Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Nettiyhteydet älypuhelimessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä älypuhelimessa tarkoittavat merkinnät H, E ja G, jotka kuvaavat nettiyhteyttä?--85.134.25.113 16. helmikuuta 2015 kello 06.57 (EET)

Ne kertovat kuinka nopeassa verkossa olet. Hitain on pelkkä G (GPRS, 2G). E "EDGE" on sitä nopeampi, mutta hitaampi kuin 3G. [[3G] on "perusverkko", noin 2 Mb/s. H on HSDPA (High Speed Downlink Packet Access), yli kolme kertaa nopeampi kuin 3G. (edit, lisäsin wikilinkit) --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 07.16 (EET)

Kansakoulu ja oppikoulu.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa on kansakoululla ja oppikoululla? Minkä ikäiset kävivät kansakoulua ja minkä ikäicet kävivät oppikoulua?

Kansakoulu käsitti 1-6 luokat, ja sitä kävivät kaikki, oppikouluun menevät 4 luokkaa, muut 6 luokkaa. Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen (jotkut menivät myös vasta viidenneltä), ja oppikoulu siis vastasi nykyisen peruskoulun luokkia 5-9. Ne jotka eivät menneet oppikouluun, jatkoivat yleensä kansakoulun 6 luokan jälkeen kansalaiskoulussa (muistaako joku, montako vuotta kansalaiskoulu kesti?). Ja näistä sitten pyriyttiin edelleen oppikoulusta usein lukioon ja kansalaiskoulusta usein ammattikouluun, niin kuin nykyään peruskoulusta. Eli karkeasti kansakoulu oli vähän niin kuin ala-aste, (mutta ei tarkasti), ja oppikoulu oli vähän niin kuin ylä-aste (mutta ei tarkasti, koska osa meni oppikoulun sijasta kansalaiskouluun). Ja oppikoulusta sai siis pätevyyden lukioon, ja kansalaiskoulusta ammattikouluun, vaikka sai toki oppikoulustakin mennä ammattikouluun, tai jättää menemättä lukioon. --Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.07 (EET)
Katso hyvä ihminen Wikipediasta: kansalaiskoulu, kansakoulu ja oppikoulu. Alkuperäiseen kysymykseen iät: kansakouluun mentiin sinä vuonna, kun täytettiin 7. Oppikouluun mentiin yleisimmin kansakoulun 4 luokan jälkeen eli sinä vuonna kun täytettiin 11 vuotta. Jotkut aivan alkuvuodesta syntyneet aloittivat kansakoulun 6-vuotiaina ja joutkut menivät oppikouluun kansakoulun 3. luokan jälkeen. --Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 22.23 (EET)
Turun Sanomissa oli muuten juuri tänään kakkossivulla tätä aihetta sivuava kirjoitus. Jostain syystä sitä ei vain löytynyt nettilehdestä ainakaan nyt.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 09.44 (EET)

Vanhat dia-kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei, Onko tillä käyttöä vanhoista, hyvistä dia-kuvista vuodelta 1960-70 , koskien luontokuvauksia linnuista ja eläimistä Evolta, Söderskäriltä ja Pohjois-Suomesta? Heitänkö roskiskeen?  –Kommentin jätti Marjatta Andersson; 37.33.19.221 (keskustelu – muokkaukset)

Juu on käyttöä. Kuvat ovat sen verran vanhoja, että ne voivat olla ikänsä puolesta vapautuneet tekijänoikeudesta (raja on 1966 tavallisille valokuville ja jos ne eivät ole vielä niin ne ovat vapautumassa lähivuosina jolloin ne soveltuvat käytettäväksi Wikipediassa. Tiedetäänkö kuvista kuka kuvat on ottanut? --Zache (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 23.55 (EET)
Wikimedia Suomi voisi lainata diat skannattaviksi. Nimim. "itse joutaisin". --Pitke (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 13.19 (EET)

Ester Valtonen 110?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ester Valtonen Laihialta on täyttänyt 110-vuotta. Onko tästä ilmoitusta missään lehdessä tai verkkoartikkelissa?--85.134.25.113 19. helmikuuta 2015 kello 06.52 (EET)

Valtosen merkkipäivistä on raportoinut www.pohjalainen.fi. Netistä löytyi vain viime vuotinen uutinen.--Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 07.21 (EET)
Ester Valtonen on alustavien tietojen perusteella kuollut vuonna 2014. Hän oli tietääkseni vielä kesällä elossa. Hän on todennäköisesti kuollut syksyllä tai talvella. Tietääkö kukaan tarkkaa päivämäärää?--85.134.25.113 1. huhtikuuta 2015 kello 07.59 (EEST)
Epävirallinen kuolinpäivä olisi 28. heinäkuuta 2014. Tätä ei tosin ole lehdessä julkistettu.--85.134.25.113 7. huhtikuuta 2015 kello 06.53 (EEST)
Kuolinilmoitus? -Htm (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 07.11 (EEST)

Erityisryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin tällaisen artikelin erityisryhmiin kuuluvasta pariskunnasta. Sitä, miksi he kuuluvat erityisryhmiin, ei kerrota artikkelissa. Artikkelin loppupuolella viitataan epäsuorasti vajaakuntoisuuteen. Pariskunnan kotisivulla, jonne artikkelissa on linkki, kerrotaan heidän sairastavan lihasrappeumatauteja. Miksi artikkelissa ei voida mainita tätä? Mitä "erityisryhmät" tarkalleen ottaen edes tarkoittaa? Onko artikkelin kirjoittaja vain ylivarovainen vai olisiko lihasrappeumataudin mainitseminen artikkelissa loukkaavaa? --87.95.103.183 20. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)

"Erityisryhmät" tarkoittaa nähdäkseni samaa kuin en. special needs groups eli henkilöt/ryhmät, joilla on tavallisesta poikkeavia perustarpeita. Kattaa siis todella laajan joukon eriasteisia synnynnäisiä ja muita ominaisuuksia ja sairauksia kuten aistivammoja, neuropoikkeavuutta, kroonisia sairauksia, oppimishäiriöitä, yliherkkyyksiä. --Pitke (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.05 (EET)

Uhreilulajit, joissa naiset kilpailevat hame/mekko päällä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auttakaa joku ratkaisemaan eräs saunaillassa tullut kina. Onko olemassa muita lajeja, joiden sääntöjen mukaan naiset kilpailevat virallisissa arvokilpailuissa (=MM-, EM-,PM- tai SM-kilpailut) hame/mekko päällä, kuin seuraavat: tennis, maahockey, taitoluistelu ja tanssi?--LCHawk (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 11.48 (EET)

Golf, lacrosse, nyrkkeily, sulkapallo. Kannattaa tarkistaa nuo läpi ennen kuin antaa virallisen vastauksensa, mutta noissa käytetään hameita. Siitä en ole varma onko noissa pakko käyttää hametta. Myös taekwondossa on nykyään "mekko" tai pitkä paita, mutta sen alla on housut. --Zache (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 11.56 (EET)
Kiitos näistä. Sen tiedän, että näistä sulkapallossa se ei ole pakollista. Tietäisikö joku noista muista lajeista?--LCHawk (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Luistelijana tiedän että hame ei ole pakollinen koska kilpapukuna voi myös olla housut ja tenniksessä kai on pakko olla hame. --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.40 (EET)AHAVAA

Valjakkoajon tarkkuus- ja koulukokeissa ohjastaja ja avustajat (groomit) voivat pukeutua melkein miten fiinisti tahansa, koska tarkoitus on luoda tyylikäs ja ajallisesti yhteensopiva kokonaisuus vaunujen ja valjaiden kanssa. Naispuoliset kilpailijat osallistuvat näihin kokeisiin siis usein hamepuvuissa tai leningeissä (toki kera muiden varustein). --Pitke (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 23.36 (EET)

Afrikan korkeuseroartta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan mistä löytäisin selkeän Afrikan korkeuserokartan? Tarvitsen sitä erääseen projektiin. --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.37 (EET)AHAVAA

Etsi esim. Googlen kuvahausta tai Wikimedia Commonsista "Africa topographic map". --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.38 (EET)
Kiitos tiedosta.  :) --AHAVAA (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 20.41 (EET)AHAVAA

Esittelijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missä oikeuksissa on Suomessa esittelijöitä? Onko niitä sekä yksityisoikeudessa että hallinto-oikeudessa? Ja kaikissa oikeusasteissa? Ja sekä siviili- että rikosoikeudessa? Mitä esittelijä tekee? Mikä hänen tehtävänsä on? Puhuuko esittelijä oikeudenkäynnin aluksi ja esittää jotakin? Nähdäänkö esittelijä oikeussalissa? --91.158.72.225 25. helmikuuta 2015 kello 23.18 (EET)

Itsemurha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kuolinsyy itsemurha, jos henkilö ottaa tahallisen yliannoksen lääkkeitä, mutta katuu tämän jälkeen ja pyytää apua, mutta kuolee kuitenkin myöhemmin sairaalassa? --188.67.174.138 26. helmikuuta 2015 kello 19.09 (EET)

no kyllä se varmaankin on --AHAVAA (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.28 (EET)AHAVAA
Yliannostuksen ottaminen oli tietoinen teko itsemurhatarkoituksessa (teon tahallisuus), samapa se kai sitten potkiiko sen jälkeen minuutin vai vielä viisitoista. Jos kysyjä haluaa tähän kysymykseen jonkin luotettavan vastauksen, niin tarkemmasta määritelmästä voi kysyä kuolinsyytutkijalta tai patologilta, joka tekee ruumiinavauksia. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.34 (EET)
Voidaan varmaan aika turvallisesti sanoa, että henkilö kuoli itsemurhan yritykseen. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.37 (EET)

ydinvoimalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko uusia ydinvoimaloita käyttää ydinaseina, jos esim. venäjä vallottaa Suomen?--37.136.92.250 28. helmikuuta 2015 kello 20.21 (EET)

Ydinvoimala itsessään ei ole ydinase, mutta jotkin ydinvoimalatyypit pystyvät tuottaa asekäyttöön sopivaa plutoniumia. Suomella ei ole tällaisia ydivoimaloita. Likaisia pommeja voisi kyllä valmistaa ydinjätteestä. --Vnnen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 16.22 (EET)

Historian henkilöiden puhuttelunimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistähän voisi saada selville historian henkilöiden puhuttelunimiä? Esimerkkinä Suomen presidentit, joista huomaa – samaan tapaan kuin useista historian henkilöistä – että kun puhuttelunimeä ei ole tiedossa tai kun se ei ole ollut vakiintunut, jälkipolvet joutuvat kirjoittamaan aina kaikki nimet. Esim. "Lauri Kristian Relander". Varmasti hänen vaimonsa ja ystävänsä kutsuivat häntä jommallakummalla etunimellä. Juho Kusti Paasikivi sai kerran avioliittolupahakemuksen, johon hänen vanha ystävänsä oli lyijykynällä kirjoittanut "Pidä, Kusti, kiirettä!". Mannerheim kaiketi oli Gustaf, ja Pehr Evind Svinhufvudia kutsuttiin kouluaikana Pekaksi ja vanhempana Ukko-Pekaksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kutsuttiiko häntä Pekaksi myös aikamiehenä. Mistähän näitä voisi enää saada selville kun aikalaiset ovat kuolleet ja historiankirjatkin toistavat aina kaikki nimet tai viittaavat pelkällä sukunimellä? --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 20.29 (EET)

Usein henkilöistä kirjoitetuissa seikkaperäisemmissä elämäkerroissa, joissa on vielä ollut mahdollista haastatella aikalaisia, on tällaistakin tietoa. Vanhempien aikojen osalta saman asian voivat ajaa kirjalliset lähteet, kuten lähipiirin kirjeet. (Noin maallikon arviona, ainakin joissain elämäkerroissa muistan nähneeni mainintoja). --Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 20.38 (EET)

Kamerasanasto: Widescreen multiformat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Widescreen tarkoittaa laajakuvaa, mutta mikä olisi järkevä suomennos sanalle multiformat (kamerassa näkyy kaksi rajausaluetta, esim: 16:9 ja 2.35:1)?

--84.248.15.156 2. maaliskuuta 2015 kello 13.15 (EET)

Oikea suomennos asialle olisi kuvasuhde, mutta esim. monikuvasuhde on ehkä aika vaikeasti ymmärrettävä. Formaatiksihan tuo usein "käännetään", se sana taas tulee erilaisten filmiformaattien aikakaudelta ja suomentuu Wikipediassa näemmä artikkeliksi Valokuvafilmiruutukoko. En kuitenkaan suosittele käännöstä monivalokuvafilmiruutukoko vaan ehkä kuvasuhteen valinta, kuvasuhdevalikoima tms. –Kotivalo (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 13.34 (EET)
Rajaussuhde-sanaa käytetään yleisesti, ja siihen voi lisätä vielä valinnan: rajaussuhteen valinta. --Abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 15.03 (EET)
Rajaussuhde-sanaa en muista koskaan kuulleeni enkä nähneeni. Se saa 80 Google-osumaa kun taas kuvasuhde saa 300 000. Kielitoimiston sanakirja tuntee vain jälkimmäisen. Mutta ihan miten vain. –Kotivalo (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 15.10 (EET)
Kysyjä valitkoon. Ei ole tietoa mihin hän sitä käyttää. --Abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 15.31 (EET)

Edunvalvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin vasta Suomen historiaa ja törmäsin tietoon, että lain mukaan mies oli vaimonsa edunvalvoja Suomessa vielä 1907, kun ensimmäiset naiskansanedustajat valittiin. Osaisiko joku sanoa milloin tämä laki on kumottu? --87.93.51.13 5. maaliskuuta 2015 kello 00.04 (EET)

Aiheesta on Wikipediassa artikkeli nimellä Edusmiehyys. Kiireisille vastaus annetaan heti: vuonna 1929, ja vuoden 1930 alusta. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 01.01 (EET)
Muodostivatko kansanedustajan tehtävät tästä sitten poikkeuksen, kun siellä kai sentään naisedustajilla ei ollut miestä esiliinana?--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 09.39 (EET)
Eivät. Siksi tilanne olikin hieman paradoksaalinen: naimisissa olevat naiskansanedustajat päättivät yhteiskunnallisista asioista, mutta eivät lain mukaan omista asioistaan. Mutta asia tuli mieleeni tästä (30 minuutin kohdalla), kun Sami Helle kertoo kuulleensa, ettei voi asettua ehdolle vaaleihin, koska hänellä on edunvalvoja. Mutta edusmies ei ehkä ole juridisesti sama asia kuin edunvalvoja? --87.93.137.25 5. maaliskuuta 2015 kello 12.31 (EET)

Huumeet ja työnteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritin kysyä Oopiumin keskustelusivulla kun siellä oli asiantuntijoita paikalla, mutta Custoo käski tänne. Eli miten huumeidenkäyttäjät elättää itsensä kun työpaikoilla on kai nykyisin huumetestit ja joutuu äkkiä ulos jos käyttö paljastuu? Vai onko kaikki huumeidenkäyttäjät yksityisyrittäjiä eikä vastuussa työnantajalle? --85.76.111.92 5. maaliskuuta 2015 kello 20.11 (EET)

Huumeiden käyttäjiä on varmaan harvemmin töissä valtion virkamiehinä tai poliisissa/tullissa/rajavartiolaitoksessa tms. jos jotain pitäisi veikata. Monet ovat varmaan yksityisyrittäjiä tai freelancereita. Muusikot usein tuntevat huumeidenkäyttöä aika hyvin, että bändin kanssa kiertäessä ei kai muodostu huumetestit ongelmaksi. Aikoinaan Juice Leskisellä oli huumekohu. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 20.43 (EET)
Jos pilven pössyttelijä haluaisi vartijaksi kauppakeskukseen ei se kai onnistu? Pitää perustaa oma vartijayritys vai? Tai it-koulutuksen saanut haluaa tietoturvayhtiöön, niin onnistuuko? --85.76.131.127 5. maaliskuuta 2015 kello 21.02 (EET)
En tiedä, riippuu varmaan huumetestin tuloksesta tai rikosrekisterin merkinnöistä. Mitään ilmiselvää yhteyttä ei taida olla, että pilven pössyttelijä ei voisi olla hyvä kauppakeskuksen vartija tai tietotyrvayhtiön it-työntekijä. Kuitenkin työhönottajan ajattelutapa voi olla sellainen, että pilven pössyttelijä on epätoivottua ainesta. Samalla tavalla romanit tai tummaihoiset voivat olla epätoivottua ainesta työhönottajan mielestä. Se on työhönottajan ajatusmaailmasta kiinni, että sattuuko olemaan suvaitseva vai suvaitsematon. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.12 (EET)
Pitäisin sellaista työnantajaa luotettavana ja vastuullisena, missä on fiksun ja raittiin näköisiä, skarppeja työntekijöitä. Näin esim. omassa lähikaupassani, missä on sen takia ilo asioida. Sen sijaan ihonvärirajoitteita työssäoppijoille ei näy olevan. Suurissa organisaatioissa näissä linjanvedoissa kai pyritään eettiseen korkeatasoisuuteen. Toisaalta taas muistan (se tosin taisi olla jotain 1980-lukua) kuinka eräällä paikkakunnalla oli yksi suureen ketjuun kuuluva pienehkö kauppa, jossa aina kun siellä kävi, sekä pomo että myyjä olivat juovuksissa ja maitohyllyssä lenteli raatokärpäsiä. Kyllä kai kuusen latvoja hipoen lentäminen on aina kuusen latvoja hipoen lentämistä.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.25 (EET)
Yksityisyrittäjänä panen kovasti hanttiin tuollaisia mielikuvia. En ole ikinä käyttänyt mitään huumetta, eikä tietämistäni yksityisyrittäjistä kukaan muukaan. Tuollaiset ovat todellisuudelle vieraudessaan jo vähän liian löysiä stereotypioita. Jos jossain huumeiden käyttäjiä on, niin niitä on semmoisten epämääräisten työnantajien palveluksessa, jotka pitkät haistattavat kaikille testeille. Tämä on vähän samaa sarjaa kun vuoroin itäsuomalaisista ja vuoroin mistäkin ihmisryhmästä ollaan todellisuudesta irrallisten enakkoluulojen perusteella tekemässä milloin mitäkin. Tällainen on kovin löysää ja mihinkään tosiasioihin perustumatonta ajattelua. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)
Tarkoitin sitä että kun on oma yritys, on oma pomonsa, eikä itselle ole pakko tehdä testejä. Vaan jos olet toisen palveluksessa ja halutaan ettei työntekijät käytä huumeita, koska se voi olla aika riskialtista monissa ammateissa (ei siis syrjintää niin kuin toinen vastaaja väittää), niin jos ei osallistu huumetestiin, niin ei myöskään ole töitä. --85.76.102.39 5. maaliskuuta 2015 kello 21.50 (EET)
Olen edelleen sitä mieltä, että tuo on löysä stereotypia. Olisi mielenkiintoista tietää, suuriko osa työnantajista tekee työntekijöilleen testejä ja suuriko osa työntekijöistä tätä kautta tulee testatuiksi. Noin mutuna voisi kuvitella että tämä toteutuu varmaan lähinnä suurempien työnantajien kohdalla, jotka järjestävät työntekijöilleen työterveyshuollon, jolloin tarjottuun työterveyshuoltotuotteeseen luultavasti nykyään käytännössä varmaan automaattisesti kuuluu tuokin tutkimus. (EDIT: Tämä aloituskommentissa itsestään selvyytenä oosoitetuu väite osoitettiin alempana vääräksi.) Että tuolla tavoin rinnastetaan yksityisyrittäminen huumehörhöilyyn on todellisuuteen perustumatonta huuhaata. Nykyäänhän tietysti, kun suuri osa tavallisista duunareista, esim. siivoojat, on pakotettu "yrittäjiksi", heillä esiintyy mitä tahansa asiaa saman verran kuin muillakin duunareilla, mutta haluaisin nyt jonkun määrällisen lukeman siitä, mikä prosentti palkkatyössä olevista todella testataan ja mikä ei. Monilla aloillahan kaiken maailman pikkufirmoja, joilla verot, kirjanpito ja palkanmaksukin menevät miten sattuu, niin tuskin siinä silloimn mitään huumetestejäkään ollaan ensimmäiseksi järjestämässä, ja luultavasti työntekijät, joilla on ongelmia ja työnantajat, joilla on ongelmia, myös äkkiä löytävät toisensa. Ja samoin on aina muutenkin siitä työnantajien aluskasvillisuutta, jonka liiketoiminta-ajatus on säästää kaikessa. Jos jostain huumepesää haetaan, niin veikkaukseni järkeilyllä on, että se paremmin löytyy tästä suunnasta kuin yksityisyrittäjistä ryhmänä. (EDIT: Näköjään en tuossa älynnyt kyseenalaistaa aloituskommentin tietoa, joka kuitenkin alempana osoitettiin vääräksi.) Mielestäni tällaiset huuhaa-stereotypiat on syytä ampua alas, koska muuten vielä joku voi olla niin hullu että rupeaa niihin uskomaan.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 10.20 (EET)
1) Käyvät töissä, joissa ei testata, 2) tietävät miten huijata testejä, 3) työttömyyskorvaus ja sossu, 4) rikoksilla. Tossa mutuilen yleisyysjärjestyksessä. Yksityisyrittäjät kuuluvat ryhmään 1. Huumetesti pitää perustella, ei sitä voi missä tahansa duunissa huvikseen testailla työntekijöitään. --Whitetabor (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 01.37 (EET)
Normaaleissa työterveystarkastuksissa testataan EDIT: Voidaan testata. Luulen, että se on EDIT: tapauksesta riippuen osa tuotetta, jonka työterveyspalvelujen tarjoajat tarjoavat. Toki näitäkin tuotteita räätälöidään, mutta useimmat työnantajat sen varmaan valitsevat, niin kuin tietysti järkevää onkin. EDIT: Tämä aloituskommentissa esitetty väite osoitettiin alempana epätarkaksi. Kysymys on siis lähinnä siitä, suuriko osa työntekijöistä todellisuudessa on työterveyshuollon piirissä EDIT: testataan. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 10.23 (EET)
Huumetesti voi olla osa työterveystarkastusta, mutta ei kyllä ole käsittääkseni normaali osa tarkastusta. Huumetestiä ei myöskään saa tehdä ihan ilman mitään perusteita, ja lisäksi testistä voidaan kieltäytyä. Lisää aiheesta [1]. Ja siis vastauksena alkuperäiseen kysymykseen, todennäköisesti valtaosa huumeidenkäyttäjistä tekee ihan normaaleja töitä (tietenkin on niitä kadulla eläviä sekakäyttäjiä, jotka eivät tee töitä). Läheskään kaikkiin työpaikkoihin ei vaadita huumetestiä, eikä se edes tarkoita sitä, että yritys olisi jotenkin "kaiken maailman pikkufirma". --PtG (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.30 (EET)
No niin, sehän osoitti sitten vain, että ketjun aloituskommentiin ei sisältynyt vain yksi perätön stereotypia vaan kaksi perätöntä stereotypiaa, joista satuin huomaamaan vain toisen.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.40 (EET)
Nuo pikkufirmat otin esiin vain, kun yksityisyrittäjiä tuossa leimattiin joksikin huumehörhöiksi, mutta tämä osoittaa hyvin, miten helposti vääriä oletuksia ja väärää tietoa voi levittää tai ne leviävät tahattomasti. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Mitä oikein hölötät? Kukaan muu kuin sinä ei ole leimannut yksityisyrittäjiä miksikään. Miksi käännät asian päälaelleen kun selvästi kysyn että "onko kaikki huumeidenkäyttäjät yksityisyrittäjiä" enkä "onko kaikki yksityisyrittäjät huumeidenkäyttäjiä"? Harjoittele lukemaan viestin sisältö äläkä väritä sitä omien mielikuviesi mukaan. --85.76.160.118 7. maaliskuuta 2015 kello 11.19 (EET)
Myös ajatus että kaikki huumeidenkäyttäjät olisivat yksityisyrittäjiä, on joka tapauksessa paitsi typerä ja järjetön ja epätosi stereotypia, nimenomaan myös leimaava, ja lisäksi, niin kuin vastauskommentit tässä ketjussa osoittivat, se myös on alun perinkin epätosiin, todellisuutta vastaamattomiin mielikuviin ja stereotypioihin perustuva, koska tässä selvästi tuli lähteillä osoitettua, ettei kaikkia palkkatyössä käyviä suinkaan testata, vaan ainoastaan ilmeisesti osa jollain perustein, ja näin siis koko aloituskommentissa esitetty lähtöoletus oli yksinkertaisesti väärä. Se on aivan sama, kummin päin sitä vääntelet, koska kumpikin väite - sehän tuli tässä osoiterttua - on paitsi typerä, myös varmasti epätosi. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.39 (EET)
Hermostumisesi aste on järkyttävä. Lukisit mitä kirjoitan, sillä aloituksessa KYSYIN, en olettanut enkä väittänyt yhtään mitään. Minä en vääntele, sinä vääristelet minun asiallisia kommenttejani. En ole leimannut ketään, leimaaja olit sinä. Odotin asiallista keskustelua ja muut sitä kävivätkin, yksi ainoa hermostui. --85.76.35.68 10. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)
Koko ajan olen lukenut, enkä ole hermostunut yhtään. Kritisoin vain kysymyksesi toista lähtöoletusta, mutta kun lähtöoletuksistasi toinenkin osoitettiin vääräksi, niin sitä myötä koko kysymys osoittautui huonosti informoiduksi ja vääriin lähtöoletuksiin perustuvaksi. Tyhmiä kysymyksiä saa esittää, mutta jos kysymys on aivan erityisen tyhmä, niin kyllä senkin saa sanoa. Se että typerä ja epätosiin kuvitelmiin perustuva väite esitetään muodossa "onko" ei tee siitä yhtä vähemmän typerää eikä yhtään vähemmän epätotta. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 21.29 (EET)
Ainakin ulkomaanmaissa on paljon asemaansa väärinkäyttäviä lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Huumetestit mittaavat kai laittomien (ja niitä kemiallisesti muistuttavien) aineiden merkkejä, ja alan ammattilaiset tietäneisivät, mitkä mömmöt jäävät haaviin ja millä saadaan piristystä raskaaseen päivään ilman pelkoa kärähdyksestä. --Pitke (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 19.28 (EET)
Tuohon voi heittää tämänkin, että tunnettu fakta on se sotakirurgien morfiiniriippuvuus. Monet heistä jatkoivat samaa vielä siviilityössäkin. Aika on tosin ohi, ei ne ole enää hengissä ja lääkärienkin on vaikeampi saada kovia huumeita ja se on oikeinkin. --Höyhens (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.16 (EET)

Lisäinfoa tuli tässä joku päivä sitten että armeijasta saa potkut jos on käyttänyt huumeita Hesari. Kannabis näkyy vielä kuukaudenkin kuluttua. Mitähän työnantaja tykkää? Samalla valkeni myös siviilipalveluksen suosion syy, mikä ei siis välttämättä johdukaan mistään hienoista eettisistä periaatteista. --85.76.148.19 23. maaliskuuta 2015 kello 08.49 (EET)

Sivarista taitaa saada yhtä lailla potkut jos jää kiinni huumeiden käytöstä tai kieltäytyy huumetesteistä. "Taitaa" on tuossa sitä varten, että varsinaisesti osaa sanoa miten systeemi nykyään toimii, mutta silloin kun itse olin sivarissa niin huumeiden käyttö tarkoitti keskeytystä tai pakollista palveluksen lykkääntymistä terveydellisistä syistä ja terveystarkastukseen kuului huumetestit vastaavasti kuin armeijassakin. --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 08.57 (EET)
Toihan on eettisesti kiinnostava kysymys. Huumeilla voi siis välttää armeijan ja sivarin. Eikös se ole omiaan lisäämään huumeiden käyttöä? --Höyhens (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.16 (EET)
Kummatkin ovat sen tyyppisiä laitoksia, että eivät ne halua hirveän vastentahtoisia tyyppejä sinne joten rauhanaikana on helpompiakin tapoja välttää armeija kuin päihteiden käyttö. Varmaan helpoin tapa on se, että mokaa tahallaan kutsuntojen pällikokeen. --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.25 (EET)
Tossa pällitestin mokaamisessa on se riski, että joutuu vartiomieheksi seisomaan ulkosalle. Noita vartiomiehiä on esim. presidentinlinnan edessä, myös talvipakkasilla ymmärtääkseni. Tuo mokaaminen voi siis olla yllättävän kohtalokasta. --Hartz (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.59 (EET)
Eikös vartiomiehillä ole kovat piipussa? Luulisi että siitä on riski, jos joku hyvin epävakaa persoona aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille, tai jos on kovin nyhverö, niin joku nappaa siltä aseen. Silloin kun itse olin armeijassa, niin testeissä huonosti menestyneet ja erilaisia B-diagnooseja omaavat kai pantiin huoltokomppaniaan, jossa meno oli leppoisampaa, ja metsäkeikatkin toteutettiin pystyttämällä teltta komppanian pihalle.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 10.08 (EET)
Heh, tähän asti IP:n jokainen "fakta"väite on ammuttu alas saman tien. Sikäli opettavaista että jos ylipäätään mistään asiasta joku esittäää vakuuttuneeseen sävyyn faktaväitteitä,, niin totuus voi olla mikä vaan.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.29 (EET)
Helpoin tapa välttää armeija on lihottaa itsensä aivan muodottomaksi. Tämä voi onnistua ihan luonnollisestikin, tai ehkä on jo valmiiksi niin lihava, että mitään erityistä lihottamista ei enää tarvita. Liikalihavuus on nimittäin peruste palveluksesta vapauttamiseen. Jos jotain pitäisi veikata, niin varmaan 180-senttisellä nuorella miehellä 140 tai 150 kiloa hipova paino on riittävä. Tietääkseni missään ei ole kerrottu miten lihava täytyy olla välttääkseen palveluksen. Varmaan pitäisi katsoa jotain painoindeksitaulukon kohtaa "liikalihavuus", niin siitä löytyy se "riittävä massaisuus". --Hartz (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.41 (EET)
Onko se nyt enää helppoa? (vrt. Super Size Me.) Muistan omalta armeija-ajaltani (josta tosin on jo aikaa), että siellä oli yksi ehkä aika lihavaksi luonnehdittavissa oleva nörtti, ja sinne se pantiin marssimaan muiden joukossa, tuloksena että jalkapohjiin tuli koko jalkapohjan laajuiset vesikellot, minkä tuloksena edelleen sitten tuli muutama viikko VP:tä ja makoilua punkalla viileässä kasarmissa, kun muut rehkivät helteessä ulkona.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 10.14 (EET)
Tämä Urjanhai se vasta kumma mies on. Yritähän pysyä tosiasioissa. Toisen kommenttien vääristely ei ole nättiä. --85.76.85.5 23. maaliskuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Tosiasioillahan sinun jokainen väitteesi tässä keskustelussa on kumottu, sen voi jokainen lukea tämän keskustelun kommenteista. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.34 (EET)
Tuo kehoitus lukea keskustelu on hyvä. Mutta yksilöisitkö (tyyliin kohta 1, kohta 2) mitkä väitteet on joku kumonnut ja missä kommentissa kumous tapahtui. --85.76.20.83 26. maaliskuuta 2015 kello 13.24 (EET)
Ensin esitit näköjään itsestään selvänä lähtöfaktatana, että kaikki työntekijät nykyään huumetestataan. Tämä käsitys osoitettiin keskustelussa vääräksi. Sitten "kyselit", että ovatko kaikki huumeiden käyttäjät tämän perusteella yksityisyrittäjiä. Sekin osoittautui keskustelun perusteella vääräksi, koska siitä joukosta jota ei testata (työntekijät, joita ei testata, yksityisyrittäjät, ei-työssä olevat) yksityisyrittäjät ovat vain vähäinen murto-osa. Sitten koetit pullauttaa kaikki sivarit huumehörhöiksi, kunnes joku kertoi, että sivarit testataan siinä kuin varusmiehetkin. Nämä ovat tosiasiat ja muu on joutavaa suunpieksentää ja asioiden tahallista vääntelyä.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 13.36 (EET)
Sanoin "työpaikoilla on kai", mikä ei tarkoita että, kuten sinä väität, "kaikki työntekijät nykyään huumetestataan". Ja kun "kysyin", se tarkoittaa "kysyin", kaikki muu on sinun mielikuvitustasi. En pullauttanut kaikkia sivareita huumehörhöiksi, se on omaa mielikuvitustasi, vaan sanoin: "valkeni myös siviilipalveluksen suosion syy", mikä on eri asia eli ainakaan kaikki ei ole mukana rauhantahtoisuuden vuoksi. Siviilipalveluksesta ei joudu pois - toisin kuin armeijasta - vaikka sattuisi jäämään kiinni pössyttelystä (KHO:n päätös). Muut osasivat keskustella rauhallisesti, vääristelemättä asiasta, miksi sinä et? --85.76.55.103 26. maaliskuuta 2015 kello 16.06 (EET)
Tuollaiset "kai" ja "kysyin" ovat vain viikunanlehtiä sille että tarjotaan tiettyä mielipidettä "luonnollisena" faktana. Ne ymmärtää viikunanlehdeksi jokainen. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 18.46 (EET)
Sivaripalveluksen keskeyttämiseen ei ole positiivinen huumenäyte peruste, siitä on KHO:n päätös. --85.76.85.5 23. maaliskuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Kuuluuko vammaisurheilu samaan lajiliittoon kuin terveiden urheilu?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko täällä joku vastata: Eli kuuluuko vammaisurheilu samaan lajiliittoon kuin normaali? Järjestääkö esim. vammaishiihdon ja vammaisampumahiihdon maailmancupin ja arvokisat kansainvälinen hiihtoliitto ja kansainvälinen ampumahiihtoliitto vai joku muu taho?--LCHawk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.35 (EET)

Tuolta pääsee eteenpäin. -93.106.106.81 5. maaliskuuta 2015 kello 23.43 (EET)
Joo, tiedän tuon järjestön. Mutta tuolla ei kerrota, mikä taho päättää esim. maailmancupin aikataulun ja järjestäjät, mikä taho säännöistä jne. Ylipäätään minua kiinnostaa, mikä suhde on normaalilla lajiliitolla heidän lajin vammaismuotoon?--LCHawk (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 08.15 (EET)
Ainakin kaikki IOC:n (kv. olympiakomitea) jäsenliitot järjestää "normiurheilua" ja sitten paralympiasäätiön liitot vammaisurheilua. Eli eri liitot. Joskus toki esim. IAAF on tainnut järjestää ratakelausta yleisurheilun MM-kisoissa "näyttelylajina" jne. Mutta eivät liity jmuuten, vaan vammaisurheilun liitot järjestää ihan itse. Toki sitten juuri IOC "suojelee" näitä vammaislajeja ja siksi esim. paralympialaiset järjestetään olympialaisten perään kisakaupungeissa, sinälläänhän paralympialaiset eivät ole olympiakisoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Pistourius esim. edusti olympialaisissa, jossa olisi voinut voittaa olympiakultaa, koska parakulta on kuitenkin ihan eri asiasiihen verrattuna, toki vammaisurheilijalle lähes aina se korkein mahdollinen. --85.76.130.194 10. maaliskuuta 2015 kello 03.00 (EET)
Käsittääkseni on eri liitot. Esimerkiksi paralympialaisia hallinoi Kansainvälinen Paralympiakomitea eikä KOK. --101090ABC (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 11.22 (EET)

Auringonpimennyksen / auringon katsomiseen tarkoitetut lasit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaako joku neuvoa mistä saisi auringonpimennyksen katsomiseen tarkoitetut suojalasit? Asun Turussa, eli ensisijaisesti täältä. --87.95.73.19 10. maaliskuuta 2015 kello 13.22 (EET)

Vuodelta 2006 yleisneuvo: "Auringonpimennyksen katseluun suunniteltuja suojalaseja saa tähtitieteellisistä yhdistyksistä ja suurimmista optikkoliikkeistä. Yksi parhaista suojista on hitsarinlasi numero 14." http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=3485/type=1 --Hartz (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 13.25 (EET)
Hitsaustarvikeliikkeissä näyttäisi olevan yleensä vain DIN 8 - DIN 13 vahvuisia laseja. Ovatko nämä DIN-arvot siis sama asia kuin tämä numero? Ja jos on, onko DIN 13 -lasin kanssa auringon katseleminen huomattavasti vaarallisempaa, kuin 14? --37.33.3.107 12. maaliskuuta 2015 kello 11.01 (EET)
Ursa myy postimyyntinä. Nettikaupan etsimisen jätän kotitehtäväksi. —Aku506 13. maaliskuuta 2015 kello 12.55 (EET)

1900-luvun alusta vuoteen 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistaakseni Urjanhai kirjoitti siitä, että joku palaisi 1960-luvulle, miten pitäisi valmistautua. Minä olen miettinyt päinvastaista, entisajan ihmisen nykypäivään joutumista, tosin enimmäkseen kaukaisemman ajan kuin tuo 1960-luku. Mitä tapahtuisi 1900-luvun alussa eläneelle henkilölle, sanotaan nyt suomalaiselle, kun ensisijaisesti tässä omaa maata ajattelen, jos hän joutuisi tähän aikaan? Luulen, että hän järkyttyisi: rahanpalvontauskonto, itsekkyys, puolison pettäminen seksuaalisesti, heikommassa asemassa olevien halveksunta jne.. Ja tuskinpa sen ajan karuimmat merimiehetkään joivat niin paljon viinaa kuin nykyiset murosikäiset tytötkin. Joutuisiko tuo 1900-luvun alusta 2000-luvulle joutunut mielisairaalaan järkytyksestä? Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.23 (EET)

Sen ketjun aloitti joku muu, olin siinä vain yksi kommentoijista. Kun olen elänyt myös 1960-lukua, niin olen täysin vakuuttunut, ettei sinne olisi mitään vaikeutta sulautua. Ja toisaalta kun olen tavannut ja tuntenut 1900-luvun alussa eläneitäkin henkilöitä, niin uumoilen vähän samaa.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.34 (EET)
Luultavasti järkyttyisi. Abortit ovat laillisia ja niistä ei joudu lääkärit vankilaan ja menetä lääkärinoikeuksiaan ikiajoiksi. Sokeria on kaikessa niin paljon, että kaikki lihoavat suunnattomasti ja sairastuvat diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta silti ihmiset kaatavat suuhun iloisesti sokerisia juomia ja ruokia. Minäkin suosisin radiota, sillä siten välttää ääniradiossa kasvoihin hierottavat homoseksuaalit ja pakolliset kiintiöneekerit. Nykyään naiset tupakoivat ja käyttävät alkoholia kuin miehet ja pukeutuvat housuihin (edes DDR:ssä ei hylätty hameita!). Varmaan erityisemmin ei tarvitsisi valmistautua, sillä nykyajassa on kaikkea saatavilla. Vaatii vain vahvan vatsan. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.36 (EET)
Ehkä isoimpia on edusmiehyydestä luopuminen, mikä vapautti naiset valitsemaan väärin, vielä sittenkin väärin ja taas väärin ihan oman mielen mukaan, kun siltä tuntuu (ja tuntuu). --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.43 (EET)
Ei kai 1900-luvun alussa länsimaissa suurin osa miehistä halunnut, että naiset olisivat aikuisinakin miesten holhouksessa? 1800-luvun lopullahan päättäjät, ja nämä olivat miehiä, rupesivat kiirehtimään naisten saamista täysivaltaisiksi. Olen 1900-luvun alun ihailija, ja vähän on sen jälkeen parennusta tapahtunut, harvoista parannuksista esimerkkinä Wikipedia! Vielä naisten asemasta: suosikkisarjani Hovimäen lopun yksi keskeisist hahmoista, Marie-neiti, sanoo, että se oli kaikkein järjetön idea naisten äänioikeudesta keskusteltaessa, että olisi tehtävä jokin ero naimisissa olevien ja naimattomien naisten välille. Mikä oli ensimmäinen maa, joka antoi naisille äänioikeuden? Oliko Suomi Euraasian ensimmäinen? Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.54 (EET)
Käsittääkseni Suomi tosiaan oli Euraasian ensimmäinen. Siitä, mikä oli maailman ensimmäinen, olen kuullut ristiriitaista tietoa. Jossain sanotaan, että Suomi oli tässäkin edelläkävijä, jossain taas, että kyseessä oli Uusi-Seelanti, ja jossain taas sanotaan, että Uuden-Seelannin äänioikeus koski vain valkoista väestöä. --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.01 (EET)
Yleinen äänioikeus ja naisten äänioikeus olivat enemmänkin vasemmistolaisten ja suomenkielisen väestön kuin oikeistolaisten tai ruotsinkielisen väestön asialistalla. Vielä 1900-luvun alussa virkamies puhui ruotsia ja oli suomenruotsalainen. Yleensä tehtaanomistaja puhui ruotsin kieltä. Suomessa oli suomenruotsalaisten ja ulkomaalaisten kapitalistien hegemonia. Suomi oli tavallaan Ruotsin siirtomaa ja suomalaiset sivistymättömät metsäläiset halpaa orjatyövoimaa. 1900-luvun alussa Suomi ei ollut demokraattinen eikä tasa-arvoinen yhteiskunta. Mutta ei Suomi välttämättä vieläkään ole demokraattinen tai tasa-arvoinen yhteiskunta, voisi joku sanoa. Riippuu kuka asiaa tarkastelee. Joku voisi myös sanoa onko sillä väliä? Samaltahan ilma haisee ja ruoka maistuu, oli tai ei. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.09 (EET)
Näkemykseni on, että Hovimäki on streotypioihin perustuvaa epäuskottavaa hörönplöröä, joka ei kerro mistään mitään, vähiten kuvaamansa ajan historiasta ja mentaliteetista.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.16 (EET)
Kyllä ainakin "Hovimäen aikaan" -jaksojen perusteella vaikuttaa sarjassa esitetty historia mielestäni melko luotettavalta. --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.20 (EET)
Nyt haluan kuulla vähän tarkempia perusteluja. Olisiko niin, että sarjan lopussa kuvattu Felixin harjoittama torpparien sorto ei ole mitään sellaista, mitä todellisuudessa tapahtui? Voi miten viisas oli hänen isänsä Wilhelm, mutta Felix käyttää isännyyttä väärin (Antti Seppä sanoo ymmärrettävästi, ettei hän voi olla kiihtymättä, kun kuuli, että Felix oli ilmoittanut, että tuolta viikolta maksetaan vain kolmelta vai oliko vain kahdelta päivältä). Mutta olisiko tässä kyse vasurikäsikirjoittajien propagandasta? Tapahtuiko tuollaista torpparien sortamista oikeasti? Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.37 (EET)
Voi tietysti olla, että joitakin asioita on alleviivattu televisiodraaman vuoksi, mutta käsittääkseni torpparien sortoa tapahtui oikeasti. --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.39 (EET)
Kyse kuitenkin 1900-luvun alusta. Oli jo rautateitä ja junia ym. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.27 (EET)
Kaikki on Hovimäessä ulkokohtaisesti toistettua mantraa. Torpparien häädöistä kertoi jo Väinö Linna, ja Edwin Laine filmasi. Jos haluaa perehtyä Suomen historiaan dramatisoidun fiktion kautta, niin suosittelen niitä. (Sattui joskus olemaan telkkari auki, kun sitä tuli ja yllätyin, että tuohan oli parempi kuin muistinkaan.) Hovimäki on tästä suomalaisen historiakulttuurin perinteestä halpa kopio. Jos haluaa tietää, mitä oikeasti tapahtui, kannattaa tutkia historiaa ja mitä historiantutkijat vastasivat Linnalle. --Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.55 (EET)
Toisaalta ao. henkilö voisi myös yllättyä positiivisesti: yleinen terveydenhoito, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, naisten ja miesten tasa-arvo... --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.45 (EET)
Tuo positiivinen havainto varmaan lieventäisi järkytystä. Niin ehkä myös tutustuminen Wikipediaan. Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.18 (EET)
Tuberkuloosia tarvitse pelätä, eikä muitakaan kulkutauteja oikein ole. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.48 (EET)
Totta tuokin: kulkutaudit on Suomesta poissa. --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.52 (EET)
Työllistyminen oli 1900-luvun alussa helppoa ja kaikille oli töitä yllin kyllin. Nykyään on vaikea työllistyä ja töitä ei ole oikein kenellekään. Nykyään monet työt ovat perin keinotekoisia ja turhia verrattuna 1900-luvun alkuun. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.51 (EET)
Juu, ei tilanne täysin ole ruusuilla tanssia. --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.52 (EET)

"Itsekkyys, puolison pettäminen... jne..." Noitahan nyt on ollut tuhansien vuosien ajan... Väitätkö muka, ettei 1900-luvun alussa ollut itsekkyyttä, rahanahneita ihmisiä ja pettäjiä? Miksi et mainitse epäitsekkyyttä, uskollisia puolisoja, yms? Niitäkin on ollut nyt ja aina. En ymmärrä mitä ihmeellistä siinä on. Ei ennen vanhaan eletty missään paratiisissa. Nykyaikana valitetaan kaikesta ja haukutaan itseään ja koko ajan hoetaan miten ennen vanhaan mukamas kaikki oli paremmin. 100 vuoden päästä ihmiset varmaan ajattelevat haikeina nykyaikaa ja haukkuvat kaikki 2100-luvun asiat. Unohdetaan kuitenkin, kuten äsken sanottiin, että on ilmainen terveydenhuolto, ihmiset elävät pidempään, sodat ja taudit ovat vähentyneet huomattavasti, Suomessa myös vakaa hallitus, teknologian ansiosta ihmisten elämä on helmpompaa... jne. Ei tämä mikään täydellinen maailma ole, mutta ei se ole koskaan ollutkaan eikä tule koskaan olemaankaan. Kuten sanoin, nykyaikana ainakin valitetaan kaikesta ja jostain syystä nähdään vain negatiiviset asiat. Itse ainakin jos saisin valita eläisin mieluummin nyt kuin 100 vuotta sitten. --Barosaurus Lentus 12. maaliskuuta 2015 kello 19.10 (EET)

Aivan varmasti itsekkyttä (julistetaan "itsensä toteuttaminen", "oman elämänsä sankari" jne.) ja puolison pettämistä on enemmän kuin silloin. Ja rahan palvomista ei ollut yhtään. Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.18 (EET)
"Rahan palvomista ei ollut yhtään". Työväenliike taisi juuri rahanpalvonnasta (karkeasti ottaen) saada alkunsa, kun "porvarit" heidän mielestään riisti työläistä. --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.22 (EET)
Rahaa palvoo vain se, jolla on siitä puutetta. Se jolla on sitä liikaakin, ei palvo enää. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.24 (EET)

Jos ajatellaan vaikka sitä sukupolvea, joka on syntynyt sanotaan vaikka 1906 tai niillä main, niin näitä ihmisiähän eli keskuudessamme 1900-luvun loppuvuosiin asti, ja he seurasivat asioita terävinä. Kun samaan aikaan on elossa eri sukupolvia olevia henkilöitä, niin näin eri sukupolvien kokemukset lomittuvat ja tulevat osaksi toinen toisiaan. Toki sukupolvilla ovat omat erilaiset kokemuksensa, jotka muokkaavat kunkin sukupolven ajattelua, mutta myös jatkuvuutta on sen verran, ettei mielestäni mitään tuollaisia drammaatisia eroja todellisuudessa ole, mitä tuossa ylempänä yritetään maalailla. Kulttuurrisia vaikutteita tulee ja kulttuurisia vaikutteita menee, ja agitaattorit kiertävät tuvissa, mutta se on enemmän vaan pintaa. Jos muutoksia tapahtuu, niitä ei juuri edes kukaan huomaa, kun ne ovat niin vähittäisiä. Samat ihmiset ajoivat hevosilla ja autoilla, samat ihmiset soittivat lankapuhelimella ja kännykällä, ja likimain kaikkea on aina ollut.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.36 (EET)

Noinhan se on ollut. Lähinnä pintaa, vähittäisiä ja huomaamattomia muutoksia. Hevonen ja kärryt vaihtui autoon, juna vaihtui bussiin, radio vaihtui televisioon, markka vaihtui euroon. Samalla tavalla on nukuttu, hengitetty, kävelty, syöty ja juotu pääpiirteissään. Peseytyminen ja se kun luonto kutsuu ovat vähän mullistuneet, mutta ei niillä niin väliä. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Helsingin katuelämä lienee lähinnä tasoittunut 1900-luvun alun jälkeen. Keskustasta poliisi pamputti silloin joutoväkeä pois, mutta hieman syrjemmällä viimeiset bordellit rehottivat ja sakilaiset riekkuivat. --Silvonen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.58 (EET)

Muuten monet Helsingin kantakaupungin nykyiset rakennukset olivat olemassa jo 1900-luvun alussa, nupukivikadut ovat aika lailla samanlaiset ja Esplanadin puisto aika prikulleen. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.07 (EET)
Asioita joita tulee mieleen ihan jos henkilö tempautuisi 60-luvun katukuvasta nykypäivään: monimuotoinen ja rennompi pukeutuminen; mainosten, autojen, julkisesti esillä olevien ryntäiden ja kankkujen, erilaisten ulkomaalaisten ruokatuotteiden valtava määrä, etnisesti kirjavoitunut katukuva, toisaalta katukuvasta kadonneet vaeltelevat lapsijoukot, jatkuvan viestittelyn ja (äly)kännykässä roikkumisen kulttuuri, julkkiskyttäyskulttuuri, monien aikaisemmin tiukan hienotunteisuudenpiirissä olleiden asioiden kuten avioliitto-ongelmien, mielenterveysvaukeuksien, homouden, raha-asioiden, alkoholinkäytön, seksin ja sen puutteen tai yksityiskohtien ruotiminen keskusteluissa julkisilla paikoilla ja lehtihyllyjen otsikoissa, lapsuuden taittuminen nulikka- ja nuorisoikään paljon aiemmin jne. --Pitke (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 15.00 (EET)

Torpparien asema Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistuttiko torpparien asema Suomessa jossain määrin maaorjuutta? Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.44 (EET)

Torppari oli yhteiskunnassa aika hyväosainen ja sai suuressa osaa maata maapalan omalta veljeltään, joten vähän hassua olisi sanoa veljensä maaorjaksi. Lähempänä maaorjaa oli mäkitupalainen. Onko orjuutta kaikki missä ei saa korvausta rahana? --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.50 (EET)
Kaipa se maaorjuus oli eri asia. Torppari tarkoitti selväkielelle käännettynä tilan osan vuokraajaa. Maaorjuuteen kai esim. liittyi käytännössäkin liikkuvuusrajoituksia, mutta torpparina oleminen perustui sopimukseen. Toiset olivat torppareina taloissa, ja joskus torppari saattoi olla isännän sukulainen. Toiset olivat torppareina kartanoissa, mutta kartanon isäntäkin oli Suomessa vain suuri maanomistaja ja torpparit vuokraviljelijöitä. Sitten oli kaikkia mäkitupalaisia, muonamiehiä ym. jotka olivat palkkatyösuhteessa maanomistajaan tai mahdollisesti saivat asunnon. Väinö Linna kovin nosti torppareita esiin, mutta Viljo Rasila (itse torpparin poika Ypäjältä, Väinö Linnan kotipitäjän Urjalan naapurista) tutki asiaa ja totesi, että ainakin Suomen sisällissodan punaisissa torpparit eivät olleet kovin keskeisessä asemassa, vaan pikemminkin maattomat työläiset, jos nyt muistinvaraisesti osaan muistella oikein. Tästä on mahdottomasti kirjallisuutta, ja jos aloiuttaa jostain uudehkosta Suomen historian yleisesityksestä, niin pääsee varmaan hyvin alkuun.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.30 (EET)
Torppareita oli kyllä myös ns. valkoisessa Suomessa, esimerkiksi Pohjanmaalla ja Jyväskylän liepeillä. Joskus lueskelin sellaista, että erona olisi ollut, että punaisessa Suomessa torppien kanssa olisi torppareilla ollut enemmän ongelmia, siinä missä valkoisessa Suomessa torpat olisivat olleet omilta veljiltä ja siten "olenko veljeni sorrettu orja" ei olisi valkoisessa Suomessa ollut mikään keskeinen huolenaihe. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.37 (EET)
Tässä on nykyään, on ollut vuoden 1918 jälkeen ja oli jo sitä ennen niin monia historiakulttuurin kerrostumia, että kokonaiskuva on hyvin vivahteikas. Suosittelen tutustumaan esim. Juhani Syrjän Juho-sarjaan, joka on kirjailijan vuonna 1900 syntyneen isän romaanimuotoinen elämäkerta. Juho Syrjä taisi olla juuri sellaista torpparisukua, jossa talon joku nuorempi veli oli saanut torpan, Pälkäneellä punaisen Tampereen kupeessa. Sitten Juho Syrjä joutui punaisena vankileirille, mutta selvisi hengissä, kun kotoa lähetettiin ruisleipää, jos oikein muistan. Sitten myöhemmin kun Juho Syrjän pojasta Jaakosta tuli kirjailija ja Väinö Linnan Kaveri, Väinö Linna haastatteli Juho Syrjää kansalaissotakuvauksiaan varten. Lounais-Hämeessä taas, missä Jokioisten kartano käsitti koko nykyisen jokioisten kunnan sekä osia Ypäjästä, Humppilasta ja Forssasta, jopa porvarillisten kotiseututyön harrastajien keräämä muistieto surkuttelee kartanon primitiivistä (so. suomalaiselle ja pohjoismaiselle elämäntavalle vierasta) komentoa ja alustalaisten surkeaa asemaa. Kuitenkin näissä suurimmissa kartanoissa (Jokioisten kartano, Vuojoen kartano), maareformit olivat lopulta radikaaleja ja itsenäistyneet torpat suurehkoja tiloja. Esim. Ypäjän historiassa todetaan, että suurempia kuin siirtoväen tilat 1940-luvulla. Lukemattomia kirjoihin ja kansiin kirjattuja tarinoita on siitä, miten isännät, joilla torppareihinsa tai työntekijöihinsä luottamukselliset suhteet, pelastivat näitä vankileireiltä, ja toisaalta ulkopaikkakuntalaisten joukkioitten surmatöistä kummallakin puolella. Katso myös Nog med blodbad!.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 21.23 (EET)
Pohjoismaissahan talonpojat olivat vapaita, eivätkä heidän palkollisensakaan (ainakaan enää kristinuskon vakiintumiseen jälkeen) olleet orjia. Semmoinnen kirja löytyy kuin Vapauden lähde, joka hahmottaa tätä pohjoismaiden erityisasemaa Euroopassa.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.33 (EET)
Torppari sai ottaa kotitarvepuunsa metsästä; torpparilla oli kotitarvepuun otto-oikeus. Tuo oli kai ruhtinaallista ja kivaa. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.37 (EET)
Hartzin kommentti ei ole ihan yksiselitteisesti oikein. Torppareiden kotitarvepuunotto-oikeus poistettiin ta sitä rajoitettiin 1800-luvun loppupuolelta lähtien seuduilla, joissa puun kantohinta nousi merkittäväksi tulonlähteeksi maanomistajille. Tämä oli yksi torppareiden asemaa heikentänyt seikka. Gopase+f (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 09.51 (EET)

Suomi sosialistinen maa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs jenkkituttuni väitti minulle, että Suomi on sosialistinen maa. Minä sanoin, että ei tuo ole totta, vaikka on Suomen systeemi lähempänä sosialismia kuin Yhdysvaltain. Voisiko Suomen järjestelmää näissä asioissa kuvata semisosialistiseksi? Sosiaaliturva mutta esim. metsistä pääosa yksityisessä omistuksessa. Jaalei (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 16.21 (EET)

Varmaan Suomea voisi luonnehtia sosiaalidemokraattiseksi. Uskoisin, että olet oikeassa siinä, että Suomi on "sosialistisempi" kuin Yhdysvallat, mutta ei kuitenkaan täysin sosialistinen (mm. juuri niin, että talous olisi täysin valtiojohteinen ja että valtio olisi yksipuoluejärjestelmä). --101090ABC (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 16.36 (EET)
Voisiko joku minua paremmin englantia osaava kääntää englanniksi tuon käyttäjän 101090ABC vastauksen? Jaalei (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 16.55 (EET)
Jotenkin näin: "I believe Finland could be classed as "social democratic". I think it's right to say that Finland is more "socialist" than the US, but is not fully a socialist country (i.e., it doesn't have a fully government-lead economy nor is it a one-party system)." --101090ABC (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 16.59 (EET)
Kiitos! Koulussa tuli vähän oltua laiskasti englannin- kuten muillakin tunneilla, joten ilman apua en tuolle amerikkalaiselle tuttavalleni olisi voinut tuota kertoa. Jaalei (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 17.01 (EET)
Eipä mitään. Mutta huomauttaisin, että ainakin oman kokemukseni mukaan amerikkalaiselle voi olla hankala selittää "sosiaalidemokratiaa", sillä he voivat ajatella "sosiaalisuuden" ja "demokraattisuuden" melko mustavalkoisesti (ainakin siis kokemukseni mukaan). --101090ABC (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 17.13 (EET)
Yhdysvaltain poliittisessa kielenkäytössä sanaa "sosialistinen" käytetään niin naurettavalla tavalla, että se tekee kaiken järkevän keskustelun aiheesta mahdottomaksi. Esimerkiksi Obaman hallinnon ajamaa yleistä sairausvakuutusta haukutaan siellä sosialistiseksi. Yleinen sairausvakuutus otettiin aikanaan ensimmäisenä käyttöön Saksassa Bismarckin aloitteesta. Eli amerikkalaisella logiikalla Saksan keisarikuntakin oli sosialistinen valtio. Yleensä ottaen "sosialistinen maa" on niin kiistanalainen käsite, ettei nimitystä kannata käyttää mistään valtiosta. Populististen oikeistolibertaarien mielestä valtio on sosialistinen, jos se harjoittaa yleensä mitään talouspolitiikkaa (jolloin luultavasti kaikki koskaan olemassaolleet valtiot ovat olleet sosialistisia); monet vasemmistolaiset taas ovat sitä mieltä, ettei yhtään sosialistista valtiota ole vielä ollut (ja jotkut ovat ehkä sitä mieltä, että siellä missä on valtio, ei voi ollakaan sosialismia). --Risukarhi (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 17.37 (EET)
Suomi on sosialismiin kallellaan oleva maa, mutta ei mitenkään vahvasti sosialistinen, vaan vain osittain. Muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Ranska ovat samankaltaisia, siis poliittiselta ilmapiiriltä vasemmistolaisia. Siinä missä Virossa haluttiin nopeasti eroon Neuvostoliiton romahdettua sosialistisista piirteistä mahdollisimman nopeasti ja ikuisiksi ajoiksi, Suomessa tavallaan on säilytetty monia sosialistisia piirteitä. Virkamiehet ja poliitikot ovat Suomessa nykyäänkin samoja naamoja kuin 1970-80-luvuilla ja hyvin suosittuna puolueena on ollut SDP, siinä osaselitys. Suomen historiassa sosialistisen ajattelun suosioon vaikuttaa Suomen sisällissota 1918, jossa punaiset saivat köniin valkoisilta. Punaisuus on periytynyt lapsille ja lapsenlapsille ajattelutavassa. Ja toisaalta äärioikeistolaisuus on haluttu pitää visusti kurissa. Vielä 1900-luvun alussa Suomi ei ollut niin vasemmistolainen. Suomessa oikeistolaista ajattelutapaa edustavat erityisesti Lapuan, Seinäjoen ja Kyrönjoen varren asukkaat ja nämä seudut eivät eroa mainittavasti Yhdysvalloista (pala Yhdysvaltoja Suomessa). Yrittäjyys ja vastuunotto ovat noilla seuduilla yleistä. Lisäksi Oulu näyttää yhdysvaltalaiselta kaupungilta hyvinkin paljon esikaupunkialueineen. Suomen talous on ns. sekatalous, jossa on sekä valtion ja kuntien suunnitelmatalouden että yritysten ja yksilöiden markkinatalouden piirteitä. Hinta kyllä tasapainottaa Suomessa kysynnän ja tarjonnan, ja hintojen avulla leikataan tuotantoa tai kasvatetaan tuotantoa sekä leikataan kulutusta tai kasvatetaan kulutusta kunkin talousyksikön kohdalla erikseen. Voi vaikka ajatella niin, että suunnitelmataloutta on 50 % ja markkinataloutta 50 %. Suomen politiikka on ollut pitkään sosiaalidemokraattista muiden Pohjoismaiden kuten Ruotsin tapaan (tätä edustaa puolue SDP) ja aluepoliittista (tätä edustaa Keskusta). Suomen politiikassa keskeisiä ovat tulonsiirrot (tuloerojen tasoittaminen) ja aluetuet (kaupungeista maaseudulle). Suomen politiikassa suuri painoarvo on verokertymällä ja sillä mistä saataisiin vielä lisää kerättyä veroja -- ehkä sosialismi liittyy siihen, että verotetaan paljon ja käytetään verovaroja paljon. Suomessa kaikki merkittävät päätökset tekee joko valtio tai kunnat (tai vastaavat julkisen vallan rakenteet). Usein päätöksentekijänä on vaaleilla valitsematon virkamies, joka harjoittaa jonkinlaista yhden miehen diktatuuria, ei lainkaan vaaleilla valittu kansan tahdon edustaja, jonka voisi edes saada pois palliltaan. Suomi on siis erittäin "julkisvaltajohtoinen" jos ei erittäin valtiojohtoinen. Ehkä oikea sana on virkamiesjohtoinen. Tämä tulee esille erityisesti siinä mitä yritys tai yksilö saa rakentaa ja minne. Suomessa on huomattavan paljon työntekijöitä julkisella sektorilla eli lähinnä työskentelemässä kunnille ja valtiolle (tai vastaaville). Suomen piirteenä on ollut yrittäjyyden ja yrittäjien halveksuminen ja se, että Suomessa ei ole kehittynyt arvokasta tuotantoa, vaan on tukeuduttu paperiin, sahatavaraan ja vastaavaan halpaan bulkkiin. Aito markkinatalous pyrkisi luomaan jotain arvokkaampaa, mutta Suomessa siinä on epäonnistuttu vuosikymmeniä, mikä kielii sosialismin tyypillisestä ongelmasta -- ei luovuutta, ei innovaatioita, ei arvokasta tuotantoa kuten iPhoneja tai Mercedes-Benzejä jne. Suomessa ei ole tapana kilpailla, eikä vaurastumista suvaita, joten naapuriaan paremman tuotteen keksiminen ja yrittäminen ovat asenneilmastossa sellaisia mitä ei saisi tehdä. Myyntityö ei Suomessa kelpaa kaikille, vaan myyminen on pahasta. Työmarkkinat on Suomessa sosialistiset, sillä ammattiliitot neuvottelevat palkat kaikille työntekijöille keskitetysti (tähän liittyy TUPO). Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät halua työskennellä yrittäjille tai yrityksille, sillä ne riistäisivät häntä (työntekijän selkänahasta). Suomen neuvola ja peruskoulu ovat kai kopioita Itä-Saksasta (DDR) tai jopa natseilta. Itä-Saksan peruskoulua Suomi esittelee ulkomaille Suomen vientituotteena maailmalle, kun PISA-tulokset olivat niin hyviä. Suomen peruskoulun kaltaista vankilaa ei vain haluta muissa maissa. Moni on julkisuudessa puhunut, että Suomessa olisi DDR:n henki ("Neuvostoliitto romahti, DDR:n henki jäi"). Yliopistot ja tutkimukset ovat Suomessa valtion rahoittamia, joten kukaan professori/tutkija ei uskalla arvostella valtiota -- sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Viro on huomattavasti vähemmän sosialistinen ja hallinnoltaan kevyempi maa kuin Suomi, mutta vielä kolme kertaa köyhempi kuin Suomi, sillä Viro on alkanut kehittyä huomattavasti myöhemmin (vasta 1990-luvun alusta). Viro saanee kuitenkin Suomen kiinni ja varmaan menee ohikin vauraudessa. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 17.58 (EET)
No jos tuohon voisi vielä jotain lisätä, niin valtion totuudentorvimedia YLE ja valtion jakama rahoitus yhdistyksille. Valtio jakaa ainakin Veikkaus- ja RAY-varoja yhdistyksille erittäin paljon. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.25 (EET)

Suomen eduskunnan äärioikealla olevat istumapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään puhemiehestä katsoen oikeassa laidassa istuvat RKP:n edustajat ilmeisesti tavan mukaan. Oliko ennenkin näin? Kun Perustuslaillisella oikeistopuolueella oli edustusta, missä he istuivat? Ei tarvitse analysoida 1920-luvulle saakka, 1960–1970-lukukin riittää hyvin. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.40 (EET)

Käsittääkseni RKP kuuluu poliittiseen keskustaan mutta istuu oikealla, koska niin on helpompi järjestää kielen kääntäminen. Jaalei (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.45 (EET)
Kappas, en ollut tuota ajatellut. Nykyään on mikrofonit, mutta aikaisemmin saattoi olla hyödyksi, että paikaltaan pidetyt puheenvuorot ovat mahdollisimman lähellä puhemiehestä oikealle olevassa virkamiesaitiossa istuvaa tulkkia. Jos asia on näin, nuo istumapaikat saattavat olla vaikkapa satavuotinen perinne. Varmaan puoluetoimistossa asiasta tiedettäisiin, mutta jag orkar inte besvära mig med saken (suora käännös suomen letkautuksesta "en jaksa vaivautua"). --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.50 (EET)
Näin muistan itsekin kuulleeni: kyseisen osaan istuntosalia on helpompi saada tulkit. --101090ABC (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.53 (EET)
En pysty tässä ilmoittamaan mitään lähdettä, mutta tietääkseni RKP on ollut laitimmainen oikealla niin kauan kuin puolueryhmittäinen istumajärjestys on ollut käytössä. 1970-luvulla nousi kai jotain kohua siitä, kun jossain vaiheessa SMP:n ryhmä määrättiin kokoomuksen oikealle puolelle ja Veikko Vennamon mielestä se oli pahantahtoinen yritys leimata hänen puolueena äärioikeistolaiseksi (kenties olikin). Sitä en muista, laitettiinko SMP silloin perustuslaillisistakin oikealle. --Risukarhi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 13.26 (EET)
Lähteettä tämäkin, mutta analysoin kyllä ajalle ennen 1920-lukua. Ruotsalaista puoluetta pidettiin aluksi oikeistolaisempana kuin Suomalaista puoluetta. Muistaakseni valtalain vastustajissakin 1917 oli enemmän ruotsalaisten kuin kokoomuksen edustajia. Tähän muistikuvaan ei kannata täysin luottaa. En minäkään muista noin vanhoja asioita kunnolla. Tämä oli ennen eduskuntatalon rakentamista. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 22.27 (EET)
RKP on perustettu ennen kokoomusta. RKP oli suomenruotsalaisten raharikkaiden oikeistopuolue. Vasta myöhemmin RKP on siirtynyt poliittiseen keskustaan. Vielä 1900-luvun alussa suomenruotsalaiset olivat huomattavasti vauraampia kuin suomenkielinen köyhä metsäläisväestö. Sieltä historian havinasta se bättre folk -ilmaisu periytyy. --Hartz (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 09.15 (EET)
[2] [3] Näiden lähteiden mukaan RKP:n paikka johtuu tulkkauksesta, kuten yllä todetaan. Hartz kirjoittaa jälleen hatusta. -93.106.219.81 21. maaliskuuta 2015 kello 09.34 (EET)

"Miedot huumeet"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä "miedot huumeet" tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ylen artikkelissa [4] puhutaan alaikäisten hasis-kokeiluiden rangaistusten muuttamisesta puhutteluiksi ja todetaan "Käyttörikos koskee vain niin sanottuja mietoja huumeita, joten puhutteluun joutuvat käytännössä marihuanan tai hasiksen käyttäjät." Olen käsittänyt, että esimerkiksi taikasienet olisivat mietoja huumeita, mutta tästä saa toisenlaisen käsityksen. Onko Wikipediassa tai jossain muualla lisätietoa asiasta? --87.93.65.232 14. maaliskuuta 2015 kello 14.29 (EET)

"Mieto huume" ei ole Suomen lainsäädännöstä tai viranomaisten papereista löytyvä termi, joten sitä ei ole suomen kielessä mitenkään virallisesti määritelty. Alankomaissa miedoiksi huumeiksi (soft drugs) on määritelty jotain aineita, mutta mietoina huumeina siellä aikaisemmin pidetyt taikasienet ovat nykyään kovien huumeiden listalla. Alankomaissa pidetään kannabista ja siitä valmistettuja tuotteita, kuten hasista, mietoina huumeina. --Hartz (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 14.46 (EET)
Alankomaiden eli Hollannin virallinen kieli on hollanti. Huumeista en tiedä, mutta Wikipediassa näyttää olevan tämänkin aihepiiriin asiantuntijoita. --Käyttäjä:Kielimiliisi 14. maaliskuuta 2015 kello 15.02 (EET)
Aiempaa keskustelua aiheesta tämän kahvihuoneen arkistossa. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 14. maaliskuuta 2015 kello 17.33 (EET)

Päivitysten ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään useilla sivustoilla ilmoitetaan uuden päivityksen tai artikkelin ajankohta tyyliin 8 tuntia sitten, 7 päivää sitten, 2 vuotta sitten. Voiko näistä nähdä jotenkin sen tarkan ajankohdan/päivämäärän, jolloin artikkeli tai päivitys on luotu? --37.33.98.157 15. maaliskuuta 2015 kello 11.28 (EET)

Wikipediassa vai ulkopuolisella sivustolla? Wikipediassa pystyy artikkelin historiasta ja logitiedoista näkemään tarkan ajankohdan milloin artikkeli on luotu. Muille sivustoille ei voi antaa mitään yleispätevää vastausta vaan se on aina tapauskohtaista ja jotkin sivustot kertovat tarkan päiväyksen koneellisesti luettavassa muodossa, koska esimerkiksi hakukoneet arvostavat sitä ja noita voi katsella katsomalla sivun lähdekoodia. ks. allaolevat linkit
--Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 11.41 (EET)

69 vaalinumerona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saako eduskuntavaaleissa aina joku ehdokas numeron 69? Vai onko tuo numero rajattu numeroinnin ulkopuolelle? http://www.savonsanomat.fi/viihde/numero-69-kerasi-jattisuosion/1021346 --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 23.23 (EET)

Ahvenanmaalla ei, siellä niin vähän ehdokkaita (viime vaaleissa kai vain kahdeksan [5]; linkkaamassasi uutisessakin mainitaan "Ahvenanmaalla kenelläkään ehdokkaista ei numeroa ollut"), mutta kyllähän ehdokasmäärä kaikissa muissa vaalipiireissä niin suuri, että aina se numero 69 jollekin ehdokkaalle osuu. Ja "vitsikkäät" nuoret sitten nostavat nämä ehdokkaat aina nuorisovaalien kärkeen; esim. Satakunnassa neljä vuotta sitten nuorten suosikkina ehdokas, joka oli oikeissa vaaleissa vasta puolueensa seitsemänneksi eniten ääniä saanut [6][7]. --Nironen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 23.58 (EET)
Niin, mutta eduskuntavaaleissa. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.02 (EET)
Kyllä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikissa eduskuntavaalien vaalipiireissä ehdokasmäärä niin suuri, että aina se numero 69 jollekin ehdokkaalle osuu. Linkataan vielä yksi esimerkki: Oulussa numero osui viime vaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaan kohdalle [8]. Selitetään vielä erikseen, että ehdokkaiden äänestysnumerot nuorisovaaleissa samat kuin oikeissa vaaleissa. --Nironen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.12 (EET
Kappas. Pitääpä tutustua mitä tuollaiset nuorisovaalit oikein ovat. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.17 (EET)
Toinen tapaus tästä on Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiri, jossa kai toistuvasti on arveltu, että jokin tuntematon ehdokas, jolla on sama numero kuin jollain hyvin tunnetulla ehdokkaalla naapurivaalipiirissä, on saanut tämän takia muutama sataa extra ääntä. Ja vielä kolmantena muistan jostain (näköjään Wikipediasta) lukeneeni arvelun, että Riitta-Liisa Arranz tuli valituksi eduskuntaan, kun oli puolueensa listalla aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 09.28 (EET)
Sama tais käydä Teuvo Hakkaraiselle viime vaaleissa, oli listalla ensimmäisenä. --Anr (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 12.30 (EET)
Miten lienee. Muistan viime vaalien analyyseista, että ao. puolueen listoilta nousi edustajaksi nimenomaan paljon pitkän linjan kunnallispoliitikkoja, jotka saivat huomattavasti ääniä kunnistaan (esim. Lauri Heikkilä, ja kuka se nyt oli kun oli Punkalaitumelta). Toisaalta erottuivat kyllä myös ei-kunnallispoliitikot kuten Kike Elomaa, jotka saivat ääniä tasaisemmin. Voi olla ettätä on Hakkaraisenkin osalta jossain analysoitu. Kun tuo Arranzin ehdokkuus oli 1970-luvulla, niin nykyään tiedonsaantimahdollisuudet ehdokkaista luultavasti ovat paremmat.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 12.51 (EET)

Ei minun käsittääkseni mitään vaalinumeroa ole rajattu pois numeron itsensä vuoksi, poislukien numero 1, jota Suomessa ei ole käytetty viimeiseen vuosisataan, mahdollisesti ei koskaan. Eli numero 69 on täysin sallittu. Nykyisissä eduskuntavaaleissa on vieläpä erikoisuutena se että jossain vaalipiirissä on ehdokas numerolla 112, ja ehdokkaan sukunimi sattuu olemaan Help. En tosin muista kenestä on kysymys. JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.08 (EEST)

Suomalaisten liikennemerkkien fontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä fontti?

Mikä mahtaa olla suomalaisten liikennemerkkien fontti? Luettelo Suomen liikenteen opastusmerkeistä, tai mikä on lähimpänä tuota. --Zunter (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 18.31 (EET)

Olisko Arial? Näyttää ainakin samanlaiselta. --101090ABC (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 18.53 (EET)
Itse asiassa vaikuttaisi olevan Agfa Monotypen Felbridge Pro [9]. --101090ABC (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 18.59 (EET)
Linkaamasi sivu esittelee Liikenneviraston omassa viestinnässään käyttämän fontin, ei liikennemerkkifonttia. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.11 (EET)
Pahoittelen, luin väärin. --101090ABC (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 09.03 (EET)
Fontti on tuskin mikään kaupallisesti saatavissa olevista, vaan Suomessa aikoinaan piirretty vain tätä tarkoitusta varten. Itse olen sen huomannut muistuttavan paljon DIN-fonttia, jota artikkeli en:Comparison of European road signs väittää käytettävän monien Euroopan maiden liikennemerkeissä, mutta ei ole ihan yksi yhteen sekään (tai voi olla, DIN-fontteja lienee useita eri versioita). Olen ymmärtänyt, että DIN-fontti kehitettiin teknisen piirtämisen tekstausfontiksi muovisille sapluunoille (šabloneille), joiden rei'issä pyöriteltiin Rotring Rapidograph-piirrintä. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.09 (EET)
Korjaus: tämän artikkelin mukaan DIN kehitettiin rautatieopasteita varten. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.18 (EET)
Kiinnostavia taustoja. Kirjaintyppi kuulunee luokkaan, jonka nimeä harvoin kuulee suomeksi käytettävän, mutta englanniksi niistä käytetään sanoja display font/typeface tai representation font/typeface. Olisiko suomeksi "esityskirjaimet"? Vaan olenko ihan väärässä? Siis kirjaimia, jotka eivät ole niinkään leipä- tai otsikkotekstiin suunniteltuja, vaan juuri tällaisia "esitys" tarkoituksia varten. Tässä esimerkkejä. Olisiko tästä asiasta artikkelin aihetta Wikipediaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 16.02 (EET)
Minusta DIN ja muut liikennemerkkifontit ovat oikeastaan display-fonttien täydellinen vastakohta. Display-fontit ovat useimmiten niin koristeellisia ja kikkailevia, etteivät kelpaa juuri muuhun kuin logoihin tai lyhyisiin otsikoihin. Opastejärjestelmäfontit taas hiotaan mahdollisimman helpoiksi lukea kaukaakin ja hämärässä. Mutta joo, display-fonteista voisi tehdä artikkelin, ehkä Markus Itkosen kirjoista löytyisi niille jokin suomennos. –Kotivalo (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.24 (EET)
Ajattelin että nämä opastejärjestelmienkään fontit eivät ole varsinaisesti leipätekstejä varten suunniteltuja, vaan "esitystä" ja niitä ei ilmeisesti "johdeta" leipätekstifonteista, vaan niillä on selkeästi oma tehtävä, rakenne ja suunnitteluprosessi. Ja joo, mitään koristefontteja (decorative font/typeface) ne eivät tosiaan ole. Harmi, että typografian suomalainen sanasto on niin vakiintumaton, tässä olisi artikkelin paikka. Vedin suomennoksen "esitysfontti" hatusta, omana käännöksenäni, en tiedä edes käytetäänkö sitä suomeksi. Minäkin taidan kaivaa esille Itkoseni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.41 (EET)
Liikennevirasto ilmoittaa käyttävänsä omia kirjain- ja numerotyyppejä, jotka on kehitetty tarkoitusta varten. [10]. Opastuksesta yleensä on julkaistu vuonna 1996 opus "Liikenteen ohjaus: Viitoitus". - On varsin yleistä, että esim. firmat käyttävät esitemateriaalissaan fonttia, jonka käyttö vaatii lisenssin.--Htm (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.05 (EET)

Joku särkylääke - tv-mainos ysärillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistelen erästä televisiomainosta, jonka näin 1990-luvulla: mainoksessa kaksi biisonia(?) hyökkäävät toisia kohtaan, jonka jälkeen selostetaan jostain särkylääkkeestä. Mitähän lääkettä mahettiin mainostaa, kun ei millään maha muistaa? Pohtien --Ville Siliämaa (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.19 (EET)

Nurofen. --Anr (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.35 (EET)
Katos, sepä oli nopeaa. Kiitoksia! --Ville Siliämaa (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.40 (EET)

Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi puolueet järjestävät ehdokkaansa yleensä (sukunimen mukaiseen) aakkosjärjestykseen listansa sisällä? Onko kyseessä vain vakiintunut tapa vai suositus? Ja miksi Köyhäin Asialla –puolue poikkesi käytännöstä eurovaaleissa? --109.108.28.98 26. maaliskuuta 2015 kello 10.06 (EET)

Kyseessä on vakiintunut tapa ja tällä halutaan korostaa sitä, että ehdokkaat ovat puolueen puolesta tasapuolisessa asemassa. Tuohon kysymykseen Köyhien asialla-puolueesta en osaa ottaa kantaa.--LCHawk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 10.19 (EET)

Miten otetaan yhteyttä lakimieheen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enkkuwikistä poistettiin kysymykseni koskien Slovakian ja EU:n lainsäädäntöä. Kysymys liittyy oikeuteeni julkaista Slovakiassa ottamani kuva. Minua pyydettiin ottamaan yhteyttä lakimieheen, jonka ei ole pakko olla slovakialainen, joten luulisin että ihan suomalainen lakimies tulisi kysymykseen. Miten tämä tehdään? En halua joutua maksamaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja lakimiehen palkkiota kysyäkseni saanko julkaista kuvan vai enkö. JIP (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)

Eiköhän netti ole Facebookia, Instagramia ja muita myöten täynnä julkaistuja valokuvia, jotka on Slovakiassa (voi olla kotimaa tai käymässä turistimatkalla) itse otettu. Jos valokuva on itse jostakin kivenmurikasta tai kannosta ottamasi, niin kai saat sen julkaista vaikka missä. Ketään ei kiinnosta. Eri asia jos siinä on jotain ihmisiä tai jotenkin epäedullisesti vaikkapa naamiaisasuun sonnustautunut työkaveri voimakkaassa humalatilassa. Kuvissa olevilta ihmisiltä kannattaa yleensä pyytää lupa kuvan julkaisemiseen, jos syntyy pieninkin ajatus, että henkilö on kuvassa jotenkin epäedullisesti, siis kuvan julkaisu olisi loukkaavaa, tai kuva antaisi henkilöstä väärän käsityksen (esim. työkaveri on täysi juoppo). Riippuu kuitenkin sitten vielä hieman siitä, mihin olet kuvaa tarkalleen käyttämässä (missä julkaiset, minkälaisessa materiaalissa). Facebookissa saat julkaista itse otetun kuvan kivenmurikasta oitis. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.43 (EET)
Kyse on nimen omaan siitä että kuvassa on ihmisiä. Kuva on otettu slovakialaisesta hääparista, jotka olivat otattamassa viralliset hääkuvansa Bratislavan teknisessä museossa. En tiedä keitä hääpari tai valokuvaaja ovat, enkä kysynyt heidän lupaansa. Mutta eivät he tulleet minua kieltämäänkään. Kuva ei esitä hääparia missään huonossa maineessa (itse asiassa tarkalleen päinvastoin), mutta se saattaa loukata heidän yksityisyyttään joka tapauksessa, vaikka se on otettu täysin julkisella paikalla. JIP (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)
Miksi kuva pitäisi julkaista wikipedioissa, mitä lisäarvoa se tuo ?. Oletko katsonut onko commonsissa jo sopiva kuva siihen artikkeliin mihin ajttelit kuvaaasi.--Musamies (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.51 (EET)
Jättäisin julkaisematta, kun lupia julkaisemiseen ei valokuvassa olevilta henkilöiltä ole kysytty. Jotkut kyllä julkaisevat kuvia henkilöistä netissä lupia kyselemättä, mutta he tarjoavat yhteydenottolomakkeen tai sähköpostiosoitteen, että "ota yhteyttä jos haluat kuvasi poistettavan sivustolta". --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 22.05 (EET)
Miten otetaan yhteyttä lakimieheen? Puhelin ja sähköposti ovat kai tavallisimmat tavat. --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 16.47 (EET)
Mistä niitä lakimiehiä löytää alun perinkään? Ja lisäksi, eräs tuntemani henkilö palkkasi lakimiehen selvittämään sukunsa riidat koskien isänsä kuolinpesää. Lakimies laskutti koko prosessista useampia kymmeniä tuhansia euroja. Ei minulla ole tuohon varaa. Paljonko lakimies ottaa palkkiota kysymyksestä saako kuvaa julkaista vai ei? JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.21 (EET)
Perintökiistat ovat yleensä monimutkaisia ja vaativat paljon neuvotteluita ja selvityksiä. Totta kai se on kallista. Lakimies veloittanee alkavalta aikajaksolta ja mahdollisesti minimihintaa, mikä sitten lieneekään käytäntö, jota satunnaisesti valikoimasi tekijänoikeusasioihin erikoistunut lakimies noudattaisi. Mutta koska kyse on ulkomaanmaan lainsäädännöstä, voin taata että asiantuntijallakin menee aikaa. Kysy mieluummin Commonsissa, siellä ollaan tuollaisten asioiden äärellä harva se päivä. --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.45 (EET)
Commons oli se ensimmäinen paikka josta kysyin. He vastasivat että Commonsin puolesta ei ole mitään ongelmaa, mutta tietääkseni loukkaako kuvan julkaisu avioparin yksityisyyttä minun pitäisi kysyä lakimieheltä. Kysymys ei ole tekijänoikeuksista, koska kuvan otin minä, eikä siinä näy mitään tekijänoikeudenalaista materiaalia. Mutta kysymys avioparin yksityisyydestä täytyy ottaa huomioon. JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.52 (EET)
Älä tuhlaa rahojasi lakimiehen "palveluun" tällaisessa tapauksessa. Kuvan julkaiseminen ei riko Suomen lakia ja on epätodennäköistä, että se rikkoisi Slovakiankaan lakia. Jos rikkoisi, rikkomus olisi lievä eikä sinulle koituisi todennäköisesti asiasta seuraamuksia. On pikemminkin moraalinen kuin juridinen kysymys, että kuvattavilta olisi pitänyt kysyä lupa alun perin. Jos moraalinen puoli vaivaa sinua (niin kuin ehkä vähän vaivaa?), jätä kuva julkistamatta. -93.106.151.27 27. maaliskuuta 2015 kello 23.11 (EET)
Lataa kuva fi.wikiin, niin otetaan kantaa. --37.33.178.79 28. maaliskuuta 2015 kello 08.54 (EET)
Tässä on paras ehdotus, niin Wikipedian lakimiehet voivat ottaa kantaa. Siis jos kuvaa on olemassa oikeasti eikä vaan hupikysely. --–Käyttäjä:Kielimiliisi 30. maaliskuuta 2015 kello 15.28 (EEST)
No, moraalinen tosiaan. Voit vaikka pohtia, olisitko itse pahoillasi, jos slovakialainen turisti näppäisi sinusta ja paristasi kuvan juhla-asuissanne teidän tietäen, ja myöhemmin kuva löytyisi Wikipediasta kuvituksena ja Honkanaistenlahden kartanon pitopalvelun mainoksesta. Samaa voit kysellä tutuiltakin. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.37 (EET)
Jos kuvaa käyttäisi markkinointimateriaalissa tai tuotepakkauksessa, niin lupa sellaisissa käyttämiseen pitäisi olla ehdottomasti kysytty. Tästähän on hyvä esimerkki kun ns. partaäijäjogurttipurkki. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010040911446021_ul.shtml --Hartz (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.42 (EEST)
Ja Commonsiin ladatun kuvanhan jokainen saa laittaa jugurttipurkin kanteen, eli tästä voi reklamaatiota tulla. (Tuossa ei sanota, saiko jugurttipurkkimies korvauksensa, ehkä sekin jostain löytyisi.)--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 13.38 (EEST)
Joillakin paikkakunnilla (so. suuremmissa kaupungeissa) lakimiehet ovat ainakin joskus järjestäneet kirjastoissa kerran kuussa tms. maksuttomia vastaanottoja, kysyttävät asiat tosin lienee rajattu sellaisiin mitä voi kysyä ilman eri dokumentteja. Lisäksi muistelisin, että oikeustieteen opiskelijoillakin olisi ainakin joskus ollut vastaava palvelu. --Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Euraasian unioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksei Suomi ole liittynyt Euraasian unioniin ja luopunut Euroopan unionista, joka kärsii ongelmista, on kyse talouskasvusta tai eurovaluutasta? Venäjällä on Suomen suurimmat markkinat, erityisesti Pietarissa, ja Venäjä ja Pietari vaurastuvat valtaisasti tulevaisuudessa. Lisäksi sillä suunnalla ovat Kiina ja Intia, niin eikö kannattaisi haikailla kohti itää? Euroopan unionissa on vain vanhaa patonkia ja hapannutta kaalia verrattuna siihen mitä itä kykenisi tarjoamaan suomalaisille. Euraasian unionissa Suomella saisi olla oma valuutta, markka. Suomi ei edes ole Länsi-Euroopan maa, vaan kuuluu Itä-Eurooppaan ja kiinteästi Venäjän vaikutuspiiriin. --193.166.104.51 31. maaliskuuta 2015 kello 13.25 (EEST)

Tuo ei oikeastaan kuulu Wikipedian piiriin, sitä kannattaa kysyä Suomen poliittisilta päättäjiltä. tämähän ei ole Suomen Valtion Virallinen Wikipedia vaan suomenkielinen wikipedia. Mutta kysyähän saa mitä vain, vastatkoon ken osaa. Itse ehdotin Neuvostoliiton hajotessa, että liityttäisiin sekä IVYyn että EU:iin, kerta siinä olisi tuhannen taalan markkinapaikka. Kukaan ei kannattanut. Sitten pelkässä EU-äänestyksessä olin vastustajana, mutta olen katsonut että se yksi äänestys riittää, ei uskottava valtio voi harjoittaa tuuliviiripolitiikkaa. --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.29 (EEST)

Vasenkätisten tölkin avaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku kertoa mistä voisi ostaa vasenkätisten tölkin avaajan? Puolisoni on vasenkätinen eikä osaa avata tölkkiä kuin puukolla. Löysin yhden vasenkätisten tuotteita myyvän nettikaupan, mutta sieltä tilattaessa tulisi hinnaksi 18 euroa, joka on vähän liikaa, kun vastaavan tuotteen saa oikeakätisille kahdella eurolla. Sokoksella, Stockmannilla tai Clas Ohlsonilla ei ollut kun kyselin. --37.136.22.77 1. huhtikuuta 2015 kello 19.34 (EEST)

Väittäisin, että vasemmalla kädelläkin tölkin pystyy avaamaan tavallisella avaajalla, kun aloittaa vasemmalta puolelta, pitää avaajaa toisin päin kuin oikeakätinen ja etenee myötäpäivään. -Ochs (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 01.01 (EEST)
Minusta näihin DNA:n mobiili-ip:istä tuleviin hupikysymyksiin ei kannata vastata, se vain yllyttää kyselijää, joka voisi niiden sijaan tehdä oikeitakin muokkauksia. --87.95.205.181 3. huhtikuuta 2015 kello 10.24 (EEST)

Kolme viisasta miestä eli voivatko poliitikot keskustella asiallisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tänä aamuna satuin seuraamaan YLEn aamuteeveetä. Siellä oli jokin RKP:n puoluepäivä. Minut yllätettiin kintut housuissa eli poliitikot Niklas Mannfolk, Pontus Porokuru ja Sampo Terho pitivät asiallisimman, monipuolisimman ja järkevimmän energiapoliittisen keskustelun, minkä olen ikinä kuullut. Pitääkö raati mahdollisena, että moinen rääpimistä vailla oleva keskustelu voisi olla mahdollista muillakin politiikan alueilla myös vakavasti otettavissa puolueissa yleensäkin puoluekentässä? --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.44 (EEST)

Usein parhaiten osaavat keskustella juuri tuollaiset ei-niin-huippupäättävissä viroissa olevat poliitikot, jotka eivät vielä ole lupailleet ja sopineet yhtä sinne ja toista tuonne, eivätkä osaa puolueen liturgiaa ihan ulkoa vaan ajattelevat sen takia vielä hieman itsekin. Puolueiden puheenjohtajilta ei tuollainen tahdo onnistua, kun joutuvat vain toistamaan kieli keskellä suuta hiomaansa mantraa, joka ei vaaranna mitään, varsinkaan puolueen kannatusta ja heidän uudelleenvalintaansa. –Kotivalo (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Teologin apua tarvitaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statues on the colonnades of Saint Peter's Square.jpg

Hei! Tietääkö kukaan, keitä nämä Rooman Pietarinkirkon patsaat esittävät? --Geohakkeri (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.16 (EEST)

Olisiko se tämä: en:St._Peter's_Basilica#Maderno's façade: "The façade designed by Maderno, is 114.69 metres (376.3 ft) wide and 45.55 metres (149.4 ft) high and is built of travertine stone, with a giant order of Corinthian columns and a central pediment rising in front of a tall attic surmounted by thirteen statues: Christ flanked by eleven of the Apostles (except Peter, whose statue is left of the stairs) and John the Baptist." Eli Kristus, 11 apostolia (ei Pietari) + Johannes Kastaja. --Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.40 (EEST)

Omakotitalojen väritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksei missään koskaan näy mustia tai violetteja omakotitaloja? Muita väriä kyllä näkee, jopa vaalenpunaisen olen nähnyt kaupunkialueella.--LCHawk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 21.38 (EEST)

Omakotitalojenkin on seurattava ulkosisustuksellaan jotenkin alueen kaavaa (kai) tai taloyhtiön "luukkia". Viime aikoina on kyllä näkynyt uusia taloyhtiöitä, joissa on reippaampia pastellisävyjä tai kirkkaampiakin värejä seinissä. Näkyvän, pysyvän ja kalliin suhteen tyyli ja maku muuttuvat paljon hitaammin kuin yksityisen, väliaikaisen tai edullisemman. --Pitke (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 22.39 (EEST)
Eikö maaseudulla talojen väritys ole vapaampaa? Sielläkään en ole koskaan nähnyt violetteja tai mustia taloja.--LCHawk (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.06 (EEST)
Violettia tuskin löytyy ulkomaalien värikartoista, kun kysyntä on niin vähäistä. Voisi kai sellaisen itse sekoittaa, mutta vaikeaksi menee. Musta on helpompi: arkkitehtikaverini esitteli juuri Facebookissa mustista tiilistä suunnittelemaansa pientaloa, hienolta näytti. Kaupunkialueella tosin. –Kotivalo (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.11 (EEST)
Ajan usein mustan hirsitalon ohi. Mustassakin on sävyjä, ja se näyttää kuin olisi tervattu, mutta ei tietysti ole, sillä talo ei ole hirveän vanha. Olisiko joskus kansallisromantiikan valtakaudella harrastettu mustia hirsitaloja, joita tämä sinänsä maisemankaunistus mukailee. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.46 (EEST)
Tervaa ja kimröökiä yhdistämällä tulee varmaan aika tummaa.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.51 (EEST)
Eiköhän yksi syy ole ihan se, että vaikka esim. musta vaikuttaisi omaan silmään hyvälle värille, niin kymmenen vuoden kuluttua taloa myydessä saattaa olla vaikeaa löytää ostajaa, jolla on sama värimaku. --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.55 (EEST)


  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Black buildings in Iceland Wikimedia Commonsissa Asema/rakennuskaavassa voi olla rakennusten ulkoväristä ja julkisivumateriaalista määräys, jolloin tietysti pitää sitä noudattaa. Haja-asutusalueella määräyksiä ei ole, usein ulkomaalina on se mitä osuuskaupasta sai. -Pohjoisessa Norjassa on näkynyt jonkun aika tumman rakennuksen, ei välttämättä maalipintaisia, ehkä tervaa tai jotain kuultavaa, ja moneen kertaan sutittuna. Tosta Commonsin luokasta Black buildings in Iceland voi myös vilkaista. Puuverhouksessa ainakin on se ongelma, että musta väri rapistuu nopeammin kuin vaalea johtuen lämpötilasta auringonpaisteella, joten huoltomaalaus on syytä varautua uusimaan normaalia tiuhempaan tahtiin. Sama koskee myös mustaksi (edebholtz) käsiteltyjä ikkunakarmeja, jotka olivat muotikamaa 1980-luvulla. Violetti ei taida olla muotia, nykyään maalaillaan vaaleilla "perinneväreillä". Liturgisesti violetti on katumuksen väri, jospa pelätään värin aiheuttamia mielleyhtymiä. -Luulisi, että puutalon ulkomaalia saisi muissakin kuin "ulkokäyttöön soveltuvien" värien värikartasta, kun oikein pyytää.-Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.40 (EEST)
Vanhan ykköstien varrelta on silmiin sattunut hailakan vaalean violetti, ehkä lähinnä liila talo. Matkatovereilta on kyllä kuulunut kommentteja, joita talon omistaja ei välttämättä haluaisi kuulla. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.55 (EEST)
Turkoosi on kanssa semmoinen väri, johon ei törmätä, samoin sinivihreä.--85.76.183.129 4. huhtikuuta 2015 kello 10.01 (EEST)
Väripreferenssit ovat jossain määrin sidonnaisia ympäröivään luontoon ja ne ovat kulttuuriperinteisiä. Jos julkisivulautakunta tai muu säännös (rakennuslaki on aika paksu kirja) ei säätele talon väriä, se on usein konventionalismin sanelema. Murrertut värit koetaan supisuomalaisina. Venäjällä ja Puolassa maaseudulla näkee kirkkaita vihreitä ja sinisiä taloissa varsinkin ovien ja ikkunoiden pielissä. Välimeren maissa turkoosi ja kirkas sininen ovat perinteisiä. Mustia (tai tummia) taloja näkee Suomessakin silloin tällöin. Violetista talon värinä sanottaisiin ehkä Suomessa perinteisesti: "Väri kuin Venäjällä".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 13.24 (EEST)
Tiedän erään taivaansinisen/turkoosin uudiskodin eräässä kylässä. Aika täräyttävä sävy suomalaista luontoa vasten --Pitke (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 22.39 (EEST)
Presidentti Relanderin syntymäkodin nykyinen värimaailma on kai sikäläisittäin normaali, mutta suomalaista perinnettä vasten psykedeelinen. En nyt tarkasti muista, minkä värinen se oli, mutta kai siinä jotain turkoosin sävyjä oli.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 23.20 (EEST)
Tässä onkin kuva, mutta valitettavasti vain mustavalkoisena.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 12.43 (EEST)
Väri taitaa olla ns. ryssänsininen, joka oli suosittua Neuvostoliitossa, ehkä jo sitä ennen Venäjällä. Karkottaa kuulemma kärpäsiä. Tai sitten on vain halpaa tuottaa jostain kaivosmineraalijätteestä... –Kotivalo (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Normandian maihinnousua käsitteleviä elokuvia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa jotain Normandian maihinnousua käsittelevää elokuvaa, jossa tapahtumia kuvattaisiin jonkin muun rannan kuin Omahan näkökulmasta tai leffaa, jossa käsiteltäisiin laskuvarjojoukkojen sijaan liitokoneilla alueelle pudotettuja joukkoja?LCHawk (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

Harvassa ovat Hollywood-kuvaukset aiheesta. HBO:n Taistelutoverit-sarjassa sivutaan aihetta yhden jakson aikana (tuotantokauden toinen jakso, "Day of Days"). --Jaakonam (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 16.23 (EEST)
En-wikissä on malline jokseenkin Normandiaan liittyvistä elokuvista. (en:Template:Operation Overlord). Kaikki näyttää oevan kiinnostuneita Omahasta. Kanadalainen draamadokumentti Storming Juno löytyy imbs:stä. --Vnnen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.08 (EEST)

Ruusunmarjahillo tai -sose[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkä ruusun marjoista ruusunmarjahillot ja -soseet tehdään? Ruusulajeja on lukemattomasti. Onko olemassa jokin tietty ruusulaji, jota viljellään nimenomaan hilloja ja soseita varten? Kasvaako Suomen luonnossa tai yleisesti puutarhoissa jotain sellaista ruusulajia, jonka marjoista voi näitä tehdä? Onko olemassa myrkyllisiä ruusunmarjoja, joista ei saisi missään nimessä tehdä hilloa tai sosetta? --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 19.22 (EEST)

Kerran näin jollain kasvitieteen harrastajalla pakastettuja ruusunmarjasoseita, joihin oli purkkien päälle merkitty ruusulajien latinankielisiä nimiä, joten ilmeisesti useampia lajeja käytetään. Katsoitko Wikipediasta? Ruusunmarja. --Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.04 (EEST)
No ei tuossa suoraan kerrota. Koiranruususta (Rosa canina) on mainintaa ja kuva. Toisessa kuvassa on saksan "Hagebutten" eli ruusunmarjoja -- tuossa kuvassa on varmaan jokin muu ruusulaji kuin koiranruusu, mutta ruusulajia ei mainita. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.16 (EEST)
Niitä on useita. Kaikki ruusulajit tuottavat syötäväksi kerpaavia kiulukoita. Erityisesti ulkomailla viljellään kiulukoidensavuoksi juuri koiranruusua. Katso esim. Viherpihan artikkeli aiheesta --MiPe (wikinät) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.20 (EEST)
Olen tehnyt ruusunmarjasosetta ihan tavallisien kurttulehtiruusujen (Rosa rugosa) kiulukoista. Kyseiset kasvoivat villinä vieraslajina meren rannalla Hangossa.--Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Jos lapsi syntyy ilmatilassa tai merellä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokoneen tai laivan sijainti ei vaikuta siihen minkä maan kansalaisuuden lapsi saa? "Kun lapsi syntyy ilmassa tai kansainvälisillä vesillä, hän saa yleensä saman kohtelun kuin jos hän olisi syntynyt siinä maassa, johon lentokone tai alus on rekisteröity." http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/lentokonevauva-saa-tuskin-kazakstanin-kansalaisuutta/338920/ Voiko siis saada Bermudan kansalaisuuden, jos syntyy lentokoneessa joka on rekisteröity Bermudalle? Täh. Eikö lentokoneet ja laivat ole usein rekisteröity johonkin veroparatiiseihin? Ulkomaalaisten vanhempien lapsi kai saa sitten Suomen kansalaisuuden, jos lapsi syntyy Eckerö Linella tai Viking Linella, joiden laivat on rekisteröity Ahvenanmaalle. Onko tämä nyt totta vai puppua? --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.15 (EEST)

Lähes kaikissa tapauksissa kansalaisuus menee vanhemman/vanhempien mukaan. Lisäksi eri maissa on erilaisia lakeja asian suhteen, jos syntyy maahan rekisteröityyn alukseen tai maan aluevesillä/ilmatilassa. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.43 (EEST)
Varmaan tuolla lentokoneen tai laivan rekisteröintimaalla on merkitystä vain jos on kansainvälisessä ilmatilassa tai kansainvälisillä vesillä? --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.47 (EEST)
Tästä on näköjään kirjoitettu englanniksi Wikipediaankin: en:Birth aboard aircraft and ships. --Silvonen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.50 (EEST)
Hyvä löytö. Tänne kannattaisi kirjoittaa vastaava. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.52 (EEST)
Reino Paasilinna. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 19.03 (EEST)
Siellä oli muuten juuri Paasilinnan syntymäpaikasta jotain ihme omaa argumentointia. Osaisiko joku ip-guru tarkistaa oliko kyseessä estetyn käyttäjän muokkaus? --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 19.16 (EEST)

Itse tehtyä lonkeroa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuli mieleen idea tehdä itse lonkeroa ginistä ja greippimehusta. Laskin jo valmiiksi sekoitussuhteen, eli yksi osa giniä seitsemään osaan greippimehua. Mutta mitä giniä tätä varten kannattaisi ostaa? JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.03 (EEST)

Kokeilemallahan tuo selviää. Voisi olla vaikka Silver Dry Gin tai Gordon's. Tässä lisää vaihtoehtoja.--RicHard-59 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.31 (EEST)
Helpommalla pääset kun ostat greippilimsaa -- niitähän on olemassa ja myydään ihan tavallisissa ruokakaupoissa. Yksi gini on vielä Bombay Sapphire. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.36 (EEST)
Kokeilin sitten sekoittaa lonkeroa Gordon's London Dry Ginistä ja Hartwallin greippilimsasta. Minulla ei ollut mahdollista laskea kovin tarkkoja sekoitussuhteita, joten katsoin että juomalasiin menee noin kaksi ja puoli pientä viskilasillista, ja kaadoin sitten giniä noin yhden kolmanneksen siitä viskilasillisesta ja loput greippilimsaa. Maistui aika lailla samalle kuin Hartwallin alkuperäinen gini-greippilonkerokin. Ginin makua ei juuri erottanut, pääosin maistui greipiltä. Ihan vähän kyllä oli ginin makuakin. Ja selvästi tuntui alkoholijuomalta, saman vahvuiselta kuin kaupan lonkerokin. Laitoin WikiMedia Commonsiin siitä kuvan. JIP (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 22.21 (EEST)

Melodia nuoteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko netissä mitään sivua, johon voisi syöttää nuottikuvan ja sen voisi kuulla? --87.95.51.205 10. huhtikuuta 2015 kello 22.27 (EEST)

Joku kysyi samaa englanniksi, ja vastaus oli että ei, koska se olisi kaikkine muuttujineen nettisivulle vähän liian raskas homma. Keskustelussa suositeltiin ilmaista Finale Notepad]ia, jota aion itsekin kokeilla koska Mario Paint Composer on kiva mutta pelkkä lelu. --Pitke (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 13.00 (EEST)

Onko Timo Soini kommentoinut uuden paavin toimintaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan Soinin kirjoittaneen plokissaan jotain tyyliin "tänään on hyvä päivä", kun uusi paavi valittiin. Onko hän kommentoinut Paavin toimintaa tämän jälkeen? --87.93.197.157 13. huhtikuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Selma Tuomisen kuolinpäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämänpäiväisen Ilkka-lehden mukaan Tuominen kuoli maanantaina eli 13. päivä. Englanninkielinen wikipedia taas väittää hänen kuolleen sunnuntaina eli 12. päivä. Kumpi on oikeassa?--62.72.228.251 14. huhtikuuta 2015 kello 16.39 (EEST)

Mahdoton sanoa kun fi-wikin käyttämässä lähteessä artikkelissa Selma Tuominen ei mainita päivämäärää ja en-wikissä ei ole lähdettä ollenkaan. Varmaan pian ilmestyy muistokirjoituksia, joissa tieto luultavasti tulee olemaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 17.24 (EEST)
Toistaiseksi muissa uutisvälineissä näkyy siteeratun vasta vain tuota Turkulaisen uutista, jossa ei mainita päivää.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 17.27 (EEST)
Myös tämänpäiväinen Ilkka-lehti näyttää siteeraavan otsikosta päätellen Turkulaista. Pitääköhän ostaa yksi digi-Ilkka? -Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 19.08 (EEST)
Tietolaatikossa oli lainattu paperi-Ilkkaa, joten minä kopioin nyt sen viitteen artikkelin alkuunkin. Jos se paperilehden tieto ei ole luotettava, minun puolestani kuolinpäivän voi taas poistaakin. --Savir (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 19.27 (EEST)

Ilkan digi- eli näköislehdessä sanotaan, että "TURKU Suomen vanhin ihminen on kuollut 111-vuotiaana, kertoi Turkulainen-lehti maanantaina."--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 20.23 (EEST) (jatkoa) Ilkan otsikossa lukee: "Turkulainen: Suomen vanhin kuoli maanantaina". Turkulaisessa ei kuitenkaan lue niin, vaan päivä jäi avoimeksi. -Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 20.32 (EEST)

Kiitoksia keskustelusta. Hyviä teoreettisia neuvoja ja muistuksia ainakin mulle tiedon luotettavuuden tulkitsemisesta wikipediakirjoittamista ajatellen, myös todistaa tämän median tavoitetta olla tiedottamisen nopeudessa ihan kärjessä. Esim. Hesari (14.4, paperinen s. A10) siteeraa vain mitä Turkulainen sanoo. Nyt ko tieto epämäräisyyksistä huolimatta on päivän tarkkuudella tiedossa listalla https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vanhimmista_ihmisist%C3%A4. Vanhan ihmisen kuolema on muun kevytkulttuuritiedottamisen tapaan saatava esille hetinytjaminäensin, tieto saa olla miten epämääräistä tahansa, mutta annetaan ymmärtää, että totta on just eikä melkein, koska kyse on ehdottomasti eksaktin tiedon levittäjästä. Ei ole mielestäni asiallisen tietosanakirjan luonteeseen sopivaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 13.24 (EEST)

Epämääräisyyttä ilmeisesti vierastava ip-numero on Selma Tuomisen kuolinikää laskiessaan päätynyt siihen (jos laskin oikein), että on laskenut kuolinpäiväksi 12.4. On hyvä käytäntö, että tietosanakirjaluotettavuuden kannalta ainakin tässä (yo. ikäluettelossa) on mahdollista olla hyväksymättä tehtyä muokkausta ja tarvittaessa lisätä epämääräisyydet lähteesssä, koska muokkaus oli ip-numerolla tehty. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 14.04 (EEST)
Miten minusta tuntuu, että minulla on ollut tämä dejavu aikaisemminkin? --Lax (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 14.55 (EEST)
Niinpä niin. Mulla kanssa, ja mulla liittyen ensisijaisesti suomiseurafutikseen, kerronko lisää. Eli dejavu olikin ihan konkreettista, kyse tänne vakiintuneista käytännöistä. Poikkeus tässä kevytkulttuureihin verrattuna on se, että ip-numerotkin jopa lähteistävät. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

BBS-ylläpitäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutsuttiinko aikanaan myös BBS:n sysoppeja ylläpitäjiksi suomenkielisessä tietokonemaailmassa? Mikä mahtaa olla termin "ylläpitäjä" historia? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 08.19 (EEST)

En muista että olisi koskaan kutsuttu. Sysopit olivat sysoppeja, jossain "virallisemmissa" yhteyksissä ehkä pääkäyttäjiä. Ehkä jos asiaa tarvitsi selittää yleiskielellä jollekulle ulkopuoliselle, olisi saatettu sanoa että "Mikko on tämän purkin sysoppi eli ylläpitäjä". Mutta muistikuvat ovat epäluotettavia. Luotettavampaa tietoa varten pitäisi tutkia esim. sen ajan alan lehtijuttuja tai vielä paremmin itse boksien keskusteluarkistoja, jos sellaisia on jossain tallessa. Ehkä joku on tehnyt jonkun opinnäytetyönkin BBS-kulttuurista, sieltä voisi löytyä sanastoa. --Jmk (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 08.57 (EEST)
Neuvosto-Savo-BBS:n historiikissa kyllä puhutaan ylläpitäjistä. Mutta toisaalta historiikki onkin kirjoitettu jälkikäteen, copyright-merkinnän mukaan 2006–2008, joten siinä on voitu käyttää kirjoitusajankohdalle tyypillistä sanastoa. Aikalaislähteet antaisivat luotettavamman tiedon. – Historiikissa on mm. lainaus kyseisen BBS:n säännöistä v. 1994 eikä niissä esiinny kertaakaan sanaa "ylläpitäjä", mutta "sysop" esiintyy toistakymmentä kertaa. --Jmk (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 09.06 (EEST)

Usko pohjattomaan mereen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainaus elokuvan Matka kapteeni Nemon kanssa tunnusmusiikista:

"meitä seikkailuihin vie tuttu joukko peloton ja matka oottaa Maan keskipiste missä lie Onko meri pohjaton"

Pidettiinkö Vernen aikana yhtenä mahdollisuutena, että meri olisi pohjaton ja mantereet jonkin voiman vaikutuksesta kelluisivat? Jaalei (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Tuo on varmaan runollinen, kuvaainnollinen ilmaus, eikä sillä tarkoiteta että olisiko meri kirjaimellisesti pohjaton. Tuollaisia kuvaainnollisia ilmauksia käytetään erityisesti runoudessa ja laulunsanoissa. Ihmisillä joilla on autismi tai Aspergerin syndrooma on vaikeuksia ymmärtää tuollaisia ilmauksia, sillä he ajattelevat niitä kirjaimellisesti. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.20 (EEST)

Naisten jalkapallomaajoukkuetilastoja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kenelläkään tietoa, onko olemassa sivustoa, josta näkee naisten jalkapallomaajoukkueiden tilastot? Samaan tapaan kuin National Football Teamsista näkee miesten vastaavat tilastot. --A. Keronen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.04 (EEST)

Presidentin lapseksi syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedättekö tapauksia, joissa joku on syntynyt presidentin lapseksi? Erityisesti kiinnostaa Suomen osalta, mutta muidenkin maiden osalta kiinnostaa asia. Jaalei (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Giulia Sarkozy. -JFK junior jäi pari kuukautta vajaaksi. --Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.16 (EEST)
No ainakin kolme aiheellista huomiota heti alkuun: 1) presidentit ovat yleensä miehiä ja iäkkäitä sellaisia, yli 50-v. usein, 2) presidenttejä ei ole ollut maailmanhistoriassa vielä kauaa, sillä ennen oli kuninkaita, keisareita ja vastaavia, 3) presidenttejä ei ole ollut siirtomaissa juurikaan, kun siirtomaat olivat muualta käsin hallittuja. Nämä kolme asiaa kun yhdistetään, niin 1800-, 1900-luvulla tai tällä vuosisadalla on tuskin presidentit paljon saaneet lapsia ollessaan presidenttejä. Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland sai lapsen olleessaan presidentti vuonna 1893. Varmaan parhaimpia esimerkkejä löytyy Yhdysvaltojen historiasta, 1800-luvun puolelta. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.18 (EEST)
Sehän asiaa edistää, että presidentit ovat yleensä miehiä. Jaalei (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.19 (EEST)
Sarkozy on hyvä esimerkki. Paavo Lipponenkin taisi saada aika vanhana lapsia, ja oli poliitikko joka olisi voinut osua pääsemään presidentiksi esimerkiksi siinä iässä. Niinistöllekin sama onnistuisi iän puolesta, mutta ei ole aktualisoitunut. Toisaalta eräässä haastattelussa Niinistö kertoi kieltäytyneensä presidenttiehdokkuudesta aiemmin, ettei hänen pojistaan olisi tullut "pikku prinssejä".--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.13 (EEST)
Toomas Hendrik Ilves sai lapsen 2003 ja tuli presidentiksi 2007. Ei siinäkään ole montaa vuottaa heittoa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.15 (EEST)
Mutta on silti heittoa. Melkein ei riitä. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.21 (EEST)
Nykyään presidentin lapseksi syntyminen olisi puolison iän puolesta usein mahdollista. Aiemmin sen tapaista ikäeroa kuin tässä mainituissa esimerkeissä ei ehkä esiintynyt niin helposti, mutta nykyään sitä ei pidetä minään. Toisaalta sen ikäisenä kuin esim. L. K. Relander astui virkaan, ei olisi ollut mahdotonta saada lapsia vaikkei merkittävää ikäeroa puolisoilla ei olisi ollutkaan. Mutta kun presidentin virka ja presidentin puolison assema on vaativa ja sitova, niin varmaan tämä vaikuttaa halukkuuteen hankkia lapsia presidenttinä oltaessa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.36 (EEST)