Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Punaisten linkkien naiset 2021 -banneri?

Punaisten linkkien naiset 2021 ja joinain vuosina meillä on ollut viikon verran kilpailun alussa sivun yläreunassa banneri siihen liittyen ja joskus lopussa myös, niin haluttaisiinko vastaava tänä vuonna myös? Varsinkin alussa oleva tuntuisi vaikuttavan osallistujamääriin joten sikäli se olisi ihan hyödyllinen. Zache (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 16.12 (EET)

Ainakin minä aloitin sen bannerin huomattuani Wikipedian muokkaamisen, joten se olisi hyvä myös tänä vuonna. --AinScept (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 16.28 (EET)

Kannatan.--MAQuire (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 16.31 (EET)

"Kilpailun järjestää Wikimedia Suomi" eli en kannata. Muutenkin kilpailu tekee ongelmaa asiasta, joka ei ole ongelma. Ja jos tarkoitus on, että "Sinistetään naisia käsittelevien artikkelien linkit", niin miksi kilpailuun lasketaan myös muunsukupuolisista kertovat artikkelit? Ovatko he Wikimedian Suomen logiikalla naisia? --Otrfan (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 16.39 (EET)

Ollaan inklusiivisia. Sinänsä ideana kilpailussa on, että saadaan vähennettyä eri tyyppisiä sukupuoleen liittyviä sisällöllisiä puuteita henkilöartikkleissa, niin muunsukupuoliset on tässä ihan kohderyhmää. Zache (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 16.59 (EET)

Eli tarkoitus ei ole varsinaisesti kasvattaa naisista kertovien artikkelien prosenttiosuutta henkilöartikkeleissa, vaan vähentää miesten osuutta. Tuo teidän kilpailunkuvaussivu ei ole ihan totuudenmukainen. --Otrfan (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 17.04 (EET)

Kannatan banneria. Iivarius (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 16.51 (EET)

Kannatan. --Linkkerpar™ 26. maaliskuuta 2021 kello 18.47 (EET)

Joo, ilman muuta. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 26. maaliskuuta 2021 kello 19.13 (EET)

Koska on taas kyseessä jokin tuntematon ja ikävä muutos kahvihuoneessa, niin sitä pitäisi vastustaa. En kuitenkaan vastusta. Jos banneri häiritsee minua, niin klikkaan sen pois tai estän elementin. Arvostamme erilaisia asioita (esimerkiksi vahva mielipide naisartikkelien nykytilasta tai lähdevaatimusten noudattamisesta). ---raid5 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 19.37 (EET)

Miksi kilpailun järjestää WMFi (meniköhän oikein) eikä fi.wikipedia? Millä tavalla se on yhdistyksenä järjestämässä sitä? Ainakaan kaikilla sen jäsenillä ei ole riittävää perehtyneisyyttä Wikipedian käytäntöihin vaikka opettavat maakunnissa Wikipedian käyttöä. Seuraava kysymys on, voiko mikä tahansa yhdistys pistää Wikipediassa pystyyn kilpailun? --Abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 08.05 (EET)

Varmaan ainakin osin historiallisista syistä. Ensimmäisen kerran me järjestettiin kilpailu, koska tehtiin yhteistyötä Ruotsin suurlähetystöjen ja Wikimedia Ruotsin wikiprojekti:Wikigap -hankkeessa. Sen päätapahtumat olivat pääosin naistenpäivän ympärillä maaliskuussa, mutta Ruotsin suurlähettiläällä oli jo naistenpäivänä ohjelmaa eikä tapahtumaa voitu siksi pitää silloin yhdessä heidän kanssaan, mutta he ehdottivat kuitenkin toista päivää toukokuussa. Tässä kuitenkin oli se haaste, että irrallisena tapahtumana toukokuussa me ei oltaisi saatu riittävästi ihmisiä joten järjestimme tapahtumaa ennen Punaisten linkkien naisten -kuukauden, joka yhdisti naistenpäivää ja Wikigapia. Samalla Wikigap toimi kolmen tapahtuman sarjan (viikkokilpailu+naistenpäivä) + punaisten linkkien naiset osana ja Punaisten linkkien naisten palkintojenjakotilaisuutena. Zache (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 08.26 (EET)

Näkispä vaan, että fi.wikipedia jakaa lahja- ja museokortteja. --Lax (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 11.06 (EET)

Jos joku haluaa järjestää palkinnollisia kilpailuja, niin luulisin et WMFI pystyy kyllä auttamaan niidenkin palkintojen järkkämisessä eikä niitä sinänsä ole mitenkään rajattu "Wikimedia Suomen" kilpailuihin vaan voidaan tukea "yhteisön" tekemiä juttuja ihan yhtä lailla. Eli vaikka PLN:ssä lukisi, että se on suomenkielisen Wikipedian niin ihan yhtä lailla oltaisiin valmiita järkkäämään siihen nuo lahja- ja museokortit. Eli jos joku haluaa muuttaa sen tekstin, niin minun puolestani (tämän vuoden kilpailusivun tekijänä) sen saa muuttaa. --Zache (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 11.20 (EET)

Ja yksittäiset käyttäjätkin voivat järjestää Wikipediassa kilpailuja, eikä kukaan ole kysellyt perään, onko niiden taustalla jokin yhdistys. --Lax (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 11.10 (EET)

Niin, järjestäjänä onkin tuossa ollut Wikipedian käyttäjä eikä yhteisön ulkopuolinen taho (yhdistys tai ei-yhdistys). --Nitraus ^(wikinät) 27. maaliskuuta 2021 kello 11.28 (EET)

Sitähän ei tiedetä, onko tuossa taustalla jokin ulkopuolinen taho. Ei WMFI:lläkään ole omaa käyttäjätunnusta Wikipediassa vaan PLN-kilpailun avaa joku Wikipedian käyttäjä (tässä tapauksessa Zache), joka myöntää taustayhdistyksen olemassaolon. --Lax (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 11.34 (EET)

Itse asiassa niitä voivat kai järjestää jopa yksittäiset kunnallisvaali- ja pormestariehdokkaat: [1] (sivulta Wikipedia:Medianäkyvyys). Edellinen vastaava oli kai jonkun Kookoomuksen ehdokkaan muutama vuosi sitten, jos oikein muistan.--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 11.19 (EET)

Millä tavalla Wikimedia.fi osallistuu kilpailun järjestämiseen? Palkintoja se jakaa niille, jotka luopuvat yksityisyydensuojasta. --Abc10 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2021 kello 11.06 (EEST)

Nimenomaisesti varmaan kilpailun järjestämiseen siten, että pidetty huolta että se järjestetään ja että jutut toimii. Tietty varmaan olisin auttamassa kilpailun järjestämisessä joka tapauksessa oli se yhdistyksen toimintaasuunnitelmassa mainittu tai ei. Sitten ollaan yleensä tiedotettu ulospäin, että kyseisen kilpailun tapainen toiminta on meneillään ja ollaan sen aikana muuta tasa-arvoon liittyvää toimintaa myös. Yleensä jonkintyyppisiä muokkaustapahtumia, koska kyseessä on WMFI:lle outreach jolla pyritään tavoittamaan sellaisia ihmisiä jotka eivät aktiivisesti muokkaa Wikipediaa vähintään kokeilemaan muokkaamista. Zache (keskustelu) 1. huhtikuuta 2021 kello 11.30 (EEST)

Eihän se ollutkaan mikään oikea banneri. Odotin isoa ja ärsyttävää laatikkoa, vilkkuvalla gif-kuvalla. En tiedä jaksanko edes piilottaa linkkiä. ---raid5 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2021 kello 22.29 (EEST)

@Zache: Onko olemassa tilastoa (wikiprojektin jälkeen), kuinka moni on piilottanut bannerin tai klikannut linkkiä? Linkki on tehty hyvin, se ei häiritse. Toisaalta jos haluaa osallistua, niin tapahtuman huomaa kuitenkin selvästi. ---raid5 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 01.24 (EEST)

Ei ole mahdollista saada sitenoticesta mitenkään helposti. Tein analytiikalle phabricatoriin pyynnön (phab:T279847) jos niiltä saisi klikkailulukuja, mutta analytiikkatiimi on varsin pieni ja työllistetty, niin saadaan dataa ainoastaan jos sen saa helposti jostain valmiista aineistosta. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 10.56 (EEST)

Eiks ollut puhetta pitää banneri näkyvillä vain noin viikon verran huhtikuun alussa ja sitten uudelleen kuun loppupuolella? --Lax (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 07.21 (EEST)

Oli, nopea galluppi. Halutaanko pitää sitä pidempään? Uskoakseni vaikutus on siinä, että se tuo uusia muokkaajia ja nykyiset uudet osallistujat löytää linkin kautta kilpailusivulle. Jos pidemmälle linkin esillä ololle ei tule kannatusta niin poistan sen päivän päätteeksi jotta saadaan täysi viikko dataa sen esilläolosta. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 10.56 (EEST)

Minä ainakin kannatan että pidetään pidempään. Bannerin kautta tuntuu löytyvän uusia muokkaajia. --Linkkerpar™ 11. huhtikuuta 2021 kello 11.39 (EEST)

En kerta kaikkiaan käsitä, miksi noin huomaamaton ilmoitus pitäisi poistaa koko kuuna. Iivarius (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 20.58 (EEST)

Kirjan tekijänimen ilmoittaminen artikkelissa

Keskustelussa yritin saada tukea sille, että lukijan avuksi kerrotaan, millä tekijänimellä (esim. "Dm. Furmanov") kirja on julkaistu. Esamatti1:n tueksi tuli asiantuntija käyttäjä Lax, jolloin äänin 2-1 artikkelin otsikosta poikkeavia tekijänimiä ei ilmoiteta. Toivoisin, että kulttuuriaihepiiristä yleensä kirjoittavat ottaisivat tähän kantaa. Onhan kirjan kansi tai nimiösivu aika luotettava lähde. Mitään (järkevää) perustelua ei salailulle esitetty. Wikipediassa on varmasti sadoittain ellei tuhansittain artikkeleita, joissa on esitetty eri nimimuotoja. Laxin asiantuntemuksen perusteella niissä on virhe. (Urheiluartikkeleissa on jopa lempinimet) --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 11.03 (EEST)

Luotan Laxin asiantuntemukseen nimiasioissa. --Otrfan (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 11.47 (EEST)

Kun tämä aihe nyt kumipallona pomppi tänne, niin tulkoon kirjatuksi se aiemmin toisaalla toteamani seikka, että esimerkiksi artikkelissa Aleksis Kivi ei kerrota, että hänen nimensä olisi jossain mainittu muodossa A. Kivi tai Al. Kivi. Ja toivon myös, että Abc10 ei laittaisi suuhuni tai tuntemuspakkiini sellaisia lausuntoja, joita en ole esittänyt. --Lax (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 11.51 (EEST)

Käydyssä keskustelussa kirjallisuuden puoliammattimainen asiantuntija Abc10 kannatti nähdäkseni muun muassa sellaista vaihtoehtoa, että esim. artikkeli Aleksandr Puškin alkaisi Aleksandr (myös: A., Alexandr, Aleksander ja Alexander) Sergejevitš (myös: S., Sergejevitsh ja Sergeievitsh) Puškin (myös: Puskin, Pushkin ja Puschkin) (vrt. täällä). Minä en tällaista kannata, enkä kannata lyhenteiden ja virheellisten nimimuotojen mainitsemista suomennosluetteloissakaan.

Lax esitti mielestäni rakentavan ehdotuksen, että suomennokset tarvittaessa lähteistetään viittauksella Kansalliskirjaston Finnaan. Ja hyvinhän tuo näyttää toimivan. --Esamatti1 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 12.55 (EEST)

Kirjailijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden nimiä on kirjoitettu eri tavoin, eri aikoina ja eri syistä. Varsinkin venäjänkielisten nimien kirjoittamista on sekoittanut myös translitterointi, jota on tehty eri aikoina eri tavoin. Jos artikkelin kirjoittaja katsoo, että nimen eri tavoin kirjoittamisen selvittäminen auttaa lukijaa ymmärtämään kirjailijaa ja hänen tuotantoaan, totta kai hänelle pitää antaa mahdollisuus näin tehdä. Asiaa pitää miettiä tapauskohtaisesti, eikä Wikipedia saisi olla jonkun sen vahvistaman, virallisen kirjoitustavan edustaja. Eri kirjoitustapojen selvittäminen ei ole niinkään oleellista alan asiantuntijoille tai tutkijoille, vaan se on suunnattu niille, jotka joutuvat ehkä satunnaisesti tutustumaan kirjailijaan. Jos lukija näkee Dmitri Furmanovin nimen kirjoitettuna jossain eri tavoin, eikä tunne koko kirjailijaa, se voi herättää epäselvyyttä. Tähän Wikipedian artikkelin pitää vastata. Jos eri kirjoitusmuotoja on paljon, eikä niitä halua laittaa lihavoituna alkuun, voihan niitä selvittää alaviitteessä huomautuksella.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 13.36 (EEST)

Aivan, juuri näin. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 17.24 (EEST)

Näyttää siltä että joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Joillakin ei ole muuta kantaa kuin olla eri mieltä, olipa asia mikä tahansa, joten niille en panisi painoa. Wikipediassa on kätevä huomatusosa "Huomiolista", johon voi lisätä Pushkin-artikkelissakin kaikki Pushkin-variantit, samoin Laxin kaipaamat Kiven etunimen lyhennelmät, ja lisäksi liittää maininnan, että niitä on käytetty tekijäniminä joissakin teoksissa. Furmanovin sukunimestä ei näytä suomennoksissa olevan vaihteluita, eli kyseeseen tulisi vain etunimen versiot Dimitri, Dm ja D., ei siis kovin pitkä lista. Mutta muistutan että nimivariantteja on vaihtelevista syistä jo ennestään lukemattomissa artikkeleissa: John William Nylander, Vladimir Lenin, John Jacob von Julin, Johann Bernoulli, Pietari Suuri, Pekka Akimov ja niin edelleen. Tasapuolinen on oltava. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 17.14 (EEST)

Itse asiassa paras vaihtoehto on ainakin Furmanovin kohdalla merkitä suomennetun teoksen kohdalle, millä tekijänimellä se on julkaistu, kuten alun perin tein ja olen muissakin artikkeleissa tehnyt, ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 17.23 (EEST)

En jaksanut käydä listaasi ensimmäistä mainintaa pidemmälle, koska jo siinä heräsi kysymys, että miten John William Nylander tähän liittyy. Hänestä on Johnin sijaan käytetty nimeä Johan mutta Furmanovilla on vain lyhennetty kirjan kanteen se ainoa käytössä ollut nimi. Ja edelleenkin toivon, ettet väitä toisten kirjoittajien kertoneen jotain, mitä he eivät ole kertoneet: minä en ole kaivannut Kiven kirjoitusasuista yhtään mitään. --Lax (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 19.48 (EEST)

Wikidataan täytetyt aliakset näkyvät sivun vasemmasssa yläkulmassa. Aliaksia voi lisätä varsin monta.--Htm (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 21.21 (EEST)

Jos tarkoitat otsikon alapuolella olevaa, niin se tulee lisäosasta, jonka olet ottanut itse käyttöön (ikilinkki). Stryn (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 21.25 (EEST)

Jaa, no tulee joka tapuksessa.--Htm (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 21.29 (EEST)

Lukijoilla ei ole ylimääräisiä häkkyröitä, ja lukijoillehan tätä tehdään, vaikka moni on unohtanut Wikipedian perustehtävän (vrt.VTV). --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 11.00 (EEST)

Kansainvälisesti artikkelitasollakin on on extremempiä tasoja. en:Spelling of Shakespeare's name. -- Cimon Avaro 7. huhtikuuta 2021 kello 22.48 (EEST)

Kannattaa mainita esiintyvät vaihtoehdot, joilla nimillä ja nimimerkeillä ja nimilyhenteillä henkilö on kirjoittanut tai muuten ollut julkisuudessa. Tuli vastaan Christfied Ganander. Mielestäni on parempi, että on enemmän kuin vähemmän. Kirjan kohdalle on tietysti järkevää merkitä, mikä tekijänimi kirjassa lukee, pidän sitä itsestäänselvyytenä. --Finnåx (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 17.57 (EEST)

Jevgenija Ginzburgiin näyttää Esamatti1 lisänneen vaihtoehtoisen isännimen. Sekös on tärkeämpi kuin se millä nimellä kirja on julkaistu? Ja yleensäkin isännimi ja venäläisillä kirjaimilla kirjoitettu nimi, joita näyttää mahtuvan pitkä rimpsut? --Abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 18.05 (EEST)

Käyttäjä Abc10 ei selvästikään ymmärrä mitään venäläisestä nimikulttuurista. Venäläinen henkilönimi koostuu etunimestä, isännimestä ja sukunimestä, ja Wikipediassa on tapana antaa translitteroidun muodon lisäksi alkuperäinen kirjoitusasu. Ginzburgin nimi voidaan merkitä myös "Je. S. Ginzburg" tai "Je. Ginzburg", mutta tämä ei tarkoita että "Je" olisi hänen etunimensä tai taiteilijanimensä. Se, että Ginzburgin "juutalaisen" isännimen Solomonovna asemasta on käytetty myös "venäläistä" isännimeä Semjonovna on varsin kiinnostava ja tietosanakirjamerkittävä yksityiskohta. --Esamatti1 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 19.02 (EEST)

Kysehän ei ole siitä mitä minä ymmärrän, olet väärillä jäljillä. Toivottavasti sinä sen sijaan ymmärrät tietosanakirjan idean, sillä lukijalta ei edellytetä pohjatietoja venäläisestä nimikulttuurista, kun hän hakee tietoa Wikipediasta. Tiedon salailu ei ole Wikipedian periatteiden mukaista. Täällä on lukemattomia artikkeleita, joissa henkilön koko nimen "Ville Matti Virtanen" (kuvitteellinen esimerkki) lisäksi on ilmaistu käytössä ollut muoto "V. M. Virtanen". Sen voin sanoa, että venäläiseen kulttuuriin on perinteisesti kuulunut salailu, mitä sinäkään et voine kieltää. Kun kirkastaa itselleen Wikipedian tehtävän sisimmän ytimen, sitä kautta voi ymmärtää, miksi on tärkeää auttaa tietoa etsivää myös löytämään sen. Me kirjoittajat emme tee tätä itsellemme emmekä toisillemme, vaikka usein siltä näyttää. --Abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 08.20 (EEST)

Nuorisovaltuustojen merkittävyys

Yllätyin siitä, että yksittäisten kuntien nuorisovaltuustoista on tehty näinkin monta artikkelia. Nykyäänhän joka kunnassa pitäisi sellainen olla, mutta tosiasiallista valtaa tai merkitystä nuorisovaltuustoilla ei ole: ne ovat keskustelufoorumeita, joiden olemassaolo tyynnyttää keski-ikäisten päättäjien omaatuntoa. Millä hyvänsä tavallisella kunnan lautakunnalla on enemmän valtaa. Nuorisovaltuustojen merkittävyydestä ei tietääkseni ole keskusteltu. On tietysti hyvä, että nuoria koskettavista aiheista on artikkeleja, mutta pitäisikö loogisuuden vuoksi sallia artikkeli myös esim. Savukosken kulttuurilautakunnasta? -Ochs (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 09.47 (EEST)

Yksi informatiivinen artikkeli koko aiheesta riittäisi. Paikalliset artikkelit näyttävät lähinnä henkilöluetteloilta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 09.54 (EEST)

Ei millään muotoa merkittäviä, pois joutavat. Stryn (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 09.57 (EEST)

Kai sen asian voi ratkaista esimerkiksi tekemällä pääartikkelin Nuorisovaltuusto ja sitten yksittäisten paikkakunta-artikkeleiden sijaan luettelo nuorisovaltuustoista-artikkelin jossa yksittäiset nuorisovaltuustot on koottuna. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 10.47 (EEST)

Lastenparlamentit on poistettu. Näille voisi tehdä samoin.--MAQuire (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 10.54 (EEST)

Tosiaankin pois. Säilytettyinä ne aiheuttavat jälkiseurauksen, että ensin puheenjohtajista alkaa syntyä artikkeleita ja niin edespäin. Kaikenlaiset pikkupoliitikot -politiikka pois, niitä on nytkin jo liikaa. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 10.56 (EEST)

Pois vaan.--OtsoTA (keksustelu * mitä olen tehnyt) 8. huhtikuuta 2021 kello 11.38 (EEST)

Kannatan poistoa. --Kärrmes (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 13.05 (EEST)

Nuorisovaltuuston jäsenten ensimmäinen tehtävä: päivittäkää valtuuston Wikipedia-sivulle uudet nimet. Joo, niistä riittää jokin kokooma-artikkeli, jossa voidaan kertoa esim. yksittäisten valtuustojen perustamisvuodet mutta nimiä yms. ei tarvita. kyykaarme (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 00.22 (EEST)

Kun minä nostin asiaa esille melkein päivälleen kaksi vuotta sitten [2], niin silloin kanta oli säilytys, kerta paikallislehdet usein nuorisovaltuustoja käsittelevät ja täten merkittävyyskynnyskin ylittyy. Itse olen myöskin poiston kannalla, tänne ei tarvita 309 keskenään hyvin samankaltaista, nopeasti vanhentuvaa nimiluetteloa. --Kissa21782 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 16.15 (EEST)

Kiitos, enpä muistanutkaan, että tuollainen keskustelu oli ollut. Eihän tuossakaan oikein selvyyttä tullut, paitsi että jostain syystä Espoon nuorisovaltuusto todettiin merkittäväksi. Minulle on myös hieman mysteeri, mitä tietoja Zachen yllä ehdottamaan luetteloartikkeliin kannattaisi laittaa. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 19.13 (EEST)

Puheenjohtajat, perustamisvuosi, jäsenmäärä, valintatapa, ketäsiihen kuuluu, mitä toimintaa/valtaa nuorisovaltuustolla on, kotisivut esimerkiksi. Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 21.33 (EEST)

Poistoon. Kattava yleisartikkeli riittää eikä erillistä luetteloakaan tarvita, koska niitä on joka kunnassa ja piirit voi kertoa yleisartikkelissa. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. huhtikuuta 2021 kello 21.18 (EEST). Korjaan itseäni: luettelo voi on muutakin kuin lista nimistä (ks. Wikipedia:Suositellut luettelot), joten voi sen tehdä. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. huhtikuuta 2021 kello 21.20 (EEST)

Näitä voisi tarkastella kyllä tapauskohtaisesti. Ainakin Joensuun nuorisovaltuusto on saanut huomiota valtakunnallisessakin mediassa julkaistuaan vanhempien eroa ja mielenterveyttä käsittelevät lehdet, mitä ei tosin artikkelissa ole kerrottu. Toisaalta useimmat valtuustot ovat merkittäviä vain paikallisesti, ja nykyisinhän jokaisessa kunnassa on lain mukaan oltava nuorisovaltuusto. 01miki10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 21.52 (EEST)

Hei, mielestäni nämä voisi olla verrattavissa koulu artiikeleihin. Itse suosisin jos niitä sivuja katselisi yksittäisesti, koska kaikki nuorisovaltuustot ei välttämättä ole merkittäviä, mutta luultavasti ainakin muutama on. --Ihminen mä oon (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 23.04 (EEST)

Se, onko nuorisovaltuustolla nimenomaan tosiasiallista valtaa, riippuu hyvin paljon kunnanvaltuustosta. Muodollista valtaahan niillä ei tosiaan ole, mutta tosiasiallista valtaa nuorisovaltuustoilla voi olla yllättävänkin paljon. Säilyttäisin luettelon suurpiirteisesti Zachen esittämiä tietoja kokoavana. Iivarius (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 21.06 (EEST)

Henkilökohtainen mielipiteesi vallankäytön mahdollisuudesta ei vastanne todellisuutta, ellei sille löydy mielipiteen lisäksi muita perusteluja. Kiva harrastus, ja voi sieltä nousta joku tuleva poliitikko, joka voi kirjoittaa ansiolistaansa nuorisovaltuuston jäsenyyden, jos ei muita ansioita vielä ole. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2021 kello 08.20 (EEST)

Osalla nuorisovaltuustoistalla on suora aloiteoikeus kunnanvaltuustoon. Monilla on myös lautakunnissa, kunnnanvaltuustoissa ja/tai kunnanhallituksessa edustuspaikka/oja. --Ihminen mä oon (keskustelu) 14. huhtikuuta 2021 kello 17.37 (EEST)

Huomio nuorisovaltuustoista ja kuntavaaleista ja toimenpide-ehdotus

Tämä on nyt semmoinen asia, että jos tulee epäselvyyttä siitä onko näissä osa säilytettäviä vaiko eikö, tilanne on kiusallinen. Tämä saattaa herättää enemmän huomiota, jos näitä aletaan pitää poistoäänestyksessä ja kaikki nuorisovaltuustojen jäsenet alkavat ottaa kantaa kun tämän huomaavat. Tällaiset äänestykset kannattaisi kaikin konstein siirtää yli kuntavaalien, koska uskon että puoluetoimistoissa tämä kyllä huomattaisiin, ja tulemme sitten käymään kuntavaaleja täällä Wikipediassa pahimpaan mahdolliseen aikaan, nyt kun kuntavaalit vielä siirtyivät eteenpäin. Tämä peli pitäisi viheltää poikki jonkun jolla on tarpeeksi wikipeedistä vaikutusvaltaa. Enkä koe itse olevani se, teen vain ehdotuksen että keskustelu pannaan jäihin kesäkuun puoliväliin asti. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 03.50 (EEST)

Olemassa oleva artikkeli korvattu käännöksellä

Haluaisin kysyä yhteisöltä kantaa ilmiöön, joka tulee ehkä yleistymään. Perinteisesti ongelmalliset käännösartikkelit ovat olleet uusia artikkeleita, mutta tänään uusi käyttäjä on kokonaan korvannut jo olemassa olleen lyhyen ja ongelmallisen artikkelin pitkällä ja ongelmallisella artikkelilla (pitkälti lähteetön, viitteissä norjankielisiä selostuksia ja todennäköisesti tarkastamattomia lähteitä). Voiko tuollaisen 64 000 tavun laajennuksen noin vain hylätä seulonnassa, vai pitäisikö tuollaiseen nähtyä vaivaa kuitenkin kunnioittaa, ja säilyttää tuo kaikkine käännösongelmineen?--Fotogurachan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 23.15 (EEST)

Ei tuollaista mielestäni kumota voi, siihen voi jälkikäteen lisätä lähteitä ja kielikin näyttäisi ainakin enimmäkseen OK:lta. Nykyisellä käännöstyökalulla ei kai pysty noin tekemään, vaan tuo on tehty käsin(?), mutta jossain vaiheessa kun tulee se osiokääntäminen, niin sen kanssa saatetaan sitten nähdä sitä, että olemassa oleviin artikkeleihin käännetään osioita yksi kerrallaan. kyykaarme (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 23.46 (EEST)

Noin vähän ajattelinkin, mutta en itse yhtään pidä ajatuksesta että mikä tahansa artikkeli voidaan joku päivä yhtäkkiä korvata käännöksellä, kunhan käännös vain on pidempi: täällä vuosien saatossa muotoutuneen tekstin korvaaminen tuollaisella tuontitavaralla ei minusta ole ollenkaan hyvä asia noin yleisesti. Tuo käännös on kai tosiaan tehty joko kokonaan käsin tai sitten kopioitu sisältö käännöstyökalusta vanhan sivun päälle, kun käännöstyökalulla ei ihan hyvästä syystä voi suoraan noin tehdä.--Fotogurachan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 23.56 (EEST)

Niin, tässä tapauksessa vanhassa artikkelissa oli hyvin vähän sisältöä, mutta olen samaa mieltä, ettei se ole toivottavaa, että muista wikeistä aletaan kääntää sivuja vanhojen sivujen "päälle". Toivottavasti WMF ei kovin kauaa hidastele käännöstyökalun rajoittamisen kanssa, niin se sitten rauhoittaa kääntämistilannetta yleisesti ainakin jonkin verran. Me tarvittaisiin myös huomautusmalline, jolla voisi ystävällisesti kertoa kääntäjille, että mitä heidän artikkeleiltaan odotetaan, niin sillä voisi kohteliaasti ohjata kääntäjiä lopettamaan kääntämisen, jos siis he eivät pysty lähteitä tarkistamaan. kyykaarme (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 00.09 (EEST)

Laitan tähän vielä linkin artikkelin vanhaan versioon, eli vuodesta 2013 lähtien artikkelin sisältö oli tämä eli 11 virkettä. Ilmastotaulukko on ilmeisesti käännetty toisesta Wikipediasta silloin 2013, ja taulukko on edelleen sellaisenaan artikkelissa. kyykaarme (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 10.42 (EEST)

Luin johdannon enkä sen perusteella sanoisi, että kieli on OK, vaan se on Wikipedialle varsin tyypillistä huonoa kieltä korrelaatti- ja pilkkuvirheineen. Sen lisäksi lähteettömyys aiheuttaa suuren työn muille käyttäjille, jos siitä aiotaan tehdä kunnollinen artikkeli. Vastuutonta. Parasta poistaa edes kaikki lähteetön ja katsoa, onko se sen jälkeen kehityskelpoinen. --Abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 08.09 (EEST)

Mikä on lähteetöntä ja mikä ei, kun viitteitä on kopioitu todennäköisesti tarkastamatta? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 9. huhtikuuta 2021 kello 11.26 (EEST)

Näitä ei varsinaisesti kaivata yhtään lisää. Artikkeli on aika vähälähteinen ja minusta kieli on kökköä.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 00.07 (EEST)

Olemassaolevia artikkeleita ei mielestäni saisi korvata käännösartikkeleilla, ja sellaiset yritykset pitäisi kumota. Eihän kääntäjä ole nähnyt paljon vaivaakaan, joten sellaisen työn kumoaminen ei tee kenenkään suurta työtä traagisesti tyhjäksi. Minä kieltäisin kaikenlaisen toisesta Wikipediasta kääntämisen kokonaan. Ainakaan vähänkin kunnollisempaa artikkelia ei saisi missään nimessä korvata käännöstekstillä. Se voisi olla hyväksyttävää käytännöksi, että jos artikkelissa on roikkunut esim. vuoden ajan aiheellinen "uudelleenkirjoitettava"-malline, artikkelin voisi sitten korvata alustavasti lyhyellä käännöstekstillä. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 10.18 (EEST)

Kannatan kieltämistä itsekin, ja pidän kääntämistä yhtenä Wikipedian suurimmista ongelmista. Myös lyhyt käännösartikkeli voi olla erittäin huonolaatuinen, koska kääntäjällä ei ole minkäänlaista tarvetta perehtyä aiheeseen. Enwiki on muutenkin erittäin epäluotettava ”lähde”, ja sieltä löytyy jatkuvasti virheitä, uutta tutkimusta ja valelähteistystä. Käytin joskus päiviä etsiäkseni tietoa harppuunasienistä ja kirjoittaakseni niistä artikkelin, mutta projekti jäi kesken. Myöhemmin toinen käyttäjä loi sivun; ei siinä mitään, paitsi että sivu oli surkea asia- ja kielivirheellinen tynkä (ja on sitä edelleen). Käyttäjä oli onnistunut saamaan lyhyen artikkelin täyteen enwikissä olleita lähteettömiä väitteitä, joille en itse ollut löytänyt lähteitä tuntien etsiskelynkään jälkeen. Tuo laatutaso on enwikissä yleinen, ja kääntäminen tekee yleensä suuren karhunpalveluksen fiwikille. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että kääntäminen on usein tekosyy luoda huonoja artikkeleita. Kääntäminen ei kannusta uutta käyttäjää perehtymään Wikipedian periaatteisiin ja oppimaan talon tavoille, ja onhan saman todettu tapahtuvan myös vakiokäyttäjien keskuudessa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 9. huhtikuuta 2021 kello 12.03 (EEST)

Tuo "toinen käyttäjä" on muuten tuttuni. En ole tarkemmin perehtynyt, millaista matskua hän on tänne tuottanut, mutta häntä saa osaltaan kiittää siitä, että aloitin itse Wikipedian muokkaamisen. Vyörykkä (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 13.59 (EEST)

Samaa mieltä. Tarkistettujen lähteiden pohjalta itse kirjoitettujen artikkelien tulisi ehdottomasti olla wiki-hierarkiassa käännösartikkelien yläpuolella eli ensimmäisen tyypin artikkelia ei tulisi korvata jälkimmäisellä. Korkeintaan jonkun lähteettömän, heikkolaatuisen ja/tai moniongelmaisen artikkelin voi korvata käännöksellä. Näkisin käännösartikkelit lähinnä varsinaisten artikkelien tilapäisenä korvikkeena, ja lopputavoitteena tulisi pikemminkin olla käännösartikkelin korvaaminen itse kirjoitetuilla eikä päinvastoin. Ehkä tässä Longyearbyen-tapauksessa olisi kohtuutonta poistaa kääntäjän suuri työmäärä, kun mitään olemassaolevaa käytäntöä ei ole rikottu, mutta vastaisuudessa tuollainen olisi parempi kieltää. Tuskin mikään voi vaikuttaa yhtä musertavasti muokkaajien motivaatioon etsiä ja käyttää lähteitä kuin se, että lähteiden pohjalta asiallisesti kirjoitettu kompakti artikkeli voidaan koska tahansa varoittamatta korvata jollain vieraskielisestä wikistä tuodulla tekstimassalla. Jos vaikka minun kirjoittamani artikkelit joutuisivat tuollaisten jyräämiksi, niin varmaan lopettaisin tänne kirjoittamisen. --Risukarhi (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.51 (EEST)

Juuri näin. Minusta voisi kirjata ihan käytännöksi tai ainakin osaksi kääntämisohjetta ettei ainakaan lähteistettyä artikkelia saa korvata toisesta Wikipediasta käännetyllä tekstillä, vaikka se olisikin pidempi.--Fotogurachan (keskustelu) 20. huhtikuuta 2021 kello 14.26 (EEST)

Kannatan. Vyörykkä (keskustelu) 20. huhtikuuta 2021 kello 14.28 (EEST)

IP teki turhan radikaalin ratkaisun ja palautti alkutasolle. IP:n muokkausta ei pysty kumoamaan - erikoista. --Abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 14.18 (EEST)

Palautin artikkelin IP-muokkausta edelliseen versioon. Artikkelia ei ole kehitetty lähes kymmeneen vuoteen, ja nyt kun joku yrittää, niin se tylysti kumotaan. Jos artikkelissa on ongelmia, niin käyttäjää voidaan opastaa niiden korjaamiseen, eikä tuhota koko työtä. Eiköhän täällä ole vakavampiakin ongelmia kuin tämä yksi artikkeli, eli annetaan työrauha sen artikkelin kehittämiseen. kyykaarme (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 21.47 (EEST)

Wikipedian muokkaaminen, ansio vai haitta?

Jos muokkaatte Wikipediaa, lisäättekö sen ansioluetteloonne ja jos kyllä, miten? Tai jos ei, niin miksi ei? Onko Wikipedian muokkaamisesta apua, jos hakee apurahoja?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. huhtikuuta 2021 kello 20.51 (EEST)

Kehityskeskustelussa olen maininnut harrastukseksi, että muokkaan Wikipediaa, kun en ole keksinyt kävelyn lisäksi muita harrastuksia. Jos pitäisi hakea töitä, niin tuskin mainitsisin ainakaan ansioluettelossa, ehkä haastattelussa.--MAQuire (keskustelu) 16. huhtikuuta 2021 kello 20.56 (EEST)

En tiedä miten siitä ainakaan haittaa saa aikaan. Taisin viimeisimpään versiooni ansioluetteloon harrastuksiin lisätä Wikipedian muokkaaminen tms. Ei tullut sen enempää puheeksi haastattelutilanteessa eikä myöhemminkään. Stryn (keskustelu) 16. huhtikuuta 2021 kello 21.00 (EEST)

Wikipedia-harrastusta on joku salaillut vaimolta, niin miksei myös työnantajalta? Voisin kuvitella haittaa syntyvän tilanteessa, jossa henkilö ja käyttäjätunnus ovat ei-toivotusti yhdistettävissä toisiinsa. En tiedä kuinka realistista se on, mutta jos tilanne toteutuisi ja vaikka työnantaja suhtautuisi myönteisesti toimintaan Wikipediassa, merkitsisi se muokkaajalle silti yksityisyyden menetystä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 16. huhtikuuta 2021 kello 21.52 (EEST)

Itse olen opinto-ohjaajalleni maininnut, että aikaa tulee Wikipedian parissa käytettyä paljon ja muokkaamisesta muodostunut jokapäiväinen harrastus. En itse kyllä näe siinä mitään haittaa.--OtsoTA (keksustelu * mitä olen tehnyt) 16. huhtikuuta 2021 kello 21.08 (EEST)

Itse olen pitänyt Wikipediassa (ja avoimen tiedon piirissä yleisesti) toimimisen CV:ssä. Silloin kun olin välityslautakunnassa ja kävin työhaastattelussa, niin haastattelua tehnyt tiimivetäjä oli hyvin kiinnostunut siitä miten välityslautakunta ja wikipedian yhteistoiminta noin muuten on toteutettu. Sanoisin, että pelkästään positiivisesti on suhtauduttu. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2021 kello 21.27 (EEST)

Apurahoja en ole hakenut, joten se maailman on vähän vieras. Nykyään ehkä mainitsisin asian, jos hakisin töitä. Onhan se nyt varsin merkittävää vapaaehtoistyötä. Sitten on varmaan ihan haastattelijasta/arvioijasta kiinni, miten sitä arvostaa. --PtG (keskustelu) 16. huhtikuuta 2021 kello 21.37 (EEST)

Aikaisemmin en maininnut Wikipediaa CV:ssa, mutta arvelen että suhtautuminen on viime aikoina muuttunut. Riippuu tietysti mitä hakee, esim. jos on kyse kovin akateemisesta työpaikasta, Wikipedia ei varmaankaan ole suuri meriitti. Apurahoja haettaessa on vaikea arvioida auttaako vai ei. Lautakunnissa saattaa olla eri tavoin suhtautuvia, mutta yleensä ottaen arvelisin, että positiivisesti. Olen nyt hakemassa apurahaa ja ajattelin lisätä ansioluettelooni aloitettujen artikkelien, muokkausten ja lisättyjen kuvien määrän. Lisäksi mainitsen lyhyesti, mitä aloja olen muokannut.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. huhtikuuta 2021 kello 21.52 (EEST)

Hyvä kysymys Kulttuurinavigaattorilta. En ole kertonut CV:ssä, työhaastattelussa enkä työnantajalle. Tämä on vapaa-ajan harrastukseni, josta ei ole mitään hyötyä töissä. ”Olen muuten tosi pätevä lisäämään mallineita Wikipediaan, ne on sellaisia … ööö … mallineita … niin, saisinkohan siksi palkankorotuksen tai muuten…” En halua joutua tilanteeseen, jossa muokkaisin maksusta Wikipediaa. Pidän vapaa-ajan ja työn erillään toisistaan. Ymmärrän kyllä ihmisiä, joille työ on myös harrastus tai tekevät työtä kellonaikaan katsomatta (olosuhteiden pakosta tai mielenkiinnosta). Luulisin, että yleisesti ottaen Wikipedian muokkaaminen, erilaiset vastuutehtävät ja yhdistoiminta luetaan ansioiksi esimerkiksi apurahaa haettaessa tai CV:ssä. ---raid5 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2021 kello 23.29 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys. Koska puhutaan julkisesta puolesta, niin Wikipediaan osallistumisella toki pitäisi saada aina enemmän positiivista palautetta, kuin haittaa. Vrt. jos haet miehenä töitä yksityiseltä puolelta, niin tilastollisesti kannattaa mainita suoritettu asepalvelus. Itse ratkaisijana lähinnä tuntisin vastenmielisyyttä hakijaa kohtaan, joka yrittäisi saada lääketieteen tutkimusprojektilleen myötätuntopisteitä mainostamalla täysin asiaankuulumattomia ominaisuuksiaan tyyliin: "hei, mä olen piirinmestari saappaanheitossa ja mehunkeitossa!". Ajatellen hänen pitävän minua idioottina. Mutta koska en tule koskaan ymmärtämään julkisen sektorin toimintalogiikkaa, niin en tiedä. Varmaankin siellä kannattaa mainita. Riippuu millä polliitisila perusteilla rahoja paikassasi jaellaan. --J. Sketter (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 16.29 (EEST)

Siis eihän Wikipedia itsessään ole tärkeää, vaan haluat miellyttää ihmistä mainostamalla, että ajat samoja asioita kuin hän. Sitä yritin sanoa. Muutenhan koko asiasta kertominen on ihan turhaa. --J. Sketter (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 16.34 (EEST)

Niin no, teen työkseni avointa tietoa ja lähdekoodia, niin Wikipedia on alan kovaa ydintä :) Zache (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 16.47 (EEST)

Mistä ihmeestä päättelet, että tässä puhuttaisiin julkisesta sektorista? Miten politiikka liittyy koko asiaan? Onko kommenttisi tarkoitettu asialliseksi? Iivarius (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 18.49 (EEST)

Liittyy siten, että ei kukaan muuten vakavissaan kysele, olisiko johonkin verkon yhteisöprojektiin osallistuminen suurikin ansio haettaessa tieteellisiä apurahoja. Ei kai tässä nyt lastentarhassa olla? Wikipedia on luonnostaan aina vähän vasemmalle kallellaan ja sen ominaisuus, ei vika. Koska itseään elättävät ammattilaiset mieluummin tekevät tietotaidollaan mieluummin itselleen jääkaapin täytettä, kuin lahjoittavat sen ilmaiseksi pois. Jne.

Joten, ainut hyöty voi tulla siitä, että myöntäjä symppaa tätä keskustavasemmistolaista projektia (mikä nyt on oikeastaan korruptiota, jos hänellä on jonkun muun rahaa jaettavana, mutta maan tapa ja silleen). Yhtä hyvin hän voi olla se eukonkannon harrastaja ja silloin kannattaa mainita yhteisestä harrastuksesta. Kulttuurinavigaatori, joka ei ole idiootti, pohdiskeli juuri tätä. --J. Sketter (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.00 (EEST)

No siis jos miettii tiukan yrittäjähenkisestä näkökulmasta, niin olen jutellut esimerkiksi tekniikanalan yrityksen asiakasrajapaninnassa olevan henkilön kanssa mm. siitä, että miten kannattaa muokata käsitteitä yms koskevia artikkeleita. Heidän tarpeensa ei ollut se, että olisivat halunneet kertoa tuotteistaan, käsittääkseni olivat enemmän suunnasta huolto- tai r&d, vaan se, että kokivat heidän työtään helpottavan sen, että jos termistö ja käsitteet jostain ilman, että heidän tarvitsee toistuvasti selittää niitä. Tässä siis liiketoiminnallinen motiivi oli se, että miten he pystyivät vähentämään heidän kannaltaan oheistoimintaan menevää ajankäyttöä. (en varsinaisesti tiedä muokkasivatko he wikipediaa loppujen lopuksi tai oliko se enkku vai fiwiki) Toinen vastaava kaupaullisesti kannattava bisnestä oleva usecase on, että Wikipediaa käytetään luonnollista kieltä hyödyntävissä koneoppimisjutuissa malliaineistona. Siri lienee tunnetuin sovellus, mutta esimerkiksi kielenkääntämistyökalut on toinen. Zache (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.21 (EEST)

Zache on rauhanrakentajana edelleen oma itsensä :) Viilipytty mieheksi. Mielenkiintoisia esimerkkejä annoit. Ensimmäinen minusta vaikuttaa kuitenkin enemmän ihan peri-inhimilliseltä syyltä muokata Wikipediaa (se kuuluisa strippi). Voihan sitä omaa harmistustaan selittää vaikka liiketoiminnallisilla syillä. Toisesta en ollut itse tietoinen ollenkaan. Eikä ollut tarkoitus olla musta-valkoinen vaan kaikki maltilliset ihmiset ovat aina jotain siltä väliltä. Niinpä tiukka ammattilainenkin voi eksyä joskus editoimaan. Samaten se omallatunnollaan yhteisölle velkaa oleva jalo opiskelijakin voi innostua ja pitää jonkin ideansa itsekkäästi omana tietonaan. Koska sillä tekee tulevaisuudessa rahaa enemmän kuin se kaveri. No, nyt menee jo aiheen ohi. --J. Sketter (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 23.00 (EEST)

Vinkki hakijoille

Moniin apuraha-hakemuksiin liittyy julkaisusuunnitelma, joka tarkoittaa sitä, miten apurahalla työskentelyn tulokset julkaistaan. Lisätkää yhtenä kohtana siihen esim. puuttuvien, aihetta koskevien Wikipedia-artikkeleiden kartoitus ja kirjoittaminen, sekä olemassa olevien artikkeleiden päivitys ja parantaminen. Tämä olisi hyvä myös monissa tieteellisissä apurahoissa, ei tietenkään itse alkuperäisen tutkimuksen tulosten julkaisu, vaan aihetta koskevien yleishyödyllisten aiheiden julkaiseminen Wikipediassa. Tämähän olisi sitä tieteen ja tiedon popularisointia jos mikä ja jota usein kaivataan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 13.59 (EEST)

"Syntynyt vuonna x tai vuonna y"

Toisinaan näkee henkilöiden syntymävuosia Wikipedian artikkelissa esitettävän muodossa "syntynyt 1980 tai 1981". Tämä perustuu tavallisesti lähteeseen, jossa esim. lehtiuutisessa on kerrottu henkilön ikä, ja uutisen julkaisuajankohdasta on päätelty syntymävuosi. Joskus jo vuosia sitten muistan jossain keeskuastelussa esittäneeni, ettäÄ tällaista merkintätapaa ei tulisi käyttää, koska tällaista merkintätapaa ei käytetä missään lähteissäkään. Eli tieto joko on tai sitä ei ole. Muistan myös näitä joskus poistelleeni. Edellenkin näitä näkee, mutta en nyt ruvennut poistamaan vaan päätimn kysyä ensin täällä. Vaikuttava käytäntö asiaan voisi olla Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. koska uutta tutkimustahan on mennä tekemään päätelmiä, vaikka päätelmät sinällään olisivatkin faktoja. Perusteltua tämä voi olla historian henkilöiden kohdalla, joista tieto varmoissa luotettavissa lähteissä voi olla jokin tällainen, eli aidosti ei tiedetä (sekin toki voi muuttua). Nykyajan henkilöissä (poislukien väestökirjanpitoa pitämättömissä maissa syntyneet tms.) taas tieto ei varmasti puutu, vaan on ainoastaan kysymys siitä, ettei ole satuttu tavoittamaan lähdettä. Tähän taas wikipediassa on nähdäkseni vakiintunut menettelytapa, että jos lähdettä ei ole satuttu tavoittamaan, niin tietoa ei esitetä. Toisaalta muokkauasnäkökannan Wikipedia:Eventualismi mukaan tieto voidaan tavoittaa joskus, mutta muokkausnäkökannan Wikipedia:Immediatismi perusteella puolinaista, likimääräistä tietoa ei taas olisi tarpeen roikottaa artikkeleissa. Kumpi siis kuuluisi valita?--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 10.14 (EEST)

Peruslaskutaito ei ole mitään uutta tutkimusta eikä päättelyä. Vähän sama kuin väittäisi, että jos X tapahtui vuonna 1988 ja Y tapahtui vuonna 1991, niin Y:n mainitseminen X:ää myöhemmäksi tapahtumaksi olisi uutta tutkimusta. --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 10.26 (EEST)

Mutta onko tarpeen kertoa tai-tietoa, vai tulisiko lähteä siitä, että kerrotaan tieto ja vain jos tieto on ja ei kerrota satunnaisia tiedon vaihteluvälejä, jos tietoa ei ole? Kysymys on siis myös esityskonventioista.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 10.35 (EEST)

Tieto on ihan kelvollista esitettäväksi, oli se sitten täsmällistä tai suuntaa-antavaa, ja komppaan tässä Abc10:n alempana esittämää mielipidettä. Esimerkkinä vaihteluvälistä voin kertoa, että jos käytössäni on jalkapalloilijan maaottelumäärälle kaksi lähdettä, joista toinen kertoo määräksi 34 ja toinen 37, eikä lähteiden luotettavuudessa tai päivitystahdissa ole havaittavaa eroa, saatan ihan hyvillä mielin kirjoittaa artikkeliin pelaajan pelanneen yli 30 maaottelua (ja sama silloinkin, jos jokin lähde kertoo hänen pelanneen 30. maaottelunsa ja myöhempi lähde hänen pelanneen sen jälkeen ainakin yhden maaottelun). Iän kertomiseen on tietysti muitakin tapoja kuin syntymävuoden mainitseminen, esimerkiksi kertomalla, mitä henkilö teki 20-vuotiaana tiettynä vuonna (jos lähteessä kerrotaan hänen olleen 20-vuotias tehdessään jotain merkittävää), mutta koska syntymävuosi on katsottu perustavanlaatuiseksi tiedoksi, joka esitetään heti artikkelin alussa ja tietolaatikossakin, jos sellainen artikkelissa on, on se vaihteluvälitapauksissakin hyvä mainita tiedossa olevalla tarkkuudella siinä paikassa, jossa se Wikipedia-artikkeleissa tavataan esittää. --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 10.50 (EEST)

Minulta tuo ainakin on kielletty. Ihan järkevää, että kielto koskisi kaikkia.--MAQuire (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 10.29 (EEST)

Hyvä tietää, että tuollaistakin menettelytapaa esiintyy. Itse en viitsinyt lähteä tätä nyt kumoamaan kun jossain joku päivä näin (en edes enää muista artukkelin nimeä tai aihepiiriä, saati aloittajaa), kun en ollut varma, oliko muokkaajayhteisön konsensus mahdollisesti ehkä muuttunut (sikäli kuin sitä olisi koskaan ollutkaan). --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 10.39 (EEST)

Juu. Kävin katsomassa, niin käyttäjä Iivarius oli tuon kommentin laittanut.--MAQuire (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 12.48 (EEST)

Kun ei voi laittaa ikää, on syytä ilmaista jollakin tavoin, mitä ikäluokkaa ihminen edustaa. Kahden vaihtoehdon esittäminen on kai ainoa järkevä vaihtoehto, ainakin parempi kuin se, ettei ole mitään tietoa, esimerkiksi kirjailijasta. Jos kirjailija on julkaissut vain yhden kirjan, ei siitäkään voi päätellä mitään. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 10.37 (EEST)

En pidä tuosta tavasta ilmoittaa "syntynyt 1981 tai 1980". Ei kai tuota tarvitse/pidä kirjoittaa, jos ei syntymävuodesta ole tietoa. Mielestäni se on harhaanjohtava. Jos itse tietosanakirjasta luen noin, niin minulle ainakin herää mielikuva, että hänen tarkka syntymävuotensa on yleisellä tasolla tuntematon, vaikka tässä tapauksessa todellisuudessa on kyse vain siitä että käytetty lähde ei sitä mainitse ja viittaaja laskee vaihtoehdot. --Farma3110 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 12.09 (EEST)

Tässä ei ole kyse pitämisestä vaan siitä, tarjotaanko tiedon hakijalle tietoa vai ei. Vastikään törmäsin samaan sääntöilmiöön venäläisten kirjailijoiden nimissä, jossa tieto haluttiin pimittää yliopiston jonkin laitoksen julkaiseman bibliografian käytännön perusteella (pitääkin hoitaa kuntoon). --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 12.30 (EEST)

En kannata tiedon pimittämistä. Kannatan tiedon selvää ilmaisua. Kuten sanoin tuo on mielestäni harhaanjohtava tapa ilmoittaa asia. Jos tiedon haluaa esittää, niin esittää sen sitten kuten lähde sen ilmoittaa. Eli jos lähde ei anna arvauksia syntymävuodesta, niin ei niitä tarvitse itsekään arvailla, vaan antaa tiedon kuten lähde sen antoi ja jättää laskupäättelyt syntymävuodesta lukijalle, kuten lähdekin sen on tehnyt. --Farma3110 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 12.48 (EEST)

Farma3110 Tässä keskustelussa käsittääkseni puhutaan siitä, että lähteessä on ilmoitettu henkilön ikä kirjoitushetkellä. Siitä voi tieteellinen laskin laskea syntymävuodelle kaksi vaihtoehtoa. Kyse ei siis ole arvauksista. Arvauksia ei kai kukaan ole vaatinut Wikipediaann. --~~

Eli selvennyksenä varaisin tuollaisen "tai"-ilmaisun tapauksiin, joissa kyseisen henkilön syntymävuodesta ei todellisuudessa ole varmuutta ja jättäisin käyttämättä sellaisissa tapauksissa, joissa nyt sattumalta käytetty lähde ei sitä maininnut, mutta antoi muuten mahdollisuuden viittaajalle vaihtoehdot laskea. --Farma3110 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 12.54 (EEST)

Jos tiedon haluaa tarjota lukijalle, niin se voi olla mahdollista tehdä tekstissä muuten siten kuin Lax yllä esitti, jos tämä tekstissä luontevasti onnistuu. Sen sijaan esityskonventioiden venyttämistä vierastan, ja niin kuin alla viittasin, tätä voi pitää myös vähintään huonona tyylinä käytännön Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä näkökulmasta. Se tuo mieleen pikemminkin Suomi24fi-keskustelut kuin lähteisiin perustuvan tietosanakirjan. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.02 (EEST)

Kaiken kaikkiaan siitä tulee tosiaan vähän tirkistelyn ja tiedonlouhinnan maku. Eli niin kuin sanoin, tieto joko on tai sitä ei ole. Eli onko siis Wikipedialla (varsinkaan elävien, väestökirjanpidon piirissä kasvaneiden henkilöiden osalta) mitään tarvetta tirkistelevään tiedonlouhintaan? Mielestäni ei. Tässä tulee huomioitavaksi myös käytäntö Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Jokin sen tapainen lähteen mukainen maininta, jota Lax yllä esitti, kuin "oli saavuttanut Suomenmestaruuden jo 22-vuotiaana" on kyllä hyvin mahdollinen, mutta mielestäni esityskonventiota ei tulee venyttää tiedonlouhintasalapoliisityön naulitsemiseen osaksi artikkelin tietosisältöä. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.02 (EEST)

Tietohan on: henkilö on syntynyt joko vuonna X tai vuonna Y. Eikä päässälasku ole tiedonlouhintaa tai salapoliisityötä. --Otrfan (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.08 (EEST)

Silti se voi olla tarpeetonta. Jos pitää turvautua päässälaskuun ja lausekkeisiin tiedon asemesta, se on vain sen kiertämistä, että tietoa ei sillä hetkellä ole. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.41 (EEST)

Tietoa on, mutta tiedon tarkkuusvaatimuksistahan tässä nyt väännetään. Miksi tieto, että henkilö on syntynyt 1.1.1980-31.12.1980, olisi arvokkaampi, kuin lähteen mahdollisesti esittämä tieto, että henkilö on syntynyt 4.5.1980-3.5.1981? --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.47 (EEST)

Siksi, että syntymäajan esittämiselle Wikipedian ulkopuolisessa reaalimaailmassa on kaksi yleisesti käytössä olevaa konventiota: syntymävuosi ja syntymäpäivä. Ei ole konventiota "vuosi x tai vuosi x+ 1". Jompi kumpi näistä tiedoista joko on tai ei ole. Ei ole paikkaa tiedolle "vuosi x tai vuosi x+ 1". --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 14.02 (EEST)

Sä ajattelet nyt turhan suppeasti. Lue Kärrmesin hyvä kommentti alempaa. --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 14.08 (EEST)

Lue Risukarhin hyvä kommentti tämän alta. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 16.51 (EEST)

Syntymävuosi ja syntymäpäivä. Entä jos lähde kertoo henkilön syntyneen 1980-luvulla? Saako tuon tässä puheena olevaa esitystapaa epätarkemman syntymähetken kertoa artikkelin alussa? --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 20.03 (EEST)

Epätarkat tiedot lähteinen voi hyvin kertoa edempänä tekstissä sopivassa, niin kuin itsekin aluksi esitit, jos sen pystyy luontevasti ja perustellusti siellä tekemään. Täsmällisen tiedon tietueeseen ei mielestäni kuulu karkea tieto muutoin kuin silloin, jos on luotettava lähde sille, ettei tarkaa tietoa ole tai ettei siitä ole varmuutta. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 11.13 (EEST)

Sulla on edelleenkin pinttynyt Wikidata-moodi päällä. Ei se artikkelin alussa oleva syntymäajan paikka ole mikään tietue vaan osa tekstiä, ja jos siinä on pelkkä vuosiluku, on sekin epätarkka siinä missä vuosikymmenkin. Wikipedian lukijat on totutettu siihen, että syntymäajasta löytyy tietoa artikkelin alusta (ja tietolaatikosta, jos sellainen on käytössä), joten en pidä hyvänä kieltää kahden vuoden kertomista artikkelin alussa, siitäkään huolimatta, jos sen voisi luonnikkaammin kertoa myöhemmässä tekstissä. --Lax (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.02 (EEST)

Tästä on keskusteltu ennenkin, mutta konsensusta ei ole saatu. Olen edelleen samaa mieltä kuin vuoden 2013 keskustelusssa: Vaihtoehtoisten syntymävuosien ilmoittaminen artikkelin määritelmässä tulisi rajoittaa niihin tilanteisiin, joissa lähteiden mukaan henkilön syntymävuotta ei tiedetä tai eri lähteet ilmoittavat eri vuoden. Lukijoiden voidaan olettaa lukevan Wikipediaa kuin painettua tietosanakirjaa ja tekevän tietystä merkintätavasta tietyt johtopäätökset: usean vaihtoehtoisen synnyin- tai kuolinajan ilmoittaminen tarkoittaa, että tarkkaa aikaa ei "oikeasti" tiedetä. Syntymävuosihaarukan ilmoittaminen sellaisissa tapauksissa, joissa tieto tarkasta vuodesta nyt vain tällä hetkellä sattuu puuttumaan Wikipediasta, on tavallaan lukijoita harhaanjohtavaa ja mielestäni myös tietosanakirjan arvolle sopimatonta. Jos tarkka tieto on periaatteessa mahdollista saada, sen ilmaantumista saataville voidaan rauhassa odotella. Meillä on myös erikseen luokat Luokka:Syntymävuosi puuttuu ja Luokka:Syntymävuosi tuntematon juuri siksi, että täällä on haluttu korostaa periaatteellista eroa näiden kahden erityyppisen tiedon puuttumisen välillä. --Risukarhi (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.23 (EEST)

Lukijathan voivat olettaa vaikka mitä. Jos vaikkapa kirjailija-artikkelissa on otsikko Suomennetut teokset eikä artikkelia ole päivitetty kymmeneen vuoteen tai alun perinkään jaksettu merkitä kaikkia suomennoksia, voi moni lukija olettaa, että siinä ovat kaikki suomennokset. Tämä syntymävuosiasia on tuollaisiin verrattuna kuitenkin pikkujuttu, ja tässäkin pitäisi keskittyä kertomaan se, mitä tiedetään, eikä murehtia liikoja, millaisia liikkeitä tiedon puuttuminen tai yleisemmin valittua suurempi epätarkkuus joidenkin lukijoiden mielessä aiheuttaa. --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.56 (EEST)

Juuri noin ja noilla perustein. Ei ole tarpeen luoda Wikipedialle reaalimaailman vakiintuneista esitystavoista poikkeavia koventioita.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 14.11 (EEST)

Suokaa että muistelen, eikä tämä ole reaktio mihinkään kommenttiin suoraan, englanninkielisen wikipedian taisteluja jotka olivat ihan yhtä rankkoja kuin suomenkielisen wikipedian taistelut siitä minkä pituista tavuviivaa käyttää, ja miten pitsa tavataan. Siellä keskusteltiin kahdesta periaatteesta jotka tukevat toisiaan mutta rajatuissa tapauksissa vievät eri reiteille. Eli kyse oli periaatteesta "verifyability" ja sitten "no original research". Ehkä suomennettavissa "varmistettavuus" ja "ei uutta tutkimusta". Mielestäni tähän kiteytyy jännite tieteellisen maailmankuvan ja skolastisen maailmankuvan välillä, ja mielestäni englanninkielinen wikipedia valitsi väärin, valitettavasti. On varmistettavaa vaikka ennen kun sen kukaan on kirjannut kirjoihin sitä ei voida suoraan osoittaa minkääm auktoriteetin lausumaksi, että taivas on sininen. Mutta se on varmennettavissa, sillä keinoin että vain menee ulos, tai katsoo ikkunastaan pilvettömänä päivänä ja toteaa itselleen että väite pitää paikkaansa. Mutta skolastinen maailmankatsomus palvoo auktoriteettia kuin mitä nyt sitten palvotaankin missäkin, eikä liikahda ennen kuin auktoriteetti on sen todennut. Ilmeisestikään näiden kahden välillä on harvoin kahnauksia koska auktoriteetit ovat kiimaisia toteamaan asioita. Mutta jos olisi valittava kahden välillä, valitsisin varmennettavan auktoriteetin sijaan. Olen puhunut. -- Cimon Avaro 17. huhtikuuta 2021 kello 11.51 (EEST)

Voin kertoa että pitsa tavataan p-i-t pit, s-a sa =pitsa. Tarkoitit ehkä kuitenkin miten pitsa kirjoitetaan. Englannin spelling tarkoittaa juuri oikeinkirjoitusta eikä tavaamista (kuin joskus harvoin), jota harjoitellaan (tai harjoiteltiin) alakoulussa. Muuten olen jotakuinkin samaa mieltä. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 12.26 (EEST)

Huomatkaa muuten, että tietolaatikossa tapahtuu automaattista laskentaa, jos tiedetään vain vuodet (syntymä-ja kuolleelta myös kuolin-), niin että ikä ilmoitetaan vaihtoehtoina. Saman logiikan mukaan voidaan ilmoittaa iän perusteella syntymävuosivaihtoehdot. Ei siis mitään ongelmaa. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.34 (EEST)

Silloin tuollaisen automaattisen laskennan asettamiseen päälle tuossa tapauksessa pätee sama kuin tähänkin. (Eli joko kyllä tai ei.) --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.43 (EEST)

Eivähän Helsingin Sanot tai yleisradiokaan sano tai kirjoita henkilöistä, että "syntynyt 1972 tai 1973". Se on tyylikonventio- ja esitystapakysymys. Kysymys siis on, onko tarvetta luoda Wikipediaan reaalimaailman esitystapakonventioista poikkevaa esitystapakobnventiota. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.46 (EEST)

Erona on se, että medialla on mahdollisuus ilmoittaa artikkeleissaan henkilön ikä, minkä se usein tekeekin ("henkilö x on 25-vuotias"). Täällä se ei onnistu, koska se vaatisi jatkuvaa päivittämistä. Itse en näe "syntynyt vuonna x tai vuonna y" -tyylissä ongelmaa. Se on olosuhteiden pakosta luotu ratkaisu tarkemman tiedon puutteessa ja varmasti lukijalle hyödyllisempi kuin se, ettei ilmoiteta mitään. --Kärrmes (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 13.54 (EEST)

Oikeat tietosanakirjat eivät käytä tuollaista. Miksi meidänkään pitäisi? Oikean tietosanakirjan esitystapa on täsmällinen: tieto joko on tai ei ole. Epämääräinen välitila on vain sekoittava. Tarvitaessa tieto löytty lähteestä, niin kuin käyttäjä Farmaetc esitti, tai sen voi esittää sopivassa yhteydessä tekstissä, niin kuin käyttäjä Lax totesi olevan yksi mahdollinen vaihtoehto. "Julkaisi esikoistomaaninsa 26-vuotiaana vuonna 2019" jne.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 14.07 (EEST)

Nyt puhut palturia. Oikeissa tietosanakirjoissa on usein epätäsmällisiä tietoja syntymä- ja kuolinvuosista (Britannica, ja fi.wikipediassakin on paljon "s. noin xxxx". Aina ei ole mahdollista ilmaista asiaa tekstissä. Tiedon hakijalle on kyllä erinomaisen tärkeää tietää onko kirjailija 20- vai 80-vuotias, vaikka sinusta se on epmääräistä tai jopa tarpeetonta. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 14.15 (EEST)

Antamasi esimerkki on selvästi tapaus, jossa syntymäaikaa ei tarkkaan tiedetä ja juurikin tällaisiin tilanteisiin tulisi epätarkat syntymäajat varata. Jos epätarkkaa syntymävuotta käyttää sekä tilanteissa, kun syntymäaikaa ei tiedetä lainkaan että tilanteissa, kun lähde mainitsee "teki jotain x vuotiaana vuonna y" ja siitä on päätelty vaihtoehdot, jää lukijalle antamatta se mielestäni kohtalaisen tärkeä tieto, onko syntymävuosi hämärän peitossa, vai onko syntymävuoden tieto tilapäisesti epätarkka ja vaihtoehdot itse laskettu lähteen perusteella. Jos käyttää epätarkkaa syntymävuotta tulisi lukijalle ainakin jotenkin ilmoittaa, että lähde ei väitä syntymäajan olevan arvuuttelun varassa, muutoinhan tulee viestineeksi lukijalle jotain, mitä lähde ei väitä. --Farma3110 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 15.06 (EEST)

Kun vaihtoehtoisille syntymävuosille annetaan lähde, lähteestä voi tarkistaa, miten siihen on päädytty. Käsittääkseni tietosanakirjoissa ei kuitenkaan ilmaista, onko kaikki mahdolliset lähteet tutkittu vai menty oikaisten tai arvaten. Minusta tämä menee hiustenhalkomiseksi, kun ei haluta antaa periksi ja tarjota lukijalle sitä tietoa, mikä hänelle on tärkeää vaan tosiaan takerrutaan muotoseikkoihin. Tietoja lisätään ajan mittaan, ja ongelma korjaantuu. Jos ei korjaannu, niin onpahan jotakin tietoa, ettei lukijan tarvitse arvailla. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 15.18 (EEST)

Kyse ei mielestäni ole pelkästä muotoseikasta, kun väärinymmärryksen mahdollisuus on ilmeinen. Vaikka lukija voi asian lähteestä tarkastaa, tulisi tieto ilmoittaa siten, että se ei kovin herkästi ole tulkittavissa eri tavalla kuin mitä lähde on sen ilmoittanut. Jos tieto tulee väärinymmärretyksi se on arvottomampaa kuin ei tietoa ollenkaan. Pohjaan ajatukseni siihen, mitä itse ajattelen kyseisenlaisesta ilmoitustavasta. Jos suurimmalle osalle tuo on täysin selvä, eikä aiheuta hämmennystä, niin kai se on hyväksyttävä. --Farma3110 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 16.13 (EEST)

Kyllä tässä minunkin mielestäni on kaksi eri tapausta juuri niin kuin esitit, ja itse esitin yksiä ja Käyttäjä:Risukarhi esitti toisia lisäperusteluja yllä. Kun mahdollisuus on tarvittaessa esittää likimääräinen tieto tekstissä, niin pitäisin perusteltuna esittää epävarma tieto henkilöartikkelin aloituksessa ja infoboksissa vain niissä tapauksissa, joissa tieto on luotettavien lähteidenkin mukaan epävarma (eli käytännössä lähinnä menneiden aikojen historian henkilöt tai kattavan väestökirjanpidon ulkopuolisissa maissa ssyntryneet ym.). Muokkausnäkökannoilla kuten Wikipedia:Eventualismi ja Wikipedia:Immediatismi, tai muutoinkin voidaan kyllä esittää eriäviäkin näkemyksiä, mutta itse asettaisin etusijalle varman, selkeän tiedon tarjoamisen ja normaalit Wikipedian ulkopuoliset konventiot, joista tässä tapauksessa tullaan immediatistiseen muokkausnäkökantaan. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 17.06 (EEST)

Tuossa on sellainen vääristymä, että ”oikeassa tietosanakirjassa”, johon tutustuneita kuolee koko ajan ja johon tutustumattomia tulee koko ajan lisää (siihen en ota kantaa, miten noiden suhteelliset osuudet Wikipedian lukijoiden joukossa muuttuvat), on esitelty huomattavasti vähemmän henkilöitä ja juurikin ne, joiden syntymävuodesta ei tuoreudestaan huolimatta ole tarkkaa tietoa, ovat jääneet ”oikean tietosanakirjan” ulkopuolelle (kuten vaikkapa Otrfanin alempana mainitsemat tubettajat). Ja jos ”oikea tietosanakirja” on noin vahva ohjenuora, niin miksi Wikipedian leipätekstissä ei sallita lyhenteitä, joita minunkin hyllyssäni olevasta ”oikeasta tietosanakirjasta” löytyy runsaasti (v:n, ens., helmik., pol., saks., amer., ...)? --Lax (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.54 (EEST)

Tämä keskustelu koskee lähinnä Wikipedia-artikkelien määritelmiä, joissa lyhenteet muuten ovat sallittuja ja yleisessä käytössäkin (s., k., o.s.). --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 13.40 (EEST)

Eli siis "oikeaa tietosanakirjaa" pitää käyttää mallina määritelmää kirjoitettaessa mutta muutoin sillä voidaan heittää vesilintua? --Lax (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 13.55 (EEST)

Tietysti painettujen tietosanakirjojen konventioista voidaan poiketa parempaan suuntaan, kun meillä ei ole vaivanamme kaikkia samoja rajoitteita (kuten palstatilan rajallisuutta). Lyhenteiden aukikirjoittaminen selkosuomeksi ei mitenkään vahingoita Wikipedian uskottavuutta tietosanakirjana, pikemminkin päinvastoin. Nuo henkilöiden ikätiedoista johdetut syntymävuosihaarukat sen sijaan ovat harhaanjohtavia ja luovat nolon amatöörimäisen vaikutelman eli ne ovat niin sanotusti huonompaan suuntaan poikkeamista. Lyhenteiden salliminen määritelmissä taas on pragmaattinen ratkaisu, jossa ei poiketa kumpaankaan suuntaan. --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 14.55 (EEST)

Meillä on selvästikin eri käsitys siitä, mikä on olennaista Wikipedian uskottavuudelle. Urjanhain kommenteissa taasen on tullut vahvasti esille kaksi seikkaa eli "oikean tietosanakirjan" mallin noudattamisen tärkeys (ilman mitään puhetta tapauskohtaisesta harkinnasta mihinkään suuntaan) sekä se, että oikeaa ja tarkkaa tietoa tässä tapauksessa ovat vain syntymävuosi ja syntymäpäivä ja kaikki muu sitä koskeva on tänne tai ainakin johdannon sementoituun "tietueeseen" kuulumatonta puppua (viimeinen sanavalinta omani). Minua moinen ei ainakaan vakuuta, kuten ei sinunkaan mielipiteesi uskottavuudesta, joka on, kyllä, vain mielipide. --Lax (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 15.14 (EEST)

En näe kyllä tuossa varsinaisesti ongelmaa, ainakaan siinä tapauksessa, että syntymäajan lähteistäessä siinä on mukana huomautus, että se on johdettu lähteessä mainitusta ilmoituksesta tyyliä "henkilö on [julkaisuhetkellä] xx-vuotias". Tämä myös vastaisi mielestäni aivan riittävästi sitä tarkkuutta, mitä sisällöltä täällä edellytetään – jos lukija ei huomaa kyseistä huomautusta ja sen jälkeen ihmettelee vuosiluvun epätarkkuutta, niin se ei kyllä voi enää olla meidän ongelmamme. --Prospero One (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 01.09 (EEST)

Mutta edelleenkään missään oikeassa tietosanakirjassa eikä myöskään missään oikeassa, luotettavassa lähteessä lue syntymävuosia tyyliin "Syntynyt 1980 tai 1981" - paitsi jos nimenomaan aidosti on kysymys siitä ettei todellisuudessa ole tietoa. Eli näkisin että vaihtoehtoina on 1) artikkelin alussa ja infoboksissa kerrotaan syntymäpäivä, 2) artikkelin alussa ja infoboksissa kerrotaan syntymävuosi ja 3) artikkelin alussa ja infoboksissa ei kerrota kumpaakaan, jos on voimassa Luokka:Syntymävuosi puuttuu. Edempänä tekstissä voidaan sitten kertoa mahdollisia epätarkkoja tietoja lähteineen. Keskustelun perusteella kannataisiin siis em. menettelyä.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 10.34 (EEST)

Kyllä lukee, puhut palturia edelleen. Mitään sen kummempaa perustetta kuin kuin luulo väitteellesi ei ole, sillä vastaani on tullut useita tapauksia, joissa noin lukee, mutta on kohtuutonta vaatia kaivamaan niitä tietosanakirjoista, joiden sivumäärät liikkuvat tuhnsissa ja taas tuhansissa, ellei kymmenissätuhansissa. Minusta tämän keskustelun voisi lopettaa, ettei saada taas yhtä muokkaussodan aihetta. Muista: "Älä palvo sääntöjä", jonka voi muokata muotoon "Älä luo turhia sääntöjä, joista ei ole mitään hyötyä." Eräs käyttäjä kiertää muuttelemassa tekijöitä takaperoiseen asentoon ilman että siitä on muuta hyötyä kuin että saapahan hän toteuttaa omia halujaan. Viitteitä kun on vaikea panna aakkosjärjestykseen. Kannattaa aina miettiä onko muutoksesta hyötyä muuten kuin byrokratian kannalta. Ja ajamastasi muutoksesta on totta tosiaan haittaa. Lopetaan tämä keskustelu nyt jo. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 10.46 (EEST)

Olen itse sanonut (kai pariin kolmeen kertaan) ja samoiin Käyttäjä:Risukarhi yllä, että tässä on kaksi eri tapausta: menneiden aikojen henkilöt, joista on ristiriitaista tai puuttuvaa tietoa ja nykyajan henkilöt, joista tieto varmasti on olemassa, mutta puuttuu jonkun artikkelin jonkinhetkisestä versiosta. Mitä tulee noihin nimijärjestyksiin, niin nykyinen menettely, jossa saa käännellä toisin päin, mutta ei saa käännellä toisinpäin, on mielestäni epäonnistunut. Kun aloitin Wikipedian muokkaamisen, niin sai olla kummin päin vain, kunhan oli artikkelin sisällä yhtenäisesti, ja mm. eräs tieteellisitä aiheista liukuhihnalta tusinoittain laajoja suositeltuja artikkeleita tuottanut, pitkään ylläpitäjänäkin toiminut kokenut käyttäjä systemaattisestyi käytti muotoa "etunimi sukunimi" (en nyt kerro käyttäjän tunnusta, ettei joku innoissaan rientäisi "siivoamaan"). On vähän liioittelua, jos seiskan uutiseen tosi-tv-tähdestä ao. tähden artikkelissa viitataan "tieteellisesti". Tässä kuitenkin näkisin, että jos halutaan olla tietosanakirja ja luotettava lähde, niin lukijaa palvellaan parhaiten toimimalla läpinäkyvästi ja käyttämällä samoja konventuioita eikä niin, että keksitään omia sääntöjä sen paemmin kirliopissa kuin merkintätavoissakaan. Jos on hirveästi vain Wikipediassa esiintyviä konventioita, niin silloin luodaan jonkinlaista propellihattukuplaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 11.02 (EEST)

Ja lisäksi vaikuttaa myös käytäntö Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä, mihin myös jo viittasin. Eli jos lähde ei ole antanut tietoa, niin se ei ole. Silloin on epäkohteliastakin ja hiukan oudoksuttavaa ja tunkeilevaa mennä riipustelemaan arvauksia. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 11.07 (EEST)

Mitä ihmeen arvauksia? Jos lähteessä sanotaan, että henkilö on haastatteluhetkellä 40-vuotias ja siitä lasketaan, että hän on s. 1980 tai 1981, mikä arvaus se on? Tieteellinen laskin osaa laskea sen, kun annetaan arvot. Lisäksi Wikipediassa on paljon virallisia ja epävirallisia konventioita joita "oikeissa tietosanakirjoissa" ei ole. Puhut jatkuvasti palturia. Niin ja ne aikoja sitten kuolleet: niillekin löytyy piilossa olleita elinaikatietoja jatkuvasti, kun vaan kaivetaan pyramideja Toivoin että keskustelu jo lopetettaisiin, mutta siitä näyttää tulleen kutsu keskusteluun.. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 13.19 (EEST)

Tämä on siis kysymys Urjanhaille, mutta unohdin kutsun. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 13.54 (EEST)

Tuollaisessa tapauksessa olisi mielestäni järkevintä käyttää merkintää ”s. noin 1980” — merkitään aina aikaisempi mahdollinen syntymävuosi (tai sitten todennäköisempi eli se, josta tulee enemmän päiviä asianomaiseen aikaväliin). Merkinnän pitäisi olla sellainen, ettei se kiinnitä tarkoituksettomasti huomiota: lyhyestä virsi kaunis. --Mlang.Finn (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 19.39 (EEST)

Merkitsin näin uuteen artikkeliin Minna Passi, kun parissakin lehtihaastattelussa on ilmoitettu ikä. Lisäksi luokka ”1980-luvulla syntyneet”. --Mlang.Finn (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 20.54 (EEST)

Syntymävuodestakin varmasti löytyisi esimerkki, jos viitsisi etsiä, mutta ainakin Britannicassa on Teslan syntymäpäivästä epävarmuutta:[3]. Britannica lienee oikea tietosanakirja? --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 11.37 (EEST)

Niin kuin itse sanoin jo pari kolme kertaa ja Käyttäjä:Risukarhikin ylempänä kerran, niin historian henkilöt, jotka eivät eläneet nykyaikaisen väestökirjapidon piirissä, ja nykyajan henkilöt, joiden kohdalla on kysymys siitä, sattuuko tieto olemaan jossain Wikipedian artikkelissa jonakin hetkenä, ovat kaksi eri asiaa, ja tilanne, jossa tieto jostain historian henkilöstä tai ei väestökirjanpidon piirissä syntyneestä nykyajan henkilöstä oikeasti on epävarma tai puuttuu, on eri tilanne, kuin että tietoa jostain nykyajan henkilöstä ei satuu olemaan jonkun wikipedian artikkelin jonkinhetkisessä versiossa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.03 (EEST)

Britannicasta ei hirveästi löydy parikymppisiä tubettajia esimerkeiksi. Tuoreimpia epäselvillä syntymäajoilla Britannicassa olevia taitaa olla Sonny Liston[4]. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.11 (EEST)

No Britannica kunnon tietosanakirjana tietysti tutkii aiheet, mistä kirjoittaa, ja jos tieto britannicassa ilmoitetaan epävarmaksi, niin se melko varmasti myös on sitä. Wikipedian epävarmuus tubettajista taas ei ole todellista, tutkimukseen perustuvaa epävarmuutta vaan tiedon puuttumista Wikipediasta tietyllä ajan hetkellä. Nämä kaksi ovat eri asioita, sanon tämän varmaan jo viidennen kerran. Ja myöskin: mikä velvollisuus ihmisillä on ilmoittaa syntymäaikojaan ja mikä oikeus Wikipedialla niitä louhia (Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä)? Jos joku ei ilmoita syntymäaikaansa tai lähteet eivät sitä ilmoita, niin sillä menään, tieto joko on tai sitä ei ole eli syntymävuosi puuttuu. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 14.13 (EEST)

Jos jotain joutuu sanomaan viisi kertaa, niin varmaan sen silloin sanoo jotenkin väärin. Meillä oli ensimmäisellä luokalla peruskoulussa vähennyslaskua. Siellä se kulki matematiikan nimellä. Ilmeisesti olisikin pitänyt olla "Tiedonlouhinta I". --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 14.24 (EEST)

Ymmärtääkseni ongelma on siinä, että se mitä sanotaan, ei mene perille. Eli sivúutetaan se mitä sanotaan sen sijaan että pyrittäisiin keskustelemaan argumenteista ja tarvittaessa osoittamaan niitä oikeiksi tai vääriksi. Jos siis ei kuunnella, mitä sanotaan, se onkin sanojan vika. Tällähän voidaan saada vaikka taivas punaiseksi tai Tampereesta Suomen pääkaupunki, jos tarpeeksi monta kertaa toinen sanoo, että taivas on sininen ja Helsinki Suomen pääkaupunki. Miksi sitten ollenkaan keskkustellaan, kun kaikkiu mitä sanotaan, sivuutetaan. Jos se mitä on sanottu ei pidä paikkaansa, tai argumentti on huono tai väärä, se luulisi olevan helppo kumota. Myöskään en ole ainoa esittämäni näkökannan edustaja tässä keskustelussa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 14.42 (EEST)

Ehkä me muut onnistuisimme vakuuttamaan sinut, jos mekin alkaisimme käyttää sanaa konventio (tässä keskustelussa se on sinulta tullut toistaiseksi 12 kertaa). --Lax (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 15.21 (EEST)

[5].--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 15.29 (EEST)

Tämä keskustelu on jo aikoja sitten tehnyt selväksi sen, että käyttäjillä on asiasta paljon erilaisia näkemyksiä, ja sitä on nyt vain kunnioitettava. Ei tässä mitään konsensusta taideta saada aikaan. Nyt tämä on mielestäni turhaa jankkaamista. --Kärrmes (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 14.29 (EEST)

Tässä voisi kysyä, voiko esimerkiksi syntymäpaikkaan soveltaa samaa logiikkaa kuin syntymäaikaan. Jos lähteessä kerrotaan, että henkilö on nyt 47-vuotias ja syntynyt pääkaupunkiseudulla, niin voiko artikkelin määritelmään kirjoittaa: "s. 1973 tai 1974 Helsinki, Espoo, Kauniainen tai Vantaa"? --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.15 (EEST)

Ei, koska pääkaupunkiseutuja on muissakin maissa. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.18 (EEST)

Jos kontekstista tulisi selväksi, että kyse on Suomen pääkaupunkiseudusta, niin sitten kirjoittaisit vai? --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.24 (EEST)

Pelkkä pääkaupunkiseutu riittäisi. En kuitenkaan olisi sanomatta asiasta yhtään mitään, kuten jotkut nyt haluavat syntymäaikojen suhteen. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.28 (EEST)

Syntymäpaikkakunta on aika lailla epäolennaisempi asia kuin mitä ikäluokkaa ihminen suunnilleen on, ja sangen monesta artikkelista se puuttuukin. --Lax (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.29 (EEST)

En osaa pitää ilmaisua "s. 1970 tai 1971" suurena ongelmana, vaikka ymmärränkin Risukarhen näkemyksen siitä "tietosanakirjan arvolle sopimattomana". Todellista väärinymmärryksen vaaraa tiedon epätarkkuuden syystä tuskin yleensä on. On hyvä myös hahmottaa, että tiedon epävarmuus ja epätarkkuus ovat kaksi eri asiaa. Molempia esiintyy Wikipediassa ja kaikissa muissakin tietosanakirjoissa runsaasti (karkeista virheistä puhumattakaan). Artikkelin Suomi tietolaatikossa Suomen pinta-alaksi ilmoitetaan 338 465 km². Siihen liittyvässä lähteessä (joka on tiedon lisäämisen jälkeen päivittynyt) lukee 338 462 km². Artikkelin leipätekstissä lukee vanhempi tieto 338 449 km². Vasta leipätekstistä selviää, että luvut eivät sisällä merialueita, joten maankohoaminen lisää pinta-alaa vuosittain. Silti jää suureksi arvoitukseksi, miksi vuoden 2021 pinta-ala on pienempi kuin vuoden 2020 (tiettävästi Suomi ei ole luovuttanut alueita muille valtioille). Epätarkkojen lukujen kanssa on vain elettävä. Olisiko parempi, ettei artikkelissa lukisi pinta-alaa lainkaan? -Ochs (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 12.40 (EEST)

Kyllä tällaiset "tai"-jutut ovat tarpeettomiaä. Tieto joko on tai tietoa ei ole, eikä ole tarvetta sävellellä "tai"-viritelmiä. Jossain urheilutilastoinnissa tämän vielä voisi ymmärtää, mutta jos on kysymys tavallisista nykyajan elävistä henkilöistä sekalaisilta elämänaaloilta, niin ei tällaisia näennäistarkkuusviritelmiä ole missään muuallakaan. Ei sellaista tietoa, joka ei konvertoidu yhdestä muodosta (ikä) toiseen muotoon (syntymävuosi) ole tarpeen väkisin yrittää näennäistarkasti konvertoida. Sama kuin että kehitettäisiin omia oikeinkirjoitussääntöjä.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 14.51 (EEST)

Kerropas nyt joku esimerkki Wikipedian henkilöartikkelista, jossa syntymävuosi on merkitty mielestäsi väärin. Katsotaan miten syntyaika on ilmoitettu ns. oikeassa tietosanakirjassa, esim. Britannicassa. Voidaan ottaa sieltä mallia. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 15.05 (EEST)

En halunnut nostaa mitään yksittäistä artikkelia tikun nokkaan, mutta esitin jo heti alussa määrittelyn: Artikkeli suomalaisesta elävästä henkilöstä, jossa lähteenä lehtiuutinen, jossa ilmoitettu henkilön senhetkinen ikä. Jonkun tällaisen näin yhtenä päivänä. Tästä ei keskustelun nperusteella pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Kun en osaa koodata, niin en osaa tehdä hakua merkkijonosta "s piste välilyönti hakasulku hakasulku vuosiluku hakasulku hakasulku välilyönti tai välilyönti hakasulku hakasulku vuosiluku hakasulku hakasulku". Jos olet edistyneempi koodaaja, osaat ehkä sellaisen haun tehdä. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 15.36 (EEST)

Tässä olisi tuollainen haku luokasta Elävät henkilöt, ja tässä olisi vastaava ilman vuosilukulinkkejä. --Brewster239 ^(K/M) 18. huhtikuuta 2021 kello 20.21 (EEST) edit --Brewster239 ^(K/M) 18. huhtikuuta 2021 kello 23.47 (EEST)

Onkohan nuo vuosiluku-wl:t tarpeen?--Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2021 kello 00.10 (EEST)

Geographica-maailmankartaston: maanosat, maat, kansat käyttö lähteenä

Silloin tällöin näkee maantiedeartikkeleissa lähteenä käytetyn kirjaa Geographica-maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 259. Almagest, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0. Satun omistamaan kyseisen kirjan ja olen joskus huomannut, että se sisältää lukuisia käännös- ja asiavirheitä, joista osan tunnistaa ihan yleistiedolla: yksi räikeimmistä on sivulla 174 esitetty profeetta Muhammedin syntymäaika noin 570 eKr. Medinassa (pitäisi olla Mekka ja aika jKr.). Kielitieteen termit ja kielten nimet ovat myös monesti menneet päin honkia (mm. sivun 190 abhaassi ja adzeri, josta on mahdoton sanoa onko se azeri, en:Adjaran dialect vai jokin näiden risteytys; Afrikkaa käsittelevässä kappaleessa swahili lähes aina suahili; sivulla 438 sranantongo sranang tonggo jne.). Kirjaa ei mielestäni kannattaisi käyttää ainoana lähteenä missään tai noudattaa vähintäänkin suurta varovaisuutta sen kanssa. --Vyörykkä (keskustelu) 17. huhtikuuta 2021 kello 17.39 (EEST)

Tuo oli tärkeä huomio, koska joskus on ollut pyrkimystä käyttää tällaisia suomennettuja yleiskartastoja jonkinlaisina ulkomaiden nuimistönhuollon lähteinä. Tämä siis osoittaa lähdekritiikin tarpeen tällaisten käännettyjen yleislähteiden osalta. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 10.47 (EEST)

Suahili on kyllä Kielitoimiston mukaan hyväksyttävä swahilin rinnakkaismuoto. Samasta kirjasta on muuten toinenkin, vanhempi suomenkielinen laitos (Könemann) vuodelta 2000, ja siinä nuo esimerkit on suomennettu paremmin, tosin Muhammedin syntymäaika on siinäkin väärin. --Savir (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 10.59 (EEST)

(kommenttiin swahilista:) Tiedän kyllä. Tuon swahilin kohdalla ongelma on pikemminkin epäsäännöllisyys: yhdellä sivulla saattaa lukea swahili ja viereisellä suahili, ja jossain taisi olla suahelikin. Vyörykkä (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 18.28 (EEST)

Elokuvien ensi-iltapäivämäärät

Joku varmaan olisi kohta tulossa tänne tai muualle puhumaan tästä asiasta, mutta minäpä aloitan nyt: Onko mielipiteitä ja/tai aiempaa keskustelua siitä, onko sopivaa kirjata elokuvien ensi-iltapäivämääriä (siis päivän tarkkuudella) elokuvien tietolaatikoihin? Alakysymyksenä on sitten, onko hyvä linkittää nuo päivämäärät vai pitäisikö jättää linkittämättä, jos niitä sinne saa laittaa? Rupattelu alkoi erään käyttäjän keskustelusivulla. --Lax (keskustelu) 20. huhtikuuta 2021 kello 09.29 (EEST)

Ehdottomasti on syytä kirjata päivämäärä. Se, mikä päivämäärä kirjataan, tulisi sopia ja yhtenäistää, ellei sitä aiemmin ole tehty. Iivarius (keskustelu) 20. huhtikuuta 2021 kello 10.12 (EEST)

Jos tarkka tieto on lähteessä niin miksi sitä ei voisi laittaa tietolaatikkoon. Minä ainakin olen laittanut tarkan päivämärän. Jotkut ovat laittaneen useampiakin päivämääriä eri maista. --Linkkerpar™ 20. huhtikuuta 2021 kello 10.14 (EEST)

Tietolaatikkoon tulisi kirjata mahdollinen maailmanensi-ilta ja tuotantomaiden ensi-illat (ehkä myös Suomen ensi-ilta), kaikki päivälleen. Artikkelin määritelmässä taas pelkkä vuosi linkitettynä kyseisen vuoden elokuvavuosi-artikkeliin. --URunICon 20. huhtikuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Näin olis hyvä. --Prospero One (keskustelu) 20. huhtikuuta 2021 kello 12.22 (EEST)

Juoksette amerikkalaisten tuotantoyhtiöiden talustusnuorassa. --Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2021 kello 13.31 (EEST)

Sinulla ei siis ole mitään asiaperusteluja kannallesi. Hyvä, että se kävi ilmi jo tässä vaiheessa keskustelua. --Nitraus ^(wikinät) 20. huhtikuuta 2021 kello 14.31 (EEST)

@Nitraus: Yritän ymmärtää mihin tähtäät. Varmuuden vuoksi toistan tässä, mitä jo tähän liittyvässä aiemmassa keskustelussa (joka yllä linkitettiin) sanoin mutta mitä et ehkä ollut vielä lukenut: "Elokuvaa tehdään viikkoja, kuukausia, pätkissä, ja ensi-ilta voi olla vasta joskus, ehkä vuosienkin kuluttua, kuten on sattunut. Päivämäärällä ei ole mitään merkitystä. Jos ennen ensi-iltaa sattuu syttymään sota, se kerrotaan leipätekstissä. Sodan syttymispäiviä tuskin kukaan muistaa, talvisodan ehkä joku asianharrastaja. Ennen Wikipediaa en pitkän elokuvaharrastusurani aikana muista koskaan puhutun ensi-iltapäivämääristä muuten kuin satunnaisesti jostakin erityissyystä. Viittaan myös Urjanhain "oikeisiin tietosanakirjoihin"." --Abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2021 kello 08.08 (EEST)

Tähtään siihen, että ymmärtäisit, ettei asiattomalla käytökselläsi ole sijaa keskusteluissa. Keskustelu sujui asiallisesti, kunnes päätit hyökätä kanssasi eri mieltä olevia vastaan haukkumalla heitä talutusnuorassa oleveksi. Senkaltaisella kommentoinnilla ei ole mitään arvoa. --Nitraus ^(wikinät) 21. huhtikuuta 2021 kello 10.07 (EEST)

Ennen kuin lähdet arvostelemaan minua, tutustu elokuva-artikkeleihin. Ne keskittyvät dollareihin, tähtiin, lippuluukkuihin, päivämääriin, löperöihin juoniselostuksiin. Ne ovat kuin suoraan tuotantoyhtiöiden markkinointiosaston putkesta syötettyjä. Jos sinun mielestäsi ei laatua (laaduttomuutta) saa arvostella, olet minun mielestäni väärässä, etkä minun mielestäni ymmärrä elokuvasta kuin enintään sen puolen. – Ja asiallisesta (asiattomasta) käytöksestä puheen ollen, otan esimerkiksi sinun kommenttisi minulle: "Eli Abc10 hölisee jälleen kerran omiaan." Sekö on asiallista? Osa ylläpitäjistä ei vieläkään ole sisäistänyt sitä, että heidän tulee omalla käytöksellään antaa esimerkkiä muille. Sukupolvenvaihdos voisi olla paikallaan. Ylläpitäjät määräaikaisiksi. Jäämme odottamaan. Kiitos keskustelusta, eiköhän tämä riitä. --Abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2021 kello 21.59 (EEST)

Älä tappele isompaa vihollista vastaan kuin voit voittaa. Mainitsemasi sisältö ei ole markkinointiosastoa vaan amerikkaa. Ja amerikka jyrää sinut. Iivarius (keskustelu) 22. huhtikuuta 2021 kello 00.48 (EEST)

Täällä on keskusteltu elokuvapäivämäärästä: Mallineen elokuvapäivämäärä muuttaminen, Mallineen virhe, Malline vanhentunut vai ajan tasalla? (keskustelut mallineesta) ja Mallineen elokuvapäivämäärä muuttaminen (arkisto). Mielipide: jutellaan. ---raid5 21. huhtikuuta 2021 kello 21.53 (EEST) edit wl ---raid5 21. huhtikuuta 2021 kello 23.50 (EEST)

Kiitos. Näköjään siis yli 3,5 vuoden ajan ollut mallinekin elokuvien päivämäärien merkitsemiseen, eikä se näköjään ole Abc10:tä pari vuotta sitten häirinnyt, kun mallineen keskustelusivulla on keskustelua käyty lähinnä vain lippujen käytöstä mallineessa. Kahvihuonekeskustelussa on näköjään otettu kantaa tuohon linkityspuoleen. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2021 kello 22.54 (EEST)

Välillä herää huoli mallineiden rakentelusta ja ilmiön vaikutuksesta käyttäjien lisääntymiseen. Toisaalta tarve yhdenmukaisen sisällön esittämiseen usealla sivulla saattaa puoltaa käyttötarkoitusta. Konsensus lienee tärkeää tai toivottavaa. ”Malline joko korjataan tai keskustellaan joskus lisää.” ---raid5 21. huhtikuuta 2021 kello 23.50 (EEST)

En jaksa sisentää, mutta olen samaa mieltä Abc10:n kanssa, jota haukutaan taas suotta. Elokuvien ensi-iltapäivämäärät ovat samanlaista amerikkalais-tarpeetonta triviaa kuin dollarintarkasti ilmoitetut laatikkotoimistotuotot. Ensi-iltavuosi on se mitä yleisesti käytetään ja mikä riittäisi meillekin. Nyt voitte siirtyä haukkumaan vaihteeksi minua, s'il vous plaît. Kotivalo (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 09.35 (EEST)

Jos mietitään, mitä apua ensi-iltapäivämäärästä on, niin yksi on ainakin sellainen, että jos joku on kiinnostunut lueskelemaan lehdistä arvosteluja, niin niitä tavataan julkaista ensi-iltojen aikoihin ja niiden löytämistä helpottaa päivämäärän tietäminen. Muusta hyödystä mainitsinkin jo alussa linkkaamallani keskustelusivulla. Ihmettelen myös, mitä tekemistä tiedon tarkkuudella on amerikkalaisuuden kanssa. Hau hau. --Lax (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 09.46 (EEST)

Eiköhän arvosteluja ja muita juttuja löydä tehokkaammin sanahauilla kuin selailemalla ensi-iltaviikon näköislehtiä. Kotivalo (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 09.55 (EEST)

Varsinkin muita juttuja. Mutta kaikki eivät niitä halua lukea. --Lax (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 09.58 (EEST)

Mutta jos tiedonhaussa halutaan suosia amerikkalaisen Wikipedian sijasta amerikkalaista Googlea, niin mikäs siinä. --Lax (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 10.00 (EEST)

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on muuten mennyt mukaan myös amerikkalaiseen hapatukseen ja ilmoittaa ensi-iltapäivän Elonetissä. Onko tällä sitten mitään merkitystä? --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 10.27 (EEST)

Kavi ei ole tietosanakirja vaan arkisto, joka dokumentoi myös Valtion elokuvatarkastamon päätösnumerot ja elokuvassa käytetyt musiikkiotteet sekunnilleen. Niitäpä mallineisiin odotellessa. Kotivalo (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 11.02 (EEST)

Mutta onko se ameriikkaa? Onko näyttöä siitä, että ameriikan tapa on ilmoittaa ensi-iltapäivämäärä ja soomalainen ei. --Lax (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 22.07 (EEST)

Voisitko jo saada tuon koko päivän eri keskusteluissa jatkuneen amerikkavittuilun loppumaan, ellei sinulla ole mitään järkevää sanottavaa? Kotivalo (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 22.21 (EEST)

Minähän en sitä ottanut esille. Kaksi muuta käyttäjää otti. Kysy heiltä (teiltä), onko heillä (teillä) ollut mitään järkevää sanottavaa. --Lax (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 23.10 (EEST)--Lax (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 23.10 (EEST)

Anteeksi Lax, en millään tahdo tottua ivalliseen ja häiriköinniltä vaikuttavaan keskustelutyyliisi. Tarkat päivämäärät ja muu elokuviin liittyvä numeronippelitieto ovat siinä mielessä pohjoisamerikkalaista meininkiä, että siellä elokuvantekoa käsitellään pikemminkin bisneksenä kuin kulttuurialan toimintana. Pidetään tärkeänä lipputuloja, tuottoprosentteja ja muuta sellaista, ja tähän ajatteluun liittyvät myös ensi-iltapäivämäärät sikäli, että elokuvavuosi jakaantuu Eurooppaa selvemmin tiettyihin sesonkeihin vuoden mittaan. Kesäleffat ovat erilaisia kuin talvileffat, jolloin pvm kertoo elokuvabisnestä seuraavalle mitä yleisöä leffa yritti tavoitella. Sama ilmiö on varmaan levinnyt Hollywoodista muuallekin, mutta jo parin vuoden takaisesta elokuvasta kirjoitettaessa tarkka ensi-iltapvm alkaa olla aika tarpeetonta tietoa, ellei se liity johonkin muuhun silloiseen maailmantapahtumaan tai aiheuttanut muuten huomiota mediassa erikoisuudellaan. – Minulle sopii aivan hyvin tarkat päivämäärät elokuvamallineessa, olen niitä tainnut itsekin lisäillä Elonetistä, mutta kovin olennaisia ne eivät ole. Kotivalo (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 10.48 (EEST)

Tulot ja budjetit liittyvät puhtaammin bisnekseen, mutta päivämäärästä pystyy näkemään muutakin, jos vain haluaa (itselleni eivät tulleet mieleen mitkään tuotantosesongit). Selkeästi olennaisen ja turhan tiedon väliin mahtuu iso joukko kaikenlaista pikkutietoa, jonka tarkasta sijoittumisesta tuolla olennaisuusakselilla on näkökulmasta riippuen lukuisia eri mielipiteitä. Mielestäni sellaista tietoa voidaan hyvillä mielin lisätä artikkeleihin, jos se ei hukuta olennaisempaa tietoa, ja tämä tuskin sitä tekee, kun tietolaatikossa on joka tapauksessa rivi jo valmiina ja kyse on vain muutaman numeron lisäämisestä sinne. Autetaan siis niitä, joille vuotta tarkempi aika tuo iloa, eikä pakoteta kaivamaan sitä muista paikoista. --Lax (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 11.00 (EEST)

Pahimmillaan näistä tulee toki aika pitkä rotla. Elokuvan Ilmestyskirja. Nyt. olennaisimmat ilmestyspäivät menisivät jotenkin näin:
(Cannes) 19. toukokuuta 1979
15. elokuuta 1979
14. joulukuuta 1979
Apocalypse Now: Redux:
(Cannes) 11. toukokuuta 2001
3. elokuuta 2001
5. lokakuuta 2001
Apocalypse Now: Final Cut:
huhtikuu 2019
Kotivalo (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 12.48 (EEST)

Äärimmäisten tapausten ei pidä antaa rajoittaa. Sitä voidaan toki miettiä, tarvitaanko muuta kuin se ihan ensimmäinen ensi-ilta-aika. Nythän on ollut puheena lähinnä vain se, merkitäänkö pelkkä vuosi vai tarkka päivämäärä, ja useamman kuin yhden ensi-ilta-ajan merkitseminen on sitten toinen kysymys. Ensimmäisen ensi-illan jälkeen kuitenkin lähtee jo sana leviämään eli se on merkityksellisin. Amerikkalaisen elokuvan Suomi-ensi-ilta on jo sitä kuuluisaa Suomi-näkökulmaa. --Lax (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 13.25 (EEST)

Uusia palkinto- ja huomautusmalline-ehdotuksia

Tässä olisi nyt kolme uutta, alasivuilleni laadittua palkinto- ja huomautusmalline-ehdotusta suomenkieliseen Wikipediaan. (Mainituilla alasivuilla olevia mallineluonnoksia saavat muutkin halukkaat kehitellä ja muokata.)

Ehdotus 1. Otetaan käyttöön dewikin mallineeseen de:Vorlage:Wikiläum pohjautuva palkinto Malline:Wikiläum (työnimi), joka myönnetään 5, 10, 15 tai 20 vuotta toimineelle wikipedistille. Mallineen koodia voi tarkastella täällä ja lopputulos löytyy täältä. Ehdotus saavutti kannatusta jo helmikuussa, mutta kaatui lopulta hyvän suomenkielisen nimen puutteeseen ja omaan viitseliäisyydettömyyteeni viedä asiaa loppuun. Nimiehdotuksia olivat mm. Wikivuosipäivä ja Wikiliikkuja; Nitraus muuten palkittiin äskettäin 15 vuoden wikiurasta häthätään kyhätyllä "Wikifossiili"-palkinnolla, mikä voisi olla myös varteenotettava ehdokas uuden palkinnon nimeksi. Myöntöperusteena voisi olla esim. keskimäärin vähintään 50 tai 75 muokkausta vuosittain useamman vuoden aikana. Myöntövuonna tulisi myös olla ainakin muutama muokkaus, jotta tiedetään, ettei käyttäjä ole lopettanut.

Ehdotus 2. Otetaan käyttöön Malline:Lukittu, jolla tiedotetaan, että kyseessä oleva käyttäjätunnus on lukittu järjestelmänlaajuisesti eikä käyttäjä näin ollen voi kirjautua sisään, saati sitten muokata mitään tai nähdä ilmoituksiaan. Mallineella, jonka koodi ja lopputulos löytyvät täältä, olisi siis tarkoitus korvata lukitun tunnuksen käyttäjäsivu. Tällä vältettäisiin sekä turhat kiitokset ja pingaukset että käyttäjälle mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos hänen käyttäjäsivullaan on esim. yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa, jota hän ei itse enää saa pois. Mallineen vastineita löytyy monista muista kieliversioista sekä sisarprojekteista; vrt. mm. de:Vorlage:Global gesperrter Benutzer ja en:Template:Locked global account.

Ehdotus 3. Otetaan käyttöön jälleen dewikiin pohjautuva Malline:Terveyshuomautus. Sen tarkoituksena olisi ilmoittaa lukijalle, ettei Wikipedia sovellu itsediagnoosiin tai terveysneuvontaan. Nykyinen Wikipedia:Hoito-disklaimeri (olisikohan jo aika keksiä tuollekin asiallisempi nimi?) on hankalasti löydettävissä ja olen törmännyt siihen vain pari kertaa dewikin kautta; näistä jälkimmäisellä pistin koko huomautuksen uusiksi dewikin pohjalta. Ehdotettu malline voitaisiin lisätä lääketiedettä käsittelevien sivujen loppuun, jos tälle keksitään joku järkevä toteutustapa. Koodi ja lopputulos ovat sivulla Käyttäjä:Vyörykkä/Terveyshuomautus; joku teknisesti taitavampi ottakoon pois kopipeistin mukana tulleen ylimääräisen koodin, jolle minä en osaa tehdä mitään.

--Vyörykkä (keskustelu) 22. huhtikuuta 2021 kello 22.06 (EEST)

Kyllähän nuo kaksi jälkimmäistä olisivat varmaan ihan hyödyllisiä olla olemassa, joten kannatan niiden käyttöönottoa. Palkinnon käyttöönottamisesta ei kai tarvita edes mitään varsinaista päätöstä, niitä on minusta ennenkin tehty ja jaeltu omin päin. Nimi saisi kyllä olla tosiaan suomeksi. Ehkei niiden edes tarvitse olla keskenään samannimisiä: 10 vuotta muokannut voisi olla Wikiliikkuja ja 20 vuotta muokannut käyttäjänä jo Wikiaikainen.--Fotogurachan (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 22.26 (EEST)

Hyvät nimet. --Kärrmes (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 22.30 (EEST)

On todellakin. Jos nuo otetaan käyttöön, niin katselen noita nimiä ihan mielelläni. --Prospero One (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 23.39 (EEST)

Dewikistä tuli vastaan vandalismintorjunnan yhteydessä tällainen: de:Wikipedia:Verhalten im Notfall ("Wikipedia:Mitä tehdä hätätilanteessa"). Tuonkin käyttöönottoa fiwikissä voisi harkita, ja joku saksaa paremmin osaava voi avata muillekin tuon sivun sisältöä (itse en nyt viitsi). --Vyörykkä (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 14.14 (EEST) edit: Samansuuntainen on näemmä myös enwikissä en:Wikipedia:Responding to threats of harm. --Vyörykkä (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 14.16 (EEST)

Mistä johtuu latausten runsaus?

Olen huomannut, että kun olen muokannut hieman enemmän jotakin sivua, se johtaa samana päivänä useisiin kymmeniin (40-70) saman sivun latauksiin. Johtuuko tämä siitä, että todella näin suuri joukko wikipedistejä tekee jatkuvaa laadunvalvontaa? Toivo ja Toivo (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 23.12 (EEST)

Todennäköisesti mukana ovat kaikki sivun avaukset; esim. minulla on aina monta rautaa tulessa yhtä aikaa ja sivu saattaa jäädä pidemmäksi ajaksi auki, jolloin se muutaman tunnin kuluttua uudelleen avatessa latautuu uudelleen. Vyörykkä (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 23.16 (EEST)

Esikatselussa tulee helposti päivitettyä sivu kymmeniä kertoja ennen muokkauksen tallentamista. Käsittääkseni laskuri ottaa nämä huomioon erillisinä katselukertoina. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 27. huhtikuuta 2021 kello 00.04 (EEST)

En missään nimessä yritä olla aktiiveja viisaampi, mutta eikö tuollainen kymmenien esikatselujen jo määrä kerro heikoista työrutiineista? Yksi onneton sattuma ja sinne meni. -J. Sketter (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.31 (EEST)

Mitähän tämäkin tarkoittaa. Ainakin minun selaimellani tekstin saa selaimen välimuistista aina takaisin vaikka selain tai yhteys kaatuisi, eivätkä kirjoitelmani ole vielä koskaan ”sinne menneet” vaikka käytän runsaasti esikatseluita. Minun käsittääkseni kylläkään esikatseluita ei tosiaan lasketa sivun katselukertoihin.--Fotogurachan (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.37 (EEST)

Määki ole ko klapil päähä lyäty. Täällä on aivan liikaa kirjoittajia, joiden pitäisi opetella käyttämään esikatselua enemmän. Paljon enemmän. --Lax (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 10.30 (EEST)

Ei, se kertoo huolellisuudesta ja vastuuntunnosta. --Kärrmes (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 11.07 (EEST)

Toisaalta huolellisuuteni tekee sen, että pitkän artikkelin kirjoittaminen vie kuukausia, ja motivaatio loppuu usein ennen kuin artikkeli on valmis. Hyvänä esimerkkinä talvisääsket, joka jäi kesken. Ilmiön voinee selittää ”heikoilla työrutiineilla” tai jollain senkaltaisella. Pää ei jaksa, kun pitäisi prosessoida tietoa kymmenistä lähteistä, jotka lopulta pitää merkitä artikkeliin. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. huhtikuuta 2021 kello 13.18 (EEST)

Tästä johtuen (ja onnettomuuksien mahdollisuuden vuoksi) kannattaa tallentaa useammin. Pienemmät muutokset on helpompi arvioida kerralla ja jos jotain menee pieleen ei mene niin paljon työtä hukkaan. Yksi syy on myös että voi osoittaa artikkelin olevan oman työn tulosta (eikä jostakin suoraan kopioitua) jos voi osoittaa välitallennuksien kautta tehdyt muutokset. Ipr1 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 01.09 (EEST)

Saatat olla oikeassa. Vaikka esikatselun käyttämisen luulisi teoriassa olevan vähintään yhtä tehokasta, ehkä muokkauksen tallentamisella on jokin psykologinen vaikutus. Olen yrittänyt välttää liikaa tallentelua, koska sitä usein katsotaan pahalla, mutta saattaa olla, että ei kannattaisi. Onhan tosin sellaisiakin käyttäjiä, jotka tallentavat 50 000 tavun artikkelin yhdessä muokkauksessa, mutta ehkä he työstävät artikkelinsa ensin Wikipedian ulkopuolella. Alasivujakin voisi kokeilla, jospa niistä olisi apua. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 30. huhtikuuta 2021 kello 01.20 (EEST)

J. Sketter kirjoitti: ”--- eikö tuollainen kymmenien esikatselujen jo määrä kerro heikoista työrutiineista?” Se on mahdollista, työrutiinini saattavat olla heikkoja – toisaalta minulla ei ole kiire enkä kilpaile muokkausten määrällä. Muokkausprosessia tulisi kuitenkin parantaa jatkuvasti ja poistaa turhia toimintoja. Joka tapauksessa käytän esikatselua useita kertoja. Tallennan muokkaukseni tekstieditoriin. Lopuksi julkaisen tuotokseni. Olen saattanut silti tehdä virheen, jonka minä korjaan heti huomatessani tai sitten joku avulias muokkaaja. ”Tämä sivu haluaa sinun vahvistavan, että tarkoituksesi on poistua tältä sivulta. Sivulle antamiasi tietoja ei välttämättä tallenneta.” -ilmoitus puuttui aikaisemmin, koska muutin oletusasetusta dom.disable_beforeunload. Onneksi kaikki oli tallella tekstieditorissa. Palautin Wikipedian muokkaukseen liityvän tarpeellisen asetuksen (muuten ei ole käytössä). ---raid5 1. toukokuuta 2021 kello 00.19 (EEST)

Monet käyvät katsomassa jos aihe on kiinnostava ja he huomaavat sivun tuoreiden muutosten joukosta. Jos esimerkiksi tekee artikkelin lasten- tai nuorten kirjasta niin latauksia harvoin on 20 enempää. Kiinnostavimpien sivujen kohdalla tuollaisiin pääsee aika usein. --Linkkerpar™ 26. huhtikuuta 2021 kello 23.24 (EEST)

Oma ennätykseni saattaa hyvinkin olla Maicel Uibo, jonka tein 3.10.2019 klo 22.38 ja jota saman vuorokauden (UTC-ajan mukaan eli muutaman tunnin sisällä) aikana ladattiin lähes 1100 kertaa. Tuota esikatseluiden vaikutusta voi kukin uutta artikkelia tekevä kokeilla suorittamalla johonkin lyhyempään ja ehkä vähemmän kiinnostavalta vaikuttavaan artikkeliin tavallista enemmän esikatseluita ja pitämällä niiden määrästä kirjaa- --Lax (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 07.36 (EEST)

Onko tämä se sivu, jossa selitetään mitä käyntikerroilla tarkoitetaan? Ymmärtääkseni tuossa sanotaan, että esikatseluita (preview) ei lasketa. --Savir (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 14.54 (EEST)

Jotkut noista latauksista lienee botteja jotka käy tarkistamassa siellä tapahtuneet muutokset. Tosin tuollaisia botteja ei liene ihan hirveän montaa fi-wikissä. --Seegge^sup? 30. huhtikuuta 2021 kello 00.49 (EEST)

Pisimpään muokkaamattomana pysynyt artikkeli?

Mielenkiinnon vuoksi kysyn tällaista, kun äskettäin muokkaamani artikkeli Ulla Kaasinen oli säilynyt koskemattomana lähes 10v 5kk. Tuleeko kenellekään mieleen vastaavaa? --Pihamies (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.41 (EEST)

Toiminnot:Kuolleet sivut. --Anr (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

En muista ulkoa, mutta sivulta Toiminnot:Kuolleet sivut tuon näkee eli kauimmin muokkaamatta on ollut artikkeli Objektivismi (ontologia), johon viimeisin muutos on tehty 6. syyskuuta 2007 ja sekin botilla. Vyörykkä (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

Ahaa, olikin näin helppoa. --Pihamies (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.56 (EEST)

Juuri hiljan joku tuli jossain muualla (vai oliko se sittenkin täällä?) maininneeksi tuon saman kuolleet sivut (hiukan huono suomenkielinen nimitys, piti ihan sitä varten katsoa, mikä se oikeasti on), niin heti toki riensin muokkaamaan jotaibn kärkipään sivua, mutta en tuota ensimmäisenä olevaa kun aihe oli outo.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 08.38 (EEST)

Niillehän voi tehdä vaikka kielenhuoltoa jos ei muuta, niin voivat osua jonkun tarkkailulistalle ja herättää mielenkiinnon. --Abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 10.12 (EEST)

Vau. Tämä oli ihan mielenkiintoinen kysymys vaikkei tullut mieleen ennen kuin se kysyttiin. --Lax (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 21.44 (EEST)

Kuihtuneen wikiprojektin lopettaminen ja aloitus puhtaalta pöydältä?

Merikanto estettiin tänään ikuisesti toistaiseksi artikkeliavaruuden osalta, minkä seurauksena meillä ei ole enää ketään, joka päivittäisi koronavirukseen liittyviä artikkeleita. Vuoden 2020 maaliskuussa aloitettu Wikiprojekti:Koronavirus-iskuryhmä on kerännyt aloittaja mukaan luettuna kaikkiaan neljä osallistujaa, joista yksi on tehnyt projektiin ilmoittautumisen ohella vain yhden muokkauksen fiwikiin vuonna 2010 ja toinen ilmoittaa olevansa wikilomalla koko kesän. Projektin nimikin on sen verran epätavallinen, että jo se voi karkottaa potentiaalisia osallistuja. Siksi ehdotankin, että koko projekti suljetaan ja aloitetaan uudelleen puhtaalta pöydältä, esimerkiksi nimellä Wikiprojekti:Koronavirus. Tavoitteena olisi hämäräksi jäävien "Wikimedian eri projektien täydentämisen", "Wikipedian aihetta koskevien tietoaukkojen täyttämisen", "infodemian ja tiedon oikeellisuuden", sekalaisten toistaiseksi tuntemattomasta lähteestä peräisin olevien artikkelitoiveiden sekä päätavoitteen, "wikipedistien taitojen ja tietojen kokoamisen koronavirus SARS-CoV-2:n leviämisen ja sen aiheuttaman sairauden COVID-19:n ehkäisemiseksi" sijaan eri maiden epidemiatilanteen ja koronalukujen pitäminen ajan tasalla, eli suunnilleen sama asia yksinkertaisemmin ilmaistuna. Merikanto päivitti näitä ansiokkaasti muuten kehnosta tuotannostaan huolimatta, mutta nyt, kun hän ei tähän enää kykene, pitää laatia jokin suunnitelma. Suomen koronaluvut voitaisiin päivittää esim. joka toinen päivä ja maailman kerran viikossa; nyt kun artikkelit on jo aloitettu, niitä ei voi enää vanhentumaankaan jättää. --Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 18.43 (EEST) Viestiä täsmennetty jälkeenpäin. --Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.17 (EEST)

Kuulostaa erittäin tiheältä päivitystahdilta. Varsinkin kun aiempaankaan projektiin ei osallistunut juuri kukaan. Eikö nuo tarkat luvut voi päivittää vaikka kerran vuodessa?--MAQuire (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 18.52 (EEST)

Maailman lukuja voidaan täydentää harvemminkin; sen sijaan Suomessa olisi hyvä päivittää ainakin päivän koronaluvut jopa päivittäin. (Sen voisin tehdä minäkin, kun joka tapauksessa olen täällä paikalla lähes päivittäin ja katson myös päivän koronaluvut joka päivä.) Lisäsin jo tänään aiemmin mallineeseen Pandemia parametrin Päivitetty, joka kertoo lukijalle, milloin tartuntaluvut on viimeksi päivitetty. Päivitin myös kaikkien olemassa olevien maakohtaisten korona-artikkelien luvut ja sain huomata, että osa oli Merikannon muusta laajennuksesta huolimatta jäänyt viime vuoden touko- tai kesäkuulle. Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 18.56 (EEST)

Loin nyt alasivulleni luonnoksen mallineesta, jonka uudelleenaloitettuun projektiin osallistuja voi lisätä käyttäjäsivulleen samoin kuin mm. Wikiprojekteissa Sienet ja 500 000 artikkelia täyteen vuonna 2020: Käyttäjä:Vyörykkä/Koronamalline. Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.22 (EEST)

Eikös pidettäis painotus muualla kuin tiheässä tilastoseurannassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 20.36 (EEST)

No sitä tarkoitinkin. Voi olla harvemminkin kuin kerran vuodessa, jos se tuntuu liian tiheältä. Totta, että eihän noita välttämättä ole järkeä ilmoittaa kuin pandemian päätyttyä.--MAQuire (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 20.45 (EEST)

Sen verran tarkennusta että esto on toistaiseksi: ”Merikantoa koskeneen kommenttipyynnön tuloksen mukaisesti: ”Merikantoa estetään toistaiseksi muokkaamasta artikkeliavaruutta. Esto voidaan harkinnan mukaan poistaa aikaisempien artikkelien tullessa korjatuksi/poistetuksi tms. Merikanto voi osallistua tähän omaa alasivuaan käyttäen.” [6] kommenttipyynnön tuloksen mukaan, mutta sellaista vaihtoehtoa kun ”toistaiseksi” ei löydy estosivulta. --Linkkerpar™ 1. toukokuuta 2021 kello 19.08 (EEST)

Tiedän, mutta en kovin vahvasti usko siihen, että Merikanto todella ryhtyisi noita korjaamaan. Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.13 (EEST)

Joo, perusongelmahan oli että Merikanto ei suostunut huomioimaan kommenttipyyntöä millään tavalla eikä näin mitään takeita aikaisempien ongelmamuokkausten lopettamisesta ollut. J.K Nakkila (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.26 (EEST)

Lapsi meni pesuveden mukana eli hyödyllinen muokkaaja estettiin byrokraattisista syistä. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.14 (EEST)

🥱 J.K Nakkila (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.26 (EEST)

Joudun nyt kysymään mikä tuo täysikuu on. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.31 (EEST)

"Yawning Face Emojeita" antaa Google-haku selitykseksi tuolle J.K Nakkilan laatikolle. Xstoe (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.39 (EEST)

Ei se ole laatikko, eikä siitä saa selvää suurennuslasillakaan. Jos hän on korjannut muokkaustapaansa, sehän on hyvä. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 21.35 (EEST)

Miksi kaikki projektisivulle kerätty data pitäisi hylätä? Siitä vaan ottamaan projekti haltuun ja jatkamaan. Jos projektin nimi häiritsee, niin sen muuttamisesta voi keskustella, ja kun ilmoittautuneiden tilanne on mikä on, ei nimen muutokselle pitäisi olla mitään estettä varsinkaan sen jälkeen, kun projektin aloittajalta on kysytty ja häneltä suostumus saatu. Muutenkin projektisivujen sisältöä voi muokata yhtä vapaasti kuin kaikkea muutakin tällä plantaasilla. --Lax (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 21.33 (EEST)

Jaahas, "meillä ei ole enää ketään, joka päivittäisi koronavirukseen liittyviä artikkeleita". Vyörykkä tarkoittaa varmaan koronan päivittäisiä tapauksia, joiden lisäämisessä blokattu Merikanto teki tosi uutteraa työtä. Tikkuunnostokulttuuri on lisääntynyt fiWikipediassa, mutta siitä olisi varmaan hyvä keskustella muualla kuin tässä koronaa käsittelevässä aiheessa. Aloitin Koronavirus-iskuryhmän viime keväänä, mutta se ei tosiaan ole toiminut ja projekti pitäisi lopettaa. Miten muuten projekti lopetetaan? Kirjoitin tammikuun lopulla blogikirjoituksen otsikolla Vuosi viruksen kanssa Wikipediassa. Siitä ilmenee, että vuoden aikana aiheesta oli syntynyt 188 artikkelia. Sittemmin olen lopettanut Wikipedian seulonnan, enkä ole selvillä korona-alan uudemmasta kehityksestä Wikipediassa. Mutta varmaan jonkinlaista koordinaatiota aiheesta olisi hyvä tehdä, kuten esitetään. Tapausten päivitystiheyden tarpeellisuutta olen pohtinut minäkin. Koronan aikakauden loppuvaiheessa tulevat painottumaan artikkelit, jotka liittyvät rajoitusten purkamiseen, talouteen ja muihin vaikutuksiin. Sitä ennen toukokuusta alkaen tulee enemmän tietoa rokotuksista, rokotustodistuksista ja sitten matkustamisesta. Yksityiskohdista kannattaa varmaan keskustella projektissa, jos uusi projekti perustetaan ja sitä tietysti kannatan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 23.12 (EEST)

Olisin tässä samalla kannalla kuin Käyttäjä:Lax yllä: Projektissa on tehty työtä ja totettu sivu. Jos samaa projektia halutaan jatkaa, niin sitä voi jatkaa ja projektin nimen mahdollisesta muuttamisesta voi keskustella. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 09.16 (EEST)

Tai miksei tietysti voisi olla kahtakin projektia: alkuvaiheen projekti ja (toivon mukaan) lopuuvaiheen projekti. Mutta silloinkin jos vanhan prpojektin vaikka haluaisi arkistoida tarkasteltavaksi ja kirjoittaa projektisivubn uudestaan, niin vanha arkistoitu sivu kai luontevimmin sopisi uuden alasivuksi. Toisaaltahan kyllä melkein aiheessa kuin aiheessa yleinen tapahtumakulku on, että projektisivu voi olla hiljainen mutta aihetta silti muokataan ahkerasti. Silti silloinkin projektisivu voi olla hyvä, koska aika ajoin sitä voi käyttää keskustelun ja kehitystyön alustana. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 09.33 (EEST)

Yleisesti ottaen projektista. Sille on määritelty saavutettavissa oleva tavoite. Edes jonkinlainen aikataulu tai välitavoitteita olisi hyvä olla. Jokaisella projektilla on alku ja loppu. Käyttäjän estoon liittyen: ilmeisesti väärinkäyttösuodatin ei ole sopiva tässä tapauksessa? ---raid5 2. toukokuuta 2021 kello 15.26 (EEST)

Käyttäjää varten luotiin jo aikaisemmin kommenttipyyntöön liittyen väärinkäyttösuodatin 170, joka estää uusien artikkelien julkaisun. Uskoakseni väärinkäyttösuodattimella toteutettu artikkelimuokkauksien rajoittaminen pelkästään koronaa käsitteleviin artikkeleihin olisi teknisesti vaikeaa tai mahdotonta, mutta kun en ole sen alan asiantuntija niin varmaa tietoa ei ole. Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 15.31 (EEST)

Silmäilin kommenttipyynnön. Minullakaan ei ole asiantuntemusta väärinkäyttösuodattimen toiminnasta. Tietääkö joku, luetellaanko aihekiellossa pelkästään kaikki estetyt kohteet vai onko mahdollista rajata käyttäjän muokkaukset sallittuihin kohteisiin? ---raid5 2. toukokuuta 2021 kello 16.02 (EEST)

Commonsista löytyy kuvat sekä ptwikin että Mediawikin estolomakkeista, joista päätellen muokkauksien salliminen vain tietyille sivuille ei ole mahdollista. Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 17.16 (EEST)

Periaatteessa väärinkäyttösuodattimella pystyisi rajaamaan muokkaukset esimerkiksi artikkeleihin joissa on tietty malline (esimerkiksi {{Koronavirus 2019-2020}}) tai niistä löytyy tietty sana. --Zache (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 23.21 (EEST)

Kun wikipedia ei ole koskaan valmis, niin tuskin projektikaan. Joskus projektit onnistuvat luomaan itselleen tehtäviä ja aikatauluja ja toteuttamaan niitä, ja se on ihan hyvä. Joskus taas projekti voi olla ikään kuin työkaluna työhuoneen seinällä, josta se otetaan aika ajoin käyttöön, kun on tarvetta.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 17.55 (EEST)

Näinhän se on. Ei harrastuksen tarvitse olla vakavaa ja kiireistä. Japanilainen tehokkuusajattelu on stressaavaa. Tällä hetkellä tarpeeton tai rikkinäinen työkalu saattaa olla joskus tarpeellinen, Wikipedian virtuaalisesssa maailmassa riittää rajattomasti säilytystilaa. Sieltä vaan etsimään. Kunkin projektin sivulla voinee keskustella siitä, pitäisikö tavoitteita hienosäätää vastaamaan muuttuneita tarpeita. Uudenkin projektin voi välillä perustaa. ---raid5 2. toukokuuta 2021 kello 20.40 (EEST)

Artikkelin Peruna uudelleenkirjoitus

Kiinnitin vasta nyt huomiota siihen, että artikkeli Peruna on melkoista sekasotkua: mm. ravintokäytöstä kerrotaan kolmessa eri osiossa, joiden välissä harhaudutaan kesken kaiken selittämään perunan nimen etymologiaa. Monessa kappaleessa on lähteettömiä lukutietoja sun muita ongelmakohtia, eikä itse kasvin ulkonäöstä tai perunan viljelemisestä kerrota juuri mitään. Lätkäisin sinne nyt ensi alkuun {{Korjattava}}-mallineen, mutta artikkeli pitäisi melkein kirjoittaa kokonaan uudelleen tai ainakin muokata voimakkaasti. --Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 16.46 (EEST)

Onhan se varmasti huono mutta ei ainoa lajiaan. 90 prosenttia artikkeleista on kehnoja. Ota satunnainen artikkeli vasemmasta reunasta. Minulla tosin ensimmäisenä tuli Färsaarten historia, mutta jo heti seuraavaksi Nesteen venekerho, jonka paikka tuskin edes on Wikipediassa. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 19.13 (EEST)

Laitoin tuon venekerhon tältä istumalta merkittävyyskeskusteluun. Yritän jossain vaiheessa korjata myös pottuartikkelia edes vähän. Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 19.18 (EEST)

Perunan korjauskeskustelu avattu artikkelin keskustelusivulla. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 20.11 (EEST)

Sukellus urheilulajina

Päivitin tuossa erään vapaasukeltajan artikkelia, niin pohdin, kuuluisiko luokka "Suomalaiset sukeltajat" olla luokan "Suomalaiset urheilijat" alla? Vai onko joku syy, että se ei ole (esim. "kaikki sukeltajat eivät ole urheilijoita")? --Tajunta (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 18.46 (EEST)

Vapaasukeltajille voisi tehdä oman luokan. --Anr (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 18.50 (EEST)

Kaikki sukeltajat eivät ole urheilijoita. Enwikissä on näköjään erillinen luokka vapaasukeltajille, joka on luokiteltu urheilijoihin.--MAQuire (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 18.53 (EEST)

Kiitoksia Anr luokan lisäämisestä! --Tajunta (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 22.39 (EEST)

Benin jatkuu...

Aiemmin keskusteltiin luokasta Benin, johon kulttuurinavigaattori on yrittänyt panostaa. Ajattelin katsoa onko edistystä tapahtunut, ja vilkaisin artikkelia Laraïba Seibou. Paitsi että se on kielellisesti heikkoa Translate Google -tuotantoa, se ei mielestäni myöskään vastaa lähteitä, joista yksi on tyhjä sivu. Huomautukseni jälkeen lähteeksi vaihtui en.wikipedian kopio. Pyytäisin jonkun toisen vahvistusta näkemykselleni ja ehdotuksia, mitä tulisi tehdä. Kaikki Kulttuurinavigaattorin artikkelit pitäisi kenties tarkistaa, mutta minulle ei ole siihen aikaa eikä energiaa. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 10.06 (EEST)

Toinen: Punaisten linkki naiset -kilpailuun panoksena on mm. artikkeli Reckya Madougou. Lähteet ovat yhtä lukuun ottamatta ranskaa, josta hän on sanonut ettei osaa. Viimeinen lähde Mon combat pour la parole osoittaa Worldcat-sivulle enkä ainakaan minä saa kirjaa luettavaksi. Kokeilin kolmea selainta, mutta preview-teksti hävisi saman tien. Ehkä on joku selain vielä, jolla se onnistuu. Niin, ja artikkelin teksti on Translate Googlea, muutamin sananmuunnoksin. Yksi lyhyt lause on lisätty englanninkielisestä lähteestä, joka siis on luettu. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 10.50 (EEST)

Toisinaan näkee että www-kenttää käytetään väärin viittaamaan luettelosivuun verkossa eikä sivuun, jossa kirjan sisältö olisi luettavissa. En tiedä tähän muuta keinoa kuin jatkuva koulutus kentän väärästä käytöstä (joka ei näytä tehoavan). Edit: lisäsin täsmennyksen ohjeeseen Malline:Kirjaviite/ohje, en usko että tehoaa jos ohjetta ei kuitenkaan lueta.. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.32 (EEST)

Tuo on visuaalisen muokkaimen roskatoiminto. Linkki on täysin ohjeen vastainen, mutta eipä visuaalista muokkainta muutenkaan ole tarkoitettu muokkaamiseen. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 16.26 (EEST)

Kolmas satunnaisesti valittu artikkeli Elvire Adjamonsi, punaisten linkkien naisista sekin. Lähde Elvire ADJAMONSI (Cotonou, Bénin) | Viadeo ei sisällä tietoja, joita sillä on lähteistetty, ei myöskään spla.pro, joka ilmoitettu lähteeksi kahdesti, toinen merkitty ranskankieliseksi ja viittauspäiväksi February 28, 2019. Molemmat englanninkielisiä. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 11.34 (EEST)

Pääongelmahan tässä lienee, että alkutekstin epätarkkuudet, näennäislähteistykset ja lähteettömyydet siirtyvät käännökseen sellaisinaan ja kääntämisessä syntyy mahdollisesti lisää epätarkkuuksia tai ainakin huonoa kieltä. Esim. ranskan La maudite = kirottu nainen, englannin The accursed on joko yksikkö tai monikko ja mitä tahansa sukupuolta. Huvittava yksityiskohta: yllä mainittu ja en-wikistä käännetty Elvire Adjamonsi, jonka puutteisiin Abc10 aivan oikein kiinnitti huomiota ja jota hiukan yritin jo parannella, on en-wikiin alun perin käännetty hepreankielisestä wikipediasta. Kuinkahan kaukana nyt ollaan jo alkuperäisistä lähteistä? -Ochs (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 15.43 (EEST)

Asiaa sivuten, jos käytetään lähteenä käännöstä verkkosivusta (tekijä ei ymmärrä itse ko. kieltä) pitäisikö se merkitä jotenkin viitteeseen? Automaattiset käännökset voivat joskus olla ymmärrettäviä ja joskus täysin pielessä. Nykyisellään viitemalline ei tue moista selkeällä tavalla. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.28 (EEST)

Asiaa koskevaa varsinaista käytäntöä ei ole olemassa. Hyvä olisi, että käyttäisi vain sellaisia lähteitä, joiden kieltä itse ymmärtää, mutta itsekään en aina tätä noudata. Tästä käytiin aikoinaan keskustelua Paranajan keskustelusivulla juurikin omaan toimintaani liittyen. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.39 (EEST)

Kyllä minun mielestäni käännöstyökaluja saa käyttää, jos a) noudattaa lähdekritiikkiä eli ei lisää mitään sellaista mistä ei ole täysin varma että käännöksen asiasisältö vastaa alkuperäistä, b) katsoo että tuotetun sisällön kieli on kunnollista ja c) varmistaa että tuntee itse aiheen niin hyvin, että pystyy arvioimaan sekä käännöksenä oikeellisuutta että asiasisällön oikeellisuutta ja lähteen luotettavuutta. Kun mitä tahansa diipadaapaa saa tuupata suomenkielisistä lähteistä, eikä koira perään hauku niin kysymys on silloin työkalun käyttötavasta eikä työkalusta. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 13.16 (EEST)

Tein juuri Afrikka-sivun käyttäjäsivuni alasivuksi. Siitä käy ilmi, että olen kirjoittanut yhteensä 136 Afrikkaa, Länsi-Afrikkaa tai Beniniä koskevaa artikkelia. Jos ajatellaan, että jokaisessa artikkelissa on käytetty keskimäärin viisi lähdettä, niiden kokonaismäärä olisi 680. Suurin määrä on artikkelissa nigerialaisesta laulajasta Yemi Aladesta, jossa on 72 viitettä lähteisiin. Vanha vainoojani Abc10 nostaa tikunnokkaan virheellisesti merkittyjä lähteitä kolmesta artikkelista, onko se paljon vai vähän? Ja pyrinkö tahallisesti vääristelemään tietoja artikkeleissa? No en varmasti. Teinkö virheitä, kyllä!

Pyysin Abc:ta ottamaan asian esille artikkelin keskustelusivulla, johon nämä asiat kaiken järjen mukaan kuuluisivat, mutta hän halusi ottaa asian esille täällä Kahvihuoneessa. On kummallista, että joissakin keskusteluaiheen otsikko Benin käynnistää äärimmäisen hypokriittisiä asenteita. Eikö Wikipedian pitäisi olla kansainvälisyyden, joustavuuden ja ymmärryksen tyyssija?

Mitä tulee käännöksiin eli suomennoksiin, ne ovat sallittuja Wikipediassa. Näyttää siltä, että käännöksiin puututaan herkästi, pienikin särähtävä vivahde tuntuu häiritsevän. Suomentaminen taitaa olla äärimmäisten nyanssien, ja makuvivahteiden taidetta. Lähtökohtahan on se, että missään Wikipediassa ja Wikimedian piirissä ei hyväksytä konekäännöksiä. Tämä tarkoittaa käsittääkseni seuraavaa. Kaikki käännökset ovat kirjoittajan tulkintoja. Jos kirjoittaja hyväksyy käännösohjelman tuottaman tekstin tai sen osan sellaisenaan, sekin on kirjoittajan tulkinta - tulkinta siitä että hän hyväksyy koneen antaman tuloksen.

Usein unohdetaan, että myös käännöstyön tuloksen arviointi on tulkintaa. Esimerkiksi yllä Abc10 tulkitsee, että artikkelissa Laraïba Seibou käännökseni on ”kielellisesti heikkoa Translate Google tuotantoa”. Tässä on väärää tietoa siinä mielessä, että käännös on omani kaikkine vikoineenkin. Jos Wikipediassa ei hyväksytä käännösohjelman tulosten käyttämistä sellaisenaan, ei saisi olettaa minunkaan näin toimivan. Beninissä nyt vangittuna olevaa ex-oikeusministeriä Reckya Madougouta koskevaa artikkelia Abc10 tulkitsee, että ”teksti on Translate Googlea”. En muista Translate Googlea tässä käyttäneeni. Mutta ylipäätään on ihan sama mitä ohjelmaa käytetään, kun lopputulos, eli teksti, joka on kirjoittajan ja suomentajan oma tulkinta on se, joka tässä on olennaisinta.

Jos lähtökohtana on, että kaikki käännökset ovat tulkintoja (käännökset ovat periaatteessa myös teoksia, vaikka kaikki Wikipedian suomennokset eivät teoskynnystä ylitä) se tarkoittaa myös sitä, että kirjoittaja voi käyttää mitä tahansa välineitä tai laitteita tekstin tuottamiseksi. Suomennoksia ja ylipäätään mitä tahansa Wikipedian artikkelia pitää arvioida lopputuloksena eli tekstinä ilman oletuksia käytetyistä valineistö. On ihan sama mitä käännöstyökalua, sanakirjaa tai muuta apuneuvoa kirjoittaja käyttää, teksti, sen sujuvuus, jatkuvuus ja sanojen käyttö on se jota pitää arvioida.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.11 (EEST)

Määrä ei korvaa laatua. Yemi Aladen artikkelissakin lähteellä 26 ei ole sisältöä ja lähde 32 on Wikipedia. 80.220.78.85 5. toukokuuta 2021 kello 16.25 (EEST)

Oletko huomannut että Wikipedia tuottaa paljon myös lähteettömiä tai ihan puutteellisin lähdemerkinnöin varustettuja artikkeleita? Tässä on sentään runsaasti lähteitä, mutta sehän onkin afro-artikkeli ja niiden tikunnokkaan nosto on muotia täällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.42 (EEST)

Onkos tikunnokkaan nostoa harjoitettu muiden kirjoittamien afro-artikkeleiden kohdalla? Yritän tässä miettiä, että onko ongelmana aiheet vai niistä kirjoittaja. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.54 (EEST)

Tämä on helppo tarkistaa. Katsoppas vain, mitä tämän aiheen otsikossa lukee.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.10 (EEST)

Keiden muiden kirjoittamista Benin-artikkeleista on havaittu ongelmia? Meinaan, että jos käyttäjä kirjoittaa pääasiassa yhdestä rajatusta aihepiiristä, jonka artikkeleista löytyy ongelmia, niin ongelma ei ole välttämättä aihepiiri. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.17 (EEST)

Mainitussa Seiboun tapauksessa lopputulos eli kieli oli heikkoa suomea. Sen perusteella saattoi olettaa, että kyseessä on konekäännös. Toinen vaihtoehto on, että ihminen on kääntänyt tekstiä englannista sana kerrallaan miettimättä, miten se sanottaisiin suomeksi. Onkohan aihepiirin sanastokin ollut vierasta ( eli B-raja, alkuerä, aikojen perusteella jatkoon)? Toistat joissain käännöksissäsi myös alkutekstin rakenteita pilkkujen paikkoja myöten. Niitä on hankala korjata, kun pitäisi palata lähtöteksteihin selvittämään, mitä siellä on yritetty sanoa. Nekin ovat käännöksiä, usein ranskasta, ja kuten edellä on todettu, käännösvirheet kertautuvat. Kritiikki ei nyt tule siitä, että aihepiirinä olisi Afrikka. Kyse ei myöskään ole äärimmäisistä nyansseista. Ei kannata liioitella.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.14 (EEST)

Urheiluartikkeleita olen muokannut vain vähän, ja varsinkin uinti on minulle outo ala. En myöskään tunne urheiluaiheiden käytäntöjä. Kummallista, että artikkelista poistettiin tieto siitä, että urheilija on opiskellut biokemiaa. Eikö se ole aika oleellista, kun kyse on kuitenkin varsin nuoresta ihmisestä, joka tuskin pystyy koko elmämäänsä urheilijana viettämään? Urheilijoiden artikkeleiden kohdalla on sama kuin taiteilijoiden ja monen muun, että niissä vain kopioidaan heidän ansioluetteloitaan. Niihin pitäisi saada sisältöä, eihän wikimerkittävyyttä juuri ole jotkut numerokokoelmat. Lisäksi viimeinen huomattava kilpailutulos on Pekingistä vuodelta 2018, pitäisikö tutkia tietoja myöhemmästä urasta? Artikkelia on nyt paranettu melkoisesti, joten on aika kysyä, saako se nyt tuomariston hyväksynnän?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.01 (EEST)

Kulttuurinavigaattori ei myöntänyt käyttäneensä Google-kääntäjää, koska Wikipedian käännöstyökalu käyttää jotain muuta konekääntäjää, joka on mahdollisesti vielä huonompi. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.26 (EEST)

Kyllä minä sain tänään erästä artikkelia kääntäessäni ilmoituksen, että "Palvelun tarjoaa Google kääntäjä [sic]". Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.46 (EEST)

Kun käytin käännöstyökalua muutama vuosi sitten, sen kääntäjä oli muistaakseni jokin muu kuin Google. Kääntäjän tulos erosi Google-kääntäjästä ja muistaakseni sillä oli nimikin. Kääntäjä on joko vaihtunut tai sitten muistan asian väärin. En voi puhua Kulttuurinavigaattorin puolesta, joten hän sanokoon, onko kääntäjää käytetty vai ei. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.54 (EEST)

Oma kantani tähän on siis se, että kuka tahansa saa käyttää mitä tahansa apuvälinettä, sanakirjaa, tekstinkäsittelyohjelmaa, käyttöjärjestelmää tai kääntäjää tulokseen pääsemiseksi. Teksti on aina kirjoittajansa ja suomentajansa työ ja siihen pitää kiinnittää huomiota. Eli tässä näkemyksemme eroavat. Eri käännöstyökalujen puntaroinnista ja vertailusta pitäisi päästä suomennoksen laadun arviointiin, joka on aina suomentajan vastuulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.08 (EEST)

Suomennoksen laatua on arvioitu. Ihmetystä on herättänyt, mikä sen laadun selittää eli miten tällaiseen tulokseen on päädytty. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 19.34 (EEST)

Vapaaehtoisesti ja aivan omatoimisesti olet muuttanut tikunnokkaan asumaan, kun kaikista huomautuksista huolimatta jatkat surkeiden artikkeleiden luomista. Samaa sarjaa edustavasta käyttäjästä oli äskettäin kommenttipyyntö, ja joissakin asioissa sinun muokkauksissasi on enemmän puutteita. Milloin palaute menee perille? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.41 (EEST)

Tarkistin siis nuo yllä mainitsemani kolme satunnaisesti valitsemaani Kulttuurinavigaattorin tuoreehkoa artikkelia, ja kaikissa oli vakavia lähteistysongelmia (ym.), joten viallisia oli 100 %. Se ei ole pieni osuus. Pitäisiko kaikki hänen luetteloimansa 136 artikkelia merkitä tarkistettavaksi? --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.50 (EEST)

Kenties. Nopeasti katsottuina kunnollisilta näyttivät mm. Ahéméjärvi ja Minan kieli, mutta niistäkään en lähteitä tarkistanut. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.56 (EEST)

Ainakin noista ensimmäisestä löytyy heti käännösvirhe "have been designated as a Ramsar site" ei ole suomeksi "seutu on nimeltään Ramsarin alue", mikä olisi hyvin selvinnyt jo klikkaamalla linkkiä en-wikissä. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.59 (EEST)

Noin huomattavista asiavirheistä sanoisin että kaikki nuo artikkelit on tarkastettava. Alkuperäinen teksti antaa jo vihjeen että kyse on luokittelusta eikä nimestä ja jostain syystä käännös on täysin päin honkia. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.09 (EEST)

Jep, itse katsoin lähinnä tyyliseikat eli muotoilun ja onko kappaleissa lähteet ylipäätään. Pitäisiköhän peräti siirtää käyttäjän muokkaukset seulontajonoon eli ottaa seulojanoikeudet pois? Tosin seulonnastakin pääsee aina välillä läpi melkoista roskaa. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.13 (EEST)

Monet seulojat sanovat vain katsovansa, että näyttää hyvältä, ettei ole suoranaista vandalismia, eivätkä tarkista käännöstä tai lähteitä, jolloin tällaiset menevät läpi, ja ovat itse asiassa vielä vakavampi ongelma kuin silmin nähden roska-artikkelit. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.38 (EEST)

Pitääkös seulojien nykyään tarkistaa lähteetkin? Ei ainakaan Wikipedia:Seulojat esitä tuota vaatimusta silmäillyille artikkeleille. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.43 (EEST)

En minä sellaista ole sanonutkaan. Lue uudestaan. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.48 (EEST)

Eli seulojat tekevät mitä heidän kuuluukin tehdä? --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.50 (EEST)

Jotkut tekevät sen minimin eli lukevat lain kirjainta, jotkut kantavat enemmän vastuuta. Pitääkö tästä kinastella tässä, kun asiasta on keskusteltu muualla jo aiemmin ja voidaan tarvittaessa jatkaa oman otsikon alla. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.27 (EEST)

Ei kai tässä kinastelua ole, mutta meillä on monta arviointitasoa artikkeleille. Silmäilyyn riittää se mitä siihen on määritelty riittävän. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.31 (EEST)

Ei ole enää. Arviointitasot poistettiin jonkin typerän uudistuksen yhteydessä, minkä jokainen seuloja voi itse todeta arvioimalla odottavan muutoksen tasolle Hyvin lähteistetty ja katsomalla sen jälkeen sivuhistorian. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.33 (EEST)

Jaa, ei ole tullut seurattua seulonnan viimeisiä käänteitä niin tarkkaan. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.36 (EEST)

Merkityt versiot on siis lisäosana ollut vuosikaudet ylläpitämättömänä, siinä on teknistä velkaa ties kuinka paljon ja tässä viimeisen vuoden aikana siinä on ollut tavallista enemmän käyttäjille asti näkyviä ongelmia. Ratkaisuna siinä siis poistettiin sellaisia ominaisuuksia joita oikein kukaan ei käyttänyt ja päivittelevät sitten jäljääviä ominaisuuksia. Yksi tälläinen poistettu ominaisuus oli mm. se, että se tuki arviointitasojen määrittelyn useilla arviointikriteereillä. Tämä yksinkertaistettiin sellaiseksi, että jätettiin arviointikriteeri jolle voi antaa vaikka arvoja 1-5 (vrt. meillä käytössä oleva 1-3 valinta). Käytännön seuraus ainakin toistaiseksi tästä on, että CSS-väritykset katosivat listoista. Zache (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.54 (EEST)

Ei pidä, sitä varten seulonnassa on (oli) eri arviointitasot. Itse ainoastaan silmäilen artikkelit läpi, mutta tuossa antamassani esimerkissä oli täyden lähteettömyyden lisäksi muitakin ongelmia, kuten ilmeisesti copypasten kautta tulleet ylimääräiset [5]- [6]- ja [7]-"lähdeviitteet", jotka olisi huomannut nopeimmallakin silmäilyllä. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.49 (EEST)

Kai se on seulonnan tarkoituskin. Tuossakin oli kaksi kokenutta käyttäjää käynyt artikkelin läpi, mutta silti oli jäänyt google kääntäjän näköjään tarjoama "luonnosartisti", vaikka 5 min googlauksella ilman kääntäjää selvisi, että "sketch artist" on "rikospiirtäjä". Tässä kyllä sekä käännöksen tekijä että sen läpikävijät ovat nukahtaneet. Jos konekäännös (tai vaikka käännös paperisanakirjalla) tuottaa jotain käsittämätöntä, josta käännöskoneen (tai vaikka paperisen sanakirjan, ei sen puoleen!) käyttäjä itsekään ei saa tolkkua, niin oikea menettely on jättää vaille järkevää käännöstä jäänyt kohta pois käännöksestä. Mielestäni ongelman raja kulkee siinä, että, jos käännöskoneen käyttäjä suomeksi kääntäessään ei osaa suomea, niin onnistua ei voi. Jos käännöskoneen käyttäjän äidinkieli on suomi, niin toivoa ainakin on.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.50 (EEST)

Joku korjasi vielä, että voi olla muukin piirtäjä. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 21.37 (EEST)

Korjattu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.33 (EEST)