Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

DVD-editori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietäisikö joku ilmaisen ja helppokäyttöisen DVD-editorin? Minun pitäisi leikata yksi filmi puoliksi (sisältää kaksi balettiesitystä, josita tahtoisin vain toisen; yhdessä eivät mahdu yksikerroksiselle DVD:lle) ja lisätä toiseen kohtaustunnisteet (DVD:llä on kyllä kohtausvalikko, mutta kun filmin pyöriessä painaa seuraavaan kohtaukseen, filmi hyppää suoraan loppuun/DVD-valikkoon). --87.93.30.6 7. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)

Katso täältä.--RicHard-59 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 09.52 (EET)

Kysymys Suomen presidentin veto-oikeudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentin veto-oikeus oli jo ennen vuoden 2000 perustuslakia vain lykkäävä. Mutta oliko se nykyistä merkittävämpi siten, että vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen eduskunta saattoi käsitellä presidentin hylkäämän lain uudelleen? Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.14 (EET)

Suomen Hallitusmuoto 19 §. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.26 (EET)
Meneekö se nykyään niin, että eduskunta voi käsitellä sen uudelleen jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja? Jos vastaus on kyllä, kannattaa luultavasti artikkeliin Suomen tasavallan presidentti lisätä tieto tuosta muutoksesta. Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.34 (EET)
Ennen Suomen presidentillä oli valtaoikeuksia kuin valtakunnankanslerilla ja Urho Kekkonen hajotti esimerkiksi Suomen laillisen hallituksen, kun se oli hänen mielestään tarpeellista. Kekkosta seurannut presidentti Mauno Koivisto kuitenkin riisui presidentiltä valtaoikeudet heti kun oli saanut valmisteltua asiakirjat Suomen liittämiseksi EU:hun ja eurovaluuttaan. Koiviston jälkeen presidentit, kuten Tarja Halonen ja nykyinen Sauli Niinistö, ovat sitten olleet seremoniamestareita tai impotentteja. Sehän olisi kauhukuva, jos Suomeen valittaisiin presidentti, joka haluaisi EU:sta ja eurosta eroon ja käytännössä sen vuoksi Suomen presidentillä ei ole enää valtaoikeuksia, jotta tuo kauhukuva ei toteutuisi. Presidentin valtaoikeuksien riisuminen on siten ollut aivan tietoinen juttu ja ehkä hyväkin juttu, riippuu kuka asiaa tarkastelee. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Mitä käytänöllisiä oikeuksia Suomen presidentillä sitten on? Muistan lukeneeni että Ruotsin kuninkaalla ei ole enää mitään oikeuksia, asema on puhtaasti seremoniallinen. Kun nykyinen Ruotsin kuningas meni eräällä valtiovierailulla esittämään mielipiteensä poliittisesta kysymyksestä, siitä nousi hirveä skandaali. Iso-Britannian kuningattaren asema on melko pitkälle myös seremoniallinen, mutta hän saa sentään tehdä jotain. Mitä oikeuksia siis Suomen presidentillä ja Iso-Britannian kuningattarella on? JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.32 (EET)
Iso-Britannian kuningatar ymmärtääkseni periaatteessa omistaa ainakin kaikki Iso-Britannian ja Kanadan maat ja siten Iso-Britannian kuningatar Elizabeth on "maailman suurin maanomistaja". Suomen presidentti on ainakin Suomen asevoimien ylipäällikkö. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.17 (EET)
Ison-Britannian monarkki on maansa asevoimien ylipäällikkö, hänellä on veto-oikeus (käsittääkseni ei vain lykkäävä kuten Suomen presidentillä) ja oikeus valita ministerit, mutta Elisabet II on käyttänyt viimeksi mainittua oikeutta vain sellaisten parlamenttivaalien jälkeen, joissa mikään puolue ei ole saanut yli puolta äänistä (se on briteissä harvinaista) eikä tällöinkään muiden ministerien kuin pääministerin osalta. Huomautan, että Suomen asevoimista on asiallisempaa käyttää nimeä Puolustusvoimat. Jaalei (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 14.48 (EET)

»Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota ja valita pääministeri. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta.»
(Yhdistynyt kuningaskunta#Politiikka)

--SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 29. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)

Miten kauan ihminen voi olla ilman seuraa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko tuota testattu tieteellisesti? Siis että milloin alkaa nuppi tutista? Suomessa oli joskus kuritushuonetta rangaistuksena ja se oli eristyksissä olemista. Elokuvassa Cast Away päähenkilö keksii lentopallosta itselleen juttuseuraa. --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 18.20 (EET)

Tämä riippuu täysin ihmisestä. Monet askeetikot tai erakot saattavat viettää valtaosan elämästään tarkoituksellisesti eristyksessä muista ihmisistä, vaikka heillä saattaa toki tällöinkin olla esim. Jumala seuranaan. Luulen, että toisille ihmisille jo ajatus eristykseen joutumisesta voi tuottaa fyysistä pahoinvointia. --188.67.82.93 18. tammikuuta 2015 kello 20.39 (EET)
Nythän vasta hiljattain löydettiin muistaakseni Mainesta Yhdysvalloista metsässä asunut mies joka oli lähtenyt sivistyksen parista vuonna 1986 ja puhunut viimeksi toiselle ihmiselle 1990-luvun puolivälissä polulla lenkkeilijään törmättyään. Eli siis sellainen 25 vuotta ilman ihmiskontaktia ja ilmeisesti nuppi ihan kunnossa kun jäi poliisin haaviin (oli elättänyt itsensä varastamalla kaiken tarvitsemansa paikallisten kodeista näiden ollessa poissa). --80.223.182.219 6. helmikuuta 2015 kello 22.06 (EET)
en:Christopher Thomas Knight – Haltiamieli 7. helmikuuta 2015 kello 01.20 (EET)

Ylöjärvi-niminen järvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Ylöjärvellä Ylöjärvi-niminen järvi? Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.43 (EET)

Ei taida olla. Järviwiki esittelee kunnan ja sen 394 järveä mutta hakusana ei tuota Ylöjärvi-nimistä järveä. --85.76.176.225 22. tammikuuta 2015 kello 04.18 (EET)
Ei ainakaan Kansalaisen Karttapaikan mukaan.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 04.56 (EET)
Mistä Ylöjärven nimi sitten on tullut? Onko siellä ennen ollut Ylöjärvi-niminen järvi? Nurmijärvi sai nimensä Nurmijärvestä, joka 1900-luvulla kuivattiin, onko Ylöjärvi vastaava tapaus? Jaalei (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 06.38 (EET)
Täällä on Ylöjärven historiaa. Tutustu osioon "Seurakunta ja kunta", sieltä ehkä löytyy vinkki Peräkunnan nykyiselle nimelle.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.10 (EET)
Yhtäkkisellä "nim"-haulla tuolla sivulla ei puhuta Ylöjärven nimestä. Nimi voi viitata siihen, että se on jostain suunnasta katsoen ollut jonkun järven, ehkä Näsijärven, "yläpuolella" tms. Tai sana on alun perin ollut jokin hieman Ylöjärveä muistuttava, tarkoittanut mitä lie, ja muotoutunut vähitellen äänneasultaan nykysuomenkielen sanojen mukaiseksi. Ja useinhan paikannimet ovat niin vanhoja, että kukaan ei tiedä alkuperää. Muistan lukeneeni Päijänteen nimestä, että kukaan ei edes tiedä mitä kieltä se on alun perin ollut, saati mitä se on tarkoittanut. –Kotivalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.28 (EET)
Ylöjärven kappeliseurakunnan entinen nimi oli Peräkunnan seurakunta johtuen siitä, että muinoin Pirkkalasta katsottuna nykyinen kunta oli "takamaata". Ajatus siitä, että Ylöjärvi sijaitsee johonkin vesistöön nähden yläjuoksulla tai järveä ylempänä on yksi nimen syntymahdollisuus. Ehkä Peräkuntaa pidettiin liian junttimaisena nimenä. --Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.29 (EET)
Suomalaisessa paikannimikirjassa on joidenkin muttei kaikkien paikannimien selityksiä. Eräitä kunnannimiä muistan siellä selitetyn.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 11.13 (EET)
Jep. Onhan olemasssa (jostain syystä vieläkin) Utajärvi-niminen kuntakin.. Ehdotan, että Käyttäjä:Urjanhai tekee meille artikkelin oudoista nykyisistä ja entisistä kunnannnimistä, jotka eivät oikein merkitse mitään järkevää. Nimeä en nyt keksi. --Höyhens (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 01.06 (EET)

Selma Tuomisen iän vahvistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selma Tuominen on ollut Suomen vanhin ihminen jo yli 4 vuotta. Miksi tämä ikäihmisiä tutkiva järjestö Gerontoly Research Group eli GRG ei ole vielä vahvistanut Tuomisen ikää vaikka hän on jo yli 111 vuotias? Olen kuullut että todisteeksi iästä vaaditaan syntymätodistus, aviotodistus tai vanha valokuva, joka todistaa että henkilö on ollut elossa silloin kun kuva on otettu. Vanha passi ei kelpaa todisteeksi. Onko Tuomisen omaiset näyttäneet yhtäkään edellä mainituista todisteeksi?--62.72.228.251 24. tammikuuta 2015 kello 12.34 (EET)

Nuo kai koskevat maita, joissa ei ole nykyaikaista väestökirjanpitoa. Suomessahan kaikki ovat olleet väestörekisterikeskusen tietojärjestelmissä jo 1960-luvulta, ja sitä ennenkin väestökirjanpito on ollut varsin tarkkaa. Kirkkoherranvirastostahan niitä todistuksia saa. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)
Suomen ja Ruotsin väestökirjanpidot lienevät maailman huippua, erityisesti 1900-luvun alkupuolella verrattuna muuhun maailmaan. Kirkonkirjoja pidettiin pieteetillä. Samaa ei voi sanoa kaikista maailman maista. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.55 (EET)

Suomessa alle 100 vuoden ikäiset kirkonkirjat ja muut dokumentit eivät ole julkisia, joten GRG:llä tai suomalaisilla harrastajilla ei ole mahdollisuutta Selman iän vahvistamiseen ilman hänen tai hänen läheistensä myötävaikutusta. Olen itse kaivanut GRG:lle suomalaisia dokumentteja eräästä vanhemmasta tapauksesta, jossa ne ovat jo julkisesti saatavilla ja he ovat luonnollisesti kiinnostuneita myös Selma Tuomisesta. --88.113.6.13 4. helmikuuta 2015 kello 10.55 (EET)

Maailman suurin sisämaakaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman suurin sisämaakaupunki? Jaalei (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.49 (EET)

Delhi Intiassa, Mexico City Meksikossa tai Peking Kiinassa. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.54 (EET)
Näistä varmaan Delhi, sillä kaupungissa asunee tilastoitu väestö + tilastoimaton väestö, siinä missä Meksikossa ja Kiinassa lienee paremmat tilastot ja viralliset väkiluvut kertovat realistisemmin asukasmääristä. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Määrittelykysymys. Chongqing on Kiinan suurin kaupunki, ja todnäk suurempi kuin Delhi. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 02.38 (EET)

Tarkistapa Chongqingin pinta-ala ja että kuinka iso osa sen asukkaista on maaseudun asukkaita tosiasiassa. Tuo taitaa olla pinta-alaltaan maailman suurin kaupunki ja sen rajojen sisälle kuuluu paljon maaseutua. --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 02.47 (EET)
Kuten sanoin, määrittelykysymys. Enkku-wikistä löytyy ihan mielenkiintoinen artikkeli World's largest cities. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Kananmunan pilaantuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen alkanut karpata ja kananmunat ovat osana ruokavaliota. Ostan kananmunia isoissa pakkauksissa ja minua kiinnostaa miten nopeasti ne pilaantuvat, jos ostan niitä kerralla enemmän. Kananmunia voi säilyttää huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Onko säilymisen kannalta mitään väliä? Säilyykö kananmunat pidempään jääkaapissa kylmässä? Mistä sen tietää, jos kananmuna on pilaantunut? Mikä niissä kananmunissa ikään kuin pilaantuu ja miten? Muuttuuko maku tai haju jotenkin? En ole koskaan törmännyt pilaantuneeseen kananmunaan, joten olen asiassa ihan keltanokka. Onko kananmunaa turvallista säilyttää jääkaapissa vaikka kaksi tai kolme kuukautta, ja syödä sitten sen jälkeen? Liha, kala ja maito tietysti pilaantuu, mutta mitenkäs nämä kananmunat? --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.00 (EET)

Jos pistät kananmunan veteen ja se kelluu niin se on pilaantunut. Sama juttu jos se haisee tai on muuten epäilyttävä. [1] --Zache (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)
Tuopa näppärää. Tosiaan kananmunan sisällehän ei näe rikkomatta kuorta! Eikä kai mitenkään voi ehjä kananmuna haista? Kuoriutumaan noista ei kai mikään pääse, vaikka ehtisi kananmuna olla pidempäänkin... --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 18.07 (EET)
Kuoriutuminen vaatii hautomista, joka tarkoittaa samaa kuin lämpö: Kana istuu munan päällä, tai sama saadaan aikaan koneellisesti hautomakoneeessa. --Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)
Kana munii ilman kukkoakin, joten ei niistä mitään kuoriudu (elleivät sitten ole jostain luomumunalasta jossa kukko päässyt toteuttamaan itseään). --Anr (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 23.13 (EET)
No, itse olen joskus syönyt puoli paketillista kananmunia, joiden parasta ennen -päiväys oli tullut vastaan vähintään kolme kuukautta syöntihetkeä aiemmin ja joita oli säilytetty oston jälkeen jääkaapissa. Mitään epäilyttävää en niissä keittämisen ja kuorimisen jälkeen havainnut, joten surutta suolan kanssa pistelin menemään, maku oli hyvä, ja mitään oireita en saanut. –Ejs-80 27. tammikuuta 2015 kello 19.28 (EET)
Viileässä säilytettynä muna säilyy puolisen vuotta. Parasta ennen (vai onko se munissa viimenen kp.) tulee viranomaismääräyksistä. (muistaakseni 3 viikkoa muninnasta.)--EsaL-74 (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 17.59 (EET)
Toinen vanha kansanomainen vinkki, että jos kananmuna hölskyy, niin silloin se myös on pilaantunut (se olikin näköjään jo tuossa Zachen linkissä, ja siellä oli vielä kolmaskin). Ja jos niitä käsittelee muuuten kuin keitettyinä, eli rikkomalla, niin kannattaa rikkoa yksi kerrallaan. Jääkaapissa ne säilyvät kai aika pitkään vaikka eivät tietysti ikuisesti sielläkään.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 19.48 (EET)
Ja jääkaapissa säilytettäessä munia pitäisi säilyttää perällä eikä ovessa. [2]Ejs-80 27. tammikuuta 2015 kello 20.08 (EET)
Voihan niistä tehdä vaikka tuhatvuotisia munia. (Artikkelia ei vielä ole)--RicHard-59 (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 18.32 (EET)

Vinkki: Retkelle lähdettäessä tai muutenkin kananmunat kannattaa laittaa vesilasiin, jossa ne säilyvät hyvin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 20.27 (EET)

Parodiamusiikki ja tekijänoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutuvatko parodiamusiikin tekijät maksamaan tekijänoikeusmaksuja niille musiikkikappaleiden tekijöille, joiden kappaleita parodioivat? Jaalei (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 05.49 (EET)

Tekijänoikeudet koskevat lähinnä sävellyksiä ja sanoituksia, eli riippuu siitä onko sävellystä tai sanoitusta tai niiden osia käytetty sellaisenaan. Toisinaan parodiat on luotu samankaltaiseksi käyttäen esimerkiksi samanlaista saundimaailmaa. --37.33.236.2 29. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Eikö näissä sanoitus ole vedetty uusiksi, mutta sävellys on sama, ainakin likipitäen? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.21 (EET)
Toki ja levytyksiin tarvitsevat luvan tekijänoikeuksien haltijalta. Muuten käy niin kuin Eläkeläisten Speed of Soundille:[3] --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
Vain sävellyksen käyttöön tarvitaan lupa, vai? Ei sanoihin, kun sanat on tehty uusiksi (omasta päästä keksitty)? Mitäköhän jos soittaa sävelen itse soittimin, eikä ota sitä suoraan aikaisemmalta levytykseltä kopioiden? Jos sähkökitaran sijaan soittaa akustisella kitaralla? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.47 (EET)
Jos keksit itse sävelen ja kirjoitat uudet sanat, niin lupaa ei tarvita keneltäkään. --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.54 (EET)
Vaikka sävellyksen soittaisi eri soittimella, se on edelleen sama sävellys. Uudelleensovituksesta voidaan puhua, jos vaikkapa alkujaan trion soittama kappale soitetaankin big bandin voimin ja soittimille kehitellään vaihtoehtoisia säestysmelodioita, mutta kappaleen perusmelodiat on silti tunnistettavissa, eli sävellys on sama. Parodiakappaleissa on lähioikeuksien vuoksi lähes aina myös uudelleensoitettu tausta, vaikka se soitoltaan ja saundeiltaan kuulostaisi alkuperäiseltä. --37.33.50.165 29. tammikuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Asikkala kartalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime päivinä paikannimi Asikkala on kantautunut korviini parikin kertaa ja nyt aloin etsiä sitä kartalta. Vaan sitä ei löydä kartalta, vaikka kuinka katselisi karttaa ja hokisi itsekseen Asikkala, Asikkala, Asikkala. Laitoin sitten hakuun, että Asikkala ja se vei paikkaan Vääksy, joka sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella? Vääksykö on Asikkalaa? Ja Asikkalalla ei ole mitään omaa keskustaa? Mitään kuntaliitosta ei liene tehty? Onkohan Suomen kuntien joukossa erikoisuus? Edit: Sanotaan nyt vielä, että ihmiset sanovat olevansa kotoisin Asikkalaista, vaikka sitä ei löydy kartalta. Yleensä sanotaan sellaisen paikan nimi, joka on löydettävissä. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.12 (EET)

Suomessa on monia muitakin kuntia, joiden keskustaajama tunnetaan vanhastaan omalla nimellään. Luumäellä Taavetti, Vihdissä Nummela, Kokemäellä Tulkkila ainakin tulevat mieleen. –Kotivalo (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.17 (EET)
@Hartz: Onhan Asikkala-artikkelissakin kartta, johon kunta on ainakin mielestäni merkitty jokseenkin selkeästi. Mikä siis on hukassa? Ja esim. Suomussalmen keskustaajama on Ämmänsaari. --Geohakkeri (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
Löytyy se tuolta kartalta ja onhan siis kunta olemassa. Tavallisella kartalla lukee kuitenkin vain Vääksy, eikä Asikkalaa siis ole mainittu kaupunkina tai vastaavana lainkaan. Kuntia ei nääs mainita tavallisilla kartoilla -- vain kaupungit ja muut paikannimet. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)
En tiedä mitä karttaa olet katsonut, mutta "tavallinen" ja virallinen kartta löytyy osoitteesta [4] (maasto- ja peruskartta) ja siellä on kyllä ihan kartassa merkitty kaikki kunnat kuten Asikkala. –Makele-90 (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)
Vastaavia tapauksia on varmaankin kymmeniä (ja toinen mokoma tulkinnanvaraisia/väärä käsitys levinnyt hyvin laajalle). Nämä pitää vaan tietää/jättää tietämättä yleistiedolla. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.29 (EET)
Voisiko näistä tehdä artikkelin Luettelo Suomen kunnista, joiden keskustaajama ei vastaa kunnan nimeä? --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)
Noita on liikaa luetteloksi. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.38 (EET)
Iteasiassa tästä saadaan ihan kiinnostava pohdinta kun vähän rajataan tuota Hartzin aluperäistä huomiota: eli kunnat, joiden kunnan nimellä ei löydy kunnasta 1) rekisterikylää +2) kirkonkylää +3) taajamaa. Eli kaikki kolme kohtaa pitää täyttyä. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.38 (EET)
Eikö "~ei pääasiallisena keskuksena" riitä? Ei kai millään 50-100 asukkaan kylillä väliä? Esim. Asikkalassa Vääksy taitaa olla pääasiallinen keskus, ei Asikkala (jota ei ole lainkaan). --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)
Ei mitään järkeä tuollaisessa luettelossa. Tuohon tulee suurinpiirtein kaikki radanvarren kunnat, joissa rautatietä ei ole vartavasten vedetty kirkonkylän kautta. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.46 (EET)

Kysely Wanhojen tansseista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaan 20 tanssin askeleet:

  1. Poloneesi
  2. Wienervalssi
  3. La Chaconne
  4. Cicapo
  5. Pas d'Espagne
  6. Pompadour
  7. Avaustanssi
  8. Virginia Reel
  9. Tango
  10. Lambeth Walk
  11. Mignon
  12. Kehruuvalssi
  13. Pas de Quatre
  14. Wengerka
  15. Do-Sa-Do Mixer
  16. Fireman's Dance
  17. Seemslike
  18. Jiffy Mixer
  19. Helsinki-valssi
  20. Masurkka

Onko jokin näistä tansseista tuttu teille ja muistatteko mitä tansseja itse olette tanssineet Wanhojen tansseissa? Itselläni ovat 8 ensimmäistä.--85.76.82.45 29. tammikuuta 2015 kello 16.48 (EET)

Masurkka ja Wengerka näyttävät tutuilta. Lisäksi meillä on jokin Krakowiak, Kreuz-polkka ja Varsovienne. Vaikein on kaiketi tuo varsovienne, mikä lieneekään.--85.76.42.200 31. tammikuuta 2015 kello 12.13 (EET)

Cicapo ja Avaustanssi muistuvat heti ensimmäisenä mieleen. Kyllä niitä muitakin oli. --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.45 (EET)AHAVAA

Aikamatkaaja 1960-luvun Suomeen, mitä vinkkejä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumisadetta katsellessani rupesin miettimään, mitä erilaisia käytännön pikkuseikkoja pitäisi ottaa huomioon, jos 1960-luvun Suomeen pitäisi lähettää aikamatkaaja rakentamaan peitehenkilöllisyyttä ja mahdollista tukikohtaa myöhemmille tulijoille. Millaisia arjen ongelmia hän kohtaisi? Aloitan muutamalla omalla yksinkertaisella ajatuksella:

  • Kaikki maksetaan lähinnä käteisellä ja on muistettava, että uutta rahaa saa vain pankin konttoreista niiden aukioloaikoina. Rahaa pitäisi ottaa mukaan seteleinä. Kultakorujen myyminen saattaisi herättää epäilyksiä.
  • 2010-luvun tekniikalla olisi helppo väärentää matkaan mukaan kaikki tarvittavat asiapaperit (työtodistukset, koulutodistukset, passi) – vai olisiko?
  • Yksin matkalle lähtijän pitäisi olla valkoihoinen kirjakieltä puhuva mies, jotta hän pystyy helposti toimimaan yksinään joka puolella maata.
  • Hänen pitäisi ennalta opetella joku ammatti, joka olisi tavallinen 1960-luvulla. Kirjoituskoneen käyttö pitäisi kenties opetella, samoin kaukopuheluiden tilaaminen, jos toimistotyöntekijäksi aikoo. Autoilua pitäisi opetella 1960-luvun autolla ensin pari päivää ennen matkaa.
  • Olisi käytävä jonkinlainen pitkä käytös- ja mielenhallintakurssi, jotta ei käyttäyttyisi oudosti tai paljastaneeksi tulevaisuutta. Ei mitään moikkailuja vaan päivää ja näkemiin. Vaatteita kannattaisi ottaa mukaan vain yksi puku ja takki ja ostaa kaikki muut vasta perillä.

Joku kaipaili Wikipediaan vähän kevyempiä keskusteluja, joten tämä voisi olla hauska ajatusleikki viikonlopun ratoksi. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 13.58 (EET)

Voisi olla turvallisempaa nimenomaan opetella jotain murretta, ja sitten mennä Vaasaan puhuen savonmurretta tai päinvastoin. Kiakki lipsahdukset menisivät toispaikkakuntalaisuuden tiliin, sillä alueelliset erot olivat tuohon aikaan suurempia. Kaunokirjoitusharjoitukset voisivat olla haastavia, samoin laskutikku. Luokkayhteiskunnan käyttäytymissäännöt pitäisi myös hallita, ketä teititellään, ja nöyryys ylempien edessä. --Tappinen (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 14.11 (EET)
Tuo on kuitenkin niin lähimenneisyyttä, että olisko siinä mitään eroa: kaikki on muuttunut vähitellen ja huomaamatta. Mitään kovin olennaista eroa tuskin olisi. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 14.25 (EET)
Sopisi paremmin omaan blogiin tällaiset aivopierut ja jonninjoutavuudet. Tämä lienee jopa pointtaamista. Tällä sivulla on tarkoitus kysyä tietokilpailutyyppisiä kysymyksiä, jotain faktoja tai ihmetellä ääneen jotain, että pitääkö todella paikkansa. Tätä sivua ei ole varmaankaan tarkoitettu hypoteettisten ajatusleikkikysymysten esittämistä varten. Kysyykö seuraavaksi joku, että jos "aamulla heräisin Marsista, kun yöllä minut olisi kaapattu... että tarvitsisinko avaruuspuvun ja aurinkovoidetta, siis siellä Marsissa?" Toisaalta palsta on "kysy vapaasti", joten kai saa kysyä vapaasti (mitä vaan)? Että olkoon. Kysymyksiähän maailmaan mahtuu.
1960-luvun Suomeen kannattaisi varmaan ottaa mukaan oikeanlaisia, ajankohdan mukaisia seteleitä. Niillä maksamalla saisi sitten kolikoita vaihtorahana. Setelit on varmasti helppo väärentää verrattuna nykyisiin. Nuoren naisen kannattaisi hallita oikea hiustyyli ja korsetin käyttö. Vaatteet ja hiukset antavat oikeanlaisen vaikutelman. Käytettyjen sanojen täytyy olla myös vanhoja ja oikeanlaisia aikaan nähden. Tuotteiden nimien täytyy olla niitä sen aikakauden oikeita ja negridi on neekeri. Nainen ei saa mennä yksin baariin tai ravintolaan, ravintolassa on tilattava juomien kanssa myös ruokaa eikä siis pelkkiä juomia voi saada. Kondomit ja ehkäisypillerit voi unohtaa. Kannattaa puhua tuberkkeleista ja puhua siskosta, jolla on lapsihalvaus. --Hartz (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 14.55 (EET)
Veikkaisin, että seteleiden väärentäminen olisi hyvin vaikeaa. Tuohon aikaan seteleitä hiplattiin ja katseltiin tarkasti, ja pienikin haptinen tai olfaktorinen poikkeama voisi käräyttää aikamatkaajan. Muita asiakirjoja voisi helpommin väärentää kellastuneelle vesileimapaperille (Jyväskylä Linen Bank) kirpputorilta saatavalla konekirjoituskoneella. Lomakkeiden kohopainokuviota ei pysty väärentämään tulostimella, pitäisi mennä Stundarsin toimivaan kirjapainomuseoon Vaasan lähellä. Ennen matkaa kannattaisi viettää muutama viikko Viron maaseudulla virikkeitä keräämässä, sieltä löytää vielä hyvin samanlaista elämää ja jopa samanlaisia tuoksuja ja hajuja joita muistaa lapsuudestaan. –Kotivalo (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 15.04 (EET)
Virolaiset naiset eivät ole niin huoristuneita. Ja Viron maaseudulla ei asu naapureina mustia miehiä, joihin vapautuneet naiset haksahtaisivat. Elämä on siis pysynyt Viron maaseudulla samanlaisena ja ehkä kunnollisena. Vanhoillisena ja arvokkaana, ei lainkaan villinä ja irvokkaana. --Hartz (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 15.20 (EET)
Tässäkö KT Hartz avoimesti kutsuu muita-kuin-virolaisia naisia huoristuneiksi ja osoittaa huoltaan siitä, että "vapautuneet" naiset virolaisen maaseudun ulkopuolella "haksahtavat" naapurin mustiin miehiin?! --Pitke (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 17.38 (EET)
En kai mitään sellaista?! Siis kai hairahtaa eikä haksahda? Ei kaikkialla naiset ole huoristuneita Viron maaseudun ulkopuolellakaan. Sehän on yleislänsimainen ilmiö, joka koskettaa länsimaita tietysti enemmän kuin esim. Viroa ja Venäjää. Yleisempää se on kaupungeissa kuin maaseudulla. 1960-luku oli tietenkin erilaista ja rodut eivät sekoittuneet, tai jos sekoittui, niin lapsi ei ollut paitsi mulatti vaan myös äpärä. No, on rotujen sekoittuminen vieläkin tabu. --Hartz (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 21.10 (EET)
Seteleiden väärentäminen olisi valtava riski. Itse ajattelen, että aikamatkaajan täytyisi olla kuin vieraaseen yhteiskuntaan soluttautuva vakooja, mahdollisimman huomaamaton, väritön ja mauton. Siksi kirjakieli (ei mitään täydellistä "Nilsiän murretta", koska huoneeseen voi aina tulla oikea nilsiäläinen, joka rupiaa tenttaamahan, missä sie koulus kävit, tunnekkonää Möttösen). On otettava huomioon, että minun ymmärtääkseni Suomi oli huomattava yhtenäiskulttuurin kontrolliyhteiskunta. Poliisille näytettiin talonkirjat kaupungeissa, jolloin poliisi teoriassa sai tietoonsa kaikki asuntoihin muuttaneet henkilöt, ja oudot propellipäät kiinnittäisivät Komisario Palmun huomion melko nopeasti jopa suuressa kaupungissa. Kerttu Nuortevaakin epäiltiin artikkelin mukaan hetimiten desantiksi. Aikamatkaajalle pitäisi kenties kehittää jonkinlainen sotavamma (kranaatinsirpale päässä), jolla voisi selittää osan kummallisesta käytöksestä, joka väistämättä kiinnittäisi ihmisten huomion. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 22.25 (EET)
Paljon vaivaa säästyy, jos aikamatkaajaksi valitaan sen ikäinen henkilö, joka on elänyt jo 1960-luvulla. Hän pystyisi omasta muistista palauttamaan mieleensä paljon asioita ja pärjäisi helpommin. Mahdollisten kysymysten varalta henkilölle pitäisi tietysti luoda valemenneisyys, joka ulottuisi sitten jo 1900-luvun alkuvuosikymmenille jne. --Risukarhi (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 21.24 (EET)
Jos tehtävänä olisi toimia maakunnissa, helsinkiläisyys ja kirja- tai pikemminkin televisiokieli olisi varminta. Hesalaisia näkyi siellä niin harvoin, ja heillä olivat autot ja vaatteet yleensä hyvin erilaisia kuin paikallisilla. Helsinkiläisyydellä voisi selittää monta omituista tapaa. Jos missio olisi liikkua Helsingissä, voisi harkita amerikansuomalaista identiteettiä, joka nykysuomalaisen englannintaidolla menisi helposti täydestä. –Kotivalo (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 23.07 (EET)
Juuri noin, olen elänyt ko. vuosikymmenellä ja ihan täysin samalla tavoin silloin katsottiin televisiota, luettiin sanomalehtiä ja ostettiin karamellia kaupasta ja ajettiin autolla. Sähkö ja sisävessakin oli.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 00.37 (EET)
Asiasta saisi empiiristä tietoa parhaiten ehkä ajatellen pitkään koomassa olleita henkilöitä. Heitä on tutkittu. En tiedä tutkimustietotuloksia, kun en ole ollut kovin kiinnostunut. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 00.09 (EET)

Veikkauksen Afrikan Tähti arpa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minä vuosina Suomessa myytiin noita Veikkauksen Afrikan Tähti arpoja, joissa piti raaputtaa kolme Afrikan Tähteä saadakseen päävoiton, joka oli muistaakseni 350 000 markkaa. Kuinka usein kyseiestä arvasta voitettiin pieniä ja isoja voittoja?--85.134.25.113 2. helmikuuta 2015 kello 10.41 (EET)

  • Afrikan Tähti arpaa myytiin Suomessa vuosina 1998-2001. Päävoitto oli 50 000 markkaa eikä 350 000. Arpa vedettiin pois myynnistä sopimuskiistojen takia. Arvan hinta oli 20 markkaa.--Kruununoksa (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.05 (EET)

Lasin jalan leikkaaminen ja poraaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Millaisen tahon puoleen kannattaisi kääntyä kun haluaisin kolmen paksujalkaisen lasin jalat irrotettua ja reiän porattua jalan poistokohtaan? --Pitke (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 13.43 (EET)

Lasitusliikkeillä voisi olla työkaluja tuohon, mutta onkohan sellaisia pikkuverstaita enää missään olemassa, jotka lähtee tekemään käsityötä. Etsi netistä kotipaikan lasitusliikkeet ja kysy. --Eb2t (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 13.46 (EET)
En tiedä missä päin asut, mutta Riihimäen seudulta ja muilta entisiltä tai nykyisiltä lasitehdaspaikkakunnilta löytyy osaajia. Kristallihiomoissa ainakin osataan työstää lasiesineitä. Lasitusliikkeet ovat erikoistuneet enemmänkin tasolasiin. –Kotivalo (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 13.48 (EET)
Kyllä toki, mutta sanoinkin että "Lasitusliikkeillä voisi olla työkaluja tuohon", ja haluan korostaa sanaa "voisi". Kun lasitehtaita ja varsinkaan kristallihiomoja ei ole kovin tiheässä, en arvannut sellaisia ehdottaa. --Eb2t (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 08.32 (EET)
En mitenkään pyrkinyt vähättelemään kommenttiasi vaan täydentämään sitä. Paikallisesta lasitusliikkeestä minäkin ensimmäisenä kysyisin. –Kotivalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.11 (EET)
Kiitos tarkennuksesta. Tietämykseni vähättelyksi sen tulkitsin :) --Eb2t (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.15 (EET)
Itse asiassa kirjoitin tekstin päällekkäismuokkauksena sinun tekstiäsi näkemättä, mutta tuon tasolasivirkkeen taisin lisätä vasta päällekkäismuokkausrumban (jolta muuten paljolti välttyy kun muistaa kopioida oman kommenttinsa tietokoneen välimuistiin ennen kuin yrittää tallentaa sitä) yhteydessä. –Kotivalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.23 (EET)
Turha kopioida, ei se teksti häviä mihinkään päällekkäismuokkauksessa, vaan kun rullaat näyttöä, alalaidassa on sinun tekstisi, josta voit kopioida ylhäällä olevaan muokkausruutuun. Kahvihuoneessa on vaan ikävää, ettei silloin tule muokkaushistoriaan keskustelun väliotsikkoa, mutta se on taas noiden tekniikan puolen tehtäviä, että sekin joskus saataisiin. --Eb2t (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 19.22 (EET)
Tiedetään. –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 19.45 (EET)
Puhalluslampulla tai kovajuottamisen välineillä saat varmasti koko jalan katki tai sulatettua kokonaan ja varmasti saat tehtyä haluamasi kaltaisen reiän kuumentamalla esim. näillä välineillä haluamasi paksuisen terästangon (ei haittaa vaikka olisi ontto sisältä, mutta varmaan paras kynän kärjen muotoinen, terävä ei-ontto, jota pyörittää kohdassa johon halutaan reikä) hehkuvan kuumaksi ja painamalla tangolla läpi lasista haluamastasi kohdasta. Siis jollain kuumennetulla piikillä vain läpi. Lasin sulamispiste taitaa olla noin 700 celsiusastetta. Puhalluslampulla saa jo 1300 celsiusastetta. Ainoa mitä pelkäisin on äkillinen lämpölaajeneminen mikä voi halkaista lasin. --Hartz (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.26 (EET)
Kristallihiomoja ei äkkinäisellä googlauksella tosiaan löydy Suomesta muita kuin Okkolin Riihimäellä. –Kotivalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 12.20 (EET)
Leikkaamiseen saattaisi käydä tämän kaltainen menetelmä. Eli palava naru, joka dipataan johonkin sytkärinesteeseen tms. palavaan. (Tarkemmin voi googlailla glass cut string) Sitten tuikataan naru tuleen, annetaan palaa hetki ja upotetaan kylmään veteen. —Aku506 6. helmikuuta 2015 kello 19.09 (EET)
Harkitsin tätä, mutta tuo menetelmä on onttojen lasimuotojen katkaisemiseen ja poistettavat jalat ovat läpimitaltaan ainakin kaksi senttiä ja umpilasia. --Pitke (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 18.43 (EET)
Hakusanoilla "kaiverrusta lasiin", "lasinkaiverrus" ja "korukaiverrus" saattaisi löytyä mielenkiintoisia tuloksia. Eli tulokseksi tulee ihmisiä, jotka kaivertavat kaikenlaisia kuvioita lasiin. Heillä luulisi olevan ainakin tietotaitoa, kysyähän aina voi. Laseissa on kaikenlaisia jännityksiä, jotka eivät näy päällepäin, mutta tekevät materiaalin työstöstä hankalaa. -Takavuosina oli suurinta huutoa kaivertaa vanhojen jenkkiautojen sivuikkunoihin kaikenlaisia ornamentteja, joten jos näet taidokkaasti koristellun Vetten, niin kysäise kuka on tehnyt;-) --Htm (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 19.13 (EET)

Suomen saaristot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

En ole löytänyt mistään listaa Suomen saaristoista? Täällä luetellaan Saaristomeri, Merenkurkku, Kotkan saaristo ja Helsingin saaristo. Onko kaksi jälkimmäistä maantieteellisiä paikkoja, vai vaan markkinointia varten kehitettyjä nimityksiä? Mites saaret Kotkan ja Hesan sekä Hesan ja Hangon välillä? Entä Turun ja Vaasan väli, sekä Vaasasta ylöspäin? (Siellä ei kyllä mitään laajoja saaristoja taida olla) --Vnnen (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.38 (EET)

Vain saaria on olemassa, saaristot ovat ihmisen keksintöjä, joiden avulla ihminen pyrkii hahmottamaan joukkoja. Vrt. tähtikuviot. Yritetään löytää jotain yhteenkuuluvuutta, vaikka sellaista ei minään luonnon selviönä olisi. Saariston määritelmä varmaan edellyttää, että saaret sijaitsevat suht lähekkäin eli esim. satoja kilometrejä toisistaan sijaitsevat saaret eivät voi olla samaa saaristoa tms. Ihan kiinni siitä miten hahmotetaan. Kukin hahmottaa tavallaan, mutta voihan joku sanoa Turun saaristoa vaikka yhtenäiseksi. Joku ahvenanmaalainen taas hahmottaisi vähän eri tavalla. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.44 (EET)
Kiitos nollavastauksesta. Varmasti on maantieteilijät listanneet Suomen pääsaaristot, ja sellaista tietoa olisin nyt kaivannut. --Vnnen (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 23.22 (EET)

Suomen vaarallisin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman vaarallisin juttu taitaa olla hyttynen (lähde: Bill Gates [5]) - se kun levittää malariaa joka kukistaa jopa miljoonia vuosittain. Mutta mikä mahtaa olla Suomen vaarallisin asia tai ilmiö? --(λ (?) (!)) 6. helmikuuta 2015 kello 16.06 (EET)

No ei ainakaan hyttyset, kun Suomessa ne eivät levitä malariaa ja talvi tappaa ne. Suomessa varmaan aika vaarallisia ovat tupakointi, epäterveelliset ruoat ja juomat, liikkumattomuus, liikalihavuus, alkoholin käyttö. Talvella liukkaus on aika vaarallista ja talvella pakkaseen voi kuolla helpostikin. Talveen liittyvät myös heikot jäät. Liikenne on aika vaarallista. Kaikkein vaarallisinta silti taitaa olla syrjäytyneet miehet. Eli vastaan syrjäytyminen. Se on suurin sisäinen uhka, jos unohdetaan islamisaatio. Talvi tai syrjäytyminen. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 16.17 (EET)
Pitäis määritellä vaarallisuus-käsite. Suomessa on ollut muuten malariaa, noin sivuhuomiona. --Höyhens (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 21.35 (EET)
Eniten kuolee verenkiertoelinten sairauksiin ja hyvänä kakkosena tulee syöpä. Kolmanneksi eniten suomalaisia tappaa viina.[6] --Vnnen (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 23.22 (EET)
Ilmeisesti vaarallisuudella tarkoitetaan nyt vaarallisuutta ihmisille? Jos puhutaan vaarallisuudesta esim. luonnolle ja ympäristölle, niin silloin ihminen itse lienee vaarallisin asia jokaisessa maassa. Veikkaisin myös, että ihmiset tappavat enemmän hyttysiä kuin hyttyset ihmisiä (onko joku laskenut?). --Risukarhi (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 01.03 (EET)

Alkoholia alle 18-vuotiaille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta: Keskustelu:Alkoholijuomien käyttö --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.10 (EET)

Lain mukaan on "Rangaistavaa on myös tarjota alle 18-vuotiaalle alkoholia siten, että hän juopuu siitä, jos tarjoamista voidaan alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen pitää moitittavana." Ymmärränkö oikein että alaikäiselle saa antaa, kunhan tämä ei juovu, tyyliin "maistahan sinäkin isojen juomaa"?--RicHard-59 (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 18.41 (EET)

Eiköhän tuota ole tehty maailman sivu? Juopumusraja kai 0,5 promillea, mikä kokemattomalla ja pienellä ihmisellä tulee varmaan täyteen ns. yhdestä annoksesta tai puolestatoista, jos on läski lapsi. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 18.50 (EET)
Tuo juopumusraja löytyy lähinnä tieliikennelaista, joka astuu voimaan, kun lapsi lähtee ajamaan autoa. --Otrfan (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 18.55 (EET)
Mutta eikö se voisi olla hyvä approksimaatio kohdalle, jossa juopumus alkaa (tai alkaa vaikuttaa haittaavasti)? Erityisen haitallista taitaa olla vauvan rauhoittaminen (nukuttaminen) alkoholilla. Lasta ei kannusteta ajamaan autoa. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.00 (EET)
No ei taatusti ole. Tämä keskustelu ei muuten mitenkään liity artikkelin kehittämiseen. --Otrfan (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.03 (EET)
En ole koskaan juopunut, niin en tiedä. Tämän voisi siirtää kysy vapaasti -palstalle. Kuitti. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.04 (EET)
Serkkuni (pieni, laiha tyttö) sammalsi ja hoippui hieman jo rippikoulun viinistä. Mutta ilmeisesti olosuhteet eivät olleet moitittavat. --188.67.14.245 7. helmikuuta 2015 kello 01.52 (EET)

Adoptioinsesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katsotaanko ottovanhemman ja -lapsen välinen seksi insestiksi, vai onko se sallittu kunhan ottolapsi on ylittänyt suojaikärajan (kuten Suomessa 16 vuotta täyttänyt)? Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.27 (EET)

Jatkokysymys tähän: Onko insesti muutenkaan kielletty? Toki monessa tapauksessa voi tulla hyväksikäyttö vastaan, mutta jos tälläisestä ei olisi kyse. Oma veikkaukseni on, että adoptiolapset rinnastetaan tässäkin biologisiin täysin, mutta en tiedä onko biologistenkaan lasten (jotka siis ovat aikuisia) kanssa seksi laitonta. —Aku506 8. helmikuuta 2015 kello 19.45 (EET)
Kyllä insesti on rangaistava teko. Jos kaksi aikuista toisilleen läheistä sukua olevaa henkilöä (isä ja aikuinen tytär, äiti ja aikuinen poika tai aikuiset sisarukset) ovat yhdynnässä ja jäävät kiinni, molemmat tuomitaan insestistä. Se, joka sekaantuu alle 16-vuotiaaseen lapseensa, syyllistyy luonnollisesti insestin lisäksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja toisaalta tämä toinen osapuoli (alle 16-vuotias) ei syyllisty mihinkään. Mutta meneekö se näin myös adoptiosukulaisuuden ollessa kyseessä? Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.09 (EET)
Pieni tarkennus: jos kaksi aikuista lähisukulaista on yhdynnässä niin, että toinen on pakottanut toisen, ei tietenkään tuomita molempia vaan vain raiskaaja ja tämä raiskaaja toki paitsi insestistä, myös raiskauksesta. Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.17 (EET)
Pieni tarkennus: Tuossa kohtaa ikäraja ei ole 16 vaan 18 ks. rikoslaki.—Aku506 8. helmikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Oletin, että raja olisi 16 vuotta, kun 16 on suojaikäraja Suomessa (esim. Ruotsissa 15 vuotta). Jaalei (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.30 (EET)
Rikoslaki muuten sanoo: "Joka on sukupuoliyhteydessä oman lapsensa tai tämän jälkeläisen kanssa, oman vanhempansa tai tämän vanhemman tai isovanhemman kanssa taikka veljensä tai sisarensa kanssa, on tuomittava..." Laitonta on siis sukupuoliyhteys vanhempiin, isovanhempiin ja isoisovanhempiin, mutta ei enää isoisoisovanhempiin. Toisaalta "oma lapsi tai tämän jälkeläinen" kattaa ilmeisesti jälkeläiset alenevassa polvessa rajattomiin asti. Eli jos aikuinen henkilö on vapaaehtoisesti sukupuoliyhteydessä oman isoisoisovanhempansa kanssa, niin silloin ainoastaan toinen heistä rikkoo lakia? --137.163.19.99 9. helmikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
Hallituksen esityksestä (§23) päätellen rangaistavuus rajoittuu biologisten sukulaisten väliseen sukupuoliyhteyteen.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 22.09 (EET)

Ajatusten hallitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä aivoissa tapahtuu kun ihminen ajattelee jotakin tai muistelee jotakin asiaa? Entä jos omia ajatuksiaan ei voi hallita ja ihminen ajattelee ns pakkoajatuksia tai rivouksia joita ei normaalisti ajattele. Tätähän oli aiemminkin kysytty ja mikä oikeastaan erottaa korvamadon pakkoajatuksista? En-wikissä oli tuo artikkeli intrusive thoughts joka kertoi pakkoajatuksista eli mikä sairaus voi saada ihmisen ajattelemaan pahaa? Voiko esimerkiksi aivoissa tapahtua sähkösykäyksiä jotka saavat ihmisen ajattelemaan jotakin sanaa tai lausetta ja se kuulostaa mielessä rivoukselta?--85.134.25.113 10. helmikuuta 2015 kello 10.44 (EET)

Kukaan ei taida tietää. Parhaimman vastauksen varmaan saa psykologian tutkijalta tai psykiatrilta. Yleensä ongelmallista aivon toiminta on vasta sitten, kun siitä on henkilölle itselleen haittaa. Voidaan ehkä puhua jonkinlaisesta vikatilasta ja kärsimyksestä. Nykyään ei vielä tiedetä miten aivot tai ajattelu täsmälleen toimivat. Aivot ovat ihmiskunnan tutkimuskohteista ehkä numero yksi, mutta arvoitus ei ole auennut vielä. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 10.49 (EET)

Tuulen voima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos tuuli puhaltaa vakionopeudella v x-akselin suuntaisesti kohtisuoraan levymäistä kappaletta kohti, niin onko oikein johtaa tuulen kappaleeseen aiheuttama voima derivoimalla kineettisen energian lauseketta

 E_{kin} = {1 \over 2} m(x) v^2

x:n suhteen. Jos tuulen nopeus on 100 km/h ja levyn pinta-ala on 1 m² sekä ilman tiheys 1,3 kg/m³, niin tilanne näyttäisi olevan sama kuin jos levyn päällä seisoisi 51-kiloinen henkilö. Vai onko? --Jarmo Turunen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 11.17 (EET)

Ei aivan, sillä levyn päällä seisoessa henkilön paino tulee painovoimasta, mikä vetää henkilöä kohti maan keskipistettä. Ilma puhaltaessaan osuu levyyn ja kiertää levyn reunoilta pois eli ilma ei pysy siinä levyn päällä ikuisesti. Ei siis voi verrata täysin henkilön seisomiseen levyn päällä, vaan pitäisi tehdä jokin tuulitunnelitesti siitä miten tuuli käyttäytyy osuessaan levyyn ja kiertäessään sen ympäri. Ilmavirtauksesta tulee pyörteinen levyn takapuolella. Kyse on ilmanvastuksesta. Tuo olisi myrskytuuli 27,78 m/s. Jos tulee vielä jokin talvimyrsky tässä helmi-maaliskuussa, niin aja rannikolle ja seiso siellä jokin neliömetrin suuruinen vaneripala käsissäsi. Voit testata pysytkö pystyssä. Ilman tiheys vaihtelee n. 1,15-1,4 välillä riippuen ilman lämpötilasta ja kylmänä talvipäivänä ilma on siis tiheämpää kuin Saharan aavikolla. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 11.41 (EET)
Kiitos tähän mennessä! Tuo vertaukseni oli sikäli ajattelematon, että 51 kg:n massan pitäisi jakautua tasaisesti koko pinnalle esim. n. 5 cm:n vesikerroksen tapaan. --Jarmo Turunen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 13.33 (EET)

Ihmisen sokeutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos ihminen sokeutuu yhdenäkin, esim. tapaturmaisesti, niin kauanko menee, että hän oppii pärjäämään arjessaan? Siis tarkoitan, että oppii toimimaan muiden aistien perusteella niin hyvin, että sellaiset perustoiminnot kuin ruokailut, kaupassakäynnit jne. onnistuvat?--LCHawk (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.46 (EET)

Riippuu miten pahasti sokeutuu ja sokeutuvatko molemmat silmät. Sokeutuminen ei vaikuta syömiseen. Osaathan sinäkin syödä silmät kiinni. Kaupassakäynnit eivät onnistu, jos molemmat silmät ovat sokeat. On erikseen sokeus ja näkövammaisuus. Näkövammaiset näkevät jotenkuten, joten he pystyvät enempään kuin varsinaisesti sokea. On vaikea sanoa mitää yleispätevää, sillä riippuu onko molemmat silmät sokeita (täysin) vai vain toinen silmistä -- vai onko kyseessä näkövammaisuus, mikä on lievempi juttu kuin "täyssokeus". --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.51 (EET)
Näkövammaisilla on usein keppi tai henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtaisen avustajan kanssa näkövammainen voi käydä kaupassa tekemässä ostoksia. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.54 (EET)
Puhut ihan höpöjä. Näkövammaiset on kattotermi, jonka alle kuuluvat eriasteisesti näkevät ja täysin vailla näköä olevat eli sokeat. Ennen seuraavaa kommenttia voi tutustua tähän. --85.76.129.218 16. helmikuuta 2015 kello 09.13 (EET)
Tarkennan vielä, mitä tarkoitan. Oletetaan, että ihminen menettää yhtäkkiä tapaturman vuoksi näkönsä täysin molemmista silmistä. Kauanko menee, että hän pystyy huolehtimaan itsestään? Siis esimerkiksi osaa ottaa itse jääkaapista ruokaa tai tehdä voileivän, jos on nälkä tai oppii liikkumaan kaupungilla valkoisen kepin kanssa?--LCHawk (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.56 (EET)
Riippuu varmaan henkilöstä. Nuori ja nokkela varmaan nopeastikin; vanha ja raihnainen varmaan hitaammin. Sokeutuminen voi liittyä johonkin isompaan onnettomuuteen, missä vaikka toisesta kädestä on voinut lähteä toimintakyky (tai amputoitu), että sikäli on vaikea sanoa mitään yleispätevää. Arvioisin, että lapsena tai muuten esim. alle 20-vuotiaina sokeutuneet oppivat nopeasti toimimaan sokeina. Näkövammaisuus tai sokeus on kuitenkin jotain mikä liittyy useimmiten vanhaan ikään, joten tosiasiassa sokeutta tai näkövammaisuutta on usemmiten juuri niillä vanhoilla ja raihnaisilla.
Peseytymisen ja ruokien ottamisen jääkaapista (ja esim. mikrottamisen) arvioisin olevan helppoa. Varmasti sinäkin osaat tehdä nämä silmät kiinni. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.05 (EET)
Katsokaa Johan Venninen. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
Venninen ei käynyt itse kaupassa, vaan hänen naapurinsa toivat hänelle kaupasta banaaneja. Banaaneita hän söi soseuttamalla niitä tehosekoittimella, sekaan hän laittoi pihlajanlehtiä. Erityistä oli tuo puunlehtien syöminen, sillä harvapa yleensä ajattelee niitä ihmisen ravinnoksi kelpaaviksi. Tällaista muistelen tv-dokumentista. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.29 (EET)
Artikkelissa ja noissa kahdessa dokumentissa kerrotiin monista paljon vaativammista askareista, joista hän selviytyi yksin. Varmaan hän halutessaan olisi kauppaankin päässyt. Kerran oli eräs pappa, joka kävi invalidimopolla kirkonkylällä, ja kun ihmeteltiin miten se on mahdollista, kun hänellä näkö oli jo aika huono, niin hän kertoi katsovansa suuntaa maantien varren sähkötolpista. (Tälle tarinalle on kirjallinen lähdekin.) --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.54 (EET)
Ja muistaakseni Hannu Karpo kertoi sokeasta kaverista jolla oli ajokortti ja pelkääjä kertoi koska kääntää rattia. –Makele-90 (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 22.05 (EET)
Yleispätevää vastausta ei voi antaa, koska yksilöt ja elämäntilanteet ovat niin vaihtelevia. Jotain osviittaa antaa se, että sopeutumisvalmennuskurssien pituudet ovat 1-3 viikon jaksoa. Lisäksi on mahdollisuus saada yksilöllistä kuntoutusta, työhön liittyvää kuntoutusta ym. Kysymys on pitkälti tekniikoista: liikkumistekniikat, esim. reittien opiskelu ja kepin käyttö, ja viestintätekniikat, kuten teknisten apuvälineiden käyttö ja pistekirjoitus. Myös lähipiiri joutuu opiskelemaan ja harjoittelemaan, esimerkiksi opastus vaatii harjoittelua ja asunnon tavaroiden järjestystä joutuu vähän miettimään. Vammautunut itse saa luonnollisesti harjaannusta joka hetki, jolloin hän tekee jotain. Kyse ei myöskään ole off/on-tilanteesta, vaan valmiudet paranevat päivä päivältä. Kysyjä mainitsi ruokailun: vastasokeutuneiden aikuisten nälkäkuolemat lienevät maassamme varsin harvinaisia. Tietoni ovat muutaman vuosikymmenen takaa, erittäin runsaasti ajan tasalla olevaa tietoa ks. http://www.keskuspuisto.fi/nakovammaistieto --Paappa (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 22.49 (EET)
Tänä aamuna tuli pitkästä aikaa eräs paikallinen näkövammainen (ilmeisesti täysin sokea) ihminen vastaan, joka liikkui varsin mukavaa tahtia kävellen avustajakoiransa kanssa :) 93.106.126.239

Tappouhkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritin etsiä tietoa artikkelista Tappouhkaus, mutta sellaista artikkelia ei kukaan ole vielä ennättänyt luoda. Kiinnostaisi tietää mikä on tarkalleen "tappouhkaus". Finlexistä eli Suomen laista ei löytynyt mitään siitä. Minkälaisia ne yleensä ovat? Niissä tuskin lukee "tämä on tappouhkaus", joten mistä sellaisen tunnistaa? Mitä Suomessa voi tehdä, jos saa sähköpostin tai kirjeen, jossa on jotain sellaista sisältöä, jota voisi ajatella tappouhkaukseksi? Vastaanottaja ei ole välttämättä varma, että onko kyseessä todella tappouhkaus... Pitäisikö tuollainen viesti kiikuttaa poliisilaitokselle? Suomessa ei taida saada mitään rangaistusta tappouhkauksen tekemisestä? Vai mikä tässä kiikastaa, onko Finlexissä jokin hienompi sana tälle samaiselle? --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.30 (EET)

Semmoinen termi sieltä varmaankin löytyy kuin "laiton uhkaus". Jos uhkaa tappaa jonkun, niin kyseessä hyvinkin voi olla laiton uhkaus.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.36 (EET)
Ja noinhan tuossa artikkelissa sanotankin: "jonka perusteella uhatulla on syytä pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa".--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.38 (EET)
Oho. Teen tuosta uudelleenohjauksen siihen. Noihin muihin kysymyksiin voi silti vastata, vaikka nimi nyt olikin vähän eri. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.39 (EET)
"Tappouhkaus" on puhekielen sana. En tiedä kannattaako tässä projektissa kaikkia puhekielen sanoja olla edes ohjauksina.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.42 (EET)
Tuo "tappouhkaus" lienee ainoa sana, jonka ihmiset yleisesti tietävät. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.44 (EET)
Jätän harkittavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.47 (EET)
Kyllä mediassa käytetään sanaa tappouhkaus useinkin. Helsingin Sanomat: Timo Soini sai neljä tappouhkausta vuonna 2011 ja Helsingin Sanomat: Poliisi: Tappouhkauksia on lähetetty hyvin paljon --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.52 (EET)

Mistä Facebook tietää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistä Facebook tietää tarjota kavereita? --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 19.52 (EET)

Osoitekirjasta. Eikös facebook tarjoa mahdollisuutta käydä sähköpostin osoitekirjaa (tjsp) läpi ja etsiä kavereita. Esim. joskus muinoin vuosia sitten kun facebookissa vielä olin, niin ehdotti minulle kaveriksi yhtä henkilöä jolle joskus olin kerran lähettänyt sähköpostia. Eli todnäk tämä henkilö oli antanut facebookin lukea oman sähköpostitilinsä jne. --Anr (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 19.56 (EET)
Enpä usko. Tarjoaa semmoisiakin, joille en ole ikinä lähettänyt mailia siitä osoitteesta millä olen Facebookissa, kun olen luonut sen osoitteen, millä olen Facebookissa, vuosia myöhemmin kuin olen viimeksi ollut yhteydessä niihin henkilöihin, joita facebook nyt tarjoaa kaveriksi. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 20.06 (EET)
No tuskinpa tuo ainoa tapa on. --Anr (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 20.07 (EET)
Firman virallinen vastaus: ”Ehdotamme sinulle muita Facebook-käyttäjiä esimerkiksi yhteisten kaverien, työ- ja koulutustietojen, verkostojesi ja kaverihaun avulla löytämiesi yhteystietojen perusteella.” --Silvonen (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 20.17 (EET)
Eli siellä on sentään automaatti. --Höyhens (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 00.36 (EET)
Kaverin kavereita tarjotaan usein ("Teillä on x kpl yhteisiä kavereita", tjsp.). --Lax (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 10.10 (EET)
Jep, ja ryhmän ylläpitäjälle tarjotaan kaveriksi ryhmään pyrkineitä spämmääjiä, mistä en ole erityisen ilahtunut. --Silvonen (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 12.51 (EET)

vesijuoksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä on verbi sanasta vesijuoksu? Voiko sanoa vesijuosta, esim. minä vesijuoksen, vai pitäisikö sanoa minä juoksen vedessä? --188.67.109.234 13. helmikuuta 2015 kello 22.27 (EET)

Voi sanoa "vesijuosta". Kieli kehittyy ja kotus ottanee asiaan kantaa myöhemmin tarvittaessa.Suomalainen vesiliikuntainstituuti päättää. --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 02.48 (EET)

Maailman ensimmäinen kansa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman vanhin kansa? Ja kumpi on vanhempi egypti vai assyria?  –Kommentin jätti 87.92.70.187 (keskustelu)

Kansan käsite ei ole kovin tarkasti määriteltävissä, mutta yksinkertainen vastaus on että sanit. Egyptin korkeakulttuuri on vanhempi kuin Assyrian valtakunta. --Thi (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 19.16 (EET)
Riippuu kai siitäkin, pitääkö tarkoitetun kansan olla olemassa vielä nyt vai saako se olla hävinnyt. Tuo sanit voi kyllä hyvin tulla kysymykseen.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 20.26 (EET)
Joidenkin tietojen mukaan noodilaiset olisi maailman vanhin kansa, vai onko tämä tulkittava toisin? --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 02.54 (EET)

Nettiyhteydet älypuhelimessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä älypuhelimessa tarkoittavat merkinnät H, E ja G, jotka kuvaavat nettiyhteyttä?--85.134.25.113 16. helmikuuta 2015 kello 06.57 (EET)

Ne kertovat kuinka nopeassa verkossa olet. Hitain on pelkkä G (GPRS, 2G). E "EDGE" on sitä nopeampi, mutta hitaampi kuin 3G. [[3G] on "perusverkko", noin 2 Mb/s. H on HSDPA (High Speed Downlink Packet Access), yli kolme kertaa nopeampi kuin 3G. (edit, lisäsin wikilinkit) --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 07.16 (EET)

Kansakoulu ja oppikoulu.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa on kansakoululla ja oppikoululla? Minkä ikäiset kävivät kansakoulua ja minkä ikäicet kävivät oppikoulua?

Kansakoulu käsitti 1-6 luokat, ja sitä kävivät kaikki, oppikouluun menevät 4 luokkaa, muut 6 luokkaa. Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen (jotkut menivät myös vasta viidenneltä), ja oppikoulu siis vastasi nykyisen peruskoulun luokkia 5-9. Ne jotka eivät menneet oppikouluun, jatkoivat yleensä kansakoulun 6 luokan jälkeen kansalaiskoulussa (muistaako joku, montako vuotta kansalaiskoulu kesti?). Ja näistä sitten pyriyttiin edelleen oppikoulusta usein lukioon ja kansalaiskoulusta usein ammattikouluun, niin kuin nykyään peruskoulusta. Eli karkeasti kansakoulu oli vähän niin kuin ala-aste, (mutta ei tarkasti), ja oppikoulu oli vähän niin kuin ylä-aste (mutta ei tarkasti, koska osa meni oppikoulun sijasta kansalaiskouluun). Ja oppikoulusta sai siis pätevyyden lukioon, ja kansalaiskoulusta ammattikouluun, vaikka sai toki oppikoulustakin mennä ammattikouluun, tai jättää menemättä lukioon. --Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.07 (EET)
Katso hyvä ihminen Wikipediasta: kansalaiskoulu, kansakoulu ja oppikoulu. Alkuperäiseen kysymykseen iät: kansakouluun mentiin sinä vuonna, kun täytettiin 7. Oppikouluun mentiin yleisimmin kansakoulun 4 luokan jälkeen eli sinä vuonna kun täytettiin 11 vuotta. Jotkut aivan alkuvuodesta syntyneet aloittivat kansakoulun 6-vuotiaina ja joutkut menivät oppikouluun kansakoulun 3. luokan jälkeen. --Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 22.23 (EET)
Turun Sanomissa oli muuten juuri tänään kakkossivulla tätä aihetta sivuava kirjoitus. Jostain syystä sitä ei vain löytynyt nettilehdestä ainakaan nyt.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 09.44 (EET)

Vanhat dia-kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei, Onko tillä käyttöä vanhoista, hyvistä dia-kuvista vuodelta 1960-70 , koskien luontokuvauksia linnuista ja eläimistä Evolta, Söderskäriltä ja Pohjois-Suomesta? Heitänkö roskiskeen?  –Kommentin jätti Marjatta Andersson; 37.33.19.221 (keskustelu – muokkaukset)

Juu on käyttöä. Kuvat ovat sen verran vanhoja, että ne voivat olla ikänsä puolesta vapautuneet tekijänoikeudesta (raja on 1966 tavallisille valokuville ja jos ne eivät ole vielä niin ne ovat vapautumassa lähivuosina jolloin ne soveltuvat käytettäväksi Wikipediassa. Tiedetäänkö kuvista kuka kuvat on ottanut? --Zache (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 23.55 (EET)
Wikimedia Suomi voisi lainata diat skannattaviksi. Nimim. "itse joutaisin". --Pitke (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 13.19 (EET)

Ester Valtonen 110?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ester Valtonen Laihialta on täyttänyt 110-vuotta. Onko tästä ilmoitusta missään lehdessä tai verkkoartikkelissa?--85.134.25.113 19. helmikuuta 2015 kello 06.52 (EET)

Valtosen merkkipäivistä on raportoinut www.pohjalainen.fi. Netistä löytyi vain viime vuotinen uutinen.--Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 07.21 (EET)

Erityisryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin tällaisen artikelin erityisryhmiin kuuluvasta pariskunnasta. Sitä, miksi he kuuluvat erityisryhmiin, ei kerrota artikkelissa. Artikkelin loppupuolella viitataan epäsuorasti vajaakuntoisuuteen. Pariskunnan kotisivulla, jonne artikkelissa on linkki, kerrotaan heidän sairastavan lihasrappeumatauteja. Miksi artikkelissa ei voida mainita tätä? Mitä "erityisryhmät" tarkalleen ottaen edes tarkoittaa? Onko artikkelin kirjoittaja vain ylivarovainen vai olisiko lihasrappeumataudin mainitseminen artikkelissa loukkaavaa? --87.95.103.183 20. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)

"Erityisryhmät" tarkoittaa nähdäkseni samaa kuin en. special needs groups eli henkilöt/ryhmät, joilla on tavallisesta poikkeavia perustarpeita. Kattaa siis todella laajan joukon eriasteisia synnynnäisiä ja muita ominaisuuksia ja sairauksia kuten aistivammoja, neuropoikkeavuutta, kroonisia sairauksia, oppimishäiriöitä, yliherkkyyksiä. --Pitke (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.05 (EET)

Uhreilulajit, joissa naiset kilpailevat hame/mekko päällä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auttakaa joku ratkaisemaan eräs saunaillassa tullut kina. Onko olemassa muita lajeja, joiden sääntöjen mukaan naiset kilpailevat virallisissa arvokilpailuissa (=MM-, EM-,PM- tai SM-kilpailut) hame/mekko päällä, kuin seuraavat: tennis, maahockey, taitoluistelu ja tanssi?--LCHawk (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 11.48 (EET)

Golf, lacrosse, nyrkkeily, sulkapallo. Kannattaa tarkistaa nuo läpi ennen kuin antaa virallisen vastauksensa, mutta noissa käytetään hameita. Siitä en ole varma onko noissa pakko käyttää hametta. Myös taekwondossa on nykyään "mekko" tai pitkä paita, mutta sen alla on housut. --Zache (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 11.56 (EET)
Kiitos näistä. Sen tiedän, että näistä sulkapallossa se ei ole pakollista. Tietäisikö joku noista muista lajeista?--LCHawk (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Luistelijana tiedän että hame ei ole pakollinen koska kilpapukuna voi myös olla housut ja tenniksessä kai on pakko olla hame. --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.40 (EET)AHAVAA

Valjakkoajon tarkkuus- ja koulukokeissa ohjastaja ja avustajat (groomit) voivat pukeutua melkein miten fiinisti tahansa, koska tarkoitus on luoda tyylikäs ja ajallisesti yhteensopiva kokonaisuus vaunujen ja valjaiden kanssa. Naispuoliset kilpailijat osallistuvat näihin kokeisiin siis usein hamepuvuissa tai leningeissä (toki kera muiden varustein). --Pitke (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 23.36 (EET)

Afrikan korkeuseroartta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan mistä löytäisin selkeän Afrikan korkeuserokartan? Tarvitsen sitä erääseen projektiin. --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.37 (EET)AHAVAA

Etsi esim. Googlen kuvahausta tai Wikimedia Commonsista "Africa topographic map". --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.38 (EET)
Kiitos tiedosta.  :) --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.41 (EET)AHAVAA

Esittelijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missä oikeuksissa on Suomessa esittelijöitä? Onko niitä sekä yksityisoikeudessa että hallinto-oikeudessa? Ja kaikissa oikeusasteissa? Ja sekä siviili- että rikosoikeudessa? Mitä esittelijä tekee? Mikä hänen tehtävänsä on? Puhuuko esittelijä oikeudenkäynnin aluksi ja esittää jotakin? Nähdäänkö esittelijä oikeussalissa? --91.158.72.225 25. helmikuuta 2015 kello 23.18 (EET)

Itsemurha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kuolinsyy itsemurha, jos henkilö ottaa tahallisen yliannoksen lääkkeitä, mutta katuu tämän jälkeen ja pyytää apua, mutta kuolee kuitenkin myöhemmin sairaalassa? --188.67.174.138 26. helmikuuta 2015 kello 19.09 (EET)

no kyllä se varmaankin on --AHAVAA (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.28 (EET)AHAVAA
Yliannostuksen ottaminen oli tietoinen teko itsemurhatarkoituksessa (teon tahallisuus), samapa se kai sitten potkiiko sen jälkeen minuutin vai vielä viisitoista. Jos kysyjä haluaa tähän kysymykseen jonkin luotettavan vastauksen, niin tarkemmasta määritelmästä voi kysyä kuolinsyytutkijalta tai patologilta, joka tekee ruumiinavauksia. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.34 (EET)
Voidaan varmaan aika turvallisesti sanoa, että henkilö kuoli itsemurhan yritykseen. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.37 (EET)

ydinvoimalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko uusia ydinvoimaloita käyttää ydinaseina, jos esim. venäjä vallottaa Suomen?--37.136.92.250 28. helmikuuta 2015 kello 20.21 (EET)

Historian henkilöiden puhuttelunimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistähän voisi saada selville historian henkilöiden puhuttelunimiä? Esimerkkinä Suomen presidentit, joista huomaa – samaan tapaan kuin useista historian henkilöistä – että kun puhuttelunimeä ei ole tiedossa tai kun se ei ole ollut vakiintunut, jälkipolvet joutuvat kirjoittamaan aina kaikki nimet. Esim. "Lauri Kristian Relander". Varmasti hänen vaimonsa ja ystävänsä kutsuivat häntä jommallakummalla etunimellä. Juho Kusti Paasikivi sai kerran avioliittolupahakemuksen, johon hänen vanha ystävänsä oli lyijykynällä kirjoittanut "Pidä, Kusti, kiirettä!". Mannerheim kaiketi oli Gustaf, ja Pehr Evind Svinhufvudia kutsuttiin kouluaikana Pekaksi ja vanhempana Ukko-Pekaksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kutsuttiiko häntä Pekaksi myös aikamiehenä. Mistähän näitä voisi enää saada selville kun aikalaiset ovat kuolleet ja historiankirjatkin toistavat aina kaikki nimet tai viittaavat pelkällä sukunimellä? --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 20.29 (EET)

Usein henkilöistä kirjoitetuissa seikkaperäisemmissä elämäkerroissa, joissa on vielä ollut mahdollista haastatella aikalaisia, on tällaistakin tietoa. Vanhempien aikojen osalta saman asian voivat ajaa kirjalliset lähteet, kuten lähipiirin kirjeet. (Noin maallikon arviona, ainakin joissain elämäkerroissa muistan nähneeni mainintoja). --Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 20.38 (EET)

Kamerasanasto: Widescreen multiformat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Widescreen tarkoittaa laajakuvaa, mutta mikä olisi järkevä suomennos sanalle multiformat (kamerassa näkyy kaksi rajausaluetta, esim: 16:9 ja 2.35:1)?

--84.248.15.156 2. maaliskuuta 2015 kello 13.15 (EET)

Oikea suomennos asialle olisi kuvasuhde, mutta esim. monikuvasuhde on ehkä aika vaikeasti ymmärrettävä. Formaatiksihan tuo usein "käännetään", se sana taas tulee erilaisten filmiformaattien aikakaudelta ja suomentuu Wikipediassa näemmä artikkeliksi Valokuvafilmiruutukoko. En kuitenkaan suosittele käännöstä monivalokuvafilmiruutukoko vaan ehkä kuvasuhteen valinta, kuvasuhdevalikoima tms. –Kotivalo (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 13.34 (EET)
Rajaussuhde-sanaa käytetään yleisesti, ja siihen voi lisätä vielä valinnan: rajaussuhteen valinta. --Abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 15.03 (EET)