilen. – Haltiamieli 2. syyskuuta 2014 kello 16.56 (EEST)
Ehkä se sitten voi ollakin noin.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 17.42 (EEST)
Minäkin yhtyisin Haltiamielen mutuiluun. Porkkalan neukkuaika oli alueen kehityksessä poikkeus, jonka voisi luettelossa tms. sijoittaa sulkumerkkeihin koska se ei ole osa pidempää trendiä – ja tuosta tuo kielikuva. Samoin Gutenbergin parenteesi pyrkinee sanomaan, että pysyvä painettu sana olisi pitkässä trendissä poikkeus, ja nyt oltaisiin palaamassa puhutun kielen (ja nopeasti päivittyvän kirjoitetun tekstin) aikakauteen. Mutuilua siis tämäkin. –Kotivalo (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 09.11 (EEST)

Lohikäärme Puff[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus muinaisella 1980-luvulla kun dinosaurukset vielä kulkivat maan pinnalla ja meikäläinenkin oli vielä alaikäinen, oli sellainen sarjakuva-albumi kuin Lohikäärme Puff ja paratiisihedelmät. Se oli vähän Aku Ankka -tyyliin piirretty sarjakuva lohikäärmeperheestä, jonka isän nimi oli Puff. Albumin juoni käsitti sen, että Puff oli saanut myydäkseen lastin "paratiisihedelmiä" eli aoxomoxoa-hedelmiä, jota kukaan ei tuntenut ja jotka kaiken lisäksi maistuivat pahalta, eivätkä ne millään käyneet kaupaksi. Sitten perhe yhtäkkiä tapasi "mustienhuiskujen" perheen joka oli tullut samasta maasta josta aoxomoxoatkin olivat kotoisin. He olivat töissä maansa lähetystössä, perheen isä oli suurlähettiläs. Muuta en muista. Kysymykseni kuuluu, minkä niminen ja mistä maasta tämä sarjakuva alun perin oli, ja julkaistiinko ja suomennettiinko siitä koskaan muuta kuin tämä yksi ainoa albumi? JIP (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 23.58 (EEST)

Tanskalaisen Freddy Miltonin luoma sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään Gnuff. Tuon kyseisen sarjakuva-albumin tanskalainen nimi on Gribedyrets hemmelighed (lähde: [12]) Tämän mukaan [13] noita sarjakuva-albumeja on enemmän, mutta siitä en löytänyt varmaan tietoa onko suomennettu muita kuin tuo Paratiisihedelmät. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.31 (EEST)

Tyhmän ja hullun ero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mieltäni on pitkään askarruttanut, että milloin ihminen luokitellaan tyhmäksi ja milloin hulluksi? Mistä tyhmyyden ja hulluuden erottaa? Voiko olla niin tyhmä, että on hullu? Ja voiko olla niin hullu, että on tyhmä? Tyhmiä kutsutaan kaheleiksi ja kahjoiksi, mutta niin varmasti hullujakin. Eikö tyhmän ja hullun ilmenevä käytös ole samanlaista tai ainakin voi olla hyvin samankaltaista? Siis sellaista, mitä "tavallinen" ihminen ei ymmärrä -- paino varmaan sanalla järjetöntä. Tyhmä on järjetön, mutta niinhän on hullukin: onhan hulluksi tulleista tapana sanoa "menettänyt järkensä". Hulluus vaikuttaa tyhmältä. Hullu puhuu pehmoisia, mutta niin puhuu tyhmäkin. --Hartz (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 08.50 (EEST)

Pikamutuilua: tyhmä kyllä pyrkii järkevään toimintaan, mutta äly ei siihen riitä. Hullu ei edes ymmärrä tai halua pyrkiä järkevään toimintaan. –Kotivalo (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.00 (EEST)
En olisi varma, että tyhmä välttämättä edes pyrkisi järkevään toimintaan, kun eikö älyä pitäisi olla jo ennen toimintaan ryhtymistä (mistä tyhmä tietäisi mikä olisi järkevää; miten valitsee, että tähän ryhdyn tai tähän en; varmaan aika heikko harkintakyky)? Tyhmä ei edes ymmärrä pyrkiä järkevään toimintaan, tai ei halua, vaikka se olisi oman edun mukaista. --Hartz (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.13 (EEST)
Tyhmiä ovat ne, jotka muokkaavat palkatta Wikipediaa, ja hulluja ne, jotka vielä nauttivat siitä. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.50 (EEST)
Minä sanoisin että hulluja ovat kaikki jotka muokkaavat, tyhmiä ovat ne, jotka lukevat ja uskovat. --Risukarhi (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 18.01 (EEST)
Tyhmyys viittaa alhaiseen älykkyyteen tai oppimattomuuteen ja kokemattomuuteen. Hulluus viittaa psyykkiseen sairauteen. Aivan eri asioita siis.--193.111.119.176 5. syyskuuta 2014 kello 10.02 (EEST)

Pate Mustajärvi lauloi jo muinoin: Hullu on helppo tekoon yllyttää / mutta miten sen asian tyhmälle selittää. Hullu saa olla muttei tyhmä.--Tanár 5. syyskuuta 2014 kello 15.46 (EEST)

Onko hulluutta vai tyhmyyttä vähätellä muiden viljelijöiden väkilannoitteita ja väittää, että suolalla vilja kasvaa yhtä hyvin kuin väkilannoitteilla? Sitten menee ja lannoittaa peltonsa karkealla merisuolalla? --Hartz (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 17.59 (EEST)
Ei se tyhmä oo joka kysyy vaan se joka vastaa. Aloitin keskustelupaikan Suomi24.fi:ssä, joka sopii tälle keskustelulle jatkopaikaksi: [14] --85.76.51.67 5. syyskuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

Banaania muistuttava kasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä on minulle totaalinen mysteeri. Tänä kesänä olen nähnyt Suomessa, useassa kaupungissa, kukkaistutuksissa sellaisia punakukkaisia kasveja, joiden lehdet ovat kuin banaanikasvilla. Ei se kai kuitenkaan banaani voi olla? Kasvin lehdet ovat identtiset banaanikasvin kanssa, kukka on kirkkaanpunainen ja kukan yhteydessä on erityisiä "piikikkäitä palloja". En uskoisi hetkeäkään, että kasvi talvehtisi Suomessa, mutta yksivuotisena se menestyy, kun kesä on sille riittävän lämmin. Olisiko se sitten jokin "banaanin sukuinen kasvi"? Melkoinen guru on se, joka osaisi sanoa tälle kasville suomenkielisen nimen tai edes tieteellisen nimen. Kasvi on erittäin näyttävä ja se osuu kyllä silmään, jos on osuakseen. --Hartz (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Yksi näyttävä laji kaupunkien kukkaistutuksissa on kanna, kts. esim. [15], kävisikö se? Kukkia on myös yksivärisenä kirkkaan punaisena, tässä [16]. Lehdet vastaavat kuvaustasi, piikkipalloista en osaa sanoa mitään. -Tänä kesänä on suosittu ollut myös koristebataatti, mutta sen lehdet eivät parhaalla tahdollakaan muistuta banaania. -Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.26 (EEST) (edit toinen uloinen linki)-Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.38 (EEST)
Kannahan se. Htm on guru. Googlettelemalla ja Googlen kuvahaulla tuota oli mahdotonta löytää tietämättä nimeä. Kiitokset tiedosta. --Hartz (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.39 (EEST)
Kiinnostuneet voivat lueskella: https://en.wikipedia.org/wiki/Canna_%28plant%29. --Hartz (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.43 (EEST)
Kiitokset guruttelusta, kerrankin pystyin auttamaan. Kasvin nimi oli tuttu, samoin kukka ja lehdet kuvahaun perusteella täsmäsivät. -Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.46 (EEST)
Aloitin Kannat. --Tappinen (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 07.28 (EEST)

Erikoisasiantuntijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi Suomessa on niin runsaasti erikoisasiantuntijoita? Eikö niitä ole suhteessa moninkertaisesti verrattuna muihin maihin? Mikä on syynä, mikä sen selittää? Onko tittelin englanninkielinen käännös special specialist? --Hartz (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 20.24 (EEST)

Matti Joutsen: Lakikielen sanakirja suomi-englanti vuodelta 1985 kertoo, että erikoisasiantuntija on englanniksi special expert. --Svallis (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 21.20 (EEST)
Pienen googlailun perusteella titteli Special Expert näyttäisi olevan suositumpi muualla kuin englanninkielisissä maissa. Myös YK:lla on näitä erikoisasiantuntijoita. --Silvonen (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 08.29 (EEST)
Mutuilua: veikkaan että kyse on kielen sanoille tyypillisestä inflatoitumisesta. Jossain vaiheessa pelkkä asiantuntija on liikakäytön takia menettänyt tehonsa tiettyyn alueeseen keskittyneen ammattilaisen tai tutkijan kuvaajana, ja eteen on varmemmaksi vakuudeksi ilmestynyt etuliite erikois-. Tätähän parodioi jo 1980-luvulla toimittaja Juhani Mäkelä kutsumalla itseään ”kaikkien alojen erikoisasiantuntijaksi”. –Kotivalo (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 10.35 (EEST)
Suomi on koulutusyhteiskunta, jossa koulutetuille yritetään löytää puuhaa. Palkka erikoisasiantuntijalla on pykälän korkeampi kuin asiantuntijalla. Onko Suomessa tietoon perustuen eksperttejä enemmän kuin muissa maissa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 10.53 (EEST)
Tyypillinen erikoisasiantuntija taitaa olla yliopistossa maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittanut ja työpaikka on julkisella sektorilla, ehkäpä valtiolla, tai sitten jossakin tutkimuslaitoksessa. Palkka on varmaan erikoisasiantuntijalla parisataa euroa korkeampi kuukaudessa kuin pelkällä asiantuntijalla eli titteliä erikoiseksi hiomalla saa enemmän palkkaa taulukon mukaan? Minulle ei ole vielä selvinnyt mitä he pitkällä koulutuksellaan ja asiantuntijuudellaan tekevät tai mistä heille palkkaa maksetaan -- kai pelkästä asiantuntijuudesta ("tiedän, siis olen")? --Hartz (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 11.03 (EEST)
Eivätköhän he enimmän osan päivää väännä apuraha- ja hankerahoitushakemuksia kuten muutkin maamme akateemiset nykyisin. –Kotivalo (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 12.12 (EEST)
Ja luulevat putkimiehen elämää kurjaksi! --Hartz (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 12.20 (EEST)

Rannikkojääkäri doesn't have any citations[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I'm right now trying to find some citations for our german articel but in the finish article there is only a video link and no text citations. But when i searched with google i found this webpage. Now i'd like to ask if they are describing the same unit or if there was before the 1960es already another Rannikkojääkäri unit. Thank you very much for your help.--Sanandros (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 00.16 (EEST)

Re the article mentioned here at this this webpage, as the author (Nigel on alternative finland) of that article on the alternative finland website, I'd like to clarify that it is alternative history and not at all true (unfortunately - it SHOULD have been true, but that's another story.....). There really aren;t any sources that I could find on the Rannikkojääkäri earlier than the 1960's either, definitely not in the Winter War / Continuation War.

 –Kommentin jätti 99.230.99.43 (keskustelu)

I added some citations for sources with usually good reputation. Both contain more material than what is cited at the moment. --Tappinen (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 07.45 (EEST)
Both of you thank you very much for your help. @Tappinen: As I don't speak Suomi I'd like to know what these two citations which you added are describing. Because I'd like to proof that the unit is founded in 1960, the Mission of the unit, in German is written that it's mission is of naval infantry operations and amphibious warfare, and in the German article is written that the education language is Swedish but the commando language is Suomi, which sounds for me strange and unlikely as Swedish is just spoken by 5% of the population.--Sanandros (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 11.34 (EEST)
That is because the coastal jaegers are trained at the Uusimaa Brigade. Uusimaa Brigade is Swedish because of the language politics here in Finland. Commands are in Finnish because the troops needs to be able to act anywhere in Finland. [17] --Vnnen (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 19.38 (EEST)

Catherine Eddowes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei !

Sivullanne esitätte Catherinen vain uhrina, siis ruumiina kuvan kera.

Hänessä oli paljon muutakin naisena ja ihmisenä. Toivon ja vaadin tuon valokuvan poistamista ja vaihtamista sellaiseen kuvaan jossa hän on oma itsensä.

Kiitoksin Seija Peltonen  –Kommentin jätti 85.157.89.84 (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 13.50

Kieltämättä artikkelissa Catherine Eddowes oleva kuva on vähän makaaberi. Wikipedian kuvapankissa Wikimedia Commonsissa on luokka Commons:Category:Catherine Eddowes, joka sisältää peräti kuusi samantyylistä kuvaa Eddowesin runnellusta ruumiista, mutta ei yhtään kuvaa hänestä elävänä. Voisi tietysti harkita, olisiko artikkeli asiallisempi kokonaan ilman kuvaa kuin pelkästään tuollaisen kuvan kanssa. Itse otin joskus Joachim von Ribbentropiin liittyneestä artikkelista pois kuvan hirtetyn Ribbentropin ruumiista, koska se oli mielestäni siinä asiayhteydessä mauton. --Risukarhi (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 14.33 (EEST)
Kannatan tuota ideaa kuvan poistamisesta. Jos hänestä ei ole kuvaa elävänä saatavilla (sellaista ei välttämättä ole edes olemassa, kun ottaa huomioon että kyseessä on noin puolitoista vuosisataa sitten elänyt ihminen), niin sitten mennään artikkelilla ilman kuvaa. Silti artikkelissa voisi olla linkki tuohon Commons-luokkaan. JIP (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 21.52 (EEST)

Suomalainen asfaltti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistelen katsoneeni joskus dokumentin, jossa mainittiin asfaltista (siitä tienpäällysteestä), että kylmissä olosuhteissa sen täytyy olla erityislaatuista. Muistaakseni puhuttiin jostain "Nordic asphaltista", mutta saatan muistaa väärinkin. Muistikuva on erittäin hatara. Kuitenkin kysymykseni on, että onko suomalainen asfaltti jotenkin erityislaatuista kylmien olosuhteiden vuoksi (vastaavia ilmastoja kai vuorenrinteillä monessa maassa)? Mikä asfaltissa sitten on erityistä? Onko Suomessa käytettävä asfaltti kalliimpaa kuin esim. Espanjassa käytettävä? --Hartz (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 21.02 (EEST)

Star Trek DVD:nä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan, mistä voisi ostaa Star Trek -televisiosarjojen koko tuotantoja DVD:nä? Minua kiinnostavat The Next Generation, Deep Space Nine ja Voyager. Alkuperäinen Star Trek ja Enterprise eivät kiinnosta, koska kummastakaan en ole nähnyt juuri mitään (ensimmäinen oli ennen minun aikaani ja jälkimmäistä ei taidettu Suomen televisiossa koskaan näyttääkään). Mieluiten mahdollisimman pitkälle koko tuotantopaketteja. Alkuperäinen englanninkielinen puhe on ehdoton vaatimus, lisäksi suomenkieliset tekstitykset olisivat plussaa, mutta ruotsinkielisetkin välttävät niiden puuttuessa (olen äidinkieleltäni puhtaasti suomenkielinen, mutta opin ruotsin vieraana kielenä oikein hyvin). Ja tietysti niiden pitää olla sellaisia DVD:itä joita voi Euroopassa katsoa, kun kerran DVD-markkinoita mentiin rajoittamaan ihme alue-erotteluilla. JIP (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 21.32 (EEST)

Ainakin videodivari.fi myy, linkki: http://www.videodivari.fi/super_search.php?search=star_trek_deep&x=21&y=4. --Hartz (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 22.02 (EEST)

Ensimmäinen paavi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuka oli ensimmäinen paavi? Jaalei (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 20.20 (EEST)

Kysymys_ensimmäisestä_paavista.--Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 22.46 (EEST)

Onko Noise Nazi musiikkia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olin yhdessä Wikian chatissä ja joku lähetti tämän kamalan biisin. Onko tämä musiikkia vai pelkkää kovaa ääntä. http://www.youtube.com/watch?v=-VUk5cEbNlk --Kumitus (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 20.34 (EEST)

Tuplaliioittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikosulku: mikä onkaan nimi kielenkäytölle, jossa esiintyy turha ja tarpeeton sana kuten "säädettävä jakoavain" kun jakoavain on itsessään riittävä termi? --Pxos (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 22.26 (EEST)

pleonasmi? --Hartz (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 22.37 (EEST)
Tai redundanssi, mutta pleonasmi lienee kielitieteellisempi termi. –Kotivalo (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 22.46 (EEST)

Helsingin Sanomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikähän juttu Hesarilla on meneillään, kun nettisivujen etusivulla on melko korkealla "uutisartikkelit" siitä, kuinka koulutyttö sanoo B. Obamalle, että olisi mielummin tavannut Beyoncen ja kuinka jääkiekkopelaaja Karalahti halusi leikkiä lentokapteenia lentomatkalla? Mielestäni tällainen tieto ei ole missään suhteessa olennaista. –Kommentin jätti 87.93.19.43 (keskustelu) ja allekirjoituksen teki Kotivalo (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.12 (EEST)

"Espoolaismies vedätti kaveripiiriään keksityllä Eurojackpot-voitolla", pohtii pääkaupunkiseudulla ilmestyvä sitoutumaton Helsingin Sanomat ja jatkaa: "Kuvamanipulaatio meni täydestä." – Ilmiö on vain yksi osoitus siitä, miten entinen laatumediakin on nykyään hukassa yrittäessään kosiskella ilmaisuuteen totutettuja kuluttajia maksamaan taas vaihteeksi uutisistaan. Epätoivoista. –Kotivalo (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.20 (EEST)
Runsaasti lukijoita saa vain kohuilla, hömpällä ja juoruilla. Kaikki mediat luisuvat kohti Iltalehden ja 7Päivän tyyliä, sillä suuren joukon huomion voi kiinnittää vain tietyntyyppisillä jutuilla kiristyneessä kilpailutilanteessa. Lehtiala voi olla yksi ala, jossa kilpailulla ei saavuteta hyötyjä kuten muilla aloilla on tapana. Perinteisesti lehtiala oli hyvin paikallista ja voitiin keskittyä palvelemaan alueen asukkaita, nykyään kilpailua on tolkuttomasti (netti pullollaan). Uusi ilmiö on se, että nettilehden juttujen pitää saada tykkäyksiä ja tulla linkitetyiksi. Siksi on kaiken maailman kissavideoita. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.29 (EEST)
Mihin perustuu väite lehtialan "hyvin paikallisuudesta"? --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.37 (EEST)
Paikallislehtiin ja lopetettujen sanomalehtien lukumäärään. Myös teiden puutteeseen ja tieliikenteen hitauteen, hevosvankkureihin... Paperilehdet piti saada jaettua oikeana päivänä. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.40 (EEST)
Ehkä wikitutkimuksella voi yrittää perustella yleistä huitaisua "Perinteisesti lehtiala oli hyvin paikallista". Ilmeisesti sillä tahdottiin sanoa, että paikallislehtiä on ennen ollut enemmän. Tieteellinen tutkimus kyllä vahvistaa, että voimakkaan kasvun (1950-luvulta 1990-luvulle) jälkeen on hiljalleen tapahtunut lehtimäärän ja levikin laskua, kuten lehtialalla muutenkin viime vuosina, ja se on siis suhteutettava alan yleisiin muutoksiin. Sen sijaan emme tiedä ainakaan tämän perusteella, onko paikallinen sisältö ehkä siirtynyt suuremman alueen kattaviin lehtiin, joten oikeastaan lehtialan paikallisuuden muutoksista on ilman lähteitä vaikea puhua kovin vakuuttavasti. (Edit: tuohon hevosvankkurilisäykseen en ota kantaa, se tuli sen jälkeen kun olin saanut tämän tekstin valmiiksi, ja vaatisi pitämmän analyysin.) --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.09 (EEST)
Etusivulla on jatkuvasti linkki useampaan sataan uutiseen. Siihen määrään mahtuu kaikenlaista ja niin pitääkin. Ja tuoreemmat uutiset ovat yleensä korkeammalla kuin vanhat. --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.32 (EEST)
On se kyllä vaikeaa tuo sanomalehden siirtäminen nettiin muutenkin: kun lukee paperilehden, niin siinä on päivän uutiset, nettilehdessä on uusia ja kaksi viikkoa vanhoja uutisia sekaisin, eikä päivän uurisia löydy kuin usean klikkauksen takaa, ja niitäkin on vaikeampi lukea kuin paperilehteä. Näköislehti löytyy vielä useamman klikkauksen takaa ja sitäkin on netissä vaikeampi lukea kuin paperilla.
Miksi etusivuna pitää olla tuo sekalainen soppa, josta puuttuu pääosa päivän uutisista ja seassa on kaksi viikkoa vanhoja ja yleisnäkymään päivän uutisista pääsee vasta erikseen kaivelemalla? Paras käyttöliittymä olisi luultavasti näköislehti niin suurella ruudulla, että lehteä voisi lukea luonnollisessa koossa. - Ja niin suuria näyttöjä monilla taitaa ollakin. - Tätä pienempiin näyttöihin ei vielä ole saatu käyttöliittymää yhtä toimivaksi, vaan jutut pityää lukea palasissa. Ja sitä paitsi vanha iso lehti oli parempi käyttöliittymä kuin uusi tabloid. - Siinä oli mahdollisuus hahmottaa asiat tärkeysjärjestyksessä.
Tietääkö muuten kukaan kumpi kuormittaa ympäristöä vähemmän: nettilehti vai paperilehti? Ympäristösyistä tahtoisin käyttää nettilehteä, mutta se vaikuttaa ainakin vieläki hankalammalta ja rasittavammalta käyttää. Ehkä siihenkin oppisi, muttta se ei muutu siitä miksikään, että vanhasta isosivuisesta lehdestä asiast saattoi hahmottaa nopeammin, paremmin ja jäseentyneemmin kuin pienestä luukusta selaamalla. - Mutta ehkä toisaalta se iso näyttö olisi hinnaltaan kilpailykykyinen näytön käyttöiän paperilehtien tilaamisen kanssa? Olen aina pitänyt eksytettyinä niitä, jotka tuhlaavat rahansa taulutelevisioihin, mutta lehdenlukua varten voisin ostaa ison näytön, ne eivät nykyään taida edes olla niin kalliita.--Urjanhai (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.38 (EEST)
Muistelen, että v. 2008-2009 esitettiin, että nettilehti kuormittaa enemmän ympäristöä kuin paperilehti. Nettilehdet vaativat palvelimia pyöriäkseen ja ne luetaan tietokoneilla. Sähkönkulutusta muistaakseni pidettiin hurjana (palvelimet kuluttavat tänä päivänä maailman sähköstä 10%) ja kuparia ym. joudutaan kaivamaan tietokoneiden valmistamiseksi. Tietysti voi olla, että nykyään palvelimet ovat paljon tehokkaampia eli kuluttavat vähemmän sähköä per yksikkö ja tietokoneet ovat muutenkin muuttuneet erilaisiksi, mutta toki litteitä näyttöjä oli jo 2008-2009. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.52 (EEST)
Muistan joskus kummastelleeni uutista, jossa esitettiin "suurena" luku 5 % jonka joko tietokoneet tai internet muodostavat energian kokonaiskulutuksesta tai mistä se nyt mahtoi ollakaan. Joku 5 % on nyt kuitenkin aika vähän, ja mikä mahtaa olla esim. työmatkaliikenteen osuus. Sanomalehtipaperihan kierrätetään hyvin, mutta miten lie tietokonemateriaalien kanssa? Joskus näytettiin dokumentti tietokoneitten kierrätyksestä, jossa romut rahdattiin johonkin kehitysmaahan ja siellä jossain kaatopaikalla paikalliset työntekijät sulattelivat materiaaleja nuotiolla tai maakuopissa ja kaivelivat romukasoja paljain käsin ulkoilmassa. Tai ehkä nyt meillä jos vie vanhan tietokoneen Giganttiin, niin tiedä sitten mihin se päätyy, ja mihin päätyvät ne, joita ei viedä giganttiin. Mutta kyllähän elektroniikkaan tarvittavat harvinaiset metallit varmasti ovat rajallinen luonnonvara siinä kuin öljy ja lannoitemineraalitkin. Ja metsätalous taas syö biodiversiteettiä.--Urjanhai (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.13 (EEST)
Elektroniikkaromu päätyy valtaviksi kasoiksi esim. Kiinan maaseudulle, missä kaikkein köyhin väestönosa juurikin sulattelee metalleja irti ja hengittelee myrkyllisiä kaasuja siinä samalla. . Kun rahtilaivojen konteissa kulkee Kiinasta länsimaihin leluja ja vaatteita, paluukontit olisivat tyhjiä, ellei elektroniikkaromu virtaisi paluulastina Kiinaan. Kontti länsimaihin maksaa ehkä 1000usd, mutta Kiinaan vain ehkä 200usd epäsuhdan vuoksi, ja elektroniikkaromu siis virtaa Kiinaan halvalla. Repäisin konttien hinnat päästäni, mutta havainnollistanee. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.22 (EEST)
Ja montako kiloa elektroniikkaromua tulee paperilehtien liikutteluun tarvittavista autoista, painokoneista jne? --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.28 (EEST)
Hmmm... se on lähinnä metalliromua (terästä), mikä on aivan eri asia kuin mikropiirit, joissa on kaikenlaista kivaa pienellä pinta-alalla. Teräs on erittäin kierrätettävää. Teräskilon valmistaminen muuten kuluttaa varmaan jotain 1/1000- tai 1/10.000-osan energiamäärästä, joka tarvitaan "mikropiirikilon" valmistamiseen. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.32 (EEST)
Ensimmäinen lähde minkä löysin sanoo, että nykyaikaisessa autossa voi olla noin 50 mikroprosessoria:[18]. Kyllä autosta enemmän SER-tavaraa löytyy kuin toimistotietokoneesta. edit: painokoneet ovat itselle vähän vieraita, mutta niitä ohjaamassa lienee kaappitolkulla automaatiojärjestelmiä ja tietokoneita. --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.37 (EEST)
Taitavat mennä nuokin elektroniikkaromut Kiinaan paluulasteina? Luulisi, että siellä jo hukutaan elektroniikkaromuun? Paha sanoa aamujakelun automääristä mitään. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.43 (EEST)
Ei paperilehtiäkään nykyään tehdä ilman palvelimia ja tietokoneita. Ja jos ympäristökuormituksen laskemisessa mennään tietokoneisiin tarvittavan kuparin kaivamiseen tasolle, niin sitten pitäisi laskea myös lehdenkantajan autoon tarvittavat raaka-aineet jne. Ja jos kaikki kaikista nettilehdistä saatavat uutiset tuotaisiin päivittäin postilaatikkooni, niin ne tuotaisiin rekalla. --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.23 (EEST)
Niinpä ja minä käytän tietokonetta ja älypuhelinta muuhunkin kuin nettilehtien lukemiseen. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.27 (EEST)
Se, kumpi kuormittaa ympäristöä enemmän, riippuu siitä kuinka kauan aikaa käyttäisit päivittäin nettilehden lukemiseen. Paperilehden kohdalla ympäristökuorma syntyy lehden painamiseen ja kuljettamiseen liittyvistä toiminnoista, jolloin sillä ei ole väliä kauanko lehteä lukee sen jälkeen kun se on omasta postiluukusta kolahtanut. Nettilehden tapauksessa energiankulutus riipuu siitä pitääkö sivustoa (ja yleensä omaa tietokonettaan) auki muutaman minuutin vai usean tunnin päivittäin. Muistaakseni Hesarissa oli joskus tätä koskenut laskelma, jonka mukaan ympäristörasitteen vertaileminen oli vaikeaa, mutta ne olivat saaneet lasketuksi jonkin summittaisen minuutti- tai tuntimäärän, jonka jälkeen nettilehti muuttui oletetusti ympäristölle haitalisemmaksi (tosin jutussa oli muistaakseni laskettu lähinnä hiilidoksidipäästöjä eikä kaikkia ympäristöhaittoja). Luulisin että merkityksellisempi tapa säästää luontoa kuin vekslailla näiden kahden vaihtoehdon välillä on esimerkiksi jakaa paperilehti naapurin/kaverin kanssa tai lukea se vaikka kirjastossa. Tai lopettaa päivttäinen lehdenluku kokonaan, jos katsoo sisällön joka tapauksessa laskeneen turhan hömpän tasolle. Itse siirryin Hesarin tabloidiuudistuksen jälkeen tilaamaan lehteä vain viikonloppuisin, kun taso tuntui pudonneen niin kovasti. --Risukarhi (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 13.26 (EEST)
Lopettivat Nyt!-liitteen, mutta tekivät Hesarista Nyt!-liitteen. Ja lukijat siirtyivät verkkoon. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 16.42 (EEST)

Toinen juttu on Hesarin oikeistolaisuus. Vähän väliä on joku libertaristisen ajatushautomon johtaja tai muuten vaan rikas ehdottelemassa sosiaaliturvan leikkausta, työehtojen purkamista tai ammattiyhdistysliikkeen lakkauttamista. Ja kokoomuksesta kirjoitetaan runsaasti enemmän kuin muista puolueista. Hakekaapa vaikka hesarin nettisivuilta aiheella "ehdolle" ja "ehdokkaaksi" ja laskekaa kuinka suuri osa tuleviin eduskuntavaaleihin ehdolle asettumista käsittelevistä artikkelista käsittelee kokoomuslaisen asettumista ehdolle. Nopea arvioni on, että puolet. Hesari on kaupallinen media ja siksi se tekee yhteistyötä pääoman kanssa. --87.93.247.60 14. syyskuuta 2014 kello 16.34 (EEST)

Hesarilla, kuten muillakin tiedotusvälineillä, on oma agendansa, jonka pohjalta ne valikoivat juttuaiheensa ja näkökulmansa. Se koskee muitakin aiheita kuin politiikkaa. Siksi Hesarissakin julkaistut kirjoitukset kannattaa täällä Wikipediassa usein varustaa jollain "Helsingin sanomien mukaan" tms. määritteellä. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 20.27 (EEST)

Mistä saisi valmituksen esineelle, josta on autoCAD-piirrustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minulla on siis itsetehdy piirrustukset eräästä esineestä (tehty AutoCADilla), mutta minulla ei ole tarvittavaa osaamista ja välineitä sen valmistamiseen. Mistä siis voisi tilata edullisesti yksittäiskappaleen tällaisesta esineestä? Siis tyyliin minä lähetän piirrustukset, saan heiltä osan ja laskun postissa.--LCHawk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 10.15 (EEST)

Maallikkoarvaus: Riippuu kovasti siitä millainen esine ja mistä aineesta. Erilaisiin esineisiin kannattaa käyttää ihan erilaisia työmenetelmiä. Metalliesineitä voidaan valaa, sorvata, leikata, jyrsiä, koota osista jotka kukin valmistetaan jollain tavalla jne. Voipa sopivia esineitä tehdä 3D-tulostamallakin (näitä ainakin voi ihan tilata netitse: lähetä piirustukset, firma tulostaa esineen ja postittaa sen sinulle). Toivottavasti joku oikea asiantuntija vastaa, mutta jos nyt arvataan että kyse on metalliesineestä, niin olisikohan (esineestä riippuen) haussa firma nimeltä "konepaja", "paja", "takomo", "sorvaamo" tai peräti "seppä". --Jmk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 13.19 (EEST)
Jossakin ennustettiin, että tulevaisuudessa kaikki esineet tullaan valmistamaan 3D-tulostamalla mutta nykyisyydessä taitavat vielä nuo muut vaihtoehdotkin joskus tulla kysymykseen. Jonkun pienen muoviesineen varmaan kyllä saa jo nytkin melko varmasti 3D-tulosteena jotain kautta. --Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 13.29 (EEST)
En nyt mainosta mitään yksittäistä palvelua mutta kuuklaamalla vaikka hakusanoin "3d printing service" noita löytyy, ja kyllä voi tulostaa paitsi pieniä muoviesineitä, myös pieniä metalliesineitä (ainakin teräksestä ja hopeasta). Jos esine on pieni ei hintakaan päätä huimaa, saattaa olla luokkaa kymppejä. --Jmk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 14.50 (EEST)
Esine ei ole iso, mutta suurempi ongelma (erityisesti tuon muovin suhteen) on se, että pitäisi ainakin jonkinverran kestävyyttä löytyä, sillä esine on "liukeste" tai "toppari", jonka voi laittaa paikoilleen helposti esim. oven väliin myös pyörätuolista käsin, joten pitäisi olla sen verran kesävyyttä, että kestää esim. pyörätuolin renkaan osumia. Onkohan tuo muovi, mistä esineet noissa palveluissa tehdään, miten kestävää?--LCHawk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 15.50 (EEST)
Eli mikä mahtaa olla tulosteiden materiaalivalikoima ajatellen esim. kestävämmän materiaalin tarvetta?--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 16.06 (EEST)

Puiden kasvunopeus Suomessa ja muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko totta, että puut kasvavat Iso-Britanniassa kolme kertaa nopeammin kuin Ruotsissa ja viisi kertaa nopeammin kuin Suomessa? Kerran googlettelin ja löytyi tieto, että Iso-Britanniassa puut kasvaisivat jopa kahdeksan kertaa nopeammin kuin Suomessa. Mikä tämän selittää? Miksi Suomelle metsät ovat taloudellisesti niin tärkeitä, siltikin, vaikka ne kasvavat muualla paljon nopeammin? Missä päin maailmaa puut kasvavat nopeimmiten ja minkälainen kasvunopeus siellä on verrattuna Suomeen? Miten puiden kasvunopeus vertautuu pankkitalletuksen tuottoon (vuosituotto)? --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 19.56 (EEST)

Noin lonkalta heittäisin, että kasvukausi on etelämpänä pidempi, mikäli itse tieto muuten oikea. Toisaalta kuitenkin metsää lienee esim. Britanniassa vähemmän, koska siellä kaikkia muita maankäyttötapoja, jotka tuottavat vielä enemmän kuin metsä tuottaisi, on enemmän. Suomessa (ja Venäjällä ja Kanadassa) taas on paljon maa-alueita, joille ei löydy muuta käyttöä kuin käyttö metsänä joko metsätalouteen, matkailuun, luonnontuotteiden keruuseen ym. Tai edelleen, jos ajatellaan juuri Britanniaa, niin mereisyys kai tekee siellä sen, että suurilla alueilla metsä uusiutuu huonosti, ja itse asiassa ihminen on tainnut siellä hävittää suuren osan metsistä jo ammoin, ja tuloksena on nummia. Eli niillä marginaalisilla mailla metsät ovat ehkä hävinneet, ja vähemmän marginaalisilla mailla muu maankäyttö dominoi. Kliimaksmetsiä taitaa britannisassa olla vain hyvin pieniä sirpaleita. Esimerkiksi Saksassa ilmasto on kai pääosin suotuisampi, ja siellä esim. vuoristoissa on vähän enemmän metsiä, mutta muut maankäyttömuodot kilpailevat sielläkin kovin. Siksi sielläkin metsätalouden volyymit jäänevät nykyään pieniksi, vaikka tieteellinen metsänhoito Euroopassa kai syntyikin Saksassa.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 20.34 (EEST)
Suomessa metsän kasvua rajoittaa sademäärä, ei kasvukauden pituus. Urjanhain arvailu on myös monelta muulta osin virheellistä. --81.197.86.30 18. syyskuuta 2014 kello 13.17 (EEST)
On totta, että Iso-Britannia on "kosteampi" maa kuin Suomi, mutta Iso-Britanniassa sademäärät eivät kai ole huomattavasti suurempia kuin Suomessa? Tietenkin Suomessa sademäärästä suuri osa tulee lumena ja valuu keväällä pikaisesti jokia pitkin meriin, eikä tuosta sulamisvedestä siis ole puille juurikaan hyötyä. Iso-Britanniassa haihdunta voi olla kosteasta ilmanalasta johtuen pienempää kuin Suomessa, vaikka Iso-Britannia sijaitseekin Suomea etelämpänä. Iso-Britannia ei ainakaan ole merkittävästi lämpimämpi maa kesällä (varsinaisella kasvukaudella) kuin Suomi, sillä Iso-Briannian ilmanala on viileähkö. Käyttävätkö puut korkeaa ilmankosteutta jotenkin hyväkseen? Sademäärän ajoittumisesta vuoden mittaan en tiedä muuta kuin että Suomessa on kuivahko kevät ja sateet ajoittuvat syksyyn. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.21 (EEST)
Juu, taisipa olla. en:forestry in United Kingdom on hyvä artikkeli. Siellä taitaa olla selostettu paremmin. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.53 (EEST)

Eiköhän se ole lämpö ja kosteus jotka vaikuttavat kasvukauteen. Muistelen lukeneeni et Indonesiassa puu kasvaa monikymmenkertaisesti nopeammin kuin Suomessa. En löydä lähdettä väittämälleni, mutta nopeiten puu näyttäisi kasvavan juurikin Indonesiassa ja Etelä-Amerikassa.[19] Syy Suomen merkittävään metsäteollisuuteen on ennemminkin historiallinen. Globaalissa mittakaavassahan täällä ei kannatta tuottaa yhtään mitään kun kaikkea saa halvemmalla jostain muualla, mutta (onneksi) maailma ei toimi niin. Suomen teollisuuden ensiaikoina luonnonvarojen niukkuuden vuoksi oli helpointa keskittyä raaka-aineeseen jota täältä löytyy paljon. Sittemmin puunjalostuksessa on erikoituttu. --Vnnen (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.15 (EEST)

Suomessa ei kyllä oikein mikään muu hyvin kasvakaan kuin puu. Esimerkiksi jos ajatellaan suomalaista maanviljelyä, niin maannos on köyhää, kasvukausi on lyhyt, hallanvaaraa, lämpösumma on verrattain matala, sateet osuvat sadonkorjuun aikaan jne. Suomalaista maanviljelyä voi verrata esimerkiksi Iso-Britannian tai Ranskan maanviljelykseen. Jos Suomessa poistettaisiin kaikki maataloustuet, niin olen pidempään pohtinut, että johtaisiko se kaikkien nykypeltojen metsittämiseen, koska puun kasvatus olisi ainoaa mikä aidosti kannattaisi? Ehkä kannattavaksi viljelyskasviksi jäisi kumina? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.21 (EEST)
Ainakin Varsinais-Suomen maakuntamuseo on huolissaan että maanviljelijät metsittävät peltonsa tukien loputtua ja siten muuttavat perinteisiä maisema-alueita. En tiedä mikä täällä olisi ilman tukia kannattavaa. Paikallisia poikkeuksia olisi ainakin Säkylässä sokerijuurikas sokeritehtaan vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.32 (EEST)

Alan miehenä voin todeta, että lämpösumma on melko merkittävä tekijä puun kasvunopeudessa. Puu kasvaa Suomessa paksuutta nopeasti keväällä ja hitaammin loppukesästä. Lisäksi suuri osa Suomen pinta-alasta on metsätyypiltään kuivahkosta kankaasta niukempiravinteiseen, mikä rajoittaa kasvatettavan puulajin näillä alueilla lähinnä mäntyyn. Muiden puulajien kasvuvauhdista sen verran, että trooppisempien alueiden eukalyptusplantaaseilla "sato" korjataan viimeistään parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua taimikon perustamisesta.

Ennen vanhaan metsäteollisuus muodosti Suomen viennistä leijonanosan, ja ala on edelleen merkittävä viejä. Osuus Suomen kokonaisviennistä tulee todennäköisesti jopa kasvamaan. Paperia tarvitaan vähemmän, mutta biomassasta saa käytännössä lähes kaikkea, mihin nykyisin käytetään öljyä. Suomella on metsäteollisuudessa pitkät perinteet, alan tutkimus on maailman kärki, ja meillä on (toistaiseksi) koko maan kattava laadukas metsäautotieverkosto. Lisäksi valttina on havupuista, etenkin kuusesta, saatava pitkäkuitusellu, joka sopii laatutuotteisiin mm. eukalyptuksesta saatavaa lyhytkuituista sellua paremmin.

Suomessa noudatetaan Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia, joissa määritellään sopiva puuston uudistamisikä. Käytännössä metsä pyritään uudistamaan, kun sen arvokasvu hiipuu uudistamisen kannattavuuden alle. Pankkien määräaikaistilien tuotto lienee tällä hetkellä jotakin prosentin luokkaa. Metsänkasvatuksessa kyetään 1-2, ehkä 3-4 prosentin vuosituottoon erikoispuulajeja lukuun ottamatta. Koivu kasvaa nopeammin, mutta siitä saatava kantohinta on yleensä mäntyä ja kuusta pienempi. Puuston kasvuvauhti on vain yksi tekijä pankkitalletuksiin vertailtaessa, sillä tuoton määrää ensisijaisesti maksettava kantohinta, joka määräytyy kymmenien eri tekijöiden kautta. --MrMoth (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Kiitoksia asiantuntevasta kommentistasi. Olen ollut tietoinen Suomen laadukkaasta metsäautotieverkostosta, joka lienee maailman huippua (ja siihen on investoitu paljon) sekä metsätalouden tulevaisuuden potentiaalista, kun öljy (tai laajemmin fossiiliset polttoaineet) alkavat ehtyä maapallolla. Jo ymmärtääkseni verkkokaupan kasvu lisää pahvin kysyntää, eikä koko maailman mittakaavassa verkkokaupan paketointitarve (Amazon, Alibaba ym. ole pieni). Yksi tekijä Suomen metsäteollisuuden tukena on varmaankin Venäjältä saatava puuraaka-aine (Suomella on tehtaat ja satamat kohti Eurooppaa, Venäjällä ei)? Lämpösumman lisäksi siis maaperä on "köyhä"? Onkohan tuo maaperän köyhyys syy sille, että Suomessa erikoispuulajien kasvattaminen on hyvin vähäistä visapuuviljelmiä lukuun ottamatta? Olen pidemmän aikaa ihmetellyt, että miksei metsän istutuksia tehdä esim. engelmanninkuusella tai kontortamännyllä, kun istutetaan taimet joka tapauksessa? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.49 (EEST)
Juurikin näin. Venäjältä on tuotu lähinnä kartonginvalmistukseen käytettävää koivu- ja kuusikuitupuuta, jolla tasataan Suomen markkinoiden vajetta. Venäjän metsäteollisuuteenkin olen jonkin verran päässyt tutustumaan, ja se on melko heikkoa Suomeen verrattuna, esimerkiksi juuri metsäautoteiden puutteen vuoksi. Venäjän Karjalassa ei muistaakseni ole juuri omaa käyttöä kuitupuulle, joten sitä on tuotu Suomeen.
Visakoivulla ja lehtikuusella suositellaan vähintään lehtomaista kangasta (OMT), samoin muillakin erikoispuulajeilla. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja löytyy lähinnä eteläisimmästä kolmanneksesta Suomea, ja iso osa parhaista maista on raivattu pelloiksi. Kontortamänty on tietääkseni todettu hyvin Suomessa kasvavaksi karummillakin kasvupaikoilla, ja Ruotsissa sen kasvatus on ollut huomattavasti yleisempää. Kontortamännyn vahvuus on juuri sen kasvunopeus, mutta sitä haittaa tukkisaantoa huonontava voimakasoksaisuus, minkä vuoksi kontortamännyn kierto loppuu yleensä 30-40-vuotiaana sellukattilaan. Myös muutamat kuusi- ja pihtalajit viihtyvät Suomessa kohtuullisen hyvin, mutta niille ei ole tasaista markkinapaikkaa, minkä vuoksi niiden kasvatus ei yleistyne. Oma lukunsa on sitten hybridihaapa, eurooppalaisen ja kanadalaisen haavan risteytys, joka kasvaa kuiduksi viimeistään 30 vuodessa ja vesoo vielä ilmaiseksi toisenkin sukupolven. Entinen Metsäliitto yritti saada metsänomistajat kasvattamaan hybridihaapaa tasaisesti, mutta homma taisi mennä kirjaimellisesti puihin. Haapaakin on Venäjältä ajettu juuri huonon saatavuuden vuoksi. Erikoispuulajien Suomen lämpöoloihin soveltuvien taimien saanti on rajallista, joten niiden tuotantoa pitäisi kasvattaa, jos ko. puulajeja haluttaisiin lisätä.--MrMoth (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 20.48 (EEST)
Eli paljon rajoituksista kulminoituu lehtojen puutteeseen tai toisin sanoen huonoihin kasvupaikkoihin/heikkoon maaperään? Iso-Britanniassa varmaan tuollaista lehtoa (jopa parempaa kuin Suomessa) on runsaammin? Olen lueskellut viime aikoina, että turvesuo voidaan turpeennoston jälkeen kylvää kasvamaan koivua ja että koivu jopa menestyy kosteassa ja happamassa. Tuossapa Suomelle keino tuottaa energiapuuta. Kai sillä turpeenpolton kasvihuonekaasupäästötkin otetaan talteen satojen vuosien kuluessa, jolloin turve olisi hiilineutraalia, heh? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 20.57 (EEST)
Niin no, turve sitoo hyvin kosteutta, minkä vuoksi sitä käytetään istutettavien taimien taimipaakuissa. Toisaalta karu turvesuo voi olla ravinteiltaan epätasapainossa, mutta tokkopa tuolla niin väliä energiapuukasvatuksessa on. Ison-Britannian maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin en ole niin tutustunut, mutta en-wikiartikkeli kehuskelee ravinteikkaalla maaperällä. Etelä-Ruotsissa puut kasvavat tehokkaasti, joten kuulostaa hurjalta tuo artikkelin väittämä viisinkertaisesta kasvunopeudesta Suomeen verrattuna. Skotlannin korkeudella se ei voi pitää paikkaansa. Suomessa ei ole mitään mieltä istuttaa vaativan kasvupaikan puulajia kuivahkolle kankaalle. Puu vain kituu, ellei kuole. Turpeenkäytön puolustajathan argumentoivat mielestäni ihan oikein sillä, että turpeen poltosta vapautuva hiili kiertää luonnossa ja sitoutuu nuorena nopeasti kasvavaan puustoon. --MrMoth (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 00.12 (EEST)

Nuorison kieltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkottaa "mee kokonaan tyhmäks!" tai "mee kokonaan sisään!"? --Laura Lotta (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 09.00 (EEST)

Varmaan jotain opettajalle suunnattua. Kysy oppilailtasi. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 11.59 (EEST)
Varoituksen sananen: en tunne nuorisoslangia. Olisikohan kyse ns. uudesta stadin slangista, jossa alkaa vaikuttaa yhä selkeämmin maahanmuuttajataustaisten nuorten panos sanastoon ja ilmaisuihin? Kuulostaa ensivaikutelmasta suorahkoilta käännöksiltä Internetissä levinneestä fraasista "go full retard" ja yleiseen puhekieleen vakiintuneesta sanonnasta "go all in". Ensimmäinen tarkoittaa perinpohjaista tyrimistä, jonkin erikoisen umpityhmän asian tekemistä, harkintakyvyn spektaakkelimaista katoamista. "Mee kokonaan tyhmäks" voisi viitata tähän, mutten osaa sanoa miksi sanonnassa käytettäisiin käskymuotoa kun fraasin alkukielinen käyttö ei sitä tunne. Ehkä tarkoituksena on käyttää sanontaa pilkkatarkoituksess tai niin sanotusti toivottaa jotakuta haistamaan pitkät.
"Go all in" viittaa kaikkien pelimerkkien panostamista pokerikädelle. Idiomikäännös suomesta olisi esimerkiksi "kaikki tai ei mitään -meininki" tai nykyisin jo vanhanaikainen viittaus "tuplaan tai kuittiin". Käytössä "mee kokonaan sisään" fraasi voisi tarkoittaa vaikka tsemppaamista, panostamista täysillä. --Pitke (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 12.42 (EEST)
Veikkaisin, että ilmaukset on käännetty englanninkielisistä vastineista tai vaihtoehtoisesti ne ovat jostakin nuorten suosimasta televisiosarjasta, urheiluharrastuksesta tai yleistyneet jotenkin sosiaalisessa mediassa. Englannin kielessä "kokonaan" on "all the way", ja kun edessä on sana "mennä" eli englanniksi "go", niin tämän perusteella englanninkielisen vastineen voisi ajatella olevan jotakin "go all the way". The Free Dictionarysta löytyi: http://idioms.thefreedictionary.com/go+all+the+way. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 12.58 (EEST)
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että ilmaukset ovat selkeästi toiselle henkilölle suunnattuja käskymuotoisia huudahduksia. Ilmaukset vaikuttavat sellaisilta, että niihin ei odoteta minkäänlaista vastausta. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.03 (EEST)
Ehkä todennäköisin vastaus on kuitenkin Pitken jo esittämä "go all in", joka tarkoittaa kaikkien pelimerkkien panostamista pokerikädelle. Tavallaanhan henkilö on "kokonaan tyhmä", jos panostaa kaikki pelimerkkinsä. Tämän vastauksen oikeutta lisää se, että suomen kielen "sisään" on englanniksi "in" eli "mee kokonaan sisään" edustaisi ns. sanasta sanaan -käännöstä. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.07 (EEST)

Oliko Natsi-Saksan keskitysleireille vapaaehtoisia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliko Natsi-Saksan keskitysleireille vapaaehtoisia? Pitikö kukaan Saksasta niin paljon, että halusi muuttaa esimerkiksi Puolasta Saksaan, tarkoitti se sitten vaikka keskitysleirillä elämistä? Keskitysleireillä olleet/työskennelleethän eivät tienneet paikan olevan ns. elämän päätepiste. Eli hakeutuiko keskitysleireille ihmisiä omasta tahdostaan, tavoitteena parempi elämä vauraassa ja yhteiskunnallisilta oloiltaan vakaassa Saksassa? Lisätään nyt vielä, että kysymys ei ole vitsi ja että Natsi-Saksassa vallitsi kukoistava aika juuri ennen toista maailmansotaa. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 15.52 (EEST)

Joku jossain taannoin piti liittoutuneita osasyynä holokaustiin, kun nämä eivät arvion esittäjän mukaan ottaneet kaikkia saksasta pois tahtoneita juutalaisia vastaan. Että kaipa se pyrky oli enemmän pois kuin sisään.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 18.49 (EEST)
Mutta juutalaisethan astuivat keskitysleireille vieviin juniin vastarinnattomasti? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.39 (EEST)
Ehkä sekin vaihteli. Esim. Anne Frankin perhe piileskeli eikä olisi halunnut mennä vapaaehtoisesti leirille.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.56 (EEST)

Ravintoloita Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 20.9. on näköjään SAKU 2014 -tapahtuma Tampereen pääkirjasto Metsolla. Harkitsen paikalle menemistä. Tapahtuma kestää kuusi tuntia, joten sen aikana pitää käydä jossain syömässä. Missä Tampereella on pääkirjasto Metson läheisyydessä ravintoloita? Mielellään korkeintaan jotain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Ravintolan tyypillä ei ole muuten väliä, kunhan ei ole intohimoinen kasvisruokailuravintola. Ei myös mielellään mitään luxus-gourmet-ravintoloita jossa ruoan saanti pöytään kestää kaksi tuntia ja siitä saa maksaa 200 €, oli se kuinka hyvää tahansa. JIP (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 21.58 (EEST)

Lähellä (100 m - 1 km sisällä) on muistaakseni varsin monta ruokapaikkaa, en tosin ole itse niissä käynyt. Kauppakadulta ja Pirkankadulta ainakin löytynee (Google-haut "tampere pirkankatu ravintolat" ja "tampere kauppakatu ravintolat" antavat jotain ehdotuksia). Joku lähiseutua paremmin tunteva toivottavasti osaa auttaa enemmän hyvän ravintolan löytämisessä. --Stryn (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 22.24 (EEST)
Katsopa JIP tästä: https://www.google.fi/maps/search/tampere+p%C3%A4%C3%A4kirjasto+metso/@61.4968739,23.7514648,17z. Pelastuksena kartan mukaan aivan pääkirjasto Metson lähettyvillä on Subway. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 22.30 (EEST)
Hämeenkadun alussa, muistaakseni ihan ensimmäisessä korttelissa kadun oikealla puolella (Metsosta päin tultaessa) on hyvä thairavintola. Ei hidasta eikä kallista. --Lax (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 08.31 (EEST)