Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Tekijänoikeudet
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Koordinaattien tekijänoikeudet[muokkaa wikitekstiä]

Sain lisättyä kaikkiin Suomen järviartikkeleihin tietolaatikot ja sijaintikartat (esimerkki). Osassa koordinaatit olivat valmiina ja osaan ne piti hakea erikseen Kansalaisen Karttapaikasta. Joillakin sivuilla valmiille koordinaateille oli merkitty lähteeksi Kansalaisen Karttapaikka, monissa ei mitään lähdettä. Kun koordinaatit puuttuivat, niin kirjoitin Kansalaisen Karttapaikassa järven nimen hakukenttään, valitsin tulosluettelosta oikean järven, oikean reunan työkalulla otin hakutuloksen koordinaatit esiin ja vaihdoin koordinaatiston oikeaksi. Sen jälkeen kopioin Karttapaikan ilmoittamat koordinaatit kyseisen järven artikkeliin. En merkinnyt Kansalaisen Karttapaikkaa koordinaattien lähteeksi artikkeliin. Yhteenvetoon kirjoitin joskus, että koordinaatit ovat Kansalaisen Karttapaikasta, joskus en mitään.

Saako koordinaatit vain kopioida Kansalaisen Karttapaikasta yllä selostetulla menettelyllä vai pitäisikö niille tehdä myös jokin lähdeviitemerkintä?

Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa on yhtenä kohtana Nimistö, joten sinänsä paikannimet ja koordinaatit taitavat olla avointa aineistoa. Käytännössä jonkin kohteen koordinaattien etsiminen noiden tiedostojen kautta on paljon hankalampaa kuin Kansalaisen Karttapaikan hakutoimintoa ja koordinaattityökalua käyttämällä. Avointa aineistoa käytettäessäkin pitäisi kuitenkin ilmoittaa aineiston lähde hyvin yksityiskohtaisesti.

Järviartikkeleita on varmaan pari tuhatta, joten käsin niitä ei viitsisi käydä toista kertaa läpi koordinaattitietojen lähdemerkintöjä lisäten. Lisäksi Kansalaisen Karttapaikasta otettuja koordinaatteja on varmaan monien muidenkin aihepiirien artikkeleissa. Osa koordinaateista voi olla otettu Google Mapsin avulla, mutta yhtälailla niistä puuttuvat lähdemerkinnät. Koordinaatit pitäisi lisätä vielä monien kylien ja saarien artikkeleihin, mutta kysytään tästä tekijänoikeusasiasta ensin. --Raksa123 (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.22 (EET)

Olen tekijänoikeuden suhteen täysi maallikko, mutta ensimmäisenä tulee mieleen, että jos sinä tai joku muu wikipedian käyttäjä noutaa koordinaatit karttapaikasta niin silloinhan hän tai tässä tapauksessa sinä on se joka on tehnyt sen luovan työn. Ja jos tämä luovan työn tekijä julkaisee työnsä vapaalla lisenssillä, niin vaatiiko tämä muuta. Mutta en tiedä onko tämä arvioni asiasta oikea ja kattaako se kaikki asiaan mahdollisesti liittyvät tekijänoikeuskysymykset.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.47 (EET)
Mahdollisesti tilanne voisi olla toinen, jos joku tekisi esim. karttapaikasta nimihakuja koneellisisti ja imuroisi tuloksesta koordinaatit koneellisesti. Mutta toisaaltahan sitä ei ole tarpeen tehdä koska näiden hakujen tuottaman tiedon sisältävä paikannimiaineisto on ladattavissa myös avoimena datana. Avoimen datan lähteen ilmoittaminen oikein taas on helppo tehdä mallineella, jossa se on kerran ilmoitettu oikein, ja sitten lisää vain mallineen.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.50 (EET)
Kohteen etsiminen paikannimihaulla ja Maanmittauslaitoksen sille antamien koordinaattien kopioiminen on teknisesti eri asia kuin etsiä itse kartalta jokin kohde, klikata hiirellä sen päältä ja kopioida näin muodostuneet koordinaatit. Esimerkiksi artikkeliin Saariselkä on lisätty koordinaatit jo vuonna 2008 ilman lähdemerkintää, joten sinänsä ongelma ei ole uusi. --Raksa123 (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.03 (EET)
Tekijänoikeus suojaa määritelmällisesti muotoa eikä tietosisältöä eikä yksittäisillä faktoilla (esim sijainnilla) ole tekijänoikeutta. Se suoja mikä esimerkiksi tietokannoille tulee on luettelosuoja ja sen rikkominen tulee kyseeseen siinä vaiheessa kun aletaan järjestelmällisesti kopioimaan (Esim ohjelmallisesti) tietoja. Käsin yksittäisiä tietoja listasta kopioimalla sitä on ymmärtääkseni aika hankala rikkoa ja tässä tapauksessa tosiaan nuo samat tiedot ovat nykyään jo avoimena datana sekä useasta, niin väittäisin että vaikka jotain ongelmia (epätodennäköistä minusta) asiasta joskus tulisikin, niin se liittyisi lähinnä siihen miten korjataan tilanne. --Zache (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.10 (EET)
Edelleenkin epäilen että että se tekijä tuossa on se klikkaaja. Hänhän on se, joka tekee sen aivotyön, että mikä piste kartalla vastaa reaalimmaailman jonkun kohteen sijaintia. - Ja voi myös tehdä siinä virheitä, tulkintaa, yleistystä jne. Nimistöaineiston luojakin on tuon saman työn tehnyt kertaalleen, mutta tässä tuo klikkaaja tekee sen kartan avulla uudestaan. Jonkun ei-pistemäisen kohteen kohdalla joku muu esimerkiksi voi valita kohdetta edustavan pisteen toisin jne.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.13 (EET)
Tuon nimistödatan kohdalla olisi kiinnostava tietää, onko niisssä annettu sijainti kartalla olevan tekstikohteen (siis "karttasanan") sijainti vaiko nimen tarkoitteen eli reaalimaailman kohteen sijainti. Esimerkiksi pienelle saarelle tai isolle kivelle voidaan antaa tarkka pistesijainti, mutta karttasana yleensä on vähän eri kohdassa. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.00 (EET)

Käyttäjän Mumintrollet202‎ muokkaukset[muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjän Mumintrollet202‎ viimeaikaiset Koreaa koskevat muokkaukset ovat lähes kokonaisuudessaan suoraa kopiota kirjasta Korea: Kolme ovea tiikerin valtakuntaan (muutamaa en-wikistä käännettyä pätkää lukuun ottamatta). Poistin ne tekijänoikeusrikkomukset jotka heti löysin, mutta suosittelisin käymään läpi myös käyttäjän vanhemmat mm. Kiinaa koskevat muokkaukset ja kumoamaan ne tarvittaessa. --Epiq (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 18.54 (EET)

[muokkaa wikitekstiä]

Täyttääkö muka tämä logo teoskynnyksen? Listattu tekijänoikeuksien alaiseksi, mutta kyseessä kumminkin vain normaalia tekstiä, mikä ei omasta mielestäni täytä teoskynnystä. /LR La Revolucion (keskustelu - muokkaukset) 5. tammikuuta 2017 kello 20.02 (EET)

Kyseinen tekstilogo ole tekijänoikeuksien alainen, mutta logo kuuluu tavaramerkkisuojan piiriin. Lisäksi logossa käytetty fontti voi kuulua tavaramerkkisuojan piiriin. Kuvan voi siirtää Wikimedia Commonsiin. –Makele-90 (keskustelu) 6. tammikuuta 2017 kello 12.56 (EET)

Laserkeilausakuva[muokkaa wikitekstiä]

Commonsiin ladattiin laserkeilauskuva Rapolan muinaislinnasta. Jaksaisiko joku (esim. @Zache:) kaivaa esiin oikean mallineen? --Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 09.51 (EET)

Jaksoinkin kaivaa itse: Jos kuva on MML:n latauspalvelusta, niin malline olisi tämä: [1].--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 10.03 (EET)
Nyt tarvitaan vain kuvan lataajalta tieto, onko kuva peräisin MML:n latauspalvelusta vaiko mahd. jostain muualta.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 10.07 (EET)
Keskustelu jatkui lataajan sivulla. Kyseessä on ruutukaappaus joltain MML:n sivulta (senhän itse asiassa huomaakin siitä, että kuvaan on jäänyt kohdistimen risti) , mutta miltä? Esim. karttapaikan ja Paikkatietoikkunan käyttöehdot, jotka linkitin siellä, eivät salli kaikkea kopiointia. Sen sijaan latauspalvelusta ladattuina aineistoja saa käyttää. Oikaiskaa, jos meni väärin tai epätarkasti.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 14.23 (EET)
Rapolan linnan Laserkeilauskuva.jpg on syytä poistaa Commonsista. Avoimien aineistojen latauspalvelusta sitten tilalle uusi vastaavanlainen kuva. Laserkeilausaineisto on jossain LAZ-tiedostomuodossa, joten täytyy ottaa GeoTIFF-muodossa oleva Vinovalovarjosterasteri ja siitä varmaan tarkin 2 metrin vaihtoehto. Siitä kuvasta voi sitten rajata sopivan alueen Commonsiin uudeksi tiedostoksi. Rapola löytyy karttalehdestä M4123C. --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 19.32 (EET)
Tuo ruutukaappaus muistuttaa ulkonäöltään mainittua 2 m vinovalovarjostetta, eli kuva luultavasti on jostain palvelusta jossa juuri sitä on käytetty. Tämä on siitä kätevää, että vinovalovarjosteita pääsee helposti tarkastelemaan karttapalveluissa mutta latauspalvelu (ja ehkä myös rajapinnat) mahdollistavat monipuolisemman käytön. Alkuperäinen pistepilviaineisto mahdollistaa vielä monipuolisemman käytön, mutta vaatii vähän opiskelua sekä koneelta suurta tehoa. Kuitenkin senkin käsittelyn kai pitäisi onnistua myös ilmaisohjelmilla.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 23.49 (EET)
Eli jos siis joku halua askarrella pistepilviaineistoilla (LAZ) ja jos haluaa julkaista aikaansaannoksiaan commonsissa avoimilla lisensseillä, niin sekin on mahdollista.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 23.53 (EET)

Kääpäluettelo[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Käävät metsien suojeluarvon indikaattoreina näkyvä luettelo muistuttaa uhkaavan paljon kirjalähteien vastaavaa luetteloa. Onkohan tämä sellainen niin julkinen tieto, ettei tarvitse pelätä tekijänoikeusongelmia? --Höyhens (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 12.12 (EET)

Kun tieteellinen tieto ei sinänsä ole (taloudellisen) tekijänoikeuden piirissä, kyseeseen tulee kai lähinnä luettelosuoja? Se taas on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jolloin työ saatettiin yleisön saataviin. Onko sen kirjalähteen julkaisusta jo montakin vuotta? ¬Antilope 30. tammikuuta 2017 kello 20.07 (EET)
Sen kun tietäis. Mulla käytettävissäni oleva teos on ilmestynyt vuonna 2016, mutta artikkelissa mainituista viitteistä on saman tekijän kirja vuodelta 1993. Toivottavasti luettelo on jo siinä. --Höyhens (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 23.25 (EET)

Upseerikuvat[muokkaa wikitekstiä]

Voiko näitä Kadettikunnan sivuilla olevia virallisia SA-kuvia käyttää referenssikuvina ao. kenraalia koskevassa artikkelissa? http://www.kadettikunta.fi/kk-data/index.php/kadettikunnan-perinteet/kadettikunnan-palkitsemisesineet/kadettikunnan-kunniajasenet Vanhimmat kuvat luulisi täyttävän PD Finland 50 ehdon mutta mahtaisiko teoskynnys ylittyä ja mitä muita reunaehtoja mahdollisesti pitäisi huomioida?--EskoG-67 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Täällä on käyttäjä joka surutta soveltaa muotokuviin PD Finland 50:ä, eikä minun älähdykseni ole hetkauttanut häntä tai ketään. Jos tekijä tai perikunta joskus lähtee peräämään rahojaan, maksaja on tallentaja. Kannattaa kysyä Kadettikunnalta, vaikka ei sielltäkään välttämättä saa oikeaa tietoa siitä, mikä kuvien tekijänoikeussuojatilanne on. --Abc10 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 20.27 (EET)
Minäkin tulen mutuilemaan asiasta, kun nyt valokuvauksesta jotain ymmärrän mutta tekijänoikeuksista en juurikaan. Tuollaisia ns nimitysuutiskuvia tai muita käyttömuotokuviahan otetaan aika lailla vakiostudiovalaistuksessa (jokaisella kuvaajalla vähän omantyylisessään toki), mitä nyt vähän valoja ja heijastimia käännetään kohdehenkilöiden koon, kampauksen, vaatetuksen, silmälasiheijastusten ym. vaihdellessa. Tämä on kokemukseni kuvattavana olosta, studiokuvausta en ole harrastanut. Jos teoskynnyksen alituksen kriteerinä on ulkomuistista, että "olisiko kuka tahansa saanut samasta tilanteesta samasta kulmasta samanlaisen kuvan", niin herää kysymys, pitääkö studiokuvissa täksi keneksi tahansa olettaa jokamies joka tulee kadulta, sysää ammattikuvaajan syrjään, kytkee kameransa studion salamasynkkajohtoon ja pläjäyttää samanlaisen kuvan mitä ammattilainen oli juuri ottamassa? Vai täyttääkö mikä tahansa studiokuva teoskynnyksen, koska tuolla mainitulla kellä tahansa ei olisi ollut avaimia ko. studioon eikä taitoa käyttää sen valokalustoa? Eikö kukaan minua viisaampi ole missään tällaisia pohtinut? –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.19 (EET)
En nyt välttämättä ole yhtään sen viisaampi, mutta minun nähdäkseni studiokuvat ovat ylittävät teoskynnyksen, koska kuvattava on asetettu tiettyyn paikkaan, tiettyyn asentoon ja siinä on oma valaistus, olkoonkin sitten aika lailla vakio.--Tanár 7. helmikuuta 2017 kello 22.50 (EET)
Googlellakaan en löydä fi-wikiä parempaa lähdettä. GLAM-ohjesivulla sanotaan, etteivät ”teosrajan ylittymiseen vaikuta poikkeuksellinen kuvaustilanne, esimerkiksi ainutlaatuinen tilanne kuvan kohteena tai pääsyltään rajattu kuvauspaikka (urheiluvalokuvaajien aitiot ja kuvauspaikat, ilmakuvat), eikä kuvan genre (studiomuotokuvat, luontokuvat)”, vaan että Suomen lain mukaan valokuvateoksessa pitää olla ”selkeästi nähtävissä tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä”. Tiedä sitten häntä, kovin epämääräiseltä ja tulkinnanvaraiselta vaikuttaa. –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 23.00 (EET)
Kieltämättä kovin sekava tilanne. Vaikea noissa wirallisissa valokuvissa on nähdä mitään "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä" vaikka kuinka yrittäisi.--EskoG-67 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 01.04 (EET)
Totta. Minäkin olen menestynyt kymmenissä valokuvakilpailuissa, mutta nyt kun mietin niin onkohan minulla yhtään kuvaa jossa kirjaimellisesti näyttäytyisi "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä", pikemminkin vain perustaitoa, ahkeruutta ja hyvää onnea. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 09.06 (EET)
Menee vähän ohi aiheen, mutta nuo eivät muuten välttämättä ole kaikki studiossa otettuja valokuvia. Kenraali Heinrichsin kuvassa (nro 9.) näyttäisi olevan taustalla jonkinlainen seinäkartta. Kuva on mahdollisesti otettu päämajan karttahuoneessa. Sehän on alkuperältään sota-aikainen SA-kuva (ilmeisesti sama tai osa samaa kuvasarjaa kuin tämä). --Risukarhi (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 13.29 (EET)
Jos kaikki kyseisellä sivulla olevat kuvat ovat valokuvia, saavat ne suoja-ajan, joka on 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Kyseiset kuvat eivät ylitä teoskynnystä. Kuvien 1–9 suoja-aika on ainakin jo päättynyt. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.19 (EET)
Milläs perusteella sanot noin varmasti, etteivät ylitä teoskynnystä? –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.28 (EET)
Kyseiset valokuvat ovat perus "passikuvia", johon lopputulokseen olisi päätynyt aika moni ammattitaitoinen valokuvaaja. En havaitse valokuvissa elementtejä, kuten kuvauskohteen asettelua, valotusta tai kuvauskohteen valaitsemista, joka olisi omaperäistä. Teoskynnyksen ylittymiseen, valokuvan pitää ilmentää valokuvaajan omaperäisiä valintoja, jossa eräänä kriteerinä on se, että kukaan muu ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Tekijänoikeuslaki ei määrittele sitä, mikä on riittävä taso tälle. Viime kädessä asiasta päättää tuomioistuin. Kannatta tutustua Tekijänoikeusneuvoston lausuntoihin, joissa on useasti käsitelty valokuvan teoskynnystä. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.17 (EET)
Samaa mieltä, toivottavasti olemme oikeassa. Kiitos. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.20 (EET)
Eikö näissä kannattaisi "toivottavasti ollaan oikeassa"-lottoamisen sijaan mennä siihen turvalliseen periaatteeseen, että kaikki on lähtökohtaisesti kiellettyä, jos se ei ole ihan jonkun poikkeussäännön nojalla sallittua? Silloin ei tarvitsisi pohtia epäselviä tilanteita, kun voisi ajatella, että se on kuitenkin kiellettyä. Parempi olisi odottaa lainsäädännön selkeytymistä johonkin lottoarvontaa selkeämpään formaattiin.--LCHawk (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 22.01 (EET)
Pistipäs silmääni kentsu Esa Pulkkisen artikkeliin ilmestynyt kuva herrasta maastopuvussa. Mkuokka on lisännyt kuvan omanaan Commonsiin, mutta sattumoisin Metadatassa sanotaan notta Copyright holder on Fotografo Navale "Luigi Cotrufo" 27.7.2016. Herää myös epäilys onko toinenkaan kuva ao. kentsusta Mkuokan ottama, kun EU:n sotilasesikuntaan ei varmaan ihan noin vain pääse joku satunnainen jonne kameran kanssa kuvailemaan...--EskoG-67 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 21.06 (EET)

Suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätökset tai lausumat?[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin artikkeliin Raide-Jokeri linjakarttakuvan (Raide-Jokeri-reitti.png), johon käytin tekijänoikeusmallinetta PD/Viranomainen, jonka mukaan kuvat, jotka ovat osa suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätöstä tai lausumaa, ovat public domainia. Kuva on nyt merkitty poistettavaksi kyseenalaistettujen tekijänoikeustietojen vuoksi. Tästä kävimme käyttäjän Msaynevirta kanssa jo keskustelua, ja hieman epäselvää on ilmeisesti kummallekin, kuuluuko ko. kuvatiedoston lähteenä käytetty, Helsingin ja Espoon kaupunkien tekemä ja julkaisema Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 "julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin". Tietysti kuvan oikeuksia ja sen julkaisua täällä esim. CC-BY-lisenssillä voi sen julkaisseelta taholta tarvittaessa kysyä, mutta selvitetään nyt ensin tarkemmin joltain asian tuntevalta, mitä kaikkea lisenssi PD/Viranomainen kattaa: ainoastaan esim. lait, asetukset ja pöytäkirjat, vai laajemmin kaikki viranomaisten ja julkishallintojen teokset. --Matiasl (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 12.09 (EET)

Tutkin vähän asiaa, ja nämä reittikarttojen tekijänoikeudet menevät aika monimutkaisiksi. Kartan on julkaissut kaupunki, jolloin sitä voisi pitää "päätöksenä tai lausumana", mutta kartta pohjautuu ainakin Raide-Jokerin tapauksessa seuraaviin lähteisiin: "© Espoon ja Helsingin kaupunkimittaus 2015. Aineiston kopiointi ilman lupaa on kielletty." (http://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2016/01/hankesuunnitelma.pdf) Reittikartta on pohjakartasta tehty johdannaisteos, ja koska pohjakartta on täyden tekijänoikeussuojan alainen, ei tuota reittikarttaakaan voi nähdäkseni käyttää Wikipediassa PD-lisenssin alaisena. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.14 (EET)
Mutta onko kartan tietoaineksesta tehty uusi teos enää mikään kopio? Miten se nyt tarkkaan ottaen menee? --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 14.22 (EET)
Sainoisin näin mututuntumalta, että ei taida vielä ihan riittää siihen, että kyseessä olisi kokonaan uusi teos, jos kartan päälle piirtää ratikan reittiä kuvaavan viivan. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EET)
Minä en ole koskaan ymmärtänyt millä perusteella Jammu Siltavuoren artikkelikuva on PD:tä. Poliisi on varmaankin sen julkaissut (tosin sillekään en mistä löydä varmistusta), mutta ei se siitä automaattisesti PD:tä tee. Muutenhan jokainen kadonneen ihmisen etsimisen yhteydessä julkaistu ajokortti- tai kotialbumikuvakin menettäisi tekijänoikeutensa. --Otrfan (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.30 (EET)
No ei se varmaan olekaan. Siis eihän se, että viranomainen julkaisee jotain, tee siitä viranomaisen päätöstä tai lausumaa. Kyllä "päätös tai lausuma" on suppeampi käsite. --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.37 (EET)

Onko viitemalline lain mukainen?[muokkaa wikitekstiä]

Joissakin verkkoviitemallineissa tekijää ei mainita oletuksena. En saa selvää ovatko nämä "muokkaa"-tilassa vai mobiilimuokkauksessa syntyneitä viitteitä. Tästä seuraa se, että Wikipediaan syntyy paljon viitteitä, joissa tekijää ei mainita. Suomen tekijänoikeuslaissa sanotaan, että tekijä olisi mainittava hyvän tavan mukaisesti teosta tai teoskappaletta julkaistaessa. Esimerkiksi toimittajien kirjoittamat tekstit ovat teoksia. Ja sanoipa laki mitä hyvänsä, jos lähteessä mainitaan tekijä, olisi se kaiken järjen mukaan mainittava myös viitteessä. Tekijän nimi auttaa lukijaa lähdekritiikissä. Yhdysvaltain presidenttikin puuttui vastikään siihen, että tekijöiden nimiä ei mainita mediassa. Tämä pitäisi korjata ainakin Wikipedian osalta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.22 (EET)

Jos puhutaan tekstistä, niin Wikipediassa ei lainata lähdettä vaan teksti kirjoitetaan omin sanoin (poikkeuksena selvät sitaatit) eikä lähteenä käytetyn tekstin tekijällä ole siihen tekijänoikeutta. (ts. Tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä) Eli viitteitä ei lisäillä tekijänoikeuksien vaan tietojen tarkistettavuuden vuoksi. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.26 (EET)
Ok, no ehkä näin. Mutta eikö tekijän nimen mainitseminen viitteessä olisi kuitenkin hyvän tavan mukaista ja eikö kirjoittajan/kirjoittajien nimi viitteessä auttaisi lukijaa tunnistamaan ja arvioimaan nopeammin lähdettä? Sitä paitsi verkkoviitteiden mallineet eri muokkaustiloissa ovat epäjohdonmukaisia, kun "Muokkaa wikitekstiä" viitteissä tekijä on optiona ja muissa ei. Eikö ainakin tässä kohti Wikipedia voisi olla vähän tieteellisempi, eli ainakin noudattaa tieteellistä merkintätapaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.35 (EET)
Tarkennetaan, että toki Wikipediassa toisinaan myös lainataan lähdettä sanasanaisesti. Sellainenkin on tietyin edellytyksin sallittua. Silloin on viitemerkinnässä oltava erityisen tarkkana, että tulee mm. tekijä ilmoitettua hyvän tavan mukaisesti. --Jmk (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.42 (EET)
Jmk: poikkeuksena selvät sitaatit. Kulttuurinavigaattori: Siis on se visuaaliessa muokkaimessakin vaihtoehtona, mutta automaattisen viitteen yhteydessä se ei osaa hakea sitä nimeä. Automaattisissa viitteissä se taustalla oleva ohjelmisto on avoimen lähdekoodin Zotero johon pitäisi lisätä säännöt eri sivustoille jotta se osaisi hakea niistä sen tekijän nimen. Sinänsä olisi ihan mahdollisuuksien rajoissa lisätä siihen säännöt vaikka suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille, kirjastotietokannoille yms, mutta vaatii sen, että joku käyttää aikaa ja vaivaa siihen. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.45 (EET)
No hyvä, mutta löytyiskö joku vapaaehtoinen joka tämän tekisi? Tekijöitä ja tekijyyttä pitäisi arvostaa, koska itse asiassa koko Wikipedian sisältö rakentuu heidän töilleen. No, ehkä vähän mahtipontisesti sanottu, mutta kuitenkin jonkinlaista linjaa ja johdonmukaisuutta tähän pitäisi saada tähän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.53 (EET)
Facebookissa (vaatii kirjautumisen) oli muuten juttua tästä tammikuussa. Ketju sisältää linkit Zoteron spekseihin ja VE:n toteutukseen jos jotakuta asian tekninen toteutus kiinnostaa. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.56 (EET)
Täytyy tunnustaa että olen useinkin jättänyt artikkelilähteen tekijän mainitsematta, koska jos kirjoitan siihen tekijäksi Matti Möttönen, tulee käyttäjä X ja kääntää sen "tieteellisyyden" nimissä muotoon Möttönen, Matti. Silloin menetetään se idea, että Wikipedian täsmähaulla "Matti Möttönen" löytyisivät kaikki osumat nimelle Matti Möttönen. Nämä kääntäjät ovat niin jääräpäisiä, ettei mikään järkipuhe auta, sillä heille "tieteellisyys" on sitäkin vahvempi argumentti. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.55 (EET)
Toimiiko haku paremmin, jos tekijän nimeä ei kirjoita ollenkaan? --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.00 (EET)
Niin, eikö se Möttösen Matti löytyisi, jos kirjoittaa hakuun vaan sanan Möttönen? Sitä paitsi, eikös esittämässäsi vaihtoehdossa palvella enemmän hakukonetta, kun minun ideassani pitäisi auttaa lukijoita huomaamaan jo viitteessä tekijä ja vähän myös arvostamaan enemmän tekijyyttä? Käsittääkseni käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta tästä nyt ei ole kyse, vaan siitä että tekijät ylipäätään saataisiin vbiitteisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.12 (EET)
Puhun nyt täsmähausta, jolla halutaan löytää pelkästää osumat Matti Möttöseen. Mitä tarkoittaa hakukoneen palveleminen? Minun tavassani (etunimi-sukunimi) palvellaan tiedon hakijaa. --Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.28 (EET)
No en tunne perusteita, miksi käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta siitä tässä keskustelussa ei ole kysymys. Eli tekijyyden maininta pitäisi saada myös automattiviitteisiin. En osaa tuota Zoteroa värkkäillä, mutta jos siihen saataisiin pelkästään yleisimmät käytetyt ja automaattiviitteiden pois jättämät, eli Hesari ja Yle, niin eikös sekin olisi jo jotain ja askel eteenpäin? Olen paljon lisäillyt tekijöitä viitteisiin, mutta tuntuu, että niitä on tullut surukseni vain lisää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.45 (EET)
Pahoittelen sotkeutumistani keskusteluun väärällä kommentilla. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.51 (EET)
Tekijä on (ymmärtääkseni) aina luonnollinen henkilö ja aina ei lähteissä (kuten esim. joku nettiuutinen tai hakuteos) yksilöidä tekijäksi ketään luonnollista henkilöä vaan esim. Helsingin Sanomat, STT tai sekalainen toimituskunta. Artikkelin tai teoksen toimittaja ei ole sama asia kuin sen tekijä.--EskoG-67 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 20.00 (EET)
No, on tullut jo todistettua että asia ei ole otsikon mukainen tekijänoikeusasia, mutta sanotaanko sitten, että artikkelin kirjoittaja on tekijä. Kantani on, että jos jonkun nimi tai joidenkin nimet mainitaan kirjoituksen yhteydessä kirjoittajina, pitäisi vastaavasti ja johdonmukaisesti Wikipedian viitteissäkin mainita nämä nimet. Kun viite tehdään manuaalisesti joko "Muokkaa wikitekstiä" tilan verkkoviitteessä tai "Muokkaa" tilan visuaalisessa muokkaimessa, tekijän nimen lisääminen on optio. Mutta automaattisen viitteen luova ohjelma ei osaa etsiä lähteestä kirjoittajan tai kirjoittajien nimiä. Tämän keskustelun pohjalta esittäisin, että a) ohjeistetaan selkeämmin, että kaikkiin viitteisiin olisi hyvä lisätä myös tekijän/tekijöiden nimi ja b) yritetään löytää joku, joka lisäisi automaattisen luomiseen tarkoitettuun Zoteroon säännöt esimerkiksi suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille ja kirjastotietokannoille, jotta se osaisi etsiä nuo nimet. Mitäs tästä tuumaatte?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 00.06 (EET)
Olen pitänyt tapanani merkitä verkko/lehtiviitteisiin tekijän. Tekijä vaikuttaa lähteenä olevan tekstin muotoon ja sisältöön, ja tekijän nimestä voi nähdä onko kyseessä tunnettu toimittaja, erikoistoimittaja vaiko seurapiiritoimittaja. Ja kirjoitan sen muodossa Sukunim Etunimi, koska en ole tieteellisen tekstin tekemiseen perehtynyt humanoidi vaan sivistymätön tavis.--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 01.59 (EET)
Kun järjestysasia edellä olevasta paheksunnasta huolimatta nostetaan uudestaan esille, kommentoin sen verran, että jätän usein tekijänimen lisäämättä siksi, etten herättäisi ärtymystä joissakin käyttäjissä, sillä ärtymyksestä seuraa muuta, esimerkiksi ivallisia kommentteja. Pyrin kirjoittamaan lähteen mukaan, ja yleensä lähteissä nimi on etunimi-sukunimi-muodossa. Takaperoista muotoa tarvitaan koneellisessa aakkostuksessa, joka taas ei liity mitenkään lähdeviitteisiin. Abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.10 (EET)
Olen osittain nykyään samaa mieltä Abc10:n kanssa, olen siis hieman kääntänyt takkiani. Yksittäinen viite ei kuuluisi olla muodossa "sukunimi, etunimi", toki näin lukee meidän ohjeissa, mutta "tieteellisen kirjoittamisen" kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tietokirjallisuudessa yleensä yksittäinen viite on muodossa "etunimi sukunimi" (tai sitten pelkällä sukunimellä, jos teos on jo kirjallisuusluettelossa). Mutta lähdeluettelossa puolestaan ehdottomasti "sukunimi, etunimi", koska se helpottaa tiedon löytämistä, kun aakkostava tekijä/hakutermi on ensimmäisenä, mutta viiteluettelohan on viittausjärjestyksessä, joten siinä ei yksittäisen viitteen tarvitse olla tuossa järjestyksessä. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.44 (EET)
Tai korjataan omaa kirjoitustani sen verran, että tietenkin meidän ohjeissa lukee niin päin, koska ne pyrkivät antamaan ohjeet periaatteessa lähdeluettelon tekemiseen. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.52 (EET)
Keskustelu tekijän nimen kirjoittamisen järjestyksestä ei kuulu tähän aiheeseen ja hämärtää varsinaisen aiheen keskustelua ja mahdollista toimeenpanoa. Siitä keskustelu on tärkeä ja se pitäisi eristää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 09.16 (EET)

Liikenneviraston hankekartta[muokkaa wikitekstiä]

Karttakuva Tiedosto:Pisara vaihtoehdot.png on roikkunut "pikapoistossa" kohta kuukauden. Kuva on otettu liikenneviraston laatimasta hankearviointiraportista. Liikennevirasto on epäilemättä viranomainen, mutta onko tällainen raportti tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu "päätös tai lausuma". Osaako joku auttaa? --Jmk (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 18.45 (EET)