Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg

Miten päästä Alastarolta Helsinkiin myöhään lauantai-iltana?[muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 18.2. minun pitäisi päästä Alastarolta, Loimaan kunnasta, Helsingin keskustaan joskus myöhään illalla. Minun pitäisi olla Helsingissä joskus kello 20 - 24 aikoihin. Minulla ei ole omaa autoa käytettävissä. Saan mahdollisesti autokyydin jonnekin päin Loimaan keskustaa mutten sitä pidemmälle. Miten tämä onnistuu? JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 20.45 (EET)

Aluksi suksilla, kehä kolmosen jälkeen jalkaisin. –Makele-90 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.11 (EET)
Alastaro–Helsinki. --raid5 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.18 (EET)
Minä olen joskus ajatellut, että omatoimisen Google-haun sijasta panisin kysymyksen tänne silloin, jos jotenkin kuvittelisin sillä olevan yleissivistyksellistä viihdearvoa. Joskus olen niin sisällä Wikipediassa, että en meinaa edes muistaa muita tiedonhakukeinoja vaan toden totta tulee ensiksi mieleen "kysyä kavereilta". Nyt kuitenkin kysymykset tyyliin "Menen Mäntyharjuun. Kuinka saan olutta?" ja "Olen parin viikon päästä poissa kotoa. Koska olen taas kotona?" eivät minun mielestäni oikein ole sopivia esittää täällä, ainakaan toistuvasti. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.24 (EET)
Tällaiset kysymykset voisi poistaa jatkossa suoraan. Jos jokainen alkaisi kyselemään tällaisia yksinkertaisia kysymyksiä, niin kysy vapaasti -palsta olisi niitä täynnä. Jos ei ole hakukoneet vielä hallussa, suosittelen opettelemaan, sieltä löytyy vaikka mitä vastauksia. Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.28 (EET)
Linkattu sivu ei löytänyt mitään bussi- tai juna-aikatauluja kyseiselle päivälle. Matkahuollon sivujen mukaan Loimaan keskustasta lähtee bussi 20:00, joka on perillä Helsingissä 23:00. Täytyy vielä kysellä kyytiä Alastarolta Loimaan keskustaan. JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.25 (EET)
Voit tsekata myös mahd. junayhteydet, tosin niistä tulee mutka esim. Toijalan kautta.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.27 (EET)

Minäpäs kysyn samalla, miten pääsee Kajaanista Ouluun lauantai-aamuna. --Höyhens (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.57 (EET)

Junalla, bussilla, taksilla tai autolla? --raid5 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.02 (EET)
Jollain julkisella. Tämän retorisen kysymyksen tarkoituksena oli osoittaa, miten liikenneyhteydet on ajettu alas. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 01.18 (EET)
Mitähän kello mahtaa olla Tampereella pari minuuttia sitten? --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.07 (EET)
Varttia vaille liivintasku, jos et Tamperetta sen vertaa tunne. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 01.18 (EET)
@JIP: Pääsitkö hyvin perille? --raid5 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 00.44 (EET)
Pong HIP. Entäs viimevuotinen reissu Mäntyharjuun? Saitkos olutta ruokakaupasta? Kysyttiinkö papereita? Voisi muuten vakavammin ottaen jatkossa poistaa nämä "menen ulos, käynkö kaljalla vai kiskalla" -tyyppiset kysymykset heti veks. Ei tätä palstaa ole tarkoitettu tällaiseen. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Widzew Łódź[muokkaa wikitekstiä]

Could someone add the information that the club was dissolved in 2015 due to financial reasons, but before the 2015/2016 season fans created new club which started playing from IV liga (fifth level)? I'm not able to do this, so I'm asking here. The sources are [1] and [2]. Żyrafał (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 20.39 (EET)

I went and added the name changes that happened on 1922 and 2015. --OneMember (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 10.48 (EET)

Sukupuolitaudit[muokkaa wikitekstiä]

Mitä sukupuolitauteja kannattaa ja voi seuloa varmuuden vuoksi, kun ei ole oireita? Verenluovutuksen yhteydessä seulotaan HI, kuppa ja hepatiitteja; klamydian ja tippurin voi seuloa virtsatesteinä. Kannattaako muista olla huolissaan? Kondyloomaan ja herpekseen ei vissiin ole seulontatestejä olemassakaan. --Pertti Toivopalo (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 16.04 (EET)

Olen itse lääkärin vastaanotolla se, joka tulee ja lähtee ovesta ilman kättelyä, mutta lehdissä on kai lukenut sellaista, että ainakin osa asiantuntijoista lienee sitä mieltä, että oireettomien epäilyjen vuoksi ei kannata seuloa asioita tarpeettomasti. Seulonta kai lähinnä tarkoittaa väestötasolla tapahtuvaa seulontatutkimusta, jonka toteuttamisesta päättää jokin valtakunnallinen taho. Jos taas haluaa yksityishenkilönä mennä tarkastamaan asioita, silloin kai esteenä on vain oman lompakon paksuus, koska varmasti yksityislääkäristä saa ne testit, jotka on valmis maksamaan. Itse veronmaksajana en haluaisi, että verorahoja käytettäisiin oireettoman keskikehonuhan seulontaan väestötasolla. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 20.33 (EET)
Jos taas tarkoitit seulomisella itsesi testaamista, niin voit hyvin testata nuo kaikki pyytämällä omalta lääkäriltäsi lähetteen labraan. Se on ihan normaalia toimintaa, ei sitä kannata hävetä. Kannattaa tehdä säännöllisesti tarpeen mukaan. Iivarius (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.38 (EET)

Olen siis käynyt nuo edellä mainitut läpi, YTHS:ltä sai ilmaisen (eli verorahoilla maksetun) klamydia- ja tippuritestin, ja luovutan verta säännöllisesti, eikä sieltä ole ikinä ilmoitettu positiivisista tuloksista. YTHS:n mukaan (https://yths.telelab.fi/Customer/klamydiainfo) tauteja voi kantaa ilman oireita. Mulla on mahdollisesti uusi seksikumppani, ja vaikken usko edellisten kantaneen tauteja, tahtoisin varmistaa etten sitten tartuta mitään eteenpäin. --Pertti Toivopalo (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.09 (EET)

Veikkaisin, että useimmat laillistetut lääkärit kykenevät vastaamaan tuohon kysymykseen. Jos haluat itsellesi lääketieteellisiä neuvoja etkä kysy asiaa yleisellä tasolla vain mielenkiinnosta (tyyliin "paranevatko useimmat nuhat viikossa niin kuin kansanperinne sanoo vai lähinnä seitsemässä päivässä kuten koululääketiede esittää?"), niin Wikipedia ei ole oikea paikka. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.58 (EET)

Televisio-ohjelmia netistä tai digiboksilta koneelle?[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan mitään palvelua tai digiboksia jolta sais televisio-ohjelmia tietokoneelle sellaseen muotoon että niitä voi leikata ja katsella koneellaan? Vanha Topfield alkaa käydä hermoille. --Styroks (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 00.43 (EET)

Itse siirsin joskus Topfield-digiboksiltani tietokoneelle ohjelmia Altair-nimisellä Topfieldin itse suunnittelemalla ohjelmistolla, sen käyttöön löytyy ohjeet Topfieldin sivuilta. En tosin ole Windows 10 -aikoihin ohjelmaa kokeillut, niin en tiedä toimiiko se uudemmissa koneissa kuinka. Tuohon on muuten meidän Wikikirjastossakin oikein ohje. Tiedostojen muoto taisi olla sellainen, että piti muuntaa ensin toiseen muotoon SUPER-ohjelmalla, ennen kuin pystyi käsittelemään Movie Makerilla tai Nero Visionilla tms. Nykyään varmaan on helpompiakin tapoja tiedonsiirtoon digiboksin ja tietokoneen välillä, mutta niistä kannattaa ensin googlailla ennen laitteen ostamista. Stryn (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.15 (EET)
Kun tässä olis nimenomaan tarkotus päästä eroon tosta vanhasta Topfieldistä. --Styroks (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.23 (EET)
Satshopista joku linux-pohjainen. --Anr (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.45 (EET)
Elisa Viihteestä saa kepulikonsteilla tallennettua tallenteet omalle koneelle. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.09 (EET)
Mitähän ne kepulikonstit mahtaa olla? --Styroks (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.26 (EET)
Itse kokeilin juuri ytimekkäästi nimettyä "Elisa ViihdeX Media Manager v1.5.1X1.5.q1.1" -ohjelmaa, jolla ainakin tuntui onnistuvan. Tuo ei ole Elisan virallinen ohjelma, mutta aikoinaan Elisan keskustelupalstalla sitä levitettiin (näköjään vieläkin: https://palsta.elisa.fi/sovellukset-ja-verkkopalvelut-16/viihdex-media-manager-tallenteiden-hallinta-windowsille-188707 ). Se kaivaa tallenteen urlin esille ja lataa sitten tiedoston .ts-muodossa Wgetillä. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.38 (EET)

Lapsihallitsijat[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on ollut edellisin oman maansa hallitsija, joka on valittu maansa hallitsijaksi jo lapsena? Mutta onko tämä virallistettu vasta kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen jolloin virallinen hallinto on ollut tämän vanhemmilla tai isovanhemmilla? Entä kumpi on todistetusti hallinnut pisimpään, Pepi II vai Sobhuza II?--85.134.113.52 21. helmikuuta 2017 kello 10.49 (EET)

Olisikohan eka kysymyksesi vastaus Simeon II, josta tuli Bulgarian tsaari 6-vuotiaana 1952.--Makevonlake (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 17.25 (EET)
Pepi II hallitsi väitetysti yli 92 vuotta kahdeksanvuotiaasta satavuotiaaksi. Sobhuza II taas hallitsi todistetusti yli 82 vuotta ja hänestä tuli kuningas jo neljäkuukautisena.--62.80.158.180 1. maaliskuuta 2017 kello 14.55 (EET)
Simeon II:sta tuli Bulgarian hallitsija kuusivuotiaana vuonna 1943. Egyptin Fuad II nousi hallitsijaksi vuonna 1952 vain kuuden kuukauden ikäisenä. Lapsihallitsijat yleensä saavat todellisen vallan vasta kun heidät julistetaan täysi-ikäiseksi. Sitä ennen valtaa käyttää yleensä virallisesti asetettu sijaishallitsija (usein lähisukulainen) tai holhoojahallitus. Esimerkiksi Simeonin hallitsijakautena Bulgariaan asetettiin kolmihenkinen valtionhoitajakunta. --Risukarhi (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 20.31 (EET)
Toden totta. Eli minä sitten lahjakkaasti sekoitin nuo kaksi asiaa keskenään: Simeonin henkilön ja Fuadin vuosiluvun. --Makevonlake (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.22 (EET)

Vesiplaneetta[muokkaa wikitekstiä]

Onko maapallo ainoa planeetta, jolla on todistetusti havaittu nestemäistä vettä? Entä onko maailmankaikkeudessa olemassa ns valtameriplaneettaa, joka on kauttaaltaan nestemäisen veden peitossa?--85.134.113.52 23. helmikuuta 2017 kello 14.22 (EET)

GJ 1214 b saattaisi olla valtameriplaneetta, mutta tätä ei ole vielä täysin vahvistettu.--62.80.158.180 1. maaliskuuta 2017 kello 14.52 (EET)

Elokuvan juoni ja tekijänoikeus[muokkaa wikitekstiä]

Olen vähän tutkiskellut tekijänoikeuden määräytymistä ja teoksen määritelmää ja olen varmistunut siitä, että elokuvan juoni ei ole tekijänoikeuden alainen teos. Näin siksi, että tekijänoikeus suojaa luovan työn muotoa, ei sisältöä. Tämä on asia vahvistettu mm. Jukka Korpelan ja Teoston Internet-sivuilla.

Siksi kysyn: kun juoni ei ole tekijänoikeuden alainen teos, miten on mahdollista, että oikeus tuomitsi Nosferatu-elokuvan tehneen Prana-Filmin tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoihin ja määräsi kaikki elokuvan filmikopiot tuhottaviksi? Nosferatulla ja Dracula-romaanillahan ei ole muuta yhteistä kuin juoni, sillä paikat ja henkilöhahmot ovat molemmissa teoksissa erit. 109.204.135.143 25. helmikuuta 2017 kello 00.51 (EET)

Nosferatun tapauksessa ei kysytty Jukka Korpelalta eikä Teostolta, vaan siinä sovellettiin Saksan 1920-luvun tekijänoikeussäännöstöä.https://www.plagiarismtoday.com/2011/10/17/dracula-vs-nosferatu-a-true-copyright-horror-story

--Tanár 27. helmikuuta 2017 kello 23.07 (EET)

Nyt en oikein ymmärtänyt. Mikä on "Saksan 1920-luvun tekijänoikeussäännöstö"? Kun nostetaan kanne tekijänoikeusrikkomuksesta, tuomion perustanahan on paikallinen tekijänoikeuslaki, joka taas perustuu useimmissa maissa – mukaan lukien Saksassa – Bernin tekijänoikeussopimukseen. Mikä Nosferatu-elokuvassa siis on kyseisen sopimuksen vastainen tekijänoikeusloukkaus? 109.204.135.143 1. maaliskuuta 2017 kello 22.01 (EET)
Eikö kukaan aio vastata kysymyksiini? 109.204.151.46 15. maaliskuuta 2017 kello 16.13 (EET)
Aikomuksista en tiedä, mutta voi vaatia juristin koulutusta ja asiakirjoihin perehtymistä. Kaiva esiin oikeudenpäätös, niin joku voi osata lukea sitä. --85.76.96.76 15. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Lakikysymys[muokkaa wikitekstiä]

Mistä kohtaa tarkalleen löytyy Suomen lainsäädännöstä kohta/kohdat, joissa kielletään alkoholin, tupakkatuotteiden ja aikuisviihteen myyminen alaikäisille? (Ei, asia ei ole omalta kannaltani relevantti jos ymmärrätte :D) --85.76.76.231 26. helmikuuta 2017 kello 19.08 (EET)

Alkoholilaki 16 §, tupakkalaki 53 §. Aikuisviihteestä en tiedä. --Makevonlake (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.31 (EET)
Rikoslain 17. luvun 18 b § "Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle". --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.37 (EET)
No sehän tuli vikkelään. Paljon kiitoksia. --85.76.76.231 26. helmikuuta 2017 kello 19.44 (EET)
Meillä on täällä taitavia googlaajia. --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.45 (EET)

Korkeimmat ihmisten tekeleet esihistoriallisella ajalla[muokkaa wikitekstiä]

Onko Atacaman jättiläinen korkeimpia ihmisten tekeleitä esihistoriallisella ajalla? --87.95.113.147 2. maaliskuuta 2017 kello 12.06 (EET)

Artikkelissa Atacaman jättiläinen tosiaan sanotaan sen olevan "115 m korkea", mutta tuo on ilmeisesti käännösvirhe, jossa ihmisen (tai tässä tapauksessa ihmishahmon) pituudesta englanninkielisessä tekstissä käytetty sana height on käännetty korkeaksi. 115 m on siis kuvion pituus päästä jalkoihin maan pintaa pitkin mitattuna. Enwikin mukaan vastaava mitta on 119 m, ja kuvio suurin ihmishahmoinen (antropomorphic) esihistoriallinen kuvio. Pystysuunnassa "ihmisen tekeleillä" on tässä tapauksessa aika vähän korkeutta. Nuo kuviothan on tehty kokoamalla kuvion sisäosasta (vaalea) maan pinnalla olevat tummat pikkukivet valliksi kuvion reunoille (tummat reunaviivat). Lähikuvissa nuo vallit näyttävät olevan yleensä korkeintaan muutaman kymmenen sentin korkuisia. Jos sitten puhutaan oikeasti korkeista esihistoriallisista rakennelmista, niin esimerkiksi Cahokian suurin kumpu on on 30 m korkea ja pinta-alaa useita hehtaareja. Se nyt sikäläisittäin menee selvästi esihistorialliselle ajalla, vaikka ei vuosissa kovin vanha olekaan. Saattaa olla, että korkeampiakin rakennelmia löytyy. Kuitenkin esimerkiksi vielä korkeammat pyramidit (Egyptissä, Mesopotamiassa, Keski-Amerikassa ja Kiinassa) ovat yleensä paikallisen kronologian mukaan esihistoriallisen ajan jälkeiseltä kaudelta. Kun näin isoihin rakennushankkeisiin on ryhdytty, väkiluku ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut jo niin pitkällä, että kirjallisia lähteitäkin on yleensä syntynyt (vaikka niiden tulkinnassa ei kaikissa tapauksissa ole kovin pitkälle päästykään). --AB (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 02.06 (EET)

erisnimet pienellä[muokkaa wikitekstiä]

Olen käsittänyt, että nimenomaan 1970-luku oli Suomessa ja muuallakin aikaa, jolloin oli muotia kirjoittaa ihmisten nimet pienellä kirjojen kansiin tai elokuvien alkuteksteihin tyyliin "pekka kuusi" tai "paul newman". Olisiko saatavilla tarkempaa aikahaarukkaa tai jotain pientä artikkelia siitä, koska tällainen muoti-ilmiö syntyi ja koska se lakkasi? --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 14.36 (EET)

Tossa on ainakin jotain.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 21.59 (EET)
Kuten linkattu Kielikello tietää, muoti sai alkunsa 1920-luvun Bauhausista. Saksankielisillä alueilla ilmiö on ollut erityisen suosittua (mm. sveitsiläisessä tyylissä), syynä ehkä kapinointi siitä että kaikki Substantiivit pitää kirjoittaa isolla Kirjaimella. Suosituinta gemenatyyli oli ehkä 1950- ja 1960-luvuilla, esim. Marimekon ja Iittalan logot ja hiljan kielenhuoltokahvihuoneessa pohdittu With the Beatles -levynkansi. --85.76.143.73 9. maaliskuuta 2017 kello 08.52 (EET)

Miten suuri on käsien ja näköaistin merkitys ihmisen tasapainolle?[muokkaa wikitekstiä]

Miten suuri on käsien ja näköaistin merkitys ihmisen tasapainolle? Jos siis verrattaisiin kädettömän (tai yksikätisen ihmisen) tasapainoa normaalin ihmisen tasapainoon, kuinka paljon huonompi se olisi? Entä kuinka paljon huonompi on tasapaino sokealla ihmisellä kuin näkevällä?--LCHawk (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 22.34 (EET)

Bachin Air - "C-duurissa" ?[muokkaa wikitekstiä]

Bachin Air on kirjoitettu D-duuriin ja soitettu yleisimmin siitä sävellajista. Olen kuitenkin kuullut version, joka soitettaisiin "C-duurista". Miten on, onko "C-duuriversio":

  • soitettu aidosti C-duurissa? Vai onko se:
  • soitettu D-duurissa, mutta soittimet viritetty vireeseen A=392Hz? Vai:
  • liittyykö tämä, että se kuulostaa C-duurilta, siihen "g-kieleen" (lisänimi "Air g-kielellä")?

Nimittäin tämä Air "C-duurissa" on vähän kiusannut minua, koska/kun minulla on absoluuttinen sävelkorva ja tunnistan, millaiselta nykyvireellä (A=440Hz) soitetun D-duurin kuuluisi kuulostaa.--188.67.128.238 10. maaliskuuta 2017 kello 10.17 (EET)

Ja jos sitä aidosti soitetaan C-duurissa, mikä on syy transponoinnille?--188.67.128.238 15. maaliskuuta 2017 kello 08.50 (EET)

Kappaleesta löytyy vaikka minkälaisia sovituksia. Varsinkin aiemmin viulistit soittivat kappaletta usein C-duurissa g-kielellä eli viulun matalimmalla, tummimmalla kielellä, mikä antoi kappaleelle romanttisen, intensiivisen sävyn. B- tai es-vireisillä puhaltimilla taas soiva D-duuri on hankalahko sävellaji, ja kappale soisi niillä melko varmasti paremmin esim. Es-duurissa tai Des-duurissa. Harrastajapianisteille C-duuri on helpompi lukea kuin D-duuri, koska kappaleessa tarvitaan silloin vain enimmäkseen valkoisia koskettimia. Eli syitä voi olla monia. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.24 (EET)
Vielä lisäyksenä, että barokkivireet, joita nykyään paljon käytetään, ovat vain noin puoliaskeleen modernia viritystä alempana, eli siitä ei liene kysymys, jos Air soi nykykorvaan C-duurissa. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EET)

Onko tämä aine mahdollinen?[muokkaa wikitekstiä]

Pubivisassa kysyttiin minkä aineen kemiallinen merkki on C2H6O. Aikani mietittyäni huomasin että sehän on vanha tuttu CH3CH2OH eli tuttavallisemmin etyylialkoholi eli etanoli, sama aine jota on alkoholipitoisissa juomissa.

Mutta entä jos se happiatomi ei olisikaan hydroksyyliryhmässä vaan hiiliatomien välissä, eli kaavana olisi CH3OCH3? Onko tällainen aine edes mahdollinen? Ja jos on, millainen se olisi? JIP (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 00.21 (EET)

On. Dimetyylieetteri (rakennekaava: CH3OCH3). Kyseistä ilmiötä, kun yhdisteiden molekyylikaava on sama, mutta rakennekaava eroaa, kutsutaan nimellä isomeria. –Samoasambia 13. maaliskuuta 2017 kello 00.44 (EET)

Konserteista[muokkaa wikitekstiä]

Mistä on peräisin tapa, että monet klassisen- ja kirkkomusiikin konsertit ovat ilmaisia, mutta käsiohjelma maksaa? --178.55.245.248 14. maaliskuuta 2017 kello 14.45 (EET)

Kirkoissa varmaankin siitä perinteestä, että kirkon pitäisi olla aina avoinna kaikille ilman pääsylippua. Käsiohjelmasta veloittaminen on näppärä kiertotapa, ikään kuin vapaaehtoinen pääsymaksu. Hiljattain näin hauskan version tästä ilmauksesta: uskonnollisen tilaisuuden julisteen alareunassa luki "Sisäänpääsy vapaaehtoinen". --85.76.133.132 14. maaliskuuta 2017 kello 20.09 (EET)

Wiki tyylisen taulukon teko-ohjelma[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku suositella tietokone-ohjelmaa jolla voisi tehdä Wiki tyylisiä taulukoita ja niitä voisi täydentää yhtä helposti kuin Wikipediassakin olevia taulukoita. Esimerkiksi tälläisiä taulukoita: "Luettelo valtioista väkiluvun mukaan#Luettelo" joita voisi siis lajitella nousevissa ja laskevissa järjestyksissä. Olen jo kokeillut OpenOfficen taulukkolaskentaohjelmaa ja siitä ei vastaavanlaiseen ollut. --Zunter (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 17.28 (EET)

LibreOfficella pitäisi onnistua (Tiedot - Lajittele toiminto). Jos sinulla on Googlen tili, niin onnistuu selainkäyttöisellä taulukko-ohjelmalla Google Sheet tai jos olet Microsoft-tilin omistja niin heidän selainpohjaisella Excel Online taulukko-ohjelmalla. --OneMember (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 18.20 (EET)
Kiitos ohjeista, noilla samoilla sain myös OpenOfficessa toimimaan. --Zunter (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 21.20 (EET)

Kaasuhella[muokkaa wikitekstiä]

Miksi kaasuhellat ovat erittäin suosittuja Yhdysvalloissa? Onko niissä jotain etuja verrattuna sähköhellaan? Luulisin, että kaasuhellat ovat vaarallisempia kuin sähköllä toimivat? --Wcoldw (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 12.57 (EET)

Kaasuhellat ovat ammattilaisten suosiossa, koska niiden lämpenemistä ei tarvitse odotella. Myös kaasun ja sähkön hinnat ja saatavuus vaikuttavat varmasti suosioon. --130.232.237.139 16. maaliskuuta 2017 kello 13.04 (EET)
Niin, ja sattuuko kaupungissa olemaan kaasujohdot valmiina ja paukkuuko sulakkeet, kun sähköhella vie liikaa virtaa.--Tanár 16. maaliskuuta 2017 kello 15.13 (EET)
Eri liesityyppien vertailua. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.16 (EET)
Koska maakaasu on edullista ja helposti saatavilla, sillä kyseessä on kotimainen polttoaine ja Yhdysvallat on yksi suurimmista maakaasun tuottajamaista. Kun asunnon lämmitys perustuu maakaasuun, tällöin maakaasu on selvä valinta myös hellaan. Maakaasun hinta ja saatavuus riippuvat hieman osavaltiosta eli maakaasua tuottavissa osavaltioissa se on suositumpaa. Osaselitys kaasuhellojen suosioon kaupungeissa on aikoinaan käytetty kivihiilestä valmistettu kaupunkikaasu, joka on myöhemmin korvattu maakaasulla samoin kuin Suomessa. Helsingin kantakaupungin vanhoista kerrostaloista löytyy myös kaasuhelloja ja Suvilahdessa on edelleen kaupunkikaasun varastointiin käytetty kaasukello. Kaasuhellan haittapuolena on räjähdysvaara. --109.240.117.20 22. huhtikuuta 2017 kello 06.38 (EEST)
No ongelma on pienempi kuin sähköhellatalossa, jos siellä hellan levy jää päälle. Kaasun hajun tuntee, sähkö taas ei haise. --Teakoo (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 13.32 (EEST)
Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli East Village gas explosion vuonna 2015 tapahtuneesta onnettomuudesta. --raid5 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 12.29 (EEST)

Marmorilattiat[muokkaa wikitekstiä]

Onko marmori hyvä materiaali asuinhuoneiston lattiaksi? Onko marmorissa jotain haittapuolia? --Videoww (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 16.40 (EET)

Äkkiseltään tulee mieleen, että se on kova, herkkä rikkoutumaan, jalan alla kylmä, märkänä liukas ja imee kaikki tahrat (kokeilepa saada punaviinitahraa pois marmorista). Varmaan näihin voi jollain päällystysaineilla yrittää vaikuttaa. Ehkä sinne saa alle lattialämmityksenkin. Mutta hienon näköinen epäilemättä kyllä. --Jmk (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 07.49 (EET)

Alkoholiton olut[muokkaa wikitekstiä]

Voiko lapsen ottaa huostaan, jos äiti juo alkoholitonta olutta raskausaikana (jossa on siis 0,5% alkoholia)? --194.211.118.11 17. maaliskuuta 2017 kello 14.57 (EET)

Voi. Alkoholittoman oluen juominen ei suojaa huostaanotolta.--MAQuire (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 15.03 (EET)
Aiheesta on käyty "tasokasta" keskustelua jo aiemmin. Jatketaan nyt samalla tasolla kuitenkin sen verran, että lapsen huostaan ottaminen on aika vaikeaa, kun lapsi ei ole vielä syntynyt. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 15.47 (EET)

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?[muokkaa wikitekstiä]

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?--LCHawk (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 20.35 (EET)

Isä-Veikko Vennamo ja poika-Pekka Vennamo taisivat olla 1970-luvulla yhtä aikaa. Veljekset Yrjö-Koskinen (Yrjö Koskinen Y.-K. ja Eino Sakari Y.-K.) joskus 1900-luvun alussa. --Makevonlake (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.19 (EET)
WP:n mukaan myös Rafael ja Pertti Paasio hiukan aikaa.--Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.27 (EET)
Veljespareista eduskunnassa ovat olleet yhtäaikaa ainakin Mauno Pekkala ja Eino Pekkala, Wäinö Wuolijoki ja Sulo Wuolijoki, Rafael Erich ja Mikko Erich, Antti Tulenheimo ja Eino Tulenheimo, Paavo Virkkunen ja Artturi Virkkunen sekä Vilhelm Rosenqvist ja Gustaf Rosenqvist, veli-sisar-pareista ainakin Arvid Neovius ja Dagmar Neovius. Yllä mainittuun Yrjö-Koskisen veljessarjaan kuului kolmaskin kansanedustaja Lauri Yrjö-Koskinen, joka oli eduskunnassa yhtä aikaa E. S. mutta ei Y. K. Yrjö-Koskisen kanssa, joten kolmea veljestä ei sentään ollut samanaikaisesti Heimolassa. --Risukarhi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 23.26 (EET)

Ihmiskunnan ensimmäinen kieli[muokkaa wikitekstiä]

Mitä kieltä maailman ensimmäiset ihmiset ja muinaiset neandertalilaiset puhuivat? Entä milloin kehittyivät nykyiset kiinan, hindin, englannin, espanjan, ranskan, portugalin ja saksan kielet ja miten ne syrjäyttivät muinaiset heimokielet?--62.80.158.180 24. maaliskuuta 2017 kello 20.18 (EET)

Kielten historiasta löytyy tietoja sekä netistä että kirjallisuudesta. Wikipediassakin on jotain, mutta Wikipediaan ei kannata luottaa sokeasti, koska kaikki tieto täällä ei välttämättä ole uusinta tai täydellistä. Kielitiede pystyy tutkimaan nykyisten tai hävinneiden mutta kirjoitettuna säilyneiden kielten historiaa ja sukulaisuussuhteita ja polveutumista, mutta sen keinoilla ei päästä kuin muutaman tuhannen vuoden taakse. Siitä, milloin ihmiskunnalle on syntynyt nykyisen kaltainen monipuolinen kieli, on esitetty arvioita ihmisen evoluutiota ja arkeologiaa tutkittaessa, tästä kertovat uusimmat kirjat ihmisen evoluutiosta. Samoin on esitetty arvioita siitä, kuinka monimutkainen kieli mahdollisesti on ollut neandertalinihmisellä, josta myös on hiljattain ilmestynyt uusia kirjoja. En nyt enää muista minkälaisia olivat viimeisimmät käsitykset tästä. Mainitut nykyiset kielet ovat kehittyneet vähitellen aiemmista kielimuodoista, joskus hyvinkin pitkän ajan kuluessa, kiinan kieltä varmaan on puhuttu jo tuhansia vuosia. Englanti ja sakasa ovat kehittyneet erilaisista germaanisten kielten muodoista mitä lie viimeisten tuhannen vuoden aikana, niistä on tuolta ajalta eri välivaiheista kai myös kirjallisiakin muistomerkkejä, ja samoin espanja, ranska ja portugali ovat kehittyneet aikaa myöten muinaisten roomalaisten puhumasta latinan kielestä, siksi niistä käytetään nimitystä romaaniset kielet. Hindin edeltäjä taitaa olla sanskriitti jonka sema suhteessa intian eri indoeurooppalaisiin kieliin taitaa olla samantapainen kuin latinan suhde euroopan romaanisiin kieliin. Nämä nykyiset suuret kielet erei puolilla maailmaa ovat eri aikoina syrjäyttäneet paljon erilaisia muita kieliä ja nykyäänkin monet pienet kielet ovat uhanalaisia. Tuota kielten syrjäytymistä ja leviämistä on tapahtunut jo aivan muinaisinakin aikoina ja sitä tapahtuu edelleen. Jos katsot wikipediasta Luokka:Kielet ja Luokka:Kielitiede, niin vähän jotain voi löytyä, mutta jos oikeasti haluat syventää tietojasi niin pitää mennä mennä myös wikipedian ulkopuolelle nettiin ja kirjastoon. Tämä näin niin kuin harrastajan vastauksena, ei ammattilaisen.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 20.56 (EET)
Kielten historiaa etsittäessä kannattaa katsoa Noam Chomskyn artikkeli. Hänellä on teoria kielen muodostumisesta ja alkukielestä. Se teoria ei ole saavuttanut kaikkien hyväksyntää. Toinen artikkeli, josta voi päästä eteenpäin on pidgin-kieli. Englannilla samoin kuin kiinankielellä on ollut kehityksessään pidgin-vaihe eli jolloin sanat ovat lyhentyneet ja kielioppi yksinkertaistunut. Tämä tekee kielen perusteiden oppimisesta helpompaa, mutta ilmaisun rikkauden vuoksi sitten tarvitaan enemmän sanoja. Vanhat eristyneet kielet kuten suomi ja sanskriitti ovat hyvin rakenteisia ja niissä on vähän sanoja, mutta kaikkien taivutusmuotojen oppiminen vie aikaa. Aina kannattaa hieman ihmetellä, mitä tarkoittaa kielen kehittyminen.Vilkapi (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 19.31 (EEST)
Kielen rakenteesta ei voi päätellä sen ikää eikä suomi ole vanhempi kieli kuin englanti. Kummallakin on ikää suurin piirtein sen 1000 vuotta, Silloin englanti oli kehittynyt muinaisenglannista niin kuin suomikin kantasuomesta. Tietysti kontaktitilanteet muuttavat kieltä, mutta muuttuu se muutenkin ajan myötä. Nykyisistä Euroopan kielistä kreikka on siinä mielessä vanhin, että sillä on 3000 vuoden kirjoitettu historia ja vaikka se onkin muuttunut paljon, periaatteessa antiikin kreikasta on nykykreikkaan jatkumo eikä voi sanoa, että kieli olisi vaihtunut jossain välissä.--Tanár 3. huhtikuuta 2017 kello 21.28 (EEST)
Rakenteellisuuden säilyminen kertoo eristyksissä olevista puhujista. Sanoja on omittu, mutta valloittajien synnyttämä paine uuden kielen oppimiseen ei ole ollut suuri. Vanhin kieli, jonka historia tunnetaan, saattaa olla Koptin kieli, muinaisen egyptin kielen nykyversio. Egyptikin on maantieteellisesti eristäytynyt maa. Vilkapi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2017 kello 23.33 (EEST)
Minä lukisin Chomskyn sijaan Mikko Korhosen kirjan Kielen synty, jonka Ulla-Maija Forsberg toimitti. Sen jälkeen voi sitten päivittää viimeisen kolmenkymmenen vuoden tutkimusta päälle. Iivarius (keskustelu) 4. huhtikuuta 2017 kello 00.55 (EEST)

Tulipalo[muokkaa wikitekstiä]

Voiko tulipalon sattuessa palokunnan hälyttää paikalle sähköpostitse? --Railroderode (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 15.09 (EEST)

Ei ainakaan virallista tietä. Tekstiviestillä hätäilmoituksen voi nykyään tehdä, mutta sähköpostilla ei vielä. Tietysti voi lähettää paikalliselle pelastuslaitokselle tai VPK:lle sähköpostia, mutta se on sitten ihan arpapeliä, katsooko vastaanottaja sähköpostinsa minuutin vai viikon kuluttua. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EEST)

Kunnallisvaaleista/Kuntavaaleista[muokkaa wikitekstiä]

En minä tiedä miksi nimitystä ollaan muuttamassa tuohon lyhyempään. Mutta ei minulla ole mitään sanottavaa sitä vastaan jos niin sovitaan. Kello on jo pian kolme yöllä ja kuulemma sekä PS että VL ovat saamassa 8,8 prosenttia äänistä. Onko jo selvillä kumpi sai enemmäm, noin ihan kuriositeetin vuoksi? Muutenhan järjestys on selvä. t. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 02.19 (EEST)

Tällä hetkellä Ylen tulospalvelun (99,9 % äänistä laskettuna) mukaan PS on saanut 723 ääntä enemmän kuin Vas. – Haltiamieli 10. huhtikuuta 2017 kello 02.39 (EEST)
.ok kiitos, käytännössä se riittää. Mutta ei sitä kukaan muista ensi vaaleissa. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 02.43 (EEST)
Tarkistuslaskennan tuloksen mukaan Perussuomalaiset sai koko maassa 671 ääntä enemmän kuin Vasemmistoliitto. --Risukarhi (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 14.07 (EEST)

Larsen C jäälautan tilanne[muokkaa wikitekstiä]

Onko uutisissa ollut mitään uutta tietoa tuosta jättijäävuoresta, joka uhkaa irrota Larsen C jäälautasta lähiaikoina. Viimeksi helmikuun lopussa ilmoitettiin että olisi kiinni enää alle 20 kilometrin kaistaleella. Onko halkeama sen jälkeen isontunut eli onko kiinni nyt alle 10-15 km verran?--62.80.158.180 10. huhtikuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Halkeamaa seuraa brittiläinen project MIDAS. Viimeisin uutinen projektin sivuilla on helmikuun 21. päivältä. Uutisessa mainitaan. että helmikuiset satelliittikuvat näyttävät kasvavan halkeaman, mistä voidaan päätellä, että Larsen C irtoaa lähiaikoina. Sivuston usein kysytyissä kysymyksissä (Rift and iceberg FAQ), jotka on päivätty 6. helmikuuta, arvioidaan lohkeamisen tapahtuvan lähikuukausina. Uutinen 20 km kiinniolevasta kaistaleesta on päivätty jo 19. tammikuuta, eli ilmeisesti halkeama on kyllä kasvanut sen jälkeen, mutta mitään dramaattista muutosta ei ole tapahtunut, kun ei ole tarkemmin uutisoitu. --Ametsala (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 15.14 (EEST)

Onko plussakorttia?[muokkaa wikitekstiä]

Näenkö unta vai onko plussakortin vonkaaminen lakannut? Onko jossain syttynyt lamppu että plussakortti-jankutus ärsyttää enemmän kuin kannustaa hankkimaan korttia? Onko täällä ketään kaupan kassaa joka on saanut ohjeistusta asiasta? 91.155.195.247 10. huhtikuuta 2017 kello 22.05 (EEST)

Joskus voi auttaa, että unessa vaihtaa kanavaa kuten televisiossa. --raid5 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 21.26 (EEST)
Voi olla kyse myös siitä, että kauppojen kassoille vakiasiakkaat käyvät tutuiksi ajan myötä ja myös se, onko heillä korttia. Mitä pienempi putiikki ja mitä useammin asioi, sitä pikemmin näin tapahtuu. Toki sijaisten, erivuorolaisten ja uusien työntekijöiden saapuminen kassatyöhön aiheuttaa taas korttikyselyitä jonkin aikaa. --Pitke (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 03.20 (EEST)
Maksatko ostoksesi kortilla? Siihen kortinlukulaitteen näyttöönhän tulee ensin teksti "lue plussa-kortti" tai jotain. Voisiko selitys olla se, että kassahenkilöt ajattelevat sinun olevan lukutaitoinen? Se vonkaaminen on vain siirretty työntekijältä laitteelle. --Makevonlake (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 12.48 (EEST)

Latvian asiantuntijaa kaivataan kunta-asioissa[muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoittamassa virolais-latvialaisesta järvestä (useita, mutta esimerkkinä Väike-Palkna järv) ja minua kiinnostaa tietää hallinnollisesta järjestelmästä lisää. Ongelmana on, miten ilmoitan järven seutukunnan?--J Hokkanen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 19.48 (EEST)

Vuonan 2009 Latviassa uudestettiin paikallishallintoa, enää on vain kuntia. Tuo "Veclaicene Parish" on entinen kunnallishallinnollinen yksikkö, mutta noita ei ole enää. En ymmärrä tuota seutukuntajuttua? Pitääkö sellainen ilmoittaa? Kunta on Alūksne, muuta yksiköitä ei ole. --PtG (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 21.08 (EEST)
Käytin seutukunta juttua sen vuoksi, että tuo kokonaiskuva on hakusessa. Näyttä siltä, että suomenkielisessä wikissä on virolaisissa ja latvialaisissa kunta-artikkeleissa kiinnijuoksemisen tarvetta. Jatkossa yritän löytää nuo kunnat laitettavaksi wikidataan ja artikkeliin oikein, jotta ne ilmaantuvat artikkeleiin julkaisun yhteydessä. Teen vain muutamaa rajajärveä, joten ongelma ei olisi ollut kovin suuri.--J Hokkanen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 09.51 (EEST)
Latvian hallinnollinen jako mukaan novads tarkoittaa kuntaa, joita on 110 kappaletta vuonna 2009 tehdyn uudistuksen jälkeen. Entisiä kuntia käytetään ainakin jossain määrin tilastoinnissa (luettelossa entisten kuntien edessä kolme pistettä) ja ainakin Väike-Palkna järv latviankielisessä versiossa mainitaan myös entinen kunta. Latviaksi entiset kunnat ovat pagasts, englanniksi taulukossa parish ja edellä mainitussa Wikipedian artikkelissa ne on käännetty suomeksi pitäjä. Sv-wikissä niistä puhutaan nimellä socken, joka sekin merkitsee pitäjää. Lv-wikissä pitäjiä käytetään luokittelussa (lv:Kategorija:Latvijas pagasti), joten fi-wikissäkin voidaan mainita kunnan lisäksi myös pitäjä, jossa kohde sijaitsee. Tietolaatikossa sen voi laittaa sulkuihin kunnan nimen perään. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.07 (EEST)
Selvyyden vuoksi teen näin. Voidaan ajatella, että siirtymävaiheen pituus on seuraavat 20 vuotta ;-). Olen ollut siinä luulossa, että pitäjällä tarkoitettiin kirkollista jakoa, joka Suomassa muuttui maalisen itsehallintolain mukaan kunnaksi. Eli onko Latvian pagasts eli "pogosta" (karjalaa) samaa perua?--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.33 (EEST)
lv:Pagasts kertoo Latvian osalta tarkemmin, jos joku osaisi kääntää artikkelin. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.53 (EEST)

Kokoomusnuoret[muokkaa wikitekstiä]

Onko Helsingin tai Uudenmaan kokoomusnuorilla ollut äänenkannattajaa 1970-luvun alkupuolella? --130.232.46.207 19. huhtikuuta 2017 kello 15.04 (EEST)

En ainakaan Fennica-tietokannasta löytänyt, mutta voihan olla että jotain epävirallisia monisteita olisi postiteltu jäsenille. –Kotivalo (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 12.46 (EEST)
Ainakin voimakkaalla opiskelijajärjestöllä Tuhatkunnalla oli äänenkannattaja. WP: "Vuoteen 2012 asti ilmestynyt Oikein! oli kokoomusopiskelijoiden äänenkannattaja. Vuosina 1964–1982 ja 1994–2010 lehteä julkaistiin nimellä Tuhatkunta."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 12.56 (EEST)

Kuri kouluissa?[muokkaa wikitekstiä]

Tuli juteltua tuossa parin ikäihmisen kanssa vanhoista kouluajoista ja siitä heräsi kysymys, onko vielä jossain päin maailmaa sallittu (juridisesti) peruskoulussa (tai vastaavassa instanssissa) samankaltaiset kurinpitosäännöt kuin Suomessa oli joitakin vuosikymmeniä sitten, kuten nurkkaan laittaminen tai karttakepillä sormille lyöminen? Entäs sitten, kun mennään vanhempaan oppilasainekseen, kuten lukioikäisiin? --LCHawk (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 16.46 (EEST)

Tässä enwikin artikkelissa on kai tietoa asioista: https://en.wikipedia.org/wiki/Corporal_punishment_in_the_home#Differing_views_about_parental_spanking En jaksanut lukea, kun se on englanniksi. Iivarius (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 17.00 (EEST)
Kun nyt nimenomaan kouluista oli kyse, niin https://en.wikipedia.org/wiki/School_corporal_punishment#By_country olisi vielä osuvampi linkki. Tuossa on vieläpä aika nopeasti silmäiltävissä oleva maakohtainen luettelo. --Makevonlake (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Fagotti ja fis-pohjaiset sävellajit[muokkaa wikitekstiä]

Fagotin sanotaan olevan f-vireinen, ei-transponoitava soitin. Onko tällaisella helppoa soittaa Fis-duuria tai fis-mollia?--2001:14BB:41:1204:481E:8512:57D8:4844 27. huhtikuuta 2017 kello 22.57 (EEST)

Pystyisiköhän Hartz kommentoimaan?--2001:14BB:41:1204:481E:8512:57D8:4844 27. huhtikuuta 2017 kello 23.00 (EEST)

Fagotin sormitusjärjestelmä on monimutkaisempi kuin muissa puupuhaltimissa, ja pitäisi ehkä sanoa, että sitä ei ole helppoa soittaa missään sävellajissa. Varmastikin Fis-duuriasteikko on vaikeampi kuin F-duuriasteikko, mutta ammattilaiset harjaantuvat soittamaan kaikenlaisia sävelkulkuja ja keksivät hankalimpia varten usein nokkelia apusormituksia. Lisätietoa esim. täältä. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 23.45 (EEST)
Ainakin tässä Youtube-videossa https://www.youtube.com/watch?v=WJ9CYiVOjpM esitetään vaihtoehtoisen F#:n käyttöä. Videon kommenteissa soittaja mainitsee F#:n vaikeaksi, siksi taidetaan käyttää tuota vaihtoehtoista. Täällä http://www.womblewilliams.net/bad-notes-on-the-bassoon.html on kerrottu, että matalimman F#-sävelen voi soittaa peukalolla. Soittimella voi soittaa kolme eri F#-säveltä, joihin on annettu sormitusohjeet kyseisellä sivulla. Yleisesti ottaen soittimella on vaikea soittaa vireessä. --Hartz (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 12.12 (EEST)

Onko sointukierrolla jokin nimi?[muokkaa wikitekstiä]

Esiintyy monissa mollibiiseissä, joissa asteet ovat (luonnollinen molli) I-VI-III-VII, eli esimerkiksi cis-mollissa C♯m—A—E—B, as-mollissa taas A♭m—F♭—C♭—G♭.--2001:14BB:81:6FA9:5726:C90E:C033:6B52 8. toukokuuta 2017 kello 20.04 (EEST)

Ei ole. Englanninkielisessä Wikipediassa ei ole artikkelia aiheesta. Sointukierto tunnetaan noilla roomalaisilla numeroilla. Parhaat vastaukset sointukierron nimitykseksi ovat "Hans Zimmer chord progression" tai "Hans Zimmer power anthem chord progression". Nuo ovat hyvin epävirallisia nimityksiä jotka löysin googlaamalla. Ilmeisesti säveltäjä Hans Zimmer on liikakäyttänyt elokuvien soundtrack-musiikkia tehdessään sointukiertoa tai on yksinkertaisesti tunnetuin sointukiertoa käyttänyt. Sointukiertoa voisi siis ehkäpä kutsua zimmermäiseksi tai zimmeriläiseksi sointukierroksi. --Hartz (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Help needed[muokkaa wikitekstiä]

I try to change these three sentences so that book will be replaced by work. This will make the template more versatile.

|facsimile=faksista, jolla kirja on lähtetetty
|xerox=kirjasta otetusta valokopiosta
|original|#default=alkuperäisestä kirjasta

The updated translation will be used in this template on Commons: Commons:Template:Scan. Thanks for helping! --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 14.09 (EEST)

There is a typo, "lähtetetty" should be "lähetetty". "Kirja" need to be changed to "teos" if I understood what you wanted. So, "faksista, jolla teos on lähetetty", "teoksesta otetusta valokopiosta", "alkuperäisestä teoksesta". Stryn (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.21 (EEST)
I have to use Google Translator, my FI-language skills are below 0. :-)) The translator still shows book for the first two sentences. Is that just something lost in translation and you read it as original work? --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.41 (EEST)
It's because the Google Translate sometimes totally sucks when translating from Finnish to English. For "teos" it translates "work". Stryn (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.59 (EEST)
I assumed that the Google tool doesn't work good with FI, but wasn't sure. Thanks for your patience and for helping out! Much appreciated! --Hedwig in Washington (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 23.17 (EEST)
Nobody cared to point out that the translation for facsimile is all wrong and should read "teoksen näköispainoksesta". :( I reported this on Commons' talk page. --PeeKoo 18. toukokuuta 2017 kello 22.04 (EEST)

Surukirja[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on surukirja? --37.136.99.235 16. toukokuuta 2017 kello 01.12 (EEST)

Surunvalittelukirja.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 16.50 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 16.50 (EEST)