Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mitä maksaa sata hehtaaria metsää?[muokkaa wikitekstiä]

On luvassa muttei kerrota rehellistä hintaa. --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Lisäkysymys: paljonko tämä kysymys täällä nostaa metsän hintaa? --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.19 (EEST)

Sadan hehtaarin metsäpalstan arvo riippuu metsästä. Kainuun Sanomien jutun mukaan ”rakentamattomalla metsätalousmaalla – – mediaanihinta vaihtelee Lapin alle 1 000 eurosta Etelä-Suomen yli 4 000 euroon hehtaarilta”. En usko, että täällä kysyminen vaikuttaa hintaan millään tavoin. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.14 (EEST)
Yllä lainatussa Henripekka Kallion kirjoittamassa artikkelissa mainitut mediaanihinnat koskevat vuoden 2015 edustavia metsäkauppoja, joihin ”ei kuulu sukulaisten välisiä kauppoja, rakennuksia eikä peltoa.” Tietojen lähteeksi on mainittu Maanmittauslaitos. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.25 (EEST)
Metsähallituksen ylläpitämän Laatumaa.fin sivuilta löytyi perusteellisempi selvitys aiheesta: Metsän hinta - metsäalueen arvon määrittäminen. Kyseisellä sivulla kerrotaan muun muassa näin: ”metsän hehtaarihinnan vaihtelu on varsin suurta ja ilmoitetut hinnat ovat keskihintoja. Metsämaan hinta voi vaihdella muutamasta satasesta noin pariinkymmeneen tuhanteen ja tästä vaihtelusta selittää yli 90 % puuston määrä ja laatu.” Seuraavan sivun kautta on löydettävissä muun muassa metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoja, jotka on näköjään lisensoitu CC4.0-lisenssillä: www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/organisaatio/tilastot. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.39 (EEST) EDIT: –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)
Jos MML:n tilastopalvelussa valitsee vuoden 2016 ja koko maan ”yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan / rakentamattomat, yli 10 ha, mediaanihinnaksi tulee 2319 euroa per hehtaari. Tuolla vuoden 2016 koko maan mediaahinnalla sata hehtaaria metsää maksaisi siis 231 900 euroa. Keskiarvolla 2686 euroa per hehtaari sadan hehtaarin hinnaksi tulisi 268 600 euroa. Mutta kuten yllä jo todettiin, vaihtelua on paljon. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 23.01 (EEST)
Tämmöistä se vähän on. Mulle tarjottiin kymmenkunta ha (vanhaa) metsää puun arvon mukaan ja totesin ettei ole varaa. --Höyhens (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Todellisuus[muokkaa wikitekstiä]

Voiko todellisuutta vääristää? --87.93.40.53 25. syyskuuta 2017 kello 01.36 (EEST)

Kiitos, mielellään. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.21 (EEST)
Wikipediasta löytyy tynkätason artikkeli aiheesta Simuloitu todellisuus. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.28 (EEST)

Seutukunnat 1994[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö jostain tietoa, millainen seutukuntajako oli perustamisvaiheessa vuonna 1994? Suomen seutukuntien artikkeleissa olisi järkevintä aloittaa kertomalla ensin alkuperäinen aluejako ja kuvaamalla sen jälkeen siihen tehdyt muutokset. --Raksa123 (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 11.22 (EEST)

Kannattaa käydä penkomassa vanhoja Suomen tilastollisia vuosikirjoja. Niissä on uskollisesti joka vuosi lueteltu kaikki kunnat, seutukunnat, maakunnat ja valtakunnat. Samoin niissä on ryhmitelty hierarkisesti pienemmät yksiköt suurempien alle. Noista löytänee kätevästi myös muutokset. Joitain niistä on näköjään netitettykin. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 11.53 (EEST)
Vuoden 1994 tilastollisessa vuosikirjassa kunnat oli lueteltu lääneittäin. Väestölaskenta 1995: Käsikirja sivulta 57 löytyy näemmä 31.12.1995 mukainen seutukuntajako. Ainakin lukumäärä on pysynyt samana 1994 ja 1995 välillä ja artikkeliin Suomen seutukunnat#Seutukuntien määrä ensimmäiset muutokset on löydetty vasta vuodelle 1997. --Raksa123 (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 23.07 (EEST)

DVD:n rippaus[muokkaa wikitekstiä]

Olen koittanut ripata DVD-leffaa jo ties kuinka monella ohjelmalla. Tulos on aina sama: elokuvasta tallentuu useita pätkiä, jotka ovat kestoltaan vain muutaman minuutin. Missä on vika?PS: tarkoituksena on siis kopioida ja polttaa uudelle levylle ulkomailta hankittu DVD, jonka NTSC-värit eivät näy telkkarissani.  –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)

Emme anna neuvoja DVD-elokuvan rippaukseen. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 10.53 (EEST)
Miksi? Laillisista lähteistä saa ottaa omaan käyttöön kopion. –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)
Samat ohjeet toimivat laittomuuksiin, lienee pointti. Jos vain haluat katsoa leffan yksinkertainen ratkaisu olisi toistaa se läppärillä joka on töllössä kiinni hdmi-piuhalla. DVD:n rippaus (kopiointi tietokoneelle+kopiosuojauksen ohitus) ja sitten konvertointi sopivaan muotoon vaatii vähän perehtymistä joten tuskin tänne kukaan kirjoittaa ohjetta. Googlesta löytyy toki. --Seeggesup? 13. lokakuuta 2017 kello 17.06 (EEST)
Kiitos Seeggelle asiallisesta vastauksesta. Se toi helpostusta Zachen aiheuttamaan pahaan mieleen, kun en ole kyseistä elokuvaa nähnyt sitten lapsuuden.  –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)
”Googlesta löytyy toki” pitää paikkansa. Samoin Wikipediastakin löytyy hyödyllisiä artikkeleita, tietenkään niissä ei opasteta laillisia tai laittomiakaan asioita. --raid5 (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 22.02 (EEST)

Jeesuksen kulta[muokkaa wikitekstiä]

Mitä Jeesus tai hänen perheensä tekivät sillä kullalla, jota itämaan tietäjät toivat? Kuinka paljon sitä kultaa yleensä oli? --176.93.11.230 15. lokakuuta 2017 kello 14.24 (EEST)

Raamattu ei kerro. Kristillisiä kertomuksia kullan kohtalosta on useita, joista yhdessä Joosef ja Maria rahoittavat pakomatkansa Egyptiin ja olonsa siellä itämaan tietäjiltä saaduilla varoilla. --Vnnen (keskustelu) 17. lokakuuta 2017 kello 02.13 (EEST)

Huijausviestit[muokkaa wikitekstiä]

Tiedättehän nämä jatkuvasti sähköpostiin satavat huijausviestit joita lähetetään mm. S-Marketin, Finnkinon, Applen ja Stockmannin nimissä. Niissä mainostetaan uusia tuotteita ja lahjakortteja minimaaliseen 1 € hintaan. Kuulemma todellisuudessa jos sellaisen menee tilaamaan, tulee sitoutuneeksi johonkin sopimukseen jossa joka kuukausi tulee jostain "viihdepalvelusta" 60 € lasku, eikä siitä sopimuksesta pääse irti.

Kysymys onkin, jos tulee haksahtaneeksi tilaamaan tällaisen, saako siitä konkreettisesti vastineeksi yhtään mitään? Jotenkin epäilen että ei sitä mainostettua puhelinta, televisiota, lahjakorttia tms. koskaan tule eikä se "viihdepalvelukaan" oikeasti sisällä yhtään mitään, eli tulee kirjaimellisesti maksaneeksi täysin tyhjästä. Tietääkö joku pitääkö tämä paikkansa? JIP (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 20.48 (EEST)

Harvoinpa huijauksesta saa mitään vastineeksi. Stryn (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 20.49 (EEST)
Pannaan vielä sellainen pohdittava jyvä, että jos tilaa loppuelämäkseen partakoneenteriä, miesten alushousuja tai muita puhelimitse tarjottavia tilausansoja, voi olla, että joskus parit kalsarit tulevatkin postissa, mutta tärkeintähän tuossa ei ole suinkaan varsinainen luvattu tavara vaan se, että asiakas pääsee maksamaan tilauksesta, jota ei saa vaivattomasti lakkautettua. Asiakas ostaa siis sellaisen palvelun itselleen, missä hän maksaa säännöllisesti yritykselle ja yritys hoitaa rahojen vastaanottamisen. Mahdollinen tavara on toisarvoinen, koska kyseessä on varallisuuden vähentämispalvelu eikä siinä varsinaisesti osteta mitään käteen jäävää. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 16.47 (EEST)
Jos tätä joku sattuu lukemaan muutenkin kuin kieli poskessa, niin kirjoitetaan vielä varoitus noista lahjakorteista, kun kerran lukiolaisetkaan eivät nykyään ymmärrä ironiaa. Jos luvataan toimittaa kelloradio ja postissa tulee jokin kidekone-lehmänkello, asiakas kuitenkin saa itselleen kätevästi roskiin heitettävän romun, mutta lahjakortti on eri asia. Lahjakorttihan ei ole mikään yleinen maksuväline vaan yrityskohtainen, joten sen avulla huijarit pääsevät hyvin halvalla. Lahjakortti ei käy liikkeessä, jos se ei käy siellä. Kun postissa tulee hienon näköinen lahjakortti HOK-mannin Herkkuun, niin ehkä vasta kaupan kassalla selviää, että kortti on kelvoton, kun se ei ole kauppaliikkeen itsensä liikkeelle laskema. Sitten kassaneiti (nyk. kassapuheenjohtaja) laittaa liukuhihnan kulkemaan toiseen suuntaan. Jos luvataan niitä alushousuja, niin huijarit joutuvat kenties onkimaan UFF:n laatikoista verkkareita, joita panevat postiin, mistä on oma vaivansa. Juuri taannoin luin eräältä Wikipedian keskustelusivulta, että palkinnoksi luvattu museokortti ei ollutkaan muovinen kortti vaan pelkkä sähköinen viesti sen saajalle. Tuollainen on hirveän halpa temppu: "Kerro tämä koodi (ÄHÄ-418-KUT-117-TI) ovella, niin saat VIP-kohtelun!" --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.08 (EEST)
Luulen kumminkin että museokortilla (jos se on se oikea eikä mikään halpa kopio) ihan oikeasti pääsee laadukkaisiin museoihin. Nuo kaikki muut mainitut tietenkin ovat huijausta alusta loppuun, se on selvä. Kirjastokortillakin onneksi vielä pääsee kirjastoon. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.18 (EEST)
Lahjakortilla saa tavaraa, kirjastokortilla kirjoja, matkakortilla pääsee matkustamaan kaikkialle paitsi metrolla Espooseen, jos ne ovat oikeita. Kyseessä oli nyt siis sellainen tilanne, että postissa tulee sellainen kortti tai sähköpostissa sellainen "henkilökohtainen VIP-koodi", joka on jonkun muun kuin museon tekemä tai kauppaliikkeen antama. Esimerkkini koskien W-alkuista maailmaa tai siinä toimivaa Y:tä oli hieman uskallettu, mutta asia ratkeaa viimeistään seuraavassa kommenttipyynnössä. Kommenttipyyntö on nimittäin tehokas tapa torjua reklamaatioita. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.29 (EEST)
No saahan netistä koodeilla ostettua ihan asiallisia asioita, niin kuin bussilippuja. Ei siinä pitäisi olla mitään ihmettelemistä. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.35 (EEST)
Tämä näyttääkin olevan niin sanottu hyvä kysymys, johon tulee myös niin sanottuja hyviä vastauksia. Ei syytä ihmetellä. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.41 (EEST)

10 pasuunaa[muokkaa wikitekstiä]

Jos puhallinorkesterissa on 10 pasuunaa, mutta pasuunastemmoja on vain 3 (kolmonen soittaa bassostemmaa unisonossa), miten 10 pasuunaa jaetaan 3:lle stemmalle? Koska pasuunoita on 10 ja pasuunastemmoja 3, tasaisin jako olisi 3+3+4, eli yhdelle stemmalle tulisi yksi enemmän. Tulisiko kolmoselle sitten se neljäs soittaja? Toinen liittyvä kysymys on, tuleeko 10 pasuunaa kattavassa puhallinorkesterissa se ongelma vastaan, että pasuunat voivat jyrätä tutti-tilanteessa muut soittimet alleen? Voiko tällasen välttää?--176.93.196.209 26. lokakuuta 2017 kello 16.30 (EEST)

Riippuu sovituksesta, orkesterin muusta kokoonpanosta ja soittajien taidoista. Amatöörien tai nuorten soittajien kyseessä ollessa yksi hyvä soittaja voi vastata kolmea heikkoa. Jos soittajalla on ylärekisterissä vaikeuksia, häntä ei kannata laittaa ykkösstemmaan. Jos orkesterissa on vahvat tuubat, kolmosstemmaa ei kannata lastata liikaa, jos taas väliäänten soittajia on paljon, niin ehdottamasi jako on varmasti hyvä. Joka tapauksessa orkesterinjohtajan tehtävä on balansoida eri soitinryhmät tarpeen mukaan. -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.24 (EEST)
Noin yleensä ottaen kymmenen pasuunaa voi saada paljon pahaa aikaan, koska seitsemänkin pasuunaa tekee jo tällaista jälkeä. -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.35 (EEST)
Tässä hajosi muuri. --raid5 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 19.37 (EEST)

Pelottavin lastenelokuva[muokkaa wikitekstiä]

Onko Ruohometsän kansa äänestetty pelottavimmaksi lastenelokuvaksi koskaan? Elokuvahan sisältää kanien joukkomurhakohtauksen, joka vastaa raakuudeltaan jo animea?--85.134.113.52 1. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Kauheeta. K-16 vähintään. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.37 (EET)
Milloin viimeksi kyseinen elokuva on esitetty Suomessa ja mikä ikäraja sillä silloin oli?--85.134.113.52 2. marraskuuta 2017 kello 10.47 (EET)
Elonetistä selviävät tuollaiset asiat. –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 12.40 (EET)
Viimeksi kyseinen elokuva on esitetty TV1-kanavalla joulukuussa 2000 ja sen ikäraja on vaihdellut sallitun, K-8, K-10 ja K-11 välillä. Omasta mielestäni huomioiden elokuvan pelottavimmat kohtaukset ikärajan tulisi olla vähintään K-16. Mikä on perustelu sille että elokuva on edelleen luokiteltu lastenelokuvaksi? Sekö että kyseessä on animoitu fantasiaelokuva ja että elokuva kertoo kaneista? Muita selityksiä en keksi.--85.134.113.52 3. marraskuuta 2017 kello 06.52 (EET)
Nuohan ne selitykset ovat. Mutta omasta mielestäni pelottavin animaatioelokuva (ei anime) on varmaankin tuo Ruttokoirat vuodelta 1982. Se on tosin tarkoitettu vain täysi-ikäisille eikä lapsille.--109.240.2.125 31. joulukuuta 2017 kello 13.38 (EET)

files.snstatic.fi[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on artikkeli, johon on merkitty lähdeviittaus Hesarin artikkeliin. Lähdeviitteeseen pantu verkkosivu on kuitenkin osoitteessa "files.snstatic.fi". Onko kyseessä nyt Helsingin Sanomien tarjoama palvelu vai onko kyseessä Hesarista riippumaton "maksumuurin kierto" eli tekijänoikeusrikkomus? Veikkaan jälkimmäistä, mutta kysytään nyt vapaasti kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 13.42 (EET)

Snstatic.fi on Sanoman omistama sivusto (http://whois.domaintools.com/snstatic.fi). Stryn (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 13.52 (EET)
Jos näin on, niin se ei sovellu Wikipediaan. Muutenkin on kummallista tavanomasen verkko-osoitteen välttäminen. Googlen hakutulos sivuston nimellä: ”Näin kierrät Hesarin maksumuurin”. Linkin mukaan muurin kiertäminen monesta suunnasta on helppoa. Vanha sanonta on, ettei pieni huijaus ja varkaus kannata. En ole vuosiin lukenut Helsingin Sanomia (oikea lehti), satunnaisesti olen valinnut Wikipedian artikkelista linkin ja todennut sen olevan tilaajille. --raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.20 (EET)
Lisää toimimattomaan maininta ettei sitä voi lukea, esimerkiksi juuri "tilaajille", ettei sitä turhaan klikkailla. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.24 (EET)
Olen saattanut lisätä selitteeseen maininnan maksullinen tai tilaajille. Jonkun olen nähnyt noita muuttavan päinvastoin. --raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.32 (EET)
Ei kai sillä ole väliä mitä siihen lisää, jos siitä ilmenee ettei voi lukea. Olenkohan itse muuttanut? --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.37 (EET)
Itse asiassa kuulemma hiljattain kirjastoissa on alkanut päästä lukemaan myös maksumuurin takana olevia sanomalehtiä (en tosin ole varmistanut kuuluuko hesari näihin). Kun aiemmin kirjastossa on päässyt lukemaan vain paperilehtiä ja mikrofilmejä, niin tämä olisi tervetullut lisä. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Kuolleiden päivä[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku neuvoa jotain kuolleiden päivä -aiheista tietokirjallisuutta? Joko kirjaa aiheesta, tai kirjaa, jossa käsitellään aihetta. Ja tarkoitan siis nimenomaan tätä meksikolaista karnevalistista juhlaa, en halloweenia. --194.111.70.134 1. marraskuuta 2017 kello 16.45 (EET)

Eikös tuolta englanninkielisvwikin puolelta löydy ihan hyvä kirjallisuusluettelo? Tpi22 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 17.08 (EET)

Englanti ja prepositiot: Milloin "in" ja "on"[muokkaa wikitekstiä]

Esim: Mielestäni kuvien pitäisi näkyä oikein hakusivustolla. "I think the images should be displayed correctly on the seach site" vai "in the search site"?

--37.33.115.186 8. marraskuuta 2017 kello 12.13 (EET)

Vaiko "at"? --Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 12.38 (EET)
On. –Kotivalo (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 15.24 (EET)

Aihesisällön leikkaaminen[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Wikipedia muokkaa asiatekstiä? Eikös tämä ole "vapaa sanakirja"? Sentään kuolleen ihmisen kunniaksi olisi kiva jos ETTE puuttuisi sisältöön. Eipä se montaa lausetta kasvanut, mutta editoitte kuitenkin. Eihän tää silloin ole vapaa sanakirja, vaan ihan oma ympyrä teillä, vai ettekö näe joitain ihmisiä kirjoituksen arvoisina? =D En halua enempää valittaa, mutta sen kerran kun kuulen uutisia kuolleesta isästäni, kuka on jo teidän datassa, niin olisi se kiva että saisi mutkin lukea kaiken. Mitään pahaa kun ei teksteissäni ollut. Pelkkää faktaa. –Kommentin jätti Fashion Music (keskustelu – muokkaukset)

Kyseessä on siis artikkeli Teuvo Valo. Wikipediaan kirjoitettavien tietojen pitäisi perustua johonkin julkaistuun luotettavaan lähteeseen, joka on tarkistettavissa. Koska lisäämistäsi tiedoista puuttui tällainen lähde, toinen käyttäjä poisti ne. -Ochs (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 23.03 (EET)

Everyday vai every day[muokkaa wikitekstiä]

Esim. "My cooking skill gets better everyday"

Eikö everyday ole adjektiivi, kuten arkipäiväinen, tavallinen? Tässä tapauksessa pitäisi käyttää "every day" sanaa?

--87.95.246.171 14. marraskuuta 2017 kello 19.38 (EET)

Juu. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 19.39 (EET)

Elimenkatu, Helsinki[muokkaa wikitekstiä]

Onko sellainen tosiaan [1] vai tarkoittaneeko Elimäenkatua? --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.08 (EET)

Telia on siinä Elimäenkadun alussa (vai lopussa). --Weird1e (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.20 (EET)
Varmaan kysymys on kieli poskessa esitetty. Kai kysyjä on jo googlannut teliasonera elimenkatu ja saanut kosolti evidenssiä siitä, että TeliaSonera löytyy Elimäenkadulta. Jos jäi askarruttamaan löytyykö Elimenkatua Helsingistä ollenkaan, niin Helsingin karttapalvelun kadunnimihaku kertoo ettei löydy. --Jmk (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.23 (EET)
Ajatella, että vielä 2010-luvun lopussa on tietokoneohjelmistoja tai muita vekottimia, joiden kirjaimistoymmärrys on tasolla A–Z. Kun tekstissä on joku muukalainen, se jätetään näyttämättä. Luulen, että jos Telia muuttaa Pääskylänrinteeseen, osoitteeksi tulee Pskylnrinne. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.26 (EET)
Ajattelin oikeastaan vinkkiä sivuston ylläpitäjälle, että jos tätä kautta löytyisi joku joka voi korjata. Kiitän. --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.27 (EET)
Monilla on tapana piilottaa asiansa hämärä kysymyksen taakse että vastaaja saa arvata mitä kysyjä itse asiassa haluaa tietää vai haluaako mitään. Sitten kun vastaa muuhun kuin siihen salaiseen tarkoitukseen, vastaaja nolostuu. Taidan lopettaa vastaamisen heti alkuun. --Weird1e (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.30 (EET)
Olen anteeksipyynnön velkaa, mutta ei ollut todellakaan tarkoitus nolata vastaajia. Sitäpaitsi tästä tuli minulle oikeasti paljonkin uutta tietoa. --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.52 (EET)
Yhteys siihen Wmflabsin Whois-gatewayn mahdolliseen korjaajaan löytynee sieltä tulosteen alareunasta. --Jmk (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.02 (EET)
Joskus kun syyskuun 11 päivän iskut olivat uusi asia, niin kiinnitin huomioni, oliko se nyt silloisessa eniron karttapalvelussa siihen, että Euran keskustassa oli "Osamantie". Kiinnostuin asiasta sen verrran että kaivelin muita karttoja, ja se oli kai oikeasti "Osmantie". Arvelin että jotkut enirolla kesätöissä olleet teekkarit olisivat tehneet teekkarijäynän. Mutta näin jälkikäteen ajatellen kyseessä tuskin voi olla muu kuin oikolukuohjelma ja ennakoiva tekstinsyöttö, jolla nimistömassaa on "huollettu". Ääkkösten putoaminen voi varmaan syntyä samalla tavoin automaattisesti, niin kuin tässä jo todettiinkin.- Tai sitten tosiaan oikolukuohjelmalla. Sikäli nämä vaikuttavat hyvin samanlaisilta. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.33 (EET)

Elisan mainokset[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli ensimmäinen Elisan kännykkämainos, jossa tuo Esa-Pekka oli muutettu robotiksi? Aiemmin hän oli ihminen niin mikä aiheutti sen että hänestä tuli robotti?--85.134.113.52 21. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Esa-Pekka (näyttelijä Elias Keränen) "katosi" lokakuussa 2016. Eemil (Heikki Mäkäräinen) "rakensi" häntä korvaamaan robotin marraskuussa 2016. Eemil itse puolestaan "katosi" huhtikuussa 2017. Minä vähän luulen, että näyttelijät rupesivat pyytämään Elisalta liian kovia palkkioita, jolloin automaatiosta tuli houkutteleva vaihtoehto. Samalla tosin meni pilalle nerokas mainoskampanja. -Ochs (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 01.40 (EET)

Puun kaataminen puukolla[muokkaa wikitekstiä]

On pihakoivu, jonka ympärysmitta on parisen metriä. Ammattitaitoinen metsuri kaataa sen moottorisahalla 15 minuutissa vissiin. Pari kaupunkilaispoikaa justeerisahan kanssa saattaa viettää kokonaisen päivän sitä kaataessa. Jos helsinkiläinen toimistotyöntekijä (vaikka nyt sitten Kalliosta) haluaa puun nurin puukolla, niin rupesin miettimään, onko se edes mahdollista. Teoriassa aikaa on rajattomasti, mutta kolme kysymystä tulee mieleen: 1) Kestääkö puukko terävänä ja ylipäänsä ehjänä sitä, että puun runkoa nirhaa vähitellen palasiksi? 2) Muuttuuko puukolla kaiverretun rungon tila jossain vaiheessa niin vaaralliseksi, että puukolla ei kerta kaikkiaan voi tai uskalla tehdä työtä loppuun saakka? 3) Voiko puu kaatua puukolla aivan täysin hallitsemattomaan suuntaan? (Tämä ei ole mikään kevennys, vaan olen ihan vakavissani.) --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.07 (EET)

Osta kymmenen kappaletta Mora-merkkisiä puukkoja, ovat halpoja, tai teroita välissä puukkoa kuten veitsiä on tapana teroittaa. Puunrungon reunaan tehdään aluksi kaatokolo, jonka avulla puu kaatuu suunnilleen oikeaan suuntaan. Veitsen teroituksen ja kaatokolon idean voi googlettaa. --Hartz (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.12 (EET)
Harrastelijoidan kaatamana puu kaatuu yleensä täysin hallitsemattomaan suuntaan kaatokeinosta riippumatta. Metsurin pyytäminen Metsänhoitoyhdistyksestä tulee halvemmaksi eikä ole hengenvaaraa. En osaa vastata vitsikkäästi, joten toivottavasti tämä kelpaa. --Teakoo (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.14 (EET)
Keksin itse tärkeimmän syyn. Koska puukolla nävertäminen on hidasta, työtä ei voi tehdä alusta loppuun samalla kertaa kuten sahalla. Silloin puu jää valvomattomaksi useita kertoja. Jossain vaiheessa puun runkoa on veitsityöskentelyllä heikennetty niin, että puu kaatuu itsestään tai tuulenpuuskassa, kun puukkomies on kaupassa tai saunassa, ja ongelmana ei edes ole hallitsematon kaatosuunta vaan pikemminkin se, että kaatumisen hetki ei ole kontrolloitavissa. Tämä on melkein verrattavissa siihen, että puu kaatuu rajuilmassa ilman ihmisen myötävaikutusta. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.33 (EET)
Kai tähän on pakko siteerata sananlaskua: "Kuka tässä vielä puukkoa kaipaa, kun olis kirveelläkin töitä?" Kun Pxos usein piilottaa kommentteihiunsa salaviisaita johdatuksia, niin olisiko tämäkin nyt sellainen? Tosin, jos on on noin iso puu, niin tilaisin kyllä metsurin jos ei olisi moottorisahakurssia käytynä ja moottorisahaa käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.07 (EET)
Lisäksi vaikuttaa se, ollaanko maalla vai kaupunkialueella. Jos kaupunkialueella, saatetaan tarvita puunkaatolupa.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.09 (EET)
Ahtaissa paikoissa tulee lisäksi se, onko turvallisempaa kaataa puu kokonaisena vai paloitella pystyyn. Ammattimetsuri osaa arvioida tämänkin, maallikko lultavasti huonommin, vaikka joskus on tullut vierestä kateltua.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.12 (EET)
Kun nyt on salaviisaaksi arveltu, niin kai tämä nyt sitten jonkin selityksen vaatii. Kyse ei ole minusta eikä minun pihapuustani. Kesällä vain satuin kuulemaan sivusta, kun eräs pikkupoika ääneen arveli, voisiko ison puun saada kaadettua puukolla. Siihen sitten nopeasti hänen ilmeisesti ei-muunsukupuolinen ei-etähuoltajansa möreällä äänellä totesi, että "älä poika ole tyhmä, ei puita puukolla kaadeta". Poika sai siis perisuomalaisen "pannaan lapset, naiset ja elukat omille paikoilleen eikä anneta niiden hyppiä nenille" -asenneilmapiirin epäraikkaan tuulahduksen. Itsekin ohitin tapauksen ensin ajatuksella, että "kylläpä lapset ovat sitten muita kuin aikuisia". Kun kuitenkin jäin miettimään, miten lapsen arveluun olisi voinut vastata asiallisesti ja kertoa todellisen syyn, miksi paksua runkoa ei vain voi katkaista linkkuveitsellä, tulin sitten ajatelleeksi asiaa ääneen täällä. Tuossa oli kysymyksen alkusyy. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 16.50 (EET)

Sivuhuomautuksia puun kaatamisesta moottorisahalla tai vaijereilla[muokkaa wikitekstiä]

Pitää todeta sivuhuomautuksena, että kylläpä monet on peloteltu. Puun kaataminen ja moottorisahan käyttö eivät ole mitään rakettitiedettä. Kaatokolon tekeminen pohjautuu normaaliin logiikkaan. Puun kaadossa pärjää kyllä pienellä perehdytyksellä ja järjen käytöllä. Tietysti jos on hyvin pieni sektori mihin puu pitää kaataa, se kannattaa tietysti tehdä mahdollisimman tyynellä ilmalla ja vaikka varmistaa suunta yhden tai kahden vaijerin avulla. --Gwafton (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.21 (EET)

Se voi teoriassa onnistua, mutta koko alue pitää aidata jollei ole kokemusta. Ammattilaista kannattaa joka tapauksessa konsultoida eli käyttää katsomassa mikä on tilanne esim. lahoasteiden ja puun painopisteen ym. arvioimiseksi. Kunnon metsurin suojavarustusta ei tule unohtaa. Ja kannattaisi aloittaa pienemmillä puilla ettei tule isoa vahinkoa. Tuulen suunnat vaihtelee paljonkin, ja jos homma käy hitaasti niin silloin ei välttämättä kaatokolotkaan riitä. Vaijerit ja niiden päihin porukkaa heti alkuun mukaan, ja heillekin kypärät päihin. Sanoi ennaltaehkäisyyn suuntautunut työterveyslääkäri. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 08.15 (EET)
Jos nyt saa jonkun vaijerin päähän moneksi viikoksi/kuukaudeksi.--MAQuire (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 13.42 (EET)
No tota, älä katso hirttäminen. Oikeesti ehkä niitä vaijerinpainoja tarttee kumminkin vasta loppuvaiheessa, ellei puu ole ihan laho. Konkelot (siis toisten puun varaan osittain kaatuneet puut) on tosi vaarallisia ohikulkijoille. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 18.33 (EET)

Mitä Firefox lataa[muokkaa wikitekstiä]

Onko jotakin keinoa/add-onia/ohjelmaa, jolla näkisi tarkemmin, että mitä tiedostoa tai sivun osaa Firefox milläkin hetkellä lataa? Selaimen alalaidassa kun näkyy vain "Odotetaan vastausta osoitteesta fi.wikipedia.org..." -kyykaarme (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 11.04 (EET)

Klikkaa sivua oikealla hiirennapilla, valitse avautuvasta valikosta Inspect elements ja valitse avautuvassa ikkunassa välilehti network ja siirry uudelle sivulle siten, ettet sulje inspector-työkalua ennen siirtymistä. --Zache (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 13.01 (EET)
Onko muillakin viime aikoina Firefox ladannut ihmeen kauan jotakin Wikimedia-projekteissa suomenkielisessä Wikipediassa? Itselläni ainakin, ja kun teen tuon Zachen mainitseman toiminnon, niin silloin sivu latautuu aina loppuun saakka. Olen kokeillut eri asetuksilla, ja bottitunnuksellani latautuu sivut nopeasti, vain tällä Stryn-tunnuksella ei. Stryn (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 16.29 (EET)
Mä olen huomannut hidastelua vain aamuisin (oma kone ollut päällä yön jonkinlaisessa virransäästötilassa). Sain yhtenä aamuna toistettua hidastelun kahdesti niin, että pystyin käyttämään tuota Network-juttua. Molemmilla kerroilla sivu latasi viimeisimpänä HotCatin, ja sen jälkeen oli ekalla kerralla kahden ja tokalla kerralla noin puolen minuutin tauko. Seuraavaksi ekalla kerralla latautui Gadget-popups.js ja tokalla kerralla ensin yksi järjestelmäviesti ja sen jälkeen (samalla millisekunnilla) Gadget-popups.js. Tänä aamuna otin Popupsin joksikin aikaa pois päältä, mutta hidastelu on sen verran satunnaista, että on vaikea testata johtuisiko se siitä. -kyykaarme (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.07 (EET)
Stryn: Voisit kokeilla, että vaikuttaako tuohon se, että olet seulojana? --Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.10 (EET)
Itsekin olen huomannut saman hidastelun ja olisinkin erittäinen kiitollinen, jossa joku keksisi keinon korjata sen. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. joulukuuta 2017 kello 17.08 (EET)
Käytätkö ehkä Firefoxin betaversiota? Samaa hidastelua tapahtui joka päivä kaikissa Wikimedian projekteissa, eli ei liittynyt käyttöoikeuksiin. Käytössäni oli Firefoxin 58 betaversio, joka julkaistiin 8. marraskuuta 2017. Varmaankin tuosta lähtien ilmeni sitä, että sivut kyllä latautuivat kokonaan, mutta esim. favicon ei näkynyt, vaan siinä vain pyöri se "ladataan"-painike ja sivun alaosassa luki myös jotain, että haetaan sivustolta .wikimedia.org tms. Ja jos oli monta eri välilehteä auki jopa eri sivustolla, esim. fi.wikipedia.org, wikidata.org, niin kun yhdellä sivustolla teki ctrl+shift+r, niin samalla myös muut välilehdet suorittivat lataamisen loppuun. Nyt tulin betasta alas viimeisimpään vakaaseen versioon, eli 57.0.2, ja en ole vielä törmännyt samaan ongelmaan. Toivottavasti joku jossain korjaa ongelmat ennen kuin 58 tulee kaikille käyttöön. Stryn (keskustelu) 18. joulukuuta 2017 kello 19.35 (EET)

Laulukilpailuja 15-vuotiaille?[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa laulukilpailuja, joihin saisi osallistua 15-vuotiaana? The Voice of Finlandin alaikäraja on 16 ja The Voice kids Suomen yläikäraja 14 vuotta. Sama juttu Aikusten Eurovisionissa alaikäraja 16 mutta Lasten Eurovisionissa yläikäraja 14. Tietävätköhän järjestäjät, että heidän ohjelmissaan on tällainen sudenkuoppa?--176.93.196.209 23. marraskuuta 2017 kello 20.00 (EET)

Mahdollisesti Timo Mustakallio -laulukilpailu: Sivulla ei mainita alaikärajaa, mutta yläikäraja on nykyään 28, joten oletan, että tuonne saavat osallistua 15-vuotiaatkin. Siihen en osaa sanoa, mistä hatusta vedettyjä nuo ikärajat 16 ja 14 noissa kilpailuissa ovat.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 3. joulukuuta 2017 kello 19.20 (EET)

Hondurasin presidentinvaali 2017[muokkaa wikitekstiä]

Onko tästä julkaistu virallista tai edes varmaa tulosta? --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.55 (EET)

Vaaliviranomainen ilmoitti eilen, että aikaisintaan tänään saadaan viralliset tulokset. Varmaa tulostahan ei ole ennen virallista ilmoitusta, niin lähellä nuo pääehdokkaat ovat toisiaan. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 07.56 (EET)
Jaahah. Poikkeustila ja ääniä laskematta. [2] Saa nähdä sitten. --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 00.19 (EET)

7 minuutin rangaistus[muokkaa wikitekstiä]

Onio jääkiekossa mahdollista saada 7 minuutin rangaistus? (Meinaan 2+5 minuuttia)--2001:14BB:51:2A9B:7D85:4892:DE3:4A86 1. joulukuuta 2017 kello 15.11 (EET)

On, jos tekee kaksi rikettä, joista toisesta tulee kaksi minuuttia ja toisesta viisi. Tosin aika moneen vitoseen liittyy nykyään automaattisesti pelirangaistus käytöksestä mutta siinäkin tapauksessa joukkue pelaa seitsemän minuuttia vajaalla, ellei tule maalia. Ja vitonen merkitään pöytäkirjaan ensin, joten maali vaikuttaa jäähyn pituuteen vain jos maali tulee kuudennen tai seitsemännen minuutin aikana. --Lax (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 15.19 (EET)
Jos tappelet ja tuomari tuomitsee sinut aloittajaksi. Silloin vastustajasi saa 5 minuuttia ja sinä 5+2 minuuttia.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 16.21 (EET)

Kookoksen maku[muokkaa wikitekstiä]

Kookoksen maku jakaa ihmisiä paljon. Jotkut pitävät kookoksen mausta, toiset taas eivät. (Omasta mielestäni kookoksen maku on hyvin epämiellyttävä.) Mikä on tämä yhdiste taikka aine, joka antaa kookokselle tämän ominaisen makunsa?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 5. joulukuuta 2017 kello 22.18 (EET)

<poistettu välistä höpömuokkaus kommentteineen>
Koetin katsoa eri wikipedioista mutta en löytänyt. Googlaamalla tai kirjastosta (kokkikirjoista tai ravintokasveista) voi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 00.35 (EET)
Todennäköisesti ei pystytä puhumaan jostain tietystä aineesta, sillä luonnon aromit syntyvät useiden yhdisteiden vaikutuksesta. Esimerkiksi kaakaossa [3] on noin 600 aromiin vaikuttavaa yhdistettä. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 07.38 (EET)
Vaikka yhtä tiettyä yhdistettä ei pystytä välttämättä nimeämään on monissa kasveissa niille ominaisia yhdisteryhmiä. Kookoksen tapauksessa tällaisia ovat eräät δ- ja γ-laktonit. Teollisuudessa kookoksen makua tuotteisiin tuomaan käytetään erityisesti γ-nonalaktonia. ([4], [5]). --MiPe (wikinät) 7. joulukuuta 2017 kello 08.40 (EET)

Lukemista unettomille[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko jollakulla suositella luettavaksi jotain unettavaa wikiartikkelia ihmiselle, joka ei saa millään unta mutta joka tarvitsisi sitä alkavan päivän koitoksia varten? --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.12 (EET)

Unettelo päivien viemistä henkilöistä. --Pxos (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.28 (EET)
Tuohan on helkkarin hauska artikkeli, wikileirihuumoria parhaimmillaan. Uni voi tietysti tulla, jos sen lukee kokonaan, mutta siinä vaiheessa alkavaa päivää kutsutaan jo päättyneeksi päiväksi. --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.39 (EET)
Jos haluaa päästä nopeasti uneen, kannattaa lukea mieluummin kirjaa tai lehteä kuin Wikipediaa tai yleensä mitään nettisivua, oli teksti sisällöltään miten unettavaa tahansa. Valaistun näytön tuijottaminen (varsinkin pimeässä) yleensä vain valvottaa ja lykkää nukahtamista, vaikka olisi muuten jo lopen väsynyt. --Risukarhi (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 16.43 (EET)
Tuo on hyvä muistaa jatkossa. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 14.31 (EET)
Netistä on saatavilla ohjelmia, jotka alkavat illalla vähentää sinisten sävyjen voimakkuutta näytöllä, jonka pitäisi myös vaikuttaa unihormoonitoimintaan. Ainakin macille tällaisen ohjelman saa ilmaiseksi. --178.55.195.93 10. joulukuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Prisman sokkomakutestimainokset[muokkaa wikitekstiä]

Kuka näytteli Pekka Makkosta, hänen valmentajaansa ja Nagasakia näissä Prisman sokkomakutestimainoksissa?--85.134.113.52 11. joulukuuta 2017 kello 07.06 (EET)

Makkosta esitti ex-balettitanssija Timo Kokkonen. Muissa rooleissa Jalle Niemelä ja Ippei Osaka, jos tämän sivun tiedot pitävät paikkansa. -Ochs (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 09.40 (EET)

Muistitikuista hieman[muokkaa wikitekstiä]

Jotkin minun muistitikuistani tekevät vissiinkn vahinkoa tiedostolleni niin, ettei tiedostoa enää voi avata sitä kautta toisessa laitteessa taikka avattu tiedosto on mennyt jotenkin rikki. Esimerkiksi:

  • muistitikusta avattu kuvatiedosto on muuttunut pikselisotkuksi
  • muistitikusta avattu kuvatiedosto on muuttunut alaosastaan vihreäksi ylemmän osan kuvasta ollessa normaalivärinen.
  • muistitikusta kun olen yrittänyt avata Sibelius 6- tai Sibelius 7 -tiedostoa, taikka siitä tehtyä PDF-tiedostoa, tietokone ilmoittaa, että tiedosto on kuulemma vioittunut

Onko vika muistitikussa vaiko tietokoneessa? Jos vika on muistitikussa, mitä vikoja siinä voi olla? Miten tällaiset mahdolliset ongelmat ovat estettävissä? Jos vika on taas tietokoneessa, onko kyseessä käyttöjärjestelmän (Windows 10 tms.) vika, vaiko jokin muu vika?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. joulukuuta 2017 kello 16.39 (EET)

Muistitikku pitää alustaa eli formatoida ennen käyttöönottoa, suositellaan että myös kameran muistikortit pitää alustaa. Ja aina välillä niitä on syytä alustaa, muuten menee sotkuun ja jumiin. Perusperiaate on ettei muistitikkua pidä pitää ainoana tallennusvälineenä, ja varakopiot on oltava pilvessä tai ulkoisella levyllä. --85.76.65.14 17. joulukuuta 2017 kello 16.45 (EET)
Tiedosto on korruptoitunut. Oletko muistanut valita "Safely Remove Hardware and Eject Media" joka kerran, kun irrotat tikun koneesta kirjoittamisen jälkeen? Jos olet, sitten uuden muistitikun ostoon. Voit myös kokeilla tökätä tikun eri USB-porttiin kuin siihen, jota olet ennen käyttänyt. IP:n mainitsema formatointi ei auta, koska tikku on selvästi ollut formatoitu, jos sinne on voinut tallettaa tiedoston. --Wähäwiisas (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 16.50 (EET)
Formatointi, alustaminen = uuden tiedostojärjestelmän luoti. Jos sen nykyinen tiedostojärjestelmä on korruptoitunut käyttökelvottomaksi, voidaan se yrittää korjata tai luoda kokonaan uusi, niin saadaan muistitikusta taas käyttökelpoinen. --4shadoww (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 18.57 (EET)
Elikkä minun kannattaa siis kokeilla seuraavaksi formatoida vioittunut muistitikku? Kokeillaan tätä siis? Kiitoksia neuvoista!--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. joulukuuta 2017 kello 19.34 (EET)
Jos ei windowsin omalla lelu alustus työkalulla ala toimimaan, niin kannattaa myös kokeilla jotain muuta. On tietysti mahdollisuus että on ihan oikeasti hajonnut. --4shadoww (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 19.39 (EET)
Tikulla olevat tiedot häviää sitten lopunkin formatoinnissa (toki jotkut palautusohjelmat saattavat silloinkin pystyä jotain palauttamaan). --Anr (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 20.05 (EET)
Moni irroittaa ulkoisen tallennusvälineen välittömästi kopioinnin valmistuttua. Kuten Wähäviisas sanoi, niin esimerkiksi muistitikku tulisi irroittaa turvallisesti. Turvallisella irroittamisella varmistetaan kopioinnin onnistuminen, tieto synkronoidaan laitteiden välillä eikä mitään pitäisi silloin hävitä tai rikkoontua. --raid5 (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 17.25 (EET)
Windosissa kun odottaa muutaman sekunnin, voi irroittaa ilman eri toimenpiteitä. Linuxissa (ainakin siinä mikä minulla on, pitää tehdä toimenpiteet, mitä en aluksi tiennyt ja sotkin. Onneksi ei tullut vahinkoa. --85.76.65.74 17. joulukuuta 2017 kello 20.26 (EET)
Formatoimalla voi poistaa vanhan tiedostojärjestelmän ja luoda uuden (poistaen samalla kaikki tiedostot). Kertomasi ongelmat kyllä viittaavat ennemmin siihen, että tikulla olisi virhebittejä tiedostojen sisällä, mikä taas voisi johtua siitä, että tikku tai liitin on viallinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 20.53 (EET)

On olemassa erilaisia palautustyökalus, kuten Recuva, mutta en tiedä toimivatko ne jos tikku on sekaisin. Poistettuja kyllä saa esiin. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 12.03 (EET)

Eniten keskeytyksiä mestaruusvuonna[muokkaa wikitekstiä]

Kenellä F1-kuljettajalla on nimissään ennätys eniten keskeytyksiä mestaruuskaudellaan eli on voittanut mestaruuden vaikka on keskeyttänyt kauden aikana vähintään neljä kertaa tai enemmän?--188.238.195.43 28. joulukuuta 2017 kello 21.49 (EET)

Rosberg keskeytti 3 kertaa, mutta kerran hylättiin ja kerran ei osallistunut ollenkaan mestaruuskaudellaan.--MAQuire (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 21.57 (EET)
Yo. tarkoittaa siis Kekeä 1982, ei Nicoa. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 23.38 (EET)
Kausiartikkelin mukaan Schumacher keskeytti vuonna 2000 neljästi. Sen jälkeisiltä kausilta löysin kunkin kauden mestarilta enintään kolme keskeytystä per mestaruuskausi. Vanhempia en jaksanut selata. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 23.35 (EET)

Macbook-läppärin kannen sulkeminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko macbookin asetuksia mahdollista säätää jotenkin niin, että kannen voi sulkea (eli siis näytön laittaa näppäimistöä vasten) koneen sulkeutumatta? Tahtoisin siis sulkea kannen, mutta kuunnella musiikkia tietokoneelta audiokaapelin kautta. --87.93.47.112 6. tammikuuta 2018 kello 01.10 (EET)

Käsittääkseniin onnistuu ns. closed-display -tilassa, jossa koneessa on kiinni ulkoinen näyttö. En tiedä onko turvallinen, mutta ohjelmalla NoSleep taitaa onnistua ilman ulkoiseen näyttöön liittämistä. --OneMember (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 02.55 (EET)

RGB-värijuttuihin liittyvää kyselyä[muokkaa wikitekstiä]

RGB-väristö kattaa punaisen, vihrän ja sinisen valon ja luonnollisesti yhdistelmät, eli syaanin, magentan ja keltaisen. Kun minä poistan värikylläisyyden täysin, niistä tulee harmaita, mutta erisävyisiä. Puhdas RGB-sininen näyttää yleensä tummimmalta, kun taas puhtaat RGB-syaani ja -keltainen näyttävät vaaleimmilta. Onko tähän tummuus-vaaleus-eroon jotakin järkevää selitystä, miksi näin on? Ja miksi juuri sininen on tummin, ja syaani ja keltainen vaaleimmat?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 6. tammikuuta 2018 kello 16.16 (EET)

Silmä havaitsee eri värit eri tavoin. Silmän herkkyys on suurin vihreälle G ja pienin siniselle B valolle, punainen R on siinä välissä. Jos halutaan muuttaa RGB-värikuva mustavalkoiseksi, se ei käy poistamalla värit samassa suhteessa, vaan painottaen eri värejä eri kertoimilla. Käytetään kaavaa gray = 0.2126 * R + 0.7152 * G + 0.0722 * B. Käyttämäsi ohjelma ei varmaankaan korjaa asiaa näillä kertoimilla, kun poistat värikylläisyyttä. Täältä voi lukea lisääkin. (gamma-korjaus vielä monimutkaistaa asioita) --Wähäwiisas (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 16.45 (EET)

Kannettava lisänäyttö[muokkaa wikitekstiä]

Teen usein töitä paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää ulkoista näyttöä. Kuitenkin kaksi näyttöä, vaikka olisivat pieniäkin, helpottaisivat työskentelyä paljon. Onko jotain tapaa saada läppärille lisänäyttö, jota voi kuljettaa mukana? Voiko esimerkiksi tablettia käyttää lisänäyttönä?--LCHawk (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 14.56 (EET)

Yksi tapa on käyttää IPS-näyttöä, jotka ovat suunniteltu tuohon tarkoitukseen. Esimerkkinä Asus MB169B+. Hieman lisätietoa löytyy The Travel Insiderin artikkelista (esim hyvä idea on varmistaa, että kumpaankin näyttöön saa saman resoluution). --OneMember (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 13.43 (EET)

Karkkia[muokkaa wikitekstiä]

Mistä saa ilmasta karkkia?--37.136.30.27 14. tammikuuta 2018 kello 13.37 (EET)

Tulevaisuudesta. On esitetty teoria, että voisi olla mahdollista valmistaa ilmasta (siis ilmakehän kaasuista) erilaisilla tieteellisillä vekottimilla jonkinlaista polttoainetta tai ihmisravintoa. Voi olla, että sivutuotteena saadaan myös ilmasta karkkia. Veikkaan kuitenkin, että aluksi se on aivan hirveän kallista. --Pxos (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 14.05 (EET)
Tarve karkin syömiseen vähenee kun elimistö saa riittävästi kromia ja puutostila paranee (chromium deficiency). ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.20 (EET) edit ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 17.00 (EET)
Vastaus yliviivattu keskustelun sijainnin takia. ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 18.40 (EET)
Jos lukee linkatun artikkelin, niin tuo väite voi olla ihan täyttä puppua tai sitten validi näkemys riippuen siitä, missäpäin maapalloa keskustelu käydään. Artikkelissa mainitaan, että eurooppalaisen näkemyksen mukaan kromi ei ole elimistölle tarpeellinen aine. Jos esitetään väitelauseita vastaukseksi, niin olisi kiva, jos sekaan pantaisiin sanoja "voi olla", "erään näkemyksen mukaan" tai "korkealla värähtelytasolla olevan homeopaattisen arvauskeskuksen osastonyliveijari on pyhänä totuutena mutissut". --Pxos (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.33 (EET)
Koska keskustelu käydään Suomessa, niin väite kromin tarpeellisuudesta on ihan täyttä puppua. ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.39 (EET)
Myös kolloidinen hopea on myös joillekin tärkeä lisäaine. Naama harmaana voi kaduttaa. En osaa sanoa minkä väriseksi kromi naaman muuttaa, mutta ruisleipä pitää miehen tiellä ja kromin voi pitää puskureissa. --Teakoo (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 16.54 (EET)
Penkkaripäivinä taivaalta sataa yleensä karkkia niillä paikkakunnilla, joilla järjestetään abiajelut. Esimerkiksi Imatralla vuoden 2017 penkkaripäivänä karkkia satoi lähes tonnin painosta, Satakunnassa viisi tonnia, ja koko maassa varmasti kymmeniä tonneja. ¬Antilope 14. tammikuuta 2018 kello 16.48 (EET)

Auld Lang Syne -kappaleen suomenkieliset sanat kenen tekoa?[muokkaa wikitekstiä]

Niin, onko tuo suomennos jonkun tietyn ja tunnistettavissa olevan henkilön kynästä vai onko kyseessä kansanlaulu? Jos kyseessä on edellinen, on olemassa se mahdollisuus, että suomennos on edelleen tekijänoikeuden alainen. --Prospero One (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 19.06 (EET)

Varmaankin tässä on kyseessä sama kappale: [6]? Tuon mukaan ainakin olisi trad.:n kääntämä. --Makevonlake (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 17.46 (EET)
Jep, sehän se. Nähtävästi ei siis ongelmaa. --Prospero One (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 23.40 (EET)

Kun olin koulussa tuota laulettiin sanoilla jotka alkoivat "Nyt unhoittuisko ystävyys". Monet toimittajat ovat tainneet käydä koulua samaan aikaa, koska tuo on suosittu googlen löytämien juttujen otsikko. --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 00.22 (EET)

Millainen huonekasvi tuottaa paljon happea?[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on melko pieni makuuhuone, jossa on aamulla hieman tunkkainen ilma. Osaisiko joku kertoa millaiset huonekasvit tuottavat paljon happea, tai mistä tietoa voisi etsiä? Ajatuksena on, että laittaisin kasvin, ja sille lampun, joka on päällä silloin, kun en nuku. --176.93.152.58 19. tammikuuta 2018 kello 12.15 (EET)

Hapen puute tuskin on varsinainen ongelma [7]. Ilmassa on viidennes happea joten pienessäkin, sanotaan vaikka 15 kuutiometrin huoneessa on noin 3 kuutiota (3000 litraa) happea. Jos ihminen kuluttaa noin 15 litraa happea tunnissa [8], yön aikana saa ehkä kulutettua 150 litraa eli 1/20 huoneen happimäärästä, vaikka ilma ei vaihtuisi yhtään. Samalla ihminen kuitenkin tuottaa (suunnilleen saman litramäärän) hiilidioksidia, ja sen lisääntyminen onkin yleensä suurempi ongelma hengitysilmassa. Muitakin syitä tunkkaisuuteen voi olla [9]. Nämä sadat litrat yössä ovat kuitenkin semmoisia määriä, että epäilen muutaman huonekasvin niihin tehoavan. Paremmin varmaankin tehoaa ilmanvaihton parantaminen tai muut em. linkeissä suositellut konstit. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.02 (EET)
Vielä kasvien hapentuotosta. Tuottavat toki happea (ja kuluttavat hiilidioksidia) yhteyttäessään, mutta tekevät myös toiseen suuntaan, kun itse käyttävät sitä yhteyttämällä tuotettua energiaa. Nettovaikutus tulisi käytännössä siitä, että kasvi kasvaa ja kasvaessaan sitoo hiiltä omaan massaansa. Tässä on siteerattu nettovaikukseksi 22 litraa kun kasvin biomassa kasvaa 150 grammaa. Sen yön aikana tuotetun 150 litran sitomiseksi kasvin massan pitäisi kasvaa yksi kilo! Mikään realistinen huonekasvisto tuskin tekee tästä kuin häviävän osan. – Jos kasveista muuten on iloa, miksipä niitä ei pitäisi huoneessa. On myös mahdollista, että ne raikastavat ilmaa jollain muulla tavalla, sitomalla muita haitallisia aineita [10]. Mutta kyllä siihen varsinaiseen tunkkaisuusongelmaan varmaan ilmanvaihto on paras lääke. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.18 (EET)
Joillakin kasveilla sanotaan olevan kyky puhdistaa ilmaa (esim. vähentää otsonipitoisuutta). Olen lukenut aiheesta jonkun lehtijutun joskus muinoin ja siitä jutusta jäi mieleen vain viirivehka. Tässä lisää artikkeleita [11], [12] ja [13]. Noista mainituist' ainakin viirivehka, anopinkieli ja kumiviikuna ovat suhteellisen vaivattomia hoitaa.--Htm (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.33 (EET)
Jos ongelma on todellinen eikä kysymys ole vain hupia, niin yleensä kaikki huonekasvit ovat hyväksi, ja varsinkin rönsyliljaa kehutaan. Taikauskoiset välttävät joitakin huonekasveja, kuten murattia ja kukkivista kukista valkoisia. --Ja1l&caa (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 19.34 (EET)