Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti. Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Eduskunnan herkkyys

On pitänyt jo pitkän aikaa kysyä, että minkä takia estosivulla mainitaan eduskunta "herkkänä IP-osoitteena"? Wikimedian palvelut kyllä sellaiseksi ymmärrän. --Otrfan (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.17 (EEST)

Kai "joku" on omasta toimestaan ne sinne vuonna 2009 laittanut. En ainakaan löytänyt mitään keskustelua mitä oltaisi silloin käyty. Ei eduskunnan koneilla pitäisi kai mitään erityisasemaa olla, yhtälailla sieltä voi tulla haitallisia muokkauksia. Stryn (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.31 (EEST)

Keskusta oli suurin puolue ja Vanhanen pääministeri tuon lisäämisen aikaan.--MAQuire (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.45 (EEST)

Voisi poistaa tuon kyseisen maininnan. --4shadoww (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.40 (EEST)

Muistinsekaista horinaa: Aikanaan lueskelin paljonkin en-wikin muinaistarinoita, ja muistelen, että Wikipedian alkuaikoina Yhdysvaltain kongressiin liitetystä IP-osoitteesta olisi vandalisoitu, ja sitten joku sysop olisi avaruusestänyt koko Congressin. Haloon noustua ja kohun laannuttua on melko varmaa, että jonnekin on kirjoitettu ohjesääntö "Exercise caution when blocking sensitive addresses such as the U.S. Congress". Kun on sitten napattu asioita suoraan tähän nurkkakuntaan sen kummemmin miettimättä taustoja, tuosta on sitten saatu fi-wikiin idea, että Eduskunta on herkkä asia. Näin oletan, näin se voipi olla. --Pxos (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.48 (EEST) Lisäys: Vain pienellä etsimisellä löytyikin en-wikistä ihan pysyvä ohje sensitiivisistä hallituspiireistä. On melko selvää, että ajatus on vain sellaisenaan tuotu tänne. --Pxos (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 19.57 (EEST)

Fi-wikin ensimmäinen skandaali taisi koskea yhden kansanedustajan gradua, ja artikkelin sensurointia eduskunnan IP:stä. EDIT Diff. --Tappinen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

Niin se maailma ei muutu: [1]. --Lax (keskustelu) 27. huhtikuuta 2018 kello 11.48 (EEST)

Kirjoitetaan tähän keskusteluun vielä tiedoksi, että ylläpitäjä poisti eduskunnan herkkien osoitteiden listalta 14. toukokuuta 2018. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 17.00 (EEST)

Viittauspäivän merkintä

Korjasin linkin lähteeseen, ja tein viittauspäivään lisäyksen /-viivan perään. Koska en ole alkuperäistä artikkelia lukenut ja päivitetyn linkin takana voi olla uutta tietoa, merkkasin noin ja kirjoitin yhteenvetoon että "osoite päivitetty". [2] Onko hyvä vai huono? --Weird1e (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 15.33 (EEST)

Olisin kenties ainoastaan korjannut osoitteen, jos en olisi tarkastanut lähdettä, mutta nyt joku muu voi katsoa kyseisen artikkelin lähteen ja muuttaa viittauspäivämäärän. Muokkkausyhteenvetosi selvensi muokkausta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 22.33 (EEST)

Pitäisi miettiä, mikä on viittauspäivän perimmäinen tarkoitus. Käytin itse viittauspäivää myös kirjalähteiden lisäyksissäni kertomassa, koska lähdetieto on pantu artikkeliin, mutta sitten huomasin, että eräs silloin minua kokeneempi käyttäjä kävi poistamassa viittauspäivät tarpeettomina. Syyksi päättelin sen, että viitauspäivä liittyy labiileihin lähteisiin eli Internetin suureen 404-kokoelmaan. Viittauspäivä kertoo sen päivän, jolloin lähdelinkki on ainakin toiminut. Hyvin usein täällä ja en-wikissä lukijana toimiessani koen turhautumisen tyypillisiä hetkiä, kun näen, että viite on toiminut muutama vuosi sitten mutta eipä toimi enää. Luultavasti on siis tarkoituksenmukaista, että viittauspäiväksi merkitään se päivä, jolloin linkin toimivuus on varmistettu. Toisaalta jos kuitenkin ajattelee niin, että viittauspäivä antaa informaatiota myös siitä hetkestä, jolloin lähteen sisällöstä on tietoa haettu, niin se puoltaisi myös aiemman viittauspäivän säilyttämistä, koska lähde voi muuttua. Tästä seikasta onkin rinnakkaisohjelmassa keskustelua. Nyt on käynyt taas niin kivasti, että suurin piirtein samasta asiasta keskustellaan samaan aikaan kahdessa eri kahvihuoneessa. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 11.53 (EEST)

Minusta se viittauspäivä kertoo sen milloin linkki on toiminut ja myös sen milloin sen sisältö on vastannut sitä mihin sillä viitataan, ja sehän kannattaa samalla päivitettäessä tarkistaa että sisältö pätee tekstiin johon sitä lähteenä käytetään. Archivesta on tullut joskus vastaan sivuja joita on päivitetty ahkeraan ja on myös paljon siellä niin tuolla viittauspäivällä ainakin on helpompi haarukoida oikea versio sivusta. --Linkkerpar™ 7. toukokuuta 2018 kello 12.06 (EEST)

Tästä keskustelusta huomaa, että nimenomaan viitauspäivämäärällä on kaksi eri funktiota, jotka sekoittuvat, kun mallineet hyväksyvät yleensä vain yhden päivämäärän. Pitäisi oikeastaan kehittää kaksi tietokenttää: 1) päivämäärä, jolloin www-linkin toimivuus on todettu, ja 2) päivämäärä, jolloin sen sisältö on luettu. Toisaalta Weird1e:n keksimä kauttaviiva-merkintä tavallaan ratkaisee perusongelman – lukuun ottamatta tietysti liitännäistä ongelmaa, että tavallinen lukija ei ymmärrä, mitä kaksi eri päivämäärää lopulta tarkoittavat. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 12.15 (EEST) Tämän kommentin kieltä on huollettu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 17.08 (EEST)

Teidän mieliksi kaivoin vanhan linkin ja vertasin: olivat samanlaisia. Olisikin pitänyt ottaa hypoteettinen esimerkki, jossa vanha linkki on täysin kuollut tai teksti on niin pitkä että vertaaminen on mahdotonta tai muuten on hankala tarkistaa onko siellä kaikki ne tiedot, jotka sieltä on alun perin haettu, sillä sellaista tilannetta varten tämän kysymyksen esitin. Vanha linkki todistaa silloin, että tiedot ovat asianmukaisesti lähteistetty eikä keksittyjä, uusi päivitetty linkki on niitä varten jotka haluavat aiheesta lisätietoa. Useinhan käy niin että kun osoite vaihtuu, tekstiäkin muutetaan parempaan tai huonompaan suuntaan. --Weird1e (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 12.41 (EEST)

Voiko joku selittää minulle, miksi kirjaviitemallinteessa on viittauspäivä? --Esamatti1 (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 16.49 (EEST)

Joku ei varmaan vaivaudu, mutta jokin selittää kyllä asian jotenkin. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 17.01 (EEST)

Minikirjaviitteessä on paikka viittauspäivämäärälle, mutta ei www-viitteelle. On turha yrittää esittää fiksua, jos kaikki on alun perin älytöntä. --Esamatti1 (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 03.39 (EEST)

Voisiko joku kertoa minulle (riippumatta siitä, esittääkö fiksua vai ei), mikä on minikirjaviite ja mistä sellainen löytyy? Sellaisesta ei alkuperäisessä kysymyksessä ollut puhetta enkä sellaista mistään löydä. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 08.17 (EEST)

Se on ainakin "Muokkaa wiktekstiä" -tilassa näkyvässä apulaatikossa kohdassa Viitteet. Se luo kirjaviitteestä "miniversion", olisko siihen otettu keskeisimmät kohdat ilman nettilinkkejä. Siinähän päivämäärä on turha, koska ei ole edes www-linkkiä. --PtG (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 08.39 (EEST)

Kiitos. Mä olen näköjään aina löytänyt ensimmäiseltä riviltä etsimäni viitemallineen, kun katse ei ole ikinä harhautunut tuolle toiselle riville. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 09.16 (EEST)

2017 source edit

Hei! En keksinyt minne muualle laittaa, joten laitoin tänne. Miksi lähes jokaiseen muokkaukseeni tulee merkintä 2017 source edit? Merkkauksen kuvauksessa kyllä lukee, että "Muokattu wikitekstin muokkausohjelmalla 2017", mutta mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Tämä nyt ei mitenkään itse muokkausta häiritse, mutta joskus osuu silmään. Kiitos avusta jo etukäteen! --ShakePilli (keskustelu) 8. toukokuuta 2018 kello 12.57 (EEST)

Käytätkö tuota laajennosta 2017 wikitext editor? Muistelen jostain lukeneeni että se tekee nuo merkinnät, mutta en nyt tähän hätään sitä sivua uudestaan löytänyt. --Linkkerpar™ 8. toukokuuta 2018 kello 13.09 (EEST)

Käytän. Nythän tajusin jo kaiken :) Mielestäni tuo kyllä hyödyttää muokkaamistani sen verran, että en sitä pois ota. Kiitos paljon! --ShakePilli (keskustelu) 8. toukokuuta 2018 kello 13.19 (EEST)

Ja merkintä tulee sen takia, että ohjelmiston kehittäjät pystyvät erottamaan millä editorilla muokkaukset on tehty. Stryn (keskustelu) 8. toukokuuta 2018 kello 14.07 (EEST)

Valtuutettujen merkittävyys

Oisko tällaisesta jotain linjaa: Helsingin kaupunginvaltuustoon nousi elokuussa 1919 varamiehen paikalta palvelijatar Miina Lindberg, joka oli valtuutettuna vajaat puolitoista vuotta seuraavan vuoden loppuun. Muuta tietoa hänestä ei artikkelissa ole. Ajattelin itse, että jos välttämättä halutaan kaikki Helsingin historian valtuutetut vuodesta x lähtien mainita, heistä voisi tehdä luettelon, jossa kerrotaan valtuustokaudet, ja jos sieltä nousee merkittäviä nimiä, heistä voi tehdä artikkeleita. Mutta käyttäjien näkemystä tähän nyt tarvitaan. Lindgren on nyt kuitenkin merkittävyyskeskustelussa. --Tpe1 (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.35 (EEST)

Onhan Wikipediassa poistoäänestysten perusteella muotoutuneita suuntaviivoja poliitikkojen merkittävyydestä. Perinteisesti kai on edelleen enemmistön kanta se, että pelkästään k-valtuutettuna oleminen ei riitä. Toisaalta on myös ollut niin, että joistakin historian henkilöistä on tehty artikkeleja melko vapaasti, vaikka he eivät olisi kovin ihmeellisiä. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.44 (EEST)

Googletuksen perusteella Lindberg oli ammattiyhdistysaktiivi ja oli mm. kuuluisamman kaimansa kanssa perustamassa Helsingin palvelijattaria. Eli se merkittävyys varmaan tulee uran kautta eikä Helsingin kaupunginvaltuustossa olemisesta. --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.52 (EEST) (lisäys: Jatkan artikkelin keskustelusivulla) --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Kyseisen Lindbergin merkittävyys käsitellään henkilön keskustelusivulla eikä täällä. Halusin kuulostella yleistä linjaa valtuutettujen merkittävyydestä, jos ei mitään mikä perustelisi merkittävyyden ja on vain valtuuston jäsen. Kaimuus ei olen merkittävyyden perustelu, mutta mikä on, siis yleisellä tasolla, puuttumatta täällä Lindbergiin, joka oli vain esimerkki. --Tpe1 (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 12.47 (EEST)

Yleisellä tasolla Pxosin linkkaamaan suuntaviivaan on kirjattu "Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut ... eivät yleensä ole merkittäviä" eikä linjaus ole käsittääkseni muuttunut, eikä ainakaan minun mielestäni tarvitsekaan muuttaa. --Jmk (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 12.51 (EEST)

Kuten yllä on mainittu, suuntaviivoissa on jo linjaus. Linjauksien ansiosta voidaan välttää merkittävyyskeskustelu, kun linjaukset tukevat merkittävyyttä. Jos taas merkittävyyttä tukevaa linjausta ei ole, merkittävyyden voi hyvin kyseenalaistaa ja se ratkaistaan sitten merkittävyyskeskustelussa tai viime kädessä poistoäänestyksessä. Linjauksia voi siis käyttää argumenttina lähinnä vain merkittävyyskeskustelun aloittamiseen/aloittamatta jättämiseen; eivät ne ratkaise keskustelun tai äänestyksen tulosta. Ratkaisuthan tehdään Merkittävyys-käytännön mukaisilla kriteereillä. ¬Antilope 9. toukokuuta 2018 kello 16.01 (EEST)

Raamattu-wikipäivä?

Yhtäkkiä ilmestyy useita käyttäjiä muokkaamaan raamattuaiheita. Onko meneillään joku Raamattu-wikipäivä? --Weird1e (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 14.41 (EEST)

Ei ainakaan ev.lut. kirkkovuosikalenterin [3] mukaan ellei tuo perjantai sitten tarkoita sitä. Onks muokkaajista joku nimeltään Johannes? --Lax (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 15.00 (EEST)

No ainakin nämä: Evtropios-samuel, RaamattuTuntija69, Skoolari, Pauhuba, ‎‎Dopec, Mpt21. Voihan niillä olla oma yksityinen projekti. Ajattelin vain että osaa suhtautua oikein, jos on projekti, jossa syntyy kasoittain artikkeleita tai muita muokkauksia. --Weird1e (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 15.55 (EEST)

"Epäonnistunut sisäänkirjaus"

Hei, sain epämiellyttävän ilmoituksen, jossa luki käytännössä näin:

• There has been a failed attempt to log in to your account from a new device. Please make sure your account has a strong password.

Viesti tuli Englanti-Wikipediaan. Eli epäonnistunut kirjautumisyritys jostain uudesta IP:stä tms. Mitä vaihtoehtoja tässä on? Olenko minä yrittänyt kirjautua jostakin itse, tai onko joku ei-minä yrittänyt kirjautua käyttäjänimelleni? Tai onko salasana mennyt vahingossa väärin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 12. toukokuuta 2018 kello 20.53 (EEST)

Viesti tuli näemmä 4.5.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 12. toukokuuta 2018 kello 20.53 (EEST)

Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)#En-wikissä_yritetty_murtaa_tuhansien_tunnusten_salasanat --4shadoww (keskustelu) 12. toukokuuta 2018 kello 20.55 (EEST)

Uusi Suomi-projekti

[Postitettu sekä WMF-FI:n että Wikipedian kahvihuoneessa]

Ryhmä suomenruotsalaisia on perustanut projektin Suomea ja erityisesti ruotsin kieltä Suomessa koskevien artikkeleiden parantamiseksi ja puuttuvien artikkelien luomiseksi Wikipediassa, suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä. Ryhmä on perustanut yhdistyksen Projekt Fredrika rf ja esittelee toimintaansa sivulla sv:Användare:Cogitato/Projekt Fredrika.

Olisi luonnollista tehdä yhteistyötä suomenkielisten wiki{me,pe}distien kanssa, varsinkin kuvaussafareiden järjestämisessä ja vastaavassa kielestä riippumattomassa toiminnassa – ja suomenkielisen Wikipedian kehittämisessä.

Itse olen toiminut kauan Wikipediassa ja Comonsissa, toisella nimellä.

-- Käyttäjä:Alpark (keskustelu)

Sotilasarvon ilmoittaminen artikkelissa

Käyttäjän @J. Sketter: kanssa on erimielisyyttä siitä ilmoitetaanko varusmiespalveluksen suorittaneen sotilasarvo artikkelissa. Minulla on ollut käsitys että sotilasrvo ilmoitetaan vain jos siihen on erityinen syy, esimerkiksi uran kannalta tai on saatu jostain ansioista kuten esimerkiksi ilmeisesti ministeri Jari Leppä on saanut majurin arvon. Varusmiespalvelu tai siviilipalvelushan kuuluu miehillä käsittääkseni kansalaisvelvollisuuksiin, eikä sitä siksi mainita, tai näin olen jostain eteen tulleista keskusteluista ymmärtänyt. Keskusteluja en löydä, yleensäkin niiden löytäminen aiheesta kuin aiheesta on jostain syystä vaikeaa. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 09.36 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys. Tätä voisi kutsua "kengännumero-ongelmaksi". Kas kun Wikipediassa on ollut pitkään käytössä erilaisia tietolaatikoita tuottavia mallineita, muun muassa malline "Henkilö". Sen tietokenttien hallitsemattomasta tai hallitusta laajenemisesta käytiin aikanaan tällainen keskustelu, jossa sivutaan sotilasarvojakin. Nyt voisi jakaa ongelman kahtia: 1) onko kengännumerosta kertova tieto ylipäänsä tärkeä itsessään ja 2) jos se on tärkeä, mihin tieto pannaan? Kakkoskysymykseen on nykyään kolme eri vaihtoehtoa: 1) Kengän koon voi kirjoittaa leipätekstiin; 2) kengännumeron voi sijoittaa mallineeseen ja vaikka luoda sitä varten oman kentän, kun kukaan ei huomaa; 3) Wikidata-hanke kerää kaiken nippelitiedon itseensä ja kannustaa erilaisten tietoyksiköiden luomiseen. On mielestäni mahdollista ratkaista asia "kaatopaikka"-menetelmällä niin, että tiedon tärkeyttä ei tarvitse arvioida vaan kaikki oheistieto pannaan Wikidataan, josta se on saatavilla. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 10.59 (EEST)

Tieto siirtyi esimerkkitapauksessa Orpo keskustelun vaikutuksesta tietolaatikosta tekstiin, mutta triviatietona se on yhtä tarpeeton sielläkin.--Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.07 (EEST)

Kirjoitetaan tähän lisätiedoksi, että mainitussa artikkelissa "Petteri Orpo" on tietolaatikkomallineena Malline:Valtionjohto. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.31 (EEST)

Muistelisin joistain datateemalisäyksistä (esim. SYKE:n järvirekisterin ja Järviwikin käyttänä järvinumero Suomen järville), että wikidatassakin on eri kentille mahdollisesti jokin hyväksymismenettely, joskaan en ole tästä varma kun en ole muuten paremmin perehtynyt wikidataan. Joku Wikidataan paremmin perehtynyt osaisi tämän varmaan kertoa hetikin.--Urjanhai (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Mainitsemani kaatopaikkamalline on muuten jo kehitteillä: Malline Henkilö WD. Sen tarkoituksena on selvästi hakea tiedot Wikidatasta ja jos Wikidataan on hyväksytty kengännumero tai hammaspaikkojen lukumäärä, niin mallineeseen voi rakentaa tiedonhaun. On kuitenkin huomattava, että Wikipediassa tiedot esitetään lukemattomilla eri mallineilla miten sattuu, ja henkilömallineet lisääntyvät kuin sienet rakennuksissa. Vaikka Henkilö-mallineeseen ei hyväksyttykään kenttää "sotilasarvo", niin sellainen on pantu mallineeseen "Valtionjohto" jo vuonna 2014. Mallineiden täyttäminen kaikenlaisilla kentillä on jokseenkin ihmeellinen ilmiö Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 11.31 (EEST

Sotilasarvon saa mallineesta varmaan yhtä helposti pois kuin se on sinne lisätty, ehkä helpomminkin, jos ei ota huomioon mahdollista jälkikahinaa. Minä en sotke sormiani siihen, muuten tulee taas joku ärhentelemään. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 12.58 (EEST)

Eipä saa. Linkkaamassani keskustelussa olen selittänyt, miksi tietokentän jälkikäteinen poistaminen tai muuttaminen on yleensä huono juttu. Kun kenttä on lisätty ja käytössä, sen poistaminen on vaikeaa. Jopa tietokentän muuttaminen on seikka, jossa saa käden käänteessä aikaan lukemattoman määrän ongelmia, kuten voi puolestaan lukea Laiva-mallineen keskustelusivulta. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.17 (EEST)

Eli sotkea voi mutta sotkuja ei voi korjata. Voikohan siihen lisätä huomautuksen: Älä lisää tähän sotilasarvoa? --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.27 (EEST)

Melkein kaiken voi Wikipediassa korjata, mutta moni urakka vaatii työtä paljon tai liikaa. Jos sotilasarvot haluaisi tietolaatikoista pois, pitäisi käydä jokaisessa artikkelissa (joka täyttää ehdot: a) siinä on malline "Valtionjohto" tai "Henkilö" tai "Kuninkaallinen" tai joku muu ja b) mallineen kentässä _sotilasarvo_ on sisältöä) poistamassa sotilasarvo-parametri artikkelin koodista ja siirtää tieto leipätekstiin tai öö-mappiin. Kun näin on tehty kaikkialla, niin vasta sitten voi mallineesta poistaa tietokentän. Kentän poistaminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin sen käyttöönotosta on kulunut aikaa. Puhuin aiemmassa keskustelussa "luottamuksensuojasta". Se on hallinto-oikeudessa käytetty käsite, mutta sen idea sopii tännekin: jos käyttäjät ovat tottuneet siihen, että yhteisö on hyväksynyt jonkin asian, niin on mietittävä sitä, pitääkö syntynyttä luottamusta suojata. Jos sotilasarvon ilmoittaminen siellä sun täällä on ollut hiljaisesti sallittua vuosien ajan, niin koko tietoyksikön teurastaminen varoittamatta on ikävä juttu. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.44 (EEST) Kommenttia lyhennetty jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.50 (EEST)

Muistanko sitten väärin, mutta on jäänyt kuva että keskusteluissa olisi sovittu, että vain jos liittyy ammattiin, ilmoitetaan sotilasarvo? --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.16 (EEST)

Etenkin kun puhutaan valtionjohdosta, sotilasarvo ei ole pelkästään merkityksetön trivia. Tässä merkityksellinen tieto on sotilasarvo, eli miten henkilö on palveluksensa aikana edennyt. Että kotiutuiko sotamiehenä vai upseerina. Poliitikon kohdalla myös sillä palveluksen suorittamisella/suorittamattomuudella on myös joillekin mielenkiintoa. Mutta se on enemmän kunkin äänestäjän henkilökohtaista arvomaailmaa koskeva asia.

Kuten muokkausyhteenvedossa totesin, en ole varma, kuuluuko ministerin sotilasarvo tietolaatikkoon mallineeseen. Ehkä ei kuitenkaan. Mutta sen pois haluaminen koko artikkelista on outoa. Ja siitähän tässä keskustelussa on kyse. Yhtä hyvin voisi haluta pois esim. tiedon henkilön opintomenestyksestä. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.37 (EEST)

Ihan ihmeellistä tällainen tiedon mielivaltainen poisto, kenen etua se palvelee? Nyt poliitikoilta poistossa sotilasarvot, aikaisemmin ollut uskonnot. Mitä seuraavaksi? Poistetaanko vaikka henkilön syntymäaika tai mihin puolueeseen henkilö kuuluu? Tai minkä maan kansalainen poliitikko on? --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

Mielivaltaisesta poistosta ei suinkaan ole kysymys. Jonkun silmissä voi olla leimaavaa, jos ministeri tai joku muu on suorittanut siviilipalveluksen vaikka taustalla voi olla muu kuin vakaumuksellinen syyt, esimerkiksi sairaus tai jokin fyysinen ominaisuus. Voisi kuvitella, että tekojalka estää sotilaspalveluksen, mutta ministerintehtävään sillä ei ole vaikutusta. Yhdysvaltalainen presidentti oli liikuntakyvytön, mutta hoiti tehtävänsä menestyksellisesti vaikka kansa ei asiasta tiennytkään. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.16 (EEST)

Ei Wikipedian pitäisi olla kertomatta jotain tietoa, vain sen takia, että se voi olla leimaava jonkin mielestä. Lisäksi leimaavuus toimii varmasti kumminkin päin. Poliitikkojen kohdalla en ymmärrä miksei sotilasarvoa voisi kertoa. Eri asia on vaikka jostain kirjailijasta kertova artikkeli, missä sotilasarvolla ei ole mitään merkitystä. --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.25 (EEST)

Samaa mieltä. Ihan turhaa spekulaatiota miettiä sitä, mikä voi olla leimaavaa, koska tarpeeksi pitkälle mietittynä leimaavaa voi olla jonkun mielestä melkeinpä mikä hyvänsä. Vaikkapa se, jos joku on käynyt pelkän peruskoulun. Itse en näe syytä, miksei sotilasarvoa voisi mainita siinä missä monia muitakin vastaavia tietoja yksityiselämästä. --Sblöbö (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.35 (EEST)

No 4shadoww ja Sblöbö jo tuossa sanoivatkin oleellisen. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.38 (EEST)

Ei minusta poliitikon sotilasarvolla tai -arvottomuudella ole merkitystä tehtävän hoidossa, onhan siellä -arvottomien miesten lisäksi iso liuta -arvottomia naisiakin, jotka näkemykseni mukaan ovat hoitaneet tehtävänsä vähintään yhtä hyvin kuin -arvolliset miehet, yksi valittu jopa presidentiksi. Tietysti on yhä miehiä, joiden mielestä naiset ovat poliitikkoinakin huonompia, eikä heitä tarvita kuin kotona joissakin tehtävissä. Mutta tässä voi olla sukupolvieroja. Miten väitteesi toisinpäin toimimisesta ilmenee, sitä en käsitä. --Tpe1 (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 14.43 (EEST)

En ole varma oliko kysymys minulle, että miten toisinpäin ilmenee, mutta vastaan silti. Tietyissä piireissä sotilasarvoa tai aseellisen varusmiespalvelun suorittamista ei pidetä hyvänä asiana. Varsinkin korkean sotilasarvon omaava saa leiman "tappaja", "sotahullu" jne. Poliitikoille löytyy virkoja, joissa on hyötyä siitä, että on armeijan käynyt. Lisäksi poliitikon tehtävään valittaessa (vaalit) sotilasarvolla on varmasti jollain tasolla merkitystä. Tuo naisviha vertaus(?) on kerrassaan kummallinen. Miten se edes koko asiaan liittyy? Sukupolvierolla varmaan viittaat, että eri mieltä tässä asiassa olevat ovat vähintään 70-luvulla syntyneitä miehiä tai vanhempia. --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.02 (EEST)

Itseäni kiinnostaa kovastikin, johtaako maata korpraali vai kapteeni. Aleksander Stubb muuten tunnetusti on korpraali ja logiikkasi mukaan hänestä ei olisi voinut tulla Suomen pääministeriä. Kun hän ei kuitenkaan ole mikään tyhmä mies, niin se kertoo paljon hänen luonteestaan ja on kiinnostava tieto. Se, että useimmilla naisilla ei ole reservin sotilasarvoa, merkitsee vain ja ainoastaan sitä, että heillä ei ole sellaista. Ei mitään muuta. Mutta jos joku naispoliitikko olisi asepalveluksen suorittanut, niin totta kai minua kiinnostaa, miten siellä meni. Aivan kuten jos ihminen ryhtyy mihin tahansa muuhun. Taas vertaan niihin opintoihin. Ei RUK:n parhaaksi päästä miekkailutaidoilla tai puntteja nostelemalla. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.05 (EEST)

Jos joku poliitikko on siviilipalvelusmies se tulee varmaan muualtakin ilmi kuin wikipediasta. Monestihan poliitikot kertoo itse nuo oli sillä sitten merkitystä tai ei. --Linkkerpar™ 20. toukokuuta 2018 kello 15.10 (EEST)

Oli tarkoitus siis sanoa etten näe mitään syytä siis pitää noita piilossa wikipediassakaan. --Linkkerpar™ 20. toukokuuta 2018 kello 15.13 (EEST)

Juu ei todellakaan ole syytä piilottaa. Näitten näkemyksien perusteellahan me äänestämme kuka ketäkin. Kyse kuitenkin on poliitikoista. Olisi ikävä jos Wikipedia tukisi jonkinlaista äänestäjien huiputtamista. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.19 (EEST)

Puhuttaneen siis reservin sotilasarvoista? Täysin merkityksetöntä triviaa. Eikä reservin sotilasarvolla ja palvelusarvolla taida olla edes kiinteää yhteyttä. Insinööriluutnantti saattaa olla reservin alikessu jne. --Otrfan (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.32 (EEST)

Kyllä niillä yleensä on. Toki värvätylle annetaan asiantuntemuksensa mukainen arvo, ettei tohtorin tarvitse ottaa käskyjä maallikkoalikersanteilta. Samaten reservin ylennykset voivat riippua mistä lie, mutten usko Suomessa saatavan ylennystä miehistöstä kenraaliksi ihan vain poliittisen aseman takia. Joissain banaanivaltiossa varmaan näin tapahtuu, kun asevoimat eivät tunne kunniatohtorin ja professorin kaltaisia, mielivaltaisesti jaettavia titteleitä. Väittäisin, että jos poliitikko on reservin majuri, hän on välttämättä aikanaan myös kotiutunut upseerina (mikä oli se oleellinen tieto). --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.48 (EEST)

ammattisotilas.fi Palkitseminen ja ylentäminen Puolustusvoimissa "Ammattisotilaana palveleva aliupseeristo käyttää puolustusvoimissa palvellessaan palvelusarvoa. Aliupseerilla on myös reservin sotilasarvo. Sotilasarvo voi poiketa palvelusarvosta. Sotilasarvo voi koulutustaustaan perustuen olla esimerkiksi joku reservin upseerin arvoista. Ammattisotilaana palveleva aliupseeristo ei käytä normaaliolojen aikana palveluksessa ollessaan reservin upseerin arvoja. Poikkeusolojen aikana ja kansainvälisissä tehtävissä palveltaessa käytettävistä sotilasarvoista käsketään erikseen. " Eiköhän sama koske upseerejakin. Reservin sotilasarvot ovat lähinnä huuhaata. --Otrfan (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 15.59 (EEST)

Näyttää olevan mahdollista aktiivipalvelussa oleville, mutta jäi todistamatta että reserviläinen Stubb voidaan ylentää upseeriksi. En myöskään kutsuisi huuhaaksi arvoja, jotka puolustusvoimat on ihan tarkoituksella pahan päivän varalle antanut. --J. Sketter (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 17.11 (EEST)

Jos henkilöllä on upseerin tai reservinupseerin koulutus, niin ehkä upseerinarvon voi ilmoittaa. Aliupseeristoon tai miehistöön kuuluvien sotilasarvoja ei varmaan maksa vaivaa ilmoittaa, ellei siihen ole erityistä syytä (esim. jos henkilön työ liittyy armeijaan tai jos on ollut sodassa). Nyrkkisääntönä voidaan varmaan pitää sitä, että tieto on sitä kiinnostavampi, mitä korkeammasta tai harvinaisemmasta arvosta on kyse. --Risukarhi (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 15.13 (EEST)

Jos lipsahdetaan ihan inttijuttujen puolelle, niin mikäs Suomessa on reservissä ylennysten katto? Ymmärtääkseni käytännössä voi saavuttaa majurin arvon, mutta teoriassa voidaan ylentää reservissä everstiluutnantiksi. Sitten pitäisi myös saada taustatietoa siitä, millä perusteilla miehet saavat ylennyksiä reservissä. Jos 50–60-vuotias mies on reservin majuri, hän on "leikkisotilasuransa huipulla". Jos hän taas on reservin luutnantti, niin joku voi kysyä, miksei hän ole saanut "kaikkia ylennyksiä". Tällaiset asiat eivät selviä ollenkaan, jos artikkelissa on vain yksinäinen tieto yksinäisestä sotilasarvosta. --Pxos (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 16.54 (EEST)

Samaa olin tulossa kertomaan. Äänestyspäätöstä tehdessä pitää olla vakaammat perusteet kuin Wikipedian nippelitieto, joka voi johtaa harhaan. Tätä tai kengännumeroa ei ole tarpeen lisätä sen enempää ministereiden kuin maistereidenkaan artikkeliin. --Rantatunneli (keskustelu) 21. toukokuuta 2018 kello 17.01 (EEST)

Risukarhin esitys voisi olla linjassa muitten koulutustietojen esittämisen kanssa? Ammattitutkinnot ja korkea-asteen tutkinnot ilmoitettaneen järestään. Pelkkää ylioppilastutkintoa taas enää ei. Yksityiskohtaisempaa elämänkerrallista tietoa sisältävissä artikkeleissa taas mielestäni voi hyvin mainita niin käydyn lukion, varusmiespalveluksen suorituspaikan kuin monta muutakin tietoa). Joka tapauksessa harkinnan arvoinen linjausehdotus. --J. Sketter (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 20.35 (EEST)

Kirjautumisongelma: Rantatunneli

Jouduin tekemään uuden tunnuksen, kun entisen tunnuksen Rantatunneli salasana ei toimi. Vaihdoin salasanan eilen, ja vaihdoin sen kopioimalla tekstin jonka olin kirjoittanut oman koneeni arkistoon. Hämmästyttävää. Hämmästyttävää oli myös etten voinut luoda tunnusta Rantatunneli2, syynä se että se on jo käytössä. Käyttäjäluettelossa sitä ei ole. --Rantatunneli222 (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 18.57 (EEST)

Salasanaongelmaan en osaa lausua mitään, mutta tunnusten rekisteröintiä valvoo MediaWikin laajennos AntiSpoof. Jos yrittää luoda tunnuksen, joka on liian samanlainen jo käytössä olevan tunnuksen kanssa, koneisto estää uuden tunnuksen luomisen, vaikka sitä ei olisikaan käytössä. Voi olla, että pelkkä 2 tunnuksen perässä ei riitä erottamaan sitä vanhasta tunnuksesta. --Pxos (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 20.01 (EEST)

Copy-pasteillessa salasanoja kannattaa huomata, että esim. tuplaklikkaamalla sanaa siihen saattaa tulla esim. perässä oleva välilyönti mukaan tai jotain muuta kökköä. Itse joudun omasta salasanatiedostostani yleensä ottamaan salasanan valintaan vetämällä oikealta vasemmalle. Toisin päin vetämällä ei välttämättä toimi. En ole jaksanut miettiä miksi. --Otrfan (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 20.19 (EEST)

Kaikkia mahdollisia variaatioita on nyt kokeiltu, mutta ei toimi. Siinä on vielä sellainen varmistus, että kun vaihdoin tunnuksen ja kopioin sen asetuksissa salasananvaihtoon tarvittaviin kohtiin, tein vielä yhden kopion sinne omaan tiedostooni siltä varalta että jos satunkin leikkaamaan ja tallentamaan sen version, on sitten varmistuksena toinen. Mutta ei kun vaan käyttämään 222 tunnusta. Paljon ei ollut onneksi tullut tehtyäkään vielä. --Rantatunneli222 (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 21.55 (EEST)

Ikävä sattumus, mutta voit myös ajatella asiaa ikään kuin vanhana videopelinä, jossa ei ollut tallennusmahdollisuutta. Kun tuli "game over", piti aloittaa alusta. Sinulla on taas edessäsi seuraavat kolme pelitehtävää: 1) hyväksytyn käyttäjän status (neljä päivää), 2) äänioikeuden saavuttaminen uudestaan (7 pelipäivää ja 100 artikkelimuokkausta) ja 3) automaattiseulotun status. Tosin tuo nro 3 voi olla myös "bonus level", jonka voi saavuttaa ihan yllättäenkin. --Pxos (keskustelu) 22. toukokuuta 2018 kello 22.34 (EEST)

Käännösmalline

Jos artikkelissa on käännösmalline, onko siihen kiellettyä laittaa lähdepyyntöjä? Nenia Litwolf-Flowtilainen väittää, että käännösmalline korvaa lähteet[4]. Minä olen ymmärtänyt että käännösmallineella annetaan viittaus tekijänoikeuteen toisenkielisessä artikkelissa. Tuossa Topcon artikkelissa on tietoja joita ei ole en.wikipediassa lähteistetty tai ne on lähteistetty kirjalähteellä, jonka tarkistaminen voi olla vaikea. Lisäksi osan lähteettömästä tekstissä Historia-osassa Nenia Litwolf-Flowtilainen on kirjoittanut samaan pötköön lähteellisen tekstin kanssa, niin että lukeva luulee, että kaikki on lähteestä. En voi enää lisätä lähdepyyntöjä kun sitten tulee esto, mutta artikkeli jää nyt äärimmäisen huonoon tilaan. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.18 (EEST)

Käännösmallineen ohje puhuu vain tekijänoikeudesta: "pitää käännöksestä mainita tekijänoikeuksien vuoksi. Maininnan voi tehdä muokkausyhteenvedossa, tai se voidaan tehdä lisäämällä artikkelin loppuun tämä malline." --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.21 (EEST)

Ohjeessahan sanotaan seuraavasti: "Kaiken Wikipediassa olevan tiedon tulee olla tarkistettavissa eli lisätylle tiedolla pitää merkitä lähteet. Myös käännetty teksti tulisi lähteistää. Jos ymmärrät lähdekielisen artikkelin lähteet ja olet tarkistanut niiden paikkansapitäyyvden, voit lisätä ne suomenkieliseen Wikipediaan. Muussa tapauksessa kannattaa etsiä muita lähteitä." --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.31 (EEST)

Asiaa koskeva käytäntö. --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.35 (EEST)

Niinpä, ja kun asia nyt on vahvistettu, voisitko käydä kumoamassa Nenia Litwolf-Flowtilaisen muokkauksen, jonka olen linkittänyt ensimmäisen kommenttini alkuun? Ja myös tämän? --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.37 (EEST)

Kumosin muutokset ja pistin käyttäjän keskustelusivulle huomautuksen asiasta. --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 15.57 (EEST)

Kiitos. Toivottavasti hän ottaa opiksi. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 16.24 (EEST)

Ei ottanut, sillä käyttäjä kumosi 4shadowwin kumoukset parin minuutin sisällä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu • muokkaukset) 25. toukokuuta 2018 kello 16.25 (EEST)

Onpä hänen toimintansa outo. Minä en voi Topconiin puuttua, mutta käy kumoamassa tuon toisen. Kyllä siihen jo pitää ylläpidon puuttua. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 16.31 (EEST)

Kas, täällä on jo pari tuntia puhuttu minusta. Kuten omalla keskustelusivullani (jonne minusta puhe minusta kuuluisi) sanon, olen tehnyt satoja käännösartikkeleita ilman lähteistystä tai vain osittain lähteistäen, eikä asiaan ole kuudessa vuodessa puututtu. Miksi nyt yhtäkkiä, mikä on muuttunut ja milloin? Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 16.55 (EEST)

Täällä on tuhansia ja tuhansia huonoja artikkeleita monen kirjoittamina, mutta se ei tarkoita etteikö niihin voisi edellyttää lähteitä ja merkitä puutteita niin että "joku muu" ne huomaa korjattaviksi ja tekee sen työn, mikä olisi sinun pitänyt ohjeiden ja käytäntöjen mukaan tehdä. Et omista artikkelia vaan kuka tahansa voi muokata sitä. Ikävä jos asia paljastui sinulle vasta nyt, kun ohjeet ovat olleet selkeä vaikka kuinka kauan. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.01 (EEST)

Olen toiminut hyvässä uskossa, että toimintani on käytäntöjen mukaista. En ole odottanut että "joku muu" korjaa, koska en ole tiennyt korjattavaa olevan. Yritin jopa opetella kansainvälisen Säätiön virittelemää ja suosittelemaa translaattoria, jossa muistaakseni lähteitä ei pysty lainkaan merkitsemään erilaisten mallineiden tms takia. Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.15 (EEST)

@Nenia Litwolf-Flowtilainen: Sisennän alkuun, niin vastauksena kysymykseen mikä on muuttunut. Vuonna 2012 kahvihuoneessa keskusteltiin laajasti sen toimintatavan järkevyydestä, että käännösartikkeleiden lähteistys kuitattiin {{käännös}}-mallineella. (esim. 1, 2, 3) Hiukan summaten sitä pidettiin huonona systeeminä ja oltiin sitä mieltä, että sitä pitäisi muuttaa. Vuoteen 2015 saakka kuitenkin esimerkiksi wikipedia:merkitse lähteet -käytännössä luki, että käännetyn, lähteettömän artikkelin loppuun voi merkitä käännös-mallineen. Sen jälkeen tuota käytäntöä muutamaankin kertaan siihen suuntaan, että teksti pitäisi aina kirjoittaa itse luettujen lähteiden perusteella ja siten, että lähteet tulisi merkitä.

Merkitse lähteet -käytännön muutokset liittyen käännösartikkeleihin

• Dodi 8238 14. elokuuta 2015, (en löytänyt keskustelua)
• Kyykäärme 3. syyskuuta 2017, keskustelu
• Jni 18. maaliskuuta 2018, keskustelu

Lisäksi siinä on vielä viivettä sen välillä, että käytäntötekstien muutokset näkyvät laajemmin toimintatavoissa. Eli yleensä se miten on aikaisemmin toimittu jatkuu vielä vuosia sen jälkeen kun teksti on muuttunut ennen kuin muutos näkyy koko yhteisön toiminnassa. Toivottavasti tämä selvensi siten miten ja milloin tuo on muuttunut. --Zache (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.36 (EEST)

Kiitos, Zache. Eli 2 kuukautta sitten on vaivihkaa muutettu käytäntöä tasolta "on suotavaa" tasolle "on pakko", ja nyt täällä kaikki vänrikki Nappulat niuhottavat että aina on ollut näin! Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.46 (EEST)

Vänrikki Nappula vastaa: Ei voi olla niin että kun yksi käyttäjä on tehnyt lähteettömän artikkelin, siihen ei saisi tehdä sen jälkeen enää merkintöjä, mitä siitä puuttuu. Ymmärrän mielipahasi, mutta jokainen tietää, ettei toinen Wikipedia voi olla toisen artikkeleiden lähde. Eikä edes siellä toisessa Wikipediassa ole kaikille sieltä ottamillesi tiedoille lähteitä, ja jos on, ne on painettuja eikä niitä ole välttämättä mahdollista tarkistaa. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 17.58 (EEST)

On ihan jo vuonna 2012 kahvihuonekeskustelussa todettu, että lähteet käännöksille pitää olla, niin kuin kaikelle muullekkin. Käännös-malline ei korvaa lähteitä. Eikä käytäntö tekstissä ole tietääkseni koskaan lukenut, että tuo malline korvaa lähteet. Käytännössä sanottiin "Mikäli yllä olevista keinoista huolimatta artikkeliin ei saada sopivia lähteitä, tulisi artikkeli merkata tätä varten tehdyllä mallineella {{Käännös}}". Eli siis ei sanottu, että se korvaa tiedon lähteet. Kaikkein erikoisinta tässä kuitenkin on se, että aletaan muokkaussotimaan ja poistamaan lähdepyyntöjä, vaikka niiden lisääminen on vielä erikseen perusteltu ja viitattu nykyiseen käytäntöön. Vasta perustelut olivat luokkaa "Aiemmin näihin ei ole puututtu". Ei palvele kenenkään etua kieltää puutteellisen lähteistyksen ilmoittaminen. --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 20.55 (EEST)

Yritän vielä kerran selventää luokattomina pidettyjä perustelujani ja huonoa käytöstäni. Olen yksi suomenkielisen Wikipedian tuotteliaimmista muokkaajista, ja olen muokkaustyön vuonna 2012 aloittaessani omaksunut silloisen tavan tehdä täysin lähteistettyjen artikkelien lisäksi silloin tällöin käännösartikkeleita etupäässä en-, mutta myös sv-, fr- ja de-wikien pohjalta. Koska kaikkiaan aloittamiani artikkeleja on kai kolmisen tuhatta, käännösartikkeleitakin on varmaan satoja. Muistan nimenomaan elokuva-artikkelien osalta saaneeni vakiokäyttäjiltä neuvoja, että käännösmalline tai maininta lähteistä muokkausyhteenvedossa riittää osoittamaan, että tietoa ja/tai käännettyä tekstiä on otettu muusta wikistä. Kahvihuonekeskusteluja en seurannut juuri lainkaan vuonna 2012, se tuntui aloittelevalle muokkaajalle kovin vieraalta ja riitaisalta foorumilta. Vähitellen aloin kuitenkin itsekin riid... keskustella asioista, mutta etupäässä jatkoin artikkelien kirjoittamista bona fide, hyvin julkisestikin esim. osallistumalla aktiivisesti Viikon kilpailuihin. Kaikenlaisesta minulle on vuosien varrella huomauteltu, muttei mielestäni koskaan käännösartikkeleista ennen kuin yhtäkkiä tänään. En ole ollut lainkaan tietoinen niihin liittyvistä käytäntömuutoksista tai edes seurannut ao. keskusteluja. Säätiö yrittää edistää käännösartikkeleiden tekoa mm. kauhealla työkalullaan, joka julkaistiin vain pari vuotta sitten. Siksi tämänpäiväinen lähde-läimäkkeiden tulva, jota edelsi aiempi kina Lehmäantiloopin kanssa artikkelissa Klaus Krogerus, tuli täysin puskasta ja oletin sen Lehmäantiloopin kostoksi edellisestä riidasta. Oletan myös rohkeasti Lehmäantiloopin ja Tpe1:n samaksi henkilöksi, tyyli on niin identtinen. Siksi käyttäydyin kuten käyttäydyin, enkä edes pyytele anteeksi, olenhan vanha kärttyisä henkilö joka ei enää jaksa ottaa kaikenlaista paskaa niskaansa niin kuin nuoremmat. Arvoisa toverituomioistuin, toivon että hyväksytte vilpittömän selitykseni. Tämä tarina on tosi. Neutraalein ja lähteistetyin terveisin entinen Kotivalo eli tätä menoa pian entinen Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 23.00 (EEST)

Jos livahdan kaupasta taskussa maksamaton suklaapatukka, mutta kauppias saa niskasta kiinni, tuskinpa auttaa selitellä, etten ole lukenut lakipykäliä enkä siksi ole tehnyt väärin, vika on ihan muissa. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 15.46 (EEST)

Juurikin näin. Kiitos taas ja hyvästi. Nenia Litwolf-Flowtilainen (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 18.07 (EEST)

[5]. -kyykaarme (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 14.53 (EEST)

Mallineesta pitäisi poistaa harhaanjohtavana kohta "tai haettu tietoja", sillä tiedoille ei voi saada tekijänoikeutta. Parasta olisi hävittää koko malline, ja käännös ilmoitettaisiin yhteenvedossa tai keskustelusivulla, jos yhteenveto unohtuu. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 15.25 (EEST)

Olen samaa mieltä joka kohdasta. Käännösmalline on harhaanjohtava ja haitallinen, ja siitä olisi hyvä päästä eroon. Vanhoihin artikkeleihin se on varmaan pakko jättää (ellei niitä ole mahdollista poistaa botilla ja samalla tehdä muut tarvittavat toimenpiteet), mutta uusien artikkelien kohdalla käännös ilmoitetaan ensisijaisesti yhteenvedossa, ja siihen olisi hyvä laittaa klikattava linkki alkuperäiseen artikkeliin sekä selitys, vrt. en-wikin ohje Translating from other language Wikimedia projects: Content in this edit is translated from the existing French Wikipedia article at fr:Exact name of French article; see its history for attribution. Jos se unohtuu, niin käännöksestä pitää mainita keskustelusivulla, johon laitetaan linkki alkuperäiseen artikkeliin. Itse tarkistetut lähteet merkitään lähdemallineilla (Luokka:Viitemallineet), joihin Käännös-malline ei lukeudu. -kyykaarme (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 20.06 (EEST)

Laaduntarkkailumme musta aukko?

Yllä yritin naiivina Neniana kerjätä ymmärrystä vuosia jatkuneelle erheelleni käännösmallineen suhteen, ja toki sainkin sitä tyylilleen uskolliselta Abc10:ltä. Nyt kirjoitan sukkanukkesääntöjä hipoen Kotivalona samasta aiheesta hieman laajemmin. Lääkitykseni on nyt kaksinkertainen verrattuna perjantain aggressiiviseen Nenia Litwolf-Flowtilaiseen (tuhma tyttö!), joten saatan jopa onnistua käyttäytymään. – Mieleeni tuli ajatus, että Wikipedian laadunvalvonta on polarisoitunut toisaalta vandaalien ja muiden urpojen torjuntaan ja toisessa ääripäässä SAHALA-prosessin hifistelyyn maratonartikkeleiden parissa. Minun kaltaiseni asiallisena pidetyt tuotteliaat muokkaajat saavat tähän väliin jäävässä "mustassa aukossa" toimia ehkä liiankin rauhassa liian pitkään, laatia artikkeleitaan huomaamatta käytäntöjen muuttuneen tai ymmärtämättä ymmärtäneensä ne alun perinkin väärin. Huomautuksia kyllä tulee, mutta iso osa niistä koskee keskustelujen sisennyksiä ja siirtoja, vääriä ohjauksia, kieliasua tai muuta vähäpätöistä, ei itse artikkelien sisältöä tai tiedon alkuperää. En todellakaan syytä itseni lisäksi muita, vaan puhun vain yleiseksi muodostuneesta toimintatavasta. Vakiomuokkaajien tuotosten tarkkailu on kieltämättä usein epäkiitollista puuhaa, koska monet meistä ovat itseni kaltaisia helposti kimpaantuvia ja artikkelin omimiseen taipuvaisia, ja innokkaimmat huomauttelijat toisaalta lakonisuudessaan usein kulmikkaalta vaikuttavia Doc Martin -tyyppejä. Parannusehdotuksena olisi siis vandaalien ja aloittelijoiden lisäksi entistä useammin ja rohkeammin tapahtuva vakiomuokkaajien tuotosten silmäily (muuten kuin virallisissa vertaisarviointikuvioissa) ja ystävällinen tiedustelu muokkaajan toimintatavasta suhteessa voimassa olevaan käytäntöön tai keskusteluissa ilmenneeseen ajan henkeen. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta toiveajattelu sallittaneen sekä itsensä että muiden suhteen. –Kotivalo (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 11.45 (EEST)

Resurssikysymys. Aikaa on niin rajallisesti, että mieluummin sitä keskittyy pahempien ongelmien korjaamiseen kuin pääsääntöisesti hyvää tai edes kohtalaista sisältöä tuottavien vakiokäyttäjien toimintaan ja vain sattumalta törmäämällä korjausta kaipaaviin yksityiskohtiin tulee niistä huomautettua. Jos taasen joku yksittäinen käyttäjä ottaisi projektikseen vakiokäyttäjien tarkkailun ja huomauttelun, saisi siitäkin aika nopeasti ikävän maineen, kuten ylläkin jo todetaan. Voisihan peiton alle unohtuneen Kuukauden Wikipedistin tilalle luoda Viikon Tarkkailtavan, eli arvottaisiin vakiokäyttäjistä kerran viikossa yksi, jonka muokkaushistoriaan muut viikon aikana perehtyisivät... ;) --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 13.31 (EEST)

Tärkeintähän täällä on että joku edes viitsisi ja vaivautuisi kirjoittamaan artikkeleita. Tuo on toive. Ennakko-oletus, odotus, on että vakiomuokkaajat tekevät keskimäärin parempaa jälkeä kuin uudet muokkaajat ja IP-osoitteet. Nämä kaksi asiaa kun yhdistetään, niin vakiomuokkaajat ovat kullan arvoisia Wikipedialle. Vielä sellainen huomio, että kaikki ylläpitäjät eivät edes kirjoita artikkeleita, eivätkä siten ole perillä mainitsemistasi asioista. --Hartz (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 13.46 (EEST)

Relaa vaan, Kotivalo. Eihän sinusta ole ollut edes paljon pahaa sanottavaa pitkiin aikoihin. Aina meille sattuu ja tapahtuu. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 23.55 (EEST)

Teoriani on, että meillä suomalaisilla on vahva protestanttinen yliminä. Se varmaan kuuluisi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 00.06 (EEST)

Totta. Jouduin työelämästä pois liian perfektionismini takia, ja luulin että wikikirjailu olisi leppoisaa ajankulua sairauslomalla ja työttömyysvuosina. Ei ole. –Kotivalo (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 09.46 (EEST)

Kylläpä riemu repesi. On vaikea ymmärtää miksi lähteettömiä kirjoitteleva vaatii ymmärrystä tyylilleen ja haukkuu sen joka yrittää korjata. Täällä on joukossa käyttäjiä jotka tahallaan tai ymmärtämättömyydestä kirjoittavat mitä sattuu, ja joillakin on lähde, joillakin ei ole lähdettä tai lähde on Pirskalan Sanomat 25.12.1952 tai Pirskalan kalastusyhdistyksen arkistot. Zenia/Kotivalo, yrittä nyt ymmärtää ettet tosiaan ole etuoikeutetussa asemassa ainakaan lähdekysymyksen suhteen. Aiheutit sen että jotkut käyttäjät ovat nyt kimpussani koska olen toiminut eri aikaan kuin joku toinen. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 28. toukokuuta 2018 kello 10.27 (EEST)