Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Massapoisto

Olen oppinut Wikipedian käytännöt vasta lähiviikkoina ja wikitekstitilaan siirryin vasta toukokuun puolivälissä. Kun olen käynyt katsomassa noita vanhoja sivujani niin niistä löytyy kamalasti virheitä, kuten se että taksonomiat on otettu suoraan enwikistä. Myös viittaukset ovat aivan vääränlaisia koska ne on tehty visuaalisella muokkaimella. Voisiko noita vanhoja huonoja sivujani hieman massapoistella? --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 15.55 (EEST)

Ai niin, unohdin mainita että kaikki vanhat sivuni ovat lisäksi osittain valelähteistettyjä. --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 16.04 (EEST)

Saisiko tässä nyt jotain esimerkkiä jostain sivusta mikä pitäisi poistaa? Tietää vähän että onko poisto todella tarpeellinen vai laitetaanko artikkeleihin korjausmallineita. --4shadoww (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 17.21 (EEST)

No en minä nyt tiedä mutta olen ottanut kaikki taksonomiat suoraan en-wikistä, joskus jopa nl- tai sv-wikeistä. Valelähteistystä löytyy ainakin artikkeleista suobarbi ja rihmakampela. Useimmat sivut olen kääntänyt kokonaan enwikistä tarkistamatta lähteitä, kuten tulitangaran ja aasianhiirihaukan. --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 17.36 (EEST)

No ne on sentään yleensä näköjään nettiviitteitä, ainakin näissä esimerkeissä, joten on tarkistettavissa jos haluaa nähdä vaivaa. Tuolta IUCN-sivuilta, jotka yleensä "laji" artikkeleista löytyy, voi tarkistaa esimerkiksi taksonomian. Ainakaan ei kannata merkitä niitä korjausmallineilla, koska niitä hyvin harvoin käy kukaan kuitenkaan myöhemmin korjaamassa. Samalla mallinneen lisäämisen vaivalla avaa IUCN sivun ja korjaa, jos korjattavaa on. J.K Nakkila (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 17.49 (EEST)

Paljonka näitä artikkeleita sitten on? Millä aika välillä näitä on tehty? Olen kyllä sitä mieltä että saisit vaan korjata virheet. Luo lista artikkeleista tai jos et osaa niin kerro millä aikavälillä noita artikkeleita on tehty niin luon listan niistä. Vähän saisi selkeyttä tähän ongelman laajuuteen... --4shadoww (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 18.15 (EEST)

Voin jossain välissä luoda listan tänne. --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 18.27 (EEST)

Hyvä, katsotaan sitten miten edetään kun artikkelit on tiedossa. --4shadoww (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 18.28 (EEST)

Kukaanhan ei ole kieltänyt artikkelien kääntämistä, eikä noita näin nopeasti katsottuna ole syytä poistaa. Käännösartikkeleihin pitäisi kuitenkin laittaa käännösmalline. Virheitähän tulee välillä kenen tahansa tekemiin artikkeleihin, joten niitä saa omaan tahtiinsa korjata. Artikkelien korjaaminen on muutenkin turhan aliarvostettua hommaa, kun usein seurataan vain uusien artikkelien määräää. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 18.37 (EEST)

Aiheeseen liittyvää keskustelua 2. tammikuuta 2020: Lähdettelyä --95.175.104.155 23. toukokuuta 2020 kello 19.53 (EEST)

4shadoww, PtG ja J.K. Nakkila ovat näemmä kaikki sitä mieltä että on hyödyllisempää korjata virheet kuin poistaa artikkelit, ja tarkemmin ajateltua minäkin tulin siihen tulokseen että korjaan mieluummin artikkelien virheet kuin että ne poistuvat fiwikistä. --James Chudrie (ディベート) 24. toukokuuta 2020 kello 19.30 (EEST)

Olen tullut siihen tulokseen että ainoastaan nämä sivut täältä voisi poistaa koska en juurikaan ymmärrä mitään jalkapallosta ja niissä sivuissa on kaikista käännösmalline (otin tiedot enwikistä mutta käytin lähteitä tarkistamatta niitä). Lisäksi noista puuttuu lähes kaikista tarkat seuratiedot ja maajoukkuetiedot. Ja nuo kaikki ovat oikeastaan vain parin lauseen mittaisia nollatason artikkeleita. --James Chudrie (ディベート) 7. kesäkuuta 2020 kello 16.27 (EEST)

Koska nuo ovat noin lyhyitä, luulisi ettei ne sisällä mitään hankalasti tarkastettavaa triviaa, vaan yksinkertaista yleistietoa, niin olen edelleen sen kannalla, että artikkelit korjattaisiin poiston sijasta. --4shadoww (keskustelu) 11. kesäkuuta 2020 kello 13.01 (EEST)

Voisiko joku muu sitten korjata ne? Minä en nimittäin ymmärrä mitään jalkapallosta. --James Chudrie (ディベート) 11. kesäkuuta 2020 kello 15.28 (EEST)

Jon Hellevig kuollut?

Artikkeliin Jon Hellevig ja sen muunkielisiin versioihin on lisätty tieto henkilön kuolemasta, mutta lähdettä ei ole. En löytänyt pikaisella googlauksella suomen- enkä englanninkielistä lähdettä. Osaako joku teistä löytää pätevän lähteen tälle tiedolle? --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 10.45 (EEST)

Painotan sanaa pätevän. Sellaiseksi ei laskettane esimerkiksi tätä: [1]. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

Pauline Hellevig taitaa olla pääasiallinen alkuperäislähde kotisivuillaan, VK:ssa ja Twitterissä (esim. https://twitter.com/PollyObscurum/status/1267383301830053890). Mun mielestä on ihan oikea ihminen, mutta jos epäilyttää niin voidaan sanoa muokkaajalle, että mennään ohjeen Wikipedia:Henkilön kuolintiedon lisääminen mukaan ja odotetaan sen aikaa, että asia mainitaan uutisissa.--Zache (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 11.49 (EEST)

Itse tietoa ei liene syytä epäillä, vaan ongelma on Wikipediaan sopivien lähteiden puute. Vinkkasin asiasta Ylelle. Toivon että he tutkivat asian tahollaan ja julkaisevat jonkun uutisenpätkän aiheesta, jotta tiedolle saadaan kunnollinen ja asianmukainen lähde. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 11.56 (EEST)

Tää voi olla tyhmä ajatus, mutta osaako joku venäjää? Olisko sillä kielellä lähteita?. -- Cimon Avaro 3. kesäkuuta 2020 kello 12.01 (EEST)

Ainakin ru-wiki nojaa tähän samman obituaryyn. --Höyhens (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 17.28 (EEST)

Onko tämä tyyppi edes wikimerkittävä? Oopperalaulajan uhkailu ja omakustanteiden julkaisu ei mielestäni riitä. --Pihamies (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 14.00 (EEST)

Artikkelin keskustelusivulla on käsitelty merkittävyyttä ja poisto ei ole saanut tarvittavaa kannatusta, enkä usko että saisi nytkään. Henkilö on kuitenkin esiintynyt mediassa useissa eri yhteyksissä. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 14.26 (EEST)

Nyt on ainakin ollut jo kuolinuutinen HS:ssa, oli merkittävä tai ei.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Kansallisuus vs. kansalaisuus

Henkilötietolaatikoissa on jossakin vaiheessa muutettu näkyvässä muodossa kansallisuus kansalaiseksi, mutta muokkauspuolella lukee ainakin osassa edelleen kansallisuus. Yleensä tieto on lähteetön. Kansallisuus on helpompi arvata oikein, mutta kansalaisuus on ongelma, kun ihmiset muuttavat maasta toiseen, eikä ole tietoa, mikä kansalaisuus todellisuudessa on ja onko ao. ehkä ottanut /saanut aina uuden kansalaisuuden ja jos, niin merkitäänkö ne kaikki ja mistä kansalaisuusväitteille saadaan lähde. Koko kansalaisuus on kyseenalainen asia esimerkiksi Brittiläisen imperiumin kohdalla eri aikoina ja eri alueilla. Esimerkin vuoksi: katsomissani en.wikin artikkeleissa lukee Nationality eikä Citizenship. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 11.22 (EEST)

Meillä on projektisivukin tuon setvimiseen vuodelta 2016, mutta se ei oikein edennyt. Oma henkilökohtainen mielipide on, että kannattaisi järjestäen pyrkiä vain toiseen. Pitkällä aikavälillä se varmaan olisi, että yritetään saada arvo vastaamaan sisällöltään Wikidatan kansalaisuus (P27):aa jolloin sillä olisivastaavuutta eri wikien välillä. --Zache (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.02 (EEST)

Kansalaisuus on suhteellisen selkeä käsite, vaikka voi olla kansalaisuudettomia ja monta kansalaisuutta omaavia henkilöitä sekä omalla tai muiden tarkoituksella kansalaisuutta vaihtaneita henkilöitä. Kansallisuus on vaikea käsite. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.09 (EEST)

Sanon tähän selitykseksi nyt sen että oma kansalaisuuteni on (aina ollut) "Suomen", ei "suomalainen". Kansallisuuteni on suomalainen, mikäli vanhemmiltani saadut tietoni pitävät paikkansa. Kaiken tämän lisäksi olen äidinkieleltäni suomenkielinen, jos se jotain merkkaa. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.14 (EEST)

Kansallisuuden ongelmallisuus on siinä, että ei ole edes selvä, määritteleekö sen itse vai joku toinen ja jos niin kuka. Venäjän itsenäistyttyä Neuvostoliitosta ensimmäisessä väestönlaskennassa sai ilmoittaa itse kansallisuutensa tai jättää sen ilmoittamatta. Tämän lopputuloksena tuli kansallisuuksi muun muassa hobitteja, peikkoja ja keijukaisia. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

En.wiki on tietääkseni suurin, ja jos siellä on Nationality, niin se vastaavuus on aika vaatimaton. De.wikissä on joku oma mallineensa Personendaten artikkelin lopussa, eikä se vastaa en.wikin ym. tietolaatikkoa eikä siinä myöskään ole Kansallisuus/Kansalaisuus-kohtaa. Mielipiteeni esittäminen oli siis kuitenkin turha, kuten arvelinkin, sillä Wikidata käy ylitse kaiken muun ainakin fi.wikissä, vaikka Wikidatassa ei olisi edes lähdettä. Tämä tuli vain esille, kun joku IP lisäsi ao. kohtaan maan ilman lähdettä, ja olen niitä aika ajoin sitten itsekin lisäillyt turhien skismojen välttämiseksi, vaikka muuta lähdettä ei ole kuin syntymä- ja ehkä kuolinmaa.

Onhan Suomessakin vieläkin elossa Venäjän vallan aikana syntyneitä, mutta ei heitä ilmoiteta Venäjän kansalaisiksi, ei vaikka olisivat kuolleetkin keisarin aikaan, ainakaan Aleksis Kiveä vaan siinä lukee suomalainen, kuten muissakin wikeissä jotka katsoin, jopa Wikidatassa. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.35 (EEST)

Venäläinen Kivikö se keskustelijat vaiensi? --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 14.14 (EEST)

Kansallisuus ja kansalaisuus ovat aivan eri asioita ja itse kannattaisin muotoa kansallisuus. Kansallisuus tarkoittaa etnisyyttä, kun kansalaisuus on se, minkä maan kansalainen on. Ylempänä mainitaan Aleksis Kivi, jonka artikkelissa lukee kansalaisuutena suomalainen. Ainakaan nykyisin kukaan ei voi olla "suomalainen kansalainen" vaan Suomen kansalainen, ja toisaalta kukaan ei voi olla "Suomen kansallinen" (muuten kuin ehkä tapauksessa, joka koskee Suomen kansaa) vaan suomalainen, joka on kansallisuus. --Vyörykkä (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 14.22 (EEST)

Kun tässä nyt tuli puheeksi Aleksis Kiven venäläisyys, niin sen perusteella taitaa olla selvää, että se, kumpi on relevantti saattaa vaihdella eri tapauksissa. Ja jos ja ilmeisesti kun näin on, niin olisiko peräti niin, että globaalia mekaanista sääntöä kaikkiin tapauksiin ja kaikille aikakausille ym. olisi mahdotonta antaa? --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.06 (EEST)

Tai niin, miten se suuriruhtinaanmaan kansalaisuus taas menikään? Ja mikä oli vastaavasti Runebergin kansallisuus tai kansalaisuus? Ja mitkä ovat joidenkin nykyisten brittiläisten kirjailijoiden kansalaisuudet tai kansallisuudet, kun on sukujuuria intiassa ja syntymäpaikkoja Britannian amerikan siirtomaissa? Ja oliko esim. Leninin esipolvissa venäläisiä ollenkaan? --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.11 (EEST)

No tuon Kiven "venäläisyyden" täytyy olla jonkinlainen vitsi. Eiköhän Aleksis ollut ihan Suomen suuriruhtinaanmaan kansalainen eikä Venäjän. Ne kansalaisuudet kun olivat erikseen. --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.15 (EEST)

Runebergin kansalaisuudesta/kansallisuudesta sanoisin, että hän oli Suomen tai Venäjän kansalainen, mutta kansallisuudeltaan suomenruotsalainen. Lähtökohtaisesti kannattaisi mennä sen mukaan, mitä henkilö itse on mieltä, mutta Runebergiltä tai Kiveltä nyt on vaikea mennä enää kysymään. --Vyörykkä (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.25 (EEST)

Koko ihmiskunnan historia perustuu siihen, että jälkipolvet ovat aina enemmän oikeassa kuin aikansa eläneet. Kun kyse on aina lopulta siitä, miten nykyihminen näkee maailman (tulevan tai menevän), niin vain se on tärkeä näkökulma. Ruusperit voivat pyöriä historiassaan. --Pxos (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.30 (EEST)

Olisivatkohan kumpikin kuitenkin kuollessaan olleet pikemminkin suuriruhtinaskunnan hallitsijan alamaisia kuin kansalaisia. Ei näistä oikein yhteismitallisia saada. Joskus oleellista on kansalaisuus, joskus kieli, kulttuuritausta, kasti, uskontokunta tai heimo, ja jotkut haluavat kirjata etnisyyden, mitä se nyt mahtaa tarkoittaakaan. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Vyörykkä: Suomenruotsalaisuus Runebergia määriteltäessä on anakronismi. Ajatus suomenruotsalaisuudesta syntyi vasta suomalaisuusaatteen noustua, varsinaisesti kai vasta 1900-luvun puolella, eikä se ole oikein kansallisuuskaan, ehkä kulttuurinen tai pikemminkin kielellinen identiteetti. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 16.53 (EEST)

Tuo on ymmärtääkseni totta. Aiheesta on ymmärtääkseni myös kirjallisuutta (neliosainen teossarja "Suomen ruotsalainen historia"). Ihan niin kuin tuo Suomen ja Venäjän erillinen kansallisuus, johon yllä jo viitattiinkin, osoittavat että nämä asiat eivät eivät ole mitenkään mekaanisia ja jotenkin universaalisti sovittavissa olevia vaan hyvin paljon kulloiseenkin asiyhteyteen sidoksissa. Wikipediassahan on periaatteena nojata luotettaviin ulkoisiin lähteisiin, ja silloin myös asioiden määrittely wikipediassa tulee tehdä näin, ja eri asiayhteyksissä määrittelyt vaihtelevat. Silloin ei siis pidä esim. sovittaa todellisuutta mallineiden kenttiin vaan tietenkin juuri mallineiden kentät todellisuuteen. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 17.13 (EEST)

Kaunis periaate, joka on fi.Wikipediassa kaukana todellisuudesta. Tämä K-asiakin pannaan tulemaan mallineeseen Wikidatasta, ja mallineen täytyy se ottaa vastaan, jotta fi.wikipedia olisi yhteensopiva Wikidatan ja muiden wikien kanssa, joissa ei tätä kuitenkaan noudateta vaan tehdään mitä tykätään Wikidatasta riippumatta. Joskus ammoin sanottiin, että jokainen kieliversio on täysin itsenäinen projekti, mutta ainakin fi.wikipediaa ajetaan siis Wikidata-putkeen. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 17.59 (EEST)

Llanfairpwllgwyngyll

Artikkeli Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch pitäisi mielestäni siirtää nimelle Llanfairpwllgwyngyll, joka on kylän 1) virallinen sekä 2) yleisimmin käytetty nimi. Pitkä nimi ja muut vaihtoehtoiset nimet (esim. Llanfair PG) on toki syytä mainita artikkelissa, mutta en näe syytä, miksi tuon pitäisi olla artikkelin nimi. Kirjoitin asiasta jo artikkelin keskustelusivulle mutta se ei saanut siellä huomiota, enkä uskaltanut yksikseni lähteä siirtämään. Mielipiteitä? --Qwerty12302 (kesk | muok) 14. kesäkuuta 2020 kello 13.21 (EEST)

Artikkelin nimen vaihtamisessa on syytä noudattaa esim. sellaista toimintajärjestystä, että ensin lisää artikkelin alkuun mallineen {{korjattava/nimi}} ja aloittaa keskustelun artikkelin keskustelusivulla. Jos nimenvaihdos on perusteltu, eikä kukaan ole kuukauden kuluessa vastustanut sitä, artikkelin voi siirtää. Siirtoehdotukset näkyvät omassa luokassaan, josta artikkelien nimistä kiinnostuneet ne helposti löytävät. --Savir (keskustelu) 14. kesäkuuta 2020 kello 13.55 (EEST)

Tuo yllä sanottu tosiaan varmaan on se mitä kannattaa käyttää. Esitinkin siellä jo sisältökommentin. Oli hyvä ilmoittaa myös kahvihuomneeseen tiedoksi, koska kaikki kiinnostuneet eivät ehkä huomaa aina (ennen kuin nyt aiheellisesti neuvottiin) seurata ja käydä katsomassa korjausluokkia.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2020 kello 14.06 (EEST)

Kappelit luokkana

Tuli vastaan Luokka:Helsingin kappelit. Se vaatisi yläluokan luokan Luokka:Helsinki ohella myös luokasta Luokka:Kappelit, jota ei ole. Kuitenkin ennen kuin Luokka:Kappelit voidaan luoda, tulisi tietää, mitä kaikkea sihen tulisi luokitella. Keskustelu alkoi sivulla Keskustelu luokasta:Helsingin kappelit, mutta keskustelijoita tarvittaisiin lisää, koska ainakin oma asiantuntemukseni loppui heti kättelyssä. Keskustelun paikkakaan siellä ei taida olla oikea, vaikka esitetyt huomiot siellä luultavasti ovat tärkeitä.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 07.56 (EEST)

Vastuumuseot

Luokka:Suomen alueelliset vastuumuseot korvasi Luokka:Suomen maakuntamuseot ja Luokka:Suomen aluetaidemuseot vuoden alussa uuden lain myötä. [2] Olen käynyt jokaisen museon läpi ja päivittänyt ne ajan tasalle. Eli vielä vähän selvennystä, iso osa maakunta- ja aluetaidemuseoista siirtyi alueellisiksi vastuumuseoiksi, mutta ei kuitenkaan kaikki. Mutta mitä nyt tehdä noille kahdelle luokalle? Poistoon vai joku uusi luokka yhteinen luokka? Valtakunnalliset vastuumuseot siis siirtyi erikoismuseoista ja ne on jo hoidettu. –AinScept (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Ihan ensi alkuun kerron, että mitään luokkaa ei pidä poistaa tai poistattaa, jos se on epätyhjä. Molemmissa luokissa on lukuisia artikkeleja, jotka ovat luokassa. Silloin ei poisteta luokkaa niin, että artikkelit jäävät olemattomiin luokkiin ja artikkeleihin jää punalinkkiluokkia. --Pxos (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 15.00 (EEST)

Tästä keskusteltiinkin kai jo jonkun luokista (vaiko jonkun artikkelin?) keskustelusivulla. Siellä esitin , että jos nimitykset "maakuntamuseo" ja "aluetaidemuseo" ovat muuttuneet entisiksi, eli jos ne eivät ole enää ao. luokissa olevien museoiden nykyisiä ominaisuuksia, niin ymmärrtääkseni ao. luokissa olevat museot voidaan poistaa näistä luokista, jolloin luokat jäävät tyhjiksi ja luokat voidaan sen jälkeen poistaa. Mutta kun en tunne aihepiiriä sen tarkemmin, niin ihan hyvä että tuli puheeksi täällä kahvihuoneessa, jos joku aihepiiriä mahdollisesti paremmin tunteva osaisi kommentoida. Kun ovat olemassa artikkelit Suomen maakuntamuseot ja Suomen aluetaidemuseot, niin luokkien poisto ei haittaa senkään puolesta, että tieto siitä, mitkä museot ovat olleet maakuntamuseoita tai aluetaidemuseoita, löytyy näistä artikkeleista.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Melkein ketään ei ollut puolen vuoden aikana koskenutkaan museoihin, joten en usko että aihepiiriin tutustuneita on paljoa. –AinScept (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 15.44 (EEST)

Tämä on aihe, jossa krittinen massa on niin pieni, että välttämättä ei ole samaan aikaan kahta muokkaajaa, jotka sekä tuntisivat aihetta että olisi aikaa muokata tai tutkia asiaa.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 16.14 (EEST)

Olen samaa mieltä Urjanhain kanssa, ei niille oikein saa mitään uutta yhteistä luokkaa, joten voisin perjaatteessa ne nyt käydä tyhjentämässä. –AinScept (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 15.57 (EEST)

Aune Pussinen os.Levänen

Kyseinen henkilö on kuollut Vaara-Karjalan seurakunnan Kirkkotie-lehden nro 6 mukaan,joka on ilmestynyt tänään. –Kommentin jätti 176.93.198.72 (keskustelu)

Lisäsin tiedon ja viittaukseen tuohon mainittuun, myös verkossa luettavissa ollevaan lähteeseen artikkeliin Luettelo Suomen vanhimmista ihmisistä.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 21.12 (EEST)

Toinenkin lähde oli löytynyt, jossa tieto oli vielä tarkempana.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 09.48 (EEST)

Nykymaakuntien entiset kunnat

Nykymaakuntia käsittelevissä artikkeleissa on mainittu myös niiden alueella toimineet entiset kunnat. Osa kunnista on lakkautettu jo ennen kuin nykymaakunnat muodostettiin 1990-luvulla, eli ne eivät koskaan historiansa vaiheessa olleet kyseisten maakuntien kuntia. Ne tulisikin mainita maakunnan alueella olleina entisinä kuntina. Maakunta-artikkelien lisäksi ennen nykymaakuntien perustamista lakkautetuista kunnista kertovista artikkelit tulisi siivota virheellinen tieto maakunnista pois. Tämän lisäksi on olemassa virheellisiä karttoja, joissa näkyy nykymaakuntien kuntajako ajalta ennen maakuntien muodostamista. Nämä kartat tulisi joko korjata tai poistaa. Olenko ensimmäinen joka on kiinnittänyt asiaan huomiota? --Gwafton (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 13.47 (EEST)

Aloitin joskus vuonna 2008 tai 2009 koko Wikipedian muokkaamiseni ensin ilman kirjautumista muokkaussodalla juuri täsmälleen tästä aiheesta ja loin tämän tunnukseni voidakseni osallistua ao. muokkaussotaan paremmin. En nyt enää muista ulkoa ihan tarkasti, mitä erimielisyys silloin koski. Ymmärtäisin asian niin, että nykyist maakunnat ovat alueelinen kehikko, jonka puitteissa entisiä kuntia tarkastellaan, ja jonkin nykyisen maakunnan entisiä kuntia ovat silloin ne entiset kunnat jotka osuvat sijaitsemaan jonkin nykyisen maakunnan kulloisellakin alueella sinä hetkenä kuin aiheesta kirjoitetaan riippumatta siitä, milloin kuntaliitos on tapahtunut. Kun nyt kuvailet asiaa abstraktisti, niin paremmin siihen pääsisi kiinni konkreettisten esimerkkien kautta. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 08.59 (EEST)

Esimerkiksi Tyrväntö, jonka sanotaan olevan Kanta-Hämeessä sijainnut entinen Suomen kunta. Kunta lakkautettiin 1971 ja pääosa entisen kunnan alueesta kuuluu Hattulaan. Pohjoisosa liitettiin vuonna 1978 Valkeakoskeen joka on nykyään Pirkanmaata. Teksti kuuluisi muotoilla vaikkapa niin, että Tyrväntö on Hämeen läänissä sijainnut entinen Suomen kunta nykyisten Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien alueella. Artikkelin Kanta-Häme osiossa entiset kunnat on kartta jossa on Kanta-Hämeen kunnat vuosina 1971–2008. Tämän voisi muuten korjata muuttamalla vuosilukuhaarukan muotoon 1994–2008, mutta kun tuo edellä mainittu Tyrvännön pohjoisosa kuuluu kartassa edelleen Hattulaan. Kuntajako noudattelee vuosia 1971–1978, mutta koska maakunnat perustettiin vasta 1994, kartta itsessään on virheellinen ja harhaanjohtava. --Gwafton (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 09.14 (EEST)

Tällaisia korjauksia artikkelien teksteihin (ja vaikka karttoihinkin) voi ja pitääkin tehdä. Juuri jotain tuollaista taisi koskea yllä mainitsemani muokkaussotakin. Esim. Kanta-Hämeestä yksiselitteisesti voidaan puhua vasta vuodesta 1994 alkaen. Sitä ennen voidaan sanoa esim. että entisiä kuntia nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueella. Olen myös ollut tarkka siitä, ettei esim. sanota "Salon Perniössä" vaan "Perniössä Salossa", tai jos joku kunta liitetään toiseen, niin ei ei korvata vanhan kunnan nimeä siellä sijaitsevien kohteiden artikkeleissa uuden kunnan nimellä, vaan säilytetän myös vanhan kunnan nimi, koska tietenkin kaikissa lähteissä ajalta ennen liitosta kohde on löydettävissä vain vanhan kunnan sijaintitiedolla.--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 10.20 (EEST)

Huomasin tätä lukiessani, ettei artikkelia Suomen nykymaakunnat eikä Nykymaakunta ole olemassakaan, ja ehkä hyvä niin. Artikkelissa Suomen maakunnat on tästä aika hyvä selvitys. Muuten noin muokkaussota ei ole pahin konflikti mihin Wikipediassa voi joutua, mutta oma harminsa sekin. --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 11.36 (EEST)

Termiä nykymaakunta käytetään erotuksena historiallisista maakunnista, myös linkkaamassasi Suomen maakunnat -artikkelissa. Historiallisten maakuntien lakkauttamisen ja nykymaakuntien perustamisen välisenä aikana maakunta-käsitettä käytettiin eri yhteyksissä epämääräisenä heimoalueen määritteenä, joten siksikin on toisinaan tarpeen täsmentää mitä po. maakunnalla tarkoitetaan. --Gwafton (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 13.13 (EEST)

Kun on virallisessa käytössä nimityksiä muotoa "X:n maakunta" niin siitä oikeastaan seuraa tuo, että pelkät maakunnat ovat noita, ja nimitystä nykymaakunta käytetään kun tulee puheeksi ero niiden ja historiallisten maakuntien välillä. Sama tarve oli myös jo ennen nykymaakuntien perustamista virallisesti ja silloinkin erotuksena historiallisista maakunnista.--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 13.48 (EEST)

..ja luonnotieteellisistä ym. maakunnista.. --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 13.51 (EEST)

Ne ovat samoin erityisiin käyttöyhteyksiin liittyviä. --Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 14.53 (EEST)

Tulisiko artikkelien korjausta varten käynnistää joku pieni hanke (esim. viikon kilpailu tms.) vai olisiko jonkinlainen suuntaviivat antava ohje kunta- ja kaupunkiartikkeleita muokkaaville käyttäjille parempi? Maakunta-artikkeleissa on virheellisiä karttojakin ja kuvankäsittelytaitoni, samoin kuin haluni opiskella niitä, ovat vähäiset. --Gwafton (keskustelu) 30. kesäkuuta 2020 kello 15.14 (EEST)

Luulen että parhaiten toimisi Wikiprojekti. En nyt muista onko tällä hetkellä olemassa valmista wikiprojektia, jonka alle tämä sopisi, vai onnistuuko parhaiten aloittamalla uusi wikiprpojektisivu. @Raksa123: osaatko sanoa, onko tähän sopivaa Wikiprojektia valmiina vai onko parempi perustaa uusi? Wikiprojektin sivuille voi sekä koota resursseja ja tehtävälistoja että keskustelusivulla käydä keskusteluja niin, että kaikki on helppo löytää samasta paikasta. Kilpailuun tämä ehkä sopii hiukan huonommin, koska aihepiiri on aika spesifi. Projektin alle sopii myös esim. karttojen läpikäynti, koska sinne pystyy esim. helposti listaamaan tarvittavia muutoksia. Karttojen muokkaajia on Wikipediassa jonkin verran, koskapa esim. kai kuntaliitoset ym. muutokset kai tavaöllisesti on saatu vuoden vaihduttua päivitettyä ja toiveita historiallisten karttojen osalta joku aina jossain välissä saattaa ehtiä täyttämään. Itse en ole muokannut Wikipediassa karttoja, enkä varmaan ehdi sitä tekemään nytkään, ja kun se kuka kulloinkin on aktiivisena, vaihtelee, niin en nyt edes muista ketkä kaikki nykyään aktiivisena olevista ovat muokanneet karttoja, mutta yleensä niitä joku on ehtinyt tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2020 kello 17.14 (EEST)

Mahdollisia wikiprojekteja ovat Wikiprojekti:Suomen kunnat, joka ei ole ollut kovin aktiivinen viime vuosina ja Wikiprojekti:Suomen kylät, mutta korjaustarpeista voisi sopia tälläkin keskustelusivulla. Käyttäjä:Fenn-O-maniC on piirtänyt kuntajakoa koskevia karttoja, joten ehkä hän olisi kiinnostunut piirtämään niitä lisää. --Raksa123 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 12.08 (EEST)

Commonsin puolelle olenkin pistänyt 1935 ja 1960 tilastokarttoihin perustuvat koko Suomen ja erilisten läänien kuntakartat. Olen pääsääntöisesti käyttänyt 1960-luvun karttoja esimerkiksi 70 ja 80-luvuilla lopetettujen kuntien kartoissa, on ollut tarkoituksena tehdä myös 1990-luvun kartta sarja jota voisi käyttää 2000 luvun alkupuolen kunnissa. Voin mielelläni auttaa projekteissa karttojen kanssa! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 13.09 (EEST)

Robotti tekijänä?

Yle on ottanut töihin Voitto-robotin: "Olen Ylen robottijournalisti Voitto ja twiittaan teille uutisia niin kiinnostavasti kuin osaan". Twiittaukset eivät varsinaisesti kuulu Wikipedian tietolähteisiin, mutta nyt Yle näyttää käyttävän artikkeleidenkin tekijä-niminä Voittoa yhtenä oikeiden tekijöiden kanssa, (esimerkki tässä). Voittoa kai ei pitäisi merkitä tekijäksi viitemallineihin, vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 14.48 (EEST)

Ehkä sen voisi laittaa selitteeseen, että robotin generoima artikkeli. --Miihkali ^{(K • M)} 26. kesäkuuta 2020 kello 15.03 (EEST)

Kun ei hyväksytä konekäännöksiä, ehkä ei hyväksytä lähteiksi robottiuutisia. Kenellä on vastuu virheistä, joita päätyy Wikipediaan niiden kautta: "Trump ei aio asettua presidenttiehdokkaaksi, vaan antaa tukensa Bidenille." --Abc10 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 15.22 (EEST)

Olisiko hyvä, jos noudatettais tekijänoikeuslain mukaista tekijä -määritelmää? Tekijänoikeudestahan viitteissä ei ole kyse, mutta minusta asiaa voisi soveltaa sellaisenaan, vai mitä? Ongelma koneilla tekijöinä on juuri tuo, että kuka vastaa tiedon oikeellisuudesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 18.22 (EEST)

Eikös Ylellä ole päätoimittaja, joka vastaa uutisten sisällöstä? Tässä juttua Voitosta. Linkkaamassasi jutussa Voitto mainitaan yhden tilastokuvan tekijänä, eli todennäköisesti itse jutun on kirjoittanut ihmis- eikä tekoäly. Urheiluvuosi 2018 -artikkelista löytyy pari Voittoisaa mainintaa lähdeviitteissä. -kyykaarme (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 22.34 (EEST)

Kysymys on siitä, että onko robotille ennakkosensuuria. Lukeeko joku ne ennen julkaisua, jos koko uutisen tekijäksi on merkitty robotti? Nyt ei puhuta jostakin satunnaisista menneistä vaan siitä, mikä on tulevaisuus. Jos robotti tekee virheellisen uutisen, joka päätyy Wikipediaan, ja robotin teksti korjataan myöhemmin, korjaus ei välttämättä yleensä päädy Wikipediaan asti. Päätoimittajalla on totta kai oikeudellinen vastuu, mutta ei hän lue uutisia ennakkoon ja korjaile niitä. Twitteruutisia ei pidä hyväksyä muutenkaan, sillä jos asia ei ole esillä oikeissa uutisissa, se ei ole tärkeä. Kyse on nyt normaaleista uutissivuista, jos siellä lukee tekijänä ainoastaan robotti. Asia pitäisi selvittää. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 08.00 (EEST)

Jos mennään tästä hiukan yleisemmälle tasolle (ja unohdetaan twitter), niin se ei ole hirveän harvinaista isoissa mediataloissa, että automaatio luo uutisesta ensimmäisen version jota sitten ihmiset täydentävät. Esimerkkinä vaikka, että jossain tapahtuu maanjäristys tai iso yrityskauppa joka tunnistetaan sääntöjen perusteella kiinnostavaksi ja robotti kasaa siitä sääntöjen perusteella johdannon tietokannoissa olevan datan perusteella. Näin saadaan julkaistua jotain mahdollisiman nopeasti ja ihminen/ihmiset sillä välin selvittää mistä on kyse ja täydentävät uutista. Voitto-bottia esimerkiksi on käytetty vaalien ja urheilutulosten uutisointiin jossa syötedata ja tulokset on selkeitä. --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 08.28 (EEST)

Minulle ei robottitekijää ole tullut vastaan tekijänimissä, mutta urheilu-uutisia luenkin kovin harvoin, vaikka Ylen uutissivun jutuista joskus valtaosa on niitä. Mekaanisten tilastojen teossa se tietysti on paikallaan ja voi olla ihmistä parempikin. sellaisen voisi palkata tekemään Wikipediankin urheiluartikkeleita. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 09.08 (EEST)

Tein joskus scriptin joka teki tietokannoista pohjia kuvataiteilija-artikkeleille. --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 09.23 (EEST)

Minä teen manuaalisesti pohjia kirjailija-artikkeleille. Jotkut niitä vähättelevät vaikka ahkerasti lukevatkin. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 09.52 (EEST)

Jos juttu on tuotettu automaatiolla, niin siitä on hyvä uutisen lukijalle ilmoittaa, mutta pidän Voiton juttuja yhtä luotettavina kuin Ylen juttuja yleensä. Julkaisija on niistä kaikista vastuussa, ja ihmistenkin kirjoittamissa jutuissa on virheitä, eikä niitä kaikkia korjata jälkikäteenkään. Twitterissä Voitto ei kirjoittanut uutisia vaan tviittasi linkkejä uutisiin, mutta se ei ilmeisesti ole ollut aktiivinen Twitterissä vuoden 2018 jälkeen. Kulttuurinavigaattorin alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että meidänkin voisi olla syytä ilmoittaa Voitto-robotti tekijänä, jos se on lähteenä käytetyssä jutussa tekijäksi mainittu. Se auttaa myös sitten, jos Voiton jutuissa havaitaan myöhemmin ongelmia. -kyykaarme (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 13.55 (EEST)

Onko havaintoja, miten muunkielisissä Wikipedioissa asiaan on suhtauduttu?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 22.10 (EEST)

Nythän meillä on malliesimerkki (Marin-juttu) siitä, miksi twitter-viestejä ei pidä käyttää lähteenä. Lähinnä kai vitsinä liikkeelle lähtenyt heitto alkoi elää omaa elämäänsä tosiasiana. Uutisten taustat sentään tarkistaa ammattitoimittaja, mutta twitter-viesti leviää, eivätkä valtioneuvoston tiedottaja ja suurlähetystö mahda asialle enää mitään. Juuri sellaista tapausta ennakoin yllä Trumpin "luopumisella" ehdokkuudesta. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2020 kello 07.40 (EEST)

Mietitäänpä uudestaan. Robottia ei voi kutsua tekijäksi, koska se ei voi tehdä teosta, eivätkä sen tekemiset ole "henkisen luomistyön" tuloksia. Esimerkiksi arkkitehtuurissa rakennuksen tekijä on sen suunnittelija, se joka on "piirtänyt" rakennuksen eli arkkitehti. Rakennuksen suunnitelman toteuttajia kutsutaan valmistajiksi. Myös robotti on valmistaja. Voitaisko Wikipedian viitemallineessa ajatella Voitto-robottia merkittäväksi tekijä-osioon valmistajaksi, siis esimerkiksi mainitsemani artikkelin tekijät merkittäisiin näin: Tekijä = Koivisto, Matti; de Fresnes, Tulikukka; Steenroos, Maria ja Voitto-robotti (v). --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 09.33 (EEST)

Eikö robotti rinnastu lähinnä niihin uutisiin lehdissä ym. jotka on muutenkin toimitettu kollektiivisesti eikä tekijää sen takia merkitty näkyviin. Kun robotti ei ole henkiseen työhön kykenevä tekijä, niin saitä tuskin on tarpeen tekijänä edes mainita. Robotinhan on joko luonut tai ohjelmoinut joko joku henkilö tai joku työryhmä tai useat henkilöt ja useat työryhmät. Kollekjtiivisesti toimitetusta sisällöstäkin lehdessä vastaa joku, ja siinä ei varmaan ole käytännössä suurta eroia, onko uutisen tuottanut anonyymi kollektiivinen työryhmä ja/tai robotti yksinään tai työryhmän apuna.--Urjanhai (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 10.14 (EEST)

Tässä keskustelussa esimerkiksi Kyykäärme totesi "...että meidänkin voisi olla syytä ilmoittaa Voitto-robotti tekijänä, jos se on lähteenä käytetyssä jutussa tekijäksi mainittu. Se auttaa myös sitten, jos Voiton jutuissa havaitaan myöhemmin ongelmia." Tässä esimerkkijutussa Voitto mainitaan yhtenä tekijänä (vaikka se ei sitä tekijänoikeudellisesti ole, eikä Wikipedian tarvitse välittää siitä, mitä Yle ilmoittaa), jolloin sevlvyyden vuoksi sen voisi mainita tekijä-kohdassa. Oma ideani on, että se mainittaisiin valmistajana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)

Selite-kohta käy kaikelle ylimääräiselle roinalle. Niin kauan kuin tekijä on mallineohjeessa ihminen, robotti ei mielestäni siihen kuulu, kuten ei jutun tuottanut yritys tai mikään muukaan ei-ihminen. On oletettavaa, että joku ihminen sen robotin juttuosuuden ainakin vilkaisee (vaikka toisin edellä epäilin), joten sen merkitseminen vastuuhenkilöksi on turhaa. --Abc10 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 10.33 (EEST)

Kukahan tuon meidän verkkoviitemallineen (ja muiden mallineiden) ohjeen on keksinyt, sillä se ei vastaa "oikeata elämää"? Jos teoksella ei ole henkilötekijää, tekijäksi pitäisi pystyä laittamaan myös ei-henkilön. Esimerkkinä vaikkapa IUCN:n Punaisen listan linnut, joiden tekijä on BirdLife International (ja sivusto antaa tarkan viittausohjeen jokaiselle sivulleen, esim. [3]). Lisäksi jos on joskus katsellut tietokirjojen lähdeluetteloita, niissä käytetään muitakin tekijöitä kuin henkilöitä. --PtG (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 11.32 (EEST)

Youtube-henkilömalline

Youtube-henkilömalline on tehty muotoon joka tuo Wikidatasta tietoja jotka ne eivät ole Wikipediassa lähteistettynä. Eikö se riko Wikipedian lähteistyskäytäntöjä? Otin sen pois artikkelista Julia Ahonen, mutta ei ole varmaankaan ainoa. --Abc10 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 08.16 (EEST)

Se {{henkilö/pohja}} -malline on apumalline eikä sitä ole tarkoitus käyttää suoraan artikkeleissa. Noin muuten niissä pitäisi olla tarkistukset sille, että ei näytetä tietoja ilman lähteitä. --Zache (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 08.24 (EEST)

Aika taitava "uusi käyttäjä" kun osasi sen lisätä Ahosen artikkeliin. --Abc10 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 08.40 (EEST)

Nykynuoriso on teknisesti taitavaa. --Zache (keskustelu) 1. heinäkuuta 2020 kello 08.43 (EEST)

Minne voi valittaa kunniamerkkejä saaneesta Wikipedian toimittajasta?

ILmeisesti minun tekemiäni muutoksia on kumottu lähinnä sillä perusteella, että olen uusi täällä, enkä siksi voi tietää mistään mitään. No, varmasti tehokas tapa hankkiutua uusista toimittajista eroon. Olen ollut kiinnostunut lapsesta lähtien linnoista, kartanolinnoista, linnoituksista, kuten myös muista vanhoista rakennuksista, ja jonkin verran tietämystä on nyt viitenkymmeneen ikävuoteen mennessä kertynyt. Olen lukenut paljon alan kirjallisuutta, mutta kun merkitsin muutaman kartanolinnaksi yleisesti tiedetyn rakennuksen kartanolinnaksi, muutokset kumottiin ja joku peräti papukaijamerkkejä saanut toimittaja kommentoi keskustelusivulleni: "Pieniä tönöjä ei nimitellä linnoiksi ellei arvovaltainen lähde (siis ei mikään mainos- tai muu humpuukilähde) niin sano." - En tiedä, miksi tämä henkilö kuvittelee minun käyttävän "humpuukkilähteitä". Todennäköisesti kattavin alan suomenkielinen teos on Veli Kaurasen "Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit#, jossa kaikki kyseiset rakennukset on listattu kartanolinnoiksi. Ja toisin kuin luullaan, menneet linnamme eivät kaikki suinkaan olleet mitään valtavia rakennelmia, itse asiassa nykymittapuun mukaan useimmat niistä olivat yllättävän pieniä. Linnan määrittää lähinnä sen funktio puolustustarkoituksessa, kartanolinna oli yksityinen, puolustustarkoituksessa varustettu kartano. --Silviisii (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 18.41 (EEST)

Tämä ei ollut oikea paikka, mutta vastataan nyt. Kuten sanoin, pitää olla lähde, joka on merkittynä sivunumeroineen lisätyn tiedon perään. Termille "kartanolinna" kyseisen artikkelin yhteydessä on siis oltava merkittynä lähde, josta kuka tahansa voi tarkistaa, että se on määritelty kartanolinnaksi. Olisi hyvä myös määritellä kartanolinna aivan omassa artikkelissaan. Museovirastolla varmasti on sivullaan määritelmä? --Abc10 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 19.07 (EEST)

(päällekkäinen muokkaus) Muun kuin historian alan koulutuksen saaneena olen itsekin hiukan muokannut kartanoaihepiiriä, ja hahmottaisin tämän ikään kuin lonkalta niin, että ruotsinkielisissä yhteyksissä Suomessa kivisistä kartanolinnoista on saatettu vanhastaan usein käyttää nimitystä slott (kirjaimellisesti suom. linna mutta merkitykseltään suomeksi silloin juuri tuo "kartanolinna"). Eli kyllä tässä silloin voi mielestäni argumentoida lähteillä. Itse kun en ole aiheen varsinainen spesialisti, niin en tunne tuota Kaurasen teosta, mutta jos halutaan argumentoida, ettei se ole kelvollinen lähde, niin silloin pitäisi osoittaa, miksi se ei mahdollisesti ole sitä. Lisäksi aiheesta "kartanolinna" varmasti löytyy muitakin lähteitä, onko esim. katsottu museoviraston palveluista, esim. https://kyppi.fi ? Lähteiden perusteella voidaan varmasti muodostaa asiasta neutraali ja objektiivinen käsitys. Ainakin Museovirasto, jota lienee näissä asioissa pidettävä luotettavana lähteenä, näyttää käyttävän sanaa kartanolinna: [4], [5], [6], [7]. Tämän perustella siis itse käsite näyttäisi olevan vakiintuneesti luotettavien lähteiden käyttämä. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 19.21 (EEST)

Nyt tuli sieltäkin syytös. En ole kyseisen kirjan suhteen "argumentoinut" yhtään mitään. Ainoa argumenttini on ollut, että lisätyt tiedot vaativat lähteen, ja kun niitä ole ollut, olen poistanut tiedon ja kommentoinut käyttäjän sivulla. Kun maatilat muuttuvat kartanoiksi, niin kartanot muuttuvat helposti linnoiksi, kuten Mustiolla on käynyt ihan nimeä myöten, vaikka kyseessä on pienehkö puinen kartanorakennus, kaukana linnasta. Turistit tietysti rientävät katsomaan "linnaa" suuremmin laumoin kuin vanhalla nimellä ollutta Mustion kartanoa. --Abc10 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 19.28 (EEST)

No tästä nyt ainakin löytyy Museoviraston julkaisusta mustaa valkoisella, että on Museoviraston neutraalissa selostuksessa "kartanolinna". - Joskin, niin kuin sanonkin toisaalla, se kartanolinnahan ei ole se koko maatila vaan sen maatilan eli kartanon päärakennus. Niin kuin jo sanoin toisaalla, niin koetin tässä vain pitää heikommaksi itsensä kokeneen puolta mahdollisimman tasapuolisesti, ettemme taas menettäisi yhtä muokkaajaa. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 19.41 (EEST)

Ja niin kuin tuossa toisessakaan keskustelussa, niin tässäkään ei oltu annettu diffiä. Jos haluaa vedota siihen, mitä "tapahtui todella", niin kannattaa anta diffi, mistä voi sen katsoa. Muuten on luotettava siihen mitä on sanottu. Tästä diffien antamattomuudesta olen huomautellut lukuisia eri käyttäjiä vuosien varrella kyllästymiseen asti niin että nykyään jaksan tehdä sitä vain harvoin.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 19.47 (EEST)

Lopettaisitko syyttelyt.--Abc10 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2020 kello 20.16 (EEST)