Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Upseerikuvat[muokkaa wikitekstiä]

Voiko näitä Kadettikunnan sivuilla olevia virallisia SA-kuvia käyttää referenssikuvina ao. kenraalia koskevassa artikkelissa? http://www.kadettikunta.fi/kk-data/index.php/kadettikunnan-perinteet/kadettikunnan-palkitsemisesineet/kadettikunnan-kunniajasenet Vanhimmat kuvat luulisi täyttävän PD Finland 50 ehdon mutta mahtaisiko teoskynnys ylittyä ja mitä muita reunaehtoja mahdollisesti pitäisi huomioida?--EskoG-67 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Täällä on käyttäjä joka surutta soveltaa muotokuviin PD Finland 50:ä, eikä minun älähdykseni ole hetkauttanut häntä tai ketään. Jos tekijä tai perikunta joskus lähtee peräämään rahojaan, maksaja on tallentaja. Kannattaa kysyä Kadettikunnalta, vaikka ei sielltäkään välttämättä saa oikeaa tietoa siitä, mikä kuvien tekijänoikeussuojatilanne on. --Abc10 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 20.27 (EET)
Minäkin tulen mutuilemaan asiasta, kun nyt valokuvauksesta jotain ymmärrän mutta tekijänoikeuksista en juurikaan. Tuollaisia ns nimitysuutiskuvia tai muita käyttömuotokuviahan otetaan aika lailla vakiostudiovalaistuksessa (jokaisella kuvaajalla vähän omantyylisessään toki), mitä nyt vähän valoja ja heijastimia käännetään kohdehenkilöiden koon, kampauksen, vaatetuksen, silmälasiheijastusten ym. vaihdellessa. Tämä on kokemukseni kuvattavana olosta, studiokuvausta en ole harrastanut. Jos teoskynnyksen alituksen kriteerinä on ulkomuistista, että "olisiko kuka tahansa saanut samasta tilanteesta samasta kulmasta samanlaisen kuvan", niin herää kysymys, pitääkö studiokuvissa täksi keneksi tahansa olettaa jokamies joka tulee kadulta, sysää ammattikuvaajan syrjään, kytkee kameransa studion salamasynkkajohtoon ja pläjäyttää samanlaisen kuvan mitä ammattilainen oli juuri ottamassa? Vai täyttääkö mikä tahansa studiokuva teoskynnyksen, koska tuolla mainitulla kellä tahansa ei olisi ollut avaimia ko. studioon eikä taitoa käyttää sen valokalustoa? Eikö kukaan minua viisaampi ole missään tällaisia pohtinut? –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.19 (EET)
En nyt välttämättä ole yhtään sen viisaampi, mutta minun nähdäkseni studiokuvat ovat ylittävät teoskynnyksen, koska kuvattava on asetettu tiettyyn paikkaan, tiettyyn asentoon ja siinä on oma valaistus, olkoonkin sitten aika lailla vakio.--Tanár 7. helmikuuta 2017 kello 22.50 (EET)
Googlellakaan en löydä fi-wikiä parempaa lähdettä. GLAM-ohjesivulla sanotaan, etteivät ”teosrajan ylittymiseen vaikuta poikkeuksellinen kuvaustilanne, esimerkiksi ainutlaatuinen tilanne kuvan kohteena tai pääsyltään rajattu kuvauspaikka (urheiluvalokuvaajien aitiot ja kuvauspaikat, ilmakuvat), eikä kuvan genre (studiomuotokuvat, luontokuvat)”, vaan että Suomen lain mukaan valokuvateoksessa pitää olla ”selkeästi nähtävissä tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä”. Tiedä sitten häntä, kovin epämääräiseltä ja tulkinnanvaraiselta vaikuttaa. –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 23.00 (EET)
Kieltämättä kovin sekava tilanne. Vaikea noissa wirallisissa valokuvissa on nähdä mitään "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä" vaikka kuinka yrittäisi.--EskoG-67 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 01.04 (EET)
Totta. Minäkin olen menestynyt kymmenissä valokuvakilpailuissa, mutta nyt kun mietin niin onkohan minulla yhtään kuvaa jossa kirjaimellisesti näyttäytyisi "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä", pikemminkin vain perustaitoa, ahkeruutta ja hyvää onnea. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 09.06 (EET)
Menee vähän ohi aiheen, mutta nuo eivät muuten välttämättä ole kaikki studiossa otettuja valokuvia. Kenraali Heinrichsin kuvassa (nro 9.) näyttäisi olevan taustalla jonkinlainen seinäkartta. Kuva on mahdollisesti otettu päämajan karttahuoneessa. Sehän on alkuperältään sota-aikainen SA-kuva (ilmeisesti sama tai osa samaa kuvasarjaa kuin tämä). --Risukarhi (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 13.29 (EET)
Jos kaikki kyseisellä sivulla olevat kuvat ovat valokuvia, saavat ne suoja-ajan, joka on 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Kyseiset kuvat eivät ylitä teoskynnystä. Kuvien 1–9 suoja-aika on ainakin jo päättynyt. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.19 (EET)
Milläs perusteella sanot noin varmasti, etteivät ylitä teoskynnystä? –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.28 (EET)
Kyseiset valokuvat ovat perus "passikuvia", johon lopputulokseen olisi päätynyt aika moni ammattitaitoinen valokuvaaja. En havaitse valokuvissa elementtejä, kuten kuvauskohteen asettelua, valotusta tai kuvauskohteen valaitsemista, joka olisi omaperäistä. Teoskynnyksen ylittymiseen, valokuvan pitää ilmentää valokuvaajan omaperäisiä valintoja, jossa eräänä kriteerinä on se, että kukaan muu ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Tekijänoikeuslaki ei määrittele sitä, mikä on riittävä taso tälle. Viime kädessä asiasta päättää tuomioistuin. Kannatta tutustua Tekijänoikeusneuvoston lausuntoihin, joissa on useasti käsitelty valokuvan teoskynnystä. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.17 (EET)
Samaa mieltä, toivottavasti olemme oikeassa. Kiitos. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.20 (EET)
Eikö näissä kannattaisi "toivottavasti ollaan oikeassa"-lottoamisen sijaan mennä siihen turvalliseen periaatteeseen, että kaikki on lähtökohtaisesti kiellettyä, jos se ei ole ihan jonkun poikkeussäännön nojalla sallittua? Silloin ei tarvitsisi pohtia epäselviä tilanteita, kun voisi ajatella, että se on kuitenkin kiellettyä. Parempi olisi odottaa lainsäädännön selkeytymistä johonkin lottoarvontaa selkeämpään formaattiin.--LCHawk (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 22.01 (EET)
Pistipäs silmääni kentsu Esa Pulkkisen artikkeliin ilmestynyt kuva herrasta maastopuvussa. Mkuokka on lisännyt kuvan omanaan Commonsiin, mutta sattumoisin Metadatassa sanotaan notta Copyright holder on Fotografo Navale "Luigi Cotrufo" 27.7.2016. Herää myös epäilys onko toinenkaan kuva ao. kentsusta Mkuokan ottama, kun EU:n sotilasesikuntaan ei varmaan ihan noin vain pääse joku satunnainen jonne kameran kanssa kuvailemaan...--EskoG-67 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 21.06 (EET)

Suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätökset tai lausumat?[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin artikkeliin Raide-Jokeri linjakarttakuvan (Raide-Jokeri-reitti.png), johon käytin tekijänoikeusmallinetta PD/Viranomainen, jonka mukaan kuvat, jotka ovat osa suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätöstä tai lausumaa, ovat public domainia. Kuva on nyt merkitty poistettavaksi kyseenalaistettujen tekijänoikeustietojen vuoksi. Tästä kävimme käyttäjän Msaynevirta kanssa jo keskustelua, ja hieman epäselvää on ilmeisesti kummallekin, kuuluuko ko. kuvatiedoston lähteenä käytetty, Helsingin ja Espoon kaupunkien tekemä ja julkaisema Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 "julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin". Tietysti kuvan oikeuksia ja sen julkaisua täällä esim. CC-BY-lisenssillä voi sen julkaisseelta taholta tarvittaessa kysyä, mutta selvitetään nyt ensin tarkemmin joltain asian tuntevalta, mitä kaikkea lisenssi PD/Viranomainen kattaa: ainoastaan esim. lait, asetukset ja pöytäkirjat, vai laajemmin kaikki viranomaisten ja julkishallintojen teokset. --Matiasl (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 12.09 (EET)

Tutkin vähän asiaa, ja nämä reittikarttojen tekijänoikeudet menevät aika monimutkaisiksi. Kartan on julkaissut kaupunki, jolloin sitä voisi pitää "päätöksenä tai lausumana", mutta kartta pohjautuu ainakin Raide-Jokerin tapauksessa seuraaviin lähteisiin: "© Espoon ja Helsingin kaupunkimittaus 2015. Aineiston kopiointi ilman lupaa on kielletty." (http://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2016/01/hankesuunnitelma.pdf) Reittikartta on pohjakartasta tehty johdannaisteos, ja koska pohjakartta on täyden tekijänoikeussuojan alainen, ei tuota reittikarttaakaan voi nähdäkseni käyttää Wikipediassa PD-lisenssin alaisena. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.14 (EET)
Mutta onko kartan tietoaineksesta tehty uusi teos enää mikään kopio? Miten se nyt tarkkaan ottaen menee? --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 14.22 (EET)
Sainoisin näin mututuntumalta, että ei taida vielä ihan riittää siihen, että kyseessä olisi kokonaan uusi teos, jos kartan päälle piirtää ratikan reittiä kuvaavan viivan. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EET)
Minä en ole koskaan ymmärtänyt millä perusteella Jammu Siltavuoren artikkelikuva on PD:tä. Poliisi on varmaankin sen julkaissut (tosin sillekään en mistä löydä varmistusta), mutta ei se siitä automaattisesti PD:tä tee. Muutenhan jokainen kadonneen ihmisen etsimisen yhteydessä julkaistu ajokortti- tai kotialbumikuvakin menettäisi tekijänoikeutensa. --Otrfan (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.30 (EET)
No ei se varmaan olekaan. Siis eihän se, että viranomainen julkaisee jotain, tee siitä viranomaisen päätöstä tai lausumaa. Kyllä "päätös tai lausuma" on suppeampi käsite. --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.37 (EET)

Onko viitemalline lain mukainen?[muokkaa wikitekstiä]

Joissakin verkkoviitemallineissa tekijää ei mainita oletuksena. En saa selvää ovatko nämä "muokkaa"-tilassa vai mobiilimuokkauksessa syntyneitä viitteitä. Tästä seuraa se, että Wikipediaan syntyy paljon viitteitä, joissa tekijää ei mainita. Suomen tekijänoikeuslaissa sanotaan, että tekijä olisi mainittava hyvän tavan mukaisesti teosta tai teoskappaletta julkaistaessa. Esimerkiksi toimittajien kirjoittamat tekstit ovat teoksia. Ja sanoipa laki mitä hyvänsä, jos lähteessä mainitaan tekijä, olisi se kaiken järjen mukaan mainittava myös viitteessä. Tekijän nimi auttaa lukijaa lähdekritiikissä. Yhdysvaltain presidenttikin puuttui vastikään siihen, että tekijöiden nimiä ei mainita mediassa. Tämä pitäisi korjata ainakin Wikipedian osalta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.22 (EET)

Jos puhutaan tekstistä, niin Wikipediassa ei lainata lähdettä vaan teksti kirjoitetaan omin sanoin (poikkeuksena selvät sitaatit) eikä lähteenä käytetyn tekstin tekijällä ole siihen tekijänoikeutta. (ts. Tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä) Eli viitteitä ei lisäillä tekijänoikeuksien vaan tietojen tarkistettavuuden vuoksi. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.26 (EET)
Ok, no ehkä näin. Mutta eikö tekijän nimen mainitseminen viitteessä olisi kuitenkin hyvän tavan mukaista ja eikö kirjoittajan/kirjoittajien nimi viitteessä auttaisi lukijaa tunnistamaan ja arvioimaan nopeammin lähdettä? Sitä paitsi verkkoviitteiden mallineet eri muokkaustiloissa ovat epäjohdonmukaisia, kun "Muokkaa wikitekstiä" viitteissä tekijä on optiona ja muissa ei. Eikö ainakin tässä kohti Wikipedia voisi olla vähän tieteellisempi, eli ainakin noudattaa tieteellistä merkintätapaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.35 (EET)
Tarkennetaan, että toki Wikipediassa toisinaan myös lainataan lähdettä sanasanaisesti. Sellainenkin on tietyin edellytyksin sallittua. Silloin on viitemerkinnässä oltava erityisen tarkkana, että tulee mm. tekijä ilmoitettua hyvän tavan mukaisesti. --Jmk (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.42 (EET)
Jmk: poikkeuksena selvät sitaatit. Kulttuurinavigaattori: Siis on se visuaaliessa muokkaimessakin vaihtoehtona, mutta automaattisen viitteen yhteydessä se ei osaa hakea sitä nimeä. Automaattisissa viitteissä se taustalla oleva ohjelmisto on avoimen lähdekoodin Zotero johon pitäisi lisätä säännöt eri sivustoille jotta se osaisi hakea niistä sen tekijän nimen. Sinänsä olisi ihan mahdollisuuksien rajoissa lisätä siihen säännöt vaikka suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille, kirjastotietokannoille yms, mutta vaatii sen, että joku käyttää aikaa ja vaivaa siihen. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.45 (EET)
No hyvä, mutta löytyiskö joku vapaaehtoinen joka tämän tekisi? Tekijöitä ja tekijyyttä pitäisi arvostaa, koska itse asiassa koko Wikipedian sisältö rakentuu heidän töilleen. No, ehkä vähän mahtipontisesti sanottu, mutta kuitenkin jonkinlaista linjaa ja johdonmukaisuutta tähän pitäisi saada tähän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.53 (EET)
Facebookissa (vaatii kirjautumisen) oli muuten juttua tästä tammikuussa. Ketju sisältää linkit Zoteron spekseihin ja VE:n toteutukseen jos jotakuta asian tekninen toteutus kiinnostaa. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.56 (EET)
Täytyy tunnustaa että olen useinkin jättänyt artikkelilähteen tekijän mainitsematta, koska jos kirjoitan siihen tekijäksi Matti Möttönen, tulee käyttäjä X ja kääntää sen "tieteellisyyden" nimissä muotoon Möttönen, Matti. Silloin menetetään se idea, että Wikipedian täsmähaulla "Matti Möttönen" löytyisivät kaikki osumat nimelle Matti Möttönen. Nämä kääntäjät ovat niin jääräpäisiä, ettei mikään järkipuhe auta, sillä heille "tieteellisyys" on sitäkin vahvempi argumentti. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.55 (EET)
Toimiiko haku paremmin, jos tekijän nimeä ei kirjoita ollenkaan? --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.00 (EET)
Niin, eikö se Möttösen Matti löytyisi, jos kirjoittaa hakuun vaan sanan Möttönen? Sitä paitsi, eikös esittämässäsi vaihtoehdossa palvella enemmän hakukonetta, kun minun ideassani pitäisi auttaa lukijoita huomaamaan jo viitteessä tekijä ja vähän myös arvostamaan enemmän tekijyyttä? Käsittääkseni käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta tästä nyt ei ole kyse, vaan siitä että tekijät ylipäätään saataisiin vbiitteisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.12 (EET)
Puhun nyt täsmähausta, jolla halutaan löytää pelkästää osumat Matti Möttöseen. Mitä tarkoittaa hakukoneen palveleminen? Minun tavassani (etunimi-sukunimi) palvellaan tiedon hakijaa. --Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.28 (EET)
No en tunne perusteita, miksi käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta siitä tässä keskustelussa ei ole kysymys. Eli tekijyyden maininta pitäisi saada myös automattiviitteisiin. En osaa tuota Zoteroa värkkäillä, mutta jos siihen saataisiin pelkästään yleisimmät käytetyt ja automaattiviitteiden pois jättämät, eli Hesari ja Yle, niin eikös sekin olisi jo jotain ja askel eteenpäin? Olen paljon lisäillyt tekijöitä viitteisiin, mutta tuntuu, että niitä on tullut surukseni vain lisää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.45 (EET)
Pahoittelen sotkeutumistani keskusteluun väärällä kommentilla. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.51 (EET)
Tekijä on (ymmärtääkseni) aina luonnollinen henkilö ja aina ei lähteissä (kuten esim. joku nettiuutinen tai hakuteos) yksilöidä tekijäksi ketään luonnollista henkilöä vaan esim. Helsingin Sanomat, STT tai sekalainen toimituskunta. Artikkelin tai teoksen toimittaja ei ole sama asia kuin sen tekijä.--EskoG-67 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 20.00 (EET)
No, on tullut jo todistettua että asia ei ole otsikon mukainen tekijänoikeusasia, mutta sanotaanko sitten, että artikkelin kirjoittaja on tekijä. Kantani on, että jos jonkun nimi tai joidenkin nimet mainitaan kirjoituksen yhteydessä kirjoittajina, pitäisi vastaavasti ja johdonmukaisesti Wikipedian viitteissäkin mainita nämä nimet. Kun viite tehdään manuaalisesti joko "Muokkaa wikitekstiä" tilan verkkoviitteessä tai "Muokkaa" tilan visuaalisessa muokkaimessa, tekijän nimen lisääminen on optio. Mutta automaattisen viitteen luova ohjelma ei osaa etsiä lähteestä kirjoittajan tai kirjoittajien nimiä. Tämän keskustelun pohjalta esittäisin, että a) ohjeistetaan selkeämmin, että kaikkiin viitteisiin olisi hyvä lisätä myös tekijän/tekijöiden nimi ja b) yritetään löytää joku, joka lisäisi automaattisen luomiseen tarkoitettuun Zoteroon säännöt esimerkiksi suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille ja kirjastotietokannoille, jotta se osaisi etsiä nuo nimet. Mitäs tästä tuumaatte?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 00.06 (EET)
Olen pitänyt tapanani merkitä verkko/lehtiviitteisiin tekijän. Tekijä vaikuttaa lähteenä olevan tekstin muotoon ja sisältöön, ja tekijän nimestä voi nähdä onko kyseessä tunnettu toimittaja, erikoistoimittaja vaiko seurapiiritoimittaja. Ja kirjoitan sen muodossa Sukunim Etunimi, koska en ole tieteellisen tekstin tekemiseen perehtynyt humanoidi vaan sivistymätön tavis.--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 01.59 (EET)
Kun järjestysasia edellä olevasta paheksunnasta huolimatta nostetaan uudestaan esille, kommentoin sen verran, että jätän usein tekijänimen lisäämättä siksi, etten herättäisi ärtymystä joissakin käyttäjissä, sillä ärtymyksestä seuraa muuta, esimerkiksi ivallisia kommentteja. Pyrin kirjoittamaan lähteen mukaan, ja yleensä lähteissä nimi on etunimi-sukunimi-muodossa. Takaperoista muotoa tarvitaan koneellisessa aakkostuksessa, joka taas ei liity mitenkään lähdeviitteisiin. Abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.10 (EET)
Olen osittain nykyään samaa mieltä Abc10:n kanssa, olen siis hieman kääntänyt takkiani. Yksittäinen viite ei kuuluisi olla muodossa "sukunimi, etunimi", toki näin lukee meidän ohjeissa, mutta "tieteellisen kirjoittamisen" kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tietokirjallisuudessa yleensä yksittäinen viite on muodossa "etunimi sukunimi" (tai sitten pelkällä sukunimellä, jos teos on jo kirjallisuusluettelossa). Mutta lähdeluettelossa puolestaan ehdottomasti "sukunimi, etunimi", koska se helpottaa tiedon löytämistä, kun aakkostava tekijä/hakutermi on ensimmäisenä, mutta viiteluettelohan on viittausjärjestyksessä, joten siinä ei yksittäisen viitteen tarvitse olla tuossa järjestyksessä. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.44 (EET)
Tai korjataan omaa kirjoitustani sen verran, että tietenkin meidän ohjeissa lukee niin päin, koska ne pyrkivät antamaan ohjeet periaatteessa lähdeluettelon tekemiseen. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.52 (EET)
Keskustelu tekijän nimen kirjoittamisen järjestyksestä ei kuulu tähän aiheeseen ja hämärtää varsinaisen aiheen keskustelua ja mahdollista toimeenpanoa. Siitä keskustelu on tärkeä ja se pitäisi eristää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 09.16 (EET)

Liikenneviraston hankekartta[muokkaa wikitekstiä]

Karttakuva Tiedosto:Pisara vaihtoehdot.png on roikkunut "pikapoistossa" kohta kuukauden. Kuva on otettu liikenneviraston laatimasta hankearviointiraportista. Liikennevirasto on epäilemättä viranomainen, mutta onko tällainen raportti tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu "päätös tai lausuma". Osaako joku auttaa? --Jmk (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 18.45 (EET)

No, kiitos kaikille keskustelijoille. Selvyyttä tulkinnan oikeellisuudesta ei löytynyt joten poistan kuvan. --Jmk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 21.06 (EEST)

Lakitekstien käännökset[muokkaa wikitekstiä]

Nauttivatko yksinkertaisten lakitekstien käännökset tekijänoikeudellista suojaa? Viittaan tässä lähinnä Yhdysvaltain perustuslain lisäysten suomennoksiin, jotka on julkaistu Yhdysvaltain ulkoministeriön sivuilla ([1], julkaisun sivunum. mukaan s. 103 -->)-Henswick (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 00.08 (EET)

Kyllä käännöksillä on tekijänoikeussuoja, "kun ne ovat riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä" [2]. Asiasta on säädetty tekijänoikeuslain 4 §:ssä. Teoskynnyksen ylittymisestä: "Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että käännösten teoskynnys on alhaisempi kuin alkuperäisteoksissa, mutta sanasta sanaan tehdyt käännökset eivät voi silti saada suojaa. Esimerkiksi lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina." [3] --Jmk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 21.38 (EEST)
Nämä lakitekstit ovat pituudeltaan melko lyhyitä, ne ovat sanasta sanaan suomennettuja, eikä niiden suomentamisessa ole varmasti pyritty minkäänlaiseen omaperäisyyteen. Lienee siis turvallista olettaa, että teoskynnys ei tässä tapauksessa ylity?-Henswick (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EEST)
En olisi aivan varma. Lakitekstiäkin kääntäessä tehdään sanavalintoja eikä suomennos tapahdu aivan kirjaimellisesti "sanasta sanaan", koska kielten rakenteet poikkeavat toisistaan. Jos 1 §:n alku "All legislative Powers herein granted shall be vested in a Congress of the United States" on tässä käännetty "Tällä lailla myönnetty lainsäädäntövalta uskotaan kokonaisuudessaan Yhdysvaltain kongressille", niin joku toinen olisi voinut kääntää sen vaikkapa "Kaikki tässä myönnetyt lainsäädäntövaltuudet annetaan Yhdysvaltain kongressille". Kääntäjällä on valinnanvapautta, vaikka onhan se tuossa aika rajallista. Jos haluaa asiasta suuremman varmuuden, pitäisi varmaan tutkia sitä oikeuskirjallisuutta, kysyä tekijänoikeusneuvostolta tms. --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 15.58 (EEST)
Teksti näyttää sisältyvän julkaisuun jonka suomentaja mainitaan alussa sivulla 4: C.C. Communication/Aino Lahteva. Yritys on suomalainen ja pääpaikka näyttää olevan Turussa. Jos kyse on laajemmasta lainauksesta kuin lyhyestä sitaatista, jota voi käyttää sitaattioikeudella, kannattaa olla yhteydessä kyseiseen firmaan ja kysyä, millaisen sopimuksen toimisto tai kääntäjä on tehnyt. En löydä pdf:stä mainintaa ulkoministeriöstä vaikka voihan se siellä silti olla. --Abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 16.39 (EEST)
Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisen ja sen työntekijöiden tekemät valokuvat ja dokumentit ovat pääsääntöisesti tekijänoikeuksista vapaita. Sketchbook USA -esitteen suomenkielisen laitoksen julkaissut Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystö (joka on Yhdysvaltain liittovaltion viranomainen) on ostanut ulkopuoliselta taholta käännöspalvelun, mutta tuskin sopimuksessa on kääntäjälle annettu tekijänoikeutta tekstiin, jonka on tuottanut ja julkaissut alunperin Yhdysvaltain ulkoministeriön alaisuuteen kuuluva Bureau of International Information Programs. Suomessa kääntäjällä voi syntyä käännökseen yksinomainen tekijänoikeus (jos käännös ylittää teoskynnyksen), vaikka alkuperäinen teksti ei nauttisi tekijänoikeuden suojaa. Käsittääkseni Bernin sopimuksen mukaisesti ei liittovaltion viranomaisen teokset saa Suomessa suojaa, koska ne eivät saa sitä lähtömaassakaan. Sinänsä jännä juttu, että suomenkielisessä laitoksessa ei ole merkitty valokuviin tekijänoikeustietoja, mutta muissa löytämissäni versioissa ne on. Valokuvat eivät ole liittovaltion viranomaisen tekemiä, vaan muualta hankittuja tekijänoikeuden alaisia kuvia, joiden tekijänoikeustiedot pitäisi olla merkittynä. –Makele-90 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 00.34 (EEST)

Wikisitaattien sisältö ja tekijänoikeudet[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Miten Wikisitaattien tekijänoikeusasiat käytännössä menevät? Sitaattioikeuden nojallahan saa esittää lainauksia "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Englanninkielisen kieliversion käytännön mukaan: "It is important, especially when quoting from things such as movies and television series, but also other published works, to make sure that there are not too many quotes from any single copyrighted work." Wikisitaateissa on muutamia sivuja, joihin on kopioitu kokonaisen laulun sanat (esim. Kallio). Eikös tällainen mene vähän yli? --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 30. huhtikuuta 2017 kello 18.58 (EEST)

Wikisitaatteja koskee melkein 10 vuotta vanha tekijänoikeusneuvoston lausunto nro (12/2007), jonka voi lukea ensimmäiseksi. Sitten voi ruveta tarkastelemaan asianhaaroja ja tosiseikkoja. Äkkiseltään asianhaaroina tulee mieleen kaksi asiaa: 1) Pienissä projekteissa on hyvin heikosti käytäntöjä olemassa ja vielä vähemmän käytäntöjen valvojia. 2) Puhutaan nyt sellaisesta käyttäjästä eli sitaattikokoelman täydentäjästä, joka on toiminnallaan ja omilla sanoillaan ilmaissut, ettei edes välitä käytännöistä, vaikka niitä olisikin. Lienee selvää, että mitä laajempi sitaatti on kyseessä, sitä ongelmallisempi se on. Jos sitaatti käsittää 100 % teoksesta, se on facsimile eikä sitaatti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 01.30 (EEST)
Noita on ruvennut ilmestymään suuremmissa määrin noita laulunsanoja sinne tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Iivarius (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 03.07 (EEST)