Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Vanhat kelikamerakuvat

[muokkaa wikitekstiä]

Onko missään saatavilla Suomesta vanhoja verkko- ja kelikamerakuvia? Esimerkiksi vuoden jokaiselta päivältä ympäri maata. Kiinnostaisi nähdä kuvia paikoista, joissa on lunta vielä myöhään keväällä silloin kun lunta vielä on. --40bus (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 18.31 (EET)[vastaa]

Sotilasarvon menettäminen

[muokkaa wikitekstiä]

Viimeisenä armahduksenaan Sauli Niinistö palautti vantaalaismiehelle tykkimiehen sotilasarvon. Jos miehistön jäsen tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, mikä hänestä tulee tämän jälkeen? Alokas? Alitykkimies? Poistetaan kokonaan reservin vahvuudesta? Gwafton (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.43 (EET)[vastaa]

En tiedä vastausta, mutta nykyisen rikoslain mukaan alinta sotilasarvoa ei enää voi menettää. Muutos astui voimaan 1.1.2001. --Silvonen (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.59 (EET)[vastaa]

Paqui One Chip challenge

[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Suomessa ostaa tai tilata mistään noita Paqui One Chip challenge sipsejä eli niitä supertulisia sipsejä, jotka sisältävät tätä maailman tulisinta Caroline Reaper chiliä? 109.240.83.244 29. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)[vastaa]

Ruokavirasto on määrännyt ne pois Suomen markkinoilta terveydelle haitallisina. Mutta onko ne oikeasti edes tulisia, kun usean videon lopussa sanotaan "No Reaction!"--Elastul (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)[vastaa]

Oppikoulu ruotsissa

[muokkaa wikitekstiä]

Oliko myös Ruotsissa aikaisemmin keskikoulusta ja lukiosta koostunut oppikoulu kuten Suomessa oli? 193.210.194.97 1. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)[vastaa]

Ja, det fanns det. Keskikoulua vastasi realskola. Peruskoulu Ruotsiin tuli vuodesta 1962 lähtien. -176.72.71.184 8. maaliskuuta 2024 kello 22.25 (EET)[vastaa]

Tv-lähetysten alku Ruotsissa

[muokkaa wikitekstiä]

Milloin Ruotsissa alkoivat säännölliset televisiolähetykset? 86.115.89.148 9. maaliskuuta 2024 kello 19.54 (EET)[vastaa]

1956. -176.72.71.184 9. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)[vastaa]

Ultra Bran mediatioedote

[muokkaa wikitekstiä]

Mistähän voisi löytä Ultra Bran meidatiedotteet Sinä päivän kun synnyimme -lkokoelmalevyn julkaisusta vuodelta 2017? Muistikuvani mukaan siinä mainittiin tietoja levyn kappaleisiin liittyen, koita ei levyn kansissa ole mainittu. 91.154.226.220 10. maaliskuuta 2024 kello 01.18 (EET)[vastaa]

Lakkautetut koulut ja kaupat Pohjois-Savossa

[muokkaa wikitekstiä]

Miten voin saada tietoa yllä olevasta aiheesta Lumiukko 7 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)[vastaa]

Luetteloita lakkautetuista oppilaitoksista vuosilta 2004-2021 löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivuilta: [1]. Sitten esimerkiksi Pohjois-Savon vanhoista kansakouluista löytyy meiltä luettelo (Luettelo Pohjois-Savon kansakouluista). Entisistä oppilaitoksista kertovia artikkeleita myös luokassa Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset, mutta sieltä joutuukin etsiskelemään tietyn alueen kouluista kertovat artikkelit, kun luokkaan ei ole luokiteltu niitä maakunnittain. Edit: Näköjään ainakin kansakoulut on luokiteltu maakunnittainkin, eli sieltä selaamaan. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 03.43 (EET)[vastaa]

Tampereen viemäriverkoston kartta

[muokkaa wikitekstiä]

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin. Sain vastaukseksi, että viemäriverkosto on digitaalisessa PISARA paikkatietojärjestelmässä. Miten tähän järjestelmään sitten pääsee käsiksi? Siitä ei tahdo edes löytyä mitään tietoa. 91.159.78.13 18. maaliskuuta 2024 kello 20.22 (EET)[vastaa]

Ehkä se on poistettu julkisuudesta. Lue päivän lehtiä, niin arvaat miksi. Ihan huvikseni ihmettelen kiinnostusta viemäriverkostoon. --abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)[vastaa]

Arpaonnen ennustaminen

[muokkaa wikitekstiä]

Kotiin tuli kirjekuorellinen Sorkka-arpoja (nimi muutettu). Kuoressa on viisi arpalipuketta, arpoja on yhteensä 420 tuhatta ja palkintoja on jaossa 84 225 kappaletta, eli keskimäärin joka viides arpa voittaa eli jokaisessa kuoressa on todennäköisesti yksi voittava arpa, jolla saa vähintään hetken kelluvan heijastimen. Miten lasketaan todennäköisyyksiä enemmänkin? Päätin osallistua arvontaan, ja aionkin avata uuden arvan joka viikko ikään kuin "kevätkalenterina" seuraavan viiden viikon aikana. Mikä on todennäköisyys, että viidestä arvastani yksikään ei voita tai että peräti kaksi arpaa voittaa – oletuksilla, että kaikki on satumaisesti jakaantunutta eli yleiset normaalijakelun ehdot pätevät kaikkialla ja iankaikkisesti lukuunottamatta postinkulkua? --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.53 (EET)[vastaa]

Pikaisesti osittain päässä laskien mutkia oikoen ja siksi ei ihan tarkalleen oikein, mutta 4/5 potenssiin viisi eli noin kolmasosa ensimmäiseen, ja 4/5*4/5*4/5*1/5*1/5 eli noin 0,02. Saattoi toki mennä väärinkin. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)[vastaa]
Joo siis oleellista on se voittamattomien arpojen määrä, mutta käytännössä se ei muutu paljonkaan kun niitä repii pieniä määriä. Kysymyksessähän ei itse asiassa olekaan täsmällinen luku "joka viides arpa voittaa". Sikäli Anr:n vastaus näyttää oikealta. Sorkka-arvathan on muuten tietääkseni pussitettu niin että joka lähetyksessä on vähintään yksi oikein. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 09.29 (EET)[vastaa]
Anr-kertotaulu ei oikein aukea oikein minulle. Jos puhutaan satunnaisjakautuneesta pallomerestä, niin eikös kaikkien tapausten yhteenlaskettu todennäköisyys ole 1? Siis se, että kirjekuoressa olevilla arvoilla voittaa 0...5 palkintoa. Jos siis 0:n tod.näk. on ~0,328 ja 2:n tod.näk. on 0,02, niin mikä on tod.näk. voittaa täsmälleen yksi palkinto? Ei kai se voi nyt olla 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5? Toisaalta jos Sorkka-arvoissa on harrastettu voitonsijoittelua, niin hommahan kai on helppo. Lähetetään 84000 kirjettä, joissa jokaisessa on arpanippu, jolla voi voittaa varmasti vähintään yhden palkinnon. Silloin jää 225 palkintoa yli, jolloin voidaan olla ehkävarmoja, että 225 kuoressa 84000:sta on enemmän kuin yksi arpajaisvoitto. Tässä tapauksessa minun kannattaa noudattaa "avaa 1 arpa per viikko" -menettelyä vain siihen saakka, kunnes löydän minulle varmistetun voittoarvan. Sitten jännitys lakkaa ja voin avata kaikki jäljellä olevat arvat samantien, koska niissä ei enää suurella tod.näk:llä ole toista voittoa. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)[vastaa]
Koska voitot voivat tulla eri järjestyksissä, pitää vielä kertoa 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5-tyyppinen kertolasku mahdollisten järjestyksien määrällä. Jos siis halutaan laskea todennäköisyys saada viidestä arvasta tasan n voittoa, kaava on . Tällöin todennäköisyydet ovat: 0 voittoa 0,32768, 1 voitto 0,4096, 2 voittoa 0,2048, 3 voittoa 0,0512, 4 voittoa 0,0064, 5 voittoa 0,00032 ja kaikki yhteensä 1. Brewster239(K·M) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.18 (EET)[vastaa]
Brewster239 korjasikin. 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5 voitaisiin ajatella todennäköisyytenä sille että neljä ensimmäistä arpaa eivät voita ja juuri se viides arpa voittaisi. Mutta jos sinne viiden arvan kuoreen onkin laitettu varmuudella yksi voittava arpa, niin silloin kahden voiton todennäköisyys per kuori olisi toisinsanoen todennäköisyys sille että neljästä ”pallomerestä” nostetusta arvasta yksi voittaa ja pallomeressä olisi siis 225 voittavaa arpaa ja voittamattomia sitten 420000–84225. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.52 (EET)[vastaa]
Koska haen sekä teoriaa että rautalankaa, niin varmistan vielä. Jos kyse on juuri satunnaistamattomasta Sorkka-arpanipusta, niin todennäköisyydet ovat seuraavat: a) 0 voittoa = 0, b) vähintään 1 voitto = 1, c) enemmän kuin yksi voittava arva nipussa ≈ 1/1492. Niinkö? Eli onhan tuossa tosiaan marginaalinen jännityspotentiaali, jota ei voi volteissa mitata. Joka puolestoistatuhannes kirjeensaaja voittaa varmasti toisenkin palkinnon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.18 (EET)[vastaa]
a) ja b) joo, näin sen näkisin. C-kohdasta: ”enemmän kuin yksi voittava nipussa” tarkoittaisi että niistä neljästä oikeasti satunnaisesti valitusta arvasta 1 tai 2 tai 3 tai 4 voittaa. Sen vastatapahtuma (komplementtiko olisi se hieno sana sille?) olisi 0 voittoa niistä neljästä. Ja todennäköisyys tuolle vähintään yksi voitto niistä neljästä olisi 1–P(ei yhtään voittoa) [P()=todennäköisyys]. Laskut jätän muille. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 17.20 (EET)[vastaa]
Sorkka-kirjeessäni oli täsmälleen yksi voittava arpa ja tasan neljä arpaa eivät tuottaneet voittoa. Arvelisin, että voittamani esineen (kivempi kuin heijastin) arvo on suurin piirtein viitisen euroa, postinhukkaamiskuluihin mennee toinen viitonen ja että näin noin 25 euroa jää jaettavaksi kohde-eläimille ja tavara-arpajaisyhdistyksen toimintahenkilökuntayhtymälle. Noudatin suunnitelmaa: kun voitto löytyi, avasin heti jäljellä olevat muut arvat. Nyt kohti uusia veikkailuja! --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST)[vastaa]

Lukon numerokoodi

[muokkaa wikitekstiä]

Kadonneen avaimen takia jouduin murtautumaan omaan kellariini. Kokemuksesta viisastuneena ostin numerokoodilla toimivan lukon. Siinä on valittavana kolme numeroa. Murtovaras ei varmaan ihan heti keksi oikeaa, mutta montako vaihtoehtoa niillä saadaan aikaan? --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.23 (EET)[vastaa]

Jos kolminumeroisen yhdistelmälukon jokaisessa kolmessa rullassa on valittavana yksi kymmenestä numerosta (0–9) ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, niin yhdistelmät voidaan laskea seuraavasti: 10³ = 10×10×10 = 1000. Eli tuhat mahdollista kombinaatiota. --VynedJ (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)[vastaa]
Kiitos tiedosta. Asetin satunnaisen numerosarjan, missä ei ole mitään logiikkaa eikä se liity mihinkään. Voin nukkua yöni rauhassa. --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)[vastaa]
Noiden mekaanisten numerolukkojen kanssa tuli lapsena räpellettyä - ihan kokeilleksani, miten helppoja ne on avata, jos on rauhaa ja viitseliäisyyttä kokeilla koodit läpi. Toinen laittoi koodin ja rupesin kelaamaan luku luvulta koodeja läpi.
Tuollainen lukko aukeaa ilman väkivaltaa viimeistään reilussa tunnissa kokeilemalla koodeja läpi. 5 sekuntia * 1000 kokeilua = puolisentoista tuntia. Aulis Eskola (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.46 (EET)[vastaa]
Kaikki on murrettavissa aikanaan. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 22.52 (EET)[vastaa]
Hyvin suunnitellussa lukossa viive pitenisi jokaisen väärän yhdistelmän jälkeen. Jo ajan kaksinkertaistuminen joka yrityksellä tekisi arvaamisen hyvin vaikeaksi. Oikea asukas ei varmaankaan tekisi kuin yhden tai kaksi väärää arvausta. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.28 (EET)[vastaa]
Kiire lienee murtovarkaillakin, kun järki loppuu niin voima alkaa, mikäli kohde on riittävän houkutteleva. Samoin suorituskykyisissä salausmenetelmissä pitkä murtoaika ei ole eduksi. Tiedon merkityksellisyys saattaa vähentyä ajan kuluessa. Salasananhallintaohjelmien avausviive ja useamman avausyrityksen jälkeen laitteen salauksen tyhjennystoiminto on kierrettävissä, mutta hankaloittaa tavallisia murtautumisia. raid5 21. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)[vastaa]
Jos murtomies haluaa jotain kellarista niin ei sillä ole tiirikat mukana vaan pulttisakset millä aukeaa mikä tahansa riippulukko alle kahdessa sekunnissa. Lukon laadulla ja yhdistelmien määrällä on lähinnä vaikutusta vain siihen että taloyhtiön nuorimmat eivät huvikseen availe sitä. Muistan lapsuudesta kun tuli kokeiltua kellarin lukkoja joista halvimmat lähti auki lukkopesää ruuvimeisselin kärjellä vääntämällä. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.25 (EEST)[vastaa]
Ja sama maalaisjärjellä tai mitä sitten onkaan, kun vaihtoehdot on 000 ... 999 niin tuhathan niitä. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.22 (EET)[vastaa]
Matematiikka ei kuulu vahvuuksiini. Bensatankillisen hinnan osaan arvioida: 50 x 1,987 on noin sata euroa. Toivottavasti meni oikein.--abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)[vastaa]

Kerran Hesan rautatieasemalla huomasin pyörätelineessä yksinäisen lukon ilman pyörää. Minulla meni puoli minuuttia avata lukko jossa oli 4 kiekkoa joissa numerot 1-6. --RicHard-59 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)[vastaa]

Arvaan että lukko oli vanha eikä numerosarjaa ollut koskaan vaihdettu. Varovasti kääntämällä löytyi oikea kohta. Omistajaparka: ensin vietiin pyörä, sitten vielä lukkokin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST) edit: 25. huhtikuuta 2024 kello 15.17 (EEST)[vastaa]

Wikipedian ulkonäkö

[muokkaa wikitekstiä]

Miksi suomen kielinen wikipedia on erinäköinen kuin muilla kielillä? Suomen kielinen sivu täyttää 16:9 näytön kokonaan kun taas muilla kielillä sivut ovat keskitetty keskelle jättäen paljon tyhjää tilaa sivuille. 82.181.12.161 20. maaliskuuta 2024 kello 02.39 (EET)[vastaa]

Johtuu ulkonäköaseuksista. Eri kielisissä Wikipedioissa on erilaiset oletusulkoasut. Suomenkielisessä on Vanha Vektori. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat valita viidestä eri vaihtoehdosta itselleen sopivimman. Muita malleja: Vektori, MinervaNeue, Monobook ja Ajaton. -- Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 03.08 (EET)[vastaa]
Asetusten Ulkoasu-kohdasta pääsee "järjestelmänlaajuiselle asetukselle", josta voi valita kohdan "Vanha vektori", jolloin muut Wikipediat näyttävät samalta kuin suomenkielinen. -abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Itsellä on käytössä Modern monen vuoden takaa.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.36 (EET)[vastaa]

Eräissä Wikipedian sisarprojekteissa tilanne on muuten päinvastainen. Wikisanakirjassa suomenkielinen versio on ottanut käyttöön uuden ulkoasun, kun taas esimerkiksi englannin- ja ruotsinkielinen eivät ole. Wikisitaateista suomen- ja ruotsinkielinen käyttävät uutta ulkoasua, englanninkielinen vanhaa. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.00 (EET)[vastaa]

Minerva on imho optimoitu mobiililaitteiden kapeille ruuduille (joita on nykyään >70% sivunlatauksista). Artikkelin tekstiä on hankala lukea jos menee liian leveäksi. Perinteisissä työpöytäselaimen skineissä on reunat lykätty täyteen valikoita ja artikkeleihin rakenneltu erilaisia laatikoita alkuun, jolla saadaan tekstiä kavennettua. Minervassa on valikot poistettu ja kaikki sisältö laitettu kapeaksi ruudun keskelle, mikä matkii sitä miltä sivun taitto näyttäisi kännykän ruudulla. Samalla artikkeleissa olevat leveät taulukot pakottavat vierittämään sivuttain, jos niitä haluaa lukea. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 19.50 (EET)[vastaa]

Tämä on muuten aiheuttanut joissain artikkeleissa vaikeuksia niissä wikipedioissa jotka tuota uutta tyyliasua käyttävät (mm. englanninkielinen wikipedia) koska taulukot, jotka oli alunperin suunniteltu leveää selainikkunaa varten, ahtautuvat nyt paljon kapeampaan tilaan, mikä tekee artikkeleista vaikeampia lukea. JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.26 (EEST)[vastaa]

kiitokset wikipedisteille. -ei ole kysymys. -intuitio. --Aguilus (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)[vastaa]

Soittaminen Neiti Ajalle

[muokkaa wikitekstiä]

Minä vuonna keksittiin ensimmäisen kerran tapa soittaa "Neiti Ajalle" jos halusi tietää mitä kello on? Ja mistä tulee tämä soittamisen kallis hinta liittymästä riippumatta? 46.132.7.204 25. maaliskuuta 2024 kello 09.38 (EET)[vastaa]

Artikkelissa Neiti Aika kerrotaan jotain historiasta. --Jmk (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.42 (EET)[vastaa]
Kallis hinta tulee siitä että palvelun tuottaminen ja ylläpitäminen ei ole ilmaista joten jostain ne rahat on siihen saatava. Jos palvelu on puhelinyhtiön tuottama niin toinen vaihtoehto olisi leipoa kulut muihin yhtiön perimiin maksuihin mutta tässä on ilmeisesti ajateltu että on reilumpaa taikka helpompaa jos kulut peritään suoraan niiltä jotka palvelua käyttävät. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Offline-sanakirja?

[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Tietäisikö joku mitään ilmaista offline-tilassa toimivaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, joka toimisi macilla? 130.232.171.112 4. huhtikuuta 2024 kello 14.08 (EEST)[vastaa]

Valitettavasti en, mutta eikö perinteinen paperinen sanakirja kelpaa? --Qwerty12302 (kesk | muok) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Se on aika painava kantaa mukana. 130.232.170.137 19. huhtikuuta 2024 kello 13.08 (EEST)[vastaa]
Lataa Wikisanakirja koneellesi. Kaikki kieliversiot kun lataat niin saat muitakin kuin fi-en-sanakirjan. Tapoja lienee paljon. Kiwix lienee yksi vaihtoehto. –Anr (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 13.15 (EEST)[vastaa]
MacOS:n mukana tulee sisäänrakennettu sanakirja jossa on myös suomi-englanti-suomi -vaihtoehto. Ymmärtääkseni toimii myös offline. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.30 (EEST)[vastaa]

Puhuttu sisältö Macilla

[muokkaa wikitekstiä]

Käytän Macin Käyttöavun automaattiääntä kuunnellakseni pdf-muotoisia tekstejä esikatselu-ohjelmalla. Jostain syystä englanninkielisiä tekstejä kuunnellessa ohjelma lukee ajoittain joitain osia tekstistä suomenkielisen äänen rallienglannilla. Käyttöavun asetuksista ei löydy valikkoa mitä kieltä käytetään, ja tätä tapahtui vaikka laitoin suomenkielisen äänen väliaikaisesti pois käytöstä. Osaisiko joku sanoa voiko esim. tekstin kieltä määritellä jostain tai muutoin saada ohjelman puhumaan oikeaa kieltä? 130.232.224.30 9. huhtikuuta 2024 kello 18.43 (EEST)[vastaa]

Genrejen elinvoimaisuudesta/uhanalaisuudesta

[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa jotakin virallista tai epävirallista tahoa, joka analysoisi musiikin (tms.) genrejen elinvoimaisuutta tai uhanalaisuutta?
Jos itse pitäisi tehdä analyyseja, sanoisin, että suomalainen kansanmusiikki olisi erittäin uhanalainen genre musiikissa (äärimmäisen uhanalainen olisi ehkä kärjistämistä, ehkä), pop ja rock olisivat puolestaan selvästi elinvoimaisia genrejä.
Jazz puolestaan itsessään olisi elinvoimainen genre, mutta sen alagenreissä olisi kaikensorttisia elinvoimaisista aina äärimmäisen uhanalaisiin ja lopulta "kuolleisiin" alagenreihin.
Osaatteko arvioida, olisiko jokin olemassaoleva kokonainen genre tällä hetkellä äärimmäisen uhanalainen?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 11. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)[vastaa]

Musiikki, elokuvat yms. haihatukset ovat ihmisen taiteellista toimintaa, jota ei voi tarkastella tai luokitella luonnontieteiden keinoin. Toisin sanoen en ymmärrä kysymystäsi lainkaan. Kotivalo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.28 (EEST)[vastaa]
Ymmärtääkseni tässä haetaan vastaavaa kuin sillä, että meemit takavuosina selitettiin kulttuurigeeneiksi. Joskus eri alan käsitteistöllä voi selittää jotain, joskus ei. Vaikkapa, että jotain kansanmusiikin muotoa ei enää tavattaisi luonnossa, mutta tarhattuna ja korkein kustannuksin sitä saataisiin pidettyä hengissä. Erona tässä on, että kuollut genre voidaan kulttuurissa palauttaa mutta lajeja ilmeisesti ei. Eli sikäli analogia ei loppuun saakka toimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.02 (EEST)[vastaa]
Ilmeisesti kuitenkin voidaan: uhanalainen kieli, kuollut kieli. Ja esimerkiksi artikkalissa Vatjan kieli sanotaan, että "vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli". Kieli on kulttuuria. Yhtälailla kai muidenkin kulttuuriin liittyvien asioiden tarkasteluun voidaan käyttää "luonnontieteellisiä" keinoja. @Kotivalo:--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 11. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)[vastaa]
Millä tavalla uhanalaisia? Suosio aaltoilee, jos tarkastellaan konsertteja ja äänityksiä ym. julkisuutta eli myyntiä. Kuka tietää mitä kukin kotonaan tai kellarissaan laulaa, soittaa. Minulla on meneillään pienimuotoinen sävellyskausi, mutta en ole varma, miten paljon siinä on muualta lainattua. Sanoitus on omaa ja mukailua. Genre on ralli. --abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.50 (EEST)[vastaa]
Populaarikulttuurissa tällaista on ehkä hieman hankala määritellä, mutta esimerkiksi erilaiset kulttuuriperintösäätiöt listaavat myös uhanalaista kulttuuriperintöä. Britanniassa on esimerkiksi käsitöiden punainen lista, jossa käytetään nimenomaan luonnontieteiden sanastoa, jos uhanalaisuus sellaiseksi katsotaan. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloista ”Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo” on tarkoitettu uhanalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sieltä löytyy kyllä myös musiikkityylejä. Populaarimusiikissa on tottakai joitakin alatyylejä, jotka ovat aina olleet marginaalia, ja osa tyyleistä liittyy suoraan tiettyyn ajanjaksoon ja paikkaan, eikä niitä varsinaisesti sellaisenaan voida sanoa säilyneen. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.43 (EEST)[vastaa]

Bernadotte-suku

[muokkaa wikitekstiä]

Milloin Bernadotte-suku tuli Ruotsissa valtaan? 86.115.95.143 13. huhtikuuta 2024 kello 10.06 (EEST)[vastaa]

Eikö jo Bernadotte-artikkelin ensimmäisessä virkkeessä sanota, että vuonna 1818, vai tajusinko jotain väärin? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. huhtikuuta 2024 kello 10.10 (EEST)[vastaa]

Kuun epäsäännöllisyys

[muokkaa wikitekstiä]

Ihmetystä aikanaan aiheutti jo vuosien väliset nousemisajat. Kuu oli korkealla etelässä 27. heinäkuuta 2018 keskiyöllä (kuuluisan kuunpimennyksen aikaan). Sitten muutama vuosi myöhemmin, lähes päivälleen sama aika, sama kuunvaihe ja sama kellonaika: kuu vasta nousi matalalla horisontista.

Enemmän aiheuttaa päänraavintaa kumminkin se, että sama pätee näköjään päivienkin välillä. Kuljen ulkona lyhyen matkan aina öpaut tähän aikaan, ja jollen väärin muista, eilen Kuu oli korkealla taivaalla tähän aikaan. Tällä hetkellä kun kirjoitan, se on hyvin matalalla horiontissa. Ja ihan kuin se yhtäkkiä kulkisi paljon matalampaa kiertorataa kuin eilen. Kiinnostaisi ihan inhimmillinen tieto tähän kymysykseen. ~JakeNorthernlynx ( · · ) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)[vastaa]

Kysymykseni kuuluu siis näin: "miksi"/"miten se on mahdollista"? ~JakeNorthernlynx ( · · ) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.29 (EEST)[vastaa]

Täällä on hieman tietoa. Kuun korkeus taivaalla vaihtelee kuukauden mittaan paljon, ja toisaalta vaihtelua on myös pidemmässä 18 vuoden jaksossa. Peräkkäisinä päivinä erot eivät kuitenkaan ole suuria, joten luultavasti muistat väärin. Myös ympäristön maastonmuodot ja rakennukset saattavat vääristää korkeushavaintoja. -176.72.91.228 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)[vastaa]

Vihtori ja Klaara

[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian mukaan Teuvo Tulio ohjasi elokuvan Vihtori ja Klaara (Teuvo Tulion elokuva) yhdysvaltalaisen sarjakuvan Vihtori ja Klaara pohjalta. Kysyikö Tulio tähän mitään lisenssiä sarjakuvan tekijöiltä vai tekikö hän tuotantonsa omin päin? Miten sarjakuvan tekijät tähän suhtautuivat? JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.24 (EEST)[vastaa]

Suomi on sodassa

[muokkaa wikitekstiä]

Milloin Suomen tasavallan presidentti saa sanoa, että maa on sodassa. Nykyinen presidentti käytti termiä "olemme asemasodassa". Tästä on parisen viikkoa; olin juuri mielessäni toivottamassa hänelle onnea, mutta jäi tekemättä. Stubb oli jo silloin presidenttinä. --212.116.51.241 30. huhtikuuta 2024 kello 01.33 (EEST)[vastaa]

Ja tämä on todellakin käyttäjän Höyhens tekemä kysymys, ja tiedän, että olen tunnistettavissa myös henkilönä. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 01.41 (EEST)[vastaa]

Sotatila saatetaan voimaan presidentin asetuksella. Paitsi että nykyään sitä kuuluu sanoa sievästi puolustustilaksi, varmaan jostain sanamaagisesta syystä. Tosiasiassa virallista sotaa edeltää jo tai sen asemasta voidaan käydä sijaissotaa tai jotain matalampaa konfliktia, jota ei vielä sanota sodaksi. On minusta ihan ok, että presidentti toteaa tämän, jolloin kukin vaikuttaja voi laskeskella omia liiketoimiaan sen suhteen, kummalle puolelle kannattaa asemoitua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 08.48 (EEST)[vastaa]
Tosiaankin hän käytti ilmaisua "olemme asemasodassa" jo vaalikampanjan aikana ja uudestaan nyt virassa ollessaan. Lausunnot, varsinkin jälkimmäisen, voisi hyvällä tahdolla ehkä tulkita niinkin, että "tarkastelemamme tilanne, Ukrainan ja Venäjän sota, on asemasotavaiheessa". Hän ei siis aivan suoraan sanonut, että Suomi olisi sodassa. Ehkä presidentin pitäisi tarkemmin miettiä sanavalintojaan - ero lausumien varovaisuudessa juristitaustaiseen Niinistöön verrattuna on suuri. Ukrainan sodassa on toki lännen osalta selviä sijaissodan piirteitä. Presidentin asetus puolustustilasta pitää muuten saattaa viikon sisällä eduskunnan hyväksyttäväksi, eli ei sitä presidentti aivan yksinään voi päättää. -176.72.91.228 1. toukokuuta 2024 kello 15.34 (EEST)[vastaa]

Milloin kissat pohjolaan kesyinä.

[muokkaa wikitekstiä]

En kysy ilveksistä. Mutta toli jossain hajateltua että käärmeitäkin teki suomalaisissa kodeissa kissan virkaa aikoina menneinä. Mutta oliko kissoja kuinka varhoin esi-isillä ja äideillä. Sinänsähän on pohjoiseenkin sopeutuneita paksukarvaisia kissoja, mutta kuinka tuoreen jalostuksen kautta? -- Cimon Avaro 1. toukokuuta 2024 kello 20.50 (EEST)[vastaa]

Radiohiiliajoituksen perusteella Pohjolan vanhin kissa eli Ruotsissa 520–90 eaa. [2] Jos Wikipediaan on luottaminen, Suomeen kissat tulivat ehkä yli tuhat vuotta myöhemmin, ”noin vuosien 800 ja 1000 välillä”. Toisaalta Ruotsissakin ajateltiin, että kissat olisivat saapuneet maahan vasta ajanlaskun alun jälkeen, kunnes Pohjolan vanhin kissalöytö tehtiin vuonna 2011. Sekä Suomen että Ruotsin kohdalla voi joka tapauksessa sanoa, että kissoja on ollut rautakaudelta asti. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 2. toukokuuta 2024 kello 00.10 (EEST)[vastaa]
Jos Wikipedaan voi luottaa, norjalainen metsäkissa on peräisin viikinkiajalta ja ristiretkiajalta. Ehkäpä niitä on levinnyt sieltä itään. No.wikipediakaan ei valaise sen enempää kissan historiaa. Epäselväksi jää myös se, onko kissa ollut nimestään huolimatta alun perinkin kotikissa, joka piti rotat ja hiiret aisoissa. --abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)[vastaa]

Brysseli Wikisanakirjassa

[muokkaa wikitekstiä]

Koska en ole Wikisanakirjassa, niin kommentti tänne: Sanakirja.org sanoo olevansa kopio Wikisanakirjasta, ja sen sivulla lukee että kaupungin "Bryssel" vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto on "Brysseli" ja synonyymi "Rysälä". Wikisanakirjan Bryssel-artikkelista ei noita kuitenkaan löydy. Onko ne hävitetty historiasta vai onko joku päässyt muokkaamaan Sanakirja.orgin sivua? --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)[vastaa]

Englanninkielisessä Wikisanakirjassa on sivu Rysälä, jossa sanan kerrotaan olevan suomenkielinen lempinimi Brysselille. Itse en ole kyllä törmännyt tuohon ikinä missään. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.36 (EEST)[vastaa]
Kun hain tuota kommenttiani varten muotoa "Brysseli" Googlella, se antoi Sanakirja.orgin ja jonkun muun, mutta uudella hakukerralla virhemuoto oli hakukoneelta sensuroitu. Tekoäly oli tarkistanut tuloksen ja noteerannut virhepainaman. Kun tekoäly alkaa jyllätä, tulevaisuus tuntuu kylmältä ja kolkolta. --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.59 (EEST)[vastaa]
Minäkin luulin Rysälää ensin vitsiksi, mutta on sitä näköjään humoristisesti mediassakin käytetty. -86.114.239.249 5. toukokuuta 2024 kello 16.53 (EEST)[vastaa]

Kaste Hovimäessä

[muokkaa wikitekstiä]

https://www.youtube.com/watch?v=ofLBYxhP10E

Onko tuo aito kaste? Sellainen, joka sarjaa varten toimitettiin lapselle 1700-luvun tyyliin ihan aidossa kastetarkoituksessa? Niin, että lapsi on saanut kasteen suunnattoman poikkeuksellisessa yhteydessä, telkkarisarjaa kuvattaessa.Vai onko se ääritaitavasti tehty feikkikaste? 46.132.63.150 13. toukokuuta 2024 kello 11.47 (EEST)[vastaa]

Eiköhän tuo ole vain näytelty kastetilaisuus. Tuskin ainakaan siinä mielessä olisi ”aito kaste”, että lapsi tuolla näyttelijän suorittamalla toimenpiteellä olisi jonkin seurakunnan jäseneksi otettu. Myös nimi on luultavasti vain sarjaa varten, ja videolla esiintynyt vauva luultavasti saanut elävässä elämässä aivan toisen nimen. Varmaksi tätä arvausta tosin on vaikea osoittaa. --Farma3110 (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.03 (EEST)[vastaa]
Miksi ihmeessä se olisi aito? Jos tv-sarjassa näytetään murha, ruvetaanko epäilemään, että se oli aito murha? -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 13.08 (EEST)[vastaa]
Harvinaisen surkea olkinukke. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 14.08 (EEST)[vastaa]
Ei ollut tarkoitus loukata, murha oli tuossa vain esimerkkinä. Koska fiktiivisen tv-sarjan tapahtumat lähtökohtaisesti ovat fiktiivisiä, ihmettelin vain aidosti, miksi juuri tämä tapahtuma ei olisi. Onko kysymyksen taustalla kenties oletus, että sarjan tekijät olisivat niin hurskaita uskovaisia, että epäaito kaste ei heistä olisi ollut sopivaa? Pidän tätä epätodennäköisenä. -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 16.46 (EEST)[vastaa]
Ei ole mainostettu, että Hovimäessä olisi aito kaste. Tv-sarjassa Heikki ja Kaija sen sijaan Heikin ja Kaijan esikoinen Janne kastettiin ihan oikeasti suorassa lähetyksessä, joka on nähtävillä Yle Areenassa ja josta Jannen tv- ja tosielämän äiti, näyttelijä Eila Roine kertoo [3]. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.24 (EEST)[vastaa]

Onko se tuossa jotenkin tosi taitavasti näytelty, että lapsen päähän valettiin vettä? Ei tietenkään evankelisluterilaisen kirkon mukaan kastetta saa toimittaa kristillisen kasteen jo saaneelle, joten jos tilanne ei ole feikki, ei muuta kastetta ole saanut toimittaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)[vastaa]

Nuo ovat näyttelijöitä. Esitys ei muutu "oikeaksi" kasterituaaliksi vaikka lapsen päätä valeltaisiin vedellä ja sanottaisiin kastesanoja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Jos se on toimitettu ihan oikean kasteen tavoin, ei ole luterilaisen, metodistisen eikä edes katolisen kirkon mukaan oikein muuta kastetta toimittaa, jos kastaja on uskonut kolmiyhteiseen Jumalaan. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.31 (EEST)[vastaa]
Tätä ajattelin. Kirkkokäsikirjassa sanotaan, että kasteen toimittaa pappi. Hätäkasteessa kastajaksi kelpaa kirkon jäsen tai jos sellaista ei ole saatavilla, muu kristitty. Veden valeleminen on sekä kasteessa että hätäkasteessa oleellinen osa. Elokuvissa ja tv-tuotannoissa vihitään näyttelijöitä avioliittoon ja siunataan vainajia. Näyteltyä fiktiota nekin ovat. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Lähetin kysymyksen käsikirjoittajalle. Saa nähdä mitä vastaa jos vastaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.00 (EEST)[vastaa]

Nyt on kyseessä jo aikuinen ihminen, mutta taitaa olla aika haasteellista hänntä löytää. Jos löytäisin, kysyisin paitsi aitoutta tai epäaitoutta myös mielipidettä järjestelyn luonteesta. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.22 (EEST)[vastaa]

Jospa edes et yrittäisi tavoittaa. Tv-ohjelmissa näytellään eli esitetään erilaisia asioita. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 18.16 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Monet näyttelijät saavat esimerkiksi kadulla huutelua, jos he esittävät epämiellyttävää roolihahmoa. Kannattaa erottaa roolihahmot ja yksityiselämän henkilö.--MAQuire (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 12.34 (EEST)[vastaa]
Jos olisit tarkasti lukenut klipin kuvauksen ja kommentit, niin olisit huomannut, että ihan näytelty on. Kuvauksessa puhutaan vuodesta 1799. En ole mikään historioitsija, mutta tiedän, ettei silloin ollut ainakaan noin hyviä kameroita. Kommenteissa taas yhtä lukuun ottamatta jokaisen mukaan se on näytelty. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 18.41 (EEST)[vastaa]
Eläköön ymmärrys! Kiinnostaisikohan Luurankosoturia osallistua Helsingin kyläopiston tutkimukseen faktantarkistamisesta Wikipediassa? Voisit vaikka kertoa seuraavan, vapaasti lainattavan ajatuksen: YouTube-videon lataaja voi kirjoittaa "klipin kuvaukseen" mitä itse haluaa ja kommentoijatkin mitä vain. Pitää ymmärtää, että videon sisältö ei välttämättä liity mitenkään kuvaukseen ja kuvauskin voi olla väärin, vaikka se olisi tehty 1700-luvun välineillä. Vaikka kysymys olikin siitä, onko kyseessä aidosti näytelty kaste (vai feikisti vai leikisti), niin kyllähän tässä samalla oppii sitä, miten luottava lähde YouTube-video on. Jos kuvauksessa lukisi "Baptism in Finland 1999", niin on miljoonia amerikkalaisia, jotka pitäisivät tuota uskottavana Internet-ikkunana nykysuomalaisuuteen. "Subtitles please!" -huudot vain raikuisivat. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.31 (EEST)[vastaa]
Aloittaja itsekin puhuu 1700-luvusta. Nyt kun tarkemmin luin hänen aloituksensa, niin hän tietänee, että tuo on osa jotain sarjaa, mutta onko tuo kaste kuitenkin aito vai ihan vaan feikki. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 20.42 (EEST)[vastaa]
Eniten minua epäilyttää että rovasti ja peräti ruustinna vain sattumalta ovat paikalla jo ennen kuin heitä on kummeiksi kysytty. Rovasti nyt saattaa kirkossa ollakin kirkkoherran vieraana, mutta helvettiäkö tuo ruustinna siellä on. Jos on paikallinen rovasti, ruustinnalla on puuhaa kotona tarpeeksi eikä hän keskellä päivää kirkkoon ehdi kameroiden eteen seisomaan, ja jos on muualta tullut tarkastusmatkalla oleva rovasti, niin ei hän nyt vaimonsa kanssa matkusta seurakuntia tarkastamassa. Feikkiä feikkiä! --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.56 (EEST)[vastaa]

Hovimäkeä näkemättä esitän teorian: Jottei näyttelemisellä rikottaisi mitään, on ensin kuvattu vauvelia ja valeltu vettä sen päälle. Sitten on menty äänitysstudioon ja joku lukee paperista sen, mitä sellaisessa tilaisuudessa on tapana sanoa. Sitten nämä kaksi yhdistetään ja saadaan aidolta näyttävä kohtaus. --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.18 (EEST)[vastaa]

Sakramenteissa teologisesti on kyse intentiosta. Vahingossa ei voi kastaa eikä vahingossa voi pyhittää kirkon penkissä istuvan mummon eväsleipää ehtoollisleiväksi ehtoollisrukouksen yhteydessä. Mikäli kuvauksissa on ollut aito intentio, jota voisi sanoa myös tarkoitukseksi kastaa oikeasti, niin silloin kyseessä on kaste, jonka luterilainen kirkko Suomessa tunnustaa. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.23 (EEST)[vastaa]

Hautaus kotipihalleen

[muokkaa wikitekstiä]

Saako omakotitalon tontille haudata sen talon ajastapoistuneen asukkaan? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.52 (EEST)[vastaa]

Siis jos talon asukas pyytää toisilta asukkailta saada kuoltuaan viimeisen leposijansa sen talon pihalla, niin jos hänen kuollessaan perhe edelleen omistaa sen kiinteistön, saako hautauttaa sen omaisensa tontilleen? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.58 (EEST)[vastaa]
Saa, jos aluehallintovirasto antaa luvan perustaa sinne pihalle yksityisen haudan. Ei saa, jos aluehallintovirasto ei anna lupaa perustaa yksityistä hautaa. Katso lisätietoa hautaustoimilaki 6 luku. -- Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 17.09 (EEST)[vastaa]
Aihetta sivuaa myös tämä vanhempi kysymys. -93.106.4.203 23. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)[vastaa]

Smart-logo pois

[muokkaa wikitekstiä]

Yritysten puhelinnumeroon puhelimessa tulee nykyään teksti Smart. Voiko sen estää (android), ja mikä se on? --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.07 (EEST)[vastaa]

Se onkin joku puhelimen uusi ominaisuus joka on tullut ilmeisesti äskettäin päivityksessä. --Mattijamaija (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 16.22 (EEST)[vastaa]
Ilmeisesti joku Samsungin juttu ”Smart Call voi helposti ilmoittaa tai estää häiriöpuheluita.” --Linkkerparkeskustelu 28. toukokuuta 2024 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Jos asetuksista ei löydy niin androidissa puhelin (dialer) on vain yksi appi muiden joukossa, helppo vaihtaa. Seeggesup? 5. kesäkuuta 2024 kello 15.55 (EEST)[vastaa]

Sukunimien "helpot" muutokset avioliiton myötä?

[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa monia tunnettuja tapauksia, joissa aviolitton myötä sukunimeen on tullut "helppoja" muutoksia? Esimerkiksi:

  • lisäämällä oman sukunimen eteen jotakin: NiemiMäkiniemi
  • lisäämällä oman sukunimen loppuun jotakin: BergBerglund
  • modaamalla oman sukunimen loppua jotenkin: RantanenRantaniemi

--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 27. toukokuuta 2024 kello 17.55 (EEST)[vastaa]

Helpoin muutos taitaa olla, että muutosta ei tule ollenkaan. -93.106.4.203 27. toukokuuta 2024 kello 18.22 (EEST)[vastaa]
Joka tapauksessa täysin uutta sukunimeä pitää hakea, joten "helppo" vaihtoehto se ei ole. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.18 (EEST)[vastaa]
Alkuperäinen kysyjä taisi kuitenkin tarkoittaa tilannetta, jossa puolisolla olisi valmiiksi jo samantapainen nimi kuin itsellä. Puolison nimenhän voi ottaa käyttöönsä ilmoitusasiana. -93.106.4.203 28. toukokuuta 2024 kello 00.48 (EEST)[vastaa]
Juuri niin kuin IP yllä totesi. Avioliiton kautta tuleva sukunimihän ei ole täysin uusi vaan on käytössä entuudestaan jo puolisolla.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 28. toukokuuta 2024 kello 21.55 (EEST)[vastaa]
﹫93.106.4.203: Kiitos helposta linkistä, jota ei tarvinnut hakea. Lisäsin sen artikkeliin Helena Juntunen. raid5 28. toukokuuta 2024 kello 00.49 (EEST)[vastaa]

Kaupunginosien slanginimiä Espoossa ja Vantaalla?

[muokkaa wikitekstiä]

Helsingissähän on lukuisia slanginimiä kaupunginosille kuten Skatta, Krunikka, Tölika, Sörkka, Hagis, Ogeli, Pitsku jne.

Mutta kuinka paljon niitä löytyy Espoosta ja Vantaalta? Minulle tulee mieleen vain Jeda (Haukilahti), Lepuski (Leppävaara), Diksi (Tikkurila), Martsari (Martinlaakso) ja Myrtsi (Myyrmäki). JIP (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 15.53 (EEST)[vastaa]

Kyllähän noita ”slanginimiä” tai lempinimiä paikoille varmasti on Espoossa ja Vantaallakin runsaasti. Hauskana faktana, myös HSL:n reittiopas näitä tunnistaa. Tässäkin kaksi lisää Espoosta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 16.06 (EEST)[vastaa]
Reittiopas varmaan onkii noita OpenStreetMapista. --Geohakkeri (keskustelu) 3. kesäkuuta 2024 kello 19.12 (EEST)[vastaa]
Havis (Havukoski) ja Koivis (Koivukylä). --Linkkerparkeskustelu 29. toukokuuta 2024 kello 16.12 (EEST)[vastaa]
Tällainen lista löytyy lisäksi Wikisanakirjasta. Laajensinpa tuonne itsekin joitakin löytämiäni käsittääkseni suhteellisen yleisestikäytettyjä puhekielisiä nimiä. Tuolla on Espoosta sekä Vantaalta jonkin verran paikkoja. Puhekielestä lyötynee sellaisiakin, jotka ovat tuonne listaamatta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 19.25 (EEST)[vastaa]
﹫JIP: Hertsikka, Hiekkis, Jakis, Sandis, Simppari, Tiksi. Diksi kuulostaa vähemmän savolaiselta, mutta en ole kuullut sanottavan muusta kuin rumasta asemasta. Tapanilasta käytettiin ennen sen ruotsinkielistä nimeä. Kirjoita paikat tarkasti Excel-taulukkoon, laske ja sitten voit tehdä päätelmiä. Fingerporissa Homelius vieraili Vantaalla ja aloitti puheen sanoilla ”Kära vandaler”. raid5 29. toukokuuta 2024 kello 22.31 (EEST)[vastaa]

Ravintoloita alemmalla ikärajalla kuin K18?

[muokkaa wikitekstiä]

Jollen ole väärin ymmärtänyt, yritykset saavat lain mukaan Suomessa valita asiakkaansa. Onko Suomessa ravintoloita, jotka olisivat asettaneet ikärajan, joka olisi kuitenkin alempi kuin K18? Esimerkiksi K15 tai K16?--37.33.237.137 6. kesäkuuta 2024 kello 12.16 (EEST)[vastaa]

Tähän lasketaan myös sellaiset tapaukset, joissa tuollainen ikäraja asettuisi tietyn kellonlyömän jälkeen, esimerkiksi 21.30 tai 22.00 jälkeen, voimaan, vaikka muuten ei olisi voimassa ikärajoja.--37.33.237.137 6. kesäkuuta 2024 kello 12.19 (EEST)[vastaa]

Hampurilaisravintolat ovat esimerkiksi sellaisia. Käytännössähän se, että jos paikassa myydään alkoholia, niin ikärajanvalvonta tiskillä on käytännössä mahdotonta joten jos ikäraja on alhaisempi, niin tilaisuus on alkoholiton. Olettaen, että puhutaan baareista, yökerhoista jne. Sitten on erikseen tilaisuuksia jotka on suunnattu nuoremmille tai keikoilla voi olla erillisiä alueita joihin pääsee alle 18-vuotiaat ja jotka eivät ole anniskelualueita. Nuorisotalot voivat järjestää näitä säännölisesti ja jotkin uskonnolliset järjestöt ovat pitäneet alaikäisille illalla/yöllä auki olevia kahviloita. --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 12.43 (EEST)[vastaa]
Poikkeuksena mm. Bar Chaplin manskulla. Nuoret biliksen opiskelijat ovat rajoitettuina aikoina tervetulleita paikkaan. Ilmeisesti paikalla on omat konstinsa valvoa. -- Cimon Avaro 6. kesäkuuta 2024 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
Mitä on "bilis"? es:Bilis? --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.03 (EEST)[vastaa]
Puhekielinen termi biljardi-peleille. Biljardi-pelejä voi pelata Bar Chaplinissa. --Farma3110 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.11 (EEST)[vastaa]
Ok. abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 18.06 (EEST)[vastaa]

Egyptin faarao

[muokkaa wikitekstiä]

Kuka oli se Egyptin farao, joka halusi poistaa monijumalisuuden ja saada koko egyptiläiskansan kumartamaan vain yhtä jumalaa, joka oli Aurinko? 109.240.35.250 11. kesäkuuta 2024 kello 16.44 (EEST)[vastaa]

Akhenaten eli Ek(h)naton. Kotivalo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.50 (EEST)[vastaa]
Sinuhea voi edelleen lukea, vaikkei se historiankirjoitusta olekaan. Käy yleissivistyneestä, kun siteeraa sieltä jotain. --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.58 (EEST)[vastaa]

Päättelyvirhe

[muokkaa wikitekstiä]

Onko seuraavalle päättelyvirheelle(argumentointivirheelle?) joku nimi: "Kadulla leikkiminen on ihan turvallista, minäkin leikin kadulla lapsena ja olen hengissä" tai tuossa on kai kaksi virhettä. Eli ensin yksittäistapauksesta yleistetään ja toisaalta kaikki jotka voivat sanoa noin ovat hengissä ja he jotka kuolivat eivät voi kommentoida asiaa enää. --Seeggesup? 14. kesäkuuta 2024 kello 18.45 (EEST)[vastaa]

Tuo, että jätetään huomiotta ne, jotka eivät selvinneet kadulla leikkimisestä vastaa aika lailla selviytymisharhan määritelmää. --Farma3110 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2024 kello 11.52 (EEST)[vastaa]