Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Nikolai Sinebrychoffin allekirjoitus[muokkaa wikitekstiä]

Nikolai Sinebrychoff allekirjoitus.png

Artikkelin Nikolai Sinebrychoff mukaan Sinebrychoff ei koskaan oppinut ruotsia tai suomea vaan asioi aina venäjäksi. Miksi hän sitten kirjoitti nimensä latinalaisin kirjaimin? JIP (keskustelu) 14. elokuuta 2021 kello 22.17 (EEST)[]

Hyvä kysymys tämäkin. Periaatteessa Sinebrychoff on voinnut osata jotain muuta latinalaisilla aakkosilla kirjoitettavaa kieltä (Venäjän keisarikunnassa monet sivistyneistöön kuuluneet osasivat saksaa), mutta yksinkertaisempi selitys lienee, että tuo allekirjoitus ei välttämättä ole aito tai ei ainakaan hänen omakätisesti kirjoittamansa, vaikka tiedoston kuvaussivu niin antaa ymmärtää. En äkkisältään löytänyt ainakaan Googlella mitään tarkempaa tietoa allekirjoituksen alkuperästä (yhdessä vanhassa tiedotteessa on epämääräinen maininta "Nikolai Sinebrychoffin allekirjoituksesta").
Olen kirjoittanut Nikolai Sinebrychoff -artikkelin, ja huomasin nyt, että kielitaitoa koskevassa kohdassa olin ehkä vähän ylitulkinnut lähdettä, joten paransin sitä nyt (muutin myös allekirjoitukseen liittyvää kuvatekstiä). Artikkelin lähteenä olevan Biografiakeskuksen artikkelin mukaan "kielitaidoton" Sinebrychoff joutui käyttämään veljeään tulkkina asioidessaan suomalaisten kanssa. Lienee kuitenkin itsestäänselvää, että Nikolain käyttämä kieli on ollut venäjä. Kielitaidottomuus tarkoittanee mainitussa asiayhteydessä Suomessa puhuttujen kielten taidon puuttumista. Täällä on myös lyhyt maininta Sinebrychoffin kielitaidosta. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 20.57 (EEST)[]
Voisin helposti kuvitella, että Sinebrychoff olisi bisnessyistä opetellut kirjoittamaan nimensä (joka oli eräänlainen tavaramerkki) maassa käytetyillä kirjaimilla, vaikka ei olisi muuten kieliä osannut. -87.95.18.199 16. elokuuta 2021 kello 21.34 (EEST)[]

Mikä on tämä varhainen suomalainen tieteisromaani?[muokkaa wikitekstiä]

Tässä SpaceBattles-foorumin viestiketjussa eräs käyttäjä mainitsee 1900-luvun alun suomalaisen tieteisromaanin, jossa suomalaiset nousevat maailman herroiksi metallivedystä tehtyjen panssarivaunujensa ansiosta. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä teos on kyseessä. On mahdollista, että se on joku tässä Nuoren Voiman artikkelissa mainituista teoksista, mutta mikään niistä ei suoraan vastaa kyseistä kuvausta. Tiedän, että Wikipediassa on ainakin pari henkilöä, jotka tuntevat vanhaa suomalaista kirjallisuutta hyvin, joten ehkä joku tämän teoksen osaa täällä tunnistaa. --Prospero One (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 22.00 (EEST)[]

Ehdottaisin, että kysyisit Vesa Sisätöltä. Iivarius (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.59 (EEST)[]
Kas, hyvä vinkki, saatanpa kysyäkin. --Prospero One (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 16.11 (EEST)[]

Suomenkielinen .edu-sivusto[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa yhtään suomenkielistä sivustoa, joka käyttää .edu-verkkotunnusta? --40bus (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 20.31 (EEST)[]

Jottet kysyisi tätä enää kolmatta kertaa, niin lue tämä artikkeli ja tulokset siellä olevan linkin takaa. Ei ainakaan 2016 ollut suomalaisia IP:tä käyttäviä sivustoja. Stryn (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 21.43 (EEST)[]
Humanistinen ammattikorkeakoulu käytti verkkotunnusta humak.edu, mutta siirtyi .fi-domainiin vuoden 2009 tienoilla. Vanhat sivut arkistoituna Wayback Machinessa --91.153.55.148 5. syyskuuta 2021 kello 01.52 (EEST)[]
Miksi .edu-tunnusta käytetään niin vähän täällä? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.48 (EEST)[]
Koska sitä ei myönnetä muille kuin amerikkalaisille korkeakouluille. --91.153.55.148 8. syyskuuta 2021 kello 15.32 (EEST)[]

Gravis espanjassa ja portugalissa[muokkaa wikitekstiä]

Käytetäänkö espanjassa ja portugalissa gravista (`)? Artikkeli graviksesta ei mainitse espanjasta ja portugalista yhtään mitään, mutta olen jostain lukenut, että gravista käytettäisiin myös niissä kielissä. --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 10.35 (EEST)[]

Artikkelissa mainitaan portugali, kun tarpeeksi pitkälle lukee. Espanjaa ei sattunut silmään, eikä espanjankielisissä teksteissäkään näytä olevan. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.35 (EEST)[]
Olen kyllä yli 100-prosenttisen varma, että espanjassa käytetään gravista. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.49 (EEST)[]
Sitten espanjankielinen Wikipedia on väärässä. Siellä sanotaan, että gravikselle ei ole mitään käyttöä nykyespanjassa. Joskus aiemmin on voinut olla käytössä. Ja toisaalta katalaanissa on käytössä, ja katalaania puhutaan myös Espanjassa. --PtG (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 23.58 (EEST)[]

Ü:n aakkostaminen[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Ü-kirjain aakkostetaan yleensä Y:n eikä U:n kohdalle, vaikka se on U:n, ei Y:n tarkkeellinen vastine? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 13.59 (EEST)[]

Se on Y:n vastine. Ei Ä:kään ole A:n tarkkeellinen vastine vaan ihan oma kirjaimensa. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.36 (EEST)[]
"Tarkkeellinen vastine" on kirjain, johon on lisätty tarke niin, että kantamerkki säilyy samana. Esim. U + ¨= Ü, joten se on U:n tarkkeellinen vastine, jota voidaan myös sanoa treema-U:ksi. --40bus (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 08.27 (EEST)[]
Aaakostus taitaa vaihdella kielittäin. Englanninkielisisissä yhteyksissä Ä:llä alkavat asiat saatetaan aakkostaa A:lla alkavien asioiden joiukkoon. Monissa kielissä myös kirjainpareja käsistelllään aakkostuksessa yhtenä kirjaimena. Esimerkiksi hollannin kielessä tällainen kirjainpari on IJ, joka tuottaa oikeinkirjoituksen IJsselmeer, unkarissa taas erilaiset s-, z- ja c-kirjaimista koostuvat kirjainparit ovat esim. sanakirjoissa omina osioinaan. Ja suomessa V ja W aakkostetaan samaan, mutta esim. saksassa ja englannissa erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 15.40 (EEST)[]
V:n ja w:n voi monikielisessä aineistossa aakkostaa myös erikseen, ja esimerkiksi Wikipediassa on näin toimittukin (ks. Aakkostus: vieraat kirjaimet Kielitoimiston ohjepankissa). Kielitoimiston ohjeissa on kyllä paikoitellen ikävää tulkinnanvaraisuutta: esimerkiksi viron õ kehotetaan aakkostamaan kuten ö, mutta pitäisikö portugalin õ sitten tunnistaa portugaliksi ja aakkostaa kuten o? Aakkostavilta ohjelmistoilta ei pitäisi vaatia kielentunnistusta. --Silvonen (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 16.16 (EEST)[]
Onko niin, että espanjan kirjainyhdistelmissä güe ja güi ei ole saksan ja viron Ü-kirjainta, vaan U, jonka päällä on osoituspisteet? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 16.28 (EEST)[]
Se on ihan totta, että Ü ei espanjassa ole oma kirjaimensa, minkä seurauksena espanjalaisissä sekä katalaaniyhteyksissä olisi varmaan loogisempaa aakkostaa u:hun. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.06 (EEST)[]
Miksi espanjassa ei voi olla kirjainyhdistelmiä qua ja quo, toisin kuin esim. ranskassa ja italiassa? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.11 (EEST)[]
Ei ole espanjassakaan mitään esteitä. Kirjainyhdistelmät gua ja güa vaan äännetään eri tavalla. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.19 (EEST)[]
Mutta miksi espanjassa sitten "vesi" on agua, mutta ranskassa ja italiassa aqua? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 22.33 (EEST)[]
Ranskassa se on kyllä eau. Latinaksi vesi on aqua, ja ranska, italia ja espanja ovat kaikki kehittyneet latinasta. Kieliin vain syntyy alueellisia eroja, kun ihmiset alkavat puhua eritavoin ja ottavat vaikutteita muista lähellä asuvista ihmisistä. Vähän mahdoton kysymys vastata, miksi joku sana on nimenomaan kehittynyt nykyiseen muotoonsa. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 22.45 (EEST)[]
Kirjoitusasuthan ovat syntyneet kun joku jossakin on miettinyt, miten jotain kieltä kuuluisi kirjoittaa, ja eri tapauksissa samaa äännettäkin on saatettu päätyä merkitsemään erilaisella kirjaimella tai kirjainyhdistelmällä joko toisilleen läheistä sukua olevissa tai ei mitään sukua keskenään olevissa kielissä.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 09.04 (EEST)[]
Espanjassa ei myöskään ole kirjaimia Á, É, Í, Ó, ja Ú, vaan ne ovat A, E, I, O, ja U, joiden päällä on painomerkki. Painomerkkikirjaimet eivät voi myöskään koskaan esiintyä sanan alussa. --40bus (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.00 (EEST)[]
Kuka tuo on: Álvaro Saborío? --Lax (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.55 (EEST)[]
Tässäkin tulee sem että miten saksalaiset, virolaiset ja espanjalaiset aakkostavat, ja miten suomen kieliyhteisössä tämän sumplimme. Suomessahan esiintyy esim. sukunimeä Myller ja sukunimeä Müller, ja silloin on luontevaa aakkostaa ne samaan mutta espanjalaiset nimet sikäläisen tavan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.16 (EEST)[]
Luulen että tässä on se syy miksi Ü aakkostetaan suomen kielessä Y:n kohdalle: Nimen kirjoitusasu on vaihdellut ja on haluttu että Müller ja Myller löytyvät samasta kohdasta puhelinluettelosta. Vähän vastaavasti kuin Virtanen ja Wirtanen. --Gwafton (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 16.06 (EEST)[]
Ohjelmistlta ei toki voi oikein vaatia, mutta kieliopillisestihan tuossa on looginen ero. Viron õ on oma kirjaimensa, mutta portugalin õ on o, jolla on tarke. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.20 (EEST)[]
Aakkostavien ohjelmien tuotokset pitäisi ihmisen aina oikolukea. Täydellisessä maailmassa ohjelma tietenkin tunnistaisi kielen. Jos se ei tunnista, niin se on huonoutta ja epätäydellisyyttä, jonka kanssa sitten vain pitää elää. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.22 (EEST)[]

Kaksi pistettä voitosta[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossain jalkapalloliigassa käytetty 2-1-0-pistejärjestelmää, jossa voitosta saa kaksi pistettä, vielä pitkälle 2000-luvun puolelle? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 18.16 (EEST)[]

En tiedä. Brasiliassa oli kauan sitten sellainen systeemi, että voitosta sai kolme pistettä vain mikäli voittajajoukkue teki vähintään kolme maalia. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 19.30 (EEST)[]

Liechtensteinissa vai Liechtensteinissä[muokkaa wikitekstiä]

Saako sana Liechtenstein etu- vai takavokaaliset taivutuspäätteet? Siis onko esim. yksikön inessiivi Liechtensteinissa vai Liechtensteinissä? Minä käytän aina etuvokaalisia muotoja. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 08.32 (EEST)[]

Sanoisin että Liechtensteinissa, koska maan nimi ääntyy suomeksi suurin piirtein "Likhtenštain". Silloin se menee oikein vokaalisoinnun mukaan. --Gwafton (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 09.34 (EEST)[]
Oikein. Täältä löytyy taivutussuositus: Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.34 (EEST)[]
Vastaavasti onko se Heathrowin vai Heathrow'n? Käytän aina muotoa Heathrowin. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.37 (EEST)[]
Heathrow’n. Tähänkin löytyy vastaus Kotuksen julkaisuista: Nimien taivutus: vieraskieliset nimet. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.43 (EEST)[]
Sanassa Liechtenstein on vain neutraaleja vokaaleja (e, i), joten sen pitäisi taipua etuvokaalisena. Sana Heathrow päättyy konsonanttiin, joten sen päätteen pitäisi olla -in. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.48 (EEST)[]
Näissä mennään ääntämyksen eikä kirjoitusasun mukaan. Kannattaa lukea kunnolla tuo linkittämäni ohje, jos viralliset suositukset kiinnostavat. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.10 (EEST)[]
Olen vain tottunut ajattelemaan kirjoitusasun mukaan. Ovatko Liechtensteinissä ja Heathrowin siis väärin? --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.34 (EEST)[]
Ovat, kuten niissä ohjeissa sanotaan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 28. elokuuta 2021 kello 00.30 (EEST)[]
Kun ajattelen sanoja mielessä, ajattelen niitä ikään kuin ne lausuttaisiin aivan samalla tavalla kuin kirjoitetaan (W muuttuu V:ksi, Q G:ksi, C joko K:ksi tai S:ksi, Å Ä:ksi ja suomen kieleen kuulumattomat tarkekirjaimet niiden tarkkeettomiksi vastineiksi), joten ajattelen niitä muodossa "liekhtenstein" ja "heathrov". Siitä tämä väärin ajatteleminen on syntynyt. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 15.19 (EEST)[]
Ohje perustuu juuri ääntämykseen, koska toisin kuin suomessa monissa muissa kielissä kyseisen kielen oikeinkirjoitus ei ole (ainakaan suomen kielen) ääntämyksen mukaista. Artikkelissa de:Liechtenstein annetaan ääntämys foneettisilla merkeillä. --Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.48 (EEST)[]
@40bus: Täsmenteenä, että Q muuttuu tuolla logiikalla K:ksi eikä G:ksi. Quun nimi lausutaan suomeksi /kuu/.--37.33.184.67 22. syyskuuta 2021 kello 22.12 (EEST)[]
@40bus: Å:kaan ei muutu Ä:ksi vaan O:ksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 08.57 (EEST)[]
@40bus: Liechtensteinin ääntämyksessä ei ole k:ta. Ääntämys esitetään artikkelissa, ja ch ääntyy kuten saksan sanoissa ich ja durch. En tiedä miten englanninkieliset sen ääntävät, mutta se on väärä kieli ottaa ääntämyksen mallia suomeen. --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 09.14 (EEST)[]
Jatkaen edellisestyä: Kun englannikieliset saattavat ääntää vaikkapa nimen "Jyväskylä" muodossa "Dzaivaskaila", niin heidään ääntämykseensä muunkielisissä nimissä ei tietenkään ole luottamista yhtään sen enempää kuin meidän suomalaisten ääntämykseen kun me äännämme eri kielisiä nimiä niin kuin ne kirjoitetaan (esim.- "pectopah"). --Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 03.56 (EEST)[]
Kerrotaan vielä Gwaftonillekin, että Liechtensteinin ääntämyksessä ei ole k:ta vaan ch on soinniton palataalinen frikatiivi. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 08.22 (EEST)[]
Joo, oikaisin vähän kun en hakenut täsmällisiä foneettisia merkkejä, mutta kyseisellä äänteellä ei ole vaikutusta itse asiaan. --Gwafton (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 13.43 (EEST)[]
Sitten jos vielä pyydetään naapurin Urpoa ääntämään se, niin siinä onkin pehmeä suomalainen hönkäys-h /lihtenstain/, jota tuskin kuuluu, luulisin. --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.26 (EEST)[]
Miten lie television ja radion toimittajien yleissivistyksen laita? Sitähän jo aikoinaan Kari Suomalainen pilkkasi. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)[]
Tai niin, nehän eivät osaa ääntää edes brittiläisiä nimiä, kuten Dalziel.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.41 (EEST)[]
Puhutko toimittajista vai välikuuluttajista? --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.45 (EEST)[]
Viihdesarjat tosiaan menevät kuuluttamon puolelle. Vanhastaanhan varsinkin yleisradion toimittajien ammattitaito on ollut ulkomaisissa nimissä erinomainen. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 15.22 (EEST)[]
Toimittajilla tuppaa nykyaikana olemaan akateeminen koulutus, ja tarkoitan asiajulkaisujen toimittajia. Karin loistoaikoina toimittajaksi pääsi vähemmälläkin, eikä suomslaisten kielitaito ollut silloin yleisestikään kovin hyvä. --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 15.55 (EEST)[]

Rekisterikilvet loppuvat[muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Suomen rekisterikilpijärjestelmä on aivan onneton, kun jokainen alkukirjain etenee omalla tavallaan ja alkukirjaimia jaetaan loppuun yksi toisensa jälkeen. Voisiko tästä pahimmillaan seurata se, että autojen myynti kääntyisi laskuun, kun saatavilla olevia kilpiä on niin vähän? --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 11.12 (EEST)[]

Mitä tarkoitat? Tuon artikkelin mukaan tuosta läänikohtaisesta kilpien jaosta on jo luovuttu.Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. elokuuta 2021 kello 11.51 (EEST)[]

Joku minua peremmin kombinatoriikkaa osaava varmaan pystyy korjaamaan, jos menee väärin, mutta esimerkiksi täällä on laskettu että erilaisia muotoa "3 kirjainta ja 3 numeroa" olevia rekisteritunnuksia on 15 625 000. Eivät siis ihan heti lopu.--Nitraus (wikinät) 27. elokuuta 2021 kello 12.34 (EEST)[]
Normaaleissa autojen kilvissä vain 23*23*23*900, eli 10 950 300, koska kirjaimia D, Q, W, Å, Ä ja Ö sekä numeroita 1-99 ei käytetä. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 12.36 (EEST)[]
Miksi kirjaimia D, Q ja W ei käytetä? Voihan numeroita ainakin 10-99 käyttää. Mun tutul ainakin on sellainen rekisterikilpi, jonka numero-osa on 10. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. elokuuta 2021 kello 14.58 (EEST)[]
Kaikki kilvet, joissa on kirjaimia D, Q ja W ja/tai numeroita 1-99 (lukuunottamatta perävaunujen D- ja W-alkuisia kilpiä) ovat erityiskilpiä, joita ei jaeta normaalisti. Eli siis niitä, joita kutusutaan nimellä vanity plate. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.03 (EEST)[]
On noita rekisteri vielä paljon. Wikipedian artikkelien mukaan Suomessa on asukkaita 5 541 309 ja niistä pyöristettynä on 18 vuotta täyttäneitä on 80 % eli autoja käyttäisi 5 541 309 x 0.80 on pyöristettynä 4 433 047. Aika kauaksi aikaa rekisterikilvet riittävät, kun vielä miinustetaan tuosta kaikki eläkeläiset, jotka eivät enää käytä autoa, perheet, jotka käyttävät vain yhtä autoa ja 18 - eläkeläinen ikäiset, joilla ei ole autoa esim. kun heillä ei ole ajokorttia jostain syystä tai heillä ei ole varaa autoon. Melkein kolme kertaa suurempi on tuo laskemasi luku ja jos Suomessa joskus tulee asumaan noin monta autoa käyttävää ihmistä niin rekisterikilpijärjestelmä on varmasti jo ehtinyt kehittyä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 29. elokuuta 2021 kello 13.54 (EEST)[]
Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 6 926 137 rekisteröityä ajoneuvoa [1]. Jos kasvu jatkuu samana (2,1 prosenttia/vuosi), rekisteröityjen ajoneuvojen määrä yltää 40busin mainitsemaan lukuun laskelmieni mukaan noin 17 vuodessa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. elokuuta 2021 kello 14.09 (EEST) Edit: tuohon sisältyvät myös esimerkiksi moottoripyörät, joilla on erilaiset rekisteritunnukset, joten laskelmallani ei ole merkitystä, vaikka se olisi oikein. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. elokuuta 2021 kello 14.20 (EEST)[]
Katso täältä, niin saat selville kaiken. Viisi alkukirjainta (A, H, T, U ja V) on jo jaettu loppuun ja lisää jaetaan loppuun lähivuosikymmeninä. Hitain läänintunnuskirjaimista (A, B, E, H, I, K, L, M, O, R, S, T, U, V, X ja Z) taitaa olla Z, joka kestää ehkä 2040-luvulle asti. Ei-läänintunnuskirjaimista (C, F, G, J, N ja Y) nopein on F ja hitain Y, joka jaettaneen loppuun vasta 2050-luvun lopulla tai 2060-luvun alussa. Tässä saattaa käydä siis näin, että, lopulta jaetaan vain ei-läänintunnuskirjaimia läänintunnuskirjainten ollessa jaettu jo loppuun. --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 16.09 (EEST)[]
Anglismia. Suomeksi niitä kutsutaan erityiskilviksi. -- Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 14.01 (EEST)[]
Noista numeroista 1-99: kaikkiin autoihin ei mahdu ns. pitkä kilpi, joten sille saa (kun asia on todettu ja merkitty ajoneuvon tietoihin) lyhyen kilven[2] , jossa kirjaimet ja numerot ovat eri rivillä. Vakiuttaa olevan käytössä esim. maastureissa. Lyhyt kilpi ei lienne varsinainen erikoiskilpi, koska kirjaimia ja numeroita ei saa itse valita. -- Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 14.30 (EEST)[]
Vsnhat rekisteritunnukset käytetään uudestaan, eli eivät ne mene auton mukana hautaan. Sitten jos jokaisella on kolme autoa ja tunnukset loppuvat, kilpijärjestelmä uusitaan, kuten on tehty ennenkin. --Abc10 (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 15.28 (EEST)[]

Suomenkielinen .gov-sivusto[muokkaa wikitekstiä]

Onko mahdollista luoda suomenkielinen .gov-sivusto? --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.10 (EEST)[]

Ei niissä kielirajoituksia käsittääkseni ole, mutta .gov-verkkotunnuksia voivat rekisteröidä vain Yhdysvaltain liittovaltion, osavaltioiden tai paikallishallinnon edustajat. (Viime vuoteen asti huijaaminenkin onnistui suht vähällä vaivalla, mutta nykyään vaaditaan vähän enemmän todisteita[3].) --Silvonen (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.37 (EEST)[]
Miksi .gov-sivustoa ei voi rekisteröidä muille kuin Yhdysvaltain viranomaisille? --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.59 (EEST)[]
Alun perin oli ajatuksena, että minkä tahansa maan viranomaiset voisivat rekisteröidä .gov-verkkotunnuksia, mutta ilmeisesti Yhdysvallat halusikin sitten Internetin kehityksen rahoittajana varata tämän ylätason tunnuksen itselleen. Vuoteen 2003 .gov oli vain liittovaltion käytössä, mutta sen jälkeen myös osavaltiot ja paikallishallinto ovat voineet käyttää sitä. Tästä kerrotaan artikkelissa en:.gov. --Silvonen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 06.02 (EEST)[]
Olen kyllä nähnyt tunnuksen uk.gov, joka oli eurooppalainen tunnus. --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.23 (EEST)[]
Ettet tarkoittaisi gov.uk? --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.35 (EEST)[]
En, vaan uk.gov. --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.38 (EEST)[]
Ei ole sitten ollut eurooppalainen tunnus. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.49 (EEST)[]
Mitä suomenkielisen .gov-sivuston saaminen vaatii? --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.09 (EEST)[]
Ihmettä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. elokuuta 2021 kello 12.45 (EEST)[]
Taitaa olla valemuisto. Tunnusta uk.gov ei löydy ainakaan nyt nimipalvelusta eikä Googlen indeksistä, mutta gov.uk on Britannian hallinnon käytössä. --Silvonen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 18.07 (EEST)[]
Briteissä esiintyy joitakin muitakin päätteitä uk-päätteen edellä samalla tavoin. En nyt tosin muista enää tarkemmin että mitä.--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.55 (EEST)[]
Esiintyi. Tilanne muuttui 2014. Tarkemmin tässä. Esim. bbc.co.uk > bbc.com --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 08.53 (EEST)[]

Laki miehitetyssä Saksassa[muokkaa wikitekstiä]

Kenraalieversti Alfred Jodl allekirjoittaa Saksan ehdottoman antautumisen 7. toukokuuta 1945, jonka jälkeen Saksa lakkaa olemasta valtiona. Seuraavana päivänä Hans jää rysän päältä kiinni yrittäessään varastaa Fritzin polkupyörän jossain päin miehitettyä Saksaa. Minkä lain mukaan Hans tuomitaan? Sovelletaanko tuomiossa Saksan lakia, vaikka valtiojärjestelmää ei enää ole, riippuuko käytäntö kyseisen alueen miehittäjävaltiosta vai onko meininki täysin villiä, eli asia hoidetaan niin sanotusti paikallisesti sopimalla, jolloin Hans-parka saattaa saada vihaiselta väkijoukolta kuulan kalloonsa? --Gwafton (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.23 (EEST)[]

Valtioudesta en tiedä, mutta ainakin Karl Dönitz toimi Saksan valtakunnanpresidenttinä 23. toukokuuta 1945 saakka. Vyörykkä (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.26 (EEST)[]
Lakkasiko Saksa olemasta? Käsittääkseni silloinen hallinto lakkasi, mutta valtio lienee enemmän kuin vain hallintonsa. Eng wikissä on enemmän [[4]]. Sjmantyl (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.05 (EEST)[]
Lait eivät lakkaa olemasta ennen kuin säädetään uudet lait, ja syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoskin varmaan pysyivät pystyssä. Tunnetusti miehittäjät eivät aina piittaa laeista, mutta tuskinpa miehittäjillä on aikaa pohtia polkupyörävarkautta, joten uskoakseni Fritz sai muutaman D-markan sakot. --Abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.25 (EEST)[]
Saksan lainsäädäntö jäikin näköjään (soveltuvilta osin) voimaan antautumisen jälkeen. Antautumisesta puhutaankin sotilaallisena antautumisena siten että valtiorakenteet jatkoivat olemassaoloaan, mikä on mielenkiintoinen tieto. Englanninkielisessä Wikipediassa on erillinen artikkeli jossa käsitellään Saksan valtion historiallista jatkumoa. --Gwafton (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 10.01 (EEST)[]
Molemmat artikkelit olisivat merkittäviä suomenkielisessä Wikipediassa. ---raid5 1. syyskuuta 2021 kello 18.51 (EEST)[]

Tropical disturbance suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on englannin kielen sana tropical disturbance suomeksi? Trooppinen säähäiriö? --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 12.03 (EEST)[]

Suurin piirtein. --Minilammas (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 18.29 (EEST)[]

Varjele rannat![muokkaa wikitekstiä]

Tätä kirosanaa tai ehkä pikemmin loitsua olen kuullut lapsudessani paljon. Onko muilla havaintoa? --Höyhens (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 21.43 (EEST)[]

"Qu" pitkän vokaalin edellä[muokkaa wikitekstiä]

Onko missään kielessä sanaa, jossa olisi qu pitkän vokaalin edellä? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.29 (EEST)[]

Tulee nyt esimerkiksi mieleen englannin "queen".--37.33.134.45 7. syyskuuta 2021 kello 22.31 (EEST)[]
Eli siis quaa, quee, quii ja quoo. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.41 (EEST)[]
Enwiktionarystä oli helppo hakea: [5][6][7]. 188.238.20.241 8. syyskuuta 2021 kello 14.32 (EEST)[]
Onko englannin kielessä muita kuin queen? --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 09.30 (EEST)[]
On ainakin queer. --Farma3110 (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 17.31 (EEST)[]

Britannian käsipallo[muokkaa wikitekstiä]

Miksi käsipallo ei ole niin suosittua Isossa-Britanniassa kuin se on esim. Saksassa ja Ranskassa? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.42 (EEST)[]

Sisälajit eivät ole siellä muutenkaan kovin suosittuja... --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 08.33 (EEST)[]

Sveitsin liittyminen EU:hun[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Sveitsi ei ole liittynyt EU:hun, vaikka kaikki sen naapurimaat ovat? Sveitsihän ei kuulunut edes YK:hon ennen vuotta 2002. --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 11.36 (EEST)[]

Oletettavasti kyse on [liittoutumattomuus-politiikka], joka on toiminut pitemmän aikaa. Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 12.46 (EEST)[]
Onko siis mahdollista, että Sveitsi liittyy seuraavien vuosikymmenten aikana EU:hun? --40bus (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 08.30 (EEST)[]
On mutta erittäin epätodennköistä mm. edellä mainituista syistä. Oikaisen vielä että naapurimaista Liechtenstein ei ole EU:n jäsen, vaan Euroopan talousalueen, ETAn kuten Norja ja Islantikin. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 11.11 (EEST)[]
Mitä Sveitsi voisi tehdä, jotta se olisi vuonna 2050 EU:ssa? --40bus (keskustelu) 21. syyskuuta 2021 kello 13.31 (EEST)[]

Johdin -ttAA[muokkaa wikitekstiä]

Johtimen -ttAA (-ttaa, -ttää) voi liittää mihinkä tahansa substantiiviin (sekä yleis- että erisnimiin) ja luoda uuden sanan. Esimerkiksi autottaa, lautasettaa, reiättää, puheettaa, ketuttaa, sammakottaa, saukottaa, Sauli Niinistöttää, matittaa, maijattaa, jopa seiskattaa. Mutta miten sen liittää eri tavalla lausuttaviin erisnimiin? Esimerkiksi Illinois, joka lausutaan "ilinoi". Onko se illinois'ttaa? Olen itse keksinyt sanan crewettää, joka viittaa Crewen kaupunkiin Englannissa ja sen jalkapalloseuraan. Sana Crewe lausutaan [kruː]. Onko crewettää siis oikein? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 09.14 (EEST)[]

Tämän ohjeen mukaan kirjoittaessa konsonanttiloppuiset, mutta vokaaliloppuisesti äännettävät vieraskieliset sanat taivutetan heittomerkillä. Tähänkin luultavasti tuota ohjetta sovelletaan, ja ohjetta noudattaen oikea muoto olisi siis crew’ttaa. Puheessa kuitenkin usein lainataan vierasperäinen sana ja väännetään se suomalaisempaan muotoon. Tällaiset puhekieliset ”crewettää”-tyyliset muodot voivat toki käytössä vakiintua lopulta käytetyksi muodoksi. Sivuhuomiona: rei’ittää lienee oikeampi muoto, reiättämistä ei taideta juuri käyttää. Farma3110 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 10.34 (EEST)[]
Vastaavasti onko Crewen asukas creweläinen vai crewelainen? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 11.15 (EEST)[]
Paitsi että kaupunki on Crewe ei Crew, joten heittomerkkiä ei tule. 'E' on neutraali vokaali, joten se voi yhdistyä kumpaan suuntaan tahansa, joten Crewen tapauksessa sanoisin lusumisen perusteella crewettaa (en kyllä käsitä, mitä tällainen sana tarkoittaa, ei se johdin tee välttämättä sanasta järkevää). Vieraskielisten sanojen taivutus ei ole ihan yksinkertaista: [8], ja monissa tapauksissa kumpikin vaihtoehto käy. Ja sellainen kommentti, että Illinois on sopeutunut suomeen myös luettuna muodossa illinois, joten sitä kannattaa taivuttaa ilman heittomerkkiä illinoisittaa. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 12.02 (EEST)[]
Ranskalaisista nimistä: onko siis montpellier'ttaa ja passepartout'ttaa? Ainakin sydneyttää. --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 12.52 (EEST)[]
Onko se glasgow'ttaa ja middlesbrough'ttaa? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 13.47 (EEST)[]
Missäköhän waiheessa keskustelu etenee Keniaan saakka ja Wituun, josta olen parhaimmillani ollut noin 200 kilometrin päässä. --Lax (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)[]
Niinpäs näkyikin olevan. Ajatusvirhe minulta. Creween tuo sääntö ei tietenkään päde. On kyllä totta, että -ttaa-päätteinen muoto ei taida minkään kaupungin nimen kohdalla ylipäätään kovin mielekästä sanaa muodostaa. --Farma3110 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.36 (EEST)[]
-ttAA-päätteen lisääminen paikannimiin on kyllä todella hassua. Loin sana crewettää juuri tämän takia. Onko myös mounteverestittää? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.52 (EEST)[]

Sananlasku[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa sananlasku on erimerkkinä tunnetuista sananlaskuista: "Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.". Onko sananlaskun alkuperästä mitään tietoa?--MAQuire (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.23 (EEST)[]

Google searchilla termeillä "One fool ten wise men" nousee tanskalainen kansanviisaus. En tiedä onko ensimmäinen... -- Cimon Avaro 11. syyskuuta 2021 kello 16.52 (EEST)[]
Mistä alkuperäinen tanskankielinen versio löytyy? Ruotsi on myös hyvä ehdokas, ja ruotsiksi sananlasku esiintyy ainakin sananlaskukirjassa vuodelta 1865. Ilmeisesti ruotsiksi on myös versio, jossa hullu kysyy enemmän tunnissa kuin viisas ehtii vastata seitsemässä vuodessa [9]. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 11. syyskuuta 2021 kello 17.34 (EEST)[]
Jaakko Juteinin teoksessa Walittuja suomalaisten sanan laskuja (1818) sanonta esiintyy muodossa ”Yksi hullu taitaa enemmän kysyä, kuin yhdeksän wiisasta wastata”, ja Jennifer Speaken The Oxford Dictionary of Proverbs viittaa G. Torrianon italialaisten sananlaskujen kokoelmaan vuodelta 1666 (siinä viisaita on seitsemän). Tämä taitaa olla yleiseurooppalaista kulttuuriperintöä. --Silvonen (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 18.31 (EEST)[]
Tätä on kysytty täällä ensimmäisen kerran vuonna 2019. Arkistossa muutama lisävastaus. --Nitraus (wikinät) 11. syyskuuta 2021 kello 18.43 (EEST)[]

Suomen sanoista[muokkaa wikitekstiä]

Mikän on pisin suomen kielen sana, jossa...

  1. ...jokainen kirjain esiintyy vain kerran?
  2. ...jokainen kirjain on aakkosjärjestyksessä?
  3. ...jokainen kirjain on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
  4. ...jokainen vokaali on aakkosjärjestyksessä?
  5. ...jokainen vokaali on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
  6. ...jokainen konsonantti on aakkosjärjestyksessä?
  7. ...jokainen konsonantti on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
  8. ...jossa on vain yksi vokaali?

--40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.30 (EEST)[]

Luulen että toiminnastasi olisi Wikipedialle enemmän hyötyä artikkelien kirjoittajana kuin tietokilpailujen järjestäjänä. Ystävällisesti --Abc10 (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.48 (EEST)[]
Tämä olikin kysymys, johon ei löydy mistään vastausta. --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.56 (EEST)[]
Erityisesti #8 kiinnostaa minua. --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 14.06 (EEST)[]

Presidentti Kekkonen vuoden 1981 jälkeen[muokkaa wikitekstiä]

Olen yrittänyt etsiä netistä presidentti Urho Kekkosesta valokuvia ja uutisfilmejä vuoden 1981 jälkeiseltä ajalta. Hänen hautajaisistaan kuvattua materiaalia löytyy netistä hyvin. Milloin sen sijaan on kuvattu elossa olevasta Kekkosesta viimeiset julkisesti esitetyt kuvat ja filmit?

Seura-lehden verkkosivuilla on julkaistu valokuva, jossa Kekkonen kävelee Seurasaaressa avustajansa kanssa 26. tammikuuta 1982 eli presidentti Mauno Koiviston virkaanastujaisia edeltävänä päivänä. Jäikö tämä kuva viimeiseksi Kekkosesta otetuksi? Muistan joskus - varmaankin 1990-luvulla - nähneeni televisiossa pätkän filmistä, jossa hauraan oloinen Kekkonen kävelee ja kompastuu kadun reunakiveen. Hän oli filmiä kuvattaessa erittäin todennäköisesti jo luopunut presidentin tehtävistään. Milloinkahan tämä filmi on kuvattu?

Entä minkä verran Kekkosesta kerrottiin tiedotusvälineissä ajantasaista tietoa vuoden 1981 jälkeen? Minulla on hämärä muistikuva siitä, että vähän ennen Kekkosen kuolemaa tiedotettiin julkisesti, että hänen terveydentilansa oli varsin heikko.

Oliko niin, ettei Kekkonen osallistunut kertaakaan presidentti Koiviston isännöimiin itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnassa? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 16.44 (EEST)[]

Ei kai Kekkonen esiintynyt lainkaan julkisuudessa eroilmoituksensa jälkeen. Yle Areenassa on edelleen katsottavissa dokumentti Urho, joka sisältää loppupäässään joitain valokuvia Kekkosesta tämän eläkevuosina Tamminiemessä. Kuvat ovat yksityiskokoelmista ja ennen dokumentin ensiesitystä vuonna 2016 niitä ei oltu nähty julkisuudessa. Kuvien ajoitusta ei dokumentissa tosin mainita, mutta luulisin, että ne ovat myöhäisimmät (tähän mennessä) julkaistut kuvat Kekkosesta. --Risukarhi (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 20.17 (EEST)[]

Enharmoniaa yms.[muokkaa wikitekstiä]

Linkki Ultimate Guitariin

Kun olen selaillut sointuja erilaisiin biiseihin, olen huomannut sellaisen ilmiön, että esimerkiksi tuolla Ultimate Guitarissa olevissa joissakin soinnuissa on erikoinen käytäntö, jossa soinnun pohjasävelinä käytetään juurisäveliä (C, D, E, F, G, A ja B [B on tässä tapauksessa H]) ja viittä ensimmäistä ylennystä (F#, C#, G#, D# ja A#). Eli pointti on se, että ylennyksiä käytetään alennuksien tilalla virheellisesti: Esimerkiksi c-mollikappaleessa saattaa esiintyä soinnut G#6, D# ja A#7, vaikka oikeasti siinä pitäisi olla Ab6, Eb ja Bb7. Mistä tällainen ylennysten "ryöstökäyttö" on saanut alkunsa ja missä musiikkipiireissä sitä esiintyy eniten?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 11. syyskuuta 2021 kello 21.01 (EEST)[]

Taas mutua, mutta tuntuu, että etenkin amerikkalaiset rock-kitaristit tekevät noin.--37.33.157.237 12. syyskuuta 2021 kello 15.30 (EEST)[]

Cielito Lindo[muokkaa wikitekstiä]

Tämän on esittänyt suomeksi Eino Grön nimellä "Twistaa Patricia". Mutta onhan joku laulanut tätä "Tuon Sierra Morenan kauniin señoritan nyt tahtoisin kanssani tanssiin.." Kuka ja milloin? En kysyisi jos tietäisin. --Höyhens (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)[]

Eugen Malmsten --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.51 (EEST)[]
Vastaus siis on "Oh senorita, Eugen Malmstén ja Rytmi Pojat v. 1938". Laulu alkaa vasta kohdalla 0:48. Ihana. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.58 (EEST)[]
Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.56 (EEST)[]

Piste, josta on lyhin keskimääräinen etäisyys kuvion rajoille.[muokkaa wikitekstiä]

Intuitiokin kertoo, että janan keskipiste on piste, josta on keskimäärin lyhin etäisyys janan kaikkiin pisteisiin. Sama pätee ympyrän keskipisteeseen. Mutta mitenkähän lasketaan esim. suorakulmaisen kolmion (sisällä oleva) piste, josta on keskimäärin lyhin matka kolmion rajojen pisteisiin. Ei taida olla sama kuin painopiste? --Jarmo Turunen (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.58 (EEST)[]

Yritin määrittää sellaisen janan keskimääräisen pituuden, jonka toinen pää on origossa (x,y) = (0,0) ja toinen pää saa arvoja välillä (1,0)...(1,2). Janan pituus r = 1/cos(k), jossa k on janan ja x-akselin välinen kulma. k saa arvoja välillä 0...arctan(2) = 1.1071 rad eli n. 63.4 astetta. Toisaalta on myös r = neliöjuuri(1+y^2). Näistä kahdesta yhtälöstä laskin janan pituuden keskiarvon kaavoilla
Sain kuitenkin eri arvot 1.3039 ja 1.4789. Onkos tässä joku periaatteellinen tai muu virhe keskiarvojen laskemisen välillä?--Jarmo Turunen (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 12.51 (EEST)[]
En täysin seurannut ajatusta. Mutta eikös tuossa integroida ihan erilailla "pyyhkäisten", kun käytetään eri parametrejä. Pyyhkäiseekö kumpikaan noista "lineaarisesti" pitkin analysoitavaa käyrää?! Mielestäni eivät ainakaan molemmat, intuitio sanoisi niin. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.12 (EEST)[]

Tietosanakirjasarjoja tarjolla[muokkaa wikitekstiä]

(Keskustelu siirretty tähän sekalaista-kahvihuoneesta. --Risukarhi (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.06 (EEST))[]

Muistan aiemmin jonkun surreen tietosanakirjasarjojen menemistä roskiin. Nyt olis tarjolla Tampere-Kangasala-suunnalla mm. Uusi tietosanakirja ja muutama uudempikin sarja. Jos ei ketään kiinnosta, sarjat lähtevät ensi viikolla paperinkeräykseen muuttotilanteessa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 21.15 (EEST)[]

Eikö kannattaisi mielummin viedä lähimpään divariin? --Velivieras (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.30 (EEST)[]
Ehkä Suomesta löytyisi vielä jokin divari, joka ottaisi noita vastaan. Suurin osa lakkasi 10-15 vuotta sitten moisen kannattamattoman toiminnan. Iivarius (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.39 (EEST)[]
Ottaako joku divari muka moisia vielä vastaan?! Vievät hurjasti tilaakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.40 (EEST)[]
Todennäköisimmin ei. Iivarius (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.57 (EEST)[]
Jep, divarit tuskin ottavat vastaan. Kukaan ei niitä osta, vievät paljon tilaa ja noita varmaan tarjotaan koko ajan, kun siivotaan vanhoja hyllyjä. Hyväntekeväisyyskirppikset ottavat varmaan vastaan, mutta niihinkin niitä tulee koko ajan, joten niissäkin saattaa päätyä kierrätykseen. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 16.45 (EEST)[]
Jos Wikipedia kävisi messuilla niin, niitä voisi kerätä rekvisiitaksi. Niistä voisi tehdä esim pöytiä ja telineitä. --2001:14BA:1AE8:1300:8BC:207F:D1CE:77B7 10. syyskuuta 2021 kello 17.10 (EEST)[]
Nyky"kysyntä" noissa on tosiaan ns. kirjatuunauksessa eli askartelu- tai käsityömateriaalina. Jos haluaa, niin voi kysellä jos joku kyseisen aiheisia kursseja järjestävä olisi kiinnostunut. --J~fiwiki (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.53 (EEST)[]
Ainakin pääkaupunkiseudulla monissa kirjastoissa on kirjanvaihtohyllyjä, joihin kuka tahansa voi käydä jättämässä omia kirjojaan toisten poimittaviksi. Tietosanakirjasarjoja en ole tosin niissä nähnyt. Voi olla, että paljon hyllymetritilaa vievät isot teossarjat eivät ole niitä kaikista tervetulleimpia. --Risukarhi (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 18.01 (EEST)[]

Tämä keskustelu tulisi siirtää Kysy vapaasti -osastoon, sillä se ei liity Wikipediaan mitenkään. --Risukarhi (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 18.01 (EEST)[]

Siirsin. --Risukarhi (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.07 (EEST)[]

Nuo taisivat sitten mennä jo, kun en ollut täällä silloin kun asia oli ajankohtainen. Muuten olisin voinut olla kiinnostunut, vaikka tosin varastoon ne olisivat menneet täälläkin. Divarien ohella voi ehkä kokeilla myös kierrätyskeskuksia, vaikka en nyt tiedä niidenkään linjasta tietosanakirjasarjojen suhteen. Mutta jos suostuvat ottamaan vastaan, niin ilman muuta sinne. Niistä saattaa muutenkin tehdä joskus löytöjä. --Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 10.27 (EEST)[]

Lontoo vs. London[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Britannian London suomennetaan Lontooksi, mutta Kanadan Londonia ei? --40bus (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 09.19 (EEST)[]

Kyseessä on eksonyymi eli vakiintunut tapa kirjoittaa nimi toisin kuin sen omakielinen nimi. Sitä ei välttämättä vakiinnu täältä katsoen vähemmän merkityksellisille paikkakunnille. Tästäkin kuten kielenkäytöstä yleensä löytyy lisätietoa Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 09.45 (EEST)[]
Eli siis siksi näin, koska Kanadan London ei ole Suomessa niin tunnettu kuin Lontoo, vaikka ansaitsisi olla. --40bus (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.34 (EEST)[]
Asiaan liittyy käytännöllisiä ja historiallisia syitä. Aiheesta voi lukea verkosta löytyvästä Kotuksen julkaisusta Eksonyymit – suomenkielisten ulkomaiden paikannimien oikeinkirjoitusopas.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.46 (EEST)[]
Paikannimiä ei enää kotoisteta vaikka olisivat kuinka tunnettuja, politiikka on kansainvälistymisen ja kielitaidon lisäätymisen vuoksi muuttunut. Kotoistus koskee historiallisia nimiä, kuten Lontoo, Tukholma, Viro, Tallinna jne. London siis pysyy Londonina ansioistaan huolimatta. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.50 (EEST)[]
Suomalaisten kielitaito tosin vähenee, sillä uudet sukupolvet eivät osaa muita kieliä kuin englantia. Iivarius (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 11.50 (EEST)[]

Tavu[muokkaa wikitekstiä]

Onko tavu puhutun kielen vai kirjoitetun kielen yksikkö? Olen aina ajatellut, että kirjoitetun kielen. --40bus (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 12.38 (EEST)[]

Joko luit artikkelin tavu? Anr (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 17.01 (EEST)[]
Siinä lukee, että puhutun, mutta silti minun mielestäni kylä kirjoitetun kielen. --40bus (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 17.14 (EEST)[]
"Puhuttua kieltä" voidaan myös kirjoittaa. Ilmaisulla haetaan usein erotusta esim. elekielestä, viittomakielestä, formaalista kielestä ja symbolisesta ilmaisusta. Mutta joskus sillä tarkoitetaan kirjaimellisesti kieli-imaisun tuottamista puhumalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 20.57 (EEST)[]

Kirjainyhdistelmätaulukoiden generointi[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö mistään sivustoa, joka antaisi mahdollisuuden generoida kaikki mahdolliset kirjainyhdistelmät tietyillä parametreillä luettelevia taulukoita? Esimerkiksi, jos halutaan näyttää kaikki kahden kirjaimen yhdistelmät, joissa on joko A, B tai C, se menee näin:

...... A B C
A AA AB AC
B BA BB BC
C CA CB CC

--40bus (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 19.39 (EEST)[]

Kävisikö esmes (https://planetcalc.com/3757/)? Googlesta hakusanoilla 'combinator generator online'. Sjmantyl (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 09.50 (EEST)[]

Tiedostojen koon seuranta[muokkaa wikitekstiä]

Miten saadaan selville henkilökohtaisella tietokoneella olevista tiedostoista selville ne, joiden koko on viimeksi muuttunut? Esimerkiksi jos lisätään Microsoftin Wordissa Tools-valikossa olevaan AutoCorrect-toimintoon uusi sanakorjaus, niin pitäisi saada selville mihin tiedostoon muutos on tallentunut. --Jarmo Turunen (keskustelu) 19. syyskuuta 2021 kello 06.36 (EEST)[]

Huonosti. Kaikista tiedostoista et käytännössä mitenkään. Rajatusta joukosta, kuten projektista, saat kunhan otat jonkun versio kontrolli [[10]] ohjelman käyttöön. Sjmantyl (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 09.53 (EEST)[]

Jos tulet vaimoksi minulle..[muokkaa wikitekstiä]

..nimisen kansanlaulun on Georg Ots esittänyt suomeksi. Mistä sen löytäisi alkukielellä? --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 10.56 (EEST)[]

Ei heti löytynyt, mutta vironkielinen nimi on "Kui tuled minule mehele". Jätän etsimisen vaivan sinulle. --Abc10 (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 11.31 (EEST)[]
Wau, arvelin ettei kukaan löydä tuotakaan! Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 15.50 (EEST)[]

Aterimet: haarukka vasemmassa, veitsi oikeassa kädessä[muokkaa wikitekstiä]

Olen oppinut pienestä pitäen, että kun ruokaillaan, haarukkaa pidetään vasemmassa ja veistä oikeassa kädessä. Tämä on oikeakätisesti ihan loogista, sillä oikeakätisellä on oikea käsi luonnollisesti vakaampi kuin vasen ja veitsellähän tehdään ruokaillessa se "suurempi" työ (pilkotaan ruoka), kun haarukalla vain pidetään ruoka paikallaan ja nostetaan suuhun. Vasenkätisellähän se tietysti kuuluisi mennä toisin päin, eli haarukka oikeaan käteen ja veitsi siihen vakaampaan, eli vasempaan käteen. Mutta olen nähnyt, että monet pitelevät aterimia nurin päin, eli haarukka on epäloogisesti siinä vakaammassa kädessä, vaikka veitsellä tehdäänkin se suurempaa vakautta vaativa homma. Onko haarukan ja veitsen (ja lusikan) pitelemisestä jokin tietty ruokailuetiketti, joka ohjeistaa tätä hommaa? Ja onkohan se kuinka yleistä, että aterimet ovat nurin päin? Itse siis olen oikeakätinen, ja haarukka on vasemmassa ja veitsi oikeassa kädessä. (En edes osaisi syödä aterimet nurin päin.)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. syyskuuta 2021 kello 10.17 (EEST)[]

Aterinten käyttö on aika kulttuurisidonnaista, mutta varmaan nuoremmissa piireissä vapautumassa kaavoista. Tosin en ole perehtynyt ruokakulttuuriin syvällisesti, mutta olen ollut illallisilla eräässä suurlähetystössä, jossa osa vieraista napsi ruokaa suuhun sormin. Suomessa sellaista ei tietenkään katsottaisi hyvällä. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 10.51 (EEST)[]
Vasenkätisyyttä on pidetty kehityshäiriönä, ja jopa saastaisena ominaisuutena. Suomessakin ainakin vielä 1950-60-luvuilla vasenkätisyys pyrittiin kitkemään ja opettamaan pois. Moni on varmasti opetettu käyttämään aterimia oikeakätisen lailla. Käytösetikettikin lienee niin vanhoja peruja ettei historiansa vuoksi periaatteessa jousta kätisyyden mukaan. --193.111.119.176 24. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)[]
Mä niin tykkään thaimaalaisesta tavasta pitää haarukkaa vasemmassa ja lusikkaa oikeassa kädessä ja lastata ruokaa suuhun sen vakaamman käden eli oikean työkalulla (pysyy suun ympäristö ja rintamuskin siistimpänä). Kokonaista pihviä syödessä tästä luonnollisestikin joutuu lipsumaan. --Lax (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 13.06 (EEST)[]
Minä olen siitä erikoinen tapaus, että pidän haarukkaa ja veistä "väärinpäin" kädessä. Eli olen oikeakätinen, mutta silti pidän haarukkaa oikeassa ja veistä vasemmassa kädessä. Olen yrittänyt opetella yleisen tavan mutta aina vaistonvaraisesti palaan takaisin omaan tapaani. Syynä kaiketi on se, että ruokaillessa haarukkaa käytetään lähestulkoon jatkuvasti, mutta veistä ainoastaan kun on tarve pilkkoa jotakin. En ole antanut tämän haitata elämääni. Jos joudun osallistumaan Nobel-päivälliselle tai johonkin muuhun tilaisuuteen jossa on perinteinen etiketti, yritän toimia siten kun tilaisuudelta odotetaan. JIP (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 07.54 (EEST)[]
Sitten on kuulemma jokin amerikkalainen (, vaiko vain pohjoisamerikkalainen, vaiko peräti vain yhdysvaltalainen) tyyli, jossa oikeakätisellä tyylillä ensin pilkotaan ruoka haarukka vasemmassa ja veitsi oikeassa kädessä. Sitten, kun tämä on hoidettu, veitsi lasketaan pöydälle ja haarukka siirretään oikeaan käteen ja ruvetaan sillä lappamaan ruokaa suuhun. Vasenkätisellä muuten samoin, mutta kädet toisinpäin.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 27. syyskuuta 2021 kello 17.57 (EEST)[]
Voi olla että amerikkalaiset laskee veitsen pöydälle, mutta etiketit hallitseva laskee sen lautasen reunalle. --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 18.14 (EEST)[]

Gridiron football suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on gridiron football suomeksi? Halstarijalkapallo? --40bus (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 21.16 (EEST)[]

Termille ei varmaan ole suomalaista vastinetta. Sanallahan ei siis viitata yksittäiseen lajiin, vaan Amerikassa kehittyneisiin jalkapallon versioihin, joita pelattiin alkujaan kentällä, jossa on ruudukko. Halstarista se nimensä on saanut. Mutta amerikkalaisen jalkapallon kentässä on nykyään enää vaakaviikoja, kun aiemmin siinä oli myös pystyviivoja. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 09.44 (EEST)[]
Voidaanko kutsua sitä vaikkapa halstarijalkapalloksi? --40bus (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 21.50 (EEST)[]
Kun vakiintunutta suomenkielistä nimitystä ei ole, niin sellaisen keksiminen on uutta tutkimusta. 01miki10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 21.54 (EEST)[]
Juu, ei ainakaan Wikipediassa voi kutsua. Terminä täysin epäselvä ja hämmentävä lukijalle, koska sanaa ei ole missään käytössä. --PtG (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 22.07 (EEST)[]
Tästä pitää saada artikkeli myös suomenkieliseen Wikipediaan. --40bus (keskustelu) 28. syyskuuta 2021 kello 08.53 (EEST)[]
Voit jonkun pienen porukan kanssa, mutta et missään Wikipediassa tai muussa virallisessa paikassa tai keskustelussa tai muussa vastaavassa, sillä olet keksinyt sen omasta päästäsi. Kukaan ei tajuaisi mitä sanalla tarkoitetaan, eikä sitä saataisi selville, sillä olisit ainoa joka puhuu halstarijalkapallosta. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. syyskuuta 2021 kello 22.18 (EEST)[]