Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Koiran nimi Musti

Onko perinteisellä koiran nimellä Musti jotain tekemistä mustan värin kanssa vai ei? --Seegge^sup? 5. helmikuuta 2023 kello 13.20 (EET)

Totta kai se tulee koiran väristä, vaikka en nyt heti hyvää lähdettä löytänytkään. Ehkä Suomessa ennen vanhaan koirat olivat useimmiten väriltään tummia? Mielenkiintoista on, että mustan hevosen nimi on usein ollut Musta ja mustan lehmän taas Mustikki, eli eri eläinlajeilla on omat nimimuotonsa, joita ei ole sekoitettu keskenään. Mustien Mustien elämässä on haasteita: [1]. Ks. myös Musta koira. Sanalla musti on muuten arkikielessä myös uusi merkitys: se on suomalaistettu versio lainasanasta must. -193.210.162.68 5. helmikuuta 2023 kello 15.18 (EET)

Orpoudesta

Orvoiksi lasketaan teknisesti sellaiset ihmiset, joiden vanhemmat ovat kuolleet. Mutta miten orpoutta pitäisi tulkita? Tuleeko 74-vuotiaasta 12 lapsenlapsen vaarista orpo siinä vaiheessa, kun vaarin äiti (lapsenlasten isomummu) kuolee niin, että vaarin kumpikaan vanhempi ei enää ole elossa? Oletetaan, että tällä vaarilla on elossa vaimo, muutama veli ja/tai sisar mahdollisesti puolisoineen, lapset puolisoineen ja lapsenlapset. Periaatteessa vaari olisi siitä eteenpäin orpo, kun lapsenasten isomummu eli vaarin äiti kuolee, mutta kuinka usein noin vanhaa oikeastaan nimitetään enää orvoksi?--84.253.208.180 8. helmikuuta 2023 kello 00.11 (EET)

Orvolla tarkoitetaan ihan sanakirjojenkin mukaan lasta, jonka vanhemmat tai toinen vanhempi on kuollut (puoliorpo). Lapsen ja aikuisen raja pitänee vetää 18-vuoteen, Kela maksaa perhe-eläkkeisiin kuuluvaa lapseneläkettä alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka vanhempi tai muu huoltaja on kuollut. Jos nuori opiskelee, ikäraja on 21 vuotta. Työeläkelaitokset maksavat lapseneläkettä alle 20-vuotiaalle. -- Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 01.19 (EET)

Nykysuomen sanakirjan mukaan orpo on isätön, äiditön tai molemmiton lapsi. Orpoudella lienee historiallisesti tarkoitettu lapsia, joiden elinolot heikkenevät, kun jompikumpi vanhempi häviää. Jos perheen isä eli elättäjäoletettu kuolee, vaimo jää leskeksi ja lapset orvoiksi (isättömiksi). Esimerkiksi Kansakoulunopettajain leski- ja orpokassan tarkoituksena oli turvata jälkeenjääneen perheen selviäminen miehen (sic, katso eläkekassan määritelmä) kuoleman jälkeen. Nykyaikainen "tekninen käsitys", että orpo on mekanistisesti ihminen, jolla ei enää ole vanhempia elossa, ei ole kovin mielekäs. Sanaan liittyy olennaisesti turvattomuus. Vaarit eivät ole orpoja. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.04 (EET)

Kielten nimet ruotsin kielessä

Kirjoitetaanko ruotsissa kielten nimet isolla alkukirjaimella kuten saksassa? Kirjoitetaanko Svenska eikä svenska? ¨¨¨¨  –Kommentin jätti 109.240.97.247 (keskustelu)

Pienellä. Ruotsin oikeinkirjoitussäännöt ovat alkukirjainten suhteen hyvin samanlaiset kuin suomen. -176.72.97.243 12. helmikuuta 2023 kello 13.33 (EET)

Kromosomi-mutaatio

Minulla on balansoitu kromosomi-translokaatio: trans Xp-Yp eli kaikki kromosomiaineisto on tallella, mutta Xp ja Yp ovat vaihtaneet osittain paikkaa (X&Y ovat numeroita). Voinko hakea etuuksia kehitysvammaisuuteen perustuen? Kaksi lapsistani on unbalanced joissa X tai Y:ssa on deleetio ja he ovat kehitysvammaisia.--Dieharder (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 15.15 (EET)

Jos kirjoittaa gogleoon sanaliiton "kehitysvammaisten etuudet" niin tulee hakutuloksiin erilaisten yhdistysten sivuja ja myös Kansaneläkelaitoksen sivut. On olemassa yleinen sääntö, että on aina mahdollista hakea erilaisia avustuksia ja tukia, mutta on sitten eri asia, täyttääkö kriteerit. Koska täällä Wikipediassalla ei ole kuin vale-ensyklopedisteja (vaikkakin osa heistä on ihan oikeita pyykkäreitä tai teekkareita), suosittelen ottamaan yhteyttä virallisempiin instituutioihin. Kelan ohjesivuilla on ensi alkuun aivan yleisiä peruskysymyksiä. Yleinen periaate on, että etuuksia voi saada, jos vamma haittaa elämää tai aiheuttaa kustannuksia, joita yhteiskunta korvaa. Toinen periaate on, että tukea ei makseta yleensä takautuvasti. Sen vuoksi kannattaa ottaa asioista selvää mieluummin pari vuotta sitten kuin parin vuoden kuluttua. Ota puhelin etukäteesi ja soita Kelaan. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 19.12 (EET)

Vammaistukeen ym. etuuksiin, kuten kuntoutukseen, vaaditaan aina erikoislääkärin lausunto ja tarkat selvitykset siitä, miten vamma vaikeuttaa arjessa selviämistä. Jos pystyit kirjoittamaan itse tuon kysymyksen, arvelen että mahdollisuudet saada kehitysvamman perusteella tukea ovat huonot. -176.72.97.243 13. helmikuuta 2023 kello 18.48 (EET)

Vesiputous

Arvoisat abiturientit ja muut asiasta kiinnostuneet! Olette ehkä kiinnittäneet huomiota siihen, että kun vesihanasta lasketaan vettä, ja virtaus on tasaista, niin virta kapenee putoamismatkan funktiona. Tuli mieleeni (he has a bee in his bonnet – hänellä on jokin ruuvi löysänä) karkea malli, jossa ei tarvitse käyttää muuta kuin kineettisen ja potentiaalienergian summan säilymislakia ja sitä putkivirtauksen tosiasiaa, että tilavuusvirta on vesivirran nopeus × putken poikkipinta-ala. Näin ollen sain tulokseksi

${A_{2} \over A_{1}}={\sqrt {v_{0}^{2}+2gh_{1} \over v_{0}^{2}+2gh_{2}}}$

jossa $v_{0}$ on vesivirran nopeus hanasta lähtiessä, A on pinta-ala ja h putoamismatka, $h_{2}>h_{1}$. Menikö oikein? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. helmikuuta 2023 kello 13.22 (EET)

@Jmk osaa laskea tällaisia helppoja yhtälöitä. raid5 14. helmikuuta 2023 kello 21.12 (EET)

Relevantti stack exchange kysymys vastauksella: https://physics.stackexchange.com/questions/231267/how-does-the-cross-section-of-a-stream-of-falling-water-decrease Sjmantyl (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 09.54 (EET)

"Vaaleansininen" vaiko onko sittenkään?

Vaaleansininen? Talvio?

Tässä neliössä olen yrittänyt vaalentaa RGB-sinistä valkoisella. (R174, G174, B255) Tuloksena on kuitenkin minun silmiini väri, joka ei ole pelkästään vaaleansininen vaan siinä on violettia sävyä mukana. Jossakin sivustoilla tälle on annettu englanninkielinen nimi "periwinkle" (talvio). Onko tässä jokin selittävä syy, miksi RGB-sininen valkoisella vaalennettaessa muuttuu "violetimmaksi"? Vaikka siinä onkin sinisen sekaan sekoitettu valkoista ilman mitään punaisia lisäpigmenttejä?--82.128.192.55 15. helmikuuta 2023 kello 15.16 (EET)

Tyypillisesti "sinisessä" pitää olla vähän vihreää mukana, eikä "vaalean sinisessä" saa olla paljoakaan punaista vaan enemmän vihreää. Spektrin reunimmainen väri ei ole oikeastaan "sininen" monenkaan nimitystavan mukaan.

Spektrin reunassa on violetti, joka usein sotketaan purppuraan - tiedä näistä värien nimistä sitten. Violetin artikkelissakin puhutaan spektrin äärimmäisestä väristä (yhden aallonpituuden säteilyä), mutta artikkelin väriläntissä on mukana punaista...

L-tappisolujen ominaiskäyrästäkin on näköjään eri käsityksiä: artikkeleissa Värinäkö ja Violetti on erilaiset käyrät. Aulis Eskola (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 18.07 (EET)

Onko tämä enemmän vaaleansininen?

Tämä lienee syaani.

Okei, jos ruvetaan tarkemmin miettimään, kuten sanoit, että "sinisessä" on yleensä mukana aavistuksen verran vihreätä, onko tämä ylempi lähempänä totuutta? Joidenkin saivartelijoiden mukaan väriä, jossa on sinistä ja vihreätä suhteessä niin, että vihreätä on vähintään ⅔ siitä määrästä mitä sinistä, sitä ei saisi sanoa enää siniseksi, vaan se olisi siitä eteenpäin syaania. Toisaalta osa syaanin sävyistäkin on aika vihreitä, lähellä perinteistä turkoosia, jopa turkoosinvihreitä. Värisoppaan liittyy monta muutakin mutkaa.--37.33.196.142 15. helmikuuta 2023 kello 23.24 (EET)

Tuo osion alussa oleva ylin neliö näytti läppärin näytöllä vaaleansiniseltä enkä nähnyt siinä violettia sävyä lainkaan. Nyt kun katson samaa neliötä kännykästä, väri tosiaan vivahtaa violettiin. Eli eri näytöt ilmeisesti toistavat saman värikoodin eri tavalla. -176.72.97.243 15. helmikuuta 2023 kello 23.42 (EET)

Eri laitteet vaikuttavat värisävyyn. Vain jotkin erityiset näyttölaitteet ovat värisävyltään kalibroituja.

Lisäksi tausta neliön vieressä ja ympäristökin vaikuttavat ihmisen väriaistimukseen. Ihminen "säätää" päässään valkotasapainoa varsin huomaamattaan erilaisen päivänvalon ja keinovalon mukaan. Kokeneempi valokuvaaja on tämän varmasti usein huomannut. (Digikameralle pitäisi aina tehdä valkotasapainon asetus kuvaustilateessa, jos haluaa värit kohdalleen - näytetään kameralle valkoista paperia ja painetaan asetusta).

Vaikka RGB-mallin yksi väri tuleekin sanasta "blue" eli "sininen", ihmiset kutsuvat siniseksi useimmiten tästä hieman poikkeavaa sävyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. helmikuuta 2023 kello 22.29 (EET)

Lisäksi kalibrointi tulisi toistaa. Aiheesta keskustelua arkistossa: Näyttöjen asetukset. raid5 17. helmikuuta 2023 kello 01.35 (EET)

Voivatko näköongelmat periytyä?

Jos esitetään kuvitteellinen tilanne, että perheen äidillä on näkövikaa +7 (lähelle) ja isällä on näkövikaa −4 (kauas), mikä on todennäköisyys, että myös lapsilla on joko plussaa tai miinusta paljon? Tai mikä on mahdollisuus, että lapsilla ei ole vastaavia näköongelmia ollenkaan ja he pärjäävät ilman rillejä? Jos näkövika periytyy, onko äidin plus-näkö vai isän miinus-näkö se, joka periytyy todennäköisemmin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 24. helmikuuta 2023 kello 08.46 (EET)

Silmien linssien toimivuuden geneettiset komponentit ovat toistaiseksi kovin huonsoti tunnettuja. Mie en tiedä ja nopean haun perusteella kukaan muukaan ei taida. Sjmantyl (keskustelu) 27. helmikuuta 2023 kello 10.01 (EET)

Lisäksi asiaan vaikuttavat kauempaakin tulevat perintötekijät kuin vain vanhempien. Ja tietysti "ympäristöllä" eli sikiöaikaisilla tekijöillä ja ravitsemuksella on vaikutuksia. Asiaa varmaan tutkitaan heti, kun joku tutkija alkaa ihmetellä, miten hän on näin likinäköinen, kun molemmilla vanhemmilla on plus-lasit.--Runoilija6543 (keskustelu) 27. helmikuuta 2023 kello 10.13 (EET)

Likinäköisyyden vähintään epäillään olevan myös ainakin osittain hankittavissa oleva ominaisuus (eli kasvuiässä lähinäköpainoitteinen aktiivisuus kehittää silmämunan muotoa puikulaisemmaksi ja sama toisinpäin), ja tällöin se voisi osittain periytyä sosiaalisesti vaikka geenien perusteella silmämunat olisivatkin alkujaan aivan neutraalinmuotoiset. Joten todennäköisyyksiä lapsen näön piirteille on erittäin vaikea laskea tai edes arvailla, ellei vanhemmilla tiedetä olevan silmän syntyperäisiin rakenteisiin vaikuttavia perintötekijöitä. --Pitke (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 16.17 (EET)

Hikipedian hitaus

Hikipedia on todella hidas ja täynnä teknisiä onglelmia. Yritin ottaa jopa asian puheeksi siellä, mutta kun yritin pistää foorumiin viestiä, niin tuli teknisiä onglelmia näkymä. Toki Hikipedian kulta-aika on jo takana, mutta nykyään se on jo melkein käyttökelvoton, joten miksei asialle tehdä mitään? Spuiqenizer (keskustelu) 10. maaliskuuta 2023 kello 19.27 (EET)

Sen takia, että koko sivusto on käytännössä melkein kuollut. Siellä tehdään vain yksittäisiä muokkauksia päivässä. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 11. maaliskuuta 2023 kello 19.16 (EET)

Värien herkkyysmaksimeista

Tuli artikkelin värisokeus keskustelusivulta mieleeni tämä käytetty sana herkkyysmaksimi. Väreistä on monta keskustelua, mutta minulla on luultavasti protanomalia ja myös Ishiharan testit tukisivat tätä. Eli toisin sanoen minä näkisin kaikki värit, mutta punaista rajallisemmin kuin vihreätä ja sinistä.

Tähän voi varmaankin myös liittyä se, miksi minä näen RGB-värikuusikosta "punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen, magenta" tummimpana punaisen ja vaaleimpana syaanin, vaikka ne valööriarvot ovatkin suurin piirtein:

• punainen 21
• keltainen 93
• vihreä 72
• syaani 79
• sininen 7
• magenta 28

Ja tuossa suhteessa ne vissiin myös harmaantuvat, sininen tummimmaksi ja keltainen vaaleimmaksi. Mutta minä näen silti alkuperäisessä kuvassa usein punaisen tummempana kuin sinisen ja syaanin vaaleampana kuin keltaisen. Voiko tämä minulla todennäköisesti oleva protanomalia vaikuttaa siihen ja onko herkkyysmaksimeilla tässä kohtaa jotakin roolia asiaan?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. maaliskuuta 2023 kello 23.56 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkelissa värisokeus otsikko Protanomaly. Hankalia väriyhdistelmiä olisi syytä välttää Wikipediassa: artikkelin Etumerkki (matematiikka) kuva PlusMinus.svg. raid5 11. maaliskuuta 2023 kello 01.09 (EET)

Gervaisit ja keltainen talo

Twiitti Ricky Gervaisilta: [2]

Minulle tuli hahmotushäiriö: missä tuo vasemmassa yläkulmassa näkyvä keltainen talo oikein on? Voin myös avata kilpailun laajemmin: yrittäkää tunnistaa kaikkien neljän kuvan ottopaikat. Oikeita vastauksia ei ole eikä palkintoja jaeta. Hitaat syö nopeat. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 18.09 (EET) Twitter-linkkispam korjattu. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)

1. Helsingin kaupunginmuseon kahvila 2. Neitsyt pusito Venäjän suurlähetystön vieressä 3. Taivallahden kirkko Temppeliaukion kirkko 4. Joku kauppa missä myydään joulukrääsää --Linkkerpar™ 11. maaliskuuta 2023 kello 18.24 (EET) EDIT: Korjattu ajatusvirhe ja typo.--Linkkerpar™ 11. maaliskuuta 2023 kello 18.27 (EET)

Vasemman yläkulman keltainen talo on Hakasalmen huvilan piharakennus, jossa toimii kahvila ([3]). Oikean ylänurkan kuva taitaa esittää Arbiksen eli Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston pihaa Etu-Töölössä ja vasemman alanurkan kuva on Temppeliaukion kirkon sisältä. Oikean alanurkan kuvauspaikkaa en tunnista. --Risukarhi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 18.26 (EET)

Kiitos vastauksesta. Voisin yrittää seivata feissini (paljaspäisenä helsinkiläisenä) jotenkin, mutta ei tule mitään. Mielikuvakartassani oli musta aukko. Pyörin ajatuksissani Musiikkitalolla ja etenin Finlandia-talon luokse, mutta en muistanut koko H***n huvilaa ollenkaan. Onko noloa? On se vähän. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 23.50 (EET)

Hei Pxos. Tämä ei liity kysymykseesi, vaan verkko-osoitteeseen. Koko osoite toimii hyvin sellaisenaan. Koska olen laiska, niin ref-parametri jäi vahingossa pois (UTM parameters, Click identifier). (Gervais, Ricky: Jane in Helsinki with all her friends 11.3.2023. Twitter. Arkistoitu 11.3.2023. ) Luultavasti elämäsi oli mukavampaa ennen tätä tietoa. Kiitos kuvista ja hyvää yötä. Jatkan hosts-tiedoston lukemista riviltä 47852. raid5 12. maaliskuuta 2023 kello 00.38 (EET)

Hyvä neuvo. Otin siitä vaarin ja muutin linkkiä sellaiseksi, että siinä ei ole noita hyväksikäyttölisukkeita. Niin sitä menee kuusaskin kupuun. (Tee kuusviis-käännös sanaparille.) --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)

Lisäänpä tähän vielä, että talosta on meillä Commonsissa kuvakin. --Risukarhi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.06 (EET)

Okei. Se näkyy olevan rakennettu rouvan vuonna 1847. Ehämmä ollu syntynytkään silloin, joten tuo selittää asian. Keksin muuten kasvojenpelastussuunnitelman: Tässä voisi olla kyse samankaltaisesta ilmiöstä kuin silloin, kun etsii ruokapöydästä suolasirotinta, joka sitten löytyy nenän edestä heti kun joku siihen osoittaa. (Inattentional blindness, epätarkkaavaisuussokeus...). --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)

Mistä voi ostaa valaanöljyä?

Tarvitsisin kipeästi purkin valaanöljyä, mutta en ole löytänyt yhtään paikkaa mistä sitä voisi ostaa. Valastus on toki laitonta joissain paikoissa, mutta kyllä sitä vielä tehdään, joten jonnekin se öljy varmaan säilötään, joten mistä sitä voisi helposti ostaa? Spuiqenizer (keskustelu) 13. maaliskuuta 2023 kello 18.55 (EET)

En tiedä, missä on lähin Ö-market, mutta jos haluat sitä Suomeen, niin sille on maahantuontikielto. (Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta). --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2023 kello 20.49 (EET)

Kelpaisiko kalaöljy? 90 prosenttinen E-EPA on hyvää. raid5 14. maaliskuuta 2023 kello 01.29 (EET)

Uteliaisuuttani kysyn että mihin nykypäivänä sellaista tarvitsee? --Seegge^sup? 25. maaliskuuta 2023 kello 00.14 (EET)

Aihetta hipoen: takavuosina naapuri oli tulossa Norjasta ja pyysin tuomaan kimpaleen pakastettua valaanlihaa tieteellistä tarkoitusta varten: tuleeko valaanlihasta hyvä käristys. Toi pari kimpaletta ja tuli kalalta ja naudanlihalta maistuvat käristykset. Jos tiedät jonkun norjalaisen, pyydä kiertelemään kaupoissa jos löytyisi sitä öljyä.--Dieharder (keskustelu) 25. maaliskuuta 2023 kello 16.40 (EET)

Kaverin puolesta vaan kyselen Spuiqenizer (keskustelu) 23. huhtikuuta 2023 kello 12.00 (EEST)

@Seegge: Koska kalaöljy on terveellistä. raid5 23. huhtikuuta 2023 kello 17.37 (EEST)

Lautamiehet

Kuinka monta lautamiestä Suomessa on kaikkiaan? -- Cimon Avaro 16. maaliskuuta 2023 kello 06.18 (EET)

Wikipedia: Lautamiesjärjestelmä nykyään mukaan 1303, ja Tuomioistuinviraston mukaan sama määrä. --Linkkerpar™ 16. maaliskuuta 2023 kello 06.27 (EET)

Sisaren tyttären tytär

Suomen kielessä on monia sanoja jotka kuvaavat sukulaissuhteita. Mikä olisi ytimekkäin muoto sisaren tyttären tyttärelle? -- Cimon Avaro 19. maaliskuuta 2023 kello 09.00 (EET)

Jos sanan ei tarvitse olla sanakirjassa eikä kenenkään missään koskaan käyttämä, niin silloin se on tietysti "pikkuniisi" (Wiktionnaire français: "petite-nièce"). --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2023 kello 12.09 (EET)

Kyllä se jo ytimekköityy, kun ottaa välilyönnit pois: sisarentyttärentytär. -176.72.27.171 21. maaliskuuta 2023 kello 09.25 (EET)

Sisaren tyttärellekään ei taida olla muuta kuin sisarentytär. Eli ehkä sisarentyttärentytär? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 21. maaliskuuta 2023 kello 13.41 (EET)

Mainos

Kuinka tuotetaan A4 suuruusluokkaa oleva mainos joka on reunoja myöten printattu vaikkapa jollain pohjavärillä? --Aguilus (keskustelu) 20. maaliskuuta 2023 kello 13.31 (EET)

2D-tulostimet ovat nykyään kovin kehittyneitä. Löydä sellainen käyttöösi. Sitten hanki valmiiksi pohjavärikästä paperia, syötä paperi tulostimen paperilaatikkoon ja tulosta mustaa tekstiä valmiiksi värilliselle paperille. Tai käytä väriprintteriä ja tuhlaa väriä A4-paperin pohjavärin ja pintavärinkin aikaansaamiseksi, jolloin voit käyttää valkoista paperia. Ymmärtääkseni kai melkein mikä tahansa 2000-lukulainen tekstinväsäämisohjelmisto osaa luoda taustavärin sivuun. Jos taas haluat satoja lappuja jaettavaksi "Jee mainoksia" -luukkuihin, tee jonkinlainen viritelmä itse ensin ja ota yhteyttä johonkin kopiointi- ja tulostuspalvelufirmaan, jossa on tarvittavat välineet. Terveisin Uusavuliaiden yhdistys. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2023 kello 21.54 (EET)

Käytä A3-printteriä. Asemoi aakolmosen keskelle pohjavärin tm. osalta ylimenevänä ja leikkaa sitten puhtaaksi. Kotivalo (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 00.58 (EET)

Jos sitä A4:sta ei saa kokonaan värjättyä, niin kai asetuksista saa sen säädettyä, silleen, että voi. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 21. maaliskuuta 2023 kello 01.18 (EET)

--kiitos kommenteista. --Aguilus (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 13.56 (EET)

Minkä wikipedia tulkitsee alatyyliseksi kielenkäytöksi?

Sirretty Sekalaista-kahvihuoneeseen. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 24. maaliskuuta 2023 kello 15.04 (EET)

7 ja 13

Lukua 13 pidetään tunnetusti monessa yhteydessä epäonnea tuottavana lukuna. Seiskaa taas pidetään monesti onnea tuottavana lukuna. Onko jossakin sovellettu sellaista asetelmaa, että 7 ja 13 olisivat toistensa "vastakohtia"?--87.95.65.164 15. huhtikuuta 2023 kello 08.40 (EEST)

Lukujen vaikutus menestymiseen tai epäonnistumiseen

Miten luku tuottaa onnea tai epäonnea? raid5 16. huhtikuuta 2023 kello 00.34 (EEST)

Ei siitä ole kysymys vaan: onko jossakin sovellettu sellaista asetelmaa, että 7 ja 13 olisivat toistensa "vastakohtia"? --2001:14BB:C2:891E:EDC3:3242:F399:F944 18. huhtikuuta 2023 kello 13.07 (EEST)

Kysymys oli: miten luku tuottaa onnea tai epäonnea? raid5 18. huhtikuuta 2023 kello 23.05 (EEST)

Lisäsin väliotsikon selventämään tähän liittyvää kysymystäni. Se erottaa alkuperäisen kysymyksen, jolloin vastauksen voi paremmin kohdentaa. Ainakin ﹫Jmk on perehtynyt lukuihin ja hän saattaa tietää tähän vastauksen. raid5 19. huhtikuuta 2023 kello 22.27 (EEST)

Onko hän maagikko? Teit ensin vastauskysymyksen käyttäjälle mutta minun oikaisuni jälkeen teit siitä itsenäisen kysymyksen tekemällä otsikon. Kerron tämä, että lukijatkin näkevät missä mennään. --2001:14BB:AF:4EEF:E5BB:D0AB:BAFF:CBF0 20. huhtikuuta 2023 kello 00.31 (EEST)

2001:14bb:c2:891e:edc3:3242:f399:f944 ei ymmärtänyt esittämääni kysymystä, joten kysyin selkeämmin. Lukijat eivät kenties löydä teidän kummankaan kommenteista oikaisuja vastauskysymykseen. @Jmk ei ole käyttäjäsivullaan ilmoittanut olevansa matemaagikko, vaan matemaatikko. Voisimme palata asiaan tässä osiossa ja odottaa vastauksia myös ylempään osioon. Kiitos vastauksista ja kysymyksestä. raid5 21. huhtikuuta 2023 kello 00.26 (EEST)

(This discussion is too short, I did read it.) --Pxos (keskustelu) 21. huhtikuuta 2023 kello 00.59 (EEST)

Miksi taivas on sininen, jos avaruus on musta?

Miksi taivas on sininen, jos avaruus on musta?  –Kommentin jätti Ogelinkovin (keskustelu – muokkaukset) 17. huhtikuuta 2023 kello 09.56‎

Vastaus löytyy artikkelista taivas. --Anr (keskustelu) 17. huhtikuuta 2023 kello 12.59 (EEST)

Talon perustuksien oikaiseminen

Tiedän että on perimätaito oikaista talo jonka esimerkiksi yksi nurkka on päässyt vajoamaan. Mikä toiminpiteen nimi on ja onko meillä artikkeli siitä? -- Cimon Avaro 18. huhtikuuta 2023 kello 12.12 (EEST)

Hirsirakennuksen nostamista saatetaan kutsua nimellä hirsirakennuksen nostaminen. (Jos sitten alimpia hirsiä vaihdetaankin, niin se on kengitystä.) --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2023 kello 14.07 (EEST)

Sinänsä mielenkiintoinen mutta ei sovellu kopioitavaksi suoraan wikipediaan vaikka lisenssi olisikin yhteensopiva. Wikipediaan artikkeliin pitäisi ainakin tiivistää yleisluontoisemmaksi ja historia osio olisi kanssa poikaa. -- Cimon Avaro 18. huhtikuuta 2023 kello 18.38 (EEST)

Ahaa lisenssi on ei-kaupallinen eli ei sovellu wikipediaan mutta tästä sain idean. Lisää sekalaista kahvihuoneessa. MUHAHHAA. -- Cimon Avaro 18. huhtikuuta 2023 kello 19.46 (EEST)

En lähde koko osaamistani esittelemään, mutta muistan perinnerakentamisen kurssilta, että vanhoja hirsiä ei saa korvata uusilla juurikin esimerkiksi kengityksessä. Ikkuna- ja oviaukkoja tukittaessa mieluiten sama. Pitää etsiä joku vanha purkutalo, josta saa ikääntynyttä materiaalia. Tunkilla nostaminen pitää tehdä vähän kerrallaan, ettei rysäytä metriä yhtä soittoa vaan niin että hirsi asettuu ennen kuin nostetaan lisää. Kokemustakin on, mutta opettajaksi asti ei. Entisajan kirvesmiehiä ei enää tahdo löytyä kun kaikki istuvat tietokonetta tuijottamassa. --2001:67C:2660:425:A:0:0:357 18. huhtikuuta 2023 kello 19.52 (EEST)

Google Mapsi autojen rekisterikilvet ja nimien sumennus

Millä sitä perustellaan, että Google Mapsin kuvapalvelussa on autojen rekisterikilvet ja postilaatikoissa olevat nimet epäselvennetty niin, ettei saa selvää ja ihmiskasvot niin, ettei tunnista? 193.210.196.86 21. huhtikuuta 2023 kello 01.14 (EEST)

Yksityisyydensuojalla [4]. --Linkkerpar (keskustelu) 21. huhtikuuta 2023 kello 01.27 (EEST)

Mistä puhelinmyyjät hakevat puhelinnumeroita?

Nimeni (nimi muutettu) on Pauli Juhani Leskinen, mutta käytän kutsumanimenä Juhania. Minulla on puhelinliittymä, joka on nimellä "Juhani Leskinen", laskut tulevat aina Juhanin nimellä ja liittymän tiedoissa numeroni kohdalla on omistajana, sekä käyttäjänä pelkästään "Juhani Leskinen". Saan silti puhelinmyynti puheluita firmoilta tai yhdistyksiltä, ja ne monesti alkavat varmistuskysymyksellä "Olihan Pauli puhelimessa?". Puhelinmyyjät näkevät ilmeisesti jostakin kaikki etunimeni, eli olettavat että Pauli on kutsumanimi. Mistä tietokannasta he yleensä numeroita poimivat, kun olen kuitenkin varsinaisen liitymän hankkinut nimellä Juhani, eikä liittymän tiedoissa ole koskaan ollut Pauli-nimeä. Onko kyseessä joku väestörekisterikeskuksen palvelu, niin että henkilötietoja voi ihan kuka vain ostaa markkinointikäyttöön? Ja voiko asialle tehdä mitään??? yt. 93.106.13.113 22. huhtikuuta 2023 kello 12.28 (EEST)

Väestörekisterikeskusta ei enää ole vaan on Digi- ja väestötietovirasto, joka myy kansalaisten yhteystietoja suoramarkkinointikäyttöön, kuten sen artikkelista ilmenee. Puhelinmyynti kannattaa kieltää, tee se täällä. Kotivalo (keskustelu) 22. huhtikuuta 2023 kello 21.31 (EEST)

Kirjaudu Suomi.fi -palveluun vahvan tunnistautumisen kautta ja laita suoramarkkinointikielto: https://dvv.fi/tietojen-luovuttamisen-kieltaminen --Zunter (keskustelu) 28. huhtikuuta 2023 kello 11.33 (EEST)

Charles III vai Kaarle III

Nyt kun Charlesista tulee virallisesti Englannin kuningas, niin saako häntä kutsua Suomessa nimellä kuningas Kaarle kolmas eli Kaarle III vai onko hänen virallinen arvonimensä Charles III? Muistaakseni aiemmin oli ollut keskustelua siitä, että koska aikanaan 1600-luvulla Kaarle I teloitettiin ja Kaarle II karkoitettiin ja lisäksi oli huonomaineinen Charles niminen jaarli, niin Kaarle nimeä ei käytettäisi sen huonon maineen takia?--2001:14BB:692:4E3B:2D00:5617:F832:924E 6. toukokuuta 2023 kello 11.56 (EEST)

Yksityishenkilöt saavat tietysti kutsua häntä miksi haluavat, mutta suomen kielen lautakunnan suosituksen mukaan uusien hallitsijoiden nimiä ei enää suomalaisteta (ks. Hallitsijoiden ym. nimet). --Silvonen (keskustelu) 6. toukokuuta 2023 kello 12.23 (EEST)

Ethän vain kierrä estoa? Kuningas tosiaan on Charles kolmas kaikkialla. Iivarius (keskustelu) 6. toukokuuta 2023 kello 16.17 (EEST)

Epämerkittävät artikkelit

Pääseekö jostain lukemaan epämerkittävänä poistettuja artikkeleita? Aloitin Fandomissa projektin [5], johon aion kerätä artikkeleita, jotka on poistettu Wikipediasta epämerkittävinä. --HenriHa (keskustelu) 8. toukokuuta 2023 kello 23.45 (EEST)

Poistettujen artikkelien nimet näkee poistolokista, mutta poistettuja artikkeleita pääsevät lukemaan vain ylläpitäjät (tai sitten eivät – ainakin heillä on oikeudet palauttaa poistettuja artikkeleita). --Qwerty12302 (kesk | muok) 8. toukokuuta 2023 kello 23.55 (EEST)

Kiitos nopeasta vastauksesta. Täytyy kai vain sitten kirjoittaa ne itse uudestaan omaan projektiini. --HenriHa (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 00.00 (EEST)

Zachella on näköjään käyttäjäsivullaan relevantti linkki. Olkoonkin, että tuo roskakoriprojekti ei oikein näytä lähteneen lentoon, mutta pari artikkelia on sinnekin jemmattu. --Geohakkeri (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 01.26 (EEST)

Toteutuvatko noissa tekijänoikeudet, jos vain teksti kopioidaan mutta muokkaushistoria ja sitä myöten tekijät eivät ole näkyvillä? --Lax (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 09.45 (EEST)

Itse ainakin merkkaan mistä sivu on haettu, jos kopioin suoraan. Esim. "Tämä malline on tuotu Wikipediasta" tai "Tämä artikkeli on tuotu Wikipedian roskakorista". --HenriHa (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 09.48 (EEST)

Mutta edelleenkään tekijätiedot (siis muokkaushistoria) eivät näy. Tosin sama koskee kaikkea, joka on laillisesti kopioitu Wikipedian olemassa olevista artikkeleista mutta niin, että artikkelin ovat d-nistit myöhemmin jostain syystä tai syyttä saaneet katoamaan. --Lax (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 11.43 (EEST)

Eikö Wikipedian lisenssi salli tiedon ottamisen, jos kertoo, että se on peräisin Wikipediasta? Vai olenko ymmärtänyt sen väärin? --HenriHa (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 11.59 (EEST)

Pyydetäänpä @Zache mukaan keskusteluun, koska hänellä on myös vastaava projekti. --HenriHa (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 12.00 (EEST)

Neuvoisin, että kannattaa kopioida sivun tietojen yhteyteen muokkaajien käyttäjätunnukset samalla kun kopioi tekstinkin sivun, niin silloin se on ainakin tekijänoikeuksiltaan ok. Poistetuista sivuista, niin https://dumps.wikimedia.org/backup-index.html -sivuilla olevista dumpeista löytyy osa joidenkin edellisten kuukausien aikana poistetuista sivuista. Se on kuitenkin satunnaista, että mitkä. Käytännössä kuitenkin suurin "haaste" on, että valtaosa merkittävyyden takia ei poistetuista sivuista ei ole kovinkaan mielenkiintoisia joko siksi, että aihe ei ole soveltuva kerättäväksi internettiin (esim. tavallisten ihmisten kohdalla yksityisyyden suojan takia) tai vaikka aihe olisi kiinnostava, niin siksi että poistetun sivun sisältö vaatisi laajaa muokkaamista ollakseen käyttökelpoista. Jos olet innostunut Wikipediasta poistetuista sivuista, niin itse ehdottaisin, että keskityt Findieen, josta poistettiin suurinpiirtein kaikki muut kuin teatteri ja televisiolevitykseen päässeet elokuvat ja ryhmät. Tuolloin ratkaisu oli, että @Dogah: & co perustivat oman wikin Findiepedian, joka sittemmin kaatui ymmärtääkseni palvelinongelmiin. Joka tapauksessani heillä käsittääkseni on yhä varmuuskopiot tallessa ja olisi pienoinen kulttuuriteko julkaista sivuston sisältö uudestaan jossain. -- Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 12.49 (EEST)

Mainitsenpa muuten, että Reijo Valta on julkaissut muutamia vuosia sitten Wikipediasta poistoäänestyksillä poistettuja artikkeleita käsittelevän kirjasen MC Vittumeitsi ja muut merkityksettömät. Se ei siis sisällä itse poistettuja artikkeleita, vaan luettelon niiden nimistä ja vähän tietoa kustakin äänestyksestä. Täällä ja täällä on tietoa kirjasta. Itse teoskin on netissä, mutta ei näköjään enää vapaasti luettavissa. --Risukarhi (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 18.40 (EEST)

Kiitos, tämä oli todella mielenkiintoinen löytö :) -- Zache (keskustelu) 10. toukokuuta 2023 kello 10.44 (EEST)

Kunniamerkeistä

Olin vähällä kysyä artikkelin Liettuan ansioritarikunta keskustelusivulla mutta muistin, että on tällainenkin kahvihuone, niin tänne. Pelkästä mielenkiinnosta pohdiskelin, miksi valtioiden kunniamerkit ovat nimeltään sotilaallisia, vaikkei sotilasansioista ole kysymys. Luulisi jo 2000-luvulla keksittävän rauhanomaisempia nimityksiä, varsinkin kun suurella osalla vastaanottajista, etupäässä naisilla, ei edes ole sotilaallisia arvoja tai armeijakokemusta. Onko sotaan viittaava kunnianosoitus jotenkin arvokkaampi? Kuulostaa absurdilta, että vaikka merkittävää humanitaarista työtä tehneestä henkilöstä tai maalle mainetta luoneesta satukirjailijasta tulisi Liettuan ansioritarikunnan komentaja. --SKorhonen (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 05.41 (EEST)

Aloitan vastauksen panemalla viulunsoittaja-Tevjen laulamaan että Tradition!. Ritarikuntien perinteet ovat niin vahvoja, että niiden siviilistäminen olisi vaivalloista, keinotekoista ja vaikuttaisi nykyään arveluttavan suositulta historian uusmoralisoivalta uudelleenkirjoitukselta. Kaikki perinteet kantavat omaa historiallista taakkaansa. Rinnakkaisten palkitsemis- ja juhlimisjärjestelmien laadinta on aika turhaa – tänä aamuna mietin, mikä idea on tänään vietettävällä suomalaisuuden päivällä, kun on olemassa myös suomalaisen kulttuurin päivä, itsenäisyyspäivä, suomen kielen päivä, suomalaisen kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, ruoan ja ruuneperintortun päivä... Kotivalo (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 09.00 (EEST)

Mietin, mitä kysymyksenasettelu oikeastaan koskee. Löydän kolme eri asiaa: 1) Nimi "ritarikunta" on suomea eli se on suomenkielinen käännös sanasta "order", ja siis voi pappismiehillä olla myös "sääntökunta". Suomenkielihän muodostaa murto-osaston sanoistaan kunta-päätteellä, ja yhdyssanan ekasana voi olla mitä vain. On retkikuntaa, on kuppikuntaa, on valiokuntaa. Voi siis hyvinkin olla, että muissa kielissä sana "order/ordre" ei tuo mieleen köyhiä ritareita tai edes suoraan militariaa. Vaikka kantamuoto lienee, englantia käyttääkseni, "order of chivalry", niin kai tuo shivalry on nykymaailmassa vain shikaani ja pyritään häivyttämään taustalle. Ne eivät siis ole ritarikuntia vaan pelkkiä kuntia, niin kuin kaupungitkin ovat. (Pientä sekoilua väliin kevennykseksi.) 2) Ei kai sana "ansio" myöskään viittaa sotaan? Briteissä on "Order of Merit" ja "Companion of Honour" -kunniamerkistöt, ja ne eivät ole kovin sotilaallisia. Ranskassa on "ordre des Arts et des Lettres", joka on yleisnimeltään honöörikoriste (une décoration honorifique). 3) Ainoa, joka voi olla nykyongelma, ovat nuo arvoluokat eli upseerit ja komentajat. Ne toki näkyvät tulevan suoraan toksisesta menneisyydestä. Toisaalta asiaa voinee ajatella myös käänteisesti: aiemmin naiset eivät päässeet upseereiksi ja herrasmiehiksi missään, joten Komendööri oli aina mies. Jos nykyään nainen voi olla komentaja tai suurupseeri, niin viehän tuo tasa-arvoa vissiin jonnekin suuntaan. Lisäksi on hauskaa, että joku sivarihipsteri, joka on ansioitunut kirjailijana, onkin elämänsä ehtoopuolella Suuren Merikotkan upseeri evp. (ei varusmiehenä päivääkään). --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2023 kello 00.30 (EEST)

Kiitos pohdinnoista molemmille. Sikäli mikäli vuosia riittää vielä 2100-luvulle, niin ehkä tästä saa lukea Wikipediassa artikkeleita, joissa kerrotaan sotaisien arvojen nimenmuutoksista. --SKorhonen (keskustelu) 28. toukokuuta 2023 kello 05.23 (EEST)

Eräässä keskustelussa todettiin taannoin, että ”vanhastaan pappeja ei katsottu voitavan nimittää ritareiksi”. Kiinnostava seikka tämäkin. --Geohakkeri (keskustelu) 28. toukokuuta 2023 kello 21.54 (EEST)

Huoltoasemien bensiini

Tuottaako huoltoasemat Suomessa (esim abc, st1 ja neste) bensiinin itse vai ovatko ne vain jälleenmyyjiä? Jos ei tuota niin keltä ne ostaa? Spuiqenizer (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 17.59 (EEST)

Teboilin bensaa ainakin menee jonnekin, kun olen viime aikoina nähnyt valkoisia bensarekkoja. --Abc10 (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 18.17 (EEST)

Nesteellä on Porvoon öljynjalostamo. ST1:n ja ABC-asemien bensat toimittaa NEOT, jolla hankintajalostamoita Suomen lisäksi kolmessa muussa Itämeren maassa ja yhdessä Norjanmeren maassa. Raaka-aineensa jalostamot saavat mistä saavat. Etanolin osuus bensiinissä tulee Suomesta tai jostain muualta. --Nitraus ^(wikinät) 12. toukokuuta 2023 kello 18.33 (EEST)

Pirskotus

Monina aikoina ja monissa kulttuureissa on ollut tapana pirskottaa vettä hyväntahtoisena tai jopa pyhänä toimituksena. Onko sille oma nimensä ja onko meillä artikkeli? -- Cimon Avaro 12. toukokuuta 2023 kello 20.48 (EEST)

Ainakin katolista tapaa käsittelee Asperges. -217.140.211.235 12. toukokuuta 2023 kello 21.42 (EEST)

Ortodokseilla vedellä vihmominen. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 23.04 (EEST)

Rakennusmestarin rooli

Onko rakennusmestari paikalla harjakaisissa? Ja jos on, onko hänellä siellä jokin tietty rooli? -- Cimon Avaro 1. kesäkuuta 2023 kello 07.56 (EEST)

Ainakin Harjakainen oli: [6]. --Lax (keskustelu) 1. kesäkuuta 2023 kello 12.39 (EEST)

Maanalaisia räjähdyksiä?

Asun Helsingissä Töölön hujakoilla.  Muutamin tasatunnein kuuluu matalataajuinen jyrähdys.  Ikään kuin se tulisi maan alta.  Tämä tapahtuu yleisimmin kello 09:00, 13:00 ja 16:00.  Ilmeisesti (mutta ei ihan varmasti) vain arkipäivinä.  Tätä on jatkunut ainakin kolme vuotta, ehkä jopa 4-5 vuotta.  Osaako kukaan kertoa mitä tämä on? Uuden metrotunnelin räjäyttelyä?  Pasilan metro ainakin näyttää olevan pelkkää paperia jo vuosia.  Projektin pituus on outo tekijä.

Kun ilmat lämpenevät voin yrittää kartoittaa lähteen kävelemällä ympäriinsä ja arvioimalla äänen voimakkuuden.  Koska jyrähdyksien välillä on useita tunteja tästä tulee pitkä projekti.  Äänen matala taajuus vaikeuttaa suunnistamista, koska matalien taajuuksien suuntaa on vaikea havaita aistinvaraisesti. En ole osannut keksiä sanoja joilla google-haku ratkaisisi arvoituksen. 85.76.137.17 6. kesäkuuta 2023 kello 16.12 (EEST)

Kokeile vaikka ”maanalaiset rakennustyöt helsingissä 2023” ainakin tuon löysin sillä: MTR – Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys sieltä varmaan löytyy lisää ideoita hakusanoiksi ja tuolla sivulla näytti olevan ainakin pariin alan FB-ryhmään linkit. Helsingissä on melkein aina jotain rakennustöitä menossa maan alla. --Linkkerpar⚡ 6. kesäkuuta 2023 kello 16.27 (EEST)

Olen kuullut huhuja tunnelista Presidentinlinnasta presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen. Kaikkea ei kerrota julkisesti ja varsinkin näinä aikoina pidetään monesta turvallisuuteen liittyvästä asiasta suuta supussa, joten tuskinpa tätäkään kerrotaan. --85.76.35.64 6. kesäkuuta 2023 kello 18.34 (EEST)

Tuolla pikataipaleella on varmaan osalla matkaa jo valmiiksi louhittuja ja rakennettuja tunneleita. Ajatus siitä, että jotkut tahot onnistuisivat louhimaan keskelle Helsinkiä vähintään viisikilometrisen tunnelin vaivihkaa kenenkään huomaamatta esimerkiksi valtavaa louherallia (tai ehkä Espan ruuhkat ovatkin peiteoperaatio?), on mielenkiintoinen. Mutta jos kyseessä on kansalliselle turvallisuudelle tärkeä hanke, niin se on tietysti luottamuksellista tietoa, jota ei julkisteta. -- Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 19.01 (EEST)

Onko täällä ketään joka asuu Töölö-Meilahti-Pasila -akselilla? Laittakaa kello hälyttämään arkipäivänä minutti ennen 09:00, 13:00 tai 16:00. Kuunnelkaa tarkasti minuutti. Onko tämä jyrähdys vain mielikuvitukseni tuotetta? Kuka kuulee äänen voimakkaimmin? 85.76.137.17 6. kesäkuuta 2023 kello 19.32 (EEST)

Ehkä se on se Lauttasaari-Viikki-merivesitunneli, josta kuulin opiskeluaikana mutta josta ei muka pitänyt tulla mitään. Lauttasaaresta tulee puhtaampi vesi kuin Vantaanjoen suiston jätevesistä. --85.76.80.185 6. kesäkuuta 2023 kello 22.14 (EEST)

Kirjaintyyppi

Mikä kirjaintyyppi on se joka tekstinkäsittelyohjelmissa on kappaleen loppumerkkinä, kun sen kääntää peilikuvaksi ja siitä tulee P? @Kotivalo:? --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 20.17 (EEST)

Kysymyksesi aihe on siis ilmeisesti kappaleen merkki, josta on näemmä artikkeli jota en nyt jaksa lukea. En ymmärrä kysymystäsi – miten kirjaintyyppi liittyy tähän? Jonkin antiikvan versaali-P:n peilikuvaltahan tuo (artikkelin pääkuva) näyttää, mutta varmaan siitä on useita muunnelmia. Tarkemmin en osaa sanoa. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 20.35 (EEST)

Typografia ei ole alaani, siksi kysyin. Se liittyy siten, että haen kirjaintyyppiä jossa pystyviiva on kaksinkertainen, ja esimerkkinä annoin tuon kappalemerkin, joka käännettynä on juuri sellainen P, jota kirjaintyyppiä haen. En sinänsä tarvitse kappalemerkkiä vaan vastaavaa kirjaintyyppiä ja niin että on sekä versaalit että gemenat. Löysin sekä Wordista että Librestä vähän sinne päin, mutta siitä ei tullut kuin versaalia, eikä se muutenkaan ollut riittävän selkeästi sitä mitä haen. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 22.07 (EEST)

Ahaa. En ole itsekään typografian ammattilainen vaan sivustakatsoja ja harrastaja, mutta noita fontteja kutsutaan englanniksi (typografian nykykieli, ennen se oli Suomessa saksa) joko inline- tai outline-tyyppiseksi, en löydä tietoa mikä ero noilla on jos mitään. Googlaa siis sanoilla serif inline outline font tms. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 23.01 (EEST)

Olin käsittänyt että olet liityt jotenkin alaan, mutta siellä on tietysti monenlaista toimijaa. Fontti tosiaan on nykykieltä. --Abc10 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 08.57 (EEST)

Jatketaan nykykielellä: Olen entinen copywriter ja seurannut läheltä tekstieni ylöspanoa taitavien art directorien ja typesettereiden toimesta. Kotivalo (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 09.44 (EEST)

Canvassahan saa mistä vain kirjasimesta outlineä, kun valitsee tehosteet --> ääriviiva. Joku Bodoni-tyyppinen liekö oikeaa suuntaa outlinenä.--BluePuddle (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 00.04 (EEST)

Tehosteet ja filtterit ovat vähän eri asia kuin alusta asti tietynlaiseksi suunniteltu ja piirretty fontti. Kotivalo (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 07.27 (EEST)

Ajattelin juuri sellaista, että tekstin voi muuntaa valmiille fontille. --Abc10 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 08.57 (EEST)

Pääkaupunki enklaavissa?

Mitä muita sellaisia valtioita on kuin Tanska ja Päiväntasaajan Guinea, jossa pääkaupunki ei sijaitse valtion "manneralueella", vaan saarella tai muussa enklaavissa, joka on pinta-alaltaan pienempi kuin tuo manneralue? Tarkennan noita esimerkkejä: Tanskassa pääkaupunki on Sjællandin saarella, mutta suurin pinta-ala on Jyllannin niemimaalla. Sitten taas Päiväntasaajan Guineassa pääkaupunki sijaitsee Biokonin saarella, mutta pinta-alaltaan suurin alue on Afrikan mantereella. --LCHawk (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 17.09 (EEST)

Arabiemiraattien pääkaupunki Abu Dhabi ja Gambian pääkaupunki Banjul ovat ilmeisesti molemmat periaatteessa pienillä saarilla, mutta näitä saaria mantereesta erottavat vesialueet ovat paikoin hyvin kapeita, joten niitä on vaikea hahmottaa saariksi. Lisäksi saarivaltio Taiwan väittää myös manner-Kiinan kuuluvan sille, vaikka ei pidäkään sitä hallussaan. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 19.20 (EEST)

Antero Eerola

Onko tämä henkilö eli siis tämä sama ollut Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajana? --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2023 kello 03.56 (EEST)