Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Ystävällinen neuvoja artikkelin muokkaajalle[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko jollain aikaa katsoa mitä tässä [1] on tehty, ja mitä tuosta muokkauksesta voitaisiin pelastaa ennen kuin joku seuloja kumoaa sen kokonaan. Tai jos se pitää kumota niin voisi kuitenkin ystävällisesti neuvoa muokkaajaa. Minun pitää lähteä asioille. -kyykaarme (keskustelu) 15. helmikuuta 2019 kello 11.37 (EET)

Seulojan näkökulmasta siinä on ainakin poistettu yhtä lukuunottamatta kaikki lähteet ja teksti on vähemmän tietosanakirjamaista. Kumoaminen ei haittaa koska historiasta löytyy.--Htm (keskustelu) 15. helmikuuta 2019 kello 12.02 (EET)

SS Ceramic[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitsen nyt todella apua loin artikkelin äsken ja lisäsin lähteitä, mutta sen jälkeen, kun julkaisin sen niin artikkeli näyttää osan lähteistä ja sanoo joissakin lähteissä "Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt" en tiedä mitä minun pitäisi tehdä tässä linkki sivulle. AksuHelps (keskustelu) 16. helmikuuta 2019 kello 22.06 (EET)

Niillä virheellisillä viitteillä ei ole mitään sisältöä. Jos kaikki tiedot on niistä toimivista viitteistä, niin anna niille nimet, name=":0" jne. kuten ilmeisesti olet aikonut. --Anr (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 00.06 (EET)
Saanko kysyä miten näissä jutuissa en ole hyvä. AksuHelps (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 00.09 (EET)
Wikipedia:Merkitse_lähteet#Saman_viitteen_toistuva_käyttö. --Anr (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 00.11 (EET)
No tämä on vielä vähän moni mutkaista minulle luin ne pariin kertaan. Enkä ole vieläkään varma mitä "teen" @Anr. En voi uskoa, että olen näin tyhmä tällaisissa asioissa. AksuHelps (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 00.21 (EET)
Teet ihan samoin kuin olet tehnyt esimerkiksi artikkelissa SS Albertic. Eli kun ensimmäisen kerran käytät viitettä nimeltä ”:0” niin määrittelet sen, eli lisäät viitteen sisällön viitemallineella. Mutta kun taidat käyttää visuaalista muokkainta, niin siitä en sitten tiedäkään mitään. --Anr (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 00.37 (EET)
Katoin siitä toisesta "jotenkin", mutta ei vain onnistu. Sillon kuin loinsen SS Alberticin se jotenkin vain "onnistui." AksuHelps (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 00.57 (EET)
Anr minun on pakko pytää apua siinä artikkelissa yritin parhaani, mutta en osaa. AksuHelps (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 01.03 (EET)
No kerro nyt alkuun mikä tuon viitteen :1 pitäisi olla. Eli mistä noista viitteistä olet ne tiedot ottanut joihin nyt on tuo rikkinäinen viite :1. --Anr (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 01.08 (EET)
Siihen ekaan viitteeseen hain tieota täältä http://www.whitestarhistory.com/ceramic AksuHelps (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 01.22 (EET)
Jos teet viitteen näin:
<ref name="Nimiosa">{{Verkkoviite | Osoite = www.osoite.fi | Nimeke = Sivun otsikko | Tekijä = Nimi | Ajankohta = Sivun tekoaika | Julkaisu = Julkaisun | Viitattu = Viittauspäivä}}<ref>
Niin voit käyttää tuota viitettä tuolla pelkällä nimellä kun lisäät siihen kauttaviivan näin:
<ref name="Nimiosa"/>
mutta jos käytät vain pelkkää "nimiosaa", eikä sivulta löydy mistää tuollaista viitettä missä on osoitteet ja muut tiedot, niin tulee tuollainen virheilmoitus. Eli siellä pitää olla se ensimäinen ja sen jälkeen riittä tuo pelkkä "nimiosa". --Linkkerpar 17. helmikuuta 2019 kello 02.52 (EET)

Olen metsästänyt noita lähdeviitteitä ja vaihtanut niille selkokielisemmän nimen.--Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 04.28 (EET)

Numerot ovatkin aika huonoja viitteiden nimiä, ne aiheuttavat helposti sekaannuksia ja joku samalla tavalla viitteet nimeävä voi nimetä toisen viitteen samalla nimellä josta sitten aiheutuu viittausvirhe. Huono on myös on pelkkä lehden, kirjan tai verkkosivun nimi. --Linkkerpar 17. helmikuuta 2019 kello 05.25 (EET)
Olisiko sitten aina parempi laittaa <ref name="verkkolehti2019">, kuin <ref name="verkkolehti">?--Puppe100 (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 07.27 (EET)
Olen usein harrastanut tapaa verkkolehti123 tai vrkklhti123 eli pieniä kirjaimia selkona tai lyhennettynä ja numerot loppuun, niin ei tarvita hipsuja eli lainausmerkkejä. Ne häiritsevät minua jostain syystä suunnattomasti;-/ --Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2019 kello 08.21 (EET)
On verkkolehti verkkolehti2019 viitteen nimenä parempi, se vähentää sekaannusten mahdollisuuksia. Minä yleensä käytän otsikkoa tai osaa siitä pisteillä sanat eroiteltuina joskus Aviisi.otsikko tai osa siitä jos on pitkä. Sellaisia viittausviheitä on tullut vastaa että on kahden eri tekijän nimeämiä viitteitä esimerkiksi HS1, Hesari, Aamulehti tai :0, viite on sitten kuitenkin eri. Minä taas lisään yleensä lainausmerkit, nehän ei ole pakollisia ;), siis jos ne puuttuvat :D, ja laitan välilyönnit viitteisiin. Sitten tulee joku viikon, kahden tai kuukauden kuluttua jonka mielestä välilyöntejä ei tarvitse ja poistaa ne :D. --Linkkerpar 17. helmikuuta 2019 kello 11.09 (EET)

Laita kuva Wikipedia sivulle[muokkaa wikitekstiä]

Olen tekemässä muutokia ensimmäistä kertaa. Miten tästä on onnistuttu tekemään salatiedettä. Onko täällä ketään joka osaa taivuttaa rautalangasta miten kuva saadaan craetive commonsista Wikipedia sivuille, suomi, englanti, ruotsi etc käy kielenä, kunhan selitys on looginen ilman lukuisia viitteitä ja ohjeita olemattiin linkkeihin Kiitos Artlonga (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 16.46 (EET)

Ohje:Kuvien lisääminen. Katsopa, jos tuon kanssa pääsisi alkuun. --Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 16.54 (EET)
Tuolla kohta Ohje:Kuvien_lisääminen#Pienoiskuva on se yleisin ja samalla ehkä helpoin tapaus.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 16.57 (EET)

Allekirjoitus Aiheotsikon perään?[muokkaa wikitekstiä]

Jotakin kummaa tässä nyt on? Editorin alta Allekirjoitus-kuikelojonoa klikatessa, se ilmestyy aiheotsikon perään? --(λ (?) (!)) 24. helmikuuta 2019 kello 15.32 (EET)

Kas, siirsin allekirjoituksen otsikosta tekstin loppuun. On myös niin, että syntaksivirheitä voi korjata lennossa. Mikäli tosiaan nappulasta allekirjoitus tulee väärään paikkaan – toisin kuin minulla – niin lienee parasta käsin siirtää se oikeaan paikkaan pois otsikosta. Tein malliksi juuri niin. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.55 (EET)
Se tullee, tai ainakin pitäisi tulla, sinne missä näppäimistön kohdistus kulloinkin on. Ilmeisesti sinulla focus on siis vielä siellä Aiheotsikko-laatikossa. --Anr (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.34 (EET)

Voiko rekisteröitynyt käyttäjä tallentaa (tehdä listan) itseään kiinnostavista artikkeleista?[muokkaa wikitekstiä]

Hei,

1. Kysynkö asiasta oikealla palstalla? 2. Olen googlaillut, käynyt Wikipedian FAQ-sivuilla ja käyttöohjeissa (molemmat tehty englanninkielisillä sivuilla). Etsin Wikipedian sisäistä ratkaisua, jolla välttäisin selaimen linkkikirjaston luomisen. 3. Ainoa keksimäni tapa on luoda käyttäjätunnuksen alle oma käyttäjäsivu, jolle voisi tallentaa artikkelilinkkejä. 3a. Onko käyttäjäsivun käyttö tähän tarkoitukseen sallittu? 3b. Eikö niin, että tällainen sivu (käyttäjäsivu) näkyy kaikille muillekin? 3c. Onko eri Wikipedian kieliversioissa erilliset käyttäjäsivut (suomi / englanti)? 4. Onko olemassa mitään muuta tapaa luoda omia artikkelikokoelmia uudelleen lukemista tai myöhempää opiskelua varten? 4a. Ymmärtääkseni kirjatyökalulla luodaan julkisia koosteita artikkeleista.

Varsinaisia vastattavia kysymyksiä ovat kohdat 1. & 3a, 3b ja 3c sekä 4.

Kiitos avusta!

yt

--Mheikin (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 18.02 (EET)Mheikin

Hei, yritän vastata näihin. 1. Kyllä, uskoakseni tämä on oikea palsta. 3. a. Monella käyttäjällä on käyttäjäsivulla lista heidän itse muokkaamistaan/aloittamistaan artikkeleista, mutta käyttäjäsivun ohjeet eivät kiellä listaamasta itseä kiinnostavia sivujakaan, joten sen pitäisi olla sallittua. Lisäksi voit tehdä oman käyttäjäsivun alasivun tähän tarkoitukseen. Huomaa, että ohjeissa on kuitenkin kohta "Jos teet Wikipediassa pelkkää käyttäjäsivua, käyttäjäsivusi voidaan poistaa.", eli periaatteessa käyttäjäsivuja Wikipediaan rakentavien odotetaan välillä myös muokkaavan artikkeleita. b. Kyllä, käyttäjäsivu näkyy kaikille. Myös käyttäjäsivun alasivu on kaikkien luettavissa, mutta on hieman paremmin piilossa, koska siihen ei ole suoraa linkkiä käyttäjänimestäsi. c. Wikipedian eri kieliversioissa on tosiaan erilliset käyttäjäsivut samalle käyttäjälle, vaikka monet laittavatkin niihin uudelleenohjauksen yhteen keskitettyyn käyttäjäsivuun. 4. Kirjatyökalulla luodaan Wikipedian ulkopuolelle vietävä (esim. omalle koneelle esim. PDF-muodossa tallennettava) kooste halutuista Wikipedia-artikkeleista. Kirjat ovat tosiaan tietääkseni julkisesti nähtävissä luettelossa, mutta ei niitä välttämättä kukaan muu lataa itselleen.--Fotogurachan (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 18.50 (EET)
Voisin omasta puolestani lieventää kysymykseen nro 3a annettua vastausta koskien käyttäjäsivua. Pitää paikkansa, että käytännössä on henkenä ja spirittinä se, että Wikipedian käyttäjät ovat myös hyödyllisiä muokkaajia. Kun sanotaan, että pelkkää käyttäjäsivua ei saisi tehdä, sillä lähinnä tarkoitetaan sitä, että joku rakentaa Wikipediaa hyväksi käyttämällä itselleen kotisivua tai kertoo vaikka Huutuub-videoistaan. Sellaiset poistetaan. On kuitenkin muistettava, että myös lukijat ovat Wikipedian käyttäjiä. Yleensä he seikkailevat täällä kirjautumattomina, mutta kyllähän Wikipediaan voi luoda tunnuksen vaikka ei muokkaisikaan mitään. Nähdäkseni on selvää, että jos Wikipedian lukija, joka ei milloinkaan muokkaa mitään, haluaa kuitenkin luoda käyttäjäsivulleen linkkejä itseään kiinnostavista artikkeleista lukijana, se on käyttäjäsivukäytännön hengen mukaista. En itse näe estettä siihen, että Wikipediassa ei tehdä mitään muuta kuin omaa käyttäjäsivua, joka kuitenkin kiinteästi liittyy Wikipedian käyttämiseen silloin, kun siihen kerätään linkkejä kiinnostaviin artikkeleihin suomenkielisessä Wikipediassa. Paras tapa tuohon on kuitenkin tosiaan käyttäjäsivun alasivu, johon ei panna mitään suoraa linkkiä. Ei sinne silloin juuri kukaan eksy. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2019 kello 22.11 (EET)
Olen samaa mieltä kuin Pxos yllä, että myös lukijat ovat Wikipedian käyttäjiä jotka saavat tehdä lukemista helpottavia merkintöjä ja muistiinpanoja käyttäjäsivuilleen, kunhan ne vain liittyvät keskeisesti Wikipediaan eivätkä ole mitään kotisivun rakentamista yleisöä varten. Näin ainakin täällä ja englanninkielisessä Wikipediassa. Huomaa että jokainen kieliversio on oma projektinsa, jolla voi olla erilaisia sääntöjä tästäkin asiasta eli periaatteessa asia pitäisi tarkistaa erikseen joka wikistä jonne teet käyttäjäsivun. En usko että kovin monikaan aktiivisesti Wikipediaa lukeva on loputtomiin read-only moodissa vaan ainahan tänne tulee hyödyllisiä pikkuvirheiden tms. korjauksia IP-osoitteista ja vain muutamia muokkauksia tehneiltä käyttäjiltä. Paras tapa tulla luokitelluksi hyväksi Wikipedian käyttäjäksi on silloin tällöin korjata se itsestään selvä typo sivulta jota olet lukemassa silloin kun sellainen tulee vastaan. Tällöin kukaan ei edes kiinnitä mitään huomiota käyttäjäsivulla olevaan linkkikokoelmaan. Lisäksi on Toiminnot:Tarkkailulista (engl. ohje: Help:Watchlist), jonka sisältö on yksityistä ja vain sinun nähtävissäsi ja jota voi varmuudella käyttää kaikissa kieliversioissa joten sitäkin voi hyödyntää. jni (k) 8. maaliskuuta 2019 kello 14.04 (EET)

Kiitos avusta ja seikkaperäisistä vastauksista. Selväksi tuli! :)

--82.181.57.113 8. maaliskuuta 2019 kello 17.17 (EET)Mheikin

Miksi ei "äskettäin kuolleita" ja "tiesitkö, että" ei näy mobiili näkymässä[muokkaa wikitekstiä]

Tuli vain mieleen, kun luen Wikipediaa mobiilinäkymässä silloin tällöin niin miksi en näe "äskettäin kuolleita" ja "tieistkö, että" osioita? Eikös niiden pitäisi näkyä mobiilinäkymässä? AksuHelps (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 19.58 (EET)

Lehti- vs verkkoviite[muokkaa wikitekstiä]

Vasta aktivoituneena muokkaajana aloin miettimään onko netistä löytyvän lehden artikkeli verkko- vai lehtiviitteellä linkitettävä. Vain nettiä käyttäessähän ei edes tiedä onko jotain juttua julkaistu paperilehdessä lainkaan. Hesarin tilaajana tietysti voisin ne tarkastaa näköislehdestä, mutta kaikki muut maan lehdet. Lyditar (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 17.10 (EET)

Minusta niitä on yleensä käytetty siten, että verkkosivuilta luetulle artikkelille (jossa ei ole lehden numeroa tai sivunumeroa) verkkoviite ja paperilehdestä (tai verkkoon skannatusta lehdestä, joka kuitenkin näyttää paperilehdeltä sivunumeroineen) lehtiviite. Lisäksi tiedejulkaisuille käytetään yleensä lehtiviitettä, vaikka ne olisivatkin luettavissa verkostakin, koska niissä on aina mainittuna alkuperäisen julkaisun numero, vuosikerta ja artikkelin sivunumerot siinä, joita ei saa verkkoviitteeseen.--Fotogurachan (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 18.04 (EET)
Kiitos, nyt vaikuttaa selkeältä. Lyditar (keskustelu) 12. maaliskuuta 2019 kello 18.34 (EET)
Tuotahan puoltaa ainakin se, että usein uutinen verkossa saatetaan julkaista eri päivänä kuin paperi- ja näköislehdessä, ja jotkut lehdet myös julkaisevat toisinaan netissä vain tiivistelmän paperi- tai näköislehden uutisesta.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 10.48 (EET)
Verkkolehden juttuja päivitetään ja virheitä korjataan. Paperilehden korjaukset tulevat joskus aikanaan, mutta muuten ei päivitetä, ymmärrettävistä syistä, muuten kuin koknaan uudella uutisella. --Abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 12.54 (EET)

Ohjeita merkittävyyskeskustelun luonteesta?[muokkaa wikitekstiä]

Onkos meillä ohjetta tai esseetä merkittävyyskeskusteluiden luonteesta vai onko kyseessä hiljaisesti omaksuttu kirjoittamaton tapa? Kas kun minun mielestäni merkittävyyskeskusteluissa ei ole juuri hyödyllistä panna mielipidettään pelkällä wikiemojilla tyyliin Symbol delete vote.svg Pois --~~~~ tai Symbol keep vote.svg Säilytettävä --~~~~, mutta sitä ei kai ole varsinaisesti kiellettykään, ja tuollaisille mielipiteille ilmeisesti pannaan jonkin verran tai paljonkin painoa. Joskus näkee, että tuollaisia perustelemattomia äännähdyksiä moititaan lyhyiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Onko asiasta laajempaa keskustelua käyty? --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 14.43 (EET)

Olen kuullut huhuja että merkittävyys pitää osoittaa lähtein, eikä Wikipediaan tarvita epämerkittäviä aiheita, joten siitä johtuu että epämerkittävyyttä ei ole tarpeen perustella. --Abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 12.58 (EET)
Lähteettömyys poiston syynä on varmaan suomenkielisessä versioissa kaikkien wikipedioiden tiukin. Se ei sinänsä ole huono asia, mutta kun minä en oikein luota lähteisiinkään, niin ehkä se on vähän niin ja näin. Pian voidaan ruveta (tunnistan arguentointivirheen mutta kun tämä ei ole logiikkaa vaan journalismia tai pikemmin tietosanakirjatiedettä, onko se ensylopediologiaa) riitelemään mikä on se luotettava lähde, ja jos se on se mikä on yleisesti luotettavana pidetty niin se on yle tai minun alueellani Kainuun Sanomat, jotka ovat nykyään äärimmäisen epäluotettavia. (tiedoksi siis näille että osaavat haastaa minut oikeuteen jos katsovat tarpeelliseksi) --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 03.26 (EET)
Äänioikeutta ei ole syytä rajoittaa. Tietenkin perusteltu mielipide vaikuttaa enemmän - suuntaan tai toiseen. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 03.26 (EET)
Jos vakikäyttäjä kommentoi merkittävyyttä vain yhdellä sanalla, niin voidaan olettaa sen olevan hänen mielipiteensä, jonka takana on jonkinlainen perustelu. Mutta jos uusi ja kokematon käyttäjä, etenkin samana päivänä tunnuksen rekisteröinyt tai IP-käyttäjä, jättää merkittävyyskeskusteluun vain "äänen" ilman perusteluja, niin sille en ainakaan itse anna paljoa jos lainkaan painoarvoa, koska todennäköisesti sellainen käyttäjä ei edes tiedä mitä merkittävyys Wikipediassa tarkoittaa. Tällaisen huonon keskustelutavan vähentämiseksi muokkausikkunan alapuolella näkyvät äänestysnapit Symbol keep vote.svg Säilytettävä Symbol support vote.svg KannatanSymbol delete vote.svg Pois Symbol oppose vote.svg VastustanSymbol neutral vote.svgMerge-arrows.svg Yhdistettävä kannattaisi ottaa sieltä pois. Keskusteluissa niitä ei tarvita, koska niissä ei äänestetä vaan keskustellaan, ja äänestyksissä niitä ei tarvita, koska äänet jaotellaan niissä erikseen kannattaviin ja vastustaviin ääniin. Ei niiden käyttöä tarvitse kieltää, mutta siihen ei tarvitse myöskään kannustaa. -kyykaarme (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 18.15 (EET)

Vertaisarviointikäytäntö[muokkaa wikitekstiä]

Onko se niin, että jos ei ole muokannut artikkelia lainkaan, ei voi tehdä siitä vertaisarviointipyyntöä? --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.39 (EET)

Ei. Kuka tahansa voi pyytää vertaisarviointia artikkelille. Wikipedia:Vertaisarviointi. Ipr1 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.46 (EET)
Juu, ei ole rajoituksia. Periaatteessa kuitenkin pidetään hyvänä, että on kuitenkin valmis muokkaamaan artikkelia ehdotusten pohjalta. --PtG (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.47 (EET)

Sivu: Englannin_Punta kaipaa päivitystä - ehtiikö joku?[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielinen sivu on hieman vanhentunut. Ainakin sivulla mainitut 5 ja 10 punnan setelit sekä punnan kolikko ovat vanhentuneet maksuvälineinä. Sivu antaa niistä virheellisen tiedon. Oikea tieto löytyy joko englannin kieliseltä sivustolta tai sitten Englannin pankin sivuilta. Käytännön kokemus asiasta on helmikuussa 2019 tapahtuneella matkalla jolloin vanhat setelit jouduttiin vaihtamaan Bank of England konttorissa. --17. maaliskuuta 2019 kello 20.10 (EET)Vahismarkku (keskustelu)Vahismarkku

Korjasin pari kohtaa siihen itse, mutta en lähtenyt muuttamaan rakennetta. Oleellista on kuitenkin, että sivu ei kerro virheellistä tietoa käytöstä poistuneista seteleistä.--Vahismarkku (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 17.03 (EET)Vahismarkku

Vastaan tähän, kuten kohteliasta on, ja yleisellä tasolla, kuten nykyään on tapana. Suomenkielisessä wikissä on lähes 0,5 milj. artikkelia. Veikkaan, että vähintään 0,1 miljoonassa artikkelissa on merkittäviä puutteita tai virheitä - kaikissa on parannettavaa.
Useimmat tekstintekijät kirjoittavat aiheista, jotka ovat henkilökohtaisesti mielenkiintoisia tai kunkin tärkeäksi katsomia. Ainakin omalla kohdalla näin on. Punta-artikkeli ei tällä hetkellä ole kenenkään erityisen kiinnostuksen kohteena, joten pyyntöön ei kukaan ole viitsinyt tarttua. Mutta sinähän, Vahismarkku, olet kiinnostunut aiheesta! Käyttäjäsivulla on ohjeistusta, miten täällä toimitaan. Aloitus vaatii pitkäjänteisyyttä; itselläni meni kuukausia ennen kuin pääsin edes jonkin verran kärryille. Yst. terv. --Huhdanjo (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 20.56 (EET)
Kiitoksia ystävällisestä vastauksesta. Tuota hieman epäilin, että kaikki aktiivit ovat kiireisiä. Hieman tuota jo säädinkin, mutta visuaalinen ilme on vielä aika avuton. Varsinaisen virheen kuitenkin korjasin, ettei kukaan kuvittele piironginkätköistä löytyneiden setelien enää käyvän valuuttana. Tutkailen käyttäjäsivuja, että edes pintapuolisesti pääsen sisälle sääntöihin. --Vahismarkku (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 21.23 (EET)Vahismarkku

Pakotettu väli[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu siirretty Sekalaisista tänne. --Lax (keskustelu) 24. maaliskuuta 2019 kello 11.47 (EET)

Miten luodaan pakotettettu välilyönti tai miksi sitä kutsuisi? Eli suomen kielessä käytössä oleva tapa ilmaista suuret luvut on välilyönti ( 1 000, 1 000 000...) Joskus käy nii että tuo väli osuu rivin loppuun, ja se katkeaa väärin... Esimerkkinä törmäsin sykloni artikkelin jossa mun näytöllä 500 000 (kuolinuhria) katkeaa väärin. --EsaL-74 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 07.00 (EET)

Käytä mallinetta {{Luku}}, esim. {{luku|100000}}. Ipr1 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 07.09 (EET)
Toinen vaihtoehto on kirjoittaa peräkkäin merkit "& n b s p ;"   Mun käyttämässäni käyttöliittymässä tuo löytyy muokkauslaatikon alapuolelta otsikolla Välimerkit. (EDIT en saanut nowikiä toimimaan) --Tappinen (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 07.23 (EET)
<nowiki> ei toimi HTML-entiteeteille vaan &amp; tuottaa &-merkin eli wikiteksti &amp;nbsp; tuottaa &nbsp; joka siis luvun keskelle sitovaksi välilyönniksi. jni (k) 23. maaliskuuta 2019 kello 09.46 (EET)
Sitova välilyönti. --Anr (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 19.07 (EET)

Miksi kävi näin?[muokkaa wikitekstiä]

Yritin tehdä testin, jossa testasin siirtoa uudelleenohjauksen päälle, jos uudelleenohjuksella ei ole muuta muokkaushistoriaa kuin sivun luominen. Se meni epäkuntoon varmaan siksi, että sivut eivät olleet uudelleenojauksia. --40bus (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 21.17 (EET)