Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Tekijänoikeudet
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Luettelon tekijänoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löytyy tämmöinen luettelo. Saisiko tämän luettelon sisältämän tiedon tekijänoikeuksien puolesta kopioida artikkeliksi Wikipediaan? (Aiheen merkittävyys on sitten asia erikseen, eikä kuulu tähän kahvihuoneeseen.)--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 23.34 (EET)

Tekijän­oikeus ei suojaa teoksen tietosisältöä sinänsä. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 00.49 (EET)
...mutta tietoja ja työtä on luetteloon sitoutunut sen verran paljon että sille kaiken todennäköisyyden mukaan syntyy luettelosuoja . Kokonaisuutta tai oleellista osaa ei saa julkaista ilman tekijän lupaa 15 vuoteen ensijulkaisusta. Osia voi julkaista vapaasti, kunhan ne eivät muodosta merkittävää osaa luettelosta. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 01.23 (EET)--
No niin, siinähän se oli. Tämä on kyllä niin kiinnostava luettelo, että ensimmäinen ajatus, joka tuosta syntyy, on, että pitääpä sitten ottaa yhteyttä tekijään ja kysyä tuota lupaa ihan vain harrastuksesta.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 01.27 (EET)
Ohhoh, mites sitten tällainen luettelo? Empä älyny että nääkin voi olla tekijänoikreuksien alaisia. J.K Nakkila (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 18.02 (EET)
Liekö tuossa teoksessa mainittu edes tekijää? --Höyhens (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 18.42 (EET)
Ei, mutta vaikuttaako se edes asiaan? J.K Nakkila (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 19.56 (EET)
En tiedä. (taitaa olla wp:n historian rehellisin vastaus) --Höyhens (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 22.34 (EET)

Otin muuten yhteyttä tuon nettiartikkelin kirjoittajaan, ja hän suhtautui Wikipedia-artikkeliin luomiseen myötämielisesti. Mutta jos me nyt haluamme luoda tuosta artikkelin, ja alkuperäisen, lähteenä olevan, ao. luettelon sisältäneen nettiartikkelin kirjoittaja on hommassa mukana, niin kertokaas nyt, miten me saamme tuon luettelon sisältämän tiedon kaikkien paragraaffien mukaan siirrettyä artikkeliksi niin että tekijänoikeuksia ei loukata?

Koska yle oli teetänyt tuon listan jollain muulla, niin ensimmäiseksi se riippuu varmaan siitä, mitä yle on tuon listan tekijän kanssa sopinut. Itse esimerkiksi kun olen tehnyt jotain toimeksiantoja jollekin toimeksiantajalle, niin niissä on saatettu sopia, että tuotetun aineiston tekijänoikeus siirtyy tilaajalle, mutta tuo on tietenkin oma juttunsa, mitä tuossa mahdollisesti on sovittu. (Sama kuin valokuvillakin: voiko joku organisaatio ladata niitä commonsiin, riippuu kai siitä, mitä se on kuvat tilatessaan kuvaajien kanssa sopinut, muistelisin jostain aiemmasta tapauksesta.) --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 19.04 (EET)

Tekijänoikeuden omistaja lähettää OTRS-luvan, että luettelo julkaistaan tänne sopivalla lisenssillä. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot on muuten julkaistu lisensillä Creative Commons Nimeä 4.0. –Makele-90 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 20.02 (EET)
Ajaisiko saman asian jos, tekijänoikeuden omistaja julkaisisi luettelon tai aineiston omassa palvelussaan lisenssillä, joka mahdollistaa sisällön kopioinnin wikipediaan? Joskus näkee esim. poliitikkojen kotisivuilla (tosin kai lähinnä piraattipuolue ja vast.) tällaisia kuvia, jotka kai suoraan kelpaavat commonsiin, jos lisenssi on oikea. - Toinen tapaus ovat GLAM-organisaatioden kuvatallennukset Flickriin sopivilla lisensseillä, joitten kanssa näin voi tehdä. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 20.29 (EET)
Kun olen huono noissa lisensseissä, niin sano nyt vielä, salliiko tuo mainitsemasi lisenssi tallentamisen wikipediaan? Noistakin voisi saada jonkun kiinnostavan luettelon, vaikka tietysti sisällön soveltuvuus, merkittävyys jne. taas on oma arviontinsa.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 20.35 (EET)
Ainakin kuvien tallentamiseen Commonsiin tuo lisenssi kelpaa. Varmaa tietoa en löytänyt siitä, että se kävisi tekstimateriaalin myös. –Makele-90 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 22.46 (EET)

Valokuva passista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitoin pöydälle Suomen passin (vuodelta 2011) ja otin kuvan, kuvassa passi on asetettu samalla tyylillä kuin Tämän valokuvan puhelin, joten saanko tallentaa sen CC BY 4.0 lisenssillä Commonssiin? --Zunter (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 17.42 (EET)

Voit tallentaa kuvan haluamallasi lisensillä. Muista kuitenkin lisätä itse kuvan kohteesta, eli passista, käyttöoikeusmalline {{PD-FinlandGov}}. Kuten Tiedosto:Finland passport.jpg. –Makele-90 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 19.30 (EET)
Kiitän Makeleleä avusta. Kyseinen kuva löytyy tästä: Tiedosto:Finland passport 2011.JPG --Zunter (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 20.33 (EET)

ERikoinen kuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovin on outo kuva artikkelissa [[1]] vai pitäisikö se lisätä meillekin, mitä mieltä arvon raati on--Musamies (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 08.46 (EET)

Eläköön Wikipedian monimuotoisuus. Minusta daideellinen kuva kertoo henkilöstä paljon enemmän kuin steriili studiomuotokuva tai kirjamessuilla otettu foto. –Kotivalo (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 09.44 (EET)
Jos tekijänoikeus sallii, niin mikä ettei. Ehkä voi kuvatekstissä kertoa, kenen tekemä ja mihin yhteyteen liittyvä taideteos on kyseessä.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 09.57 (EET)
Kuvassahan ei ole niin mitään vikaa, sopinee erinomaisesti esimerkiksi saamelaistuntija Leif Rantalan artikkeliin. Kuvan sivulla henkilön mainitaan pukeutuneen perinteiseen saamelaispäähineesen ja asuun. Jossain määrin päähine ja asu muistuttavat saamelaisasua, mutta kuvassa asia ei tule selvästi esiin. Kuvatekstissä pitäisi ehkä mainita "...pukeutuneena saamelaispäähinettä ja -pukua muistuttavaan asuun" tms. Tiedän aiheesen liittyvän polemiikin ja saamelaisasun käyttöön liittyvän poliittisen korrektiuden kysymyksen, mutta se ei ole asia, jonka kaikkien suomalaisten (saatikka sitten ulkomaalaisten) voisi olettaa tuntevan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.06 (EET)

Tiedotuskeskuksen kuvamateriaalia ladattu Wikipediaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onkos tän tyyppisten tapausten Tiedosto:Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.jpg oikeudet ja merkinnät muka kunnossa jollakin perusteella? --Aulis Eskola (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 00.52 (EET)

Asia on nyt OTRS käsittelyssä. –Makele-90 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 01.51 (EET)
Hyvä. Saman käyttäjän lataamia vastaavia kuvia on liuta. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 22.11 (EET)
Kyllä, huomasin tämän. Kuvan oikeudet ja merkinnät ovat kunnossa, jos kuvan tekijä on oikeasti antanut tuon lisenssin ja näin voi tallentaa esimerkiksi toisen ottaman kuvan. Tässä tapauksessa on hyvä varmistaa asia, sillä käyttäjä on tallentanut kuvan Commonsissa ja valinnut tallennustilassa ilmeisesti kohdan "Tämä tiedosto ei ole itse tekemäni." Eli tämä viittaisi siihen, että kuva ei ole tekijän tallentama, mihin viittaa myös nimimerkin ja tekijän nimen välinen ero, exif tietojen puuttuminen ja pieni kuvakoko. Samat kuvat ovat kirkon sivuilla ja ne ovat ammattikuvaajan ottamia. –Makele-90 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 22.52 (EET)

Tekijänoikeusongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artzei93 on tallentanut fiwikiin paljon sitaattioikeudella käytettäviä kuvia, mutta on merkinnyt tekijöiksi ja käyttöoikeudeksi vähän mitä sattuu. Voisiko joku katsoa tallennuksia läpi? --Geohakkeri (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.48 (EET)

Museossa esillä olevan taideteoksen tekijänoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäisiköhän Käyttäjä:Kulttuurinavigaattorin ottama kuva Tiedosto:Urho_Kekkonen_Niin_on_jos_silta_nayttaa_1975.jpg poistaa? Teos on esillä museossa, joka ei ehkä olekaan "julkinen paikka" tekijänoikeuslain kannalta. Kuvaa on käytetty vedoten sitaattioikeuteen. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 19.37 (EET)

Tämän kuvan aihe on teos, eikä sitä voi minun mielestäni käyttää museo-artikkelissa. --Aikakirja (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 15.01 (EET)
Toisin kuin yllä esitetään, kuvaa ei käytetty museo-artikkelissa, vaan artikkelissa Kimmo Pyykkö. Teos on julkistettu, mutta kuvaa siitä ei julkaista Wikipediassa siksi, että se olisi esillä "julkisella paikalla", vaan siksi, että sen tekijänoikeusmallineessa todetaan: "...käyttö artikkelissa Kimmo Pyykkö perustuu tekijänoikeuslain (1961/404) 25 §:ään, jonka mukaan julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen." Artikkelin tekstissä todetaan tietolähteeseen viitaten: "Vuonna 1975 tasavallan presidentti Urho Kekkonen teki Pyykön teknisellä avustuksella Niin on jos siltä näyttää -nimisen teoksen. Sekatekniikalla valmistettu naisfiguuri oli myöhemmin esillä Helsingin Taidehallissa amatööritaiteilijoiden näyttelyssä. Se myytiin huutokaupassa 26 000 markalla." Kuvan käyttö artikkelissa perustuu sitaattioikeuteen. Kuvaa julkistusta teoksesta on käytetty hyvän tavan mukaisesti, asiallisessa yhteydessä ja laajuudessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 16.41 (EET)
Kuvataideteoksen esillä oleminen näyttelyssä on siis lain mainitsemaa "julkistamista", vai? Levykannen ja kirjan kannen osalta ymmärrän tuon "julkistamisen", kun levy tai kirja on saatettu myyntiin. Mutta miten tämä "julkistaminen" menee taideteoksissa ja millä perusteella? --Aulis Eskola (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 17.08 (EET)
Jukka Kemppisen mukaan julkistaminen on eri asia kuin julkaiseminen ja teos voidaan julkistaa vain kerran. Se tarkoittaa käytännössä kai sitä, kun se muuttuu tai siirtyy työn alla työhuoneella/ateljeessa/kovalevyllä/studiossa olleesta yleisön nähtäville/kuultavaksi/luettavaksi. Siis esim. näyttelyssä esillä oleminen ei ole varsinaisesti julkistamista, vaan julkistaminen tapahtuu kun teos tuodaan yleisön saavutettavaksi. Kemppinen toteaa, että "Julkistamaton teos on tyypillisesti kirjan käsikirjoitus, joka on kirjoittajan hallussa. Sen näyttäminen kustantajalle tai ateljeekriitikolle ei vaikuta asiaan, koska nämä eivät muodosta yleisöä. Maalattujen kankaiden näyttäminen ostajaehdokkaille ei ole julkistamista."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 17.59 (EET)
Tekijänoikeuslain 8 §:n mukaan "Teos katsotaan julkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön saataviin." Kemppisen viimeinen esimerkki pitänee paikkansa vain hyvin rajatulla, valikoidulla ehdokasjoukolla. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.29 (EET)--
Tuossa kait se tiukka kohta on: Onko kuvataideteos "yleisön saatavilla", kun se on taidemuseossa - tilassa, jota joku hallinnoi, mutta jonne kuka tahansa pääsymaksun maksanut pääsee teosta katsomaan?
Tekijänoikeuslain 25§:n mukaan "Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia ... arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen".
Tekijänoikeuslain 8§ mukaan "Teos katsotaan julkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön saataviin".
Tekijänoikeuslain 2§:n mukaan "Teos saatetaan yleisön saataviin, kun ... se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle". --Aulis Eskola (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.35 (EET)
No en näe tässä ongelmaa. Totta kai kaikki taidemuseot ovat julkisia. Myös Amos Andersonin taidemuseo on julkinen, vaikka sitä sanotaan "yksityiseksi". Julkinen tila on taas eri asia ja julkinen taide. Yksityiskokoelma ja periaatteessa yksityismuseo (joita oli aristokratian aikana) ovat taas yksityisiä, jos niihin eivät kaikki pääse. Arvelen, että Kemppinen tarkoittaa "maalattujen kankaiden näyttämisellä" esimerkiksi taiteilijan työhuonetta, jossa työt ovat vielä kehystämättä ja joita tekijä ei ole ehkä hyväksynyt julkistettavaksi eli ne eivät ole vielä valmiita. Julkistaminenhan on ainakin kuvataiteessa myös selvä rituaali avajaisineen, jossa, usein samalla ikäänkuin korostetaan, että näyttelyssä olevat teokset julkistetaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 20.58 (EET)
Samaa mieltä kuin Kulttuurinavigaattori; ilman muuta yleisölle avoinna olevassa museossa esittely on julkista esittämistä. Mitä tulee Kemppisen esimerkkeihin: "Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille." Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 02.47 (EET)--

Talon sisätilan kuvassa on taideteos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäisiköhän ottamani kuva Tiedosto:Kangasala talo aula.JPG poistaa? Sisätilakuvassa on osana taideteoksia. Ovatko teokset liian hallitsevia kuvassa, jotta sen saisi esittää? Tuosta kuvasta voi joku rajata näkyville vain taideteokset. Vai onko tuollainen kuvan rajaaminen katsottava pelkästään kuvan muokkaajan murheeksi? --Aulis Eskola (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 19.37 (EET)

Kuvaa teoksista ei ole rajattu kuvan pääaiheeksi, vaan sen pääaihe on Kangasala-talon pääsisäänkäynnin aula kokonaisuudessaan. Tekijän ja teosten nimet olisi hyvä mainita kuvassa hyvän tavan mukaisesti myös kuvatekstissä, kuten ne on mainittu kuvan sivullakin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 17.10 (EET)

Julkisessa tilassa olevan taideteoksen tekijänoikeusmerkinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö ottamaani talon julkisivun kuvaa Tiedosto:Kangasala talo.JPG käyttää vain sitaattioikeudella, koska ulkoseinällä näkyy taideteos? Kuinka hallitsevana taideteos saa olla kuvassa, jotta kuvan voi antaa vapaaseen levitykseen? Tuosta kuvasta voi joku rajata näkyville vain taideteokset - montaakaan suttuista pikseliä ei tosin jää jäljelle ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 19.37 (EET)

Kaikki Kangasalatalon artikkelissa olleet kuvat ovat minun mielestä sellaisia että niitä voi siinä käyttää koska niissä ei teos ollut aihe vaan tila. Tilaa ei voi kuvata ilman että siinä näkyy teos. --Aikakirja (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 15.00 (EET)
Sama vastaus kuin edellä, eli jos kuvaa taideteoksesta (tai mistä tahansa aiheesta) voi pitää kuvan pääaiheena, se pitää rajata siten, että teos näkyy kokokuvana teoksessa. Toinen summittainen tapa määritellä pääaihetta on arvioida, kuinka suuren osan kuvan pinta-alasta se saa. Jos aihe näkyy kokonaisena kuvassa ja kattaa suurimman osan sen pinta-alasta, silloin sitä voi pitää pääaiheena. Tässä kuvassa taideteosta ei voi pitää kuvan pääaiheena ja se näkyy niin pienenä, että sen tekijän ja teoksen tietojakaan tuskin voi vaatia mainittavaksi hyvän tavan mukaisesti. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 17.24 (EET)

Suora lainaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mites tekijänoikeuksien kanssa [2], joskus näistä on vedetty linjaa mutta meneekö tämä liian pitkälle? --Höyhens (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 12.15 (EET)

En ota kantaa tekijän oikeuteen, mutta tehokkaampi olisi koko tarinan suoran sitaatin sijasta käyttää epäsuoraa, koska tarinassa itsessään on jo suoria sitaatteja ja sehän sumentaa artikkelissa julkaistun tarinan luettavuutta. Suoran lainauksen pitää myös osua. Jutun voisi kertoa Wikipediassa vaikka näin.
Esimerkkinä Herajärvestä kerrotusta tarinasta [6] on se, kun Kalkkimaan pappi joutui tuomarin eteen oikeuteen todistajana. Hän oli lyönyt vetoa siitä, että pystyy pyllistämään takapuolensa tuomarille ja pieraisemaan. Oltuaan todistamassa tuomarin edessä hän pudotti povestaan leipäpalan lattialle kumartuen ottamaan sitä. Samalla hän pyllisti tuomariin päin pieraisten voimakkaasti. Tuomari moitti, että tehän olette häpeämätön, kun pierette oikeudessa. Istunnossa oli juuri aikaisemmin ollut puhe siitä, ettei kuulopuheen perusteella voi todistaa ja että pitää nähdä. Kun Kalkkimaan pappi kysyi lautamiehiltä: "Kuas näki?" ei kukaan heistä sanonut nähneensä. "No ei kuulupuheishiin voi luottaa nähjä se pittää!"--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 13.28 (EET)
Tässä ideana oli esittää millaisia kulttihahmosta esitetty kertomukset ovat. Tällainen kerronta kuuluu suulliseen kansanperinteeseen, eikä suurelta osin ole totta. Lyhyen fiktiivisen esimerkkitarinan voi mielestäni oikein lähteistettynä kertoa suorana lainauksena tekijänoikeuksia loukkaamatta – vai eroaako wiki jotenkin ratkaisevasti tässä suhteessa tekijänoikeuksiltaan tietokirjallisuudesta? Muokkauksen kohdalla puolestaan kannattaa olla varovainen. Tässä se ei tunnu loukkaavan alkuperäisen tarinan ideaa, joten ihan hyvä näinkin.
Olisin silloin sitaatin lisätessäni selvyyden vuoksi sisentänyt sen, mutta en osannut tuolla visumuokkaimella --Hiuti (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 17.00 (EET)
Sitaatin havainnollistava ja esimerkillistävä tarkoitus toteutuu, eikä liene eroa onko kyseessä fiktio tai fakta. Sitaatti pitää merkitä ja Wikipediassa osoittaa tietolähde viitteellä. Käsittääkseni sitaatin pituudella ei ole merkitystä, se riippunee esimerkiksi kantatekstin pituudesta. Kuten totesin, muokkaamani osuus on editoriaalinen ja nyt tekstiin lisäämäni versio sopii paremmin artikkeliin. Monesti Wikipedia kirjoitetaan juuri näin, alkuperäistä tekstiä muokataan, jolloin esimerkiksi artikkeliin kuulumattomat tai kohtaan sopimattomat osuudet tai tietosanakirjaan kuulumattomat kiemurat karsitaan. Tällöin ei enää ole kyse suorasta sitaatista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 20.34 (EET)
Tällainen Kansanrunousarkistosta peräisin olevan esimerkkitarina on oma juttunsa. Kirjallisuussitaattithan sallitaan, eikä runoja tai lauluja edes täällä muokata omin sanoin. Tarinoiden kohdalla syntyy helposti "rikkinäinen puhelin" -ilmiö, jolloin joka kerta kun muokataa, jotain muuttuu ja ajan mukaan koko sisältö. Siksi niitä pitää käsitellä varoen, eikä ole hyvä oman päänsä mukaan "karsia kiemuroita". Faktatietoa voi käsitellä eri tavoin. --Hiuti (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 07.26 (EET)
Suora kirjallisuussitaatti on valittu osa lainattavasta tekstistä, eikä se juuri saisi olla "oma juttunsa". Kuvasitaattienkin pitää olla valittuja esimerkiksi useiden kuvien joukosta, eikä sitaattioikeuden varjolla saisi käyttää hyväksi taiteilijan oikeuksia esimerkiksi käyttämällä useita kuvia taidenäyttelystä "sivun täytteenä". Sitaatin pitää olla vastine tekstiin eli sen pitää tukea tekstiä sitä havainnollistavasti. Sitaatti siis valitaan, mutta kuten toteat, suoraa lainausta ei muokata. Jos sitaattia muokkaa, siitä tulee epäsuora, jolloin sitä ei laiteta lainausmerkkeihin tai merkitä sitaatti-mallineella.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 08.09 (EET)

Logo vaakunan pohjalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus joukkueen paidassa

Eli Latvian jääkiekkomaajoukkueen logo pohjautuu maan vaakunaan ja sen pohjalta sitten tein tälläisen: Tiedosto:Latvian jääkiekkomaajoukkueen tunnus.svg, niin voinko tallentaa tuon logon myös Commonssiin? --Zunter (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 17.24 (EET)