Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lagergeld[muokkaa wikitekstiä]

Miten natsi-Saksan keskitysleireillä jaettu https://de.wikipedia.org/wiki/Lagergeld, https://de.wikipedia.org/wiki/Lagergeld_(KZ) käännetään suomeksi ? se ei taida olla "keskitysleiriraha" vai onko ? --2001:14BA:4E9:1B00:49B6:48FA:C3BF:A0A4 10. joulukuuta 2018 kello 16.23 (EET)

Jotkut numismaatikot ovat käyttäneet sanaa keskitysleiriseteli (hae Googlella), mutta sana lienee niin harvinainen, että käännöksen voi valita tapauskohtaisesti. -188.238.112.206 11. joulukuuta 2018 kello 08.32 (EET)

Pääseekö puolen yön jälkeen baariin...?[muokkaa wikitekstiä]

Jos siis on 18-vuotispäivä esim. keskiviikkona, niin pääseekö tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kahdeltatoista baariin? --2001:14BB:410:58ED:1E8:A15E:D981:FF88 11. joulukuuta 2018 kello 18.37 (EET)

En ole nyt ihan varma asiasta. AkselHelp (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 19.30 (EET)
Kaiken järjen mukaan jos syntymäpäivä on vaikka 14. joulukuuta ja menee baarin ovelle 14. joulukuuta kello 0.01, tulisi päästä sisään. Minä ainakin päästäisin, jos olisin portsari. Mutta en ole, joten en osaa varmaksi sanoa. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 11. joulukuuta 2018 kello 21.01 (EET)
Asia on niin tärkeä, että siitä ovat kirjoittaneet ainakin Yle ja Helsingin Uutiset. Avin mukaan laillista estettä ei ole, mutta käytännössä ei aina ole päässyt. --Jmk (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 21.07 (EET)
K18 vuottakaan ei aina päde. Baarimikolla on oikeus laittaa muitakin ikärajoja, kuten K21, K24, K27 tai vaikkapa K30. Tai esimerkiksi niin, että jos baari on auki 20–5, baarimikko voi halutessaan laittaa esimerkiksi tällaisen: "K18, kello 0.00 jälkeen K21".
Tähän syntymäpäiväasiaan: Sekin on baarikohtaista ja kiinni siitä, millainen on järjestyksenvalvoja. Joku saattaa saada selvät ohjeet omistajaltaan, joku poloinen taas ei minkään näköistä ohjetta. Lähtökohta on se, että jos henkilö täyttää vaikkapa 20. kesäkuuta vuosia 21, niin kesäkuun 19:nnen ja 20:nnen päivän välissä olevana yönä pitäisi päästää maalaisjärjellä heti 0.00 jälkeen sisälle. Tai jos juhlat on päätetty aloittaa jo 19:nnen päivän puolella, kun sankari on vielä 20, mutta jatkaa niitä vielä synttärien puolelle, sisään kuuluisi saada jäädä sankari ja kaikki sankaria vanhemmat ihmiset (jos on siis tuo ikäraja "K18, mutta kello 0.00 eteenpäin K21"). Mutta sitten on niitä poloisia, joille ei ole annettu ohjetta, vaan luuta omaan käteen suoraan, hän haluaa pelata varman päälle, jolloin tämä voi johtaa juhlien totaaliseen keskeytymiseen.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 11. joulukuuta 2018 kello 23.12 (EET)
Ravintola saa itse päättää, keitä ottaa asiakkaikseen, kunhan ei syyllisty lainvastaiseen syrjintään (ja ikä ei taida olla mainittu lain syrjintäperusteissa). --Lax (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 23.49 (EET)
Minulla ei ole muuta lähdettä kuin omat harhamuistelmat, mutta ennen Suomessa oli joissain tapauksissa voimassa tiukka sääntö "kahdeksantoista vuotta täyttänyt" ja hallintoalamainen katsottiin vuotensa täyttäneeksi vasta syntymäpäivää seuraavana päivänä. Se perustui ilmeisesti juuri kellonajan tuntemattomuuteen. Jos lapsihenkilö nimittäin on tullut yleisön eteen klo 11 illalla, hän ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta syntymäpäivänään 23 tuntiin ja ylittää väliaikapisteensä vasta tuntia ennen juhlapäivän päättymistä. Asiasta mainittiin jossain kirjassa, jota luin vuosikymmeniä sitten, ja sillä oli oikeaa merkitystä joissain tiukoissa juridisissa väännöissä. Voi esimerkiksi olla, että naimalupaa ei saanut syntymäpäivälleen vaan vasta seuraavaksi päiväksi. (– –) Pöytäkirjoihin ei nimittäin kellonaikaa merkitä, paitsi konkurssiin julistamisissa, joissa se merkitään minuutilleen. --Pxos (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 07.38 (EET) ja kello 07.43 (EET). Kommentista on jälkeenpäin poistettu tekstiä, jonka paikkansapitävyydestä en ole varma. En halua esittää liian tietäväistä. --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 11.12 (EET)

Suomen konsonanttisin sana[muokkaa wikitekstiä]

Suomen vokaalisin sana on riiuuyöaie, mutta mikä on sitten konsonanttisin sana? --Moderhader (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 17.49 (EET) EDIT:siirretty tänne omalta keskustelusivultani, kun se meni vahingossa sinne ;) --Moderhader (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 18.53 (EET)

Prskls. --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 19.26 (EET)
Voisikohan tuon etsiä haulla jostain digitaalisesta sanakirjasta?--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 20.51 (EET)
Jos ei oteta huomioon lainasanoja, jotka eivät ole mukautuneet suomen äännejärjestelmään, konsonantteja voi olla samassa tavussa enintään kolme ja toisaalta peräkkäin myös enintään kolme. Tämä asettaa rajoitukset konsonanttien kokonaismäärälle. Jos kriteerinä "konsonanttisuudelle" pidetään konsonanttien ja vokaalien suhdetta, purskahdus voisi olla listalla korkealla (seitsemän konsonanttia ja kolme vokaalia). -93.106.194.115 12. joulukuuta 2018 kello 21.59 (EET)
Ainakin sana pärske on suhteessa vielä konsonanttivaltaisempi konsonanttiosuudella.--MAQuire (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 22.07 (EET)
Toisaalta sitten pitää haastaa toi Moderhaderin riiuuyöaie, koska siinä on 90% vokaaleita, kun taas esimerksi ei on sataprosenttisesti vokaalinen. --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 22.25 (EET)
Oikeastaan IP:n ehdottamassa sanassa purskahdus suhde on kyllä parempi (; myös esim. sanassa kirskahdus suhde on 7/10). Suomen go-pelaajien wikissä on muuten sanaleikkejä sisältävä sivu, jolta löytyy muun muassa pelkkiä vokaaleita sisältäviä lauseita. –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 01.30 (EET)
Totta. Tein hätäisesti laskutoimituksen luvuilla 7 ja 3.--MAQuire (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 13.42 (EET)
Myös enwikin artikkelissa Consonant cluster puhutaan suomen kielen korkeintaan kolmen konsonantin klustereista ilman lähdettä. Marita Mäkisen kasvatustieteiden väitöskirjassa Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa sanotaan (sivut 94–95; pdf:ssä sivun 92 loppu- ja sivun 93 alkuosa): ”Suomen kielen pisimmät pisimmät konsonanttijonot koostuvat kolmesta konsonantista. – – Sanan sisäisissä konsonanttiyhtymissä esiintyy neljän konsonantin jonoja vain lainasanoissa, hamstrata.” –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 00.26 (EET)
Aiheeseen liittyy myös Silva Kiurun Kielikellossa 4/1992 julkaistu konsonanttiyhtymiä käsittelevä artikkeli (luettavissa Kielikellon arkiston lisäksi Jukka Korpelan sivustolla). –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 00.40 (EET) EDIT: –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 01.00 (EET)
Pitkiin perättäisten vokaalien ketjuihin liittyen netin ihmeellisestä maailmasta löytyi väite, jonka mukaan jossain Hannu Salokankaan laatimassa ristikossa pääkuvasanaksi olisi tullut riiuuyöaieoionta, jossa on 12 kirjoitettua vokaalia peräkkäin. –Ejs-80 12. joulukuuta 2018 kello 23.47 (EET)
Kielitoimiston sanakirjasta: brunch, kitsch (83 %); crack, khmer, twist ym. (80 %); plus, golf, jazz, rock, stop ym. (75 %); ei-lainasanoista plumpsahdus (73 %), hurskas, kirppis, kämppis ym. (71 %). --Wähäwiisas (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 14.26 (EET)
83 % myös snacks. Ei-lainasanoissa löytyy 75 % jos hyväksytään arkikielisiä kuten suht. --Jmk (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 19.06 (EET)
Varsinkin jos lainasanat, kuten vaikkapa juuri tuo snacks huomioidaan, niin pitäisi ensin määrittää, että lasketaanko kirjaimia vai äänteitä. Sanahan kuitenkin ääntyy snäks, jossa konsonanttiäänteiden osuus on vain 80 %. --Makevonlake (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 20.27 (EET)
Kirjaimia lasketaan. --Moderhader (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 17.11 (EET)
En pitäisi lainasanoja kovin kiinnostavina. Äkkiähän voi tulla joku meemi, joka lainataan jostain puolasta tai slovakiasta, ja silloinhan lainojen konsonanttipitoisuus riippuu vain siitä mistä lainataan. Kun on esim. jotain henkilöiden mukaan nimettyjä asioita, niin riitttää kun on joku asia, joka on nimetty vaikka jonkun puolalaisen henkilön mukaan. Olisin siis kiinnostunut edelleenkmin suomen kielen sanoista, jotka eivät ole lainasanoja. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 19.02 (EET)
Onpa kovat vaatimukset. Konsonanttisin sana on sellainen, jossa on alussa ja lopussa monta konsonanttia peräkkäin ja keskellä yksi vokaali: kräks, strits, skrutss, skrumpss, rrrröhhhh. Ja tietysti arrrrgghhh. Näitäkin konsonanttisempia ovat lyhenteet kuten kpl tai mk. Onkohan pisin pelkkiä vokaaleita sisältävä ei-yhdyssana ai-ai? --Wähäwiisas (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 19.58 (EET)
Eniten (?) konsonantteja on sanassa suunnittelemattomasti (12), kun ei lasketa yhdyssanoja, taivutusmuotoja, keinotekoisia sanoja tai päätteitä (suunnittelutatuttamattomasti, suunnittelutatuttamattomastikohankaan jne.). --Wähäwiisas (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 20.19 (EET)

Työttömyysetuuden maksaminen työkyvyttömille[muokkaa wikitekstiä]

Oikeus työttömyysetuuden saamiseen määritellään Suomessa seuraavasti:

Työttömyysetuutta voi saada 17–64-vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka

- on työkykyinen - on työmarkkinoiden käytettävissä - hakee kokoaikatyötä - on taloudellisen tuen tarpeessa

Työttömyysetuutta ei voi saada hakija, joka

- suorittaa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta - suorittaa vankeusrangaistusta - on sairaalassa tai muussa laitoshoidossa - ei voi ottaa työpaikkaa vastaan muun vastaavan syyn takia

Suomessa on runsaasti ihmisiä, jotka yksi tai useampi heidät henkilökohtaisesti tutkinut lääkäri on ensin todennut työkyvyttömäksi, mutta joiden sairauspäiväraha- tai työkyvyttömyyseläkehakemus on sittemmin hylätty. On kaiketi erittäin yleistä, että hylkäävän päätöksen saanut henkilö ilmoittautuu TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi. Sen jälkeen TE-palvelut antavat työttömyysetuuden maksajalle lausunnon siitä, voidaanko kyseiselle henkilölle maksaa työttömyysetuutta vai ei.

Sekin on ilmeisesti varsin tavanomaista, että tällaiseen tilanteeseen joutuneelle suostutaan maksamaan työttömyysetuutta, vaikka sekä TE-palveluissa että työttömyysetuutta maksavassa tahossa tajuttaisiinkin, ettei kyseinen henkilö kykenekään todellisuudessa ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Mihin tällainen menettely perustuu? Armeliaisuuteenko?

Entä millaisissa tapauksissa työkyvytöntä henkilöä ei "hyvällä tahdollakaan" voida hyväksyä työttömäksi työnhakijaksi, jolle työttömyysetuutta voitaisiin maksaa? Rappioalkoholistin tai narkomaanin olemuksen perusteellako?

--178.55.214.133 13. joulukuuta 2018 kello 18.42 (EET)

Joskus noin viikkon sisällä oli HS:ssa aihetta sivuava kirjoitus. Siinä joku tutkija oli havainnut, että työttömissä on paljon työkyvyttömiä ihmisiä, joilta työkyvyttömyyden diagnoosi puuttuu. Siinä ei puhuttu hylätyistä lääkärintodistuksista vaan tapauksista, joita ei oltu tutkittu.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 20.35 (EET)
Olin vuonna 1999 eräässä kuntoutuskeskuksessa tutkimassa työttömien muistaakseni yli 50-vuotiaiden terveydentilaa. En tiedä projektin lopullisia enkä laajempia tuloksia, mutta noin kymmenen prosenttia omista tutkittavistani sai suoraan työkyvyttömän paperit. Selvästi yli puolta suositeltiin kuntoutuksiin, joista selvästi alle puolta päihdekuntoutukseen. Osalle toivotettiin vain parempaa onnea työmarkkinoilla. En ole jo tietosuojankaan vuoksi säilyttänyt papereita itselläni. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2018 kello 00.20 (EET)
Tuossa HS:n uutisessa eräs työkyvyttömyyden syy taisi olla lievä kehitysvamma, myös nuorilla, mutta syitä varmaan on monia. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2018 kello 00.35 (EET)
TE-keskus ja työttömyysetuus eivät ole keskeisiä. Sosiaalitoimisto (sossu) täydentää toimeentuloa sen verran että jää noin 400 euroa käyttörahaa kuukaudessa. Sosiaalitoimiston kautta voi päästä sellaiseksi vakioasiakkaaksi, jonka tilanne tunnetaan ja annetaan useaksi kuukaudeksi ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, järjestetään kunnan vuokra-asuntoa jne. Kysymys on siis sikäli hassu, kun TE-toimiston virkailijoille ei kuulu sosiaalitanttojen/sossutätien hoitamat asiat. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 20.20 (EET)

Suositelkaa pelejä, kuten Ceasar III[muokkaa wikitekstiä]

Ceasar III on yksi suosikkipeleistäni. Suosittele nykypeleistä jotain vastaavaa eli kevy kaupunginrakentelu + kevyt sotiminen, kuten oli Ceasar III. Esim. nykyiset SimCityt ovat minusta liian monimutkaisia ja lisäksi niistä puuttuu sotiminen. Toisaalta joku Civilization taas kestää liian pitkään ja siinä on liikaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Siinä ei myöskään ollut Kampanjaa ja tehtäviä, kuten Ceasar III:ssa oli.--LCHawk (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 12.25 (EET)

Miltä kuulostaisi Caesar III? --Lax (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 12.57 (EET)
Heh,heh. Kaipaisin jotain uudempaa samankaltaista.--LCHawk (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 14.49 (EET)
Lax varmaan tarkoitti, että Siisar on englatinaksi "Caesar", siis C-A-E... --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 15.12 (EET)

Puhelimen kamera tekee kuvistani pikselimössöä[muokkaa wikitekstiä]

Onko puhelimenne takakamerassa ajoittain se ongelma, että kuva puuroutuu pikselimössöksi ja ei suostu tarkentamaan minnekään, oli salama päällä tai ei?

Tämä sama ongelma tapahtui minulle elo-syyskuussa ja nyt sitten tänään. Kaksi kertaa laitoin puhelimeen restartin, minkä jälkeen kameran kuva näkyi selkeänä. Mutta heti, kun painoin liipaisimesta, ennen kuin kamera laukesi, näyttö meni puuroksi.

Miten tällainen ongelma voidaan ratkaista? Akun prosentti minulla oli tuolla hetkellä 19%.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. joulukuuta 2018 kello 14.28 (EET)

Muistan jonkun neuvoneen, että akun prosenttia ei olisi akun keston takia hyvä päästää alle viidenkymmenen. Jossain vaiheessa puhelin menee myös varmaan virransäästötilaan. Mutta en tiedä, onko näillä vaikutusta tuohon.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2018 kello 14.39 (EET)
Minulla puhelin (Samsung) menisi 15 prosentin jälkeen automaattisesti virransäästöön, mutta minulla on aina virransäästö päällä, joten se tuskin voi vaikuttaa. Salamaa se tosin antaa käyttää siihen asti, kunnes prosentit ovat tippuneet sinne 15:een. Sen jälkeen loppuu salaman käytrö, kunnes akkuun saadaan taas lisää virtaa.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. joulukuuta 2018 kello 15.32 (EET)
Älypuhelinten akkujen kohdalla suositeltu taso on 40–80 prosentin varaus. –Ejs-80 19. joulukuuta 2018 kello 15.58 (EET)
Oletko käynyt näyttämässä puhelintasi huollossa? Sieltä voisi saada ratkaisevan vastauksen.--Puppe100 (keskustelu) 19. joulukuuta 2018 kello 16.45 (EET)
Syyskuussa ongelma poistui seuraavana päivänä, mutta jos nyt ei ongelma poistu, on varmaan pakko näyttää luuria huoltoon.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 00.00 (EET)
Oliko valaistus riittävä? Mikään kamera ei useinkaan suostu tarkentamaan, jos valoa ei ole riittämiin?--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 00.09 (EET)
Kaiken järjen mukaan se oli riittävä. Verhot oli selkosen seljällään ja päivänvalo tuli sisälle. Plus se tuskin selittää sitä, miksi liipaisinta painaessani kuva pikselöityy juuri ennen kuin kamera laukeaa.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 00.39 (EET)
Tarkentamisongelman muuten se voisikin selittää, mutta tässä kohtaa en epäile ko. syytä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 00.43 (EET)
Heips! Kokeilin nyt äskettäin uudelleen ottaa kuvan kameralla ja nyt ei tullut puuroa. Akkua oli 73%, joten sillä saattaa olla vaikutusta(?)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. joulukuuta 2018 kello 13.12 (EET)
Tieteellismielinen käyttäjä voi sitten toistaa kokeen moneen kertaan eri akkuprosenteilla ja kerätä havainnot systemaattiseen laboratoriopöytäkirjaan - sillähän se selviää. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 13.26 (EET)

Wikipedian uusien artikkelien määrä per päivä[muokkaa wikitekstiä]

Moi! Olen tilastoinut tämmöstä. Onko vastaavaa jo olemassa? Terveisin Jonsku2005 (keskustelu) 19. joulukuuta 2018 kello 19.48 (EET)

Wikimedia Statistics sisältää kaikenlaista, ja näköjään Wikistats 2 Alphakin on olemassa. En tiedä, onko tuolla lukumääriä jokaiselle päivälle erikseen mutta ainakin luotujen artikkelien kuukausittaisia päiväkeskiarvoja fiwikihistorian alkuhämäristä saakka löytyy (kohta ”New articles per day in this month”). Tuolla käsitelty ja esitelty datamassa ulottuu aina edellisen kuun loppuun asti. Artikkelien laskennan likaista historiaa on puolestaan käsitelty laajasti ja seikkaperäisesti Meta-Wikin sivulla Article counts revisited. –Ejs-80 19. joulukuuta 2018 kello 20.31 (EET)
Oli tuolla Wikistats 2:ssa päivittäisiäkin lukemia. –Ejs-80 19. joulukuuta 2018 kello 20.58 (EET)
Siinä olikin jo monta hyvää linkkiä. --Jonsku2005 (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 10.18 (EET)

Televisiosarjan kohtaus[muokkaa wikitekstiä]

Muistan nähneeni jostakin televisiosarjasta kohtauksen, jossa eräs nuori poika oli sidottu kiinni traktorin renkaaseen ja pojan isä lähti ajamaan traktorilla eikä kuullut kun poika huusi hänelle Isi! Isiii! oliko tämä kohtaus Vintiöistä vai jostakin muusta komediasarjasta?--93.106.29.161 24. joulukuuta 2018 kello 12.47 (EET)

"Derivative work" suomeksi, johdannaisteos vs. jälkiperäis-/jälkiperäinen teos[muokkaa wikitekstiä]

Kiinnostuin taas Commonsin sivujen kääntämisestä suomeksi kun huomasin että siellä on uusi käännöstyökalu käytössä. Jo käännettyjä ja osittain käännettyjä sivuja selatessa tuli vastaan käännös "jälkiperäinen teos". Omaan korvaani tuo kuulostaa väkisin väännetyltä koska omassa mielessäni derivative work on aina kääntynyt johdannaisteokseksi, mutta pikaisen Google-haun perusteella "jälkiperäinen teos" tuotta kokonaiset 1090 hakutulosta. Vaikka "johdannaisteos" tuottaakin 1460 hakutulosta, "jälkiperäinen teos" -hakutulokset vaikuttavat ainakin alkuun virallisemmilta. Ilmeisesti tätä käännöstä on käytetty jossain lakitekstissä (ei kuitenkaan varsinaisessa tekijänoikeuslaissa) ja Kotimaisten kielten keskuksen kolumnin mukaan jälkiperäisteos -käännöstä käytettiin ensimmäistä kertaa oikeustietosanakirjassa vuonna 1994.

Johdannaisteos on ollut käytössä Creative Commons -lisenssien ja muiden vapaan sisällön/lähdekoodin lisenssien käännöksissä mistä se on luultavasti omaankin korvaani tarttunut, mutta sitä käytetään myös melko laajalti muuallakin. Mm. Youtuben UKK tekijänoikeuksista käyttää tätä termiä. Mutta käytön laajuudella mitattuna johdannaisteos tuntuu olevan nimityksistä uudempi, sillä Google-haun aikarajauksella termiä jälkiperäinen teos käytettiin Debianin asennusohjeessa jo vuonna 2001 ja GPL-lisenssin suomennoksessa Linuxmint-fi.info -sivustolla vuonna 2002. Johdannaisteosta taas käytettiin varsin aneemisesti 2010-luvulle saakka ja veikkaan että juuri Creative Commons -lisenssien suomennokset kirvoittivat sanan laajempaan käyttöön.

Kannanottoja, mielipiteitä? Mielestäni johdannaisteos on soljuvampi ja alkuperältään selkeä (johtaa jostakin, esim. sanojen johtaminen, johdin/johtopääte, johtopäätös) mutta jälkiperäisteos taas tönkkömäisyydeltaan suomalainen. --Veikk0.ma (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.13 (EET)

Kannatan muotoa Johdannaisteos. --Tappinen (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.16 (EET)
Kuin myös. --Prospero One (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.24 (EET)
Samaa mieltä. Ainakin noin puhtaan kielellisesti se on hyvin selkeä ja ymmärettävä, tuo toinen taas on vaikeampi hahmottaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 19.37 (EET)

Lukujen käsittelystä[muokkaa wikitekstiä]

Matematiikan taitoni ovat päässeet ruostumaan niin pahasti, että kysynkin teiltä seuraavaa:

Oletetaan vaikkapa jokin kyselykaavake, jonka kaikissa kohdissa pitää jonkin asian laatu arvioida pisteillä 0, 1, 2 tai 3.

Jos oikea pistemäärä on kyselyn täyttäjän mielestä jossakin kohdassa vaikkapa vähintään 1,1 mutta enintään 1,4, niin merkitäänkö tällaiseen kohtaan pistemääräksi 1?

Jos oikea pistemäärä on kyselyn täyttäjän mielestä jossakin kohdassa vaikkapa vähintään 1,5 mutta enintään 1,9, niin merkitäänkö tallaiseen kohtaan pistemääräksi 2?

Kutsutaanko tällaista toimintaa pyöristämiseksi?

Kiitos ja anteeksi!

--87.93.70.44 30. joulukuuta 2018 kello 20.30 (EET)

Noinhan se menee ja pyöristämistähän tuo on. --Otrfan (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 20.32 (EET)
Pyöristäminen ei ole sääntö vaan sopimus. Otetaanpa esimerkiksi elokuvien saamat tähdet ja tähden puolikkaat, joita usein näkee. Jos elokuvan nähnyt arvostelija on mielestään nähnyt erittäin hyvän elokuvan, joka ei kuitenkaan ole aivan parasta huippua, hän saattaa antaa elokuvalle 4 ja ½ tähteä eli 4.5/5 tähteä. Jos uusi päätoimittaja kyllästyy puolikkaisiin ja lakkauttaa taikurina ne myös lehden jo ilmestyneistä numeroista taannehtivasti ja päättää, että tähtiä ei saa halkoa, niin miten tehdään pyöristys? Jos pyöristetään puolikas aina ylöspäin peruskoulu­matematiikalla, kaikki sellaiset elokuvat, joita ei ole pidetty alan huippuina, nousevat täyteen viiteen tähteen (4,5 → 5). Jos taas leikataan desimaalit eli puolikkaat pois, kaikki "melkein loistavat leffat" putoavat nelitähtisten joukkoon, vaikka ne olisivatkin aavistuksen parempia (4,5 → 4). Pyöristys on siis käyttäjän silmässä. Jos vaikkapa itse saisin välttävää hieman parempaa palvelua, jolle antaisin rationaalis-loogisella punninnalla 1,42 pistettä asteikolla 0–3, mutta palvelun olisi tarjonnut henkilö, joka olisi muuten kiva hemmo/mummo, saattaisi tuntua epäoikeudenmukaiselta pyöristää kokonaispistemäärää vain tylyksi ykköseksi. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 01.59 (EET) Kommenttia on lyhennetty jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 15.20 (EET)

Yhdellä iskelmäkipaleella kahdet eri sanat?[muokkaa wikitekstiä]

Olen noteerannut, että joillakin iskelmäkipaleilla saattaa olla kahdet eri sanat, esimerkiksi:

  • "Sinitaivas" (vrt. A. Aimo / Olavi Vrta & Harmony Sisters)
  • "Valssi menneiltä ajoilta" (vrt. Henry Theel / Olavi Virta)
  • "Kun kesä on mennyt" (vrt. A. Aimo / Metro-Tytöt)
  • "Mandshurian kukkuloilla" (vrt. A. Aimo / Laila Kinnunen)

Millon tuli muotiin kirjoittaa uusia sanoja iskelmäkipaleisiin ja mikä oli se "kipinä", joka sytytti tämän buumin?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 1. tammikuuta 2019 kello 16.02 (EET)

Nuo näyttävät olevan käännöskappaleita, joiden tapauksessa suomennoksia voi olla erilaisia. ”Mantšurian kukkuloilla” -artikkeli kertoo ko. valssin sanoituksista enemmänkin. –Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 16.17 (EET)
Tietoja yllä luettelemistasi kappaleista:
  1. Sinitaivas (saks. Blauer Himmel, säv. Joe Rixner eli Josef Rixner)
  2. Valssi menneiltä ajoilta (säv. Ivan Ivanovici eli Iosif Ivanovici)
  3. Kun kesä on mennyt (säv. J. A. Schatrow eli Ilja Šatrov)
  4. Mandshurian kukkuloilla (ven. Na sopkah Mantšžurii, säv. J. A. Schatrow eli Ilja Šatrov, artikkeli)
Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 16.54 (EET) EDIT: –Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 17.03 (EET)
Täytyy vielä lisätä yo. kommentteihini, että sellaisissa tapauksissa, joissa suomenkielisiä tekstejä rustatessa alkuperäisversiot ovat olleet sanoituksettomia instrumentaaleja (esim.), ei voitane varsinaisesti puhua käännöskappaleista. –Ejs-80 1. tammikuuta 2019 kello 17.22 (EET)
Eli toisin sanoen, jos tulkitsin oikein kommenttiasi, noilla eriävillä sanoilla saattoi olla eri kääntäjät.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 1. tammikuuta 2019 kello 18.24 (EET)
Ennen käännettiin suurimmat hitit maailmalta suomeksi ja sitten Yle soitteli muistaakseni melkein vain käännöksiä, ja joskus harvoin tuli alkuperäinen biisi radiosta. Tuolla on Suomen kuvalehden juttu aiheesta [1]. Varmaan noita joskus on useamman kerran käännetty jos esimerkiksi ensimmäisen käännöksen sanat eivät olleet edes lähellä alkuperäisiä sanoja. Muisten että Veera Telenius kertoi jossain haastattelussa että oli korvakuulolta "kääntänyt" alkuperäisen kappaleen Miljoonaksi ruusuksi kun se hänestä kuulosti siltä ;). --Linkkerpar 2. tammikuuta 2019 kello 00.51 (EET)
Yksi kappale, kuusi käännöstä/ eri sanoitusta: Raymonde Ivor "I only want to be with you" [2]. --188.238.177.38 2. tammikuuta 2019 kello 01.22 (EET)

Tuntemattoman sotilaan pääkohtaus?[muokkaa wikitekstiä]

Muistan, kun koulussa piti aikoinaan lukea Tuntematon sotilas -romaani. Lukemisen jälkeen pidettiin kirjallinen kirjakuulustelu eli oppilaiden piti vastata opettajan laatimiin kirjaa koskeviin kysymyksiin. Kysymyksistä yksi oli: Mikä on Tuntemattoman sotilaan pääkohtaus?

En ainakaan muista, että opettaja olisi sittemmin kertonut vastausta kysymykseensä. Mikähän se mahtaisi olla?

--37.33.82.139 1. tammikuuta 2019 kello 23.37 (EET)

Enpä usko, että Tuntemattomasta voidaan nostaa objektiivisesti yhtä kohtausta muita tärkeämmäksi, kuten romaaneista ei useinkaan voida. Kysymyksen tarkoitus lienee ollut varmistaa, että kirja on luettu kokonaan, ja ehkä saada esiin oppilaiden omia näkemyksiä siitä, mikä kirjassa on tehnyt suurimman vaikutuksen. -93.106.148.18 1. tammikuuta 2019 kello 23.48 (EET)

Ei niin tunnetut ihmiset[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko kannattavaa tai järkevää tehdä Wikipedia sivustoja ihmisistä jotka eivät välttämättä ole niin kuuluisia tai tunnetuja? Esimerkiksi ihminen joka on voittanut rallicross EM-kisat yhden tai kaksi kertaa.Hydro gamer (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 19.12 (EET)

Rohkeasti vaan tekemään. Eiköhän WP:Merkittävyys ylity. Stryn (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 20.34 (EET)

Lihan ravintoarvoista ilmoittaminen[muokkaa wikitekstiä]

Kaupoissa myydään jos jonkinlaista pakattua lihaa sekä paloina että suikaleina. Lihojen ravintoarvot on ilmoitettu pakkauksissa varsin tarkasti, usein jopa gramman kymmenesosan tarkkuudella. Tietojen ei mainita olevan keskimääräisiä eli kuluttajalle annetaan ymmärtää, että arvot ovat täsmällisiä.

Eräässäkin porsaansuikalepaketissa lukee, että 100 grammassa tuotetta energiaa on 150 kcal ja rasvaa 8,8 grammaa. Kuitenkin paketissa on monenkokoisia lihapaloja, joissa rasvaa on vaihtelevan näköisiä määriä.

Kuinka hyvin pakettien tietoihin ravintoarvoista voi luottaa?

--37.33.106.97 4. tammikuuta 2019 kello 20.21 (EET)--37.33.106.97 4. tammikuuta 2019 kello 20.21 (EET)

Tietoa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä voisi ehkä muuten etsiä Eviran sivulta Pakkausmerkinnät, mutta eipä voikaan, koska nuo iloiset veijarit ovat ilmeisesti uudenvuoden kunniaksi vetäisseet mokomat vanhentuneet sivut bittiavaruuteen. Tänä vuonna se on Ruokavirasto ja "etsimääsi sivua ei valitettavasti löytynyt". --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 20.33 (EET)
Onneksi ne on siirretty Ravintoviraston sivuulle ja ravintoarvoista pakkausmerkinnossä löytyy täältä. --MiPe (wikinät) 4. tammikuuta 2019 kello 20.41 (EET)
Ravintoarvomerkinnöissä sallittu poikkeama muiden kuin vitamiinien ja kivennäisaineiden kohdalla on ± 20 %. Lähde. Riippuu tuotteesta ja valmistajasta, mutta noin yleisesti pakettien tietoihin ravintoarvoista ei voi luottaa täsmällisesti. –Makele-90 (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 20.35 (EET)

Viimeisin perustettu uusi kunta?[muokkaa wikitekstiä]

Eli mikä on viimeisin Suomessa perustettu uusi kunta joka on perustettaessa erotettu "emäkunnastaan" uudeksi kunnaksi? Lieneekö Kemijärven maalaiskunta vai itse Kemijärvi vuodelta 1957? --Zunter (keskustelu) 4. tammikuuta 2019 kello 23.25 (EET)

Suomen kunnat#Kuntien määrä mukaan viimeinen uusi maalaiskunta olisi Pohjaslahti 1941. Viimeiset uudet kauppalat olivat Järvenpää ja Karhula 1951 sekä Kemijärvi 1957. Kohta pitäisi lähteistää paremmin, koska Imatra ja Parainen 1948 ovat jääneet puuttumaan. Toijala perustettiin 1946, mutta käytännössä kyse oli pikemminkin Akaan nimenmuutoksesta. Kemijärven kohdalla kunnan nimi oli ensin Kemijärvi, mutta liitoksen kauppalan perustamisen jälkeen Kemijärvi alkoi tarkoittaa kauppalaa ja loppuosa kunnasta sai nimen Kemijärven maalaiskunta. --Raksa123 (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 21.31 (EET) Korjattu kommenttia. --Raksa123 (keskustelu) 14. tammikuuta 2019 kello 22.35 (EET)
Hieman epäselviä nuo artikkelit Kemijärvistä, molempien artikkeleiden tietolaatikossa perustamisvuotena lukee 1957. Kun katsoo kuntakarttaa 1935, niin siellä on Kemijärvi kuitenkin. --Zunter (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 23.19 (EET)
Olin näemmä kirjoittanut väärin ylle, korjasin. Kemijärvi-artikkelin tietolaatikossa lukee tiedot ihan oikein, mutta Kemijärven maalaiskunta -artikkelin tietolaatikossa on väärin. Kemijärven seurakunta on erotettu Kemistä vuonna 1779. Toisaalta Luettelo Suomen kirkkopitäjistä mukaan seurakunta olisi itsenäistynyt 1776 ja kappeliseurakunta perustettu jo 1639. --Raksa123 (keskustelu) 14. tammikuuta 2019 kello 22.48 (EET)

Arvonlisävero[muokkaa wikitekstiä]

Tyhmiä kysymyksiä arvonlisäveron toiminnasta. Arvonlisäverollisen myynti (vuodessa) menee seuraavasti:

Kategoria Summa Alv 24%
Ostot -200€ -48€
Myynti 100€ 24€
Tulos -100€ -24€ (palautettava ALV)

Niin onko arvonlisäveronpalautuksena saatava summa 124€ vaikka se ylittää maksetun alv:n määrän (ts. negatiivinen alv)? Entä onko jossain vaiheessa systeemi ollut sellainen, että ALV palautuksen määrä laskettiin maksetusta ALV:stä eli vähennyksen maksimi oli omassa myynnissä maksetun ALV:n määrä? --Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2019 kello 12.43 (EET)

Selvennetään. Yrittäjä on siis ostanut toiselta yritykseltä puhtaasti yritystoimintaansa varten tavaran tai palvelun, jonka verolliseen hintaan on sisältynyt 48 € arvonlisäveroa. Sitten hän saa omia tuotteitaan myytyä niin vähän, että niiden hinta sisältää alvia vain 24 €. Hänen pitäisi tilittää verottajalle 24 €, mutta verosta saa vähentää maksetun 48 €. Tällöin yrittäjälle ei jää ollenkaan alvia maksettavaksi, vaan sen sijaan verottaja palauttaa yrittäjälle erotuksen 24 €. Arvonlisävero on siis tarkoitettu viime kädessä kuluttajan maksettavaksi. Näiden rahansiirtojen jälkeen siis kuluttajalta on siirtynyt verottajalle 24 €, mutta kummankaan yrityksen taseeseen alv ei loppujen lopuksi vaikuta. Lisätietoa: [3]. -93.106.150.29 8. tammikuuta 2019 kello 09.40 (EET)

Kahden liigan väliset ottelut[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko mahdollisia kahden liigan väliset ottelut? Esimerkiksi niin, että Helsingissä pelaisivat kotijoukkueena Helsingin Jokerit ja NHL:stä tulisi Kanadasta vaikka Toronto Maple Leaves vierasjoukkueeksi otteluun?--2001:14BB:82:B3B3:DF6A:E0E7:9E70:574B 17. tammikuuta 2019 kello 10.10 (EET)

Onhan meillä ainakin NHL joukkueiden vierailut Suomessa listattuna. Muista sarjoista ei taida olla listaa, kun on harvinaisempia. Euroopassa pelattiin aikanaan hieman ristiin EHL:n toimesta. Eri maista koostuvia sarjoja on ollut myös Alpenliga ja Itä-Euroopan jääkiekkoliiga. --OneMember (keskustelu) 17. tammikuuta 2019 kello 10.23 (EET)
Kutsuturnauksia on, kuten Spengler Cup ja Victoria Cup. Harjoitusotteluita saa myös pitää ihan miten haluaa, mutta ei taida NHL-joukkueet sellaiseen lämmetä. --Vnnen (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 13.34 (EET)

Satu Jaatisen Tuntemattomat / Arvoitusta pukkaa...[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa pieni pähkinä purtavaksi:

Tietokirjailija Satu Jaatisen vuonna 2018 ilmestynyt teos Tuntemattomat alkaa seuraavin sanoin:

"SUOMEN HISTORIA ON SOTAA. Suomen itsenäisyys on sotien muistelua. Olemme käyneet läpi kolme sotaa, joista ensimmäisen nimestä emme ole vieläkään päässeet yksimielisyyteen. Toisesta sodastamme tuli kaiken kansallisen sankaruutemme mitta. Kolmas sotamme tiivistyy yhteen romaaniin. Tuntematon sotilas on meille niin pyhä teos, että harva edes sanoo ääneen, ettei tarina ole totta."

Minusta tässä Jaatisen tekstissä on yksi juttu pielessä. Osaatteko sanoa, mikä se on?

--87.93.84.249 20. tammikuuta 2019 kello 22.55 (EET)

Lapin sota unohtunut. Tällä sivulla on kyllä tapana kysyä vain silloin, kun ei itse tiedä vastausta. -93.106.150.29 21. tammikuuta 2019 kello 16.04 (EET)
Ja myös tapana vastata jos kysyjä tarvitsee oikeasti apua ;). --Linkkerpar 21. tammikuuta 2019 kello 16.18 (EET)
Jos uskotaan Wikipedian artikkeliin Luettelo Suomen historian sodista, niin Jaatiselta on unohtunut useampikin Suomen itsenäisyyden ajan sota, viimeisimpänä vuoden 2011 "Somalian merirosvo-operaatio" [mainintaa merirosvosodasta on toivottu poistettavaksi ko. luettelosta jo vuodesta 2011, mutta siellä näkyy yhä kiikkuvan]. Siinä vasta tuntematon sota onkin. --Risukarhi (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 12.54 (EET)

Rukoilua vai ei?[muokkaa wikitekstiä]

Kun tuossa puolisoni kanssa hiljennyimme toivomaan lapsenlapsellemme kaikkea hyvää, onko se rukoilua? Mielestäni ei, koska emme kääntyneet minkään yliluonnollisen puoleen. --Höyhens (keskustelu) 26. tammikuuta 2019 kello 03.59 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan voi hiljentyä esimerkiksi kuuntelemaan, tutkistelemaan sisintään tai rukoukseen. Toisaalta voi rukoilla muutenkin kuin hiljentyen, esimerkiksi suuressa hädässä. Käsitteet hiljentyminen ja rukoileminen ovat siis vain osittain päällekkäisiä, ja oman lausuntosi mukaan ette selvästikään rukoilleet. Jäin vain miettimään, miksi sitten pitäisi hiljentyä toivoakseen jollekulle hyvää - onko sittenkin tavoitteena saada toivomus toteutumaan vaikka sitten yliluonnollisin apukeinoin, jos sellaisia sattuisi sittenkin olemaan olemassa? -93.106.150.29 26. tammikuuta 2019 kello 17.09 (EET)
Whatever, onnea lapsenlapsen johdosta! Isovanhemmuus on elämän jälkiruoka. --Tappinen (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 12.23 (EET)
Ei hyvän toivottaminen, saati siunauksen toivottaminen ole rukoilua. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 22.29 (EET)
Kiitokset asian perinpohjaisesta valaisemisesta, samoin kuin hauskasta onnittelusta. --Höyhens (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 09.47 (EET)

Pohjanmaan rannikon maastomuodot[muokkaa wikitekstiä]

Karttaa katsellessa aloin ihmetellä, miksi Kaskisten ja Kristiinankaupungin alueen rannikolla lahdet, niemet, salmet ja järvet näyttävät olevan etelälounas-pohjoiskoillinen-suuntaisia, kun muualla Suomessa ne ovat yleensä mannerjään kulkusuunnan mukaisesti kaakko-luode-suuntaisia. Olen toki iäkäs, mutten ihan muista mitä kotopuolessa jääkaudella tapahtui. Kuka tietää? – Kotivalo (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 12.20 (EET)

En tiedä, mutta tästä kartasta näkyy, että jään kulkusuuntia on ollut monenlaisia eri aikoina. Tämän mukaan Merenkurkussa jään vanhempi kulkusuunta on yleensä käynyt luoteesta kaakkoon ja nuorempi koillisesta lounaaseen, tiedä sitten miten Suupohjassa. -188.238.123.55 28. tammikuuta 2019 kello 22.19 (EET)
Kiitos, siinäpä se selitys varmaan on. Olen luullut, että mannerjää jyräsi meitin vain yhdessä suunnassa. –Kotivalo (keskustelu) 28. tammikuuta 2019 kello 23.19 (EET)

Škoda-cup?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä turnaus on Škoda-cup ja mistä se saa nimensä?--2001:14BB:72:15B3:BB2C:E7C0:AC94:615E 27. tammikuuta 2019 kello 19.07 (EET)

Kyseessä on suomalainen kuuden pyöräilykilpailun muodostama sarja. Nimi tulee pääsponsorin nimestä.--MAQuire (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 19.17 (EET)
Jotkut kutsuvat myös jääkiekon MM-kisoja Škoda-cupiksi, niin ikään pääsponsoriin viitaten. 01miki10 (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 19.20 (EET)

Keskittyminen ja tarkkaavaisuus[muokkaa wikitekstiä]

Miten keskittyminen ja tarkkaavaisuus erotetaan toisistaan? Miten esimerkiksi kirjan lukeminen keskittyneesti ja tarkkaavaisesti eroavat toisistaan? --37.136.82.108 28. tammikuuta 2019 kello 20.04 (EET)

Kielitoimiston sanakirja: 'keskittyä' = suunnata huomionsa, ajatuksensa, tarmonsa kokonaan jhk, syventyä, paneutua. 'Tarkkaavainen' = joka tarkkailee valppaasti, keskittyneesti jtak, keskittää huomionsa jhk. Näistä selityksistä ero ei hahmotu selvästi, mutta ainakin yksi käyttöero mielestäni löytyy. Omaan työhönsä voi keskittyä, mutta sen suhteen ei yleensä sanota oltavan tarkkaavainen, koska tarkkaavaisuus suuntautuu ympäristöön. En itse sanoisi, että luen kirjaa tarkkaavaisesti, sen sijaan voin seurata esim. teatteriesitystä, lehtikirjoittelua tai liikennettä tarkkaavaisesti. -188.238.123.55 28. tammikuuta 2019 kello 22.10 (EET)

Jääkiekkomaajoukkueiden suurimmat voitot ja häviöt 2000-luvulla?[muokkaa wikitekstiä]

Kun katsoo Wikipediasta eri maiden jääkiekkkomaajoukkueiden suurimpia voittoja ja häviöitä, ne ovat yleensä usean vuosikymmenen takaa ja monesti sellaisia maita vastaan, joita ei enää ole olemassa. Onko missään listaa jääkiekkomaajoukkueiden suurimmasta voitoista ja häviöistä 2000-luvulla?--LCHawk (keskustelu) 30. tammikuuta 2019 kello 12.16 (EET)

Tämän mukaan MM-kisoissa suurin voitto 2000-luvulla olisi Suomen 12–0-voitto Sloveniasta 2003. -188.238.123.55 5. helmikuuta 2019 kello 11.53 (EET)
Naisten jääkiekossa Slovakia voitti 2008 Bulgarian 82–0. -188.238.123.55 5. helmikuuta 2019 kello 11.56 (EET)
Lisäys ylläolevaan: Suurimmat voitot siis "Suomi 12-0 Slovenia" ja "Yhdysvallat 13-1 Etelä-Korea". Kummassakin on 12 maalin ero. Toisaalta tuo Yhdysvaltojen voitto tuli vasta 2018, eli 2010-luvulla.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 5. helmikuuta 2019 kello 13.48 (EET)

Rikkooko osa siviilipalvelusta suorittavista siviilipalveluslakia?[muokkaa wikitekstiä]

Suomen siviilipalveluslaissa mainitaan seuraavasti:

"Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (1438/2007) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään."

Lain vaatimia "vakaumukseen perustuvia syitä" ei nykyään tarvitse edes yrittää näyttää millään tavoin toteen. Näin ollen siviilipalvelukseen pääsevät luonnollisesti myös ne henkilöt, joilla kyseisiä syitä ei ole, vaan jotka jostakin muusta syystä eivät halua tai suostu varusmiespalvelukseen. Voidaanko siis todeta niin, että tällaiset henkilöt rikkovat Suomen siviilipalveluslakia?

--188.67.74.184 3. helmikuuta 2019 kello 18.31 (EET)

Periaatteessa näin voi varmaankin sanoa. Siviilipalvelukseen hakevahan vakuuttaa hakemuksessa, että hänellä on vakaumukseen perustuvat syyt. Erityisoloissa (jos presidentti on määrännyt ylimääräisen palveluksen tai liikekannallepanon) vakaumuksen tutkii erikseen lautakunta, jollainen aikaisemmin tutki vakaumuksen myös normaalioloissa. Käytännössä on tietenkin vaikea näyttää toteen, että vakaumusta ei oikeasti ole, paitsi jos asianomaisen julkiset kommentit tai teot olisivat räikeässä ristiriidassa vakuutuksen kanssa. Yhteiskunnalle on paljon helpompaa ja halvempaa päästää armeijaan motivoitumattomat henkilöt siviilipalvelukseen kuin ryhtyä syyttämään heitä oikeudessa ja määräämään vankeustuomioita. Totaalikieltäytyjät ovat eri asia: heidän jättämisensä rankaisematta antaisi kansalaisille väärän viestin. -188.238.123.55 5. helmikuuta 2019 kello 11.49 (EET)
Tässä tarvittaisiin jotakuta lakiasiantuntijaa, mutta kaiketi lakien tulkinta on niiden tarkoituksen eikä sanamuodon tulkintaa. --Höyhens (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 22.29 (EET)

Degerö[muokkaa wikitekstiä]

Tammisaaren edustalla on saari nimeltään Degerö. Isokin vielä. Minkä vuoksi sitä ei tahdo löytyä mistään saariluettelosta? --Vnnen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 11.18 (EET)

Olisiko se jo katsottu mantereeseen kiinni kasvaneeksi? Hakuteoksessa Suomenmaa (1960-70-lukujen laitos) on kuntien maantieteestä hyvin tarkkoja kuvauksia. Sieltä voisi koettaa katsoa mitä sanotaan mahdollisesti saarista. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 12.37 (EET)
No, kartalla on Degerön ja manteren välillä sininen viiva. Kajakilla voi päästä ympäri ainakin jos vesi on tarpeeksi korkealla. --Jmk (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 13.36 (EET)
Sininen viiva on karttamerkkien selityksen mukaan oja ja sininen pilkutus on tulva-alue. Näistä on kai täydellinen jatkumo eri paikoissa kun maankohoaminen etenee ja ruoppauksia tehdään joillain paikoin etenkin veneilyn tarpeisiin ja vedenpintakin vaihtelee. Tämänhetkinen tilanne on kai määrittelykysymys. Täysin varmasti saari on ainakin historiallinen tosiasia:¨[4] (1951). Jos ei jostain löydy määrittelyä sille, milloin maankohoamisrannikolla mantereeseen kiinni kasvava aiempi saari vielä on tai ei enää ole saari, niin voidaan kai vain raportoida nykytilanne ja todeta että kyseessä mantereeseen maankohoamisen ansiosta kiinni kasvamassa oleva saari jossa salmen vesiväylää pidetään ruoppaamalla auki veneilijöille. Luultavasti myös (esim. tuo Suomenmaa tai muut lähteet) löytyy vielä mainintoja, milloin se on vielä mainittu saarena. Harrastajien tekemät listat voivat myös olla puutteellisia. (Ja aluepoliittisiin tarkoituksiin tehdyissä listoissakin voi mahdollisesti olla omia kriteerejään jos esim. kiinteää tieyhteyttä mantereelle on pidetty ratkaisevampana kuin vesiväylän tilannetta.) Haku- tai tietoteoksista voi löytyä tarkempia listoja, samalla kun maankohoaminen ja ruoppaukset tietysti koko ajan muuttavat tilannetta.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 17.46 (EET)
Toikin on varmaan kevättulvien aikana saari ja muulloin niemi. Ei noita varmaan ole täydellisesti määritelty eikä kai voikaan, mutta esim. luetteloissa saarista tämmöiset tuottaa ongelmia. Maailmalla on paljon vesiväyliä, jotka ovat olemassa vain tiettyyn aikaan vuodesta. --Höyhens (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.11 (EET)
Pointtihan on se, että koska maankohoaminen, niin se mikä on pysyvää tai tilapäistä, muuttuu ajan saatossa meren rannikoilla väistämättä. Ja kun nykyään on pelit ja vehkeet, millä ruopata, niin ihminen vielä pistää hanttiin. Kluuvijärvi määritellään sen mukaan, että merivesi vielä joskus purskahtaa kynnyksen yli, mutta se ei taida toteutua tässä, kun molemmin puolin on merenlahti. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.49 (EET)
Höm, eikös jossain (muualla kuin Wikipediassa) Fennoskandia katsottu keinotekoiseksi saareksi? En nyt ehdota että se täällä luokiteltaisiin sinne. --Höyhens (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.17 (EET)
Tästäkin on täällä keskusteltu, vertaa Soisalo ja Sääminginsalo ja Peloponnesos ja Korintin kanava ja Jyllanti ja Kielin kanava.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 18.51 (EET)
Jos saariluettelo tehdään jotenkin automaattisesti, niin on mahdollista että silloin saariksi ei katsota sellaisia saaria, joista on tieyhteys mantereelle. Degerön ja mantereen yhdistää kolme siltaa, joten näiden kohtien takia peruskartalla vesialue ei ympäröi kyseistä saarta joka puolelta. --Raksa123 (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 19.58 (EET)
Ruotsinkielinen Wikipedia tunnistaa Degerön saareksi (sv:Degerö (Raseborg)). Tieto sen olemassaolosta on peräisin geonamesista. --Vnnen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 20.46 (EET)
Karttapaikassa kun kirjoittaa paikannimihakuun "Degerö", niin sieltä löytyy heti "Degerö, Raasepori" ja paikannimen tyyppinä "saari". Maanmittauslaitos on luotettava lähde, joten kaikkia Karttapaikassa saariksi luokiteltuja kohteita voi varmasti pitää saarina Wikipediassakin. Geonames sen sijaan on todettu useammassakin keskustelussa epäluotettavaksi lähteeksi, jota ei pidä käyttää. --Raksa123 (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 23.03 (EET)
Yllä mainittu blogisti sanoo saaren olevan 47 neliökilometriä, mikä tekee saaresta Suomen merialueen 16. isoimman saaren. --Vnnen (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 23.35 (EET)
Tuossahan meillä onkin ainakin yksi lähde. Toisena lähteenä on ollut jotain aluepoliittisiin tarkoituksiin tehtyjä, mutta mahtoiko niissä olla lainkaan näitä siltojen mantereeseen yhdistämiä. Yksityishenkilöiden kotisivuja ei voi pitää luotettavina ja muutenkin on oltava kriittinen.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2019 kello 11.17 (EET)
Toisaalta myös Pooskeri ja Sälttöö Merikarvialla mainitaan saarina maanmittauslaitoksella, vaikka kartan mukaan ne ovat jo kasvaneet kiinni toisiinsa ja mantereeseen. Tämän perusteella MML nojaa siis enemmän paikannimiperinteen jatkuvuuteen kuin fyysiseen maantieteeseen. Ja maankohoamisrannikollahan sekä Degerön, Sältöön että Pooskerin tilanne onkin se, että ne taitavat nykyään olla saaria enää ajoittain tulva-aikoina, ja Degerön tapauksessa on lisäksi lähteessäkin viitattu auki pidetty väylä, jollaisista mainitaan samassa lähteessä muitakin esimerkkejä. Mutta kun näin on, niin voidaan kai puhua lähteiden mukaisesti mantereseen maankohoamisen takia kiinni kasvamassa olevista saarista, joissa osassa tapauksissa salmea on ruoppaamalla pidetty auki tai avattu. Aivan varmasti lähteistettävissä oleva fakta on, että ne ovat olleet saaria aiemmin (lisää: Luokka:Entiset saaret).--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2019 kello 11.27 (EET)

Over-the-top palvelut suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Over-the-top (OTT) ovat mediapalvelua toteuttavia sisällöntuottajia, jotka jakavat striiamattua mediaa omana tuotteenaan suoraan katsojille internetin välityksellä, ohittaen tietoliikenteen, monikanavaisen television ja televisiolähetykset. Mahtaako tälle olla säällistä suomenkielistä vastinetta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 17.55 (EET)

Lyhennettä käytetään, esim. Elisa puhuu OTT-palveluista. Musta tässä kannattaa lähteä liikkeelle nimenomaan OTT-palvelusta tai OTT-sisällästö. Sisällöntuottajat tottakai hyödyttävät tällaista sisältöä, mutta sinällään tämä on ennemminkin tekniikka kuin tuottaja. --PtG (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 19.51 (EET)

Suomi tukee hallitusta?[muokkaa wikitekstiä]

Vanha periaate on että Suomi tunnustaa valtioita, ei hallituksia. Ottamatta kantaa kysytään, miksi Venezuelan kanssa menetellään nyt toisin. --Höyhens (keskustelu) 9. helmikuuta 2019 kello 22.40 (EET)

Melkoista sanoilla tasapainottelua tuo näyttää olevan. Ylen uutinenkin toistaa mainitsemasi periaatteen Suomen kantana. Kuitenkin UM:n tiedotteessa lukee "...acknowledge and support Mr. Juan Guaidó..." Tuossa ei käytetty verbiä recognise – kaipa diplomaatit ovat sanavalintoja miettineet. -188.238.123.55 9. helmikuuta 2019 kello 23.00 (EET)
Kyllähän Suomi (ynnä EU) myös tunnustaa tai ei tunnusta vaalituloksia. Politiikkaahan toi lähinnä on. Kenen kanssa leikitään ja kenen kanssa ei. --Vnnen (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 14.59 (EET)

Onko HS Aikakone niin huono kuin vaikuttaa?[muokkaa wikitekstiä]

Käytän paljon HS Aikakonetta lähteistääkseni uusia ja vanhoja artikkeleita vanhoilla Hesareilla (vaikka sekin taitaa olla yhä täällä sopimatta, saako maksumuurilähteitä käyttää). Anyway, onko Aikakoneen hakukone todellakin niin primitiivinen, että sillä voi hakea vain yhtä sanaa kerrallaan? Olen yrittänyt lainausmerkkejä ympärillä, plusmerkkejä sanojen edessä mutta ei auta. Jopa yhdysviivalliset yhdyssanat ovat sille ylivoimaisia. Äsken yritin hakea tietoa 1960-luvun tv-sarjasta Takaa-ajettu, ja sain tulokseksi vakuutuksia että Concert Hall takaa että Bullworker toimii ja että uusi Panhard on ajettu ja testattu HS:n moottoritoimituksen taholta käsin. Missaanko jotain, vai onko Aikakone tosiaan näin huono? – Kotivalo (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 19.46 (EET)

Paska se on. Pelkästään hesarin sivujen arkistohaku on paskottu ja aikakoneen haku on vielä paskempi. Tietääkseni ainakin Päivälehden arkistossa on käytettävissä hyvä hakukone joka osaa yhtä sun toista. En sitten tiedä miksi pitää webin käyttäjiä kiusata paskalla. --Anr (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 19.55 (EET)

Klassista musiikkia panhuilulle?[muokkaa wikitekstiä]

Onko panhuilulle säveletty klassista musiikkia, tyyliin "Panhuilukonsertto nro 5 fis-mollissa", taikka "Sonaatti panhuilulle D-duurissa"?--195.148.180.232 13. helmikuuta 2019 kello 10.33 (EET)

Kyllä on, tosin melko vähän ja vasta viime vuosikymmeninä, eivätkä asialla ole olleet kovin tunnetut säveltäjät. Usein panhuilulla esitetään sovituksia toisille puupuhaltimille kirjoitetuista sävellyksistä. Lisätietoa löytyy tästä opinnäytetyöstä, jossa on mainittu useita originaalisävellyksiä. -Ochs (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 23.43 (EET)

Galaksiryhmä[muokkaa wikitekstiä]

Milloin opittiin, että Linnunrata kuuluu Paikalliseen ryhmään, joka on vain yksi galaksiryhmä MONIEN muiden joukossa? 46.132.111.186 14. helmikuuta 2019 kello 21.58 (EET)

Ainakin Hubble näyttää jo 1936 erottaneen Paikallisen ryhmän muusta galaksimössöstä (en:Local Group#History). Tämä ei tosin vastaa kysymykseen milloin löydettiin muita ryhmiä. --Jmk (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 22.15 (EET)
Stephanin kvintetti löytyi jo 1877, mutta en ole varma, ymmärrettiinkö sitä vielä tuolloin galaksiryhmäksi, koska punasiirtymän tulkintaa vasta opeteltiin. Ryhmän yksi jäsen osoittautuikin myöhemmin paljon lähempänä olevaksi galaksiksi, joka sattui vain olemaan samalla kohtaa taivasta. Jos vielä isompiin kokonaisuuksiin mennään, Charles Messier viittasi Neitsyen galaksijoukkoon jo 1784 ([5]) ymmärtämättä kuitenkaan vielä havaintojensa todellista luonnetta. -Ochs (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 23.24 (EET)
1800-luvulla tosiaan tunnettiin kyllä paljon länttejä taivaalla, mutta kai vasta 1920-luvulla pystyttiin osoittamaan, että ne ovat paljon kauempana kuin meidän taivaalla näkyvän Linnunratamme tähdet, ts. ovat tämän Linnunradan ulkopuolella. (Galaksi: "Vuonna 1923 Hubble löysi Andromedan galaksista kefeidejä, joiden perusteella hän sai galaksille niin suuren etäisyyden, ettei se voinut sijaita Linnunradan sisällä. Galaksien todellinen luonne alkoi vihdoin selvitä.") --Jmk (keskustelu) 15. helmikuuta 2019 kello 09.34 (EET)
Tiedetoimittaja Corey S. Powellin kirjoituksessa January 1, 1925: The Day We Discovered the Universe kerrotaan Edwin Hubblen julkistaneen kefeidilöytönsä 1. tammikuuta 1925, vaikka hän oli tosiaan tehnyt löydön jo 1923. Aiheesta on näköjään julkaistu The Day We Found the Universe -niminen kirjakin, jonka on kirjoittanut Marcia Bartusiak. Sitä ennen kysymyksestä, onko galakseja yksi vai enemmän, käytiin suuri väittely Harlow Shapleyn ja Heber D. Curtisin välillä vuonna 1920. Sivun Why the `Great Debate' Was Important mukaan ainoastaan yhden suuren galaksin olemassaolon puolesta argumentoinut Shapley oli oikeammassa Linnunradan koosta ja Auringon sijainnista siinä, kun taas Linnunrataa todellisuutta pienempänä pitänyt Curtis osui oikeaan siinä, että galakseja on maailmankaikkeudessa useita. Kun 1930-luvulla saatiin lisähavaintoja ja -ymmärrystä asiasta, hyväksyttiin, että Linnunradan(kin) koko oli aiemmin aliarvioitu pahasti. Tämän kommentin ensimmäisessä lauseessa linkittämäni jutun mukaan Hubble oli Andromedan Linnunradan ulkopuolella sijaitsemisesta lokakuussa 1923 saamiensa todisteiden jälkeen varovainen ja huolissaan ennenaikaisen julistuksen tekemisestä, minkä vuoksi hän julkisti havaintonsa vasta 1.1.1925 (tosin The New York Timesin sivuilla oli ilmestynyt asiasta pikku-uutinen 23.11.1924). Silloin Shapley tajusi olleensa väärässä luettuaan Hubblen löydöistään hänelle kirjoittaman kirjeen 1924. –Ejs-80 18. helmikuuta 2019 kello 17.04 (EET) EDIT: –Ejs-80 18. helmikuuta 2019 kello 22.33 (EET)
Enwikistä löytyy muuten vajavaisesti lähteistetty sivu Timeline of knowledge about galaxies, clusters of galaxies, and large-scale structure. –Ejs-80 18. helmikuuta 2019 kello 17.14 (EET)

Onko 'Viidestoista yö' mono ja miksi?[muokkaa wikitekstiä]

Kun Juice Leskinen Slamin kappaletta Viidestoista yö kuuntelee korvakuulokkeilla levyltä tai netistä, vaikuttaa vahvasti siltä, että kappaleen "äänenlaatu" on mono. Kappale on nauhoitettu 1979 ja julkaistu 1980, joten olisi erittäin loogista, että siinä olisi stereoääni. Alkuperäisen vinyylisinglenkin etiketissä lukee stereo.

Monoäänen korvautuminen stereolla tapahtui Suomessa pääosin 1960-luvun lopulla, ja vain hyvin harvoissa, lähinnä "B-luokan" levytyksissä ääni oli maassamme mono vielä joskus vuoden 1973 paikkeilla.

Miten asia on tämän levytyksen kohdalla?

--37.33.43.82 18. helmikuuta 2019 kello 02.01 (EET)

Ei ole. Asian voi todeta lataamalla kappaleen Audacity-ohjelmaan, joka näyttää kummankin raidan kuvaajana. Tarkastelua voi jatkaa jakamalla kappeleen kahdeksi eri monoraidaksi, muttamalla toisen niistä "vastakkaiseksi" (samaan tapaan kuin vastamelukuulokkeet tekevät) ja toistamalla raidat samaan aikaan. Tällöin yhteiset osuudet katoavat, mutta eroavat osuudet jäävät. 89.106.40.244 19. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET)
Joo, kuuntelin biisin kuulokkeilla, ja ainakin kitara (kuulostaa Rickenbackerilta) ja kertosäkeen taustalaulut tulevat omista kanavistaan sivuilta. --Sblöbö (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 22.19 (EET)

Mistä sitten johtuu, että Viidestoista yö kuulostaa monolta eli siitä puuttuu stereoäänelle ominainen kirkkaus ja laajuus?

Entä onko Fredin Kolmatta linjaa takaisin mono vai stereo. Korvakuulolla arvioiden se tuntuisi olevan jotenkin rajatapaus.

--37.33.136.95 19. helmikuuta 2019 kello 19.09 (EET)

Tässä yhteydesä kai voi esittää artikkelitoiveen Mono i agapi.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 22.07 (EET)

Kolmatta linjaa takaisin on mono, voimakas kaiutus vain luo soundiin "ilmavuutta" ja antaa siten hieman stereomaisen vaikutelman. Stereolevytykset alkoivat kyllä yleistyä suomalaisessa kevyessä musiikissa nimenomaan biisin levytysvuonna 1968, mutta tämä ei mielestäni vielä ole sellainen (äänitetty heti vuoden alussa helmikuussa). --Sblöbö (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 22.28 (EET)