Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg

Mobiiliversiosta palautetta[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu on siirretty tekniikan kahvihuoneeseen. --Zache (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 09.41 (EEST)

Osakuntien yhteystiedot mallineissa[muokkaa wikitekstiä]

Joissakin koulutukseen liittyvissä mallineissa on osoitteen lisäksi kohta puhelinnumerolle ja jopa faksille, ainakin näissä: {{Helsingin yliopiston osakunta}}, {{Opiskelijakunta}}, {{Ylioppilaskunta}}. Ne kannattaisi varmaan poistaa kaikista. Numeroita ei ole yritysmallineessa eikä järjestömallineessa, ne voivat vanhentua ja muutenkin ne löytyvät osakuntien nettisivuilta. -kyykaarme (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 09.23 (EEST)

Ne voisi poistaa, vaikka WP:EI ei erikseen mainitse yhteystietoja, niin näkisin ne epätietosanakirjamaisena sisältönä. Wikipedia ei ole hakemisto (Wikipedia is not a directory). Lisäksi helpoiten tiedot saa kunkin järjestön kotisivuilta.--Olimar 29. maaliskuuta 2017 kello 11.29 (EEST)
Aloin poistella niitä. Aika vähän puhelinnumeroita on artikkeleissa käytettykään. Tarkistin ehkä neljä-viisi numeroa, joista yksi oli luultavasti vanhentunut ja loput olivat samoja kuin nettisivuilla. -kyykaarme (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 18.31 (EEST)

Esto toistaiseksi eikä ikuisesti[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisessä Wikipedissa kutsutaan kestoltaan määrittämätöntä estoa "ikuiseksi". Asian taustan voi lukea en-wikin tiedustelusta, eli toisin sanoen termi on suomennettu en-wikin järjestelmäviestistä ennen vuotta 2005. Olisiko aika jo kypsä myös meidän pakastearkku-wikissämme muuttaa kieltä paremmaksi? Oikea ja samalla virallisen kuuloinen termi kestolle on "toistaiseksi". --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.36 (EEST) Korjattu en-wikilinkki osoittamaan arkistoon. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 18.09 (EEST)

Erilaisia tilanteita varten voitaisiin ottaa käyttöön termit toistaiseksi ja pysyvästi. Esim. oikeustoimista uhkailulla on tosiaan syytä estää vain toistaiseksi, mutta Käyttäjä:Pis**k*kka-tyyliset tunnukset estetään pysyvästi. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.45 (EEST)
Ylläpitäjien estolomakkeessa ja sitä kautta lokissa on vain yksi paikka vapaana, joten ei voi ottaa kahta sanaa käyttöön. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.59 (EEST)
Elinikäinen voisi olla parempi. Tosin Jarmo Riski on edelleen elossa, mutta elinikäinen toimitsijakielto ei voimassa, että en sitten tiedä.--MAQuire (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.48 (EEST)
Tarkin käännös taitaa olla "määräämätön" eikä esim. "määrittämätön". Siis "määräämättömäksi ajaksi", mutta onko se liian pitkästi sanottu? Minusta myös "toistaiseksi" on vähän eri asia, ja esim. kielitoimiston sanakirjan mukaan "toistaiseksi" tarkoittaa "niin kauaksi (epämääräiseksi ajaksi) eteenpäin, kunnes asiantilaan tulee muutos". Mutta mitä muutosta voidaan havaita sillä aikaa, kun käyttäjä on estetty? --Savir (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.48 (EEST)
Käyttäjä Xyzäö ymmärsi kai estonsa niin ettei koskaan ole tervetullut takaisin Wikipediaan, kuvaillen tätä jotenkin ”suomen kielessä sana ikuinen on yksiselitteinen”- tyyliin. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.53 (EEST)
Ochsin ehdotus on mielestäni hyvä. Tässä nousee kuitenkin esiin juuri se ongelma, että mitenkäs "toistaiseksi" estetty käyttäjä voi osoittaa järkevöityneensä. Vankeustuomiota voidaan lyhentää hyvän käytöksen perusteella, mutta ikuisesti estetyt käyttäjät eivät käyttäydy sen enempää hyvin kuin huonostikaan. Tietysti voidaan esimerkiksi sopia, että sähköpostitse voi anoa eston kumoamista esim. kuukauden jäähyn jälkeen, mutta siinä on riskinä, että sähköpostitse aletaan spämmäämään peniksen kuvia ja kiroilua ylläpitäjille. Jos tähän ongelmaan ei löydy ratkaisua, niin sitten eston nimenä voidaan pitää "ikuisesti". Turha tosiasioita on "parannella" nimeämällä ikävät asiat kauniisti. Mitä Xyzäöön tulee, niin nähdäkseni siinä oli paljon muitakin ongelmia kuin vain eston nimi. --Miihkali (artikuloi) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.57 (EEST)
Ei puhuta täällä nyt yksittäisistä käyttäjistä vaan kuten sanoin, yksittäisestä termistä, jolle ei ole kuin yksi paikka vapaana. Sen on oltava jokin suomenkielinen sana. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.01 (EEST)
Jos lomaketta ei voi muuttaa, niin sitten perustermi olkoon toistaiseksi ja syykentässä voi tarvittaessa täsmentää sanalla pysyvästi. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.07 (EEST)
Toisaalta pysyväkin on hyvä sana. Jos vaikkapa Linnanmäki suljettaisiin pysyvästi, niin aina on mahdollista, että se kuitenkin avattaisiin joskus. Jos se suljetaan toistaiseksi, niin se todennäköisesti avataan uudestaan. Jos se suljetaan ikuisesti, niin... Oikeasti dikotomian pitäisi olla muotoa "kesto on määrätty" – "kestoa ei ole määrätty", mutta tuo voi olla liian teknistä kapulakieltä. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.15 (EEST)
Ilmoittavat luopuvansa oikeustoimista, kertovat parantaneensa tapansa tjtn. Kyllä ikuisesti/toistaiseksi estetytkin käyttäjät ovat aina jotenkin onnistuneet yhteyttä ottamaan ja on estoja poistettukin. --Otrfan (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.22 (EEST)
Lisäksi keskustelua voivat käydä estetyn käyttäjän puolesta muut käyttäjät, kuten silloin tällöin on tapahtunutkin, ja tässä keskustelussa voi nousta esiin asioita, jotka vaikuttavat eston pysyvyyteen tai pysymättömyyteen. --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 09.51 (EEST)
Tein nyt paikalliset muutokset suomenkielisen Wikipedian järjestemäviesteihin niin, että sanan "ikuinen/ikuisesti" tilalla on "toistaiseksi". Joissain tapauksissa se on kieliopillisesti yhtä huono kuin aiempi versio, joten tasapaino säilyy. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Kääntöapua[muokkaa wikitekstiä]

Minulla oli tarkoituksena kääntää artikkeli Eurypterus enwikistä ja nostaa se lupaavaksi artikkeiksi. Urakka kuitenkin osoittautui liian vaikeaksi, ja artikkeli jäi siihen kuntoon. Pyydän että joku muu kääntää artikkelin, minä tarkistan sen sitten ja korjaan tämmöiset asiat jotka minä osaan. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 31. maaliskuuta 2017 kello 17.26 (EEST)

Aikamoisen haukkapalan otit. Onhan siellä pätkiä joita vähemmälläkin asiantuntemuksella voi kääntää, mutta termejä ymmärtämätön voi mennä metsään. Oma kokemukseni on että vähimmällä pääsee, kun aloittaa tyhjästä tai melkein tyhjästä artikkelin rakentamisen ja lisäksi käyttää sellaisia lähteitä joista saa omalla taidollaan selvää. Toisten tekemien artikkeleiden - on ne sitten vieraskielisiä tai suomenkielisiä - kehittäminen on äärimmäisen työlästä, jos onnistuu ollenkaan. Sitä paitsi on paljon mielenkiintoisempaa kaivaa lähteet ja kirjoittaa itse. --Abc10 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 19.52 (EEST)
Olet oikeassa. Sitäpaitsi jos joku nyt sivulle eksyy, niin mitähän tämä ajattelisi kun näkisi edessään raamatun verrattuna muihin vastaaviin artikkeleihin. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 31. maaliskuuta 2017 kello 20.25 (EEST)
Poista artikkelista englanninkieliset osat, kopioi ne alasivullesi ja palauta niitä artikkelin sitten, kun ne on käännetty. Voit antaa luvan muille muokata alasivuasi, jos joku haluaa auttaa kääntämisessä. -kyykaarme (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)
Käännetty taaksepäin. --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2017 kello 12.30 (EEST)

Eurovision laulukilpailun laulujen nimien suomennokset[muokkaa wikitekstiä]

Satoja lähteettömiä suomennoksia laulujen nimistä, joista osa huvittavan/surullisen huonoja. Pitäisikö kaikki lähteettömät suomennokset poistaa lähteettöminä?--MAQuire (keskustelu) 1. huhtikuuta 2017 kello 21.17 (EEST)

Tästä on yritetty viritellä keskustelua jossain aiemminkin. Itse olen poistanut suomennokset kaikista tämän vuoden euroviisubiisien artikkeleista ja parista muusta vanhemmastakin. Eurovision 2017 -pääartikkelista en suomennoksia poistanut, koska niille oli mallineessa varattu oma paikka – ilmeisesti suomennoksia on siis laajalti muissakin euroviisuartikkeleissa. Minun puolestani nuo voisi kaikki poistaa. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. huhtikuuta 2017 kello 22.09 (EEST)
Sinänsä monenkin vieraskielisen nimen yhteydessä (ei vain euroviisuissa, vaan esim. paikannimissä) voi olla lukijaa kiinnostava tieto "mitä tää nimi tarkoittaa". Jos näitä esitetään pitäisi kuitenkin pitää huolta (1) että käännös on jotakuinkin oikein (mieluiten jostain lähteestä tai edes kieltä oikeasti osaavan suomentama), ja (2) että tehdään selväksi, että tämä on nimen merkityksen selitys eikä suomenkielinen nimi. --Jmk (keskustelu) 2. huhtikuuta 2017 kello 08.12 (EEST)
Yleensä ottaenhan noille käännöksille on meidän lähdekäytäntöjemme perusteella vaikea merkitä lähdettä, koska ne tehdään vain ja ainoastaan euroviisujen televisiointia varten, eli niitä ei (ainakaan pääsääntöisesti) julkaista missään muualla, eikä niiden tekijää tiedetä. Silti ne eivät faktisesti ole lähteettömiä, vaan lähde on Ylen tv-lähetys. Se ei vain kelpaa meille. Iivarius (keskustelu) 2. huhtikuuta 2017 kello 15.16 (EEST)
Eli aina kyseisen vuoden kilpailun jälkeen käyttäjien omat käännökset on korvattu yleiradion suomentajan käännöksillä, vai miten näissä on käynyt aiempina vuosina? No sitten nuo käännökset, paitsi vuoden 2017, ovat kuitenkin ihan ammattilaisten tekemiä.--MAQuire (keskustelu) 2. huhtikuuta 2017 kello 18.18 (EEST)
Aikaisempaa keskustelua on viritetty ja käytykin, mutta kohvihuonehaku ei tuottanut tulosta.--Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2017 kello 18.12 (EEST)

Adidaksen tuotteiden valmistusmaat[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Missä maissa Adidaksen tuotteita valmistetaan? Olisiko olemassa luotettavaa lähdettä, jonka voisi laittaa suomenkielisen Wikipedian Adidas -artikkeliin? --Patu98 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.30 (EEST)

https://cleanclothes.org/livingwage/tailoredwages/tailored-wages-position/adidas-profile.pdf/view --85.76.129.47 3. huhtikuuta 2017 kello 20.40 (EEST)
Okei. --Patu98 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2017 kello 18.32 (EEST)

Tärkeät ja palkitut artikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian ystävät -facebook-ryhmässä oli nostettu esille tämä esitys vuodelta 2011 Wikipedia's poor treatment of its most important articles. Meillä on edellisvuoden luetuimmat sivut säännöllisesti viikon kisan aiheena, mutta voisimmeko tehdä enemmän ? Joitain tuossa esityksessä nostettuja asioita tuli ilmi myös Suomi100-projektin aikana. --Tappinen (keskustelu) 5. huhtikuuta 2017 kello 09.45 (EEST)

Onhan meillä Wikiprojekti:Tonnikerho, mutta vapaaehtoisprojektissa kaikki muokkaavat sitä mikä huvittaa. Luetuimpia artikkeleita voisi nostaa esille aiheeseen liittyvissä edithoneissa, muuta ei tule mieleen. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 5. huhtikuuta 2017 kello 10.39 (EEST)
Ihmisiä on vaikea saada kirjoittamaan suurelle yleisölle jos he ovat täällä kirjoittamassa omaksi huvikseen tai vertaisarvioijille. Meidän elantommehan ei riipu siitä, kuinka tämä tuotteemme käy kaupaksi tai mitä siitä ajatellaan, niin kuin ammattimaisten tietokirjallisuuden tekijöiden elanto riippuu. Ehkä tänne pitäisi sitten alkaa houkutella altruistisia ihmistyyppejä sen sijaan että mainostetaan tätä paikkana, jossa saa tehdä mitä lystää. Mutta laatuarviointien määrien tutkiskelussa, kuten tuossa linkitetyssä esityksessä tehdään, pitää ottaa meillä huomioon sekin, että tärkeiden ja suosittujen artikkelien joukossa on kuitenkin aika monta korkeatasoista ja lukijalle hyödyllistä artikkelia, joilla ei kuitenkaan ole laatumerkintää. Se johtuu siitä, että marginaaliaiheilla on laatutasojen rimat niin paljon alempana kuin tärkeillä aiheilla, että niille haetaan ja saadaan laatumerkintöjä paljon enemmän. --Savir (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 15.44 (EEST)
Onko esimerkkiä näistä: tärkeiden ja suosittujen artikkelien joukossa on kuitenkin aika monta korkeatasoista ja lukijalle hyödyllistä artikkelia ? Lähinnä kysymyksessä kiinnostaa miten noita saisi arvioitua. Oma arvaukseni muuten tässä on se, että marginaaliaiheiden rima ei ole alempana, mutta ne useammin aloitetaan tyhjästä tai jatkettu artikkeli on aika lyhyt niin ne on helpompi saada sellaiseen muotoon, että ne menevät arvioinnista läpi kuin valmiiksi aika pitkät artikkelit. --Zache (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 17.20 (EEST)
Ne korkeatasoiset mutta laatuarvioimattomat artikkelit ovat yleensä tavalla tai toisella viimeistelemättömiä tai osin lähteettömiä, joten ne eivät pääse laadukkaiksi. Tai sitten joku tietää aiheesta jotain, jota artikkelissa ei ole vielä mainittu. Tärkeisiin aiheisiin liittyy se, että niistä on yleensä kirjoitettu paljon ja lukijat tietävät niistä paljon, joten laatuarvioinnissa niiltä vaaditaan nähdäkseni enemmän kuin aiheilta, jotka eivät ole arvioijille tuttuja. Suuntaus on lisäksi nähdäkseni entistä marginaalisempaan. Kirjoitin näin Wrangelinsaari-artikkelin suositeltava-äänestyksessä (hiukan editoituna): "Viimeinen valtioaiheinen suositeltu artikkeli valittiin vuonna 2011 (Kambodža). Sen jälkeen aiheet ovat supistuneet yhtäältä saariryhmien (Färsaaret 2013) ja asuttujen saarien (Annobón ja Príncipe 2013) kautta asumattomiin saariin (Bouvet’nsaari 2015) ja Wrangelinsaari (2017), sekä toisaalta alueiden (Gibraltar 2012) ja kaupunkien (Budapest 2012 ja Essaouira 2013) kautta kirkkokyliin (Gammelstadin kirkkokylä 2013), kaupunginosiin (Haukilahti 2015) ja lopulta kaupunginosien historiaan (Vaajakosken historia 2015)." --Savir (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 20.53 (EEST)
Onko pinta-ala hyvä mittari sille, mikä aihe on marginaalisempi? Jos lukutilastoja katsoo, niin näistä artikkeleista viime vuoden top 4 olivat järjestyksessä Gibraltar, Budapest, Färsaaret, Kambodža ja tämän vuoden alusta Gibraltar, Budapest, Kambodža, Färsaaret. --PtG (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 22.03 (EEST)
Eikö tuo silloin ole enemmänkin laatuarvioinnin toteutuksen ongelma kuin se, että jengi varsinaisesti ei olisi kirjoittamassa marginaalisemmista aiheista? --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 04.44 (EEST)
Ehkä ne vaikuttavat toisiinsa. Jos wikipedisti haluaa kirjoittaa laatuartikkeleita, hän huomaa pian että se on helpointa tehdä marginaalisista aiheista, joten hän ryhtyy kirjoittamaan niistä ja alkaa myös kannattaa niiden suosimista laatuarvioinneissa. Tärkeistä artikkeleista kirjoittavat jättäytyvät sitten torjuttuina pois laatuarvioinneista, kuten avausviestin linkittämässä dokumentissa eräs käyttäjä kertoi tehneensä. Asia on monimutkainen, eivätkä useimmat taida pitää sitä edes ongelmana että Wikipedian laatuartikkeleita tehdään kuin opinnäytetöitä eikä kuin populaaria tietokirjallisuutta. --Savir (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 09.07 (EEST)
Ikävää tämä toisten tekemän työn vähättely, jota jo aiemmin tänään olen saanut yo. käyttäjän taholta kokea. Kun lähdin hänen marginaaliaiheeksi nostamaansa (=laskemaansa) Wrangelinsaarta kehittämään yhdessä Ptg:n kanssa lupaavaksi (lopulta siitä tuli suositeltu), en kokenut että ryhdyimme tekemään marginaaliaiheesta helposti laadukasta. Aihe oli äärimmäisen kiinnostava mutta työ kaikkea muuta kuin helppo. Jokainen tekee sitä mikä kiinnostaa, mistä on lähteitä (minulla sattui käsiin aihetta käsittelevä kirja) ja tekee sen vaikka sitten opinnäytetasoisesti, jos haluaa. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 09.35 (EEST)
No siis jos se on arvioinnin ongelma, että olemassaolevia, laajoja, artikkeleita on hankala saada vietyä arvioiduksi asti, koska kerralla tehtävä työmäärä on niin suuri, niin yksi ratkaisu on, että aletaan arvioimaan niitä osissa ja antamaan tunnustuksia siitä. Tällöin saadaan pilkottua ongelma sen kokoisiksi osiksi, että ne saadaan tehtyä. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 09.51 (EEST)
Nyt voitaisiin tarvita myös faktaa siitä, että laatuartikkeleiden aiheet olisivat oikeasti marginalisoituneet. Tästähän tulee varmaan kohta taas samantapainen myytti kuin laatukriteerien jatkuvasta kasvusta. Latauskerrat kerro koko totuutta, mutta vuoden 2015 tilastojen perusteella vuonna 2016 valituista suositelluista 5/10 sai yli 1000 latausta kuukaudessa, vuoden 2014 suositelluista vain 2/7 ja vuoden 2012 suositelluista 4/12. Valitsin nuo vuodet, koska niissä oli vähän suositeltuja ja toisaalta vertailuajankohdan sen mukaan, ettei viime vuonna valitut saisi apuja. Toki tämän vuoden artikkeleista tilasto on tällä hetkellä 0/3, mutta ainakaan jatkuva trendi ei tuo näyttäisi olevan, vaan tilannehan elää koko ajan sen mukaan, ketkä osallistuvat artikkelien kehittämiseen. Ymmärrän kyllä sen, että laajoista aiheista tulee välillä arvioinnissa sellaista palautetta, että pitää jokainen nippelitieto tuoda artikkeliin. Toisaalta suppeissa aiheissakin tunnutaan välillä vaatia, että pitää kirjoittaa sinne asioita, joita ei yksinkertaisesti ole missään saatavilla. --PtG (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 10.18 (EEST)
Miten suositellut artikkelit ovat muuttuneet suomenkielisessä Wikipediassa. Sininen on viitteiden lukumäärä ; Keltainen on pituus ; Punainen on kielilinkkien määrä. Käyrät ovat suhteessa kaikkien suositeltujen mediaaniin. Vanhimmat ovat vasemmalla ja uusimmat oikealla.
No siis jos tehdään vaikka ihan käyrä siitä miten suositellut ovat muuttuneet suhteessa kaikkien suositeltujen mediaaniin, niin siitä nähdään, että vanhimmissa suositelluissa artikkeleissa on enemmän kielilinkkejä kuin uusissa, pituus on kasvanut hiukan ja käytettyjen viitteiden määrä paljon. Kielilinkkien määrää voi pitää jonkinnäköisenä indikaattorina sille onko aihe kansainvälisesti merkittävä, mutta se voi myös mitata sitä kuinka vanha aihe on. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 14.21 (EEST)
Ja toisaalta monet suomalaisittan arvokkaat aiheet, kuten pesäpallo (15 linkkiä) ja saimaannorppa (vain 10 linkkiä), taitavat laskea kielilinkkien käyrää. --PtG (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 14.45 (EEST)
Silloin kysymys kuuluu, että onko suomalaisille tärkeät aiheet yleistyneet suositelluissa artikkeleissa? Jos ovat niin miksi? Tosin olen yhä sitä mieltä, että kysymyksen asettelu on väärä ja oleellisempi kysymys on, että mikäli aiheeltaan laajoja, vakiintuneita artikkeleita on vaikea saada arvioiduksi, niin mitä asialle pitäisi tehdä. Esimerkkinä vaikka hauki tai afrikannorsu jotka molemmat ovat kaiketi sisällöltään hyviä, mutta haukea ei ole saatu arvioiduksi ja afrikannorsu on menettänyt statuksensa. Toinen kysymys on, että pitäisikö saada keskitettyä jotenkin paremmin huomiota ns. keskeisiin artikkeleihin. Enwikissähän on tuota varten wikiprojektiboksit artikkeleiden keskustelusivulla jossa on käsin merkitty merkintä artikkelin tärkeydestä aihepiirin sisällä ja toinen arvio artikkelin tilasta wikiprojektin kontekstissa. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 15.18 (EEST)
Suositeltuja artikkeleita valitaan vuosittain niin vähän, että on vaikea sanoa trendistä. Vertaisarvioinnissa niitä on ollut nyt Suomi100-projektin ansiosta poikkeuksellisen paljon viimeisen parin vuoden aikana ja ainakin pari niistä on viety myös SA-tasolle. En nyt osaa sanoa artikkeleista hauki tai afrikannorsu, mutta pituus ei automaattisesti tarkoita hyvää artikkelia. Noissa kerran vuodessa käydyissä luetuimpien artikkelien -kisassa on havainnut, että monissa keskeisissä artikkeleissa on ihan puutaheinää väitteitä, kun niitä on ruvennut oikeasti lähteistään, vaikka artikkeli näyttäisikin nopesti silmäiltynä hyvältä. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 20.59 (EEST)
Pituus ei automaattisesti tarkoita hyvää artikkelia, mutta se tarkoittaa lähes aina sitä, että pitkän artikkelin muokkaaminen kuntoon vaatii enemmän työtä kuin lyhyen. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 21.03 (EEST)
Sitä se tottakai tarkoittaa, monesti helpoin tapa kirjoittaa jo laaja artikkeli kuntoon on kirjoittaa se periaatteessa uudestaan, varsinkin jos artikkeli on kasvanut pitkäksi ilman lähteitä. Tuo haukiartikkeli näyttää päällisin puolin ihan ok:lta, ja väittäisin, että siitä voisi saada melko helposti laatuartikkelin. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 21.07 (EEST)
Yksi mitä voisi kokeilla on, että tekisi wikiprojektin johon listaisi vaikka 25 tärkeää artikkelia jotka ovat sellaisia, että niitä on hankalaa saada arvioiduksi. Syynä tähän voi olla se, että ne ovat yksinkertaisesti pitkiä. Projektissa päämääränä olisi saada artikkelit arviointitason läpi (LA/HA/SA) ja keinoina tässä olisi se, että artikkelin saamisesta läpi saisi jonkun wikipedian sankari -tyyppisen papukaijamerkin jota sitten korotettaisiin paremmaksi sen mukaan mille tasolle artikkeli on arvioitu (esim työnsankarin 15k, 30k, 45k muokkausta versiot). Lisäksi artikkelin osan saamisesta kuntoon saisi myös jonkun tunnustuksen (vrt. viikon kilpailun ruusukkeet) jolloin kannustettaisiin kehittämään artikkeleita osina. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.51 (EEST)
Tällainenkin on Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista. Tässä on kaksi, vähän erilaista kysymystä: toisaalta sellaiset artkkelit kuin tietokone, operetti ja tietotekniikka ovat "less than optimal"; toisaalta on artikkeleita kuten Mannerheim, jotka eivät yrityksistä huolimatta saa rusettia kulmaansa. Minusta tuo ensimmäinen ongelma on vakavampi. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 20.32 (EEST)
"Keskeisten" artikkelien luettelot ovat hyvin erilaisia kuin luetuimpien artikkelien luettelot. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 21.03 (EEST)
Toki, ja onkin mielenkiintoista vertailla kaikkia kolmea ryhmää. Katsoin tuosta keskeisten listasta kohdat Sähkötekniikka ja Tietotekniikka, pääosin lähteettömiä luetteloja. Sitten katsoin kulttuuria, jossa museo on just päivitetty ja esim. estetiikka ihan hyvällä tolalla. Tämä ei vastaa 10 vuotta sitten hoettua vinoumaa tekijöiden kiinnostuksessa. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 23.05 (EEST)
Tämä on yksi asia, jota olen aika paljon useasti ihmetellyt. Tekniikan alan artikkelit ovat mielestäni suomenkielisessä Wikipediassa pääsääntöisesti melko huonoja, vaikka koko ajan hoetaan tästä kirjoittajakunnan sukupuolesta ja nörttiydestä johtuvasta vinoumasta. Tuo tietotekniikka-artikkeli on kyllä tyyppiesimerkki sellaisesta pitkästä artikkelista, johon ei tekisi koskea pitkällä tikullakaan. Vuosien mittaan päämäärättömästi ja ilman lähteitä kasvanut sekava epätietosanakirjamainen artikkeli. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 23.28 (EEST)
No siis kyllähän yksi ihan selkeä syy tuohon on se, että artikkelit eivät mitenkään automaattisesti kehity kohti yhtenäistä muotoa vaan se vaatii sitä, että prosesseja jotka ohjaavat artikkeleiden kirjoittamista siihen. Wikipediassa varmaan esimerkki on varmaan suurin tämänkaltainen asia ja jos miettii mitkä ovat tehokkaita, niin ohjeet ovat yksi, eri tyyppiset artikkeleiden vertaisarvioinnit ovat toinen joista lupaavat artikkeli on minusta ollut hyvä, koska se nosti arvioitujen artikkeleiden määrän kertaluokkaa isommaksi ja on myös sellainen joka on aika helposti tavoiteltavissa (=porkkana). Vastaavasti viikon kilpailu on minusta myös hyvä, koska vaikka siihen osallistuu aika rajallinen määrä käyttäjiä, niin se nostaa jatkuvasti esille sitä, että esimerkiksi lähteiden ja viitteiden lisääminen on tärkeää. Enwikissä yksi kirjoittamista ohjaava tekijä on wikiprojektien assessment ohjeistukset joka ohjaa kirjoittamista aihealueen keskeisiin artikkeleihin ja myös ohjaa artikkelin tilan perusteella kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 05.48 (EEST)
Nyt Suomi 100 -projekti näytti tuottavan tulosta. Vaikka osallistujia ei ollut hirveää massaa, niin kuitenkin riittävästi. Kun se on saatu valmiiksi, niin löytyisikö intoa samanlaiseen koitokseen keskeisten "yleis"artikkelien kanssa? Vai kaipaako porukka pikemminkin jo lomaa ponnistuksen jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 07.57 (EEST)
Tuli noista mieleen, että pitäisi varmaan olla jokin prosessi jolla artikkeli voitaisiin kirjoittaa uusiksi. Esimerkiksi siten, että artikkeli voitaisiin forkata alasivulle (joko projektin alle tai sitten artikkelin alle) ja sitä voitaisiin muokata siellä. Artikkeliin itseensä voitaisiin asettaa maininta uudelleenkirjoituksesta. Sitten kun uudelleenkirjoitettu versio on riittävän hyvä, esimerkiksi sellainen että se läpäisee arvioinnin, niin se voitaisiin kopioida olemassa olevan artikkelin päälle. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 22.33 (EEST)
Yksi ongelma suosittujen ja tärkeistä aiheista kirjoitettujen artikkelien kirjoittamisessa ja laatumerkinnän saamisessa (yksi kirjoittamiseen motivoiva tekijä) on se, että suosituista ja tärkeistä aiheista on kirjoitettu paljon. Harvalla wikipedistillä on aikaa ja osaamista lukea sylillinen kirjoja ja tehdä niistä laadukas tiivistelmä artikkelin muotoon. Etenkin kun laatuarvioinneissa varta vasten suositaan vähäisestä lähdeaineistosta ilman suurempaa tiivistämistä tehtyjä artikkeleita, koska ne ovat "kattavia". Jos lähdettäisiin siitä, että tietosanakirja-artikkelin tehtävä on olla vain johdanto aiheeseensa eikä kattava esitys, niin tärkeitä artikkeleja saataisiin enemmän laadukkaiksi. --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 09.10 (EEST)
Onko sama ongelma myös lupaavien artikkeleiden arvioinneissa eli vaaditaanko niissäkin aiheelta tarpeettoman laajaa käsittelyä? Olen tavallaan ollut siinä uskossa, että ongelma on LA-arviointien suhteen se, että artikkeli niin laajuus jolloin jos artikkeli täyttää LA-kriteerit, niin se on samalla täyttäisi myös hyvän artikkelin kriteerit tai jos ei täytä niin se ei saa mitään statusta. Artikkelin lyhentämistä, jotta lyhyemmän artikkelin osalta alemman tason kriteerit saavutettaisiin, ei myöskään olla katsottu tarkoituksenmukaiseksi. (esim Mannerheim) --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 09.32 (EEST)
Lupaavalle tasolle ei yleensä sentään vaadita useita kirjalähteitä. Jo mainittujen syiden lisäksi ongelmaan vaikuttaa moni muukin tekijä, kuten se, että suosituista aiheista kirjoitetut artikkelit huononevat pikku hiljaa siksikin, että kaikenlaiset kirjoittelijat käyvät lisäilemässä niihin heikkolaatuista sisältöä, jota kukaan ei poista, koska ne eivät varsinaisesti ole vandalismia tai sotkentaa. Täällä ollaan liian arkoja tekstin poistamisessa sillä perusteella, että se on esim. aiheen vierestä tai aiheuttaa artikkeliin epätasapainon. Jotkut muokkaajat kaiken lisäksi puolustavat huonoja lisäyksiään raivokkaasti. Tämä aiheuttaa ehkä myös sen, että laadukkaiksi valitut suosituista aiheista kirjoitetut artikkelit heikkenevät ajan myötä pahemmin kuin marginaaliaiheet, jotka saavat olla rauhassa muokkaajilta. --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 10.18 (EEST)
Ehkäpä noinkin, mutta suositut aiheet huononevat aikaa vasten myös muista syistä kuten siksi, että tieto vanhenee. Jos artikkeleita muistettaisiin käydä läpi aina välillä, niin samalla tulisi sekin tsekattua mitä niihin on edellisestä tsekkaus kerrasta lisätty. Tarkoitan tällä läpikäynnillä enemmän sitä mitä on tehty valtioartikkeleihin kun niitä on päivitelty kuin esim seulontaa. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 16.03 (EEST)
Varmaan myös arviontikriteerit eri tasoilla vähitellen kehittyvät. Toisaalta toistuva ilmiö on se, kun ajankohtaisesta artikkelista tehdään arvioitu vaiheessa, jossa artikkeli on lähteistetty vielä aivan tuoreilla lehtiuutisilla. Sitten artikkelia päivitetään enää uutisilla uudempien tapahtumien osalta mutta ei itse artikkelin perusrunkoa, joka koostuu edelleen vanhoista uutisista, vaikka aiheesta sen jälkeen olisi ehtinyt ilmestyä jo kirjoja. Tällainen voisi arvioinnin voimassa pitämiseksi johtaa uuden arvioinnin tarpeeseen, jos arvioinnin kriteereistä halutaan pitää tiukasti kiinni. Ei-päivänkohtaisissa aiheissa (esim. tiedeaiheet aloilta, joilla tutkimus etenee nopeasti) samaan voidaan joutua kuvaamallasi tavalla tiedon vanhenemisen takia. Kaikki tällaiset ja lisäksi Savirin yllä kuvaamat runsaat, vaihtelevat pikkumuokkaukset johtavat usein käytännössä paineeseen kirjoittaa artikkeleita kokonaan uudestaan. Toisaalta tämä on työlästä: jostain uraansa vielä jatkavasta nuorehkosta poliitikosta on saatettu kirjoittaa kirja pari. Kekkosesta ja Mannerheimista metreittäin. Oikeastaan tekisi mieli heittää pallo vaikka Kekkos-museon ja Mannerheim-museon tyypeille: hei, pistkääpä artikkelit kondikseen virkatyönä ja sponsoroikaa näin wikipediaa. Aiheen hyvin tuntevalle, jolla on lähteet käsillä, työ ei olisi kovin iso. Toki joku tavallinen wikipedistikin joskus voi tällaiseen tarttua, mutta se vain on rajoitettua, mitä itse kukin ehtii, ja mihin valinta osuu. --Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 17.04 (EEST)

Joskus on olut myös Wikiprojekti:Laatupaja, joka kuitenkin keskittyi enemmän luokitteluun ja määrittelyyn kuin itse parannustyöhön. --Tappinen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 20.55 (EEST)

Ehdota uusia suomenkielisiä lähdeaineistoja Wikipedian Lähdekirjastoon[muokkaa wikitekstiä]

Hello! The Wikipedia Library is inviting suggestions for paywalled databases/publications (Finnish language) the community wishes to have access to as a part of improving impact in the local context. Please let us know of your suggestions here. Also, TWL is looking for new coordinators who wish to volunteer their time in coordinating Finnish TWL. If you are interested, please sign up here. Thank you

(Google käännös: Hei! Wikipedian kirjasto kutsuu ehdotuksia paywalled tietokannat / julkaisut (Suomen kieli) yhteisö haluaa saada osana parantamiseksi vaikutus paikallisesti. Kerro meille ja ehdotuksia tästä. Myös TWL etsii uusia koordinaattorit, jotka haluavat vapaaehtoisesti aikaansa koordinoinnissa Suomi TWL. Jos olet kiinnostunut, ilmoittaudu tästä. Kiitos)--AVasanth (WMF) (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 12.58 (EEST)

Eli jos on ehdotuksia uusiksi lähdeaineistoiksi Wikipedian Lähdekirjastoon tai haluaisi tulla koordinaattoriksi projektiin, niin pyydetään täyttämään kyseinen lomake. Suosittelen kuitenkin suomenkielisen Wikipedian piirissä ottamaan mieluummin suoraan minuun yhteyttä sähköpostitse tai keskustelusivulla :).--Olimar 6. huhtikuuta 2017 kello 17.27 (EEST)
SFS-online olisi hyvä. (ks. SFS) --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 10.24 (EEST)
BTJ-Aleksi olisi myös --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 10.26 (EEST)
Suomen kuvalehden digitaalinen arkisto --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 10.27 (EEST)

Saatavilla olevat aineistot 2017[muokkaa wikitekstiä]

Muistutan tässä yhteydessä jo saatavilla olevista aineistoista:

  • Gaudeamus – Helsingin yliopiston omistama kustantamo, joka julkaisee oppi- ja tietokirjoja (saatavilla kirjojen pdf-tiedostot)
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut sisältävät yli 8 500 suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajan elämäkerran
  • Tilastopaja – tietokanta, joka tarjoaa yleisurheilutuloksia ja -tilastoja sekä Suomesta että maailmalta.

Hakekaa pois!--Olimar 8. huhtikuuta 2017 kello 17.13 (EEST)

Wikipedian tavoitteiden määrittely ja onnistumisen seuranta[muokkaa wikitekstiä]

Moni organisaatio määrittelee itselleen mission ja tavoitteet sekä mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista mitataan. Löysin suomenkielisen Wikipedian käytännöistä lauseen "Wikipedian tarkoitus on olla lukijalleen hyödyksi." mutta en tiedä onko meillä asetettu sen tarkempia tavoitteita. Onko jossain toisella sivulla määritelty enemmän tavoitteita tai onnistumisen mittareita, tai onko meidän tiedotuksessamme käytetty jotain parempaa määritelmää tavoitteistamme?

Jos sellaista ei ole, ehdotan että laadimme selkeämmän ja hyödyllisemmän Wikipedian tarkoituksen/tavoitteet, jota uudet ja vanhat käyttäjät voivat käyttää ohjenuoranaan. Se voi tietysti olla moniosainen ja antaa vaihtoehtoja. Sen pohjalta määrittelisimme sitten mittarit tavoitteiden toteutumiselle. Niihin voisi kuulua esim. lukuja artikkelien määrästä, laadukkaiden artikkelien määrästä, muokkaajien määrästä, lukijamääristä ym. sekä niiden lisäksi huomioita artikkelien laadusta, lukijoiden saavuttamisesta, kohderyhmien tarpeisiin vastaamisesta, yhteisön toimivuudesta, käytäntöjen toimivuudesta, laatuarviointien toimivuudesta, Wikipedian maineesta, medianäkyvyydestä ym. Sitten jokaisen vuoden joulukuussa avattaisiin tänne Kahvihuoneeseen ketju, jossa pohditaan sitä, missä tavoitteissaan Wikipedia on onnistunut tai edistynyt, ja missä asioissa täytyy parantaa.

Katson että ilman järjestelmällisyyttä voi helposti käydä niin, että haitallisia trendejä ei havaita eikä ongelmia ryhdytä korjaamaan. Lisäksi tarkoituksettomuuden puute voi vähentää muokkaajien määrää ja motivaatiota. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 09.50 (EEST)

Lukijamäärää ei pidä mielestäni ainakaan tuijottaa liikaa. Minulle riittää, että jostakin artikkelista on hyötyä edes yhdelle lukijalle. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. huhtikuuta 2017 kello 09.59 (EEST)
Tässäkin näkisin, että kannattaa määrittelyssä harjoittaa tiedonlouhintaa siitä, miten muut wikipediat ja maailmanlaajuinen wikipedia-liike yleensä ovat tavoitteitaan määritelleet. Niitä vasten vasta voi kirkastua mitä erityistä, mahdollisesti muista ehkä joiltain osin eroavaakin missiota meillä ehkä voi olla. Myös tuota linkitettyä infoboksia voisi koettaa syventää samalla reseptillä. Jonkin määrittely sen kautta, mitä se ei ole, ei oikein taida olla riittävää.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.14 (EEST)
Joka tapauksessa Wikipedian tavoite ei voi olla artikkelien määrässä, ym. asioiden määrissä. Nämä ovat pikemminkin keinoja, joista puhuttaessa itse tavoitteesta ei ole vielä sanottu mitään. Niitäkin voi olla toki hyvä pohtia, mutta itse tavoitteesta ei ole niitä pohdittaessa vielä sanottu mitään. Varmasti useimmilla muokkaajilla ja ehkä lukijoillakin on tästä tavoitteesta joku käsitys, ja voi hyvin olla, että siitä ei ole mitään suurta epäselvyyttä. --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.24 (EEST)
Mittareissa on se, että niissä se mikä on järkevästi mitattavissa määrittää sen mitä mitataan joka puolestaan jättää ulkopuolella ison joukon sellaisia asioita joita pidetään tärkeinä. Mitattavia yleisesti hyväksyttäviä suureita voisi olla esimerkiksi se, että kuinka suuri osa Wikipedian lukukerroista on osunut artikkeleihin jotka ovat arvioituja, kuinka suuri osa sellaisiin artikkeleihin joissa on ongelmamallineita, kuinka pitkään vandalismi pysyy artikkeleissa, paljonko sotkemista artikkeleihin tulee (=paljonko meidän täytyy käyttää aikaa sotkujen siivoamiseen), kasvaako vai pieneneekö aktiivimuokkaajien määrä jne. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.27 (EEST)

Mahtaako wikipedian sekalainen talkooporukka olla halukas sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin tai edes pohtimaan niitä? Tietysti jokaisella on joku syy muokkaamiseen, mutta voiko henkilökohtaisista motiiveista jalostaa jotain yhteistä tahtotilaa ja onko siitä edes mitään hyötyä. Sitten kun siihen liitetään vielä seuranta (mittarit), alkaa tulla ikävästi työelämä mieleen. Itselläni ainakin idea on juuri siinä, että täällä voi puuhastella monenmoista ilman sen kummempaa tavoittellisuutta.--Tanár 9. huhtikuuta 2017 kello 10.44 (EEST)

Täällä alettiin pomittaa päällekäisillä muokkauksilla. Kommenttini kuitenkin käsitti sitä että innostusta ja motivaatiota antaa rahan sijaan se että oppii lisää samalla kun kirjoittaa. Lisäksi mukavat käyttäjät ja palkinnot ja mielihyvä jota saa täältä, tekee etteivät käyttäjät halua lopettaa. Ei täällä, vapaassa tietosanakirjassa, mitään tavoitetta ole tai tarvi olla. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.51 (EEST)
Kannatan lämpimästi Saviärrän aloitetta. Tuo "hyötytarkoituskin" on hyvä, en näe siinä mitään negatiivistakaan, mutta juuri päämäärätietietoisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa tarvitaan. Kannatan myös metrisiä tavoitteita, mutta minusta samalla pitäisi ilmaista selvästi tietosanakirjan yleishyödyllisyys ja ei-kaupallisuus. Epäilen nimittäin, että kun puhutaan suurista luvuista ja numeroista, joista sinänsä on syytä olla iloinen ja avoin, ihmiset samaistavat Wikipedian kaupallisiin verkkotuotteisiin. Metriikka on hyvä apuväline, mutta huono isäntä. Olisi pystyttävä kertomaan yleistajuisesti hankkeen laajuudesta, ehkä vertailu muiden kielialueiden vastaaviin olisi hyvä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.53 (EEST)

"Tarkoitus" ja "tavoite" ovat toki vähän eri asioita. Wikipedialla voi olla tarkoitus ilman että sillä on erityisiä tavoitteita. Ehkä tarkoituksen määrittely voidaan joka tapauksessa tehdä ensin. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja antaa tarkoituksesta esimerkin "Yhdistyksen tarkoituksena on tukea kamarimusiikin harrastusta." Löytämäni Wikipedian tarkoitus "olla lukijalleen hyödyksi" vaikuttaa minusta huonolta. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.01 (EEST)

Mutta eikö ole hyvä, että tarkoituksen päämäärä, "olla hyodyksi" ja nimenomaan "lukijalle" mainitaan? Eikö tämä ole yhteinen ja ehkä Wikipediassa toimijoiden ainoa yhteinen ja yleinen Wikipedian tarkoitus? No, keksikää sitten joku parempi!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.12 (EEST)
Kyllä hyödynkin voi sisällyttää tarkoitukseen, jos niin halutaan, tai sen voi sanoa implisiittisesti. Mutta hyöty on vain yksi syy, miksi ihmiset lukevat Wikipediaa. Monihan lukee artikkeleita vain uteliaisuudesta tai huvikseen, vai onko esim. artikkelin Yksisarvinen lukemisesta jotain hyötyä? Ehkä hyöty tulee laajemmin koko yhteiskunnalle?
Miten olisi tarkoituksen määritelmänä esimerkiksi: "Suomenkielisen Wikipedian tarkoitus on tarjota kaikille avoin kokoelma eri aiheista kirjoitettuja suomenkielisiä tietosanakirja-artikkeleita." Vaihtoehtoinen, tekijälähtöinen määritelmä olisi esim. "Suomenkielisen Wikipedian tarkoitus on tarjota kaikille avoin julkaisualusta ja keskustelufoorumi eri aiheista kirjoitetuille suomenkielisille tietosanakirja-artikkeleille." Määritelmään voisi myös lisätä adjektiiveja kuten "laadukkaita, kattavia" tms. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.25 (EEST)
Tuo ensimmäinen tulee nykyistä paremmin lähelle sitä mikä on alunperin ollut Wikipedian tarkoitus ja mikä käytännössä on kantanut Wikipediaa nykyiseen laajuuteensa suomeksi ja muilla kielillä. Jälkimmäinen menee ehkä jo aiheesta sivuun sikäli, että sen kohdalla törmätään jo rajoituksiin, jotka seuraavat wikimedia-liikkeen yleisistä periaatteista. Esimerkiksi Wikipedia ei ole keskustelufoorumi, koska keskustelua täällä käydään vain Wikipedian kehittämisestä mutta ei tulisi käydä maailmanmenosta yleensä. Ensimmäistäkin ehkä pitäisi vielä muotoilla ja tarkentaa vähän lisää, jotenkin ehkä tyyliin "olla tietosanakirja". Ratkaisevaahan on kuitenkin kokonaisuus, artikkelit ovat siitä vain osa.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.34 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.34 (EEST)
Muita mahdollisia tarkoituksia (vai ovatko nämä tavoitteita?) voisivat olla esim. "ylläpitää suomen kielen asemaa tietokirjallisuuden kielenä" tai "hyödyttää yhteiskuntaa nostamalla suomalaisten sivistys- ja tietotasoa" tms. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.29 (EEST)
Ilmeisesti Wikipedian perustajilla oli joko tietoa tai vaistonvarainen yhteys 1700-luvun ensyklopedisteihin. Jimmy Walesin paljon siteerattu ajatus "Kuvittele maailma, jossa kaikilla on vapaa pääsy kaikkeen inhimilliseen tietämykseen." on lähellä Denis Diderotin ajatusta "Ensyklopediaan... (pitäisi sisältyä) inhimillisen tiedon jokainen haara." Ja Diderotin ajatus ensyklopediasta, että ”Jokainen hyötyisi näistä näkemyksistä” lähestyy ajatusta "Wikipedian tarkoitus on olla lukijalleen hyödyksi." Suomenkielisen Wikipedian alkuvavaiheessa sen etusivulla (2003) luki: "haluammehan myös oman kulttuurimme ja kielemme säilyvän vahvana". Tämä on lähellä edellisen kommenttisi ajatuksia. Joka tapauksessa ajatus missiosta on hyvä. No, jos päästäisiin yksimielisyyteen yhdestä päätarkoituksesta tai tavoitteesta ja sitten pohdittaisiin miten siihen päästään?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.57 (EEST)
Kunhan vain huomataan että useimmat Wikipedian todelliset hyödyt eivät realisoidu niinkään sitä lukemalla vaan pikemminkin siihen kirjoittamalla. Lukijana toimiminenkin on arvokasta, mutta vain jos lukija ymmärtää Wikipedian medialukutaidollinsen lähtökohdan, jossa vastuu on aina lukijalla. Näin Wikipedia suomeksi voi edistää noita tavoitteita pikemminkin välikätenä kuin itsessään. EDIT: So. luomalla ja edistämällä mediakriittisiä toimintatapoja pikemminkin kuin välittämällä yksittäisiä sisältöjä, joiden kattavuus, ajantasaisuus ym. ovat asioita, joista wikipedia vain harvoin voi mennä juurikaan takuuseen. Muistan että Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori on joskus jossain määritellyt Wikipedian kansansivistyshankkeeksi. Sitä se voi olla juuri tämän vastuullisen lukijuuden kautta.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.44 (EEST)
Nähdäkseni Wikipedia ja laajemmin koko Wikimedia on kansansivistystä, kirjoitin jokin aika sitten näkemykseni, että Wikimedia on moderni valistusliike. Tuota Urjanhain mainitsemaa uutta aktiivista lukijuutta (tai kriittistä lukijuutta) on väläytelty, minusta se tarkoittaa juuri lukemisen ulottamista myös muokkaamiseen. Kansainvälisessä liikkeessä korostetaan käytön ilmaisuutta, mikä meillä ehkä ei ole kaikkein tärkein mutta merkittävä kumminkin, kuten nuo ei-kaupallisuus ja yleishyödyllisyys. Väittäisin, että Wikipedia on niin keskellä suomalaisten arkea, että Saviärrän mainitsemat suomen kielen ja kirjallisuuden aseman säilyttäminen voisi olla yksi tarkoitus, eikä pitäisi ujostella nostaa esiin Saviärrän mainitsemia suomalaisten sivistys- ja tietotason nostamistakaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 17.17 (EEST)
Tuo ajatus kriittisestä lukijuudesta ei ollut omani, vaan olin ottanut sen jostain suomalaisen, wikipediaa opetuksessaan käyttävän opettajan Anne Rongaksen blogikirjoituksesta (näköjään tämä blogipostaus, jonka joskus näin jossain linkitettynä). Rongas taas kirjoituksessaan viittasi johonkin brasialaiseen sikäläisen ala-asteen opettajaan, joka aloitti Wikipediaopetuksen lapsille juuri tästä kriittisyysnäkökulmasta. Tätä kriitisyysnäkökulmaa pidän aivan keskeisenä, koska vain sen kautta nähdäkseni voivat toteutua nuo "jalommat" tavoitteet. Ja juuri niin kuin sanoit, tuosta kriittisestä lukijuudesta tuskin voi olla seuraamatta myös lukijuuden ulottuminen myös muokkaamiseen. --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 17.47 (EEST)
Tuo on yksi irrallinen lause, joka tuohon on satuttu joskus laittamaan kun on luotu ko. wikipedian mallinetta ehkä jonkun muun wikin mallin mukaan. Se ei kerro wikipedian tai wikipedioiden tai wikimedia-liikkeen tarkoituksesta tyhjentävästi. Pikemmin se on vain yksi satunnainen lause eikä millään lailla kiveen hakattu. Jos aihetta haluaa lähestyä analyyttisemmin, pitää käyttää lähteitä ja etsiä mitä muuta wikipedian tarkoituksesta on eri yhteyksissä sanottu.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.35 (EEST)

Voidaanhan joku missio määritellä, mutta yleensä ne ovat ympäripyöreää liirumlaarumia ja kun yllä olevaa keskustelua katsoo, niin sellainen taitaisi tästäkin tulla. Oma työnantajani muuten määrittelee yhdeksi yrityksen arvoksi "yritetään noudattaa voimassa olevia lakeja". --Otrfan (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.00 (EEST)

Voisi ajatella niinkin, että se missio on jo määritelty jossakin kansainvälisen wikimedia-liikkeen sisällä. Luultavasti suuri osa niistä periaatteista, joita hyvää tarkoittavat muokkaajat täällä varsin yksimielisesti ajavat, on määritelty jo jossakin siellä. Eroa eri wikien välillä taitaa olla lähinnä painotuksissa ja toimintatapojen korostuksissa ym. vivahteissa ja nämäkin varmaan yleensä useimmiten noiden kansainvälisesti sovellettujen periaatteiden puitteissa.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Sivistämistavoitteita voidaan luetella tiedotusmateriaaleissa, joilla houkutellaan asiantuntijoita tai perehtyneitä harrastajia muokkaamaan tai kysytään aineistoja käytettäväksi. Mittareita taas on ollut tarkoitus luetella eri wikiprojektien puitteissa. Wikiprojektit vain ovat hiljaisia, yksimielisyyttä on vaikea saavuttaa ja vain muutama yhteinen kampanja ottaa tulta. Kummoista kysyntää ei siis ehkä ole. Kokeilemisen arvoiselta minusta tuntuisi yleisen tason wikiprojektina jokin aloitelaatikon tapainen sivu. Kukin voisi listata aihepiirien ja käytäntöjen ongelmia ja ratkaisuehdotuksia ja kysyä mahdollista muokkausyhteistyötä. Käyttäjät vastaisivat aloitteisiin jos huvittaa ja sen verran kuin pystyvät (kuten muutenkin Wikipediassa on tehty). --Thi (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.31 (EEST)

Ylevät tavoitteet ovat sanahelinää Wikipedia-todellisuuden tuntevalle. Ulkopuoliselle ne antavat täysin harhaanjohtavan kuvan siitä, mikä Wikipedia on. Todellisuudessa Wikipedia on kokoelma sekalaista virheellistä, lähteetöntä, puolueellista, harhaanjohtavaa tietoa, jossa joukossa voi olla helmi, mutta koskaan ei tiedä osoittautuuko se helmikin valetiedoksi ellei siinä ole luotettavaa lähdettä. Itse kirjoitan omaksi hyödykseni ja huvikseni, ja jos siitä sattuu olemaan hyötyä tai iloa lukijallekin, niin aina parempi. Tätä tavoitetta häiritsee jatkuvasti se, että kirjoitusta sabotoidaan ip:n takaa tai sivutunnuksilla, jotkut pelkästään yleisessä häiriköintimielessä, jotkut ilmiselvänä agendana savustaa vastenmieliseksi koettu käyttäjä ulos Wikipediasta. Koska yhteenlausuttua rehellistä tavoitetta ei voi saavuttaa, ei sellaista pidä edes teeskennellä. Itse en halua sellaisiin sitoutua niin kauan kuin on käyttäjiä, joiden ainoa tavoite on synnyttää riita pisteen paikasta. --Abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 09.23 (EEST)

No ajatus lähti kai siitä, että noita tavoitteita ei ole sanottu ääneen. Siksi on myös väärin väittää, että ne olisivat "yleviä" tai edes "sanahelinää". Olisiko jopa niin, että kun mitään yhteistä tavoitetta ei ole määritelty selvästi, muutamat muokkaajat ovat alkaneet elämään omaa keskenään kahinoivaa kuplansisäistä some-elämää Wikipediassa? Olin varsinkin talven ja kevään aikana huomaavinani ainakin joistakin lukemissani repliikeistä, että ajatus tietosanakirjan parantamisen päämäärästä lukijoita varten oli unohtunut ja keskustelua käytiin vähän niinkuin haukkumapohjalta. Ja onko esimerkiksi tavoite "Wikipedian tarkoitus on olla lukijalleen hyödyksi" sanahelinää tai jotenkin ylevä? Minusta Saviärrän idea on yksinkertaisesti kannatettava. Ei se varmaankaan Wikipediasta onnelaa tee, mutta eikö nyt olisi hyvä aika miettiä jonkinlainen päämissio ja myös se, miten siihen päästään? Urjanhain repliikkiin vielä, että noin 280 Wikipediassa on varmaan ainakin joissain tätäkin mietitty joskus, mutta ei meidän tarvitse niistä niin välittää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 10.41 (EEST)
Luulen että tuo kansainvälinen, yleinen päämissio varmaan on jossain aukikirjoitettunakin, koska sitä likimain kaikkialla, myös täällä meillä, melko yhdenpitävästi toteutetaan. Paikalliset variaatiot tulevat kai paikallisista olosuhteista ja ovat lähinnä painotuksia, ja sellaisina yleensä oikeita ja perusteltuja. Ongelmien kirjokin vaihtelee samalla tavalla, mutta nehän taas tulisi kyetä ylittämään ja purkamaan. Kysymyshän on kuitenkin yhteisestä perusajatuksesta eikä siitä, että pyörä pitäisi keksiä joka taholla 280 kertaa uudelleen. --Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 11.52 (EEST)
Sivutunnukset ja ip-osoitteet ovat ongelma, mutta yleensä ne tunnistetaan, esim. nyt murreartikkeleiden kohdalla. Harmillista se on silloin, kun ryhmä tällaisia osoitteita tulee käyttäjän keskustelusivulle ja ylläpitäjien tai muiden ongelmien ehkäisystä kiinnostuneiden kannattaisi kiinnittää sellaiseen enemmän huomiota. Pitkällä aikavälillä tilanne ei pahene vaan paranee: trollit ja Wikipedian käytäntöihin ja yhteistyöhön sopeutumattomat vetäytyvät omasta halustaan muualle. Aiemmin lähteettömyys oli säännönmukaista, nyt lähteellisyys. Sen saavuttamiseen on tarvittu tavoitteen ja käytäntöjen julkilausumista. Lupaavien artikkelien projekti ei ollut suunnattu niinkään artikkelien laajentamiseen vaan tässä mainittujen ongelmien vähentämiseen (lopullinen tavoite on artikkelien luotettavuus lukijan kannalta): lähteistämis- ja muiden käytäntöjen levittäminen, artikkelien ongelmien ratkaisu ennen kuin ne kasvavat liian suureksi, muokkaajien yhteistyön mahdollistaminen (ja hyvä meininki ja tekemisen ilmapiiri).
Wikipediassa on syntynyt konkreettisia ongelmia, jos muokkaaja ei tunne käytäntöjä ja tavoitetta (Wikipedia on tietosanakirja, ei esim. uutispalvelu tai blogialusta). Uudet käyttäjät oppivat pian, mutta pitkäaikaisesta toiminnasta syntyy haittaa muille käyttäjille ja lukijoille. Eräs pitkäaikainen käyttäjä lisäsi runsaasti lehdistä kopioimaansa sisältöä ymmärtämättä, että se muodostaa tekijänoikeusongelman. Korjaamiseen tarvittiin erillinen projekti ja useiden muokkaajien työpanos. Vastaavasta tilanteesta on kyse Savirin yllä mainitsemassa artikkeleiden ongelmassa: ”kirjoittelijat käyvät lisäilemässä niihin heikkolaatuista sisältöä –. Täällä ollaan liian arkoja tekstin poistamisessa sillä perusteella, että se on esim. aiheen vierestä [vrt. päivänkohtaisuus] tai aiheuttaa artikkeliin epätasapainon. Jotkut muokkaajat kaiken lisäksi puolustavat huonoja lisäyksiään raivokkaasti.”
Artikkelien muokkaaminen opitaan esimerkin kautta ja toiseksi trollit tarttuvat artikkelien poikkeamiin. Siksi ongelmat tulisi pyrkiä oikaisemaan heti. Edellä mainitussa tapauksessa käyttäjä toimi hyvässä uskossa, mutta historiasta muistetaan käyttäjiä, jotka pyrkivät levittämään rauhattomuutta, ajamaan häiritsevällä tavalla poliittisia tavoitteita ja tekemään muiden käyttäjien olon huonoksi. Riitoja voidaan välttää ennalta julkilausumalla käytäntöjä myös keskustelutapojen osalta (Kohteliaisuus-käytännön käyttöönotto). Kun esimerkiksi uusi käyttäjä kysyy syytä johonkin käytäntöön, niin vastaus on juuri että sillä varmistetaan tietosanakirjan luotettavuutta. --Thi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 11.44 (EEST)

Taloustieteellisestä näkökulmasta tulkittuna Wikipedia alentaa tiedon hankkimiskustannuksia. Tuo Kulttuurinavigaatorin mainitsema Jimmy Walesin lause "Imagine a world in which every single person on the planet is given free access to the sum of all human knowledge" sisältää implisiittisesti tuon tavoitteen: Wikipedian tavoite on minimoida tiedon hankkimiskustannukset kaikille ihmisille eli kääntäen maksimoida ilmaisesti ja vapaasti saatavilla olevan tiedon määrä. Wikipedia-muokkaajat aiheuttavat tarkoituksella positiivisia ulkoisvaikutuksia (yhteiskunnan hyöty > yksilön hyöty) tuottaessaan sisältöä tähän joukkoistettuun tietosanakirjaan. Tästä näkökulmasta keskeinen mittari Wikipedian tavoitteiden toteutumiselle on esimerkiksi laadukkaiden ja asiallisilla lähdeviitteillä varustettujen artikkelien määrä. --Boundedrationality (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.21 (EEST)

Joo, on myös maita, joissa Wikipedian saavutettavuutta on lisätty ilmaisella verkkoyhteydellä, jota varten on kehitetty Wikpedia Zero projekti. Olen miettinyt paljon myös vapaaehtoisen työn tavoitteellisuuden ongelmaa. Tavallaan olen samaa mieltä monen tässä ilmaisemasta ajatuksesta, että vapaaehtoistyöllä ei pitäisi olla tavoitteita tai mittareita, tai ainakaan vapaa työ ei saa olla yhtä tiukasti rajattua kuin palkkatyö, jota nykyisin kai metritetään tarkemmin kuin koskaan. Me emme ole täällä tienaamassa rahaa tai suorittamassa tutkintoja tai ansaitsemassa sankaripatsaita. Toisaalta, kuten tuossa pohdit, yleishyödyllisyys - siis meidän tekemämme työ Wikipediassa - on hyödyllistä sekä ihmisille että lopulta koko yhteiskunnalle. Minusta tämä ei ole ylevää sanahelinää, meidän pitäisi olla työstämme ylpeitä wikipedistejä, jotka lahjoitamme aikaamme, taitojamme ja tietojamme muiden ihmisten hyväksi. Ja jos työmme on todella merkittävää ja olemme vakavasti tekemässä tietosanakirjaa, kyllä vapaan työn pyrkimyksiä ja tuloksia pitäisi jotenkin tavoitteellistaa ja arvioida. Hankaluutena vaan on, että ei ole mitään yksiselitteistä mittaria joka kertoisi Wikipedian kehityksestä. Esimerkiksi artikkelien määrä on ehkä yleisin keino kertoa saavutuksista, mutta se ei kerro mitään laadusta. Laadukkaiden artikkelien määrä kertoo jotain laadusta, mutta ei ehkä määrästä. Ja vielä se jota yritin selittää aikaisemmin, että Wikipedian tavoitteena ei ole se, että jotkut artikkelit ovat suosittuja, nämä top 20 listat ym. ovat hauskoja, mutta vain keskustelun ja ajattelun käynnistäjiä. Jokaisella Wikipediaan lisätyllä artikkelilla on merkitystä, vaikka sillä ei olisi yhtään lukijaa, koska ne on hyväksytty tietosanakirjaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 23.23 (EEST)
En ole erityisen perehtynyt valtaan ja vallankäyttöön, mutta törmään aiheeseen Wikipediassa eri käyttäjien kohdalla toistuvasti. Koska langat käsissään pitävä päätoimittaja puuttuu, puhtaasti idealistinen tiedon kartuttamisen tavoite törmää siihen, että jotkut käyttäjät ottavat vallan itselleen. Kun määritellään sitä mikä on Wikipediassa tarpeellista ja sopivaa tietoa, määrittelijänä on periaattessa yhteisö. Käytännössä se ei toteudu, sillä ihmisissä on yksilöitä, joilla on tarve kontrolloida toisten toimintaa ja siis hakeutua vallankäyttäjiksi. Kriisitilanteessa juuri he määrittelevät Wikipedian sisällön, sillä valtaan eivät hakeudu ne, jotka karsastavat riitelyä ja väistävät niissä tilanteissa, vaikka heillä olisi näkemyksiä asioista, erityisesti eri näkemyksiä kuin riitelyyn taipuvaisilla vallankäyttäjillä. Wikipediassa on vielä tässä suhteessa se ongelma, että vallankäyttäjä voi monistaa itsensä eri tunnuksille ja hyödyntää myös ip-tunnusta. Tämä on sekä sosiologian että psykologian alaa ja sinänsä mielenkiintoinen analyysin kohde, mutta ongelma tuskin on mitenkään ratkaistavissa. Tuon tämän nyt vain tässä esille, jotta Wikipediaan idealistisesti suhtautuva näkisi, että täällä pätevät monet muun yhteiskunnan lait lisättynä anonyymiuden tuomilla ongelmilla. --Abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 08.37 (EEST)
Jos tarkoituksena on lähteä matkalle, jossa kartoitetaan inhimillisen tietouden koko kenttää, vai miten se eräs Wikipedian lausuttu ajatus kuuluu, on varmasti kyse tavoitteesta joka on aivan mahdoton ja voihan sitä kutsua idealistiseksikin. Mutta sen verran realisti pitää olla, että vaatii mahdottomia. En usko että joku "päätoimittaja" tai muu autoritäärinen ratkaisu voisi ratkaista Wikipedian ongelmia, joita tässä keskustelussa on tuotu esille. Saviärrä ehdotti, että laadimme "selkeämmän ja hyödyllisemmän Wikipedian tarkoituksen/tavoitteet, jota uudet ja vanhat käyttäjät voivat käyttää ohjenuoranaan." Hänen mukaansa se voisi olla moniosainen ja antaa vaihtoehtoja ja sen mukaan määriteltäisiin mittarit tavoitteiden onnistumiselle. Minusta se on realistinen ajatus ja toteutettavissa. Mielestäni tässä keskustelussa esille tuodut ongelmat ovat kyllä totta, mutta tarkoituksena ei kai ole valituskuoron virittäminen, vaan tavoitteiden määrittely, ja niiden määrittelyssa pitäisi kai pystyä katsomaan pitemmälle kuin olemassaoleviin, muutamiin ongelmiin. Ja toistan myös vielä, että yhteisten tavoitteiden määrittelyn puute ja tietämättämyys tai piittaamattomuus niistä juuri ajaa Wikipedian muokkaajia teille, joka aiheuttaa mainittuja ongelmia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 10.29 (EEST)
Vähättelevän ilmaisusi "valituskuoro" tarkoitus oli ilmeisesti luonnehtia kommenttiani, jossa toin esiin ongelmia ja pohdin myös sitä, miksi yhteistä linjaa on jokseenkin mahdotonta muodostaa käytännössä. En tarkoittanut, että Wikipediassa pitäisi olla päätoimittaja, vaan kerroin että päätoimittajan puute on yksi ongelmien syy. En ymmärrä miksi keskustelua pitäisi tässä rajoittaa vain tiettyyn suuntaan. Koen itse suureksi ongelmaksi esimerkiksi käyttäjät, joilla ei (enää) ole juuri omia artikkelimuokkauksia vaan he keskittyvät pelkästään muihin käyttäjiin. Sillä keinoin luodaan linjaa karkottamalla pois potentiaalisia kirjoittajia mutta samalla ollaan antautumatta itse alttiiksi kritiikille omien kirjoitusten suhteen, ollaan olematta avoimesti esimerkkinä siitä mitä on laadukas työ. --Abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 10.52 (EEST)
Tarkoitin valituskuorolla myös muidenkin osallistujien tässä keskustelussa esiin tuomia ongelmia, jotka varmaan ovat totta ja joihin pitää suhtautua vakavasti, mutta en näe niitä tämän aiheen päätarkoitukseksi. Minusta pitäisi pyrkiä keskustelemaan juuri alussa mainitusta aiheesta eli tavoitteesta tai tavoitteista ja siitä miten onnistumista seurataan. Olen aivan samaa mieltä niistä käyttäjistä, jotka viettävät Wikipediassa jonkinlaista some-elämää eivätkä käsitä artikkelien muokkaamista toiminnan päätarkoituksena. Näihin muutamiin on turha juuttua keskustelussa. Suomenkielinen Wikipedia on kehittynyt artikkelien määrässä nähdäkseni hyvin suhteessa kielialueen kokoon, olemme kai jotain 20-22 sijalla maailmassa. Laatua on vaikeampi arvioida, se vaatisi enemmän perehtymistä. Aktiivisia muokkaajia voisi toivoa tietysti enemmän, mutta nähdäkseni muokkaajien määrä on sellainen, että ei tämä tietosanakirja ihan muutamien henkilöiden toimesta synny. Käytännöllisesti katsoen kaikki Suomessa tuntevat Wikipedian, mutta kuilu pelkän lukemisen ja tuon aikaisemmin puhutun "aktiivisen lukijuuden", joka sisältää myös muokkaamisen, on vielä aika leveä. Pitäisi kehittää uusi aktiivisen tai kriittisen lukemisen käsite.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 11.36 (EEST)
Jos tavoitteiden kirjaamisella tarkoitetaan jo olemassaolevien tavoitteiden selventämistä, niin esimerkiksi näistä teksteistä voi ehkä saada innoitusta: Wikipedia:Here to build an encyclopedia tai Wikipedia:Expectations and norms of the Wikipedia community. (Mainittu esimerkkeinä, en-wikissä nuo on merkitty tietosivuiksi, joilla on konsensukseen perustuva asema käyttäjien esseiden ja virallisten käytäntöjen välissä.) Tavoitteet ja välineet siis ovat jo olemassa, ongelmia syntyy jos potentiaalinen käyttäjä ei tunne niitä tai haluaa toimia niiden vastaisesti. Wikipedian käyttäjä rajoittaa omaa vallankäyttöään sitoutumalla konsensukseen. Sopimukseen sisältyy vastavuoroisuus: käyttäjät auttavat toisiaan. Jos hyvän tahdon oletus pääsee rapistumaan esimerkiksi viestinnän epäonnistumisen vuoksi (aina haastavaa, koska verkkokirjoittamisesta puuttuu kasvokkaisuus), käyttäjä ei pysty luottamaan siihen, että yhteisö on tarvittaessa tukena. Konkreettiset mittarit onnistumisesta kai liittyvät eri wikiprojekteihin. Erilaisten projektien yhteydessä asioita voidaan tarkastella eri puolilta.
Jos Suomi 100 -hanke on esimerkki onnistuneesta ja mitattavasta toiminnasta, niin ensi vuodelle olisi kai hyvä kehittää korvaaja. Luonnontieteen ja tekniikan artikkelien keskeneräisyys on mainittu. Matalan kynnyksen aihepiireiltä minusta kuitenkin näyttävät taide, kulttuuri ja historia. EU on nimennyt vuoden 2018 kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Onko kulttuuriperintö-aiheiselle projektille kiinnostusta? --Thi (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.43 (EEST)

Hakusivulla olevat ulkoiset hakukoneet[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla Toiminnot:Haku on ollut jo kymmenen vuoden ajan (keskustelu tuollloin) MediaWikin hakukoneen lisäksi ulkoiset hakukoneet Google, Yahoo, Bing, Wikiwix. Käyttääkö joku noita muita vaihtoehtoja joskus? Käytän paljon Googlea toki, mutta menen sinne muuta kautta kuin Wikipedian hakukonesivulta. Lisäksi nuo kaikki menevät salaamattomalle sivulle, eli ainakin pitäisi päivittää https-sivustolle, jos olemassa. Eikä nuo muutenkaan ohjaudu oikealle sivulle, eli sille mitä hakukoneeseen on syötetty. Noissa on aikoinaan otettu en-wikistä mallia, mutta siellä noita ei enää näyttäisi olevan. Ranskankielisessä Wikipediassa noita on vielä. Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.22 (EEST)

Itse käytän aina pelkästään MediaWikin hakua. --4shadoww (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 09.13 (EEST)
Yahoota tuskin käyttää Suomessa kukaan, enkä itsekään käytä noita muita vaihtoehtoja Wikipedian hakukonesivun kautta. Nuo voi siis minun puolestani poistaa. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 11. huhtikuuta 2017 kello 17.45 (EEST)
Minun mielestäni saa jättää. Vaikkei niistä ehkä olisi selvää hyötyä, niin ainakaan niistä ei ole haittaa. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 11. huhtikuuta 2017 kello 17.51 (EEST)
En käytä ulkoista hakutoimintoa, mutta salattua yhteyttä voi käyttää seuraavilla lisäosilla: HTTPS Everywhere (Mozilla Firefox) tai Encrypted Web (PaleMoon). --raid5 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 21.19 (EEST)
Hyvästi käyköön asian kanssa minun puolestani. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 16.29 (EEST)
Jos jopa Pxosille on aivan sama, niin sitten minun täytyy vastustaa poistoa. Jos ne on ollut jo kymmenen vuotta, niin olkoot vaikka sata vuotta vielä. Ei ole mitään aihetta poistaa niitä, joten minä kannatan ehdottomasti niiden säilyttämistä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 13. huhtikuuta 2017 kello 16.51 (EEST)
Jos nuo ovat vain mainostamistarkoituksessa tuolla, eikä niistä ole hyötyä wikipedialle tai sen käyttäjille, niin ottaisin pois.--MAQuire (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 16.55 (EEST)

Poistin, koska eivät enää toimineet sillä tavoin kun ne oli alun perin suunniteltu. Stryn (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 17.15 (EEST)

MTV ja IS käyttävät Wikipediaa uutisen lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

IP-muokkaaja huomautti artikkelin GBU-43 keskustelusivulla, että kyseinen pommi ei ehkä ole aerosolipommi niin kuin artikkelissa tuolloin väitettiin. Googlauksella löytyi MTV:n uutinen (archive.is), jossa artikkelia kopioidaan parissa kohtaa sanasta sanaan, ja lisäksi siinä on tietolaatikko aerosolipommista, jonka lähteeksi mainitaan Wikipedia (artikkeli on aerosolipommi). Myös IS (archive.is) kirjoittaa uutisessaan, että kyseessä on aerosolipommi, ja lähes suoran kopioinnin lisäksi jutussa siteerataan Wikipediaa: "Pommin räjähdysvaikutus on 137 metriä, mutta sen sokkiaalto voi tuhota jopa yhdeksän korttelin alueen, kertoo Wikipedia." Wikipedia-sana on linkitetty tuohon täysin lähteettömään artikkeliin, jossa kyseisen lauseen perässä on lähdepyyntö. Tilaston mukaan artikkelia on luettu eilen lähes 8000 kertaa. [1] -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 08.00 (EEST) EDIT: Lisätty archive.is-linkit varmuuden vuoksi. -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 08.40 (EEST)

Laitoin GBU-43 artikkeliin edes muutamia viitteitä, ja numerot niiden mukaisiksi. Oudot numerot olivat varmaan peräisin sokkona tehdyistä yksikkömuunnoksista. --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 09.38 (EEST)
On hyvä ilmoittaa paheksunta myös julkaisun päätoimittajalle joka viime kädessä vastaa sisällöstä ja kantaa häpeän. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.19 (EEST)
Tästä ei taida pystyä syyttämään edes kesätoimittajia niinkuin journalistit yleensä tekevät.--MAQuire (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.23 (EEST)
Kuten yllä sanoin, paheksunnanilmaukset päätoimittajalle eikä tänne. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.45 (EEST)
MTV:n uutista on päivitetty ja sen alla lukee "Juttua muokattu 14.4. klo 16.11: Pommia kuvailtiin jutussa aiemmin aerosolipommiksi, josta ei ole täyttä varmuutta. Wikipediaan perustuvat tiedot jutusta on poistettu." Siinä näyttäisi kyllä edelleen olevan suoraa kopiota artikkelista. IS-juttu näyttää yhä samalta. Itse en ole ottanut yhteyttä toimituksiin. -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 21.53 (EEST)
Media on aika nihkeä korjaamaan mitään virheitä. Olen useinkin ottanut niistä yhteyttä, mutta läheskään aina korjauksia ei tule. Yhdenkin kerran laitoin ylelle palautetta, kun olivat tehneet jutun eräästä ulkomaisesta urheilijasta. Toimittaja oli kääntänyt erään nettisivun jutun. Ainut vaan, että juttu oli vuoden vanha ja kun alkuperäisessä jutussa luki last summer niin ylen jutussa luki viime kesänä, vaikka olisi pitänyt lukea toissa kesänä. Ehkä huomautuksessani oli liian piikittelevä sävy, kun en tykännyt suorasta käännöskopiosta, mutta en saanut mitään vastausta ikinä.--MAQuire (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 09.45 (EEST)
Kun tietää millaisessa paineessa Ylellä juttuja tehdään, on ymmärrettävää että piikittelyyn ei vastata. Itse totean aina ensin asiallisesti toimittajien kiireen ja sitten kerron yhtä asiallisesti, mitä on korjattavaa, ja aina on korjattu, ja yleensä vastattukin henkilökohtaisesti. Lähetän toisinaan suoraan toimittajalle, toisinaan palautteen kautta, hiukan tilanteesta riippuen, ja aina omalla nimellä. Abc10 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 10.13 (EEST)
Katohan. Toimituselämää läheltä seuranneena ymmärrän paineen hyvin ja virheitä syntyy kaikessa inhimillisessä toiminnassa, mutta minullakin oli käsitys, että Yle ei korjaile kovin innokkaasti. Olen tehnyt heille kaksi kertaa kaksi korjauspyyntöä, mutta niitä ei ole huomioitu vaikka lähteitä käyttäen ne perustelin. Pitänee yrittää vielä. --Ukas (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 12.17 (EEST)
En vaan tuolla hetkellä malttanut olla huomauttamatta lähteiden oikeasta käytöstä ja ilmoittamisesta, kun huomasin tapahtuneen. Toki olisi voinut vain antaa olla ja huomauttaa pelkästään asiavirheistä.--MAQuire (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 19.07 (EEST)

Luokan Windows -pohjaiset laitteet uudelleen nimeäminen[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Pitäisikö [[Luokka:Windows -pohjaiset laitteet]] nimetä uudelleen? Nimiehdotuksia otetaan vastaan. --Patu98 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.15 (EEST)

Pitäisi, mutta miksi toit keskustelun tänne(kin) kun se kuuluisi tuon luokan keskustelusivulle? Stryn (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.17 (EEST)
Voin siirtää keskustelun luokan keskustelusivulle, jos sopii? --Patu98 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.20 (EEST) edit --Patu98 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.24 (EEST)
Mitä ihmettä tässä taas häiritään yhteisöä? Lokin mukaan Patu98 itse loi luokan samana päivänä kun tuli tänne kyselemään uudesta nimestä. Sekalaista-kahvihuone on tarkoitettu laajemmille asioille eikä tällaiseen, missä ensin luodaan luokka ja sitten leikitään sen kanssa. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.06 (EEST)
Voin poistaa koko keskustelun, jos siitä ei ole liikaa haittaa? --Patu98 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.32 (EEST)
Suljetaan keskustelu. Jatketaan keskustelua luokan keskustelusivulla. --Patu98 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.35 (EEST)
Artikkelisivujen perusteella luokassa on tarkoitus olla Windows 10 Mobile -puhelimia eikä kaikkia Windows-laitteita. Siirsin luokan, korjasin luokittelut ja merkkasin pikapoistoon. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.37 (EEST)
Poistin luokan, korjasin väärän poistosyyn oikeaksi ja kirjoitin paremman perustelunkin. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.40 (EEST)
Tarkoitukseni ei ollut häiritä yhteisöä, vaan tehdä hyödyllisiä muokkauksia. Myönnän, että nimesin luokan väärin. Luokittelut laitoin, kuten osasin. Jatkan hyödyllisten muokkausten tekemistä. --Patu98 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.44 (EEST)

Venla_(nimi)[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku tarkistaa sanotaanko oikeasti lähteessä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 225. että Venla tulee sanasta vendit. Sivuilla https://de.wikipedia.org/wiki/Wendelin_(Vorname) ja https://sv.wikipedia.org/wiki/Vendela sanotaan että se tulee sanasta vandaali.

Ja taivutetaanko vendi vendeja ja vendeista jne. kuten https://fi.wiktionary.org/wiki/vendi vai vendejä ja vendeistä jne.? --Espoo (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 08.20 (EEST)

Koska sanassa vendi ei ole yhtään takavokaaleja (aou), niin taivutetaan ihan normaalisti etuvokaalisena vendejä. Sanassa ei vaikuttaisi olevan mitään erikoisuuksia, jotka sekoittaisivat asiaa. Googlaamalla "vendejä" voi todeta, että näin tehdään oikeastikin. Se että Wikisanakirjassa lukee jotain... no joo. --Jmk (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 09.07 (EEST)
Kirjaa ei ole käsillä, mutta muistain jostain joskus lukeneeni (en enää muista mistä) että sanat vendi ja vandaali olisivat jotenkin samaa juurta. En osaa kuitenkaan sanoa oliko tuo tieto ja lähde lainkaan luotettava.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 09.09 (EEST)
Tuo mainitsemani tieto voi kuitenkin olla epäluotettava, koska Wikipedian mukaan vandaalit ovat olleet germaaneja, kun taas vendit ovat olleet slaaveja.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 09.13 (EEST)
Mitenköhän voisi yrittää kovin kohteliaasti muotoilla Wikipedian ja Wikisanakirjan samankaltaisuuden ja eron. Ehkä näin: Suomenkielisessä Wikipediassa oleva lähteetön tieto saattaa hyvinkin pitää paikkansa; suomenkielisessä Wikisanakirjassa oleva lähteetön tieto saattaa hyvinkin olla väärin. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 12.48 (EEST)
Onko olemassa malline jolla voi ilmaista epäilyn että lähde on siteerattu väärin? En ole kielitieteilijä, mutta on kai foneettisistä syistä hyvin epätodennäköistä että Venla tulisi sanasta vendi. --Espoo (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 11.35 (EEST)
Tarkistettu Suuresta etunimikirjasta. Vendela, Vendla, Venla. Kantasana Vendela on tarkoittanut aikoinaan vendiläistä naista. Saksalaisperäinen nimi on ollut käytössä suomessa 1600-luvulta lähtien. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.01 (EEST)
Ja ilmeisesti : Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi kirjojen mukaan nimi tulee myös Vendeistä. [2], [3]. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.11 (EEST)
Soinnun kannalta muuten neutraalit etuvokaalit /e/ ja /i/ vaativat jälkeensä etu­vokaaliset taivutus­päätteet, ellei sanan vartalossa ole muita vokaaleja (esim. merillä, vesissä, ei *merilla, *vesissa). Tähän sääntöön erityisen poikkeuksen muodostavat kahden sanan meri ja veri partitiivi­muodot merta ja verta (lähde wikipedia) eli tuon mukaan vendejä. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.33 (EEST)
Näistä nimien taustoista ei useinkaan ole varmaa selvyyttä. Vilkaisin joitakin englanninkielisiä teoksia, ja niiden ilmestymisajan perusteella näyttäisi että 1800-luvulla oli ajatuksena, että alkunimi Wendel (miehen nimi, josta Venla olisi muotoutunut) tarkoittaisi vandaalia, kun nykyään sen kerrotaan tarkoittaneen vendiä. Jompikumpi on oikein, tai sitten molemmat väärin, mutta ehkäpä olisi syytä laittaa molemmat teoriat ehdolle artikkeliin. --Ukas (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 14.19 (EEST)

Miksi ylläpitäjyysäänestysmenettely on niin piilossa.[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin aktivoitua ylläpitäjäksi uudestaan. Ylläpitäjyysoikeuteni poistettiin ainoastaan epäaktiivisuuteni takia joten uudelleen vahvistaminen pitäisi olla pelkästään muodollisuus. Mutta yrittämällä yritin etsiä miten asettuisin ehdolle ylläpitäjäksi, mutta se sivu jäi hakuseen. Voitaisiinko tuo sivu paremmin linkitä. Joskus Jimbo on sanonut että ylläpitäjyys ei ole mikään iso diili. -- Cimon Avaro 18. huhtikuuta 2017 kello 11.21 (EEST)

Sivulla Wikipedia:Ylläpitäjät on ohje. Eli tehdään äänestyssivu, linkitetään se tuolle ylläpitäjät sivulle ja sen jälkeen äänestyksestä kerrotaan wikipedia:Ajankohtaista-sivulla osiossa Wikipediaan liittyvä päätöksenteko. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 11.34 (EEST)
Ei se nyt minusta mitenkään erityisen piilossa ole. Etusivun "Ohje"-linkistä aukeaa sivu, josta löytyy Wikipedian ohjeita ja käytäntöjä jotenkin ryhmiteltynä. Sieltä jos hoksaa avata "Käytännöt" ja siitä "Ylläpitäjät", niin ollaankin jo oikealla sivulla. Onko se sen enempää piilossa kuin muutkaan yksittäiset käytännöt, jotka tuolta löytyvät? (Toki sen käytäntösivun saattaa löytää muutakin kautta.) --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 11.41 (EEST)
Mutta kun mulla on jo äänestys jossa mut valittiin ylläpitäjäksi. Se on olemassa oleva sivu joten pitäisi kait sitten sitä sivua päivittää... -- Cimon Avaro 18. huhtikuuta 2017 kello 11.58 (EEST)
Kakkosta perään, vrt. [4]. Kyllä ylläpitäjäksi halajavan pitäisi tuon verran osata. --Anr (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.00 (EEST)
Pannaan tähän sen verran "hyväläisen asianajoa", että monissa suomenkielisissä sisarprojekteissa sivun nimeltä "(Tämän mestan) ylläpitäjät" löytää Tuoreiden muutosten sivun yläreunassa olevan työkalurivin linkeistä (siis se rivi, joka meillä alkaa "Toivotut — Huomiota kaipaavat jne."). Se on kätevä ja nopea reitti. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 13.28 (EEST)
Maailmanmatkaaja muuten voi mennä en-wikin ylläpitäjälle varmaankin kovin tutulle sivulle Wikipedia:Administrators ja sieltä kielilinkin kautta tänne Kätkölään. Wikimaailma on vähän omanlaisensa, mutta jos viettää täällä vuosia, niin kaikenlaiset oiko- ja sivupolut tulevat vähitellen tutummaksi. Suomenkielisessä Wikipediassa on niin vähän henkilökuntaa, että en-wikistä tuttuja "Are you in the right place?" opasteita ei ole kirjoitettu niin paljon. En-wikissä kieltämättä on jaksettu nähdä vaivaa, mutta onhan se projekti toki kertaluokkaa kompleksisempi kollaboraatiokollaasi. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 16.12 (EEST)

miksi sivut ei näy ? ja miksi hylkää omat ottamat kuvani ?[muokkaa wikitekstiä]

Hei! voisiko joku auttaa: en saa sivuani jeanfelelr näkymään vaikka tallennetu? lisäksi yritin liittää omia kuvia: ei suostu koska ei tunnista kuvia jne: missä vika?

mien vaihda sivun käyttäjätunnuksen? tulii kirjoitusvirhe..

kiittäen

--Jeanfeller (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 18.53 (EEST)jeanfeller--Jeanfeller (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 18.53 (EEST)

Olet tallentanut tekstin omalle käyttäjäsivullesi Käyttäjä:Jeanfeller kun ehkä ajattelit luoda sivun Jean Feller. Rakenteesta, muodosta ja sensellaisista saat ehkä helpommin apua kun katsot sivua Suvi Mikkonen. Laitan lisää ohjeita keskustelusivullesi. --Tappinen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 19.44 (EEST)
Voisko saada vähän tarkennusta? Siis mikä ei tunnista mitä? Oletko yrittänyt ladata kuvia commonssiin? --4shadoww (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 19.48 (EEST)
Commonsissa näyttää törmänneen väärinkäyttösuodattimeen, kun yrittänyt tallentaa sinne kuvia. Stryn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

kiitos näistä vastauksista..tumpelo kun olen näissä asioissa....:) ...sain sivut näkymään ja nyt yritän ladata kuvan

kiittäen

jfeller--Jeanfeller (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 20.21 (EEST)

Uutisankkoja etusivulla, silkkoa sisällä[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisen Wikipedian etusivulla on "uutinen" Pariisin "terrori-iskusta", joka sittemmin on osoittautumassa tavanomaiseksi rikolliseksi teoksi, ks. esim. [5]. Jos jokainen poliisia kohti ampuminen olisi terrorismia, Suomessa olisi kovat terrorismiluvut.

Tätä ja hiljattaista Tukholman tapausta koskeva uutisointi on osa "turvallisuudesta" vastaavien tahojen jättimäistä propagandakampanjaa, jolla ne ajavat omia tarkoitusperiään (esim. vakoilulaki Suomessa). Tätä kampanjaa käyvät nyt myös wikipedistit, joilla ei ole sitäkään ammattitaitoa, joka valtamedian toimittajilla luulisi tai toivoisi olevan. Lopputuloksena on lukijaa harhaan johtavia "uutisjuttuja", jotka puutteellisina ja keskeneräisinä jäävät ikuisiksi ajoiksi kummittelemaan Wikipedian sisällössä. --Esamatti1 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2017 kello 10.11 (EEST)

Samaa mieltä ja yhtä huolestunut. Siirretäänkö tuo artikkeli nimelle "Ampumavälikohtaus" ja pois etusivulta ? --Tappinen (keskustelu) 23. huhtikuuta 2017 kello 17.16 (EEST)
Mielestäni rikoksista tulisi laittaa maininta etusivulle vain, jos ko. artikkeli on kunnossa. Jos ajankohtaisen tapauksen tilanne on epäselvä, kannattaa odottaa sen selkiytymistä ennen maininnan laittamista etusivulle. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 23. huhtikuuta 2017 kello 17.25 (EEST)
Muokkasin rohkesti presidentinvaalit välikohtauksen tilalle. --Tappinen (keskustelu) 23. huhtikuuta 2017 kello 17.45 (EEST)
Samaa mieltä, ja menisin niin pitkälle että yllä mainituista ja muistakin syistä ns. "uutisten" julkaisu Wikipedian etusivulla pitäisi lopettaa turhana ja Wikipedian mainetta vahingoittavana. Wikiuutiset on ilmeisesti jo ymmärretty lopettaa (pitäisi poistaa myös näkyvistä), ja tämä olisi loogista jatkoa sille. –Kotivalo (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 13.12 (EEST)
Kyllähän tuota uutisboksin ideaa pitäisi miettiä uusiksi. Nykyisellään sen sisältö vaihtuu ihan liian hitaasti ollakseen mielekäs vaikka ajankohtaisten artikkeleiden nostamista pidettäisiinkiin tärkeänä. Tuohon voisi oikeastaan kokeilla kahta eri juttua. Yksi on, että nykyisten adhoc-uutisten sijaan pidettäisiin siinä listaa etukäteen valituista uutisista (vähän samaan tapaan kuin tiedätkö että boksissa) joiden kohdalla tiedetään ennalta että asia tapahtuu jonain tiettynä päivänä. Esimerkiksi kunnallisvaalit, ranskan presidentinvaalit yms. Sinänsä siihen voisi nostaa adhoc uutisiakin jos jotain todella tärkeää ja ennakoimatonta tulee (tärkeät tiedeuutiset tulee mieleen), mutta lähtökohtana olisi tuo, että boksista linkitetyt jutut valitaan ennalta. Toinen tälle vaihtoehtoinen käyttötapa tilalle voisi olla jokin päivän kuva -tyyppinen juttu jossa boksiin nostettaisiin ajankohtainen kuva jota ollaan käytetty jossain artikkelissa ja pyrittäisiin siten kannustamaan etsimään ja ottamaan hyviä kuvia. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 14.41 (EEST)
Toisaalta, just nyt tuo uutisboksi auttaa siinä, että jotkut haluavat lukea lisäää siitä ranskan kakkoskierrokselle päässeestä mikäsenniminyt olikaan Marconi-Macroni, ja uutinen auttaa löytämään oikean sivun. --Tappinen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 19.37 (EEST)

Henkilöiden linkitykset[muokkaa wikitekstiä]

Olen tätä ennenkin miettinyt mutta nyt viimeistään tuli vastaan hyvä esimerkki. Artikkelissa Shutter (vuoden 2004 elokuva) on listattu näyttelijöiden nimiä mutta vain ensimmäisessä on linkki (eikä siitä ole artikkelia). Miksi näin? Onko tässä joku juttu että on kirjoittajalla ollut varmuus että suomen wikiin tulee kyseinen artikkeli vai jotain syvvempää? --Lympri (Viestii) 24. huhtikuuta 2017 kello 09.37 (EEST)

Kyse on aina linkittäjän arviosta, joka perustuu tai on perustumatta mihinkään. Oma näkemykseni on, että jos näyttelijästä on artikkeli jossain Wikipediassa, on perusteltua olettaa, että fi.wikipediaankin sellainen voi joskus tulla. Jos nimi on linkitetty, artikkeli tulee todennäköisemmin. Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 09.52 (EEST)
On siis varmaan okei jos alan artikkeleita lukiessani linkittämään linkittämättömät henkilöt? Tuon "Jos nimi on linkitetty, artikkeli tulee todennäköisemmin." perusteella. --Lympri (Viestii) 24. huhtikuuta 2017 kello 10.25 (EEST)
Kunhan otat lähtökohdaksi sen että artikkeli on jossakin Wikipediassa. Suomalaisten kohdalla asia on vaikeampi, eli se vaatii jalkatyötä: Google, Elonet. Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 10.33 (EEST)

Sanat kuolleelle suuhun[muokkaa wikitekstiä]

Tom of Finland: "Natsifilosofia, rasismi ja kaikki se, inhottaa minua," Tälle olisi hyvä löytää uskottava lähde ,en ole vieläkään löytänyt.  –Kommentin jätti 88.193.198.148 (keskustelu – muokkaukset)

Onko joku syy siihen, että Hooven, F. Valentine, III: Tom of Finland : his life and times 1993. ei kelpaa? --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 14.04 (EEST)