Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Lonkerokysymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävästi aitoa lonkeroa, siis ginin ja greippi- tai muun mehun sekoitusta, saa myydä vain Alkossa ja ravintoloissa, koska siinä on väkevää alkoholijuomaa. Mitä nämä jokaisesta ruokakaupasta löytyvät imitaatiolonkerot sitten ovat? Hedelmämehusta käytettyjä alkoholijuomiako? Miten ne sitten eroavat siidereistä? JIP (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Niin, mikä lienee syy, miksi kaupan juomien pitää olla käyttämällä valmistettuja. Siiderihän käytetään mehusta, eikä siihen ymmärtääkseni normaalisti lisätä hiilidioksidia, korkeintaan sokeria ja makuaineita; miten tarkkaan lainsäädäntö rajoittaa siiderinä myytävän juoman valmistusmenetelmiä, en tiedä.
Lonkero taas taitaa olla joka tapauksessa vähän "keinotekoisempi" juomavalmiste, olipa alkoholi sitten ginipullosta lorautettua, tai sokeri-hiiva-liemestä käynyttä. Jälkimmäisessä tapauksessa käytännössä ne hiilidioksidi ja katajanmarja-aromi lisätään kuitenkin siihen valmiiseen juomaan :).
Kaupan lonkerot ovat aika keinotekoisia juomavalmisteita. Esimerkki:
Vesi, glukoosisiirappi, sokeri, hiilidioksidi, luontaiset aromit ja katajanmarja-aromi, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), säilöntäaineet (kaliumsorbaatti ja natriumbentsoaatti), stabilointiaineet E414 ja E445, makeutusaineet (aspartaami ja asesulfaami K). --J. Sketter (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 13.15 (EEST)
Kiinnostava kysymys sikälikin, että täällä EU:n ulkorajalla lonkero katsotaan väkeväksi alkoholijuomaksi, siideriä ja olutta taas ei. Harvoinpa olen tuonut lonkeroa Venäjältä. Ratkaisuvaltahan on siis Suomen eli EU:n tullilla, ei Venäjän, ettei panna kaikkea Putinin syyksi niin kuin nykyään on muodikasta. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2014 kello 23.57 (EEST)
Kuullostaa siltä kuin tuntisit myötätuntoa sorrettua Putinia kohtaan. Tuollaista odottaisi Johan Bäckmanin suusta. --85.76.37.10 3. elokuuta 2014 kello 08.47 (EEST)
No kun ei se Putinkaan ihan kaikista maailman asioista ole vastuussa, kuten nyt siitä, että Suomessa laki erottelee toisistaan käymisteitse ja etanolista laimentamalla tehdyt alkoholijuomat. Melkoinen aasinsilta pitää rakentaa, jos tuon saa jotenkin Putinin syyksi. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 09.15 (EEST)
Kuka tässä mitään on Putinista väittänytkään muut kuin herra Hoo mahdollisesti. Kuoroon liittyy herra Ooo--85.76.51.114 3. elokuuta 2014 kello 11.32 (EEST)

Saksipotkumaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Milloin viimeksi joku pelaaja on tehnyt saksipotkumaalin jalkapallon MM-kisoissa? Entä onko kukaan pelaaja koskaan ratkaissut voittoa ottelussa juuri saksipotkumaalilla?--62.72.229.12 18. kesäkuuta 2014 kello 21.56 (EEST)

Mielestäni viimeisimmän saksipotkumaalin MM-kisoissa on tehnyt Belgian nykyinen valmentaja Marc Wilmots vuoden 2002 kisoissa. --A. Keronen (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 17.05 (EEST)

Gula gången[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaako kukaan sanoa, missä ihmeessä on Tukholman Slussenissa Gula gångenin ("keltainen käytävä") sisäänkäynti Masthamnenin puolella? Löydän sen aina helposti keskustan puolelta, mutten koskaan Masthamnenin puolelta. Tultuani sitä pitkin takaisin Masthamneniin muistan sen hetken, minkä jälkeen onnellisesti unohdan sen kun käyn siellä seuraavana vuonna. Google-haku tai Google Maps ei auta asiaa. Itse asiassa Google Maps ei tiedä koko paikan olemassaolosta. Kysyin jo ruotsinkielisestä Wikipediasta mutten saanut vastausta. JIP (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 22.56 (EEST)

Ootko varma, että sellainen on? --101090ABC (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 19.12 (EEST)

Suomen pisin mies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuka on Suomen pisin elossa oleva mies?  –Kommentin jätti Jaalei (keskustelu – muokkaukset)

Jos asianomainen ei ole halunnut julkkikseksi, niin vaikea sanoa, ja toisaalta lieneekö tästä edes tilastoa? Tai jos on jotain tarkoitusta varten, niin onko se julkinen?--Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)
Ainakin viisi vuotta vanhan lehtijutun mukaan tämä: [1] --Ville Siliämaa (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 17.11 (EEST)
Sami Eerola.--IA (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 05.58 (EEST)
80-luvun ennätyskirjojen mukaan Suomen pisin elossa oleva mies on Jarne Salmivirta, mutta onkohan hän nyt kuollut, kun hänestä ei löydy Googlella juuri mitään tietoa? Muistaakseni hänen pituudekseen ilmoitettiin selvästi enemmän kuin Eerolan. Jaalei (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 11.56 (EEST)
Suomessa julkaistut Guinnessin ennätyskirjan laitokset sisälsivät muistaakseni runsaasti Suomen ennätyksiä jonnekin 1990-luvun puoliväliin asti (muistaako joku tarkan vuoden?). Sitten ne vähenivät ja jäivät lopulta kokonaan teoksesta pois. Sen myöhemmältä ajalta on ollut vaikea tietää mitään Suomen ennätyksiä. Kyseisen kirjan taso laski myöhemmin kyllä muutenkin aika reippaasti. --Risukarhi (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 12.34 (EEST)

puolalalinen tilinumero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

mulla on yksi puolalalinen tilinumero, mutta nettipankki vaatii pankin swift-koodia tai pankin tietoja. pystyykö nää tiedot etsimään tilinumeron avulla netistä?

Kyllä. Puolan osalta: http://www.theswiftcodes.com/poland/ [2]. Eli tuolla olevassa taulukossa se numero joka merkkaa pankkia on tilinumeron kahden ensimmäisen numeron (varmenne) jälkeiset 1-2 numeroa. Mutta jos sinun pitää maksaa jotain Puolaan, kannattaisiko kysyä maksun saajalta? --EsaL-74 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2014 kello 00.53 (EEST)
Erään valtion suurlähetystön sivulla naapurimaassa oli vain ruotsalainen tilinumero, lähetin sähköpostissa pyynnön iban-numerosta ja kuinka ollakaan, tilinro vaihtui pikapuoliin.--RicHard-59 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2014 kello 07.28 (EEST)

Pisin aika ennen pelin julkaisua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Duke Nukem Forever-pelillä nimissään ennätys pisin kehitysaika ennen pelin julkaisua, 15 vuotta (vuosina 1996-2011) vai onko joku toinen ennen 2000 luvun alkua ilmoitettu peli josta on myöhemmin tullut vaporware-ohjelma edelleen suunnitteilla, mutta ei julkaista ainakaan vielä vuosiin?.--62.72.229.12 15. heinäkuuta 2014 kello 19.36 (EEST)

Kyllä. Duke Nukemin ennätys on todellakin 15 vuotta ilmoituksesta ennen kuin peli on julkaistu. Tällä hetkellä Half Life 2: Episode 3 on ollut kehitteillä vuodesta 2007 saakka ja saattaa kokea saman kohtalon, mutta tulee kyllä aikanaan julkaistuksi.--Kruununoksa (keskustelu) 10. elokuuta 2014 kello 15.37 (EEST)

Poliisi ja henkilötiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisilla on käsittääkseni täysi oikeus tarkistaa rikoksesta epäillyn henkilön henkilötiedot kun heidät on tämän epäilyn vuoksi hälytetty paikalle. Jos epäilty henkilö kieltäytyy kertomasta henkilötietojaan tai kertoo väärät henkilötiedot, voi poliisi ottaa henkilön kiinni.

Jos nyt kuitenkin poliisi toteaa että ei tässä mitään rikosta ole tapahtunut ja päästää epäillyn menemään, niin mitä henkilötiedoille tapahtuu? Kuinka kauan poliisi saa ne säilyttää? Poliisi ei käsittääkseni saa kertoa niitä ulkopuolisille ellei henkilöä oikeasti ole pidätetty ja syytetty rikoksesta? 84.253.205.97 21. heinäkuuta 2014 kello 22.14 (EEST)

Mitä tarkoitat säilyttämisellä? Poliisi katsoo ajokorttisi, tarkistaa tietojärjestelmästä onko "hakuja" päällä ja tilanne on ohi. Järjestelmään jää jälki että poliisi NN katsoi henkilön tietoja, tämän tiedon säilyvyydestä en tiedä. --Harriv (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 00.07 (EEST)

Yhteiskuntaluokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otsikon mukainen artikkeli käsittelee aihetta melko yksisilmäisesti vain yhden yhteiskuntaluokan tasolla, toki luoden dualismia vastapariksi, mutta kyllähän yhteiskunnassa on ja on ollut laajempi kirjo eri yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten luokitukseksi mm. yhteiskunnallisen hallinnon saralta. –Kommentin jätti 194.136.235.85 (keskustelu)

Yritin löytää ylläolevasta kysymystä, mutta en löytänyt. --Jmk (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 10.55 (EEST)
Siirrän kommentin artikkelin keskustelusivulle. Täällä sitä ei ole syytä käsitellä. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 11.00 (EEST)
Epäsuora kysymys. --85.76.49.221 23. heinäkuuta 2014 kello 12.32 (EEST)
Epäsuora esto? Iivarius (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 14.43 (EEST)

Wieninleike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen käynyt pari kertaa Itävallassa, ja siellä wieninleike tehdään vasikasta eikä porsaasta niin kuin täällä Suomessa. Onhan se porsaastakin ihan hyvää, mutta mielestäni vasikasta parempaa. Onko täällä Suomessa mitään ravintolaa jossa saa vasikasta tehtyä wieninleikettä? JIP (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 22.23 (EEST)

Tämän mukaan ainakin Elitessä Töölössä tehtiin se vasikasta vuonna 2011. Tsekkaile Helsingin ja muiden isojen kaupunkien huippuravintoloiden menyitä. – Sukulaispoika oli hiljattain virastoharjoittelussa Wienissä ja sanoi, että sielläkin ainakin hänen budjettiinsa mahtuneet wienerleikkeet olivat possua. –Kotivalo (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 22.57 (EEST)
Grilli Toro Pohjois-Tapiolassa Espoossa. --Harriv (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 00.03 (EEST)

Ensimmäisen maailmansodan aloittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi valtio oikeastaan aloitti koko ensimmäisen maailmansodan; Saksa vai Itävalta-Unkari? Ja mikä oli ensimmäisen maailmansodan ensimmäinen ja viimeinen taistelu?--Kruununoksa (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 21.18 (EEST)

Liikekannallepanon aloitti ensimmäisenä Serbia. (Ja myöhemmin samana päivänä Itävalta-Unkari). Ensimmäinen sodanjulistus oli, kun I-U julisti sodan Serbialle. Saksa aloitti liikekannallepanot ja julisti ensimmäisen sotansa vasta parin päivän päästä. Jos taas sodan alku lasketaan ensimmäisen varsinaisen hyökkäyksen perusteella, en nyt äkkseltään osaa sanoa. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon, että 3.8 Saksa hyökkäsi Belgiaan, mutta sodanjulistus tehtiin vasta seuraavana päivänä. Lähde: Lukioaikainen historian moniste. —Aku506 26. heinäkuuta 2014 kello 12.40 (EEST)
Taisteluista löytyy firstworldwar.com ja enkkuwiki. --Vnnen (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 18.15 (EEST)

Auto ilman kääntyviä renkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloin miettiä, kuinka hyvin toimisi auto, jossa renkaat eivät kääntyisikään, vaan suunnansäätely tapahtuisi telaketjuajoneuvojen tapaan renkaiden nopeutta muuttamalla. Mitä ongelmia tämä aiheuttaisi? Parkkeeraus? Kovassa vauhdissa ohjaaminen? Renkaiden kuluminen? —Aku506 28. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)

Tästä seuraisi ainakin renkaiden nopea kuluminen, huono ohjautuminen, huono teho ja renkaiden kirskuminen. Nämä ongelma tunnistettiin jo ennen auton keksimistä ja nykyisenkaltainen ohjausjärjestelmä kehiteltiin jo hevosajoneuvojen aikakaudella (ks. Ackermann-ohjaus). Olka-akseleiden avulla kääntyvien akselien heikkoutena on jäykkää akselia huonompi kantavuus ja sellaisia ajoneuvoja on kyllä olemassa missä koko akseli kääntyy yhtenäisenä, esim. Tamrock Supra. Toinen ohjaustapa on runko-ohjaus. Tela-ajoneuvojen ohjaus on sellainen kuin on käytännön pakosta ja huono mainituista syistä. Varhaisissa panssarivaunuissa ohjaus tapahtui jarruttamalla toista telaa jonka seurauksena oli tehohävikki, mutta tämä on korjattu myöhemmin kehitetyssä caterpillar-ohjauksessa (youtube-video: [3]). --Gwafton (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 19.51 (EEST)
Tätä ns. liukuohjausta käytetään kumipyörilläkin pienkuormaajissa (Bobcatit ja vastaavat). Tästä on ainakin se hyöty, että kone kääntyy hyvin ketterästi, jopa paikallaan. Haittana on että renkaat tosiaan liukuvat maata vasten; kuluttaa renkaita, kuluttaa maata, eikä tosiaankaan sovellu suurella nopeudella ajamiseen. --Jmk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 20.08 (EEST)

Mistä halvemmalla?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumman taxfreesta saa lähtöviinat halvemmalla, Helsinki-Vantaalta vai Arlandasta? esim litran vodkapullo, lähden hesasta, koneenvaihto Arlandassa.--Dieharder (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Ruotsin alkoholivero näyttää olevan hieman alhaisempi kuin Suomen. [4] Taxfreenähän niiden pitäisi olla ostajalle samanhintaisia. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2014 kello 23.32 (EEST)
Tax-free tarkoittaa sitä, että tuotteesta ei mene arvonlisäveroa, muuteen hinta on sellainen millaiseksi myyvä yritys on sen hinnoitellut, joskus se voi olla enemmän kuin ei tax-freestä ostettu tuote. Jos lennät EU:n sisällä joudut maksamaan alkoholista veron, eli et saa "tax-freetä". –Makele-90 (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 00.56 (EEST)
Pitaeae muokata ip:llae, lensin tanne eu:n ulkopuolelle. Arlandalla oli vahan kalliimpaa, mutta sielta olisi saanut puolen litran pulloja. Limukkakin hesa 2.5e, arl 35kr 0.5L pullot. Terv. Diehard, afrikander.--197.237.211.19 11. elokuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Paikka Lammilla?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missäs lienee sellainen paikka, jonka nimenä on ollut 1930-luvulla Lammin Hakkala? Lammi on toki ollut kunta ja Hakkala lienee kylä. Nyt ei vain Hakkalaa löydy nykyajan kartoista. --Pxos (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Voi olla myös talon nimi. Toisaalta naapurissa Hauholla on Hakkalan kylä. --Abc10 (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 22.12 (EEST)
Google löysi poistuneen asuntomyynti-ilmoituksen: Omakotitalo, Hakkala, Lammi, sijainti Hakkalantie 11, 16900 Lammi. –Kotivalo (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 22.19 (EEST)
Ja Hakkalan koulu löytyy osoitteesta Lamminraitti 35, 16900 Lammi. –Kotivalo (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 22.21 (EEST)
Hämewiki sanoo Lammista "Kirkonkylä on rakentunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän -alueelle"[5], elikkä siinä nykyisellä kirkonkylällä lienee. --Otrfan (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 22.22 (EEST)
Jihuu, se on juuri tuo vanha Hakkalan kylä lähellä Lammin keskustaa. Varmistin paikan talon nimellä, jota en mainitse tässä. Tosiaan myös Hauholla, joka on kai Hämeenlinnaa vai onko kohta Helsinkiä, on myös Hakkalan kylä, mutta vanha peruskartta vuodelta 1964 kertoi, että Hakkalan kylän alueita on nimenomaan Lammin kirkonkylän alueella palasina. Ilman Otrfanin oivallusta olisin mennyt Hauholle turhaan käymään. Kiitoksia kaikkien avusta. --Pxos (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 22.58 (EEST)

Todennäköisyyskysymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensinnäkin, pahoittelut etten keksinyt parempaa otsikkoa. Kysymys on tämä: muistan lukeneeni teoriasta, jonka mukaan maailmankaikkeudessa on rajallinen määrä materiaa (atomeita ja sen sellaisia), jotka voivat yhtyä vain rajallisella määrällä erilaisia kombinaatioita muodostaen rajallisen määrän erilaisia tuloksia, ja näin ollen on todennäköistä, että maailmankaikkeudessa on useampi samanlainen ja -näköinen olio (esimerkiksi ihminen). Onko tällä teorialla nimeä ja jos on, niin mikä? --101090ABC (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 00.23 (EEST)

Mahdollisesti konvergentti evoluutio. [6] [7]. --Thi (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 22.39 (EEST)
Taitaa olla eri, konvergentti evoluutio selittää ennemminkin sen, miten sorkkaeläimestä kehittyy valaiden evoluiutiossa kalan näköinen tai että muurahaiskarhullle ja muurahaiskävylle kehittyy samanlainen ulkomuoto samaan ravintoon sopeutumisesta, vaikka ne eivät olekaan sukua.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 22.45 (EEST)
Ei ole ihan se, mitä ajoin takaa, vaikka onkin jossain määrin lähellä. Yritän siis keksiä tieteellistä perustelua sille, miksi eräässä TV-sarjassa kolme eri hahmoa – ajanlaskun alun Pompeijissa elänyt, 2000-luvun Britanniassa elänyt ja ulkoavaruudesta lähtöisin oleva avaruusolio – näyttäisivät samalta (muuta kuin että kyseessä on sama näyttelijä). --101090ABC (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 23.15 (EEST)
En tiedä tuollaisen teorian nimeä, mutta oletko varma, että siihen kuuluu "näin ollen on todennäköistä"? Vaikuttaa hatusta vedetyltä väitteeltä ilman perustelua. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 23.22 (EEST)
Voi olla, että tuo sanamuoto on muistikuva, mutta jotenkin näin se muistaakseni meni. --101090ABC (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 00.59 (EEST)
Tuo "on todennäköistä että" pitäisi kai paikkansa siinä tapauksessa, että se mahdollisten kombinaatioiden määrä olisi pienempi kuin maailmankaikkeudessa olevien olioiden määrä (jolloin samojen yhdistelmien olisi pakko esiintyä useasti) tai ainakin samaa kokoluokkaa. Liittyy siis kaiketi kyyhkyslakkaperiaatteeseen. Mutta ihan näin maalaisjärjen perusteella epäilisin, että niitä hiukkasten mahdollisia kombinaatioita on paljon enemmän kuin maailmankaikkeudessa on olioita. Ilmeisesti teorian kyseenalaisuus liittyy tähän jälkimmäiseen oletukseen. --Risukarhi (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 09.42 (EEST)
Hiukan tuohon suuntaan liippaa Ikuinen paluu / en:Eternal return: kaikki mitä on tapahtunut, tapahtuu uudestaan eri muodoissa äärettömän monta kertaa. Tuota perustellaan ajan äärettömyydellä, mutta sama idea esiintyy kyllä avaruuden äärettömyydelläkin perusteltuna. Idea on ilmeisesti jo antiikin ajoilta, mutta onko sillä tiettyä nimeä, ei nyt äkkiseltään löytynyt. --Jmk (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 08.15 (EEST)
Niin, jos mukaan otetaan ajan äärettömyys, teoria pitää paikkaansa siinä muodossa, että ne samanlaiset oliot ovat kyllä joskus olemassa mutta eivät välttämättä samanaikaisesti. Sanamuoto "maailmankaikkeudessa on" pitäisi silloin muuttaa. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 09.52 (EEST)
Läheltä liippaa myös Runsauden periaate / en:Principle of plenitude, jonka mukaan jos jokin on ("aidosti") mahdollista, se myös toteutuu joskus tai jossakin. Tuosta ei ole pitkä matka siihen, että se toteutuu monta kertaa tai äärettömän monta kertaa. En-wikin artikkelissa mainitaan useita tätä ideaa kannattaneita filosofeja. --Jmk (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 11.28 (EEST)

Arvokkain rahayksikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin kauppalehdestä että yksi euro on noin 0.38 Kuvaitin dinaaria. Onko siis euroon suhteutettuna Kuwaitin dinaari maailman arvokkain rahayksikkö?--62.72.229.12 7. elokuuta 2014 kello 20.49 (EEST)

Eiköhän. Valuuttojen yksikköhinnan vertailuja esim. [8] [9] --Jmk (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 21.20 (EEST)
Mainittakoon 1 BTC = 438.80 EUR, Bitcoin. --Seegge (keskustele) 8. elokuuta 2014 kello 02.52 (EEST)
Kysymys oli kai varsinaisista rahayksiköistä. Laajemmin käsitettynä löytyy toki kalliimpiakin "rahan kaltaisia" asioita, alkaen vaikka krugerrandista. --Jmk (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 07.44 (EEST)
Onko sitten arvokkain käytössä oleva seteliraha tämä Singaporen 10000 dollarin seteli?--85.134.25.113 8. elokuuta 2014 kello 10.39 (EEST)
Varmaan riippuu siitä miten määritellään "käytössä oleva". Lasketaanko periaatteessa kierrossa oleva 10 000 US-dollarin seteli, jota ei enää paineta, tai 500 000 bahtin juhlaseteli? Sitä isommat (kuten kuuluisa 100 000 US-dollarin "seteli") ovat olleet vain rajatussa käytössä (ei yleisöllä). Katso esim. [10]. --Jmk (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 11.02 (EEST)
Ja kolikoista löytyy sitten mm. tonnin painoinen kultaraha nimellisarvoltaan 1 000 000 Austalian dollaria[11], jonka kullan arvo on tosin 50-kertainen. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 18.44 (EEST)

Tunnustusten luola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko tunnustusten luola lopettanut toimintansa vai onko siellä vain päivityskatkos? Tahtoisin saada palautetta tunnustukselleni eikä oikein hyvältä näytä. --188.67.53.80 9. elokuuta 2014 kello 01.18 (EEST)

Kadonnut TV-sarja, osa ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus 10-11 vuotta sitten kun Sub oli vielä SubTV siltä tuli joskus kolmen ja viiden välillä kiinalaista/japanilaista/korealaista TV-sarjaa, jossa sankari taisteli miekkaa heiluttaen kaikkia ikäviä ilmiöitä ja otuksia vastaan. Nimeä tälle sarjalle en muistilokeroistani vain saa kaivetuksi. Sen muistan että joka iltapäivä kyseisen sarjan jälkeen tuli Magic Knight Rayearth.

--80.220.231.103 9. elokuuta 2014 kello 02.35 (EEST)

Mitään en mistään tiedä, mutta selailin telkku.comia archive.orgista, ja olisiko ollut Idän soturit? --Anr (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 23.08 (EEST)
Jesjes, oikein meni, kiitän. --80.220.231.103 13. elokuuta 2014 kello 20.55 (EEST)

Seurakunnat, joista ei tullut omaa kuntaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Seurakunnat, joista ei tullut omaa kuntaa--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2014 kello 19.57 (EEST)

Ovatko ajokorttiluokat kansainvälisiä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen siis tekemässä englanninkielistä CV:tä, ja mieleeni tuli kohta ajokortti. Ovatko ajokorttiluokat kansainvälisiä eli onko kaikkialla maailmassa B-luokka henkilöauton ajo-oikeus, C-luokka kuorma-auton ajo-oikeus jne.? Eli ymmärtääkö esim. kanadalainen rekrytoija, jos kirjoitan, että minulla on BC-luokan ajokortti?--LCHawk (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 14.45 (EEST)

Ei mitään hajua, mutta oletko katsonut mitä esim. en-wikipedia sanoo ajokorteista eri maissa (kuten esim. vaikka tuo kanada) tai googlannut muiden maiden ajokorttisysteemejä?--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 15.34 (EEST)
Suomessa vakituisesti asuva henkilö, joka on saanut ajokortin A1-, A2-, A- tai B-luokan ajokortin Geneven tai Wienin tieliikennesopimukseen liittyneessä maassa, voi vaihtaa sen korttinsa vastaavaan suomalaiseen ilman kuljettajantutkintoa. Suomi on liittynyt molempiin sopimuksiin. Voisi kuvitella, että sopimus toimisi myös toiseen suuntaan eli vakituisesti jossain jomman kumman sopimuksen valtioissa asuva Suomessa ajokortin suorittanut voisi vaihtaa korttinsa paikalliseen ilman kuljettajantutkintoa, mikäli ko. maa ei ole jättänyt mitään varaumaa. - Tässä ovat [12] sopimusvaltiot. Tässä Wienin tieliikennesopimus [13]. - Poliisin sivuilla on tietoa ulkomaisen ajokortin vaihtamisesta suomalaiseksi, mutta päinvastainen tieto pitää hankkia siitä toisesta maasta, jonne aikoo mennä töihin. Lähetystöt varmasti neuvovat. - Villi veikkaus on, että ainakin noissa sopimusvaltioissa ajokorttiluokat vastaavat kutakuinkin toisiaan eli suomalaisia luokkia voi käyttää ja niitä ymmärretään. Kannattaa kukea myös mitä sanotaan kansainvälisestä ajokortista Autoliiton sivulla [14]. -Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 22.01 (EEST)

Historian kartasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku neuvoa hyvää Euroopan historian kartastoa? Internetistä tai kirjana(, jonka voisi löytää kirjastosta). Luen kirjasarjaa, jonka aikajana yltää keskiajasta 1900-luvun puoliväliin, mutta olen menossa 1600-luvun tienoilla. --178.55.20.170 12. elokuuta 2014 kello 22.36 (EEST)

Ei ole varsinaisesti vanha kartasto, mutta hyvä historian kartta josta mm. näkee valtioiden rajamuutokset yms. http://geacron.com/home-en/ 212.86.17.91 13. elokuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

Wikipedia ja murteella kirjoitetut artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihan vain sattui kutittelemaan mielessäni, että onko Wikipediaan mahdollista luoda murteilla kirjoitettuja artikkeleita (esimerkiksi savolaismurteen kirjoitettuja artikkeleita savon murteen wikipedia-sivuilla) samaan tapaan kuin loisi artikkeleita eri kielillä kielillä? Ihan näin uteliaisuuttani kysyn tämmöistä. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 05.35 (EEST)

Wikipediaan tulee kirjoittaa kirjakielellä. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 07.53 (EEST)
Tuota varten voinee perustaa erillisen savonkielisen Wikin. --Lax (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.30 (EEST)
Murteellisia sanoja ja esimerkkejä niiden käytöstä voi lisätä Wikisanakirjaan. --Hartz (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.35 (EEST)
"Suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen. Tätä vuan ei tiijosteta, koska meilä on niin vahva perinne kirjuttoo kaikki normitetula kirjakielelä." ([15]). - Mutta kun tämä on suomenkielinen wikipedia, niin tänne pitää kirjoittaa suomen yleiskielellä. Suomea lähellä olevista kielimuodoista meänkielellä on oma wikipedia "hautomossa" eli aloitusvaiheessa ja samoin hautomossa on Wikipedia kveeniksi tässä: "Wikipeetia oon prosekti, jota kirjottaat monet ihmiset maailmassa. Sen sisältöö voiđhaan kopioiđa ja levittää vaphaasti. Kainhuunkielelä oon nyt 227 artikkelia. Jos ossaat kainhuunkieltä; ala kirjothaan!" Pienemmistä itämerensuomalaisista kielistä löytyy hautomosta myös karjalan kieli tässä: "Terveh tulgua Karjalakš Wikipediuan!" Ja samoin maailmalta löytyy wikipedioita esim. saksan, italian, ranskan ja ranskan alueellisilla vähemmistökielillä, joista en maallikkona osaa sanoa, tulisiko ne määritellä kieliksi vai murteiksi. Jos on kiinostunut uuden wikin perustamisesta Wikimedia-projektiksi, niin sitä varten on "hautomo" (en. "Incubator"): https://incubator.wikimedia.org/wiki/Incubator:Main_Page "This is the Wikimedia Incubator, where potential Wikimedia project wikis in new language versions of Wikipedia, Wikibooks, Wikinews, Wikiquote, Wiktionary and Wikivoyage can be arranged, written, tested and proven worthy of being hosted by the Wikimedia Foundation." Mutta sielläkin on eräitä ehtoja, kuten virallinen kielikoodi (en tiedä onko esim. savolla), mutta jos ei, niin edelleen on joku incubator plus. Siitä, mikä on wikimediaprojektien virallinen politiikka uusien kielten hyväksymiseen, on käytäntö kirjattu tänne.Ja siellä onkin rajoituksia: virallinen kielikoodi on oltava, ja murteita ei pääsääntöisesti hyväksytä, mutta harkinta on tapauskohtaista. Kuitenkin Suomestakin löytyy myös muita kuin Wikimedia-liikkeen wikejä, joita on perustettu sekä julkisella rahoituksella (esim. jotkut maakuntakirjastot, kotiseutuyhdistykset ym.) että yksityisesti harrastuspohjalta, ja jokainen voi halutessaan perustaa myös oman wikin ja tietysti myös koettaa etsiä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.07 (EEST)
Koska murteet ovat puhuttua kieltä, murre-Wikipedia täytyy tietenkin luoda puheversiona. Eihän siitä muuten saa mitään selvääkään. Kaaniimpooki se on. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.20 (EEST)
Jos Wikipediaan loisi murteisiin perustuvat Wikipedia-sivut, tulisiko siten luoda omat "kielitunnukset" (suomella se on fi/fin)? Savolla voisi olla fsa (tulee suomen fi-tunnuksesta ja Savon latinankielisesta nimestä Savonia), hämäläismurteilla voisi olla vaikkapa fta (fi-tunnus ja Tavastia - Häme latinaksi siis). Saattaisipa murteista innostuvat jopa kiinnostua ja intoutua luomaan Wikipedia-sivuja murteella! Itse koen murteita rikkaudeksi kielessämme ja niitä tulisi varjella. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 16.17 (EEST)
Miten olisi fjosa ja fitta? --Pxos (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 17.22 (EEST)
fit on jo varattu meänkielelle (finnish, tornedalen).--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)
Kielitunnuksia ei yllä viitatun metan ohjeen mukaan voida luoda itse, vaan päin vastoin niiden tulee perustua viralliseen, wikipedian ulkopuoliseen standardiin, ja jos jollain kielellä ei sellaista ole, niin se tulisi anoa, ja wikiprojekti voitaisiin luoda vasta tämän jälkeen. Mutta sittenkin hautomossa olevan wikin aktiivisuus ratkaisisi, pääseekö se varsinaiseksi wikiksi. - Oma epävirallinen paikkansa oli sitten niille kielille tai murteille, jotka eivät ole tunnusta saaneet. Tuo metan ohje tuntuu aika vahvasti sulkevan pelkät murteet pois (In most cases, this excludes regional dialects), samalla kun kuitenkin on tapauskohtaista harkintaa (The degree of difference required is considered on a case-by-case basis.). Jos oikeasti meinaisi ruveta luomaan wikiä jollain suomen murteella, niin varmaan kannattaisi tutkia tarkoin noita metan ohjeita ja kriteerejä ja vaikka kysyä wikimediasäätiön ao. aihepiirin vastuuhenkilöiltä arviota mahdolisuuksista.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)

Eikö selkokielellä ole wikipediasivuja ainakin englanniksi? Voisiko selkosuomeksikin tehdä wikipediasivuja? --87.95.196.204 14. elokuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Ei taitaisi toimia, englanninkielisessä Wikipediassa on yli 4,5 miljoonaa artikkelia ja suomenkielisessä 353 057 artikkelia. Selkosuomenkieliseen Wikipediaan ei riittäisi muokkaajia. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 15. elokuuta 2014 kello 16.48 (EEST)
Kaipa selkosuomenkielinen wikipedia olisi yhtä mahdollinen kuin selkoenglanninkielinenkin, eikä se kai emowikin koostakaan ole kiinni. Onhan selkokielistä tekstiä suomeksikin jonkun verran ja jonkunkokoinen porukka, jolla on sen tuottamisesta hyvä kokemus ja tietotaito. Tosin tietysti voi olla että tekijöitä ei sittenkään löytyisi riittävästi, mutta kuka kieltää yrittämästä tätäkään.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 17.56 (EEST)

Oikeinkirjoituksen porsaanreikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos oikeinkirjoituskokeessa pitää kirjoittaa sana väärin, niin jos sen kirjoittaa oikein eli ä:n pisteiden kera niin silloin sana on kirjoitettu oikein eikä väärin. Eli jos sanan väärin kirjoittaa kokeeseen väärin eli ilman ä:n pisteitä eli vaarin, niin silloin sana on kirjoitettu väärin jolloin opettajan on pakko antaa täydet pisteet molemmissa tapauksissa? Eli sana väärin on kirjoitettava kokeeseen väärin jotta se olisi oikein?--85.134.25.113 13. elokuuta 2014 kello 09.30 (EEST)

Ei ole. Jos tehtävänantona on väärin-sanan kirjoittaminen, niin eihän se tietenkään tarkoita, että väärin-sana pitäisi kirjoittaa väärin. --193.111.119.176 13. elokuuta 2014 kello 09.41 (EEST)
Oikeinkirjoituskokeita järjestetään suomen toimintaympäristössä vain niin pienille lapsille, että juuri kellään ei ole riittävästi saivareita moisiin pohdintoihin. Iivarius (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 09.52 (EEST)
Jos kyseessä on oikeinkirjoituskoe, voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että siinä on tarkoitus kirjoittaa sanat oikein eikä väärin. --Risukarhi (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 10.17 (EEST)
Jos kyseessä olisi oikein kirjoituskoe, oletus olisi sama. Samoin jos se olisi vaarin kirjoituskoe. Sen sijaan vaarinkirjoituskokeessa otsikossa on myös tehtävänanto, sana vaari on väärinkirjoitettava, mutta sanan väärin kirjoittaminen antaa edelleen täydet pisteet. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.09 (EEST)

Einsteinin arvoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohdiskelen Einsteinin arvoitusta (linkki) ja minua pohdituttaa eräs vihje, "Vihreä talo on valkoisen talon vasemmalla puolella". Tarkoittaako tämä sitä, että vihreä talo on valkoisen vieressä? Jos vihje kertoo ainoastaan sen, että vihreä talo on vasemmalle päin valkoisesta, se ei paljasta mitään, ellei vihjeestä "Norjalainen asuu ensimmäisessä talossa" tee olettamusta ensimmäisen talon olevan vasemmassa (tai oikeassa) reunassa. --188.67.210.217 13. elokuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

Kyseessähän on en:zebra puzzlen variaatio. Siinä talo on välittömästi vieressä.--RicHard-59 (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.43 (EEST)
Ratkaisin tuon linkin takana olevan arvoituksen ja saamani tuloksen mukaan vihreä talo on valkoisen naapuri eli ne ovat vierekkäin. Samoin tuo "ensimmäinen talo" tarkoittaa sitä, että talot ovat rivissä kadun varrella X–T–T–T–T, ja ensimmäinen talo on merkitty X:llä. Kuten en-wikin artikkelissa oli mainittu, tehtävän ratkaisu perustuu näihin olettamuksiin. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 18.51 (EEST)
Ratkaisitko sen siten, että teit valmiiksi mainitut olettamukset ja päättelit siitä eteenpäin [tein itse siten, ja löysin ratkaisun, jossa kaikki täsmää] vai lähditkö jostain muusta ja päädyit siihen tulokseen, että kyseisten olettamusten täytyy pitää paikkansa? Itseäni jäi nyt vaivaamaan se, että onko tähän olemassa useampi kuin yksi ratkaisu, jos tehtävänantoa tulkitaa väljemmin; ja voiko tämän ratkaista päättelemällä tekemättä mainittuja oletuksia? -Risukarhi (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 01.11 (EEST)
Luin ensin koko tehtävän ja tein seuraavat olettamukset: Kaikki on totta ja mikään tieto ei ole harhaanjohtavaa. Kun puhutaan "keskimmäisestä" ja "ensimmäisestä" talosta, ne tarkoittavat lineaarista vasemmalta oikealle olevaa janaa. Vihreä talo voi olla kaukana valkoisesta, kunhan se on vasemmalla. Rupesin tekemään, sain vihreän talon etäälle valkoisesta sekä pari jätkää (miehiä he ovat) polttamaan samaa merkkiä, joten oletin, että ratkaisuni on menossa päin steiniä. Korjasin olettamukseni sellaiseksi, että vihreä on heti valkoisen vieressä ja huomasin, että tätä rataa jatkamalla pääsen lopputulokseen, joka täsmää. Oletan nyt, että tähän on vain yksi ratkaisu, koska nämä tällaiset ovat aika totista puuhaa eikä niissä haeta mitään "mutta kalan omistaa Mr. Kikkelström Espoon Kuusankoskelta" -tyyppistä vinoilua. En sitä paitsi osaa edes ratkaista vaikeampia tehtäviä, koska älykkyysosamääräni on 2 prosenttia. --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 01.54 (EEST)
"Se on mahdollista". --Risukarhi (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 02.07 (EEST)
Minulle tuli tuosta tehtävänannosta ensimmäisenä mieleen, että tuohan on kompa, koska missään ei sanota että kukaan välttämättä omistaisi kalaa. Se, joka ei omista kissaa, koiraa, hevosta tai lintua voi periaatteessa omistaa minkä tahansa muun eläimen. Sama huomio todetaan näköjään tuossa en-wikin artikkelissakin. Lisäksi voitaisiin saivarella siitäkin, että tuossa puhutaan välillä talon omistamisesta ja välillä siinä asumisesta (tai vastaavasti eläinten omistamisesta ja kasvattamisesta). Talon voi omistaa asumatta siinä ja eläintä voi kasvattaa omistamatta sitä. --Risukarhi (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 01.11 (EEST)

Ratkaisin arvoituksen lopulta olettamalla, että norjalaisen talo on vasemmalla ja vihreä valkoisen vieressä. Arvoituksen voi ilmeisesti ratkaista ja saada oikean tuloksen mylös olettamalla ainoastaan norjalaisen talon olevan reunalla ja vihreän ja valkoisen vierekkäin, mutta en ole sitä tehnyt. Hahmotan talot mielessäni jonona, jossa norjalaisen talo on ensimmäisenä ja muut talot ovat sen takana, eli syvyyssuuntaisena rivinä (neljännestä vihjeestä huolimatta). Kiitos. --87.95.34.85 16. elokuuta 2014 kello 02.19 (EEST)

Talot voivat olla maastossa vaikka kuinka sekaisin ja miten sattuu, mutta niiden läpi voidaan aina vetää kuvitteellinen köysi, joka alkaa ensimmäisestä talosta ja päättyy viimeiseen. Tässä helminauhassa saadaan "keskimmäisyys" ja "vasen/oikea -suhde" aina määriteltyä, kun nauha vedetään suoraksi pöydän pinnalle. --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 13.12 (EEST)

Rekisterin näkyminen valokuvissa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elikkä olen Commonsiin ottanut valokuvia ja pitääkö kuvassa näkyvistä kuvista autojen rekisterikilvet sumentaa (esim 1, esim 2)? Ja sitten toinen murhe on että voinko käyttää teoksissa keksittyjä rekkareita (esim jos piirrän auton tai jotai animaatiota tai peliä teen), kun todennäköisesti jollakin se rekkari olisi. --Zunter (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 19.52 (EEST)

Mikään ei nähdäkseni velvoita sumentamaan rekisteritunnusta, mutta mielestäni se on nykyään kohteliasta ja hyvän tavan mukaista. Rekisteritunnukset eivät juuri koskaan ole olennaisia osia valokuvassa. Taiteessa saa takuulla keksiä mitä vain tunnuksia, mutta jos haluat olla oikein noheva, katselet pari jaksoa poliisi-teeveetä ja kopioit sieltä muutaman poliisimaijan rekisterinumeron, niin sillä selviää aika kivasti. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 19.56 (EEST)
Asia selvä, kiitoksia Pxosille. --Zunter (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 20.38 (EEST)
Lisäksi suomalaisissa rekisterikilvissä numerosarja ei saa alkaa nollalla.1 Voit siis keksiä tuhansia rekkareita, jos piirrät niitä muodossa OMG-055. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 21.49 (EEST)
Olenkin aikonut kysyä, miksi ihmeessä lehtikuvissa ja teeveekuvissa niin usein sumennetaan autojen rekkarit, myös ulkomailla (eräässä britti-tositv-sarjassa viimeksi eilen, vaikka auton omistaja oli ihan hyvis eikä mikään törttö). Myynti-ilmoituksissa se tuntuu olevan sääntö. Miksi? –Kotivalo (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 19.59 (EEST)
Johtuu siitä että rekisterikilvestä saa tietää ihmisen nimen ja osoitteen, eli yksityisyydensuojasta on kyse. Vähän niin kuin sinäkin toimit Wikipediassa nimimerkillä etkä kerro nimeäsi ja osoitettasi. Maailma (myös wikipedia) on täynnä häiriköitä, jotka voivat ruveta soittelemaan tai kolkuttamaan oveasi ihan vain häiriköintimielessä. --Hattelma (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 21.10 (EEST)
Yleensä en sumentele satunnaisten kuviin joutuneiden autojen rekkareita, varsinkin jos kuvassa on useita autoja. Se vähentää taiteellista vaikutelmaa. Toisaalta nykyään pyrin kuvaamaan tai rajaamaan kuvan niin, ettei rekkari näy ollenkaan. Jos yksittäinen auto on kuvassa eikä sitä saa varsinaista kohdetta menettämättä rajattua pois, peitän kilven. - Ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri, joten sieltä saa tietoja. Ajoneuvon omistaja voi halutessaan kieltää osoitetietojensa luovuttamisen puhelin, tekstari- ja sähköpostitiedusteluissa, joten hänen osoitteensa saa vain kirjallisella kyselyllä, joka maksaa hiukan ja kestää. Nimen saa tietää aina paitsi jos on turvakielto. - En tiedä miten yleistä häiriköinti on, olen ajellut ympäriinsä muutaman satatuhatta kilometriä, autojeni rekisterikilvet ovat olleet selvästi näkyvillä koko ajan (en ole peitellyt niitä esimerkiksi polkupyörän kuljetustelineillä tms. roinalla) eikä mulle ole kukaan tullut häiriköimään. Tosin tiedustelija saa vain nimitiedon ja vakuutusyhtiön nimen. -Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 21.54 (EEST) (edit) Joskus on kirkonkuvauskeikoilla kesälauantaisin ollut hääautoja pääoven edessä usein kappalein. En tajua miksi ne pitää parkkeerata ihan rappusiin kiinni, kun hääpari on yleensä ollut aika tervejalkaista väkeä. Eivätkä he muutenkaan säästele askeleitaan, ensin marssitaan kirkosta ulos ja hääväki askeltaa hiukan perässä, sitten morsian kokoaa helmansa ja kipaisee sulhasen kanssa kirkon ympäri, sakastin ovesta sisään ja taas tullaan ulos että saadaan videokuvaa. -Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 22.03 (EEST) (tf)-Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 22.04 (EEST)
Kiitos selityksestä, Hattelma, mutten silti oikein ymmärrä. Miksei samalla logiikalla sitten peitetä liikenteessä näkyvien autojen rekisterikilpiä, jos niistä kerran saa selville omistajan? Miksi valokuvista ei saisi poimia rekisteritietoja, jos tosielämästä voi tehdä saman paljon helpommin? –Kotivalo (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 22.56 (EEST)
Veikkaisin, että esim. jossain televisiossa näkyvät rekisteritunnukset ovat vähän eri asia kuin oikeassa elämässä, koska sen tietyn tyypin rekisteritunnus on silloin kaiken kansan nähtävillä ja huomion kohteena kuin esim. silloin jos ulkona näkee jonkun satunnaisen rekisteritunnuksen. Ihan yksityisyydensuojaa ja varmasti myös hyvän tavan mukaista. Samasta syystä kasvotkin peitetään ja ääni muutetaan. --Barosaurus Lentus 15. elokuuta 2014 kello 23.42 (EEST)
Juuri niin. On eri juttu, jos sattuu näkemään OMG-055:n Helvetin enkelien kerhotalon edessä tai jos julkaisee valokuvan tai videon, jossa OMG-055 on Helvetin enkelien kerhotalon edessä. Ero on sama kuin jos kuulet jonkin keskustelun tai nauhoitat sen.--Tanár 15. elokuuta 2014 kello 23.46 (EEST)
Mutta jos ihmisiä saa kuvata ei-noloissa tilanteissa vapaasti julkisilla paikoilla, ja kuvan saa julkaistakin, niin miksi pysäköity tai ohi ajava auto on henkilösuojan erityisessä suojeluksessa? Kasvo- ja äänivertauksesta: kasvot peitetään ja ääni muutetaan vain äärimmäisissä tapauksissa, yleensä kohteen itsensä pyynnöstä. –Kotivalo (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 23.51 (EEST)
Rekisterikilpien peittäminen juontuu ilmeisesti ihmisten kummallisesta käsityksestä, että ajoneuvorekisterin tiedot olisivat jotenkin salaisia tai luottamuksellisia. Kysessä on kuitenkin julkinen rekisteri, josta saa tietoja. Omistajan nimen saa tietoonsa (onko yksityiselämää loukkaavaa, jos auton omistajaksi osoittautuu rahoitusyhtiö?), samoin haltijan, jos sellainen on. Lisäksi kysyvälle kerrotaan pyytämättä, onko viimeisin vuosikatsastus tekemättä vai tehty ja koska ja onko ajoneuvovero mahdollisesti erääntynyt. - Normaalisti kukaan tuskin jaksaa kiinnostua satunnaisen liikkuvan tai pysäköidyn auton omistajasta, näki auton sitten tosielämässä, tositv:ssä tai valokuvassa.- Samoin käsitys siitä, mikä on yksityiselämän suojan loukkaamista ja mikä hyvien tapojen mukaista, vaihtelee suuresti riippuen siitä, millä vuosikymmenellä eletään tai kuinka monta vuosikymmentä henkilöllä on takanaan. - Kerran yhteen kuntoarvioon otettiin kuvituskuva taloyhtiön yhden asunnon alkuperäiskuntoisesta lattiakaivosta, kuvassa ei näkynyt mitään muuta kuin muovimatto ja lattiakaivon kansi. Samanlaisia kaivoja siinä yhtiössä on kymmeniä. Mutta tämän lattiakaivohuoneiston haltija katsoi yksityiseläämänsä (tai lattiakaivon yksityiselämää) loukatun ja meuhkasi yhtiökokouksessa niin, että kenellekään läsnäolijalle ei jäänyt epäselväksi, kenen asumasta huoneistosta oli kyse. Ilman räyhäämistä vain sen kuvan ottanut kuntoarvioitsija ja ao. asunnon haltija, joka näki kuvaamisen olisivat olleet ainoat, jotka tiesivät, kenen asunnosta oli kyse. -Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 00.57 (EEST)
Mikä logiikka tuossa on: "Rekisterikilpien peittäminen juontuu ilmeisesti ihmisten kummallisesta käsityksestä, että ajoneuvorekisterin tiedot olisivat jotenkin salaisia tai luottamuksellisia"? Jos ne olisivat salaisia, ei niinkään tarvitsisi peitellä.
Yleisesti ottaen ihminen ei halua elämäänsä leviteltävän julkisuudessa, eikä siinä ole mitään kummallista. Viittaan uudelleen Wikipedian nimimerkkien määrään. Fiksut ihmiset myös kunnioittavat toistensa yksityisyyttä, esimerkiksi peittämällä rekisterikilven syytä sen enempää pohtimatta. Sitten on erikseen ne jotka elämäntehtävänään kurkkivat toisten yksityisyyteen, etsivät ihmistä nimimerkin takaa ja vielä levittelevät tietoja ympäriinsä. Jokainen tuntee tapauksia. Katsokaa peiliin löytyykö sieltä sellainen iljetys. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.17 (EEST)
Nyt alkaa mennä omituisella tavalla henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi, Hattelma. Tässä nyt vain mietitään, miksi valokuvissa peitellään rekisterikilpiä, kun ihmisten yhteystietoja olisi paljon helpompaa kaivaa vaikka puhelinluettelosta. Pitäisikö puhelinluettelonkin tiedot pikselöidä tunnistamattomiksi ennen painoon menoa? –Kotivalo (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.33 (EEST)
Anteeksi missä kohtaa meni henkilökohtaiseksi? Ja ketä kohtaan? --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.39 (EEST)
Jos minun numeroni olisi puhelinluettelossa (vieläkö sellaisia on?), se ei todennäköisesti haittaisi, mutta jos joku laittaa nimeni ja puhelinnumeroni Suomi24:n palstalle tai Wikipedian palstalle, se kyllä haittaisi. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.41 (EEST)
Kutsuit meitä kanssakeskustelijoita juuri potentiaalisiksi iljetyksiksi, mutta antaa sen asian nyt olla. Yleinen suhtautuminen henkilösuojaan kuvastaa nykyistä kaksinaismoraalia: pahoitetaan mieltä mitä naurettavimmista asioista (kuten Htm:n lattiakaivoanekdootti), mutta toisaalta levitellään omaa elämää Facebookissa ja pidetään vuosikausia salasanana 1234. –Kotivalo (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.46 (EEST)
Uskoisin että samat ihmiset eivät loukkaannu lattiakaivon kuvaamisesta ja levittele elämäänsä Facebookissa. En muuten kutsunut ketään. Luehan uudestaan. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.17 (EEST)
Googlailin amerikkalaisia keskusteluja asiasta, ja on ilmeistä että pääsyy rekisterien pikselöintiin on jenkkitapa haastella oikeuteen milloin mistäkin. Ja koska liability-tuomiot voivat olla mitä sattuu, tehdään tämmöistä varmuuden vuoksi, aivan kuten kahvikuppiin pitää siellä nykyään kirjoittaa Caution: HOT ja mikrouunin käyttöohjeeseen, ettei siinä saa kuivata kissaa. –Kotivalo (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 10.59 (EEST)
Ei se mitenkään ilmeistä ole. Aika kaukaa haettua päätelmää. --Hattelma (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.17 (EEST)
Niin, aika outo vertaus vertaus puhelinluetteloon. Puhelinluettelossa on luettelo nimiä, numeroita ja osoitteita. Tottakai sitä kautta saa aika monen ihmisen osoitteen kerättyä. Mutta miten pystyt saamaan osoitteen joltain henkilöltä, jota et tunne? Soittelemalla koko luettelo läpi? Se on vähän eri asia kuin antaa internetin kautta sadoille miljoonille ihmisille mahdollisuuden tietää, kenen auto oli tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.35 (EEST)
Eivät esim. kaikki halua kertoa, että myyvät autoaan. Juuri tuli työpaikalla parille kaverille kuittailtua pikkurahan puutteesta, kun olivat laittaneet autonsa myyntiin nettiin. Eivät tykänneet, joten varmaan seuraavalla kerralla kilvet on sumennettu. Televisio-ohjelmissa kilvet sumennetaan usein, jos esiintyjä ajaa omalla autollaan. Hyvä niin, ihan liikenneturvallisuuden takiakin. Muuten joku auton liikenteessä tunnistava henkilö päättää kuitenkin lähteä ohituksiin, ihan vain napatakseen selfien itsestään ja julkkiksesta ollessaan auton rinnalla. Minä taas en haluaisi autostani kuvaa julkisuuteen ihan joka paikkaan pysäköitynä. On melkoinen sattuma, jos joku nappaa minusta kuvan ex-tyttöystävän asunnon edessä ja se päätyy nykyisen emännän käsiin ja sellainen kuva on aika helppo selittää. Jos taas lehdessä julkaistaan kuva ex-tyttöystävän talon parkkipaikalle aamuyöllä pysäköidystä autostani, niin pitää jo käyttää mielikuvitusta. --Otrfan (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 11.07 (EEST)

Vihreät "mustikat"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Löysin metsästä mustikoiden seasta kasvin, joka näytti muuten mustikalta, mutta sen marjat olivat vaaleanvihreitä. Maistoin ja muistuttivat mustikkaa myös maultaan. Mikähän kasvi mahtaa olla kyseessä? --87.93.150.254 17. elokuuta 2014 kello 14.24 (EEST)

Mustikan raakilet ovat vaaleanvihreitä. Kypsien marjojen joukossa on tavallisesti aina vähän myös raakileita. Toisaalta pelkän sanallisen kuvauksen perusteella on vaikea sanoa mistä on kysymys. Valokuva voisi auttaa arviointia. Puolukkakin muistuttaa vähän mustikkaa, ja sen marjat ovat aluksi vihreitä, mutta sitten valkoisia ja vähitellen punaisia. Jos puolukka ja mustikka kasvavat samalla paikalla, niin poimiessa mukaan tulee helposti puolukanraakileita.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 14.40 (EEST)
Yleinen mustikan värimuunnos ovat "mustat" mustikat, joista puuttuu mustikan sinisyyden vaikutelman aikaansaava vahakerros, niitä näkee aina silloin tällöin. Vihreistä en ole kuullut, mutta en ole aiheen asiantuntija.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 14.42 (EEST)
Myös juolukan raakileet ovat vihreitä, ja ne saattavat olla pitkäänkin vihertäviä ja sitten sinistyä ihan parissa päivässä. Iivarius (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 19.36 (EEST)
Totta, ja juolukka muistuttaa mustikkaa enemmän kuin puolukka.--Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 19.46 (EEST)

Skate sarjan peleille jatko-osia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko Skate pelisarjaan joskus jatkoosaa? Olen hirveä Skate-fani ja haluaisin tietää :) Kumitus (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 18.49 (EEST)

  • Uusin sarjan osa Skate 3 on julkaistu vuonna 2010. Ainakaan Googlaamalla ei tietoa löytynyt että olisi jatkoa tulossa, itse epäilen että EA on päättänyt lopettaa sarjan jatkamisen ainakin toistaiseksi. Mutta Tony Hawk -sarja ilmeisesti ainakin jatkuu ja vaikuttaa elinvoimaiselta. --Zunter (keskustelu) 20. elokuuta 2014 kello 17.13 (EEST)

Polun tekeminen kasvillisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihin kasvin taipumis–nousemis-ilmiön tuhoamiseen perustuu polun syntyminen? Jos haluaisin saada polun aikaan keinotekoisesti, onko eroa sillä että a) pyydän parisataa ihmistä kävelemään jonossa 20 metrin etäisyydellä toisistaan vai b) kävelen itse aamuin illoin parin viikon ajan polun reittiä? Molemmista varmaan syntyy jonkinlainen ura, mutta voiko kohtuullisen pysyvän polun saada aikaan suurella väkijoukolla, joka tulee paikalle, tarpoo maastoa viisi minuuttia ja lähtee pois? --Pxos (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 19.00 (EEST)

Suunistuskisojen rastien lähistöllä seurantaa tekemällä voisi ehkä havainnoida asiaa empiirisesti. Itse asiassa en hämmästyisi, vaikka aiheesta olisi tutkimuksia, koska tällainen tieto luultavasti on hyödyllinen arvioitaessa esim. suunnistuskisojen tms. ympäristövaikutuksia. Pitkällä aikavälillä polku varmaan muodostuu siitä, että kulutusta huonosti kestävä kasvillisuus vähitellen (so. joko yhden tai usean kesän mittaan) häviää kohdista, joihin kohdistuu jatkuvaa kulutusta ja riippuen paikasta paremmin kulutuskestäviä lajeja tulee tilalle tai maa jää paljaaksi. Ja vastaavasti polku häviää, kun kulutukselle arat kasvit kulutuksen loputtua palaavat joko leviämällä, siemenpankista tai maavarsista tms. (noin niin kuin maallikon päättelynä). Ja joskushan polku kuluttaa myös turvetta ja kivennäismaata.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 19.10 (EEST)
Äkkipäätä väittäisin, että kasvillisuuteen vaikuttaa enemmän yhden tai muutaman ihmisen säännöllinen tallustelu kuin suuren väkijoukon kerrallinen tramppaus. Yhdelläkin kerralla varmasti voi syntyä jälkiä, mutta ne häviävät nopeasti, jos kulutus ei jatku. Mutta tietoa ei ole sen enempää kuin valistunut arvaus.--Tanár 18. elokuuta 2014 kello 19.49 (EEST)
Näin myös arvelisin. Esim. jos katsoo viljapeltoa, jolla on tehty kasvinsuojeluruiskutus, niin tähkät traktorin jäljessä ovat nyt elokuuhun mennessä nousseet, ja ovat vain vähän eri värisiä.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 19.53 (EEST)
Lapissa (tunturi)kasvillisuuden palautuminen polkujen jäljiltä saattaa kestää vuosikymmeniä, jopa 100 vuotta. Esimerkiksi suositulla Pallastunturin alueella polkujen muodostumista on pyritty hillitsemään muun muassa tekemällä kuljettaviksi tarkoitetuille väylille pitkospuita, tai poluille on laitettu sorastus tai sepelöinti. Tarkoitus on, että polut eivät levene ja lisäänny, vaan että kulkemista ohjataan luontoa säätäen. Luettavaa [16] ja [17]. -Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 20.23 (EEST)
Sama voisi itse asiassa olla tarpeen myös joillakin eteläsuomalaisillakin kohteilla. Juuri tuollaista tutkimusta muistelin että on tehty. Savimaan rinteissä laitumella etelä-Suomessa ei kulumisongelmaa juuri ole (ellei sitten laiduneläinten kulutuksen takia), mutta esimerkiksi karut harjunrinteet tai pehmeäpohjaiset lähteiköt tai hyvin suuria vierailijamääriä keräävät kohteet vaatisivat juuri tuon saman infrastruktuurin sekä mahdollisesti tutkimusta siitä, mikä olisi paras tapa toteuttaa kestävöittäminen kussakin kohteessa.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 21.12 (EEST)
Yleensähän asia menee niin, että kunta joutuu tekemään kaavoituksen yhteydessä luontoselvityksen jossa todetaan, että paikalla on esimerkiksi arvokas keto. Sen jälkeen kunta vetää keskeltä ketoa puolitoista metriä leveän sorapintaisen "luontopolun". Olen todennut melkein kaikissa luontokohteissa kaikenlaisen maapohjan muokkauksen melko turhaksi, paitsi kohteissa joihin nousee vesi. Silloin pitkospuut ovat ok, esim suolla tai kosteikolla, mutta rekka kaupalla soran kuskaaminen metsään on melko turhaa. –Makele-90 (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 00.14 (EEST)
Aiheellinen huomio. Ehkä aina kaikkeen "tutkimukseen" ei ole uskominen. En ole osunut näkemään tuollaisia sorastuksia (lukuunottamatta Alpo Jaakolan patsaspuistoa, joka vahvistaa arviosi), joten varmaan pitää rajata kommentinini pois koskemasta niitä. Yleisemmin voisi ehkä nähdä, että pitäisi huolella valita, mitä kohteita osoitetaan kävijäkohteiksi sen mukaan, miten niihin on reittejä toteutettavissa ja millä keinoin. Ja ehkä vielä suunnitteluvastuu pitäisi pitää biologeilla tai biologien ja museoihmisten yhteenliittymillä ennemmin kuin kuntien rakennuspuolella. Ja ehkä tätä pitäisi tutkia myös yliopistossa (tai varmaan niin on tehtykin) eikä vain amk-tasolla. Joskus tuntuu, että kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, ja silloin kaikki kaavamaisuus on pahasta. Esim. Kaukolanharjulle aikoinaan rakennettiin Kaukolanharjun näkötornille tie, ja sen ansiosta tuore harjun varjorinteen metsä sen ympärillä on koskematon, eikä sinne ylös muuten pääsisikään. Mutta tällainen sopii vain poikeuskohteille, joissa on esim. joku rakennus kuten tuossa. Sellaisia kohteissa, joissa kävijämäärien takia tarvittaisiin puolentoista metrin levyinen ura, ei luultavasti Suomessa ole montaa, ja jos kohteen kävijämäärä on niin suuri, niin sen suunnittelu joka tapauksessa pitäisi tehdä muualla kuin kunnan rakennustoimistossa. Lounais-Hämeeessähän esimerkiksi Kaukolanharjua olivat suunnittelemassa kotiseututyön ja luonnonsuojelun valtakunnalliset vaikuttajat, jotka tuolloin olivat aikaansa edellä, ja Häntälän notkoissakin luontopolut tuskin ovat syntyneet ilman siellä vuosikymmenet häärineiden kymmenien luonnonsuojelubiologien ammattitaitoa. Siellä ei ole metsään viety lainkaan mitään soraa, mutta pahimpiin paikkoihin on rakennettu portaita ja siltoja. Niinpä luulen, että vastaus pikemmin ovat puiset rakenteet tarvittaessa kuin sora. Jyrkissä rinteissähän myös kannettu sora erodoituu siinä missä alkuperäinenkin pintamaa, ja on lisäksi rumaa. Ja puolentoista metrin puitokäytäviä kaipaavat kohteet tosiaan ovat Suomessa luettavissa muutaman käden sormin, eivätkä sellaisia ole asuinalueiden paikalliset luontokohteet.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 08.37 (EEST)
Polun syntymiseen vaikuttaa myös maan tamppaantuminen ja kovettuminen, jolloin uudet taimet eivät helposti pääse itämään ja vesikin helposti valuu kohdalta pois. Kasvit tarvitsevat myös ilmaa juurilleen, mitä tamppaantuminen haittaa. Esimerkiksi karjalaitumilla polku taas voi syntyä niin, että sorkat sotkevat kosteassa kohdassa maan mullinmallin joka kesä uudestaan. Jos kohta on kapea tai muuten paras kulkureitti ja karja kulkee sitä ahkerasti edestakaisin esimerkiksi vilpoisan lepikon ja juoma-astian välillä, ei kuohkeutettuun ja ravittuun karjapolkuun siinneellä juolavehnällä tai sanikkaisellakaan ole mitään turvaa kunhan laidunkausi alkaa. --Pitke (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 01.17 (EEST)

Volter Kilven Alastalon salissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Luen Volter Kilven Alastalon salissa -kirjaa ja tahtoisin kysyä, että mihin ajanjaksoon kirja sijoittuu? Tämä saatetaan mainita jossain kohtaa, mutta palautin ensimmäisen osan jo kirjastoon, joten en voi tarkastaa sieltä. Ainakin Oolannin sotaan viitataan lähimenneisyydessä, eli olisiko jotain 1800-luvun loppupuoliskoa? --188.67.210.237 19. elokuuta 2014 kello 12.49 (EEST)

Ainakin kirjan Wikipedia-artikkeli kuvaa hahmoja "kustavilaisiksi" ja kun kyseinen kunta perustettiin vuonna 1874 (vain noin 20 vuotta Oolannin sodan jälkeen), päättelysi vaikuttaa ainakin omasta mielestäni järkevältä. --101090ABC (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 13.20 (EEST)
Luulen että jostain kirjaa tai kirjailijaa koskevasta tutkimuksesta, paperitietosanakirja-artikkelista tms. jokin tieto tuosta löytyy. Arvaan myös, että kyllä se varmaan johonkin noille paikkeille menee.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 13.28 (EEST)
Kirjan artikkelissa on Aiheesta muualla -linkki, jonka mukaan 1860-luvulle. [18] --Thi (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 13.31 (EEST)

Kiitos. Kustavin seurakunta on kyllä perustettu jo 1700-luvulla, eli voitanee puhua kustavilaisista jo ennen kunnan perustamista. --188.67.210.237 19. elokuuta 2014 kello 17.14 (EEST)

Totta. Mutta kuten käyttäjä Thi tuossa toteaakin, artikkelista löytyvän linkin mukaan kirja sijoittuu 1860-luvulle. 101090ABC (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 17.21 (EEST)
Juu, totta, ennen kuin kuntia oli, paikkakunnat määriteltiin seurakuntina. --Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 17.47 (EEST)

Lyhytaikaisin ministeri?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Antti Rinteen toimi valtiovarainministerinä Kataisen hallituksessa 6.-24. kesäkuuta 2014 Suomen historian lyhin? --85.76.129.13 22. elokuuta 2014 kello 01.14 (EEST)

Ei näyttäisi olevan. Kyseinen kunnia näyttäisi kuuluvan Lennart Oeschille, jolla ministeripäiviä yhteensä vain 12 [19]. --Nironen (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 01.59 (EEST)

Yöllinen lihaskramppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herään joskus öisin siihen, että vasemman jalan reisilihas polven ja nilkan välissä kiristyy äärimmilleen ja ei rentoudu heti. Aamullakin heräämisen jälkeen se tuntuu, mutta ei yhtä kipeästi. Mikä tämän kramppaamisen voi aiheuttaa?--85.134.25.113 22. elokuuta 2014 kello 08.02 (EEST)

Arvaus: hivenaineet. Vanhan kansan parannuskeinona on Magnesium-pillerit. Minä itse ja tuttavavapiiri syö jatkuvasti, jolloin kramppeja ei tule. --Opa (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 09.48 (EEST)
Toinen arvaus: Ei välttämättä mitään erityistä syytä. Duodecimin terveyskirjastossa lisätietoa, kokeile vaikka huolehtia nestetasapainosta. Vanhuuskaan ei tule yksin. -Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 09.59 (EEST)
Arvaukset ovat kokemukseni (ja lukemieni lähteiden) mukaan oikeita, nestetasapaino (vettä, kahvi ei käy se on diureetti) ja magnesium (pilleri apteekista tai marketin luontaistuotehyllyst), mutta myös kalkki (pilleri tai maitotuotteet). Näillä lähtee. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.06 (EEST)
Kompaan edellisiä. Vanha kansa käyttää tuosta nimitystä suonenveto, mikä on harhaanjohtava. --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.29 (EEST)
Edellisiltä jäänyt huomaatta merkittävä anatominen virhe, sillä reisilihas ei tietenkään ole polven ja nilkan välissä vaan polven yläpuolella. Mainitussa paikassa polven ja nilkan välissä on esimerkiksi jalan takana pohjelihas, joka kokemukseni mukaan helposti kramppaa, mutta on siellä tietysti muitakin [20]. Hoito on kuitenkin sama. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.36 (EEST)
Jospa kivun aiheuttajana on reisilihaksen kiristyminen polven ja nilkan väliin? Voin kuvitella, että tuollainen yöllinen lihaksenvaellus on todella hankala juttu. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 11.50 (EEST)

Kirjan esilehtien nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitkä ovat sidotun kovakantisen kirjan sivujen tai lehtien nimet? Ensin kirjassa on kova kansi, sitten tulee 1) kovasta paperista valmistettu sivu, sitten tulee 2) sivu, jossa on yleensä vain kirjan nimi, sitten tulee 3) nimiölehti, jossa ovat perustiedot kirjasta ja sen kääntöpuolella tietoa painoksesta, ja sitten vaikkapa 4) sivu, joka sisältää esipuheen. Ja onko kovan etukannen taustapuolella, johon voi ex&libriksen kiinnittää, mitään omaa nimeä? --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 17.23 (EEST)

Ensimmäisenä avautuvaa aukeamaa olen kuullut kutsuttavan kluuttiaukeamaksi, koska se on vuorattu kluuttipaperilla joka puolestaan peittää kannen kluuttikankaan tm. materiaalin liimaustaitokset. Lähdettä en nyt löydä, kun olen tainnut Graafisen sanakirjanikin myydä. –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 18.23 (EEST)