Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Sisällysluettelo

Teoksen nimeäminen sen alun mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko teoksen nimeämisellä sen alun mukaan jotain termiä? Esimerkiksi Gilgameš-eepokseen viitattiin aikanaan sen alkulauseen "Ken kaiken näki" mukaan ja monia lauluja nimitetään ensimmäisen riimin mukaan, kuten Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. --87.95.148.193 18. lokakuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Englanniksi aloitussanat ovat incipit, ja en-wikissä (en:Incipit) on juttua niiden käyttämisestä teoksen nimenä. Sitä, että nimetään alkusanojen mukaan, saatetaan nimittää incipit naming, naming by/for incipit tms. Esimerkiksi näin (löydös netistä): "Accordingly, following the common incipit naming system of ancient times, the name of the book of Exodus in Hebrew is “These are the Names”." Suomenkielistä vastinetta ei ole näkynyt. --Jmk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 15.51 (EET)
EU:n termipankki antaa suomennokseksi incipit, jonka luotettavuus on sen mukaan "melko luotettava".--Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 10.01 (EET)

Vallankumoukselliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedän, että tämä kysymys on vaikea. Kun itse vieroksun vallankumouksia, mutta lähden niihin aiheesta, koska kapitalismi on kumottava. Mitä on tarjotaan tilalle? Ensimmäiselle järkivastaajalle papukaijamerkki. Sosialismi ilman selitystä ei kelpaa vastaukseksi, koska yleensä kaikki "vallankumoukset syövät lapsensa". --Höyhens (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.32 (EET)

Tehdään aluksia rajaus keskustelun avauksen perusteella: rajataan ulkopuolelle vallanjako ja -käyttö yhteiskunnassa ja keskitytään omistus- ja ansaintajärjestelmiin (aloittaja mainitsee kapitalismin). Alla lista siitä mitä on kokeiltu ja ehdotettu kokeiltavaksi:
  1. Vapaa kapitalismi. vapaa omistusoikeus, täysi elinkeinovapaus, ei tulonjakoa. korporaatiot ja ammattikunnat sallittuja.
  2. Rajoitettu kapitalismi. osittain rajoitettu omistusoikeus, osa elinkeinoista rajoitettuja, jonkunlainen tulonjako. korporaatiot ja ammattikunnat rajoitetusti sallittuja.
  3. Suuromistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
  4. Pienomistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
  5. Valtiojohtoinen omistus. ei omistusoikeutta, ei elinkeinonvapautta, täysi tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat kiellettyjä.
  6. Vahvimman oikeus: vahvimman omistusoikeus, täysi elinkeinonvapaus.
Valkkaa siitä sopiva ja toteuta vallankumous. Jäikö joku puuttumaan? Tässä siis tosiaan ainoastaan käsitelty taloudellisia seikkoja, ja niihin liittyvät vallankäyttö ja vallanjako sekä talouden ulkopuoliset oikeudet ja velvollisuudet jätetty ulkopuolelle. Gopase+f (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 15.27 (EET)
Kiitos mielenkiinnosta. En osaa sanoa suoralta kädeltä tähän numeroa. Mutta yhdistelmänä: kasino- ja spekulatiivisen talouden kielto, suurpääoman yhteisomistus, kapitalismin peruslait säilyvät pk-sektorilla, osittain rajoitettu elinkeinovapaus, täysi ammatillinen järjestäytymisoikeus. tulonjaon tasaus sikäli kuin tarpeen, ultravoimakas verotuksen progressio siten että kukaan ei voi yksin omistaa suurteollisuutta, järjestelmä yleismaailmallinen. Tämäntapaista ehdottelivat itäsaksalaiset tutkijat 1970-luvulla (mutta poliitikot eivät toteuttaneet), kirja suomennettu, nimet ei nyt mielessä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 21.09 (EET)
Mitä tuossa järjestelmässä tapahtuisi: 1) pk-sektorin pääomittaminen päätyisi loppujen lopuksi valtion tehtäväksi (myös henkinen pääomittaminen). Selitys: miksi kukaan sijoittaisi toimintaan omia varojaan, jos mahdollinen tuotto päätyisi kuitenkin valtiolle. => pk-sekori kuihtuisi merkitykseltään vähäiseksi 2) ammattikuntien toimintaa/lakko-oikeutta rajoitettaisiin, koska tärkeimmät ammattiryhmät painostaisivat itselleen etuja lakoilla (vrt. Le Chapelier -laki 1791). Näillä muutoksilla päädyttäisiin nelosen ja vitosen välimaastoon. Tod näk lähemmäs vitosta, koska valtio kait takaisi tuossa omassa mallissasi kaikille toimeentulon/työpaikan. (Tuossa mallissa kaikki kehitys ja tutkimus olisi valtiovetoista. Tiedä sitten olisiko tehotonta.) Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.47 (EET)
Gopase+f:n vastaus on mielenkiintoinen. Höyhensin kapitalismin vastustus ja sosialismin kannatus on myös mielenkiintoinen. Kapitalismi on järjestelmä, jossa yksittäiset henkilöt ottavat vastuuta tuotantovälineiden hoitamisesta, sillä heillä on omistamisen kautta intressi pitää tuotantovälineet kunnossa. Voitto antaa yksittäisille henkilöille motiivin pitää tuotantovälineet pyörimässä eli tuottamassa jotakin (mitä tahansa sinänsä). Yksittäiset henkilöt ohjaavat syntyvät voitot tehokkaimmin kohteisiin, joissa ne voivat tuottaa lisää voittoja. Kapitalismi on "ylijäämien tuottamisen ja ohjaamisen järjestelmä", joka toimii. Lisäksi kapitalismi antaa runsaasti vapautta yksittäisen henkilön valintoihin ja itsensä toteuttamiseen. Kapitalismissa esiintyy kilpailua, joka johtaa uusien tuotteiden kehittämiseen, laadukkaampiin tuotteisiin, parempiin tapoihin toimia, kustannustehokkuuteen, laajaan saatavuuteen ym. Sosialismi on päinvastainen järjestelmä, sillä siinä omistus, voitot, kilpailu ym. eivät toimi, sillä yksittäisillä ihmisillä ei ole motiiveja. Sosialismi kaataa talouden sitten valtion syliin ja valtio pakottaa yksittäiset ihmiset tuottamaan jotakin huonolaatuista ja tehottomalla tavalla pakkotyönä "yhteisen edun nimissä". Ihmisistä suuri osa ei kuitenkaan löydä tuota yhteistä etua ja alkaa lusmuilla, jolloin tuotanto alkaa laskea ja valtio ottaa käyttöön kovemmat otteet, kuten rangaistukset lusmuilijoille, jotta tuotanto pysyy halutulla tasolla. Sosialismissa olisi vain yksi hammastahnamerkki, eikä hammastahnaa riittäisi kaikille "Helsingin jakelupisteessä numero 53". Kapitalismi hoitaa tulonjaon markkinoilla, ihmisten saadessa tehdystä työstä markkinahintaisen korvauksen (esim. hammaslääkäri paikkaa metsurin hampaan ja metsuri kaataa hammaslääkärin pihalta puita). Kapitalismissa ihmiset tuottavat hyödykkeitä toisille ihmisille kysynnän mukaan ja kapitalistinen yhteiskunta voi olla hyvin ihmisläheinen ja naapurin tarpeisiin vastaava. Kapitalismin kanssa käsi kädessä kulkee markkinatalous ja vapaus sekä palkkiot. Sosialismin kanssa kulkee käsi kädessä suunnitelmatalous ja käskytys sekä rangaistukset. Käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa -- kummasta sitten pitääkään enemmän. Sosialismi onnistuu ihan ok kaivoksissa, maataloudessa ja perusteollisuudessa, mutta kapitalismi on ylivoimainen arvokkaammilla talouden aloilla, kuten valmistavassa teollisuudessa (esim. kehittyneet autot), koska kilpailu johtaa parhaiden ratkaisujen yleistymiseen ja tuotekehitykseen... ja palveluissa, sillä ihmiset tarjoavat palveluita muille omasta tahdostaan. Palvelun tarjoaminen voi tarkoittaa esimerkiksi vähittäiskauppaa tai hotellia, mutta ehkä hammaslääkärin ja metsurin tarjoamat palvelut ymmärretään helpommin. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.37 (EET)
Ei ole luonnonlaki, että vastuu yhteisestä jää vain mielenkiintoon nappulanhankinnasta, vaikka nykytaloustiede näin opettaakin. Tästä on vanhoista yhteiskunnista tutkittua tietoa. Pk:n merkitys voi pysyä todellisena, jos annetaan mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa yrityksen ja erehdyksen kautta yhteistä hyvää. Nykyään reunaehtona vielä ympäristön sietokyky (so. ympäristön on siedettävä ihmistä ja sen toimintaa). Automaatiolla on mahdollisuus tehdä ikävimmät, raskaimmat ja vaarallisimmat työt pitkälti tarpeettomiksi. Mutta kysymys tärkeimpien ammattiryhmien avainasemasta on todellinen huolenaihe. Vuosi 1791 oli jo täyttä kapitalismia. Demokratiaa on syvennettävä tietoisuutta lisäämällä, ei kavennettava vallankumoushömpällä ja iskulauseilla. Mutta tässä mennäänkin sittenkin kysymykseen vallasta. Jos taas tärkeimpinä tehtävinä pidetään valtionjohtoa tai puoluekoneiston hallussapitoa, sen on hävittävä. Esimerkiksi muuan partakalle piti valtion kuoleutumista välttämättömänä ehtona kapitalismin hävittämiseksi. Ns. realisosialismissa ei minkäänlaista valtion kuoleutumista ollut näkyvissä, sen sijaan saatiin nationalistinen sotakoneisto, joka kehittymättömässä maassa (Venäjä) vaati käytännössä kaiken huomion ja kaikki resurssit, koska kapitalismissa pitäytyneet ulkomaat (siis niiden valtiollis-rahoituksellis-teollinen johto) uhkasivat väliintulolla voittojen turvaamiseksi ja menetysten takaisinvaltaamiseksi ja Saksa sattui kerkiämään ensin. Teesi: Stalinismi tai vastaava tapahtuu vallankumouksen jälkeen luonnonlain omaisesti ja väistämättä, ellei sitä torjuta, ja sen voi torjua vain tietoisuudella. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.37 (EET)
Useissa yhteiskunnissa kyllä lainsäädännön keinoin rajoitetaan esim. monopoleja, kartelleja ja epäterveitä talouden ilmiöitä, kuten saalistushinnoittelua. Kasinotalous on nousuhuumaa ja se on paljolti ihmisten korvien välissä. Kapitalismi voi olla ihan terve asia, jos on monopolit, kartellit ja epäterveet talouden ilmiöt laitettu kuriin. Ja ihmiset eivät osallistu mihinkään kasinotalouteen. Suuryritysten yhdistymiset/isot yritysostot menevät kilpailuviranomaiselle hyväksyttäviksi ja kilpailuviranomainen voi sanoa ei. Sosialististen maiden ns. track record ympäristöasioiden hoitamisessa ei ole järin hyvä (Neuvostoliiton ympäristöongelmat), mutta kyllä varmaan Neuvostoliitossa oltaisiin voitu paremminkin hoitaa ympäristöasioita. Yleensä kapitalistisissa yhteiskunnissa kehittyy ympäristöä säästävää teknologiaa, kuten vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja ym. Kapitalistisessa yhteiskunnassa pyritään tuottamaan asioita tehokkaasti, kun taas sosialistisessa yhteiskunnassa tuotanto on tehotonta. Tehottomuus on hukkaamista, mikä on huono asia. Stalinismi ei tapahdu, koska ihmiset haluavat omistaa asioita ja kun on tiukat olot, niin ihmiset yrittävät ensin varmistaa ruoan yms. riittävyyden itselleen ja perheelleen. Eli toisin sanoen ihmiset alkavat poikkeusoloissa hamstrata, jotta selviävät itse mullistuksesta. Tuo "itsekkyys" istuu kapitalismiin ja kapitalismia voi ajatella järjestelmäksi, joka valjastaa ihmisen luontaisen itsekkyyden voimavaraksi. Ihmiset voivat kapitalismissa vaihtaa esim. omistamiaan omenoita banaaneihin jollakin vaihtosuhteella. Esim. jos minulla olisi kymmenen omenaa, mutta nolla banaania, haluaisin ehkä vaihtaa kanssasi osan omenoista banaaneihin, jotta minulla olisi niitäkin eikä vain omenoita. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.51 (EET)
Kapitalismi on jo kauan siirtynyt banaaninvaihtotaloudesta aivan eri sfääreihin eikä niitä ole missään vakavaa pyrkimystä rajoittaa edes luonnon kestokyvyn nimessä. Spekulatiivinen talous ja lyhytnäköinen voitontavoittelu ovat kapitalismisssa välttämättömyys, samoin voiton suhdeluvun kasvattaminen työtätekevien oloja huonontamalla. Nykyään suurin osa rahavirroista kulkee muualla kuin reaalitalouden piirissä. Tarkoitin Neuvostoliiton (ja Kiinankin) ympäristötuhoilla sitä, etä siellä ei demokratiaa ole syvennetty siten kuin olisi välttämättä pitänyt edellyttää, päinvastoin, ja jo alusta asti voi pitää selvänä, että ns. reaalisosialismi on ollutkin eräs kapitalismin raaka muoto.
Mutta itse asiassa oli tarkoitus puhua vallankumouksellisista. Miksi nykyajan värivallankumoukset ja arabikeväät päättyvät lähes poikeuksetta katastrofeihin? Vanha epäsuosittu valta näyttää olevan sentään suhteellisen helppo kaataa, mutta jatko näyttää puuttuvan. --Höyhens (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 05.52 (EET)
Kaikki vallankumoukset päättyvät katastrofeihin. Ilman katastrofia voi selvitä vallankaappauksessa. Gopase+f (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 18.27 (EET)
Haastava kysymys, joten aloitan historiasta. Kapitalismi kehittyi alun perin Välimeren ympäristössä 1400-luvulta alkaen. Kapitalismin leviämiseen sieltä muualle vaikutti sen peruspiirrettä: dynaamisuus ja jatkuvan kasvun tarve. Dynaamisuuteensa takia kapitalismi sopeutui nopeasti uusiin oloihin ja syrjäytti Euroopassa feodalistisen yhteiskunnanja lopulta kaikki muut taloudelliset järjestelmät. Kiina oli viimeinen merkittävä alue, jonka talous oli riippumaton muusta maailmasta aina 1800-luvulle asti. Kiinan avautumisen jälkeen siitä tuli myös osa kapitalistista järjestelmää. 1900-luvun sosialistiset kokeilut (Neuvostoliitto, Kiina) olivat vain heikkoja yrityksiä päästä irti kapitalismista. Kumpikaan ei sulkeutuneisuudestaan huolimatta koskaan pystynyt olemaan maailmantalous (=taloudellisesti täysin muista riippumaton alue).
Jatkuvan kasvun tarve on samalla myös kapitalisen järjestelmän suurin heikkous. Ilman kasvua järjestelmä romahtaa. kasvun rajoja ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä. Kasvu näkyy nykypäivänä esimerkiksi kiistelyssä arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kapitalismi ei pysy paikoillaan ja jopa sen dynaamisuus kääntyy heikkoudeksi, koska status quo ei ole dynaamista.
Sitten itse vallankumoukseen. Ei sitä tule. Kapitalistinen järjestelmä on jo niin vahva, että muutos voi tapahtua vain koko järjestelmän romahtaessa. Eli käytännössä kun globaalin talouden kasvun rajat on saavutettu, eikä kapitalismi voi enää laajeta minnekään. Mitä silloin tapahtuu, on täysin arvailujen varassa. Maapallo ehkä siirtyy jälleen kylä- jat/tai kaupunkiyksikköihin ja, jos murrosvaihe on tarpeeksi pitkä, ehkä kapitalismi unohtuu ja tilalle tulee jotain muuta - ja toivottavasti parempaa.
Paitsi tietenkin jos ihmiskunta keksii sitä ennen keinon päästä asuttamaan muita planeettoja... Silloin kasvulle ei ole enää mitään rajoja.
Nämä eivät kaikki olleet omia ajatuksiani, "avustajina" olivat Fernand Braudel, Esko Antola ja en:Paul Kennedy ;) --Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 11.36 (EET)

Pari kysymystä moderneista monarkeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I. Nyt kun Elisabet II alkaa olla jo vanha kuin mikä ja luultavasti vaihtaa hiippakuntaa melko pian (tai sitten ei, äitinsäkin eli 101-vuotiaaksi) tulin miettineeksi mikä mahtanee olla prinssi Charlesin tuleva hallitsijanimi? Veteleekö hän ihan suoraviivaisesti Yrjö VII:nä isoisänsä perinnettä noudattaen vaiko kenties Kaarle III:na (jolla hallitsijanimellä ei ole ollut kuningasta yli 300 vuoteen, mutta eipä ollut toisaalta Elisabet-nimistä kuningatartakaan)?

II. Miten tuo Japanin keisareiden nimeäminen oikein tapahtuu? Joskus kuulin että siihen liittyisi jotenkin se minä vuonna hallitsija astuu valtaan, mutta muistikuvani asiasta ovat epäselvät. --80.223.182.219 28. marraskuuta 2014 kello 14.05 (EET)

Kohtaan I: Walesin prinssin toimisto Clarence House on ilmoittanut v. 2005, että hallitsijanimestä päätetään ja ilmoitetaan sitten kun se on ajankohtaista. Ilmoitus lienee tulkittavissa niin, että hallitsijanimi ilmoitetaan vasta sitten kun Charlesista on tullut hallitsija, ei ennen, kts. lehtiartikkelia. Edes siinä kuningashuoneessa ei tiedetä, missä järjestyksessä he kuolevat. --Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 05.00 (EET)
Nykyään tosin Suomessa ei enää kuninkaallisten nimiä väännetä suomeksi. Sillä siis mennään mitä britit sanovat. --EsaL-74 (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 13.11 (EET)
Voidaankohan muutos näon jälkikäteen ajoittaa välille Kaarle XVI Kustaa (1973) ja Juan Carlos I (1975)?--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 13.16 (EET)
Tapahtui myöhemmin. 1975 suosituksena oli vielä, että hallitsijan nimi suomennetaan, jos järjestysluku on suurempi kuin 1. --Nedergard (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 17.04 (EET)
Suomen kielen lautakunnan suositus vuodelta 2002. 1991 suositeltiin, että vain pohjoismaisten monarkkien nimet suomalaistettaisiin. 2002 sekin kumottiin eli tulevien hallitsijoiden nimiä ei suomalaisteta lainkaan.--Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 09.46 (EET)
Jos prinssi Charles sattuu kuolemaan ennen äitiään, kenestä sitten tulee seuraaja? Prinssi Williamistako? JIP (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.42 (EET)


Kyllä, kruununperimysjärjestystä mennään tarpeen tullen alas yksi kerrallaan. Listalla on yli tuhat nimeä, joten monarkkikandidaatit eivät heti lopu. Jos nyt sattuisi onnettomuus, jossa Elisabet, Charles ja William kaikki kuolisivat, seuraavana vuorossa olisi prinssi George, ikää vuosi ja neljä kuukautta. Ennen muinoin oli niin, että jos monarkki nousi valtaan alaikäisenä, valta oli holhoojahallituksella, joka luovutti vallan monarkille tämän tullessa täysi-ikäiseksi (esim. Kristiinan isä Kustaa II Aadolf kuoli, kun kuningatar oli viisivuotias, mutta Oxenstierna piti langoista kiinni vielä pitkään). Olisiko Britanniassa tai nykyajan Ruotsissa alaikäisellä hallitsijalla virallista holhoojaa, joka hoitaisi tehtävää, vai tulisiko prinssi Georgesta täysivaltainen kuningas? – Kuohatti 2. joulukuuta 2014 kello 22.24 (EET)
Britanniassa laki (en:Regency Acts) määrää, että jos alaikäinen perii kruunun, täysi-ikäiseksi tuloon asti hallitsee sijaishallitsija (engl. regent). --Jmk (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 06.10 (EET)
Kiitos vastauksestasi. Jos tiedät aiheesta enemmän, osaisit kenties myös vastata kysymykseeni kruunuperimysartikkelin keskustelusivulla. Onko niin, että vain katoliset eivät saa periä? Miten on ortodoksien laita, koska artikkelin mukaan Simeon Sakskoburggotski ei saa periä katolisuutensa vuoksi (on artikkelinsa mukaan kreikkalais-katolinen eli ortodoksi), mutta että listalla olisi kuitenkin Romanian, Venäjän ja Jugoslavian syrjäytettyjen kuningashuoneiden jäseniä – jotka lienevät myös ortodokseja. – Kuohatti 3. joulukuuta 2014 kello 11.59 (EET)
No en kyllä osaa. Mielenkiintoinen kysymys kyllä. --Jmk (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.05 (EET)
IMHO, Prinssi Charles tekisi kunigashuoneelle hyvää jos ilmoittaisi hyvissä ajoin, olen jo vanha mies, kruunu menköön suoraan eteenpäin. Tämä ei ole kannanotto koko kunigashuoneen järkevyydestä. Kuinkas kauan Elisabet II:n pitää muuten vielä hallita että tulee olleeksi pisimpään "hallinnut" kruunupää. (itään todellista valtaahan hänellä ei enää ole. Jotain taisi olla kun kunigattareksi nousi.) --EsaL-74 (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 15.09 (EET)
Thaimaan Bhumibol Adulyadej on ollut 6 vuotta kauemmin monarkkina ja elää vielä. Elisabetilla on siis vielä eläviä "kilpailijoita". --Nedergard (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 17.04 (EET)
Kun Japanin keisari kuolee, hovi (vai hallitusko nykyään?) antaa nimen uuden keisarin aikakaudelle ja kuollutta keisaria aletaan kutsua hänen aikakautensa nimellä. Nyt eletään Heisei-kautta, ja Akihito siis nimetään uudelleen Heiseiksi hänen kuoltuaan. En muista lukeneeni, että aikakauden nimeäminen liittyisi vuosilukuun; nykyisen aikakauden nimellä (’rauha kaikkialla’) haettiin varmaankin eroa sotaisaan Shōwa-kauteen. Ennen Meiji-kautta aikakausia nimettiin vaihtelevammin. --Silvonen (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 09.13 (EET)

Ringed space suomeksi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matematiikassa on käsite ringed space, esim. http://www.math.uchicago.edu/~may/VIGRE/VIGRE2009/REUPapers/Nelson.pdf . Onko tämä suomeksi rengasmainen avaruus vai rengastettu avaruus vai jotain muuta? --85.76.72.52 2. joulukuuta 2014 kello 00.44 (EET)

Rengasavaruudesta olen joskus kuullut. Tiedä sitten onko se sama asia. --Vnnen (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 17.46 (EET)
Näköjään vuonna 2003 käytettiin termiä renkainen avaruus, http://www.math.helsinki.fi/kurssit/alggeom/h8.gif . --87.100.147.174 21. tammikuuta 2015 kello 22.48 (EET)

Laulukysymyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Hottentotti"-laulussa lauletaan "Ei ollut puettu Kallen tavoin, kulki melkein paljain jaloin." Kenen ihmeen Kallen?

"Pistetään banaania poskeen" -laulussa lauletaan jotain sinnepäin kuin "Isauweena, isauweena". Mitä ihmettä tuo tarkoittaa? JIP (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)

Jukka Virtanen on tarkka riimeistään, se ei suinkaan ole paljan jaloin vaan paljain navoin, joka rimmaa tarkalleen sanan tavoin kanssa. Kalle ilmentänee tyypillistä suomalaista tuon ajan pikkupoikaa. Joku swahilintaitoinen voi vastata tuohon banaanilaulukysymykseen. –Kotivalo (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.41 (EET)
Voi hitto, olen käytännössä koko ikäni kuullut sen väärin. Onko olemassa jotain suomalaista vastinetta kissthisguy.com-sivustolle, jonne voisin tuon lähettää? JIP (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.44 (EET)
Vastaus molempiin_ Vaarinkuullut ja seon Kisaoweela jonka google translate tunnistaa swahiliksi mutta kääntää Kisaoweela --Tappinen (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.33 (EET)

Rhinoplastia ja septoplastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa näillä on? Millä sanalla kutsutaan nenän väliseinän vinoutta? --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 16.16 (EET)

Edellinen tarkoittaaa nenän muuovausta, jälkimmäinen tarkoittaa vain väliseinän korjausta. Nenän väliseinän vinoutta kutsutaan nenän väliseinän vinoudeksi, mutta lääk. lat. se on deviatio septi nasi (jos nyt meni taivutus oikein). --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 02.00 (EET) Miksi muuten kysyt? :p --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 02.03 (EET)

Etkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä etkot tarkoittaa? --87.95.58.67 4. joulukuuta 2014 kello 22.36 (EET)

Aiemmin sanottiin "pohjien otto". Kun on joku juhlava juhla, sen jälkeen voi olla "jatkot" eli toinen juhla; "etkot" on sama mtta ennen varsinaista juhlatapahtumaa. Varsinkin tytöt meikkaavat yhdessä, laittavat hiuksia ja ottavat lasilisen kuohuviiniä. --Tappinen (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 23.03 (EET)
Lisätietoa: [1]. -93.106.201.178 4. joulukuuta 2014 kello 23.03 (EET)

Taideteoksen siirtäminen puulta kankaalle tms.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävin Lontoon National Galleryssa ja siellä oli joitain taideteoksia, jotka oli alkujaan maalattu puulle tai freskoksi, mutta siirretty kankaalle. Kuinka teos siirretään materiaalilta toiselle? --188.67.185.160 4. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)

Vaikkapa näin. -Ochs (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 23.47 (EET)
Tuossa siis maalauksen puupohja hiotaan pois takapuolelta ohuinta pintakerrosta lukuunottamatta. Mutta miten se toimii seinämaalausten kanssa? Esimerkiksi Francisco de Goyan "Mustat maalaukset" (en:Black Paintings) siirrettiin hänen talonsa seiniltä kankaalle 1800-luvun lopulla. Tehtiinkö tämä siten, että talon seinät purettiin ulkoapäin kunnes niistä jäi joku millin ohut kerros kiinni maalipohjaan? Jotenkin tuntuisi siltä, että kiviseinään tehdyn freskon siirtäminen on oltava paljon monimutkaisempaa kuin puupaneeliin maalatun. Vaikka enhän minä tästä aiheesta mitään tiedä. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 18.57 (EET)
Eri menetelmiä lyhyesti: http://brunelleschi.imss.fi.it/benozzogozzoli/technics/StrappoDetachment.html .--J (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)
Sikäli kun tuota ymmärsin, niin rappauksen pintakerros (ja sen mukana seinämaalaus) on mahdollista irrottaa seinästä naputtelemalla niitä etupuolelta kumivasaralla, jolloin seinää ei tarvitse purkaa takaa. Ja ilmeisesti tämä pystytään tekemään siten, että maalaus irtoaa seinästä ja tarttuu etupuolelle asetettuun liimapintaan yhtenä kappaleena eikä lukemattomina sirusina. Kaipa tuo sitten on uskottava. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 15.08 (EET)

Maustekakku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monta päivää ennen syömistä mautekakku kannattaa valmistaa, jotta mausteet maistuvat hyvin, mutta kakku ei maistu vanhalta? --Maldenss (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)

Joulu meni jo, mutta tuo riippuu kokonaan reseptistä. --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 01.56 (EET)

Kirjala-Lielahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjalansaari ja Lielahdensaari Paraisilla näyttävät kasvaneen yhteen.[2] Pitäisikö niitä käsitellä samana vai erillisinä saarina? --Vnnen (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 17.52 (EET)

Erilliset artikkelit. Ne ovat kuitenkin kaksi eri paikkaa, joilla on eri nimet. Aika näyttää, saako uusi saari myös uuden nimen.--Nedergard (keskustelu) 14. joulukuuta 2014 kello 09.54 (EET)
Ainakin täällä vaikuttaisi olevan niin että molempien saarien pinta-ala on laskettu yhteen ja ilmoitettu Kirjalansaaren pinta-alana. --Vnnen (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 00.32 (EET)

Mikä peli kyseessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan nuoruudessani pelanneeni sellaista peliä (90-luvulla), jossa erikoisjoukkojen sotilas, jolla oli sininen kypärä ja sininen asu tuhosi liekinheittimellä, ohjuksilla ja pommeilla vihreitä alieneita. Aina tuhottuaan alienin hän sai kolikon, jolla pystyi ostamaan lisää ammuksia tai kaasua liekinheittimeen automaateista. Miehellä oli kolme elämää alussa. Miehen tehtävänä oli muistaakseni kerätä diskettejä ja pelastaa naishenkilöitä aina tietyn määrän verran kentässä, jonka jälkeen hän pääsi seuraavalle tasolle kentän lopussa. Itse olen pelannut vain pelin demoversiota, joka päättyi kohtaan, jossa päähenkilö tuhosi ison robotin, minkä jälkeen näytettiin räjähdys kerrostalon seinässä ja ruutuun ilmestyi teksti, jossa luki englannin kielellä auta minua tuhoamaan nämä olennot... ja näytettiin kuvia tulevista vastustajista. Muistaako kukaan minkä niminen peli oli kyseessä?--Kruununoksa (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 20.42 (EET)

Varmaan auttaisi, jos kertoisit, pelasitko tätä Atarilla, Amigalla vai Commodore64:lla? --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 20.53 (EET)
PC:llä. Unohdin kertoa tuossa alussa. Ihan tietokoneella pelasin. Peli taisi olla suunniteltu Windows 95 tai 98 koneille.--Kruununoksa (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 16.02 (EET)
en:Alien Carnage? --Otrfan (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 20.37 (EET)

Auton suuntavilkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Olin kävelemässä kun katuvalot olivat jo sammuneet ja yllättäen kadulta kääntyi auto minua kohti vilkuttamatta. Luulin sen siis ajavan suoraan. Se ehti väistää minut (kadulla ei ole kävelykaistaa), mutta säikähdin, kun auto ajoi varsin lujaa (siksi en osannut aavistaa, että se kääntyy). Minulla ei ole ajokorttia, joten en tiedä itse autojen liikennesääntöjä. Pitäisikö auton näyttää suuntavilkkua kääntyessään myös pimeällä kadulla, kun kello on jo niin paljon, ettei yleensä ihmiset kulje ulkona? --188.67.209.7 11. joulukuuta 2014 kello 23.14 (EET)

Käsittääkseni vilkkua pitäisi näyttää aina, riippumatta siitä näkyykö ketään lähistöllä. Olen kuitenkin itse huomannut, että monilla ihmisillä on tapana "säästellä" vilkkujaan. --Stryn (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.16 (EET)
Tieliikennelain 35§ [3] ei jätä tulkinnanvaraa. Suuntamerkkiä on näytettävä aina kun kääntyy tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa. -93.106.244.160 11. joulukuuta 2014 kello 23.21 (EET)
Venäläiset ei ainakaan tiedä tuosta säännöstä mitään, vaan ajavat kuten Venäjällä ovat tottuneet. ;) --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.41 (EET)
Ehkä auton suuntavilkut tai toinen niistä oli rikki? Vika voi olla lampussa (polttimossa) tai sähköjohdoissa. Tietysti voi olla, että kuski ei jaksanut vilkuttaa. Varmaan tilanne oli sellainen, että "ketään ei vaikuttanut olevan missään". En minäkään omalla tiellä vilkuttele, kun missään ei ole ketään muita. Joskus kyllä vilkuttaminen vain unohtuu, mikä on ihan inhimillistä. --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)
Tämähän oli juuri eilen uutisissa: Liikenneturvan mukaan joka viides jättää vilkuttamatta. Piittaamattomuus lienee yleisempi syy kuin unohdus tai rikkinäinen vilkku. --Silvonen (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 05.16 (EET)
Pahat kielet kewrtovat, että mersuissa on usein suuntavilkut rikki, mutta ehkä tämä on panettelua.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 16.52 (EET)

Tekstinmuokkausongelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistäköhän johtuu, että toisinaan tekstiä kirjoittaessani (niin täällä Wikipedissa kuin tekstinkäsittelyohjelmassakin) hypätessäni hiirellä tiettyyn tekstinkohtaan siihen kohtaan ilmestyy sininen laatikko, ja kirjoittaessani laatikon jälkeinen teksti alkaa korvautua kirjoittamallani tekstillä. Onnistuin joskus vahingossa tekemään saman tekstinkäsittelyohjelmassakin, mutta en kirveelläkään keksinyt, mistä tuollaiseen tilaan pääsin. Käyttöjärjestelmänä Windows 7. 80.220.251.130 13. joulukuuta 2014 kello 20.29 (EET)

Olet luultavasti siirtynyt vahingossa päällekirjoitustilaan joko painamalla Insert-näppäintä tai jollain muulla tavalla. Takaisin lisäystilaan pääset painamalla näppäintä uudestaan. Mozilla Firefox- ja Google Chrome -selaimissa tuon näppäimen painaminen ei tosin nähtävästi tee mitään, Operassa sen sijaan kyllä. –Kooma (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 21.19 (EET)
LibreOffice Writer -tekstinkäsittelyohjelmassa tilaan pääsee näemmä myös tuplaklikkaamalla alareunan tilarivin keskivaiheilta, oikolukukielen vierestä. –Kooma (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 21.26 (EET)
Kas, Insert-nappulaa painamalla sain tuon pois! Saan tuon tilan ilmeisesti jotenkin hiirellä päälle, sillä en aiemmin painanut Insert-nappulaa. Tuo meni vähäksi aikaa pois päältä, mutta tuli äsken takaisin päälle. Onneksi ratkaisu sentään löytyi, selaimena oli tosiaan Opera. --80.220.251.130 13. joulukuuta 2014 kello 21.43 (EET)

Kova huume?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä kova huume tarkalleen ottaen meinaa? --188.67.134.103 15. joulukuuta 2014 kello 01.12 (EET)

Ei mitään. 'Kova' on epätäsmällinen mutu-termi, jota käytetään kun halutaan erottaa päihteistä joukko, joka on muita päihteitä esimerkiksi vaarallisempi terveyden kannalta, aiheuttaa syvemmän riippuvuuden, tai on helpompi annostaa vaarallisesti yli. Oma mielikuvani 'kovista' on se, että harva on aloittanut niiden käyttöä ilman aiempaa kokemusta muilla päihteillä. Toinen skeemani on se, että päihteidenkäyttäjien omassa keskuudessa tiettyihin aineisiin sekaantumista pidetään jotenkin omana luokkanaan joka eroaa muista, tai jollain aineella on käyttäjien keskuudessa paha maine esimerkiksi pään lopullisena sekoittajana, rikoksiin tai itsetuhoon ajavana, yliannostuskuolemien aiheuttajana, erityisen hankalana lopetettavana. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 18.04 (EET)
Alankomaiden Opiumwet-lainsäädännön ("Opium Act") Schedule I -kategoriaa, johon kuuluvat esimerkiksi heroiini, kokaiini, amfetamiini, ekstaasi and GHB. Alankomaiden päihdepolitiikassa ajatus mietojen huumeiden hankkimisesta muualta kuin kovien huumeiden diilereiltä, on keskeinen kovien huumeiden käyttöä vähentävä ajatus. Alankomaissa kovat huumeet nähdään erityisen ongelmallisina (terveydelle) ja mietojen huumeiden ei haluta olevan osa tuota kovien huumeiden ongelmaa. Kova huume on siis erityisen haitallinen huume. Miedot huumeet ovat vähemmän haitallisia kuin kovat huumeet. Keskeistä kai se, että Alankomaissa kannabista hankitaan kahviloista eikä kovien huumeiden diilereiltä. Tällöin koviin huumeisiin päädytään harvemmin, sillä ihmiset eivät törmää niitä myyviin diilereihin sattumalta. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.23 (EET)

Ruplan devalvointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missä vaiheessa tuo Rupla joudutaan devalvoimaan eli julistamaan täysin arvottomaksi jos arvo laskee koko ajan? Entä onko mahdollista että julkaistaan uusi rupla, jossa 1 uusi rupla vastaisi 100 vanhaa?--85.134.25.113 15. joulukuuta 2014 kello 14.27 (EET)

Kysymyksessä on vähän sotkettu asioita. Eihän devalvointi tarkoita "julistamista täysin arvottomaksi". --Jmk (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 14.55 (EET)
Eikä nollien poistaminen seteleistä ole kumpaakaan. Se on muu toimenpide, joka vain pyrkii selkeyttämään rahoja kuitenkaan vaikuttamatta arvoon suhteessa muihin valuuttoihin. (Tai siis se suhde muuttuu saman kuin setelistä niitä nollia poistetaan) —Aku506 16. joulukuuta 2014 kello 18.24 (EET)
Onhan tuolla Venäjällä jo aika kova hätä kun ohjauskorko on 17%, öljyn hinta laskee ja markkinat etsivät päivästä toiseen ruplan arvolle uutta oikeaa tasoa. Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: devalvointi on vähän eri asia, mutta Venäjän keskuspankki lopetti tukiostot marraskuun alussa ja nyt haetaan sitten kelluvalle ruplalle uutta tasoa. Nyt vapaata kellumista yritetään suitsia korkopolitiikalla. Jos mietitään tulevaisuuden tapahtumia: Pörssi on lähtenyt jo syöksyyn. Seuraavaksi lakkaa lainanottaminen (asunto- ja kulutusluotot), sitten muutkin investoinnit. Valtio leikkaa ensi vuoden budjettia. Saattaapi olla että tuo 17 % korko ei estä pankkipaniikkia ja sitten laitetaan pankit ja automaatit kiinni. Ihmiset/yritykset toteavat ruplan arvottomaksi ja alkavat tukeutua uudestaan dollariin. Yritykset kokoavat jo dollareita. (Uusi valuutta on aina mahdollinen tuossa tilanteessa, mutta ei vielä ihan lähitulevaisuudessa. Ensin katotaan mihin rupla päätyy vapaasti) Gopase+f (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 18.48 (EET)
Venäjälle tärkeiden maakaasun ja esim. nikkelin hinta eivät ole pudonneet. Venäjälle öljy ei ole ns. kaikki kaikessa, vaan Venäjällä on muutakin arvokasta kuin öljy. Öljyn hinta ei varmaan laske alle 50usd/bl tai alle 40usd/bl. Valuutta voi heikentyä käytännössä loputtomiin. Keskeistä ei kuitenkaan ole muutos, vaan muutosnopeus eli muutos aikayksikössä. Nyt muutosnopeus on suuri, mutta se voi tästä alkaa hidastua, jolloin päivä alkaa paistaa. Viimeksi öljy oli näin matalalla tasolla vuonna 2009, mutta ei tämä taso tai tätä matalampi taso ole ennenkuulumaton tai sellainen etteikö sillä selvittäisi. Öljyntuotanto on Venäjällä kannattavaa eli voitollista matalillakin öljyn hinnoilla monessa paikkaa. Yleensä taloudessa kaikki on aaltoliikettä eli ylös ja alas... se mikä menee ylös, tulee alas ja toisinpäin. Öljyn pidemmän aikavälin hintahaarukka on jotain 100-150usd/bl, sillä öljy alkaa ehtyä maapallolta ja kiinalaisilla ja intialaisilla on pienet polttomoottoriautot. Eli hetki matalammalla ja raketin lailla ylöspäin. Öljystä on hetken kuluttua pulaa ja hinta korkeammalla. --Hartz (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 19.04 (EET)

Onko olemassa taloudellisesti kannattavaa korkeakulttuuria?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko missään päin maailmaa korkeakulttuuria, joka kannattaa taloudellisesti? Siis sellaista, joka tulee toimeen omillaan, ilman julkisen sektorin tukia? Tarkoitan esim. sinfoniaorkestereita, oopperoita, baletteja jne.--LCHawk (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 00.35 (EET)

Äkkiä googlaten esimerkiksi Bangkokin sinfoniaorkesteri tulee toimeen ilman julkista tukea, mutta saa sitä siis yksityisiltä tukijoilta. Yhdysvalloissa tämä taitaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus, tai ainakin julkinen tuki on siellä huomattavan pientä ja ehkä satunnaistakin kulttuurilaitosten kokonaisbudjettiin verrattuna. –Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 09.52 (EET)
Kiitos. Entä onko olemassa taloudellisesti kannattavaa oopperaa tai balettia?--LCHawk (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 12.08 (EET)
Veikkaisin että ainakin jotkin no- ja kabukiteatterit sekä ainakin jotkin geishat ovat omilla jaloillaan. Täysin arvattua. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 18.07 (EET)
Tuskin ne bisneksiä ovat missään, paitsi ehkä satunnaisen menestystuotannon osalta. Ei taida jenkeissäkään mikään olla täysin vastaanottamatta edes satunnaista julkista tukea. Toisen pikagooglauksen annoin kertoa itselleni, että jenkkiläiset sinfoniaorkesterit, ooppera- ja balettiyhtiöt (tuo lienee ainakin tässä asiayhteydessä hyvä käännös ballet companylle) ovat valtaosin lipputulojen ja rikkaan kansanosan lahjoitusten varassa, ja sekös on viime vuosina ollut nihkeää. Muun muassa New York Ballet Company on mennyt konkurssiin, ja mikäs bändi se olikaan jonka suomalaiskapu otti ja lähti rahavaikeuksien takia mutta taisi palata takaisin. Ai niin, Osmo Vänskä ja Minnesotan orkesteri. Euroopassa taas kaikki tällaiset ovat pääosin julkisen tuen varassa. Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ollaan varmaan lähempänä USA:n mallia. –Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 20.26 (EET)
Tässä kannattaa erottaa toisistaan julkinen rahoitus ("poliittinen", "verovaroista annettava") ja yksityinen rahoitus ("lahjoitukset", "omaan haluun perustuva"). Yhdysvalloissa moni toiminta pyörii yksityisten lahjoitusten varassa. Eli jos Hartz antaa balettipoppoolle 10 miljoonan euron lahjoituksen, niin toiminta on tuettua, kyllä, ei laisinkaan itsestään kannattavaa. Yhdysvalloissa lähestulkoon kaikki yliopistot, ainakin merkittävät, toimivat myös lahjoitusten varassa. Että ei yliopistotkaan ole täysin kannattavia (lakkautetaanko silti?). Suomessa on tapana keskittyä julkiseen rahoitukseen, sillä kansa on niin köyhää ja vahvasti verotettua, että mitään yksityisiä lahjoituksia ei ole saatavilla. Perinteisesti korkeakulttuuri on ollut varakkaiden ihmisten tukemaa, siihen on oma sanansakin -- mesenaatti. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.48 (EET)
Ensin pitäisi määritellä mikä on korkeakulttuuria. Broadwayn ja Lontoon musikaaliteatterit varmasti toimivat kaupalliselta pohjalta. Joka alalla supertähdet menestyvät myös kaupallisesti jos haluavat. Jari Tervolle ja Tuomas Kyrölle kirjojen kirjoittaminen on ihan kannattavaa puuhaa. Oopperataloissa kulut ovat kuitenkin niin suuret (mm. erilaisia ammattilaisia tarvitaan valtavasti), että yksikään oopperatalo ei tulisi toimeen ilman tukea, vaikka katsomot olisivat jatkuvasti loppuunmyytyjä. -93.106.21.191 19. joulukuuta 2014 kello 20.13 (EET)
Eikö tämä tarkoita sitä, että lippujen hinnat ovat liian alhaalla? Tai sitä että sitten pitäisi keksiä muita tulomuotoja, kuten sponsorointia, tv-oikeuksien myyntiä tai oheistuotemyyntiä? Näillähän moni muukin ala porskuttaa.--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.42 (EET)
Korkeakulttuurin kanssa kaupallisuus sopii huonosti yhteen. Yleensä korkeakulttuurilla tarkoitetaan juuri suhteettoman kalliita ja antiikkisia asioita, joille ei ole todellista tilausta nykymaailmassa. Esimerkkeinä ooppera ja klassinen musiikki. Korkeakulttuurin viehätys on nimenomaan sen luonteessa -- samalla tavoin kuin kolopallossa. Eihän pienen pallon saattamisessa kaukaiseen reikäänkään ole oikein mitään "järkeä", saati niissä miljoonia maksaneissa puitteissa, mutta se onkin jutun juju. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)

Mono/stereo tarkistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kopioin levyjäni MP3-muotoon ja kaipaisin jotain ohjelmaa jolla voisi nopeasti tarkistaa kappaleista ovatko ne mono vai stereo eli käytännössä ovatko vasen ja oikea kanava identtisiä. Tietäisikö joku ohjelmaa MacBookille, jolla voisi tarkistaa .aiff tai .wav tiedostoista ovatko kanavat identtiset? Nyt tarkistan äänenkäsittelyohjelmalla ja se on varsin hidasta, kun tiedostoja on paljon. --87.95.225.133 17. joulukuuta 2014 kello 19.40 (EET)

Ravintoloita Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sain työpaikalta palkkioksi hyvästä työstä yhdessä projektissa 50 € lahjakortin vapaavalintaiseen ravintolaan Suomessa. En viitsi tämän vuoksi vaivautua Helsinkiä, tai tarpeen vaatiessa muuta pääkaupunkiseutua, pidemmälle. Olisiko kellään suositella jotain hyvää ravintolaa? Ei haittaa jos menee muutaman euron tuon 50 € yli. Kaksi vuotta sitten sain kokonaisen 100 € lahjakortin ja sen vuoksi etsin itselleni naisseuralaisen, jonka kanssa kävin kahdestaan syömässä ravintola Haraldissa Helsingin keskustassa, ja ihan hyvä kokemus oli. Mutta nyt tällä kertaa kun lahjakortin arvo on vain 50 €, niin en aio etsiä naisseuralaista vaan käyttää koko summan itse. Yksi vaihtoehto olisi mennä Haraldiin uudestaan, mutta mieluummin haluaisin kokeilla jotain toista ravintolaa. JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.34 (EET)

Käy Salutorgetissa Kauppatorin laidalla. Pohjoisesplanadi 15. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.03 (EET)
Tai jos haluat jotain mitä et ole ennen maistanut, lisää 12e ja mene Farangiin. Bar Sandroon voisi viedä seuralaisenkin. --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.20 (EET)
Tuo Farang-ehdotus kuulostaa houkuttelevalta, mutta maistelumenun suositusviinit maksavat halvimmillaan 42 €, mikä tekisi koko hinnaksi 104 €. Työpaikan lahjakortti kattaa siitä vain 50 €, mikä tekisi minun maksettavakseni 54 €, mikä on minulle liikaa. Onko sieltä mahdollista saada suositusviinien sijaan vain yksi tai pari lasillista jotain tavallista viiniä? JIP (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 22.11 (EET)
Jees, voi ottaa vain lasin jotain viiniä tai juoda vaikka koko aterialla pelkkää vettä. Itsekin tein niin kun tuolla kävin. EDIT Tämä bloggari otti aasialaisen oluen ja oli tyytyväinen. --Tappinen (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 22.14 (EET)

Toinen vaihtoehto ilmestyi tänään. Minut on kutsuttu mukaan syömään Cantina Westiin helmikuussa. Oman laskuni maksan itse. Suosituslistalta löytyi Cajun-ruutipihvi hinnaltaan noin 30 €. Jos laitan siihen päälle vielä jälkiruoan ja pari olutta, siitä saattaa hyvinkin tulla tuo 50 € täyteen. JIP (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 21.18 (EET)

Casino Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Casino Helsinki lahjoittaa näemmä 100% tuotoistaan hyväntekeväisyyteen. Eikös jo Suomen lakikin määrää että Suomessa Raha-automaattiyhdistyksellä on monopoli julkisesti tapahtuvaan uhkapeliin, ja siitä ei saa tuottaa voittoa? Mutta kysymykseni kuuluu, miten tuo käytännössä tapahtuu? Casinon täytyy aina varautua siihen, että joku pelaaja voittaa tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. Jostain tuonkin rahan on tultava. Casino Helsinki käsittääkseni saa omat kulunsa (työntekijöiden palkat ym.) lähinnä verovaroista? Mutta mistä nuo pelaajien voitot maksetaan? Ottaako casino velkaa verovaroista vai onko heillä joku "käteiskassa", joka säännöllisin väliajoin tilitetään hyväntekeväisyyteen? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.40 (EET)

Niin siis Casino Helsinkihän on osa RAY:tä [4]. Ei kai se Casino erikseen mitään lahjoita, sain sen käsityksen että tuotot menevät RAY:n kautta sinne hyväntekeväisyyteen. Tietenkään jokaista kassaan tullutta euron latia ei sillä sekunnilla lahjoiteta hyväntekeväisyyteen (ja levitellä sitten käsiä tyhjän kassan kanssa kun pelaaja voittaa), vaan tuottoja katsotaan pidemmällä aikavälillä, luultavasti vuositasolla. Oletettavasti RAY:n vuosikertomuksesta voisi löytyä tarkempia tietoja. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.46 (EET)
Ja tässä näkyy miten pelitoiminnan tuotot käytetään. Osa menee tietenkin erilaisiin kuluihin kuten palkkoihin, tila- ja laitekuluihin. "100%" tarkoittaa että se mitä kulujen jälkeen jää, menee hyväntekeväisyyteen. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.50 (EET)
Totta kai ymmärsin että Casino Helsinki on osa RAY:tä ja tätä toimintaa hallinnoi RAY, ei casino itse. Lyhyemmän kirjoituksen vuoksi vain kirjoitin suoraan casino. Mutta tämä käytännössä vastasi kysymykseeni. Eli siis RAY ei lahjoita jokaista saamaansa voittoa saman tien hyväntekeväisyyteen, vaan ainoastaan säännöllisin väliajoin (luultavasti vuosittain). Tulevatko RAY:n omat kulut siis lähinnä verovaroista? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.52 (EET)
Vastaus itselleni muokkauskonfliktin jälkeen. Eipä RAY näytä saavan paljonkaan tukea verovaroista, vaan lähinnä tuotot tulevat pelaamisesta. Sen sijaan RAY näyttää itse maksavan veroa valtiolle. Onko tämä oikein? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.55 (EET)
Juuri niin, ei valtio tue RAY:tä rahallisesti, vaan päinvastoin nyhtää siltä rahaa (arpajaisvero). Välillisesti valtio tietysti tukee RAY:tä siten, että on säätänyt sille lailla monopoliaseman; tämähän ne suuret tuotot juuri mahdollistaa. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)
Monopoli Suomen alueella fyysisesti, lukuun ottamatta Ahvenanmaata jossa on Paf. Suomalaiset voivat kuitenkin matkustaa fyysisesti pelailemaan Suomen ulkopuolelle. Ja internet on pullollaan pelejä, joista osa suomenkielisiäkin, joihin RAY:llä ei ole nokan koputtamista. Eli internetissä tuo monopoli on epäfyysisesti murrettu jo. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.10 (EET)
Verkossa pelaaminen on täysin laillista, ja ETA-alueelle rekisteröidystä nettikasinosta mahdollisesti tulevat voitot ovat pelaajalle verottomia. (Eli kasinoyhtiö maksaa verot kotimaassaan.) Muilta kuin ETA-alueen nettikasinoista saatavat voitot sen sijaan pitäisi imoittaa verottajalle. Sen sijaan pelien markkinointi Suomessa on laitonta. (pl. rajoitetusti 3 monopoliyhtiötämme). Tätä säännöstä toki rikotaan surutta eikä kellään oikeastaan ole halua puuttua moiseen. Enimmäkseen markkinoinnin hoitavat affiliate-kumppanuusroskapostittajat, jotka sitten saavat komission uudesta asiakkaasta tai pelaajan hassaamista rahoista. --EsaL-74 (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 00.32 (EET)

Rantaviiva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko jollakin fakta tietooo, että missä Suomen kunnassa on eniten rantaviivaa. Itse olen sitä mieltä että Inarin kunnassa, mutta joku väittää että Paraisilla kuntaliitosten myötä olisi enemmän.  –Kommentin jätti 110.77.249.67 (keskustelu)

Eipä tota faktatietoo ihan äkkiä näytä valmiina löytyvän. Maanmittauslaitoksen vapaasti saatavasta aineistosta kuitenkin löytyy kuntarajat ja rantaviivat digitaalisina, joten niistä voisi jonkun verran vaivaa nähden rantaviivoja mittailla. Tässä on joku tehnyt hiukan läheltä liippaavaa käsittelyä noille datoille. – Sitten kannattaa toki muistaa että rantaviivan pituus on vähän huonosti määritelty suure, mutta jos ollaan tyytyväisiä määritelmään "rantaviiva siten kuin maanmittauslaitos on sen piirtänyt", niin noista datoista se irtoaisi. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 14.32 (EET)

Youtube[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Youtuben tekijäinoikeuden alaista materiaalia mahdollista tallentaa koneelle? Tahtoisin ladata Youtubesta musiikkia, jota ei ole saatavilla CD:llä. --87.95.81.162 20. joulukuuta 2014 kello 19.05 (EET)

Tarkennuksena vielä, että en tahdo levittää musiikkia eteenpäin vaan kuunnella sitä paikoissa, joissa netti ei ole saatavilla, kuten autossa.

Pystyy, esim: http://www.lataayoutube.com/ --Ville Siliämaa (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 19.07 (EET)
Ei toimi ainakaan minulla. Kokeilin tätä: https://www.youtube.com/watch?v=v87XJVio3JI. Ilmeisesti Youtube on estänyt nämä. Toinen lataaja luuli kappaleen olevan yli 20 minuuttia. Näitä tekijäinoikeus-estoja ei ilmeisesti pysty kiertämään? --87.95.81.162 20. joulukuuta 2014 kello 19.55 (EET)
Tuo näyttää olevan YouTuben automaattisesti generoidun kanavan video, katso Topic channels. Noita ei näytä pystyvän lataamaan ainakaan lataayoutuben kautta. --Stryn (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 20.04 (EET)
Ainakin Firefoxille löytyy DownloadHelper-lisäosa, jolla onnistuu videoiden lataaminen miltei sivustolta kuin sivustolta. 188.67.139.48 20. joulukuuta 2014 kello 20.09 (EET)
Minkä tahansa äänen tai musiikin saa talteen kun äänittää sen, itse käytän total recorder ohjelmaa, nauhoitus käyntiin ja musiikki soimaan, lopussa pysäytys ja talletus mp3 muotoon--Musamies (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 20.49 (EET)
en.savefrom.net. Lisää videon url riville ja paina Download-painiketta (hox. mainoksessa lukee myös download). --RicHard-59 (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 21.39 (EET)
Näistä ei ole vielä mikään toiminut. DownloadHelper luo vain tyhjiä tiedostoja eikä lataa mitään, nettisivujen latausohjelmat eivät löydä videota tai eivät osaa ladata sitä. Nauhoittaminen toimisi, mutta luulen, että silloin äänenlaatu kärsii. --87.95.81.162 20. joulukuuta 2014 kello 23.51 (EET)
Kokeiles vielä tätä, onnistuuko? 109.240.24.52 21. joulukuuta 2014 kello 00.53 (EET)
Download.fi YouTube to MP3 Converter tuo pitää ladata koneelle ja asentaa, asentaessa katso ettet asenna mitään toolbareja. --Zunter (keskustelu) 24. joulukuuta 2014 kello 17.00 (EET)

Avioliitto rekisteröidyn parisuhteen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin artikkelin, jossa kerrotaan Elton Johnin menneen naimisiin miehensä kanssa Britannian laillistettua homojen avioliiton. Artikkelissa kerrotaan, että hän ilmoitti Twitterissä allekirjoittaneensa jotain papereita ja virallisen osan olevan näin ohi. He olivat aiemmin rekisteröidyssä parisuhteessa. Kuinka avioliittolaki toimii Britanniassa? Olen ymmärtänyt, että (ainakin Suomessa) rekisteröity parisuhde muuttuisi automaattisesti avioliitoksi, jos laki tulee voimaan. Pysyykö rekisteröity parisuhde voimassa Britanniassa myös avioliiton ollessa sallittu, vai mitätöityykö se? Tässä on artikkeli, johon viittasin: http://yle.fi/uutiset/sir_elton_john_meni_avioon/7702259. --87.95.209.24 21. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)

En-wikin perusteellisesta ja lähteistetystä artikkelista ymmärsin, että rekisteröidyt parisuhteet on Englannissa (kuningaskunnan eri osissa on jossain määrin eri säännökset) mahdollista muuttaa avioliitoiksi 10. joulukuuta 2014 lähtien eri hakemuksesta, eli ne eivät häviä mihinkään eivätkä muutu automaattisesti. -Ochs (keskustelu) 22. joulukuuta 2014 kello 22.49 (EET)

Arpojen valmistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missä Veikkauksen raha-arvat valmistetaan ja miten arpoihin tehdään raaputuspinta? Entä mikä estää työntekijöitä nappaamasta juuri päävoittoarpaa taskuunsa jos hän näkee siitä vilauksen valmistusvaiheessa ja muistaa sarjanumeron?--62.72.228.251 24. joulukuuta 2014 kello 10.58 (EET)

Veikkaus ilmoittaa nettisivuillaan [5], että raaputusarvat tehdään Kanadassa ja Englannissa. Joten voittoarvan tietojen mieleenpainaminen Kanadassa ja sen saman arvan ostaminen jostain päin Suomea on aika haastavaa noin maantieteellisesti. --Htm (keskustelu) 24. joulukuuta 2014 kello 11.46 (EET)
Lisäksi painokoneen ja raaputusmassaa syöttävän päällystyskoneen paperirata kulkee niin nopeasti, ettei numeroita ehtisi seurata kuin suurnopeuskameralla. Jos tietyn arvan onnistuisikin nappaamaan radasta, paperirata ja koko tuotanto katkeaisi ja syyllinen melko varmasti löytyisi. En suosittele hakeutumaan töihin ko. painoon ainakaan tämän takia. –Kotivalo (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 18.31 (EET)

Samannimiset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaako kukaan sanoa mikä on suomenkielisen wikipedian täsmennyssivujen ennätys suomalaisten henkilöiden osalta siinä, kuinka monta samannimistä henkilöä on? --Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 16.14 (EET)

Nopealla haulla löysin sellaiset kuin Matti Järvinen (6) ja Mikko Mäkelä (7). Grep-työkalulla tämä onnistuu siten, että syöttää työkaluun jonkun suositun nimen ja kaarisulkeen (esim. syöttämällä ^Juhani .*\) työkalu hakee ne artikkelit, jotka alkavat kirjaimin "Juhani" ja sisältävät )-merkin tai syöttämällä  Korhonen .*\) työkalu hakee ne, jotka sisältävät merkkijonon " Korhonen" ja sisältävät )-merkin). Esimerkkihaku, jossa on kymmenen suosituinta miehen ja naisen etunimeä, ja toinen esimerkkihaku, jossa kymmenen suosituinta sukunimeä. Hakuja voi joku jaksava halutessaan laajentaa. Tämä hakutapa toimii tietysti sitä huonommin, mitä enemmän täsmennyssivu sisältää punalinkkejä. 84.249.84.11 29. joulukuuta 2014 kello 22.31 (EET)
Virtasen ja Korhosen täsmennyssivuja vilkaisemalla löytyi artikkelit kuudesta viidestä Jarmo Korhosesta ilman yhtään punalinkkiä. Kuka pistää paremmaksi? –Kotivalo (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 22.13 (EET)

Luistelu muulla alustalla kuin jäällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olin joulun seutuun Budapestissa ja siellä oli pari ulkona olevaa luistelukenttää, joissa kyllä luisteltiin normaaleilla luistimilla, mutta se alusta ei ollut jäätä, vaan jotain muovimaista ainetta. Osaako joku kertoa, mitä tuollainen aine on ja kuinka yleisesti siitä tehdään luistelukenttiä?--LCHawk (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 09.30 (EET)

http://en.wikipedia.org/wiki/Synthetic_ice --J (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Viisumivapaa matka Venäjälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystäväni asuu maassa, jonka kansalaiset eivät tarvitse viisumia matkatakseen Venäjälle. Tarvitseeko hän sinne päästääkseen joitain muita dokumentteja? Eräällä sivustolla sanottiin, että esim. Ukrainalaiset tarvitsevat jonkinlaisen kutsun paikalliselta, mutta eivät varsinaista viisumia. En löytänyt asiasta tietoa Venäjän virallisilta internetsivuilta. 84.251.114.88 1. tammikuuta 2015 kello 13.03 (EET)

Jos lähtisit vaikka siitä, mistä maasta hän on kotoisin. —Aku506 1. tammikuuta 2015 kello 17.55 (EET)

Tämäpäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Aikoinaan neuvostokansalaiset tarvitsivat jopa maastapoistumisviisumeita. Milloin tuo lie poistunut käytöstä vai onko vieläkään? --Höyhens (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 16.02 (EET)

iTunes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi. Mulla on ongelma iTunesin kanssa kun soitan mp4-tiedostoja soittolistassa. Jos painan pausea esimerkiksi toisen tiedoston aikana ja aloitan soittolistan alusta, niin siirtyessään ensimmäisestä tiedostosta toiseen, soitto ei ala tiedoston alusta vaan suoraan kohdasta, jossa olen laittanut pauselle. Osaisiko joku neuvoa kuinka saan säädettyä asetuksista niin, että soitto alkaa tiedoston alusta? --77.95.242.32 3. tammikuuta 2015 kello 12.09 (EET)

DVD-editori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietäisikö joku ilmaisen ja helppokäyttöisen DVD-editorin? Minun pitäisi leikata yksi filmi puoliksi (sisältää kaksi balettiesitystä, josita tahtoisin vain toisen; yhdessä eivät mahdu yksikerroksiselle DVD:lle) ja lisätä toiseen kohtaustunnisteet (DVD:llä on kyllä kohtausvalikko, mutta kun filmin pyöriessä painaa seuraavaan kohtaukseen, filmi hyppää suoraan loppuun/DVD-valikkoon). --87.93.30.6 7. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)

Asunnon kuvaaminen ikkunasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi. Muistelisin, että lain mukaan ikkunasta saa katsoa asuntoon sisälle paljain silmin, mutta kiikareilla tms. apuvälineillä katsominen on kielletty kuten myös kuvaaminen (kotirauhan häirintä tms.). Osaisiko joku kertoa tarkemmin, kuinka asia on laissa määritelty? 188.67.192.115

Asunnossa olevan ihmisen kuvaaminen ikkunan takaa on salakatselua (joka on luvatusta rangaistuksesta päätellen pahempi rikos kuin kotirauhan rikkominen): Rikoslaki, 24 luku, §6, Salakatselu täällä. --Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 01.53 (EET)
Uutisissa on usein videoita, joissa kuvataan ihmisiä ikkunoissa, joten lakia ei ilmeisesti vahdita kauhean tarkkaan. Tässäkin kuvataan suoraan sisään ikkunasta ulos katselevia ihmisiä. --188.67.124.22 9. tammikuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Tuommoinen on ehkä rajatapaus, kun ihminen melkein työntää yläkroppansa ja kissansa kotirauhan piiristä julkiseen katutilaan, eikä kuvassa näy mitään henkilöä halventavaa. Jos se oli diplomaatti ja kissansa katsomassa Ranskan lähetystön ikkunasta ulos, tapaus on mielenkiintoinen: sovelletaanko Suomen salakatselupykälää, jos salakatseltava on Ranskan maaperällä? –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 14.35 (EET)
Se on asianomistajarikos. --Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 14.41 (EET)
Niin on. Miten se sinusta vaikuttaa ja mihin? –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 14.44 (EET)
Edellä kirjoitetetiin "joten lakia ei ilmeisesti vahdita kauhean tarkkaan". Sitä vahtivat vain salakatselun kohteeksi joutuneet. -Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)

Mitä ERM tarkoittaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä tämä European Exchange Rate Mechanism eli ERM on ja mitä se tarkoittaa vapaasti suomennettuna? Entä millä perusteella joku euroopan maa joka ei vielä kuulu euroon voi liittyä ERM:ään ennen euroon siirtymistä?--62.72.228.251 11. tammikuuta 2015 kello 06.45 (EET)

Euroopan valuuttakurssimekanismi. Tietoa vuodelta 1996. Kattavampaa, mutta tiedä sitten kuinka luotettavaa tietoa en-wikistä: en:European Exchange Rate Mechanism. Nykyään puhutaan jo ERM II:sta. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 23.54 (EET)

Postipakettien tullaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minulle on saapunut tullattava postipaketti. Aikaa maksaa verot ja saada se hyppysiini on 24.01.2015 asti.

Miten ihmeessä tämä oikein muka tehdään? Saamassani ilmoituksessa ei lukenut missä lähetys on tai missä sen voi käydä tullaamassa. Tullin nettisivuilla sanottiin käytännössä että ainoa paikka koko pääkaupunkiseudulla jossa postipaketteja voi tullata on Vuosaaren satama. Se on aika hemmetin kaukana sekä kodistani että työpaikastani.

Voinko jotenkin maksaa verot netissä ja saada paketin lähipostiini? Ilmoituksessa sanottiin että tarvitaan kauppalasku/tilausvahvistus/maksukuitti, henkilötunnus ja selvitys lähetyksen sisällöstä. Kyseesä on eBaysta ostettu tavara. Minulla on eBayn ja PayPalin tilausvahvistukset ja henkilöllisyystodistus. Mutta miten voin näyttää ne tullille jos en pääse paikalle sinne Vuosaareen ja maksan verot netissä? JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.41 (EET)

Itselläni oli kerran tullattavaa ja kuljetusyhtiö (DHL Express) hoiti tullauksen puolestani sen jälkeen kun olin sen ensin maksanut erikseen heille. Lähettivät DHL:n kautta itselleni ainakin selkeät toimintaohjeet tekstiviestillä. Auttaisikohan tämä sivu asiassa: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/netista_ostaminen/tulliselvityksen_tekeminen/? Itselläni taisi olla siis tuon sivun kohta 3) Käytät huolintayrityksen palveluita. --Stryn (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.51 (EET)
Ainoa toinen tullipostin paketinhakupaikka koko pk-seudulla näkyy olevan Vantaan Hakkila, kaukana sekin. Surkeaa palvelua, jos ei edes kerrota mitä tulee tehdä. Itse asui vuosia sitten Helsingissä, ja tullipostipaketin haku oli niin helppoa että olen unohtanut missä se tapahtui, pääpostissa varmaan. Soita tullineuvontaan 0295 5201. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.52 (EET)
Osoittautui, että tulliveron voi maksaa netissä, sen kuin ilmoittaa laskun loppusumman. Itse laskua ei tarvitse koskaan näyttää tullille. Tulli lähettää sitten paketin lähimpään postiin. Paketti on nyt hyppysissäni. JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.05 (EET)

Kysymys Suomen presidentin veto-oikeudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentin veto-oikeus oli jo ennen vuoden 2000 perustuslakia vain lykkäävä. Mutta oliko se nykyistä merkittävämpi siten, että vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen eduskunta saattoi käsitellä presidentin hylkäämän lain uudelleen? Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.14 (EET)

Suomen Hallitusmuoto 19 §. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.26 (EET)
Meneekö se nykyään niin, että eduskunta voi käsitellä sen uudelleen jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja? Jos vastaus on kyllä, kannattaa luultavasti artikkeliin Suomen tasavallan presidentti lisätä tieto tuosta muutoksesta. Jaalei (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 20.34 (EET)
Ennen Suomen presidentillä oli valtaoikeuksia kuin valtakunnankanslerilla ja Urho Kekkonen hajotti esimerkiksi Suomen laillisen hallituksen, kun se oli hänen mielestään tarpeellista. Kekkosta seurannut presidentti Mauno Koivisto kuitenkin riisui presidentiltä valtaoikeudet heti kun oli saanut valmisteltua asiakirjat Suomen liittämiseksi EU:hun ja eurovaluuttaan. Koiviston jälkeen presidentit, kuten Tarja Halonen ja nykyinen Sauli Niinistö, ovat sitten olleet seremoniamestareita tai impotentteja. Sehän olisi kauhukuva, jos Suomeen valittaisiin presidentti, joka haluaisi EU:sta ja eurosta eroon ja käytännössä sen vuoksi Suomen presidentillä ei ole enää valtaoikeuksia, jotta tuo kauhukuva ei toteutuisi. Presidentin valtaoikeuksien riisuminen on siten ollut aivan tietoinen juttu ja ehkä hyväkin juttu, riippuu kuka asiaa tarkastelee. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Mitä käytänöllisiä oikeuksia Suomen presidentillä sitten on? Muistan lukeneeni että Ruotsin kuninkaalla ei ole enää mitään oikeuksia, asema on puhtaasti seremoniallinen. Kun nykyinen Ruotsin kuningas meni eräällä valtiovierailulla esittämään mielipiteensä poliittisesta kysymyksestä, siitä nousi hirveä skandaali. Iso-Britannian kuningattaren asema on melko pitkälle myös seremoniallinen, mutta hän saa sentään tehdä jotain. Mitä oikeuksia siis Suomen presidentillä ja Iso-Britannian kuningattarella on? JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.32 (EET)
Iso-Britannian kuningatar ymmärtääkseni periaatteessa omistaa ainakin kaikki Iso-Britannian ja Kanadan maat ja siten Iso-Britannian kuningatar Elizabeth on "maailman suurin maanomistaja". Suomen presidentti on ainakin Suomen asevoimien ylipäällikkö. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.17 (EET)

Nyt on kiire, minä maksan sakot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuo on leffoista tai kirjoista tuttu sanonta taksinkuljettajalle. Olen kuullut, että tuota käytetään nykyäänkin. Mikähän on sanonnan etymologia, onko se suomalainen keksintö? Onko Suomessa ikinä maksettu vallesmannille sakkoja käteisellä heti tien varressa, jolloin tuossa olisi edes jotain järkeä. Olisi hauska nähdä se taksinkuljettaja, joka saatuaan oikeudessa sakkoja ja ajokieltoa törkeästä liikenteen vaarantamisesta lähettää laskun useita kuukausia sitten kyydissä olleelle asiakkaalle, jolla oli kiire lentokentälle. Sanonta antaa ennemminkin viitteitä siihen suuntaan, että kyydissä on niin korkea herra, että poliisi päästää matkan jatkumaan ja vie kättä lippaan. --Pxos (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 22.54 (EET)

Tämä on mielenkiintoinen ja kannattaisi lisätä Wikisanakirjaan muiden iloksi. Kai tuolla on konkreettinen merkitys, eikä se olisi vain vitsi? Ylinopeussakkoja varmaan tarkoitetaan? Minkälaista oli ennen ylinopeuden valvonta? Poliisit varmaan eivät mitanneet nopeutta millään laitteella, vaan luottivat silmiinsä nähdessään ohitse pyyhältäviä ajoneuvoja? Varmaan poliisit sitten saivat kiinni ja sakot maksettiin poliisisedän kouraan? No epäilen kyllä, tokkopa ihmisillä oli yleisesti isompia seteleitä mukana, mutta shekkivihko ehkä saattoi ollakin. Oliko sitten kyse siitä, että vain varakkailla oli autot aikoinaan, mutta toisaalta tässähän oltiin liikkeessä taksilla eikä suinkaan omalla tai kaverin autolla? --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.12 (EET)
Pystyikö poliisi ennen sakottamaan tuosta vain? Eli sanoiko poliisi "50 markkaa maksettava nyt" ja sitten kaivettiin kuvetta? Jotenkin tuntuu epäuskottavalta, sillä tuossa voisi mennä virantoimitukseen liittyvät ja omat rahat sekaisin. Ja nehän menisivät sekaisin? --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.19 (EET)
Esimerkiksi Saksanmaalla sakko maksetaan saman tien tänä päivänäkin, kortti tai käteinen. Jos ei maksua, matka pysähtyy. Muilla kuin paikallisilla "hyvällä" tuurilla paikallisen peltipoliisinkin ottama kuva tulee maksuun rajalla. Ja jos ei ehdin niin lappu tulee kotiin asti. --EsaL-74 (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 00.54 (EET)
Suomessa tuskin ennen Väestörekisterikeskuksen tietoja olikaan vaan oli vain kirkonkirjat, eikä ollut ihmisillä puhelimia tai ainakin maaseudulla lankapuhelimet yleistyivät myöhään. Maailma oli kovin erilainen. Nykyään poliisi ja oikeuslaitos löytävät jokaisen suomalaisen oikean osoitteen hetkessä ja lähettävät haastemiehen oikealle ovelle koputtelemaan (tai itse asiassa haastemies soittaa matkapuhelimeen, että odottaa parkkipaikalla, että tuleppas tänne noutamaan lappuset). --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 01.02 (EET)
Yksi asia voisi olla, että tämä olisi vielä vanhempaa perua, ajalta jolloin taksia vetivät hevoset. No hevosilla kai harvemmin ylinopeutta pääsikään, mutta olisiko hevoskärryjä voinut ajaa varomattomasti tai liikennettä vaarantaen? Tai ehkä kyse on ollut alun perin varakkaan henkilön henkilökohtaisesta autonkuljettajasta, joka oli palkkasuhteessa tämän kiireessä olevan kanssa? Siis sellaisesta chaufföristä, joka odotti nahkaiset ajohansikkaat käsissään herraa kyytiin. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.25 (EET)
Anekdootti Suomen ulkopuolelta: Zlatan Ibrahimovićin elämäkerran mukaan hänen isänsä lupasi maksaa sakot, kun pikku-Zlatania vietiin taksilla Malmön sairaalaan. --Silvonen (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 08.20 (EET)
Maksetaanko Ruotsissa ylinopeussakot poliisisedän kouraan "tässä ja nyt"? --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 11.23 (EET)

Asukasluvultaan suurin kaupunki=pääkaupunki?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on yleisempää: se, että valtion asukasluvultaan suurin kaupunki on pääkaupunki vai että se ei ole?--LCHawk (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 09.09 (EET)

Suurin kaupunki on selvästi yleisemmin pääkaupunki kuin ettei se olisi. Meillä on luettelo asiasta (Luettelo valtioista, joiden pääkaupunki ei ole valtion suurin kaupunki), enwikissä ilman korjauspyyntöjä en:List of countries whose capital is not their largest city. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 09.58 (EET)
Keskeisiä kai Canberra Australiassa, Brasília Brasiliassa, Pretoria Etelä-Afrikassa ja Washington DC Yhdysvalloissa, jos tämä olisi jokin tietokilpailukysymys. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 11.22 (EET)
Myös Intian pääkaupunki Delhi ja Kiinan pääkaupunki Peking täyttävät määritelmän (vaikka ne eivät jää yhtä paljon koossa jälkeen maansa suurimmasta kaupungista) ja ovat varmaan suurimmat tapaukset. Käsittääkseni metropolialueita sopivasti rajaamalla on myös mahdollista saada sellainen tulos, että Italian suurin kaupunki ei olekaan Rooma vaan Milano. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 12.01 (EET)

Suomalaisia salaliittoja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa ollut mitään salaliittoja? JFK, 9/11 ja vastaavat ovat kiinnostavia, niin onko mitään mehukkaita suomalaisia salaliittoja? Siis oikeita tai ns. salaliittoteorioita, jotka nekin on tietenkin oikeita. Pitää vain varoa satelliiteista ammuttavia säteitä ja salakuuntelulaitteita. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.16 (EET)

Kekkonen oli(/on) humanoidi ulkoavaruudesta. Tälle on myös todisteita...--188.67.107.229 16. tammikuuta 2015 kello 21.19 (EET)
Liittyykö siihenkin nurmikumpare AKA grassy knoll? ;D --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.24 (EET)
Jäniksen vuodessa todistettiin, että Kekkonen oli vaihdettu kaksoisolentoon.--RicHard-59 (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 00.31 (EET)
Heikki Urmas: Koivisto oli KGB:n agentti ja Keijo Liinamaa ja Väinö Leskinen murhattiin.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.14 (EET)
Väinö Leskinen oli itse CIA:n agentti. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.23 (EET)
No niin, sittenhän siitä ei ole mitään epäilystä. Lisäksi Voima (lehti) sisältää paljon salaliittoteorioita, mutta yleensä ne taitavat olla vain kansainvälistä tuontitavaraa.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.39 (EET)
"Etkö sinä vaikuta lievästi vainoharhaiselta?"
"-Niinhän "ne" haluavat sinun uskovan." --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 00.18 (EET)
Ja jos haluaisi urheilla merkittävyyskäytännöllä, niin Homokaasu tai Radiolähetin hampaassa. - Nehän ovat suomessa tunnetumpia kuin Foliohattu. --Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)
Homokaasu on ihan totta: http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4174519.stm --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.49 (EET)
Entä jarrukiisseli? --Pitke (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 13.41 (EET)

Haetaanko tässä Wikipedian ylläpitäjien ja välityslautakunnan cabalia ? --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 13.47 (EET)

Chartreuse-likööri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ostin Ranskasta 2 dl pullon Chartreuse-likööriä. Se on ihan hirveän vahvaa, 55%, mistä johtuen tuota voi juoda vain hyvin vähän kerralla. Mutta se maistuu tosi hyvältä. Saako sitä mistään Suomesta? JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Katso Alkon tuoteluettelosta. Jos Alkon tuoteluettelosta ei ko. likööriä löydy, niin sitä ei saa mistään Suomesta ostettua, siis jos pulloa ajattelee. Varmaan jostain Hotelli Tornin baarista saanee, jos kielen päältä haihduttaakseen. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.10 (EET)
Voinee tilata tuottajalta Alkon kautta laatikoittain, mutta hintaa tulee rutkasti. --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 14.27 (EET)
Chartreuse-likööri 0,35L Alkon sivulla.--RicHard-59 (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 14.43 (EET)
(Äh, älä kerro kellekään mutta huomasin just että tuotahan join omissa häissäni.) --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 15.59 (EET)

Miten kauan ihminen voi olla ilman seuraa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko tuota testattu tieteellisesti? Siis että milloin alkaa nuppi tutista? Suomessa oli joskus kuritushuonetta rangaistuksena ja se oli eristyksissä olemista. Elokuvassa Cast Away päähenkilö keksii lentopallosta itselleen juttuseuraa. --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 18.20 (EET)

Tämä riippuu täysin ihmisestä. Monet askeetikot tai erakot saattavat viettää valtaosan elämästään tarkoituksellisesti eristyksessä muista ihmisistä, vaikka heillä saattaa toki tällöinkin olla esim. Jumala seuranaan. Luulen, että toisille ihmisille jo ajatus eristykseen joutumisesta voi tuottaa fyysistä pahoinvointia. --188.67.82.93 18. tammikuuta 2015 kello 20.39 (EET)

Nimien siirrekirjannus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.32 (EET)

Gender Gap[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Gender Gap>--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.17 (EET)

Sivun alussa olevassa laatikossa on lause "Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan". Mutta eihän tuo taida liittyä Wikipediaan kuin 100-prosenttisesti. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.31 (EET)
Olet oikeassa. Siirsin. Pahoitteluni huolimattomuudesta. Aioin ensin kirjoittaa yleisemmän kysymyksen, enkä huomannut vaihtaa osastoa kun muutin kysymyksen spesifimmäksi.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.17 (EET)

Miten Jenkit kertovat kotipaikkansa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen seuraillut tässä paria amerikkalaista tosi-tv-ohjelmaa ja kiinnittänyt huomiota siihen, miten kilpailijat kertovat sen, mistä ovat kotoisin: Jos he ovat jostain isosta, tunnetusta miljoonakaupungista, kuten New York tai Los Angeles, he kertovat sen. Jos he ovat jostain pikkupaikkakunnalta, he sanovat vain osavaltion. En tunne itse amerikkalaisia, mutta toimivatko he myös arjessa tuon säännön mukaan? Jos, niin miksi ihmeessä? Mikseivät he sano, että olen kaupungista x ja osavaltiosta y, jos kaupunki ei ole iso ja tunnettu?--LCHawk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.37 (EET)

Kai ne arvelevat, ettei kuulija kuitenkaan tunne pikkupaikkakuntaa, joten turha sitä on kertoa. Olen live-keskustelussa kuullut samaan tapaan henkilön kertovan "I'm from upstate New York". --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.53 (EET)
Ilmeisesti he ajattelevat, että kun pikkupaikkakuntaa ei kumminkaan tunneta, on sama käyttää vain isompaa yksikköä. Monilla amerikkalaisilla on varsin summittainen tapa ilmaista kotipaikkansa, varsinkin jos se on pieni ja vähemmän tunnettu. Mutta jos sanovat esim. Cincinnati, Ohio, se tarkoittaa mainitussa valtiossa olevaa kaupunkia, koska samannimisiä kaupunkeja on myös Arkansasissa, Kaliforniassa, Indianassa ja Iowassa. Riippuu myös siitä, kenelle ja missä asia kerrotaan. Vastaavasti jos helsinkiläinen kertoisi amerikkalaisessa tosi tv-ohjelmassa kotipaikkansa, hänen olisi ehkä hyvä sanoa olevansa Helsingistä, Suomesta, koska monikaan amerikkalainen ei muista missä päin maailmaa joku Helsinki on. Mutta jos oululainen olisi vastaavassa tilanteessa, hänen ehkä kannattaisi sanoa olevansa vain Suomesta tai Pohjois-Suomesta. Ja ettei sitä sekotettaisi Wisconsinissa olevaan pikkupaikkakuntaan, Ouluun.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 14.14 (EET)
Samanlailla suomalainen kertoo Euroopassa olevansa Suomesta. Ei esim. Kihniöstä, Suomesta. Eli vastaaja pyrkii aina antamaan toista jollain tavalla hyödyttävän vastauksen, joka johtaa mielekkääseen mielikuvaan. "Okay, she's from Finland" mieluummin kuin "Oh no, she's form Kiinii-Vimland. I really don't know where Kiinii-Vimland is." Gopase+f (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.21 (EET)
Ok, tästä voisi heittää jatkokysymyksen, miten espoolaiset tai vantaalaiset kertovat kotipaikkansa maailmalla, sanotaan vaikka Yhdysvalloissa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)
Joo, mutta tässä tapauksessa oli kyse amerikkalaisesta tosi-tv-sarjasta, joten voisi ajatella, että se on suunnattu ensisijassa Amerikan markkinoille, jolloin tällainen Euroopassa kerrotaan olevamme Suomesta-vertailu ei ole ehkä ihan validi.--LCHawk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)
Eurooppa ja Yhdysvallat ovat pinta-alaltaan suurin piirtein samankokoisia. Yhdysvaltain väkimäärä taas vastaa suurinpiirtein Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa. Eli samankokoisista "paikoista" on kyse. Miten ite aattelit esitellä itsesi eurooppalaiselle TV-yleisölle? Gopase+f (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.49 (EET)
Eihän tämä edes ole mitenkään yhdysvaltalaissidonnaista. Kyllä itsekin olen kuullut usein jonkun uuden tuttavuuden kertovan minulle, että on kotoisin Itä-Suomesta, läheltä Turkua tai jotain muuta vastaava, jos ei olekaan kotoisin ihan suurimmasta paikkakunnasta. --PtG (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 17.46 (EET)
Kyllä itsekin mieluummin sanon vain Finland ja odotan mahdollista jatkokysymystä "Which part of Finland?". Ja kysyjän tositv-tapauksessa paljon riippuu yksinkertaisesti siitä, mitä ohjaaja on ohjeistanut esiintyjät sanomaan. Kuten tiedämme, tosi-tv on mahdollisimman kaukana todellisuuden dokumentoinnista. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 17.48 (EET)
Yhdysvalloissa on käytännössä vain kaksi kulmaa, joissa on asutusta. "I'm from El-Ei" eli Los Angeles (LA) tai "I'm from Njuu Jook" eli New York, sen tarkemmin erittelemättä kaupunginosaa tms. Muu on ns. "flyover countryä" eli ylilentoaluetta, jonka oppii ymmärtämään kun ramppaa New Yorkin ja Los Angelesin väliä. Upstate New York sanotaan erikseen, koska pelkkä Njuu Jook on synonyymi Manhattanille ja sen välittömille lähialueille. Jos on esim. jostain Kansasin, Nebraskan tai Oklahoman tuppukylästä, niin sanotaan vain osavaltion nimi. Chicago on aika iso kaupunki, joten siitä myös usein puhutaan (ei kuitenkaan sanota olevansa Illinoisista juurikaan). Nykyään Texas alkaa olla vetovoimaistakin vetovoimaisempi ja yhä useampi sanoo olevansa Dallasista tai Houstonista ja lentokentillä näihin suuntaavien lentokoneiden portit ovat tupaten täynnä. Nuorten keskuudessa Denver on aika suosittu. Ehkä jokin knoppi olisi, että Portland sanotaan Portland, Oregon tai Portland, Maine, sillä ne on aika 50/50. Jos itse pitäisi veikata, niin veikkaisin että Texasista tulee vielä koko maan napa. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.35 (EET)
(Alahuomautus: Eikös Njuu ole pikemminkin brittienglantia? Paikallisia lausuntatapoja on monia, eksoottisimpana kai [nɪu jɔək] eli suurin piirtein ”Niu Joök”.) --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.36 (EET)
Ns. New Yorkin aksentti oikeaoppisesti on "hemmetin kova", "tyly" aksentti, johon kuuluu aika hidas ja venyttävä tyyli. Erinomaisen tyylinäytteen antaa miljardööri suursijoittaja Carl Icahn. Fuhgeddaboudit! Ei tuota oikein kukaan enää nykissä puhu sellaisena kuin aikaisemmin. Nykkihän puhdistui 1970- ja 1980-lukujen jälkeen kovin siloiseksi ja varmaan aksentti sen mukana. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 21.57 (EET)
Miten Jenkit muuten yleensä esittelevät kotipaikkansa jossain maansa ulkopuolella? Sanovatko he vain osavaltion vai myös olevansa yhdysvalloista? Ainakin Wikipedian artikkeleissa on usein merkitty pelkästään osavaltio synnyin- tai kuolinpaikan kohdalla. --178.55.216.108 21. tammikuuta 2015 kello 18.53 (EET)
Wikipediassa Yhdysvallat on oletusmaa, sen takia monet laittaa suomalaisten henkilöiden kotipaikan perään Suomi, että ei jää arvailun varaa. --87.93.114.36 21. tammikuuta 2015 kello 19.05 (EET)
Jenkki on ulkomailla varmaankin turisti, liikematkalainen tai sotilas. Yhdysvaltalaiset matkailevat yleensä oman maansa sisäpuolella, eikä perinteisesti todellakaan kaikilla ole ollut passia ulkomaanmatkailua varten. Viimeisimpien tietojen mukaan yhdysvaltalaiset ovat hankkineet passeja ulkomaanmatkailua varten aika ahkerasti, mutta se on aivan uusi juttu viime vuosilta. Yhdysvaltalaisten käsitys lomamatkailusta tai sellaisista "Kanariansaarten rantalomista" on hieman erilainen kuin suomalaisilla, sillä suuressa osaa Yhdysvaltoja on aika lämmintä ja aurinkoista suurin piirtein ympäri vuoden. Yhdysvaltalaisilla on omasta takaa mm. Florida ja Havaiji. Lisäksi omalla autolla pääsee maan halki niin halutessaan. Käsitys asioista on siis vähän erilainen kuin suomalaisilla, eikä ulkomaille tavalliset ihmiset matkusta juurikaan, mutta maan sisällä saatetaan matkustaa paljonkin, mutta autollakin pääsee että ei aina ole kyse lentomatkailusta. Yhdysvaltalaiset käyvät Meksikossa jos ovat rajanpinnasta ja Kanadassa jos ovat sen rajan pinnasta. Euroopassa yhdysvaltalaiset käyvät Pariisissa, Ranskassa, mikä on heille iso juttu ja oikeastaan se on lähinnä New Yorkin hienoston huvi. New Yorkista en itse matkustaisi Lontooseen, sillä se on jokin "vesitetty versio". Ihan perus "I'm Ämerikän" suusta kuuluu. Se yleensä riittää. Yhdysvaltalaisen kyllä tunnistaa ulkomailla shorteista, t-paidasta, aurinkolaseista, kovasta puheäänestä, hieman ronskeista otteista, pienestä huumorista ym. aika kaukaakin. Perusjenkki osaa vain äidinkieltään, joten kielitaidottomuus rajoittaa sulavaa matkailua. Eurooppa on Yhdysvalloista katsottuna vähän sellainen puolikommunistinen paikka, johon ei saa omaa autoa mukaan ja Euroopasta puuttuu tietyt ruokapaikat ja ihmiset pukeutuu fiinisti ja on käyttäytymiskoodit joka asiaan, kun taas Yhdysvalloissa ollaan vaan ja eletään (ja ravintolassa tilaaminen onnistuu varmasti)... Yhdysvaltalaiselle Eurooppaan meneminen on vähän kuin eurooppalainen menisi Lähi-itään eli lievästi erilaista. Tämä siis monen vuoden kokemuksella rapakon takaa. Yhdysvaltalaisen mielestä USA on paras maa maailmassa ja häntä ei välttämättä kiinnosta muu maailma juurikaan, joten ei syytä matkustaa ulkomaille ikään kuin huonompaan. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.54 (EET)
Entä joku akateeminen henkilö, bisneshenkilö, vaihto-oppilas tai vastaava, joka on Euroopassa kutsuilla tms., jossa hänen täytyy esitellä itsensä? Sanovatko he olevansa vaikkapa Arizonan yliopistosta ja olettavat ihmisten tietävän missä Arizona on vai kertovatko, että ovat Arizonasta, Yhdysvalloista? --178.55.216.108 21. tammikuuta 2015 kello 23.05 (EET)
Taitaa olettaa aika pitkälle, että MIT, Harvard, Columbia University jne. ovat tuttuja. Vaikka kukaan ei tietäisi missä Arizonan yliopisto sijaitsee, niin eihän kukaan nolaisi itseään kysymällä, että missäs se onkaan? Varmaan ihmiset puhuvat keskenään, että ei tarvitse niin paljon esitelläkään mistä tarkalleen ottaen on. Tuostahan sinä saatat löytää vaikkapa YouTubesta joitain videoita? Tuskin on mitään yhtä tapaa. Varmaan kuuntelijan hölmistyneen ilmeen mukaan. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.27 (EET)

Revenneiden housujen korjauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Housujeni takamukseen on revennyt reikä. Missä sen voisi korjauttaa, lähinnä Helsingissä? JIP (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.33 (EET)

Googleta "housujen korjaus helsinki".--Russellin teekannu (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.45 (EET)
Tai paremmin "korjausompelimo helsinki" --Pitke (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.03 (EET)

Mitä elokuvia nämä ovat?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysyn kahdesta vuosia sitten televisiosta näkemästäni elokuvasta, mitkä niiden nimet olivat:

Mikä on seuraavan elokuvan nimi:

-Päähenkilö istuu elokuvan alussa jossakin ravintolassa tai kahviossa ja puhuu kännykässä pesäpallosta, mainitsee hakkaamisen, pesäpallomailat ja somalit

-tuon kuullessaan tuon paikan työntekijöistä joku luulee, että kyse on somalien lihallisesta hakkaamisesta pesäpallomailoilla ja menee hiljaisesti sanomaan tuolle puhelimessa puhuvalle, että ajattelee somaleista samoin.

Mikä on seuraavan elokuvan nimi:

-Päähenkilö, muistaakseni Aake Kallialan esittämä, saunottaa jotakuta miestä ja kannustaa tätä pysymään saunassa ja sitten tämä kuolee

-päähenkilö pelkää, että häntä pidetään tappajana, pukee tuon kuolleen miehen ja asettaa tämän pyörätuoliin

-hän työntää kuollutta miestä pyörätuolissa pitkin katua, ja vastaan tulee mm. Mari Vainion esittämä nainen ja tälle päähenkilö selittää tuon pyörätuolissa olevan miehen olevan neliraajahalvantunut.

Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.04 (EET)

Olikohan toi eka Mogadishu Avenue. --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.10 (EET)
Elokuviin liittyvät kysymykset kannattaa kysyä DVDPlazassa, jonka varmaan löydät Googlen kautta alta aikayksikön. Täällä Wikipediassa ei ole montakaan elokuvafanaatikkoa, mutta siellä on niiden koko kopla. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.18 (EET)

Mikä sairaus?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minulla ei ole varaa käydä lääkärissä, mutta sormista ja varpaista on lähtenyt tunto. Tai kämmenistä ja jalkateristä tarkemmin sanottuna. Joskus sormia ja varpaita pistelee. Usein ne ovat kuin puutuneet. Tänään on ollut sekä sormissa että varpaissa erikoista poltetta. Sormet ja varpaat myös kylmettyvät herkästi. Näppäimistöllä kirjoittaminen on liki mahdotonta, sillä sormissa ei ole tuntoa ja sormia pistelee... Olen syönyt paljon kalapuikkoja, että voisiko se olla kihti? --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.24 (EET)

Siis erityisesti iso- eli pottuvarpaassa tätä puutumista esiintyy. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.31 (EET)
Ravintoni on koostunut yksinomaan kalapuikoista, kananmunista ja vaniljajäätelöpuikoista, joiden pinnalla on suklaata. Onko mikään näistä ravintoaineista sellainen mikä voisi aiheuttaa? Pahimmat isovarpaan kuumotukset tulevat jäätelöpuikon myötä. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.36 (EET)
Ainakin enkkuwikissä sanotaan että Wikipedia ei vastaa lääketieteellisiin kysymyksiin. Syynä on että kukaan Wikipedian käyttäjä ei työskentele Wikipediassa lääkärinä, eikä voi todistettavasti osoittaa omaavansa lääkärin pätevyyttä. Tämän vuoksi Wikipedian kannattaa sanoutua irti lääketieteellisestä neuvonnasta siltä varalta että virheellinen diagnoosi johtaisi ei-toivottuihin seuraamuksiin ja mahdolliseen vastuuseen vetoon. JIP (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.37 (EET)
Ihan mielelläni kuulisin valistuneita tai vähemmän valistuneita arvauksia. Lähinnä tämä olisi pongahduslauta tohtori.fi:hin ja vastaaviin, että ei mistään virheellisestä hoitotoimenpiteestä voi ketään syyttää, jos ohimennen spekuloi. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.08 (EET)
terveyskirjasto sivu kihdistä. Noin yleisesti, jos on oireita jotka häiritsevät elämää niin paljon ettei pysty kirjoittamaan niin Wikipedian sijaan varmaan kannattaa käydä lääkärissä. Olettaen, että olet Suomessa, niin julkinen terveydenhuolto ainakin toistaiseksi palvelee diagnosoinnissa persaukisiakin vaikka välillä vähän viiveellä. Kolmas mun neuvo on, että varmaan kannattaa monipuolistaa ruokavaliota kalapuikoista, kananmunista ja jäätelöstä ja ottaa ruokaympyrään mukaan kasviksia. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.32 (EET)
Mahdollisimman samaa mieltä. Jos tuo ruokavalio on totta eikä trolli, se voi olla melkein mikä tahansa puutos, liikasaanti, sairaus tai niiden yhdistelmä. –Kotivalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.38 (EET)
Tämä kuulostaa kovasti trollaukselta, mutta jos oletetaan hyvää tahtoa, niin eikös terveyskeskukseen pääse kuka vaan, ja jos ei ole varaa maksaa, niin ne antavat pankkisiirron ja mahdolliset maksuongelmat jäävät asiaakkaan ja perintäfirman välisiksi. Jos itselläni olisi tuollaisia oireita niin olisin viivana terveyskeskuksessa.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 11.18 (EET)
No ei tässä mitään hätää. Oireet on vähän lieventynyt ja kirjoittaminen sujuu paremmin. Haittaa tämä vähän aiheuttaa, mutta ei ole sellaista mihin ei tottuisi. Ja siis tuskin tähän kuolee tai mitään ja Buranaa on jo omasta takaa. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.24 (EET)
Suosittelen hoitoon hakeutumista. Gopase+f (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.58 (EET)
En varmasti mene. Olen sitä paitsi lääkekielteinen, ja tieto oikeasta sairauden laadusta vain veisi yöuneni, eikä siitä olisi mitään apua. Sovitaan että se on kihti ja sopeutan ruokavaliotani (esim. tänään söin appelsiinin). --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.09 (EET)
Siihen nähden, että kirjoittaminen on "liki mahdotonta" kirjoitat tänne aika aktiivisesti. Vai käytätkö kirjoittamiseen jotain muuta kuin sormia (ja varpaita)? --Risukarhi (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.39 (EET)

Ylöjärvi-niminen järvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Ylöjärvellä Ylöjärvi-niminen järvi? Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.43 (EET)

Ei taida olla. Järviwiki esittelee kunnan ja sen 394 järveä mutta hakusana ei tuota Ylöjärvi-nimistä järveä. --85.76.176.225 22. tammikuuta 2015 kello 04.18 (EET)
Ei ainakaan Kansalaisen Karttapaikan mukaan.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 04.56 (EET)
Mistä Ylöjärven nimi sitten on tullut? Onko siellä ennen ollut Ylöjärvi-niminen järvi? Nurmijärvi sai nimensä Nurmijärvestä, joka 1900-luvulla kuivattiin, onko Ylöjärvi vastaava tapaus? Jaalei (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 06.38 (EET)
Täällä on Ylöjärven historiaa. Tutustu osioon "Seurakunta ja kunta", sieltä ehkä löytyy vinkki Peräkunnan nykyiselle nimelle.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.10 (EET)
Yhtäkkisellä "nim"-haulla tuolla sivulla ei puhuta Ylöjärven nimestä. Nimi voi viitata siihen, että se on jostain suunnasta katsoen ollut jonkun järven, ehkä Näsijärven, "yläpuolella" tms. Tai sana on alun perin ollut jokin hieman Ylöjärveä muistuttava, tarkoittanut mitä lie, ja muotoutunut vähitellen äänneasultaan nykysuomenkielen sanojen mukaiseksi. Ja useinhan paikannimet ovat niin vanhoja, että kukaan ei tiedä alkuperää. Muistan lukeneeni Päijänteen nimestä, että kukaan ei edes tiedä mitä kieltä se on alun perin ollut, saati mitä se on tarkoittanut. –Kotivalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 07.28 (EET)
Ylöjärven kappeliseurakunnan entinen nimi oli Peräkunnan seurakunta johtuen siitä, että muinoin Pirkkalasta katsottuna nykyinen kunta oli "takamaata". Ajatus siitä, että Ylöjärvi sijaitsee johonkin vesistöön nähden yläjuoksulla tai järveä ylempänä on yksi nimen syntymahdollisuus. Ehkä Peräkuntaa pidettiin liian junttimaisena nimenä. --Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.29 (EET)
Suomalaisessa paikannimikirjassa on joidenkin muttei kaikkien paikannimien selityksiä. Eräitä kunnannimiä muistan siellä selitetyn.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Kannibalismi sallittua?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritin löytää kannibalismista tietoa ja erityisesti, että saako sitä harjoittaa Suomessa. Artikkeli Kannibalismi ei kertonut asiasta. Etsin Finlexistä "kannibalismi", "kannibaali" ja "muiden syöminen", mutta ei tullut mitään tuloksia. Luulin, että kannibalismi olisi kiellettyä Suomessa? Onko se siis sallittua? Koko Suomen laista ei löydy edes määritelmää asialle, joten mikä edes olisi kiellettyä kannibalismia? Eihän kannibalismista voi syyttää, jos määritelmä ei ole selvä. Onko Suomessa jokin alkuperäisväestö mikä harjoittaa kannibalismia? Onko se jokin pakanallinen perinne? Vai mistä oikein on kyse? Onko lakiin jätetty aukko, jotta poikkeusolosuhteissa voi syödä kanssaihmisiä (esim. paha talvimyrsky ja tiet tukossa, laivan jäätyminen mereen kiinni ja miehistöllä nälkä tms.)?

Ihmistähän ei tarvitse syödä kokonaan, vaan osan syöminen riittää (500 grammaa lihaa on jo aika paljon, 200-300 grammaa riittää hyvin jo esim. spagetin kera, että saa mahan täyteen -- siis harvahan pelkkää lihaa syö). --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 03.48 (EET)

Hyvää ruokahalua. Hautarauhan rikkominen on sanktioitu. Joku poistamiseen erikoistunut voi poistaa tämänkin loistavan keskustelunalun. --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.39 (EET)
Niin, rikoslaki käsittelee hautarauhan rikkomista, jota on esimerkiksi jos "käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla". Hautaustoimilain mukaan "vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Nyt sinun pitää sitten pohdiskella syvällisesti vielä onko kannibalismi "pahennusta herättävää".--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.43 (EET)
Minunko? Oliko sisennys väärin? --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.44 (EET)
Ei, korjasin. Voit silti pohdiskella, ihan mitä vaan.--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.50 (EET)
Kiitos. Samoin. --Mattæus (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 04.52 (EET)
Muistelisin että näistä on on esimerkkejä ollut uutisissa, ja eikö vain jossain mahtanut olla tämäkin. Monissa henkirikoksissa on ollut lisäsyytteitä hautarauhan rikkomisesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 09.35 (EET)
[6].--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 09.39 (EET)
Hautarauhan rikkominen ei päde sellaisiin tapauksiin, joissa syö vielä elävän ihmisen osia. Tietysti tällainen yleensä edellyttää vähintään törkeää pahoinpitelyä (osien leikkaamista ihmisestä), mutta entä jos joku söisi omia ruuminosiaan? Tai jos joku lahjoittaisi paloja itsestään toisille syötäviksi? Älytön keskustelu, mutta tämä alkoi nyt ihan oikeasti kiinnostaa: kieltääkö mikään laki Suomessa kategorisesti ihmisen osien syömistä? --Risukarhi (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.08 (EET)
Taitaa mennä jo Hannibal Lecter osastoon. - Josta edelleen kysymys: miten Liettuassa voi olla niin kylmä talvi, että pitää turvautua kannibalismiin, kun en muista koskaan kuulleni, että Suomen Lapissa olisi jouduttu vastaavaan hätään? Vai onko mantereinen ilmasto niin paljon ankarampi? --Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.20 (EET)
Minun ajatukseni vastasivat Risukarhen ajatuksia. Ajattelin myös, että jos joku lahjoittaa kätensä muiden ruoaksi. Siis onhan sellaisia tapauksia ollut, joissa "vanhin uhrautuu nuorempien vuoksi". Ja sitä paitsi, on parempi että 10:stä nälkäisestä 9 selviää hengissä kuin se että kaikki 10 kuolevat nälkään (ns. pienempi paha -ajattelulla). Kummallista on se, että esim. sukurutsa eli insesti on Suomessa kielletty, mutta kannibaali saa olla vapaasti. :/ --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Olisiko tosiaan niin, että suostuvaiset aikuiset (engl. consenting adults) voivat vapaasti syödä toistensa osia? Carrolsin vanhaa iskulausetta lainaten: Nälkä. Mikä mainio tekosyy.Kotivalo (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)
Näin lain mukaan ilmeisesti? Kannattaa siis katsoa mihin paperiin nimensä laittaa ja tarkistaa, että elinluovutuspaperi todella tarkoittaa, että "(luonnollisen) kuoleman jälkeen". --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.35 (EET)
Se oli muuten mikä ihana tekosyy. --Pitke (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.57 (EET)
Madventuresin pojat söivät istukkaa. Tuskin tuomiota saivat. --Anr (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.19 (EET)
Ai Suomessa? Brittiläisessä lehdistössä on ollut tästä enemmänkin: http://www.bbc.com/news/uk-england-27307476, http://www.telegraph.co.uk/women/womens-health/11012491/Meet-the-mothers-who-eat-their-placentas.html. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.27 (EET)
Jotkut tekevät äidinmaidosta pannukakkua, jota tarjotaan koko perheelle.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.20 (EET)
Ihmiseltä voi muuten ottaa munuaisen aika helpostikin. Jos sen syö, on kai kannibaali? Jos 10 ihmistä näkisi nälkää, niin jokainen voisi luovuttaa toisen munuaisistaan yhteiseen pottiin ja kaikki selviäisivät seuraavaan päivään. Yksi munuainen painaa noin 150 grammaa, joten 10 munuaista olisi 1,5 kiloa laadukasta sisäelintä ruoaksi. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 19.39 (EET)
Tästä tulee mieleen laihialaisvitsi: "ei meillä yhyren kinkun takia ruveta koko sikaa tappamahan". Tai jos jatkaa peittoa toisesta päästä ottamalla palan toisesta päästä. Muistan miettineeni tuommoisia ehkä 7-vuotiaana.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.01 (EET)
Tuossa peitto ei lyhene toisesta päästä, sillä ihminen käyttää vain alle 10% kapasiteettia munuaisistaan, joten yhdelläkin selviää ihan hyvin. Ihmisellä on kaksi munuaista ankaria myrkytystilanteita varten -- siis jos esim. söisi kärpässienen tai jotain myrkyllisiä marjoja. Vaan eipä nykyihminen törmää sellaisiin tilanteisiin ikinä. Toisen munuaisistaan voi siis lahjoittaa tavallaan aika huoleti, vaikka siihen ei kyllä ehkä kannata ketään erityisesti kannustaa. No on sitten vielä dialyysilaitteet, jos sille ainokaiselle kävisi jotain. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.05 (EET)
Veikkaampa, että kun ruvetaan syömään kaverin munuaisia, ni silloin ollaan kyllä jo syöty kaikenlaista pilaantunutta ja muuta epäterveellistä paskaa. Eli tod näk silloin se toinen munuainen nimenomaan olisi tarpeellinen. Lisäksi "leikkauksesta" toipumiseen menee tod näk enemmän energiaa kuin munuaisen syömisestä saa. Gopase+f (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.57 (EET)
Niin, ja mistäpä desinfiointiainetta, skalpellia ja jääpaloja saisikaan... Tietysti voi olla alkoholia ja jäätä tai lunta ulkona... Alkoholi tietysti on oivaa ravintoa, että se varmaan ennemmin juotaisiin. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.00 (EET)
Otin vapauden muokata käyttäjän Urjanhai kommenttia, koska täällä näkyy olevan suoraan artikkeli aiheesta laihialaisvitsi. Jos se loukkaa jotakuta, saa muokata takaisin. JIP (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.03 (EET)
Voisikohan kehonsa ehkä testamentata syötäväksi tai vaikkapa nekrofilien leikkeihin, kun voi lääketieteellekin tai elinluovutuksiin? Jos allekirjoittaa paperit vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa.. Mutta kenties kristilliselle moraalintajulle tämä on jotain saatanallisten voimien koettamista, joten kaikilta tulee kieltää. Ei kaikki säännöt perustu järkeen. --37.33.95.228 24. tammikuuta 2015 kello 14.52 (EET)
Ei ole kukaan vielä löytänyt mitään lakia mikä kieltäisi tämän tai että kannibalismista saisi jonkin rangaistuksen, kuten monta vuotta vankilassa. Pääasia lienee, että ne jotka syövät henkilön eivät tapa tai murhaa tätä syötävää, sillä tappo ja murha on tietenkin ankarasti sanktioitu. Itsemurhalla voi siis tehdä itsestään illallisen. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 14.58 (EET)
Luulen, että tuo ei vaikuttaisi mitään, teko olisi edelleen kielletty. Olikohan se muuten jenkeissä vai suomessa, kun joku moottoripyöräharrastaja kuskattiin hautaan mootorpyöräilijän pukuun puettuna istuma-asennossa moottoripyörän päällä? Kai se oli jenkeissä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.08 (EET)
Mielenkiintoinen kysymys olisi, että jos olisit itse elossa ja tarjoilisit vaikkapa niitä munuaisiasi muille, niin mitä sitten (vrt. yllä). Mutta silloinkin varmaan tutkittaisiin tarkasti, oletko sallinut näin tehtävän vapaasta tahdostasi. Tai jos joku kähveltää sairaalasta eläviltä henkilöiltä poistettuja ruumiinosia ja harjoittaa jotain makaaberia niitten kanssa. En kuitenkaan ihmettelisi jos lainsäätäjä olisi varautunut tähänkin, eli voisiko olla iin, että palaset sinusta tulisivat hautarauhan piiriin, kun ne ovat lakanneet olemasta osa elävää ruumistasi? Veikko Huovisen isällä oli spriipurkissa tapaturmassa irronut peukalonsa, Jukka Virtasen isällä keuhkoleikkauksessa poistettuja kylkiluitaan. Tuskin näitäkään olisi saanut kukaan häpäistä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.32 (EET)
Tuo testamenttihan ei kai poistaisi tekojen rangaistavuutta. Eli lainsäätäjä ja poliisi ja syyttäjä eivät kai tykkäisi, vaikka vainaja itse olisikin antanut hyväksynnän.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.05 (EET)
En osaa sanoa. Olisi varmaan kuolemansyyntutkijalla tekemistä, kun jäljellä olisi vain kasa luita. Jotenkin pitäisi saada todistettua, että henkilö kuoli luonnollisesti ja jo aikaisemmin -- ennen kuin hänet syötiin. Tuossa vaan todisteet hukkuvat syödessä, kun kuolemansyyt yleensä näkyvät pehmeässä kudoksessa ja elimissä ja luista voi lähinnä identifioida henkilön. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 16.03 (EET)
Eivät ne kuolinsyyt huku syödessä. Todisteita muinaisten hominidien, neandedertalilaisten tai mitä niitä nyt onkaan ihmissyönnistä on saatu nimenomaan luissa olevien teräaseen jälkien perusteella. Ja jos syöt jonkun ruumiin, niin ei se kuolinsyy siihen vaikuta, häpäistyykö hautarauha vai ei. Ja jos syöt elävältä, niin se on varmaan niin törkeä pahoinpitely, ettei ole asianomistajarikos, jolloin siis syyttäjä voi syyttää, vaikka uhri olisikin antanut suostumuksensa, veikkaisin näin maaliikkona. Ja lisäksi voitaisiin väittää että olisit (tai Hannibal Lecter olisi) petollisesti vietellyt uhrin sallimaan syödä itsensä.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.17 (EET)
Kai kaikkien kannalta edullisin tilanne olisi, jos se kuolinsyytutkimus tehtäisiin aluksi ja sitten annettaisiin ruumis syötäväksi. Käsittääkseni liha ei ole parhaimmillaan heti kuoleman jälkeen, vaan vaatii ns. raakakypsyttämistä joitain viikkoja, joten tutkimuksille on kai sinällään aikaa, kunhan ruumis säilytetään oikeanlaisissa olosuhteissa. En kyllä tiedä käytetäänkö tutkimuksissa kemikaaleja tai jotain muuta, joka pilaisivat lihan. --87.93.124.121 24. tammikuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Lihan voisi myös marinoida syöttämällä koehenkilölle ensin voimakkaasti maustettuja ruokia ja voimakkaanmakuisia liköörejä. Jos liköörejä syötettäisiin runsaasti, maksasta tulisi erityisen herkullinen. Ruumiinavaustekniikkaan taitavat sen sijaan kuulua formaliini ja muut myrkyt. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.42 (EET)
Ja eikös vaan muuten netistä (varmaan Wikipedian jossain artikkelissa, jos muistan oikein) löydykin tapauksia, että joku on ilmoittanut internetissä, että haluaa syödä jonkun, ja joku on vastannut ilmoitukseen ja on tarjoutunut syötäväksi, ja näin on tehty, mutta tästä huolimatta murhatuomio on paukahtanut. Ja jos käy niin "ettei yhyren kinkun takia koko sikaa ruveta tappamahan", niin veikkaan, että lopputulos on sama.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.23 (EET)
Luulo ei ole tiedon väärtti. Pitäisi olla mustaa valkoisella jossakin... --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)
En jaksa nyt googlailla, mutta jossain joku antoi pippelinsä toiselle syötäväksi. Toinen paistoi sen pannulla ja söi hyvällä ruokahalulla samalla kun toinen vuoti sohvalla kuiviin. Joku tv-dokumentti tästä tuli joskus, tai sitten näin unta. --Anr (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.56 (EET)
Ei tarvikaan googlailla kun voi wikipedioida, Armin Meiwes. --Anr (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.58 (EET)

Apple iPod nano 16 Gt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahtoisin saada selkeät suomenkieliset ohjeet Apple iPod nano 16 Gt -soittimelle. Miten siihen siirretään musiikkia esim. ulkoiselta kovalevyltä? Käytän musiikin siirtämiseen Asuksen läppäriä win 7 käyttiksellä. Soittimen kuva: Verkkokauppa.com. Ohjeet joko kirjoitettuna tähän kommentoiden tai linkkinä selkeälle suomenkieliselle sivulle. Soittimen omista ohjeista ei ole ollut mitään apua. –Anonymous87 (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.20 (EET)

En tunne Windows-maailmaa, mutta ymmärtääkseni kaikkien Applen musiikkilaitteiden ja niiden tiedostojen lataukset, siirrot sun muut toimenpiteet sujuvat iTunes-ohjelman kautta, myös Windowsissa. –Kotivalo (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.39 (EET)
Oletko tutustunut käyttöohjeisiin? Vaikuttavat melko selkeiltä. Tosiaan ensiksi lisätään Itunesiin ja sieltä sitten vekottimeen. —Aku506 24. tammikuuta 2015 kello 21.06 (EET)

Selma Tuomisen iän vahvistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selma Tuominen on ollut Suomen vanhin ihminen jo yli 4 vuotta. Miksi tämä ikäihmisiä tutkiva järjestö Gerontoly Research Group eli GRG ei ole vielä vahvistanut Tuomisen ikää vaikka hän on jo yli 111 vuotias? Olen kuullut että todisteeksi iästä vaaditaan syntymätodistus, aviotodistus tai vanha valokuva, joka todistaa että henkilö on ollut elossa silloin kun kuva on otettu. Vanha passi ei kelpaa todisteeksi. Onko Tuomisen omaiset näyttäneet yhtäkään edellä mainituista todisteeksi?--62.72.228.251 24. tammikuuta 2015 kello 12.34 (EET)

Nuo kai koskevat maita, joissa ei ole nykyaikaista väestökirjanpitoa. Suomessahan kaikki ovat olleet väestörekisterikeskusen tietojärjestelmissä jo 1960-luvulta, ja sitä ennenkin väestökirjanpito on ollut varsin tarkkaa. Kirkkoherranvirastostahan niitä todistuksia saa. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)
Suomen ja Ruotsin väestökirjanpidot lienevät maailman huippua, erityisesti 1900-luvun alkupuolella verrattuna muuhun maailmaan. Kirkonkirjoja pidettiin pieteetillä. Samaa ei voi sanoa kaikista maailman maista. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.55 (EET)

Kuolemaantuomitun armahtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut väitteen, että jos kuolemantuomion toimeenpano epäonnistuu esim. sähkötuolissa olevan teknisen vian takia, sitä ei yritetä uudelleen, vaan tuomittu armahdetaan, koska kenenkään henkeä ei saa panna peliin uudelleen samasta teosta. Väärien käsitysten sanakirjasta luin, että tämä uskomus perustuu siihen, että sekoitetaan tuomion langettaminen ja sen toimeen paneminen: on totta, että ketään ei voida tuoda oikeuden eteen teosta, josta hänet on aikaisemmin tuomittu, mutta kun joku on tuomittu kuolemaan, on hänen kuolemantuomionsa pantava täytäntöön siitä huolimatta, toimivatko tekniset laitteet hyvin vain huonosti. Tuo lähde ei olekovin luotettava. Olen tehnyt huonosti, kun olen käyttänyt sitä Wikipedia-lähteenä. Onko totta, että kuolemantuomittu, jonka tuomio epäonnistuu, armahdetaan? Entä onko tässä eroja eri valtioiden välillä?~Tai Yhdysvaltain eri osavaltioiden välillä? Jaalei (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 22.22 (EET)

Tässä on varmaan eroja maiden välillä. Ainakaan Iranissa asia ei näytä olleen selkeä. Tapauksessa uskonnollista lakia tulkittiin niin, että henkilöä ei pitäisi hirttää uudestaan, mutta maallista lakia niin, että uudelleen hirttäminen suoritettaisiin, kunnes rikollinen kuolee. Islamilaisissa maissa uskonnollisella lailla ei ole tuomiovaltaa, mutta oikeusministeri päätyi samaan ratkaisuun valtion imagokysymyksiin vedoten. --37.33.0.223 25. tammikuuta 2015 kello 13.47 (EET)
En olisi niin varma, että sähkötuolia käytetään teloituksissa vielä. Nykyään käytetään myrkkyruiskeita. Kuolemanrangaistuksia ei ole kaikissa maailman maissa. Esimerkiksi Suomessa ei ole kuolemanrangaistusta. Jos haluat etsiä eroja valtioiden väliltä, niin sinun tulee tarkastella valtioita, joissa on käytössä kuolemanrangaistus. Jos haluat löytää tietoa siitä armahdetaanko vikatilanteessa, niin kyse voi olla ainoastaan niistä maista missä on käytössä kuolemanrangaistus. Veikkaisin, että vikatilanteessa armahtaminen liittyy johonkin "jumala on armahtanut" -tyyppiseen ajatukseen, ikään kuin teloituksessa epäonnistuminen olisi ollut "jumalan tahto". --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 15.01 (EET)

Mitä "video Intents" tarkoittaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ignore file format when playing videos

- Disable MIME type specific video Intents and use a generic wildcard.

Osaako joku kertoa, mitä "video Intents" tarkoittaa?

--84.248.15.156 24. tammikuuta 2015 kello 22.38 (EET)

Maailman suurin sisämaakaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman suurin sisämaakaupunki? Jaalei (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.49 (EET)

Delhi Intiassa, Mexico City Meksikossa tai Peking Kiinassa. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.54 (EET)
Näistä varmaan Delhi, sillä kaupungissa asunee tilastoitu väestö + tilastoimaton väestö, siinä missä Meksikossa ja Kiinassa lienee paremmat tilastot ja viralliset väkiluvut kertovat realistisemmin asukasmääristä. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Alkoholin haihtuminen olutpakkauksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos jättää oluttölkin tai -pullon aukinaiseksi mutta siellä on vielä olutta, haihtuuko alkoholi samaan tapaan kuin hiilihappo? Jaalei (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 23.22 (EET)