Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Naisista?[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka naisen saa hurmattua? --Mahtipollari (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 01.02 (EET)

En tiedä ketä tarkoitat, mutta sanotaan että naiset rakastuvat renttuihin. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.08 (EET)
Niilo Yli-Vainio ainakin tiesi miten nainen kaadetaan. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.25 (EET)
Luulisin että yrittämättä konstailla. Kysymys kuuluu tietysti onko tarkoituksena hetken hurma vai pysyvämpi hurmaus. --Rantatunneli (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 18.25 (EET)
Joskus tämä auttaa: Ole oma itsesi. --Ville Siliämaa (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 23.39 (EET)

Suomen vanhin tunneli[muokkaa wikitekstiä]

Suomen vanhin maantietunneli on Färjsundissa (1980) ja rautatietunneli Pohjankurussa (1897). Onko Pohjankurussa Suomen vanhin tunneli? --Vnnen (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 14.01 (EET)

Mikä lasketaan maantietunneliksi? Helsingissä on ollut jo 60-luvulla Uudenmaankadun jatkeella tunneli. Tässä linkissä Resiinalehden artikkeli, jossa Helsingin sataman kallioleikkaukseen tehtyä tunnelia pidetään vanhimpana ratatunnelina.Vilkapi (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 18.54 (EET)
Jos kysyt vain Suomen vanhinta tunnelia, niin se ei ole Pohjankurussa. Tunneleita on esimerkiksi paljon vanhemmissa linnoituksissa ja kaivoksissa. –Makele-90 (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 19.24 (EET)
Onko tunneli aina ihmisen tekemä? Mitäs jos kallioon tai jääkauden aikaiseen jäätikköön syntyy ensin vähitellen jonkinlainen luola. Sitten luolan takaseinä rikkoutuu ja sieltäkin pääsee ulos. Onkos se tunneli? Jos ei, niin mikä se on? Luola, jossa on kaksi kulkuaukkoa? --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 16.58 (EET)
Toki luonnonvoimien tekemiä tunneleitakin kutsutaan tunneleiksi. Harjut ovat syntyneet, kun sulamisvesien mukanaan kuljettama aines kasautui jään reunalla tunneleihin ja rakoihin jään sisällä. [1] Sulamisvesi kaivaa pystysuoria tunneleita [2] Myös eläimet tunnetusti kaivavat tunneleita. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 17.23 (EET)

Poisto[muokkaa wikitekstiä]

Tarkoituksena oli luoda tuttavasta hetken mielijohteesta oma wiki sivu. Yllätykseksi sivu jouti jollekin listalle joka oli joku vähemmän merkittävä sivu tms. Kieltämättä toimin vähin tiedoin ja hetken innostuksesta, miten tämä poistetaan ja voinko myöhemmin luoda uuden sivun tuttavasta hieman paremmin valmistuneena asiaan.  –Kommentin jätti Pituushyppy (keskustelu – muokkaukset)

Merkittävyyskeskustelun pohjalta ylläpitäjä joko säilyttää artikkelin tai poistaa sen. Jos keskustelusivulla ei päästä yhteisymmärrykseen niin sitten asia päätyy äänestykseen. Jos artikkeli poistetaan ilman äänestystä niin sen voi myöhemmin luoda uudestaan.. poistoäänestettyjen palauttaminen on hankalampaa. --Seeggesup? 9. tammikuuta 2017 kello 01.47 (EET)

Tietokoneongelma[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on Windows 10 ja usein kun kone on sammuttamisen jälkeen käynnistetty uudestaan niin usein on tullut ilmoitus että aloitusvalikko ja Cortana eivät toimi. Kirjautumalla ulos ja sisään yleensä korjaa sen mutta mistä se voi johtua?--85.134.113.52 9. tammikuuta 2017 kello 12.05 (EET)

Tietääkseni tämän voi korjata kirjautumiskohdassa. Kun kirjautumisvalikko tulee esiin, käynnistä kone uudelleen kyseisen valikon välityksellä, ja koneen pitäisi toimia tavallisesti. Toiminut ainakin itselläni. --Hedelmätiski (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Virka-aika 16.15[muokkaa wikitekstiä]

Mikähän muuten mahtaa olla syynä siihen, että Suomessa perinteisesti valtion virastot menevät nukkumaan vartin yli neljän iltapäivällä? Onko taustalla jonkinlainen akateemisesta vartista lukemani historia, että kun Suurkirkon kello lyö neljän, hallintoalamaisilla on vielä hieman aikaa juosta virastoon papereittensa kera? --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 19.06 (EET)

Jimmy Wales oli väärässä[muokkaa wikitekstiä]

Minusta on outoa että Wikipediassa larpataan että projekti on toimiva. Projektin kulmakivenä oleva eventualismi on Jimmy Walesin kaunis unelma siitä että lopulta artikkelit korjaantuvat.

Tosiasia on ettei niin käy koskaan. Kökköä tuotetaan wikipediaan jo kaupallisessa mittakaavassa, ja varsinkin luontaistuote- ja ravintotuote-huijarit käyttävät Wikiluulopediaa keppihevosenaan.

Ai mistäkö tiedän? Olen korjannut satoja huuhaa-väitteitä kuuden vuoden aikana, ja samaan aikaa huuhaa-väitteiden määrä artikkeleissa on noin 300-kertaistunut.

Käytännön esimerkkitapaus? Omega-3 -rasvahappo on käytännössä ihmiselle välttämätön ravintoaine. Suomen Wikipedia on väittänyt 9 vuoden ajan väärin että ruistankiota syömällä saisi välttämättömät omega 3-rasvahapponsa.[3] En-wikipedian tavoin.

Yhdeksän vuotta on jo niin pitkä aika, että siinä eventualistisimmankin pitäisi alkaa heräilemään todellisuuteen.

Surullinen tosiasia on, että tämä projekti on epäonnistunut. Juuri niistä syistä joista Larry Sanger varoitti, ja joita Jimmy Wales ei suostu ottamaan huomioon.

Miksi panostatte huuhaapediaan? Onko ideana tehdä suomalaisistakin tyhmempiä, kouluttamattomien jenkkien lailla? --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 22.48 (EET)

Tosiasia on sinun mielipiteesi jota arvostan. --raid5 (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 22.55 (EET)
Valitettavasti ravintoasioissa kyse ei ollut nyt mielipiteestä. Omega-3-rasvahapot tulevat ravintoketjuun lähinnä valtamerestä ja eläimistä, eivätkä kasvit tuota niitä luonnossa.
Nyt tätä tankio-tunkiotietoa monistaa myös http://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Camelina_%28ruistankio_eli_kitupellava%29
Veikkaampa että tämäkin "ravintotietona" poseeraava huhu kiertää nettimedioissa vielä vuonna 2037, kiitti vaan, Jimmy, kun et kuunnellut Larryä. --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.00 (EET)
Toivottavasti olen vain väärässä, niinkuin yleensä.[4][5] --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.11 (EET)
Selvennys vielä: edellinen perustui muistikuvaan että vain EPA ja DPA olisivat omega-3 rasvahappoja. Muistin väärin, myös esim. alfalinoleenihappo on sellainen.
Mutta Larry oli silti oikeilla jäljillä! --(λ (?) (!)) 18. tammikuuta 2017 kello 23.21 (EET)
Olen aina sanonut ettei tämä voi toimia, mutta se toimii silti vakavistakin virheistään huolimatta. --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 23.27 (EET)
En nyt sanoisi, että eventualismi on Wikipedian kulmakivi. Toisille on, toisille ei. Wikipedia sisältää monentasoisia artikkeleita, aivan huippuluokkaisia artikkeleita ja taas toistaalta täyttä paskaa. Jälkimmäistä on enemmän ja sitä tulee myös koko ajan enemmän kuin edellä mainittua. Sen takia Wikipedia on rikki. Tämä olisi korjattavissa, mutta nyt Wikipedia näyttää kaatuvan omaan mahdottomuuteensa.
Jimmy Wales on myös sanonut:
”Is that true? Is it not true? As a reader of Wikipedia, I have no easy
way to know. If it is true, it should be easy to supply a reference.
If it is not true, it should be removed.
I really want to encourage a much stronger culture which says: it is
better to have no information, than to have information like this, with
no sources. Any editor who removes such things, and refuses to allow it
back without an actual and appropriate source, should be the recipient
of a barnstar.
Tämä olisi hyvä jokaisen muistaa. –Makele-90 (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 00.31 (EET)
Omega-3-rasvahapot sisältävät epa:n ja dha:n lisäksi useita rasvahappoja. Sen sijaan e-epa on tislattu 90–95 %. E-epasta on lukuisia luotettavia tutkimustuloksia, joiden mukaan sillä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Merestä saatavat rasvahapot ovat terveellisempiä kuin vaikkapa kasvien sisältämä alfalinoleenihappo. Jotkut artikkelit paranevat ajan kanssa, mutta eivät välttämättä kaikki. Joitakin pitäisi poistaa, yhdistää tai olla poistamatta. Viittaan tällä käyttäjien lokerointiin kaiken poistajiin tai säilyttäjiin. --raid5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 21.11 (EET) edit

Obeliskeista[muokkaa wikitekstiä]

Onko obeliski fallinen symboli? --87.95.119.27 20. tammikuuta 2017 kello 15.02 (EET)

Hans Biedermann kertoo kirjassaan Suuri symbolikirja (1996) sivulla 246 "Alkuobeliskia on myös arveltu fallistiseksi hedelmällisyyden epäjumalaksi tai kivestä tehdyksi maailmanakseliksi, mutta varmoja todisteita näistä ei ole." Alkuobeliski viittaa muinaisen Egyptin obeliskeihin. --Svallis (keskustelu) 20. tammikuuta 2017 kello 18.49 (EET)

F1-aiheinen kysymys[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako kukaan 1990-luvulta tai sitä ennen Formula-1 kilpailuja seurannut henkilö kenelle kuljettajalle on viimeksi heilutettu tuota epäurheilijamaisen käytöksen lippua eli sitä jossa on musta ja valkoinen kolmio? En muista että Schumacherillekaan olisi sitä koskaan heilutettu.--85.134.113.52 24. tammikuuta 2017 kello 14.30 (EET)

Hmm.. ainakin https://en.wikipedia.org/wiki/2010_Malaysian_Grand_Prix --Seeggesup? 24. tammikuuta 2017 kello 18.24 (EET)
Kenelle sitä lippua heilutettiin. Hamiltonilleko?--85.134.113.52 25. tammikuuta 2017 kello 08.03 (EET)
Juu-uh. Hamilton mutkitteli tarpeettomasti Petrovin edessä. Yritti karistaa Petrovin pois imusta. https://www.youtube.com/watch?v=H0vMQ72d4s4 --Seeggesup? 26. tammikuuta 2017 kello 01.20 (EET)
Menee jo vähän varsinaisen kysymyksen ohitse, mutta ilmeisesti ennen Malesiaa tuota lippua on viimeksi käytetty Belgiassa vuonna 1989, jolloin sitä heiluteltiin Eddie Cheeverille[6].-Henswick (keskustelu) 26. tammikuuta 2017 kello 02.26 (EET)
Jos muistan oikein niin GP2-sarjassa tuota lippua heilutettiin jossakin kisassa viime- tai toissavuonna, mutta en muista kenelle.--85.134.113.52 27. tammikuuta 2017 kello 10.45 (EET)

Lentokone avoinaisella ohjaamolla[muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä maailmansodassahan lennettiin lentokoneita, joissa oli avonainen ohjaamo. Mikä on viimeisin tällainen käytössä ollut (=sotilas- tai kaupallinen käyttö) kone? Entä onko tuollaiselle koneelle jotain rajaa, kuinka nopeasti se voi lentää ja kuinka korkealle nousta, jos ajatellaan lentäjän fysiologiaa? (Tarkoitan esimerkiksi sitä, miten lentäjä kykenee hengittämään ja ei palellu toimantakyvyttömäksi).--LCHawk (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 13.29 (EET)

Näissä on jotain lukemista.. en:Altitude_sickness ja en:Cabin_pressurization etenkin viimeinen liittyy kysymykseen. Nopeudelle tuossa ei taida olla mitään rajaa, avoinainen ohjaamo hidastaa konetta aerodynamiikan takia. en:Macchi_M.C.72 mainittiin nopeimpana avomallina jossain. Mutta sekalaisia lähteettömyyksiä löytyi joissa suihkokoneilla on lennetty kuomu auki melkoisilla nopeuksilla. --Seeggesup? 1. helmikuuta 2017 kello 20.21 (EET)

Miten päästä Alastarolta Helsinkiin myöhään lauantai-iltana?[muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 18.2. minun pitäisi päästä Alastarolta, Loimaan kunnasta, Helsingin keskustaan joskus myöhään illalla. Minun pitäisi olla Helsingissä joskus kello 20 - 24 aikoihin. Minulla ei ole omaa autoa käytettävissä. Saan mahdollisesti autokyydin jonnekin päin Loimaan keskustaa mutten sitä pidemmälle. Miten tämä onnistuu? JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 20.45 (EET)

Aluksi suksilla, kehä kolmosen jälkeen jalkaisin. –Makele-90 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.11 (EET)
Alastaro–Helsinki. --raid5 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.18 (EET)
Minä olen joskus ajatellut, että omatoimisen Google-haun sijasta panisin kysymyksen tänne silloin, jos jotenkin kuvittelisin sillä olevan yleissivistyksellistä viihdearvoa. Joskus olen niin sisällä Wikipediassa, että en meinaa edes muistaa muita tiedonhakukeinoja vaan toden totta tulee ensiksi mieleen "kysyä kavereilta". Nyt kuitenkin kysymykset tyyliin "Menen Mäntyharjuun. Kuinka saan olutta?" ja "Olen parin viikon päästä poissa kotoa. Koska olen taas kotona?" eivät minun mielestäni oikein ole sopivia esittää täällä, ainakaan toistuvasti. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.24 (EET)
Tällaiset kysymykset voisi poistaa jatkossa suoraan. Jos jokainen alkaisi kyselemään tällaisia yksinkertaisia kysymyksiä, niin kysy vapaasti -palsta olisi niitä täynnä. Jos ei ole hakukoneet vielä hallussa, suosittelen opettelemaan, sieltä löytyy vaikka mitä vastauksia. Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.28 (EET)
Linkattu sivu ei löytänyt mitään bussi- tai juna-aikatauluja kyseiselle päivälle. Matkahuollon sivujen mukaan Loimaan keskustasta lähtee bussi 20:00, joka on perillä Helsingissä 23:00. Täytyy vielä kysellä kyytiä Alastarolta Loimaan keskustaan. JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.25 (EET)
Voit tsekata myös mahd. junayhteydet, tosin niistä tulee mutka esim. Toijalan kautta.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.27 (EET)

Minäpäs kysyn samalla, miten pääsee Kajaanista Ouluun lauantai-aamuna. --Höyhens (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.57 (EET)

Junalla, bussilla, taksilla tai autolla? --raid5 (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.02 (EET)
Jollain julkisella. Tämän retorisen kysymyksen tarkoituksena oli osoittaa, miten liikenneyhteydet on ajettu alas. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 01.18 (EET)
Mitähän kello mahtaa olla Tampereella pari minuuttia sitten? --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.07 (EET)
Varttia vaille liivintasku, jos et Tamperetta sen vertaa tunne. --Höyhens (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 01.18 (EET)
@JIP: Pääsitkö hyvin perille? --raid5 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 00.44 (EET)
Pong HIP. Entäs viimevuotinen reissu Mäntyharjuun? Saitkos olutta ruokakaupasta? Kysyttiinkö papereita? Voisi muuten vakavammin ottaen jatkossa poistaa nämä "menen ulos, käynkö kaljalla vai kiskalla" -tyyppiset kysymykset heti veks. Ei tätä palstaa ole tarkoitettu tällaiseen. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Diktatuuri & tyrannia: Mitä eroja?[muokkaa wikitekstiä]

Napoleonin Ranska oli tyrannia, Fasisti-Italia oli diktatuuri. Niissä ei kummassakan ollut kansalla sananvaltaa, mutta mitä eroa niillä oli? Mitä eroa yleensäkin oli diktatuurilla ja tyrannialla?--188.67.128.238 1. helmikuuta 2017 kello 15.21 (EET)

Diktatuuri on ehdoton valta, esimerkiksi että on yksi henkilö (diktaattori) tai vaikka jokin sotilasjuntta, jolla on rajaton valta käytössään. Tyrannia eli hirmuvalta on sitten sellainen, jossa sorretaan ihmisiä. Teoriassa ne ovat siis eri asia. Jos diktaattori ei sorra ihmisiä, diktatuuri ei ole tyrannia. Tai sitten esimerkiksi jokin siirtomaavalta saattoi harjoittaa siirtomaassaan tyranniaa, vaikka se ei ollutkaan diktatuuri.--Tanár 1. helmikuuta 2017 kello 20.23 (EET)

Välilehtien maksimimäärä mobiili-Chromessa[muokkaa wikitekstiä]

Olen tänä aamuna muokannut Wikipediaa Chromen mobiiliversiolla. Kun auki olevien välilehtien määrä oli noin 45, mikään sivu ei enää latautunut loppuun asti. Kaatuilu toki lisääntyy ja käytön sujuvuus huononee välilehtien määrän kasvaessa, mutta onko Chromella työpöytä- tai mobiiliversiossa maksimimäärää välilehdille? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 3. helmikuuta 2017 kello 12.05 (EET)

Vaikka välilehtien lukumäärässä tulee raja vastaan, niin niiden varaama muisti lienee merkitsevämpi tekijä. Minulla on 15″ näytöllä ehkä kymmenen välilehteä kerrallaan auki (selaimen muistinkäyttö lähelle 1 Gt), mutta en olekaan tehokäyttäjä. --raid5 (keskustelu) 3. helmikuuta 2017 kello 12.48 (EET)

Widzew Łódź[muokkaa wikitekstiä]

Could someone add the information that the club was dissolved in 2015 due to financial reasons, but before the 2015/2016 season fans created new club which started playing from IV liga (fifth level)? I'm not able to do this, so I'm asking here. The sources are [7] and [8]. Żyrafał (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 20.39 (EET)

I went and added the name changes that happened on 1922 and 2015. --OneMember (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 10.48 (EET)

Sukupuolitaudit[muokkaa wikitekstiä]

Mitä sukupuolitauteja kannattaa ja voi seuloa varmuuden vuoksi, kun ei ole oireita? Verenluovutuksen yhteydessä seulotaan HI, kuppa ja hepatiitteja; klamydian ja tippurin voi seuloa virtsatesteinä. Kannattaako muista olla huolissaan? Kondyloomaan ja herpekseen ei vissiin ole seulontatestejä olemassakaan. --Pertti Toivopalo (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 16.04 (EET)

Olen itse lääkärin vastaanotolla se, joka tulee ja lähtee ovesta ilman kättelyä, mutta lehdissä on kai lukenut sellaista, että ainakin osa asiantuntijoista lienee sitä mieltä, että oireettomien epäilyjen vuoksi ei kannata seuloa asioita tarpeettomasti. Seulonta kai lähinnä tarkoittaa väestötasolla tapahtuvaa seulontatutkimusta, jonka toteuttamisesta päättää jokin valtakunnallinen taho. Jos taas haluaa yksityishenkilönä mennä tarkastamaan asioita, silloin kai esteenä on vain oman lompakon paksuus, koska varmasti yksityislääkäristä saa ne testit, jotka on valmis maksamaan. Itse veronmaksajana en haluaisi, että verorahoja käytettäisiin oireettoman keskikehonuhan seulontaan väestötasolla. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 20.33 (EET)
Jos taas tarkoitit seulomisella itsesi testaamista, niin voit hyvin testata nuo kaikki pyytämällä omalta lääkäriltäsi lähetteen labraan. Se on ihan normaalia toimintaa, ei sitä kannata hävetä. Kannattaa tehdä säännöllisesti tarpeen mukaan. Iivarius (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.38 (EET)

Olen siis käynyt nuo edellä mainitut läpi, YTHS:ltä sai ilmaisen (eli verorahoilla maksetun) klamydia- ja tippuritestin, ja luovutan verta säännöllisesti, eikä sieltä ole ikinä ilmoitettu positiivisista tuloksista. YTHS:n mukaan (https://yths.telelab.fi/Customer/klamydiainfo) tauteja voi kantaa ilman oireita. Mulla on mahdollisesti uusi seksikumppani, ja vaikken usko edellisten kantaneen tauteja, tahtoisin varmistaa etten sitten tartuta mitään eteenpäin. --Pertti Toivopalo (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.09 (EET)

Veikkaisin, että useimmat laillistetut lääkärit kykenevät vastaamaan tuohon kysymykseen. Jos haluat itsellesi lääketieteellisiä neuvoja etkä kysy asiaa yleisellä tasolla vain mielenkiinnosta (tyyliin "paranevatko useimmat nuhat viikossa niin kuin kansanperinne sanoo vai lähinnä seitsemässä päivässä kuten koululääketiede esittää?"), niin Wikipedia ei ole oikea paikka. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.58 (EET)

Televisio-ohjelmia netistä tai digiboksilta koneelle?[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan mitään palvelua tai digiboksia jolta sais televisio-ohjelmia tietokoneelle sellaseen muotoon että niitä voi leikata ja katsella koneellaan? Vanha Topfield alkaa käydä hermoille. --Styroks (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 00.43 (EET)

Itse siirsin joskus Topfield-digiboksiltani tietokoneelle ohjelmia Altair-nimisellä Topfieldin itse suunnittelemalla ohjelmistolla, sen käyttöön löytyy ohjeet Topfieldin sivuilta. En tosin ole Windows 10 -aikoihin ohjelmaa kokeillut, niin en tiedä toimiiko se uudemmissa koneissa kuinka. Tuohon on muuten meidän Wikikirjastossakin oikein ohje. Tiedostojen muoto taisi olla sellainen, että piti muuntaa ensin toiseen muotoon SUPER-ohjelmalla, ennen kuin pystyi käsittelemään Movie Makerilla tai Nero Visionilla tms. Nykyään varmaan on helpompiakin tapoja tiedonsiirtoon digiboksin ja tietokoneen välillä, mutta niistä kannattaa ensin googlailla ennen laitteen ostamista. Stryn (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.15 (EET)
Kun tässä olis nimenomaan tarkotus päästä eroon tosta vanhasta Topfieldistä. --Styroks (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.23 (EET)
Satshopista joku linux-pohjainen. --Anr (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.45 (EET)
Elisa Viihteestä saa kepulikonsteilla tallennettua tallenteet omalle koneelle. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.09 (EET)
Mitähän ne kepulikonstit mahtaa olla? --Styroks (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.26 (EET)
Itse kokeilin juuri ytimekkäästi nimettyä "Elisa ViihdeX Media Manager v1.5.1X1.5.q1.1" -ohjelmaa, jolla ainakin tuntui onnistuvan. Tuo ei ole Elisan virallinen ohjelma, mutta aikoinaan Elisan keskustelupalstalla sitä levitettiin (näköjään vieläkin: https://palsta.elisa.fi/sovellukset-ja-verkkopalvelut-16/viihdex-media-manager-tallenteiden-hallinta-windowsille-188707 ). Se kaivaa tallenteen urlin esille ja lataa sitten tiedoston .ts-muodossa Wgetillä. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.38 (EET)

Lapsihallitsijat[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on ollut edellisin oman maansa hallitsija, joka on valittu maansa hallitsijaksi jo lapsena? Mutta onko tämä virallistettu vasta kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen jolloin virallinen hallinto on ollut tämän vanhemmilla tai isovanhemmilla? Entä kumpi on todistetusti hallinnut pisimpään, Pepi II vai Sobhuza II?--85.134.113.52 21. helmikuuta 2017 kello 10.49 (EET)

Olisikohan eka kysymyksesi vastaus Simeon II, josta tuli Bulgarian tsaari 6-vuotiaana 1952.--Makevonlake (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 17.25 (EET)
Pepi II hallitsi väitetysti yli 92 vuotta kahdeksanvuotiaasta satavuotiaaksi. Sobhuza II taas hallitsi todistetusti yli 82 vuotta ja hänestä tuli kuningas jo neljäkuukautisena.--62.80.158.180 1. maaliskuuta 2017 kello 14.55 (EET)
Simeon II:sta tuli Bulgarian hallitsija kuusivuotiaana vuonna 1943. Egyptin Fuad II nousi hallitsijaksi vuonna 1952 vain kuuden kuukauden ikäisenä. Lapsihallitsijat yleensä saavat todellisen vallan vasta kun heidät julistetaan täysi-ikäiseksi. Sitä ennen valtaa käyttää yleensä virallisesti asetettu sijaishallitsija (usein lähisukulainen) tai holhoojahallitus. Esimerkiksi Simeonin hallitsijakautena Bulgariaan asetettiin kolmihenkinen valtionhoitajakunta. --Risukarhi (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 20.31 (EET)
Toden totta. Eli minä sitten lahjakkaasti sekoitin nuo kaksi asiaa keskenään: Simeonin henkilön ja Fuadin vuosiluvun. --Makevonlake (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.22 (EET)

Vesiplaneetta[muokkaa wikitekstiä]

Onko maapallo ainoa planeetta, jolla on todistetusti havaittu nestemäistä vettä? Entä onko maailmankaikkeudessa olemassa ns valtameriplaneettaa, joka on kauttaaltaan nestemäisen veden peitossa?--85.134.113.52 23. helmikuuta 2017 kello 14.22 (EET)

GJ 1214 b saattaisi olla valtameriplaneetta, mutta tätä ei ole vielä täysin vahvistettu.--62.80.158.180 1. maaliskuuta 2017 kello 14.52 (EET)

Elokuvan juoni ja tekijänoikeus[muokkaa wikitekstiä]

Olen vähän tutkiskellut tekijänoikeuden määräytymistä ja teoksen määritelmää ja olen varmistunut siitä, että elokuvan juoni ei ole tekijänoikeuden alainen teos. Näin siksi, että tekijänoikeus suojaa luovan työn muotoa, ei sisältöä. Tämä on asia vahvistettu mm. Jukka Korpelan ja Teoston Internet-sivuilla.

Siksi kysyn: kun juoni ei ole tekijänoikeuden alainen teos, miten on mahdollista, että oikeus tuomitsi Nosferatu-elokuvan tehneen Prana-Filmin tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoihin ja määräsi kaikki elokuvan filmikopiot tuhottaviksi? Nosferatulla ja Dracula-romaanillahan ei ole muuta yhteistä kuin juoni, sillä paikat ja henkilöhahmot ovat molemmissa teoksissa erit. 109.204.135.143 25. helmikuuta 2017 kello 00.51 (EET)

Nosferatun tapauksessa ei kysytty Jukka Korpelalta eikä Teostolta, vaan siinä sovellettiin Saksan 1920-luvun tekijänoikeussäännöstöä.https://www.plagiarismtoday.com/2011/10/17/dracula-vs-nosferatu-a-true-copyright-horror-story

--Tanár 27. helmikuuta 2017 kello 23.07 (EET)

Nyt en oikein ymmärtänyt. Mikä on "Saksan 1920-luvun tekijänoikeussäännöstö"? Kun nostetaan kanne tekijänoikeusrikkomuksesta, tuomion perustanahan on paikallinen tekijänoikeuslaki, joka taas perustuu useimmissa maissa – mukaan lukien Saksassa – Bernin tekijänoikeussopimukseen. Mikä Nosferatu-elokuvassa siis on kyseisen sopimuksen vastainen tekijänoikeusloukkaus? 109.204.135.143 1. maaliskuuta 2017 kello 22.01 (EET)
Eikö kukaan aio vastata kysymyksiini? 109.204.151.46 15. maaliskuuta 2017 kello 16.13 (EET)
Aikomuksista en tiedä, mutta voi vaatia juristin koulutusta ja asiakirjoihin perehtymistä. Kaiva esiin oikeudenpäätös, niin joku voi osata lukea sitä. --85.76.96.76 15. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Lakikysymys[muokkaa wikitekstiä]

Mistä kohtaa tarkalleen löytyy Suomen lainsäädännöstä kohta/kohdat, joissa kielletään alkoholin, tupakkatuotteiden ja aikuisviihteen myyminen alaikäisille? (Ei, asia ei ole omalta kannaltani relevantti jos ymmärrätte :D) --85.76.76.231 26. helmikuuta 2017 kello 19.08 (EET)

Alkoholilaki 16 §, tupakkalaki 53 §. Aikuisviihteestä en tiedä. --Makevonlake (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.31 (EET)
Rikoslain 17. luvun 18 b § "Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle". --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.37 (EET)
No sehän tuli vikkelään. Paljon kiitoksia. --85.76.76.231 26. helmikuuta 2017 kello 19.44 (EET)
Meillä on täällä taitavia googlaajia. --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.45 (EET)

Korkeimmat ihmisten tekeleet esihistoriallisella ajalla[muokkaa wikitekstiä]

Onko Atacaman jättiläinen korkeimpia ihmisten tekeleitä esihistoriallisella ajalla? --87.95.113.147 2. maaliskuuta 2017 kello 12.06 (EET)

Artikkelissa Atacaman jättiläinen tosiaan sanotaan sen olevan "115 m korkea", mutta tuo on ilmeisesti käännösvirhe, jossa ihmisen (tai tässä tapauksessa ihmishahmon) pituudesta englanninkielisessä tekstissä käytetty sana height on käännetty korkeaksi. 115 m on siis kuvion pituus päästä jalkoihin maan pintaa pitkin mitattuna. Enwikin mukaan vastaava mitta on 119 m, ja kuvio suurin ihmishahmoinen (antropomorphic) esihistoriallinen kuvio. Pystysuunnassa "ihmisen tekeleillä" on tässä tapauksessa aika vähän korkeutta. Nuo kuviothan on tehty kokoamalla kuvion sisäosasta (vaalea) maan pinnalla olevat tummat pikkukivet valliksi kuvion reunoille (tummat reunaviivat). Lähikuvissa nuo vallit näyttävät olevan yleensä korkeintaan muutaman kymmenen sentin korkuisia. Jos sitten puhutaan oikeasti korkeista esihistoriallisista rakennelmista, niin esimerkiksi Cahokian suurin kumpu on on 30 m korkea ja pinta-alaa useita hehtaareja. Se nyt sikäläisittäin menee selvästi esihistorialliselle ajalla, vaikka ei vuosissa kovin vanha olekaan. Saattaa olla, että korkeampiakin rakennelmia löytyy. Kuitenkin esimerkiksi vielä korkeammat pyramidit (Egyptissä, Mesopotamiassa, Keski-Amerikassa ja Kiinassa) ovat yleensä paikallisen kronologian mukaan esihistoriallisen ajan jälkeiseltä kaudelta. Kun näin isoihin rakennushankkeisiin on ryhdytty, väkiluku ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut jo niin pitkällä, että kirjallisia lähteitäkin on yleensä syntynyt (vaikka niiden tulkinnassa ei kaikissa tapauksissa ole kovin pitkälle päästykään). --AB (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 02.06 (EET)

erisnimet pienellä[muokkaa wikitekstiä]

Olen käsittänyt, että nimenomaan 1970-luku oli Suomessa ja muuallakin aikaa, jolloin oli muotia kirjoittaa ihmisten nimet pienellä kirjojen kansiin tai elokuvien alkuteksteihin tyyliin "pekka kuusi" tai "paul newman". Olisiko saatavilla tarkempaa aikahaarukkaa tai jotain pientä artikkelia siitä, koska tällainen muoti-ilmiö syntyi ja koska se lakkasi? --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 14.36 (EET)

Tossa on ainakin jotain.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 21.59 (EET)
Kuten linkattu Kielikello tietää, muoti sai alkunsa 1920-luvun Bauhausista. Saksankielisillä alueilla ilmiö on ollut erityisen suosittua (mm. sveitsiläisessä tyylissä), syynä ehkä kapinointi siitä että kaikki Substantiivit pitää kirjoittaa isolla Kirjaimella. Suosituinta gemenatyyli oli ehkä 1950- ja 1960-luvuilla, esim. Marimekon ja Iittalan logot ja hiljan kielenhuoltokahvihuoneessa pohdittu With the Beatles -levynkansi. --85.76.143.73 9. maaliskuuta 2017 kello 08.52 (EET)

Miten suuri on käsien ja näköaistin merkitys ihmisen tasapainolle?[muokkaa wikitekstiä]

Miten suuri on käsien ja näköaistin merkitys ihmisen tasapainolle? Jos siis verrattaisiin kädettömän (tai yksikätisen ihmisen) tasapainoa normaalin ihmisen tasapainoon, kuinka paljon huonompi se olisi? Entä kuinka paljon huonompi on tasapaino sokealla ihmisellä kuin näkevällä?--LCHawk (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 22.34 (EET)

Bachin Air - "C-duurissa" ?[muokkaa wikitekstiä]

Bachin Air on kirjoitettu D-duuriin ja soitettu yleisimmin siitä sävellajista. Olen kuitenkin kuullut version, joka soitettaisiin "C-duurista". Miten on, onko "C-duuriversio":

  • soitettu aidosti C-duurissa? Vai onko se:
  • soitettu D-duurissa, mutta soittimet viritetty vireeseen A=392Hz? Vai:
  • liittyykö tämä, että se kuulostaa C-duurilta, siihen "g-kieleen" (lisänimi "Air g-kielellä")?

Nimittäin tämä Air "C-duurissa" on vähän kiusannut minua, koska/kun minulla on absoluuttinen sävelkorva ja tunnistan, millaiselta nykyvireellä (A=440Hz) soitetun D-duurin kuuluisi kuulostaa.--188.67.128.238 10. maaliskuuta 2017 kello 10.17 (EET)

Ja jos sitä aidosti soitetaan C-duurissa, mikä on syy transponoinnille?--188.67.128.238 15. maaliskuuta 2017 kello 08.50 (EET)

Kappaleesta löytyy vaikka minkälaisia sovituksia. Varsinkin aiemmin viulistit soittivat kappaletta usein C-duurissa g-kielellä eli viulun matalimmalla, tummimmalla kielellä, mikä antoi kappaleelle romanttisen, intensiivisen sävyn. B- tai es-vireisillä puhaltimilla taas soiva D-duuri on hankalahko sävellaji, ja kappale soisi niillä melko varmasti paremmin esim. Es-duurissa tai Des-duurissa. Harrastajapianisteille C-duuri on helpompi lukea kuin D-duuri, koska kappaleessa tarvitaan silloin vain enimmäkseen valkoisia koskettimia. Eli syitä voi olla monia. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.24 (EET)
Vielä lisäyksenä, että barokkivireet, joita nykyään paljon käytetään, ovat vain noin puoliaskeleen modernia viritystä alempana, eli siitä ei liene kysymys, jos Air soi nykykorvaan C-duurissa. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EET)

Onko tämä aine mahdollinen?[muokkaa wikitekstiä]

Pubivisassa kysyttiin minkä aineen kemiallinen merkki on C2H6O. Aikani mietittyäni huomasin että sehän on vanha tuttu CH3CH2OH eli tuttavallisemmin etyylialkoholi eli etanoli, sama aine jota on alkoholipitoisissa juomissa.

Mutta entä jos se happiatomi ei olisikaan hydroksyyliryhmässä vaan hiiliatomien välissä, eli kaavana olisi CH3OCH3? Onko tällainen aine edes mahdollinen? Ja jos on, millainen se olisi? JIP (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 00.21 (EET)

On. Dimetyylieetteri (rakennekaava: CH3OCH3). Kyseistä ilmiötä, kun yhdisteiden molekyylikaava on sama, mutta rakennekaava eroaa, kutsutaan nimellä isomeria. –Samoasambia 13. maaliskuuta 2017 kello 00.44 (EET)

Konserteista[muokkaa wikitekstiä]

Mistä on peräisin tapa, että monet klassisen- ja kirkkomusiikin konsertit ovat ilmaisia, mutta käsiohjelma maksaa? --178.55.245.248 14. maaliskuuta 2017 kello 14.45 (EET)

Kirkoissa varmaankin siitä perinteestä, että kirkon pitäisi olla aina avoinna kaikille ilman pääsylippua. Käsiohjelmasta veloittaminen on näppärä kiertotapa, ikään kuin vapaaehtoinen pääsymaksu. Hiljattain näin hauskan version tästä ilmauksesta: uskonnollisen tilaisuuden julisteen alareunassa luki "Sisäänpääsy vapaaehtoinen". --85.76.133.132 14. maaliskuuta 2017 kello 20.09 (EET)

Wiki tyylisen taulukon teko-ohjelma[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku suositella tietokone-ohjelmaa jolla voisi tehdä Wiki tyylisiä taulukoita ja niitä voisi täydentää yhtä helposti kuin Wikipediassakin olevia taulukoita. Esimerkiksi tälläisiä taulukoita: "Luettelo valtioista väkiluvun mukaan#Luettelo" joita voisi siis lajitella nousevissa ja laskevissa järjestyksissä. Olen jo kokeillut OpenOfficen taulukkolaskentaohjelmaa ja siitä ei vastaavanlaiseen ollut. --Zunter (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 17.28 (EET)

LibreOfficella pitäisi onnistua (Tiedot - Lajittele toiminto). Jos sinulla on Googlen tili, niin onnistuu selainkäyttöisellä taulukko-ohjelmalla Google Sheet tai jos olet Microsoft-tilin omistja niin heidän selainpohjaisella Excel Online taulukko-ohjelmalla. --OneMember (keskustelu) 21. maaliskuuta 2017 kello 18.20 (EET)

Kaasuhella[muokkaa wikitekstiä]

Miksi kaasuhellat ovat erittäin suosittuja Yhdysvalloissa? Onko niissä jotain etuja verrattuna sähköhellaan? Luulisin, että kaasuhellat ovat vaarallisempia kuin sähköllä toimivat? --Wcoldw (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 12.57 (EET)

Kaasuhellat ovat ammattilaisten suosiossa, koska niiden lämpenemistä ei tarvitse odotella. Myös kaasun ja sähkön hinnat ja saatavuus vaikuttavat varmasti suosioon. --130.232.237.139 16. maaliskuuta 2017 kello 13.04 (EET)
Niin, ja sattuuko kaupungissa olemaan kaasujohdot valmiina ja paukkuuko sulakkeet, kun sähköhella vie liikaa virtaa.--Tanár 16. maaliskuuta 2017 kello 15.13 (EET)
Eri liesityyppien vertailua. -Ochs (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Marmorilattiat[muokkaa wikitekstiä]

Onko marmori hyvä materiaali asuinhuoneiston lattiaksi? Onko marmorissa jotain haittapuolia? --Videoww (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 16.40 (EET)

Äkkiseltään tulee mieleen, että se on kova, herkkä rikkoutumaan, jalan alla kylmä, märkänä liukas ja imee kaikki tahrat (kokeilepa saada punaviinitahraa pois marmorista). Varmaan näihin voi jollain päällystysaineilla yrittää vaikuttaa. Ehkä sinne saa alle lattialämmityksenkin. Mutta hienon näköinen epäilemättä kyllä. --Jmk (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 07.49 (EET)

Alkoholiton olut[muokkaa wikitekstiä]

Voiko lapsen ottaa huostaan, jos äiti juo alkoholitonta olutta raskausaikana (jossa on siis 0,5% alkoholia)? --194.211.118.11 17. maaliskuuta 2017 kello 14.57 (EET)

Voi. Alkoholittoman oluen juominen ei suojaa huostaanotolta.--MAQuire (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 15.03 (EET)
Aiheesta on käyty "tasokasta" keskustelua jo aiemmin. Jatketaan nyt samalla tasolla kuitenkin sen verran, että lapsen huostaan ottaminen on aika vaikeaa, kun lapsi ei ole vielä syntynyt. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2017 kello 15.47 (EET)

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?[muokkaa wikitekstiä]

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?--LCHawk (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 20.35 (EET)

Isä-Veikko Vennamo ja poika-Pekka Vennamo taisivat olla 1970-luvulla yhtä aikaa. Veljekset Yrjö-Koskinen (Yrjö Koskinen Y.-K. ja Eino Sakari Y.-K.) joskus 1900-luvun alussa. --Makevonlake (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.19 (EET)
WP:n mukaan myös Rafael ja Pertti Paasio hiukan aikaa.--Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.27 (EET)
Veljespareista eduskunnassa ovat olleet yhtäaikaa ainakin Mauno Pekkala ja Eino Pekkala, Wäinö Wuolijoki ja Sulo Wuolijoki, Rafael Erich ja Mikko Erich, Antti Tulenheimo ja Eino Tulenheimo, Paavo Virkkunen ja Artturi Virkkunen sekä Vilhelm Rosenqvist ja Gustaf Rosenqvist, veli-sisar-pareista ainakin Arvid Neovius ja Dagmar Neovius. Yllä mainittuun Yrjö-Koskisen veljessarjaan kuului kolmaskin kansanedustaja Lauri Yrjö-Koskinen, joka oli eduskunnassa yhtä aikaa E. S. mutta ei Y. K. Yrjö-Koskisen kanssa, joten kolmea veljestä ei sentään ollut samanaikaisesti Heimolassa. --Risukarhi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 23.26 (EET)