Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Videon lataaminen[muokkaa wikitekstiä]

Tahtoisin ladata tämän videon: http://music.indiana.edu/iumusiclive/streaming/?ondemand=playlists/2012-13_season/20130302_Akhnaten.smil=20130302_Akhnaten Osaisiko joku neuvoa kuinka sen voisi tehdä? Video pätkii aika pahasti, jos koitan katsoa sitä suoraan netistä. Vai onko sen lataaminen laitonta, kun en jaa tai myy sitä eteenpäin? --87.93.28.239 13. maaliskuuta 2016 kello 15.21 (EET)

Hankalaa kun en osaa, mutta tulipa opeteltua.. Jw playerin videoita on näköjään vaikeampi ladata ja pari kokeilemaani videon lataus addonia (firefoxiin) eivät osanneet tuota. Näin se ainakin onnistuu, avaat firefoxin developer konsolin ja sitten tuon mainitsemasi linkin niin viimeinen rivi konsolissa on GET http://music.indiana.edu/iumusiclive/streaming/playlists/2012-13_season/20130302_Akhnaten.smil Kun lataat tuon tiedoston ja avaat sen niin sisältönä on (muunmuassa): <meta base="rtmp://streaming.music.indiana.edu:1935/onDemand" /> ja <video src="mp4:media/2012-13_season/20130302_Akhnaten_h264-720.mov" Noi kun laittaa yhteen niin selviää että video sijaitsee osoitteessa rtmp://streaming.music.indiana.edu:1935/onDemand/mp4:media/2012-13_season/20130302_Akhnaten_h264-720.mov

Nyt kun osoite on tiedossa niin esimerkiksi VLC playeristä löytyy Media -> Open Network Stream toiminto johon tuon osoitteen voi pasteta ja sitten valita vasemmasta alanurkasta 'convert' jolloin vlc tekee tuosta streamista omalle koneellesi kopion. Huomioi vielä että oletuksena kuvan ja äänenlaatu ovat vaatimattomat joten sieltä vlc:n asetuksista (profile) kannattaa laittaa 'keep original video track' ja 'keep original audio track'.

Käsittääkseni laillisesta lähteestä olevasta materiaalista saa tehdä omaan käyttöönsä kopion mutta en ole varma asiasta, joku toinen tietänee paremmin. --333jiata (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 18.05 (EEST)

Sain ladattua videon VLC-playerilla, mutta valmis video pätkii melkeinpä pahemmin kuin suoraan netistä katsottaessa. Ääni toimii hyvin, mutta kuva, vaikka onkin hyvin tarkka, pätkii. Lataamiseen meni se aika mitä video kestää, eli ilmeisesti ohjelma latasi sitä "suorana". Voiko jostain asetuksista säätää niin, että ohjelma lataa videon kokonaisuudessaan sellaisena kuin se nettisivulla on, kesti siinä miten kauan hyvänsä? --37.33.169.140 3. toukokuuta 2016 kello 11.56 (EEST)

Harry Harkimo valitsijamiehenä[muokkaa wikitekstiä]

Muistaakseni Hjallis oli presidentin valitsijamiehenä Holkerin takana mutta RKP:n listoilla. Muistanko taas väärin? --Höyhens (keskustelu) 4. huhtikuuta 2016 kello 21.52 (EEST)

Vastataanpa mutulla, kun lähteitä ei ihan helposti tunnu löytyvän. RKP:llä ei ollut omaa ehdokasta vuoden 1988 vaaleissa, vaan osa RKP:n kannattajista tuki Koivistoa, osa Holkeria, ehkä joku Väyrystäkin. Ymmärtääkseni valitsijamiehet eivät olleet minkään puolueen listalla, vaan he olivat nimetyn ehdokkaan listalla. Harkimo oli Holkerin listalla. En tiedä onko Harkimo ollut koskaan RKP:n jäsen, tuskin. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 22.13 (EEST)
Vaikuttaa kutakuinkin muistini mukaiselta, mutta tuo vaalihan oli sellainen, että toisessa äänestyksessä melkein kaikki Holkerin valitsijamiehet siirtyivät Koiviston taakse ja jos oikein edelleen muistan, Harkimo oli ainoa ei-kokoomuslainen joka pysyi Holkerin takana. Siksiköhän muistelen että siinä oli ehkä siksi tämä (r) tai (r (sit)) kaneettina? --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2016 kello 11.05 (EEST)
Tilastokeskuksen Doria-sivujen Presidentin vaalit 1988 -rapsan mukaan (sivu 102) Harry Harkimo oli 1988 vaaleissa Kokoomuksen listoilla.--Micraboy (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 10.59 (EEST)

"Kertonut avoimesti"[muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa on sillä, että kertoo jotain avoimesti ja sillä, että kertoo? Onko avoimesti kerrottu asia kerrottu ilman painostusta tai utelua vai kuinka? Monessa Wikipedia-artikkelissa henkilö on kertonut avoimesti jostain ongelmastaan tai homoseksuaalisuudestaan tai vastaavasta tabusta. --194.111.66.13 7. huhtikuuta 2016 kello 12.49 (EEST)

Joissakin tapauksessa joku on kertonut jollekin toiselle, ja se joku toinen on sitten kertonut sen ensimmäisen kertojan kertoneen, josta voi tulla vaikka sitten lehtijuttu. Mielestäni sellaisessa tilanteessa on kyllä kerrottu, mutta ei avoimesti.Tetopa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 12.51 (EEST)
Tarkennus. Esimerkiksi Tässä tapauksessa toinen osapuoli kertoi jotain, jonka sitten toinen osapuoli kertoi avoimesti eteenpäin (ettei jää ihan mutu-kommentiksi).Tetopa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 12.55 (EEST)
Mielestäni avoimesti kertominen tarkoittaa sitä, ettei henkilö rajoitu pelkästään myöntämään tai tunnustamaan jo ilmitulleita seikkoja (joista on jo "jäänyt kiinni"), vaan kertoo enemmän kuin olisi pelkästään tilanteen (ja rehellisyyden) vuoksi pakotettu kertomaan. Yleensä ilmaisua joka tapauksessa käytetään sellaisten asioiden kertomisesta, jotka henkilön olisi itselleen edullisempaa (tai sosiaalisesti hyväksytympää) salata tai pitää omana tietonaan. Esimerkiksi jos myöntää syyllistyneensä kerran rattijuopumukseen jäätyään siitä kiinni, niin "avoimesti kertomiseksi" se muuttuu, jos päättää samalla oma-aloitteisesti tunnustaa, että on jo pidempään kärsinyt alkoholiongelmasta. --Risukarhi (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 16.53 (EEST)
Ja epäilemättä ilmausta voidaan käyttää myös silloin, jos henkilö yleensä paljastaa oma-aloitteisesti jotain henkilökohtaista ja pitkään salaamaansa. Esim. artikkelissa Nikolai II sanotaan "Vuonna 1894 Nikolai kertoi avoimesti Mathildelle rakkaudestaan Alixiin ja kertoi toivovansa häntä morsiamekseen". Ilmaisu on mielekäs, vaikka salaamisen syynä olisi ollut esimerkiksi pelkästään henkilön oma ujous. --Risukarhi (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.02 (EEST)

Ihmisrodut[muokkaa wikitekstiä]

Meillä kerrottiin joskus ala-asteella (muistaakseni biologian tunnilla), että valkoihoisen ja tummaihoisen jälkeläistä kutsutaan mulaatiksi ja sitten kerrottiin myös nimitykset aasialaisen ja tummaihoisen sekä aasialaisen ja vaaleaihoisen jälkeläisille. Olen unohtanut nämä jälkimmäiset. Mitä ne mahtavat olla? Tämä tapahtui siis joskus 90-luvun loppupuolella, en muista tarkemmin minä vuonna. --130.232.142.199 7. huhtikuuta 2016 kello 16.08 (EEST)

Wikipediasta löytyy vain Zambo, Mulatti ja Mestitsi. en:Multiracial voi valaista asiaa tarkemmin. --Tappinen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 18.54 (EEST)
Tarkennetaan, että ihmisrotu on siis enää historiallinen käsite, jos joku lukijoista ei satu muistamaan. --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2016 kello 11.08 (EEST)

Virkkaa[muokkaa wikitekstiä]

En ole ikinä osannut käyttää virkkaa-verbiä (= sanoa, lausua) oikein. Se on sokea piste kielikorvassani. Saisinko jostain tuon verbin taivutuskaavan tai voisiko joku vi****, miten sitä käytetään? --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 16.41 (EEST)

Lienee oikein virkottu näin: http://fi.bab.la/taivutus/suomi/virkkoa --Veli Himmeä (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.25 (EEST)
Kielitoimiston sanakirja ei tunne verbiä "virkkoa". Sen sijaan se tuntee verbin virkkaa, joka taipuu näin. Siis esim. preesensissä minä virkan, mikä kuulostaa aika oudolta. Kieltämättä hämmentävää. -Ochs (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.30 (EEST)
Eikö virkkoa sanaa käytetä myös? Kenties uudempi sanamuoto tai jotain? Joka tapauksesa voinen valmistautua hakemaan takkini vetäytyäkseni jouhevasti tästä keskustelusta.--Veli Himmeä (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.37 (EEST)
Nykysuomen sanakirjan mukaan virkkoa on murteellinen. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 18.27 (EEST)
No ilmankos se sitten oli tuttu. Hyvä sivistää itseään tälläkin saralla.--Veli Himmeä (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 18.29 (EEST)
Nykysuomen sanakirjan mukaan oikein on passiivimuoto "virketty". Muodot tuntuvat omituisilta, kun niitä ei käytetä. Mietin vain, onko aktiivin indikatiivin 3. persoonan preseens "virkkaa" eli sama kuin käsityötermillä "virkata". Nyksärin mukaan taivutuskaava on analoginen verbin "paistaa" kanssa. Siitä myös huomaa murteellisuudenkin: kun imperfekti on "virkkoi" (aivan kuin "paistoi"), siitä lipsahtaa helposti muotoon "hän virkkoo ja aurinko paistoo". Mekanistisesta taivutusmallista ei kuitenkaan ole paljon apua, kun korvassa rupeavat kellot soimaan ja virkkavat: "ei noin, ei noin". --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 19.13 (EEST)
Ei mitään tietoa, mutta tuossa https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Verbitaivutus/suomi/virkkaa --Anr (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 20.50 (EEST)

Monilla verbeillä on muotoja joita ei vaan käytetä. Minä kutian, te kutiatte, hän ei kutia lainkaan mutta mikä on perusmuoto ? --Tappinen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 19.54 (EEST)

Ilmaiseksi ja vapaasti käytettävä Kielitoimiston sanakirja sanoo, että se on vaillinainen, eli 1. infinitiiviä ja muita heikkoasteisia muotoja ei käytetä. Nykysuomen sanakirja sanoo ymmärrettävämmin, että "ei kons.-vartaloisia muotoja". --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 21.32 (EEST)

iTunes[muokkaa wikitekstiä]

Mulla on mp3:na muutama albumi, jonka biisien nimet on mp3-tiedostojen nimissä, mutta ID3-tunnisteessa biisien nimenä on albumin nimi. Kun poistan ID3-tunnisteet, iTunes "muistaa" nämä ja antaa automaattisesti nämä albumin nimet biisien niminä. Jos ID3-tunnisteita ei olisi alkujaankaan ollut, ehdottaisi iTunes tiedostonimeä biisin nimeksi. Kuinka saan nimettyä biisit ID3-tunnisteisiin tiedostonimen mukaan iTunesissa? En jaksaisi manuaalisesti kopioida tiedostonimistä, kun biisejä on yhteensä toista sataa. Käytän siis MacBookia ja iTunesia. --178.55.26.80 10. huhtikuuta 2016 kello 02.26 (EEST)

Hopeisesta Omenasta voisi löytyä asiantuntemusta. --Raid5 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 18.42 (EEST)

Onko Popcorn Time laiton?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Popcorn Time laiton Suomessa? Ystäväni käyttävät kyseistä ohjelmaa eivätkä ole törmänneet ongelmiin virkavallan kanssa. Olenhan kuullut juttua ohjelman laittomuudesta mutta eipä juuri kukaan ole saanut sen käytöstä mätkyjä. En myönnä enkä kiellä käyttäväni ohjelmaa. --Hedelmätiski (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 17.15 (EEST)

Niinhän artikkelissa sanotaan, että "Suomen lakien mukaan Popcorn time on laiton". En ole käyttänyt, niin en tiedä miten tuo toimii, mutta jos pelkästään katsoo videoita siellä, eikä jaa, niin en usko että virkavalta kovin helposti alkaa selvittelemään ohjelman käyttäjiä. --Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 17.38 (EEST)
Artikkelissa on virhe, ei ohjelma ole laiton. Esimerkiksi elokuvan TPB AFK katsominen Popcorn Timellä on laillista, joten ei voida tuomita sen takia koko ohjelmaa laittomaksi. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 13.30 (EEST)
Ts. ohjelma itsessään ei ole laiton, mutta jos waretat sillä (=katsot elokuvia, tv-sarjoja jotka eivät ole vapaita), niin se on lainvastaista ja seuraukset ovat samat mitä muillakin tekniikoilla. --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 13.37 (EEST)
Juurikin näin. Taitaa 99 prosenttia elokuvista kuitenkin olla "All rights reserved", joten käytännössä elokuvien katsominen ohjelmalla on laitonta. --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 21.42 (EEST)

Toledo Oy[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö joku tai löytyykö aineistoa Toledo-nimisestä suomalaisesta yrityksestä? Liittyykö se jotenkin jääkäreihin? Muistelen lukeneeni että hämeenlinnalainen makkaratehdas Mensa olisi ollut jonkinlainen suojatyöpaikka vanhoille jääkäreille. Wikiprojektissa tuli vastaan henkilö joka on työskennellyt Mensassa, Toledossa, Zittingillä (insinööritoimisto) ja oli myös jääkäri. Netistä ei löytynyt mitään aineistoa, eikä oma kirjahyllykään auttanut. Jos tietoa löytyy, olisi hyvä jos löytäjä tekisi pikku artikkelin. --Mwåc8m (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 14.51 (EEST)
P.s. Jääkäri oli Arno Jaatinen, joka näköjään omisti makkaratehtaan vuodesta 1930. --Mwåc8m (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 15.00 (EEST)

Ei taida olla tietoa kenelläkään. Eikä ollut tärkeä asia, kiinnosti vain. --Mwåc8m (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 18.52 (EEST)

Poliisiautolla kotiin[muokkaa wikitekstiä]

Viime viikonloppuna kun kävin Helsingin olutmessuilla, join itseni vahingossa niin kovaan humalaan etten selvinnyt omin avuin kotiin asti. Joku ohikulkija huomasi tilani ja soitti poliisin paikalle, ja poliisi vei minut poliisiautolla kotiin, jossa menin suoraan nukkumaan. En joutunut putkaan tai mitään vaan pääsin omaan kotiini nukkumaan.

Tietääkö joku oliko tämä nyt tällä selvä, vai tuleeko minulle joku lasku? Jäänkö nyt johonkin poliisin rekisteriin?

Olen jo kysynyt asiasta poliisilta sähköpostitse mutten ole saanut mitään vastausta. JIP (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 22.03 (EEST)

Kiitos että kerroit meille jännittäviä kuulumisiasi. Olit hetken rikollinen mutta nyt olet sovittanut rangaistuksesi ja voit palata takaisin yhteiskuntaan, vaikka se ei helppoa olekaan. Ehkä hyvität tekosi kirjoittamalla jostakin juomastasi oluesta artikkelin? --Raid5 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 23.07 (EEST)
Paras juomani olut kuului Fat Lizard -panimolle mutta heistä on aika vaikea löytää ainakaan netistä mitään tietoa. Ehkä pitää kuitenkin yrittää kaivaa jotain esille. JIP (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 23.12 (EEST)
Poliisilta tuli vastaus, poliisi ei laskuta tällaisesta kotiin viemisestä. JIP (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 08.31 (EEST)
Niin, kalliimpaahan se olisi ollut sua putkassa pitää. --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 12.40 (EEST)
Tehtiinkö sulle ruumiintarkastus? Allekirjoititko papereita? Löikö poliisi sua pampulla tai naureskeliko? Jouduitko takaosan "häkkiin" vai pääsitkö istumaan takapenkille? --87.95.88.27 19. huhtikuuta 2016 kello 22.27 (EEST)
Sinne takaosan "häkkiin" minä jouduin. Ruumiintarkastusta ei tehty, papereita en allekirjoittanut, poliisi ei lyönyt pampulla. Vähän heitä kyllä huvitti että olin väsähtänyt niin lähelle omaa kotioveani. JIP (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 08.13 (EEST)

Moby Dick[muokkaa wikitekstiä]

Moby Dickin ensimmäinen painos julkaistiin kolmessa osassa Iso-Britanniassa vuonna 1851 nimellä The Whale. Onko tämä alkuperäinen versio jaettu myöhempien painosten tapaan 135 lukuun? Jos on, kuinka monta lukua kussakin osassa on? --188.67.123.205 21. huhtikuuta 2016 kello 23.52 (EEST)

Tuolta löytyy tieto: brittiläisessä ensipainoksessa lukuja oli 41+44+49=134. Yksi luku sensuroitiin verrattuna amerikkalaiseen ensipainokseen, ja muitakin eroavaisuuksia näiden välillä oli. Ks. myös [1]. -Ochs (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 23.40 (EEST)
Kiitos paljon! --37.136.141.108 26. huhtikuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Kuinka toimia kun CC-BY lisensoitua teostani myydään verkkokaupassa luvatta[muokkaa wikitekstiä]

Ottamaani valokuvaa File:Golf ball 2015.JPG myydään amerikkalaisellaa fineartamerica.com (archive.is kopio) sivustolla ja kuvaajaksikin on vielä merkattu jonkun brittiläisen naisen nimi. Olen ottanut yhteyttä palveluun sekä verkkosivuja hostaavaan yritykseen mutta mitään vastausta en ole saanut. Kuinka kannattaisi toimia? --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 13.34 (EEST)

Onpas törkeää toimintaa. Oletko kokeillut ottaa yhteyttä palautelomakkeen kautta naiseen, joka väittää omistavansa kuvasi? --Stryn (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 16.46 (EEST)
Nyt laitoin viestiä tuolta, tuskin vastaa. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 18.20 (EEST)
Onkohan nuo muutkin kuvat varastettuja?--MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 18.25 (EEST)
Googlen käänteisellä kuvahaulla pystynee kokeilemaan. --84.248.188.30 22. huhtikuuta 2016 kello 18.36 (EEST)
Hidastavaksi tekijäksi tässä muodostuu se että kuvan URL-osoitteen saaminen on hankalaa tuolla sivustolla. --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 20.42 (EEST)
Linkki Kuva Kuvaaja
linkki File:Ernie Els 3-wood tee.jpg SD Dirk
linkki File:Golf course - Green Lakes State Park.jpg Easchiff
linkki File:HarryVardon.jpg Public Domain
linkki File:Humber Valley Golf.jpg Golf NFLD
linkki File:Golf ball pyramid.jpeg Thecleversheep
linkki File:Moscow 05-2012 Mokhovaya 05.jpg A.Savin
linkki File:College Home-Smith Hall (LaGrange College).JPG SaveRivers
linkki File:Brown Campus Manning Hall.JPG Ad Meskens
linkki File:2009-0618-NMU-AcademicMall.JPG Bobak Ha'Eri
linkki File:Bowdoin College Quad.jpg Ilove2run
linkki File:Boston Light Evening.JPG MBTafan2011
linkki File:Point Cabrillo Lighthouse, on an early morning in February.jpg Frank Schulenburg
linkki File:Portland-Head-Light-House.jpg Stefan Hillebrand
linkki File:Point Montara Light (2013).jpg Frank Schulenburg
linkki File:Bodie Island Lighthouse 2008.JPG Jarek Tuszynski
linkki File:Diamond Head Lighthouse, Honolulu, USA-1May2010.jpg
linkki File:Marshall Point Lighthouse by Sunset.jpg Kaushik A C

(listaa saa täydentää, linkeistä löytyy kopiot myös Web Archivesta)

Näyttää siltä että tuo kyseinen sivusto kopioi kuviaan Wikimedia Commonssista ja myy niitä. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.04 (EEST)

Onkohan kyseessä vain tuo yksi käyttäjä, joka harrastaa tätä? Käyttöehdoissa kerrotaan miten voi tehdä valituksen (kohta "Notice and Procedure for Making U.S. Claims of Copyright Infringement"). --Stryn (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.14 (EEST)
Kannattaa varmaan vielä ottaa yhteyttä tätä kautta. Tuo näyttää olevan täysin törkeää toimintaa. Tekee melkein mieli raportoida tästä itse mutta en ole osallisena tekijänoikeuskiistaan. JIP (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.26 (EEST)
Voisin katsoa löydänkö kyseiseltä sivustolta myös enemmän muiden ottamia valokuvia ja ilmoittaa loukatuille asiasta. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.30 (EEST)
Luvattomasta kopioinnista ja tekijänoikeuden varastamisesta voi Finnfoton jäsenjärjesetön jäsen ilmoitta Finnfotoon. Linkkejä heidän sivuiltaan:
--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.33 (EEST)
Nyt huomasin että olivat poistaneet ottamani valokuvan, kun viestissä operaattorille tuli mainittua "taikasana" DMCA... --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 14.41 (EEST)
Pitäisiköhän minun huomauttaa asiasta Wikimedia Commonssin puolella? --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 18.19 (EEST)
Jos tuolla sivulla on runsaasti Commonsista otettuja kuvia siten, että ne rikkovat tekijänoikeuksia tai sivusto peilaa niitä siten, että ne rikkovat tekijänoikeuksia, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Wikimedia Foundationiin. –Makele-90 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 18.45 (EEST)
Georgia Fowler näyttää aikaansaavan elantonsa myymällä muiden ottamia valokuvia ominaan. Pidän tätä todella törkeänä väärinkäyttönä, mutten tiedä miten tässä pitää toimia, kun en ole vielä löytänyt yhtään itse ottamaani valokuvaani hänen markkinoimanaan. JIP (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 23.02 (EEST)
Hän etsii muualta valokuvia ja muokkaa niiden värisävyt paremmiksi ja väittää omiksi teoksikseen. --Zunter (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 12.56 (EEST)
Ensimmäinen kerta, kun pääsen seuraamaan tällaisen huijarin touhuja. Onkohan edes tuo identiteetti oikea, vai onkohan sekin huijausta?--MAQuire (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 23.07 (EEST)

Toinen valtio, joka otti johtajakseen presidentin[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli toinen valtio, joka otti presidentin tittelin valtionpäälleen? Nenoniel (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 03.28 (EEST)

Artikkelista en:President löytyy pari lyhyttä presidenttikautta: Napoléon Bonaparte toimi Italian tasavallan presidenttinä 1802–1805, ja Henri Christophe oli Haitin presidentti 1807–1811, kunnes päätti julistautua kuninkaaksi. (Ensimmäinen oli Yhdysvaltain presidentti, jos joku jäi ihmettelemään.) --Silvonen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 07.46 (EEST)

Maito[muokkaa wikitekstiä]

Miksi maito muuttuu kirkkaaksi, kun sinne kaataa vahvaa emästä, eikä sakkaannu niin kuin vahvan hapon vaikutuksesta? Mistä tiedän, että emäs kirkastaa maidon?: Tätä on kokeiltu kemian tunnilla.--85.76.20.206 29. huhtikuuta 2016 kello 00.24 (EEST)

Maidon sakkautuva proteiini on suurimmaksi osaksi kaseiinia. Proteiineilla liukoisuus on alhaisin silloin kuin liuoksen pH on sama kuin proteiinin isoelektroninen piste. Kaseiinilla isoelektrinen piste on happaman puolella. Tämän vuoksi maidon proteiinit liukenevat paremmin emäksisiin kuin happamiin liuoksiin. --MiPe (wikinät) 30. huhtikuuta 2016 kello 23.43 (EEST)

Fatser vai Vatser?[muokkaa wikitekstiä]

Joku meni sitten muokkaamaan enkkuwikin artikkelia en:Fazer vaihtaakseen nimen ääntämyksen muodosta "fatser" muotoon "vatser", kertoen että "f" ei ole natiivi suomen kielen kirjain. Ei ole niin, mutta kyseessä on erisnimi, ja firman (ei siis "virman") perustaja oli Karl Fazer, jonka suku oli Sveitsistä, ja siellä puhutaan saksaa, jossa "f" on natiivi kirjain. Minulla ei ole mitään ongelmia ääntää sanaa "fatser" vaikka olenkin täysin suomenkielinen äidinkieleltäni, ei kai suurimmalla osalla muistakaan suomalaisista ole? Ei se että jokin äänne ei esiinny suomen kielessä natiivisti tarkoita että se olisi meille suomalaisille ylitsepääsemättömän vaikea lausua. Äännetäänkö tuo nimi siis normaalisti Suomessa "fatser" vai "vatser"? JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.10 (EEST)

Tämän mukaan suomalaisetkin osaavat kyllä ääntää f:n. Sekä f että v ovat toki suomessa heikompihälyisiä kuin esimerkiksi saksassa tai englannissa. -Ochs (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.46 (EEST)
Niin, mikä nyt sitten on normaalia... Väittäisin, että Helsingin keskustassa suurin osa ääntää sen f:llä populistipoliitikkoja lukuun ottamatta, mutta pitäisi mennä Kuopion torille tai Tammelantorille tekemään vertailevaa tutkimusta. --Silvonen (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 06.23 (EEST)
Enkkuwikissä käytiinkin tästä jo keskustelua, ja artikkeliin palautettiin ääntämysasu "Fatser". Siellä ovat ihmiset kommentoineet että eivät ole koskaan kuulleetkaan ääntämysasua "Vatser" vaikka ovat asuneet Suomessa vuosikymmeniä. JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 23.29 (EEST)
Suomen kielessä ei ole ähvää, esimerkiksi sanassa vaarao, paitsi poikkeuksena pesufati. --raid5 (keskustelu) 4. toukokuuta 2016 kello 10.29 (EEST)
Raid5:n kommentti on tosiasia ei suinkaan perussuomen vaan Vorssan murteen kohdalla. Hymiö.--Micraboy (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 10.20 (EEST)

1800-luvun suomalaiset?[muokkaa wikitekstiä]

Jos puhutaan kansalaisuudesta eikä esimerkiksi "heimosta", voidaanko 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnassa eläneitä ihmisiä kutsua suomalaisiksi vai onko se anakronismi? --37.33.169.140 3. toukokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

Kansalaisuus on Suomi, kansallisuus taas suomalainen. --raid5 (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 22.19 (EEST)
Mutta kiintoisa kysymys onkin juuri se, että oliko tuolloin juridisesti olemassa erillistä Suomen (suuriruhtinaskunnan) kansalaisuutta, tai jos lainsäädännössä ei vielä tunnettu juuri tuota termiä, niin oliko jotain nykyiseen kansalaisuus-käsitteeseen rinnastettavissa olevaa. --Makevonlake (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 19.48 (EEST)
Tietääkseni autonomian aikana puhuttiin Suomen alamaisuudesta ja myöhemmin myös Suomen kansalaisuudesta, joka itsenäistymisen yhteydessä muutettiin nykyisen tyyppiseksi itsenäisen valtion kansalaisuudeksi. Juridisena instituutiona Suomen kansalaisuus sai alkunsa autonomian perustamisen yhteydessä 1800-luvun alussa (vaikka itse termiä ei silloin käytettykään), ja sen jälkeen Suomen alamaisilla/kansalaisilla oli Suomessa oikeuksia, joita muilla Venäjän alamaisilla/kansalaisilla ei Suomessa ollut. Aiheesta on asiaa artikkelissa Kansalaisuus ja vähän täälläkin. --Risukarhi (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 20.13 (EEST)

Luko-pelit[muokkaa wikitekstiä]

Omilta peruskouluajoilta (1990-luvulla) muistan, kun joillakin tunneilla sai pelata Luko-peliä, jossa piti ratkaista tehtäviä (esimerkiksi matematiikka-aiheisia), ja laittaa numeroidut laatat oikein numeroiduille paikoille, ja tarkistaa lopuksi kääntämällä pelilauta, että oliko mennyt laatat oikeisiin paikkoihin, joista muodostui tietynlainen kuvio. Vieläköhän nykypäivän koulussa tätä klassikkoa pelaillaan vai onko jo mennyttä aikaa? Ja milloinkas tällainen peli Suomeen aikanaan tuli? --Ville Siliämaa (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 19.26 (EEST)

Hesarin videot[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Hesarin sivuilla jotenkin asentaa (ilman lehden tilausta) niin, että uutisartikkeleissa ei ala automaattisesti pyörimään videot? Vähän aina ärsyttää, kun ne kuitenkin kierrättää samoja videoita kaikissa tiettyyn aiheeseen liittyvissä artikkeleissa, ja sit pitää odottaa se kymmenen sekuntia, että selain saa ladattua videon, niin voi laittaa pauselle, ja pääsee vasta sitte lukemaan itse artikkelin. Tai tietääkö joku yhtä hyvää uutissivustoa kotimaan uutisista (en kaipaa Helsingin paikallisuutisia), jossa ei olis tuollasta videoiden automaattitoistoa? --37.33.105.91 5. toukokuuta 2016 kello 21.50 (EEST)

Mozilla Firefox: Lisäosat → Liitännäiset → Adobe Flash ”Kysy käynnistetäänkö”. Safarissa vastaava asetus: ”Kysy”. --raid5 (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 22.44 (EEST)

Tom of Finlandin Vihmalintu[muokkaa wikitekstiä]

Onko Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin "Vihmalintu" -sävellystä tai jotain muuta hänen sävellystään (en ole varma onko muita säilynyt) kuultavissa netissä tai (saatavissa olevalla) levyllä? --37.33.41.71 7. toukokuuta 2016 kello 15.06 (EEST)

Chopin ja dis-molli[muokkaa wikitekstiä]

Ges-duurissa ja es-mollissa on 6 alennusta. Fis-duurissa ja dis-mollissa on 6 ylennystä. Ges- ja Fis-duuri ovat enharmonisesti samat sävellajit, samoin es- ja dis-molli. Chopin on käyttänyt teoksissaan kutakuinkin yhtä paljon Ges-duuria ja Fis-duuria, mutta sen sijaan kaikki vastaavassa mollissa olevat teokset ovat es-mollissa. Yhtään teosta Chopinilla ei ole dis-mollissa, vaikka dis-mollissa on sama määrä ylennyksi kuin es-mollissa alennuksia. Osaako joku musiikkiin perehtynyt kertoa, miksi yksikään Chopinin teos ei ole dis-mollissa?--85.76.68.245 10. toukokuuta 2016 kello 18.59 (EEST)

Toinen mielenkiintoinen musiikkijuttu ovat Bachin preludit ja fuugat. Kummankin kirjan preludi ja fuuga numero 3 on kirjoitettu Cis-duuriin (7 ylennystä, rinnakkainen molli on ais-molli). Silti kuitenkin "rinnakkaissävellajinen" preludi ja fuuga 22 on kummassakin ais-mollin sijaan b-molli (5 alennusta, rinnakkainen duuri on Des-duuri). Jotain erikoista näiden säveltäjien ajatuksissa on liikkunut...--85.76.68.245 10. toukokuuta 2016 kello 19.05 (EEST)

Syynä molempiin huomioihisi lienee se, että mollissa asteikon 7. eli johtosävel tavallisesti korotetaan, samoin nousevissa melodioissa usein kuudeskin sävel. Johtosävel olisi dis-mollissa vaikeammin luettava kaksoisylennetty cisis, mutta es-mollissa vastaava sävel kirjoitetaan d:nä ja on helpompi lukea. – Bach olisi voinut Cis-duurikappaleensa kirjoittaa hyvin Des-duurissa, ja myöhemmin niistä onkin julkaistu tällaisia helpommin luettavia versioita. Tosin hän saattoi haluta, että peräkkäiset Cis-duuri- ja cis-mollipreludit ja -fuugat muodostaisivat loogisen parin. Ja sävellajeihin liittyi tuohon aikaan monenlaisia mystiikkaankin vivahtavia näkemyksiä. – Ylipäänsä tonaalisessa musiikissa kokonaiset kappaleet sävellajissa, jossa on seitsemän etumerkkiä, ovat hyvin harvinaisia. Lyhyempiä jaksoja löytyy kyllä romantiikan ajan rohkeasti moduloivista teoksista hyvinkin eksoottisissa sävellajeissa. Esim. Wagnerin Tristan ja Isolde -oopperassa on pari tahtia Dis-duurissa (etumerkinnässä olisi kaksi kaksoisylennystä ja viisi ylennystä). -Ochs (keskustelu) 12. toukokuuta 2016 kello 23.30 (EEST)

Videomuunnin[muokkaa wikitekstiä]

Ostin Konig video grabberin. Kone ei suostu asentamaan mukana tullutta ohjelmaa, vaan sanoo että pitää "asentaa videomuunnin". Latasin videomuuntimen netistä eikä silti tuota tulosta. Mikä neuvoksi? Tarkoitus on siis siirtää vanhoja kasetteja tietokoneelle. –Kommentin jätti 91.156.198.171 (keskustelu) 13. toukokuuta 2016 kello 12.35 (EEST)

Näin olemattamilla tiedoilla vaikea sanoa konekäännösvirheilmoituksesta, veikkaan lisä-manuaalissa mainittua "Users of the Windows 8 versions need to download the Microsoft Media Format Pack free of charge from http://www.microsoft.com/nl-nl/download/details.aspx?id=30685" Linkki johtaa erikoisenkieliselle microsoftin sivulle mutta eiköhän se englanniksikin jostain löydy. --Seeggesup? 20. toukokuuta 2016 kello 00.40 (EEST)

Etusivulla on jonkun jäbän kuva[muokkaa wikitekstiä]

Etusivulla on vaan tosi iso kuva jostain jäbästä. Mitä se oikein tarkoittaa? --176.93.163.214 14. toukokuuta 2016 kello 12.13 (EEST)

Niin mullakin ja tuplana, tosin se meni jo. Oli vain kirjautuessa ja vain fi-wikissä. Windows 7 ja Firefox. --Höyhens (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 12.27 (EEST)
Nyt näkyy minullakin. Taustalla on pornografisia kuvia sekä ilmeisesti ns. Goatse-nettimeemiin liittyvä vastenmielinen kuva ihmisen peräaukosta. Joku kaapannut Wikipedian etusivun? --Risukarhi (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 18.57 (EEST)
Tää on eri kuva kuin aiemmin. Kuva linkkaa jollekkin toiselle sivustolle, jota en uskalla painaa, kun siellä voi piillä viruksia. --87.95.17.252 14. toukokuuta 2016 kello 18.59 (EEST)
Se olikin näköjään tehty Valitut palat -mallineen kautta, joka luo etusivulle vaihtuvan "Suositeltu artikkeli" -tekstin ([2]). Tuota näemmä pääsi muokkaamaan IP:ltäkin. --Risukarhi (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 19.10 (EEST)
On älytöntä, jos etusivulla on yhtään mitään, mitä pääsee muokkaamaan ip:llä. Täytyy tarkastaa kaikki etusivulla käytetyt mallineet. --Jmk (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 19.12 (EEST)
Tarkennus edelliseen kommenttiini: Ensin se saatiin etusivulle muokkaamalla mallinetta {{Hlist}} [käykääs joku piilottamassa tuokin]. Oletan, että nämä tämänaamuiset muokkaukset mallineessa {{K-ja}} liittyvät myös samaan ja selittävät tuon IP:n ja Höyhensin mainitseman ensimmäisen kuvan. Ilmeisesti etusivulla näkyy aika montakin mallinetta, joita kuka tahansa on voinut muokata. --Risukarhi (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 19.25 (EEST)
Anr näkyy nyt suojanneen kasan etusivumallineita. Minä yritin vielä käydä varmuuden vuoksi etusivun lähdekoodin läpi, en löytänyt enempää suojaamattomia mallineita, paitsi viikoittain vaihtuvan "Malline:Valitut palat/vuosi/viikko". Ne pitäisi järjestään jokainen suojata sitä mukaa kuin niitä tehdään. (Vai voiko ne ehkä suojata jo etukäteen, vaikka niitä ei ole olemassa?) Suojasin ensi viikon (20) mallineen valmiiksi. --Jmk (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 19.32 (EEST)
Huomatkaa, että tuo {{K-ja}}-tapaus pääsi ilmeisesti etusivulle ovelasti Valittujen palojen kautta, koska se nyt vaan sattuu esiintymään tämänviikkoisen tekstin alussa. Eli Valittujen palojen itsensä ohella pitäisi kai suojata kuksikin viikoksi niiden vaihtuvassa tekstissä mahdollisesti esiintyvät kieli- ym. mallineet. Ja sama juttu kaikkien muidenkin etusivun tietolaatikkojen kanssa, jos niissä on käytetty mitä tahansa mallinetta. Eikö näin? --Risukarhi (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 19.40 (EEST)
Aivan totta. Tämä menee teknisesti hiukan hankalaksi, jos ei-ylläpitäjä X muokkaa etusivulla näkyvää mallinetta (kuten Valitut palat) sinänsä asiallisesti, mutta sen sivuvaikutuksena etusivu tulee kutsumaan toisia, suojaamattomia mallineita (K-ja) jota X ei kuitenkaan ei-ylläpitäjänä pysty suojaamaan, ja jonka sisällön pahantahtoinen muokkaaja Y voi sitten vaihtaa. Eli miten ja kuka sitten aina hoitaa noiden välillisesti kutsuttujen suojauksen. Vai pitääkö tehdä niin, että missään etusivulla käytettävässä mallineessa ei kutsuta toisia, suojaamattomia mallineita? Substaus? --Jmk (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 19.44 (EEST)
Kielimallineita ei kyllä tarvita valitut palat -laatikossa minusta ollenkaan. Etusivun laatikossa on niin vähän tilaa että vieraskieliset nimitykset ja ääntämisohjeet saisi jättää pois. Tai ne voi korvata esim. kirjoittamalla vain jap. tms.--Savir (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 20.00 (EEST)

"Kysy vapaasti": Youtube-videot[muokkaa wikitekstiä]

"Kysy vapaasti" palsta ei nyt jostain syystä toimi, eli en voi lisätä uutta kysymystä, koska on puutteelliset oikeudet. Tahtoisin kysyä sellaista, että löysin tällaisen soittolistan Youtubesta: [3]. Ongelmana on nyt vaan se, että Youtube ilmoittaa, että video ei ole katseltavissa. Voiko tätä albumia siis kuunnella lainkaan? Ainakin videoissa lukee, että niitä on kuunneltu aiemmin. Olen kokeillut kuunnella sisään kirjautuneena ja kirjautumatta, mutta aina ilmenee sama ongelma. Osaisiko joku asiaa tunteva neuvoa tässä asiassa? --37.136.167.161 15. toukokuuta 2016 kello 14.08 (EEST)

Videot on poistettu, joten niitä ei pysty enää katsomaan. --Stryn (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 14.11 (EEST)

Tämä kahvihuoneen osasto "Kysy vapaasti" oli suojattu vuorokaudeksi, joten kysyjä pani kysymyksensä alun perin osastoon "Sekalaista", josta siirsin sen tänne sen jälkeen, kun olin poistanut tarpeettomaksi käyneen suojauksen. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 15.10 (EEST)

Miksi netin karttapalvelut ovat niin hiiriherkkiä?[muokkaa wikitekstiä]

Olen vuosia ihmetellyt, miten kaikki käyttämäni netin karttapalvelut ovat niin äärimmäisen herkkiä, että jos vahingossa vähänkin hipaisee rullahiiren rullaa, klikkaa näppäintä tai siirtää hiirtä, näkymä muuttuu mittakaavaltaan täysin erilaiseksi. Milloin maapalloksi nähtynä suunnilleen kuusta, milloin taas pikselöityyn superlähikuvaan jonkun lähiön risteyksestä, ihan eri maassa kuin mitä olin katselemassa. Karttapalveluja pitää käyttää miltei henkeään pidättäen ja hiirtä äärimmäisen varovasti käyttäen, ettei näin kävisi. Miksi näin on, ja onko mitään keinoa välttää tätä? (Tarkoitan erityisesti Fonectan ja Google Mapsin palveluja, mutta sama tapahtuu muillakin globaaleilla karttapalveluilla.) –Kotivalo (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 08.49 (EEST)

Voisiko rullahiiren rullan herkkyyttä säätää? Kokeilin juuri Google Mapsia, ja minun hiirelläni ja asetuksillani, kun rullaan "yhden kerran" (etusormi suorasta koukkuun tai päinvastoin), niin mittakaava suunnilleen tuplaantuu tai puoliintuu, eli ei lähelläkään niin herkkää kuin yllä kuvailet. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 13.20 (EEST)
Säädin ohjauslevyn hitaimmalle, mutta se hidastaa vain kursorin liikettä ja karttojen zoomaus pysyy salamannopeana. Huomenna pääsen hiirtä käyttävän koneen äärelle, katsotaan. –Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 19.27 (EEST)
Tämä on ilmeisesti Apple/Mac-ongelma, josta on keskusteltu jo 2009 mutta mitään ei ole tapahtunut. Asioiden korjaantuminen ja kehittyminen on näemmä hidasta muuallakin kuin täällä Wikipediassa. –Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 20.06 (EEST)
Ainakin minun hiiriajurini antaa säätää rullahiiren yhden "notchin" eli "napsun" tarkoittamaan joko "One screen at a time" eli "sivu kerrallaan" tai "The following number of lines at a time" eli "n riviä kerrallaan". Itse käytän yhden rivin asetusta.--Micraboy (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.06 (EEST)

Etsin Wikipedian rakentajaa[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö täältä ketään Wikipedian osaajaa, joka voisi auttaa parin uuden artikkelin luomisessa? Doctrinaviestintä (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 12.58 (EEST)

Missä mielessä? Jos haluatte vain tietää miten jokin asia tehdään, niin neuvontaan voi pistää kysymyksi tai jos sinulla on jokin artikkelit jota olet kirjoittamassa, niin vinkkaa minkä niminen se on niin voidaan neuvoa artikkelin keskustelusivullakin nyt kun tiedetään seurata.
Ja jos se on miten yritysviestintä tapahtuu Wikipediassa tai kirjoittaisiko joku artikkelin, niin Johanna Janhoselta voi kysäistä miten toimia. Hän tekee someviestintää ammatikseen ja on mm. päivittänyt yrityksistä kertovia artikkeleita. --Zache (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 13.27 (EEST)
Näin on, muhun voi ottaa yhteyttä, jos haluaa tilata artikkeleja ns. merkittävistä aiheista. Jos teet artikkelit itse, lue blogistani vaikka tämä teksti: [4], tärkeintä on olla avoin ja kertoa vastikkeellisista päivityksistä rehellisesti. Käyttäjänimenä Doctrinaviestintä ei muuten ole hyvä, sillä Wikipediassa ei saa olla jaettuja tunnuksia, eli parempi olisi tehdä tili omalla nimellä. --Jjanhone (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 13.34 (EEST)
Ja on myös näin, että Wikipedia on tietosanakirja eikä yritysviestintäkanava. Kun laitat kysymyksen neuvonta-kahvihuoneeseen, on todennäköistä, että sen huomaa hyvin moni muokkaaja ja saat yhteenvetona varsin monipuolisia neuvoja.--Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 03.07 (EEST)

Japanin osaajaa[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku lukea sen verran japania, että pystyisi kertomaan näiden pelien nimet:

JA

Eli kyseessä on pelisarjan kaksi peliä ja haen sitä mitä noissa kuvissa lukee enkä sitä mitä Googlella löytyy emulaattorisivuilta tuon nimenä, koska katsoin tuon jälkimmäisen jo itse ja tulos oli hieman ristiriitainen. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 11.41 (EEST)

Louhikärmes? --raid5 (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 23.34 (EEST)
Jos japania vain heikosti osaavan paikalle sattuneen anonyymin apu kelpaa: En tiedä mitä emulaattorisivulla luki, mutta ensimmäisessä lootassa ja ruudussa lukee kirjaimellisesti みんなの飼育シリーズ(1): ぼくのカブト虫 eli "Minna no shiiku shiriizu (1): boku no kabutomushi" ja toisessa みんなの飼育シリーズ(2) ぼくのクワガタ eli "Minna no shiiku shiriizu (2): boku no kuwagata". Kaikki paitsi 飼育 (shiiku, kasvatus) ja 虫 (mushi, ötökkä) ja katakanalla kirjoitettu "シリーズ" (lainasana, todennäköisesti englannin sana "series") on kirjoitettu täysin yksiselitteisillä tavumerkeillä joita ei voi lukea mitenkään muuten kuin noin. Suomennettuna kummatkin nimet suunnilleen "Joka lapsen kasvatussarja: Oma kovakuoriaiseni". Alkuruuduissa alhaalla oleva teksti on yksinkertaisesti "paina start-nappia aloittaaksesi".--93.106.62.33 20. toukokuuta 2016 kello 00.07 (EEST)
Jees, juuri niin kuin arvoisa IP sanoi. Shirīzu on tosiaan ”Series” (eli jos tulee johonkin artikkeliin niin mielellään tässä muodossa), koska pelejäkin on useampi. --Louhikärmes (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 09.07 (EEST)
Jes, kiitos paljon. Mietin sitä, että oliko tämä muokkaus järkevä ja ainakin vastaustenne perusteella oli. Nuo vanhemmat nimet olivat nähdäkseni jonkun Warez-paketin mukaan käännetyt nimet. --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 10.48 (EEST)
No, on ja ei – sikäli kun noita pelejä ei ole julkaistu Japanin ulkopuolella, ei kumpikaan nimi liene mitenkään virallinen vaan vain ”jonkun vaan” tekemä käännös. Listauksessakin pitäisi silloin olla kyllä se virallinen alkuperäisnimi, eihän muidenkaan teosten nimiä käännetä (erityisesti ei ainakaan englanniksi suomenkielisessä tekstissä). Jos peli on julkaistu suomalaisella kielialueella (eli Suomessa), käyttäisin sitä, luultavasti siis englanninkielistä nimeä (mikä sekin on joskus eri kuin esim. USA:ssa käytetty nimi) millä se on julkaistu, muussa tapauksessa alkuperäisnimeä. Listassa näytti olevan kaikkea epämääräistä, mutta sen läpikäymisessä olisi kyllä melkoinen työ. --Louhikärmes (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 12.15 (EEST)
En osaa japania, mutta Googlen käänteisellä kuvahaulla löysin, pelit ovat "Minna No Shiiku Series 1 - Boku No Kabuto Mushi" ja "Minna no Shiiku Series 2: Boku no Kuwagata". --Zunter (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 14.14 (EEST)

Ahvenanmaan eduskuntavaalit[muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaalta on valittu oma kansanedustaja vuodesta 1948. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri-artikkelissa kerrotaan valittujen nimet sekä heidän allianssinsa vuodesta 1987, mutta tätä edeltävien valittujen puolueet eivät käy artikkelissa ilmi. Ahvenanmaan liberaaleja käsittelevässä artikkelissa sanotaan, että heidän edustajansa Gunnar Jansson oli RKP:n eduskuntaryhmässä vuodesta 1983 vuoteen 2003. Toisaalta Eduskuntavaalit 1983-artikkelissa kerrotaan edustajan valitun Åländsk Samling-allianssista, eli oliko Liberaalit tällöin osa allianssia? Osaisiko joku selventää hieman Ahvenanmaan eduskuntavaalien historiaa eli mitä puoluetta valitut edustajat ovat edustaneet, mitä muita puolueita on ollut ehdolla sekä millaisia vaaliliittoja missäkin vaaleissa on ollut? --87.93.26.42 19. toukokuuta 2016 kello 15.29 (EEST)

Ei korkoa korolle?[muokkaa wikitekstiä]

Joskus kauan sitten jouduin lainaamaan äidilleni pienen rahasumman. Äitini lupasi siitä noin kymmenen prosentin vuosittaisen koron. Laskin että lopullisen summan määrä menisi näin: a \times (1+i)^n missä a on alkuperäinen lainasumma, i on korkoprosentti ja n on laina-aika. Äitini sanoi "Ei korkoa korolle, se on laitonta". Käsitin että se pitäisi hänen mukaansa mennä näin: a \times (1+i \times n) eli siis korkoa kertyy vain alkuperäiselle lainasummalle, ei jo valmiiksi kertyneelle korolle. Tietääkö joku mitä Suomen laki sanoo tästä? JIP (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 22.57 (EEST)

Ensin sellainen tarkennus kaavoihisi, että i olisi noissa kaavoissa luvuksi muutettu prosenttiosuus eli 10 % olisi 0,1. Länsimainen oikeusjärjestys on perinteisesti pitänyt koron perimistä lainan korosta kohtuuttomana. En tosin kyllä ainakaan äkkiseltään löytänyt Suomen laista suoraa kieltoa. Asia hoidetaankin yleensä niin, että korot pitää maksaa esim. kerran vuodessa vaikka pääomaa ei lyhennettäisi lainkaan. Tällöin korkoa korolle ei pääse kertymään. Jos korkosuoritus viivästyy, siitä voidaan kyllä vaatia viivästyskorkoa, mutta pääomaan korkoa ei silloinkaan liitetä. Talletuksissa taas tilanne on vähän toinen: korko maksetaan yleensä samalle tilille, jolla pääomakin oli, ja jos korkojen annetaan pysyä tilillä, nekin alkavat kasvaa korkoa ja korkoa korolle -efekti syntyy. - Jos äitisi nykyisten alhaisten korkojen aikana haluaa sinua noin isolla korolla sponsoroida, kiitä häntä kauniisti äläkä esitä lisävaatimuksia. -Ochs (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 17.46 (EEST)
Opintolainoissa on tavallista maksaa korkoa korolle. Periaatteessa korko erääntyy kerran vuodessa, kuten suurimmassa osassa muitakin lainoja, mutta se pääomitetaan eli lisätään korkopääomaan. Toki sen voi halutessaan lyhtentää pois, mutta lähtökohtaisesti se pääomitetaan. Näin se on seuraavan vuoden korkoa laskettaessa osa pääomaa ja siten siitäkin maksetaan korkoa. Eli ei ole laitonta, ja on myös yleisessä käytössä - tämän erikoislainatyypin kanssa. —Aku506 26. toukokuuta 2016 kello 10.44 (EEST)
Koronkorko-kieltoa ei laista löydy, koska sellaista ei ole. Viivästyskorko ei Suomessa pääsääntöisesti kasva korkoa korolle, mutta tavallinen korko voi hyvinkin kasvaa. Asiahan riippuu tehdystä velkasopimuksesta, jossa osapuolet voivat melko vapaasti sopia velan ehdoista keskenään. Alkuperäisessä kysymyksessä oleva velkasopimus vaikuttaa hieman epämääräiseltä. Lainasumman saaja (äiti) on esittänyt omat käsityksensä koron maksamisesta, ja lainanantaja joutuu arvailemaan, mitä oikeastaan olikaan sovittu ja peräti kysymään Internetissä, paljonko rahaa (korkoa) hän tulee joskus aikanaan äidiltään saamaan. Korko ei kasva itse korkoa korolle, jos korkoa ei lisätä pääomaan vaan sitä seurataan erikseen. Silloin pääoma on aina sama ja korko vain kasvaa päivittäin siihen summaan, joka lopulta joskus maksetaan. Korkoja ei voi lisätä pääomaan, jos tästä ei ole erikseen sovittu. Vuosittainen korko tarkoittaa yleensä koron laskutapaa, mutta se voi myös tarkoittaa, että korko on suoritettava kerran vuodessa. Korkoa korolle ei voi kertyä, jos korkosummaa ei tarvitse maksaa ennen kuin koko velkasumma on maksettava kerralla. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)
Yksinkertaisemmin: kun kysymyksessä puhutaan nimenomaan "lopullisesta summasta", velka ja korko varmaan maksetaan "joskus" (eli vaadittaessa) takaisin yhtenä rahasummana. Silloin ei teknisesti voi kertyä korkoa korolle – täysin riippumatta siitä, mitä laki sanoo tai mistä se vaikenee. Tuhannen euron velka 10 %:n vuotuisella korolla on 10 vuoden kuluttua 2000 euroa. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 12.20 (EEST)
Jos oikein ymmärsin, niin tämä (että korko ei automaattisesti kasva korkoa) liittyy korkolain 3§:n tekstiin "Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltävältä ajalta." Vaikka alkuperäiselle pääomalle kertyisi sopimuksen mukaan korkoa, niin korko ei ole erääntynyttä (ellei sopimuksesta toisin seuraa, esim. sovittu että korko erääntyy maksettavaksi vuosittain tai liitetään pääomaan vuosittain). Koska korko ei ole erääntynyttä, niin 3§:n mukaan siitä ei tarvitse maksaa korkoa. Näinkö? --Jmk (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 12.31 (EEST)
Ei. Tuo Suomen korkolain 3 §:n 1. momentin säännös vahvistaa perinteisen korottomuusolettaman eli sen, että mikäli osapuolten sopimuksesta, kauppatavasta tai muusta lainsäädännöstä ei muuta johdu, velka on yleensä koroton. Tämä on hieman hassu olettamus, mutta näin se kuitenkin on. Jos korosta ei yksityishenkilöiden välisissä velkasuhteissa erikseen sovita, velalle ei kerry mitään korkoa ennen eräpäivää. Jos velalle (pääomalle) ei ole sovittu eräpäivää, se pitää maksaa takaisin ainoastaan kun vaaditaan. Sama koskee tietysti velan liitännäisvelvoitetta eli korkoa. Jos ei ole sovittu mitään siitä, milloin korkoa on maksettava, kertynyt korko pitää suorittaa (viimeistään) pääoman maksamisen yhteydessä. Jos korkoa ei tarvitse maksaa velkasuhteen aikana, eipä sille mitään korkoa korolle voi edes syntyä, koska se ei muodosta itsenäistä maksuvelvoitetta. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 12.51 (EEST)
Ajattelin, että se 3.1 tulisi siinä sivussa vahvistaneeksi korottomuusolettaman kaikenlaisille ei-erääntyneille veloille -- esim. sen alkuperäisen pääoman korolle. Eli vaikka se korko on kertyneenä velkana olemassa (velvoite maksaa korkoa on syntynyt kun pääoma on ollut jo tietyn aikaa lainassa), korkovelka ei ole erääntynyt (sitä ei tarvitse maksaa vielä) ja siksi se ei ole korollinen. No ehkä ei sitten. --Jmk (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 13.00 (EEST)
Voihan sen varmaan noinkin ajatella, jos haluaa. Nyt kuitenkin korostan sitä, että korkolaki on tahdonvaltaista oikeutta eli sen edelle ajaa osapuolten sopimus. Jos on epäselvyyttä siitä, mikä on velkasitoumuksen sisältö, osapuolten tarkoitusta pitää ensisijaisesti ruveta selvittämään eli joko sopimaan erikseen siitä, mitä mahdettiinkaan sopia, tai sitten ryhtyä tulkitsemaan sopimuksen sisältöä viimekädessä tuomioistuimessa. Se on ensisijainen tie eikä suinkaan lakiteksti – koskien alkuperäistä ongelmaa. On myös mahdollista sopia korkoa korolle -korkokanta velkaan, jolloin korko lisätään vuosittain pääomaan maksamatta sitä. Kun Jipsteri ja sen mutsi ovat ilmeisesti eri käsityksessä siitä, mitä he ovat aikanaan sopineet, heidän täytyy itse yrittää päästä lihavaan riitaan keskenään. Laki on laiha lohtu tässä asiassa. Ochsin vastauksessa kuitenkin sanottiin jo tärkein: mikäli Mrs. Mutsi on velvollinen maksamaan korkoerän kerran vuodessa ja ei sitä tee, erääntyneestä korosta tulee erillinen velka, jolle lasketaan viivästyskorkoa, joka ei siis kasva korkoa korolle. Velan a oheen tulee velka b. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 13.45 (EEST)
Jos joku haluaa kaavojen lisäksi selkeitä lukuja, yllä olevasta pohdinnasta saadaan seuraavat summat, kun oletetaan, että velkasumma on tuhat euroa, laina-aika on 10 vuotta ja sekä varsinainen korko että viivästyskorko ovat 10 % vuodessa.
  • Jos velka ja kerääntynyt korko maksetaan kerralla vuonna t+10, äidin pitää maksaa Jipsterille 2 000 euroa.
  • Jos äidin pitää maksaa korko kerran vuodessa ja hän maksaa sen säännöllisesti, Jipsteri saa laina-ajalta yhteensä saman 2 000 euroa.
  • Jos äiti ei koskaan maksa korkoa ja niistä tulee erillisiä velkoja, joille lasketaan viivästyskorkoa, kymmenen vuoden kuluttua velkasumma on 2 450 euroa.
  • Jos äiti ei maksa korkoa ja Jipsteri lisää maksamattoman koron pääomaan joka vuosi, kymmenen vuoden kuluttua äidin "pitää" maksaa melkein 2 600 euroa.
On siis selvä ero siinä, mikä on lopputulos. --Pxos (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 20.40 ja kello 20.51 (EEST)

ID3 tagin muuttaminen macilla?[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku neuvoa ilmaista ohjelmaa macbookille, jolla voisi vaihtaa mp3:n ID3 tagin v2.4:stä v2.3:een? iTunesista katosi päivityksen yhteydessä tämä ominaisuus. --176.93.183.238 24. toukokuuta 2016 kello 18.39 (EEST)

Kannattaa kysyä täältä: Hopeinen Omena --raid5 (keskustelu) 24. toukokuuta 2016 kello 18.49 (EEST)

Raamattu[muokkaa wikitekstiä]

Montako henkilöhahmoa Raamatussa mainitaan nimeltä? --87.95.122.78 27. toukokuuta 2016 kello 14.50 (EEST)

Empä osaa varmistaa tätä mistään akateemisesta lähteestä, mutta yli 3 000 olen kuullut väitettävän ja nopealla googlailulla tuli vastaan luku 3 237. --Vnnen (keskustelu) 27. toukokuuta 2016 kello 22.42 (EEST)

Tsaukki kaikki taukit![muokkaa wikitekstiä]

Onkos tervehdys "tsaukki taukit" Nasse-sedän keksimä vai onko se vielä vanhempi? --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2016 kello 10.55 (EEST)

Tsaukki vaan itsellesi. Molemmat sanat ovat Nasse-setää vanhempia, joten oletettavasti hahmoa luotaessa tervehdys on napattu niin sanotusti ilmasta. Paunosen tai sen toisen jota en tähän hätään muista slangisanakirja voisi kertoa faktaa. --Abc10 (keskustelu) 28. toukokuuta 2016 kello 15.56 (EEST)
Toisaalta sanojen yhdistäminen vasta luo ilmaisun. Esimerkiksi uskoisin huudahdusten "auts" ja "töks" olleen olemassa kauankin, mutta vasta omaperäisellä tavalla lausuttu "auts töks töks" sai aikaan hokeman. Samoin sanat "herra" ja "47" ovat kovin vanhoja. Ei mielestäni voi päätellä oikeastaan mitään monisanaisen hokeman syntyajasta sen perusteella, kuinka vanhoja sen sisältämät yksittäiset sanat ovat. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 13.30 (EEST)
Loppusointuinen sanapari on hyvin yleinen tapa ilmaista kaikenlaisia tuntoja. Jos olet viitseliäs, kysyt asiaa Hesarin Usko siskoa -palstalta, jossa kaivetaan asiantuntijat vastaamaan. Autsin ja töksin yhdistämisessä ei synny mitään tarkoittavaa luontevaa ilmaisua vaan se merkitys johtuu siitä että sanoja muistuttaa kuulijaa tv-ohjelmasta, jonka "kaikki" tuntevat. Yhdistelmä on syntynyt vasta käsikirjoitusta tehtäessä. Olen varma että Hesarin Sisko taas sanoo kuulleensa tervehdyksen "tsaukki taukki" jo nuorena steissillä hengaillessaan, paljon ennen Veskua ja Nasse-setää. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.39 (EEST)
Ainakin jo 1960-luvulla käytettiin erisnimijohdannaisia tauno, uuno, kuuno ja väinö kuvaamaan ns. tyhmää henkilöä, aivan samoin kuin urpoa myöhemmin. Luulen, että taunosta tuli taukki. 1960- ja 1970-luvut olivat (edelleen luullakseni) myös tsaukki-tervehdyksen kulta-aikaa. Oletan, että sanonta syntyi joskus tuolloin – ainakin isosiskoni käytti sitä tosi usein 1970-luvun alussa.--Micraboy (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 08.13 (EEST)
Tsaukki eli taukin kanssa rimmaava tsau tulee italian sanasto ciao, joka suomalaisille tuli tutuksi Ciao ciao bambina -kappaleen myötä vuonna 1959. --188.238.252.22 31. toukokuuta 2016 kello 08.53 (EEST)
Juu, muistan kuinka eräs Kumpulainen niminen poikanen lähestyi minua ruotsintunnilla lappusella joka oli otsikoitu Ciao. Kumpulainen uskoi varmaan tekevänsä vaikutuksen osatessaan kirjoittaa sen. Jos Kumpulainen on Wikipediassa niin terveisiä vaan vaikka ei hän kylläkään ollut lukumiehiä, enemmän kauppamies, vaikka kirjelappusia tulikin. --85.76.83.118 31. toukokuuta 2016 kello 09.24 (EEST)