Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Vaasa Suomen 4. suurin kaupunki?[muokkaa wikitekstiä]

Historiaa on kirjoitettu niin, että Vaasa oli jossain vaiheessa Suomen 4. suurin kaupunki. Mitkä olivat suurempia? Listaan varmaankin kuuluvat Turku ja Viipuri, mutta onko puuttuva Pori? Oulu taisi olla pieni paikka ja Helsinkiä ei tainnut vielä juuri olla. Tampereenkaan paikalla ei tainnut olla oikein mitään. Rannikkokaupunkeja itse luettelisin, mutta tietysti Porvoo ja Hämeenlinna ovat villejä kortteja. --88.113.34.76 4. kesäkuuta 2016 kello 11.03 (EEST)

Ei tainnut olla Viipuri tuossa neljän kärkijoukossa. Varmaankin Ruotsiin kallellaan olevia rannikkokaupunkeja kaikki neljä, joista tiedossa vain Turku ja Vaasa. --88.113.34.76 4. kesäkuuta 2016 kello 11.06 (EEST)
Vastaus riippuu olennaisesti ajankohdasta. Täällä on jonkin verran tietoa. Viipuri oli pitkään toiseksi suurin. Helsinki on vanhempi kuin Vaasa. Lähteen mukaan Vaasa oli sijoilla 4-6 vasta 1700-luvun lopussa, eikä siitä ilmene, että Vaasa olisi jossain vaiheessa todella ollut neljäntenä. -Ochs (keskustelu) 4. kesäkuuta 2016 kello 14.29 (EEST)
Paras arvaus lienee tuo 1700-luvun loppu. Vaasa ja Oulu olivat kasvaneet tervakaupalla. Vaasa varmaankin hetkellisesti käväisi neljänneksi suurimpana ~1780-1810. --88.113.34.76 5. kesäkuuta 2016 kello 09.06 (EEST)
Helsinki oli 1700-luvun puoliväliin saakka melko vähäinen paikka, mutta kasvoi Suomen mittakaavassa merkittäväksi kaupungiksi Viaporin rakentamisen seurauksena 1700-luvun lopulla. Myös Oulu kasvoi samoihin aikoihin, joskin eri syistä. Ochsin linkkaamassa teksissä mainitaan tosiaan (s. 19), että 1700-luvun lopulla Vaasa olisi ollut jaetulla neljännellä sijalla yhdessä Porin ja Porvoon kanssa. Kolme suurinta olivat siis tuolloin Turku, Helsinki ja Oulu. "Suomella" tarkoitetaan tuossa Ruotsille kuulunutta osaa Suomesta, joten Viipuri ei ole lainkaan laskuissa mukana vuosina 1710–1812, jolloin se kuului Venäjälle. Vaasa on luultavammin ollut neljännellä sijalla 1700-luvun alkupuolella, jolloin Helsinki on vielä ollut pienempi mutta Viipuri on ollut jo poissa pelistä. --Risukarhi (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 17.11 (EEST)
Vaasa oli Suomen kuudenneksi suurin kaupunki 1900 luvun alussa tämän lähteen kaupungit 1902. Sen mukaan vuonna 1902 Vaasa (15570) oli 6. suurin, edellä Helsinki, Turku, Viipuri, Tampere ja Oulu (16700 asukasta). Vuoden 1939 tilastossa tilastot 1939 Vaasan asukasluku on 33218 ja Oulussa on 28670 eli Vaasa oli silloin Oulua suurempi. Lahti ja Pori olivat pienempiä kuin Vaasa. Kun Viipuri menetettiin on Vaasa saattanut talvisodan jälkeen hetken olla suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vilkapi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 23.06 (EEST)
Museoviraston sivuilla olevan Vanhan Vaasan arkeologiaa käsittelevän raportin ([http://www.nba.fi/fi/File/593/vanha-vaasan-kaupunkiark-inv.pdf pdf) mukaan Vaasa olisi ollut Suomen neljänneksi suurin 1730. --PtG (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 16.15 (EEST)
Kerrankin täällä oppii jotain mielenkiintoista. Kun miettii kuinka pieni kyläpahanen tuo on nykypäivän mittapuulla, on jännittävää että Vaasasta on puhuttu joskus merkittävänä ja "isona" paikkana. Nerdbuster (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 02.35 (EEST)

Kiinteä helium[muokkaa wikitekstiä]

Onko totta että helium on ainoa alkuaine joka ei normaalipaineessa kiinteydy edes absoluuttisessa nollapisteessä eli nollassa Kelvinissä? Onko avaruudesta tavattu lähes kiinteäksi luokiteltua nestemäistä heliumia? Entä onko kiinteää heliumia koskaan valmistettu keinotekoisesti laboratoriossa?--62.80.158.180 18. kesäkuuta 2016 kello 15.49 (EEST)

Kun heliumille tunnetaan sulamispiste ja kiehumispiste, niin todennäköisesti nestemäistä heliumia on valmistettu. Kryopumpussa (en:Cryopump) heliumia pumpataan paineeseen ja päästetään sitten laajenemaan kuin jääkaapin kompurassa, mutta ilmeisesti sekään ei nesteytä heliumia, vaikka laiteella tuotetaan muutaman Kelvinin lämpötilaan. Vilkapi (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 17.38 (EEST)
Helium kyllä kiinteytyy absoluuttisessa nollapisteessä teorian mukaan, sillä absoluuttisessa nollapisteessähän kaikki liike lakkaa. Harmi vaan, että absoluuttista nollapistettä ei ole saavutettu. O.V. Lounasmaa laboratoriossa (Aalto yliopiston) on päästy 0.000 000 000 1 kelvinin lämpötilaan. Se ei kuitenkaan normaalipaineessa riitä kiinteyttämään heliumia. Laboratoriossa valmistamiseen en osaa vastata, mutta pitäisin sitä hyvin todennäköisenä. Avaruudesta ei kiinteää heliumia löydy. Lämpötila laskee alimmillaankin (galaksienvälisessä avaruudessa) vain 2,725 kelviniin. (ks. kosminen taustasäteily) Heliumin kannalta se on melko lämmintä vielä. Eli voidaan sanoa, että koko (tunnetun)universumin kylmin paikka on (ollut) Otaniemessä.—Aku506 22. kesäkuuta 2016 kello 20.52 (EEST)

Espanjassa sijaitsevan Santander-nimen alkuperästä[muokkaa wikitekstiä]

Sattuisiko joku Espanjaan/kieliin yms. perehtynyt tietämään Espanjan Kantabriassa sijaitsevan Santanderin nimen alkuperästä? Tiedän vain, että Santander-pankki on nimetty tuon kunnan mukaan. Dirtyleftist (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 03.40 (EEST)

Tai siis suomen kielessä Santanderia taidetaan pitää kaupunkina, vaikka espanjankielinen Wikipedia kutsuu paikkaa kunnaksi (municipio) Dirtyleftist (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 03.45 (EEST)

Google löysi tämmöisen: "The Romans named Santander "Portus Victoriae Iuliobrigensium" and established here an important harbour which was the origin to the city we know today. The current name of the city derives from the monastery of "Sancti Emeterii". http://www.tourspain.org/santander/history.asp --Seeggesup? 19. kesäkuuta 2016 kello 04.11 (EEST)

Kiitokset nopeasta vastauksesta! Dirtyleftist (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 04.29 (EEST)

Suomalaiset uudelleenfilmatisoinnit[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Uudelleenfilmatisointi oli luettelo "Suomalaisia uudelleenfilmatisointeja", joka kuitenkin käsitti vain samoista romaaneista tai näytelmistä tehtyjä eri elokuvaversioita (otin listan mainitusta syystä pois artikkelista). Aloin miettiä, onko Suomessa itse asiassa tehty yhtään varsinaista uudelleenfilmatisointia eli uutta versiota aiemmasta suomalaisesta elokuvasta pikemmin kuin aiemman elokuvan pohjalla olleesta yhteisestä alkuperäismateriaalista. Sen tiedän, että Suomessa on tehty kotimaisia versioita joistain ulkomaisista elokuvista (mm. Luokkakokous) ja joistain suomalaisista elokuvista on vastaavasti tehty ulkomailla uusia versioita (mm. saksalainen FC Venus), mutta onko yhtäkään alkuperäiskäsikirjoitukseen perustunutta kotimaista elokuvaa tehty uudelleen Suomessa? Itselle ei äkkiseltään tullut yhtäkään mieleen, vaikka kuvittelisin ainakin joitain tapauksia löytyvän. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 17.45 (EEST)

En mene takuuseen mutta joistakin vanhemmista ruotsalaisista elokuvista on mielikuvani mukaan tehty suomenkielisiä versioita. Onko sitten alkuperäiskäsikirjoitusta olisi käytetty sellaisenaan. Amor hoi perustuu ruotsalaiseen käsikirjoitukseen. Tulio teki jostakin omastaan myös ruotsinkielisen elokuvan, mutta se taas ei ihan kuulu tähän. Kavin tietopalvelu (=kirjasto) voisi osata vastata, jos tiedonjano on suuri. --Abc10 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 18.35 (EEST)

Hesarin luetuimmat artikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Hesarin luetuimpien artikkeleiden listalla toisena on artikkeli "Suomen tunnetuin uusnatsi omisti nuoruutensa rotuvihalle – nyt hän harjoittelee tavallista elämää". Kyseinen artikkeli vaatii rekisteröitymisen sivustolle (joka tosin on ilmaista jollain kahden viikon tarjouksella). Osaisiko joku sanoa, tilastoiko sivusto ainoastaan henkilöt, jotka ovat oikeasti päässeet lukemaan artikkelia, vai myös ne kirjautumattomat lukijat, jotka ovat klikanneet artikkelin linkkiä sivustolla, mutta päässeet lukemaan vain artikkelin otsikon? --Valistunut (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 02.52 (EEST)

Onko olemassa sähkölle immuunia eläintä?[muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa eläinkuntaahan reagoi jotenkin sähköön (aiheuttaa esim. kipua ja pyrkivät pysymään poissa). Tämän takiahan käytetään esimerkiksi sähköaitausta eläimillä. Onko olemassa jotain eläinlajia, joka olisi sähkölle immuuni eli joka ei reagoi mitenkään ulkopuolelta tulevaan sähköärsykkeeseen?--LCHawk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 17.34 (EEST)

Ehkä tuo riippuu sähkön määrästä, vrt. ohmimakkara ja sähkötuoli. --Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 18.11 (EEST)
Tarkoitan sellaisia määriä, joita yleiesti käytetään eli 230 volttia. Siis sellaisia, jotka ihmisestä tuntuvat epämiellyttävältä ja joita myös esimerkiksi sähköpaimenissa käytetään. --LCHawk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 19.02 (EEST)
Ei kai se 230 volttia ole siinä langassa, siinähän lehmänkantturoilta oikenisi sarvet.--Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 20.03 (EEST)
Joo, ei taida olla. Tarkoitin sitä, että nyt tässä kysymyksessä jätetään pois erilaiset suurjännitteet yms. vaan puhutaan "kotitaloussähköstä" ja kotitalouksista ja maatiloilta löytyvistä "sähkökohteista". Onko siis mikään eläin noille immuuni?--LCHawk (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 20.27 (EEST)
Ei olekaan, vaan paljon enemmän. Esim tässä on vain 8300 volttia jännitettä. Löysin myös yli kymmenentuhannen voltin paimenia. Vitsi on siinä, että jännite ei tapa (tai edes aiheuta vaurioita) vaan virta. Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta mahtaisikohan vastaus löytyä sähköä itse tuottavista eläimistä?—Aku506 22. kesäkuuta 2016 kello 21.00 (EEST)
Tarpeeksi virtaa, niin liha (tai mikä tahansa muukin) palaa, eli täysin immuuni on tuskin mikään eläin tai kasvikaan. Mutta, jos eläimellä on esim. tarpeeksi paksu turkki, niin se ei välttämättä sähköpaimenta huomaa. --Otrfan (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 15.47 (EEST)
Kyllä näin, mutta haenkin sitä, että onko olemassa eläintä, joka olisi täysin immuuni sellaisille määrille sähkövirtaa, jonka ihminen tuntee, mutta joka ei tapa ihmistä (esim. sähköisku normaalista kodin elektroniikasta tai sähköisku paimenpojasta)? Millä eläimellä olisi tarpeeksi paksu turkki, ettei tunne tuollaisia sähkömääriä?--LCHawk (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 20.00 (EEST)
Ihminenkin on immuuni sähköpaimenelle kuivat ehjät kumisaappaat jalassa niin kuin jokainen aitoja korjannut tietää. Koulussa fysiikanopettajamme näytti hauskan kokeen: Pisti kahden johtimen väliin 50 pennin kolikon, joka kuumeni ja paloi poikki. Kysyi sitten, että mitäs nyt tapahtuu, kun pistän sormeni tuohon ja pisti sormensa siihen, eikä tapahtunut mitään. Ne joille fysiikanläksyt ovat jääneet mieleen, osaavat varmaan selostaa miksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 23.30 (EEST)

Kansanedustajat[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko listaa kansanedustajista, jotka ovat luopuneet kansanedustajan työstä saatuaan parempaa työtä (jos ei lasketa presidentiksi tai europarlamenttiin siirtyneitä tai muita poliittisia "kohoamisia")? Onko Haglund lyhimpään kansanedustajana ollut, joka on luopunut työstään, vai onko lyhyempään olleita? --Mastorbeettori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 21.39 (EEST)

Kansanedustajat eivät ole työ- tai virkasuhteessa vaan luottamustoimessa.--Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2016 kello 07.07 (EEST)
Listaa ei taida olla missään, mutta on syytä huomauttaa, että ajat ovat muuttuneet tuon ilmiön suhteen. Vielä takavuosikymmeninä oli tavanomaista, että sama henkilö saattoi olla yhtä aikaa eduskunnan jäsenenä ja esimerkiksi korkeassa pääjohtajanvirassa. Esimerkiksi K.-A. Fagerholm oli vuosikausia yhtä aikaa eduskunnan puhemiehenä ja Alkon pääjohtajana, mitä olisi nykyään mahdotonta kuvitella. Eduskunnasta pyysivät eroa lähinnä maaherroiksi, diplomaateiksi tai korkeisiin oikeuslaitoksen virkoihin nimitetyt. Muistan lukeneeni jostain, että muutos Suomen poliittisessa kulttuurissa tämän asian suhteen tapahtui joskus 1970-luvulla, minkä jälkeen eduskunnasta on alettu eroamaan kaikenlaisten virkanimitysten vuoksi. Nykyään kun poliittiset virkanimitykset ovat vähentyneet, kyllästyneet poliitikot siirtyvät entistä useammin vihreille oksille yksityisen liike-elämän tai etujärjestömaailman puolelle. Tässä Hesarin juttu siitä, minkälaisilla kriteereillä kansanedustaja voi nykyään saada vapautuksen edustajantoimesta (lainaus jutusta: "voisi arvioida, että [eroon oikeuttavan] yhteiskunnallisesti merkittävän tehtävän raja kulkee jossain rehtorin tehtävän ja liikuntatoimen johtajan välillä"). Vastauksena jälkimmäiseen kysymykseen, Carl Haglund ei ole ainakaan lyhytaikaisin. Esimerkiksi aikanaan tunnettu maalaisliittolainen poliitikko Kalle Jutila valittiin vuonna 1945 eduskuntaan, mutta hän siirtyi jo puoli vuotta myöhemmin Suomen lähettilääksi Washingtoniin. Voi noita olla muitakin tapauksia. --Risukarhi (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 15.16 (EEST)
Pekka Tarjanne ainakin joutui 1970-luvun lopussa Kekkosen käskystä luopumaan kansanedustajapaikastaan, kun hän sai postin pääjohtajan viran. Olisiko muutos tapahtunut noihin aikoihin? --Jannex (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 21.45 (EEST)
Tuossa oheislukemistoa niille, jotka ihmettelevät kansanedustajien palkkoja sun muuta. --Höyhens (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 15.59 (EEST)

Yhdysvaltain presidentti[muokkaa wikitekstiä]

Onko Yhdysvalloissa siitä asti, kun presidentin virka määrättiin perustettavaksi, ollut sääntönä, että sama presidentti voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi? Entä mistä asti on ollut säntönä, että presidentin pitää olla syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen? Nenoniel (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 19.53 (EEST)

Olisiko tuo viimeksi mainittu ollut alusta asti, vaikka silloisista Yhdysvaltain kansalaisista melko pieni osa oli syntyperäisiä? Nenoniel (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 19.55 (EEST)
Asiasta löytyy tietoa esim. Wikipediasta: en:President of the United States, ja sen linkkejä seuraamalla esim. en:Twenty-second Amendment to the United States Constitution ja en:Natural-born-citizen clause. --Ryhanen (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 22.04 (EEST)
Ja mitenkäs tuo koskisi Grover Clevelandia, joka on tähän mennessä ainoa Yhdysvaltojen presidentti joka on palvellut ei-peräkkäisiä kausia? JIP (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 23.06 (EEST)
Kas, tämä on sama kysymys, josta WPK on kovin kiinnostunut. Siis alun perin ei ollut rajoituksia kausien määrässä. Kun tuo 22:s amendmentti hyväksyttiin, kausia saa olla kaksi. Niiden ei tarvitse olla peräkkäisiä, joten Jimmy Carter voisi olla seuraava presidentti vuodesta 2017 alkaen. Olisi ihastuttavaa, jos tämä asia lukisi lähteistettynä Wikipediassa ja jos tieto säilyisi oikeana. Artikkeli presidentti oli suojattuna juhannuksen yli. En ole vielä katsonut, onko siihen jälleen ehditty kirjoittaa disinformaatiota. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 18.55 (EEST)

EU:sta eroaminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko ennen Englantia mikään muu EU-maa eronnut tai erotettu EU:sta? Entä voiko tämä helpottaa Turkin ja Serbian pääsyä uudeksi EU:n jäsenvaltioksi olettaen että molemmat maat täyttävät EU:hun liittymiseen vaaditut kriteerit joskus tulevaisuudessa?--62.80.158.180 25. kesäkuuta 2016 kello 14.47 (EEST)

Ensimmäiseen kysymykseen: Nykyisestä Euroopan unionista ei ole koskaan eronnut yksikään jäsenvaltio eikä siitä ole yhtään maata erotettukaan. Tanskalle kuuluva Grönlanti erosi EU:n edeltäjästä Euroopan yhteisöistä kansanäänestyksen perusteella vuonna 1985. --Risukarhi (keskustelu) 25. kesäkuuta 2016 kello 15.35 (EEST)

Etköhän olisi kuullut asiasta jos joku olisi EU:sta eronnut... Tuore projektihan tämä on. Varmaan poliittisen epävakauden lisääntyminen ei ainakaan Turkin asiaa auta. Toisaalta tämän vallankaappausyrityksen ansiosta taitaapi jäädä ikuiseksi haaveeksi. Aika harva EU-maa haluaa islamilaista diktatuuria lähtentelevää valtiota samaan unioniin. Nerdbuster (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 16.11 (EEST)

Äläs ny. Palautussopimuksethan lähentävät Turkkia ja Unionia. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 16.27 (EEST)

Riian musta balsami[muokkaa wikitekstiä]

Ostin Riiasta pullon Riian mustaa balsamia. Pitäisikö se panna jääkaappiin? JIP (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 23.05 (EEST)

Toimivat koordinaatit?[muokkaa wikitekstiä]

Mistä saa toimivat koordinaatit tälle? Karttapaikan koordinaatit vievät Venäjälle. Google maps ei anna Paavolan tammelle sijaintia. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 10.38 (EEST)

Auttaiskohan here.com? Jossain tuolla tammi kai on, ja webbiosoite kertoo koordinaatitkin kunhan karttaa vierittää selaimessa sopivasti: here.com -kartta. Näkymään voi valita kartan tai satelliittikuvan.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 12.47 (EEST)
Tälläkin löytää paikan, mutta pitää nähtävästi tietää koordinaatit ensin. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.05 (EEST)
No juu, here.comissa kyllä voi hakea osoitteenkin perusteella, esim. "Salmenranta 34 (FI-08800 Lohja)". Sitten vaihtaa näkymiä ja scrollailee... Mutta on noita koordinaatijärjestelmien muunnossysteemejä olemassa, kuten keskustelussa tuossa alempana näkyy.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.38 (EEST)
Antti Huttusen blogissa annetaan koordinaatit näin: ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6680692 E 327813. Koordinaattijärjestelmiähän on erilaisia, ja niille on yhteistä kai vain se, että minä en tunne niitä.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 12.57 (EEST)
Google-mapsin kautta tulee puun lähellä olevan pysäköintipaikan sijainnille koordinaatit joiden alku on 60 ja 23. Kun sellaiset laittaa Commonsiin kuvien yhteyteen, pääsee oikealle sijaintipaikalle. Itse en ymmärrä näistä mitään, joten jääköön sitten muiden tehtäväksi. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.05 (EEST)
Klikkaa oikealta muunna ja aukeavasta lomakkeesta uudelleen muunna (muuttamatta tietoja). Saat koko joukon eri koordinaatistojen mukaisia koordinaatteja, mistä ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) ovat luullakseni haluamasi. –Kooma (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.40 (EEST)
Tämä on noin puolen kilometrin päässä kysymästäni paikasta, ja koordinaatit toimivat Commonsissa käytettäessä oikein eivätkä ole lähelläkään tuon ETR etc:n mukaisia, jotka näyttävät paikkaa Vienanmeren lahdessa. Luovutan. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.59 (EEST)
Ehdinkö enää auttamaan. Kansalaisen karttapaikan Asteukset-napista voi vaihtaa käytettävää koordinaattijärjestelmää. Eli ensi Asetukset-napista, sitten klikkaan alinta vaihtoehtoa ETRS89 ja lopuksi Ota käyttöön-nappia. Oikealla ylhäällä pikkukartan vieressä on nyt uudet koordinaatit aste-minutti-muodossa. Nämä voit syöttää joko Coord- mallineeseen tai Kansalaisen karttapaikka-mallineeseen. Lähden pian Helsinki-Vantaalle enkä voi jatkossa auttaa enää.--J Hokkanen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 14.11 (EEST)
60.226488°N, 23.890902°E --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 14.24 (EEST)
Zachen koordinaatit kyllä vievät perille, mutta tärkeä kysymys on, miten ne on saatu. Olen ennenkin yrittänyt saada tähän apua. Jostakin sain vinkin Googlen osoitehaun kautta löytyvistä koordinaateista. Klikkaamalla oikealla ja painamalla "Mitä täällä" on saa koordinaatit. Jos kuitenkaan ei ole osoitetta, ei siitä ole apua. Tarkoitus oli siis lisätä koordinaatit kuvan yhteyteen jossa ne nyt ovat ja artikkeliin sitten kun sen teen. Mutta sama ongelma on taas seuraavan metsän keskellä olevan puun kanssa. Kaipaan sellaista rautalankaohjetta maallikolle. Mutta jätän vastaisuudesssa asian hoitamisen osaavammille. Kiitos kaikille. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.05 (EEST)
Jos ei ole osoitetta, pitää joko tuntea paikka tai yrittää haarukoida se Google Street Viewin ja/tai kuvien avulla, muutta keinoa en tiedä. Jos pitää merkitä paikka jossa Google kamera tai kukaan näppäilijäkuvaaja ei ole vieraillut, silloin on vaikeaa. Joku aluetta ja paikkaa tunteva voisi auttaa, mutta mistäs sellaisen vetäisee?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.53 (EEST)


WGS84-koordinaatit sai selville vaikka näin:
  1. Klikkaa tätä linkkiä (sama jonka annoit ensimmäisessä kommentissasi)
  2. Tarkista mitä avautuvalla sivulla oikeassa yläreunassa lukee koordinaattitiedoissa (todennäköisesti : ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6680708 E 327823)
  3. Klikkaa työkalulistassa olevaa "muunna" -nappia
  4. Valitse lähtökoordinanaatistoksi sama kuin mitä kohdan 2 koordinaattitiedoissa (tässä tapauksessa "ETRS-TM35FIN", todennäköisesti tämä on valmiiksi valittuna)
  5. Klikkaa lähtökoordinaatistovalinnan alapuolella olevaa muunna-nappia
  6. Kopioi avautuvasta ikkunasta rivi: "ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84): 60.226639, 23.8910994
--Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 16.55 (EEST)
Vika oli siinä että edeltävien ohjeiden perusteella ymmärsin että siitä lähtökoordinaattvalikosta pitää valita "ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84)". Nyt ymmärrän asian, ja osaan luultavasti seuraavalla kerralla. Kiitos. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 18.37 (EEST)

Lankapuhelimet[muokkaa wikitekstiä]

Aika lyhyeksi jäi Suomessa lankapuhelinten kulta-aika. Eräs vuonna 1950 syntynyt lähisukulaiseni kertoi, että hänen muutettuaan Lappajärveltä Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1969 hänellä ei aluksi ollut puhelinta. Eikä se ollut poikkeuksellista.

Olisiko niin, että aikaa, jolloin yli puolet suomalaisista asui asunnossa, jossa oli käytössä lankapuhelin, oli n. 1960 – n. 2005 ja aikaa, jolloin Suomessa oli perusolettamuksena, että joka ruokakunnalla lankapuhelin on, oli vain n. 1975 – n. 1995?

Milloin lankapuhelintiheys Suomessa oli suurimmillaan? N. 1990? Nenoniel (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 23.53 (EEST)

Asia on varmaankin tilastoitu jossakin, mutta kyllä puhelimet ovat olleet yleisiä jo sata vuotta sitten. Molempien vanhempieni perheissä oli puhelin jo 1900-luvun alussa. Tosin muistan kyllä että erään kauppiassukulaisen luona kävi aina naapuruston ihmisiä soittamassa, mutta joka tapauksessa puhelin oli käytettävissä, ja puhelinkioskeja oli kaupungeissa joka nurkalla. Puhelin ei ollut sillä tavalla henkilökohtainen kommunikaatioväline kuin nykyisin, mitä nuorison ei ehkä ole helppo mieltää. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 07.22 (EEST)
1994. --PtG (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 07.36 (EEST)
Lankapuhelimen hankkiminen saattoi olla aika kallista, jos asui sellaisella paikkakunnalla missä oli oma puhelinyhtiö ja piti ostaa sen osake. Siksi sitä ei välttämättä tullut hankittua, esimerkiksi jos oli opiskelija ja arveli muuttavansa opintojen jälkeen pois. Ei minullakaan eikä monella opiskelukaverilla ollut lankapuhelinta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.--Tanár 28. kesäkuuta 2016 kello 11.11 (EEST)
Tuossa edellä osakkeella tarkoitetaan ostoliittymää (joita oli myös kunnallisilla puhelinlaitoksilla), joka on eri asia kuin puhelinyhtiön osakkeet. Pienissä paikallisissa puhelinyhtiöissä piti ostaa puhelinyhtiön osakkeita itselleen ja lisäksi kallis ostoliittymä (vuokraliittymiä ei ollut tarjolla). Puhelinosakkeet kulkeutuivat sitten yrityskauppojen tai fuusioiden myötä lopulta isoille operaattoreille.--Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 21.10 (EEST)
Pienosakkailla on edelleen osakkeita, vaikka jobbarit niitä kärkkyvät, tarjouksia putoaa postiluukusta säännöllisin väliajoin mutta niihin ei pidä langeta. Ja siis osuustodistukset muuttuivat esimerkiksi Helsingin Puhelinosuuskunnalla osakkeiksi. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 21.27 (EEST)

Suomenlinnan kuvan suunta?[muokkaa wikitekstiä]

Tunnistaako joku Suomenlinna-maiseman? Kansallisarkiston lataamassa Suomenlinna-kuvassa on teksti väärinpäin. Tunnistaako joku, onko kuva oikeinpäin ja teksti kirjoitettu negatiivin väärälle puolelle? Tein kuvasta vaakasuoraan käännetyn version. Kysyn tässä kahvihuoneessa, koska tämä koskee Commonsia ja Kansallisarkistoa. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 09.28 (EEST)

en:Provost marshal suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö tälle termille mitään suomenkielistä vastinetta? Kyseessä on siis jonkinlainen sotilaspoliisiyksikön johtaja.-Henswick (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 19.43 (EEST)

Wanha wirttynyt englanti-suomi-sanakirjani kertoisi kyseessä olevan sotatuomarin. --Wgn (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 18.43 (EEST)
Oma sanakirjani 90-luvulta kertoo sen olevan sotapoliisiyksikön päällikkö. --PtG (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 19.17 (EEST)
Sanakirjat ovat varmaan kumpikin oikeassa. Sodan aikaisissa tapahtumissa käyttäisin sotatuomaria. Lusmuilevaa sotamiestä rangaistakoon mitä ankarimmalla tuomiolla. :) --Wgn (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 18.29 (EEST)
En usko. Eipä poliisi ole sama kuin tuomari. Paitsi tietysti ennen muinoin. Kai suomenkielinen vastine riippuu siitä, mitä tuo virkamies on tehnyt. Jos se on sotilaspoliisiyksikön päällikkö, niin se on. Ei kai suomennosta voi vaihdella sen mukaan, onko sota vai ei. Itselläni on sama sanakirja kuin PtG:llä. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 18.40 (EEST)
Sotatuomari kuulostaa oudolta termiltä, kun puhutaan tosiaan enkkuwikinkin perusteella sotilaspoliisiyksikön johtajasta. Sotatuomari viittaisi ennemminkin sotaoikeudessa toimineeseen tuomariin. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 19.18 (EEST)

Kaksi historiallista kysymystä[muokkaa wikitekstiä]

  • Onko totta, että sosialidemokraatit (SDP) ovat korvanneet "aikaisemmat" työväenyhdistykset siirtämällä niiden tehtävät kunnille? Onko siis reilua luonnehtia Suomen kuntien saaneen 1900-luvulla uusia tehtäviä sosialidemokraattien halutessa kuntien hoitavan työväelle tarkoitettuja juttuja, ja työväenyhdistysten sitten näivettyneen? Voidaanko siis hahmottaa niin, että työväenyhdistykset muuntautuivat osaksi kuntalaitosta?
  • Olivatko 1800-luvulla ja sitä ennen pappi ja tuomari suurin piirtein sama henkilö? Ja jos ei täsmälleen sama henkilö, niin siltikin kuin samasta puusta veistettyjä? Kaikenlaista hallintoa oli vuosisatoja sitten kovin vähän, joten oletettavasti "hallinto" keskittyi kirkon ympärille. Voisiko tuomarit siis hahmottaa likipitäen papeiksi, jos tuomareiden historia on melko lailla sama kuin pappien?

Kysymyksissä on varmaan hahmottamista. --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 15.09 (EEST)

Missä voi valokuvata yläosattomia naisia?[muokkaa wikitekstiä]

Tuli mieleeni kysyä, missä tätä nykyä voi Euroopassa ottaa valokuvia yläosattomista naisista? Pitäisi olla jonkinlainen tapahtuma jossa niitä naisia on ja heitä voi kuvata. Jokin kurssi, esitys tai muunlainen tapahtuma. Naisten tulisi mielellään olla täysi-ikäisiä.

Mieluummin erikseen järjestetty tapahtuma, en mielelläni haluaisi pyytää naisia kotiini kuvattaviksi, koska ei minulla täällä mitään sopivaa tilaakaan ole. Enkä oikein mielelläni haluaisi vaellella missään uimarannoillakaan vakoilemassa naisia.

Kyseessä siis pitäisi olla järjestetty tapahtuma jossa on niitä naisia ja valokuvaus on sallittua. Ei ole pakko olla Suomessa tai ylipäätään Pohjoismaissa, mutta Euroopassa on pakko olla. Muut maanosat ovat yksinkertaisesti liian kaukana. Ei haittaa vaikka tapahtuma olisi maksullinen, kunhan se ei kauhean monta sataa euroa maksa, siis itse tapahtuma. Sen lisäksi tietysti tulevat kulut matkoista ja majoituksesta.

Tietääkö joku tästä, tai edes mistä voisin kysyä? JIP (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 23.56 (EEST)

Esim. http://715517.biz/ tai http://alastonsuomi.com/ -sivustoilla voi kysellä. --Valistunut (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 22.56 (EEST)
Tein nyt tunnukset noihin molempiin mutta ne odottavat vielä ylläpidon hyväksyntää. En tiedä onko kumpikaan noista oikea paikka kysellä mutta parempaakaan ei ole tähän mennessä löytynyt. JIP (keskustelu) 11. heinäkuuta 2016 kello 22.45 (EEST)

Parantumaton/paranematon[muokkaa wikitekstiä]

Mikä ero on parantumattomalla ja paranemattomalla?--RicHard-59 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.24 (EEST)

Lähellä synonyymia. Ehkä parantumaton sopii paremmin johonkin tautiin, johon ei ole hoitoa ja paranematon johonkin, joka ei ole vielä hoitunut. --Höyhens (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.27 (EEST)

Kenen mukaan on nimetty janssoninkiusaus?[muokkaa wikitekstiä]

ken herra Jansson tässä on tarinana? --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 16.02 (EEST)

Kaarina Turtian Gastronomian sanakirja kertoo, että janssoninkiusaus (ruots. Janssons frestelse) on alkuaan ruotsalainen ruokalaji. Sen on nimetty ehkä ruotsalaisen oopperalaulajan Per (Pelle) Janzonin (1844-1889) mukaan tai ruotsalaisen lahkolaissaarnaajan Erik Janssonin mukaan, joka vaikutti Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Kolmas vaihtoehto on sen nimeäminen 1929 valmistuneen ruotsalaisen elokuvan mukaan. Elokuvan nimi oli Janssons frestelse. Lähdeteos ei kerro sanan etymologialle varmaa vastausta.--Svallis (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 16.19 (EEST)

Puhelimen oikea keksijä[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi keksi virallisesti puhelimen. Antonio Meucci vai Alexander Graham Bell?--62.80.158.180 11. heinäkuuta 2016 kello 16.13 (EEST) .Vastaan itse. Meucchi kehitti ensimmäisen puhelimen prototyypin, mutta Bell ehti patentoida sen ensin. Niinhän?--62.80.158.180 1. elokuuta 2016 kello 14.02 (EEST)

Ehdotukset[muokkaa wikitekstiä]

Miten voi poistaa selaimestaan ehdotukset, jotka tulevat sen perusteella, millä sivuilla on käynyt tai mitä hakenut Googlella? Kerrottakoon, että asun yksin, ei siis ole kyse siitä, että haluaisin piilotella muilta. Nenoniel (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 20.31 (EEST)

Mikä selain? --Otrfan (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 20.34 (EEST)
Jos Google on tallentanut hakuhistoriasi Google-tilillesi, täällä neuvotaan, miten historiaa voi siivota tai sen tallentamisen estää: Haku- ja selaushistorian tarkastelu ja hallinnointi. --Silvonen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 21.09 (EEST)

En kaipoaa neuvoja enää. Onnistuin sittenkin. Nenoniel (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 21.33 (EEST)

Peltipoliisin sakko[muokkaa wikitekstiä]

Kaksi viikkoa sitten lauantaina tolppakamera räpsähti kohdalla. Valon välähtäessä mittarinopeus 70 km/h kuudenkympin alueella. Mitenkähän pitkään sakkoa kannattaa odotella? Nyt tätä kirjoittaessani huomasin, että pykälät sanovat, että rikesakkomääräys on "lähetettävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä." Jokohan uskaltaa huoahtaa helpotuksesta? Rikesakko olisi ilmeisesti nykyään kuitenkin peräti 170 euroa, eli parin viikon ruoka- taikka päivän juomarahat. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 11.38 (EEST)

Mittarivirhettähän joka autossa lienee ainakin 4 km/h tuossa nopeudessa eli jos mittari näytti 70 km/h, niin todellinen nopeus lie ollut vain 66 km/h tai alle. Kannattaa googlata mittarivirhe. --93.106.128.57 15. heinäkuuta 2016 kello 11.46 (EEST)
Mittarivirhe on tuttu käsite googlettamattakin. Siksipä kysymyksessäni käytin termiä "mittarinopeus". Poliisi vähentää mitatusta nopeudesta automaattisesti 3 km/h juuri mahdollisen mittarivirheen takia. Saatoin myös katsoa mittaria aavistuksen liian myöhään tai lukea sitä väärin. Joka tapauksessa tuossa mennään siinä rajalla, että sakko saattaa tulla tai olla tulematta. edit: sanoin pieleen. Poliisi vähentää 3 km/h mittaustuloksesta oman mahdollisen mittausvirheensä takia, ei ajoneuvon mittarivirheen takia. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 12.01 (EEST)
Kinttaalla on. Riippuu siitä onko ruuhkaa käsittelyssä. Nyt on lomakausi, käsittelijöitä ehkä lomalla ja toisaalta sakkoja tulee kun kesällä ajetaan paljon. Parin vuoden takainen osuma tuli viikossa, mutta se oli tammikuulta.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 12.58 (EEST)
Pykälän teksti laajemmin kuuluu seuraavasti: "– – rikesakkomääräys voidaan lähettää rikkomukseen syyllistyneelle postitse – –, jos kyseessä on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehty liikennerikkomus, johon syyllistyneen henkilöllisyys on välittömästi todettu. Rikesakkomääräys on tällöin lähetettävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä." Ehtona on siis se, että peltipoliisi on heti nähnyt, että Otrfan se kuvassa loistaa. Toiseksi ikävä kyllä tuo aikamääre on ikään kuin velvoittava ohjesääntö poliisille itselleen, jotta asiat käsiteltäisiin joutuisasti. Mikäli käsittely venyy eikä sakkoa saada lähetettyä, itse liikennerikkomus ja siitä koituva seuraamus eivät vanhene kahdessa viikossa vaan yhdessä vuodessa. Vähän sama asia kuin toimeentulotukipäätösten kanssa. Laissa lukee, että päätös pitää tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä, mutta monissa kunnissa on "resurssipula", minkä vuoksi asiat seisovat ja ihmiset eivät saa tukea ajoissa. Se on lainvastaista ja siitä voidaan viranomaista huomauttaa, mutta mitään korvauksia ei kaiketi makseta virheen vuoksi. Jos siis sakko tulee vasta 3–4 viikon päästä, mikä lienee kuitenkin erittäin epätodennäköistä, lainvastaisesta viivästyksestä voinee kannella tai valittaa jonnekin, mutta sakko on silti maksettava. Lehdessä tosin luki, että poliisi on palkannut kesätyöntekijöitä juuri noita tolppakuvia katselemaan, joten sen perusteella ei luulisi viivettä olevan monen viikon edestä. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 13.35 (EEST)
Näköjään poliisin sivuilla[1] lukee "Jos tämä lain velvoittama kahden viikon määräaika ylittyy, rikesakkoa ei voida lähettää enää kotiin", eli se pitäisi käydä itse hakemassa laitokselta. No, pitänee vielä jännätä vähän aikaa. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 13.57 (EEST)
Kas. Onpa miellyttävän suomalaista ajatella, että jos poliisi itse epäonnistuu asian joutuisassa käsittelyssä, sitten ylinopeutta ajanut joutuu sakkorahoja kerätessään vielä ajamaan poliisilaitokselle. Jos sattuu asumaan sellaisessa kunnassa, jonka lähin poliisilaitos on Kuopiossa, pitää matkustaa Kuopioon ja olla siellä arkipäivänä klo 9–16:n välillä. Tuota voisi joku yleisönosastoon kirjoittaja kutsua leikillisesti jo lisärangaistukseksi. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 14.08 (EEST)
Uudessa rikesakkoa koskevassa laissa, joka ei ole vielä voimassa, aika on muuten kolme viikkoa. On siis jo otettu huomioon se, että resurssipula Suomessa on muuttunut yleisvaaralliseksi epidemiaksi ja sen vuoksi pidennetty määräaikaa. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 13.44 (EEST)

Maastopysäköinti[muokkaa wikitekstiä]

Lisää liikennekysymyksiä: sanokaapas viisaammat, että saako tämän kuvan[2] oikeassa reunassa olevalle nurmikolle pysäköidä maanomistajan luvalla? Kadulla oleva vuoropysäköinti ei kai paikkaa ainakaan koske (juuri sen takia tuohon mielelläni auton jättäisin, jos pihaan ei mahdu)? Netistä kun haeskelin, niin Hyvinkäällä ei ilmeisesti tontinomistajakaan saisi tuohon pysäköidä[3]. Kuopiossa taas ilmeisesti maanomistajan luvalla pysäköinti olisi sallittu[4]. Maastoliikennelain pykälä, jonka mukaan tämän uutisen [5] kaveri on sakkonsa saanut sanoo[6] Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Pitäisikö pysäköinnin ajaksi vetää nurmikon reunaan lippusiima tai laittaa pari puuntainta ruukussa aidaksi? Se ei kai sentään pysäköinninvalvojille kuuluisi, että miten kukin aidatulla pihallaan autonsa pysäköi? --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 12.35 (EEST)

Se voi näyttää tontinomistajan tontilta mutta voi tosiasiassa olla tiealuetta. Jos ei tiealueen rajaa ole merkittynä, on aina riski, että pysäköi väärin. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 13.26 (EEST)
Kyllä tuo nurmikko enimmäkseen tonttiin kuuluu. Kun kuvaa tarkkaan katsoo, niin näkyy ennen paikalla olleen aidan tolppakin. Vilkaisin vielä Joensuun karttapalveluitten sivuiltakin, että tuo alue on selvästi tonttiin kuuluva. Siellä taisi kartassa näkyä jopa aidantolpatkin, eli kuvan tolpasta tontti taitaisi jatkua vielä puolisen metriä vasemmalle. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.07 (EEST)
Aidan tolpat eivät ole tiealueen raja. Siellä on viralliset merkit joita ei pääse siirtelemään. Tai ellei niitä löydy, kiinteistörekisteri kertoo rajan paikan. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.22 (EEST)
Katsoin Joensuun kantakartasta, johon on merkitty tonttirajat. Usko nyt. Ellet silti usko, niin ihan kysymyksen takia oleta, että tuo alue kuuluu tonttiin. (nuo aidan tolpat eivät muuten ilman kaivinkonetta siirry mihinkään, sen takia ne vielä paikallaan ovatkin pl. pari tuosta nurmialueen vasemmasta reunasta poistettua.) --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.28 (EEST)
Mitä minun pitäisi uskoa? Kerron vain että tiealue voi yltää alueella joka näyttää tontilta. Jos haluat vain tietynlaisen vastauksen, on parempi kysyä itseltään. Aidantolpan perustuksen valaa asukas, tiealueen rajamerkit upottaa maanmittari. Mutta jos ne on sinne tehty vuosikymmeniä sitten, ne ovat voineet jäädä piiloon. Ihan miten haluat, tuskinpa kukaan tulee sakottamaan, mutta jos haluaa välttää riskit, kuten ilmeisesti haluat, kun kerran olet kysyvinäsi, niin kannattaa tietysti selvittää. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.39 (EEST)
No kun tuo on tonttia, vaikka miten intät vastaan, eikä siinä mitään selvittämistä ole. Mutta mitenkäs tuo Hyvinkään juttu? Kuvatekstin mukaan tonttien omistajatkaan eivät saa pysäköidä kadun varrella olevalle nurmelle. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.47 (EEST)
En intäkään, vai missä olen inttänyt? Hyvinkää kieltää kadun varrella olevalle nurmikolle pysäköinnin, ei tontille. Jos kerran tiedät tontin rajat, niin mitä intät? Yleisesti ottaen tontin ja tien välinen tiealue on tontinomistajan käytössä mutta pysäköidä siihen ei saa jos tie- (katu-) alueelle pysäköinti kerran kielletään. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 16.31 (EEST)
Tuossa äsken intit useamman kommentin ajan. Mietin vaan, kun useimmat tontit nurmikkoineen ovat katujen varsilla. Ja vaikka minä tiedän tontin rajat, niin lappuliisana saattaa olla paikallinen Abc10, joka niitä ei tiedä ja sitten joutuu paperisotaan. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 16.43 (EEST)
Alat ilmeisesti ymmärtää. Jos et halua joutua lappuliisan kanssa kahnauksiin ja epäilet hänen tietämystään, käyt pistämässä tontinrajalle lapun: Tontinraja. Uskoisin kuitenkin heidän ammattitaitoonsa tietää jotakin. Minun taas ei tarvitse tietää hyvinkääläisen omakotitalon tontin rajoja, selitin vain periaatteen, koska kysymyksesi perusteella näytti siltä ettet tiedä. Voit nyt käydä paikan päällä soveltamassa periaatetta. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 17.16 (EEST)
Ai lappu riittäisi aiemmin kaipaamasi tiealueen rajamerkin sijasta? Se helpottaa asiaa. Kiitoksia. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 17.23 (EEST)
No jos ei sitä rajamerkkiä siellä ole, niin en voi muuttua siksi. Vaihtoehto on pyytää maanmittaria tekemään merkin, mutta se maksaa. Talon omistaja(tar) sitten päättää, haluaako maksaa siitä. Jos on vielä kysyttävää, kysy vapaasti. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 18.42 (EEST)
Ääh, minä laitan A-nelosen kepin nokkaan, mikäli tuohon joutuu pysäköimään. Lapussa linkki tähän keskusteluun QR-koodina. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 18.52 (EEST)
Joutessaan joku voi lukea koo'hoo'oon päätöstä vähän samanlaisesta asiasta: KHO:2014:175. Siinä ei ollut maastoa, mutta olipahan yksityisen omistama, jalkakäytävältä vaikuttava tontin osa Turussa. Sitä lukiessa voipi miettiä, soveltuuko päätös itäsuomalaiseen nurmikkomaisemaan. --Pxos (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 12.14 (EEST)

Useampaan kuin yhteen puolueeseen yhtaikaa kuuluminen[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Suomessa sama henkilö yhtaikaa kuulua kahteen tai useampaan puolueeseen? Nenoniel (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 12.22 (EEST)

Kyllä, mutta yhteen suuntaan kumartaessa samalla pyllistää vastakkaiseen suuntaan. Siksipä puolueet varmaankin olisivat toisiaan lähellä. --93.106.31.222 20. heinäkuuta 2016 kello 12.34 (EEST)
Puolueet ovat Suomessa rekisteröityjä yhdistyksiä. Yleensä yhdistymisvapauden mukaan ihmisillä on oikeus vapaasti kuulua useaan yhdistykseen, mutta puolueet ovat toimintansa luonteen vuoksi erityisasemassa. Tästä on usein määrätty puolueen säännöissä. Monien puolueiden säännöissä nähdäkseni kielletään olemasta toisen puolueen jäsen tai jos liittyykin toiseen puolueeseen, voidaan (sääntöjen mukaan) erottaa ensimmäisestä puolueesta. Lain tasolla asiasta ei ole säädetty, mutta asia perustuu yhdistysautonomiaan eli siihen, että yhdistyksellä on – tietyssä rajoissa – säännöissään oikeus määrätä siitä, keitä sen jäseniksi otetaan. Teknisesti kyseessä on kielto kuulua "kilpailevaan yhdistykseen". Tosin lopuksi on sanottava, että useamman puolueen jäsenyys varmaankin käytännössä onnistuu, jos toimii riittävän salaa. Mikäli haluaa maksaa jäsenmaksua sekä Kokoomukselle että Vasemmistoliitolle ja hakiessaan jäsenyyttä valheellisesti vakuuttaa, että ei ole minkään muun puolueen jäsen, eivät puolueet varmaankaan tee mitään ristiintarkistuksia. Asia voi muuttua, jos pyrkii kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi kommarina ja porvarina samaan aikaan. Heh. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 12.48 (EEST)
Näin. Täytyy poikkeuksena mainita, että piraattipuolue ja muutos 2011 sallii useampaan puolueeseen kuulumisen, joten heillä on yhteisiä jäseniä. --Valistunut (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 13.40 (EEST)
Joo, sitten meillä on Kansalaispuolue jonka suhde Suomen keskustaan on mielenkiintoinen. Edelleen aikoinaan Liberaalinen kansanpuolue oli aikoinaan Kepun jäsenjärjestö ja SKP oli SKDL:n jäsenjärjestö. --Höyhens (keskustelu) 21. heinäkuuta 2016 kello 23.06 (EEST)
Aivan. Myös SDP:n ja sen oppositioryhmän Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton suhde oli hieman epäselvä. --Valistunut (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 11.22 (EEST)

Mikä liikennemerkki?[muokkaa wikitekstiä]

Ajelin tiistaina kotikaupunkini ulkoupolella hiekkatietä ptikin ja huomasin kaksi samanlaista vanhaa liikennemerkkiä, joissa on alhaalla musta viiva, kyseisen viivan oikeanpuoleisesta päästä suora musta viiva ylös ja sen viivan päästä vielä lyhyt musta viivanpätkä oikealle. Mikä vanha, käsittääkseni ei enää yleisessä käytössä oleva liikennemerkki on kyseessä? --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 12.39 (EEST)

EDIT: Google-hausta "vanhoja liikennemerkkejä" ei ollut apua :\ --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 12.40 (EEST)
Mikä oli merkin muoto ja väritys? Viivojen suuntakin jäi kuvauksesta vähän epäselväksi. --Jmk (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 12.43 (EEST)
Varoitusmerkin väritys eli punaiset reunat ja keltainen keskiosa. Alhaalla ja ylhäällä vaakasuora viiva ja niiden välissä niitä yhdistävä pystysuora viiva. --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 12.46 (EEST)
Kuulostaa muuten vanhalta Zorro-vaaralta ("Tienmutka", [7] toinen ylärivissä), mutta mustan viivan asento ei oikein täsmää. Et sanonut merkin muotoa, mutta ilmeisesti sekin oli varoitusmerkin eli kolmio? --Jmk (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 13.17 (EEST)
Joo, kolmion muotoinen liikennemerkki on kyseessä. --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 16.11 (EEST)
EDIT: tässä kuulakärkikynällä paperilapulle tehty esimerkkikuva siitä liikennemerkistä: http://i.imgur.com/81Zs7eZ.jpg --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 16.41 (EEST)
Joskus noita mutkanmerkkejä mallattin vähän todellisen mutkan suuntaisiksi. En muista oliko käytäntö mitenkään virallinen. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 16.46 (EEST)
Mikä tie oli kyseessä? --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 15.21 (EEST)
Mitäs tiessä tapahtui liikennemerkin takana? Meinaan, että jos siellä on jyrkkiä mutkia, niin varmaan merkki varoittaa mutkista, tai jos siellä on sivuteitä, niin ehkä niistä. --Otrfan (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 15.48 (EEST)
Mikäli en nyt väärin muista, niin toinen merkeistä oli paikassa, jossa hiekkatie tuli metsäisemmältä kohdalta pellon reunaan ja tiellä ei ollut mitään merkittävää mutkaa tai isompaa risteystä. Pitäisi joku päivä ottaa taas polkupyörä alle ja käydä tutkimassa vähän tarkemmin.
Tuskinpa kyseessä on sitten ollut vanha mutkan merkkikään. Pelloilta voi tulla sivuteitä ja työkoneliikennettä, mutta ei tuo merkki ihan muistuta sivutien varoitusmerkkiäkään. Ei varmaan satu tuo tien kohta löytymään Googlen Streetviewsta? --Otrfan (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 16.11 (EEST)
Ei löydy, sen verran pieni tie (ei edes viisinumeroinen). --80.222.241.96 24. heinäkuuta 2016 kello 17.24 (EEST)
Mikä tie? Kyllä se kartalta löytyy, jos se on olemassa. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 18.53 (EEST)
Tokihan tie kartalta löytyy, tässä linkki Kansalaisen Karttapaikkaan (toivottavasti osasin tehdä linkin oikein tarjotulla työkalulla): [8]. --80.222.241.96 24. heinäkuuta 2016 kello 19.58 (EEST)
Eli siis Niinivedentiellä Äänekoskella? Jos joku sattuu asumaan sielläpäin, voisi käydä ottamassa kuvan, niin nähdään, mikä se oikein on. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 20.32 (EEST)
Siellähän se. --80.222.241.96 24. heinäkuuta 2016 kello 21.00 (EEST)
Kyseessä saattaa olla itse tehty mutkasta varoittava merkki, jossa Z-kuvio ei ole ihan samanlainen kuin tieliikenneasetuksessa esitetty. Mutkan merkkihän asetetaan "sopivan" matkan verran ennen varottavaa mutkaa, joten sitä kurvia pitänee hakea noin 50-150 m ennen varoitusmerkkiä. Itse tehtyjä merkkejä käytettiin pienillä (yksityis)teillä, kun kaupasta ostettu merkki olisi ollut turhan kallis. Merkkiin saatettiin tosiaan jäljentää mutkan todellista muotoa. Piirroksesta päätellen tiessä olisi kaksi 90 asteen kurvia melkein peräjälkeen. Jos merkki varoittaa risteyksestä, tiellä olisi eri kohdilla liittymät eri puolille.--Htm (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 20.05 (EEST)
Tästä seuraakin kysymys --Höyhens (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 02.40 (EEST)

Kenen vastuulla on liikennemerkeistä[muokkaa wikitekstiä]

Ymmärrän, että liikennnmerkit ovat tienpitäjän vastuulla. Mutta entäpäs jos on asetuksessa määritelty vain julkisten teiden liikennemerkit? Vastatkaa yst. myös laajemmassa mitassa kuin osaan kysyä. --Höyhens (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 02.45 (EEST)

Yksityistiellä voidaan liikennöinti kieltää tieosakkaiden päätöksellä liikennemerkillä, jos tien hoitoon ei saada yhteiskunnan varoja. Merkkiin tarvitaan käsittääkseni joka tapauksessa myös kunnan suostumus, eli pelkästään osakkaiden päätös ei riitä. Jokamiehenoikeuteen perustuvaa kulkemista (kävelyä, pyöräilyä, yksityistä ratsastusta) ei kuitenkaan voida kieltää. Eräällä tiellä oli vuosia Kielletty ajosuunta -merkki (tosin sitä ei kukaan noudattanut), mutta kunnassa alkoi jossakin vaiheessa tarkempi meno, ja merkki hävisi. Paikassa on edelleen joku yksityistiehuomautus, mutta se on yhden maanomistajan naulaama eikä sillä siten ole mitään merkitystä. -Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 08.44 (EEST)
Asiasta on täällä keskusteltu jo aikaisemmin: Wikipedia:Kahvihuone_(kysy_vapaasti)/Arkisto_39#Kotitekoiset_liikennemerkit. Siinä kysyttiin, pitääkö ite-taiteen edustajien liikennemerkkejä noudattaa. Keskustelusta saattaa löytyä jotakin järkeä. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 15.43 (EEST)

Suositelkaa toiseen maailmansotaan sijoittuvia elokuvia, jotka käsittelevät muita aselajeja kuin jalkaväkeä tai laskuvarjojoukkoja[muokkaa wikitekstiä]

Suositelkaa toiseen maailmansotaan sijoittuvia elokuvia, joissa länsiliittoutuneet (=Usa, Iso-Britannia, Kanada jne.) taistelee ja jotka kertovat muista aselajeista kuin jalkaväestä tai laskuvarjojoukoista. Ensisijaisesti hakisin sellaisia, joissa vastustajana on Saksa, mutta myös muut kelpaavat. Nimenomaan sellaisia elokuvia, joihin myös järkevästi pääsee käsiksi Netflixin/kirjaston/videovuokraamon kautta.--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 13.29 (EEST)

Jos meritaistelut kiinnostavat niin Sink the Bismarck! on ihan kelpo raina. --80.220.224.105 26. heinäkuuta 2016 kello 17.09 (EEST)
Sukellusvene U-96, joka tosin on kuvattu saksalaisten näkökulmasta, mutta kyllä siinä länsiliittoutuneita vastaan taistellaan.--Tanár 26. heinäkuuta 2016 kello 23.25 (EEST)
Käyn juuri läpi (anglosaksisen) maailman parhaita elokuvia (joista ei vielä ole artikkelia). Sotahommista ja aselajeista en paljon ymmärrä, enkä näiden saatavuudesta tiedä:
Terv. –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 10.14 (EEST)
Battle of Britain saattaa olla vielä Netflixissä. edit: kuten myös U-Boat – vihollisen kynsissä --Otrfan (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 10.38 (EEST)
Hait ja pienet kalat | Haie und kleine Fische (1957) Wolfgang Ottin sukellusveneromaaniin perustuva saksalainen elokuva.--RicHard-59 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 19.38 (EEST)
Ice Cold in Alex. Pohjois-Afrikkaan sjoittuva pätkä. Kuuluisa Calsberg-olut pätkästä.--RicHard-59 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 19.46 (EEST)

James Bondin vihollisen Jawsin suomennos[muokkaa wikitekstiä]

Tänään Neloselta tuli jälleen uusintana vuonna 1977 valmistunut Bond-elokuva 007 rakastettuni, jossa esiintyy ensimmäistä kertaa Bondin vihollinen Jaws, jonka suomennosnimi useimmissa yhteyksissä ollut Rautahammas. Muistelen kummiskin joskus taannoin katsoneeni erään tutun videokasettia, jossa kyseinen elokuva oli nauhoitettu Kolmoskanavalta 1990-luvun alussa. Kyseisen elokuvan tekstityksessä Jaws-hahmo oli suomennettu nimellä Leuat (joka on tarkasti suomennos Jawsista). Onkohan tuota suomennosnimeä käytetty taannoin muissakin elokuvan televisioesityksissä taikka julkaistujen videokasettien suomitekstityksissä? Ainakin DVD-julkaisuissa suomitekstityksissä nimi on suomennettu joko Rautahampaaksi tai Jawsiksi. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 23.50 (EEST)

  • Minulla on taas tuo 007 Kuuraketti elokuva VHS-nauhana, joka on vuodelta 1982 ja siinä Jaws on suomennettu nimellä Kita. Mutta veikkaan että entisajan suomennokset poikkesivat reippaasti nykyajan suomennoksista.--62.80.158.180 27. heinäkuuta 2016 kello 20.56 (EEST)
Äitini viittasi joskus kanssa tuohon Leuat-nimitykseen. Kuuraketti on ymmärtääkseni ainoa Bond-filmi jonka hän on nuoruudessaan nähnyt, joten lienee ollut käytössä myös jossakin sen versiossa. --80.220.224.105 27. heinäkuuta 2016 kello 21.49 (EEST)


Creatice Commons kuvan luvaton kopiointi[muokkaa wikitekstiä]

Suomessahan laki kieltää lataamasta luvattomasta lähteestä ja silloin lataaja on velvollinen korvaamaan tekijälle, niin tuli mieleen että jos joku nettisivu luvattomasti kopioi CC BY-SA 4.0 -lisensoidun ottamani valokuvan ja laittaa sen nettisivuilleen ja sitten joku tavallinen kyseisellä nettisivulla vierailija lataa tiedoston omalle tietokoneelleen niin onko tämä lataaja silloin velvollinen korvaamaan minulle rahallisen korvauksen jos veisin asian oikeuteen? Tiettävästi kukaan ei ole Suomessa pelkästä lataamisesta vielä joutunut oikeuteen. --Zunter (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 20.37 (EEST)

Suvereniteettisaaret[muokkaa wikitekstiä]

Suvereniteettisaaret -artikkeli käsittelee vain Suomen ja Rutsin välisiä jokia. Myös Tenolla ja sen yläpuolisilla joilla on suvereniteettisaaria. Artikkelia pitäisi täydentää ! –Kommentin jätti 85.76.167.243 (keskustelu)

Tämä keskusteluosasto on tarkoitettu kysymyksille Wikipedian ulkopuolisista asioista. Kehotukset Wikipedian tietojen täydentämiseksi voi kohdistaa ko. artikkelin keskustelusivulle, tai vielä paremmin itselleen, sillä Wikipediaa saa kuka tahansa muokata kunhan merkitsee tiedoille lähteet. –Kotivalo (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 17.12 (EEST)
Kun tämä on kysymyspalsta, niin keskustelunavaus on ehkä tulkittava kysymykseksi: "Onko myös Tenolla ja sen yläpuolisilla joilla suvereniteettisaaria?" Vastaus on ei. Suvereniteettisaaret syntyivät Haminan rauhan myötä, kun Suomen ja Ruotsin väliin vedettiin raja Tornionjokeen. Mitenkä siinä olisi voinut syntyä suvereniteettisaaria Norjan rajalle Tenoon? Suomen ja Norjan rajaan ei Haminan rauhassa koskettu. --Jmk (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 07.47 (EEST)
Aiheesta lisää Norjan ja Suomen raja.--RicHard-59 (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 21.50 (EEST)

Kuolleet kielet ja niiden herättäminen[muokkaa wikitekstiä]

Rupesin tuossa krapuloidessa ponderoimaan, että jos opettelisin jonkin kuolleen kielen (sellaisen joka tunnetaan kuitenkin niin hyvin että oppiminen on mahdollista), hankkisin ipanan ja puhuisin sille pelkästään tätä kieltä niin, että lapsi oppii sen äidinkielekseen, niin olisiko kieli tällöin herännyt uudelleen henkiin kun sillä on ihka oikea äidinkielinen puhuja, joka ei kuitenkaan kuulu lainkaan samaan kulttuuripiiriin tai mahdolliseen etniseen ryhmään kuin originaalit puhujat? Vai laskettaisiinko tämä jonkinlaiseksi uudeksi creole-sekoitukseksi; tuskin oppisin kieltä itse niin hyvin että pystyisin sen lapselle välittämään täysin samanlaisessa muodossa kuin miten sen oikeat, alkuperäiset taitajat sitä puhuivat. --Soppakanuuna (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 02.01 (EEST)

Ehkä se yksi äidinkielinen ipana ei kuitenkaan riittäisi kielen "henkiin heränneeksi" katsomiseen - ei myöskään uudeksi kreolikieleksi. --Makevonlake (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 17.33 (EEST)
Ajattele myös sitä lasta joka voisi jäädä aika omituiseen tilanteeseen kun joutuisi toisten lasten kanssa tekemisiin. Lapset eivät ole oikeastaan koe-eläimiä. Ajatuksesi on kyllä periaatteeessa mielenkiintoinen. Mutta palaan edelleen näköjään tähän että lapsen hylkäämiskokemus on luultavasti kaikkein pahinta mitä hän voi kanssasi kokea. Mutta jos olet itse yhteydessä häviämässä olevan kielen puhujiin, päättäkööt he. Antavat kuitenkin lapsen takaisin tai pyytävät ottamaan huostaan. Lapsi nimittäin kokisi sinun hylänneen hänet eikä pitäneen omana turvasatamanaan niinku pitäis vaan koekaniinina. Ikävä kyllä koko koe osoittaisi sinun toimivan sellaisessa ominaisuudessa mitä et kuitenkaan ole. No enmä.. siis Makevonlake sanoi jo oleellisen mutta joo, kyllä hän oppisi se kielen mutta alkaisi vihata sitä tai jotain. --Höyhens (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 02.48 (EEST)
Kyllähän lapsesta tulisi käytännössä kaksikielinen, jos hän tapaisi muitakin ihmisiä. Vähän samantapainen kokeilu on keinotekoisen kielen puhuminen lapselle: syntyperäisiä esperanton puhujia on maailmalla ainakin satoja, heidän joukossaan miljardööri George Soros (ks. en:Native Esperanto speakers). --Silvonen (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 06.40 (EEST)
Luulen että kokeilu olisi tuomittu epäonnistumaan, koska vaikka puhuisitkin koko ajan ipanalle X-kieltä ja hän aluksi oppisikin sitä, hän kuitenkin lopettaisi sen käytön heti, kun tajuaisi ettei kukaan muu puhu X:ää kuin sinä ja sinäkin puhut kaikille muille suomea. Ei yksinkertaisesti olisi tarvetta puhua X:ää. Lisäksi epäilen vahvasti, että sinullakin olisi vaikeuksia pitää kiinni X:stä pidemmän päälle, kun joutuisit jatkuvasti miettimään mitä mahtaa olla "pesukone" tai "pehmoeläin" jollain ammoin kuolleella kielellä. Elävää kieltä ei voi olla olemassa ilman kieliyhteisöä.--Tanár 20. elokuuta 2016 kello 21.31 (EEST)

Onko kukaan koskaan toistanut Roald Amundsenin matkaa?[muokkaa wikitekstiä]

Roald Amundsenhan meni Etelänavalle koiravaljakolla ilman moottorikäyttöisiä ajoneuvoja vain toisten koiravaljakoiden avustamana ja tuli myös pois hengissä. Onko kukaan hänen jälkeensä tehnyt tuota samaa temppua? Hillaryn ja Fuchsin retkikunta-artikkelissa todetaan, että "Blaiklock ja Stephenson olivat ensimmäiset Etelänavalle saapuneet koiravaljakon ajajat sitten Roald Amundsenin". Nuokin saivat silloin traktoreilta ja muilta moottoriajoneuvoilta apua, mutta onko siis kukaan mennyt Amundsenin jälkeen ilman moottorien apua vain koiravaljakoin navalle ja takaisin?--LCHawk (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 14.54 (EEST)