Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Sekalaista
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg

New Wikipedia Library Accounts Available Now (June 2015)[muokkaa]

Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

Today The Wikipedia Library announces signups for more free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

  • Taylor & Francis — academic publisher of journals. The pilot includes two subject collections: Arts & Humanities and Biological, Environment & Earth Sciences. (30 accounts)
  • World Bank eLibrary — digital platform containing all books, working papers, and journal articles published by the World Bank from the 1990s to the present. (100 accounts)
  • AAAS — general interest science publisher, who publishes the journal Science among other sources (50 accounts)

New French-Language Branch!

  • Érudit (en Francais) — Érudit is a French-Canadian scholarly aggregator primarily, humanities and social sciences, and contains sources in both English and French. Signups on both English and French Wikipedia (50 accounts).
  • Cairn.info (en Francais) — Cairn.info is a Switzerland based online web portal of scholarly materials in the humanities and social sciences. Most sources are in French, but some also in English. Signups on both English and French Wikipedia (100 accounts).
  • L'Harmattan — French language publisher across a wide range of non-fiction and fiction, with a strong selection of francophone African materials (1000 accounts).

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page, including an expansion of accounts for Royal Society journals and remaining accounts on Project MUSE, JSTOR, DeGruyter, Highbeam Newspapers.com and British Newspaper Archive. If you have suggestions for journals or databases we should seek access to make a request! Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 22:08, 15 June 2015 (UTC)

We need your help! Help coordinate Wikipedia Library's account distribution and global development! Please join our team at our new coordinator signup.
This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List

Vetoomus monikulttuurisuutta ja maahanmuutoa koskevien artikkeleiden parantamiseksi[muokkaa]

Vetoan Wikipedian muokkaajiin monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa koskevien artikkelien parantamiseksi. Jos seuraa näitä aiheita koskevaa keskustelua voi huomata, että käsitteistä vallitsee paljon epäselvyyttä, sanoja käytetään epäselvästi ja ehkä jopa harhaanjohtavastikin. Esimerkiksi monikulttuurisuus-sanaa käytetään varsin eri tavoin. Wikipedia-tietosanakirja ei ole sosiaalisen median kaltainen mielipidefoorumi, mutta parantamalla artikkeleita, lisäämällä neutraalia, tietolähteisiin perustuvaa tietoa voimme Wikipedian avulla parantaa myös yleisen keskustelun tasoa. Ottakaamme lähtökohdaksi vaikkapa nykyinen hallitusohjelma, joka haluaa "kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta ei salli rasismia ja edistää suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria". Ainakin seuraavat Wikipedian artikkelit kaipaavat parantelua: Monikulttuurisuus, Monikulttuurisuus Suomessa, Kansainvälisyys, Siirtolaisuus, Maahanmuutto, Maahanmuuttopolitiikka, Suomen maahanmuuttopolitiikka, Nationalismi, Rasismi, Kulttuuri.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 11.35 (EEST)

Tuota voit ehdottaa vaikka Viikon kilpailuun kun Viikon yhteistyöartikkelia ei enää ole. Sivumennen sanoen nuo ovat tympeitä aiheita joissa saattaa joutua helposti muokkaussotiin ja riitoihin neutraalista näkökulmasta, mutta asiattomuudet ja varsinkin rasistiset heitot, joihin Wikipedialla on nollatoleranssi ilman Suomen hallitustakin, kannattaa poistaa vähin äänin ja mahdollisimman nopeasti. Vrt "Älä ruoki trollia". --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 08.19 (EEST)
Niin, nämä ovat sellaisia aiheita, jotka keräävät Wikipedian muokkaajista esiin "hyviksiä", jotka haluavat käyttää tietosanakirjaa mielestään hyvien maailmanparannusprojektien ajamiseen (esim. maahanmuutto on pelkkää positiivisuutta täynnä, ongelmia ei ole, jos ongelmia on niistä ei kirjoiteta, jos hyviä asioita ei ole niitä keksitään, vastustajat ovat ilkeitä tyhmiä pahiksia). Samaa henkeä on näkynyt mm. ympäristö- ja liikenneaiheissa, esim. joku muokkaaja haluaa kannattaa ja edistää joukkoliikenteen suosiota, niin hän sitten laittaa tietosanakirjaan täysin vääristeltyjä matka-aikavertailuja joukkoliikenteen eduksi (tietysti vielä omasta piposta eli uutta tutkimusta). Tommosiin tietosanakirjan väärinkäyttöihin on joskus vaikea mennä puuttumaan, koska siinä leimaantuu itsekin pahikseksi. --Jmk (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 12.46 (EEST)

Muokkaussumaa Taiwanin oppilaskodin ympärillä[muokkaa]

Viime viikkoina on sisällöntuotettu useita artikkeleita ja niihin pikkutarkasti lähteistettyä tekstiä Taiwanin pedofiliaepäilyyn ja siihen liittyviin henkilöihin liittyen. En jaksa edes lukea kaikkea läpi saadakseni selville, ketkä tässä yrittävät "keskustella", mistä ja miten. Onko joku muokannut näitä artikkeleita aiemmin ja minua valmiimpi siivoamaan tätä sotkua? Vai tarvitaanko siivousta edes? Artikkeleita:

Ystävällisin terveisin –Kotivalo (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 21.32 (EEST)

Tarvitaan siivousta. Vaikuttaa aika epäneutraalilta tekstiltä, etenkin Airikkalan artikkeli on karsea. Jospa niistä sais jotkin poistettua epämerkittävinä ja sitten voi katsoa mitä jää jäljelle. --Whitetabor (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 22.36 (EEST)
Siivosin pahimmat taruilut Airikkalan artikkelista pois, kyseessä kuitenkin elävä henkilö. --Whitetabor (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 22.53 (EEST)


Hyvät wikipedia-aktivistit: Olen joskus aikaisemminkin ollut havaitsevinani, että fi-wikistä poistetaan (tai yritetään poistaa) sisältöä ilman, että poistajat vaivautuvat paneutumaan niihin sisältöihin, joita ehdotetaan poistettavaksi. Näin on näköjään käymässä myös tässä tapauksessa.

Taiwanin oppilaskotiin liittyen on olemassa useita eri artikkeleita eri henkilöiden toimesta siitä syystä, että jos kaikki tiedot liitettäisiin yhteen artikkeliin, niin seurauksena olisi melko varmasti oikeusjuttu.

Jos ja kun te olette sitä mieltä, että näissä artikkeleissa ei ole neutraalia näkökulmaa, niin ennen poistamista voisi joku teistä esittää ehdotuksensa, millainen olisi sellainen neutraali näkökulma, joka ei johtaisi oikeusjuttuun tai muihin ei-toivottuihin seurauksiin kirjoittajan kannalta.

Vähintä, mitä voisi toivoa ennen mitään deletointitoimenpiteitä, olisi se, että joku vaivautuisi lukemaan nämä jutut läpi. Sikäli kuin niissä on paljon viitteitä, niin se johtuu juuri siitä, että pedofiilit tarttuisivat nimenomaan tarttuisivat juuri niihin ja ryhtyisivät erilaisiin oikeustoimiin. -- Vetyråtta (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 18.12 (EEST) Vetyråtta (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 18.20 (EEST)

Aihe on vakava ja ikävä, valitettavasti vaan artikkelit ovat kauheeta scheissea. Ne on kirjoitettu kuin mikäkin blogi. Muutama ote niille, jotka eivät jaksa kahlata sivukaupalla (en kyllä minäkään jaksa): "ruoskan sivallus poiki hänelle langettavan tuomion, "Ulkopuoliselle on täysi mysteeri", "Lasten osa tässä yhteisössä,[...] ei ollut kadehdittava, "Näissä piireissä ei juuri tervettä maalaisjärkeä käytetty", "Edellä kerrotun valossa Villan päätelmät ovat hyytäviä". Enwikistä vihje: Righting Great Wrongs --Whitetabor (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 18.44 (EEST)

Wikipediaa ei pidä käyttää asianajoon. Poistettakoon kaikki pikaisesti. --Pxos (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 18.49 (EEST)

Sama asia hieman pidemmin: Wikipedian on tietosanakirja, eikä sen artikkeleita ole tarkoitus käyttää keskustelufoorumina, mielipidekirjoituksina, pamfletteina, julkilausumina, mielenosoituksina jne., eikä varsinkaan ansoina joiden perusteella tietyt tahot yritetään saada nostamaan oikeusjuttuja. Pelkästään tuon viime mainitun motiivin tultua ilmi kaikki aiheen artikkelit tulisi pikimmiten pikapoistaa. –Kotivalo (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 18.52 (EEST)

Vetyråtalle. Havaintosi on kyllä ihan väärä, artikkeleita tarkistetaan ja arvioidaan koko ajan eikä poistoja tehdä harkitsematta tai sattumanvaraisesti. Muista en tiedä, mutta en itse myöskään lisää tänne tekstiä harkitsematta. Erityisen tarkka pitää olla, jos kirjoitetaan henkilöistä, elävistä tai kuolleista. Wikipedia on väärä alusta henkilöihin kohdistuville hyökkäyksille. Pidä blogia.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 21.02 (EEST)
Olen lukenut nyt kaikki tapaukseen liittyvät artikkelit. Niistä jää selkeä vaikutelma, että tavoitteena on esittää yhden mainitun henkilön syyllistyneen törkeisiin rikoksiin esimiehiensä suojeluksessa. Lisäksi vihjaillaan, ettei Helsingin poliisi ole jostain syystä edes halunnut tutkia juttua. Selvää on, että tällainen väite on törkeä kunnianloukkaus kaikkia näitä henkilöitä kohtaan. Syytökset vaikuttavat osittain uskottavilta, mutta jossain määrin ne kuulostavat tyypillisiltä valemuistoilta. Ei tällaista artikkelikokonaisuutta saa Wikipediassa olla. Jos asiasta halutaan kirjoittaa vastuullisesti, on mielestäni noudatettava seuraavaa linjaa:
  • Ei nimetä henkilöitä, koska näiden syyllisyyttä ei ole osoitettu eikä tällaisten rikosten ollessa kysymyksessä ole syytä pilata ihmisten elämää esittämällä epävarmoja ajatuksia.
  • Poistetaan henkilöartikkelit.
  • Kirjoitetaan yksi artikkeli Taiwanin oppilaskodista käsittelemättä pedofiliaoskandaalia kovin laajasti.
  • Kirjoitetaan itse skandaalista ja siihen liittyneistä oikeusprosesseista lyhyt, neutraalin tyylinen, ehkä parin, kolmen ruudun artikkeli, jossa ei oteta selvää kantaa tapausten todellisuuteen vaan käsitellään käytyä julkista keskustelua. (Nyt artikkeleissa olevat laajat sitaatit ovat kyllä laillisen mittaisia ottaen huomioon niiden käyttötapa laajassa tekstissä, mutta ne eivät ole tarkoituksenmukaisia.) --M. Porcius Cato (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Onko vika korjausmallineessa[muokkaa]

Mikä vika tässä [1] on kun tarkennusteksti ei näy tallennettuna? --85.76.148.39 1. elokuuta 2015 kello 12.52 (EEST)

Fiksasin. Selitteessä on liikaa kamaa, ja osa siitä ei sopinut tämän kanssa yhteen. Laita lisäohjeet artikkelin keskustelusivulle. Ulkoiset linkit, lihavoinnit tms. voi hyvin laittaa sinne. Käyn vielä stilisoimassa.--Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 13.08 (EEST) (edit) tarkennan, että putkimerkki taisi olla liikaa korjattava-mallineelle eikä lisätty teksti toistunut. Noin yleisesti ottaen korjausmallineeseen ei kannata kirjoittaa kovin pitkää tekstiä, ei välttämättä Wiki- ha ulkoisia linkkejä, vaan ne voi lisätä sopivasti otsikoidusti artikkelin keskustelusivulle. --Htm (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 14.01 (EEST)
Tarkkaan ottaen se lyheni. Edellinen versio näkyi, mutta kun siihen vaihdettiin toinen, lyhyempi ulkoinen linkki se ei enää näy: [2], katso kumpaakin versiota näytön puolelta erikseen ja kerro missä vika. --85.76.108.168 3. elokuuta 2015 kello 14.20 (EEST)
En tiedä, selain kaatuilee enkä muutenkaan ymmärrä. Joka tapauksessa mallineet ovat joskus herkkiä toimintahäiriöille, joka johtuu siitä, että niissä on jotain merkkejä, jotka sinne ei kuulu ja jotka aiheuttavat lisätyn tekstin näkymisessä ongelmia. Toistan neuvon lisätä tarkemmat selostukset ja linkit keskustelusivulle.--Htm (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 14.46 (EEST)
Mallinekoodi tulkitsee pystyviivan ja aaltosulkeet mallinekoodin osaksi, siksi ne voi sotkea mallineen sisään joutuessaan. Lähinnä taulukkomallineiden vuoksi mutta toki käyttökelpoisia muuallakin ovat {{!}} ja {{))}} kavereineen luokassa Luokka:Apumallineet. --Pitke (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 09.43 (EEST)

Wikipedian ilmapiirin muutos[muokkaa]

Ollaan varsin kaukana siitä wikipedian ajatuksesta, jolla rohkaistaan kirjoittamaan jopa yhden lauseen määritelmiä. Lähteiden vaatiminen on toki hyvä ja perusteltu asia, mutta toisaalta ajatus "hyvästä tahdosta" tuntuu menettäneen merkityksensä ja lähtökohdaksi on muuttunut artikkelin poistaminen jos lähteitä ei ole sen sijaan, että huomautusten sijaan lisättäisiin lähteitä. Käyttäisin nimitystä kireäpipoisuus, joka aika ajoin syö motiivia artikkelien tekemiseen. Toisaalta korjaavien toimenpiteiden jälkeen huomautuksia poistetaan heikosti, ellei itse tee sitä mikä tuntuu hieman röyhkeältä.

Jotkin artikkelien aiheet herättävät jo sinänsä vaatimuksia poistosta, koska aihetta sinänsä pidetään "epäsopivana wikipediaan." Näitä ovat tyypillisesti parapsykologiaa ja ufo-ilmiötä sivuavat artikkelit. Kuitenkin artikkelin ideana on kertoa asiasta. Artikkeleihin pitää sitten lisätä laimennuksia kuten mahdollisesti, kenties, lienee koska artikkeli otetaan kannanottona asian puolesta.Korina (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 11.36 (EEST)

Tästä kannattais varmaan järjestää joku "Suuri mielipidetiedustelu". Nyt osalle käyttäjistä näyttää olevan hyvin vaikea muodostaa käsitystä siitä, mitä wikiyhteisö haluaa wikipedian olevan. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.12 (EEST)
No mikä Wikipedia sitten on? --85.76.44.3 10. elokuuta 2015 kello 16.24 (EEST)
Kokoelma sekalaista tietoa, jota on toimitettu vaihtelevalla laadulla. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.34 (EEST)
Jos en väärin muista, wikimedian suomijaosto on hakenut jotain rahaa jotain käyttäjäkyselyä varten. Ei ole linkkiä tähän kun se on jossain metawikin tai wikimedia sivujen syövereissä. Enkä tiedä mitä siinä tullaan kysymään. Täähän kuitenkin sopis sinne. J.K Nakkila (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.38 (EEST)
Varmaan kannattais alkuun tehdä ihan vaan avoin laadullinen tutkimus, jotta selviää mitä edes kannattaa kysellä. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.43 (EEST)
Mielestäni kyselyt ja erilaiset mielipidekyselyt ovat todella hyviä, niitä täyttäessä tulee tunne, että voi vaikuttaa asioihin. Ainakin töissä on jatkuvasti kaikenlaisia kyselyitä ja kehityskeskusteluita. Tämä oli vain minun mielipiteeni ja osoitus muutosvastarinnasta, muitakin ajatuksia varmaankin on. --Raid5 (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 20.55 (EEST)
Kyselyä on suunniteltu. Se on mainittu mm. yhdistyksen projekteissa. Sisältöä ei ole suunniteltu, ehdotuksista voi olla yhteydessä yhdistykseen, esimerkiksi keskustella yhdistyksen Kahvihuoneessa tai Facebook-ryhmässä Wikipedian ystävät. Myös säätiö on luvannut lähettää esimerkkejä vastaavista kyselyistä muissa maissa. Ystävällisesti, Susannaanas (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.17 (EEST)
Facebook-ryhmään ei pääse ilman tunnuksia, joten sellaiset ystävät voi hylätä heti reippaasti. Jos haluaa yhteyden Wikipediaan, se tapahtukoon täällä tai paikoissa, joita voi samaan tapaan muokata ilman kirjautumista. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)
Jos et halua kirjautua Wikimedia-Suomen wikiin (sinne ei näköjään pääse samalla globaalilla kirjautumisella kuin wikipedioihin, vaan se näköjään vaatii oman kirjautumisensa, samoin kuin esim. meta, jota olet tainnut käyttää) niin voit varmaan halutessasi kirjoitttaa sanottavasi täällä fi-wikissä olevalle Wikimedia Suomen keskustelusivulle tai ottaa Wikipedian kautta yhteyttä ensimmäisessä linkissä mainittuun yhteyshenkilöön. Facebookin käyttöä ei mielestäni tule olettaa, vaikka halukkaat toki sitä voivatkin käyttää. Itselläni ei ollut Facebook-tunnusta vuosikausiin, kunnes useat työ- ja harrrastusprojektit likimain yhtäaikaisesti pakottivat sellaisen luomaan (tosin niissäkin projekteissa osa ei näytä sittenkään luoneen tunnusta). Wikimedia-liikkeen omat wikit kuten meta ja chapterien wikit ehkä ovat paremmin hyväksyttävissä, vaikka Facebookia ei haluaisikaan käyttää, koska ne on tarkoitettu pelkästään Wikimedia-liikkeen asioihin liittyvään käyttöön.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.45 (EEST)
Ideahan ei ole Facebook tai vaikka Geocaching.org vaan se, että jos Wikipediaan liittyvästä kyselystä, joka julkaistaan Wikipediassa, päätetään Facebookin keskusteluissa, joita ei pääse lukemaan, se on verikarvaisen hirveää. Voi siellä jutella vaikka syksyn sienisadosta, mutta ei siellä saa mitään sellaista suunnitella, joka liittyy Wikipedian yhteisön toimintaan. Epäystävät. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.48 (EEST)
Voin täysin yhtyä tuohon näkemykseen siltä osin, että mitään päätöksiä esimerkiksi nyt tuosta kyselystä eikä tietenkään mistään muustakaan Wikipediaa koskevasta ei tietenkään tule tehdä missään Wikipedian ystävät -facebook-ryhmässä. Ja mahdotonta se olisikin, koska siellä kaiken kaikkiaan lienee muutaman kymmentä jäsentä, joista luultavasti suurempi osa on wikipediasta kiinnostuneita ja siitä lisätietoa ja uutisia haluavia tai siitä kysellä ja keskustella haluavia Facebookin käyttäjiä ja luultavasti paljon pienempi osa aktiivisia wikipedian käyttäjiä. Mutta kun nyt tuli puheeksi, niin varmaan parempi kopioida kaikki siellä mahdollisesti tästä aiheesta käytävä keskustelu tänne tai johonkin Wikimedia-liikkeen omaan kahvihuoneeseen. Luulen kyllä ettei siellä paljon tämän tyyppistä keskustelua edes synny, koska jokainen wikipedian aktiivikäyttäjä varmaan välittömästi ymmärtää, että siellä ei tietenkään ole edustettuna mikään päätösvaltainen yhteisö. --Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 20.04 (EEST)
Olen samaa mieltä. --Susannaanas (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 20.10 (EEST)
Sanottakoon sivuhuomiona sen verran, että Metaan ei tarvitse kirjautua erikseen, jos käyttäjä on jo kirjautunut jossain muussa Wikimedia-hankkeessa. –Ejs-80 22. elokuuta 2015 kello 20.12 (EEST)
Eikä myöskään Wikimedia-Suomen wikiin. –Makele-90 (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 23.00 (EEST)
Lähteitä voi lisätä kuka tahansa, mutta mieluiten tietysti tekstin lisääjä itse, koska meillä ei ole täällä palkattuna sataa täysipäiväistä lähteiden lisääjää. Yleensä sen takia käyttäjää huomautetaan lisämään lähteet itse, koska muilla voi olla muutakin tekemistä ja lähteiden etsiminen voi olla muille melkein mahdotonta. –Makele-90 (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 23.11 (EEST)

SKS:n Kirjailijatietokanta poistettu verkosta[muokkaa]

SKS:n kirjailijatietokanta (finlit.fi -osoitteessa) on poistetty pysyvästi verkosta. Mallineen Kirjailijatietokanta saa poistaa kun kohdalle sattuu kaikista niistä yli 2000 artikkelista joissa se on – paitsi jos se on lähteenä, ei tietenkään saa poistaa (edit). Kiitoksia SKS:lle ansiokkaasta toiminnasta. Prkl. --KoHu (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 13.34 (EEST)

Internet Archivessa saattaa olla, jos sitä tarvitaan lähteenä eli arkistolinkki sieltä tilalle.--Htm (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 13.57 (EEST)

Ohjaussivu on keksitty![muokkaa]

Olen viimeisen parin päivän aikana muokannut noin 700 sivua, joissa Helsingin Työväen Teatteri, Helsingin Kansanteatteri, Kansan Näyttämö tai Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri oli linkitetty Helsingin kaupunginteatteriin. Tehkää hyvät ihmiset ohjaussivuja tai jättäkää linkki punaiseksi, mutta ei missään tapauksessa noin! --Joe K. (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 03.33 (EEST)

Mutta kun ohjeessa sanotaan: Linkitä suoraan kohteeseen mieluummin kuin uudelleenohjaussivun kautta. Punalinkki taas antaa ymmärtää, ettei ko. aihetta käsitellä missään nykyisessä artikkelissa, vaikka HKT-artikkelista löytyisi edes jotain tietoa sen edeltäjistä. –Kotivalo (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 08.24 (EEST)
Tuo linkitysohje on huono. Varsinkin silloin, kun on mahdollista, että ohjaussivu muunnettaisiin jonain päivänä omaksi artikkelikseen, on parempi linkittää ohjaussivuun. Näin vältetään työläät päivitysoperaatiot. Enwikissä on mietitympi ohje en:Wikipedia:Redirect#Do not "fix" links to redirects that are not broken. --Silvonen (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 09.01 (EEST)
Päivitin ohjetta, Ohje:Linkit#Joitain_ohjeita. --Usp (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 23.34 (EEST)

Väestötietojärjestelmä lähteenä[muokkaa]

Voiko väestötietojärjestelmää käyttää lähteenä? Artikkelissa Ezkimo [3] käyttäjä ilmoittaa lähteeksi väestötietojärjestelmän. Sinne pitää ilmeisesti soittaa ja sitten ne kertovat jos kertovat. --85.76.96.149 5. elokuuta 2015 kello 15.45 (EEST)

Ilmeisesti tuosta: https://www.osoitepalvelu.net/ saisi tarvittavat tiedot, tai sitten soittamalla. Molemmat maksullisia palveluita joten en jaksa kokeilla. Sinänsä lähteenä lienee erittäin luotettava. Seuloessa törmää ajoittain vastaaviin maksumuureihin tahi palveluihin joiden käyttö vaatisi rekisteröitymistä yms hankaluutta. --Seegge (keskustele) 17. elokuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

Ruokalajien luokitus[muokkaa]

Italiankielestä johtuvat ruokalajien nimet on luokiteltu luokkaan Italiankieliset sanat ja sanonnat. Kysyn nyt yhteisön mielipidettä missä menee raja mitä sanoja luokitellaan kielen luokkaan. Wikipedia on täynnä kaikenlaisia eri kielistä peräisin olevia artikkelinnimiä. CD pitäisi luokitella luokkaan englanninkieliset sanat ja sanonnat (on tosin lyhennys), seljanka samoin venäjänkielisiin, jne. Monet sanat on jo niin suomalaistuneet, että tuntuu vähän hassulta nähdä ne kieliluokissa. Vaiko eikö? --85.76.17.145 6. elokuuta 2015 kello 07.17 (EEST)

Lisäesimerkkejä: auto, televisio, radio, alkuaineluokassa on paljon vieraskielisiä sanoja joita ei ole yhtään muokattu suomenkielisemmäksi. --85.76.146.135 6. elokuuta 2015 kello 07.19 (EEST)
Tämä kuuluisi sekalaista-kahvihuoneeseen, koska tämä on yksittäinen asia, josta ei ole käytäntöä. En nyt ainakaan heti kykene näkemään tässä luokittelussa mitään vikaa, ja jos joku haluaisi luokitella samoin muista kielistä peräisin olevia sanoja, niin se olisi myös ihan kiinnostavaa.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 10.01 (EEST)
Jotkut sanathan sen sijaan esiintyvät useissa kielissä, ja vaikka niiden alkuperä on antiikin kreikassa tai latinassa, niin ne on luotu nykyaikana vain näiden kielten mallin mukaan eivätkä ole peräisin näiden kielen äidinkielisistä puhujayhteisöistä. Niiden määrittely voi siksi olla vaikeampaa, vaikka voihan olla, että tästäkin aiheesta on kirjallisuutta.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 10.06 (EEST)

Uutta eli wikipedian ihan ite keksimää lajihistorian kirjoittamista.[muokkaa]

Keskustelu on siirretty tänne ylläpitäjien ilmoitustaululta, jonne se ei enää tunnu kuuluvan. --Pxos (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 14.14 (EEST)

Wikipedia on osallistumassa laajamittaisesti lajihistorian (Suomiseurajalkapallo) uudella tavalla kirjoittamiseen. Tämä malline https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Jalkapallon_Suomenmestaruuskilpailut kannattaisi ehkä miettiä, ennen kuin se leviää satoihin artikkeleihin (kausia yli sata, seuroja vähän vajaa sata + ulkomaan versiot lisäksi), asiavirheitä tekstissä ja linkeissä.

Sama ilmeisesti erittäin luotettava ip-numero (siis tekee jopa mallineita) on tappanut Veikkausliiga-artikkelissa muutamia seuroja, jotka ovat edelleen SPL:n jäseniä. Vaatikaa kuolemien yhteydessä lähteitä myös jalkapalloseuroihin liittyen. Ko. artikkeli on eräs tämän median oleellisia artikkeleita, ja jossa vielä on hyvin vähän valehtelua. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 11.57 (EEST)

Kiitos ilmoituksesta. Jos viitsisit listata mistä artikkeleista on kyse ja vähän täsmällisemmin kertoa mistä virheellisistä tiedoista, joko tähän tai sitten artikkeleiden keskustelusivuille. Jos se on tähän, niin kopsia kommentit sitten asianomaisten artikkeleiden keskustelusivuille. Lisäksi auttaa jos pystyt tarjoamaan luotettavia lähteitä josta voidaan oikeat tiedot varmistaa. (ja tosiaan kannattaa suhteuttaa vastaaminen siihen, että esimerkiksi minä en tiedä jalkapallosta käytännössä mitään eli rautalankaa saa olla mieluummin enemmän kuin vähemmän) --Zache (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 12.04 (EEST)
Ymmärtämättömästi ja täysin hätiköidysti tapetut jalkapalloseurat (RIPit etukäteen puolestani) on esitetty artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliiga . Muut artikkelit pitää yhteisön itse etsiä, jos se ei halua levittää munneltua totuutta, itse etsin tarvitsemani tiedot aina luotettavimmista lähteistä kuin Wikipedia. Jos tietojen on oltava luotettavia, muokkaajan pitää aina esittää tiedolle luotettava lähde, vai miten tämän median ohjeistus menikään. Mallineissa tuon pitäisi olla enemmän kuin tiedossa, eli ainakin niissä tekijällä pitäisi olla aihealue hallussa, edes vähän alusta. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 12.40 (EEST)
Minun pakko tunnustaa, että näillä tiedoin enkä artikkeleiden muokkaushistorian perusteella en päässyt kiinni siitä mikä täsmällinen ongelma on joten ilman täsmällistä tietoa siitä mikä muokkaus on esimerkiksi ollut ongelmallinen on en pysty asialle tekemään mitään. --Zache (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 13.02 (EEST)
Tässä tarkoitetaan ilmeisesti 194.89.41.69:n lisäämiä ristinmerkkejä Veikkausliiga-artikkelin Sijoitukset kausittain -taulukkoon. Moinen merkintä ei mielestäni ole ehdottoman tarpeellinen, mutta äkkiseltään katsottuna merkityt seurat tosiaan ovat lopettaneet kilpailutoimintansa. {{Jalkapallon Suomenmestaruuskilpailut}} -mallinetta kyseinen IP ei ole muokannut kuin lipun lisäämällä, muut muutokset ovat rekisteröityjen käyttäjien tekemiä. Pääsarjakauden määritelmästä on käyty keskustelua sivulla Keskustelu:Mestaruussarja (jalkapallo). Voisit suoraan kertoa mistä kiikastaa, niin ei tarvitsisi arvailla. –Kooma (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 13.14 (EEST)
Okei, nyt ymmärrän. Minäkin olen usein höynäyttänyt tyhmimpiä asiakkaitani siisteillä ja näyttävillä esitystavoilla (värejä, graafeja ym, johonkin muuhun huomion kiinnittämistä, kuolemanristi on hyvä), on niin paljon nopeampi toteuttaa toimeksiantoja, kun ei tarvitse keskittyä paljon aikaa vieviin asiaan liittyviin ikäviin substanssijuttuihin. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 17.21 (EEST)
Osalla noista lopettaneiksi merkityistä seuroista näyttää olevan nykyään lähes samanniminen kaina (esim. MyPa-47/MyPa juniorit), jotka voivat sotkea luulemaan seuran toiminnan jatkuvan yhä vaikka kyseessä on eri yhdistys. --Ekeb (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 13.19 (EEST)
Myllykosken Pallo -47 ja MYPA Juniorit ovat tällä hetkellä SPL:n jäsenSEUROJA (jäsenJOUKKUEet ovat täysin eri juttu, yllättävää, eikö olekin). Vain yksinkertaisimmat sekoittavat nuo johonkin muuhun kuin mitä nimessä lukee. SPL:n jäsenseuroja ovat edelleenkin myös FinnPa (mitä varten on, en tiedä, ehkä siltä varalta kun on tarve nopeasti synnyttää uusi pääsarjaseuraprojekti) ja Jokerit FC (mikä versio on kyseessä, en tiedä), jopa Kuusysi (ilmeisesti vain naisten futis on enää ohjelmassa). Eivät ole enää jäsenseuroja mm. TamU (kannattajat ovat oma SPL-jäsenseura), Allianssi (saa kuitenkin käyttää nimeä eräässä YJ:ssa), Kotkan TP , FC Oulu, TP-Seinäjoki ja Kumu. Mitkä noista on aktiivisesti elossa ja keille pitää panna kuolemanristi kaulaan, mielestäni olisi syytä määritellä joku kriteeri ja lähteistää tiedot. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 19.50 (EEST)
Mallineet olisivat yleensäkin mielestäni tietosanakirjamielessä oleellinen ja hyvä esimerkki tämän median asiaymmärtämisestä (tärkeät lyhyesti), jos tässä olevasta selviäisi asiallisesti lajin mestaruudet (naisten futiksesta oma vastaava) ja linkit etsiä seikkaperäisempää tietoa, niille jotka vielä uskovat tämän median tietoihin, ja varsinkin kun tuota levitellään ympäri maailmankin. Mielestäni sisällön nimi pitäisi olla Pääsarjakaudet Suomessa asemesta Suomenmestaruuskilpailut (vakiintunut vaikkakin on SPL:n omima termi, nythän mallineessa cup-kilpailutkin (-40 puttuu) ovat pääSARJApelaamista, puhumattakaan, että SPL ja TUL ei tästä datasta käy mitenkään, vaikka ne voisi miettiä jotenkin osaksi asialliseen kokonaisuuteen, linkkaisin 40-luvun SM-kilpailut (SPL vs. TUL –seurat) ja SPL-sarjat (enkä wikivalehtelisi), TUL-sarjakokonaisuus ehkä oma linkki. Ei maailmansotaselityksiä tarvitse erikseen mainita pelaamattomuuden syinä (1914 liekö olikaan syy ja 40-luku; tässä riittänesi maininta, ettei vuosina 14 ja 43 SM:ia ratkaistu). --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 14.55 (EEST)
Aiemmat neuvot, joissa kehotettiin tekemään korjauksia artikkeleihin ja mallineisiin ylläpitäjien ilmoitustaululla ja teehuoneissa ruikuttamisen sijasta, pätevät yhä, vaikka ruikutus onkin siirtynyt käyttäjätunnukselta ip-osoitteen taakse. --Lax (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 12.34 (EEST)

Kolmas poistoäänetyksessä?[muokkaa]

Mikä on se kolmas poistoäänestyksen artikkeli kapteenien ja Nuntonin lisäksi, kun listalla ilmoitetaan olevan kolma (Tuoreiden muutosten yläpuolella olevassa painikkeessa). --85.76.49.91 8. elokuuta 2015 kello 18.48 (EEST)

Ryhmä-äänestyksessä "kaksi kapteenia" on kaksi artikkelia ja kolmas on Nunton. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 18.49 (EEST)
Luokka:Poistoäänestyksessä. --Stryn (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 18.51 (EEST)
Tuoreiden muutosten sivun painikkeessa lukee Poistoäänestykset (3). Tyhmempi ymmärtää että äänestyksiä olisi kolme. Ryhmä-äänestys on sisällöstä riippumatta yksi äänestys. --85.76.129.21 8. elokuuta 2015 kello 18.53 (EEST)
No, ei viitsitä haukkua tyhmempiä. Yleensä ryhmä-äänestyksiä ei ole, joten tuo on kai riittävän hyvä kompromissi. Se laskee kuitenkin artikkeleja eikä äänestyksiä. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.01 (EEST)
Sitten otsikko on väärä Tuoreimmat muutokset sivulla. Tein paljon työtä kun uudestaan ja uudesta päivitin äänestyssivua ja ajattelin että mun selain on rikki kun ei se päivity niin että näkyisi kolme. --85.76.73.177 8. elokuuta 2015 kello 19.05 (EEST)
No ennen oli aina paremmin: [4]. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.08 (EEST)
Jää sellainen vaikutelma että mieluummin päliset kuin teet korjauksen. Ilmoitin ongelmasta ja mikä oli tulos? Vinoilu. Onko sulle koskaan huomautettu asiattomasta vastailusta? --85.76.141.89 8. elokuuta 2015 kello 19.13 (EEST)
Vastaukset ovat asiallisia. Syy on selvinnyt ja sen on tehnyt eräs ylläpitäjä aikanaan. Ongelma ei ole ongelma enkä sitä aio korjata. Tämä keskustelu on täällä, jotta asiasta voidaan päättää ja korjaus tehdä, jos se häiritsee muutakin olentoa kuin vaihtuvasta IP-osoitteesta muokkaavaa ei-tyhmää käyttäjää. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.15 (EEST)
Ilmoitin ongelmasta, ja se on ongelma, koska äänestyksiä ilmoitetaan olevan kolme mutta niitä on kaksi. Jos vaihtuvasta IP:stä muokkaaminen on kiellettyä, siitä pitää lisätä maininta virallisiin käytäntöihin. Voit aloittaa siitä eri keskustelun. Tämä keskustelu käsittelee kuitenkin aihetta "virheellinen tieto äänestysten määrästä" ja pyydän että sille asialle tehdään jotain. --85.76.76.162 8. elokuuta 2015 kello 19.20 (EEST)
En osaa tehdä mitään. Numero tulee koodista, joka laskee luokassa olevien artikkeleiden määrän. En tiedä sellaista koodia, joka osaisi laskea vain poistoäänestysten lukumäärän tarkasti. Joku muu hoitakoon tätä. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.41 (EEST)
Ajankohtaista-sivulla näkyy "oikea" määrä. Sieltä voi tarkistaa jatkossa, jos tulee samanlainen tilanne vastaan. --Whitetabor (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 20.05 (EEST)

MySpace-linkit?[muokkaa]

Monilla bändeillä ja artisteilla on myspace-linkit, mutta ainakin kaikki joita olen kokeillut ohjaavat myspacen etusivulle. Osaisiko joku sanoa toimivatko ne yhä jonkun artistin artikkelissa? Jos ei, voisiko ne poistaa esim. jollain botilla? Pahoittelen laiskuuttani, kun en ole itse viitsinyt poistaa niitä, joihin olen törmännyt. --87.95.103.115 8. elokuuta 2015 kello 23.45 (EEST)

Nyt toimivat. Myspacen uudistusten myötä piti näköjään tehdä pieniä muutoksia sivuun Malline:Myspace. Eli kaikki tuota mallinetta käyttävät myspace-linkit toiminevat nyt. --Stryn (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 23.53 (EEST)
Hyvä tietää. Taisin muutaman tai ainakin yhden poistaa, koska luulin että Myspace on ihan out ja siksi linkit eivät toimi. --Whitetabor (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.36 (EEST)

Muokatkaa käännössivua etana, jäi vähän kesken :)[muokkaa]

Etana on käännös englanninkielisestä sivusta snail. Etanasivu on tynkä ja käännös on kesken, jatkaisitteko käännöstä.  –Kommentin jätti Sipe1234567890 (keskustelu – muokkaukset)

Kannattaa kääntää itse, koska täältä saa harvoin apua. Jos ei kääntäminen itseltä suju, niin kannattaa tehdä edes lyhyt määritelmä + jotain muuta järkevää sisältöä. Varmasti löytyy netistä sen verran tietoa. --Stryn (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.01 (EEST)
Onkohan tästä suomenkielisestä epämääräisestä käsitteestä kertovaa artikkelia laisinkaan järkevää kääntää englanninkielisestä tekstistä? Jos halutaan kertoa, mitä eläinlajeja sanalla "etana" suomen kielessä tarkoitetaan, pitäisi kai käyttää suomenkielistä lähdettä. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)
Snail tarkoittaa kotiloa (kuorellinen), slug on etana (kuoreton). --Pitke (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 20.54 (EEST)

Lehtikuusi-artikkeli kaipaa lisäystä[muokkaa]

Lehtikuusi ei luontaisesti lisäänny suomessa!

Olen vanha ukko, osaamaton korjaamaan Wikipedia-kirjoituksia. Minua on pitkään vaivannut Lehtikuusesta kertova artikkeli. Siinä kyllä ansiokkaasti selvitetään Lehtikuusen hyviä ominaisuuksia, kuten esim. Siperian lehtikuusen nopeampaa kasvua suomalaiseen kuuseen verrattuna.

Mutta Lehtikuusen suurin ongelma sivuutetaan, ei lisäänny meillä! Kaikki Lehtikuusikot, mitkä minä olen nähnyt, ja niitä on useita, ovat ihmisen istuttamia. Eikä sellaisesta metsiköstä löydy Lehtikuusen taimia.

Vuosittain puu kasvattaa kävyt oksan päähän uuteen vuosikasvaimeen, edellisten vuosien kävyt jäävät oksaan kiinni. Siis uusimmista vanhempiin käpyjä voi tarkastella oksassa useiden vuosien ajalta. Siemenet ovat edelleen vanhoissakin kävyissä, ne eivät varise maahan niin kuin tutun kotimaisen kuusen siemenet lentävät vuosittain kevättalven hangille.

Venäjällä joku lintu käyttää kovakuoriset Lehtikuusen siemenet ravinnokseen ja samalla tekee "istutuksen", meillä se jää ihmisen tehtäväksi, eli Lehtikuusella ei ole suurta toivoa.

Voisiko joku fiksu korjailla Lehtikuusesta kertovia tietoja!  –Kommentin jätti 188.238.63.90 (keskustelu)

Teknistä apua löytyy, kunhan osoitat jonkun paikan jossa tämä tieto on julkaisu aikaisemmin (kirja, lehti, verkkosivu). Laita linkki verskkosiviulle tai kirjan nimi ja sivunnumero vaikka tähän. Wikipedia ei ole paikka jossa kerrotaan asioista ensimmäistä kertaa. Yst. terv. --Tappinen (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 20.42 (EEST)
Kirja Rantala, Satu & Anttila, Teemu: Lehtikuusen kasvatus ja käyttö (2004) kertoo sivulla 34 lehtikuusesta seuraavaa: "Luontaisilla levinnäisyysalueilla sen luontainen uudistumiskyky on kohtalainen, mutta Suomessa se jää yleensä heikoksi. Rehevillä kasvupaikoilla pintakasvillisuuden voimakas kilpailu estää taimettumisen. Karuilla kasvupaikoilla lehtikuusi voi uudistua luontaisesti." --Svallis (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 21.48 (EEST)
Muistan lukeneeni eräästä kirjasta (mutta jäi lisäämättä wikipediaan) että hevoskastanja ei leviä missään luonnollisesti, ja siksi sitä esiintyy luonnonvaraisena vain pienellä alueella jossain balkanin vuoristossa sen varassa että joku siemen joskus sattuu vierimään emopuusta riittävän kauas. Syyksi tähän mainittiin, että jääkausivaiheisiin liittyvissä eliöiden levinneisyyden vaihteluissa joku oravalaji, joka oli toiminut sen siementen levittäjänä, sattui kuolemaan sukupuuttoon. Siksi on periaaatteessa mahdollista, että esim. jonkun linnun esiintyminen voi vaikuttaa jonkjun puun leviämismahdollisuuksiin, toisaalta voi vaikuttaa myös esim. ilmasto. Tässäkin tuli nyt lehtikuusen osalta kaksi eri tietoa, joista toiselle esitettiin lähde. Jos tutkisi kirjallisuudesta lisää, niin ehkä näiden tietojen ja vielä ehkä joidenkin muiden vaikuttavien tekijöiden suhde selkiytyisi.--Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.32 (EEST)
Jotkut vieraslajithan, kuten tuomipihlajat hyvinkin uusiutuvat luontaisesti, joten eri syistä tässä varmaan on vaihtelua. Mutta näin Wikipediaa ajatellen tätä luontaisten uusiutumisedellysten tarkastelua tosiaan olisi ihan kiinnostava lisätä artikkeliin.--Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.36 (EEST)
Ammattilaisena minulla on juuri tuo Rantalan kirjan mielikuva, ja luulin kanssa ensin, ettei lehtikuusi lisäänny luontaisesti Suomessa. Syy lienee juuri tuo mainittu, eli kun lehtikuusta yleensä viljellään rehevimmillä maaperillä (varsinkin OMT), niin uudistamisvaiheen heinittyminen tappaa lehtikuusen taimet tehokkaasti. Mutta on ymmärtääkseni mahdollista juuri karummilla kasvupaikoilla, joissa lehtikuusta toki harvemmin viljellään. Olisi outoa, jos siperianlehtikuusi lisääntyisi muualla taigavyöhykkeellä mutta ei jostakin syystä Suomessa. --MrMoth (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.54 (EEST)
Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen tekemän koosteen mukaan siperianlehtikuusella on ripeä alkukasvu, mutta se vaatii tietynlaisen maaperän. Varsinkin tuo kalkin merkitys pistää silmään, kun kalkkipitoisia maita ei Suomessa hirveästi ole. --MrMoth (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 01.03 (EEST)
Suomen ja Siperian -. ja edelleen vaikka Norjan rannikon - suurin ero lienee mereisyydessä ja mantereisuudessa, joka vaikuttaa luultavasti eniten eri lajien esiintymiseen, ja jotain kautta voisi kuvitella että lehtikuusenkin levinneisyys jotenkin liittyy tähän. Itse asiassa varmaan tästä kirjallisuudessa jotain voisi ollakin. Ja sitten taas voi olla lajikohtaisia tekijöitä. Kuusikin on levinnyt idästä Suomeen jääkauden jälkeen kai vasta suhteellisen myöhään, mutta en tiedä (tai muista) onko lehtikuusen kohdalla kyse pidemmästä viiveestä vai jostain olosuhdetekijästä. Toive Aartolahti kai aikoinaan on tutkinut tätä, tai ainakin jossain kommentoinut ilmiötä.

Laitoin tämän pohjalta lisää artikkeliin Lehtikuuset. Kiitos yhteistyöstä ! --Tappinen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 21.01 (EEST)

Kun palaute ei mene perille[muokkaa]

Mikähän olisi paras resepti hoitaa tilanne, jossa käyttäjä luo ahkerasti uusia artikkeleita, mutta toistaa samaa virhettä kuukaudesta toiseen eikä koskaan reagoi keskustelusivulleen jätettyihin huomautuksiin? (Onko itse asiassa mahdollista, ettei joku lainkaan hiffaisi keskustelusivunsa olemassaoloa?) Niiden artikkelien kuitenkin haluaisi syntyvän, mutta mieluummin valmiiksi virheettöminä... --Silvonen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.17 (EEST)

Onko virhe niin vakava, että se täytyy korjata, ja sen korjauksesta koituu toisille muokkaajille kohtuuttomasti vaivaa? Jos näin on, on uusien artikkelien luominen ehkä estettävä. Sitä voi muutenkin kokeilla, koska se palaute varmaankin menee perille. Jos taas virhe on vähäinen, ehkä sen kanssa voidaan vaan elää? --Jmk (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.35 (EEST)
Sitten vielä, jos virhe on jatkuvasti samanlainen, voisi katsoa onko se niin täsmällisesti yksilöitävissä, että sille voi tehdä oman väärinkäyttösuodattimen. --Jmk (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.38 (EEST)
Tuoreimmassa tapauksessa kyseessä ovat toimimattomat viitelinkit: käyttäjä ilmeisesti nakuttaa niitä käsin kopioinnin sijasta. Eipä tuosta kohtuuttomasti työtä synny artikkelia kohti, mutta korjaaminen on jotenkin turhan tuntuista työtä, jos virhe toistuu pari kertaa päivässä. --Silvonen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.43 (EEST)
Tein yksinkertaisen tarkistuksen joka tarkistaa onko TSN/TNS -parametri typotettu ja kertoo jos on Suodatin 108 ja sen näyttämä viesti on Järjestelmäviesti:Abusefilter-warning-virheellinen-itis-linkki ja listasin tänne artikkelit joista rikkinäinen linkki löytyy. Selkeimmät tapaukset varmaan voisi fiksata AWB:lla tai botilla?--Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.35 (EEST)
Automaattiseulotun oikeudet pois kunnes palautteeseen reagoidaan? --Alcedo-fi 11. elokuuta 2015 kello 09.40 (EEST)
Se edistää vain virheen havaitsemista mutta ei estä virheen tekemistä. --Lax (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.55 (EEST)
Lisäksi ihmiset ovat vähän huonoja järjestelmällisesti tarkastamaan linkkien toimivuutta ja sille olisi varmaan parempaakin käyttöä, niin ehkä kokeillaan väärinkäyttösuodattimella ekaksi jos noissa muokkauksissa ei ole muita ongelmia kuin typotetut linkit. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.57 (EEST)
Satunnaisotannalla (N = 1) löytyi muutakin kuin rikkinäisiä linkkejä (esim. yhdessä kirjaviitteessä useampia typotettuja tekijänimiä --- satuin omistamaan kirjan ja tarkistin kannesta). Minusta olisi parempi ottaa automaattiseulojan oikeudet pois nyt eikä vasta sitten kun korjausurakka on paisunut kohtuuttoman suureksi. Vaikka virheellisten muokkausten teko ei sillä estykään, kasvaisipahan virheiden varhaisen huomaamisen ja korjaamisen todennäköisyys. Parempi tehdä jotain kuin ei mitään. --Alcedo-fi 11. elokuuta 2015 kello 10.12 (EEST)
tehty. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.19 (EEST)
Laitoin varoituksen päälle siihen satakasiin. Ilman sitä se olisi vain kerännyt virheet lokiin. Vai oliko se ensivaihe? --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.38 (EEST)
Joo, olin jättänyt siitä tarkoituksella ensin näkyvät toiminnot pois jotta suodattimen toiminnasta näkee, että se ei tee mitään odottamatonta. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.41 (EEST)
No se reagoi vain siinä nimettyihin käyttäjiin, joten jos tulee virheitä, vääriä varoituksia tulee vain Zachelle ja tälle toiselle hahmolle. Tuossa aiempana vaan mainostettiin varoitusta, joten luulin, että se oli unohtunut laittaa päälle. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.45 (EEST)
Jo lähdetään siitä, että se kohta toimii. Mä yleensä pidän suodattimia hetken aikaa testillä sillä olettamuksella, että mikä tahansa kohta voi olla rikki tai toimia odottamattomalla tavalla, mutta eiköhän tuo toimi joten antaa olla vaan päällä. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.53 (EEST)
On muuten huomattava, että "seulojien ei tarvitse olla seulomansa aiheen asiantuntijoita". Siispä automaattiseulontaoikeuksien poisto ei välttämättä kovin paljoa auta, koska luultavasti muokkaukset hyväksytään virheitä huomaamatta, koska typoja ei havaita ja ne eivät ole vandalismia eivätkä vaikuta vandalismilta, joten kaikilla seulojilla on täysi oikeus hyväksyä kaikki muokkaukset samantien. Tästä huomaamme, että. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 11.00 (EEST)
Kannattisiko ITIS-suodatin laittaa sittenkin pois päältä ? Nyt ei tule itis-linkkejä, mutta tieteellisissä nimissä on toistuvia typoja. Ja niitä ei seuloja ainakaan huomaa (Arthropoda, ei Arhtropoda; Adephaga, ei Adepahaga). --Tappinen (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 21.00 (EEST)

Toinen käyttäjä, johon keskusteluihin vastaamattomuus sopii, on saanut runsaan puolen vuoden aikana jo kolme huomautusta siitä, että hän kirjoittaa kielilinkit artikkelin loppuun eikä Wikidataan. Hän on tosin vuonna 2006 kerran vastannut keskustelusivullaan, joten ainakin silloin hän löysi sinne. --Lax (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.01 (EEST)

Silvoselle (@Silvonen:) oikeastaan kysymys, että onko tämä sellainen ongelma kyse on enimmäkseen siitä että olisi kiva jos käyttäjä reagoisi jotenkin vai onko sillä jotain syvällisempää merkitystä jos käyttäjä lisää kielilinkin artikkeliin ja botti sitten omia aikojaan siirtää sen Wikidataan, muuten kuin että se ristiin linkkaustilanteissa aiheuttaa käsityötä. Jos tällä on jotain väliä, niin kai tähänkin voi tehdä tarkistuksen, joka näyttää ruudulla ison boksin jossa on ohjeet siitä miten kielilinkki lisätään Wikidataan. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 11.32 (EEST)
Tämä on selvästi pienempi ongelma kuin toimimattomat linkit, ja joissakin tapauksissa kielilinkit on yhä pakko lisätä tekstin loppuun (esimerkiksi käyttäjäsivuilla). En ehkä lähtisi poliisitoimiin. --Silvonen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 12.55 (EEST)
Antakaa esto siihen asti kunnes käyttäjä kertoo keskustelusivullaan korjaavansa käytöstään. --Savir (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 21.05 (EEST)
En usko että esto auttaa, tunnus vaan vaihtuu tai alkaa tulla IP-muokkauksia. --Tappinen (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 08.45 (EEST)
Eli Wikipedia on tosiasiassa kykenemätön kontrolloimaan sitä, kuka tänne saa kirjoittaa? --Jmk (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 09.15 (EEST)
Jos joku todella haluaa kirjoittaa tänne, uskoo olevansa oikeassa eikä kaihda vaivaa, kyllä se onnistuu. Mieleen tulee käyttäjä Kippari10, Jussinpoika100, Kuka kukin jne. TÄSMENNYS en siis usko että tämä olisi sama käyttäjä, tuli vain mieleen sinnikkyydestä sjatkaa samanlaista toimintaa. --Tappinen (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 09.30 (EEST)
Tämä on selvästi suurempi ongelma kuin toimimattomat linkit. --Jmk (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 09.33 (EEST)
Joskus kun käyttäjä tekee jatkuvia virheitä eikä vastaa mihinkään viesteihin tai muuta virheellistä toimintaansa voi ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä toistaiseksi voimassa oleva esto. Käyttäjälle jätetään oman keskustelusivun muokkausmahdollisuus. Kun käyttäjään on saatu yhteys hänen keskustelusivullaan ja asia selvitty, voidaan esto poistaa. –Makele-90 (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 16.26 (EEST)
Näin. Sinänsähän meillä ei liene missään kirjattu käyttäjille velvollisuutta edes lukea keskustelusivujensa viestejä, saati vastata niihin. Mutta onhan tämän nyt härreguud tarkoitus olla yhteistyöprojekti eikä sooloesitys. Jos käyttäjä systemaattisesti viittaa kintaalla yhteisön viesteille niin eikö siinä pitäisi viheltää peli poikki. --Jmk (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 10.04 (EEST)

Automaattiseulottu muokkaaja, hänen muokkauksensako eivät näy muille?[muokkaa]

Olen Wikipedia:Automaattiseulotut käyttäjät-listalla. Onko todella niin että kun teen muokkauksia, niitä ei kukaan seuraa, ei kai? Onko muutokseni aina pieniä muutoksia? Huolestuttavaa jos voin kirjoitella tänne mitä sattuu, toisaalta mukavaa että osoitetaan luottamusta --Pasixxxx (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 11.56 (EEST)

Ero on siinä, että jos et ole automaattisesti seulottuna tai seuloja käyttäjänä, niin muokkaukset menee "odottavat muutokset" jonoon jolloin seulojakäyttäjäryhmän käyttäjille käyttöliittymässä näkyy artikkeleissa sivun alussa boksi "artikkelissa on odottavia muutoksia" ja linkki diffiin sekä tarkkailulistalla, artikkelin historialistassa ja tuoreissa muutoksissa näkyy linkki "odottavat muutokset" versiolinkin vieressä. Muuten muokkaukset näkyvät normaalisti. Ideana tässä on, että saadaan sisäänkirjautumattomien ja tuoreiden tunnusten muutokset järjestelmällisemmin läpikäytyä. Eli sama systeemi kuin saksankielisessä wikipediassa, mutta fiwikissä käytössä on pääasiassa jälkimoderointi kun taas dewikissä on ennakkomoderointi.
Merkkasin sinut takaisin seuloja-käyttäjäryhmään, niin pääset näkemään itse tuon systeemin (olit pyytänyt, että otan pois sinut kyseisestä käyttäjäryhmästä 2012) ja voit halutessasi pyytää poistoa sitten kun olet tsekannut systeemin. (Ks. Ohje:Sivujen arviointi) --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 12.15 (EEST)

Ei käyttäjäsivua[muokkaa]

Huomasin, että minulla ei ole käyttäjäsivua. Pitäisikö sen tulla automaattisesti rekisteröidyttäessä vai pitääkö se tehdä itse? --Juho04 (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 19.27 (EEST)

On luotava itse. Onnistuu painamalla nimesi punaista linkkiä. ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 19.28 (EEST)

Adolf Hitler[muokkaa]

Adolf Hitleristä kertovassa tekstissä on harhaanjohtavaa tietoa, eikä sitä voi muokata, koska se on suojattu  –Kommentin jätti 88.115.153.11 (keskustelu)

Mikä tämä tieto on? --Vnnen (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 19.48 (EEST)

Viite merkitty kursiivilla[muokkaa]

Artikkelissa Teeman elokuvafestivaali neljäs viite on nähdäkseni merkitty kursiivilla. Kuka osaa korjata. --Pe-ga-sos (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.46 (EEST)

Siinä. --Stryn (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 22.00 (EEST)

Uusien sivujen arviointi[muokkaa]

Uusilla sivuilla minulla näkyy toiminto: ”New pages patrol: Merkitse tarkastetuksi tämän uuden sivun ensimmäinen versio”. Mikä tämä mahtaa olla? Seulojahan en enää ole. ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 16.51 (EEST)

Wikipedia:Muutosten tarkastaminen. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.03 (EEST)
Jos kerran poistettu käytöstä 2012 niin miten näkyy minulla toimintona? Vaikken edes ole seulojakaan. Ennen en ole tuota nähnyt. ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.07 (EEST)
Se vaan jäi. Katso tuon antamani linkin keskustelusivu. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.10 (EEST)
Jos se kerran on jäänyt niin miksi näen sen vasta nyt? ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.15 (EEST)
Sata päivää rekisteröitymisestä paukkunut rikki (+ yli tuhat muokkausta). --Whitetabor (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.40 (EEST)
Jaha, selvä juttu. ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.44 (EEST)
Muille se on varmasti tärkeä, mutta minulle se on tarpeeton. Sain piilotettua Anrin ohjeilla: .patrollink { display:none;} (Kahvihuoneen arkisto – Häiritsevä linkki: patrol). Jostain syystä tuoreissa muutoksissa ei ole enää vihreää korostusta, taisi puuttua ennen tekemääni css-muutosta, en löydä asetuksista siihen viittaavaa kohtaa. --Raid5 (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 18.24 (EEST) Muokkaus: väritys palautui tuoreissa muutoksissa. --Raid5 (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 18.47 (EEST)

Hesaritilaajat voitteko tarkistaa arkistosta että[muokkaa]

Yhteiskuntaluokka-artikkelista:

Pekka Mykkänen: Lapsuuden luokka voi säilyä. Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.

"Työväenluokka muodosti aiemmin suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)[2]. Prosentti suomalaisista mieltää kuuluvansa yläluokkaan ja loput 15 prosenttia ei osaa sijoittaa itseään mihinkään yllä mainituista luokista[3]."

Työväenluokka-selitys töksähtää, koska työväenluokka hävisi kun hyvinvointivaltio syntyi, tai teollisuustyöntekijöihin viitataan tms. Ja kuulostaa maataloudesta teollisuuteen ja sieltä palveluihin-selitykseltä

Katsokaa onko Mykkänen kirjoittanut työväenluokasta tuon asian, epäilen ettei ole. --Pasixxxx (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 20.59 (EEST)

Ainakin jutussa Lapsuuden luokka voi säilyä Mykkänen antaa kaikki nuo luvut, mutta ei lainkaan ensimmäisen virkkeen toisen lauseen ajatusta. --Savir (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 21.16 (EEST)
Viitteet on kuitenkin sijoitettu ennen pistettä, mikä kertoo että ne lähteistävät vain edeltävät virkkeet, mutta eivät tuon pätkän ensimmäistä virkettä. --Savir (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 21.19 (EEST)

Meripuolustusalue-artikkelien kohtalo[muokkaa]

Vuoden 2015 alusta Saaristomeren meripuolustusalue ja Suomenlahden meripuolustusalue lakkasivat. Tilalle tulivat Rannikkolaivasto ja Rannikkoprikaati. Jos ollaan aivan tarkkoja, yhtään joukko-osastoa ei lakkautettu. Organisaatioteknisesti kävi niin, että SLMEPA muuttui Rannikkoprikaatiksi ja SMMEPA Rannikkolaivastoksi.

Nyt meillä on erilliset artikkelit meripuolustusalueista ja uusista joukko-osastoista. Onko tämä mielekästä? Eikö olisi parempi yhdistää uudet artikkelit vanhojen artikkelien kanssa ja sitten muuttaa vanhojen meripuolustusalueartikkelien nimet vastaamaan uusia seuraajajoukko-osastoja? Ei meillä oöe myöskään erillisiä artikkeleita muillekaan joukko-osastojen aikaisemmille nimille. Toin pohdinnan tänne, koska se koskee useita eri artikkeleita. --M. Porcius Cato (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 10.34 (EEST)

Minusta voisi olla paikallaan pitää nykyinen artikkelijako sillä perusteella, että meripuolustusalueet olivat sekoitus laivasto- ja rannikkojoukkoja, ja nykyisten joukko-osastojen myötä nämä osat ovat hallinnollisesti erillään. Historiallisesta näkökulmasta en sitten tiedä mitään. Organisaatio lienee muuttunut monta kertaa ennenkin. Sen sijaan joukkoyksikköartikkeleissa päällekkäisyydet ovat ilmeisiä: 6. ohjuslaivue ja 6. pintatorjuntalaivue, 4. miinalaivue ja 4. miinantorjuntalaivue sekä 7. ohjuslaivue ja 7. pintatorjuntalaivue. Viimeisessä tosin sellainen poikkeus, että siihen liitettiin osa 5. miinalaivueesta; toisesta osasta tuli Rannikkoprikaatin Meritiedustelupataljoona. –Kooma (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 13.12 (EEST)

Artikkelitoive: Transdev Finland[muokkaa]

Hei! Ehdotan artikkelitoiveena, että joku tekisi suomenkieliseen Wikipediaan artikkelin Transdev Finlandista, joka on Transdevin tytäryhtiö. Onhan Nobinan tytäryhtiöllä Nobina Finlandillakin artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa. Voisitteko siirtää artikkelitoiveeni artikkelitoivesiin? Kiitos! --ZapaQzniks (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 13.13 (EEST)

Tuonne voit sen lisätä: Wp:Artikkelitoiveet/Talous. Etusivun artikkelitoiveet valitaan tuolta vanhempia artikkelitoiveita suosien. --Seegge (keskustele) 17. elokuuta 2015 kello 12.45 (EEST)

Malline-idea: markkamalline rahanarvonmuunnoksiin[muokkaa]

Minun pitäisi olla wikilomalla, mutta heitän tänne tällaisen malline-idean. Olen kirjoitellut artikkeleja viime aikoina 1920-luvulta vuoteen 1945 toimineen Valtion lentokonetehtaan lentokonetyypeistä, ja artikkeleissa esiintyy paljon markkoina ilmoitettuja rahasummia. Markan arvo heilahteli varsinkin juuri sotavuosina, ja ei ehkä anna parasta kuvaa lukijalle rahamäärien suuruuksista. Olisiko mahdollista toteuttaa malline, jossa voisi ilmoittaa markkamääräisen rahasumman, ja vuoden jolta summa on, ja malline muuntaisi luvun vuoden 2015 euroiksi. Voisi näyttää vaikka tältä: ({{Markka|100000|1941}}). Malline voisi tuottaa sitten vaikka tämäntyylisen tekstin: (25180 euroa). Euroa sanaan voisi lisätä myös selitystekstin (esim. vuoden 2015 euroina), joka näkyy kun sitä osoittaa hiirellä. Tilastokeskushan julkaisee vanhoille rahasummille muuntokertoimet, jolla edellisvuosien rahasummat voi muuntaa nykyrahaksi. Nämä kertoimet pitäisi vuosittain päivittää, mutta onnistuisiko tääaisren kertoimien sijoittaminen samaan tietokantaan niiden kaupunkin väkilukujen yms. kanssa? --Msaynevirta (k · m) 22. elokuuta 2015 kello 12.39 (EEST)

Teknisesti varmaan onnistuisi wikiwelhoilta, mutta kannattaako sittenkään. Tässä lomalukemista: http://www.measuringworth.com/worthmeasures.php. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä vaikeampi on sanoa, mitä 1920-luvun markka oikein lopulta tarkoittikaan. Tuosta voisi tulla eräänlainen "false friend", jossa euromäärällä olisi pahimmillaan vain viihdearvoa. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 13.32 (EEST)
Annan lukijoille helpon esimerkin: Jos jonkun automobiilin nykyarvoksi euroissa saadaan vaikka 20 000 euroa, työssäkäyvä nykyihminen saattaa ajatella, että tuollaisen hankkiminen on helppoa: sen kun marssii autoliikkeeseen, maksaa pienen osamaksun ja luottoyhtiö hoitaa loput. Käteismaksukin voi onnistua kohtuullisen säästöohjelman jälkeen. Sen sijaan 1930-luvun tavallinen suomalainen ei juurikaan saanut lainaa tai luottoa mistään auton ostamiseen, ja peruselintarvikkeet ja eläminen veivät suuren osan palkasta, joten säästöön ei ehkä jäänyt paljoa. Palkatkin olivat pienemmät. Tuollaiseen "20-tonnin autoon" saattoi olla varaa ainoastaan yhteiskunnan varakkaalla yläluokalla.

Lisäksi rahanarvonkerroin perustuu kuluttajahintaindeksiin eli se tosiaan mittaa vain leivän ja sokerin hintaa kaupan hyllyllä eikä sitä voi käyttää tuollaisten valtion hankintojen arvon vertailuun. Valtiokin oli aiemmin huomattavasti köyhempi, joten mikä tahansa hanke aiemmin saattoi viedä suuremman osuuden valtionvaroista. Tällainen ei näy lainkaan kuluttajahintaindeksiin sidotuissa rahanarvonkertoimissa. Asia pitäisi tehdä selväksi ihmisille, mutta pelkällä markkamallineella se ei onnistu.

--Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 18.44 (EEST)

Luonnossa.net[muokkaa]

Olisi poistettava kaikki tuolle sivulle viittaavat linkit. Kokeilkaapa www.luonnossa.net -osoitetta... ComradeUranium (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 01.10 (EEST)

Kerran tuli ”Ilta-Sanomien” artikkeli joka kertoo kuinka voi saada iPhone6:n eurolla, toisella joku internet-kysely, joskus random-mainoksia. ComradeUranium (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 01.13 (EEST)
Tällä saa listattua kaikki luonnossa.net -linkit. Kaikki aiheesta muualla linkit voi poistaa suoraan. Lähdelinkeissä pitäisi käyttää jotain harkintaa ja korvata linkki archive.org-linkillä jos se sattuu toimimaan. Luonnossa.net on käyttänyt jotain javascript-uudelleenohjauskikkaretta joten kaikki archive.org:ssa olevat sivut eivät toimi vaikka se olisikin ne sattunut indeksoimaan. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 10.31 (EEST)

Wikipedian aktiivimuokkaajia on todellakin enemmän kuin "pari tusinaa"[muokkaa]

Jokainen tiedotusvälineille kommentteja kertova lehdistövastaava tai Wikipedisti toistaa suunnilleen samaa fraasia "aktiivimuokkaajia suomenkielisessä Wikipediassa on noin kaksikymmentä" ja että "tosiaktiivien määrän voi laskea Suomessa 'muutamissa kymmenissä'". Tilastot näyttävät, että jokaisella kolmen päivän ajanjaksolla noin kaksisataa seulojaksi korotettua tunnusta tekee täällä muokkauksia ja tilastoista näkee myös, että sellaisia aktiivimuokkaajia, jotka tekevät kuukausittain jotain, on suunnilleen 400–500 aina paikalla. Mitenköhän saisimme tuon käsityksen muutettua niin, ettei aina vaan selitettäisi, että ydinryhmässä on Laitinen, Mäkinen, Onninen ja pari muuta? Loput ovat satunnaisia taneleita. Minua tuo käsitys "pienestä sitkeästä joukosta" on ruvennut tavattomasti häiritsemään. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.13 (EEST)

Yhdyn täysin näkemykseesi. Niin kauan kuin olen täällä ollut (vuodesta 2008) tuollainen väite ei kokemukseni mukaan ole pitänyt paikkaansa, ja olen aina pyrkinyt oikaisemaan sen kun on ollut tilaisuus. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.39 (EEST)
Tuo käsitys pienestä joukosta on sitäpaitsi mielestäni haitallinen, koska se antaa kuvan siitä, että tosiaktiivien ydinjoukko on tärkein ryhmä ja muut ovat sitä "kaikki saa joo muokata hah hah" -osastoa. Ehkäpä lehdistövastaaviksi valittujen pitäisi tutustua Wikipediaan paremmin. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.43 (EEST)
Annatko vielä linkin lehdistölausuntoon. Usein kyllä käy, että toimittajat panevat omiaan. Haastattelujen tekstit pitäisi aina pyytää luettaviksi.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 15.45 (EEST)
Tuossa on linkki linkkiin: Wikipedia:Medianäkyvyys#Wikipedia_verkkojulkaisuissa. Vuoden 2015 juttu "...ei tunne vapaapäiviä". Se, että toimittajat kirjoittavat omasta päästään puuta heinää, on jännittävä ajatus, koska Wikipedia perustuu suurelta osin tuohon puutuotteeseen, kun kerran lehdistä tänne revitään tietoa. Onkohan kukaan Wikipedisti muuten koskaan katsonut lehtien Oikaisuja-palstaa, kun käyttävät lehtitietoja lähteenä? --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.08 (EEST)
No niin, olinhan minä tuon nähnyt tai ainakin vilkaissut. Ja nyt sitten vielä linkki tilastosivulle, että nähdään mitä tilastot sanovat. Sitten joku voi ehkä linkittää tuon tilaston johonkin someen.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.18 (EEST)
Tilasto numero 1 eli muokkaajien määrä tarkasteluajan kuluessa (noin 3 vuorokautta), vihreällä pohjalla olevat rivit registered-users (välillä 350–400) ja seuloja-users (välillä 180–210). Toisin sanoen jokaisella, toisestaan riippumattomalla, tarkastelujaksolla noin moni tunnus on muokannut Wikipediaa.

Tilasto numero 2, jossa luku "active editors" tarkoittaa kuukaudessa yli viisi artikkelimuokkausta tekevää rekisteröitynyttä tunnusta (noin 400–500 kappaletta) ja "very active editors" tarkoittaa kuukaudessa yli sata artikkelimuokkausta tekevää tunnusta (noin 70–100 kappaletta).

Kaikki luvut ovat enemmän kuin "muutamakymmentä". --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.30 (EEST)

Kehitysmaissahan muuten kuulemma selailuun käytetään pääosin vain kännykkää, kun tietokoneisiin ei ole varaa. Mutta mahtaako tämä vaikuttaa muokkaamisen runsauteen siellä? Tästä voisi Wikimediasäätiöllä ehkä olla globaaleja metriikkoja.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 16.20 (EEST)
En osaa englantia enkä tiedä mitä tuossa otsikossa sanotaan. Mutta voihan ne toimittajat olla itse Wikipediassa ja tietää että aika monilla on monta tunnusta. Kun esim. neljästä sadasta tunnuksesta lasketaan olevan aina neljä yhdellä aktiivi käyttäjällä, vähenee aktiivi käyttäjien määrä sataan. --85.76.149.225 23. elokuuta 2015 kello 16.25 (EEST)
Onhan ihan laillista pitää monta tunnusta jos ilmoittaa toiset tunnukset jossain sivulla, tämä Pxosille selitykseksi etten epäile ketään käyttävän salaa monta tunnusta. --85.76.149.155 23. elokuuta 2015 kello 16.48 (EEST)
Pitäisin ajatusta, että rinnakkaisia tunnuksia olisi niin paljon, ja varsinkaan jokaisella, tai edes sellaisella määrällä käyttäjiä, että ne vaikuttaisivat aktiivmuokkajien määrän suuruusluokkaan, puhtaasti salaliittoteoriana.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 17.18 (EEST)
Myönnän muokkaajamäärän vähättelyn haitallisuuden ja pahoittelen moista harhaanjohtavaa lipsahdusta – ylipäätään "tosiaktiiveista" puhuminen on ilmeisen turhaa kastijakoa. Koetan vastaisuudessa asetella sanani paremmin ja lukemat osuvammin. Enkä kyllä kieltämättä pyytänyt juttua myöskään etukäteen luettavaksi, osin omien kiireideni vuoksi. Ei tuossa kovin vakavasti sanoja aseteltu suuhuni, jos kohta otsikkoon poimittu "sitaatti" on hiukan hassu, kun heitin mokoman tuntimäärän hatusta vasta aika monen ehtolauseen ja epävarmuustekijän jälkeen. Kuka tässä puuhassa tunteja kellottaa? – Haltiamieli 23. elokuuta 2015 kello 16.28 (EEST)

Miksi tämä ketju? Selitän, miksi aloitin keskustelun. Tiedotusvälineet tuntuvat toitottavan käsitystä, että suomenkielistä Wikipediaa muokkaa kaksitoista viisasta miestä (koska tosiaktiiveja on tusina ja koska naiset eivät muokkaa, piruparat). Kun samaa mantraa toistetaan vuosikausia, se muuttuu todeksi jopa Wikipedistien itsensä keskuudessa kuten huomaamme Haltiamielenkin pahoittelevasta kommentista. On tärkeä kertoa, että muokkaajia on satoja ja että kaikki pääsevät mukaan. Tämä ei ole suljettu kerho. Asia on mielestäni todella tärkeä eikä tämä ole mitään kevyttä juttelua tai Facebook-lätinää, kuten rivien välistä alhaalta olen saanut lukea. Höyryten, Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.20 (EEST).

Aha, olisit sitten heti selvittänyt, miksi aloitit keskustelun. Esimerkiksi tuo lausumasi "Tiedotusvälineet tuntuvat..." olisi ollut hyvä kirjoittaa ensin. Journalismista tuttu sana "kärki" tarkoittanee sitä, että pitäisi miettiä varsin tarkkaan, miten juttu alkaa ja näissä keskusteluissakin se tekee terää. Otsikon ja kuvatekstin jälkeen kärki taitaa olla jutun tärkein osa. No kiitos kuitenkin tästä retroaktiivisuudesta, mysteeri selvisi! :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.34 (EEST)
En minä ole journalisti, olen kiukkuinen humoristi. Hyvä kun olemme taas samalla lehdellä (on the same page). --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.37 (EEST)
Wikipedisteissä olisi kai hyvä olla vähän journalistia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.42 (EEST)
Kun olin itse usein miettinyt samaa, niin ymmärsin heti Pxosin pointin täsmälleen.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.44 (EEST)

Lukenekko moni Wikipediasta, mikä on Wikipedian tila? Olisiko paikallaan mainita em. aiheesta myös artikkelissa? Pitäisikö kokoomatilastoida mm. em. aiheesta vaikkapa Wikipedia:Tietoja alle. --Usp (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 09.03 (EEST)

Pitäisikö keskustelusivun otsikko olla kysymys?[muokkaa]

Edellä olevan aiheen otsikko oli englanninkielinen ja aivan käsittämätön suhteessa aloittavaan puheenvuoroon. Muutin otsikon kysymykseksi, jota keskustelussa pohditaan. Toinen muokkaaja muutti sen sitten toteamukseksi, joka yhteenvetonsa mukaan vastaa hänen omaa käsitystään. Sekä Wikipedian artikkeleiden että useimpien Kahvihuoneen palstojen keskustelujen tarkoitus on ratkaista Wikipedian editointiin tai artikkeleihin liittyviä ongelmia. Tässä Wikipedia poikkeaa esimerkiksi Facebookista tai sosiaalisen median keskustelupalstoista. Wikipediassa ei pitäisi keskustella esimerkiksi itseilmaisun tai pelkästään keskustelun huvin takia. Keskustelun aloittajan olisi kerrottava selvästi, mistä ongelmasta on kyse. Ehdotankin sellaista käytäntöä, että keskustelusivujen otsikoksi suositellaan kysymysmuotoisuutta. Mitäs mieltä ollaan tällaisesta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.23 (EEST)

Jestas nyt sentään. Alkuperäinen otsikkoni "Never was so much owed by so many to so few" kai yritti olla hieman kylttyrelli ja siinä oli vähän navigoitavaakin ihmisille, ei pelkkää latteilua. Otsikon tarkoituksena on kertoa, mistä keskustellaan. Kulttuurinavigaattori tosiaan muutti otsikkoni muotoon, joka ei vastannut alkuunkaan minun mielipidettäni. En kysynyt tuota, koska tiesin vastauksen. Muutin sen sitten sellaiseen muotoon, joka on mielestäni toiseksi paras vaihtoehto. Keskustelua ei ole käyty huvin vuoksi vaan nostin tärkeän kysymyksen esille täällä kahvihuoneessa. Mitäs hemmetin järkeä olisi muuttaa otsikoita kysymysmuotoon? Ei mitään. Pakottaisiko tämä myös aina keinotekoisesti esittämään täällä jotain kysymyksiä kysymysmuodossa, jotta kaikenmaailman navigaattorit olisivat tyytyväisiä? Otsikon päättää aina aloittaja, mutta sitä voi muuttaa, jos se on todella huono. Muuttaminen käy, mutta pakottaminen muotteihin ei käy. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.45 (EEST)
Kultainen keskitie kaikikessa: Wikipedia on sivistyslaitos, jossa on voitava viljellä sivistyneitä sitaatteja, ja toisaalta keskustelulla on tiedonvälitystehtävä, jossa lihakirveet viuhuvat. "The price of everything and the value of nothing." - Tämä olkoon johtotähtemme.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)
Tuossa olen samaa mieltä: Ohjeita ja suosituksia kyllä voi antaa yleisellä tasolla, mutta niissä on aina laaja vapaa harkinta.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.00 (EEST)
Minusta tuossa haisee ennakkosensuurin vieno tuoksu. Siis Kulttuurinavigaattorin mielestä mitään Facebookiin vivahtavaa keskustelua ei saa täällä käydä ja sen vuoksi otsikoiden on oltava kysymysmuodossa ja viestien on oltava kysymyksiä Wikipedian artikkeleista tai muokkaamisesta, johon yhteistö voi vastata tai kommentoida. Siis kommentointia ei rajoiteta, mutta ketjun aloittajan pitäisi rajoittaa omia avauksiaan jonkinlaisen ennakkosensuurin läpi? Samalla tuossa tuomitaan koko aloittamani ketju ikään kuin kevyenä jutteluna. Vähemmästäkin palavat kirjani. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)
Tämähän on paras foorumi laajaan Wikipediaa koskevaan keskusteluun, koska tätä kautta tavoitetaan wikipedian käyttäjät (sekä lukijat että kirjoittajat). Ainoastaan jutustelu muusta kuin Wikipediasta on kommenttipyynnöinkin ohjattu muualle. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.49 (EEST)
Kysymyshän voi olla retorinenkin, joten se että on jostain asiasta jo valmiiksi itse varma, ei sinällään sulje pois kysymysmuodon käyttöä. Tämähän on vanha retorinen, paljon käytetty keino varmaan Kekkosesta alkaen. Joka tapauksessa tässä nostettiin esiin esiin ongelma tai kysymys ja saatiin siihen vastaus. Yleensä selkeää otsikointia voi suositella aina, ja kirjoittajille on hyvä ohje: "Kill your darlings". Siinä voi huoletta antaa lihakirveen viuhua. Kuitenkaan suositus, hyvä ja aiheellinenkin, ei taida voida olla käytäntö. Ohje se ehkä (?) voisi olla. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.52 (EEST)

Onko Wikipediasta tulossa sosiaalisen median kaltainen hölötysfoorumi? Jotkut lojuvat kahvihuoneiden sohvilla enemmän kuin artikkelien puolella kirjoittajina. Itseilmaisuun ihastuneet eivät osaa edes määritellä ongelmaa, joka muokkaajayhteisön voimin pitäisi ratkaista. No Wikipediassa paperi on halpaa ja mustetta saa mättää vaikka kuorma-autolasteittain, mutta selitysvirtuoosit eivät käsitä, että heidän esiintymisensä ikäänkuin varastaa muiden muokkaajien aikaa. Eikö sen voisi käyttää järkevämminkin ja tehokkaammin eli ongelmien ratkaisuun keskustelemalla ja itse artikkeleiden kirjoittamiseen? Jos kysymys ja mietittävä aihe nostettaisiin heti kärkeen otsikossa, ehkä höpötys vähentyisi ja keskustelijatkin pysyisivät paremmin aiheessa. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 22.54 (EEST)

Kysymykseesi voi vastata myöntävästi mutta tarkentaen, että tämä on ollut hölötysfoorumi niin kauan kuin taaksepäin jaksaa lukea. Työttömät, eläkeläiset ja muut liikaa aikaa omistavat (heitä sinänsä väheksymättä) puheripuliset täyttävät sivut syväluotauksillaan ja pilkallisilla, omasta mielestään humoristisilla kommenteillaan. Jos saman energian panisi huolelliseen artikkelintekoon ja kommentit esittäisi tiiviisti ja asiallisesti asiaan keskittyen, voisi Wikipediasta ehkä puhua ensyklopediana. Nimimerkkejä ei tarvitse mainita, otos muutamalta vuodelta paljastaa helposti asiain tilan. --Abc10 (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 09.45 (EEST)
Teidän on tehtävä asialle jotain ja keksittävä ongelmaan ratkaisu. --Pxos (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 12.24 (EEST)

Discogs lähteenä[muokkaa]

Kelpaako http://www.discogs.com/ luotettavaksi lähteeksi? Vaikka se on käyttäjiensä muokattavissa, sitä käytetään nykyään varsin laajalti lähteenä Wikipediassa. En epäile etteikö suurimpien artistien merkittävimpien julkaisuiden tiedot olisi oikein, mutta tuntemattomampien artistien tai tuntemattomampien julkaisuiden tiedoissa luotettavuus ei liene täydellinen. Toisaalta sitä voidaan varmaan pitää riippumattomana lähteenä ainakin levy-yhtiöiden ja yhtyeiden omiin tiedotteisiin nähden. --37.33.32.23 25. elokuuta 2015 kello 10.34 (EEST)

Kai se on sarjassa parempi kuin ei mitään, mutta ei suositella käytettäväksi. Esimerkiksi Suomessa julkaistun musiikin osalta Fono, Viola yms ovat paljon parempia ja käytännössä kappalelistoille, julkaisuvuosille yms voi käyttää ihan julkaisijankin tai levyssä olevia tietoja, koska ne eivät ole kiistanalaista tietoa. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 11.01 (EEST)
Discogs, imdb, wikia ja muut verkkopalvelut joihin kuka vain voi lisätä tietoa eivät ole luotettavia lähteitä ja siten ne eivät ole käytännön mukaisia. Lähteeksi kelpaavien yllä mainittujen suomalaisten palvelujen lisäksi on esimerkiksi kansainvälinen palvelu allmusic. –Makele-90 (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 22.43 (EEST)

Samanlainen taitaa olla musicbrainz, joka on lisätty välillä jopa tietolaatikoihin. Sen voi varmaan siirtää AM-linkiksi? Tietolaatikossa se vaikuttaa niin viralliselta. Kun menee sinne, niin heti ensimmäisenä siellä on artistin johdanto Wikipediasta ja linkki enwikiin. --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.12 (EEST)

Noiden ero on, että musicbrainz pyrkii olemaan avoin tunnistetietokantamusiikille eli sen käyttämällä algoritmilla voi laskea tunnisteen musiikista jonka voi edelleen hakea muista tietokannoista. Systeemi lienee ainoa avoin ja laajasti käytetty tällä hetkellä. Esimerkiksi BBC käyttää sitä. Eli on musicbrainz-id/linkki tietolaatikossa ihan syystä. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.26 (EEST)
Oolrait, olkootten tietolaatikossa. (Enwikissä ne on näköjään authority control -boksissa artikkelin alalaidassa.) --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.36 (EEST)
Musicbrainz-linkkejä lisätessäni mieleeni on tullut kehäpäätelmän mahdollisuus. Ajatus häiritsee, kunnes tallennan muokkauksen, unohdan asian ja keksin muuta muokattavaa. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Itse oon käyttänyt Discogsia, jos ei mitään muuta ole löytynyt. En näe siinä mitään ongelmaa yksittäisten äänitteiden kohdalla, levynkansistahan nuo tiedot on suoraan kopioitu. Sen sijaan artistien diskografioita ei kannata perustaa suoraan Discogsiin, koska puutteita saattaa olla. --Joe K. (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.47 (EEST)

Komppaan pitkälti tätä. Itse olen käyttänyt Discogsia lähteenä sellaisissa tilanteissa, joissa listaan artikkeliin albumin eri painoksia. Tuolta sivustolta löytää todella hyvin eri painosten formaatit ja kataloginumerot jne, enkä tuollaisessa tilanteessa pidä annettuja tietoja lainkaan epäluotettavina – löytyyhän painoksista usein myös kuvat konkretisoimaan tiedot. Monen muun asian kohdalla onkin sitten eri juttu, ja varmasti puutteita löytyy. Kiteyttäisin näin, että Discogsia voi käyttää lähteenä oman järjen mukaan. --Sblöbö (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 02.02 (EEST)

Nyt kun musiikkiaiheessa ollaan, niin kysyn sellaista, että täällä ei taida olla väliä sillä minkä kokoisia ovat albumien/singlejen kansikuvat, joita käytetään sitaattioikeudella? Aattelin vaan, kun enwikissä ne yrittävät pitää ne pieninä, mutta täällä sillä ei taida olla väliä sitaattioikeuden suhteen eikä se kai latausaikoihinkaan vaikuta ainakaan thumbin kohdalta, vai? Siis lataanko sen mikä on helpoin löytää, vai pitäiskö kokoa jotenkin miettiä. --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 17.36 (EEST)

Suomen lain kannalta saa käyttää tarvittavalla tarkkuudella eli Suomen tekijänoikeuslaissa ei ole fair use tyyppistä rajoitusta sille, että kuvan pitäisi olla laadultaan sellainen ettei se voi kilpailla alkuperäisen kuvan kanssa. Eli tuo enwikin matalaresoluutioisuus tulee nimenomaan tuosta fair use:sta. Suomen laki puolestaan on pikemminkin hengeltään sellainen, että et saa käyttää niin huonoa kuvaa sitaattioikeudella joka ei tee oikeutta alkuperäiselle (ts. lainaaminen pitää tehdä alkuperäisteosta kunnioittaen). --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 17.55 (EEST)
Olen käyttänyt omiin levyihin iTunes Artwork Finder -sivustoa, jos saa laittaa tällaisen linkin. Sieltä löytää varsin tarkkoja kansikuvia. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 19.39 (EEST)
Toihan onkin kätevä, ja koska ne tulee suoraan iTunesin tietokannasta, niin ei tarvi miettiä mikä on oikea versio niin kuin Discogs-kuvien kanssa. --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 21.16 (EEST)

Kysymys nousi oikeastaan mieleeni, kun yritin löytää lähdettä sille, että Tuuttimörkö esiintyy nimellä Piän Flamboyantti enkä löytänyt muuta lähdettä kuin Discogsin ja Wikipedia-klooneja. Myös joillain discogsin bändi-sivuilla on listattu bändin jäseniä, vaikkei niitä mainita levyjen kansissa. --87.95.132.163 25. elokuuta 2015 kello 20.27 (EEST)

Wikipedia informaatiosodankäynnin välineenä[muokkaa]

Pieni heads-up arvon kollegat, kun editoitte tai tarkastatte artikkeleita, joilla on turvallisuuspoliittinen ulottuvuus: maanosasamme käydään nyt kaikilla rintamilla eriasteista informaatiosodankäyntiä, joka keskeisin osin on myös todellisuuden määrittämistä kohdeyleisölle.

Wikipedia on siten erinomainen media upottaa paitsi kyseenalaista sisältöä ja lähteitä, niin vielä vaarallisemmin, sisällyttää agenda, käyttää diskurssia, jossa on arvoladattu viesti. Harmittoman tuntuiset attribuutit, kuten ”Naton/Yhdysvaltojen/Venäjän _aggressiiviset_ toimet…” saattavat sisältää täysin tarkoituksellisen lisäviestin, vaikka lause tai kappale olisi muuten kaikilta osin kunnossa.

Foliohattu pois päästä, nyt en puhu mistään trolleista tai aktivisteista saati huonosta muokkaamisesta, vaan täysin valtiotason toimijoista. Tähän mukaan voida lukua myös Suomi itse, kun tämä strategisen viestinnän kautta määrittää ja vaikuttaa asemaansa.
Wikipediassa on kuitenkin erinomaiset käytännöt olemassa, joita seuraamalla pystytään yhdessä pitämään mediamme demilitarisoituna vyöhykkeenä. Ei mulla muuta! --Caygill (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 12.51 (EEST)

Maanosassamme? Tarkoitatko Suomea, Eurooppaa, läntistä kulttuuripiiriä? --Pitke (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 13.02 (EEST)
Eurooppaa, jossa Suomi on parin viime vuoden aikana päätynyt yhdeksi aktiiviseksi vaikuttamisen areenaksi. Viitattu konteksti on tietysti ilmeinen.--Caygill (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 13.12 (EEST)

Sodankäynnistä kiinnostuneille vinkkinä, että Asevelvollisuus Suomessa olisi vertaisarvioinnissa. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 13.41 (EEST)

Voisiko näihin ajaa botilla[muokkaa]

Luokka:Puutteelliset käyttöoikeustiedot, saisiko botilla tuon artikkelin nimen tuohon käyttöoikeuteen kätevästi--Musamies (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 03.20 (EEST)