Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Maapallon pyörimisliikkeen vaihtuminen päinvastaiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos maapallo alkaisi jostakin syystä pyöriä päinvastaiseen suuntaan kuin nyt, niin miten se vaikuttaisi vuodenaikoihin, vuorovesi-ilmiöihin ja luonnonvoimiin? Entä alkaisiko silloin aikakin kulkemaan päinvastoin että olisikin päivä kun on yö ja päinvastoin? Entä jos maan pyöriminen pysähtyisi kokonaan niin mitä silloin tapahtuisi?--85.134.25.113 16. kesäkuuta 2014 kello 06.47 (EEST)

En ole fyysikko enkä tunne asiaa kovin tarkkaan, mutta käsitykseni on, että maan pyörimisen pysähtymisen vaikutus koko ekosysteemiin olisi täysin katastrofaalinen. Ensinnäkin hidastuminen vapauttaisi niin paljon energiaa että se riittäisi polttamaan koko maapallon pinnan. Toiseksikin jos maapallo lukkiutuisi niin että sama puoli olisi aina aurinkoa kohden, niin se puoli kärventyisi ja vastakkainen puoli jäätyisi. Lisäksi käsittääkseni maan magneettikenttäkin voisi muuttua, mikä mahdollisesti päästäisi auringosta ja muualta ulkoavaruudesta tulevat haitalliset hiukkaset ja säteet maan ilmakehään, jos siitä enää ylipäätään olisi mitään jäljellä. Jos jotenkin ihmeen kaupalla maapallo alkaisi pyöriä toiseen suuntaan käymättä välillä pysähdyksissä, niin silloin asia saattaisi olla lievempi, mutta en tiedä miten se muka olisi mahdollista. JIP (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 21.14 (EEST)
Maapallo ei voisi ryhtyä pyörimään (akselinsa ympäri) päinvastaiseen suuntaan välittömästi, vaan pyörimisliikkeen täytyisi ensin (vähitellen) hidastua, sitten pyörimisliikkeen täytyy olla hetken pysähdyksissä ja pyörimisliikkeen on sitten alettava toiseen suuntaan (ja kiihdyttävä, jos pitäisi saavuttaa maapallon nykyinen pyörimisnopeus). Aikaa tuohon kuluisi varmaan miljoonia ellei miljardeja vuosia, ellei kyse olisi jostain kertarysäyksestä, mihin taas liittyvät omat ongelmansa. Mikä tällaisen mullistuksen sitten aiheuttaisi?
Ehkä jokin suuri törmäys, jossa toinen planeetta (esim. Mars) törmäisi maapalloon ja siirtäisi liike-energiansa maapalloon. Tuollaisessa tapauksessa silti pyörimissuunnan vaihdos vaikuttaisi epätodennäköiseltä eli vaikea pyörimissuunnan olisi noinkaan muuttua! Tavallaan pyörimissuunnan muuttamiseksi pitäisi "jarruttaa" maapallon pyörimisliikettä pitkään pysähtymiseen asti ja antaa sitten alkusysäys vastakkaiseen suuntaan pyörimiselle ja vielä kiihdyttää tuota pyörimisliikettä pitkään (jos halutaan saavuttaa sama pyörimisnopeus kuin aluksi, mutta vastakkaiseen suuntaan). Tuo olisi melko lailla mahdoton tehtävä. Toisaalta jos maapalloon törmäisi jokin erittäin suuri planeetta (ehkä Jupiter olisi riittävän suuri) valtaisalla nopeudella, tällöin maapallo voisi ajatua kiertoradaltaan osumasta kuin biljardipallo ja saada vastakkaisen pyörimisliikkeen (ja uuden kiertoradan jossakin tai ajautua planeettainväliseen avaruuteen ajelehtimaan ilman varsinaista kiertorataa). Maapallo kuitenkin taitaisi tuhoutua tuossa törmäyksessä sulautuen suurempaan (törmäävään) planeettaan.
Ehkä todennäköisin olisi sellainen skenaario, että maapallo ajautuisi jonkin suuremman planeetan (esim. Jupiterin) kuuksi ja lukkiutuisi sen kanssa (pyörimisliike lakkaisi) ja tämän jälkeen maapallo irtaantuisi Jupiterin kiertoradalta takaisin planeetaksi omalle kiertoradalleen ja saisi sitten vastakkaisen pyörimisliikkeen kuin aluksi. Palatakseni aiempaan, toisaalta Mars tai Jupiter tai jotkin muut vastaavat planeetat saattaisivat törmätä maapalloon jossain valtaisassa tähtien ja niitä kiertävien planeettojen tai galaksien törmäyksissä. Siinä olisi kertarysäystä kerrakseen!
Pyörimisnopeuden muutos vaikuttaisi siten, että pyörimisliikkeen nopeutuminen tekee vuorokaudesta lyhyemmän ja vastaavasti hidastuminen vuorokaudesta pidemmän. Maapallon pyörimisnopeuden muutokset vaikuttaisivat yön (pimeän ajan) ja päivän (valoisan ajan) pituuksiin, kun vuorokauden pituus muuttuisi. Yö ja päivä vuorottelisivat samalla tavalla, erotuksena se, että aurinko nousisi lännestä ja laskisi itään (eli päinvastoin kuin nykyään).
Kuten JIP kuvaa, niin pyörimisliikkeen ollessa pysähdyksissä, toinen puoli maapallosta saisi runsaasti Auringon säteilyenergiaa ja toinen puoli olisi varjossa, mikä korventaisi aurinkoista puolta ja varjopuoli varmaankin jäätyisi. Pyörimisnopeudessa tapahtuvat muutokset ja erityisesti täydellinen pyörimisliikkeen pysähtyminen, aiheuttaisivat suuria muutoksia maapallon lämpötiloihin, ilmanpaineisiin, tuuliin ja merivirtoihin. Ilmakehä ja meret menisivät sekaisin ja vaikutukset ekosysteemeihin olisivat katastrofaalisia. Vuorokauden pituuden muutos (valoisan ja pimeän ajan muutokset) häiritsisivät kasvien ja osin eläimien biologisia rytmejä, mutta jos muutos olisi hidas, niin kasvi- ja eläinlajit saattaisivat ehtiä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Valtaosa lajeista kuolisivat sukupuuttoon, mutta merten jotkin lajit varmaankin selviytyisivät muutoksista ainakin osassa maapalloa (lähellä napoja). Lähes kaikki elämä tuhoutuisi ja suunnilleen vain bakteereja jäisi jäljelle meriin.
Vuodenaikoihin ja vuorovesi-ilmiöön tuolla ei olisi (sinänsä) vaikutusta, koska ne eivät johdu maapallon pyörimisliikkeestä. Vuodenajat johtuvat maapallon akselikaltevuudesta ja maapallon etenemisestä kiertoradallaan vuoden aikana (vuodenaika sinänsä ei tarkoita kirsikankukkia ja lumen sulamista tms.). Vuorovesi-ilmiö taas johtuu Kuun ja osin Auringon gravitaatiovoimista suhteessa maapalloon. Vuodenajat ja vuorovesi-ilmiö pysyisivät siis ennallaan. --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 21.49 (EEST)
Lisättäköön sanottuun vielä se, että aika ei missään tapauksessa alkaisi kulkea toiseen suuntaan, ja että kaikki maan pinnalla oleva ei-kiinteästi maahan kiinnitetty (mm. ihmiset) jatkaisi liikettään ja lentäisi ns. taivaan tuuliin jos maan pyörimisliike pysähtyisi tai kääntyisi päinvastaiseksi.--ML (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 21.44 (EEST)

Lonkerokysymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävästi aitoa lonkeroa, siis ginin ja greippi- tai muun mehun sekoitusta, saa myydä vain Alkossa ja ravintoloissa, koska siinä on väkevää alkoholijuomaa. Mitä nämä jokaisesta ruokakaupasta löytyvät imitaatiolonkerot sitten ovat? Hedelmämehusta käytettyjä alkoholijuomiako? Miten ne sitten eroavat siidereistä? JIP (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Niin, mikä lienee syy, miksi kaupan juomien pitää olla käyttämällä valmistettuja. Siiderihän käytetään mehusta, eikä siihen ymmärtääkseni normaalisti lisätä hiilidioksidia, korkeintaan sokeria ja makuaineita; miten tarkkaan lainsäädäntö rajoittaa siiderinä myytävän juoman valmistusmenetelmiä, en tiedä.
Lonkero taas taitaa olla joka tapauksessa vähän "keinotekoisempi" juomavalmiste, olipa alkoholi sitten ginipullosta lorautettua, tai sokeri-hiiva-liemestä käynyttä. Jälkimmäisessä tapauksessa käytännössä ne hiilidioksidi ja katajanmarja-aromi lisätään kuitenkin siihen valmiiseen juomaan :).
Kaupan lonkerot ovat aika keinotekoisia juomavalmisteita. Esimerkki:
Vesi, glukoosisiirappi, sokeri, hiilidioksidi, luontaiset aromit ja katajanmarja-aromi, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), säilöntäaineet (kaliumsorbaatti ja natriumbentsoaatti), stabilointiaineet E414 ja E445, makeutusaineet (aspartaami ja asesulfaami K). --J. Sketter (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 13.15 (EEST)

Putin khuilo![muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Please create article Putin khuilo! https://www.wikidata.org/wiki/Q17195494 --Kaiyr (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 17.50 (EEST)

Yes check.svg Done as Putin h’uilo!, never heard of this before, but I see it really deserves an article. --Stryn (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 18.40 (EEST)

Saksipotkumaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Milloin viimeksi joku pelaaja on tehnyt saksipotkumaalin jalkapallon MM-kisoissa? Entä onko kukaan pelaaja koskaan ratkaissut voittoa ottelussa juuri saksipotkumaalilla?--62.72.229.12 18. kesäkuuta 2014 kello 21.56 (EEST)

Mielestäni viimeisimmän saksipotkumaalin MM-kisoissa on tehnyt Belgian nykyinen valmentaja Marc Wilmots vuoden 2002 kisoissa. --A. Keronen (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 17.05 (EEST)

Työsopimuksen purkaminen huonon maineen takia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut että aasiassa tai jopa amerikassa on ollut tapauksia, jossa yritys on irtisanonut työntekijän työsopimuksen siitä syystä, että työntekijän perheenjäsen tai sukulainen on tehnyt jonkin rikoksen (joko vakavan tai pienen) ja toisi siten huonoa mainetta yritykselle olemalla työntekijänä kyseisessä yrityksessä. Muistaakseni Suomessakin on ollut tapaus, jossa erään naistyöntekijän työsopimus irtisanottiin, koska hänen aviomiehensä oli syyllistynyt talousrikoksiin. Syytönhän tässä tapauksessa työntekijä on hänen sukulaisensa tekemään rikokseen ja entä sitten vaikka toisi huonoa mainetta yritykselle. Jos työntekijä itse syyllistyisi rikokseen niin sitten ymmärtäisin mutta että menettää työpaikkansa toisen tekemän virheen takia... Mitä laki Suomessa sanoo tästä, eli voiko työsopimuksen purkaa jos on olemassa kyseiset syyt eli huono maine työntekijällä?--Kruununoksa (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 13.08 (EEST)

Työsopimuksen purkamisen perusteet on mainittu työsopimuslaissa.-Htm (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 13.22 (EEST)
Työsopimuslaki on tässä 7. luku "Työsopimuksen irtisanomisperusteet". Kyse ei siis ole purkamisesta, joka on terminä kai eri asia. Mutta kysyit mitä laki sanoo etkä missä ne perusteet mainitaan. Sieltä ei sellaista perustetta löydy, mutta kuka tietää, ehkä jonkin tyyppisessä yrityksessä jossakin tehtävässä irtisanomisperuste täyttyy, koska kyse on aina tulkinnasta. Tässä tarvittaisiin työoikeusjuristia, joka löytää asiaan liittyvät tapaukset. --Käyttäjä:Kielimiliisi 21. kesäkuuta 2014 kello 14.07 (EEST)
Työsopimuslaissa on kerrottu sekä työsopimuksen irtisanomisen että purkamisen sallitut perusteet. Kyseessä on tosiaan kaksi eri asiaa. -Htm (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 15.03 (EEST)
Kakkospykälä "Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu" jopa sanoo "Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan (...) perhesuhteiden (...) tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi." Olisiko tuo rikos hyväksyttävä peruste sitten ? Täällä puhutaan toisne osapuolen edusta. --Tappinen (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 09.48 (EEST)
Mahdollisesti kyseisissä tapauksissa on ollut aihetta epäillä puolison tienneen rikoksesta. Jossain taannoisessa jutussa vaimo oli ollut todistajien mukaan läsnä, kun korruptiorahaa oli siirtynyt kädestä käteen tjsp. --J. Sketter (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 20.25 (EEST)

Hikipediaan kirjautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiahan ei oikeastaan kuuluisi tänne, mutta kun Hikipediassa on varmaan avaruusesto sonera/telefinland mobiililiittymälle enkä pääse muokkaamaan hikiä. En ole löytänyt sieltä byrokraattien sähköpostiosoitettakaan, joten kysyn Teiltä arvoisat wikistit kuinka saisin bannin (ilmoituksen mukaan laitettu 2009, itse liityin vasta 2012), joka alkoi haitata muokkaamista viime viikon lopulla, purettua.--Dieharder (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 08.46 (EEST)

Homma korjattu. Oli joku aikoinaan laittanut ip:ille ikuisia estoja.--Dieharder (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 15.35 (EEST)
Hjyvä. --Zache (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 16.05 (EEST)

Gula gången[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaako kukaan sanoa, missä ihmeessä on Tukholman Slussenissa Gula gångenin ("keltainen käytävä") sisäänkäynti Masthamnenin puolella? Löydän sen aina helposti keskustan puolelta, mutten koskaan Masthamnenin puolelta. Tultuani sitä pitkin takaisin Masthamneniin muistan sen hetken, minkä jälkeen onnellisesti unohdan sen kun käyn siellä seuraavana vuonna. Google-haku tai Google Maps ei auta asiaa. Itse asiassa Google Maps ei tiedä koko paikan olemassaolosta. Kysyin jo ruotsinkielisestä Wikipediasta mutten saanut vastausta. JIP (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 22.56 (EEST)

Viimeinen Eurooppalainen 1800-luvulla syntynyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko italialainen Emma Morano-Martinuzzi todellakin viimeinen elossa oleva 1800-luvulla syntynyt eurooppalainen?--85.134.25.113 26. kesäkuuta 2014 kello 08.02 (EEST)

On. Hänen jälkeen seuraavaksi vanhin eurooppalainen joka on elossa on syntynyt toukokuussa 1900. Ja todistetusti 1800-luvulla syntynyttä on elossa Martinuzzin lisäksi vain neljä muuta eli yhteensä viisi.--62.72.229.12 26. kesäkuuta 2014 kello 16.23 (EEST)

Brittikansallislaulun suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuka on tehnyt Yhdistyneen kuningaskunnan kansallislauluun suomenkieliset sanat? Entä kuka on laatinut nyt naispuolisen monarkin aikana olevalle muutokselle suomennoksen (siihenhän on tehty ja on pitänyt tehdä suomessa suurempi muutos kuin englannissa, koska englannin sanat king ja queen ovat molemmat yksitavuisia, mutta suomen kielen sanassa kuningatar on suurempi tavuluku kuin sanassa kuningas)? Jaalei (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 10.50 (EEST)

Wikiaineisto: [1] --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.28 (EEST)
Ei tuota Järvisen wikiaineistoa kyllä laulamaan pysty, tavuja on puolet liikaa. Tuo vaikuttaa samanlaiselta sinnepäin-käännökseltä, joita usein näkee tv:n tekstityksissä lauluesityksistä. Franzen taipuu vähän paremmin laulettavaksi, mutta aika kamalaa siitäkin tulee: "Eelääköön kuuningas, vilpiitöin ruuhtinas…" –Kotivalo (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 18.07 (EEST)
Se on vaan ihan harrastelijan omatekemä käännös Wikiaineistoa varten. Yritin etsiä sen virallisemman käännöksen tekijää mutta ei ainakaan vielä löytynyt. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 18.09 (EEST)

Keskikoulussa laulettiin noita, vanhasta laulukirjasta voisi suomentajan nimi löytyä. Sivun God Save the Queen edellisessä versiossa oli vielä suomeksi koulukirjan versio. --Tappinen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 18.15 (EEST)

Pudotuskoe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos digitaalisella näytöllä varustetulle elektroniselle vaa'alle pudotetaan esim. tennispallo metrin korkeudesta, niin kuinkahan suurta lukemaa vaaka enimmillään näyttää verrattuna pallon "lepomassaan"? --Jarmo Turunen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.32 (EEST)

Tarkoitatko ehkä todellista suurinta hetkellistä voimaa tennispallon ja vaa'an välillä, vai (kuten tarkkaan ottaen kysyt) vaa'an näyttämää? Jälkimmäinen riippuu kovasti siitä, miten nopeasti vaaka reagoi voiman muutoksiin, ja riippuu siis vaa'an teknisestä toteutuksesta. – Mitä itse voimaan tulee, voisit periaatteessa arvioida sen suuruusluokkaa laskemalla ensin pallon törmäysnopeuden (tai liike-energian), sitten arvaamalla miten nopeasti tai miten lyhyellä matkalla pallo vaihtaa suuntaansa, ja alkeismekaniikan laskutoimituksella (voima = liikemäärän muutos / aika = liike-energian muutos / matka). Artikkelissa Dynamic properties of tennis balls (KVG) ovat reippaat tutkijat mittailleet voimia. --Jmk (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.53 (EEST)
Riippuu aivan vaakaelektroniikan softan suodatusfunktioista. Tarkahkoissa nykylaitteissa voima-anturilta tulevat piikit tavataan suodattaa rajusti pois. Toisekseen näyttöön annetaan yleensä lukema näkyviin vasta, kun signaali on stabiloitunut eli pallo on lakannut pomppimasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.55 (EEST)
Oikeastaan mielessäni oli tällainen yksinkertaisempi malli, että kuinka korkealta esim. 1 kg massa pitää pudottaa jousen päälle, että sen aiheuttama jousen pituuden muutos olisi sama kuin esim. 2 kg liikkumattoman massan aiheuttama pituuden muutos.--Jarmo Turunen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 19.40 (EEST)
Energiaperiaatteella tuo ratkeaa, jos jousen massa on häviävän pieni: Putoamisliike aiheuttaa nopeuden, nopeuden Liike-energia muuttuu jousen Potentiaalienergiaksi (katso myös Jousivakio)
Jousen painuma massan takia: katso Jousivakio --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 20.29 (EEST)

Mieluimmin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanotaanko "mielummin" vai "mieluummin"? En ikinä muista. Saisiko tähän jonkun muistisäännön? --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.01 (EEST)

Katso toki wiktionarystä: wikt:mieluummin. (Tällä kertaa siellä on jopa oikein.) Muistisääntöä en keksi, "se vaan on noin". --Jmk (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.04 (EEST)
Astevaihtelu mieluusti-mieluummin-mieluimmin. Hölmöt muistisäännöt on parhaita, mutten minäkään keksi hölmömpää. Mieluulla käymme luoksesi, halulla ota tykösi. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.12 (EEST)
No herran jestas, että on olemassa sellainen sanakirja, jota ihan kaikki voivat muokata ja sen sisällöstä peräti osa pitää paikkansa ilman lähteitä. Valloittava idea! Tuo "mieluusti" onkin hyvä muistisääntö, koska "mielusti" kuulostaa stadin slangilta (vrt. "midisti"). --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.14 (EEST)
Ja artikkeli on Sentreen lisäämä ja turha taivutusmuoto! --Hartz (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.17 (EEST)
Ñoo, mitä nyt Wiktionaryn omiin pelisääntöihin tulee, adverbeista voi hyvin olla siellä taivutusmuotoja. Suomea taitamaton voi löytää sieltä kaikenlaista hyödyllistä tai ainakin hauskaa. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.19 (EEST)
Sanataiteilijan vapautta: Mielummin vanha kuin aikuinen. --83.245.246.227 26. kesäkuuta 2014 kello 22.34 (EEST)
Ei astevaihtelua vaan vertailua, eli adverbin komparatiivi ja superlatiivi merkityseroineen. Iivarius (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 23.39 (EEST) Edit: jaha, luinpa huolimattomasti. Loppukaneettina: sanoahan voi miten vain, kirjoittaakin, jos ei tahdo kirjakielessä pysyä. Toinen typerä muistisääntö voisi olla se, että mielihalu ei ole nielu vaan hautuumaa. Iivarius (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 23.47 (EEST)

Suomalaisten mahdollisuus osallistua Leningradin valtaukseen Jatkosodassa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan aikana Suomen armeija valtasi Kirjasalon ja Mainilan mutkan suoristaen rintaman Karjalan kannaksella ja pysähtyen Leningradin pohjoispuolelle. Olisiko suomella ollut pientäkään mahdollisuutta syyskuussa 1941 saksan Pohjoisen armeijaryhmän saavuttaessa Leningradin etelästä tehdä suurhyökkäys Leningradin pohjoispuolelta ja avustaa Pohjoista armeijaryhmää kaupungin valtaamisessa olettaen että kaupungin valtausta olisi jatkettu eikä olisi ryhdytty piirittämään? Olisiko siitä tullut pahimmillaan suomelle yli sadantuhannen miehen tappiot olettaen että saksalaiset olisivat samanaikaisesti hyökänneet etelästä ja kaupunki olisi vallattu parin kuukauden sisällä ja se olisi ollut liikaa suomelle huolimatta siitä että suomen armeija olisi yhdistynyt saksan pohjoisen armeijaryhmän kanssa ja avustanut mahdollisesti Moskovan taistelussa?--Kruununoksa (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 17.43 (EEST)

Se olisi ollut kuluttavaa taistelua ja vaatinut kalustolta paljon. Suomen resurssit olivat rajalliset ja tavoitteet sillä suunnalla ulottuivat Rajajoelle asti. Pitää huomata että Saksa vastasi muutenkin jo noin puolesta Suomen itärajan pituudesta. Ehkä myös ajateltiin että operaatio Barbarossan onnistuessakin Venäjä tulisi ainakin jossain muodossa olemaan jatkossakin, eikä kenties haluttu sen kaltaisen sodan, mitä Leningradin valtaus olisi edellyttänyt, rasittavan suhteita tilanteen tasaannuttua. --Gwafton (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 22.03 (EEST)
Tähänkö [2] "Talvelan sotaan" viittaat? Jossitella voi kauankin. Mielestäni (eikä tämä ole minkään minun edustamani järjestön mielipide eikä varsinkaan edesmenneiden Leningradia puolustamassa olleen isoisäni eikä sitä piirittäneen isäni mielipide) kannattanee muistaa että mahdollisesti hyväksymällä Stalinin ehdot rajojensiirrosta ja tunnustamalla Terijoen hallitus meillä olisi nyt lähes Vienanmereen ulottuva NATOon kuuluva Suur-Suomi miljoonaisine venäläisvähemmistöineen, mutta Pietari ei siihen kuuluisi. --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 01.27 (EEST)
Kirjassa Suomen poliittinen historia 1809–1999, Jussila, O., Hentilä, S. & Nevakivi, J. mainitaan että Mannerheim tiesi Pietarin merkityksen venäläisille eikä lähtenyt sen vuoksi valtaamisyritykseen saksalaisten pyynnöstä huolimatta. --Vnnen (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.35 (EEST)

Shakin ystäville[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan joskus 80-luvulla lukeneeni, että Aulikki Ristoja olisi tehnyt progradunsa aiheesta Shakin estetiikka tjsp. Onko kellään apuja? --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 02.22 (EEST)

Kysyn asiaa häneltä itseltään, on ystäväni.  –Kommentin jätti Harria‎ (keskustelu – muokkaukset) 29. kesäkuuta 2014 kello 11.21‎ (EEST)
Katso Melinda-tietokannasta, sieltä selviää, että kyseessä on lisensiaatintyö. Haun jätän harjoitustehtäväksi. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 12.50 (EEST)
Ilkeää. Tässä linkki: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ELV9KXNU85FI61TFRJ1BG9IJMTAV13HK31N6QB14PUNKD93R27-37466?func=full-set-set&set_number=127499&set_entry=000003&format=999. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 16.05 (EEST)
Kiitoksia, olen tuota aina välillä yrittänyt etsiä. No pitänee lähteä Helsinkiin lukemaan. --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 19.11 (EEST)
Tähän jo ehdittiinkin vastata. Gradun aihe oli kuulema "Kirjailijan intentiot".--Harri (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 21.43 (EEST)

Voiko täältä poistaa käyttäjän?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos yksityisistä syistä niin haluaa tehdä? En löytänyt mistään paikkaa josta voisin, mutta joku jos voisi kertoa henkilön joka voisi poistaa käyttäjäni, olisin erittäin kiitollinen :)  –Kommentin jätti DragonLove (keskustelu – muokkaukset)

Käyttäjätunnusta ei voi poistaa. Miksi pitäisi? Käyttäjäsivun voi poistaa jos tarve. --Anr (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 09.28 (EEST)

Moottoripyötän ajoneuvovero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarvitseeko moottoripyörästä maksaa vuosittaista ajoneuvoveroa, vai maksetaanko ainoastaan autovero käyttöönoton yhteydessä? 88.193.92.179 1. heinäkuuta 2014 kello 19.30 (EEST)

Maksetaan vaon autovero, vuosittaista ajoneuvoveroa ei makseta, kts. Trafi. -Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Bulgarian osuus toisessa maailmansodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bulgaria toimi saksan liittolaisena toisessa maailmansodassa vuodesta 1941 lähtien osallistuen Jugoslavian valtaukseen, mutta jäikö tämä ainoaksi bulgarian armeijan sotatoimeksi saksan puolella? Lähettikö Bulgaria joukkojaan saksalaisten tueksi itärintamalle kuten Unkari, Romania, Italia (ja Espanja) tekivät?--Kruununoksa (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 19.20 (EEST)

Muistaakseni joitakin vapaaehtoisia lähti itärintamalle. Bulgarian armeija kuitenkin keskittyi lähinnä alueiden miehittämiseen Jugoslaviassa ja Kreikassa. Enkku-wikissä on artikkeli en:Military history of Bulgaria during World War II, jonka mukaan Bulgarian laivasto osallistui taisteluihin Mustallamerellä. --Vnnen (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.22 (EEST)

mainosten torjuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

mikä on sellainen ohjelma, jonka saa internet-selaimeen ja se estää mainoksien näkymisen?  –Kommentin jätti 188.67.230.173 (keskustelu)

en:AdBlock. --Anr (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 23.18 (EEST)
.Suomen yleisimmässä selaimessa Firefoxissa Adblock_Plus. --85.76.133.177 3. heinäkuuta 2014 kello 23.32 (EEST)

Sinilevä on välttämättömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(siirretty osastosta "sekalaista") --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 09.53 (EEST)

Sinilevä, välttämättömyys?

Koska on yksi ensimmäisistä eliöistä jotka tuottavat happea. TS esittää mitä ei voi välttää ((: Onko metsät ja vihreät kasvit myös välttämättömiä kun tuottavat happea vai voimmeko välttää ne ? ((: Näin pakinoi Johanna Sydänoja TS 7.7.14 s. 19 Nuoren polvemme tieteellisyyttä. Onko Wikipedian väki kiinnostunut nykytieteen journalismin tilasta. (93.106.89.224 7. heinäkuuta 2014 kello 08.49 (EEST))

Sinilevän välttämättömyyttä kannattaa varmaankin tarkastella menneen ajan linssin läpi eli oliko sinilevällä välttämätön merkitys maapallon ja elämän kehityksen historiassa. Nykyään sinilevä ei taida olla mitenkään välttämätöntä, ilman sinilevääkin ihmiset pärjäisivät, koska on kehittyneempiä elämänmuotoja, jotka kykenevät yhteyttämään (kasvit, sis. metsän puut). --Hartz (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 10.21 (EEST)
Tuo on rittämätön tarkastelukulma. Hirvittävää tuhoa ja vahinkoa on saatu ja saadaan aikaan, kun ihminen viisaudessaan on "poistellut" luonnosta sinne "sopimattomina" pitämiään lajeja tai siirtänyt uusia lajeja mantereelta toiselle. En oikein saanut tuosta selvää, halusiko alkuperäinen kommentoija kehua vai moittia ts:n kirjoitusta (näköjään koko kirjoitus on vain paperilehdessä). Jos oli kysymys lauseesta "Sinilevän ohella kaikki vihreät kasvit tuottavat happea, minkä takia elämä ei enää ole kiinni sinilevästä" niin sen ohella sanotaan heti perään, että sinilevää on kaikissa vesistöissä, sekä rehevissä ja karuissa ja myös jäkälissä. Ja samoin otsikossa ja ingressissä sanotaan, että "ekosysteemin kannalta se on välttämätön osa vesistöjä". Sen puoleen tuo kommentti taita olla yksittäisen, vakiintunen sanan ("välttämätön") vakintuneeseen merkitykseen kohdistuvaa pyörittelyä. Tietysti siinä mielessä lause voi olla huonosti muotoiltu, että jokainenhan (toivon mukaan) ymmärtää (ja se käy tuosta otsikosta ja ingressistäkin ilmi), että että ei se tee sinileviä tarpeettomiksi, jos nykyään myös kasvit tuottavat happea (ja sitä paitsihan itse asiassa ka viherhiukkanen on edelleenkin vain kasvin sisällä endosymbioosissa elävä sinilevä, jos olen oikein ymmärtänyt), koska varmasti sekä se hapen tuotanto, jota kasvit (endosymbioosisasa olevine viherhiukkasineen) että sinilevät tekevät, on yhtä lailla välttämätöntä nykyiselle ekosysteemin tasapainolle. - Siitä en sitten lähde spekuloimaan, häviäisikö elämä, jos sinilevät poistettaisiin, ja vain kasvit jäisivät jäljelle, mutta lulltavasti ainakin ekosysteemille se olisi katastrofi. Maapallon historiassahan kai on sellainenkin vaihe, että koko planeetta jäätiköityi pitkäksi aikaa, mutta elämä säilyi kun jossain maan uumenissa oli säilynyt jotain mikrobeja. Mutta sen varaan tuskin kannattaa laskea. Mutta tässä siis elämä on eri kuin "normaali arkielämä", kun "elämäksi" riittää esim. se, jos maan ummenissa säilyy jotain bakteereja. Jos meillä on täällä päivystävää biologia, jole tulisi Turun Sanomat, niin ihan mukava toki olisi kuulla asiantuntijan kommentti.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 14.51 (EEST)
Urjanhai, puhut täyttä asiaa. Luultavasti ainoa eliö jonka häviämisestä ei ole elämälle haittaa, on se kaksijalkainen otus, jonka aamulla näemme kylpyhuoneen peilistä. --188.67.94.120 7. heinäkuuta 2014 kello 15.56 (EEST)
Sinilevät ovat (lähes?) ainoita vesieliöitä jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmasta, joten niiden häviäminen olisi arvattavasti melkoinen ekokatastrofi. --ML (keskustelu) 14. heinäkuuta 2014 kello 00.08 (EEST)

YLE:n puolueellisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle on ottanut kunnolla kantaa perintöveron puolesta ([3],[4],[5]). Kuinka tällainen kommunistien kannanotto on edes sallittua valtion omistamalle yritykselle? --188.67.15.64 7. heinäkuuta 2014 kello 21.47 (EEST)

Haukut väärää puuta. Yksi professori ja yksi verohallinnon virkamies siinä kertovat näkemyksiään. -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 21.51 (EEST)
Ei ole olemassa puolueetonta mediaa. Vaikka YLE pyrkisi olemaan kuinka puolueeton tahansa, niin silti vähintään se on osa "tiettyä ajatusmaailmaa", mikä Suomessa on maailman mittakaavassa melkoisen vasemmistolainen. Suomi on vasemmistolainen maa. --Hartz (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 21.58 (EEST)
Jos on, ei siitä ainakaan haittaa ole. Tosin meillä on oikeistolainen presidentti, pääministeri, ulkomaankauppaministeri, liikenneministeri, maa- ja metsätalousministeri, elinkeinoministeri, sosiaali- ja terveysministeri, kristillinen sisäministeri, rkp:läinen puolustusministeri, eikä noita vihreitäkään kovin vasemmistolaisina voi pitää. Mutta kyllä Suomi varmaan silti henkisesti on vasemmalla enemmän kuin oikealla: pidetään huolta niistä jotka ei pärjää, pyritään tasa-arvoon jne, jos ne nyt on enemmän vasemmistolaisia arvoja. Ainakaan ne eivät ole oikeistolaisia. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. heinäkuuta 2014 kello 22.11 (EEST)
Relax ja ota rennosti. "En tahdo kuulla yhtään uutista sen Raatikaisen tuutista". -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 22.27 (EEST)
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa tällä hetkellä 58 %:n tienoilla. 'Nuff said. --Hartz (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 22.44 (EEST)
Ja kuten todettua, se on huono mittari yhtään mihinkään :D [6] Iivarius (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 23.24 (EEST)
Ei, vaan se on juuri erinomainen ja ymmärrettävä mittari, josta voidaan päätellä, että yksityisten menojen osuus on 42 %:n tienoilla. Saksassa suhdeluvut ovat suurin piirtein toisin päin, mikä tarkoittaa, että Suomi on huomattavasti vasemmistolaisempi maa kuin Saksa. Toisaalta Saksa on taloudellisesti vahva maa, jossa on matalammat elinkustannukset. --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 08.24 (EEST)
Juuri noin ei voi päätellä, ja täsmälleen siksi, että bruttokansantuote on eri asia kuin julkiset + yksityiset menot. "Luvun toinen ongelma on, että se on kovin helppo ymmärtää väärin. Vaikka julkisiksi luokitellut menot bruttokansantuotteesta ovat 57 prosenttia, se ei tarkoita, että yksityiset menot ovat 43 prosenttia." Iivarius (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 09.13 (EEST)
Joopa joo. BKT on tuossa laskelmassa vain talouden kokonaistuotantoa kuvaava vertailuluku, eikä siinä oteta kantaa siihen mistä BKT muodostuu (kuinka se lasketaan). Jos BKT on vuoden ajalta laskettuna 200 mrd. euroa ja julkiset menot 116 mrd. euroa, tällöin saadaan 58 %. Julkiset menot on rahoitettava "verottamalla", jonka seurauksena kaikkiin hintoihin ilmestyy verojen tuottamaa ylimääräistä ilmaa, mikä nostaa työvoiman hintaa ja romuttaa kuluttajien ostovoiman sekä yritysten kansainvälisen hintakilpailukyvyn. Mistään arvonlisäyksestä ei tarvitse puhua. --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 09.39 (EEST)
Jos jossakin muussa maassa kuin Suuomessa määritellään vasemmistolaisuus ja oikeistolaisuus niin, että tuon muunmaalaisen standardin mukaan "Suomi on vaemmistolainen maa", niin miten tämä jonkun tietyn muun maalainen standardi voi olla yhtään sen oikeampi tai "todempi" kuin oma suomalainen standadrdimme? Vai onko pikemminkin kaikki suhteellista? Ei kai itään maailman maata (suurtakaan) oli se sitten Amerikka, Kiina tai Venäjä, voida ottaa miksikään todellisuuden absoluuttiseksi standardiksi.--Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 00.47 (EEST)
Tai jos johonkin pitää verrata, niin verrataan likimain saman saman elintason maihin likimain samassa kulttuuripiirissä: Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, Hollanti, Sveitsi, Saksa mitä niitä onkaan. --Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 00.56 (EEST)

Suomen pisin mies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuka on Suomen pisin elossa oleva mies?  –Kommentin jätti Jaalei (keskustelu – muokkaukset)

Jos asianomainen ei ole halunnut julkkikseksi, niin vaikea sanoa, ja toisaalta lieneekö tästä edes tilastoa? Tai jos on jotain tarkoitusta varten, niin onko se julkinen?--Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)
Ainakin viisi vuotta vanhan lehtijutun mukaan tämä: [7] --Ville Siliämaa (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 17.11 (EEST)
Sami Eerola.--IA (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 05.58 (EEST)
80-luvun ennätyskirjojen mukaan Suomen pisin elossa oleva mies on Jarne Salmivirta, mutta onkohan hän nyt kuollut, kun hänestä ei löydy Googlella juuri mitään tietoa? Muistaakseni hänen pituudekseen ilmoitettiin selvästi enemmän kuin Eerolan. Jaalei (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 11.56 (EEST)
Suomessa julkaistut Guinnessin ennätyskirjan laitokset sisälsivät muistaakseni runsaasti Suomen ennätyksiä jonnekin 1990-luvun puoliväliin asti (muistaako joku tarkan vuoden?). Sitten ne vähenivät ja jäivät lopulta kokonaan teoksesta pois. Sen myöhemmältä ajalta on ollut vaikea tietää mitään Suomen ennätyksiä. Kyseisen kirjan taso laski myöhemmin kyllä muutenkin aika reippaasti. --Risukarhi (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 12.34 (EEST)

Laser-printteri tekee raitoja kuviin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi. Mulla (musta-valko) laser-printteri tekee raitoja kuviin. Se ei haittaa jos tulostaa tekstiä, mutta kuvat näyttää vähän hassuilta. Raitoja näkyy myös, jos on isompi musta alue. Vien värikasetin eilen liikkeeseen täytettäväksi, mutta raitoja on edelleen. Voikohan se johtua siitä, että kuljetin täytettyä kasettia polkupyörällä ja tärinä aiheutti musteen menon epätasaiseti? Osaisiko joku neuvoa? –Kommentin jätti 87.93.132.209 (keskustelu) ja allekirjoituksen teki Kotivalo (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 10.28 (EEST)

Jos kyse on pystyraidoista, kokeile kallistella värikasettia (tai koko printteriä, jos ei ole iso) muutaman kerran oikealta vasemmalle niin mustejauhe kasetin sisällä tasoittuu. Jos kyse on vaakaraidoista, se lienee merkki muunlaisesta syöttöongelmasta. –Kotivalo (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 10.24 (EEST)
Saattaa olla rumpu mennyt. Rumpu on joko osana värikasettia tai erillinen kasetti. Vaikea sanoa tarkemmin tulostinta tietämättä. --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 11.44 (EEST)

Raidat ovat pystyraitoja. Kallistelin kasettia, mutta raidat tulevat edelleen. Ne tulevat samoille kohdin kuin aiemmin. Tulostin on Samsung ML-1710P. Ilmeisesti siis rumpu on rikki. Kiitos avusta. --188.67.148.146 9. heinäkuuta 2014 kello 16.15 (EEST)

Rumpu on kuluva osa ja voi olla että se on vaan tullut elinkaarensa päähän. Tietenkin saattaa olla niin, että tulostimeen on mennyt jotain roskaa, joka on sitten vaurioittanut rumpua ja tehnyt sen pintaan viirun/viiruja. Niitä ei saa pois. Hiekkaa, hiuksia tai koirankarvoja? -Htm (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 16.28 (EEST)
Rumpu näyttäisi olevan osa värikasettia. Jos samaa kasettia on täytetty useampaan kertaa, niin rumpu on luultavasti lopussa. Jos liikkeessä tiesivät kasettia täyttäessä, että tulostin on tehnyt raitoja, niin ei sitä olisi pitänyt edes ryhtyä täyttämään. Voihan sitä kokeilla putsata paineilmalla, alkoholilla ja jollain nukkaamattomalla kankaalla. --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 16.54 (EEST)

Kesäväsymys?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kysymys ei liity wikipedian kehittämiseen vaan wikipedian kehittämisestä keskustelemiseen. Kun nyt viimein saatiin helteet, ja kun on kesälomakausi, ja kun keskustelut kahvihuoneissa näyttävät iteratiivisesti siirtyvän kohti aina vain pienempiä ja pienempiä nippeleitä, niin olisiko kyseessä nyt meidän harvojen vielä täällä nuokkuvien kesäväsymys? --Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.36 (EEST)

Kyl tynkämerkinnöistä kannattaa luopua ja uudelleenohjata lukijat oikeisiin artikkeleihin, jos url-riville näppäilee. --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.40 (EEST)

Fahrenheit 451[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paperin syttymispiste on vissiin 451 F.

Mutta nyt se on otettu pois.  –Kommentin jätti 188.67.149.190 (keskustelu – muokkaukset)

Suomalaiset käyttävät fahrenheitien sijaan celsiusasteita. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 07.53 (EEST)
Komentilla tarkoitetaan Bradburyn kirjasta artikkelista Fahrenheit 451 poistettua juttua mutta et ole koskaan kuullut kirjasta. --85.76.138.58 11. heinäkuuta 2014 kello 10.15 (EEST) edit 11. heinäkuuta 2014 kello 13.20
Olen lukenut kirjan ja nähnyt siitä tehdyn elokuvan parikin kertaa, mutten silti ymmärrä mikä juttu kirjasta on poistettu. –Kotivalo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.12 (EEST)
Artikkelista oli poistettu väite, että paperin syttymispiste olisi 451 F. Tänään ip-käyttäjä palautti sen tarkemmin muotoiltuna ja lähteistettynä. --Savir (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.23 (EEST)
Ja vääränä. Se on 451 celsiusastetta, kuten toinen mainituista lähteistä kertoo. Korjaan tuon roskan, kunhan tietokoneelle pääsen.85.76.38.1 13. heinäkuuta 2014 kello 10.00 (EEST)
Ei kai siinä enää mitään korjattavaa ole. Toinen lähde ei kuulu asiaan ja sen voisi poistaakin. Muotoilin sen nyt selkeämmin ja laitoin lähteet oikeisiin kohtiin. --Savir (keskustelu) 13. heinäkuuta 2014 kello 10.05 (EEST)
Korjattavaa oli se, että tuosta ei käynyt varsinaisesti selväksi, mikä oikea syttymispiste on. Ensimmäisellä lukukerralla se meni minulta ohi, ja vasta myöhemmin huomasin tuon kuvitteli-sanan. Nyt on selkeästi mainittu myös asian todellinen tila, joten nyt se on mielestäni hyvin. —Aku506 13. heinäkuuta 2014 kello 10.49 (EEST)
Tjaa, miten lienee? Several Internet contrarians claim that Bradbury confused Celsius and Fahrenheit, putting his estimate off by 391 Fahrenheit degrees. They cite as evidence the Handbook of Physical Testing of Paper, which lists paper’s ignition temperature as 450 degrees Celsius. (Wikipedia cites the same source.) It’s not entirely clear how this number was arrived at, but it is an extreme outlier. [8] --Jmk (keskustelu) 13. heinäkuuta 2014 kello 13.50 (EEST)
Tuo paperin fysikaalisen testaamisen käsikirja löytyy myös GoogleBooksista (s. 406) ja se sanoo lukuarvona viskoosipaperille tuon 450 °C, puuvillapaperille 475 °C ja N-metyylidimetyylifosfonopropionamidilla palonestokäsitellylle puuvillapaperille 550 °C. Se tarjoaa näille tuloksille myös viittauksen, mutta valitettavasti GoogleBooks on päättänyt olla esittämättä juuri sitä sivua, jolla nuo lähteet on esitetty, joten ainakaan minä en pääse katsomaan, mitä ne sanovat. --MiPe (wikinät) 13. heinäkuuta 2014 kello 14.05 (EEST)
Paperin itsesyttymislämpötila en-wikin mukaan 218-246C (424-475F). Kyllä se varmaan 451C:ssäkin syttyy :) --Harriv (keskustelu) 13. heinäkuuta 2014 kello 14.03 (EEST)
Juu. Tuo arvo esiintyy muun muassa täällä --MiPe (wikinät) 13. heinäkuuta 2014 kello 14.10 (EEST)

Voiko Marsin pinnan alla olla vettä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin uutisen http://www.techtimes.com/articles/8553/20140616/earth-found-hiding-huge-reservoirs-water-400-miles-below.htm, jonka mukaan tiedemiehet uskovat maapallon pinnan alla olevan kolme kertaa enemmän vettä kuin valtamerissä maapallon pinnalla. Voisiko Marsissa olla vastaavaa? Joskus Marsissa on ollut vettä ja Marsissa on tektonisia laattoja. Mitä jos aurinkotuuli ei puhaltanutkaan Marsin pinnan vesiä avaruuteen, vaan vesi katosi planeetan sisuksiin? Tai vaikka aurinkotuuli olisi puhaltanut vedet pinnalta avaruuteen, niin mitä jos pinnan alle varastoitui vettä ennen kuin niin kävi? --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 17.39 (EEST)

Aivan mahdollista, mutta marsinjäristyksien seismisiä aaltoja lienee tutkittu sen verran vähemmän kuin maanjäristyksten, ettei asiaa voida kuin arvailla. --87.95.22.107 12. heinäkuuta 2014 kello 01.20 (EEST)

puolalalinen tilinumero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

mulla on yksi puolalalinen tilinumero, mutta nettipankki vaatii pankin swift-koodia tai pankin tietoja. pystyykö nää tiedot etsimään tilinumeron avulla netistä?

Kyllä. Puolan osalta: http://www.theswiftcodes.com/poland/ [9]. Eli tuolla olevassa taulukossa se numero joka merkkaa pankkia on tilinumeron kahden ensimmäisen numeron (varmenne) jälkeiset 1-2 numeroa. Mutta jos sinun pitää maksaa jotain Puolaan, kannattaisiko kysyä maksun saajalta? --EsaL-74 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2014 kello 00.53 (EEST)
Erään valtion suurlähetystön sivulla naapurimaassa oli vain ruotsalainen tilinumero, lähetin sähköpostissa pyynnön iban-numerosta ja kuinka ollakaan, tilinro vaihtui pikapuoliin.--RicHard-59 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2014 kello 07.28 (EEST)

Pisin aika ennen pelin julkaisua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Duke Nukem Forever-pelillä nimissään ennätys pisin kehitysaika ennen pelin julkaisua, 15 vuotta (vuosina 1996-2011) vai onko joku toinen ennen 2000 luvun alkua ilmoitettu peli josta on myöhemmin tullut vaporware-ohjelma edelleen suunnitteilla, mutta ei julkaista ainakaan vielä vuosiin?.--62.72.229.12 15. heinäkuuta 2014 kello 19.36 (EEST)

Poliisi ja henkilötiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisilla on käsittääkseni täysi oikeus tarkistaa rikoksesta epäillyn henkilön henkilötiedot kun heidät on tämän epäilyn vuoksi hälytetty paikalle. Jos epäilty henkilö kieltäytyy kertomasta henkilötietojaan tai kertoo väärät henkilötiedot, voi poliisi ottaa henkilön kiinni.

Jos nyt kuitenkin poliisi toteaa että ei tässä mitään rikosta ole tapahtunut ja päästää epäillyn menemään, niin mitä henkilötiedoille tapahtuu? Kuinka kauan poliisi saa ne säilyttää? Poliisi ei käsittääkseni saa kertoa niitä ulkopuolisille ellei henkilöä oikeasti ole pidätetty ja syytetty rikoksesta? 84.253.205.97 21. heinäkuuta 2014 kello 22.14 (EEST)

Mitä tarkoitat säilyttämisellä? Poliisi katsoo ajokorttisi, tarkistaa tietojärjestelmästä onko "hakuja" päällä ja tilanne on ohi. Järjestelmään jää jälki että poliisi NN katsoi henkilön tietoja, tämän tiedon säilyvyydestä en tiedä. --Harriv (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 00.07 (EEST)

Yhteiskuntaluokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otsikon mukainen artikkeli käsittelee aihetta melko yksisilmäisesti vain yhden yhteiskuntaluokan tasolla, toki luoden dualismia vastapariksi, mutta kyllähän yhteiskunnassa on ja on ollut laajempi kirjo eri yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten luokitukseksi mm. yhteiskunnallisen hallinnon saralta. –Kommentin jätti 194.136.235.85 (keskustelu)

Yritin löytää ylläolevasta kysymystä, mutta en löytänyt. --Jmk (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 10.55 (EEST)
Siirrän kommentin artikkelin keskustelusivulle. Täällä sitä ei ole syytä käsitellä. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 11.00 (EEST)
Epäsuora kysymys. --85.76.49.221 23. heinäkuuta 2014 kello 12.32 (EEST)
Epäsuora esto? Iivarius (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 14.43 (EEST)

Wieninleike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen käynyt pari kertaa Itävallassa, ja siellä wieninleike tehdään vasikasta eikä porsaasta niin kuin täällä Suomessa. Onhan se porsaastakin ihan hyvää, mutta mielestäni vasikasta parempaa. Onko täällä Suomessa mitään ravintolaa jossa saa vasikasta tehtyä wieninleikettä? JIP (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 22.23 (EEST)

Tämän mukaan ainakin Elitessä Töölössä tehtiin se vasikasta vuonna 2011. Tsekkaile Helsingin ja muiden isojen kaupunkien huippuravintoloiden menyitä. – Sukulaispoika oli hiljattain virastoharjoittelussa Wienissä ja sanoi, että sielläkin ainakin hänen budjettiinsa mahtuneet wienerleikkeet olivat possua. –Kotivalo (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 22.57 (EEST)
Grilli Toro Pohjois-Tapiolassa Espoossa. --Harriv (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 00.03 (EEST)

Ensimmäisen maailmansodan aloittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi valtio oikeastaan aloitti koko ensimmäisen maailmansodan; Saksa vai Itävalta-Unkari? Ja mikä oli ensimmäisen maailmansodan ensimmäinen ja viimeinen taistelu?--Kruununoksa (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 21.18 (EEST)

Liikekannallepanon aloitti ensimmäisenä Serbia. (Ja myöhemmin samana päivänä Itävalta-Unkari). Ensimmäinen sodanjulistus oli, kun I-U julisti sodan Serbialle. Saksa aloitti liikekannallepanot ja julisti ensimmäisen sotansa vasta parin päivän päästä. Jos taas sodan alku lasketaan ensimmäisen varsinaisen hyökkäyksen perusteella, en nyt äkkseltään osaa sanoa. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon, että 3.8 Saksa hyökkäsi Belgiaan, mutta sodanjulistus tehtiin vasta seuraavana päivänä. Lähde: Lukioaikainen historian moniste. —Aku506 26. heinäkuuta 2014 kello 12.40 (EEST)
Taisteluista löytyy firstworldwar.com ja enkkuwiki. --Vnnen (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 18.15 (EEST)

Auto ilman kääntyviä renkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloin miettiä, kuinka hyvin toimisi auto, jossa renkaat eivät kääntyisikään, vaan suunnansäätely tapahtuisi telaketjuajoneuvojen tapaan renkaiden nopeutta muuttamalla. Mitä ongelmia tämä aiheuttaisi? Parkkeeraus? Kovassa vauhdissa ohjaaminen? Renkaiden kuluminen? —Aku506 28. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)

Tästä seuraisi ainakin renkaiden nopea kuluminen, huono ohjautuminen, huono teho ja renkaiden kirskuminen. Nämä ongelma tunnistettiin jo ennen auton keksimistä ja nykyisenkaltainen ohjausjärjestelmä kehiteltiin jo hevosajoneuvojen aikakaudella (ks. Ackermann-ohjaus). Olka-akseleiden avulla kääntyvien akselien heikkoutena on jäykkää akselia huonompi kantavuus ja sellaisia ajoneuvoja on kyllä olemassa missä koko akseli kääntyy yhtenäisenä, esim. Tamrock Supra. Toinen ohjaustapa on runko-ohjaus. Tela-ajoneuvojen ohjaus on sellainen kuin on käytännön pakosta ja huono mainituista syistä. Varhaisissa panssarivaunuissa ohjaus tapahtui jarruttamalla toista telaa jonka seurauksena oli tehohävikki, mutta tämä on korjattu myöhemmin kehitetyssä caterpillar-ohjauksessa (youtube-video: [10]). --Gwafton (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 19.51 (EEST)
Tätä ns. liukuohjausta käytetään kumipyörilläkin pienkuormaajissa (Bobcatit ja vastaavat). Tästä on ainakin se hyöty, että kone kääntyy hyvin ketterästi, jopa paikallaan. Haittana on että renkaat tosiaan liukuvat maata vasten; kuluttaa renkaita, kuluttaa maata, eikä tosiaankaan sovellu suurella nopeudella ajamiseen. --Jmk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 20.08 (EEST)