Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Eri kielten välimerkkikäytännöt[muokkaa wikitekstiä]

Missä kielissä on suomesta selkeästi poikkeavia välimerkkikäytäntöjä? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 18.47 (EEST)

Ensimmäisenä tulee mieleen espanja, jossa huuto- ja kysymysmerkit kirjoitetaan myös lauseen alkuun ylösalaisin. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.00 (EEST)
Mites saksa? Entä piste tuhaterottimena? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.21 (EEST)
Saksassa pilkkuna toimii pilkku ja tuhaterottimena piste. Englannissa on toisin päin.--Puppe100 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.39 (EEST)
Saksan pilkkusäännöt ovat melko lähellä suomen pilkkusääntöjä. Ilmeisesti suomen kieliopillinen pilkutus onkin saksan perua, jos tämä blogiteksti pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.56 (EEST)
Ranska? Siellä ainakin jätetään huuto- ja kysymysmerkkien eteen välilyönti. --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.02 (EEST)
Totta, paitsi kanadanranskassa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)
Lainausmerkit ovat hyvinkin monennäköisiä eri kielissä (en:Quotation_mark#Specific_language_features) ja myös niiden sijoittelu muihin välimerkkeihin nähden vaihtelee. Kreikkalaisten kysymysmerkki (en:Question_mark#Greek_question_mark) näyttää puolipisteeltä. Pilkun käyttösäännöt vaihtelevat kovasti, englannissakin pilkutetaan aika eri tavalla kuin suomessa, alkaen Oxfordin pilkusta. Noin aluksi muutamia. --Jmk (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)
Tartun hieman kysymyksen muotoiluun. Mitä tarkoittaa "selkeästi poikkeava"? Ei oikein mitään. Mikä tahansa ero välimerkkikäytännössä saa aikaan sen, että jos toiseen kieleen soveltaa suomen sääntöjä, saa aikaan virheen eli selkeän poikkeaman oikeasta tavasta kirjoittaa. Ilmeisesti jokaisessa kielessä on selkeästä suomesta poikkeavia käytäntöjä. Ruotsissa esimerkiksi yhdysmerkkiä käytetään eri lailla. Sitä ei panna samojen vokaalien väliin (esim. högskoleexamen tai lantmäteriingengör) ja mitään välilyöntisääntöjä ei tarvita (esim. Galna ko-sjukan, Anders Hammarskiöld-stiftelsen). Kaiken kukkuraksi Suomessakin on lukuisia ihmisiä, jotka käyttävät välimerkkejä selkeän poikkeavasti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.41 (EEST)
Kun englannissa käytettään ajatusviivaa tai puolipistettä, suomessa käytetään pilkkua tai sen voi toisinaan kääntää myös pisteellä. En.wikin artikkelien kääntäjien pitäisi ottaakin huomioon kielten väliset välimerkkierot ja välttää ajatusviivan ja puolipisteen käyttöä viimeiseen asti, sillä niille on tarvetta äärimmäisen harvoin. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 15.30 (EEST)
Ja tärkein: Suomen kielessä, ei laiteta pilkkua näin.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 19.03 (EEST)
Englannissa, lähinnä kai amerikanenglannissa, on joku ihme sääntö että kun lauseen viimeinen sana on lainausmerkeissä, myös lauseen loppuvälimerkki tulee lainausmerkkien sisään vaikkei kuuluisikaan itse lainaukseen. Esimerkiksi: How do you like Shakespeare's "Hamlet?" eikä paljon loogisemmin How do you like Shakespeare's "Hamlet"?, koska näytelmän nimi on "Hamlet" ilman kysymysmerkkiä. Tuohon ei ole mitään kieliopillista perustetta, ainoa peruste jonka olen nähnyt on "se näyttää paremmalta painetussa tekstissä". JIP (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 00.02 (EEST)
Käytetäänkö englannissa joissain sanoissa yhdysmerkkiä? Kyllä kai yhdysmerkki englannissakin tunnetaan. Onkohan englannissa yhtään vähintään kolmiosaista yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa. Lisäksi lainausmerkit voi järjestää 41:llä eri tavalla, joista tavat 1-16 ovat kaareville kokolainausmerkeille, 17-32 kaareville puolilainausmerkeille, 33-36 kulmakokolainausmerkeille, 37-40 kulmapuolilainausmerkeille ja 41 on japanilainen tapa järjestää ne. --40bus (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.08 (EEST)
Toki englannissa yhdysmerkkiä käytetään, kuten voit lukea vaikka nyt aluksi wikipedia-artikkelista en:Hyphen#Use in English, ja googlaamalla hyphen in english löydät lisää. Täsmäkysymykseesi kolmiosaisista sanoista mainittakoon em. wikiartikkelista ice-cream-flavored candy. Ilman yhdysmerkkiä kolminkertaiset yhdyssanat ovat harvinaisempia ja lähinnä kiteytyneitä ilmauksia kuten whatsoever, nevertheless tai highwayman. --Jmk (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.20 (EEST)
@Jmk: Onko englannissa sitten yhtään neliosaista yhdysmerkitöntä yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa? --40bus (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 16.45 (EEST)
Ainakin outdoorsmanship. -Ochs (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)
Onks toi manship yhdyssana? --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 21.34 (EEST)
Ehkä tuo -ship on tosiaan paremminkin suffiksi, vaikka sivulla, jolta tuon alun perin löysin, sana miellettiin neliosaiseksi yhdyssanaksi. Erikoisalojen sanastossa on kyllä kaikenlaista: [1]. -Ochs (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 00.00 (EEST)
Käytetäänkö yhdysmerkkiä englannissa ollenkaan sellaisissa yhdyssanoissa, joiden toinen osa on erisnimi ja toinen yleisnimi, kuten Eiffel-tower, mikä on oikeasti Eiffel Tower. --40bus (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 17.09 (EEST)
Eipä juuri. Erisnimen kanssa voi kyllä tulla yhdysmerkki esim. sellaisissa kuin un-British, pro-Nazi, America-loving. --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.17 (EEST)

Kolme tai useampia kirjaimia peräkkäin ilman yhdysmerkkiä[muokkaa wikitekstiä]

Onko joissain kielissä sanoja, joissa on vähintään kolme samaa kirjainta peräkkäin? Englannissakaan näin ei ole, sillä see + -er = seer eikä seeer ja bell + like = bell-like eikä belllike. Ruotsissakin on nattrafiken ja fullastad eikä natttrafiken ja fulllastad. Tavuttaessa kirjoitetaan kuitenkin kolme kirjainta. --40bus (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 09.46 (EEST)

Saksassa on vuoden 1996 oikeinkirjoitusuudistuksesta lähtien. Esim. ennen kirjoitettiin Schiffahrt, nykyään suositellaan Schifffahrt, tosin voi kirjoittaa myös Schiff-Fahrt ([2]). -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 13.54 (EEST)
Virossa on bändi nimeltä Jäääär, suomeksi ’jään reuna', tosin sana pitäisi suosituksen mukaan kirjoittaa yhdysmerkillä. -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.00 (EEST)
Koska romaniassa määräinen artikkeli liitetään suffiksina sanan loppuun, sana "lapset" (määräisessä muodossa) on romaniaksi copiii. -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.09 (EEST)
Copiii tuli täälläkin mieleen ekana kun kuulin, ei ole edes yhdyssana. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 21.17 (EEST)
Täällähän näitä oli vielä lisää. -Ochs (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 00.17 (EEST)
Kadunnimistä tulee mieleen vain ”Schlossstrasse”, joka on sekin mahdollinen vain Sveitsissä tai Leichstensteinissä, kun Saksasa ja Itävallassa sen nimi on Schloßstraße johtuen ß: n käytöstä. --40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 18.28 (EEST)
Schlossstrassestraße on oikein koko kielialueella. Koska sanan Schloss o on lyhyt vokaali, sen jälkeen kirjoitetaan koko kielialueella nykysääntöjen mukaan kaksi ässää. -Ochs (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.08 (EEST)
"Schlossstraße" Saksassa ja Itävallassa. Straßessa on pitkä vokaali, jolloin käytetään ß:ää.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.55 (EEST)
Olet aivan oikeassa. Minulle tuli sanan loppuosassa lapsus, kun kiinnitin huomioni vain alkuosaan ja kolmen peräkkäisen s:n esiintymismahdollisuuteen. -Ochs (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 19.55 (EEST)
Hollannissa on esimerkiksi verbissa eren, joka taipuu eert, eerde, geëerd. Tuossa partisiipinperfektissä on toisen een päällä treema osoittamassa sen, että ko. e-kirjaimesta alkaa jälkimmäinen tavu. Suomen kieliopillahan se kuuluisi kirjoittaa "ge'eerd" tai "ge-eerd".--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.53 (EEST)

Laajimmalle levittäytyneet kaupungit[muokkaa wikitekstiä]

Hei, haluaisin lista 20 laajimmalle levittäytyneestä kaupungista. Google ei löydä mitään. Vastaa mahdollisimman pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.21 (EEST)

Tuota on hirveän vaikea määritellä, kun kaupunkien hallinnolliset rajat ovat kiveen hakattuja, kun taas kaupunkiseutu voi olla hyvinkin laaja. Sinun varmaan täytyy tarkastella "urban area" -hakusanalla https://en.wikipedia.org/wiki/Urban_area eikä "city"-sanalla (tai "city proper"). https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_urban_areas_by_population Tämä tällainen luettelo ei ole oikea vastaus kysymykseesi https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_cities_by_area --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.28 (EEST)
Tuosta https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_urban_areas_by_population siis sarakkeen "Area" sisältämää nuolta painamalla saa järjestettyä suuruusjärjestykseen pinta-alan mukaan. Tällöin ykkönen on New York ja kakkonen yllättäen Boston. --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.51 (EEST)
@Hartz: Tarkoitin taajaman, en kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella olevan alueen pinta-alaa. Tällä laskutavalla New Yorkin kaupunkiin kuuluvat myös mm. Nassau, Suffolk ja New Jersey. Washington DC:n kaupunkiin kuuluu tällöin osia Marylandista ja Virginiasta. Tällöin USA:n ykkönen on Atlanta. --40bus (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 17.55 (EEST)
Artikkeli New York metropolitan area kertoo heti alussa, että New Yorkin metropolialue on maailman suurin metropolialue kaupunkialueen alassa mitattuna (11 640 km2). Lisäksi artikkelista löytyvät pinta-alat 34 493 km2 ja 17 405 km2, jotka ovat peräisin jonkinnäköisistä metropolialueiden tilastoalueista, mutta näissä pinta-alaan taitaa olla laskettuna muukin kuin kaupunkimaiset alueet. –Samoasambia 15. kesäkuuta 2019 kello 18.12 (EEST)
Tieto oli lähteistetty tutkimuksella, jonka sivulta 42 löytyy lähes parikymmentäsivuinen luettelo maailman kaupunkialueista kaupunkimaisen alueen pinta-alan mukaan. –Samoasambia 15. kesäkuuta 2019 kello 18.16 (EEST)
Maailmassa ei taida olla mitään sellaista taajaman tai muun vastaavan määritelmää, jota sovellettaisiin yhtenäisesti kaikissa valtioissa. Listaukset väkiluvultaan tai pinta-alaltaan suurimmista ei-hallinnollisista kaupungeista eivät sen takia ole vertailukelpoisia eri maiden välillä. Hallinnollisten kaupunkien väkiluvut ovat selkeitä määritellä, mutta nekin riippuvat vastaavasti siitä, mihin kaupungin hallinnolliset rajat on aikanaan asetettu. --Raksa123 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 18.44 (EEST)

Vegetarismi?[muokkaa wikitekstiä]

Mietin tuossa, kun luin kasvissyönnistä, että mistä kielestä nämä vegetarismiin liitetyt etuliitteet tulevat? Eli siis nämä lakto, ovo, pesco ym.? Ilmeisesti jostain romaanisesta kielestä, mutta ainakaan latina-sanakirja ei tunnistanut kaikkia liitteitä. --ProoMatti (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 10.21 (EEST)

Varmaan ns. lääketieteellisestä latinasta. --Höyhens (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 10.28 (EEST)
Italiaksi kala on pesce, ja sanakirjakin vahvistaa italian lähteeksi tuossa tapauksessa. Kana puolestaan on italiaksi pollo, joten sama sylttytehdas lienee lähteenä siinäkin. Nämä kumpikin ovat uudehkoja sanoja, ja nykyään monet italiankieliset ruokasanat ovat muuallakin maailmassa tuttuja ruokalistoista. Ovo- ja lakto- sen sijaan tulevat aika suoraan latinasta. -Ochs (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 13.40 (EEST)

Jos syö hunajaa, mutta ei maitoa, munaa tai lihaa tai kalaa, niin onko silloin vegaani, vai onko sillä joku oma nimityksensä? Mielovegetaristi? --Sumppamara (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 11.48 (EEST)

Arvelisin että tuotteen ollessa eläinperäinen ei ole vegaani (vrt. esim. maitotuotteet). Joku nimitys voi ehkä ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 13.59 (EEST)
Hunaja on suurimmaksi osaksi kasveista peräisin. Pitäisin sitä enemmän kasvikunnan tuotteena mutta vaikea sanoa että onko sillon vegaani jos syö vain kasveja ja hunajaa. --Linkkerpar 22. kesäkuuta 2019 kello 15.59 (EEST)
Asiasta löytyy useita kirjoituksia.[3][4] Itse vertaisin hunajaa maitoon. Maito on tarkoitettu vasikoille ja hunaja mehiläisille. Kumpaakaan tuotetta ei olisi ilman eläimiä. Toisaalta vegaanituotteiksi miellettyjä marjoja ja hedelmiä ei olisi ilman hyönteisiä.--Puppe100 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 22.29 (EEST)
Itse en pidä kasvipölytteisiä saati sitten eläinten virtsalla lannoitettuja kasveja vegaanisina. Jotkin ystäväni eivät hyväksy myöskään ensimmäisen sukupolven vegaanikasveja. Onneksi kasvimullalla kasvatetut kasvit ovat yleistymässä.--MAQuire (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 23.10 (EEST)
Kyllähän koko ekosysteemi on lukemattomien vuorovaikutusten verkko. Kasvit esimerkiksi kasvavat mullassa, jota eläinkuntaan kuuluvat lierot ym. ovat karikkeesta hajoittaneet. Jos eläimet kuolisivat, niin kasveistakin suuri osa kuolisi. Millä ihmeellä hyönteisten luonnossa pölyttämän hedelmän syöminen voi olla jotenkin epäeettistä sen takia, että hyönteinen on sen pölyttänyt? Ja jos jotain kasvia tuotetaan apulannalla ja hyönteiset myrkyttämällä tai rahdataan tänne öljyä poittaen valtameren yli, niin sekö ei ole epäeettistä? Mutta tämä nyt menee jo alkuperäisestä kysymyksestä sivuun. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 09.41 (EEST)
Jos käytämme hyönteispölytteisiä tuotteita, niin riistämme hyönteisiä hyödyntämällä heidän työpanostaan ilmaiseksi. Toki tähän on ollut kehitteillä erilaisia korvausjärjestelmiä, mutta käsittääkseni ne ovat vielä niin suppeita, ettei hyönteispölytteisiä tuotteita suositella ostettavaksi.--MAQuire (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 23.16 (EEST)
Ymmärtääkseni "he" (hyönteiset) tekevät pölyttäessään vapaaehtoistyötä, josta hyötyvät itsekin. Mutta varmasti joku eettinen tuottaja olisi valmis "heille" korvaamaan "heidän" työpanoksensa. Olisiko sinulla ehdotusta, miten tämä tapahtuisi reilusti niin, että korvauksen saisi juuri se hyönteinen, joka on työn tehnyt? -Ochs (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 12.32 (EEST)
Pitääkö mehiläiskloonia katsoa yksilönä vai mehiläispesää vai ehkä yksittäistä kuusijalkaista? --Höyhens (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 12.55 (EEST)

Osoitekartta hakusessa[muokkaa wikitekstiä]

Hei, mistä löytyisi kartta, jossä näkyisi kaikki osoitenumerot? OpenStreetMap ei näytä kaikkialla. Mihin Google Mapsin osoitenumeroiden näyttömahdollisuus on kadonnut? Vastaa mahdollisimman pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 21.36 (EEST)

Karttapaikka, taustakartta. --Geohakkeri (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 22.24 (EEST)
Entä ulkomailta? Vaikkapa Yhdysvalloista. --40bus (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 22.34 (EEST)
OpenStreetMap (linkki: Valkoinen talo)--Dieharder (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.06 (EEST)

Haluttu artikkeli[muokkaa wikitekstiä]

Terve taas. Kun etusivua katsoo, kohdassa punaiset linkit löytyy punainen linkki, kalastusalus. Siitähän on jo jonkinlainen artikkeli tässä: Troolari. Mitähän tämä oikein meinaa? --Maantietäjä (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 12.46 (EEST)

Aijaa anteeksi, se ei liitykään kauheasti kalastusalukseen. Sorry... --Maantietäjä (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 12.47 (EEST)

Nettiongelma[muokkaa wikitekstiä]

Mulle tuli nettiin joku outo ongelma. Google, wikipedia, youtube ja facebook toimii ongelmitta, mutta oikeestaan melkein mikään muu nettisivu ei toimi (olen kokeillut mm. yle, hesari, ilmatieteenlaitos, turun yliopisto). Voisiko olla joku virus? --Matti Moro (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 11.46 (EEST)

Viruksia tulee sivuilta, missä ei kannata käydä. Esimerkiksi kaikki tuntemattomat lataus, -tai mukamas verkkokauppa-sivustot. Oletko käynyt sellaisilla? --Maantietäjä (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 11.51 (EEST)
Koneessa kannattaa aina olla virussuojaus. Ja mahtaisiko virus edes aiheuttaa tuollaista? (Ehkä voikin, ainakin yleisen jumituksen.) Maallikkona veikkaisin jotain tilapäistä ongelmaa joko omassa koneessa (jos on vanha tai tehoton) tai nettiyhteydessä (tai sitten tosiaan virus, jos virussuojausta ei ole tai jos se on pettänyt). Kun äsken koetin osaa samoista sivuista niin ei ainakaan vaikuttanut olevan mitään ongelmaa noilla sivuilla yleisesti.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.03 (EEST)
Jep. Ei ollut ongelmia, meikäläinenkin piipahti sivuilla, YouTubessa jopa yhden videonkin katsoin - eli ei ole sellaista ongelmaa. Yleensä tietokoneisiin tulee jo oston yhteydessä viruksentorjunta, ainakin itselle tuli. Mutta sellaisia voi ostaa myös jälkikäteen, vaikka F-Securelta. En sitten tiedä, onko ne ilmaiset viruksentorjunta- taikka virus check- sovellukset niin luotettavia. Mutta suosittelen myös sitä viruksentorjunaa, koska ainahan ne hakkerit yrittävät saada pahaa tuhoa aikaan. Ja joillain sivuilla myös Google antaa varoituksen, että sivusto ei ole turvallinen - itselle näin käynyt monestikin. --Maantietäjä (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.22 (EEST)
Ilmeisesti ulkomaalaiset sivut toimivat, kaikki suomalaiset eivät. Oma veikkaus, että reititys- tai nimipalvelinongelma. --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.26 (EEST)

Muutaman vuoden vanha MacBookPro. Ongelma on sama selaimesta riippumatta (Firefox tai Safari). Ja siis esim. youtube toimii ihan nopeastikin. En ole kyllä lataillut mitään kummallista viime aikoina, mutta en tiedä virussuojasta, kun eivät ilmeisesti Applen koneita samalla tapaa kiusaa kuin Windowsia tms. Eivät juuri mitkään ulkomaisetkaan sivut toimi, mutta sitten taas foreca.fi näyttäisi toimivan. --Matti Moro (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.06 (EEST)

Tuo yllä arvailtu reititys- tai nimipalvelinongelma kuulostaisi järkeenkäyvältä. Mutta mistä se sitten johtuisi (satunnaisista olosuhteista tai esim. ongelmasta palveluntarjoajalla) en osaa maallikkona sanoa. Täällä vain pienehkö osa käyttäjistä on tekniikkaguruja (niin kuin arvatenkin esim. Käyttäjä:Otrfan yllä).--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.32 (EEST)
Operaattorilla tai runkolinjoissa voi olla ongelmia. Ihan noita samoja oireita esiintyy kerran pari vuodessa itselläkin. Menevät sitten itsestään ohi. Eipä siinä paljon muuta itse voi tehdä, kuin korkeintaan käynnistää kaikki laitteet (myös verkkolaitteet, eikä pelkästään tietokonetta) uudestaan ja toivoa parasta. Jos ei kohtuullisessa ajassa korjaudu, niin sitten voi pirauttaa operaattorille ja kysyä, onko heillä tiedossa jotain ongelmia yhteyksissä. Virukseen en oikein usko. Mikä operaattori on muuten kyseessä ja onko mobiili vai lankayhteys? --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 16.00 (EEST)
Voit kokeilla pingata suoraan palveluiden ip-osoitteita, niin selviää onko vika dns-palveluissa vai jossain muualla. Tuossapa on ip-osoitteet: yle (CloudFront) 13.32.43.114, hs (CloudFront) 13.32.43.123, utu 130.232.202.152, fmi 193.166.221.20. Ja pingaamaan pystyt esim. windowsilla avaamalla cmd:n ja kirjoittamalla komennon ping <ip-osoite> esimerkki: ping 13.32.43.114. Sama onnistuu macilla avamaalla terminaalin ja kirjoittamalla komennon samaan malliin. --4shadoww (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 17.01 (EEST)

Espoon metroasemien piippaus[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Espoon metroasemilla (ainakin Tapiola ja Aalto-yliopisto) kuuluu jatkuvasti säännöllistä, noin kerran sekunnissa kuuluvaa, piippausta? Helsingin puolella ei metroasemilla tällaista piippausta kuulu. JIP (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 14.48 (EEST)

Saattaisiko olla tarkoitettu sokeille, jotta löytävät oikean reitin? Hissithän yleensä piippaavat.--Puppe100 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 16.15 (EEST)
Äänimajakoita näkövammaisille [5].--Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 16.31 (EEST)

Mikä sotapeli?[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako kukaan mikä oli erään muistaakseni 2000-luvun alun sotapeli tai maailmanvaltauspeli, jossa oli tarkoitus vallata erilaisia maailman valtioita Euroopasta, Aasiasta, Pohjois- ja Eteläamerikasta, Afrikasta ja Oseaniasta. Pelin alussa sinulla oli 52 yksikköä käytössä ja hyökätessä toiseen maahan hyökkäykseksi sai valita joko perushyökkäyksen tai blitzin eli salamasodan. Jokaisella neutraalilla maalla oli joko 2, 3 tai 4 yksikköä puolustamassa maata. Joka maalla oli eri väri ja punainen väri oli omaa yksikköä edustavilla mailla ja jos valtasi eri väriä olevan maan, sinne piti jättää joko 2 tai kolme sotilasyksikköä estämään vallankumouksen, jottei maa siirtyisi vihollisen puolelle. Pelissä sai valita vastustajiksi muistaakseni kahdesta seitsemään pelaajaa ja jokaista pelaajaa edusti oma väri. Kaksinpelissä pelattiin vain yhtä kenraalia vastaan ja moninpelissä useampaa. Yhden kenraalin nimi oli muistaakseni Floppy Drev ja hänen värinsä oli vihreä. Jos kukisti yhden kenraalin armeijan, tämän maat ja väriä edustaneet neutraalit maat siirtyivät pelaajan väriin eli punaiseen. Peli voitettiin kun vastapuolen kenraalin kaikki joukot oli kukistettu jolloin ruutuun tuli kuva, jossa ko kenraali oli karkoitettu autiolle saarelle ja ruutuun tuli teksti: "General. Your follovers have found a place for you". Tämän jälkeen ruutuun tuli kuva maailmankartasta, jossa valtaamattomat maat siirtyivät pelaajan haltuun ja lopputekstien aikana tapahtui pari vallankumousta jolloin peli päättyi tai sai aloittaa uuden pelin. Muistaako kukaan, mikä oli tämän kyseisen pelin nimi?--Kruununoksa (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 18.45 (EEST)

Floppy Drev on kyllä aika mielikuvituksellinen nimi [6]. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 16.24 (EEST)
En tiedä auttaako tämä tieto yhtään, mutta muistaakseni, kun kyseisen pelin latasi koneelle, niin mukana tuli Demo-versio tuosta People's General-pelistä, jossa pystyi pelaamaan vain Tutorialin. Ja edellämainitussa pelissä kun oli käyttänyt loppuun nuo 52 yksikköä vallattuaan maita, niin piti odottaa yksi vuoro, jonka jälkeen sai täydennystä armeijaan vallattujen maiden lukumäärän perusteella. Ja minulla on joku muistikuva, että kyseisen pelin nimi oli joku World 2000 tai joku vastaava, mutta voin olla väärässä.--109.240.160.68 7. heinäkuuta 2019 kello 17.11 (EEST)

Kitaran viritys[muokkaa wikitekstiä]

Miksi kielisoittimet eivät pysy vireessä? Piano sentään pysyy jonkin aikaa, mutta esimerkiksi kitaraa on viritettävä jatkuvasti, ja jopa yksipuista kanteletta. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 16.20 (EEST)

Materiaalit, erityisesti puu, elävät ilmankosteuden ja lämpötilan mukana. Myös itse kielen materiaali ja kunto vaikuttavat, samoin se, kuinka paljon ja miten soitinta soitetaan. Pianossa vire pysyy kauemmin, koska viritystapit ovat kiinni valurautaisessa rungossa puun sijaan. -Ochs (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 20.17 (EEST)

Keskenään samannimisiä julkkiksia?[muokkaa wikitekstiä]

Niin, keitä heitä oikein on Suomessa ja muualla maailmalla?

Kotimaisista tulevat mieleeni ainakin Jukka Virtaset ja Erkki Liikaset.

Ulkomaista puolestaan Michael Jacksonit.

Nouseeko mieleenne muita? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 19.54 (EEST)

Mieleen ei noussut, mutta googlaamalla löytyy helposti, esim. [7] ja [8]. -Ochs (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 20.04 (EEST)
Julius Caesar ja kriketinpelaaja Julius Caesar. Jääkiekkoilijat Sebastian Aho ja Sebastian Aho, joista ensin mainittu on suomalainen ja jälkimmäinen ruotsalainen. Aika lähellä toisiaan ovat myös nimet Nicklas Bäckström ja Niklas Bäckström. –Ejs-80 3. heinäkuuta 2019 kello 20.25 (EEST)
Tapio Suomisia on useita. Lisäksi jalkapallomaalivahti Antti Niemi ja jääkiekkomaalivahti Antti Niemi. --Sblöbö (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 20.50 (EEST)
Amerikan presidenteissäkin on kaksi John Adamsia ja George Bushia, jos se nyt tähän kuuluu. --Höyhens (keskustelu) 4. heinäkuuta 2019 kello 08.16 (EEST)
John Rambo, 1700-luvun poliitikko ja John Rambo, nykyaikainen korkeushyppääjä. Lisäksi tietysti John Rambo mutta fiktiivisenä hahmona hän ei kai tule kyseeseen. JIP (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 12.54 (EEST)
Näitähän on pilvin pimein, ja kun englantia puhuu satoja mioljoonia ihmisiä, niin siellä on kaikennimisiä varmasti useampi. Pikemminkin voisi laskea minkä nimisiä on eniten, siis Suomessa, muunkieliset nimet ovat suomalaisesta näkökulmasta triviaaleja kun kumminkin joka nimisiä on yleensä useampia. Heti muistan Suomesta, että että Jari Niemelä -nimisiä on neljä ja Heikki Eskelinen -nimisiä 5 taikka toisin päin. Myöskin Väinö Tanner -nimisiä on 2 ja melkein jokaisella tunnetummalla henkilöllä kuten Matti Vanhanen on nimikaimoja. Suuri osa nimikaimoista taitaa olla rivijääkiekkoilijoita ja muita riviurheilijoita, joilla usein on tavallisia suomalaisia nimiä, ja joista on paljon artikkeleita. Semmoinenkin suuruus kuin Pentti Eskola on toisten mielestä kuuluisa urheilija ja toisaten mielestä kuuluisa geologi. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.22 (EEST)
Urheilija/tieteilijä-akselille menee myös Rainer Steniukset. --Anr (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.58 (EEST)
Yleisempien nimien listaltakin voi etsiä Matti Virtanen on 4 henkiläön nimi, samoin Matti Mäkelä.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.24 (EEST)
Ja Matti Korhonen on 6 henkiön nimi.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Monikaan näistä ei ole julkkis.--MAQuire (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 16.52 (EEST)

Ei sellaiselle kuin julkkis ole mitään määritelmää. Jos tarkoitetaan pinta- tai hömppäjulkkiksia, niin sellaisia ei sivistyneen ihmisen kuulu edes tietää. Eri seuraajille koko julkisuus saa erilaisia sisältöjä. Hömpän tai viihteen seuraamiseen kellään ei ole mitään velvollisuutta.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 18.41 (EEST)
En tajua, mihin vastasit, vai vastasitko mihinkään. Onko lauseeni väärin?--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 00.24 (EEST)
E. J. Vehmas ja Einari Wehmas.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 09.37 (EEST)
Kari Karjalaisia on useita, samoin Henrik Ehrnrootheja.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 11.22 (EEST)
Täällä on muutama: en:Category:Human name disambiguation pages --Otrfan (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 11.25 (EEST)
Kaikki kuningas Yrjöt ja Kaarlet ja muut etenkin. Tää on varmaan jokin sosiologinen testi. Jos halutaan esimerkiksi testata milloin huomataan naiset, niin Elisabet pitäisi riittää. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 21.27 (EEST)
Ai niin yksi meinas unohtua Heikki Kastemaa ja Heikki Kastemaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 18.05 (EEST)

Puretaanko Suomessa rakennuksia purkukuulalla tai räjäyttämällä?[muokkaa wikitekstiä]

Tämä asia on pohdituttanut minua jo pitkään. Ainakin elokuvissa, televisiossa jne. tunnetuimmat tavat purkaa isompi rakennus ovat nosturista riippuvan purkukuulan käyttö tai koko rakennuksen räjäyttäminen kertaheitolla strategisiin kohtiin sijoitetuilla räjähdyspanoksilla. Suomalaisilla purkutyömailla en kuitenkaan muista ikinä nähneeni (tai kuulleeni) kumpaakaan. Ovatko nuo käytössä Suomessa? Ilmeisesti jotain tehtaiden savupiippuja on joskus räjäytetty, mutta entäpä vaikka kerrostaloja? --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 14.21 (EEST)

Kerrostaloista en ole varma, useimmiten olen siihenkin nähnyt käytettävän kaivinkoneita. Siiloja räjäytellään silloin tällöin esimerkiksi Oulun Toppilassa 2012. Järvenpään myllyn räjäytystä harkittiin, mutta siihen ei kuitenkaan ryhdytty [9] [10] --MiPe (wikinät) 10. heinäkuuta 2019 kello 14.34 (EEST)
Kerrostalojen purkamisesta näyttää löytyvän ihan opinnäytetyökin. Sen perusteella tyypillisimmät tavat ovat kaivinkoneen tai purkukoneen käyttö. Kuula tai räjäyttäminen ovat mahdollisia, mutta harvinaisempia menetelmiä. --MiPe (wikinät) 10. heinäkuuta 2019 kello 15.05 (EEST)
Iso kaivinkone, jolla kauhan sijaan on hydraulinen pihti, näkyy nykyään olevan paljon käytössä betonielementtitalojen purussa. Se näyttää betonia syövältä mekaaniselta dinosaurukselta.Vilkapi (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 17.51 (EEST)
Ihan mielenkiinnosta tuli tsekattua ainakin jokunen esimerkki rakennusten räjäytyspurkutöistä Suomessa. Muun muassa Kotkan Mussalossa räjäytettiin (räjäytystyöt hoiti Delete Group / Ykkösräjäytys) vuoden 2015 keväällä vanha voimalaitos: https://youtube.com/watch?v=L1c6fM8bx_4 (edellä mainitun puodin oma videotallenne, kesto 1 min 35 s). Vuoden 2017 joulukuun 20. päivänä he räjäyttivät vuorostaan Inkoon voimalaitoksen vanhoja rakennuksia: https://www.youtube.com/watch?v=sR9P6FLk-fY (videon kesto 1 min 13 s). Astetta vanhempi tapaus löytyy Äänekoskelta (v. 1999), videolinkin kera: http://aksa.fi/eilentanaan-nippunostureiden-rajaytyksesta-15-vuotta-katso-video --Terveisin Sjiili – seuraa muokkauksia | keskustelu – 3. elokuuta 2019 kello 00.40 (EEST)

Ovatko Bond-filmin tekijät möhlineet autojen kanssa?[muokkaa wikitekstiä]

James Bond -elokuvassa 007 ja Kultasormi näytetään, kuinka sotilasajoneuvojen saattue kulkee lähtöpisteestään Fort Knoxiin sen jälkeen, kun ihmisiä on tainnutettu lentokoneista levitetyllä kaasulla.

Joissain vaiheissa saattueeseen kuuluu International-kuorma-auto.

Toisissa vaiheissa saattuessa kulkee Chevrolet-kuorma-auto ja Ford-kuorma-auto, mutta Internationalia ei näy missään.

Käsittääkseni kyse on koko ajan samasta saattueesta, joten autoasioissa täytyy olla jotain hämärää...

Kyseinen pätkä löytyy verkostakin: https://www.youtube.com/watch?v=mhOXyfV1CUQ

--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 21.13 (EEST)

Oikeassa olet, sama on huomattu täälläkin. -Ochs (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 21.30 (EEST)
Kun nyt tuli puheeksi, niin joskus vuosikymmeniä sitten tuli televisiosta joku ulkomainen elokuva, joka sijoittui johonkin aikakauteen, jolloin ei vielä ollut nykyisenmallisia autoja (en enää muista mikä elokuva ja mihin aikaan sijoittuva). Jossakin elokuvan kohtauksessa, missä näytettiin kasvolähoikuvia, kuitenkin sattui taustalla olevassa maisemassa, joka taisi olla jyrkkää, puustoista merenrantatöyrästä, ajamaan valkoinen pakettiauto. Pitää varmaan tsekata. löytyisikö sekin tuolta.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2019 kello 08.25 (EEST)
Sormuksen ritarit -elokuvassa oli joku tämän tyyppinen kohtaus. --93.106.184.251 16. heinäkuuta 2019 kello 11.28 (EEST)
Kummelin Viimeisissä pirkkalaissa eletään vuotta 520 eaa, mutta siinä menee valtatiellä autoja vieressä. --PtG (keskustelu) 16. heinäkuuta 2019 kello 10.12 (EEST)

Ei oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen eikä työttömyysturvaan?[muokkaa wikitekstiä]

Olen käsittänyt, että asiat menevät pääpiirteissään seuraavasti:

Jos työikäinen Suomen kansalainen todetaan työkyvyttömäksi, on hänellä oikeus määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Jos henkilöä ei todeta työkyvyttömäksi, on hän silloin työkykyinen, ja hänellä on oikeus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja saada työttömyysturvaa.

Mielestäni on kuitenkin sellaisiakin työikäisiä työssä käymättömiä henkilöitä, joilla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen eikä työttömyysturvaan. Mihin tämä perustuu? Ovatko kyseiset henkilöt oikeutettuja siis vain asumistukeen ja toimeentulotukeen? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 19.45 (EEST)

Alle 25-vuotiaat ilman tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta ovat ainakin poikkeustapauksia.[11] --Zache (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 20.00 (EEST)
Joo ja sit tuohon kysymykseenkin sisältyy että työkykyisen ei ole pakko ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 21.24 (EEST)
Lehdissä on myös ollut tarinoita henkilöistä, jotka ovat kieltätyneet virallisesti lopettamasta yritystoimintaaansa ja tästä syystä heidät on katsottu päätoimisiksi yrittäjiksi, joilla ei ole oikeutta työttömyysturvaan vaikka yritykselä ei tosiasiassa olisikaan mitääm toimintaa mistä tulisi tuloja. Somessa vastasavia tarinoita on vielä enemmän.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 22.07 (EEST)
Ilmeisesti maatalousyrittäjien aikuisilla lapsilla ei kuulemma ole oikeutta työttömyysturvaan, jos asuvat tilalla. Tämä saattaa olla jossain määrin väärinkäsitys, joten kannattaa tarkistaa muualta. --Höyhens (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 17.59 (EEST)

Ovatko esimerkiksi "elämänhallintansa menettäneet" henkilöt sellaisia, joille heruu vain asumistukea ja toimeentulotukea? Tällaiset henkilöt eivät kykene ottamaan työtä vastaan saati tekemään työtä, mutteivät he mitä ilmeisimmin ole lainsäädännöllisestä näkökulmasta kelvollisia työkyvyttömyyseläkkeellekään? Vai voiko pitkäkestoinen ja vakava päideongelma olla peruste työkyvyttömyyseläkkeen saamiselle?--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.13 (EEST)

Kaipa ne menevät työttömien kirjoissa. Muistan lukeneeni kai useammassakin yhteydessä, miten sitten joku viitseliäs lääkäri tällaisille henkilöille kirjoittelee työkyvyttömyys- tms. todistuksia. Mutta en osaa sanoa tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.19 (EEST)
Täällä on kriteerejä, eli pelkkä alkoholismi ei sinänsä vielä riitä työkyvyttömyyseläkkeeseen. -Ochs (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.22 (EEST)
Työkyvyttömyyseläkkeelle voi kai päästä tuntemalla lääkärin, joka auttaa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyssä. Suomessa on melko paljon ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä, vaikka ovat aivan kyvykkäitä monenmoiseen. Tästä on ollut vertailuakin Suomen ja Alankomaiden välillä, eikä oikein kukaan usko että suomalaiset ovat niin sairaita verrattuna hollantilaisiin. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 08.13 (EEST)
Paikallislehdessä oli kerran syntymäpäivähaastattelu yrittäjästä, joka ensin oli tehnyt työuran seppänä, mutta selkä oli hajonnut ja henkilö oli joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitten henkilö oli kuitenkin puolisonsa kanssa perustanut kauppapuutarhan ja teki siinä toisen työuran. Muistokirjoituksessa hiljattain taas kerrottiin liikuntavammaisesta henkilöstä, jolle koulun jälkeen ammatinvalinnanohjaaja oli suositellut eläkettä, mutta henkilö olikin ruvennut toimittajaksi ja teki pitkän työuran liikuntavammasta huolimatta.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 08.20 (EEST)

Suomen keskisyvyydeltään syvin järvi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Suomen keskisyvyydeltään syvin järvi? 109.240.246.28 13. heinäkuuta 2019 kello 21.46 (EEST)

Väittävät sen olevan Suuri Jukajärvi. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 22.00 (EEST)

Palkintopallit[muokkaa wikitekstiä]

Kultamitalisti seisoo keskellä. Mutta mitenkäs hopeamitalisti ja pronssimitalisti. Olen pienestä asti tottunut siihen, että hopeamitalisti seisoo kultamitalistin oikealla puolella (katsojan vasen), mutta olen alkanut myöhemmin nähdä variaatioita, joissa nämä kaksi muuta mitalistia on kiepautettu nurinpäin. Missä päin on kumpikin käytäntö käytössä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. heinäkuuta 2019 kello 10.51 (EEST)

Uskontunnustuksessa sanotaan: "...istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella...", eli hallitsijasta oikealle on perinteisesti ollut seuraavaksi arvokkain paikka. En vielä löytänyt tietoa muista käytännöistä. Sen sijaan kakkosen ja kolmosen keskinäisestä korkeudesta on kirjoitettu täällä. -Ochs (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 11.24 (EEST)
Mites päin ryövärit oli ristillä Jeesuksen vieressä? Missä järjestyksessä heidän naulittiin? Palkintopallijärjestystähän on muutettu silleen että kutamitalisti tulee viimeiseksi. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 12.11 (EEST)
Muut evankelistat eivät tee eroa ryöväreiden välillä, mutta Luukkaan mukaan toinen rienasi Jeesusta ja toinen nuhteli rienaajaa. Luukaskaan ei mainitse kumpi oli kumpi. - Ylipäänsä ristien sijoittelussa näkyy symboliikka: olisi ollut mahdoton ajatus, että Jeesus olisi ollut reunalla. -Ochs (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 12.48 (EEST)
Hyvin monissa kielissä oikeaan (siis suuntaan) liittyy positiivisia merkityksiä ja vasempaan negatiivisia merkityksiä. Maailma on oikeakätisnormatiivinen. -Ochs (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 12.54 (EEST)
Toki siis suomessakin oikea tarkoittaa oikeaa. Siis noin etymologian kannalta. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 15.27 (EEST)
Toisin sanoen Venäjän ja Kanadan liput ovat täällä väärin päin. Finaali näet oli Venäjän lippu VenäjäRuotsin lippu Ruotsi, jolloin Venäjän lipun kuuluisi olla katsojan vasemmalla Ruotsin lippuun nähden, eikä katsojan oikealla, kuten videossa on. Täällä on puolestaan laitettu Ruotsin ja Tshekin liput oikein päin, kun kyseisessä finaalissa Suomi voitti Ruotsin, eikä Tshekkiä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. heinäkuuta 2019 kello 16.50 (EEST)
Tuossa ei olla pallilla, ja lippujakin taidetaan katsella molemmista suunnista. --Lax (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 17.09 (EEST)

Karvainen planeetta[muokkaa wikitekstiä]

Mistä johtunee, että kuunpimennyksessä Maan varjon reuna näyttää kovin epätasaiselta, ikään kuin nukkapintaiselta – käsittääkseni Maan pinta ei ole niin vuoristoinen, että se aiheuttaisi ilmiön. Auringonpimennyksessähän ilmiö ei ole Auringon liekehdinnän ja kirkkaudenkin takia yhtä selvästi havaittavissa. Olisiko Kuun pinnan epätasaisuudella osuutta asiaan? --85.76.35.172 18. heinäkuuta 2019 kello 16.44 (EEST)

Auringonpimennyksessä kuu on maan ja auringon välissä. Sen kylki näkyy silloin terävänä. Kuunpimennyksessä maa on auringon ja kuun välissä. Mutta kun kuun vaiheissakin maa on auringon ja kuun välissä, niin mikä on silloin kuun vaiheiden ja kuunpimennyksen ero? Pitää kai katsoa Wikipediasta.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 19.11 (EEST)
Artikkelissa Kuun vaiheet tämä olikin kerrottu, siis että mikä ero on kuun vaiheilla ja kuunpimennyksellä. --Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 19.17 (EEST)
Jo Kepler huomasi saman kuin sinä: [12] (s. 22). -Ochs (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 19.55 (EEST)
Hooh, ei siis mitään uutta Maan päällä! :) Niin kuin tuossa jo edellä epäsuorasti todettiinkin, on auringon- ja kuunpimennyksillä toki se ratkaiseva ero, että Auringon pinnallehan ei varjoa muodostu, vaan itse asiassa kyse on maanpimennyksestä. --85.76.42.239 19. heinäkuuta 2019 kello 06.49 (EEST)

Liikenneympyrä[muokkaa wikitekstiä]

Onko määritelty, kuinka monta kierrosta liikenneympyrässä saa ajaa kerralla? 109.240.111.243 20. heinäkuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Ei ainakaan Suomen laissa eikä luultavasti muuallakaan. Tosin Tieliikennelain 54 § kieltää tarpeettoman ja häiritsevän ajamisen ylipäänsä. Yksi ympyrää jatkuvasti kiertävä auto ei häiritse muuta liikennettä oikeastaan millään tavalla, mutta jos autoja olisi useampia, ympyrä menisi tukkoon, ja poliisi voisi puuttua asiaan. -Ochs (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 22.07 (EEST)

Etelän hetelmät[muokkaa wikitekstiä]

Olen pienestä pitäen ollut perso sokeria sisältäville tuotteille; erityisesti makean ja rasvaisen yhdistelmä on mielestäni varsin herkullinen.

Olen yrittänyt korvata näitä epäterveellisiä herkkuja hedelmillä. Olen kuitenkin huomannut, että esimerkiksi banaanit, omenat, mandariinit, klementiinit ja viinirypäleet eivät pysty tyydyttämään kunnolla makeanhimoani. Ne eivät mielestäni koskaan kykene voittamaan sokeria sisältävien tuotteiden hyvää makua. Lisäksi hedelmät ovat monesti tuuritavaraa eli vaikkapa klementiinit ovat toisinaan meheviä ja makeahkoja, mutta välillä taas kuivahkoja ja mauttomia.

Osaatteko neuvoa, mitkä hedelmät olisivat maultaan lähimpänä sokeripitoisia syötäviä periaatteella "paljon makeutta, mutta vähän kaloreita"?--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 27. heinäkuuta 2019 kello 14.44 (EEST)

Vesimeloonilla [13] on aika hyvä suhde verrattuna vaikkapa banaaniin [14]. Banaani on kyllä viinirypäleiden kanssa siitä päästä joissa on kaikista eniten hiilihyraatteja. --Linkkerpar 27. heinäkuuta 2019 kello 15.16 (EEST)
Kannattaa varmaan kokeilla kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita tai kuivattuja aprikooseja. Ja juoda vesi sitten juomalasista. --Hartz (keskustelu) 27. heinäkuuta 2019 kello 15.43 (EEST)
Kuivatuissa hedelmissä on makeutta, mutta niin on kaloreitakin. Varsinkin rusinoissa. --Linkkerpar 27. heinäkuuta 2019 kello 15.47 (EEST)
Nektariini voisi myös olla.[15]--Puppe100 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2019 kello 22.26 (EEST)

Lääketieteellinen termi ruumiinosasten välilöille?[muokkaa wikitekstiä]

Hampaiden osat on hyvin dokumentoitu ja löytää gurglaamalla netistä, mutta onko hampaiden väleillä omaa termiä? Entäpä suu. Kieltä ja kitalakea löytyy, mutta mikä mahtaa olla kammio, johon ruoka työnnetään? Tyhjän vatsan salanimi lienee "luumen" ([16]), mutta hampaiden välissä ei liene onteloa kovin monilla. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 22.23 (EEST)

Jälkimmäiseen on helppo vastaus: Suuontelo. Ensimmäisen kysyminen on vähän sama, kuin kysyisi, mikä on vierekkäisten sormien välisen ilmatilan nimi. Eipä taida erillistä nimeä välttämättä olla, mutta esim. tuolta voi yrittää etsiä. -Ochs (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 22.39 (EEST)
Ei se ole ihan sama. Hampaiden välejä pitää puhdistaa ja niihin voi mennä ruokaa tai ientä, jos ien tulehtuu. Sormien välistä katsotaan vain muiden töppäyksiä eli se on näköä haittaava luonnollinen apuväline. Kun alempana Jmk syötti tänne "inter"-sanan niin tuosta Ochsin linkin luettelosta löytyi englanninkielinen adjektiviivi "interproximal". Yläetuhampaiden välissä oleva vihellysrako lienee siis 11:n ja 21:n mesiaalipintojen interproksimaalinen epävakuumi. --Pxos (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 14.33 (EEST)
Hammasväli ja siihen on hammasväliharja. Hammasvälin molemmalla puolella sijaitsevat hankalasti harjattavat pinnat ovat hampaiden välipinnat. --Hartz (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 10.53 (EEST)
Taitaa usein olla jonkin ja jonkin välinen tila jos ei ole erityisesti nimetty. Ipr1 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 11.09 (EEST)
Yleisemmin välilöt ovat usein onteloita. Välissä oleva voi olla myös inter-, kuten interstitiaalinen, interdigitaalinen, interlabiaalinen, interdentaalinen. --Jmk (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 11.45 (EEST)

Väärät tiedot[muokkaa wikitekstiä]

Hei Olen havainnut oleellisia vääriä tietoja Eija-Riitta Nuotion henkilöhistoriassa. Hän on ollut naimisissa ennen avioitumista Kurt Nuotion kanssa. Silloinen aviomiehensä oli Ilkka Rantanen, pastori. Eija-Riitta eli Eppu ei siis suinkaan käyttänyt "taitelijanimeä" Eija-Riitta Rantanen - toisin kuin Wikipediassa väitetään - esiintyessään Rauni Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa. Kyseessä oli hänen silloinen nimensä. Korjaatteko? –Kommentin jätti 2001:14BB:440:C181:8926:729F:AA51:60FD (keskustelu)

Teknisenä välihuomiona totean, että ilmeisesti vuoden 2011 siirtoilmoitus keskustelusivulla on johtanut artikkelin keskustelusivulle oikeasti kuuluvan kommentin tänne kahvihuoneeseen. Nyt pitäisi vain siirtää yllä oleva viesti sinne ja tuhota tämä minun kommenttini samalla tarpeettomaksi käyvänä. --Pxos (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 14.27 (EEST)
Poistin turhat artikkelista. --Anr (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 18.17 (EEST)

Disneyn hahmojen suomenkieliset nimet[muokkaa wikitekstiä]

Olen huomannut, että monen Disneyn elokuvien hahmojen suomenkielinen nimi poikkeaa huomattavasti alkuperäisestä englanninkielisestä nimestä esim. Bill Sykes on suomenkielisessä versiossa Jysky, Amos Slade on Aatu Remunen, Bartholomew on Perttuli ja Gurgi on Purri. Miten nämä suomenkieliset nimet on päätetty elokuvia suomennettaessa ja minkä perustella ne valitaan?--188.238.225.118 3. elokuuta 2019 kello 06.01 (EEST)

Lisäksi Gideon on Pinokkion suomenkielisessä versiossa Kimi Keppostin ja Honest John on Rehti Repo. Tuotantotalo Werne on suomentanut monet noista edellämainituista nimistä--2001:14BB:420:28E5:E173:49C:E0F4:DAEE 7. elokuuta 2019 kello 12.10 (EEST)

1930–1950-lukujen ihmisten ulkoisen tyylin huomattava yhtenäisyys[muokkaa wikitekstiä]

Olen syntynyt 1970-luvun lopussa, ja tottunut siihen, että miesten ja naisten ulkoisessa olemuksessa näkee monenlaisia tyylivalintoja. Varsinkin erilaisilla taiteilijoilla ja jollain tavoin radikaaleilla ihmisillä olen nähnyt hyvinkin rohkeita tyylejä. Moni haluaa selkeästikin tuoda omalla ulkonäöllään esille omaa maailmankuvaansa räväköillä hius- ja partamalleilla, lävistyksillä, meikeillä, vaatetuksella jne.

Kun olen katsellut valokuvia ja elokuvia 1930–1950-luvuilta, en ole voinut olla kiinnittämättä huomiota edellisestä lähes täysin poikkeavaan käyttäytymiseen.

Ensinnäkin kaikki miehet näyttävät niissä kuin samasta puusta veistetyiltä. Jokaisella on pään päältä keskimittainen, yleensä taaksepäin kammattu tukka, joka on korvilta ja niskasta lyhyt. Juuri kellään ei ole minkäänlaista partaa, vaan kasvojen alaosa on yleensä kauttaaltaan paljaaksi ajeltu. Korvakoruja tai muita lävistyksiä ei näy. Pukutakit, suorat housut ja pitkät takit ovat varsin yleisiä.

Naistenkin tyyli on varsin yhtenäinen. Heillä on lähes poikkeuksetta pitkä tukka, joka on nykynäkökulmasta katsottuna yleensä huomattavan laitettu. Jos naisilla on lävistyksiä, niin niitä on vain yksi kummassakin korvannipukassa. Miltei jokaisella naisella on hame, mekko tai leninki – housuja ei näe juuri kellään.

On mahdotonta ajatella, että 1930–1950-lukujen ihmiset olisivat olleet keskenään ajatusmaailmoiltaan jotenkin niin samanlaisia, että he olisivat halunneet näyttääkin ulkoisesti keskenään niin samanlaisilta. Sen aikakauden ihmisillä on varmasti ollut halua valita itse oma ulkoinen tyylinsä ihan niin kuin nykyisinkin.

Miksi 1930–1950-lukujen ihmisten tyyli on siis niin valtavan yhtenäinen? Voiko kyse olla pelkästään muodista?--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 3. elokuuta 2019 kello 21.31 (EEST)

Itse asiassa tyyli vaihtui vasta joskus 1960-luvun aikana. 1960-luvun alussa vielä kaikilla miehillä oli musta puku, valkoinen paita, kravatti ja lyhyet hiukset (katso esim. kuvaa artikkelissa Pentti Saarikoski) ja kaikilla naisilla hame ja Marge Simpson -kampaus (näkee sekä lehdistä ja kirjoista että perhealbumeista).--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2019 kello 22.40 (EEST)

Jätin alkuperäisestä kysymyksestäni tarkoituksella pois tuon 1960-luvun, koska koen sen eräänlaiseksi tyylien murrosajaksi. Nähdäkseni suunnilleen vuosista 1962–1964 lähtien tyyli alkoi muuttua niin, että perinteisen linjan lyhyttukkaisten miesten rinnalle alkoi hivuttautua enemmän tai vähemmän Beatles-tyylistä puolipitkää hiusmuotia suosinutta nuorisoa. Myöhemmin 1960-luvun edetessä tuli katukuvaan vielä sitäkin radikaalimpaa hippityyliä suosineita henkilöitä reilusti pitkine hiuksineen ja silmiinpitävine vaatetuksineen. "Pukumiehillä" tukka alkoi muuttua puolipitkäksi vasta aivan 1960-luvun lopulta lähtien.

Esitänkin kysymykseni hieman muokattuna: Miksi ihmisten ulkoinen tyyli oli (ensimmäisessä viestissäni kuvaamallani tavalla) ainakin 1930-luvulta 1960-luvun alkupuolelle asti niin valtavan yhtenäinen? Voiko kyse olla millään pelkästään muodista? Eli miksi mainitsemaltani ajanjaksolta peräisin olevissa valo- ja elokuvissa ei koskaan näe sellaista tyylien monipuolisuutta, kuin omana elinaikanani?

Esimerkkinäni olkoon Bob Dylan, joka on "tyypillinen 1960-luvun pitkätukka". Vuonna 1966 hän näytti tältä, mutta vuonna 1959 muiden tulevien pitkätukkamiesten tapaan vielä tältä.--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 14.38 (EEST)

John Lennonista saisi kai ihan vastaavan kuvaparin. Jossain Beatles-historiassa kerrottiin, että Beatlesit ottivat hiustyylinsä saksalaisesta nuorisokulttuurista vietettyään jonkin aikaa Hampurissa koska se nyt mahtoi ollakaan, mutta varmaan lähellä 1950-60-luvun vaihdetta. Se nuorisoalakulttuuri, josta oli kysysymys oli kaijoku eksistentialistivaikutteinen, joista käytettiin nimitystä "Exi". En muista nyt sen Beatles-kirjan nimeä tai tekijää, jossa tämä selostettiin. !950-luvulla John Lennonin kerrottiin vielä pitäneen jenkkitukkaa, mutta en muista, oliko kirjassa kuvaa siitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 14.49 (EEST)
Kukaan Beatleseista ei ollut käynyt ulkomailla ennen syksyä 1960, jolloin he saivat pestin Indra Cabaret -klubilta Hampurissa. (Wyllie et al. 2016, s. 206, katso lähdetiedot Woodstockista.) --Geohakkeri (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 15.26 (EEST)
Varmaan tämä liittyy johonkin aatteelliseen murrokseen länsimaisessa kulttuurissa toisen maailmansodan jälkeen. Itse asiassa voisi kuvitella että nimenomaan tätä olisi käsiteltykin jossakin.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 14.52 (EEST)
Kysymyksenasetteluun liittyy ehkä turha yleistävä ennakko-oletus, mutta ensimmäiseksi mieleen tulevia syitä ovat 1930-luvun suuri lama ja toinen maailmansota, jotka rajoittivat mahdollisuuksia tyylikokeiluihin. Sodan jälkeen muoti rupesi kyllä kehittymään jo melko pian (esim. [17]), mutta Suomeen uudet tuulet tulivat hitaammin. 1950-luvulla muoti-ikoneita olivat yleensä filmitähdet, eikä erilaisia esikuvia ollut kovin monia. -Ochs (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 19.32 (EEST)

Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi tarvittaisiin varmaankin aate- ja kulttuurihistoriallista asiantuntemusta. Voisiko olla niin, että vaikkapa 1930–1950-luvuilla sellaiset miehet, jotka olisivat halunneet kasvattaa pitkän tukan ja käyttää korvakoruja, eivät yksinkertaisesti uskaltaneet ryhtyä siihen, koska pelkäsivät yleistä paheksuntaa? Olisiko miesten pitkätukkaisuutta ja korvakorujen käyttöä pidetty silloin likimain yhtä "epänormaaleina" valintoina, kuin vielä nykyäänkin monesti pidetään meikkaamista ja kynsien lakkaamista miehillä? Vallitsivatko varsinkin ennen 1960-lukua ulkoisen tyylin suhteen koko yhteiskunnassa siis samantapaiset kirjoittamattomat säännöt, jollaisia on vieläkin selvästi olemassa johtavissa asemissa olevien ihmisten ("salkkumiehet" ja "jakkupukunaiset") keskuudessa?--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 20.11 (EEST)

Huomauttaisin tuossa aloituksessa sanontaa "Jos naisilla on lävistyksiä, niin niitä on vain yksi kummassakin korvannipukassa." Niitä ei kutsuttu lävistyksiksi, naisilla oli yksinkertaisesti reijät korvissa (vaikka sanonta kieltämättä on hiukan epätarkka).--Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 20.19 (EEST)
Ennen vaatteet olivat arvokkaita ja ne teetettiin perinteisistä materiaaleista perinteitä kunnioittavalla räätälillä tai ompelijalla. Kampaukset ja asusteet noudattivat vaatteiden tyylejä. Valmisvaateteollisuus noudatti aluksi perinteisiä tyylejä ennen kuin opittiin tekemään pieniä sarjoja eri kohderyhmille keinokuitujen ja halpatyövoiman avulla. 1960-luvulla yhtenäiskulttuuri alkoi pirstoutua ja yhä halvempiin valmisvaatteisiin alkoi tulla monenlaisia tyylejä. Nykyisen pikamuodin ja halpatuonnin aikana tarjolla on kaikenlaista pikkurahalla, ja tyyliään voi vaihtaa vaikka lounastunnin aikana. 2001:999:21:79DD:9005:C1BB:B81A:B518 5. elokuuta 2019 kello 17.33 (EEST)

Luettuani artikkelin "Yhtenäiskulttuuri" päädyin tässä ulkoisen tyylin pohdinnassani seuraaviin johtopäätöksiin:

  • Vielä 1960-luvun alkupuolella ihmisten piti näyttää ulkoisesti pitkälti siltä, millaiselta muut halusivat heidän näyttävän.
  • 1960-luvulta alkaen ihmiset ovat saaneet alkaa näyttää entistä enemmän siltä, millaiselta he itse haluavat näyttää.

Uskoisin niin, että pienillä maalaispaikkakunnilla, joissa "kaikki" tuntevat toisensa, eivät monetkaan ihmiset vieläkään uskalla valita kovinkaan räväkkää tyyliä, koska pelkäävät silmätikuiksi joutumista. Sen sijaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun sulatusuunissa ulkoisen tyylin valinta lienee verraten helppoa.

On syytä huomata, että Suomen romaniväestö on vielä nykyäänkin hiusten pituuden, korujen käytön ja vaatetuksen suhteen varsin yhtenäinen ryhmä, koska harva siihen kuuluvista uskaltaa poiketa ryhmän varsin yhtenäisestä kulttuurista.--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 19.59 (EEST)

-kainen-loppuiset sukunimet[muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on muutamia sukunimiä, jotka loppuvat "-kainen", kuten Matikainen, Hannukainen, Asikainen, Laurikainen, Havukainen. Mitä tarkoittaa "(-)kainen" ja missä on sen etymologia? Vai onko Matikainen-tyypin sukunimillä jokin muu etymologia?--2001:14BB:92:9B72:E762:1E83:62F:9289 4. elokuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Näköjään on muutamalla sukunimenään ihan vain "Kainen". Liekö samaa etymologiaa, vai onko aivan oma juttunsa? Linkki--2001:14BB:92:9B72:E762:1E83:62F:9289 4. elokuuta 2019 kello 15.28 (EEST)

On olemassa joitakin suomenkielisiä sukunimiä käsitteleviä hakuteoksia, joissa yleisimpiä sukunimiä (muistaakseni, niitä joilla on yli sata nimenkantajaa) on käsitelty. Kirjasrosta nimistöntutkimuksen luokasta näitä löytyy. Muistelisin tai arvelisin, että nämä nimet (tai ainakin useoimmat) pohjautuvat johonkin ehkä yleensä vieraskieliseen, usein ehkä jotain germaanista kieltä olevaan etunimeen, ja jonkun tällaisen etunimen kantajan jälkeläisiä on sitten ruvettu kustumaan tästä etunimestä johdetulla sukunimillä. Esimerkiksi on olemassa saksankielinen etunimi Lydeke tai Lüdecke (vertaa esim. Klaus Lydekenpoika Djäkn. Siitä aivan ilmeisesti näyttäisi kehittyneen sukunimi Lyytikkä ja myös Lyytikäinen. Noista sukunimikirjoista tämän todennäköisesti voisi vahvistaa. Muutenkin on vastaavia nimipareja (osa sukunimiä, osa paikannimiä): Matikka, Matikainen, Artukka, Artukainen tai joskus vain joku muodoista esiintyy sukunimenä. Luulen, mutta en mene vannomaan että tuo pääte "-cke" usein esiintyy juuri sakasalaisperäisissä etunimissä. Jos jollain sattuu olemaan noita kirjoja hyllyssä, niin voisi pystyä varmistamaan.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 15.42 (EEST)
Pelkästä nimestä Kainen voi löytyä huonommin tietoja. Sen on voinut joku vain ottaa (ellei sitten ole muuta kuin suomalaista alkuperää). Mutta muuten uskaltaisin sanoa, että tuo -kainen, -käinen on johdos, jolla on muodostettu sukunimi -kka, -kkä -päätteisistä etunimistä, jotka ainakin usein voivat olla alkujaan jotain germaanista kieltä.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 15.46 (EEST)
Tuolla de-wikipedian täsmennyssivulla mainitaankin "k-suffiksi", jollala nimestä Ludolf on saatu muoto Lüdecke. Kun tällaiset nimet ovat Suomessa sukunimissä yleisiä niin olettaisin että noissa suomalaisia sukunimiä käsittelevissä sukunimikirjoissa niistä löytyy tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 15.53 (EEST)
Vielä löytyy esim. Laurikka ja Laurikainen, mutta myös Lauri, Laurinen ja Laurila. Ja Reinikka ja Reinikainen, ja sitten Pentti, Penttinen, Penttilä, Pentikäinen. Noissa ilman -kka -kkä -päätettä olevat nimet ovat voineet tulla ehkä ruotsin kautta (Bengt, Lars), ja voisi ajatella että -kka, -kkä -päätteiset olisivat jotenkin Saksasta tulleita, murtta se pitäisi varmistaa kirjallisuudesta.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 16.00 (EEST)

Suomensukuisten sukupuolineutraali hän-pronomini[muokkaa wikitekstiä]

.. miten pitkälle ulottuu? Muistaakseni ainakin unkarissa on miehille ja naisille eri pronomini yksikön kolmannessa persoonalle. --Höyhens (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 07.43 (EEST)

Mahtaako olla? Ping Käyttäjä:Iivarius,--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 08.11 (EEST)
Turha pingaus, osasin googlata itsekin: [18] Ei ole.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 08.13 (EEST)
Muistan jostain lukeneeni, että tuo indoreurooppalaisten kielen käytäntö olisi maailman kielten joukossa pikemminkin pouikkeus kuin sääntö. UIralilaiset kielet siis pikemminkin edustavat yleistä ja normaalia kantaa. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 08.16 (EEST)
Yllättävä tieto. Kiinassahan on se sama "ta", mutta se kirjoitetaan eri tavalla 他 (mask.) ja 她 (fem.) --Höyhens (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 19.10 (EEST)

Energiajuomista[muokkaa wikitekstiä]

Onko energiajuomissa asprtaamia tai sukraloosia?

Maistelin viimeaikoina erästä passionhedelmälimonadia, jossa oli sukraloosia, joka maistui selvästi läpi. Noin 10 vuotta sitten olin maistanut energiajuomajäätä, ja kyseisen limsan maku muistutti juuri sitä energiajuomaa. Onko energiajuomissa aspartaamia tai sukraloosia? Olen nimittäin ennenkin juonut Fantaa, Spritea, Jaffaa ja 7upia muunnoksineen niinkin, että on tullut ostettua light tai zero, jolloin niissä on ollut mukana aspartaamia ja niistäkin osassa on epämiellyttävä, energiajuomia muistuttava sivuaromi.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 5. elokuuta 2019 kello 16.26 (EEST)

pullon etikettiä tutkimalla asia selviää. Kaikki riippuu valmistajasta, mutta erilaisia myrkkyjä niissä on. --85.76.130.189 5. elokuuta 2019 kello 17.39 (EEST)

Mikä ötökkä?[muokkaa wikitekstiä]

Tänään huonekumipuuta siirtäessä huomasin, että keraamisen aluslautasen alle oli pesiytynyt kaksi mädiltä näyttävää rykelmää, jotka osoittautuivat pienten ötököiden kasoiksi. 1/3 tai 1/2 millin pituisia ja melko pyöreitä, useimmat tumman punertavia, jotkut vaaleampia. Passiivisia ja hitaastia liikkuvia, olivat alun perin kahdessa kasassa, mutta ovat pikku hiljaa levittäytyneet ympäri puualustaa. Eivät olleet moksiskaan, vaikka hengitin normaalisti niiden lähellä. Veikkaan että jotain punkkeja ovat, mutta onko kenelläkään parempaa määritystä? Muistan nähneeni samoja otuksia ennenkin, ovenkarmin kumisessa pehmusteessa. Kuvat: [19][20] --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. elokuuta 2019 kello 15.22 (EEST) Edit --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. elokuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

Ötököistä en tiedä mitään, mutta kuva olisi kiva. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 17.49 (EEST)
Tuossa on kaksikin kuvaa linkitettynä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. elokuuta 2019 kello 17.51 (EEST)
Yritin ehtiä kumota ennen kuin huomautat, mutta en ehtinyt. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 17.52 (EEST)
Sori, aavistin että näin käy mutta en tajunnut katsoa kelloa. Kumoa pois vaan. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. elokuuta 2019 kello 17.55 (EEST)

hakasulkeet alkukirjaimen ympärillä?[muokkaa wikitekstiä]

Mitä merkitys on sillä, jos sanan ensimmäinen kirjain on pantu hakasulkeisiin? Esimerkiksi:

  • saksalainen -> [s]aksalainen

Milloin tällaista tehokeinoa(?) käytetään?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 10. elokuuta 2019 kello 02.37 (EEST)

Silloin kun alkuperäistekstissä on ollut tuossa tapauksessa ilmeisesti iso S ja kyse on suorasta sitaatista. Linkki kyseiseen epäselvään kohtaan olisi auttanut, eikä peli vieläkään ole menetetty. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 08.14 (EEST)
Korpelan ohje [21] selostaa: – – kirjain on vaihdettu gemenasta versaaliksi tai toisinpäin lauseyhteyden vaatimalla tavalla. Siis jos lainatussa tekstissä on esimerkiksi ”the” näin kirjoitettuna lauseen keskellä, mutta lainaus aloitetaan tällä sanalla, kirjoitetaan ”[T]he”. Suomen kielessä tällainen ei ole tapana, ja on vaikea kuvitella, mitä hyötyä siitä olisi. --Jmk (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 08.36 (EEST)
Tieteellisissä julkaisuissa muistan tuota suomesikin nähneeni. Jossain lehdessä oli kai jopa joskus pakinapalsta, jonka nimen alkukirjaimessa oli hakasulut ikään kuin vitsinä tähän menettelyyn viitaten.--Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 19.58 (EEST)
Varsin yleinen tapa siteerauksissa, silloin kun halutaan olla täsmällisiä. Kaikilla tieteenaloilla täsmällisyys ei tietysti ole hyve. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 23.57 (EEST)

Mikä on verkkosivu Forward[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittajan nimen alla lukee Wikimedia. Miten Forward, Wikimedia ja Ari Feldman liittyvät toisiinsa? --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 11.49 (EEST)

Jos vain jaksaa painaa sivulla olevaa "wikimedia"-tekstiä, pääsee eteenpäin. Sitten voi päätellä, että teksti on Feldmanin ja artikkelin alussa oleva taustakuva on otettu Wikimedia Commons -nimisestä vapaiden kuvien varastosta. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 12.25 (EEST)
Siirtelet kysymyksiä vapaasti, vaikka kysymys liittyy projektiin. Mikään ei ole yllätys. Älä vastaa. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 12.32 (EEST)
En minäkään siirtoa ymmärtänyt, kuten en useimpia muitakaan Pxoksen keskustelusiirtoja. --Otrfan (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 12.52 (EEST)
En minä ainakaan olisi osaanut arvata että sana Wikimedia tuossa kohtaa tarkoittaa sitä, että kirjoituksen otsikon taustakuva on otettu wikimedi commonsista. Kun teksti osoittaautuu linkiksi Wikimedia commonsin etusivulle, niin monimutkaisen päättelykketjun jälkeen voi ehkä arvella että siitä on mahdollisesti kysymys. Jos haluaisin suomenkielisessä ympäristössä ilmaista saman selkeästi suomeksi, niin kir´joittaisin kai että "Kuva: Wikimedia commons" enkä "Wikimedia", joka voi tarkoittaa mitä tahansa. Nyt esimerkiksi linkkiä klikkaamatta ei voi tietää, tarkoittaako se tuota, vai sitä, että tekstin kirjoittaja on jotenkin "Wikimedian" edustaja, tai onko mahdollisesti koko teksti jotenkin peräisin "Wikimediasta". Ja kun tekstikin osoittautuu linkiksi vasta kun vie kohdistimen päälle, niin sitä moniselitteisempi. --Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.25 (EEST)
Ihan sama myös, jos kuvan lähde olisi muu kuin wikimedia, esim. joku yksityishenkilö John Smith.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.27 (EEST)
Nettiympäristössä Commonsista peräisin olevan valokuvan linkitys tulisi tehdä niin, että linkki vie suoraan Wikimedia Commonsiin kyseisen valokuvan tiedostosivulle. Nythän se vie vain lehden sekalaiselle sivulle eikä siitä tule hullua hurskaammaksi.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 14.00 (EEST)
Jos muutosta pienissä asioissa haluaa saada aikaan, kannattaa varmaan ilmoittaa asiasta suoraan Forward-lehdelle ja kertoa heille, että heidän kuvainkäyttönsä on Commonsin lisenssiehtojen vastaista. Kyse saattaa olla tietämättömyydestä tai taitamattomuudesta, ja joskus sen kertominen tuottaa hyviä tuloksia. Voi se tuottaa huonojakin tuloksia. Lehden toimituksen tekemistä virheistä huomauttaminen ei ole henkilökohtainen hyökkäys Wikipedian sisällä. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 15.03 (EEST)
Tässä vähän myös off-topic-muistelus: Muistan kuinka samasta keskusteltiin elokuussa 2014 kun HS oli julkaisuut jonkun suomalaisen wikipedistin ottaman commons-kuvan mainitsematta kuvaajaa ja kysyttäessä oli kuulemma perustellut vastauksessaan, etteivät ilmoita kuvaajaksi nimerkkiä. En nyt muista onko HS:n linja tästä muuttunut vai ei. Muistan kyllä nähneeni commonsin kuvia lehdissä joskus myös nimimerkki ilmoittaen julkaistuina, sekä omiani että muiden, viimeksi oli jonkun muun ottama kuva Ilkka Nummistosta jommassa kummassa iltapäivälehdessä kai nimimerkki mainiten.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 15.16 (EEST)
Muistan minäkin tuon keskustelun. Sen jälkeen HS on ainakin havaintojeni mukaan kredioinut kuvaajaa.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 15.41 (EEST)
Aivan toinen kysymys, jonka tuosta voi halutessaan esittää, on se, miten asiallista on kerätä ikäänkuin "mini-Commons" lehden omalle sivulle ja että jos haluaa tietää valokuvista lisää, ketju johtaa aina vain Forward-lehden omalle "Wikimedia Commons" -sivulle. Kuvien lisenssitietoja tai kuvien attribuutiota ei ole saatavissa mitenkään. Lisäksi "Wikimedia"-sana ei ole kelvollinen attribuutio. Mutta tuohan ei oikeastaan liity enää tähän projektiin, joten älkää vastatko. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 12.41 (EEST)
Tuon kommentin jälkeen varmaankin siirtänet tämän keskustelun jonnekin muualle, jossa kommenttiin voi vastata? Vai olisiko alkujaankin pitänyt antaa olla keskustelun siellä missä oli? --Otrfan (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 12.52 (EEST)
Kritiikin kohteen pitäisi olla ... rummunpärinää ... Forward. Ilmoitan, että Wikipedian käyttäjätunnuksella "Pxos" ei ole mitään tekemistä tuon lehden, Ari Feldmanin tai Wikimedian kanssa. En kykene siirtämään kritiikkiä sen kohteeseen, joten tämä kyvyttömyyteni tuokoon ihmisille paljon iloa. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.38 (EEST)
Kritiikin kohteena on keskustelun siirtelijä, joka olet sinä. Keskustelujen siirtelyissä ongelmana ei ole kyvyttömyys, vaan taidottomuus. --Otrfan (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.55 (EEST)
Kysymys on siis lopulta keskustelujen oikeasta paikasta. Minun toimintaani arvostellaan täällä kahvihuoneessa sillä taidolla, jota kullakin on. Olen itse käynyt keskustelua muualla, mutta voithan sinä Otrfan käydä sitä täällä, kun tämä on sinun mielestäsi siihen oikea paikka. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 14.14 (EEST)
Minulla ei ole aavistustakaan missä sinä käyt keskusteluasi ja kenen kanssa. Minä käyn keskustelua täällä, sillä täällä jokainen näkee miten päin helvettiä keskusteluja siirrät. Mutta etköhän sinä tämänkin jossain vaiheessa siirrä jonnekin. Voin toki käydä keskustelusivullasi antamassa varoituksen, jos sitä haluat. --Otrfan (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 14.22 (EEST)
Kävin ylläpitäjien ilmoitustaululla antamassa ilmoituksen. Lienee parempi, että aivan muut kuin sinä tai minä nyt miettivät, kenelle varoituksia annetaan tai mitä kukin lopulta haluaa. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 14.28 (EEST)

Kysymys lounassetelillä maksamisesta[muokkaa wikitekstiä]

Jos maksaa lounassetelillä aterian jonka hinta on pienempi kuin lounassetelin arvo, meneekö ylijäävä osa ravintolan omaan pussiin vai Luottokunnalle vai minne? JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2019 kello 15.48 (EEST)

Rypälemehu[muokkaa wikitekstiä]

Kun olin lapsi, oli meillä toisinaan kotona rypäletuoremehua (joskus 90-luvun alkupuolella). Muistelisin, että oli Valion, mutta en ole varma; ainakin oli maitotölkin mallisissa pahvitölkeissä. Kun olen viime aikoina kokeillut katsella, niin ei löydy kuin jotain kalliita pieniä lasipulloja. Olettaisin, ettei ollut suhteessa niin kallista lapsuudessani, kun sitä toisinaan oli, eikä perheemme ollut mikään erityisen rikas. Osaisiko joku sanoa, miksi mehua ei enää ole saatavissa? --93.106.254.74 13. elokuuta 2019 kello 20.26 (EEST)

Lokeista[muokkaa wikitekstiä]

Hejsan, hoppsan, fallerallera! Hei, tällainen tuli, että jos on kännykällä lokeissa niin, että on työpöytäversio päällä, lokeissa ovat linkit käyttäjien keskustelu- ja muokkaussivut pienellä fontilla. Osaatteko sanoa, miksi ne ovat pienellä fonttikoolla?--2001:14BB:52:567A:BA42:C40F:ABA1:6883 15. elokuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Ei mulla vaan. Mikä selain ja puhelin? Android ja Firefox mobiilissa täällä. Stryn (keskustelu) 15. elokuuta 2019 kello 19.18 (EEST)
Samsung Galaxy A3 (= Android) ja selaimena Chrome.--2001:14BB:52:567A:BA42:C40F:ABA1:6883 15. elokuuta 2019 kello 19.23 (EEST)
Minulla on sama. Puhelin on Honor ja Chrome selain. En käytä tuota muuhun kuin satunnaiseen selailuun ja olen silloin sitten veivaillut fonttien kokoja että voi selata, kun osa fonteista on älyttömän pieniä ja osa taas isoja.--Linkkerpar 15. elokuuta 2019 kello 19.42 (EEST)
Sama ongelma nimenomaan puhelimen Chromella sisään- tai uloskirjautuneena. Silloin, kun tietokoneella käytän Chromea, ongelmaa ei ole (niin ikään sisään- tai uloskirjautuneena). Samaa Etelä-Korean tuotantoa oma puhelimeni (siis Samsungin merkkinen) ja Android-järjestelmällä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 15. elokuuta 2019 kello 21.23 (EEST)
Näköjään ongelma on ollut kohtuu pitkäänkin jo Chromessa ja ilmeisesti myös muissa WebKit-pohjaisissa selaimissa esiintyy. Mm. tuolla phab:T210747 ilmoitettu tästä ongelmasta. Stryn (keskustelu) 15. elokuuta 2019 kello 22.23 (EEST)

Firefoxin eräs toiminto[muokkaa wikitekstiä]

Käytän nyt pieniruutuisessa 14 tuuman läppärissä Firefoxia. Osoiterivin jälkeen on kuvake jota klikkaamalla sivu muuttuu jonkkinlaiseksi mobiilinäkymäksi ja takaisin. Jollain tahattomalla toiminnolla (em. kuvakkeessa vaiko jossain muualla?), jota en ole onnistunut toistamaan saa lisäksi sivun vakionäkymän fonttikoon tai tarkkuuden tai zoomauksen muuttumaan suuresta pieneksi ja takaisin. Jos tämän muutoksen haluaisi tehdä muuten kuin tahattomasti, niin millä sen saa tehtyä?--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 12.13 (EEST)

Ctrl ja +/-. Stryn (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 12.30 (EEST)
Ilmeisesti joissain läppäreissä on hiirtä vastaavassa pinnassa jokin erillisen hiiren pyyörää vastaava hipaisualue, joka vaikuttaa samoin. Vielä en keksinyt missä osassa hipaisualuetta ja miten vaikuttava.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 12.35 (EEST)
Kiitos. Näppäintoiminto toimii.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 12.37 (EEST)
Noita näppäinkomentoja löytyy muitakin hyödyllisiä: Chromen pikanäppäimet --Linkkerpar 16. elokuuta 2019 kello 13.40 (EEST)
Palauta sivun oletuskoko: Ctrl·0 (Microsoft Windows ja Linux-jakelut) tai Cmd·0 (macOS). Näppäinkomennot Mozilla. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 17. elokuuta 2019 kello 00.27 (EEST)

Suomi tunnustaa valtioita[muokkaa wikitekstiä]

Ainakin näin opetettiin ennen vanhaa eli minun kouluaikanani. Siis valtioita, ei hallituksia, ei myöskään valtionpäämiehiä. Nyt Suomi kuuluu tunnustaneen Juan Guaidón Venezuelan presidentiksi. En tarkoita että Nicolas Maduroakaan pitäisi tunnustaa sen enempää. Milloin käytäntöä on muutettu jos on ja jos niin miksi? --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 23.05 (EEST)

Artikkelin lähteen leipätekstissä lukee: "Suomen tuesta Guaidólle ilmoitti ulkoministeri Timo Soini" eli kyse ei ole sellaisesta virallisesta tunnustamisprosessista kuin valtion tunnustamisessa. Mistä siinä on kysymys, sitä voisi valottaa vaikkapa joku ulkoministeriön virkamies. Kai siellä joku tiedottaja on? --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2019 kello 07.53 (EEST)
Kyselit tätä samaa jo helmikuussa, ja tuskinpa täältä Wikipediasta nytkään kummempia vastauksia löytyy. -Ochs (keskustelu) 17. elokuuta 2019 kello 21.12 (EEST)

Farmariauton ja pakettiauton ero[muokkaa wikitekstiä]

Määrittelen ainakin itse farmariautoiksi sellaiset autot, jotka ovat henkilöauton näköisiä ja korkuisia lukuunottamatta tavaratilaa, joka on samankorkuinen kuin matkustamo. Pakettiautoina pidän puolestaan henkilöautoa korkeampia ajoneuvoja, joissa tavaratila alkaa heti kuljettajan istuimen takaa. Minulle on kuitenkin muodostunut sellainen mielikuva, että esimerkiksi 1960-luvulla pakettiautoista puhuttaessa saatettiin sanalla tarkoittaa myös sellaisia autoja, jotka vastaavat kuvaustani farmariautoista. Miten farmariautot ja pakettiautot siis erotellaan toisistaan, ja onko erottelussa tapahtunut muutoksia ajan mittaan?

Joskus parikymmentä vuotta sitten muistan nähneeni vielä liikenteessä 1960-luvulla tai 1970-luvun alussa valmistettuja Toyota Crown -autoja, jotka näyttivät farmariautoilta, mutta joissa kuitenkin oli perässään pyöreä tarra, jossa luki mustalla tekstillä "80" keltaisella pohjalla. Rinnakkaisella sedanmallillahan sai ajaa lujempaakin. Jos nämä "80"-tarroin varustetut autot oli luokiteltu pakettiautoiksi, niin mikähän mahtoi olla siihen perusteena? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 17. elokuuta 2019 kello 21.18 (EEST)

Farmariauto on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto ja pakettiauto tavaran kuljetukseen. Kyselet ilmeisesti piilofarmarista, katso Autowiki [22].--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2019 kello 21.28 (EEST)