Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
↑ Arkisto Lisää uusi aihe Chat bubbles.svg Sekalaista
n · k · m
Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti. Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Uusi Suomi-projekti[muokkaa wikitekstiä]

[Postitettu sekä WMF-FI:n että Wikipedian kahvihuoneessa]

Ryhmä suomenruotsalaisia on perustanut projektin Suomea ja erityisesti ruotsin kieltä Suomessa koskevien artikkeleiden parantamiseksi ja puuttuvien artikkelien luomiseksi Wikipediassa, suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä. Ryhmä on perustanut yhdistyksen Projekt Fredrika rf ja esittelee toimintaansa sivulla sv:Användare:Cogitato/Projekt Fredrika.

Olisi luonnollista tehdä yhteistyötä suomenkielisten wiki{me,pe}distien kanssa, varsinkin kuvaussafareiden järjestämisessä ja vastaavassa kielestä riippumattomassa toiminnassa – ja suomenkielisen Wikipedian kehittämisessä.

Itse olen toiminut kauan Wikipediassa ja Comonsissa, toisella nimellä.

-- Käyttäjä:Alpark (keskustelu)  –Kommentin jätti Alpark (keskustelu – muokkaukset) 16. toukokuuta 2018 kello 19.40 (EEST)

Meillä on nyt meneillään tällainen projekti: Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan. Siinä kerätään luetteloita julkisesta taiteesta ja muistomerkeistä koko Suomesta kunnittain. Luetteloja varten etsitään lähteitä, lisätään kohteita ja niiden koordinaatteja luetteloon ja valokuvataan kohteita. Projektissa on myös järjestetty fotosafareita: Wikiprojekti:Fotosafarit, kohteena toistaiseksi Hämeenlinna ja jatkossa ehkä Uusikaupunki, Jyväskylä ja Kuopio.
Sivuillanne esittämänne toiminnankuvauksen perusteella nämä kaksi projektia selkeästi leikkaavat toisiaan ja yhteistyö siis olisi mahdollista ja todennäköisesti hedelmällistä. Järjestämillään fotosafareilla Wikimedia Suomi on luvannut korvata osallistujien matkakuluja. Projektiamme koordinoi Wikimedia Suomessa Heikki Kastemaa eli Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Itse olen vain yksi projektin osallistuja. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 15.28 (EEST)

Täsmennyssivu, jota ei ole[muokkaa wikitekstiä]

Kysytääs nyt vaikka täällä yhteisön mielipidettä. Onko hyväksi laittaa artikkelin alkuun {{Tämä artikkeli}}-malline, jonka tekstissä luvataan lisää samannimisiä olevan täsmennyssivulla – jota ei kuitenkaan ole olemassa? Ainakin kirjaimellisesti ottaen siinähän on silloin selvästi epätosi lupaus lukijalle. (Epätodesta lupauksesta on olemassa vahvempiakin sanoja.) Punalinkki ei ole täsmennyssivu, vaan ajatus tai toive siitä, että sellainen ehkä joskus on. Esimerkkitapauksia USS Marietta, USS Wyandotte, USS Manhattan. --Jmk (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 16.27 (EEST)

Turha mainostaa täsmennyssivua, jota ei ole olemassa. Täsmennyssivut tulee ensin luoda, ja sen jälkeen voi laittaa tämä artikkeli -mallineen. Stryn (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 17.08 (EEST)
Ja valehtelijaksi saa haukkua, jos kohdistaa sen IP:hen. Vastustan tällaista tulkintaa, koska näin tulkiten suuri osa punaisista linkeistä voitaisiin tulkita valheeksi/harhauttamiseksi, koska linkin tekijä väittää asiaa artikkelin arvoiseksi eli merkittäväksi todistamatta väitettään luomalla artikkelin. Lisäksi mallineen ohje ei edellytä artikkelin olemassaoloa ennen linkin luontia eivätkä Wikipedian artikkelien kirjoittamiseen liittyvät ohjeetkaan, vaan päinvastoin yksi ohjeen mukainen tapa artikkelin luomiseksi on tehdä linkki luotavaan artikkeliin ennen luontia. Lisäksi mallineen käyttö antaa perusteen tarkentimen käytölle artikkelin nimessä ja osoittaa lisäksi sen, että täsmennyssivulle on tarvetta eli samankaltaisia nimiä on enemmänkin. En tiedä onko kyseinen käyttäjä tekemässä noita saman nimisiä artikkeleita ja missä määrin tai luomassa täsmennyssivuja kaikista punaisista linkeistä, mitä kyllä toivon.~(En siksi että vaatisin sitä, vaan aivan mielenkiinnosta asiaan.)--Phiitola (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 18.03 (EEST)
Missä olen ketään haukkunut, jos viestisi tosiaan oli minulle, kuten sisennyksestä voi päätellä? Muuten en viitsi tuohon edes kommentoida. Miten muuten sattumalta löysit tämän keskustelun? Stryn (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 18.09 (EEST) Edit: sisennys jälkikäteen muutettu. Stryn (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 19.41 (EEST)
Samoin kuin paljon muutakin sattumalta.--Phiitola (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 19.39 (EEST)
Jos punalinkki niin pois, samoin jos katso myös -otsikon alla punalinkki niin pois. Olen poistellut kun on vastaan tullut. --Anr (keskustelu) 19. kesäkuuta 2018 kello 19.33 (EEST)
Olen yleensä puoltanut punalinkkejä Tämä artikkeli -boksissa, jos niillä on mahdollista välittää oikeasti hyödyllistä tietoa jostain puuttuvasta aiheesta (esim. siten kuin olen tehnyt artikkelissa Verhoilu), erityisesti silloin jos puuttuva artikkeli olisi sanan/nimen selkeä päämerkitys. Linkki olemattomaan täsmennyssivuun ei kuitenkaan palvele mitään tarkoitusta, joten sellaiset poistaisin itsekin (tietysti kannattaa odottaa vähän aikaa, jos artikkelin kirjoittaja aikoo käydä luomassa puuttuvan sivun pikapuoliin). Nuo Jmk:n mainitsemat esimerkkiartikkelit ovat sitä paitsi kaikki täsmenteellisillä nimillä, joten niihin ei kuuluisi laittaa Tämä artikkeli -huomautusta muutenkaan, ei edes siinä tapauksessa että täsmennyssivu olisi olemassa. --Risukarhi (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 12.05 (EEST)
Jmk mainitsi tapauksista, joissa Tämä artikkeli -mallineessa käytetään tekstiä Muita saman nimisiä ... on täsmennyssivulla. Jos täsmennyssivua ei ole, siinä silloin luvataan jotain, mitä ei pidetä. Noissa kohdissa mallinetta ei tule käyttää punalinkin kera. Informatiivisemmat mallinetekstit, joista Risukarhi antoi esimerkin, voidaan jättää. --Lax (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 13.08 (EEST)
Minustakin tuo Verhoilu-esimerkki on informatiivinen ja sopiva, koska sen sanamuoto on mietitty niin, ettei se johda harhaan. (Huonompi olisi esim. "Arkkitehtuurin käsitteestä katso artikkelia Verhoilu (arkkitehtuuri)", kehotettaisiin katsomaan vaikka ei ole mitä katsoa.) --Jmk (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 13.12 (EEST)
Samaa mieltä Jmk:n kanssa. --4shadoww (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 14.57 (EEST)
Eihän tuo Jmk ole mitään mieltä. Aluksi punalinkki tämä artikkeli mallineessa on pahasta, mutta sitten se onkin ok eli ainoa mielipide on, ettei Wikipediaan saa kirjoittaa muuta kuin hänen haluamallaan tavalla. Riskukarhin mielipide Tämä artikkeli mallineen käytöstä on lisäksi ohjeen Wikipedia:täsmennyssivu vastainen eli täsmenteelliset artikkelit edellyttävät täsmennyssivun tai muun ei täsmenteellisen artikkelin, joka on sanan tärkein merkitys. Tuota on selkeästi pyritty noudattamaan eli tämä artikkeli mallineella osoitetaan tarve täsmennyssivulle, vaikkei sitä ole sillä hetkellä luotukaan.--Phiitola (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 17.17 (EEST)
Jmk on aloittanut oman tulkintansa mukaiset muokkaukset artikkeleihin. Tämä keskustelu ei ole johtanut todellisuudessa mihinkään, koska Jmk vaihtaa mielipidettään ja Risukarhun tulkinta on ohjeen vastainen. Tuo lupauksen pitäminen on teennäinen peruste, koska kaikki punaiset linkit ovat lupauksia tulevista artikkeleista. Artikkeleiden tekeminen ei kuitenkaan ole käytäntöjen mukaan punaisen linkin luojan vastuulla, vai muutetaanko käytäntöjä tältäkin osin vai ainoastaan IP käyttäjien osalta.--Phiitola (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 17.17 (EEST)
Keskustelu sinun osaltasi ja tulkintasi eivät ainakaan ole johtaneet mihinkään. Enemmistö näyttäisi nyt olevan sitä mieltä, ettei niitä mallineita tule lisätä, jos täsmennyssivua ei ole. Missä tämän Jmk:n mielipide on muuttunut tämä sivu -mallineiden suhteen? --4shadoww (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 17.55 (EEST)
Mikä tulkinta? Olen ihmetellyt, keskustelun aloittaneen käyttäjän ja ylläpitäjän toimintaa, joka sisältää muun muassa perusteetonta syyttelyä ja mielenosoittamisen kaltaisia muutoksia eli käytäntöjen vastaista toimintaa. Ohjeen Wikipedia:täsmennyssivu mukaan tarkennuksen sisältävään artikkeliin merkitään tämä artikkeli -malline ottamatta täsmällisesti kantaa punaiseen linkkiin eli ohjeistus ei kiellä jollei sallikaan punaista linkkiä, mutta edellyttää tämä artikkeli mallineen käyttöä ja täsmennyssivun (artikkeli ilman suluissa olevaa tarkennusta) käyttöä eli IP:n toiminta on täysin ohjeiden mukaista. Risukarhun tulkinta sitä vastoin ei ole ohjeen mukainen, vaikka Jmk siihen vetoaa poistaessaan tämä artikkeli -mallineita artikkeleista. Tuo Jmk:n ja muiden valehtelu kaneetti on vain katsojan silmässä, koska punainen linkki kuvaa toteuttamatonta artikkelia siis missä on vale. Vastauksena kysymykseen Jmk:n mielipiteen muuttumisesta on yllä, kun hän hyväksyy punaisen linkin tämä artikkeli -mallineessa mikäli hän voi hyväksyä tekstin muotoilun vastoin keskustelun aloitusta ja IP:n sivulla olevia kommentteja.--Phiitola (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 19.03 (EEST)
Jotta ei jäisi kenellekään väärää käsitystä siitä, mitä on tehty: Poistin tänään kolme punalinkillistä TA-viittausta [1] [2] [3], joissa jokaisessa oli se harhaanjohtavaksi katsottu sanamuoto. Keskustelussa oli siihen mennessä syntynyt jo hyvin selvä yhteinen näkemys, että ainakaan tuollaisia ei tarvita. Muokkaukseni eivät siis olleet vain "oman tulkintani mukaisia", vaan keskustelussa muodostuneen yhteisen näkemyksen mukaisia. – Sittemmin on Phiitola palauttanut TA:t noihin artikkeleihin ja tehnyt niihin kiireesti täsmennyssivut, joten linkit ovat nyt sinisiä (jolloin siirrytään kysymykseen, tarvitaanko linkkejä siltikään, vrt. Risukarhen huomautus siitä, että artikkelien nimissä on tarkenne; tämä on oma kysymyksensä). --Jmk (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 19.51 (EEST)
Phiitola otti puheeksi ohjeen Wikipedia:Täsmennyssivu, siellä tosiaan mainitaan esimerkkinä artikkeli Assembly (ohjelmointikieli): {{Tämä artikkeli|käsittelee tietokoneohjelmointia. Muista merkityksistä katso [[Assembly]].}}. Ohjetta täytyisi päivittää ajan tasalle. Stryn (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 20.02 (EEST)
Minultakin on tosiaan jäänyt huomaamatta, että käytäntösivulla on tuollainen esimerkki. Kirjoitetun käytännön voisi korjata vastaamaan todellista tilannetta (mm. Savir on alla perustellut asian hyvin), jos konsensus löytyy. Periaatteessa voisi ajatella, että linkit täsmenteellisillä nimillä olevista artikkeleista täsmennyssivuille olisivat hyödyllisiä silloin, jos täsmennyssivu on itsekin nimellä X (täsmennyssivu), koska ne säästäisivät lukijalta yhden askeleen (ei tarvitse kiertää täsmenteettömällä nimellä olevan artikkelin kautta). Silloin kun täsmennyssivu on täsmenteettömällä nimellä, Tämä artikkeli -huomautusten käyttö täsmenteellisillä nimillä olevissa artikkeleissa on joka tapauksessa turhaa. Tästä pitäisi kuitenkin varmaan käydä erillinen keskustelu, sillä se saattaa jakaa mielipiteitä enemmän kuin jokseenkin selvä punalinkkiasia. --Risukarhi (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 13.55 (EEST)
Ei tietenkään linkitetä olemattomille täsmennyssvuille. Pitäisi olla ihan selvä asia. --Otrfan (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 19.16 (EEST)

Melko selvä yhteinen näkemys tuntuu olevan, että ei linkitetä olemattomille täsmennyssivuille ainakaan harhaanjohtavalla sanamuodolla. Osittain ollaan sitä mieltä, ettei muutenkaan (siis sanamuodosta riippumatta). Kaipa Phiitola ja IP sitten vähintään sitä yhteistä näkemystä noudattavat. – Toinen juttu on sitten sinilinkit täsmennyssivuille, kun artikkeli itse on tarkenteella. Muistaakseni niitäkään ei ole yleensä pidetty tarpeellisina (vrt. Risukarhi yllä). Mitä mieltä muut? --Jmk (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 19.34 (EEST)

TA-rivin tarkoitus ei ole esitellä täsmennyssivuja tai kertoa lukijalle sitä triviaa että olemassa on jokin toinenkin tämänniminen asia vaikka siitä ei artikkelia olekaan. Sen tarkoitus on vain ohjata eksynyt lukija oikeaan paikkaan. Se on "välttämätön paha", koska se on artikkelin ensimmäinen rivi, joka pitäisi varata kaikkein tärkeimmälle asialle eikä tiedolle, joka on parhaimmillaankin hyödyllinen vain pienelle osalle lukijoita. Sitä riviä tarvitaan vain kun artikkelin nimi on monimerkityksinen. Tarkenne juuri tekee artikkelin nimestä yksimerkityksisen (jos ei, se pitää vaihtaa parempaan tarkenteeseen), ja silloinhan TA:ta ei tarvita. --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 19.44 (EEST)
Kuitenkin esimerkkinä siitä, milloin tarkenteesta huolimatta artikkelista voisi olla linkki täsmennyssivulle, on jos meillä on esim. artikkelit nimeltä N. N. (muusikko), N. N. (jazzmuusikko) ja N. N. (laulaja), eikä niitä voi paremmin nimetä. --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 19.49 (EEST)
Kaikkialla mallineen ja täsmennyssivuista olevissa ohjeissa nimen omaan käytetään TA-mallinetta ohjaamaan täsmennyssivulle ja tarkenteellinen artikkeli ei ole tavoite, vaan ilman tarkenninta oleva merkittävin artikkeli, jollainen tässä tapauksessa on täsmennyssivu. Missään ei ole otettu kantaa punaiseen linkkiin, mikä on siten tämän kuoron omaa tulkintaa. Jos täsmennyssivuihin ja mallineen käyttöön liittyviä de facto -käytäntöjä ja ohjeita halutaan muuttaa niin keskustelun voisi siirtää käytäntökahvihuoneeseen ja ilmoittaa ajankohtaista sivulla, jotta muutkin osallistuvat keskusteluun.--Phiitola (keskustelu) 20. kesäkuuta 2018 kello 20.48 (EEST)

Vaikka keskustelussa on esitetty hiukan vaihtelevilla tavoilla kannanottoja siitä, millaisia linkkejä ei tule käyttää (esim. joissakin kannanotoissa puhutaan kategorisesti punalinkeistä, joissakin ei), niin ymmärtääkseni kaikki kantaa ottaneet (Phiitolaa lukuun ottamatta) ovat olleet yhtä mieltä vähintään tästä: TA-punalinkkejä ei tule käyttää ainakaan sanamuodolla, joka väittää täsmennyssivun olevan olemassa. Kai nyt olen ymmärtänyt konsensuksen oikein. Phiitola tuntuu nyt olevan eri mieltä (hän käy keskustelusivullani valittamassa noista konsensuksen mukaisista TA:n poistoista) mutta se nyt ei ole mitenkään uutta, että Phiitola on eri mieltä. --Jmk (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 17.55 (EEST)

Joo näin asian olen kokoajan ymmärtänyt ja ollut samaa mieltä. Phiitola näyttää yrittävän väkisin vääntää jotain omia tulkintojaan asiasta, ettei siitä olisi yhteistä enemmistön mielipidettä, ja täten nykykäytäntöjen mukaan TA-mallinetta ei saisi poistaa, vaikkei siinäkään ole mitään selkeää kantaa asiaan. --4shadoww (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 18.11 (EEST)

Pitäydytäänpä asiassa eli mistä tässä keskustellaan? Mitä päätös koskee ja onko kyseessä käytäntömuutos? Nykyistä tulkintaa ei edes ole avauksessa. Ohje täsmennyssivuista ja mallineen ohje eivät ota kantaa linkin väriin eikä mallineessa käytettävään tekstiin, mutta ohjeistaa tarkenteella varustettujen artikkelien kokoamisen täsmennyssivulle, joka on joko ilman tarkenninta tai tarkentimella täsmennyssivu. Suunniteltuun tai todennäköisesti toteutettavaan artikkeliin voidaan Wikipedian ohjeiden mukaisesti luoda linkki ilman aikarajaa. Nyt esitetty (ja toimintaan laitettu) konsensus rikkoo ainakin kahta Wikipedian ohjetta (toinen on ohje artikkelien luomisesta luomalla linkki tulevaan artikkeliin). Lisäksi rikotaan selkeää periaatetta, jolla osoitetaan Wikipediassa oleva puute punaisella linkillä. Jos tämän tasoista periaatteellista muutosta halutaan ajaa niin silloin tulisi järjestää julkinen (ajankohtaista sivulla ilmoitettu) ja käytäntökahvihuoneessa käyty hyvin alustettu keskustelu eikä tämän kaltainen muutaman käyttäjän huutoäänestys, jossa osa "äänistä" on perusteettomia sivustahuuteluja. Lopulta kaksi ylläpitäjää henkilöi keskustelua, mitä pidän vähintäänkin sopimattomana käytöksenä ja rikkovan hyväntahdon oletusta, minkä pitäisi olla ylläpitäjien tärkeimpänä ohjeena.--Phiitola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 19.28 (EEST)

Itse asiaan en osaa sanoa mitään kun en ole tutkinut sitä mutta keskustelutapa on ihan normaali Wikipediassa ja sitä on turha protestoida eli keskustelut henkilöidään ja lyödään läskiksi. --85.76.73.131 21. kesäkuuta 2018 kello 19.44 (EEST)
Se, että artikkeliin ei laiteta mallinetta, joka neuvoo katsomaan olemattomia asioita olemattomalta sivulta, on itsestäänselvyys. Kaikkia itsestäänselvyyksiä ei ole mitään järkeä kirjoittaa käytäntöihin. Ja monikohan sinulta enää odottaa hyvää tahtoa? En minä ainakaan. --Otrfan (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 19.47 (EEST)
Kummallista tekstiä pitkäaikaiselta ylläpitäjältä, kun olen juuri perustellut ohjeisiin perustuen miksi punainen linkki on Wikipedian toimintatapojen mukaista eli jollei erikseen kielletä on siten sallittua eikä toisten päin. Pitääkö suorittaa äänestys jotta saat vastauksen esittämääsi kysymykseen?--Phiitola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 20.35 (EEST)
Eli kaikki on sallittua, mitä ei erikseen ole kielletty? Saanko alkaa soveltamaan saman tien sinun suhteesi? --Otrfan (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 20.43 (EEST)
Voisiko joku poistaa Otrfanin yllä olevan kommentin asiattomana niin yhteisön jäsenelle kuin ylläpitäjällekin. Uhkailu lienee edelleen täysin kiellettyä. Toisaalta perustelin näkemykseni Wikipedian ohjein, joiden kumoamista ei ole edes esitetty ja toivoisin toisen osapuolen sitovan vastauksensa käytäntöihin ja ohjeisiin eikä heittelevän asiattomuuksia ja ohjeiden vastaisuuksia. Keskustelu kuvaa hyvin tämän päivän Wikipediaa pieni joukko ylläpitäjiä (muutamien "vanhojen" käyttäjien tukemana) muodostaa kiinteän ryhmän, joka jyrää päätöksiä estoin uhkaamalla, jollei muu auta. Voisiko tässä olla syy aktiivisten kirjoittajien vähenemiseen?--Phiitola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 11.51 (EEST)
Ottamatta kantaa olenko uhkaillut, niin näyttäisitkö käytännön, joka erikseen ja yksiselitteisesti kieltää uhkailemasta? Jos sellaista ei ole, niin silloin omien puheittesi mukaan se on sallittua. --Otrfan (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 12.15 (EEST)
Häiriköinti (kiusaaminen) on yksiselitteisesti kielletty kaikilta Wikipediassa toimivilta käyttäjiltä myös Otrfanilta.--Phiitola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 12.53 (EEST) Huom! Phiitola on muuttanut tätä kommenttia sen 1. version tallentamisen jälkeen 22. kesäkuuta 2018 kello 13.09 (EEST).
Annatko linkin käytäntöön. Tuo ei sitä ole. Edit: Phiitola näköjään muuttelee kommenttejaan, joihin on jo vastattu. Tuo ei ole käytäntö, vaan käytösohje. Tuolta sivulta ei löydy sanaakaan uhkailemisesta. Asiasta löytyy kyllä sivulta Wikipedia:Käyttäjän häirintä, joka on hylätty käytäntöehdotus. Jos se on hylätty, niin sitten uhkailu lienee ainakin sallittu? Mitä sanoo Phiitola? --Otrfan (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 13.03 (EEST) Huom! Otrfan on muuttanut tätä kommenttia sen 1. version tallentamisen jälkeen 22. kesäkuuta 2018 kello 13.20 (EEST)
Minun laskujeni mukaan tähän mennessä 8 käyttäjää on sitä mieltä, ettei punalinkkejä olemattomiin täsmennyssivuihin lisätä TA-mallineella. Eli ei vain muutama. Taas sitten on vain yksi välihuuto, missä asiaa vastustetaan. Tai oikeastaan useampi, mutta ovat samalta käyttäjältä. Keskustelun ensimmäisen henkilöön kohdistuvan kommentin kirjoitti käyttäjä Phiitola, jossa väitettiin toisen käyttäjän syyttäneen ip:tä valehtelijaksi. Oman mielipiteensä kertominen asiaan on "perusteetonta sivustahuutelua", vai mitä tällä tarkoitit? --4shadoww (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 20.18 (EEST)
Luettelisitko nuo kahdeksan nimimerkkiä?--Phiitola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 20.30 (EEST)
Nimet löytyvät tästä keskustelusta, löydät ne varmasti. Voit varmaan sitten seuraavaksi perustella mitenkä ne käyttäjät, eivät ole sitä mieltä, ettei punalinkkejä olemattomiin täsmennyssivuihin lisätä TA-mallineella. Jo alkaa olemaan kortit vähissä. --4shadoww (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 20.43 (EEST)
Kysyin koska en saanut esittämääsi lukua eli voisitko listata nimimerkit?  –Kommentin jätti Phiitola (keskustelu – muokkaukset) 22. kesäkuuta 2018 kello 11.51 (EEST)
Kommentti yleisen linjan puolesta, eli samaa mieltä mm. Savirin ja Risukarhin kanssa. Ta-mallinetta ei tarvita jos sillä viitataan olemattomiin täsmennyssivuihin. Gopase+f (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 08.37 (EEST)

TA-mallinetta voi mielestäni käyttää myös punalinkkien kanssa, kunhan muotoilee sanoman niin, että ei neuvo katsomaan sivua jota ei ole. Esimerkiksi artikkelissa Eva Vilhelmina Mannerheim on mielestäni menetelty asiallisesti. Punalinkkejä ei sovi laittaa Katso myös -osioon, koska ei ole mitään katsottavaa eikä myöskään Pääartikkeli-mallineeseen, koska pääartikkelia ei ole. Artikkelitoiveille on oma paikkansa. Olemattomat täsmennyssivut eivät täsmennä sitä mitä niiden pitäisi täsmentää, joten ei niitä.--Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 13.11 (EEST)

Eli siis pähkinänkuoressa tämä on väärin, mutta tämä on oikein? --Prospero One (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 20.02 (EEST)

Keskustelun päätyttyä konsensukseen, joka vastustaa punalinkkien käyttöä tämä artikkeli mallineessa niin lisäsin mallineen ohjeeseen kiellon punalinkin käytöstä. Tämän perusteella voidaan siten poistaa kaikki punalinkein varustetut tämä artikkeli -mallineet bottiajona.--Phiitola (keskustelu) 28. kesäkuuta 2018 kello 16.35 (EEST)

Olisi ihan kiva, jos lukisit keskustelun ajatuksella etkä keksisi konsensuksia omasta päästäsi. --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 12.46 (EEST)
Minusta olisi kiva, jos et kommentoisi alentuvasti. 4shadoww kommentoi tuossa yllä, että olen ainoa punaisia linkkejä puoltanut ja kahdeksan vastustanut, mikä on Wikipedian mukaan konsensus eli punaisia linkkejä ei saa laittaa tämä artikkeli -mallineeseen. Laskettuani itse en saa aivan samaa tulosta, mutta enemmistö kaikesta huolimatta vastustaa punaisia linkkejä eli edelleen konsensus vallitsee. Vaikka osa on sitä mieltä, että joissakin tapauksissa punalinkki olisi ok ei tällaista ohjetta subjektiivisuudessaan voi olla eikä ohjeeseen kirjata.--Phiitola (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 16.24 (EEST)
Suora lainaus 4shadowwin kommentista: ...punalinkkejä olemattomiin täsmennyssivuihin... Pyydän mitä nöyrimmin huomaamaan sanan täsmennyssivuihin. Muistutan edelleen lukemisesta ajatuksella. --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 16.32 (EEST)
Asiahan on monitahoisempi kuin vain "punalinkkejä / ei punalinkkejä". Kuten jo ylempänä totesin eri keskustelijat ovat ottaneet kantaa hiukan eri kriteerein. Selvä konsensus on ainakin siitä, että ei tule käyttää punalinkkejä olemattomiin täsmennyssivuihin harhaanjohtavalla sanamuodolla. Mitä tulee muunlaisiin punalinkkeihin, mielipiteet voivat vaihdella enemmän. Konsensusta ei tule ylitulkita, toki sitä voi keskustelulla hakea laajempaankin tulkintaan. --Jmk (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 16.37 (EEST)
Eikä ole viisi on ehdottomasti punalinkkejä vastaan, viisi vähän sinne päin ja yksi IP ei mitään mielipidettä ja sitten puolesta yksi. Noista viidestä sinne päin yksi vastusti ja sitten muutti mielipidettään eli aloittaja. Eli yhteneväisenä ratkaisuna on selkeästi ei punalinkkejä (mikä sisältää nuo sinne päin ratkaisut). Sanamuoto täsmennyssivuihin on vain marginaalista hienosäätöä, koska tämä artikkeli mallineessa oleva punalinkki on kaikesta huolimatta keskustelun mukaan informaatio arvoltaan olematonta. Edelleen huomautan, että tämä artikkeli mallineessa olevasta linkistä ei voi nähdä onko kyseessä täsmennyssivu vai artikkeli.--Phiitola (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 17.27 (EEST)
Itsehän sinä tuossa muutama rivi ylempänä viittasit 4shadowwin kommenttiin, jossa nimen omaan puhutaan täsmennyssivuista. Mutta edelleenkin suosittelen ottamaan huomioon keskustelussa esitetyt kommentit sellaisina kuin ne on esitetty eikä muuntelemalla niitä oman mielen mukaan. Esitetyissä kommenteissa ja myös keskustelun avauksessa kiinnitetään huomiota KM-mallineen TA-mallineen sanamuotoonkin. --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 18.00 (EEST) Korjattu mallineen nimilyhenne oikeaksi. --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 18.59 (EEST)
Kuten jo edellisessä totesin olen todella laskenut kommentit ja aivan ilman tulkintaa. Ja kuten jo totesin punaisesta linkistä ei voi erottaa täsmennyssivua tai artikkelia toisistaan. Kolmanneksi punaisten linkkien säilyttämiseen liitettiin myös tietyt "selkeys" vaatimukset, jotka ovat täysin subjektiivia ja lähes mahdoton määrittää. Selkeyden kannalta ei voi olla liikaa vaadittu kieltää tämä artikkeli -mallineesta punaiset linkit kokonaan (jota lähes puolet osallistuneista kannatti sellaisenaan). Kirjoita ensin artikkeli ja ota vasta sitten käyttöön tämä artikkeli -malline linkkeineen vai tuntuuko jonkin tietyn artikkelin mallineen poisto pahalta?--Phiitola (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 18.33 (EEST)
Yritä pysyä asiassa äläkä henkilöi keskustelua. Minä en ole lisännyt yhtään punalinkkistä TA-mallinnetta (jota tarkoitin, vaikka ylempänä puhuin KM-mallineesta, kun myös Katso myös esiintyi keskustelussa ajatuksia sekoittamassa), joten yhtään tiettyä sellaista ei ole myöskään poistettu. Jos mallineessa lukee täsmennyssivu, kuten keskustelun alussa kerrottiin, on aika helppoa (ainakin useimmille) ymmärtää, että puhutaan täsmennyssivusta. Toiseksi täällä on sellaisiakin käyttäjiä, jotka pystyvät ymmärtämään selkeysvaatimuksia, joten meneminen bottimaisiin ehdottomuuksiin on tarpeetonta. Ja seitsemänneksi teet vääriä tulkintoja, kun et ota huomioon, mistä keskustelunavauksessa ja kommenteissa puhuttiin. Ja yhdeksänneksi sanot sen itsekin, kun muutama rivi ylempänä toteat joissakin kommenteissa olevan vain marginaalista hienosäätöä, josta ei tarvitse piitata. Ja kymmenenneksi sinähän tässä olet se, joka mieltään on muuttanut, eikä keskustelun aloittaja, kuten muutama rivi ylempänä väität, sillä sinähän niiden mallineiden säilyttämisen perään huutelit ja nyt olet niitä poistamassa enemmän kuin muut haluaisivat (olikos tämmöisestä toiminnasta olemassa jokin Käytäntö?) --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 18.57 (EEST)
Henkilöintiä löytyy mitä suuremmassa määrin sekä ylä- että alapuolelta, miksi vain minulle annat huomautuksen henkilöinnistä? Yhteistyökykyyn ja yhteisprojekteihin kuuluu demokraattisen tuloksen kunnioittaminen ja sen noudattaminen, vaikka keskustelussa olisi ollut voimakkaasti arkumentoiden toista mieltä. Tämän luulisi olevan myös Wikipediassa selvää, vaikka siltä ei aina tunnukaan. Käytäntöjen ja ohjeiden tulee olla mahdollisimman selkeitä ja tuon täsmennyssivu tekstin kiertäminenhän on todella helppoa, josta sain jopa alkuaikoina huomautuksia linkittäessäni suoraan laivan nimiartikkeliin. Nyt sitten vedotaan tekstiin täsmennyssivu, mistä ei siis ole yhteenvedossa kyse, vaan siitä, että linkistä ei voi erottaa artikkelia täsmennyssivusta. Siten ainoa selkeä yhteenveto on yhdistää nuo viisi ehdotonta ei punalinkkejä maltillisempien ei punalinkkejä täsmennyssivuun kanssa muotoon ei punalinkkejä. Poikkeuksethan tuntuvat olevan Wikipediassa aina sallittuja muokkaa rohkeasti säännön mukaan kunhan tunnuksesi on oikea.--Phiitola (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 19.46 (EEST)
Alkaa vaikuttamaan ihan tahalliselta kiusanteolta tämä. Ei Phiitola tässä mitään konsensusta yritä aikaan saada. --4shadoww (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 18.42 (EEST)
4shadoww en ole eläissäni kiusannut ketään tahallani, vahinkoja sattunee kelle tahansa jolloin pyydän anteeksi. Itse olen kyllä Wikipediassakin jatkuvan häirinnän uhri ja kiusaamista on tuo ylläolevakin syyttäessäsi ilman perusteita tuntematta minua lainkaan.  –Kommentin jätti Phiitola (keskustelu – muokkaukset) 29. kesäkuuta 2018 kello 19.46 (EEST)

TA poistot[muokkaa wikitekstiä]

<Tämä keskustelunosa on siirretty 21.6.2018 klo 18.18 sivulta Keskustelu käyttäjästä:Jmk.>

Lopettaisitko nuo voimassa olevien ohjeiden mukaiset poistot.--Phiitola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 15.11 (EEST)

Nytkö keskustelu levitetään tänne? Kahvihuoneen keskustelussa on varsin selkeällä konsensuksella todettu, että TA-punalinkit selityksellä "Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla" (jota ei ole) eivät kuulu asiaan. Niitä siis ei tule lisätä artikkeleihin, ja ne voi poistaa. Mutta jos olet eri mieltä muokkaajayhteisön kanssa tästä asiasta, voit keskustella asiasta siellä kahvihuoneessa. --Jmk (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 16.11 (EEST)
Tässä huomautetaan nimenomaan sinun toiminnastasi eli kuuluu tänne. Keskustelussa useampi käyttäjä toteaa mallineiden olevan nykykäytännön mukaisia ja itsekin olit sitä mieltä, että punaiset linkit voivat olla mallineessa mikäli teksti on mieleisesi eli nyt ajat selkeästi omia muutoksiasi. Yhteisön mielipide ei tule selkeästi esille, mielipiteen muutoksesi jälkeen punainen linkki on joko sopiva tai sittne ei ja yksittäisestä tekstin muotoilusta ei kai voi tehdä noin epäselvää kyselyä.--Phiitola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 17.46 (EEST)
Ole hyvä ja lopeta valittaminen konsensuksen mukaisista poistoista tällä keskustelusivulla. Jos olet eri mieltä muokkausyhteisön kanssa, keskustele asiasta siellä, missä se konsensus on selvitetty. --Jmk (keskustelu) 21. kesäkuuta 2018 kello 17.56 (EEST)

Wikipedia:Heinäkuun lähdetalkoot/2018[muokkaa wikitekstiä]

Lähdetalkoot alkaa taas sunnuntaina, tervetuloa mukaan.-Henswick (keskustelu) 25. kesäkuuta 2018 kello 22.37 (EEST)

Tästähän voisi laittaa sitenoticeen pienen muistutuksen? Vastustaako kukaan? Muistutus voisi olla vaikka maanantaista keskiviikkoon.--Olimar 30. kesäkuuta 2018 kello 10.55 (EEST)
En osallistu talkoisiin, koska muokkaan mikä milloinkin sattuu kiinnostamaan enkä kovin järjestelmällisesti viikkoa kerrallaan. Vaikka en vastustakaan, niin vastaan silti: kannatan muistutusta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 11.19 (EEST)

Uusi muokkausmerkintä[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisi ottaa käyttöön uusi muokkausmerkintä. Tämä merkintä kertoisi, että muokkaus on tehty osana Viikon kilpailua. Se olisi teksti VK. --Moderhader (keskustelu) 27. kesäkuuta 2018 kello 09.40 (EEST)

Pitkä vastaus: Ei onnistu millään järkevällä tavalla. Järjestelmä ei ymmärrä, mikä muokkaus kuuluu Viikon kilpailuun, vaan VK-muokkaukset tulkitsee ja pisteet laskee botti, joka ei ole tekemisissä itse ohjelmiston kanssa. Botti ei myöskään toimi livenä, joten merkinnät saataisiin paikoilleen vain kerran tunnissa, jolloin niistä ei ainakaan tuoreiden muutosten suhteen olisi mitään iloa. Lyhennelmä tästä: Ei. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. kesäkuuta 2018 kello 09.58 (EEST)
Termit epäselviä ovat. Pyydetäänkö tässä luomaan merkkaus eli sellainen teksti, joka ilmestyy sivuhistoriaan kohtaan Merkkaus, kuten vaikkapa rv, jonka botti käy panemassa jälkikäteen, vai pyydetäänkö sellaista merkintää, jonka ohjelmisto tuottaa sivuhistoriaan omaan kohtaansa, kuten "pieni muokkaus", joka tuottaa p-kirjaimen, tai "bottimuokkaus", joka tuottaa b-kirjaimen. On tietysti teknisesti mahdollista luoda merkkaus (tag), jonka voi käyttäjä käsin panna muokkauksiin jälkeenpäin ja joka tuottaa sivuhistoriaan tekstin "Merkkaus: VK". Sitä ei vain pitäisi ottaa käyttöön. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2018 kello 12.50 (EEST)
Sellainen merkintä, minkä ohjelmisto tuottaa sivuhistoriaan omaan kohtaansa, vähän samaan tapaan kuin p, eli pieni muutos. Juuri siksi lihavoin sen VK-sanan ensimmäisessä kommentissani. --Moderhader (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 11.58 (EEST)
No, sellaisen luominen ei ole mahdollista. Ohjelmistolla ei ole mitään tapaa tietää, mikä muokkaus kuuluu Viikon kilpailuun. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 29. kesäkuuta 2018 kello 12.15 (EEST)
Olisipa, sillä tarkat tiedot VK:n yhteydessä tehdyistä muokkauksista ovat (kuulemma) näkyvissä työpöytäversiossa vain VK-vastaaville. Mobiiliversiossa ne sen sijaan näkyvät kaikille. Tämän merkinnän avulla kaikki voisivat nähdä VK-muokkausten tarkkoja tietoja. --Moderhader (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 12.34 (EEST)
Tämä väite vaatii täsmennystä. Olen nimittäin VK-vastaava, eikä minulla ole käytettävissäni mitään maagista nappia tai tietokantaa, josta näkisin VK-muutokset jotenkin erikseen. Kerro toki tarkemmin. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 29. kesäkuuta 2018 kello 13.55 (EEST)
Oiskohan, että tämä on ymmärretty jotenkin väärin. Joka tapauksessa homma toimii kuten Lentokonefani kirjoittikin siten, että user:ukbot (se botti joka laskee pisteet) lukee kilpailusivulta kilpailun konfiguraation, menee osallistujiksi ilmoittautuneiden käyttäjien muokkaukset kilpailuajalta läpi ja merkkaa pisteet kilpailusivulle (näkyvät kun vie kursorin pisteiden päälle). Ne muokkaukset jotka botti on katsonut kuuluvan kilpailuun näkyy tuolta kilpailusivulta ja ne voivat esimerkiksi muuttua jos kilpailun asetuksia muutetaan TAI jos jokin rajaava tekijä muuttuu kuten sivun luokitus muuttuu. Eli se mitä yritetään selittää on, että mediawiki (Wikipedian ohjelmisto) ei tiedä mikä muokkaus kuuluu kilpailuun vaan pisteitä laskeva botti tietää sen. --Zache (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 14.27 (EEST)
Siksi arvelin näin, että ne näkyvät vain VK-vastaaville, koska VK-vastaavien navigaatiolaatikko menee (niiden tarkempien tietojen) tapaan piiloon muilta kuin VK-vastaavilta muutaman sekunnin kuluttua. --Moderhader (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 14.40 (EEST)
Tarkempia tietoja ei tosiaan ole missään. Sen kuin käyt katsomassa Viikon kilpilun sivulta, VK-vastaavien navigaatiolaatikko näkyy nyt kaikille. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 29. kesäkuuta 2018 kello 14.55 (EEST)
Jee! Nyt se tosiaan näkyy kaikille! --Moderhader (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 17.10 (EEST)

Milloin on viimeksi luotu joku muu Wikipedia-nimiavaruuden sivu kuin Viikon kilpailusivu, kahvihuoneen tai YP-ilmoitustaulun arkisto, kommenttipyyntö tai äänestys?[muokkaa wikitekstiä]

Hei,milloin on viimeksi luotu joku muu Wikipedia-nimiavaruuden sivu kuin Viikon kilpailusivu, kahvihuoneen tai YP-ilmoitustaulun arkisto, wikiprojekti tai äänestys? --Moderhader (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 11.49 (EEST)

Valitsemalla Tuoreet muutokset - Uudet sivut - Nimiavaruus - Wikipedia nähdään että viimeksi on 25.6. 2018 luotu sivu Wikipedia:Heinäkuun lähdetalkoot/2018.--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 15.04 (EEST)
Heinäkuun lähdetalkoot suljetaan pois. Milloin on viimeksi luotu joku ohje- tai tietomainen Wikipedia-nimiavaruuden sivu? --Moderhader (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 20.44 (EEST) P.S. Nuo linkit ovat vain esimerkkeja sellaisista sivutyypeistä, joita nyt haen.
Ohje on eri nimiavaruus kuin Wikipedia, samoin Wikiprojekti on nykyään (vaihtui mitä lie vuosi pari sitten) eri nimivaruus kuin Wikipedia.--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 20.55 (EEST)
Mutta kun tuo ei löydy tuoreista muutoksista (miten nyt kysymys halutaankin rajata), niin taitoni ei-teknisenä muokkaajana eivät riitä tuon esiin kaivamiseen. Merkitsen @Zache: koska hän tai joku muu teknisesti edistynyt muokkaaja luultavasti osaa kaivaa tuon esille.--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 21.18 (EEST)
PetScanilla voi hakea sivuja esim. luokasta Luokka:Wikipedian käytännöt ja ohjeet (syvyydeksi vaikka 12) ja nimiavaruuksiin varmuuden vuoksi vain valinta "Wikipedia" ja "Ohje" ja järjestys sivun id:n mukaan (eli käytännössä luontiajankohdan mukaan), tulos tässä (tuorein alimpana). Stryn (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 21.46 (EEST)
Tein huvikseni samanlaisen haun koko luokasta Luokka:Wikipedian sisäiset asiat. Uusin sivu, joka ei ole äänestys, kilpailu, kommenttipyyntö tms. näyttäisi olevan humoristinen ohje Wikipedia:Älä tunge papuja nenääsi, joka on luotu syyskuussa 2017. --Risukarhi (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 22.20 (EEST)
Pavuilla ja herneillä on siis eroa. Minneköhän lupiinit voi tunkea? --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 22.45 (EEST)
Heinäkuun lähdetalkoot on luonteeltaan aika wikiprojektimainen, joten sen voisi siirtää Wikiprojekti-nimiavaruuteen. Samoin Muokkaa sivuja rohkeasti on luonteeltaan aika ohjemainen, joten sen voisi siirtää Ohje-nimiavaruuteen. --Moderhader (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 11.44 (EEST)

Diskauksia Wikipediasta?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Wikipedian viikon kilpailuissa tms. vastaavissa kilpailuissa vielä kertaakaan diskattu jotakuta käyttäjää?---188.67.30.87 1. heinäkuuta 2018 kello 01.47 (EEST)

Ainoa tapaus lienee tämä (keskustelua täällä). Ainakaan viikon kilpailuissa ei muita vastaavia tilanteita ole tullut. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 1. heinäkuuta 2018 kello 10.29 (EEST)
Jos nyt miettii tuota yhtä, nimeltä mainitsematonta osallistujaa, niin teknisesti ottaen hän kai aina diskvalifioi itsensä. Hän siis poisti itsensä kisan osallistujien joukosta käsin taikka esitti keskustelussa pyynnön poistamisesta, ja sitten järjestäjä tai VK-vastaava suoritti poiston ja työläät pistemäärien korjaustyöt – useita kertoja. CV:ssä ei siis missään ole merkintää "diskattu" vaan päälle päin kunniallisemmin "vetäytyi kilpailusta loukkaantumisen vuoksi". Sinänsä tämän aiheen otsikko (Diskauksia Wikipediasta?) on mielestäni epätarkka, koska erilaiset kilpailut ja talkoot eivät varsinaisesti ole mikään "Wikipedia" vaan ne ovat Wikipedian sisällä olevia yhteistyöhankkeita, joissa paiskitaan päivät töitä ja illalla sitten tapellaan. --Pxos (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 11.12 (EEST)

Osallistutaanko pimennysbanneriin?[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.
vaihtoehtoinen musta logo
Tilanne
kl 4.7.2018 06.42: kannatus 10, vastustus 5 (66% kannatus)

Kysyn, mitä mieltä ollaan siitä, että suomenkielisen Wikipedian etusivulle asetettaisiin tällainen pimennysbanneri keskiviikon 4.7. vuorokauden ajaksi? Bannerin tarkoituksena on kiinnittää huomiota EU:n tekijänoikeusdirektiivehdotuksesta päättämiseen torstaina 5.7. Vastaavanlainen banneri asennetaan tällä viikolla usean muunkielisen Wikipedian etusivulle. Aloite on Jimmy Walesin, joka lähetti kirjeen Wikimedian puheenjohtajille ja kysyi yhteisön mielipidettä. Hänen mielestään pitäisi tehdä jotain dramaattista, kun asia menee muuten ohi huomaamatta. Oheinen banneri on Wikimedia Italian laatima. Sen teksti voitais kääntää suomeksi. Mitä mieltä olette?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 01.31 (EEST)

Vaikka yleensä olenkin eliitin puolella kansaa vastaan, niin tällä kertaa kannatan vastatoimia harrastukseni ylläpitämisen vuoksi.--MAQuire (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 01.44 (EEST)
Vastustan yleensä kaikkea, myös Wikipedian muokkaamisen rajoittamista. Kannatan vastalausetta mustanpuhuvan bannerin muodossa.--Htm (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 02.38 (EEST)
Kannatan. --Linkkerpar™ 3. heinäkuuta 2018 kello 06.04 (EEST)
Kannatan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 3. heinäkuuta 2018 kello 09.16 (EEST)
kannatus --Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 09.17 (EEST)
Kannatetaan. --4shadoww (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 10.28 (EEST)
Vastustan. Ei ole Wikipedian asia sotkeutua politiikkaan. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 14.58 (EEST)
En ole varma mitä bannerilla tarkoitetaan tässä. Banneri ei ole yleensä koko sivua täyttävä juttu. Jos tarkoitus on korvata etusivu joko meta-wikissä olevalla tekstillä tai samalla mikä italiankielisessä, niin en välttämättä niin kannata. Sen sijaan sitenotice koko päivän ajaksi sopii, ja siihen linkki vaikka tuohon Kulttuurinavigaattorin itwikin suomennokseen. Sitenotice ainakin näkyy jokaiselle, kaikkihan eivät etusivulle löydä. Stryn (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 21.05 (EEST)
Samaa mieltä kuin Stryn. Ja sellainen, jonka saa myös piiloon.. Jos tämä ei onnistu niin vastustan. --MiPe (wikinät) 3. heinäkuuta 2018 kello 21.09 (EEST)
Ei. --Jmk (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 21.55 (EEST)
Täältä kannatus.-Henswick (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 23.22 (EEST)
Ei. Poliittinen nillitys jääköön Wikipedian ulkopuolelle. --Sblöbö (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 00.15 (EEST)
Kiitos ei. Wikipedian ei tule olla poliittinen toimija, joka yrittää vaikuttaa lainsäädäntöön. Gopase+f (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 00.29 (EEST)
Eipä tuollaista tänne tarvittane. Englanninkielinen Wikipedia tuonee hommalle riittävästi näkyvyyttä Suomessakin (näkyy olevan oma bannerinsa siellä jo valmiina). --Nironen (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 00.39 (EEST)
Vastustan. Asia on otettu esille liian myöhään. J.K Nakkila (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 09.53 (EEST)
Kannatan että jotain tehdään huonon lain protestoimiseksi. Avoimen tiedonvälityksen puolesta. Jo wikipedian harjoittama tiedonvälitys on perinjuurinpoliittinen teko itsessään. -- Cimon Avaro 4. heinäkuuta 2018 kello 11.55 (EEST)
Symbol oppose vote.svg Vastustan, sillä Viikon kilpailu jouduttaisiin keskeyttämään. –Moderhader (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 22.40 (EEST)
Lähdetalkoista puhumattakaan... --Lax (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 22.46 (EEST)
Ei siis keskeytetä kumpaakaan.--Moderhader (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 23.24 (EEST)
Kirjataan tähän muistiin, että suomenkielinen Wikipedia ei "osallistunut pimennysbanneriin". Etusivulle ei tullut mitään erityistä viestiä lukijoille, suomenkielistä Wikipediaa ei suljettu lukijoilta tai muokkaajilta eikä mitään erityistä sivun yläreunaan sijoittuvaa ilmoituslaatikkoa (banner) pantu esille Wikipedian sivuille. --Pxos (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 11.40 (EEST)

Toteutuksesta[muokkaa wikitekstiä]

Sellainen huomio, että italiankielinen wikipedia pisti koko wikipedian kiinni tälläisellä viestillä. Fiwikin osalta, niin varmaan halutaan etusivun lisäksi myös pistää sivun yläreunaan banneri?--Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 12.13 (EEST)

Suomalaiset ovat vähän hillitympiä, ei tarvitse sulkea Wikipediaa. Enkä nyt puhu yksittäisistä Wikipedian käyttäjistä. --87.93.154.237 3. heinäkuuta 2018 kello 12.46 (EEST)
Lähinnä mietin sitä, että italialaisten teksti on parempi kuin Metassa oleva teksti. --Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 12.57 (EEST)
Käänsin italialaisten tekstin, joka on "mustaa banneria" parempi se on tässä. Tämä on siis käännös italialaisten Wikipedistien tekstistä ja sitä voisi muokata.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 14.34 (EEST) (Linkki tiedotteeseen korjattu siirron jäljiltä --Lentokonefani asiaa? | syntilista 3. heinäkuuta 2018 kello 14.43 (EEST))
Tietosanakirjan sulkeminen poliittisen kannanoton vuoksi vie tietosanakirjan uskottavuuden ja luotettavuuden aivan uusiin sfääreihin. Jos minulla on kirjahyllyssäni jokin referenssiteos, jota tarvitsen esimerkiksi työssäni, olisi aika hurjaa, jos poliittisen kannanoton vuoksi joku kävisi takavarikoimassa teoksen vuorokaudeksi niin, etten voisikaan käyttää sitä. Panisi vähän miettimään voinko enää luottaa sen saatavuuteen. Panisi myös miettimään millä syyllä se seuraavan kerran takavarikoidaan ja kuinka pitkäksi aikaa. Voihan olla, että tietosanakirjasta pitää esimerkiksi takavarikoida Lavrenti Berijaa tai Peppi Pitkätossua koskevat sivut jonkin erittäin hyvää asiaa ajavan kampanjan vuoksi. Online-palvelun sulkeminen on tietysti teknisesti helpompaa kuin fyysisten kirjojen takavarikoiminen, ja siksi houkuttelevampaa. --Jmk (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 08.02 (EEST)
En nyt saanut ihan kiinni mihin viittasit. Ilmeisesti et tarkoittanut sitä, että fiwikin kahvihuoneessa ei saisi kertoa siitä, että esim. itwiki/etwiki jne. pisti itsensä kiinni vaan, että se oli huono idea? Lisäksi varmuuden vuoksi sanon vielä, että ei täällä kukaan ole fiwikin osalta ehdottanut kuin etusivun korvaamisella tiedotteella JA/TAI sivun yläreunassa olevasta sitenotice:sta joka linkittää tiedotteeseen joka on kuitenkin toimenpiteenä aika kaukana siitä, että oltaisiin ehdotettu fiwikin sulkemista. --Zache (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 08.31 (EEST)
Outoa ettet saanut. Kerroit että italiankielinen tietosanakirja suljettiin ja minä kommentoin tietosanakirjan sulkemista. En oikein keksi miten asia olisi pitänyt tuon selvemmin ilmaista. --Jmk (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 08.42 (EEST)

Mikäli banneri laitetaan, niin voitaisiinko siinä mainita edes pienellä käyttäjät, jotka ilmoittavat olevansa eri mieltä sen sisällöstä? Minä en halua sotkeutua asiaan. Seuraavaksi varmaan saadaan sateenkaaribanneri. Pistää muuten silmään bannerin teksti "Wikimediayhteisöt EU:ssa", ei "Wikipediayhteisöt EU:ssa". Onko tämä taas Wikimedia Suomen tempauksia? Eikö teillä ole parempaa tekemistä? --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 15.19 (EEST)

Ja voidaanko tällaisesta asiasta päättää vajaan vuorokauden varoitusajalla minkäänlaisen enemmistön turvin? Tarpeeksi masinoimalla saadaan jatkossa vaikka minkälaisia mielenilmauksia etusivulle ns. yhteisön nimissä. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 15.31 (EEST)

Selitys englanniksi Meta-Wikissä: "The Wikimedia movement, or simply Wikimedia, is the global community of contributors to Wikimedia Foundation projects".
  • a collection of values shared by individuals (freedom of speech, knowledge for everyone, community sharing etc.)
  • a collection of activities (conferences, workshops, wikiacademies etc.)
  • a collection of organizations (Wikimedia Foundation]], Wikimedia chapters etc.), as well as some free electrons (individuals without chapters) and similar-minded organizations.
Kaikki chapterit (joka Wikimedia Suomi ry:kin on) ovat Wikimedia_jotakin, samoin -media on Wikimedia Commons. Ja toimintaahan pyörittää Wikimedia Foundation -niminen säätiö. Tämä ei ole Wikimedia Suomen tempaus ja yhdistys on jo ehtinyt vastustamaan ihan omissa nimissään EU:n tekijänoikeusdirektiivehdotusta, joten ollos rauhassa.--Htm (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 20.50 (EEST)
Meillä on ollut vastaavia Wikimedia Suomen tempauksia aiemminkin ja keskustelun aloittaja on kyseisen klubin puheenjohtaja. Yhdistys vastustakoon ihan mitä tahtoo, mutta se ei kuulu meille mitenkään. Sulkekoot omat sivunsa protestiksi - se olisi toivottavaa. Tuosta kerhosta on ollut Wikipedialle pelkkää haittaa. Pelkkä HOKin poistaminen vaatii meillä vuorokauden odottelun. Nyt meinataan muuttaa sitä nopeammin Wikipedia poliittisen propagandan välineeksi. Jopa sulkeminen on tullut esille parissa kommentissa. Haistakoon Wikimedia Suomi ja erityisesti sen puheenjohtaja pitkän paskan. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 21.08 (EEST)
Mihin suuntaan mun tässä pitäisi nyt sitten hiihdellä?--Htm (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 21.23 (EEST)
Se edellinen kerta oli vuonna 2015 kun EU:n tekijänoikeutta oltiin harmonisoimassa siten, että maisemanvapaus olisi poistettu tekijänoikeuslaista ja aloite Wikimedian laajuiseen banneriin tuli Romainelta Metasta/Wikimedia Commonsista. (kahvihuonekeskustelu) Tuolloinhan maisemanvapauden poistoa ajanut Jean-Marie Cavada käytti Wikimediaa yhtenä perusteena sille miksi FoP pitäisi poistaa ja bannerista syntyneen keskustelun seurauksena hän Cavada veti pois ehdotuksensa. (lähde) Oleellisimpana erona tässä on oikeastaan se, että tuolloin Romaine aloitti keskustelun kolmisen viikkoa ennen äänestystä ja tämä äänestys jonka merkitystä yritetään tuoda esille on ylihuomenna. --Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 22.01 (EEST)
Kommentoijat Brysselissä ja Strasbourgissa kertovat, että tilanne on ollut jännittynyt (monien tekijänoikeuskeskustelujen tapaan) molempien osapuolten taholla. Tilanne on ilmeisesti naftisti sellainen, että JURI-valiokunnan päätöstä puoltavat ovat voitolla torstain äänestyksessä. Vastustajien taktinen tavoite on saada päätös lykkäytymään syksyyn ja näin saada aikaan asiallista keskusteluaikaa. Wikimedialiikkeen kannalta kyse on itsepuolustuksesta, esimerkiksi italialaisten lausunnossa todetaan, että itse Wikipedia tulisi sulkemisuhan alaiseksi. "Jos ehdotus hyväksytään, saattaisi tulla mahdottomaksi jakaa sanomalehdessä julkaistua artikkelia sosiaalisessa mediassa tai löytää sitä hakukoneesta."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 23.28 (EEST)
Eli mikäli tulkitsin keskustelua oikein, niin konsensus löytyisi sille, että pistetään sitenotice jossa on linkki sivulle Wikipedia:Tiedote 3. heinäkuuta 2018. Sitenotice siis on se kapea banneri joka on sivun yläreunassa ja jonka pystyy sulkemaan. Tekstiksi banneriin tulisi EU:n tekijänoikeusdirektiiviäänestys huomenna. Vaikuta vielä kun voit!. Mikäli on parempia ehdotuksia tekstiksi niin niitä voi ehdottaa.--Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 23.16 (EEST)
Tuhoutuuko internet huomenna? - Katso järkyttävä teksti!--MAQuire (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 23.20 (EEST)
Tuleeko mustalle pohjalle valkoinen teksti? Vaikka kannatan miten vaan kunhan saadaan tietoa eteenpäin. --Linkkerpar™ 3. heinäkuuta 2018 kello 23.27 (EEST)
Mielestäni pikapikaa haalittu konsensus tällaiseen asiaan on jotenkin hatara, kun sitä on pari käyttäjää vastustanutkin. --Jmk (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 23.43 (EEST)
Aloite on siis peräisin Jimmy Walesilta, joka kirjoitti seuraavasti: "There appears to be a general consensus that without something dramatic happening, the EU Parliament will vote on either July 4th or July 5th and is likely to approve the bill as passed through the JURI committee. --- The only people I know who can cause something dramatic to happen are us, the Wikipedians. We are in a unique position to have a unique voice on this issue and we know that a blackout in some form of Wikipedia will absolutely generate a huge volume of phone calls and emails to members of Parliament - members who have so far mostly heard only from lobbyists." Eli pimennyksen tarkoituksena olisi saada aikaan mahdollisimman paljon yhteydenottoja parlamentin jäseniin. Yksi suomalainen MEP Nils Torvalds jo vastasi vastustavansa, kun lähetin hänelle Wikimedia Suomen julkilausuman aiheesta. Voidaanhan operaatio jättää poiskin, mutta minusta sekä me wikipedistit että wikimedistit - samassa junassa tässä asiassa ollaan - ollaan aika keskeisessä asemassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 00.27 (EEST)

Noin ylipäätänsä tässä kyse on oikeastaan siitä, että halutaanko edes yrittää kertoa mielipidettämme asiasta. Direktiiviehdotuksessa kuitenkin on sellaisia seikkoja jotka on selkeästi haitallisia Wikipedialle ja Wikimedialle ylipäätänsä. Konkreettinen esimerkki on se, että direktiivin toisi urheilutapahtumille vastaavan suojan kuin taide-esityksillä on jolloin niitä ei saisi valokuvata. (artikla 12. lisäys 1) Toinen vastaava on se, että uutiset saisi uuden lähioikeuden ja varsinkin ehdotusta kannattavat puhuvat nimenomaan siitä, että se pitäisi sisällään myös palvelut, jotka pitävät uutisten otsikoiden ja julkaisupäivämäärien tapaisia asioita. Esimerkkinä on käytetty mm. http://www.ampparit.com -sivustoa ja vaikka lähdeviitteet sitaattioikeuden perusteella olisivatkin artikkeleissa ok, niin viitteiden automaattitäydennys tai viitetietojen arkistointi ei ole. (artiklat 3 ja 11) (lähde) Ongelma tässä on se, että vaikka haluttaisiin olla epäpoliittisia, niin eivät nuo päätökset sillä mihinkään katoa ja niiden huonoudesta on turha enää sitten valittaa kun ne on tehty. --Zache (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 01.08 (EEST)

Mun mielestä "epäpoliittisuuden" kannattajat, mitä se sitten tarkoittaakaan, eivät käsitä miten vakava tilanne on. Kaikissa tekijänoikeuksia koskevissa säädöksissä on aina kyse tekijöiden ja käyttäjien oikeuksien rajoista. Jos tekijöillä olisi rajaton oikeus, silloin mikään tieto tai tieto esim. taiteesta ei liikkuisi mihinkään ja maailmasta tulisi pimentola. Tottakai tekijöiden oikeuksia pitää kunnioittaa, mutta tässä yritetään niiden kunnioittamisen varjolla ajaa liian rajoittavaa, mekaanista ja ahdasta lainsäädäntöä ja sen torjumisesta on tässä kyse. Eikö ole kyseenalaista vastustaa sellaista jonka vaarallisuus on selvästi nähtävissä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 01.40 (EEST)
Tuon kommentin sisältöä ei saisi kirjoittaa artikkeliin, koska on meillä on käytäntö Wikipedia:Neutraali näkökulma. Sinä haluat tuon etusivulle. Sinusta on enemmän vaaraa Wikipedialle, kuin tuosta säädöksestä. --Otrfan (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 05.21 (EEST)
Kyllähän asian artikkeliinkin voi pistää kunhan se on lähteistetty ja siinä on kerrottu kuka sanoo. Tässä on Board of Trustees:n lausunto asiasta: m:EU policy/Wikimedia Foundation Board of Trustees Statement Opposing the EU Copyright Package ja säätion blogikirjoitus. --Zache (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 07.12 (EEST)
Neutraaleja uutisointeja merkittävistä poliittisista kannanotoista voi panna etusivulla uutisboksiin, siellä voidaan kertoa mitä Trump, Putin ja Merkel ovat viimeksi laukoneet. --Jmk (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 08.10 (EEST)
Suurin ongelma tässä on se, että tämä tuli tänne nyt hirveän nopealla aikataululla. Ilmeisesti yhdistyksen toimintastrategiaan kuuluu, että tempauksista tiedotetaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, jotta mahdollisille vastustajille jäisi vain vähän aikaa ilmoittaa kantansa. En oikein jaksa uskoa, että esimerkiksi italian- tai vironkielisissä Wikipedioissa sulkemisesta tai muista toimenpiteistä päätettäisiin alle vuoirokauden kestävällä "konsensus"keskustelussa. Aloite vaikuttaa myös äärimmäisen huonosti valmistellulta, sillä edes Wikimedia Suomen hallituksen jäsenillä ei näyttänyt olevan yhteyisymmärrystä siitä, mikä on hyvä tekstin muotoilu. Herääkin siis kysymys onko yhdistyksen puheenjohtaja keskustellut asiasta edes hallituksen kanssa vain onko kyseessä vain yksityisidea, jonka hän pyrkii esittämään Wikimedia Suomen ja laajemminkin koko Wikimediayhteisön edustajana. Suoraan sanottuna ällistyttävän amatöörimäistä toimintaa. Siitä, että ehdotus lopulta kaatui, voivat Wikimedia Suomen toimihenkilöt syyttää vain itseään. --MiPe (wikinät) 4. heinäkuuta 2018 kello 08.43 (EEST)
Varmaan tämä oltaisiin tuotu esille aikaisemmin jos se olisi ollut yhdistyksen agendalla jotenkin. Se ei kuitenkaan ole ollut vaan Kulttuurinavigaattori pisti keskustelun tänne suurin piirtein samaan aikaan kuin mitä hän kertoi huomion minulle siitä, että muissa Wikipedioissa ollaan ottamassa kantaa ja sen, että ehkä suomenkielisen Wikipediassa pitäisi kertoa siitä myös. Ajallista eroa minulle pistetyssä viestissä ja kahvihuonekeskustelussa oli joitain tunteja. Ts. Kulttuurinavigaattori kysyi mielipidettäni kannattaako asiaa ehdottaa kahvihuoneessa 23.33, tämän jälkeen hän pisti ajatuksen muulle WMFI:n hallitukselle kommentoitavaksi ja 01:31 hän postasi ehdotuksen kahvihuoneeseen. Käytännössä tämä kahvihuonekeskustelu on se mitä asiasta ollaan tästä keskusteltu. Ottamatta sen kummemmin kantaa siihen, että ollaanko hirveän pettyneitä ehdotuksen kaatumiseen, niin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ehdotuksen tekeminen itsessään oli tarpeellista. Ensinnäkin siksi, että wikipedia yhteisölle kerrottiin EU-tason lainsäädännön etenemisestä ja siitä mitä muissa wikeissä tapahtuu, sekä siksi että ainakin nyt sillä oli mahdollisuus ottaa kantaa siihen yritetäänkö vaikuttaa. Olen samaa mieltä siitä, että asia kokonaisuudessaan olisi pitänyt ottaa esille aikaisemmin, mutta tuolloin ei ollut ainakaan kansainvälisellä tasolla suunnitelmia tehdä yhteistä kannanottoa. --Zache (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 09.37 (EEST)
Noin yhdistyksen rivijäsenenä voisin kuvitella että yhdistys edelleenkin olisi ikionnellinen jokaisesta vaapaaehtoisesta, jolla olisi mahdollisuus tehdä asiota paremmin mitä nyt mahdollisesti onnistutaan tekemään. Wikimediaa rahoittava Wikimediasäätiöhän on amerikkalainen, ja amerikassa on kai tapana, että jokainen kunnon kansalainen tekee jotain vapaaehtoistoimintaa tietyn tuntimäärän vikossa. Se on siellä siis ikään kuin instituutio, joka paikkaa sitä, että esim. meillä Suomessa ja Pohjoismaissa monia asioita hoidetaan palkkaamalla työntekijötä tekemään asioita, vaikka meillä pohjoismaissakin sinällään on vahva sivistyksellisten kansanliikkeiden perinne. Tosin itsekin priorisoin oman vapaaehtoistyöni enemmän muualle, joten en voi vaatia muitakaan tekemään sitä mitä en itsekään tee. --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 11.06 (EEST)
Tässä äkillisessä keskustelussa on se ongelma, ettei tavallinen taavi ehdi luoda asiasta mitään kuvaa ja vastustaa varmuuden vuoksi, koska kaikkea ylhäältä / Wikimediasta manipuloitua on syytä varmuuden vuoksi vastustaa. Sen lisäksi asia on esitetty sekavasti, eli vasta tässä vaiheessa alkaa selvitä, mitä tässä kannatetaan ja vastustetaan, paitsi että eräät hienoon kieleen erikoistuneet käyttäjät käyttävät sanoja joita taavi ei ymmärrä eikä ole koskaan edes kuullut. Syyttäkää siis itseänne. --37.33.104.39 4. heinäkuuta 2018 kello 09.43 (EEST)
Summa summarum: Wikimedia Suomea syytetään Suomi ry:n toiminnassa suomenkielistä Wikipedia-yhteisöä häiritsee, että se otti esille EU:n tekijänoikeusdirektiiviäänestyksen esille ottamisesta ja toisaalta siitä se, että asia otettiin esille aivan liian myöhään, mikä tähän kirjattakoon.--Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 10.16 (EEST) (edit omaa kommenttia)--Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 12.12 (EEST)
En syyttänyt vaan toin esiin ongelman ("keskustelussa on se ongelma") miksi vastustus on laajaa. Perusjuttu on, että asia esitetään yksinkertaisesti (sen jälkeen voi kyllä selittää) eikä käytetä vaikeita sanoja, uten "sitenotice", jotka lukevan käyttäjän pitäisi selvittää mutta harva sitä alkaa tekemään. Jos vielä saa sanoa, niin kun jotkut selvästi karsastaa Wikimedia Suomea, niin ei sen nimissä kannata tulla sanomaan Wikipediaan mitä täällä pitää tehdä. Huom! en syytä vaan kerron tulevaisuuden varalle missä on ongelmia --87.95.240.14 4. heinäkuuta 2018 kello 11.19 (EEST)
Lähinnä kai täällä kyseltiin aktiivikäyttäjien mielipiteitä asiasta, eikä satunnaisilta lukijoilta. MediaWiki:Sitenotice on se mistä oli kyse. Stryn (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 11.24 (EEST)
Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta minun tarkoitus ei ollut paha, vaikka se saadaan siltä näyttämään. Eli lue ensimmäinen kommentti tässä ketjussa ("Tässä äkillisessä keskustelussa"), ja kommentoi sitä äläkä sitä, kuka täällä saa kommentoida. --87.95.234.92 4. heinäkuuta 2018 kello 11.55 (EEST)
Wikimedia Suomi ry on rekisteröity yhdistys, joka toimii Wikimedia Foundationin tarkoittamana chapterina (=vähän niinkuin piirimyyjä). Se on myös Suomen lainsäädännön tarkoittama rekisteröity yhdistys, joka toimii sääntöjensä, yhdistyslain ja muiden lakien puitteissa, kuten kymmenet tuhannet rekisteröidyt yhdistykset Suomessa ovat toimineet vuosikymmenet. Yhdistyksen piirissä ollaan luonnollisesti hämmentyneitä, jos sitä (tai yhdistyksessä toimivia henkilöitä) karsastetaan. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena kuitenkin on Wikimedia Foundationin ylläpitämien hankkeiden ja palvelujen edistäminen ja niiden käytön levittäminen ja vapaiden sisältöjen tuottamisen ja käyttämisen edistäminen. Yhdistys ei toiminnallaan vahingoita Wikipediaa. - Tuli muuten mieleen, että koska Wikimedia Foundation (WMF) hallitsee niitä palvelimia, joilla Wikipediat pyörivät, joten jos WMF haluaa pistää kaikille sivuille bannerin, niin se laittaa ja siellä on.--Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 12.27 (EEST)
Olen samaa mieltä, tekijänoikeusasiat ovat monimutkaisia, varmaan huomenna Strasbourgissa asiasta päättävät mepitkin ovat samaa mieltä. Ehkä tästä johtuen aihetta on pyöritelty kevään aikana Brysselissä kuin pohjaan palavaa puuroa, jossa erilaiset tekstit ovat seuranneet toisiaan. Wikimedia Suomen tarkoitus tai "strategia" ei ole ollut ottaa asiaa esille mahdollisimman myöhään, olemme viime aikoina tehneet muun muassa toiminta-avustuksen Midpoint raporttia. Olisi tietysti pitänyt ottaa asia aikaisemmin esille, mutta kun toimitaan pääasiassa vapaaehtoisina on joskus vaikea ennakoida tapahtumia. Ehdotukseni oli sekava, mutta arvelen kyllä, että jos suomenkielisen Wikipediayhteisön taholta olisi löytynyt enemmän (poliittista) tahtoa pimennyksen tai bannerin toteuttamiseen, se olisi kyllä saatu aikaan. Syytöksiä suuntautuu nyt eri tahoille, jokainen katsokoon myös itseään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 10.33 (EEST)
Niin, vapaaehtoisiahan ei koskaan ole tarpeeksi. Mukaan kyllä mahtuu. --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 10.38 (EEST)

Jos joku on aikaansaapa, niin artikkelin Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (en:Directive_on_Copyright_in_the_Digital_Single_Market) voisi aloittaa. --Zache (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 10.56 (EEST)

Olin aikaansaapa ja aloitin, eli kun asia on sama, käänsin johdannon englanninkielisestä artikkelista. Haastan kaikki vastustajat ja puoltajat jatkamaan!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. heinäkuuta 2018 kello 00.41 (EEST)

Seuranta[muokkaa wikitekstiä]

En tiedä oliko siellä etusivulla jotain, mutta ainakin siellä oli tuo linkissä näkyvä banneri, joka siis näkyi jokaisen artikkelin yläpuolella. Se näkyi vain sisäänkirjautumattomille lukijoille EU-maissa ja kohdisti tekstin lukijan maan mukaan. -kyykaarme (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 20.30 (EEST)

Osallistutaanko tekijänoikeusdirektiivi-mielipidevaikuttamiseen? Toinen keskustelu.[muokkaa wikitekstiä]

EU:n tekijänoikeusdirektiivi palautettu koko parlamentin käsittelyyn.
Tänään 5. heinäkuuta 2018 Euroopan parlamentti (EP) palautti äänin 318–278 tekijänoikeusdirektiivin uudistuksen koko parlamentin käsittelyyn. Asia tulee uudelleen käsittelyyn syyskuussa 2018 ja koko parlamentti pääsee vaikuttamaan oikeusavaliokunnan esityksen sisältöön (Ylen uutinen). Suomenkielisessä Wikipediassa bannerikeskustelu aloitettiin liian myöhään, joten tässä on nyt aikainen aloitus. Seuraamme ilmeisesti aluksi, mitä Wikimedia Foundation lausuu ja tekee.--Htm (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 20.55 (EEST) (palautin osionimen bannerittomaksi)--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 11.55 (EEST)

Kannatan edelleen.--MAQuire (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 21.18 (EEST)
Tässä on nyt sitten aikainen vastustus. Tän pitäisi edelleenkin olla tietosanakirja eikä bannerialusta. Vaikka onhan meillä hyvä esikuva politiikan piilottamisessa tiedon sekaan. --Jmk (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 10.35 (EEST)
(Ip-osoitteen 85.76.70.171 kirjoittama tarpeeton ja henkilöönkäyvä välihuutelu poistettu) --MiPe (wikinät) 6. heinäkuuta 2018 kello 11.41 (EEST)
Mitä täällä höpistään? Jos tänne lisätään yksi mainos järkijättöistä direktiiviä vastaan, se ei tee Wikipediasta mitään mainos alustaa.--188.238.128.195 6. heinäkuuta 2018 kello 11.40 (EEST)
WP:n pitäisi olla neutraali eikä ottaa kantaa puoleen tai toiseen. Kansalaisoikeuksien ajaminen on tietysti tärkeää, mutta tuossa eräiden väitteiden mukaan sanotaan olevan kyse tekijänoikeuksista myös. Eli asia ole niin yksiselitteinen että siihen pitäisi ottaa kantaa puoleen tai toiseen täällä. Ei vaikka mieli tekisi, tämä ei ole paikka henkilökohtaisille mielipiteille. Ipr1 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 13.21 (EEST)
Direktiivin nimi on Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla ja kyseessä on siis nimenomaan tekijänoikeudet ja niiden lähioikeudet. Wikipediaa tämä sivuaa esimerkiksi siten, että jos direktiivin lähdetään siitä mikäli "obtain fair and proportionate remuneration for the digital use of their press publications by information society providers" tarkoittaa sitä, että jos palvelu perustuu uutistoimiston uutisiin niin siitä pitäisi maksaa korvausta, niin samalla logiikalla yhtä lailla Wikipediankin pitäisi maksaa niistä uutisista. Tämä tekisi vapaan tietosanakirjan tekemisestä hyvin hankalaa. Vastaavasti direktiivi antaa tutkimuslaitoksille yms hyvin laajat oikeudet tehdä analyysejä mahdollisesti tekijänoikeuksien suojaamista aineistoistaan, mutta mikäli direktiivi samalla kieltää ettei tuloksia saa jakaa avoimella lisenssillä (mikä tapauksesta riippuen on tai ei ole mahdollista) niin se tuottaa Wikipedialle ongelmia. Samoin Wikipedialle tuottaa haittaa se jos direktiivi rajoittaa maisemanvapautta tai urheilutapahtumissa valokuvaamista. --Zache (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 13.59 (EEST)
Jos Wikipedia haluaa olla neutraali, maksatko sinä sitten linkkiveron? Iivarius (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 14.05 (EEST)
Wikipedia siis ottaa kantaa tässä sellaiseen suunniteltuun lainsäädäntömuutokseen, joka hankaloittaa vapaan tietosanakirjan toimittamista verrattuna nykytilanteeseen. Kannanottoa ei ujuteta tietosanakirja-artikkeleihin, vaan ne säilyvät yhtä neutaaleina kuin tähänkin asti.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 14.33 (EEST)
Tarkennetaan vielä, että jos ehdotusta olisi tulkittu kirjaimellisesti, ei vain hankaloittaisi vaan tekisi täysin mahdotonta. Viittaamisesta tulisi maksullista, ja viittaaminen on meillä pakollista. Iivarius (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 14.42 (EEST)
Asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin täällä saa käsityksen. Siksi on parasta olla ottamatta direktiiviin kantaa. Esimerkiksi musiikintekijöiden työtä hyödynnetään ilman että itse tekijät saavat siitä mitään taskuunsa vaan hyödyn korjaavat nettialustat. Kun direktiivi palautuu uuteen käsittelyyn, eri artikloiden onglemia käsitellään uudestaan. Linkitysongelma oli vain yksi kohta, eikä se ymmärtääkseni koskenut Wikipediaa vaan kaupallisia nettialustoja. Perehtykää asiaan älkääkä huudelko lauman mukana. Jos ei ole tehnyt tekijänoikeussuojaa nauttivaa työtä, ei varmaan helposti ymmärrä, että leipä on aika kapea tai aivan olematon ilman tekijänoikeustuloja. Säveltäjältä loppuu leipä ennenpitkää kokonaan, jos kukaan ei maksa. Sitten pitää lopettaa säveltäminen mennä ratikkakuskiksi. --87.93.138.184 6. heinäkuuta 2018 kello 15.26 (EEST)
Wikipediassa ei julkaista tekijänoikeudella suojattua materiaalia muutoin kuin sitaattioikeudella, jonka käyttö on säädelty.--188.238.233.14 6. heinäkuuta 2018 kello 15.41 (EEST)
Niin siis ei tosiaankaan kenenkään sävellyksiä julkaista tai musiikkia. Ei tämä sentään mikään youtube ole. Valokuvat täällä ovat yksityisten henkilöiden ottamia (toki heillä on niihin tekijänoikeus), mutta ne on julkaistu (= tekijät ovat itse julkaisseet) vapaalla lisenssillä kuten kaikki teksti. Tekijänoikeuslaista voi katsoa, mitä sitaattioikeus on.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 15.48 (EEST) Ja linkkeron eis anota koskevan sitä, kun yksityishenkilöt jakavat uutislinkkejä sosiaalisessa mediassa. Wikipedia ei ole kaiketi yksityishenkilö. --Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 15.52 (EEST)
Wikipedian toimittamisessa hyödynnetään muiden luomia sisältöjä ilman että siitä maksetaan esim. uutisten tai tutkimusten tekijöille korvauksia. Tämän epäkohdanhan direktiivi haluaa tukkia. Varsinaisesti se on säädetty Facebookin kaltaisia somepalveluja vastaan, mutta kiitos EU:n säädöksissä käytettävän termistön on mahdotonsa yksiselitteisesti sanoa mitä kaikkea se koskee. Esim. termit information society service / provider näyttävät muissa EU:n säädöksissä asiayhteydestä tulkiten tarkoittavan mitä tahansa webbisivustoa. --Mikko Paananen (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 16.23 (EEST)
Nykyäänhän tilanne on se, että tiedotusvälineet, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Yleisradio linkittävät itse omia sisältöjään esimerksi facebookissa, samoin kuin monet viranomaiset ja järjestöt, ja suuri osa esimerkiksi Facebookin käyttäjistä käyttää esimerkiksi Facebookia ensisijaisesti tällaisten uutisten seuranta-alustana. Monella tietysti on esim. HS:n tilaus joko diginä tai paperina tai myös esim. televisio- ja radiovastaanotin käytössä, mutta esim. viranomaisten ja julkisyhteisöjen tai vaikka kansalaisjärjestöjen tiedotteita monet seuraavat jonkun sosiaalisen median kautta. Mutta hiljattain muistan facebookista lukeneeni, kuinka facebook haluaa taistella tätä vastaan ja haluaa että ihmiset rupattelisivat vain keskenään, ja samalla moni taho, joka on rakentanut nettinäkyvyytensä faceboiokin varaan, ilmoittaa kärsivänsä siitä, että tätä näkybvyyttä halutsaan heikentää. Tässä ymmärtääksenmi ao. tahoja seuraavien kansalaisten ja ao. tahojen intressit ovat yhteiset, so. tahot kuten viiranomaiset ja järjestöt haluavat tiedottaa asioistaan ja kansalaiset haluavat seurata tätä tiedottamisyta, mutta Facebook jostain käsittämättömästä syystä haluaa, että kansalaiset vain rupattelisivat keskenään, ja vähentää tätä näkyvyyttä, joka monelle on esim. Facebookin pääasiallinen käyttötapa. Kansalaiset ja ao. viranomaios- tai järjestötahot joutuvat sitten kai etsaimään itselleen uutta alustaa.
Eli tässä siis niin kansalaiset kuin eri organisaatiot ovat toteuttaneet avoimen tiedon ideaalia, mutta tulisiko tähän kapulaksi rattaisiin sitten paitsi Facebookin omituinen tahto, myös tämä direktiivi (vaikka kylähän kai tiedon omistaja saa sitä jakaa, missä haluaa). En tiedä poikkeaako Suomi tässä suhteessa muusta maailmasta mutta ainakin Suomessa kuvio on nähdäkseni tämä. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 22.27 (EEST)
Tietenkin esim. Facebookin kanta tässä on ymmärrettävä: He haluavat tietenkin Facebookia käyttäviltä organisaatioilta rahaa. Kaupallisilla toimijoilla (esim. suuret tiedotuisvälineet) sitä voi ollakin. Mutta esim. pienillä, köyhillä mutta esim. jotain tärkeää sivistystehtävää toteuttavilla järjestöillä tai juustohöylien vainoamilla viranomaisilla sitä voi olla vähemmän. Tiedotusbudjetti tiuetysti on kaikilla, mutta jos ilmainen lounas viedään, niin sitten kaivasttaisiin jotain avointa. Tästä siis muopdostuu laajalle joukolle organisaatioita ja toisaalta laajalle joukolle kansalaisia intressi pikemminkin avoimuuteen. Maksullista journmalismiahan kyllä on myös, mutta niitä linkkejähän pääsee klikkamaan vain siinä laajuudessa kuin julkaisija haluaa joka tapauksessa. Jos taas julkaisija julkaisee sisältönsä ilman maksua niin mitä eroa sillä linkillä silloin on? Jos ei haluta, että kukaan lukee sisältöä maksamatta, niin se onnistuu haluttaessa helposti. Itse törmä'än esim. usein maakunnallisten, seuddullisten ja paikallisten lehtien kiinnostaviin uutisiin, jotka toisinaan ovat maksumuurin takana. Niistä lehdistä, jotka tarjoavat maksullisdia digitaalisia irtonumeroita, ostelen sellaisia aika usein, jos on joku kiinnostava uutinen. Kaikista en ole jaksanut kaivaa, onko mahdollista ostaa maksullista digitaalista irtonumeroa, mutta jos tätä mahdollisuutta ei ole, niin ao. media mielestäni sahaa omaa oksaansa ja ampuu omaan jalkaansa. Toki silloinkin pääsen kirjastoon lukemaan paperinumeron, jos asia on erittäin kiinnostava, mutta jos se pari euroa ei kelpaa, niin aika ihme. Mutta kun tilanne on tämä, että jokainern julkaisija saa päättää, näkyykö sisältö verkosa maksutta vai ei, niin mitä se linkkii siihen enää vaikuttaa, jos he kerran itse ilmaiseksi haluavat julkaista sisältönsä kuitenkin? Tämä nyt vain tietysti maallikon ihmettelynä. Toki jos linkki esitetään vain tekstimuotoisena urlina ilman linkkiä, niin voihan niinkin tehdä, mutta se tuntuisi vain mukautumiselta omituiseen säännökseen.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 22.48 (EEST)
Jos joku laki oikeasti muuttaisi otsikoita sisältävät linkit maksullisiksi, niin Wikipedia voisi kaiketi kiertää sitä poistamalla lähdeviitteistä linkitysominaisuuden. Viitteissä ilmoitettaisiin pelkkä url-osoite, jonka lukija joutuisi itse kopioimaan osoiteriville. Se sisältäisi samat viitetiedot, mutta ei olisi linkki eikä siksi kuuluisi lain piiriin. Suorat hyperlinkit ovat Wikipedian toiminnan kannalta hyödyllisiä, koska ne helpottavat lähteiden tarkistamista, mutta ne eivät periaatteessa ole välttämättömyys. Direktiiviin liittyneistä kauhukuvista ne pakolliset automaattisuodattimet olisivat luultavasti Wikipedialle isompi riesa. --Risukarhi (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 16.04 (EEST)
Tuo on ihan hyvä menettely. Tässä tulee kuitenkin tuo yllä esittämäni maallikon tyhmä kysymys: jos kerran julkaisijalla on mahdollisuus halutesssan jättää sisältö maksumuurin taakse (niin kuin moni julkaisija myös tekee, ja mikäs siinä) ja lukemaan halukkailla on halutessaan mahdollisuus siitä maksaa (niin kuin moni lukija hyvin mieluusti tekee, ja mikäs siinä), niin mitä eroa sillä linkillä silloin on, kun kumminkin on haluttu sisältö julkaista juuri ilman maksumuuria, vaikka aivan yhtä hyvin olisi voitu julkaista maksumuurilla?--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 22.54 (EEST)
Kannatan että osallistutaan. --Zunter (keskustelu) 10. heinäkuuta 2018 kello 20.01 (EEST)

Stahanov (kaupunki)[muokkaa wikitekstiä]

Good Day Kadijivka -the name according to the jurisdiction of Ukraine Stakhanov - the name according to the jurisdiction of the unrecognized Donetsk People's Republic. In 2016, Stakhanov was renamed to Kadijivka. Some Wikipedia page names are changed (for example French) German - just writes in the text about the new name, but retains the old title of the article, because the city is under the control of Russian separatism.--Bohdan Bondar (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 09.32 (EEST)

Article has been renamed: Kadijivka, as requested and as decided by Verkhovna Rada in May 2016. At this point, however, e.g. the coat of arms shown is old (stating "Стаханoв"), as I could not find a new one in Commons. --Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 17.00 (EEST)

GDPR-rajoitukset vaikuttavat lähteisiin[muokkaa wikitekstiä]

Jotkut EU:n ulkopuoliset mediat estävät liikenteen EU-maista GDPR-asetuksen takia. Wikipediassa käytettävistä lähteistä ainakin Los Angeles Times ja Chicago Tribune ovat sellaisia. Jos linkki on tehty lehden vanhaan juttuun, jonka osoitteessa on "articles", kuten tämä Obaman artikkelissa oleva lähde [4], niin ne näyttäisivät toimivan, mutta linkit ilman tuota articles-sanaa antavat ilmoituksen rajoituksesta: Latimes.com. Toivottavasti kyseiset sivustot eivät meitä kuitenkaan ikuisesti hyljeksi. -kyykaarme (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 17.06 (EEST)

Onneksi löytyy googlaamalla usalaisia proxyja, joilla selaaminen luonnistuu. Stryn (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 18.32 (EEST)
Internet Archive on toisinaan hyvä linkkien pelastaja. Kokeilin Strynin mainitsemaa yhdysvaltalaista välityspalvelinta, jonkun mielestä voi olla hankalaa, mutta ainakin toimii. Sitten vähän aiheen ohi. GDPR-ilmoitukset saa pois lisäämällä mainostenestämislaajennukseen koodin:
EU GDPR
  •  ! EU GDPR (General Data Protection Regulation)
  • timeanddate.com###mpo
  • userstyles.org##.NotificationLine
---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 20.39 (EEST)

Pesäpalloartikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Hei,

Miten te muut pesäpalloilijoista artikkeleita kirjoittavat olette viitanneet Pesiksen Maailman pelaajakortteihin sen jälkeen kun ne muuttuivat Ecxel-tiedostoiksi.  –Kommentin jätti Knuutson273 (keskustelu – muokkaukset) 16. heinäkuuta 2018 kello 20.08‎ (EEST)

En ole kyseistä sivustoa koskaan lähteenä käyttänyt, mutta millä tavalla viittaaminen muuttui tai mietityttää? Tarkoitatko niitä mitkä löytyy sivulta http://www.pesiksenmaailma.fi/index.php/pelaajakortit? Siellähän näyttää jokaisella pelaajalla olevan oma tunnisteensa, ja sivun osoite muuttuu pelaajan mukana. Stryn (keskustelu) 16. heinäkuuta 2018 kello 22.32 (EEST)
Kuka sivustoa ylläpitää tai siitä vastaa ja mistä tiedot ovat kotoisin –tietoja en löydä. Eli tietojen luotettavuuden osalta vastuu tässäkin on vain lukijan. Näyttäisi olevan riippumaton ainakin mainostuloista. --2001:14BB:410:30BA:E157:196F:D8FC:5ABD 17. heinäkuuta 2018 kello 09.47 (EEST)
Jotain ”tietoa” ”luotettavuudesta” löydän (v. 2010): ”Pesiksen Maailma kasaa seurojen vieraskirjat yhteen ….Sivusto on itsenäinen.” --2001:14BB:410:30BA:E157:196F:D8FC:5ABD 17. heinäkuuta 2018 kello 10.41 (EEST)

Harvinaisten etunimien merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Merkittävyyskeskustelussa on muutama harvinainen Suomessa käytössä ollut etunimi, joilla on nimenkantajia 20-200 ja ainakin joissakin artikkeleissa on käytetty lähteenä tieteilijöiden toimittamia etunimikirjoja. Nimillä ei näytä olevan useampia tunnettuja nimenkantajia, joista olisi artikkeli, joten kysymys ei ole täsmennyssivusta, joihin ei näytä olevan näiden kohdalla tarvetta, vaan itse nimestä artikkelin aiheena. Sukunimien osalta muistan aiheesta joskus keskustellun, mutta tuon keskustelun lopputulosta ei voine suoraan soveltaa etunimiin. Etunimistä en muista onko keskusteltu. Koska lähteistykseltään ja nimenkantajamäärältään vastaavia nimiartikkeleita on todennäköisesti suurehko määrä, niin yksittäin tarkastelun sijaan olisi ilmedisesti selvempi pyrkiä muodostamaan jokin perusteltu yleislinja.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 11.37 (EEST)

Keskustelun aloittelua sivulla Keskustelu:Eilo ja Keskustelu:Esu, joissa jo koottiin joitakin perusteluja ja näkökulmia, mutta selvempi jatkaa täällä yhdessä paikassa.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 11.41 (EEST)

Hämärästi muistan, että kaikki kalenterissa olevat/olleet nimet ylittävät merkittävyysrajan, muut tapauskohtaisesti. Kalenteriin otetaan, kun nimenkantajia on tietty määrä, mitä en muista. --87.95.239.101 17. heinäkuuta 2018 kello 12.03 (EEST)
Onkohan noilla etunimikirjoilla, joita myös on ilmestynyt eri aikoina, mitään suhdetta nimipäiväkalenteriin nimien valinnan suhteen? Ei ole nyt yhtään käsillä niin en pysty tarkistamaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.12 (EEST)
Mistähän löytyisi kaikkien maiden nimipäiväkalenterit?--MAQuire (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.34 (EEST)--MAQuire (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.34 (EEST)
Vaikka emme olekaan Suomen wikipedia niin olemme suomenkielinen wikipedia. Mahtaako edes joka maassa olla nimipäiväkalentereita joku valvomassa?--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.03 (EEST)
Nimipäivät taitaa olla yksinomaan pohjoismainen perinne, jolla on korvattu katolisen kirkon pyhimyskalenteri. Niissä maissa joissa pyhimyskalentereja vielä käytetään ei ole ollut tarvetta nimipäiville. --Mikko Paananen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 14.33 (EEST)
Nimipäiväkalenteriin otettuja nimiä voi varmaankin pitää merkittävinä. Muihin nimiin pitää sen sijaan soveltaa samoja käytäntöjä kuin muihinkin artikkeleihin: "mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä." Tilastotieto Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa ei ole käsittelyä lähteessä, eikä myöskään yksittäisen nimen maininta esimerkiksi 10 000 nimen luettelossa. Jos etunimikirjassa kerrotaan vaikkapa nimen alkuperästä, käytöstä ja historiasta, sellainen varmastikin käy sopivaksi lähteeksi. "Joissakin artikkeleissa on käytetty lähteenä" viittaa varmastikin artikkelin Eilo lauseeseen "Yrjö Karilas ehdotti sitä etunimeksi vuonna 1919.". Mielestäni tämä ei kuitenkaan voi olla vielä vaadittavaa laajaa käsittelyä, jos nimi ei koskaan edes ole vakiintunut laajaan käyttöön. --Epiq (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.13 (EEST)
Olen noita kirjoja joskus silmäillyt, kyllä niissä on ihan kunnon artikkeleita, joissa esiintyvää käsittelyä voi pitää laajana ainakin yleisemmillä nimillä, mutta ei ole nyt yhtään niistä käsillä, että voisi tarkistaa millä kriteerillä nimet on kirjoihin valittu (esim. esiintyminen almanakassa?) ja miten laajaa tai suppeaa harvinaisempien nimien käsittely niissä on. Se laajuus jolla jotain lähdettä lainataan wikipedian jossain tynkäartikkelissa ei kerro käsittelyn laajuutta lähteessä. Silloin poistoperuste voi olla WP:HOK, jos kukaan ei ehdi katsoa, onko lähteessä sanottu jotain enempää vaiko ei ja onko esim. muita lähteitä vai ei. Esim. tässä nähdään, että tuosta Eilosta on heti lähteissä enemmän tietoa kuin mitä minityngän aloittaja on tullut kirjanneksi: [5].
Toinen kysymys on se, onko esim. 160 (Eilo) tai 300 (Adessa) nimenkantajaa laajaa vai ei-laajaa käyttöä. Sukunimikirjaan valittu sadan raja oikeastaan kai kertoo kirjan kokoajien käsityksen tästä laajuudesta sukunimien kohdalla, mutta etu- ja sukunimiä ei voi verrata suoraan määrällisesti, koska esim. se onko nimi kutsumanimenä vai ei kutsumanimenä, vähentää nimen merkittävyyttä. Itse pitäisin esim. tuota 150 jo laajana, jos nimeä on esiintynyt kutsumanimenä. Adessa näyttää ilmestyneen tyhjästä ja tulleen yli 300 nimensaajan nimeksi 2010-luvulla. (Luulin ensin että se olisi joku 100 vuotta vanha nimi, jota ei nykyään enää anneta.) Se oikeastaan herättää kysymyksen, että mikä on se nimien määrän raja, jolla sinne almanakkaan pääsee. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.49 (EEST)
Tämän vuodelta 2013 olevan artikkelin mukaan rajana suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa on, että nimi on pitänyt antaa 500 lapselle viimeisen 50 vuoden aikana, ruotsinkielisessä nimipäiväkalenterissa raja on 50 henkeä: https://yle.fi/uutiset/3-6787289 --Kirkhakkinen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.01 (EEST) (MUOKS): Niin ja ruotsinkielisellä tarkoitan siis nimen omaan suomenruotsalaista nimipäiväkalenteria.--Kirkhakkinen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.02 (EEST)
Tuo voisi olla ihan mahdollinen raja. Tosin nimikirjassa voi olla laajaa käsittelyä joillekin tuota harvinaisemmillekin nimille.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.09 (EEST)
Mielestäni minkään tietyn lukumäärän asettaminen rajaksi (ehkä tuota nimipäiväkalenterin rajaa lukuun ottamatta) ei ole tarpeellista. Näissä tarvittaisiin yksinkertaisesti sitä kuuluisaa laajaa käsittelyä riippumattomissa lähteissä, joka kyllä on lukenut käytännöissä jo ikuisuuden, mutta jota ei täällä jostain syystä useinkaan oikeasti vaadita. Jos sellaista löytyy, voi harvinaisemmastakin tai esimerkiksi jo kauan aikaa sitten käytöstä pois jääneestä nimestä kirjoittaa asiallisen artikkelin. Sen sijaan jos nimi "Adessa" olisi annettu maailmanlaajuisesti vaikka miljoonalle ihmiselle, ei siitä voi kirjoittaa artikkelia jos sitä ei kunnollisissa lähteissä käsitellä. --Epiq (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.32 (EEST)
Käytännössä lähteiden osoittaminen jää usein kirjoittajan tehtäväksi. Jos kirjoittaja ei ole osoittanut lähteitä, ei voida välttämättä aina tietää onko käsittelyä lähteissä vai ei, ellei joku satu ehtimään tarkistamaan ja osoittamaan käsittelyä lähteissä. Tämä voi johtaa käytännössä WP:HOK-poistoon. Tosin en yllättyisi jos näistä nykyisistä muodikkaista nimistä joku jo olisi tehnytkin tutkimusta. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 14.29 (EEST)
Voitaneen hyvin katsoa, että suomenkielisessä almanakassa olevat nimet on katsottava merkittäviksi. Niistä kaikista onkin jo artikkeli, paitsi muutamista, jotka ovat jonkin yleisemmän nimen harvinaisia muunnelmia ja joista on vain ohjaussivu sitä tavallisempaa nimeä käsittelevään artikkeliin. Sen sijaan en pitäisi merkittävinä sellaisia harvinaisia suomenkielisiä nimiä, joista muutamat nyt ovat merkittävyyskeskustelussa ja jotka ovat vain muutamalla kymmenellä henkilöllä. Voitaisiinko yhtenä rajausperusteena käyttää sitäkin, että nimi on katsottava merkittäväksi myös, jos se esiintyy ainakin kahdella (tai kolmella?) henkilöllä, joista suomenkielisessä Wikipediassa on artikkeli? Onko esimerkiksi Teivo merkittävä? Sekin on alle 60 henkilölle, mutta heistä kahdestakin sattuu täällä olemaan artikkeli.
Tosin tuo Kirkhakkisen mainitsema raja on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla ja koskee vain sen jälkeen nimipäiväkalenteriin lisättyjä nimiä. Siellä jo ennestään olleita nimiä ei harvaa poikkeusta lukuun ottamatta poistettu, vaikka muutamia niistä ei ole koskaan ollutkaan kuin alle sadalla henkilöllä.
Ulkomaisten nimien osalta yhtenä kriteerinä voisi pitää sitäkin, mainitaanko ne jossakin nimiä käsittelevässä kirjassa, esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. -KLS (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 12.04 (EEST)
Muutoin voin olla samaa mieltä, mutta artikkelin merkittävyys ei voi perustua siihen, mitä Wikipediassa kerrotaan aiheesta vaan ulkopuolisiin luotettaviin lähteisiin. Sen sijaan nimistä, joiden kantajista on Wikipediassa useampia artikkeleita (kuten Teivo), voi toki tehdä täsmennyssivuja. Silloin ne ovat tietenkin täsmennyssivuja, eivät tietosanakirja-artikkeleita.
Tässä muutama, nyt keskustelussa olevia nimiä vastaava tapaus: Eke, Kaiku, Hymy, Malmi, Aapi. Lisää varmaankin löytyy. --Epiq (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 12.17 (EEST)
Täsmennyssivut henkilöistä etu- tai sukunimen mukaan ovat kai eri asia kuin nimiartikkelit. Täsmennyssivuja on luotu ja niitä on katsottu voivan olla, vaikka nimenkantajia ei olisi muita kuin täsmennettävät henkilöt.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 15.50 (EEST)
Vrk:ta voidaan käytännössä pitää primäärilähteenä, ja voisi varmaan ajatella niin, ettei se riitä yksin lähteeksi. Lisäksi se voi tuottaa jopa ongelmia suhteessa käytäntöön WP:Artikkelit elävistä henkilöistä, vaikka viittä pienemmät lukumäärät onkin salattu. Sen sijaan jos nimi esiintyy etunimikirjoissa niin meillä on jo luotettava sekundäärilähde. En vain nyt tullut tätä varten kantaneeksi yhtään etunimikirjaa kirjastosta kotiin, että olisin nähnyt ja pystynyt tutkimaan esim. niiden valintakriteerejä tarkemmin. Tuollaiset nimet kuin Teivo ja Eilo ovat osa hyvin vanhaa arvokasta nimiperinnettä, joka on sukunimistä tai talon- ja paikannimistä jäljitettävissä monien satojen vuosien taakse, enkä näkisi tällaisten poistoa perusteltuna, jos niistä on lähteitä. Yleisempien nimien harvinaisemmat muunnokset taas voidaan käsitellä ohjauksina. Uusina keksityt nimet jotka eivät ole yleistyneet vaan jääneet harvinaisiksi, ovat kuriositeetteja, mutta jos niitä käsitellään lähteissä, niin haetanneeko tuo mittään, jos niitä käsitellään wikipediassakin. Jos taas ainoa lähde on vauva.fi -keskusteluryhmä, jossa nimeä taivastelllaan, niin on kai todettava, ettei luotettavia lähteitä ole tai että niitä ei ole esitetty.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 17.27 (EEST)

Naiset ja miehet[muokkaa wikitekstiä]

Samassa yhteydessä pitänee jälleen muistuttaa, että jos selkeästi sukupuolittuneella nimellä mainitaan olevan myös vähäisesti suosiota jonkin toisen sukupuolen kantajia, tulisi maininta tästä poistaa, ainakin, jos ainoana lähteenä on VRK, koska sieltä on myönnetty, että aineiston digitoinnissa on aikanaan tullut lyöntivirheitä, joihin väitteet "nimi Jorma on annettu myös alle kymmenelle naiselle" perustuvat. Iivarius (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 13.23 (EEST)

Hetkinen sanoi putkimiesoletettu. En kannata tätä ollenkaan. Juuri äsken törmäsin nimeen "Alli Kaapo Kivialho" ja tulin suomenkieliseen Wikipediaan erikseen katsomaan artikkelia Alli, jossa kerrotaan, että on myös mies-Alleja. Lukemassani tekstissä mietittiin, joko ihan tosissaan tai retorisena keinona, ovatko Alli Kaapo Kivialho tai Vieno Johannes Sukselainen kenties naisia. Ihan tosi. On hyvinkin hyödyllistä, että Wikipediassa kerrotaan vaikkapa Vienon olevan myös miehen nimi. Sitten muistaakseni on olemassa melko tunnettu ruotsinkielinen nimi, joka on nykyään vain naisennimi mutta sata vuotta sitten oli vain miehennimi. Tällainen tieto pitää saada esille. --Pxos (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 16.22 (EEST)
Yllä sanottu pitää paikkansa: Alli Kaaperi Kivialho on todellinen henkilö niin kuin Vieno Johannes Sukselainen ja Vieno Kekkonen, Lahja Valakivi ja Lahja Kivinen tai Kari Mattila ja Kari Mattila. Nimiä, joita on annettu kummallekin sukupuolelle, on ollut paitsi hiljattain tai alkuperältään eri kielisinä, myös vanhastaan, ja näitä on nimistöntutkimuksessa tutkittukin. Selitys kai on, että eri alueilla paikallisesti joku uusi nimi on vakiintunut yhtäällä naisen nimenä ja toisaalta miehen nimenä. Lisäksi (mikä oli itsellenikin uusi tieto), tapauksissa, joissa sukupuolesta on ollut epäselvyyttä, on saatettu antaa varoiksi useampi etunimi eri sukupuolten mukaan. Toisaalta epäilen, että juuri näitä voisi olla niin paljon että nuo kaikki vrk:n nimipalvelun luvut selittyisivät sillä. Mutta kun asiaa on tutkittu niin lähteitä löytyy. Mutta epäilemättä nämä digitoinnin lyöntivirheet ovat tosiasia. Rakennus- ja huoneistorekisterissä ne tyypillisesti tuottavat yksittäisiä rakennuksia keskelle järvenselkiä tai vääriin kuntiin. Näin siis vrk:n aineisto on käytännössä primäärilähde, mutta mutta nimistöntutkijoiden tutkimukset tai luotettavissa, julkaistuissa sekundäärilähteissä ilmenevät merkittävien henkilöiden henkilötiedot ovat sekundäärilähteitä, joiden perusteella jo voidaan sanoa jotain nimen esiintymisestä. Kun Aale Tynni oli lähettänyt ensimmäisiä runojaaan nuoren voiman liittoon, niin palautekirje oli alkanut: "Herra Aale Tynni..." mutta elämäkerran ollessa tunnettu tunnemme myös sukupouolen, kuten myös Vieno Johannes Sukselaisen kohdalla. Ja Auvo Kurvinenkin nyt vaan oli nainen lähteistetysti.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 17.10 (EEST)
Noudettu kohteesta "https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)&oldid=17445151"