Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Farmariauton ja pakettiauton ero[muokkaa wikitekstiä]

Määrittelen ainakin itse farmariautoiksi sellaiset autot, jotka ovat henkilöauton näköisiä ja korkuisia lukuunottamatta tavaratilaa, joka on samankorkuinen kuin matkustamo. Pakettiautoina pidän puolestaan henkilöautoa korkeampia ajoneuvoja, joissa tavaratila alkaa heti kuljettajan istuimen takaa. Minulle on kuitenkin muodostunut sellainen mielikuva, että esimerkiksi 1960-luvulla pakettiautoista puhuttaessa saatettiin sanalla tarkoittaa myös sellaisia autoja, jotka vastaavat kuvaustani farmariautoista. Miten farmariautot ja pakettiautot siis erotellaan toisistaan, ja onko erottelussa tapahtunut muutoksia ajan mittaan?

Joskus parikymmentä vuotta sitten muistan nähneeni vielä liikenteessä 1960-luvulla tai 1970-luvun alussa valmistettuja Toyota Crown -autoja, jotka näyttivät farmariautoilta, mutta joissa kuitenkin oli perässään pyöreä tarra, jossa luki mustalla tekstillä "80" keltaisella pohjalla. Rinnakkaisella sedanmallillahan sai ajaa lujempaakin. Jos nämä "80"-tarroin varustetut autot oli luokiteltu pakettiautoiksi, niin mikähän mahtoi olla siihen perusteena? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 17. elokuuta 2019 kello 21.18 (EEST)

Farmariauto on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto ja pakettiauto tavaran kuljetukseen. Kyselet ilmeisesti piilofarmarista, katso Autowiki [1].--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2019 kello 21.28 (EEST)
Noin ihan arkituntumalla farmariauto on sellainen mistä saa penkit alas niin että muodostuu pakettiautomainen tavaratila. Verratuna henkilöautoon, josta myös saa penkit alas, erona on se, että takaluukku on koko perän suuruinen alas ja sivulle asti, niin että tavaratilaa pystyy myös helposti ja vaivatta käyttämään, ja sitä on helppo käyttä joko tavaratila pienempänä takapenkit ylhäällä tai tavaratila suurempana takapenkit alhaalla. Henkilöautossahan pieni tajaluukku tekee sen, että penkkien alas laskemisesta on hyötyä vain satunnaisissa tilapäistarpeissa. - En sitten tiedä, miten määritellään sellainen, missä on kohtalaisen suuri tavaratila isolla takaluukulla myös silloin jos takapenkit ovat ylhäällä. Nimensä mukaisesti farmariautoa pystyy käyttämään hyvin esim. jos käy lypsyllä parin kilometrin päässä olevalla laitumella ja nostelee maitonkat ja lypsykoneen tavaratilaan.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 13.51 (EEST)
Sanot henkilöauto mutta puhut sedanista. Hatchback-mallisiin autoihin mahtuu kohtalaisen isoja esineitä koska takalasi nousee peräkonttia avatessa, esim pesukone tai aikuisten polkupyörä sopii.--Seeggesup? 1. lokakuuta 2019 kello 16.37 (EEST)
Tuommoiset sivistyssanat ovat minulle outoja kun harvoin ostan autoja. Ilmeisesti se, mitä ennen sanottiin farmariautoksi onkin sitten nykyään nimeltään hatchback, ja mitä ennen sanottiin henkilöautoksi, on ilmeisesti sitten nykyään nimeltään sedan. Käytin sanoja vain niissä merkityksissä mitkä olen oppinut polvenkorkuisena kun suomenkielisessä puheessa käytetyt nimet eivät olleet vielä englanniksi. --Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 17.05 (EEST)
Tai niin, farmariautohan on sellainen missä takapenkit saa alas helposti eikä ole nitään takaikkunan alla olevan hyllyn irroittamista. Ehkä taas hatchback onkin vain sellainen, missä on pelkästään iso takaluukku, En ole tosiaan ostanut uutta autoa kai ikinä.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 17.10 (EEST)
Artikkeli Hatchback vähän selvensi asiaa, vaikka kuva pystyperästä puuttui, mutta luullen sellaisiakin nähneeni. Onko siis pystyperäinen hatchback eri vai sama asia kuin farmarriauto?--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 17.16 (EEST)
Hatchback on synonyymi viistoperälle. Tuota pystyperä termiä en ole kuullut eikä googlekaan löydä kuin 700 osumaa joista puolet on perhosiin liittyviä. Hatchbackeissä on irrotettava hattuhylly, farkuissa yleensä tavaratilan peitto on vaakatasossa liikkuva rullalle menevä kangas (voi olla myös ilman). En-wikistä löytyi selventävä kuva: [1] Hatchbackissa ja sedanissa on kolmet pystypilarit (a,b ja c) ja farmarissa on vielä neljännet (a,b,c ja d).--Seeggesup? 10. lokakuuta 2019 kello 16.32 (EEST)

Jos tällaisella 50 vuotta vanhalla farmariauton näköisellä kaunislinjaisella Toyota Crownilla - jossa on se vanhanmallinen "80"-tarra perässä ja painolukemat kyljessä - ajelee nykypäivänä vaikkapa 95 km/h satasen nopeusrajoitusalueella, niin tuleeko sakot, vaikka vastaavalla sedanilla ajavaa ei rangaista? Pitääkö tällainen "pakettiauto" siis rekisteröidä uudelleen farmari/henkilöautoksi, jotta sillä saa ajaa yli kahdeksaakymppiä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

[Tämän] mukaan, jos rekisteriotteessa lukee pakettiauto (ajoneuvoluokka N1) ja se vanhempi kuin 1981 niin rajoitus on yhä 80km/h.--Seeggesup? 10. lokakuuta 2019 kello 16.32 (EEST)

Artikkelini K2-vitamiineista oli yllättäen kadonnut[muokkaa wikitekstiä]

Hei!

Onneksi Wikipedian rakenteissa on toimiva sivuhistorian dokumentointi. Huomasin viime viikolla, että englanninkielistäkin Wikipedia-sivustoa laajempi artikkelini K2-vitamiineista oli kokonaan poistunut Wiki-hakemistosta. Sen taustatietojen etsintään meni aikanaan pari kuukautta, joten olisi ollut melkoinen vahinko, jos se olisi kokonaan kadonnut bittiavaruuteen. Sain tänään entistettyä artikkelin ja lisäsin siihen uusia linkkejä.

Onko kellekään muulle käynyt tuolla tavoin?

(K2-fanittaja (keskustelu) 22. elokuuta 2019 kello 15.59 (EEST))

Niin, tuossa taitaa olla kyseessä kahden kirjoittajan erilainen näkemys siitä, tarvitseeko olla erikseen artikkelit Menakinonit ja K2-vitamiinit vai riittääkö toiseen uudelleenohjaus. Oma vastaukseni varsinaiseen kysymykseen omalta osaltani on: Ei ole käynyt. --Lax (keskustelu) 22. elokuuta 2019 kello 16.26 (EEST)
Juuri tuolla tavoin ei ole minulle käynyt, mutta pahempaa kylläkin. Sähkökatkoksen takia olen kokonaan menettänyt englanninkielistä sivua laajemman artikkelin, jota en ollut vielä tallentanut. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 22. elokuuta 2019 kello 17.44 (EEST)

Jago vai Iago?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Jafarin lemmikkipapukaijan nimi Aladdinin suomenkielisessä versiossa Jago vai Iago? Pitäisikö artikkelin nimeksi vaihtaa Iago (Disney)?--2001:14BB:420:6E24:99C0:770F:D287:905A 23. elokuuta 2019 kello 11.16 (EEST)

Tuo artikkeli Jago on muuten aika kamalan näköinen, sisällöltään käytännössä pelkkää Aladdin-elokuvan juoniselostusta, ei minkäänlaisia lähteitä. Ja nyt artikkeli Kaarlo Angerkoski väittää että Angerkoski näytteli Aladdin-elokuvassa tätä papukaijaa melkein puoli vuosisataa ennen elokuvan julkaisua. JIP (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 13.36 (EEST)

Merkitsemättömät sanoitusten osat laululyriikassa[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa omaa nimitystä laululyriikassa käytettäville sanoituksen osille, jotka eivät ole mitään kieltä. Niitä voi olla varsinaisissa lauluosuuksissa (Hoi laari laari laa..., Daa daa, daa da daa da..., Po po po poing poing po poing poing...) ja varsinkin taustalaulannassa (Shubidubiduu..., Babtsuadi, babstuadi adi..., Bumtsi bum, bumtsi bum bum...). Jotain hokemia, kenties? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 20.01 (EEST)

Googlettamalla löysin tuollaisen kuin "rallatusanat" Leikki-, laulu- ja rallatussanat – mitä, mistä, missä ja miksi?. --Linkkerpar 23. elokuuta 2019 kello 22.24 (EEST)
Arvelen, että ne luokitellaan interjektioiksi. --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 23.17 (EEST)
Ainakin jazzissa sitä kutsutaan scat-lauluksi, mutta siinä on yleensä juttuna se, että laulumelodia on improvisoitu, ja näin lauluäänellä "soitetaan" samantapaisia sooloja kuin muilla soittimilla. --188.238.23.241 24. elokuuta 2019 kello 17.31 (EEST)
Loituma-yhtyeen Ievan polkka -kappaleen tulkinta lienee tästä esimerkki vaikka samaa on jo kansanlauluissakin.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2019 kello 09.57 (EEST)

Hypernaisellisuus[muokkaa wikitekstiä]

Muistelen hypernaisellisuudeksi kutsutun tilaa, jossa naisen sukupuolikromosomit ovat xxx. Muistaakseni olen lukenut, että tuossa poikkeavuudessa nainen on sukupuoliominaisuuksiltaan normaali (paitsi tavallista pitempi, paradoksaalista, että hypernaisellisuus aiheuttaa tällaisen miesmäisen ominaisuuden) mutta pienipäinen, heikkolahjainen ja taipuvainen sisäelinsairauksiin. Nimellä hypernaisellisuus ei ole Wikipedia-artikkelia. Onko sille jokin oireyhtymä-loppuinen nimi (vrt. Klinefelterin oireyhtymä, Jakobsin oireyhtymä, Turnerin oireyhtymä)? Poikkeavuus, jota muistelen kutsuttavan hypernaisellisuudeksi, on sen verran yleinen (ehkä jokseenkin yhtä yleinen kuin Klinefelterin oireyhtymä), että kai siitä on Wikipediassa artikkeli jollakin nimellä. 109.240.135.215 29. elokuuta 2019 kello 08.42 (EEST)

Triple-X-syndrooma tai XXX-oireyhtymä. Aiheesta ei ole artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa, mutta enwikistä löytyy sivu Triple X syndrome. –Ejs-80 29. elokuuta 2019 kello 09.09 (EEST)

Jotkut sivustot eivät toimi?[muokkaa wikitekstiä]

Yhtäkkiä tietokoneellani toimivat esimerkiksi Wikipedia, Iltalehti ja YouTube, mutta esimerkiksi Iltasanomat, pankkisivut tai lukemattomat muut sivut eivät aukea. Myös esimerkiksi Spotify väittää, että olen "offline-tilassa" enkä voi soittaa kappaleita. Mikäköhän saattaisi olla ongelmana? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 2. syyskuuta 2019 kello 21.19 (EEST)

Näköjään jollakulla muullakin Wikipediassa ollut sama ongelma tämän vuoden kesäkuussa, kun Kysy vapaasti -osiota selaa ylöspäin. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 3. syyskuuta 2019 kello 09.49 (EEST)

Palatkaamme peperiversioihin. --Höyhens (keskustelu) 3. syyskuuta 2019 kello 23.37 (EEST)
Nyt jostain syystä toimii taas. Mikäköhän oli ongelmana, se jää mysteeriksi. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 4. syyskuuta 2019 kello 10.00 (EEST)

Citroen DS5:n raitisilmasuodatin ja kuivain[muokkaa wikitekstiä]

Kysymys siirretty artikkelin DS 5 keskustelusivulta. --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 08.56 (EEST)

Missähän sijaitsee Citroen DS5:n raitisilmasuodatin ja kuivain?  –Kommentin jätti 88.115.92.230 (keskustelu)

Valtiot vailla vesistöjä[muokkaa wikitekstiä]

Vatikaanivaltio on sisämaa, jossa ei ole edes jokia tai järviä. Onko Vatikaanivaltio maailman ainoa valtio/maa, jossa ei ole minkäännäköistä vesistöä vai onko olemassa jokin muukin valtio, josta ei vesistöjä löydy?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 7. syyskuuta 2019 kello 00.29 (EEST)

Artikkelin en:Monaco mukaan Monaco on maailman toiseksi pienin valtio. Jos välimerta ei lakseta niin sieltä löytyy 190 metrin pituinen puro ja 0,5 ha laajuinen järvi. Mutta entä maat, joissa ei kuivuuden takia ole vesitöjä (riippuu lasketaanko merenranta)?--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 08.02 (EEST)
Qatarissakin, joka on mereen työntyvä niemimaa aavikolla, on yksi merenlahti ja ajoittain kuivuviva suola-altaita rannikon lähellä (en:Geography of Qatar).--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 08.13 (EEST)
Merenranta lasketaan vesistöksi.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 7. syyskuuta 2019 kello 08.31 (EEST)
Hyvin pieniä sisämaavaltioita (so. ei meren rannalla) on ylipäätään hyvin vähän. Ensimmäisinä mieleen tulevat Euroopasta Andorra, Liechtenstein ja San Marino, joilla kaikilla on jokia (Liechtenstein on peräti Reinin varrella). Afrikasta ensimmäiset ehdokkaat olisivat Swazimaa ja Lesotho: jokia kummallakin. Vatikaani on jo luonteeltaan aikamoinen erikoistapaus, sehän on toisessa valtiossa olevan suurkaupungin ympäröimä, ja tulee toimeen ilman omia vesistöjä. – en:List of countries without rivers listaa joettomia maita, mutta Vatikaania lukuunottamatta ne ovat merenrantavaltioita. --Jmk (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 08.45 (EEST)

Kielenhuoltokysymys passiivin käytöstä[muokkaa wikitekstiä]

Eräässä lehdessä kirjoitettiin Suomeen tulleesta turvapaikanhakijasta: "Hänet palautettiin Iraniin ja pidätettiin siellä välittömästi." Mielestäni lause on huonosti muotoiltu. Suomen passiivilauseissa on aina taustalla henkilötekijä, vaikka sitä ei mainita, ja tässä tapauksessa on eri tekijät: Suomen viranomaiset palauttivat mutta Iranin pidättivät. Itse kirjoittaisin esimerkiksi: "Hänet palautettiin Iraniin, ja siellä hänet pidätettiin välittömästi." Ovatko muut samaa mieltä alkuperäisen lauseen virheellisyydestä? Löytyisikö asiaan kielenhuollon ohjetta? -176.93.165.216 12. syyskuuta 2019 kello 16.48 (EEST)

Särähtää tuo lehtitekstin esimerkki hieman omaankin kielikorvaani. Itse sanoisin: "Turvapaikanhakija palautettiin Iraniin, jossa hänet pidätettiin välittömästi.". Tarvitseeko passiivilauseissa olla aina taustalla henkilötekijä, esim. "Tuotteet annostellaan pakkauksiinsa.", jolloin annostelija voi olla vaikkapa robotti? Tarvitseeko henkilötekijöidenkään olla aina samoja? "Cortinan kori hiekkapuhallettiin ja maalattiin." (Erkki hiekkapuhalsi korin Turussa ja Jorma maalasi sen Pöytyällä.) --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 18.05 (EEST)
Kyllä tuo jälkimmäinen on parempi ja ensimmäistä voi pitää virheellisenä. Ensimmäinen ikään kuin tarkoittaisi että sama taho teki kummatkin, jälkimmäisessä tehdään sanamuodolla ero näiden välillä. --Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 18.35 (EEST)
Löysinkin täältä ohjeita. Tosiaan passiivilauseen tekijäksi voidaan ihmisen sijasta ajatella joskus myös eläin tai laite. Ohjeessa lukee: "Lukijan näkökulmasta on siis tärkeää, että passiivimuodon tekijä on helposti ja yksiselitteisesti tulkittavissa. Joskus tekstin passiivimuodoilla kyllä voidaan viitata selvästi eri toimijoihin, jos tekstiyhteys vain osoittaa oikean tulkinnan suunnan." (välimerkkejä muokattu). Tämän perusteella lienee oikein sanoa, että alkuperäinen esimerkkini turvapaikanhakijasta oli virheellinen tai ainakin epäselvä. Cortina-esimerkkisi ei minusta tunnu niin pahalta, koska siinä tekijät eivät ole lainkaan olennaisia. -176.93.165.216 12. syyskuuta 2019 kello 19.54 (EEST)
Särähtää minullekin korvaan. "Hänet palautettiin Iraniin ja pidätettiin siellä välittömästi." tarkoittaa minun mielestäni että sama taho on sekä palauttanut turvapaikanhakijan Iraniin että pidättänyt hänet siellä välittömästi. Pitäisi olla joko 176.93.165.216:n tai Juhani Velhonheimon ehdottama muoto. JIP (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 14.51 (EEST)

Kommunismi täysin oikeana hypoteesina[muokkaa wikitekstiä]

Onko mitään todisteita, jotka osoittaisivat ettei kommunismi ole tänä päivänä "tieteellinen oletus"? https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi Muistelen löytäneeni sellaisen tekstin, jossa neuvostokommunistit olivat täysin varmoja, että kapitalistiset länsimaat joutuvat muuntautumaan parin vuosikymmenen kuluttua kommunistisiksi ja he olivat täysin varmoja asiasta. Tämä muuntautuminen ei ole vielä ainakaan tapahtunut, mutta oliko tuo neuvostokommunistien ajatus aivan oikea, että niin tulee väistämättä käymään? --Hartz (keskustelu) 15. syyskuuta 2019 kello 07.39 (EEST)

Tästä tulee mieleen Francis Fukuyama ja hänen ajatuksensa "historian loppu", eli että kun liberaali demokratia leviää koko maailmaan niin historia päättyy kun kaikkialla on sen jälkeen nyt ja aina aivan samanlaista. Varmaan vastaavantyyppisiä ajatuksia on esitetty eri sisällöillä ja eri aikoina ja eri paikoissa muitakin. Kun Fukuyama näkyy henkilöartikkelinsa mukaan palanneen aiheeseen myöhemmin, niin silloin ehkä ainakin hän on saattanut tässä muuttaa mieltään. Ehkä joku neuvostotiedemieskin, joka on ehtinyt nähdä myöhempuiä aikoja, on saattanut muuttaa käsitystään. --Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2019 kello 12.26 (EEST)
Marxismissa on tietty deterministinen painotus, joten monet marxilaiset ovat uskoneet, että kehitys kohti sosialismia ja kommunismia on vääjäämätön. Se ei ole neuvostomarxismin erityispiirre, mutta neuvostoliittolaisten dialektisessa/historiallisessa materialismissa painotus on toki huomattavasti vahvempi kuin monissa muissa suuntauksissa. Neuvostojohtajista erityisesti Hruštšov toi propagandassaan esiin tarkkoja aikatauluja, joiden esittämistä eivät tosin pitäneet viisaana edes miehen läheisimmät liittolaiset.--ap4k (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 20.06 (EEST)
Karl Popper taisi olla aika vahvasti sitä mieltä, että tällaiset oletukset ovat ihan lähtökohtaisesti epätieteellisiä, siis riippumatta siitä toteutuvatko ne vai eivät. Hän käsittelee aihetta aika laajasti pääteoksessaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset puhuessaan ”historisismista”. Popperin tieteenfilosofia on toki itsessäänkin kiistelty. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 19.23 (EEST)

Jos Suomi olisi kuningaskunta?[muokkaa wikitekstiä]

Mitä olisi vaikkapa minun ja kaikkien muiden suomalaisten elämä nyt, jos täällä olisikin kuningas? Kaikki sitä käsittelevät jutut ovat maksumuurin takana, paitsi yksi, mutta se on puuttellinen. Kertokaa siis se, miten mm. ulkopolitiikka olisi ja millaisia uutisia lehdissä julkaistaisiin, mutta älkää keskittäkö sitä minuun tai kehenhään muuhun yksittäiseen henkilöön. --40bus (keskustelu) 15. syyskuuta 2019 kello 21.59 (EEST)

Jos täällä olisi kuningas, niin suomalaisten elämä olisi varmaan samantapaista kuin nytkin paitsi että meillä olisi kuningas, joka olisi kuten Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Tämä on omaa päättelyäni, koska muistaakseeni aiheesta kirjoitetuissa lehtijutuissa ei käsitelty asiaa juuri tuolta kantilta (voin ehkä muistaa väärinkin, silloin näkemylseni voi olla peräisin ao. lehtijutuista).--Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 00.32 (EEST)
Huomaan muuten että tämä oli virhepäätelmä, mutta toisaalta jos alla kuvattu vaihtoehto olisi toteutunut, niin meillä ei enää olisi kuningasta. Yksikään samoihin aikoihin Suomen kanssa itsenäistynyt maa, joka päätti ruveta kuningaskunnaksi, ei enää taida olla kuningaskunta. - Tai niin, Norjahan itsenäistyi vain jonkin verran ennen Suomea, mutta sillä oli perinteitä kuningaskuntana olemisesta jo aiemmin.--Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 22.14 (EEST)
En voi päätellä pitkälle, mutta Suomi olisi sitoutunut 1919 vielä tiukemmin Saksaan. Mahdollisesti itsenäisyyttä olisi ollut vaikeampi säilyttää jatkosodassa. Olisimme itsenäistyneet uudelleen vasta 1991 todennäköisesti tasavaltana ja suuremmalla alueella parimiljoonaisin venäläisvähemmistöin. Ja kuuluttais Natoon. --Höyhens (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 04.39 (EEST)
Ei, vaan Nuori Etelä-Savo -vastarintaliikkeeseen kuuluva Akseli Vallaton olisi ampunut Adolf Hitlerin tämän vieraillessa Suomen kuninkaan luona vuoden 1935 kesällä ja toinen maailmansota olisi jäänyt toteutumatta. –Ejs-80 16. syyskuuta 2019 kello 08.45 (EEST)
Minä haluan sellaisia pohdintoja, joita niittä maksumuurin takana olevissa jutuissa oli. Minulle ei tule hyvä mieli noista kommenteista. Kertokaa mm. hempeistä vauvauutisista, joita tulisi enemmän, jos Suomessa olisi kuningas. --40bus (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 21.27 (EEST)
Et voine olla tosissasi. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2019 kello 04.20 (EEST)

House Koo[muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla Louhelassa on pubi nimeltä House Koo. Ohitan sen työmatkallani päivittäin, mutten ole koskaan nähnyt sen olevan auki tai siellä tapahtuvan mitään. Pubin seinässä on joka ikinen päivä kyltti jossa lukee "Musajamit tänään". Se ei siis koskaan vaihdu. Onko tässä pubissa jotain elämää vai onko se suljettu ja musajamit-kyltti unohtunut paikalleen? JIP (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 10.00 (EEST)

Kannattaa varmaan kysyä sieltä eikä täältä. Stryn (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 21.38 (EEST)
Helsingin Hallituskadulla oli oli aikoinaan myymälä, joassa oli ainakin 10 tai 20 vuotta kyltti "Farkkuliikkeen loppuunmyynti". En ole tullut tarkistaneeksi, onko se siellä enää. Jos joku osaa antaa tarkat vuosiluvut, montako kymmentä vuotta loppuunmyynti kesti, niin se olisi kiinnostavaa triviaa.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2019 kello 09.08 (EEST)

Synsepalum dulcificum[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on kasvin Synsepalum dulcificum (eng) suomenkielinen nimi ja lähde kiitos? Netistä löytyy kyllä nimellä taikamarja ja taikamarjapensas, mutteivät ole vakuuttavia lähteitä. Sapotillakasvit-sivulta löytyy lähteetön nimi "taikamarjat" suvulle Synsepalum. 5-HT2AR (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 14.19 (EEST)

Joku Eviran ylitarkastaja on kirjoitellut [2], että ihmemarja. --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 14.22 (EEST)
Kassu sanoo Synsepalum-suvun nimen olevan taikamarjat.[3]--Puppe100 (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.29 (EEST)
Kiitti. Nyt on asia kunnossa: Mirakuliini. 5-HT2AR (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Tykin laukaiseminen[muokkaa wikitekstiä]

Vanhoissa piirretyissä näkyy tykkejä, lähinnä kanuunoita(?), jotka laukaistaa vetämällä narusta. Onko tämä laukaisunaru ollut käytössäoleva tapa? Modernimmissa tykeissä tuskin on mitään naruja, vaan jokin konemainen systeemi?--37.219.33.152 21. syyskuuta 2019 kello 22.48 (EEST)

Narut tulivat käyttöön 1800-luvulla (en:Friction primer ja [4]). Narusta nykäisemällä saatiin aikaan kitka, joka sytytti ruudin samaan tapaan kuin tulitikun raapaisu. Narusta oli myös se hyöty, ettei laukaisijan tarvinnut olla tykin välittömässä läheisyydessä. -Ochs (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 00.44 (EEST)

Petsamon luonto[muokkaa wikitekstiä]

Kiinnostaa vain tietää millaisia ja mitä eläimiä oli Suomessa Petsaon kuuluessa meille, mutta ei enää ole, koska Petsamo menetettiin. Niitä voisi kertoa. --40bus (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 16.18 (EEST)

Miekkavalaita. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 22. syyskuuta 2019 kello 16.20 (EEST)
Kirjastosta voi löytyä tietoja. Erno Paasilinna, joka oli syntynyt Petsamossa, on kirjoittanut Petsamosta ainakin yhden kirjan (itse asiassa kaksi: Kaukana maailmasta ja Maailman kourissa), tosin enemmän historiasta kuin luonnosta, mutta varmaan jotain sanotaan luonnostakin. --Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 22.18 (EEST)

Ruotsin lukusanat[muokkaa wikitekstiä]

Onko ruotsin kielen kardinaalilukusanoissa 1 000-1 999 kolme t-kirjainta peräkkäin? Siis onko esim. luku 1 758 etttusensjuhundrafemtioåtta vai ettusensjuhundrafemtioåtta? —-40bus (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 18.48 (EEST)

Yhdyssanoissa ei voi olla kolme samaa konsonanttia peräkkäin, vaan se muuttuu kahdeksi. Esimerkiksi kukkahattutäti ei ole blomhatttant vaan blomhattant. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 24. syyskuuta 2019 kello 18.58 (EEST)

On kyllä olemassa sana Hawaiiindianer. --40bus (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 19.40 (EEST)

Google ei tuollaista sanaa tunne, eivätkä havaijilaiset edes ole intiaaneja. Ruotsissa on kuitenkin olemassa tuollaisia sanoja, ainakin Råån eli Råå-ån. Tiedä sitten onko tästä mitään oikeinkirjoitussääntöä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 24. syyskuuta 2019 kello 20.07 (EEST)
Tässä ruotsalainen kielenhuoltaja esittää kolmen peräkkäisen konsonantin sallimista, mutta kyseessä ei ole yleisesti hyväksytty sääntö eli toistaiseksi ruotsissa saa kirjoittaa vain kaksi samaa konsonanttia peräkkäin. Kirjoituksesta ilmenee myös, että kolmen peräkkäisen vokaalin kirjoittamiselle sen sijaan ei ole mitään rajoitusta. Tällaisia tapauksia esiintyy vain lainasanojen yhteydessä, kuten esim. frisbeeentusiast. -Ochs (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 21.18 (EEST)

Löytyykö tietoja huhujen tueksi?[muokkaa wikitekstiä]

Maailmassa liikkuu jos jonkinlaista juorua ja huhua, jotka kiehtovat ihmismieltä. Väitteiden todenperäisyyden selvittäminen onkin sitten toinen juttu.

Mieleeni nousee ensinnäkin kolme esimerkkiä arveluista koskien tunnettujen suomalaisten syntyperää:

1. Onko jalkapalloilija Jari Litmanen sukujuuriltaan täysin suomalainen?

2. Oliko näyttelijä Tauno Palo näyttelijä Esko Salmisen biologinen isä?

3. Oliko laulaja Olavi Virta taustaltaan osittain romani? On ainakin väitetty hänen olleen 1/4 romani; Mikko Alatalo on julkisesti sanonut uskovansa tämän kuuluvan myös hänen äänestään.

Löytyykö teiltä luotettavaa faktaa tai ainakin luotettavissa painetuissa lähteissä esitettyjä arvioita näiden huhujen tueksi? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 19.32 (EEST)

Kohtaan 2: Kyllä on, Salminen kertoi tämän muistelmissaan. -Ochs (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 21.27 (EEST)
1 ja 3: Virran romanitaustasta ei löydy mitään viitteitä, todennäköisesti ei pidä paikkaansa. Litmasen osalta asia väitetään selvitetyn tässä artikkelissa, jota en pääse lukemaan, kun en ole tilaaja. Veikkaan, että huuhaata nekin huhut. -Ochs (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 21.36 (EEST)
Juu, huhuja joista Litmanen ei ole itse moksiskaan. Siteeraan: "”Moni on yrittänyt omia, mutta kyllä Litmasen juuret ovat Suomessa ja Lahti/Hollolassa. Laita siihen kauttaviiva, että mennään ihan oikein, kun hän on molemmissa asunut”, [Suomen jalkapallomaajoukkueen tiedottaja] Walden ohjeistaa." Iivarius (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 21.50 (EEST)

Meret ilman vettä: Itämeren laivanhylyt[muokkaa wikitekstiä]

Onko tuossa dokumenttisarjassa Meret ilman vettä käsitelty koskaan Itämerta tai sen laivanhylkyjä? Onko esimerkiksi ohjelman tekijöillä lupaa käsitellä Estoniaa tai sen uppoamispaikkaa, jos kyseinen jakso on suunnitteilla tai kuvattu? Ja voisiko kyseisessä jaksossa olla mukana myös panssarilaiva Ilmarinen ja tuo Vetehisen upottama neuvostosukellusvene, joka löydettiin jokunen vuosi sitten?--Kruununoksa (keskustelu) 25. syyskuuta 2019 kello 17.32 (EEST)

Ei ole käsitelty. Jaksojen luettelon löytää vaikka täältä. --Vnnen (keskustelu) 25. syyskuuta 2019 kello 18.52 (EEST)

Pilvipalvelu hakusessa[muokkaa wikitekstiä]

Mistähän löytyis halpa ja luotettava pilvi jossa olis about 10 teraa tilaa? Oon yrittänyt ettiä mutta kun ei näistä ota selvää. --Styroks (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 13.35 (EEST)

Jos luottaa Googleen, niin se tarjoaa 10 Tt tilaa 100 €/kk.[5]--Puppe100 (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 06.50 (EEST)

Lukitusnäytön taustakuvan arvoitus[muokkaa wikitekstiä]

Hei, mistä on otettu tietokoneessani oleva lukitusnäytön taustakuva? Se esittää upeaa järveä. Sen tarkemmat tiedot eivät ole siinä nyt esillä. Vastaa todella pian. Kiitos ja etukäteen. --40bus (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 21.46 (EEST)

En tiedä. --Anr (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 21.49 (EEST)
Onko käyttöjärjestelmänä Windows 10 vai joku muu.--Puppe100 (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 22.09 (EEST)
Windows 10. Kuva on Windowsin oma maisemakuva ja hyvin todennäköisesti ulkomailta. --40bus (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 22.11 (EEST)
Auttaisiko käänteinen kuvahaku? -Ochs (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 22.20 (EEST)
Windows 10:n lukituskuvassa pitäisi olla kamerapainike, josta löytyisi paikkatiedot. Jos ei tietoja sitä kautta löydy, täytyy kai yrittää löytää kuva netistä kuvahaulla kuten Ochs yllä neuvoo. Itse kuvatiedosto löytyy näillä ohjeilla. --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2019 kello 22.24 (EEST)
Välillä tuo painike on näkyvillä, välillä ei. Näin ainakin minulla.--Puppe100 (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 06.49 (EEST)
Aina kun kamerapainike on näkyvillä, en pääse liikuttamaan kursoria, että voisin katsoa sen. Kun laitoin hakuun "windows spotlight", tietoa ei löytynyt. --40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 10.46 (EEST)
Outoa. Onko erillinen hiiri vai joku läppärin sormilevy? --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 11.43 (EEST)
Sormilevy. Se johtuu siitä, että se ei kestänyt tietokoneen pesun aiheuttamaa rasitusta. Mutta sitä voi käyttää silti, sillä se ei aina jumita. --40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 15.58 (EEST)
Kuvassa on Kanadan Morainejärvi. --40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 19.41 (EEST)

Bau-niminen kaupunki[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossain saksankielisessä maassa kaupunki tai kylä nimeltä Bau? Nimi sopisi hyvin saksankieliseen ympäristöön, mutta kuin hai OpenStreetMapista "Bau", mikään kymmenestä ensimmäisestä sennimisestä paikasta ei ollut saksankielisessä maassa. --40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 10.48 (EEST)

Saksankielisen Wikipedian mukaan on useampiakin: https://de.wikipedia.org/wiki/Bau --Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 11.07 (EEST)
Eikös siellä ole vain yksi listattu, tämä. --PtG (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 11.35 (EEST)
Tosiaan, ne muut olivatkin Tanskan puolella lähellä Saksan rajaa, missä paikoilla on nimiä sekä saksaksi että tanskaksi. Siis vähän samaan tapaan kuin Suomessa on ruotsinkielisiä paikannimiä.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 12.25 (EEST)

Adverbijuttu[muokkaa wikitekstiä]

Onko suomessa yhtään adrverbia, jonka vartalo on monikossa? --40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 12.01 (EEST)

Taitaa olla väärin sanoa, että vartalo olisi monikossa, koska sanassa on ensin vartalo ja sitten mahdollinen monikon tunnus. Mutta esimerkiksi sanat paikoitellen ja osittain ja monet muut varmaan ovat sitä, mitä haet. -Ochs (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 13.00 (EEST)
Tarkoitin sillä sitä, että vartalon ja päätteen välissä on monikon tunnus -i.--40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 15.55 (EEST)
Niin tai näin, aina väärinpäin. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 08.40 (EEST)

Eräs sanonta[muokkaa wikitekstiä]

Milloin ja missä on saanut alkunsa sanonta "Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata"? --Lax (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 12.09 (EEST)

On se aika vanha. Oxfordin sanakirja [6] tuntee sen vuodelta 1666 italialaisena sanontana (englanniksi käännettynä "One fool may ask more than seven wise men can answer"). Torriano ilmeisesti listannut sen Piazza Universale -teoksessaan. Löytysiköhän Piazza joltakulta hyllystä niin voisi tsekata? --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 21.03 (EEST)
Samantapainen sanonta löytyy tämän mukaan jo keskiajalta: Quaerit delirus quod non respondet Homerus ("hullu kysyy sellaista mihin Homeroskaan ei osaa vastata"). -Ochs (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 23.34 (EEST)
Derrida tuossa tosiaan sanoo Kantin lainaavan keskiaikaista munkkia. Toisaalta Kantin tekstissä ei äkkiseltään näy eksplisiittistä viitettä sellaiseen munkkiin. Mistähän Derrida on sen munkin tähän löytänyt? --Jmk (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 14.05 (EEST)
Kai joku on jo varoittanut Derridaa lähteettömyydestä? --Lax (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 06.19 (EEST)
Näyttää rauhoittuneen, ei ole muokannut vuoden 2004 jälkeen. Ei toimenpiteitä tässä vaiheessa. --Jmk (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 01.38 (EEST)
Ylläpito on (taas) tilanteen tasalla. --Lax (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 01.47 (EEST)
Teemme parhaamme, mutta jos näistä vaan ilmoitettaisiin ajallaan. --Jmk (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 20.28 (EEST)

Englannin verbit[muokkaa wikitekstiä]

Onko englannissa yhtään verbiä, joilla on sama preesens ja imperfekti, mutta eri 3. muoto? Esim. send, send, sent, mikä on oikeasti send, sent, sent. --40bus (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 22.50 (EEST)

Beat, beat, beaten. -Ochs (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 23.02 (EEST)
Onko englannissa yhtään säännöllistä verbiä, jonka perusmuoto (preesens) päättyy d-kirjaimeen, mutta ei ed-kirjaimyhdistelmään? --40bus (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.27 (EEST)
On paljon. Tässä on noin 600 säännöllistä verbiä. Käy sieltä tutkitmassa, mm. add ja avoid. --PtG (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.49 (EEST)

Ruotsin verbit[muokkaa wikitekstiä]

Onko ruotsissa yhtään verbiä, joka kuuluu III konjugaatioon ja sen perusmuoto päättyy e- kirjaimeen --40bus (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.30 (EEST)?

Tämän pystyisit helposti itsekin sanakirjasta toteamaan. Käy jokaisen konsonantin kohdalta läpi, onko perusmuodossaan kaksikirjaimista verbiä, joka päättyy e:hen. Be, ge, le ja se eivät käy, koska ne ovat vahvoja. Eli taitaa olla hiljaista. -Ochs (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 09.23 (EEST)
Ainakin ske ja te. --Geohakkeri (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 20.56 (EEST)

Hyvä televisio?[muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena on hankkia tietyllä budjetilla mahdollisimman hyvä televisio, vaikka sen pääasiallinen katselija ei tulekaan olemaan kranttu kuvanlaadun tai muidenkaan ominaisuuksien suhteen. Speksit:

  1. Television pitää olla saatavilla Suomesta. Ulkomaisista verkkokaupoista tilaaminen ei siis käy.
    1. Lisäpisteitä tulee siitä, jos laitetta on myyjäliikkeen varastossa 50 kilometrin säteellä Oulun keskustasta.
      Välttämätöntä juuri kyseiseltä alueelta löytyminen ei kuitenkaan ole.
  2. Hinta ei saa ylittää 500 euroa ainakaan tuntuvasti.
  3. Laite tulee kaapeli-tv-talouteen ja yleiskäyttöön tärkeysjärjestyksessä elokuvat > urheilu (lähinnä jääkiekko/tennis/yleisurheilu) > draamasarjat > uutiset ja ajankohtaisohjelmat > muut.
  4. Käytössä ei ole ollut eikä tule olemaan maksullisia kaapelikanavia. Aiemmalla televisiolla katselussa oli peruskanavien lisäksi ajoittain standarditarkkuuden Netflix-virta Chromecast-laitteen välityksellä ja uudenkin töllön tapauksessa käyttö tulee mitä todennäköisimmin olemaan vastaavanlaista.

Mitähän televisio(i)ta yllä mainituilla ehdoilla kannattaisi harkita? –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 15.24 (EEST)

Miten olisi tämä? Saatavilla heti Oulusta. --Crt 3. lokakuuta 2019 kello 15.29 (EEST)
Kiitos, vaikuttaa pätevältä löydöltä. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 15.35 (EEST)
Tuossa 55-tuumainen https://www.verkkokauppa.com/fi/product/77481/mgmxs/Samsung-UE55RU7172-55-Smart-4K-Ultra-HD-LED-televisio --Hartz (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 16.51 (EEST)
Hartz: Samsungin televisiot kannattaa jättää kauppaan. Samsung käyttää suunniteltua vanhentumista monissa televisioissaan. --Karpaloa (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.08 (EEST)
Onko lähdettä? Nimittäin todella pitkä miinus, jos noin todella on. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 17.09 (EEST)
Näköjään Yle on ainakin esittänyt muutama vuosi takaperin dokumentin, jonka kuvauksessa todetaan: ”Esimerkkinä dokumentissa käytetään muun muassa – – Samsungin valmistamaa televisiota.” Artikkeli Apple and Samsung fined for planned obsolescence käsittelee puolestaan älypuhelinpuolta. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 17.21 (EEST)
Niin jotain dokumenttiä muistelin. Muuta keskustelua aiheesta. --Karpaloa (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.28 (EEST)
Eikös kaikki kodin laitteiden valmistajat käytä? Kahvinkeitin hajosi 3 v 3 kk -ikäisenä. Takuu oli 3 v. Ostin sitten 5 v -takuulla myydyn keittimen. Samalla hinnalla tosin saisi viisi halpakeitintä. Tekniikan maailmassa oli joskus aiheesta kirjoitus. --Abc10 (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.22 (EEST)
Ejs-80, osta Verkkokaupasta kvanttipistenäytöllinen Sonyn 4K-TV niin värit ovat hyvät ja TV kestää vikaantumatta. Putsari (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.33 (EEST)
Kvanttipiste (en:Quantum dot) ja kvanttipistenäyttö (en:Quantum dot display) olisivatkin muuten oivia aiheita uusiksi artikkeleiksi. Kaikki Wikipediaan liittymättömät kysymykset vievät Wikipediaan. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 23.00 (EEST)
Ejs-80, jos sallitte niin voin laatimia sekä kvanttipisteen kvanttimekaanisesta elektronifysiikasta että kvanttipistenäytön elektroniikasta sivut suomenkieliseen wikipediaan. Putsari (keskustelu) 4. lokakuuta 2019 kello 09.12 (EEST)
No, eihän siihen minun lupaani tarvita, joten siitä vaan, jos sivut on tarkoitus kirjoittaa käytäntöjen vaatimalla tavalla eli luotettavien lähteiden pohjalta. –Ejs-80 4. lokakuuta 2019 kello 09.37 (EEST)
Ejs-80, kiitos luottamuksesta, lähteistän nämä jo minulla työn alla olevat kvanttipiste-sivut hyvin kansainvälisillä lähteillä. Putsari (keskustelu) 4. lokakuuta 2019 kello 10.12 (EEST)

Liikennemyymälän työntekijöiden arkea?[muokkaa wikitekstiä]

Televisiossa pyörii parhaillaan eräänlainen tosi-tv-sarja, jossa esitellään erään suomalaisen liikennemyymäläketjun työntekijöiden ja heidän asiakkaidensa arkea. Sarjaa katsottuani mieleeni on noussut pari kysymystä:

1. Onko liikennemyymäläketjun toimipaikoissa työntekijöiden arki oikeasti todella noin mukavaa ja leppoisaa päivästä toiseen, kuin millaisena se katsojille esitetään? Sarjassa arjen aherrus vaikuttaa olevan lähinnä työntekijöiden välistä hyväntuulista jutustelua, pelleilyä, koheltamista ja siinä välissä vähän rauhallista työntekoa? Uskoisin, että "todellisuudessa" työntekijät painavat niska limassa tyyliin "kaksi henkeä tekee töitä kolmen edestä".

2. Voiko sarja olla olematta viime kädessä kyseisen liikennemyymäläketjun mainos? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 14.36 (EEST)

1. Pakko sen on pitää paikkansa, jos se televiisiossa (huom. pitkä vokaali) esitetään. 2. Kanavan nimi kertoo monasti totuuden. --Lax (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 15.39 (EEST)
1. 10e tuntipalkalla ja normaalisti aina alimiehitettynä toimivat ABC:t. Sairastuneiden tilalle ei ole korvaavia työtekijöitä. Joten sarja antaa valheellisen kuvan työstä.  –Kommentin jätti 168.149.149.116 (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 15.29 (EEST)

Suomen kielen ääntäminen suhteessa muunkielisyyteen[muokkaa wikitekstiä]

Televisiossa haastateltiin hiljattain Suomessa kymmeniä vuosia asunutta englantilaislähtöistä miestä. Hän puhui muuten lähes täydellistä suomea, mutta lausui kaksoisvokaalit ainakin sanojen lopuissa yksittäisinä. Esimerkiksi siis tyyliin: tulee > tule, mennään > mennän, laitetaan > laitetan. Liittyykö tämä nimenomaan siihen, että puhujan äidinkieli on englanti? Mistä tämä ilmiö johtuu?

Televisiossa esiintyi taannoin myös eräs Suomessa noin kolmikymppiseksi asti asunut muusikkonainen, jonka äidinkieli on ruotsi. 1990-luvun lopun haastatteluissa hän äänsi suomea varsin suomalaisittain. Henkilö muutti sittemmin Ruotsiin, ja tuossa viimeisimmässä tv-esiintymisessään hän puhui suomea selkeästi riikinruotsalaisella korostuksella. Onko hänen kohdallaan suomen kielen ääntämisen muuttuminen kytköksissä Ruotsissa asumisen lisäksi siihen, että hänen äidinkielensä on juuri ruotsi?

Mitenkähän on puolestaan selitettävissä se, että eräs vuonna 1986 Suomeen muuttanut julkisuudesta tuttu saksalaismies oppi suomen kielen muutamassa vuodessa niin täydellisesti, ettei hänen puheestaan kuule juuri lainkaan, ettei suomi ole hänen äidinkielensä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 15.35 (EEST)

Kai se on vain niin, että ihmisten kielellinen lahjakkuus (tai toisaalta kielen treenauksen määrä) vaihtelee yksilöllisesti aivan samoin kuin esim. laulunääni, sorminäppäryys jne.(tai harjoittelun määrä missä tahansa asiassa). Youtubessa näin joskus hiljattain videon jossa jonkunmaalainen kieltenharrastaja puhui suomen oppimisen vaikeudesta niin täydellisellä suomella, ettei puheesta juuri olisi erottanut ei-syntyperäiseksi. Samaa muistan sanotun myös esim. laulajasta Laila Kinnunen hänen laulaessaan lukuisilla vierailla kielillä, vaikka äidinkielenäni vain suomea puhuvana en tietysti pystykään arvioimaan hänen muiden kielten ääntämystään. Suuri vaikutus on myös sillä, onko oppinut eri kieliä hyvin lapsena vai myöhemmin. Suomessakin toiset voivat varrtua yksinkielisesti suomen- tai ruotsinkielisessä ympäristössä tai perheessä, toiset taas kaksikielisessä ympäristössä tai perheessä. Mutta yhtä lailla joillain (vaikka ei kaikilla) on lahja oppia kieliä erittäin hyvin myös vasta aikuisena. Ja riippuu myös tietysti siitä, paljonko on joutunut kieltä käyttämään ja käyttänyt jne. --Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 15.55 (EEST)
Useissa kielissä, myös englannissa, painoton vokaali on aina lyhyt. Edelleen useissa kielissä, ei myöskään englannissa, vokaalin kesto ei erottele erimerkityksisiä sanoja toisistaan. Tällaista kieltä äidinkielenään puhuvan on vaikea aluksi edes kuulla saati joka tilanteessa muistaa, että suomessa tule tai tulee ovat eri sanoja. Veikkaan, että Neil Hardwick, joka sinulla taisi olla mielessä, osaa viitsiessään ääntää nämäkin sanat moitteettomasti. Hänellä on jo sellaiset näytöt, ettei enää tarvitse. Hänen tapaansa myös Roman Schatz on kielellisesti erityislahjakas henkilö. Linda Lampeniuksella on varmaan hänen hyvin osaamansa suomen kieli vain vähän ruosteessa, koska hän ei sitä nykyään tarvitse. -Ochs (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 16.30 (EEST)
Jatkona Ochsin täydentävään kommentiin, niin tuo Ochsin mainitsema ero on erityistapaus yleisestä ilmiöstä kaikkien kielten välillä: jos joku ääntämisen ero kielessä a ei tuota merkityseroa mutta kielessä b tuottaa, niin kielen a puhujille saattaa olla kieltä oppiessaan aluksi (tai myöhemminkin esim. kiireessä tms.) vaikeaa puhuessaan saada aikaan tätä eroa, koska heidän omassa kielessään tämä ääntämisen ero ei tuota merkityseroa, mutta kielen b syntyperäinen puhuja huomaa eron heti, koska se kielessä b tuottaa merkityseron.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 21.04 (EEST)
Suomen kielen puhuja joutuu vastaavaan tilanteeseen kun esim. virossa on kaksi ö-äännettä eikä yksi kuten suomessa (ja muistaakseni myös konsonanteilla kolme kestoa eikä kaksi niin kuin suomessa, siis esim. suomen kuka ja kukka, mutta tämä kolmas kesto ei virossa kai näy kirjoitetussa kielessä vaan erottuu ainoastaan ääntämisessä eri tapauksissa eri tavoin). Ja vastaavasti erilaisia d- ja t-äänteiden sukuisia äänteitä on esimerkiksi englannissa useampia kuin suomen kielessä ja erilaisia s-äänteen sukuisia äänteitä on esim. vrenäjässä mitä lie puolisen tusinaa kun suomen kielessä on vain yksi.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 21.12 (EEST)
Niin, suomenkieliselle on jokseenkin sama, sanooko banaani vai panaani, mutta englannissa ei olekaan samantekevää, sanooko esimerkiksi born vai porn. Toisaalta länsimurteiselle ei ole niin nuukaa, onko valuutan arvoa heikennetty vai korotettu; sitä on yksinkertaisesti revalvoitu. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 22.56 (EEST)

Mitä saamelaiskansaa?[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) -osastosta.-Ochs (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 14.27 (EEST)

Sámi presentation in the cultural Centre in Lovozero, Kola Peninsula, Russia.jpg

Onko puvusta tms. pääteltävissä, onko kyseessä koltan-, kiltinän vai turjansaamelaisia tai jotain muuta määriteltyä? Kuva on Lujaurista. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 13.27 (EEST)

Jossakin juuri kuulin tai näin sanottavan, että puvusta näkisi joskus jopa kylän tarkkuudella, mistä on kotoisin. Joku asiaa tunteva voi siis ehkä osata sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 13.29 (EEST)
Hmm, yritin googletella, ja tyyliltään nuo ovat Kuolan niemimaalla käytettyjen pukujen tyylisiä, mutta en tiedä onko siellä varsinaisia alueellisia variantteja. Venäjällä kaikkien muitten paitsi kiltinänsaamen, jolla on satoja puhujia, puhujamäärät ovat minimaalisia, koltan murteella mainitaan olleen kymmeniä puhujia kymmenisen vuotta sitten, turjansaamella pari puhujaa ja akkalansaame on kuollut kieli. Kansoina nuo silti saattavat silti olla yhä olemassa omalla identiteetillään. Tuon seudun asukkaat ovat kuitenkin perinteisesti olleet kiltinänsaamelaisia, joten todennäköisesti nuo ovat heikäläisiä. Toki isompi kokoontuminen voi koota laajemmankin sakin paikalle, ja koltta-artikkelissa mainitaan noiden muutaman kymmenen puhujan elävän Luujärven ympäristössä. Eli sanoisin, että todennäköisesti kiltinänsaamelaisia, mutta varma en ole.--Kirkhakkinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 14.14 (EEST)
Tässä kuvassa ainakin on kiltinänsaamelainen: https://en.wikipedia.org/wiki/File:NinaAfanasyeva(privatearchive).jpg --Kirkhakkinen (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 15.10 (EEST)

Nollien määrä milliniljoonassa[muokkaa wikitekstiä]

Milliniljoona on 1 000 0001000 eli (106)1000. Montako nollaa siinä on pitkässä asteikossa? Arvaan että 6 000. Lyhyessä asteikossa siinä on 3 003 nollaa. --40bus (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

Missä ihmeen lyhyessä ja pitkässä asteikossa? --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.27 (EEST)
Suurten_lukujen_nimet#Nykyinen_käytäntö. Tämähän on virkistävää, kun kysyjä vastaa jo itse kysymykseensä ja vastaaja puolestaan kysyy. Tosin "milliniljoona" taisi olla kysyjän itse keksimä sana. Tämän osion voisi poistaakin. -Ochs (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.36 (EEST)
"Kysy mitä vain". --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.50 (EEST)
Toki voi olla, että milliniljoona on kysyjän keksimä tai sitten ei, mutta kyllä 10n lyhyessä asteikossa taitaa olla sama 10n pitkässä asteikossa, ja yksi suomenkielinen nimi niillä vain on, ja tämä on suomenkielinen Wikipedia. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.57 (EEST)
Mutta jos on googolplex, niin on enemmän kuin vain sentiljoona pitkässä asteikossa. Milliniljoonassa on siis 6000 nollaa. --40bus (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 11.49 (EEST)
Milliniljoona on olemassa myös pitkässä asteikossa. Kyllä nollia mahtuu taululle. --40bus (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 11.50 (EEST)

Netti-imuri?[muokkaa wikitekstiä]

Etsin hyvää tapaa "imuroida" verkkosivun koko tekstisisältö ohjausmerkkeineen päivineen. Ohjelma saa verkko-osoitteen ja kun se lähettää siihen verkko-osoiteeseen pyynnön osoitteen sisällöstä, se ei pelkästään näytä sivuston sisältöä vaan myös antaa käsitellä sen sisältämää tekstiä (esimerkiksi poimii siitä tiettyjä asioita kuten lukuja, sanoja tai nimiä jne.). Näitä tietoja se tallentaa tiedostoon esimerkiksi riveiksi jatkokäsittelyä varten. Tunnistaako kukaan tällaisen ohjelman. Ei ole tullut minulle vielä koskaan vastaan missään yhteydessä.--J Hokkanen (keskustelu) 9. lokakuuta 2019 kello 21.41 (EEST)

Wget. --Tappinen (keskustelu) 9. lokakuuta 2019 kello 21.43 (EEST)
Komentorivikomentoja putkittamalla saa ainakin Linuxissa monenlaista aikaan. Ks. ainakin wget, grep ja sed. Edellä mainituista kertovat Wikipedia-sivut: en:wget, grep ja sed. –Ejs-80 9. lokakuuta 2019 kello 21.53 (EEST)
Kiitos ideoista! Käyttämäni AutoWikiBrowser eli AWB ei ole suoran sellainen, sillä se operoi tietokannan läpi ja se vaatii käyttäjältään käyttäjätunnuksen. Aikomukseni on yrittää kehittää automatosoitua tiedonkeruuta jollakin tasolla. Saatu aineistoa on sitten mahdollista siirtää Wikipediaan AWB:tä käyttäen. Ohjelmoinnista kiinnotuneille tuollainen työtapa voisi olla tuottoisakin (tiedon määrissä ajateltuna).--J Hokkanen (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.21 (EEST)
Tuolla on muuten valmis esimerkki Wikipediassa olevan sivun noutamisesta wgetillä ja sisällön manipuloimisesta putkituksen, grepin sekä muutaman muun komentorivityökalun avulla: Keskustelu Wikipediasta:Välityslautakunta/Äänestys 2011#Äänestysaktiivisuus. –Ejs-80 11. lokakuuta 2019 kello 14.33 (EEST)
Ok.--J Hokkanen (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.35 (EEST)
jos on tarkoitus scriptata juttuja, niin tekisin koko homman pywikibotilla ja jättäisin AWB:n pois välistä. (ks. myös mw:Manual:Pywikibot/PAWS ) Voisin yrittää jossain välissä kirjoittaa näihin jotkut ohjeet. (jollei @Lentokonefani::lla ole jo valmiina) --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 12.26 (EEST)
Kiitos, tuo voisi tosiaankin olla "tulevaisuudessa" AWB:tä parempi tapa. Alunperin, kun nyt teen AWB-artikkeleita Excelistä käsin, uutena ideana on kokeilla miten "regular expression"-tekniikkaa voisi hyödyntää merkkijonojen parsimisessa, eli tiedonjyvien poimimisessa, eräiden verkkopalvelujen tarjoamasta aineistosta, jonka saa käyttönsä vain kutsumalla sitä selaimen ikkunaan luettavaksi. Käsitän, että tiedonlähteen, eli kyseisen tietokannan, saa tuskin koskaan käsiinsä, jotta sitä voisi käsitellä tietokantakomennoilla. Verkko-osoitteen tarjoaman tekstipohjaisen palautteen kaappaamiseen jälkitarkastelua varten "luulisi olevan tarjolla" useitakin ohjelmia. Mutta vaikka tällainen toiminto onkin kovin yksinkertainen, en ole itse vielä sellaista löytänyt.--J Hokkanen (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 13.47 (EEST)
Tein nyt lyhyen ohjeen sivulle Wikipedia:Pywikibot (ja itse esimerkkikoodi), periaatteessa tuota voisi viedä eteenpäin vielä sen verran, että tekisi esimerkin miten scripti menee läpi vaikka tietyssä luokassa tai tietyltä sivulta linkitetyt artikkelit, lukee CSV-tiedoston verkosta tai lukee vaikka järviwikin tunnisteen sivulle Wikidatasta ja lukee sen avulla jotain järviwikistä. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 13.17 (EEST)

Evy Fogelberg[muokkaa wikitekstiä]

När levde Evy Fogelberg, som skrivit biografi över Mathilda Wrede? (Och hur tar man reda på det?) --LA2 (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Finna: Evy Fogelberg --Linkkerpar 10. lokakuuta 2019 kello 22.54 (EEST)
А когда она жила? När levde hon? When did she live? More specifically, has she been dead for 70 years yet? It seems her last work was published in 1939. --LA2 (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.26 (EEST)
This is not a reliable source and we cannot be sure that it's the same person, but it says she was born in 1871. Unfortunately there is no information about the time of death. So no guarantee that her works are PD. -Ochs (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.43 (EEST)
1871–1967? --Anr (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.52 (EEST)
Ja! Tack! --LA2 (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 00.35 (EEST)

Leppälehmä[muokkaa wikitekstiä]

Kutsuuko kukaan nykyisin Alkoa leppälehmäksi? Nimityshän tulee siitä että ruotsiksi al on leppä ja ko on lehmä. Isäni kertoi tämän minulle jo joskus 1980-luvulla. Mutta Google löytää hakusanalla "leppälehmä" vain yhden foorumipostauksen jossa tämä lempinimi mainitaan. Muut ovat linkkejä Wikipedian kopioihin tai sitten sivuja joissa leppä ja lehmä mainitaan erikseen. JIP (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 01.12 (EEST)

Eli toisin sanoen pitäisikö luomasi ohjaus leppälehmä poistaa? Pitäisi. --Anr (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 01.43 (EEST)
Wikipedia-kopiot selittynevät sillä, että lähteetön väite, jonka mukaan leppälehmä on ”suosittu lempinimi” Alkolle, oli lisätty enwikin artikkeliin syyskuun alkupuolella, kunnes IP-muokkaaja pari päivää sitten poisti kyseisen maininnan yhteenvedossa toimintaansa perustellen. –Ejs-80 11. lokakuuta 2019 kello 10.30 (EEST)
Tuostahan tulee tämä mieleen. Näköjään 14 vuodessa menettelytavat eivät olekaan niin ehtineet muuttua. -Ochs (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 13.36 (EEST)
Voisi muuten täydentää suomenkielisen Wikipedian käyttöoikeuksia koskevaa ohjeistusta seuraavasti: "Jos olet toiminut useita vuosia englanninkielisen Wikipedian ylläpitäjänä tai byrokraattina, sitä ei automaattisesti katsota epäedulliseksi ja menestymisen mahdollisuuksia vähentäväksi seikaksi, mikäli haet seulojan oikeuksia suomenkielisessä Wikipediassa." --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.13 (EEST)
Isäs oli populaari 1980-luvulla. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 13.23 (EEST)
Huumorimuokkauksia näköjään. Onko tässä Nenoniel estoa kiertämässä? jni (k) 11. lokakuuta 2019 kello 14.31 (EEST)

Tiekylttiohjelma[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa jotain sellaista palvelua, jolla voi tehdä tienviittoja piirto-ohjelmalla? --40bus (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 19.35 (EEST)

Tarkoitatko oikeita vai kuvia? --Höyhens (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 23.05 (EEST)
Jotkut käyttäjät ovat wikipediaan tehneet ainakin tienumerokuvia. Luulisin että he ovat silloin kuitenkin ehkä käyttäneet vain jonkun ohjelman valmiita ominaisuuksia. Jos esim. tutkii, mitä fonttia on käytetty tienviitoissa, niin fontti ehkä löytyy jostain. Voi olla että fontista ja ehkä viitoistakin on jossain ehkä virallinen ohjekin. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 01.54 (EEST)
Luokassa c:Category:Diagrams of 1st class national road number signs of Finland tienumerologoja näyttäisi tehneen useampi käyttäjä, joista ainakin Käyttäjä:Tomia näyttää olevan suomalainen, joku muu taas jossain muussa wikissä enemmän toimiva.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 02.00 (EEST)
Tomian viimeisimmät muokkaukset ovat lähes kymmenen vuoden takaa. En usko, että hän on enää aktiivinen. Löysin Tiemestarin, joka on luonut yhdysteiden merkkejä heinäkuussa.--Puppe100 (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 06.36 (EEST)
Totta, kun katsoo aktiivisuutta, niin saattaa löytyä joku joka on paikalla. Miten tuossa mahtaa mennä tuo, että suositelllaanko vektorigrafiikka vai rasterikuvia?--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 13.39 (EEST)
yKsi tieaihepiiriä tunteva on myös Käyttäjä:Gronroos. En tiedä, onko hän itse tehnyt grafiikoita, mutta voi ehkä osata sanoa, kuka on.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 13.42 (EEST)
Ei tunnu olevan valmiita epäkaupallisia, jotka olisivat suomalaiseen ympäristöön sovellettuja. Yksi pulma on suomalainen fontti, joka ei ole mikään tunnettu fontti ja Väylävirastokin sitä jakaa vain kuvamuodossa. Itse tekemämi tievideoiden koristeita tuottava ohjelma käyttää DIN 1451 Mittelscrift Std:tä, jota suomalainen fontti muistuttaa aika paljon. Tiesivuston tienumerot puolestaan tehdään dynaamisesti SVG:llä ja niissä on aivan HTML:n Sans Serif -fontti selaimesta. Tuota omatekemää olen kirjoittamassa kokonaan uusiksi, kun sen ylläpidettävyys on vähän niin ja näin ja viittojen ulkoasu on menossa osin uusiksi. Sitten sellaiset pari pikku detaljia: 1) Kanta- ja yhdysteiden numerokilvissä tausta ulottuu reunanauhan ulkopuolelle (noin 2% kilven korkeudesta, puolet reunanauhan leveydestä), kun valta-, seutu- ja eurooppateiden numeroissa nauha ulottuu reunaan asti kulmia lukuun ottamatta. Eli huolellisesti piirretyissä kilvissä taustaa näkyy aina reunan ulkopuolella vähintään kulmissa. Tämän takia kanta- ja seututeiden numero on hieman ahtaammassa kehyksessä kuin muiden. 2) Värit ovat murrettuja; esimerkiksi keltainen lähempänä oranssia. Seuraavat RGB:t ovat varsin lähellä oikeaa (suoraan Väyläviraston ilmoittamista PMS-väreistä muunnettuja): Punainen 232,17,45; keltainen 252,209,22; sininen 0,114,198 ja vihreä 0,153,124. Tuo sininen on melko vaalea ja maastossa näkyy tummempiakin. -- Gronroos (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 14.34 (EEST)
No siis tämähän fontti löytyy githubista: https://github.com/thevangelist/tie. Ei ole mikään väyläviraston virallinen vaan on kuvien pohjalta tehty. --4shadoww (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 15.04 (EEST)
Kirjainten kuvat kyllä, mutta kuten dokumentaatiokin kertoo, homma on kesken. Fontti on muutakin kuin kirjainten ulkomuotomääritys. Koska välistys liikennemerkkipiirustusten pohjalta on tekemättä, lopputulos eritoten versaalilla on joillakin nimillä melko rivon näköinen. Ei jatkoon. --Gronroos (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 15.36 (EEST)
Entä sellainen, jolla voi tehdä tienviittaportaaleja? --40bus (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 16.03 (EEST)
Joo no enpä niin tarkkaan lukenut readmea. Nopeasti vain vilkaisin esimerkkejä, jotka suurimmaksi osaksi näytti ihan hyviltä. --4shadoww (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 23.17 (EEST)

Materiaalia aiheesta kiinnostuneille: Liikennemerkkipiirustukset osa 1, Liikennemerkkipiitustukset osa 2, yleisohje liikennemerkkien käytöstä, Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista, liikennemerkkien kirjasintyyppi, liikennemerkkien rakenne ja pystytys. Osa materiaalsita saattaa olla vanhentunutta.--Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 20.25 (EEST)

Tuossa lähteessä on yksi aukko: Tiehallinto osti 1990-luvulla ranskalaiselta konsulttiyritykseltä viitoitusta koskevan graafisen suunnittelun, jonka värimallia ei ohje selosta riittävän syvällisesti. Yksi keskeinen pelisääntö on, että tienumeroa ei sijoiteta viittaan valkoiselle pohjalle. Eli esimerkiksi B-tyypin suunnistustaulussa, jossa on numeroitu tie lähikohteeseen, teksti on valkopohjaisessa kentässä, mutta nuoli ja numero sinipohjaisessa (paitsi vihreäpohjaisessa, jos samassa kilvessä on viitoitus moottori- tai moottoriliikennetielle). Varsinkin kuntien virityksissä on melko paljon virheitä tässä asiassa. Liikennemerkkipiirustukset m/1994 menevät joka tapauksessa uusiksi, kun uusi kesällä 2020 voimaan astuva uusi tieliikennelaki muuttaa varsin monen merkin ulkoasua. --Gronroos (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 12.10 (EEST)

"Väärä" Josef Mengele?[muokkaa wikitekstiä]

Olen lähes täysin varma, ettei tämän jutun otsikon alla olevassa kuvassa – joka näkyy uudelleen myös jutun lopussa – esiintyvä henkilö ole Josef Mengele. Ettei vaan olisi näyttelijä Gregory Peck Mengelen roolissa. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

Ainakin tässä jutussa sama kuva on kyllä kelpuutettu kuvaksi aidosta Mengelestä. Peckistä Mengelenä on laadukkaampia kuvia, jotka eivät kauheasti muistuta tätä kuvaa. -Ochs (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 21.20 (EEST)
Kieltämättä tässä jutussa oleva vanhuudenkuva ei sekään muistuta kauheasti tuota epäilemääsi kuvaa. Vaikea sanoa, kun kuva on niin epätarkka ja varmaan kaukaa otettu. -Ochs (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 21.27 (EEST)

Maailman vanhin pääministerin virka[muokkaa wikitekstiä]

Missä maassa on maailman vanhin pääministerin virka? 85.76.44.33 23. lokakuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Robert Walpolea nimitettiin pääministeriksi jo vuodesta 1721, vaikka mies itse ei nimityksestä pitänytkään. Edeltävältä vuosisadalta ranskalainen Maximilien de Sully on myös eräs vaihtoehto ensimmäiseksi pääministeriksi (principal ministre d'État). Näissä varhaisissa esimerkeissä kannattaa vain pitää mielessä, että nimityksestä huolimatta toimenkuva saattoi olla täysin nykyisestä poikkeava. --Prospero One (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 19.12 (EEST)