Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Chopin ja dis-molli[muokkaa wikitekstiä]

Ges-duurissa ja es-mollissa on 6 alennusta. Fis-duurissa ja dis-mollissa on 6 ylennystä. Ges- ja Fis-duuri ovat enharmonisesti samat sävellajit, samoin es- ja dis-molli. Chopin on käyttänyt teoksissaan kutakuinkin yhtä paljon Ges-duuria ja Fis-duuria, mutta sen sijaan kaikki vastaavassa mollissa olevat teokset ovat es-mollissa. Yhtään teosta Chopinilla ei ole dis-mollissa, vaikka dis-mollissa on sama määrä ylennyksi kuin es-mollissa alennuksia. Osaako joku musiikkiin perehtynyt kertoa, miksi yksikään Chopinin teos ei ole dis-mollissa?--85.76.68.245 10. toukokuuta 2016 kello 18.59 (EEST)

Toinen mielenkiintoinen musiikkijuttu ovat Bachin preludit ja fuugat. Kummankin kirjan preludi ja fuuga numero 3 on kirjoitettu Cis-duuriin (7 ylennystä, rinnakkainen molli on ais-molli). Silti kuitenkin "rinnakkaissävellajinen" preludi ja fuuga 22 on kummassakin ais-mollin sijaan b-molli (5 alennusta, rinnakkainen duuri on Des-duuri). Jotain erikoista näiden säveltäjien ajatuksissa on liikkunut...--85.76.68.245 10. toukokuuta 2016 kello 19.05 (EEST)

Syynä molempiin huomioihisi lienee se, että mollissa asteikon 7. eli johtosävel tavallisesti korotetaan, samoin nousevissa melodioissa usein kuudeskin sävel. Johtosävel olisi dis-mollissa vaikeammin luettava kaksoisylennetty cisis, mutta es-mollissa vastaava sävel kirjoitetaan d:nä ja on helpompi lukea. – Bach olisi voinut Cis-duurikappaleensa kirjoittaa hyvin Des-duurissa, ja myöhemmin niistä onkin julkaistu tällaisia helpommin luettavia versioita. Tosin hän saattoi haluta, että peräkkäiset Cis-duuri- ja cis-mollipreludit ja -fuugat muodostaisivat loogisen parin. Ja sävellajeihin liittyi tuohon aikaan monenlaisia mystiikkaankin vivahtavia näkemyksiä. – Ylipäänsä tonaalisessa musiikissa kokonaiset kappaleet sävellajissa, jossa on seitsemän etumerkkiä, ovat hyvin harvinaisia. Lyhyempiä jaksoja löytyy kyllä romantiikan ajan rohkeasti moduloivista teoksista hyvinkin eksoottisissa sävellajeissa. Esim. Wagnerin Tristan ja Isolde -oopperassa on pari tahtia Dis-duurissa (etumerkinnässä olisi kaksi kaksoisylennystä ja viisi ylennystä). -Ochs (keskustelu) 12. toukokuuta 2016 kello 23.30 (EEST)
Minä kävin selvittämässä asian jollakin tavoin. En-Wikin mukaan preludi ja fuuga numero 3, Cis-duurissa, kirjasta 1 olivat alunperin C-duurissa, mutta Bach muutti sen sävellajin Cis-duuriin lisäämällä vain 7 ylennystä ja fixaamalla väliaikaiset etumerkit kuntoon. Samoin 1. kirjan 8:nnen preludin ja fuugan fuugaosa oli alunperin d-mollissa, mutta Bach transponoi sen dis-molliin, niin ei tarvinnut muutta kuin etumerkintä ja korjata muutamat väliaikaiset etumerkit.[1]--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. kesäkuuta 2016 kello 12.12 (EEST)

Miksi netin karttapalvelut ovat niin hiiriherkkiä?[muokkaa wikitekstiä]

Olen vuosia ihmetellyt, miten kaikki käyttämäni netin karttapalvelut ovat niin äärimmäisen herkkiä, että jos vahingossa vähänkin hipaisee rullahiiren rullaa, klikkaa näppäintä tai siirtää hiirtä, näkymä muuttuu mittakaavaltaan täysin erilaiseksi. Milloin maapalloksi nähtynä suunnilleen kuusta, milloin taas pikselöityyn superlähikuvaan jonkun lähiön risteyksestä, ihan eri maassa kuin mitä olin katselemassa. Karttapalveluja pitää käyttää miltei henkeään pidättäen ja hiirtä äärimmäisen varovasti käyttäen, ettei näin kävisi. Miksi näin on, ja onko mitään keinoa välttää tätä? (Tarkoitan erityisesti Fonectan ja Google Mapsin palveluja, mutta sama tapahtuu muillakin globaaleilla karttapalveluilla.) –Kotivalo (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 08.49 (EEST)

Voisiko rullahiiren rullan herkkyyttä säätää? Kokeilin juuri Google Mapsia, ja minun hiirelläni ja asetuksillani, kun rullaan "yhden kerran" (etusormi suorasta koukkuun tai päinvastoin), niin mittakaava suunnilleen tuplaantuu tai puoliintuu, eli ei lähelläkään niin herkkää kuin yllä kuvailet. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 13.20 (EEST)
Säädin ohjauslevyn hitaimmalle, mutta se hidastaa vain kursorin liikettä ja karttojen zoomaus pysyy salamannopeana. Huomenna pääsen hiirtä käyttävän koneen äärelle, katsotaan. –Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 19.27 (EEST)
Tämä on ilmeisesti Apple/Mac-ongelma, josta on keskusteltu jo 2009 mutta mitään ei ole tapahtunut. Asioiden korjaantuminen ja kehittyminen on näemmä hidasta muuallakin kuin täällä Wikipediassa. –Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 20.06 (EEST)
Ainakin minun hiiriajurini antaa säätää rullahiiren yhden "notchin" eli "napsun" tarkoittamaan joko "One screen at a time" eli "sivu kerrallaan" tai "The following number of lines at a time" eli "n riviä kerrallaan". Itse käytän yhden rivin asetusta.--Micraboy (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.06 (EEST)

Ei korkoa korolle?[muokkaa wikitekstiä]

Joskus kauan sitten jouduin lainaamaan äidilleni pienen rahasumman. Äitini lupasi siitä noin kymmenen prosentin vuosittaisen koron. Laskin että lopullisen summan määrä menisi näin: missä a on alkuperäinen lainasumma, i on korkoprosentti ja n on laina-aika. Äitini sanoi "Ei korkoa korolle, se on laitonta". Käsitin että se pitäisi hänen mukaansa mennä näin: eli siis korkoa kertyy vain alkuperäiselle lainasummalle, ei jo valmiiksi kertyneelle korolle. Tietääkö joku mitä Suomen laki sanoo tästä? JIP (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 22.57 (EEST)

Ensin sellainen tarkennus kaavoihisi, että i olisi noissa kaavoissa luvuksi muutettu prosenttiosuus eli 10 % olisi 0,1. Länsimainen oikeusjärjestys on perinteisesti pitänyt koron perimistä lainan korosta kohtuuttomana. En tosin kyllä ainakaan äkkiseltään löytänyt Suomen laista suoraa kieltoa. Asia hoidetaankin yleensä niin, että korot pitää maksaa esim. kerran vuodessa vaikka pääomaa ei lyhennettäisi lainkaan. Tällöin korkoa korolle ei pääse kertymään. Jos korkosuoritus viivästyy, siitä voidaan kyllä vaatia viivästyskorkoa, mutta pääomaan korkoa ei silloinkaan liitetä. Talletuksissa taas tilanne on vähän toinen: korko maksetaan yleensä samalle tilille, jolla pääomakin oli, ja jos korkojen annetaan pysyä tilillä, nekin alkavat kasvaa korkoa ja korkoa korolle -efekti syntyy. - Jos äitisi nykyisten alhaisten korkojen aikana haluaa sinua noin isolla korolla sponsoroida, kiitä häntä kauniisti äläkä esitä lisävaatimuksia. -Ochs (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 17.46 (EEST)
Opintolainoissa on tavallista maksaa korkoa korolle. Periaatteessa korko erääntyy kerran vuodessa, kuten suurimmassa osassa muitakin lainoja, mutta se pääomitetaan eli lisätään korkopääomaan. Toki sen voi halutessaan lyhtentää pois, mutta lähtökohtaisesti se pääomitetaan. Näin se on seuraavan vuoden korkoa laskettaessa osa pääomaa ja siten siitäkin maksetaan korkoa. Eli ei ole laitonta, ja on myös yleisessä käytössä - tämän erikoislainatyypin kanssa. —Aku506 26. toukokuuta 2016 kello 10.44 (EEST)
Koronkorko-kieltoa ei laista löydy, koska sellaista ei ole. Viivästyskorko ei Suomessa pääsääntöisesti kasva korkoa korolle, mutta tavallinen korko voi hyvinkin kasvaa. Asiahan riippuu tehdystä velkasopimuksesta, jossa osapuolet voivat melko vapaasti sopia velan ehdoista keskenään. Alkuperäisessä kysymyksessä oleva velkasopimus vaikuttaa hieman epämääräiseltä. Lainasumman saaja (äiti) on esittänyt omat käsityksensä koron maksamisesta, ja lainanantaja joutuu arvailemaan, mitä oikeastaan olikaan sovittu ja peräti kysymään Internetissä, paljonko rahaa (korkoa) hän tulee joskus aikanaan äidiltään saamaan. Korko ei kasva itse korkoa korolle, jos korkoa ei lisätä pääomaan vaan sitä seurataan erikseen. Silloin pääoma on aina sama ja korko vain kasvaa päivittäin siihen summaan, joka lopulta joskus maksetaan. Korkoja ei voi lisätä pääomaan, jos tästä ei ole erikseen sovittu. Vuosittainen korko tarkoittaa yleensä koron laskutapaa, mutta se voi myös tarkoittaa, että korko on suoritettava kerran vuodessa. Korkoa korolle ei voi kertyä, jos korkosummaa ei tarvitse maksaa ennen kuin koko velkasumma on maksettava kerralla. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)
Yksinkertaisemmin: kun kysymyksessä puhutaan nimenomaan "lopullisesta summasta", velka ja korko varmaan maksetaan "joskus" (eli vaadittaessa) takaisin yhtenä rahasummana. Silloin ei teknisesti voi kertyä korkoa korolle – täysin riippumatta siitä, mitä laki sanoo tai mistä se vaikenee. Tuhannen euron velka 10 %:n vuotuisella korolla on 10 vuoden kuluttua 2000 euroa. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 12.20 (EEST)
Jos oikein ymmärsin, niin tämä (että korko ei automaattisesti kasva korkoa) liittyy korkolain 3§:n tekstiin "Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltävältä ajalta." Vaikka alkuperäiselle pääomalle kertyisi sopimuksen mukaan korkoa, niin korko ei ole erääntynyttä (ellei sopimuksesta toisin seuraa, esim. sovittu että korko erääntyy maksettavaksi vuosittain tai liitetään pääomaan vuosittain). Koska korko ei ole erääntynyttä, niin 3§:n mukaan siitä ei tarvitse maksaa korkoa. Näinkö? --Jmk (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 12.31 (EEST)
Ei. Tuo Suomen korkolain 3 §:n 1. momentin säännös vahvistaa perinteisen korottomuusolettaman eli sen, että mikäli osapuolten sopimuksesta, kauppatavasta tai muusta lainsäädännöstä ei muuta johdu, velka on yleensä koroton. Tämä on hieman hassu olettamus, mutta näin se kuitenkin on. Jos korosta ei yksityishenkilöiden välisissä velkasuhteissa erikseen sovita, velalle ei kerry mitään korkoa ennen eräpäivää. Jos velalle (pääomalle) ei ole sovittu eräpäivää, se pitää maksaa takaisin ainoastaan kun vaaditaan. Sama koskee tietysti velan liitännäisvelvoitetta eli korkoa. Jos ei ole sovittu mitään siitä, milloin korkoa on maksettava, kertynyt korko pitää suorittaa (viimeistään) pääoman maksamisen yhteydessä. Jos korkoa ei tarvitse maksaa velkasuhteen aikana, eipä sille mitään korkoa korolle voi edes syntyä, koska se ei muodosta itsenäistä maksuvelvoitetta. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 12.51 (EEST)
Ajattelin, että se 3.1 tulisi siinä sivussa vahvistaneeksi korottomuusolettaman kaikenlaisille ei-erääntyneille veloille -- esim. sen alkuperäisen pääoman korolle. Eli vaikka se korko on kertyneenä velkana olemassa (velvoite maksaa korkoa on syntynyt kun pääoma on ollut jo tietyn aikaa lainassa), korkovelka ei ole erääntynyt (sitä ei tarvitse maksaa vielä) ja siksi se ei ole korollinen. No ehkä ei sitten. --Jmk (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 13.00 (EEST)
Voihan sen varmaan noinkin ajatella, jos haluaa. Nyt kuitenkin korostan sitä, että korkolaki on tahdonvaltaista oikeutta eli sen edelle ajaa osapuolten sopimus. Jos on epäselvyyttä siitä, mikä on velkasitoumuksen sisältö, osapuolten tarkoitusta pitää ensisijaisesti ruveta selvittämään eli joko sopimaan erikseen siitä, mitä mahdettiinkaan sopia, tai sitten ryhtyä tulkitsemaan sopimuksen sisältöä viimekädessä tuomioistuimessa. Se on ensisijainen tie eikä suinkaan lakiteksti – koskien alkuperäistä ongelmaa. On myös mahdollista sopia korkoa korolle -korkokanta velkaan, jolloin korko lisätään vuosittain pääomaan maksamatta sitä. Kun Jipsteri ja sen mutsi ovat ilmeisesti eri käsityksessä siitä, mitä he ovat aikanaan sopineet, heidän täytyy itse yrittää päästä lihavaan riitaan keskenään. Laki on laiha lohtu tässä asiassa. Ochsin vastauksessa kuitenkin sanottiin jo tärkein: mikäli Mrs. Mutsi on velvollinen maksamaan korkoerän kerran vuodessa ja ei sitä tee, erääntyneestä korosta tulee erillinen velka, jolle lasketaan viivästyskorkoa, joka ei siis kasva korkoa korolle. Velan a oheen tulee velka b. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 13.45 (EEST)
Jos joku haluaa kaavojen lisäksi selkeitä lukuja, yllä olevasta pohdinnasta saadaan seuraavat summat, kun oletetaan, että velkasumma on tuhat euroa, laina-aika on 10 vuotta ja sekä varsinainen korko että viivästyskorko ovat 10 % vuodessa.
  • Jos velka ja kerääntynyt korko maksetaan kerralla vuonna t+10, äidin pitää maksaa Jipsterille 2 000 euroa.
  • Jos äidin pitää maksaa korko kerran vuodessa ja hän maksaa sen säännöllisesti, Jipsteri saa laina-ajalta yhteensä saman 2 000 euroa.
  • Jos äiti ei koskaan maksa korkoa ja niistä tulee erillisiä velkoja, joille lasketaan viivästyskorkoa, kymmenen vuoden kuluttua velkasumma on 2 450 euroa.
  • Jos äiti ei maksa korkoa ja Jipsteri lisää maksamattoman koron pääomaan joka vuosi, kymmenen vuoden kuluttua äidin "pitää" maksaa melkein 2 600 euroa.
On siis selvä ero siinä, mikä on lopputulos. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 20.40 ja kello 20.51 (EEST)

ID3 tagin muuttaminen macilla?[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku neuvoa ilmaista ohjelmaa macbookille, jolla voisi vaihtaa mp3:n ID3 tagin v2.4:stä v2.3:een? iTunesista katosi päivityksen yhteydessä tämä ominaisuus. --176.93.183.238 24. toukokuuta 2016 kello 18.39 (EEST)

Kannattaa kysyä täältä: Hopeinen Omena --raid5 (keskustelu) 24. toukokuuta 2016 kello 18.49 (EEST)

Raamattu[muokkaa wikitekstiä]

Montako henkilöhahmoa Raamatussa mainitaan nimeltä? --87.95.122.78 27. toukokuuta 2016 kello 14.50 (EEST)

Empä osaa varmistaa tätä mistään akateemisesta lähteestä, mutta yli 3 000 olen kuullut väitettävän ja nopealla googlailulla tuli vastaan luku 3 237. --Vnnen (keskustelu) 27. toukokuuta 2016 kello 22.42 (EEST)

Tsaukki kaikki taukit![muokkaa wikitekstiä]

Onkos tervehdys "tsaukki taukit" Nasse-sedän keksimä vai onko se vielä vanhempi? --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2016 kello 10.55 (EEST)

Tsaukki vaan itsellesi. Molemmat sanat ovat Nasse-setää vanhempia, joten oletettavasti hahmoa luotaessa tervehdys on napattu niin sanotusti ilmasta. Paunosen tai sen toisen jota en tähän hätään muista slangisanakirja voisi kertoa faktaa. --Abc10 (keskustelu) 28. toukokuuta 2016 kello 15.56 (EEST)
Toisaalta sanojen yhdistäminen vasta luo ilmaisun. Esimerkiksi uskoisin huudahdusten "auts" ja "töks" olleen olemassa kauankin, mutta vasta omaperäisellä tavalla lausuttu "auts töks töks" sai aikaan hokeman. Samoin sanat "herra" ja "47" ovat kovin vanhoja. Ei mielestäni voi päätellä oikeastaan mitään monisanaisen hokeman syntyajasta sen perusteella, kuinka vanhoja sen sisältämät yksittäiset sanat ovat. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 13.30 (EEST)
Loppusointuinen sanapari on hyvin yleinen tapa ilmaista kaikenlaisia tuntoja. Jos olet viitseliäs, kysyt asiaa Hesarin Usko siskoa -palstalta, jossa kaivetaan asiantuntijat vastaamaan. Autsin ja töksin yhdistämisessä ei synny mitään tarkoittavaa luontevaa ilmaisua vaan se merkitys johtuu siitä että sanoja muistuttaa kuulijaa tv-ohjelmasta, jonka "kaikki" tuntevat. Yhdistelmä on syntynyt vasta käsikirjoitusta tehtäessä. Olen varma että Hesarin Sisko taas sanoo kuulleensa tervehdyksen "tsaukki taukki" jo nuorena steissillä hengaillessaan, paljon ennen Veskua ja Nasse-setää. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.39 (EEST)
Ainakin jo 1960-luvulla käytettiin erisnimijohdannaisia tauno, uuno, kuuno ja väinö kuvaamaan ns. tyhmää henkilöä, aivan samoin kuin urpoa myöhemmin. Luulen, että taunosta tuli taukki. 1960- ja 1970-luvut olivat (edelleen luullakseni) myös tsaukki-tervehdyksen kulta-aikaa. Oletan, että sanonta syntyi joskus tuolloin – ainakin isosiskoni käytti sitä tosi usein 1970-luvun alussa.--Micraboy (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.13 (EEST)
Tsaukki eli taukin kanssa rimmaava tsau tulee italian sanasto ciao, joka suomalaisille tuli tutuksi Ciao ciao bambina -kappaleen myötä vuonna 1959. --188.238.252.22 31. toukokuuta 2016 kello 08.53 (EEST)
Juu, muistan kuinka eräs Kumpulainen niminen poikanen lähestyi minua ruotsintunnilla lappusella joka oli otsikoitu Ciao. Kumpulainen uskoi varmaan tekevänsä vaikutuksen osatessaan kirjoittaa sen. Jos Kumpulainen on Wikipediassa niin terveisiä vaan vaikka ei hän kylläkään ollut lukumiehiä, enemmän kauppamies, vaikka kirjelappusia tulikin. --85.76.83.118 31. toukokuuta 2016 kello 09.24 (EEST)

Vaasa Suomen 4. suurin kaupunki?[muokkaa wikitekstiä]

Historiaa on kirjoitettu niin, että Vaasa oli jossain vaiheessa Suomen 4. suurin kaupunki. Mitkä olivat suurempia? Listaan varmaankin kuuluvat Turku ja Viipuri, mutta onko puuttuva Pori? Oulu taisi olla pieni paikka ja Helsinkiä ei tainnut vielä juuri olla. Tampereenkaan paikalla ei tainnut olla oikein mitään. Rannikkokaupunkeja itse luettelisin, mutta tietysti Porvoo ja Hämeenlinna ovat villejä kortteja. --88.113.34.76 4. kesäkuuta 2016 kello 11.03 (EEST)

Ei tainnut olla Viipuri tuossa neljän kärkijoukossa. Varmaankin Ruotsiin kallellaan olevia rannikkokaupunkeja kaikki neljä, joista tiedossa vain Turku ja Vaasa. --88.113.34.76 4. kesäkuuta 2016 kello 11.06 (EEST)
Vastaus riippuu olennaisesti ajankohdasta. Täällä on jonkin verran tietoa. Viipuri oli pitkään toiseksi suurin. Helsinki on vanhempi kuin Vaasa. Lähteen mukaan Vaasa oli sijoilla 4-6 vasta 1700-luvun lopussa, eikä siitä ilmene, että Vaasa olisi jossain vaiheessa todella ollut neljäntenä. -Ochs (keskustelu) 4. kesäkuuta 2016 kello 14.29 (EEST)
Paras arvaus lienee tuo 1700-luvun loppu. Vaasa ja Oulu olivat kasvaneet tervakaupalla. Vaasa varmaankin hetkellisesti käväisi neljänneksi suurimpana ~1780-1810. --88.113.34.76 5. kesäkuuta 2016 kello 09.06 (EEST)
Helsinki oli 1700-luvun puoliväliin saakka melko vähäinen paikka, mutta kasvoi Suomen mittakaavassa merkittäväksi kaupungiksi Viaporin rakentamisen seurauksena 1700-luvun lopulla. Myös Oulu kasvoi samoihin aikoihin, joskin eri syistä. Ochsin linkkaamassa teksissä mainitaan tosiaan (s. 19), että 1700-luvun lopulla Vaasa olisi ollut jaetulla neljännellä sijalla yhdessä Porin ja Porvoon kanssa. Kolme suurinta olivat siis tuolloin Turku, Helsinki ja Oulu. "Suomella" tarkoitetaan tuossa Ruotsille kuulunutta osaa Suomesta, joten Viipuri ei ole lainkaan laskuissa mukana vuosina 1710–1812, jolloin se kuului Venäjälle. Vaasa on luultavammin ollut neljännellä sijalla 1700-luvun alkupuolella, jolloin Helsinki on vielä ollut pienempi mutta Viipuri on ollut jo poissa pelistä. --Risukarhi (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 17.11 (EEST)
Museoviraston sivuilla olevan Vanhan Vaasan arkeologiaa käsittelevän raportin ([http://www.nba.fi/fi/File/593/vanha-vaasan-kaupunkiark-inv.pdf pdf) mukaan Vaasa olisi ollut Suomen neljänneksi suurin 1730. --PtG (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 16.15 (EEST)

New Year's Eve sexual assaults[muokkaa wikitekstiä]

Request from a german user: Some days after the New Year's Eve sexual assaults, the german newspaper Handelsblatt mentioned briefly that finnish police was warned in advance and was thus able to inhibit similar assaults on the Senaatintori or next to the railway station. Actually, it is hard to believe that these assaults in several cities at the same time happened just accidentally without plannung. Are there there more information about this available on that issue?--Antemister (keskustelu) 4. kesäkuuta 2016 kello 13.12 (EEST)

Merialueiden kuuluminen Suomen kuntiin[muokkaa wikitekstiä]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(kysy_vapaasti)/Arkisto_35#Laatokan_kuuluminen_Suomen_kuntiin

Sellaista vielä kysyisin, että mitkä olivat alueluovutuksen ja tuon vuoden 1996 uudistuksen VÄLISENÄ aikana ne Suomen kunnat, joiden alue ulottui aluevesirajalle. Olivatko vain Tornio, Virolahti ja jotkin Ahvenanmaan kunnat? Nenoniel (keskustelu) 4. kesäkuuta 2016 kello 17.38 (EEST)

Tyhmä kysymys aineiden tiheyksistä[muokkaa wikitekstiä]

On jo pitkään mietityttänyt eräs tietty asia: voiko mikään kaasu olla niin raskas, ja mikään neste niin kevyt, että neste kelluisi tässä erittäin raskaassa kaasussa? --Styroks (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 01.41 (EEST)

Ei taida ainakaan tunnetuilla aineilla onnistua [2]. Luettelossa en:Density#Various materials on raskaimpana kaasuna wolframiheksafluoridi 12,3 kg/m³ ("One of the heaviest known gases at standard conditions") ja kevyimpänä nesteenä nestevety 70 kg/m³. --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 07.58 (EEST)
Mutta ehkä paineistettuna? Parinkymmenen baarin paineessa wolframiheksafluoridi voisi ehkä hyvinkin vielä pysyä kaasuna ja olla tiheydeltään parisataa kg/m³, ja nesteet kun eivät paineessa paljon puristu kokoon, voisi sopiva neste kelluakin? Tämä näin päivystävän arvailijan arvailuna. --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 08.09 (EEST)
Paineistamalla jalokaasuja voisi onnistua. Ksenon on raskain epämyrkyllinen ja epäradioaktiivinen valinta kaasuksi. Esimerkiksi etanoli on kevyempi neste kuin vesi. --88.113.34.76 5. kesäkuuta 2016 kello 09.25 (EEST)

Kielen kuoleminen[muokkaa wikitekstiä]

Milloin viimeksi on maailmassa jonkun muinaisen kielen viimeinen tunnettu puhuja kuollut, jolloin hänen puhumastaan kielestä on tullut kuollut kieli? Entä mikä heimokieli on tällä hetkellä harvinaisin tai häviämässä kokonaan?--62.80.158.180 6. kesäkuuta 2016 kello 21.49 (EEST)

En nyt varsinaisesti tiedä, mutta olettaisin, että kyllä niitä yhden puhujan kieliä on varmaan koko ajan useitakin maailmassa. Tämä siis jälkimmäisen kysymyksesi vastauksentapaisena. Ensimmäisessä kysymyksessä vähän hämää, että mitä tarkoitat muinaisella kielellä. No, joka tapauksessa viimeinen clallamin (tjsp.) kieltä äidinkielenään puhunut kuoli pari vuotta sitten. En muista kuulleeni sen jälkeen vastaavasta. --Makevonlake (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 22.20 (EEST)
Enkku-wikistä löytyi tällainen lista. Sen mukaan klallamin kieli (USA) kuoli 4. helmikuuta 2014 Hazel Sampsonin mukana. Mutta sen jälkeen on vielä helmikuussa 2016 kuollut ”Nuchatlaht dialect of Nuu-chah-nulth” (Kanada) Alban Michaelin mukana. Nyt on sitten varmaan jotenkin tulkintakysymys, että lasketaanko tuo omaksi kielekseen, kun tuossa toisaalta on dialect-sana, mutta toisaalta se on otettu kuolleiden kielten listalle. Eli jos laskemme tuon nuchatlahtin ”kokonaiseksi” kieleksi, se olisi tuon mukaan viimeisin sammunut kieli, ja jos ei lasketa, niin sitten se olisi se klallam. --Makevonlake (keskustelu) 7. kesäkuuta 2016 kello 17.06 (EEST)

Kaukolämpöputket[muokkaa wikitekstiä]

Sellasta kysyisin että tietääkö kukaan mitä ovat keskeneräisten verkkojen, mutta paineistettujen kaukolämpöputkien päissä olevat vain noin sentin paksuiset putket joista vesi kiertää hitaasti putkesta toiseen? Oon tätä miettiny jo pitkään, tietääkö kukaan? --Styroks (keskustelu) 8. kesäkuuta 2016 kello 18.55 (EEST)

Mistä tiedät että hitaasti? Varmaankin osa estää veden suihkuamisen putken päästä. Pystytään testaamaan putkia ennen kuin ne peitetään maan alle? Vai etsitkö jotain nimitystä sille osalle? --88.113.34.76 8. kesäkuuta 2016 kello 21.47 (EEST)
Hitaasti vrt siihen mitä vauhtia ne menee tavallista putkea pitkin. Etsin siis tietoa että mitä ne putket on ja miks siinä kiertää vesi. --Styroks (keskustelu) 8. kesäkuuta 2016 kello 21.53 (EEST)
Olisikohan tuon väliaikaisen vesikierron tarkoitus tarkistaa, mikä on lämpöhävikki ilman asiakaslaitteiston kytkentää? Vilkapi (keskustelu) 11. kesäkuuta 2016 kello 21.28 (EEST)

Ei eikä etteikö[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on puute suomen kielen taidossa. On aina ollut. En ymmärrä kovin hyvin "etteikö"-rakenteita, vaikka ne ovat monille kanssaihmisilleni selviä. Artikkelin Ruokamarkkinat keskustelusivulla on Piisamsonin virke: "Kukaan ei ole kiistänyt, etteikö yhtiötä olisi poistettu kaupparekisteristä." Voisiko joku kääntää tuon selkosuomeksi? Tämä ohje ei auta. Siis onko kiistämätön tosiasia, että yhtiö on poistettu vai ei ole poistettu? --Pxos (keskustelu) 8. kesäkuuta 2016 kello 20.13 (EEST)

On poistettu. Minusta tuo on tuossa Kielitoimiston ohjeessa selitetty. EDIT: Selkokielellä siis: "Yhtiö on todennäköisesti poistettu kaupparekisteristä, eikä kukaan ole tätä kiistänyt". --Jisis (keskustelu) 8. kesäkuuta 2016 kello 20.54 (EEST)
No joo. Toisaalta en edelleenkään ymmärrä mainittua keskustelua. Se menee mielestäni näin:
  • Pii: Artikkelia ei saa "poistaa", koska aihe on merkittävä.
  • Paa: Kun hakee yritystä kaupparekisteristä, sitä ei löydy.
  • Pii (1): Pitää paikkansa. Kukaan ei ole väittänyt, että se löytyy. Se on siis poistettu kaupparekisteristä.
  • Pii (2): Lisään edelliseen kommenttini, että yritys kyllä löytyy kaupparekisteristä. Sitä ei siis ole(kaan) poistettu.
  • Paa: Totta kai se löytyy. En ole väittänyt, että sitä ei olisi poistettu, koska se on poistettu.
Olen ihan tosissani, kun kysyn, olenko todella niin onneton, että en ymmärrä tuossa keskustelussa esitetyistä mielipiteistä mitään. Siis Piisamson esitti tosiasian, että yritys on poistettu. Sitten hän lisäsi kommentin, jossa kertoikin, että sitä ei ole poistettu. Sen jälkeen WPK kertoi, että totta kai asia on niin, että yritys on sekä poistettu että sitä ei ole poistettu. Luulen, että olen joutunut jonkinlaiseen ymmärtämättömyyden suohon ja että asia on välittömästi selvä, jos sitä ei jää tällä tavalla märehtimään. --Pxos (keskustelu) 9. kesäkuuta 2016 kello 13.49 (EEST)
Vähän epäselvä keskustelu tosiaankin, kun Piisamsonin linkki ei enää toimi. Ehkäpä yritys poistettiin kaupparekisteristä ja tieto poistamisesta vielä tuolloin löytyi yritystietojärjestelmästä. --Jisis (keskustelu) 9. kesäkuuta 2016 kello 21.20 (EEST)

Yahoo News käyttää luvattomasti ottamaani valokuvaa[muokkaa wikitekstiä]

Yahoo News käyttää täällä: Yahoo Finance Video - Timing the market is tricky business videonsa thumbnailissa minun ottamaani valokuvaa lisenssien vastaisesti ja olen ottanut heihin yhteyttä kolme kertaa sähköpostitse ja yhden kirjeenkin lähettänyt Kaliforniaan, mutta minkäänlaista vastausta en ole saanut, miten minun nyt kannattaisi toimia? Twitterissä sain DMCA:n avulla poistettua twiitin missä olivat jakaneet linkin uutiseen. --Zunter (keskustelu) 12. kesäkuuta 2016 kello 00.18 (EEST)

Varmaan kannattaa kysyä Commonsin kahvihuoneesta neuvoa, joskin olettaisin commonsia selaamalla ettei heilläkään ole mitään hirveän ihmeellistä vastausta tähän. Seuraavat sivut kuitenkin löysin:
--Zache (keskustelu) 12. kesäkuuta 2016 kello 13.47 (EEST)
Ottamiani kuvia kun alkanut ettimään missä niitä käytetään niin puolet on ollut lisenssin vastaisesti käytettyjä. --Zunter (keskustelu) 12. kesäkuuta 2016 kello 14.49 (EEST)
Käyttäjä:Zunter/Kuvien väärinkäyttö tänne minulla olisi tarkoitus julkaista ohjeita muillekin joiden käyttämiä valokuvia käytetään väärin. --Zunter (keskustelu) 12. kesäkuuta 2016 kello 17.33 (EEST)
Voit kokeilla myös suoraan lähettää laskun kuvan oikeudettomasta käytöstä. Täältä voit katsoa ohjeita. On tuo kuva muuallakin käytössä luvattomasti. –Makele-90 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 22.49 (EEST)

Kokeilin käänteistä hakua lataamallani kuvalla ja löytyihän niitä ja suurin osa asiallisesti lisensoituina. Paitsi ainakin tämä.--RicHard-59 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2016 kello 16.49 (EEST)

Kokeile laittaa korvausvaatimus tuonne sivustolle, hyvällä säkällä voit saada muutamasta kympistä sataseen. --Zunter (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 15.20 (EEST)

Yhdistelmäsukunimi[muokkaa wikitekstiä]

Jos nimeni olisi Matti Virtanen ja menisin naimisiin Hanna Virtasen kanssa, niin voisinko ottaa sukunimekseni kaksoisnimen Virtanen-Virtanen? --Maatiais porkkana (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 02.31 (EEST)

Et voi. "Puoliso, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ottaa henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään. Henkilökohtaista sukunimeä käytetään yhteisen sukunimen edellä."[3]. Jos kummatkin ovat jo valmiiksi Virtasia, ei myöskään kummankaan sukunimi "tule muuttumaan". Mutta jos Matti Wirtanen menisi naimisiin Hanna Virtasen kanssa, Wirtanen-Virtanen varmaan voisi olla.--Tanár 15. kesäkuuta 2016 kello 14.49 (EEST)
Jos luetaan kuin piru Raamattua, voidaan konstruoida seuraava skenaario: naimaton Matti Virtanen on ensin avioitunut Kaisa Niemisen kanssa ja ottanut nimen Matti Nieminen. Sitten hän on eronnut mutta jäänyt Matti Niemiseksi. Sitten hän avioituu Hanna Virtasen kanssa ja puolisot ottavat yhteisen sukunimen Virtanen. Nyt Matti Niemisen sukunimi muuttuu (Nieminen → Virtanen) ja hän saa ottaa yhteisen sukunimen (Virtanen) edelle valintansa mukaan sen nimen, joka hänellä on uuteen avioliittoon mennessään (Nieminen) tai sen nimen, joka hänellä oli naimattomana (Virtanen). Hänestä voi siis tulla Nieminen-Virtanen tai Virtanen-Virtanen. --Jmk (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 14.56 (EEST)
Luulen, että tällä "puoliso, jonka sukunimi tulee muuttumaan" viitataan vain puolisoon, joka on vaihtamassa sukunimeä erotukseksi puolisosta, joka ei ole vaihtamassa, eli jos Matti Virtanen vaihtaa avioituessaan nimensä Matti Korhoseen, niin puoliso Hanna Korhonen ei voi vaihtaa nimekseen Hanna Korhonen-Virtasta. Toki se on tulkittavissa myös kuten esitit, mutta epäilen vahvasti ettei se ole ollut kirjoittajien tietoinen tarkoitus. --Maatiais porkkana (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 02.40 (EEST)

Sarkajako Pohjanmaalla[muokkaa wikitekstiä]

Kymsys kun artikkeli Sarkajako ei mainitse mitään Pohjanmaasta. Olisiko sarkajakoa harjoitettu myös esimerkiksi Laihialla? --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 11.16 (EEST)

Vapaudenpatsaan lahjoittajat[muokkaa wikitekstiä]

Onko totta, että ranskalaiset vapaamuurarit lahjoittivat Vapaudenpatsaan yhdysvaltalaisille vapaamuurariveljilleen? Tällaista lueskelin. Naishahmon kädessään pitämä soihtu liittyisi jotenkin valistusaatteeseen ("enlightenment") ja jopa illuminatiin? Pitääköhän paikkansa? On myös olemassa tarina, jonka mukaan tällaisrt tahot olisivat olleet kumoamassa ancien regimeä sekä Ranskan että Yhdysvaltojen vallankumouksissa, jolloin Yhdysvallat olisi jopa voinut itsenäistyä jonkin salaseuran myötävaikutuksella? --93.106.78.149 15. kesäkuuta 2016 kello 19.56 (EEST)

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista monet olivat vapaamuurareita. Vapaamuurarit olivat aikansa liberaalieliitissä hyvin edustettuina, mikä johtuu ennen kaikkea vapaamuurarijärjestöjen liberaaleista ajatuksista aikansa vallitsevaan kulttuuriin nähden. Yhdysvaltain itsenäistyminen oli aikansa liberalismin hedelmiä. --Valistunut (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 14.41 (EEST)

Suurimmalla miesalivoimalla voitettu taistelu?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on sodankäynnin historian suurimalla miesalivoimalla voitettu taistelu? Onko historiassa ollut taisteluita, joissa pieni sotilasjoukko lyö esim. satakertaisen ylivoiman teknologisen ylivoimaisuuden takia?--LCHawk (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 14.05 (EEST)

Ainakin hyvin tunnettu on Francisco Pizarron tapaus (en:Battle of Cajamarca). Eurooppalaisia taisi olla parisataa ja vastapuolella useita tuhansia. Mikä tarkkaan ottaen on taistelu? Hyvin linnoittautunut ja aseistautunut pienikin varusväki voi torjua suuren hyökkääjän. Ja haetaan kai vain maataisteluita – ei esim. pommituksia (Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset)? --Jmk (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 14.14 (EEST)
About samaa luokkaa oli en:Battle of Rorke's Drift Zulu-sodassa. --Otrfan (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 14.23 (EEST)
Ja vielä lähempänä nykyaikaa en:Battle of Longewala Intian ja Pakistanin sodassa (jalkaväen suhdeluku noin 2000:120 ≈ 17). Listalta en:List of military disasters löytyy kaikenlaista erikoisuutta. --Jmk (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 14.30 (EEST)
Artikkelissa Blood Riverin taistelu mainitaan, että vuonna 1838 käydyssä taistelussa 464 buuria olisi voittanut noin 15 000 -miehisen zulu-armeijan, eli voimasuhde olisi ollut melkein 1:40. Artikkelin mukaan kaatuneita zulusotureita olisi ollut enemmän kuin buurit ampuivat laukauksia. (Muuten, miksi tuohon taisteluun viitataan suomenkielisessä Wikipediassa englanninkielisellä nimellä?) --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 19.42 (EEST)
Joo, maasotaa haen. En esimerkiksi pommituksia.--LCHawk (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 15.45 (EEST)
Varmaan Napoleonin armeija vastaan Venäjän pakkanen. --93.106.204.170 18. kesäkuuta 2016 kello 16.07 (EEST)

"Seuraavaksi korkein"[muokkaa wikitekstiä]

Eilisessä pubivisassa oli kysymys "Mikä on pokerissa seuraavaksi korkein käsi kolmosten jälkeen?" Kysymyksen asettelu herätti pubissa keskustelua ja tarkentavia kysymyksiä juontajalta. Eli siis tarkoittaako "seuraavaksi korkein" kolmosista heti korkeampaa kättä eli suoraa, vai heti alempaa kättä eli kahta paria? JIP (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 11.43 (EEST)

Tulkintakysymys. "Mikä on Suomessa seuraavaksi korkein oikeus hovioikeuden jälkeen?" Voi olla, että tuollaisia kysymyksiä ei pitäisi esittää noin, koska ne eivät ole yksitulkintaisia. --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 11.55 (EEST)

Kiinteä helium[muokkaa wikitekstiä]

Onko totta että helium on ainoa alkuaine joka ei normaalipaineessa kiinteydy edes absoluuttisessa nollapisteessä eli nollassa Kelvinissä? Onko avaruudesta tavattu lähes kiinteäksi luokiteltua nestemäistä heliumia? Entä onko kiinteää heliumia koskaan valmistettu keinotekoisesti laboratoriossa?--62.80.158.180 18. kesäkuuta 2016 kello 15.49 (EEST)

Kun heliumille tunnetaan sulamispiste ja kiehumispiste, niin todennäköisesti nestemäistä heliumia on valmistettu. Kryopumpussa (en:Cryopump) heliumia pumpataan paineeseen ja päästetään sitten laajenemaan kuin jääkaapin kompurassa, mutta ilmeisesti sekään ei nesteytä heliumia, vaikka laiteella tuotetaan muutaman Kelvinin lämpötilaan. Vilkapi (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 17.38 (EEST)
Helium kyllä kiinteytyy absoluuttisessa nollapisteessä teorian mukaan, sillä absoluuttisessa nollapisteessähän kaikki liike lakkaa. Harmi vaan, että absoluuttista nollapistettä ei ole saavutettu. O.V. Lounasmaa laboratoriossa (Aalto yliopiston) on päästy 0.000 000 000 1 kelvinin lämpötilaan. Se ei kuitenkaan normaalipaineessa riitä kiinteyttämään heliumia. Laboratoriossa valmistamiseen en osaa vastata, mutta pitäisin sitä hyvin todennäköisenä. Avaruudesta ei kiinteää heliumia löydy. Lämpötila laskee alimmillaankin (galaksienvälisessä avaruudessa) vain 2,725 kelviniin. (ks. kosminen taustasäteily) Heliumin kannalta se on melko lämmintä vielä. Eli voidaan sanoa, että koko (tunnetun)universumin kylmin paikka on (ollut) Otaniemessä.—Aku506 22. kesäkuuta 2016 kello 20.52 (EEST)

Espanjassa sijaitsevan Santander-nimen alkuperästä[muokkaa wikitekstiä]

Sattuisiko joku Espanjaan/kieliin yms. perehtynyt tietämään Espanjan Kantabriassa sijaitsevan Santanderin nimen alkuperästä? Tiedän vain, että Santander-pankki on nimetty tuon kunnan mukaan. Dirtyleftist (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 03.40 (EEST)

Tai siis suomen kielessä Santanderia taidetaan pitää kaupunkina, vaikka espanjankielinen Wikipedia kutsuu paikkaa kunnaksi (municipio) Dirtyleftist (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 03.45 (EEST)

Google löysi tämmöisen: "The Romans named Santander "Portus Victoriae Iuliobrigensium" and established here an important harbour which was the origin to the city we know today. The current name of the city derives from the monastery of "Sancti Emeterii". http://www.tourspain.org/santander/history.asp --Seeggesup? 19. kesäkuuta 2016 kello 04.11 (EEST)

Kiitokset nopeasta vastauksesta! Dirtyleftist (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 04.29 (EEST)

Suomalaiset uudelleenfilmatisoinnit[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Uudelleenfilmatisointi oli luettelo "Suomalaisia uudelleenfilmatisointeja", joka kuitenkin käsitti vain samoista romaaneista tai näytelmistä tehtyjä eri elokuvaversioita (otin listan mainitusta syystä pois artikkelista). Aloin miettiä, onko Suomessa itse asiassa tehty yhtään varsinaista uudelleenfilmatisointia eli uutta versiota aiemmasta suomalaisesta elokuvasta pikemmin kuin aiemman elokuvan pohjalla olleesta yhteisestä alkuperäismateriaalista. Sen tiedän, että Suomessa on tehty kotimaisia versioita joistain ulkomaisista elokuvista (mm. Luokkakokous) ja joistain suomalaisista elokuvista on vastaavasti tehty ulkomailla uusia versioita (mm. saksalainen FC Venus), mutta onko yhtäkään alkuperäiskäsikirjoitukseen perustunutta kotimaista elokuvaa tehty uudelleen Suomessa? Itselle ei äkkiseltään tullut yhtäkään mieleen, vaikka kuvittelisin ainakin joitain tapauksia löytyvän. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 17.45 (EEST)

En mene takuuseen mutta joistakin vanhemmista ruotsalaisista elokuvista on mielikuvani mukaan tehty suomenkielisiä versioita. Onko sitten alkuperäiskäsikirjoitusta olisi käytetty sellaisenaan. Amor hoi perustuu ruotsalaiseen käsikirjoitukseen. Tulio teki jostakin omastaan myös ruotsinkielisen elokuvan, mutta se taas ei ihan kuulu tähän. Kavin tietopalvelu (=kirjasto) voisi osata vastata, jos tiedonjano on suuri. --Abc10 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 18.35 (EEST)

Hesarin luetuimmat artikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Hesarin luetuimpien artikkeleiden listalla toisena on artikkeli "Suomen tunnetuin uusnatsi omisti nuoruutensa rotuvihalle – nyt hän harjoittelee tavallista elämää". Kyseinen artikkeli vaatii rekisteröitymisen sivustolle (joka tosin on ilmaista jollain kahden viikon tarjouksella). Osaisiko joku sanoa, tilastoiko sivusto ainoastaan henkilöt, jotka ovat oikeasti päässeet lukemaan artikkelia, vai myös ne kirjautumattomat lukijat, jotka ovat klikanneet artikkelin linkkiä sivustolla, mutta päässeet lukemaan vain artikkelin otsikon? --Valistunut (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 02.52 (EEST)

Onko olemassa sähkölle immuunia eläintä?[muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa eläinkuntaahan reagoi jotenkin sähköön (aiheuttaa esim. kipua ja pyrkivät pysymään poissa). Tämän takiahan käytetään esimerkiksi sähköaitausta eläimillä. Onko olemassa jotain eläinlajia, joka olisi sähkölle immuuni eli joka ei reagoi mitenkään ulkopuolelta tulevaan sähköärsykkeeseen?--LCHawk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 17.34 (EEST)

Ehkä tuo riippuu sähkön määrästä, vrt. ohmimakkara ja sähkötuoli. --Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 18.11 (EEST)
Tarkoitan sellaisia määriä, joita yleiesti käytetään eli 230 volttia. Siis sellaisia, jotka ihmisestä tuntuvat epämiellyttävältä ja joita myös esimerkiksi sähköpaimenissa käytetään. --LCHawk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 19.02 (EEST)
Ei kai se 230 volttia ole siinä langassa, siinähän lehmänkantturoilta oikenisi sarvet.--Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 20.03 (EEST)
Joo, ei taida olla. Tarkoitin sitä, että nyt tässä kysymyksessä jätetään pois erilaiset suurjännitteet yms. vaan puhutaan "kotitaloussähköstä" ja kotitalouksista ja maatiloilta löytyvistä "sähkökohteista". Onko siis mikään eläin noille immuuni?--LCHawk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 20.27 (EEST)
Ei olekaan, vaan paljon enemmän. Esim tässä on vain 8300 volttia jännitettä. Löysin myös yli kymmenentuhannen voltin paimenia. Vitsi on siinä, että jännite ei tapa (tai edes aiheuta vaurioita) vaan virta. Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta mahtaisikohan vastaus löytyä sähköä itse tuottavista eläimistä?—Aku506 22. kesäkuuta 2016 kello 21.00 (EEST)
Tarpeeksi virtaa, niin liha (tai mikä tahansa muukin) palaa, eli täysin immuuni on tuskin mikään eläin tai kasvikaan. Mutta, jos eläimellä on esim. tarpeeksi paksu turkki, niin se ei välttämättä sähköpaimenta huomaa. --Otrfan (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 15.47 (EEST)
Kyllä näin, mutta haenkin sitä, että onko olemassa eläintä, joka olisi täysin immuuni sellaisille määrille sähkövirtaa, jonka ihminen tuntee, mutta joka ei tapa ihmistä (esim. sähköisku normaalista kodin elektroniikasta tai sähköisku paimenpojasta)? Millä eläimellä olisi tarpeeksi paksu turkki, ettei tunne tuollaisia sähkömääriä?--LCHawk (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 20.00 (EEST)

Kansanedustajat[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko listaa kansanedustajista, jotka ovat luopuneet kansanedustajan työstä saatuaan parempaa työtä (jos ei lasketa presidentiksi tai europarlamenttiin siirtyneitä tai muita poliittisia "kohoamisia")? Onko Haglund lyhimpään kansanedustajana ollut, joka on luopunut työstään, vai onko lyhyempään olleita? --Mastorbeettori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 21.39 (EEST)

Kansanedustajat eivät ole työ- tai virkasuhteessa vaan luottamustoimessa.--Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2016 kello 07.07 (EEST)
Listaa ei taida olla missään, mutta on syytä huomauttaa, että ajat ovat muuttuneet tuon ilmiön suhteen. Vielä takavuosikymmeninä oli tavanomaista, että sama henkilö saattoi olla yhtä aikaa eduskunnan jäsenenä ja esimerkiksi korkeassa pääjohtajanvirassa. Esimerkiksi K.-A. Fagerholm oli vuosikausia yhtä aikaa eduskunnan puhemiehenä ja Alkon pääjohtajana, mitä olisi nykyään mahdotonta kuvitella. Eduskunnasta pyysivät eroa lähinnä maaherroiksi, diplomaateiksi tai korkeisiin oikeuslaitoksen virkoihin nimitetyt. Muistan lukeneeni jostain, että muutos Suomen poliittisessa kulttuurissa tämän asian suhteen tapahtui joskus 1970-luvulla, minkä jälkeen eduskunnasta on alettu eroamaan kaikenlaisten virkanimitysten vuoksi. Nykyään kun poliittiset virkanimitykset ovat vähentyneet, kyllästyneet poliitikot siirtyvät entistä useammin vihreille oksille yksityisen liike-elämän tai etujärjestömaailman puolelle. Tässä Hesarin juttu siitä, minkälaisilla kriteereillä kansanedustaja voi nykyään saada vapautuksen edustajantoimesta (lainaus jutusta: "voisi arvioida, että [eroon oikeuttavan] yhteiskunnallisesti merkittävän tehtävän raja kulkee jossain rehtorin tehtävän ja liikuntatoimen johtajan välillä"). Vastauksena jälkimmäiseen kysymykseen, Carl Haglund ei ole ainakaan lyhytaikaisin. Esimerkiksi aikanaan tunnettu maalaisliittolainen poliitikko Kalle Jutila valittiin vuonna 1945 eduskuntaan, mutta hän siirtyi jo puoli vuotta myöhemmin Suomen lähettilääksi Washingtoniin. Voi noita olla muitakin tapauksia. --Risukarhi (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 15.16 (EEST)

Yhdysvaltain presidentti[muokkaa wikitekstiä]

Onko Yhdysvalloissa siitä asti, kun presidentin virka määrättiin perustettavaksi, ollut sääntönä, että sama presidentti voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi? Entä mistä asti on ollut säntönä, että presidentin pitää olla syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen? Nenoniel (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 19.53 (EEST)

Olisiko tuo viimeksi mainittu ollut alusta asti, vaikka silloisista Yhdysvaltain kansalaisista melko pieni osa oli syntyperäisiä? Nenoniel (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 19.55 (EEST)
Asiasta löytyy tietoa esim. Wikipediasta: en:President of the United States, ja sen linkkejä seuraamalla esim. en:Twenty-second Amendment to the United States Constitution ja en:Natural-born-citizen clause. --Ryhanen (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 22.04 (EEST)
Ja mitenkäs tuo koskisi Grover Clevelandia, joka on tähän mennessä ainoa Yhdysvaltojen presidentti joka on palvellut ei-peräkkäisiä kausia? JIP (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 23.06 (EEST)

EU:sta eroaminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko ennen Englantia mikään muu EU-maa eronnut tai erotettu EU:sta? Entä voiko tämä helpottaa Turkin ja Serbian pääsyä uudeksi EU:n jäsenvaltioksi olettaen että molemmat maat täyttävät EU:hun liittymiseen vaaditut kriteerit joskus tulevaisuudessa?--62.80.158.180 25. kesäkuuta 2016 kello 14.47 (EEST)

Ensimmäiseen kysymykseen: Nykyisestä Euroopan unionista ei ole koskaan eronnut yksikään jäsenvaltio eikä siitä ole yhtään maata erotettukaan. Tanskalle kuuluva Grönlanti erosi EU:n edeltäjästä Euroopan yhteisöistä kansanäänestyksen perusteella vuonna 1985. --Risukarhi (keskustelu) 25. kesäkuuta 2016 kello 15.35 (EEST)

Riian musta balsami[muokkaa wikitekstiä]

Ostin Riiasta pullon Riian mustaa balsamia. Pitäisikö se panna jääkaappiin? JIP (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 23.05 (EEST)

Toimivat koordinaatit?[muokkaa wikitekstiä]

Mistä saa toimivat koordinaatit tälle? Karttapaikan koordinaatit vievät Venäjälle. Google maps ei anna Paavolan tammelle sijaintia. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 10.38 (EEST)

Auttaiskohan here.com? Jossain tuolla tammi kai on, ja webbiosoite kertoo koordinaatitkin kunhan karttaa vierittää selaimessa sopivasti: here.com -kartta. Näkymään voi valita kartan tai satelliittikuvan.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 12.47 (EEST)
Tälläkin löytää paikan, mutta pitää nähtävästi tietää koordinaatit ensin. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.05 (EEST)
No juu, here.comissa kyllä voi hakea osoitteenkin perusteella, esim. "Salmenranta 34 (FI-08800 Lohja)". Sitten vaihtaa näkymiä ja scrollailee... Mutta on noita koordinaatijärjestelmien muunnossysteemejä olemassa, kuten keskustelussa tuossa alempana näkyy.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.38 (EEST)
Antti Huttusen blogissa annetaan koordinaatit näin: ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6680692 E 327813. Koordinaattijärjestelmiähän on erilaisia, ja niille on yhteistä kai vain se, että minä en tunne niitä.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 12.57 (EEST)
Google-mapsin kautta tulee puun lähellä olevan pysäköintipaikan sijainnille koordinaatit joiden alku on 60 ja 23. Kun sellaiset laittaa Commonsiin kuvien yhteyteen, pääsee oikealle sijaintipaikalle. Itse en ymmärrä näistä mitään, joten jääköön sitten muiden tehtäväksi. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.05 (EEST)
Klikkaa oikealta muunna ja aukeavasta lomakkeesta uudelleen muunna (muuttamatta tietoja). Saat koko joukon eri koordinaatistojen mukaisia koordinaatteja, mistä ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) ovat luullakseni haluamasi. –Kooma (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.40 (EEST)
Tämä on noin puolen kilometrin päässä kysymästäni paikasta, ja koordinaatit toimivat Commonsissa käytettäessä oikein eivätkä ole lähelläkään tuon ETR etc:n mukaisia, jotka näyttävät paikkaa Vienanmeren lahdessa. Luovutan. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.59 (EEST)
Ehdinkö enää auttamaan. Kansalaisen karttapaikan Asteukset-napista voi vaihtaa käytettävää koordinaattijärjestelmää. Eli ensi Asetukset-napista, sitten klikkaan alinta vaihtoehtoa ETRS89 ja lopuksi Ota käyttöön-nappia. Oikealla ylhäällä pikkukartan vieressä on nyt uudet koordinaatit aste-minutti-muodossa. Nämä voit syöttää joko Coord- mallineeseen tai Kansalaisen karttapaikka-mallineeseen. Lähden pian Helsinki-Vantaalle enkä voi jatkossa auttaa enää.--J Hokkanen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 14.11 (EEST)
60.226488°N, 23.890902°E --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 14.24 (EEST)
Zachen koordinaatit kyllä vievät perille, mutta tärkeä kysymys on, miten ne on saatu. Olen ennenkin yrittänyt saada tähän apua. Jostakin sain vinkin Googlen osoitehaun kautta löytyvistä koordinaateista. Klikkaamalla oikealla ja painamalla "Mitä täällä" on saa koordinaatit. Jos kuitenkaan ei ole osoitetta, ei siitä ole apua. Tarkoitus oli siis lisätä koordinaatit kuvan yhteyteen jossa ne nyt ovat ja artikkeliin sitten kun sen teen. Mutta sama ongelma on taas seuraavan metsän keskellä olevan puun kanssa. Kaipaan sellaista rautalankaohjetta maallikolle. Mutta jätän vastaisuudesssa asian hoitamisen osaavammille. Kiitos kaikille. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.05 (EEST)
Jos ei ole osoitetta, pitää joko tuntea paikka tai yrittää haarukoida se Google Street Viewin ja/tai kuvien avulla, muutta keinoa en tiedä. Jos pitää merkitä paikka jossa Google kamera tai kukaan näppäilijäkuvaaja ei ole vieraillut, silloin on vaikeaa. Joku aluetta ja paikkaa tunteva voisi auttaa, mutta mistäs sellaisen vetäisee?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.53 (EEST)


WGS84-koordinaatit sai selville vaikka näin:
  1. Klikkaa tätä linkkiä (sama jonka annoit ensimmäisessä kommentissasi)
  2. Tarkista mitä avautuvalla sivulla oikeassa yläreunassa lukee koordinaattitiedoissa (todennäköisesti : ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6680708 E 327823)
  3. Klikkaa työkalulistassa olevaa "muunna" -nappia
  4. Valitse lähtökoordinanaatistoksi sama kuin mitä kohdan 2 koordinaattitiedoissa (tässä tapauksessa "ETRS-TM35FIN", todennäköisesti tämä on valmiiksi valittuna)
  5. Klikkaa lähtökoordinaatistovalinnan alapuolella olevaa muunna-nappia
  6. Kopioi avautuvasta ikkunasta rivi: "ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84): 60.226639, 23.8910994
--Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 16.55 (EEST)
Vika oli siinä että edeltävien ohjeiden perusteella ymmärsin että siitä lähtökoordinaattvalikosta pitää valita "ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84)". Nyt ymmärrän asian, ja osaan luultavasti seuraavalla kerralla. Kiitos. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 18.37 (EEST)

Lankapuhelimet[muokkaa wikitekstiä]

Aika lyhyeksi jäi Suomessa lankapuhelinten kulta-aika. Eräs vuonna 1950 syntynyt lähisukulaiseni kertoi, että hänen muutettuaan Lappajärveltä Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1969 hänellä ei aluksi ollut puhelinta. Eikä se ollut poikkeuksellista.

Olisiko niin, että aikaa, jolloin yli puolet suomalaisista asui asunnossa, jossa oli käytössä lankapuhelin, oli n. 1960 – n. 2005 ja aikaa, jolloin Suomessa oli perusolettamuksena, että joka ruokakunnalla lankapuhelin on, oli vain n. 1975 – n. 1995?

Milloin lankapuhelintiheys Suomessa oli suurimmillaan? N. 1990? Nenoniel (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 23.53 (EEST)

Asia on varmaankin tilastoitu jossakin, mutta kyllä puhelimet ovat olleet yleisiä jo sata vuotta sitten. Molempien vanhempieni perheissä oli puhelin jo 1900-luvun alussa. Tosin muistan kyllä että erään kauppiassukulaisen luona kävi aina naapuruston ihmisiä soittamassa, mutta joka tapauksessa puhelin oli käytettävissä, ja puhelinkioskeja oli kaupungeissa joka nurkalla. Puhelin ei ollut sillä tavalla henkilökohtainen kommunikaatioväline kuin nykyisin, mitä nuorison ei ehkä ole helppo mieltää. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 07.22 (EEST)
1994. --PtG (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 07.36 (EEST)
Lankapuhelimen hankkiminen saattoi olla aika kallista, jos asui sellaisella paikkakunnalla missä oli oma puhelinyhtiö ja piti ostaa sen osake. Siksi sitä ei välttämättä tullut hankittua, esimerkiksi jos oli opiskelija ja arveli muuttavansa opintojen jälkeen pois. Ei minullakaan eikä monella opiskelukaverilla ollut lankapuhelinta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.--Tanár 28. kesäkuuta 2016 kello 11.11 (EEST)

Suomenlinnan kuvan suunta?[muokkaa wikitekstiä]

Tunnistaako joku Suomenlinna-maiseman? Kansallisarkiston lataamassa Suomenlinna-kuvassa on teksti väärinpäin. Tunnistaako joku, onko kuva oikeinpäin ja teksti kirjoitettu negatiivin väärälle puolelle? Tein kuvasta vaakasuoraan käännetyn version. Kysyn tässä kahvihuoneessa, koska tämä koskee Commonsia ja Kansallisarkistoa. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 09.28 (EEST)