Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Sekalaista
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg

Luovutetun alueen kuntien luokittelu[muokkaa wikitekstiä]

Johdanto[muokkaa wikitekstiä]

Luokkaan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat oli mielestäni epäonnistuneesti luokiteltu luokan sisältö käyttäen väliluokkia Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala. Näiden luokkien ulkopuolella luokan sisällä taisivat olla vain Pälkjärvi ja Petsamo. Muokkasin rohkeasti ja luokittelin luokan koko sisällön vain suoraan luokkaan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat.

Kun muutenkin Luokka:Suomen entiset kunnat ei ole luokiteltu maakunnittain, niin tämä olisi yhdenmukainen sen kanssa. Periaattessa Suomen nykyisen alueen entiset kunnat olisi mahdollista luokitella myös nykymaakunnittain, mutta nykyisellään näin ei ole tehty, vaikka nykyiset kunnat onkin luokiteltu maakunnittain. Luultavasti nykyinen menettely onkin Suomen nykyisen alueen entisten kuntien osalta selvempi, koska yksi koko maan kattava luettelo on niiden osalta helpommin halittava ja hahmotettava, ja esim. artikkeleissa olevista mallineista pääsee helposti tarkastelemaan entisiä kuntia maakunnittain. Ja samoin kun tieto nykyisestä kunnasta (ainakin vielä nykyisellään) on olennaisempi kuin entisestä, tätä voi perustella myös tällä.

Ja siksi, jos ajatellaan luovutetun alueen entisiä kuntia, niihin pätee mielestäni sama kuin Suomen nykyisen alueen entisiin kuntiin, ja siksi uskalsin rohkeasti tehdä em. uudelleenluokittelun. Enkä siis kysykään siitä sen enempää, vaan esitän jatkopohdinnan.

Kun aloitin em. luokittelun, niin luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat sisältämät kunnat tai kuntaluokat oli vanhastaan luokiteltu myös luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat ja lisäksi väliluokat Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala oli luokiteltu näköjään jälkikäteen Käyttäjä:Raksa123:n toimesta luokkaan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat, jolloin siis luovutettujen alueitten kunnat olivat suoraan luokassa Luokka:Suomen entiset kunnat (=alkuperäinen luokitus) ja lisäksi luokan Luokka:Luovutetut alueet alaluokkien Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala kautta uudestaan luokassa Luokka:Suomen entiset kunnat (=tehty uusi luokitus). Tällöin kuitenkin, niin kuin jo esitin, nämä väliluokat luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat alla ovat mielestäni väliluokkina turhia. Ja alun perinhän ne olivatkin olleet vain luokan Luokka:Luovutetut alueet alaluokkina mutta eivät luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat alaluokkina.

Tästä jatkopodinnasta seuraa ensimmäinen kysymys:

Kysymys 1.[muokkaa wikitekstiä]

Kun lähtötilanne oli se, että luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat sisältö oli luokiteltu vain luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat mutta ei omaan luokkaansa tämän sisällä, ja sitten luotiin Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat jättäen kuitenkin luokan sisältö edelleen myös luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat, niin syntyi päällekkäinen luokittelu. Koska Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat on mitä ilmeisimmin hyödyllinen, niin tulisiko sen sisällöltä tällöin poistaa päällekkäinen luokittelu suoraan luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat turhana päällekkäisenä luokitteluna?

Ehdotus

Luovutetun alueen kunnat Suomen nykyisen alueen ulkopuolisina ovat Suomen entisiä kuntia olennaisesti eri kategoriassa kuin Suomen nykyisen alueen entiset kunnat. Siksi Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat sisällöltä tulisi poistaa päällekkäinen luokka Luokka:Suomen entiset kunnat koska sisältö on tässä luokassa jo yläluokan kautta. (Tämä onnistuisi botilla.)

Luovutettujen alueiden kuntien riittää olla luokassa Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat ja Luokka:Suomen entiset kunnat kuvauksessa tämä järjestely kannattaa kirjoittaa näkyviin, ettei tarvitse ihmetellä missä ne ovat. Mutta miten luokitellaan ne kunnat, jotka luovutettiin vain osittain ja jatkoivat toimintaansa vielä pitkään alueluovutusten jälkeen? Luokan Luokka:Luovutettujen alueiden vaakunattomat kunnat merkittävyyttä voisi myös pohtia, koska tuo ominaisuus koskee kaupunkeja lukuunottamatta kaikkia kokonaan luovutettuja kuntia. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)
Vaakunattomien kuntien ongelma ratkesi sillä, että myöskään Luokka:Vaakunattomat kunnat ei ole kuntaluokissa vaan ainoastan vaakunaluokissa. Sellaisena se lienee mahdollinen. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.49 (EET)

Lisäksi tähän liittymätön jatkokysymys:

Kysymys 2a ja 2b[muokkaa wikitekstiä]

Kun aloin muokata alussa kuvattua muokkausta, niin tätä ennen olin jo luonut luokan Luokka:Luovutettu Karjala, koska mielestäni luokat Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala eivät olleet luokan Luokka:Luovutetut alueet toimivia ja perusteltuja alaluokkia. Mielestäni Luokka:Luovutetut alueet jakautuu luontevasti toisistaan maantieteellisesti erillisiin osa-alueisiin Luokka:Jäniskosken–Niskakosken alue, Luokka:Sallan–Kuusamon alue, Luokka:Petsamo ja jokin sen kaltainen luokka kuin Luokka:Luovutettu Karjala. Lisäksi voidaan arvioida sitä, kuuluisiko näiden rinnalle vierlä Luokka:Suomenlahden ulkosaaret. Sen sijaan luokat Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala ovat tässä kontekstissa triviaaleja ja sekoittavia luokkia, koska luovutettujen alueiden sisällä Luovutetun Karjalan sisäisewt, ei-sotahistorialliset kulttuuriset aluejaot ovat ihan muuta asiaa. Sama koskee myös edellisten kanssa osittain päällekkäistä kuntaryhmäluokkaa Luokka:Karjalankannas. Lisäksi hrerää kysymys, voiko tätä luonnonmaantieteellistä aluetta edes yksiselitteisesti määrittää kunnan tarkkuudella. Suomenlahden ulkosaaret sen sijaan voisivat muodostaa tai olla muodostamatta myös oman sotahistoriallisen kategoriansa ja niiden kohdalla luokan tarpeellisutta voidaan arvoida.

Kysymykset

2a) Tulisiko luokkien Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala merkittävyys kyseenalaistaa? Itse alueet ovat merkittäviä, mutta onko a) niille olemassa varmasti yksiselitteistä määrittelyä ja onko b) niitä tarpeen käyttää luokkina vaikka määrittely ei ilmenisikään ei-yksiselitteiseksi?

2b) Onko syytä olla luokkaa Luokka:Karjalankannas kuntaluokista koostuvana luokkana nykysisällöllään? Vai tulisiko senkin merkittävyys kyseenalaistaa? Myös siihen pätevät samat perustelut kuin edellisiin.

Ehdotus

Ehdotan luokkien merkittävyyttä kyseenalaisteyttaviksi, ellei perusteluja muulle esitetä. Jos poistoon päädytään, niin sekin hoituisi botilla.

Luokat Luokka:Karjalankannas, Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala voidaan kaikki poistaa. Se mitkä osat luovutetusta Karjalasta kuuluivat Laatokan Karjalaan voidaan käsitellä Laatokan Karjalan artikkelissa. Karjalankannas ulottunee kai Nevajokeen asti, joten Suomeen kuuluneen kannaksen osan kunnatkin voidaan mainita kannaksen artikkelissa. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)

Kysymys 3.[muokkaa wikitekstiä]

Onko rohkeasti muokkaamalla yllä kerrottujen ongelmien ratkaisemiseksi rohkeasti muokkaamalla luomani Luokka:Luovutettu Karjala perusteltu ja oikein määritelty? Erityisesti on huomattava, että osa Suomenlahden ulkosaarista ei kuulunut Karjalan historialliseen maakuntaan mutta osa kuului. Toisaalta käsite Luovutettu Karjala on ilmeisen vakiintunut tästä huolimatta. Nuyt olen luokitellut luokan Luokka:Suomenlahden ulkosaaret luokan Luokka:Luovutettu Karjala alaluokaksi, mutta tulisiko se kuitenkin tällä perusteella ja myös sotahistoriallisin perustein luokitella pikemmin luokan Luokka:Luovutettu Karjala rinnalle luokkaan Luokka:Luovutetut alueet?

Ehdotus

Tähän kysymykseen en osaa tehdä ehdotusta. Päädyin epävarmana yllä kerrottuun nykyiseen luokitteluun, mutta en ole varma. Ratkaisu voisi vaatia lähdeselvittelyä käsitteiden vakiintuneesta käytöstä.

Luokka:Luovutettu Karjala ei välttämättä ole tarpeen, vaan Luokka:Luovutetut alueet voisi sekin riittää. Näiden käsitteiden eron ja sen, että luovutettu Karjala sisältää muutakin kuin Karjalan historialliseen maakuntaan kuuluvia alueita voi käsitellä omassa artikkelissa. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)
Itse pitäisin luokkaa Luokka:Luovutettu Karjala tarpeellisena luokan Luokka:Luovutetut alueet sisällä, koska se auttaisi hahmottamaan erikseen toisaalta luovutetun Karjalan maantieteelliset kohteet ja toisaalta muut luovutettuijen alueiden kohteet. Sallan, Kuusamon ja Petsamon kohteiden etsiminen samasta luokasta taas olisi hankalaa. Määriteltäväksi jäisi silloin vain, olisiko Luokka:Suomenlahden ulkosaaret luokan Luokka:Luovutettu Karjala alaluokka vai sille rinnakkainen luokka luokassa Luokka:Luovutetut alueet. Jälkimmäistä voisi puoltaa se, että kaikki muut osat "Luovutetusta karjalasta" (myös Kuopioon lääniin kuuluvat osat, jos olen oikein ymmärtänyt) ovat olleet osa Karjalan historiallista maakuntaa. paitsi pari Suomenlahden ulkosaarten kuntaa, jotka kai ovat olleet osa uuttamaata sikäli kuin Wikipediaan on luottamista. Kuitenkin tähän voi olla muitakin argumentteja, esim. käsitteiden käyttö lähteissä.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 19.03 (EET)
Karjalan Liitto määrittelee luovutetun Karjalan niin, että siihen luetaan myös nuo ulkosaaret. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 19.09 (EET)
Vaikken olekaan aiheen tuntija, niin voisin kuvitella, että tuo saattaisi olla vakiintunut määrittely. Kirjallisuudesta voisi ehkä varmistaa.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 20.19 (EET)
Kartassa tosin on väritetty vielä myös Retusaari, joka ei kuulunut itsenäiseen Suomeen. Ehkä graafikko ei ole ollut kovin pedantti historianharrastaja.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 20.22 (EET)

Eli tässä pohdinta. Näkisin, että kysymykset 1-2ab olisivat aika selviä, 3. on vähän epävarmempi.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 01.59 (EET)

Edellisestä jo pingattujen lisäksi vielä myös ping Käyttäjä:Risukarhi historiaan perehtyneenä ja vaikka Käyttäjä:Makele-90 maantiedeluokituksiin perehtyneenä.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 02.04 (EET)

Kommentoin tarkemmin kunkin ehdotuksen alle. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)
Esitin samoin ylle muutaman lisäkommentin. Siltä osin kuin en kommentoinut, yhdyn arvioihisi.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 19.04 (EET)
Muokkasin rohkeasti ja tyhjensin edellä olleen perusteella luokkien Luokka:Karjalankannas, Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala sisällön. --Raksa123 (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 11.33 (EET)

Seuraava Lähdekirjaston yhteistyökumppani?[muokkaa wikitekstiä]

Lähdekirjasto on nyt tehnyt yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa pari kuukautta, ja käyttöoikeuksia Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuihin on myönnetty yhdeksälle Wikipedian muokkaajalle. Uusi vuosi on alkanut, ja ajattelin että nyt olisi hyvä aika alkaa etsiä uusia yhteistyökumppaneita. Viime vuonna yhteisöstä ehdotettiin erilaisia IT-alan lehtiä ja Tilastopajaa. Ovatko nämä akuutteja tarpeita vieläkin? Mistä lähtisimme hakemaan seuraavaa tai seuraavia yhteistyökumppaneita? Teen tähän pienen listauksen erilaisista lähdeaineistoista, joiden hankkiminen wikipedistien käyttöön olisi mahdollista. Käyttäisin aikaani mieluiten sellaiseen projektiin, josta on eniten hyötyä yhteisölle.

Toisekseen: Lähdekirjasto etsii apukäsiä; sinäkin voit auttaa uusien yhteistyökumppaneiden etsimisessä. Jos sinua kiinnostaa ryhtyä Lähdekirjaston koordinaattoriksi, voin perehdyttää hommaan sähköpostin välityksellä. Pestiin tietenkin kuuluu salassapitosopimuksen allekirjoittaminen Foundationin kanssa, mikäli on tekemisissä luottamuksellisten tietojen kanssa.

Ehdottakaa rohkeasti mieleen tulevia lähteitä, joita haluaisitte käyttää Wikipediassa mutta joita ette maksumuurien takia kykene!--Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 12.32 (EET)

Samoja joita ehdotin viime maaliskuussa eli Suomen Luonto ja ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Ympäristö-lehti. Sitten on tietysti lehtiä joita ei ole mahdollista lukea ollenkaan netissä kuten esimerkiksi ympäristöalan ammattilehti Ympäristö ja Terveys. Ympäristö-lehden tiedon ja sisällön leviäminen mahdollisimman hyvin kansalaisten keskuuteen luulisi olevan sen julkaisijoille tärkeää, koska lehden sivuillakin kerrotaan: ”Ympäristö-lehti innostaa kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun ja toimintaan. Se kannustaa avoimeen keskusteluun, taustoittaa ja syventää kuvaa ympäristökysymyksistä.” Koska lehti on viranomaisten julkaisema, ei sillä kai sinällään haeta mitään taloudellista voittoa vaan se palvelee juurikin tuota ympäristöagendaa ja kyseisten viranomaisten ajamaa tiedottamista. Tietysti sanomlehtien arkistot ovat myös tärkeitä kuten Helsingin Sanomat, koska ne tarjoavat monipuolisesti lähteitä eri aihealueista. –Makele-90 (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 19.21 (EET)

Kirjalahjoituksia[muokkaa wikitekstiä]

Myös erilaisia kirjalahjoituksia on mahdollista tutkia. Kustantajat lähettävät mielellään arvostelukappaleita jopa opiskelijalehtiin, joten Wikipedia-yhteistyö olisi mielestäni mahdollisuuksien rajoissa.--Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 12.37 (EET)

Kirjalahjoituksista muistan Agricola-historiaverkon ohjeen: "Jos et saa rvostelua kirjoitetuksi, palauta kirja, jotta joku toinen voi kirjoittaa arvostelun. Uusia kirjoja toimitetaan vain arvostelunsa kirjoittaneille tai arvostelemattomat kirjat palauttaneille." (tjsp) En tiedä onko tämä miten yleinen sääntö, mutta varmaan käytännön kokemuksesta syntynyt.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 13.05 (EET)
Jos julkaisija/lahjoittaja toivoo kirjan palautettavaksi jos vastineena ei ole arvostelua, niin wikitarkoituksiin wikimaraton tai muu vastaava rajatun pituinen tapahtuma/setti olisi hyvä tilaisuus säädellä sitä kuka käyttää kirjoja, mihin tarkoitukseen, ja että ne palautetaan. --Pitke (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 15.40 (EET)
Tapahtumat vain vaativat paljon järjestelyä ja ne tavoittavat vain tietyn segmentin muokkaajista (kaikki eivät halua tai kykene osallistumaan kaukana järjestettäviin tapahtumiin), mutta ne voivat tietysti olla yksi vaihtoehto lahjoituksille. Ensisijaisesti lähtisin kuitenkin hakemaan fyysisiä, luovutettavia kirjalahjoituksia, joista vastineena lahjoituksen saaja käyttäisi kirjaa lähteenä Wikipediassa (jos ei käyttäisi, jatkolahjoituksia tuskin olisi odotettavissa).--Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 19.13 (EET)
Kustantantaja voisi lähettää kirjan jollekin Wikipedistille, joka tekee kirjasta artikkelin Wikipediaan ja käyttää kirjaa lähteenä muissa artikkeleissa. Kustantajan kannalta kirja saa "ilmaista" näkyvyyttä yhdellä suosituimmista sivustoista (kirjan tekijätkin voivat tykätä, että kirjaa käytetään lähteenä ja siihen viitataan) ja Wikipedian kannalta tänne saadaan lisää lähteistettyä tekstiä, jota ei muuten välttämättä kirjoitettaisi. Itseäni ainakin kiinnostaisi kaikki luonto-, ympäristö- ja maantietokirjat, sekä Varsinais-Suomeen liittyvät julkaisut. Niitä julkaisevat myös monet pienemmät kustantamot kuten Maahenki, Sammakko, Docendo, Gaudeamus ja Metsäkustannus. –Makele-90 (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 18.55 (EET)
Jep, juuri näin. Wikipedia johdattaa lähteiden luo, ja kustantajat/tekijät varmasti mielellään näkisivät omia kirjoja kyseisten lähteiden joukossa. Samalla wikipedistit saisivat helposti haltuunsa lähdemateriaalia ja ideoita artikkeleihin, joita ei muuten välttämättä kirjoitettaisi. --Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 19.08 (EET)

Tilastoa artikkeleiden määrän kehityksestä?[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossain tilastokäyrä/pylväsdiagrammi suomenkielisen Wikipedian artikkelien määrän kehittymisestä? --178.55.228.78 20. tammikuuta 2016 kello 09.56 (EET)

Jo vain on kystä kyllä: sivulla stats.wikimedia.org on lukuja et cetera. Karkeaan kaavioon pääsee melko suoraan summarystä, jossa on kaavio otsikolla "Articles on Finnish Wikipedia (x 1000)". --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 14.31 (EET)
Jep, kiitos. Uusien artikkelien määrä vähenee pikkuhiljaa. --178.55.199.232 20. tammikuuta 2016 kello 15.31 (EET)
Wikipedia alkaa olla valmis.--Tanár 23. tammikuuta 2016 kello 13.04 (EET)
Kyllä, suomiwikistä puuttuu enää 4 675 604 artikkelia (vrt. enkkuwiki). Laitetaanko talkoot pystyy ensiviikolle? --178.55.74.165 23. tammikuuta 2016 kello 22.08 (EET)
Joo. Sv-wikissäkin botti sen kun hyrrää. Loi tänään muuten sv:Paska Laken. Stryn (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.14 (EET)
Enwikissä tarttis jo aloittaa poistotalkoot. Tuhottomasti artikkeleita joita kukaan ei lue, eikä niitä ainakaan kukaan täyspäinen muokkaa vuosikausiin. --Whitetabor (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 12.04 (EET)

Kumouksen seulonta[muokkaa wikitekstiä]

Kun seulontaa odottamassa on artikkelissa peräkkäin (1) sotkentaa ja (2) sen kumoaminen (joko saman tai eri ip:n toimesta), ja lopputulos on taas artikkeli ilman sotkua, niin onko väliä painaako siihen hyväksy vai hylkää -nappia? Lopputuloshan on sama, artikkeli on edelleen sotkematon ja kumman tahansa seulontaoperaation jälkeen myös "katsottu". Artikkelihistoriasta tulee vain erinäköinen. "Hylkää" vaatii yhden painalluksen lisää. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 15.21 (EET)

Jos artikkelissa ei ole mitään muutosta tapahtunut, niin eikö silloin ainoa nappi ole "Hyväksy"? Ainakin muistaakseni. Kysyin samanlaista kysymystä itsekin joskus ja vastaus oli että hyväksy ja mene menojasi. Hylkääminenhän olisi sitä paitsi turha nollamuokkaus. Lueskelin sattumalta enwikin samasta aiheesta juuri, ja ymmärsin että siellä vastaavassa tapauksessa muokkaus + antimuokkaus hyväksyttää artikkelin automaattisesti. --Whitetabor (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 15.35 (EET)
Löysin etsimällä oman aiemman vastaukseni, jonka toistan tässä: Jos testimuokkausten jälkeinen tila on identtinen sen tilan kanssa, joka oli ennen sotkuja, hyväksy uusin versio. Jos ei ole, hylkää kaikki muuutokset ja palauta kunnollinen versio. Ideana on hyväksyä kunnollinen versio, joten se pitää ensin saada aikaan, jotta sen voi merkitä katsotuksi. Muistaakseni seulonnan aiemmissa ohjeissa, jotka olivat yhteisön mielestä aivan liian hyvät ja tarpeettoman kattavat, oli tästäkin opastekstiä. Tai ainakin tällaisten kysymysten jälkeen olisin kirjoittanut ohjeisiin näitä vastauksia, mutta enää en uskalla koskea ohjeeseen, ettei siitä tule vahingossa taas liian kattava. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 17.31 (EET)
Jep, vanhoissa ohjeissa oli pitkäpiimäistä tarinaa liittyen tähän: Useiden muutosten arviointi. Uusissa ohjeissa on kyllä säilytetty disclaimer: "Jos et tiedä mitä muutokselle pitäisi tehdä, niin voit jättää muutoksen arvioinnin seuraavalle arvioijalle." Hyvä ohje myös lääkäreille. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 17.39 (EET)
Whitabor on oikeassa. Jos uusin versio on identtinen aiemmin katsotun kanssa, seulonnassa ei ole edes tarjolla muuta kuin "Hyväksy versio" -nappula. Käykää seulojat katsomassa nyt sivua Merkityt versiot -kokeilu/Testisivu 3 ilman että hyväksytte sitä. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 18.00 (EET)
Jos "sotkija itse" tai "joku muu" on käsin siivonnut sotkut, niin uusin versio ei välttämättä ole 100% identtinen (vaan on esim. joku välilyönti muuttunut), silloin on myös vaihtoehto "hylkää". Mutta jos siis siivousten jälkeen on taas ok niin hyväksytään, selkeä ohje, kiitos. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 18.37 (EET)
Tämän voisi jaarittelemalla tiivistää, että jokainen palautus (kumous), palautus (rollback) tai palautus (hylkääminen) on pohjimmiltaan artikkelin muokkaus. Jokaisen käyttäjän, jopa vandaalien, pyrkimyksenä on jättää artikkeli siihen kuntoon, johon he sen haluavat. Seulojan pitää päättää, millaiseksi hän haluaa artikkelin muokata. Jos hän haluaa hyväksyä muuttuneet välilyönnit tai pilkun siirrot, silloin hän ne hyväksyy. Jos taas hän haluaa artikkelista täsmälleen samanlaisen kuin ennen sotkuja, silloin hän joko hylkää pienet eroavaisuudet tai hyväksyy identtisen muuttumattoman version. Ohjenuorana on siis se, että hyväksytyksi eli silmäillyksi eli katsotuksi pyritään saamaan sellainen versio, joka on seulojan itsensä mielestä hyvä. Hyväksy/hylkää-nappulat ovat vain välineitä siihen. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 19.46 (EET)

Ihan toinen kysymys[muokkaa wikitekstiä]

Tätä sivuava kysymys: Aika yleinen muokkaustyyppi on, että tehdään vandalismimuokkaus ja kumotaan se heti perään itse (= tapaus, josta tässä kysyttiin). Siitä toinen kysymys: Onko tällaisen muokkauksen tekijää (tyypillisesti kirjautumaton) syytä huomauttaa vai onko parempi olla huomauttamatta?--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 14.05 (EET)

Olen huomauttanut. Vandalismia se on lokien tahallinen tukkiminenkin. --Silvonen (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 14.43 (EET)
Ymmärtääkseni {{Test-kumosi}} on juuri tällaisiin tapauksiin. --Geohakkeri (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 14.47 (EET)
Kas, tuollainen malline olikin. Mietin juuri hiljan, että sellainen pitäisi olla, mutta en löytänyt.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 16.00 (EET)
Kysymys on ihan toinen kysymys, joten kirjoitin väliotsikoksi "Ihan toinen kysymys", jotta näkee helpommin, että kysymys oli ihan toinen kysymys kuin alkuperäinen kysymys. Otsikkoa saa muuttaa, mikäli ihan toinen kysymys ei olekaan ihan toinen kysymys. --Pxos (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 17.00 (EET)
Kyllähän se on ihan toinen kysymys samasta aiheesta, joten sen puoleen otsikko on oikea.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 18.41 (EET)
Itse huomauttelen ehkä muutamaa prosenttia vandaaleista. He kyllä tietävät mitä tekevät, ei sitä tarvitse joka kerta erikseen kertoa ja samalla lisätä liikennettä Tuoreissa muutoksissa. Sama tyyppi tulee kuitenkin toinen päivä uudelleen toisella IP-osoitteella. Varmaan keräävät huomautuksia kuin papukaijamerkkejä. --Whitetabor (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.43 (EET)
Varoittaminen helpottaisi kyllä ylläpitäjän hommia. Ennen estoa olisi hyvä olla varoitettu ja varoituksista voi päätellä vandalismin laajuutta. Jos tuoreissa muutoksissa ei näy annettuja varoituksia, niin käyttäjää ei välttämättä edes huomaa vandaaliksi. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.52 (EET)
Käyttäjän viimeisimmät diffit katsoo parissa sekunnissa. Miksi pitäisi olla varoitettu ennen estoa? --Whitetabor (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.09 (EET)
Miksi niitä diffejä tulisi katsottua, kun ei kukaan ole käyttäjän toiminnassa nähnyt sen vertaa ongelmia, että olisi viitsinyt varoittaa? Ensin varoitus, koska moni lopettaa sotkemisen siihen. Jos varoitus ei auta niin sitten esto. Suora esto tulee lähinnä pahimmissa tapauksissa, joissa käyttäjän toiminta pitää heti katkaista. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.14 (EET)
Lähinnä ajattelin että ylläpitäjä huomaa vandalismin kumotessaan itse vandalismia, ja voi silloin katsoa onko sama käyttäjä vandalisoinut enemmänkin. Joskus jään tarkkailemaan sotkeeko sama IP uudestaan, ja luulen että iso osa niistä tekee muutamia sotkuja ja lopettaa ja tulee joskus uudelleen, sai huomautusta tai ei. --Whitetabor (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.37 (EET)
Huomaahan vandalismia toki sitä itse kumotessaan, mutta muiden kumoaman vandalismin huomaa yleensä, kun tuoreisiin muutoksiin alkaa ilmestyä vandalismivaroituksia. Sillon tulee katsottua, että mistähän on kysymys ja vilkaistua käyttäjän diffejä. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.43 (EET)
Onhan näistä oltu monta mieltä. Itse en ole aikoihin viitsinyt muuten varoitella, mutta mahdollisista kunnianloukkauksista olen laittanut Kunnia-mallineen. Loukkaavat muokkaukset on syytä katkaista alkuunsa, ja estokynnyskin voisi olla näissä hyvin matala. -93.106.10.74 23. tammikuuta 2016 kello 23.56 (EET)
Jos kyseessä on selvä vandalismi, niin kyllä siitä kannattaa huomauttaa. Jos käyttäjä vaikuttaa taas vain kokeilleen, eli esim. poistanut jonkun sanan, jonka sitten palauttanut, niin ei välttämättä. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.54 (EET)
Se riippuu enkä ole tilastoinut. Tarkistan toki sotkijan muut muokkaukset ja huomautan jos on useampia. Törkeästä (mun mielestäni) vandalismista pläjähtää helposti toisen asteen huomautus ensimmaisen asteen huomautuksen sijasta. Kiitos tiedoituksesta tuosta kumosi itse -varoituksesta, en tiennyt siitä.--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.04 (EET)
Tuo test-kumosi malline on aivan erinomainen. Sille ei vaan ole painiketta muokkauskentän alapuolella, siksi siitä ei oikein tiedetä. Ehkä sille voisi tehdä sinne pienen painikkeen? -Hypree (?) (!) 24. tammikuuta 2016 kello 10.18 (EET)
Meillä on aika lista huomautusmallineita, joille ei omaa painiketta ole, eikä sitä kaikille kannata tehdä: Luokka:Käyttäjän huomautusmallineet. --Otrfan (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 10.26 (EET)
Pikanäppämettömiä mallineita sun muita muokkausapuja, joista tuntee olevan itselleen hyötyä, kannattaa panna talteen jonnekin. Minä opin joltakulta nyt jo kauan sitten estetyltä käyttäjältä kätevän tavan kerätä nowikitettyjä apuja käyttäjäsivulleni omaan osioonsa: näin. Iivarius (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 16.16 (EET)

Trafiikki-museoiden wikipaja tänään[muokkaa wikitekstiä]

Ei uutinen, mutta tiedoksi: Tänään on Trafiikki-museoiden henkilökunnille tarkoitettu wikipaja Tampereella, ja päivän aikana (10–16) museoalan työntekijät muokkaavat Wikipediaa. Toivon, että muokkaajia kohtaan osoitettaisiin hyvää tahtoa! Muokkaajia perehdytetään Wikipedian käytäntöihin, mutta aloittelijoille saattaa sattua virheitä.--Olimar 28. tammikuuta 2016 kello 09.56 (EET)

Olisi hauskaa, jos tällaisille uusille tunnuksille saisi jonkinlaisen 80-lätkän näkyviin. Muistan, että jossain aikanaan puhuttiin avatarien luomisesta Wikipediaan, millä siis tarkoitetaan sellaista pientä tietolaatikkoa käyttäjistä, jossa on jonkinlainen kuvatus ja muutamia perustietoja (käyttäjä on seuloja, tunnus on 3 vuotta vanha, tehnyt 2530 muokkausta).

Uusille tunnuksille tulisi vakiokuvakkeeksi sokea koiranpentu tai jonkinlainen uusi tipu . --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 12.32 (EET)

Roska vai HOK?[muokkaa wikitekstiä]

Kun ilmeinen syy tehdä artikkeli Thomas Keller on ravintola Per Se ja artikkeli jää HOKiksi, onko parempi merkitä se suoraan roskaksi vai sittenkin HOKiksi ja jäädä - turhaan - odottamaan että aloittaja tekisi sille jotain? Merkkasin nyt HOKiksi, mutta voi sen vaihtaakin. Jotkut varmaan kuluttavat päivänsä etsimällä näitä hihityttäviä sanoja että voisivat antaa panoksensa Wikipediaan. Kiva harrastus. --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 11.07 (EET)

HOKiksi merkkaaminen on ihan paikallaan. Vaikkei artikkelin aloittaja tulisi artikkelia tässä vuorokauden sisällä laajentamaan, on ihan mahdollista, että joku muu laajentaa. Englanninkielisessä Wikipediassa on ihan kunnollinen artikkeli Kelleristä (en:Thomas Keller), joten laajentaminen on kyllä melko helppoa, jos joku intoutuu sen tekemään. Ja tämän nykyisen yhden lauseen artikkelin teksti on kuitenkin ihan asiallinen, joten ei sikäli kiirettä poistaa. --Nironen (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 11.17 (EET)
Tässä tapauksessa kokki on merkittävämpi kuin ravintolansa. Sinänsä kysymys siitä mitä kautta nykytilainen artikkeli poistetaan on turhaa hiuksien halkomista: merkittävistä aiheista tulee artikkeli joka tapauksessa joskus. (Lisäksi artikkeli on selvästi tärkeydeltään/merkittävyydeltään artikkelimassan ytimen ulkopuolella, jopa aika kaukana ulkokehällä.) Toisessa menettelyssä (HOK) ohjataan käyttäjien muokkausresursseja wikipedian merkittävyyden ulkokehälle. Toisessa menettelyssä (roska) ohjaus ei ole yhtä voimallista ja se ohjaa oikeastaan vain artikkelin aloittajan muokkausresursseja. Ihan omalla harkinnallasi saat tuollaisissa tapauksissa päättää, kuinka tärkeätä muokkausresurssien ohjaaminen ko artikkeliin on. Gopase+f (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 14.15 (EET)
Ulkokehällä on aika paljon artikkeleita, joten ei tämä rikka siellä kehää kasvata. Odottakoon jos joku on kiinnotunut kokeista. Oletko sitä mieltä että ulkokehäartikkeleita ei pitäisi tehdä? Tuli mieleen, että miten ne muuten määritellään? --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.40 (EET)
Asioista voi olla montaa mieltä, mutta epäilempä, että suurinosa Wikipedian lukijoista näkee että Luhanka on tärkeämpi kuin Death or Domination. Tästä voi sitten jokainen moukkaaja vetää omat johtopäätöksensä sen suhteen mihin muokkausresurssejaan käyttää. Gopase+f (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.44 (EET)
Tosiaan voi olla. Umpiperällä näkee vain lähiseinät. Mihin sinä muuten, anteeksi henkilökohtainen kysymys, käytät muokkausresurssejasi? --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.14 (EET)
Laatuun. Gopase+f (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 14.11 (EET)
Välttelevä vastaus, edes ulkokehäartikkeleita ei näytä nimimerkilläsi löytyvän, ainakaan niin pitkälle kuin jaksoin katsoa vaan "uudet artikkelit" ovat ohjauksia ja siirtoja. Jonkun täytyy niitäkin tehdä, mutta turha arvostella muiden tekemisiä, jos oma laatu on tuota tasoa. --Harriebarn (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 11.40 (EET)
Laatuun = olemassa olevan artikkelimassan laadun parantamiseen. Uudet artikkelit olen pyrkinyt jättämään tarkoituksella luomatta jo yli viiden vuoden ajan, koska vanhassakin artikkelimassassa on niin paljon korjattavaa. Aika yksisilmäistä muodostaa arvioita toisen käyttäjän muokkaushistoriaa vain "uusien artikkelien" perusteella. Gopase+f (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 12.11 (EET)
Kaikille, myös Käyttäjä:Harriebarnille, muistutukseksi, että termi roska on päätetty korjata termillä pikapoisto. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 12.22 (EET)

Ikäraja[muokkaa wikitekstiä]

Sosiaaliselle medialle suunnitellaan ikärajoja[1] ja Wikipediakin ilmeisesti sellaiseksi luokitellaan, ainakin artikkelin Sosiaalinen media mukaan. Sikäli mikäli ikäraja tulee, niin mitäs junioreille tehdään? Kaikille itsensä liian nuoriksi esitelleille esto päälle vai? Mitenkäs Ruotsissa on meinattu tehdä, kun siellä asia taitaa olla pitemmällä? --Otrfan (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 14.36 (EET)

No ainakin nyt kysyt asiaa ruotsiksi sv-wikissäkin. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.41 (EET)
Niinpä näköjään, tosin paremmalla ruotsilla kuin luulin osaavani. Tässä muuten linkki uutiseen Ruotsin tilanteesta[2]. Oleellinen kysymys lienee, että onko Wikipedia sosiaalista mediaa? --Otrfan (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.47 (EET)
Uutisessa lukee "Seuraavaksi [Ruotsin] hallitus nimittää komission selvittämään, missä palveluissa ikärajaa voisi soveltaa." Jos ikäraja on tulossa myös Suomeen, voidaan joko odotella oman komitean perustamista tai kysyä asiaa tietosuojavaltuutetulta. Lisäksi asiaa voisi kysyä myös Pääkonttorista eli säätiön palkka-armeijalta, koska tämä juttu takuulla kiinnostaa yleiselläkin tasolla Wikimedian päättäjiä. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.53 (EET)
Mietin vain, että jos joku nyt kertoo olevansa 10-vuotias ja viiden vuoden kuluttua kaikkien komissioiden jälkeen tulee päätös, että Wikipedia on kielletty alle 16-vuotiailta, niin laitetaanko esto? Pitäisikö varoitella käyttäjiä ikänsä kertomisesta vai olisiko se tulevaisuudessa yllyttämistä rikokseen? Ja minkä maan lakien mukaan mennään, me kun emme varsinaisesti ole suomalainen palvelu, vaan suomenkielinen, kuten useasti on todettu. Samahan koskee toki muutakin sosiaalista mediaa, jos me nyt sitä olemme. --Otrfan (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.02 (EET)
Tuossahan on juuri mielenkiintoista odottaa komissioiden selvitystä. Eivät Fejsbook tai Instagramm ole myöskään ruotsalaisia, mutta kai niitä ikärajoja ollaan juuri tuollaisiin harkitsemassa. Kuvittelisin, että tätä kysymystä voisi mielellään palkkaa vastaan hoitaa säätiön henkilökunta, ja odotan, että Någon Annan käy aikanaan heille juttelemassa. Jos ikärajaa pitää ruveta valvomaan, varmaan saadaan joku ohjeistus säätiöltä. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.22 (EET)
Sormenjäljet ja henkilötodistus. Pankkikin vaatii nykyään kopion henkilötodistuksesta. Minua pidetään niin rikkaana, että epäillään rahojen tulleen pimeästä rajakaupasta tai rahanpesusta. --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.31 (EET)
Sivukevennys: Jos kääntää näitä viestejämme Googlen translaattorilla ruotsiksi, termi "Pääkonttorista" kääntyy muotoon "vårt huvudkontor i Helsingfors". Heh hee. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 18.52 (EET)
Toivon totisesti, ettei kukaan saa päähänsä Wikipedian olevan osa "sosiaalista mediaa" (edes Ruotsissa, koska vaara pyörii, että se apinoidaan tänne välittömästi). Wikipediassa kirjoitetaan tietosanakirjaa eli julkaistava tieto käsittelee (toivon mukaan) vallan muuta kuin kirjoittajaa itseään. Täällä on sinnikkäästi sensuroitu artikkeleista alaikäisiä lapsia, joilla ei ole omaa merkittävyyttä. On sensuroitu myös nuoriksi arveltujen (ja vähän vanhempienkin) käyttäjien käyttäjäsivuilta liian yksityiskohtaisia henkilötietoja. Mutta kaikilla wikipedisteillähän on sormenjäljet, joten pidetään ne käsillä.--Htm (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.55 (EET)
Ruotsinkielisessä Wikipediassa ei tietääkseni ole asiasta keskusteltu. Riski liikojen kertomisesta lienee melko pieni, varsinkin kun (kuten yllä todetaan) alaikäisten henkilötietoja aika herkästi sensuroidaan. Wikimedialla kuitenkin on käytössään myös poistetut tiedot, IP-paikkatiedot yms., mitkä varsinkin yhdistettyinä muiden lafkojen tallentamien tietojen perusteella riittänevät loukkaamaan yksityisyyttä melko rajusti. Kyse siis on lähinnä siitä, ketä henkilötietojen käsittelytieto koskisi.
Ihmettelen suuresti ettei oikeusministeriön tiedotteessa sanallakaan mainita sananvapautta, joka siis ilmeisesti suunnitellaan käytännössä rajaamaan koskemaan vain yli 16-vuotiaita (paitsi omakustanneitten osalta, tai huoltajan suostumuksella). Sananvapaudella on peruslain suoja, joten sen rajoittaminen EU-asetuksella olisi lakitieteellisesti mielenkiintoista (tai siis suoraan sanoen skandaali).
Ymmärtääkseni 15-vuotias saa liittyä yhdistykseen ja ryhtyä sen hallituksen jäseneksi ilman vanhempien suostumusta. Kielto käsitellä tietoja hallituksen jäsenen toimista (jos tämä vaikka tiedotussihteerin ominaisuudessa toimittaa yhdistyksen wiki-perusteista sivustoa) olisi aika merkillinen.
--LPfi (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 21.36 (EET)
Ja itse kiellon ytimeen: jos alaikäinen normaaliin elämäänsä tarvitsee huoltajan suostumuksen tietojen käsittelyyn, kielto tietojen käsittelystä ilman suostumusta ei ole relevantti. Ennemminkin pitäisi miettiä miten tietoja saa kerätä ja käsitellä suostumuksen kera, tai mihin saa pyytää suostumusta ilman erityistä syytä. Nythän käyttäjäehtojen kautta yleensä halutaan blanco-valtakirja kaikkeen mitä taustalla oleva yritys ja sen kumppanit saattavat saada päähänsä. --LPfi (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 21.44 (EET)

Wikitapahtuma Turussa?[muokkaa wikitekstiä]

Suomen Turussa on monta aktiivista wikipedistiä, mutta toistaiseksi suurin osa wikitapahtumista on järjestetty joko Helsingissä tai Tampereella. Nyt on Turun vuoro! Museoyhteistyön merkeissä olisi mahdollisuus järjestää Forum Marinumissa perinteisiä muokkaustapahtumia eli wikipajoja / editathoneja. Vapaamuotoisemmin voisi tavata perinteisen miitin merkeissä, johon voisi liittää esimerkiksi kuvasafarin tai muuta toimintaa (Wikimedia Suomen kautta käyttöön voisi saada kamerakopterin). Onko sinulla hyvää ideaa tapahtumaksi tai tulisitko tapahtumaan, jos sellainen järjestetään?--Olimar 30. tammikuuta 2016 kello 21.31 (EET)

Tämä on hieno ajatus ja paikkavalintakin on hyvä. Ehdotan että tapahtumaan sisällytetään kuvituskampanja, jossa kuvataan Turun katumaisemaa ja vaikkapa skannaillaan Forum Marinumin, yliopiston ja ÅA:n kuva-arkistoja Commonsissa julkaistaviksi. Katumaiseman kuvauksen kannalta olisi toki toivottavaa että tapahtuma järjestettäisiin kauniina vuodenaikana. Itse en todennäköisesti pääse osallistumaan koska asun vakituisesti ulkomailla, mutta minulla on kuvatoivomuslista. Olen kirjoitellut jonkin verran turkulaisesta laivanrakennuksesta englanninkieliselle puolelle ja moni artikkeli paranisi kunnon kuvituksella. --Gwafton (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 22.48 (EET)
Hienoa! Voitko laittaa listan esim. Turku-projektin sivuille tai alasivullesi nähtäväksi?--Olimar 31. tammikuuta 2016 kello 21.20 (EET)
Saattanen osallistua, jos ajankohta on sopiva. Digikameraa minulla ei ole vieläkään, joten kuvia on turha odottaa... --Lax (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 11.27 (EET)

Omakustanteiden merkittävyydestä[muokkaa wikitekstiä]

Jooh elikkäs, wikimerkittävien yhtyeiden omakustanteiden merkittävyydestä pari ongelmakohtaa.

  • Jos yhtye on levyttänyt aiemmin, mutta julkaissut sittemmin yhtä ammattimaisesti tuotetun omakustanteen, niin läpäiseekö seulan? Mielestäni kyllä, sillä albumit noteerataan varmasti merkittävien musiikkilehtien sivustoilla.
  • Merkittävä yhtye, joka on julkaissut omakustanteita ennen levytyssopimusta? Esimerkkinä FM2000:n albumi Volovo, jonka haluaisin tehdä uusiksi. Albumista löytyy arvosteluja Desibelin[3], Imperiumin[4] ja Lammaszinen[5] sivustoilta.
  • + sellainen pointti, että omakustanne ei ole sama asia kuin demo. Demot ovat mielestäni poikkeuksetta epämerkittäviä ellei ole jotakin pirun hyvää syytä säilyttää. Tai sitten on oltava kulttuurihistoriallisesti merkittävä äänite, miten sen nyt ikinä tulkitseekaan. Itsekin turhanpäiväisiä Impaled Nazarenen demoartikkeleita aikoinaan väsänneenä tiedän itsekin että turha vaivahan se oli.

Eli, tietoa siis löytyisi mutta mitä mieltä te olette? Pitäisikö näitä linjauksia tarkastella uudemman kerran ja saada hommaan joku selkeä tolkku? Helpottaisi ainakin omaa tekemistäni. Pohdiskellaan yhdessä. --Vilhokki (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 19.03 (EET)

Olisit vaan tehnyt sen artikkelisi uudestaan, ei sitä kukaan olisi huomannut. ;) Jos merkittävän yhtyeen levyä on käsitelty tarpeeksi ulkopuolisissa lähteissä, niin se voi olla merkittävä, oli se sitten demomakustanne tai mikälie. Jos platta tai mikä tahansa aihe alittaa jonkin merkittävyysriman, niin silloin sen merkittävyys arvioidaan erikseen merkittävyysäänestyksellä tai lopuksi poistoäänestyksellä niin kuin tähänkin mennessä. --Whitetabor (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 17.27 (EET)
Näinhän sitä nimenomaan luulisi että täällä voi tehdä aivan mitä vain minkä oikeaksi kokee, mutta parit omasta sooloilusta johtuvat takapakit ovat jääneet sen verran ns. vituttamaan että se on no go, vaikka omasta mielestäni olenkin aina oikeassa. Pyrin välttämään yhteisön kanssa tekemisissä olemista viimeiseen asti merkittävyyskeskusteluja ja poistoäänestyksiä lukuunottamatta, sillä tahdon vain keskittyä olennaiseen. Kynnys tämänkin aloittamiseen oli varsin korkea. Ketään väheksymättä toivon _ihan oikeasti_ musiikkiin __perehtyneiden__ käyttäjien olevan hereillä ja ottavat tähän kantaa. --Vilhokki (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 23.22 (EET)