Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Kiva = hyvä?[muokkaa wikitekstiä]

Minulle on muotoutunut käsitys että sana "kiva" juontaa juurensa sanasta "hyvä" venäläisten lausumana. H-äänne sanan alussa ja suomen kielen etuvokaalit olivat venäläisille hieman vaikeita lausua, joten sanasta "hyvä" tuli sitten "kiva". Onko tässä mitään perää? JIP (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.21 (EET)

Ilmeisesti tuo on vain arvelua. Sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa: [1]. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.36 (EET)
Tässä mainitaan vielä yksi uudempi selitysvaihtoehto. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.39 (EET)
Ja tuo Suomen sanojen alkuperässä mainittu etymologia on huomattavasti todennäköisempi. Tuo venäläisten lausunnasta tuleva muoto kuulostaa ihan keksityltä jutulta. -85.156.54.218 31. toukokuuta 2020 kello 22.11 (EEST)

No kyllä venäläiset H-on osaavat lausua, kun hyväkin on venäjäksi lausuttuna: Harasho. (Xorowo muistuttaa eniten miten se kirjoitetaan, venäjäksi se näyttää oikeasti tälle: Xорошо)

Venäläisten "h" kuten sanassa Xорошо 'hyvä' on kyllä lähempänä suomen k-äännettä kuin suomen h-äännettä. Suomen h on heikko henkäys, venäjän x hankaa voimakkaasti kitalakea ja vastaa k-äännettä samalla tavalla kuin f-äänne vastaa p-äännettä (frikatiivi vs. klusiili). -85.156.54.218 31. toukokuuta 2020 kello 22.11 (EEST)
Joo, Venäjän х muistuttaa enemmän Saksan ach-äännettä (esimerkiksi sanassa machen) kuin Suomen h:ta, jolla itse asiassa on neljä varianttia.--176.93.177.29 27. kesäkuuta 2020 kello 01.03 (EEST)
Joo ja jos etelävenäläisen haluaa sanoa "hanhi" niin kannattaa kirjoittaa se "ганги" (gangi). Toimii. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 23.03 (EEST)

Jalkapallokohtaamiset[muokkaa wikitekstiä]

Milloin seuraavat maat ovat viimeksi kohdanneet aikuisten miesten jalkapallossa?

  • Irlanti ja Islanti
  • Pohjois-Korea ja Etelä-Korea
  • Japani ja Englanti
  • Belgia ja Kolumbia

--40bus (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 17.48 (EEST)

  • 28.3.2017 IRL-ISL 0-1 ystävyysottelu
  • 15.10.2019 PRK-KOR 0-0 MM-karsinta
  • 30.5.2010 JPN-ENG 1-2 ystävyysottelu
  • 14.11.2013 BEL-COL 0-2 ystävyysottelu
Lähde englanninkielinen Wikipedia. 01miki10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 18.21 (EEST)

Taisteluni-kirja[muokkaa wikitekstiä]

Onko totta, että jos lainaa Suomessa kunnallisesta kirjastosta Adolf Hitlerin kirjan Taisteluni, menee siitä ilmoitus Supolle? Eräs ope sanoi, että taitaa siitä mennä. Hän sanoi, että ei se niin mene, että kun joku sen on lainannut niin kohta hänelle soittaa Supo-mies ja kysyy, minkä takia hän on sen kirjan lainannut, mutta jos sen lainannut ihminen syyllistyy rikokseen, jonka arvellaan olevan natsiaatteen inspiroima, saatetaan tuota Supolle mennyttä tietoa käyttää viitteenä siihen, että jotakin tällaista taustaa henkilöllä on. 109.240.159.248 6. toukokuuta 2020 kello 06.09 (EEST)

Ei siitä mitään tietoa mene. Korkeintaan jos poliisi kysyy jälkeenpäin kirjastosta, mutta tuskin kysytään. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 12.25 (EEST)
Korjaus. Tapahtumatiedot kerätään automaattisesti jatkojalostukseen tapauksissa, jotka täyttävät määritellyt kriteerit. Seurantaan pääsee myös muilla toimilla, ei rajoitu lukuharrastukseen. --178.255.153.169 4. kesäkuuta 2020 kello 12.58 (EEST)
Korjaan korjaajaa: mitään tietoa kirjastoista ei mene automaattisesti minnekään kirjaston ulkopuolelle. Kerta kaikkiaan näin. Kirjastot eivät myöskään voi tallentaa henkilöiden lainaushistoriaa; vaikka osassa verkkokirjastoja henkilö itse voi valita tallentavansa historiansa. Iivarius (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 13.38 (EEST)
Kuten Iivarius. Kekkosen aikaan tietyt kirjat oli tiskin alla eli varastossa ja niitä sai vain valikoidut ihmiset, tosin syy ei ollut Kekkonen, mutta se täsmentää ajankohtaa. Nykyisin kunnalliset kirjastot eivät kerää kirjoista ja lainaajista muuhun kuin omiin tarkoituksiinsa eli tilastointiin, mutta ei yksittäisistä lainaajista. Turha pelotella.--85.76.146.191 4. kesäkuuta 2020 kello 13.41 (EEST)
Kävin peruskoulua Kekkosen aikaan ja usein koulun jälkeen poikkesin kunnallisessa kirjastossa. Siellä ainakin tässä kotipaikkakuntani kirjastossa oli Hitlerin taisteluni ihan avohyllyssä lainattavana. Siihen aikaan lainaus hoitui vielä manuaalisesti niin, että kirjan taskussa oli kirjaston hyllyssä kortti, johon merkittiin käsin kunkin kirjan lainanneen lainaajanumero, ja kirjaa lainatessa tilalle vaihdettiin toinen kortti, johon merkittiin leimasimella palautuspäivä. Kun kirja palautettiin, niin kirjastonhoitajan pöydällä olevasta kortistosta otettiin se kirjan oma kortti takaisin. Käyttäjä:Iivarius ehkä osaisi kertoa, onko nuo vanhat kortit arkistoitu, mutta voisin hyvin olettaa että myöhempään sähköiseen systeemiin sirtyessä ne vain on yksinkertaisesti hävitetty. Onko tuo sama Hitlerin kirja nyt vielä samassa kirjastossa ja onko se avohyllyssä vai varastossa, olisi kiinnostava käydä tsekkaamassa, mutta kun niin paljon uudempaakin kirjalllisuutta on varastossa, niin luulen, että se on joko varastossa tai poistettu.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.24 (EEST)
Ei tarvitse mennä kirjastoon. Useimpien kirjastojen kirjatiedot ovat nykyisin finna.fi-tietokannasta (ei esim. Helmet.fi), ja kirjan kohdalla on tieto, jos se on varastossa. Kirjaston sivulta löytyy mihin ketjuun se kuuluu, esimerkiksi Alavuden kirjasto on Eepos-kirjasto. Siellä tulee haulla tieto, että Taisteluni on varastossa, monissa muissa Eepos-kirjastoissa se on hyllytavaraa ja lainattavissa tällä hetkelläkin[2] paitsi kriittinen editio, josta on tilauksiakin. --85.76.18.6 6. kesäkuuta 2020 kello 12.23 (EEST)
Totta, näinhän tuota tulee käytettyä omaakin kunnallista kirjastoa päivittäin. --Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.59 (EEST)
Meillä on muuten artikkeli Jatkosodan jälkeinen kirjasensuuri Suomessa. Sen mukaan kirjastot joutuivat pitämään poliittisesti arveluttavia kirjoja (Taisteluni mukaan luettuna) varastossa ja lukukiellossa vuosina 1944–1958, minkä jälkeen niiden rajoitettu käyttö sallittiin, mutta niitä säilytettiin edelleen erillään muista kirjoista. Voi olla, että jossain myöhemmässä vaiheessa jotkut kirjastot ovat palauttaneet niitä avohyllyihinkin. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 18.32 (EEST)
Ylen toimittajakin kiinnostui asiasta ja tutkivan journalismin tuloksen voi lukea tästä. Yhteenvetona: Voit lainata Hitleriä aivan rauhassa eikä tieto päädy kenellekään ulkopuoliselle. Se mikä jutussa ihmetyttää on sähkökirjat: Koska e-aineisto saadaan kirjastolle kaupallisen tarjoajan kautta, sopimukset antavat niille mahdollisuuksia pöyhiä lainatietojakin. Jotain suoramarkkinointia voi siis tulla asiakkaalle sitäkin kautta. Sen sijaan tiedon luovuttaminen kolmansille osapuolille on Sarmelan mukaan pystytty kieltämään. Eli älä lainaa Hitleriä e-kirjana (ei sitä sellaisena kai vielä olekaan). Lainaajan kannalta kolmas osapuoli on kaupallinen tarjoaja, mutta tuossa mahdollisesti tarkoitetaan jotain itse asiassa neljättä osapuolta, jolle tietoja ei anneta. --85.76.108.1 6. kesäkuuta 2020 kello 11.07 (EEST)
Höyhens: Poliisikaan ei saa tietoja pelkästään kysymällä. Voi ehkä saada, jos on vakava rikosepäily (uunimurha), niin yksilöimällä pyynnön ehkä voi saada, mutta ehkä ei. Suojelupoliisin lonkerot taas on joskus aika ihmeelliset, mutta ei sielläkään ole kiinnostusta matti meikäläisen lainaustiedoista. --85.76.108.1 6. kesäkuuta 2020 kello 11.23 (EEST)
Korjataan sen verran että poliisikaan ei saa tehdä sellaisia kysymyksiä ilman erityistä perustetta, jonka taisit jo edellä suunnilleen mainita. Eri asia on tekeekö kuka ja mitä kysymyksiä ja onko kansalaisella velvollisuutta vastata poliisin EDIT tai jonkun muun tekemään kysymykseen ja jos niin missä tilanteessa. --Höyhens (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 23.19 (EEST)
Asiahan ratkeaa helposti kokeilemalla. Lainaa kirja ja viikon kulutua kirjastolle ja Supolle GDPR 15 artiklan mukainen tietopyyntö. Arvaan, että ei ei mene. Sjmantyl (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 09.49 (EEST)
Paitsi että GDPR ei yllä Supon tietoihin asti. --Juleston (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 15.42 (EEST)
No näinpä näyttää olevan (https://www.supo.fi/tietoa_suposta/tietoa_sivustosta) Tietosuojavaltuutettu lienee parampi kohde sitten. (jos ei ole parempaa tekemistä elämällään.) 193.166.253.149 25. kesäkuuta 2020 kello 13.30 (EEST)

äänikortti+ohjelmisto[muokkaa wikitekstiä]

olisiko tietoa ,yksinkertainen äänikortti,usb-väylään, ohjelmisto 3-raitaa pitäisi saada talteen.koneessa ei ole tehoa liikaan ,amd ryzeni ja pari kampaa muistia.jotain vinkkiä +perustelua win 10 , –Kommentin jätti 83.146.198.241 (keskustelu) 7. toukokuuta 2020 kello 22.50

Miksei varsijousella saa metsästää Suomessa?[muokkaa wikitekstiä]

Miksei varsijousella saa metsästää Suomessa, mutta kaari/taljajousella saa, jos sen jännitysvoima on vähintään 180 newtonia? Kokemuksen perusteella sanon että varsijouset ovat yleisesti ottaen paljon tarkempia kuin kaari/taljajouset, joten niillä on pienempi riski osua hieman hutiin ylimääräistä kärsimystä aiheuttaen. Käytännössä varsijouset ovat siis parempia tai vähintään yhtäläisiä. Tässä on looginen ristiriita, jossa voi olla joku järkiperuste, jota en näe. Relevanttia lakitekstiä: yhteenveto, "metsästyksessä on yleisesti kielletty... varsijousi tai sitä vastaava jousiase" ja riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia. Ja juu, joissain muissa maissa metsästys varsijousella on sallittu, mutta näistä maista ei nyt ole puhe. 5-HT2AR (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 03.53 (EEST)

Lisään vielä että Suomessa ei ole mitään rajoituksia varsijousien tai muiden jousiaseiden omistamisen suhteen. Ainakin täysi-ikäinen voi ostaa niin monta jousta kuin on varaa, eikä lupia tarvita. Lupaperusteinen asia ei siis voi olla. 5-HT2AR (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 04.02 (EEST)

Hallituksen esityksen 157/2012 perusteluista käy ilmi, että koska varsijousi on lähes äänetön, sitä pelättäisiin käytettävän salametsästyksessä. Tässä kohtaa Suomen lainsäädäntö on mukautettu EU:n direktiiviin. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 23.47 (EEST)
Kokonaisuudessaan linkittämässäsi esityksessä näemmä lukee: "Direktiivejä säädettäessä kieltoa on perusteltu sillä, että varsijousta käytettäisiin salametsästyksessä, koska se on erittäin tehokas ja samalla kuitenkin lähes äänetön. Lisäksi valvonnan näkökulmasta olisi ongelmallista, jos varsijousen käyttäminen olisi mahdollista vain joidenkin nisäkkäiden metsästyksessä." Ymmärtääkseni lainauksessa viitattu direktiivi on 92/43/ETY, joka on siis tämä. Perusteluita tässä direktiivissä ei varsijousikiellolle kerrota, joten täytyy tukeutua tuohon finlexiin litatun kolmiosaisen perusteen kanssa (osat 1-3). (1 osa) Varsijouset ovat tehokkaampia (ja tarkempia), joten niillä voi ampua kauempaa. Ampumaetäisyys voi huippulaatuisella varsijousella olla enintään noin 100 metriä ja kaari/taljajousella noin 25 metriä. Itseni on hankala uskoa että tuo noin 75 metrin ero keskellä metsää helpottaisi merkittävästi salametsästystä. Kaari/taljajousella toki tuon 25 m etäisyyden saavuttaminen vaatii paljon harjoittelua. Varsijousella lähes amatöörikin pystyy jo useisiin kymmeniin metreihin. Toisaalta, tarkkuus on hyvä asia, jolloin ylimääräistä kärsimystä aiheuttava pelkkä haavoittaminen on epätodennäköisempää. (2 osa) Myös kaari/taljajouset ovat likimain äänettömiä. (3 osa) Jälkimmäinen peruste on outo. Tarkoitetaankohan tällä liian tehokkaita varsijousia, joilla ei voi metsästää kuin jotain isoja kiellettyjä eläimiä, kuten hirviä, ilman että nuoli lentää hirveä pienemmän kohteen läpi ja uppoaa maahan, jatkaa matkaa osuen potentiaalisesti johonkin henkilöön tms.? Jotenkin ristiriitaisia perusteita kaiken kaikkiaan, äänettömyys ei edes ole peruste ja tulee sellainen olo, ettei tuossa finlexin lainauksessa olleet kaikki kieltopäätöksessä huomioidut perusteet. En toisaalta itse metsästä, joten samapa tuo. 5-HT2AR (keskustelu) 9. toukokuuta 2020 kello 01.12 (EEST)

Tunnista Suomen vaikuttajat[muokkaa wikitekstiä]

Tunnistamispelin ensimmäinen kierros on jäänyt Commonsissa vähälle huomiolle, ja tunnistamattomia naamoja on siellä vielä iso liuta, joten toin toisen kierroksen tänne. Jotkut henkilöistä saattavat olla epämerkittäviä, mutta heidätkin olisi kiva tunnistaa. Merkittävistä naamoista voisi mahdollisesti saada kuvia artikkeleihin, jos niissä ei ole jo.

Jos kuvassa ei ole tarkennusta, niin haetaan kuvan "päähenkilöä". Palkinnoksi kisasta saa kunniaa. -kyykaarme (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 13.34 (EEST) Lisäsin tunnistettuihin maininnat tai artikkelit. -kyykaarme (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 17.41 (EEST)

Numero yhdeksän on hauska. Se on joku valtioneuvoston rivijäsen ja ympäristöministeriön päällikkö. Kahdeksikkomies on hänen kollegansa, mutta eri ministeriössä. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 13.54 (EEST)
2 Olli Lindqvist, Yle, Heta Hassinen, STT. Nimet on Commonsissa kuvan nimilistalla, niin Googlen kuvahaku auttaa, jos ei muuten tunne. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.23 (EEST)
9 Kun edellinen tunnistaja ei tiennyt nimeä, kerrottakoon että kyseessä on ympäristöministeri Krista Mikkonen. Jos ei muuten tunne, niin ministereillä on korvakorut tunnistamisen helpottamiseksi (paitsi miehillä). --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.26 (EEST)
Kyllä minä nimen tiesin, mutta en viitsinyt sitä Abc10:lle kertoa. Tunnistanhan minä myös 4b:n, joka on Jaana Husu-Kallio. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.00 (EEST)
8 Ville Skinnari. Nämä tulee tipoittain, kun voi tulle muuten päällekkäisiä. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.31 (EEST)
3 Ilta-Sanomien Jari Tourunen. Ei käytä kraivelia. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.40 (EEST)
IS:n mies on Mika Lehto.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 17.00 (EEST)
Voi olla, koska on politiikantoimittaja. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 17.17 (EEST)
Voi olla ABC, että puhut jotakin Itä-Suomen murretta tai sinulla on heikko näkö. Kuvassa olevalla miehellä on kraiveli. --95.175.104.44 10. toukokuuta 2020 kello 18.38 (EEST)
4a Jari Leppä --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.43 (EEST)
6 Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.55 (EEST)
7 Taidmuseo Kumun johtaja Kadi Polli. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.00 (EEST)
11 Valtiosihteeri Matti Anttonen. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.04 (EEST)
16 Kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Loput jää muille. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.33 (EEST)
15 Hannu Hoskonen (kesk)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.06 (EEST)
12 Pia Lohikoski (vas)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.18 (EEST)
10 Miika Huttunen (Slush)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

Suurlähetystöt[muokkaa wikitekstiä]

Voiko jonkun valtion ylimmän tason hallintoalueella (kuten esim. osavaltiolla) olla suurlähetystö? Esimerkiksi jos vaikkapa Kalifornialla olisi suurlähetystö jossain muualla Yhdysvalloissa ta jossain toisessa valtiossa? --40bus (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

No tässä on kaksi eri kysymystä. Ensinnäkin se, mikä on yleensä diplomaattisen edustuston (artikkeli en-wikissä, koska meillä ei ole) nimitys ja diplomaattinen taso. Kaikki eivät ole "suurlähetystöjä" vaan ennen oli lähetystöjä, konsulaatteja ja muita edustajia. Voisi siis puhua tarvittaessa vaikka pienlähetystöstä. Toinen kysymys on valtion suvereniteetti ja osavaltion tai läänin suhde liittovaltioon tai varsinaiseen valtioon. Ulkopolitiikka kuuluu yleensä aina korkeimman tason hallintoyksikölle (Yhdysvallat, Saksan liittovaltio, Suomen tasavalta) eikä niin muodoin vaikkapa Uudenmaan maakunnalla ole oikeutta harjoittaa omaa yksityistä ulko- tai maansisäpolitiikkaa. Valtio ei siis sallisi sitä, että Satakunta perustaisi pienlähetystön Etelä-Koreaan ja pyrkisi ajamaan omia etujaan Etelä-Koreassa Suomen valtion ohi. Tätä kun miettii, pääsee eteenpäin elämässä, vaikka Wikipediassa ei pääsisikään. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 22.33 (EEST)
Kolmas asia on se, että rauhanomaiseen diplomatiaan tarvitaan aina molemmat osapuolet. Jos nyt leikittäisiin, että Calisota perustaisi pienlähetystön ajamaan etujaan, niin Suomi voisi aina kieltäytyä neuvottelemasta ulkopoliittisista kysymyksistä jonkin yksittäisen osavaltion kanssa Yhdysvaltain liittovaltion ohi. Vaikka jokin murto-osavaltio perustaisi omia lähetystöjään ympäri maailmaa, niin niitä ei otettaisi lainkaan vakavasti taikka jossain valtiossa niiden toiminta kiellettäisiin "ulkomaisina agentteina". Lisäksi on selvää, että Kalifornian osavaltion toiminta olisi todennäköisesti lainvastaista heti alkuun, koska se olisi vastoin Yhdysvaltain perustuslakia. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 23.05 (EEST)
Ystävyyskaupunkijärjestelmä on hyvää pientason ulkopolitiikkaa. Ehkäpä osavaltiot voisivat solmia maansisäisiä ystävyysosavaltiosopimuksia. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 08.44 (EEST)
Nykyäänhän on myös erilaisia valtioiden rajoista poikkeavia alueita kuten Barentsin alue, joihin kuuluu osia eri valtioista ja tehdään kai lähinnä taloudellista yhteistyötä. En ole tarkasti seurannut, onko myös jollain yhden valtakunnan sisäisillä talousalueilla mahdollisesti talousyhteistyötä vaikkapa toisen valtion alueella olevien talousalueiden kanssa. Kuitenkin tällainen mahdollinen taloudellinen yhteistyö on eri asia kuin diplomaattisewt lähetystöt ja konsulaatit ym. Niin kuin Pxos sanoi, niin liittovaltioilla kuten USA ja Saksa itse liittovaltio aina hoitaa ulkopolitiikan. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.30 (EEST)

Tom Collins[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin sekoittaa itse itselleni Tom Collinsin. Mutta miten se tehdään? Enkkuwikin artikkelin mukaan siihen tulee:

  • Old Tom Giniä. Sitä nyt saa mistä tahansa Alkosta.
  • Tuoretta sitruunamehua. Myydäänkö sitä ruokakaupoissa vai ostanko sitruunoita ja puristan niistä itse mehua?
  • Sokerisiirappia. Mitä tämä oikein edes tarkoittaa?
  • Hiilihapotettua vettä. Kai tähän käy kivennäisvesi tai ihan tavallinen vesi.

Kai tällä selviää? JIP (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 01.50 (EEST)

Tuo sokerisiirappi on sokerista ja vedestä tehty. Joskus kun tein kotiviiniä tein tuollaista kun piti saada sokeri ja sitruunahappo liukenemaan veteen. Keitin vettä ja kun se kiehui niin kaadoin sinne kilon sokeria ja samaan aikaan hämmentelin sitä niin että sokeri liukeni veteen ja aina entisen liuettua seuraava kilo ;). Veteen saa uskomattoman määrän liukenemaan sokeria kun samaan aikaan kuumentaa ja hämmentä sitä. Muistelen että niissä viininteko-ohjeissa varoitettiin olemaan antamatta sen kiehua sen jälkeen kun sokeri on sotkettu sekaan. Tulos on paksua lientä joka valuu hitaasti. Kotiviiniä tehdessä se sotketaan isomapaan vielä uudestaan vesimäärään ja siinä tarkoitus on vain saada sokeri liukenemaan veteen nopeammin ja paremmin. Tuolla on ohjeita paukkuihin tarkoitetun sokerisiirapin tekemiseen [3], [4], [5]. Noissa kahdessa viimeisessä on eri suhteet sokerista. Luulisin että tuo tilavuusmitoilla 1:1 on oikea veden ja sokerin määrä. Tuollaiseen on kai säilötty hedelmiäkin. --Linkkerpar 15. toukokuuta 2020 kello 02.46 (EEST)
Sitruunamehua myydään ainakin isommissa kaupoissa, löysin sitä pari vuotta sitten naapurikaupungin yhdestä C-marketista. Italialaista, ainakin n. 0,5 l pullossa ja sitten oli noin 1 dl pakkaus. Katso hedelmämehu- tai premium-hedelmämehu hyllyistä. Itse puristetun luulisi kelpaavan yhtä hyvin.--Htm (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 03.24 (EEST)

Jalkapallotulokset[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa joitain tunnettuja jalkapallo-otteluita, joissa molemmat osapuolet ovat tehneet vähintään 7 maalia, ottelun lopputulos on ollut 7-7, 8-8, 9-9 tai 10-10 tai molemmat osapuolet ovat tehneet vähintään 10 maalia? --40bus (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 15.29 (EEST)

Tarkoittanet ilman rankkarikisaa? --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 19.14 (EEST)
Kyllä tarkoitan. --40bus (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 08.18 (EEST)

Suomen tienumerointijärjestelmä ja EU-numerointi[muokkaa wikitekstiä]

Onko EU:lla jotain tunnistenumerointia joka pitäisi sisällään esimerkiksi seututiet? Eli yritän siis kysyä onko jotain kansainvälistä tunnistenumerointia Suomen tienumerointijärjestelmän tunnusnumeroille. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 10.50 (EEST)

Korona-varis ja kohtaamistodennäköisyys[muokkaa wikitekstiä]

Olen todennäköisyyslaskennassa todennäköisesti melko onneton, mutta rupesin maalaisjärjellä saamaan aikaan virhepäätelmiä tai sattumalta oikeaan osuneita arvauksia. Leikitään, että jokaisella ihmisellä on kodin seinien sisältä poistuessaan riippumatta asiointimatkan kohteesta, matkalla kohtaamistaan muista ihmisistä taikka kotoa poissa olemisen kestosta aina täsmälleen yhden prosentin todennäköisyys kohdata korona-varis (Kummelista tuttu "Terrrve, kaveri!" -tyyppi). Vastaavasti jokainen ulkonaliikkumiskerta tuottaa aina 99 %:ssa tapauksista variksettoman piipahduksen. Otetaan mukaan kaksi kohdehenkilöä. Ensimmäinen on Erkki Erakko, joka käy kerran viikossa kaupassa, kerran kuukaudessa erikseen apteekissa ja viisi kertaa vuodessa yleisessä saunassa eli tekee vuoden aikana 69 matkaa ulko-ovensa toiselle puolelle. Toinen on Pentti Päiväkävelijä, joka käy joka arkipäivä töissä tai kaupassa ja pyhäpäivinä kirkossa. Hän siis poistuu kotoaan 365 kertaa vuodessa. Jos lasketaan komplementtitapauksen todennäköisyys, saamme Erkille tuloksen 69 ≈ 0,50 ja Pentille tuloksen 365 ≈ 0,026.

Jos erkkejä ja penttejä otetaan tarpeeksi, niin voidaanko tästä suurin piirtein sanoa, että Erkki Erakko kohtaa koronavariksen noin 50 %:n todennäköisyydellä vuoden aikana kun taas Pentti Päivämies törmää varikseen vuoden aikana peräti noin 97 %:n todennäköisyydellä? Toisin sanoen vaikka aiemmin päivittäin ulkona käynyt Pentti muuttuisikin Erkiksi ja kävisi ulkona enää vain noin kerran viikossa, niin tosiaan puolet tällaisista eristäytyjistä silti kohtaisi variksen vuoden aikana? Toisaalta jos koronavarikset saataisiin hävitettyä yhtenä tuomiopäivänä niin, että kahden vuoden kuluttua ensiesiintymisestä jokainen varis katoaisi kuin taikaiskusta, niin kahden vuoden aikana (vaikkapa nyt 1.3.2020–28.2.2022) noin neljäsosa (25 %) Erkeistä ei milloinkaan kohtaisi varista asiointimatkoillaan, kun taas Penteistä variksen kohtaisivat käytännössä kaikki (yli 99,9 %) tehtyään noin 730 matkaa kodin ulkopuolelle.

--Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.45 (EEST)

Jatkoa ylläolevaan. Kun kukaan ei ehtinyt vastata, harhaoppisuutta voi jatkaa. Oletetaan, että nuo yllä mainitut mies-ihmiset asuvat 2000:n asukkaan kylässä (Ikäloppula). Puolet asukkaista on erakkoja (1000 erkkiä) ja puolet päivittäiskävelijöitä (1000 penttiä). Leikitään sitten vielä, että korona-varis on vaarallinen otus. Useimmiten se vain härnää ja kiusaa, mutta joka kymmenes ensikohtaaminen päättyy siihen, että varis puree mieheltä pään irti. Kun siis erkki tai pentti kohtaa variksen, niin 10 %:ssa treffeistä miehen kokonaismatka päättyy siihen. Leikitään myös, että koronavariksen toimintatapa ei riipu kohteen ominaisuuksista vaan se kohtelee kaikkia samalla tavalla. Voidaanko siis todennäköisesti laskea, oikein tai väärin, että vuoden kuluttua Erkki Eristäytyjällä on vain puolet pienempi todennäköisyys selvitä hengissä kuin Pentti Päivämiehellä? Jos siis Ikäloppulassa asuu 1000 Erkki Erakkoa, jotka vuoden kuluttua varisten saapumisesta ovat 50 %:n tod.näk:llä tavanneet sellaisen asiointimatkallaan ja lisäksi 90 %:n tod.näk:llä selvinneet ensikohtaamisesta hengissä, niin laskennallisesti vuoden kuluttua tarkastelujaksomme alusta tuhannesta Erkistä on elossa noin 950 (koska Ikäloppulan asukkaat ovat muuten kuolemattomia ja heidät saa hengiltä vain puremalla heidän päänsä irti). Penteistä taas melkein kaikki kohtaavat variksen, ja heilläkin on sama selviämistodennäköisyys, joten noin 97 Pentiltä lähtee pää irti vuoden aikana, ja Penttejä on vuoden kuluttua jäljellä noin 903. Toisin sanoen jos ikämies vaihtaa päiväkävelynsä siihen, että käy vain noin kerran viikossa kodin ulkopuolella eli toisin sanoen vähentää ulkona liikkumistaan alle viidesosaan (69 : 365 ≈ 19 %) "normaalista", niin hänen todennäköisyytensä menettää päänsä tulevan vuoden aikana on vain 50 % pienempi kuin niiden, jotka jatkavat kodin ulkopuolista elämää kuin ennenkin? Ajatteluni on varmaankin alkeellista ja väärää, mutta tällaista se maalaisjärjen käyttö yleensä on: argumentit vakuuttavat vähintään sen, joka kulloinkin on äänessä. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 13.38 (EEST)

Huomasin tämän äärimmäisen mielenkiiintoisen pohdinnan mutta on kevät enkä ajattele tätä loppuun asti. Mutta jos merkitsemme matematiikkaan liittymättömän mutta logiikkaan liittyvän olettamuksen A on tosi ja samalla tavoin olettamuksen B on tosi, voidaan matemaattisilla keinoilla joihin on annettu ennakkoehdot tehdä johtopäätöksiä. Koronavariksen kohdalla vain on niin että me emme tunne kaikkia muuttujia. En tsekannut mielenkiintoista asettamustasi, mutta tämä ns. terve järki sanoo että yritetään päästä pienimmällä pahalla. Pahan käsite on tietenkin asia erikseen. Se ei sekään ole itsestään selvästi sama kuin kuolleisuuden minimointi. Jopa näennäisesti aina niin yhtenäinen ns. lääkärimafia heittelee vaihtelevansuuruisia arvioita. Ainakaan kuolleisuuden koronavariksen paskaan tai nokintaan liittyvän kuolleisuuden minimointi. Sitäpaitsi mulla on jo näppis lahnanspermassa etten taida jatkaa tänä yönä. --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 02.47 (EEST)
Hommaan saa lisää jenkaa olemalla olettamatta, että variksenkohtaamistodennäköisyys pysyy koko ajan samana. Aluksi vaikka jos lisäisi oletuksia, että osa variksen kohtaamisista muuttaisi kohdanneen itsensä joksikin aikaa varikseksi tai että jompaankumpaan ryhmään kuuluvan henkilön ulkoilufrekvenssin muutos muuttaisi kohtaamistodennäköisyyksiä tai että variksen kohdanneen mutta päänsä säilyttäneen henkilön päätetapahtumariski olisi insidentin jälkeen jonkin aikaa korkeampi tai matalampi tai että olisi olemassa paitsi erilaisia variksia myös harakoita. Myös kuolemattomuusolettaman muutos tekisi laskusta moniulotteisemman.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 15.11 (EEST)

Lahnan kivekset[muokkaa wikitekstiä]

Lahna alkaa kutea täällä ja vaikka tiedän että sen mäti on ainakin keitettynä hyvää, niin onko sen maiti sellaista että kannattaa ottaa talteen? --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 02.15 (EEST)

Kyllä sitä näiden mukaan syödään ja kehutaankin [6], [7] itse jätän sen väliin niin kuin pässin kiveksetkin ;). --Linkkerpar 20. toukokuuta 2020 kello 02.37 (EEST)
Pitääpäs testata seuraavan kerran.. --Höyhens (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 10.41 (EEST)

Saako kevytyrittäjä ottaa käteismaksua?[muokkaa wikitekstiä]

Olen kevytyrittäjänä Ukko.fi:n kautta sovitellulla päivärahalla. Minulla ei ole Y-tunnusta enkä ole hakenut poliisilta rahankeräyslupaa. Liikevaihto on alle 10000 euroa tilikaudessa. Asiakas haluaa maksaa käteisellä, tilisiirrolla tai Mobilepaylla, ja lupaa kirjoittaa tiedot tulorekisteriin. Ilmoitan käteismaksut vuoden lopussa verottajalle. Rikonko mitään lakia, jos otan maksun vastaan? Menetänkö sovitellun päivärahan, jos teen työn ilman palkkaa, mutta otan palkkion? Kuittia ei kai tarvitse kirjoittaa pienellä liikevaihdolla. --85.76.109.173 20. toukokuuta 2020 kello 11.18 (EEST)

Kannattaa kysyä verottajalta. --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 13.14 (EEST)
Kysyin. Verottajan mukaan tästä ei pitäisi tulla ongelmia ainakaan verottajan kanssa. --85.76.109.173 20. toukokuuta 2020 kello 15.14 (EEST)
Hmm. Ongelmia voi näköjään tulla sovitellun päivärahan kanssa, jos Kela pyytää palkkiolaskelmaa ja asiakas ei kirjoita tällaista. --85.76.109.173 26. toukokuuta 2020 kello 13.57 (EEST)

Keksityt suomalaiset keksijät[muokkaa wikitekstiä]

Kun nykyään avaa youtuben kuunnellakseen musiikikappaleita, niin joka kappaleen alussa on ostoskanava-tyyppinen mainos, jossa esitellään joku mullistava keksintö jonka on keksinyt joku nimeltään suomalainen keksijä (esim. hammaslääkäri Luukas Jormalainen, tai atk-nörtit Jukka Kilpi ja Daavid Styrman, jos oikein muistan jne.). Videot ja tuotteet ovat tieteenkin kansainvälisiä ja nimet sen perusteella aivan ilmeisesti tekaistuja. Onko tästä ilmiöstä jossain mahdollisesti tarkempaa esittelyä? Vai meneekö se samaa sarjaan, missä kryptovaluutalla rikastumista mainostavat vuoron perään Stephen Hawking, Antti Herlin ja Peter Franzén?--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Eiköhän tämä ole vain perinteistä huijausta. Kyseinen artikkeli kyllä kaipaisi kohennusta... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. toukokuuta 2020 kello 16.58 (EEST)
Mitä huijaukseen tulee, niin jostain urheilukaupasta (irl, offline, ei online) ostin juuri hiljan ehkä kymmenellä eurolla kaksi karabiinihakaa, joissa luki komeasti: "not for climbing purposes" ja käytin niitä muuhun kuin kiipeilyyn. Toinen kesti päivän, toinen kaksi viikkoa. Olisi kai kuulunut lukea: "not for any purposes". Menin sitten retkeilykauppaan, josta sain samanlaisen kunnollisen hintaan 6,90 euroa, ja se näyttää toimivan hyvin, koska mekanismi on kestävä. Käytännössähän tämä kyllä on huijausta, koska kukaan ei viitsi kymmenestä eurosta nostaa prosessia. Ilmeisesti koko tuotteen olemassaolo perustuu siihen, että vaikka jokainen erehtyisi ostamaan tuotteen vain kerran, niin silti myynti on riittävä. Toisaalta taas sen kunnolisen valmistaminen tuskin on sen kallimpaa, niin miksi ei saman tien valmisteta kunnolisia?--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 11.38 (EEST)
Huvittavaa on liima, joka on kuin liimaa, mutta ei olekaan liimaa, koska se on kestävämpää kuin liima. Verkonlaajenninta myydän ihmevempaimena, joka estää Internet-palveluntarjoajaa jakamasta huonompaa nettiä kuin mitä oikeasti pitäisi. Tästä on jotain vanhempia artikkeleitakin netissä, eli ei ilmeisesti mikään tämän vuoden uutushuijaus (tai ehkä suomeksi on). Kieli on surkeata, mikä viittaa käännöskoneeseen, mutta toisaalta mukana on myös kirjoitusvirheitä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. toukokuuta 2020 kello 12.43 (EEST)
Meille koulussa historiantunnilla siteerattiin jotain Molièren tekopyhyydestä kertovaa näytelmää: "Syntiä ei oo synti, mi tehdään salaa". Onko nyt niin, että rikos ei ole rikos, joka tehdään netissä hakukoneiden, googlen, facebookin tai youtuben kautta? --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 13.33 (EEST)
Tein vielä lisähavaintoja kun kun yritin säätää kuulokkeiden asennusta ja piti sitä varten kokeilla kuulokkeita youtubella: sekä mullistavalla keksinnöllä wifi-yhteyden nopeuden lisäämiseksi että mullistavalla uudella dronella on kummallakin jopa kahdet eri keksijät, wifin nopeuttimen ovat keksineet identtisillä tavoilla kahdet eri suomalaiset nörttikaverukset, ja uuden mullistavan dronen keksi sekä suomalainen Luca Viljamaa että tästä riippumatta joku kehitysmaan teini. Kuitenkin jos klikkaa mainoksessa olevaa linkkiä, siellä keksijän nimi odotetusti onkin anglosaksinen (kehitysmaateinin videon linkkiä en tsekannut). Lisäksi useimpiin keksintöihin tuntuu liittyvän salaliittoteoria. Jos tätä tutkisi, niin se olisi kai jotain digitaalista etnografiaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 08.57 (EEST)
Tässä on kyseessä yleinen Internetin roskaantuminen -ilmiö, vähän kuin valtamerien täyttyminen muovista. Melkein yhteismaan ongelma vaikka verkon komponentit toki ovat suurelta osin yksityisomistuksessa. Koska roskan lykkääminen nettiin on hyvin halpaa, tuloksena on huijausten mainostamisia, järjettömiä klikkiotsikoita oikeiden uutisten sijaan ("Company X gained 2 %, what you need to know"), roskapostia, valeuutisia, seurantaevästeitä ja wikien täyttymistä roskalla. jni (k) 28. toukokuuta 2020 kello 08.59 (EEST)
Jni puhuu kovaa asiaa, mutta kryptovaluutasta voisi kyllä olla enemmän kriittistä mielipidettä ihan senkin vuoksi, että sen pitäisi sopia valuutan määritelmään ja toisaalta laajempiin konteksteihin kuten eriarvoisuus, josta ei näy olevan edes artikkelia. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 16.54 (EEST)
Tässähän on kaksi eri asiaa: kryptovaluutta kokeiluna, jossa on vakavasti otettaviakin toimijoita mukana, ja rikolliset huijarit, jotka lupaa kysymättä tekevät tunnettujen kansalaisten identiteettivarkauksia, eikä koira perään hauku. Jos joku meistä laittaisi jonkun muun henkilön kuvan lehteen maksettuun ilmoitukseem ilman lupaa, niin äkkiä luulisi jonkun viranomaisen koputtelevan ovella, mutta nuo kansainväliset huijarit ovat näköjään kaiken kontrollin ulkopuolella. - Samalla kun vaikkapa psoriasliiton sivut lukitaan alle aikayksikön, jos taustakuvassa esiintyy uimapukuinen henkilö peittävässä uimapuvussa neutraalissa assiayhteydessä, joka suoraan liittyy liiton toiminnan tarkoitukseen. --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 17.05 (EEST)

Aiheesta onkin jo lähteitä: [8] (sisältää jopa pari lisälinkkiä). Sinälläänhän sitä, että näitä on ja että näitä ei saa pois, on turha taivastella, kun ei edes todellisten tunnettujen henkilöiden nimiä saada pois vaikka niistä ilmoittaisi mihin. Voisi ehkä tutkia, onko missään muussa Wikipediassa jo aiheesta artikkelia. Nämä Stephen Hawking - Antti Herlin -jme. huijaukset ovat jo vähän vanhempi asia, nämä "suomalaiset" (ja Tanskassa "tanskalaiset" jne.) "insinöörikaverukset", "hammaslääkärit" ja "putkimiehet" ovat uudempi. --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 16.09 (EEST)

Vuosikymmenien ajan ovat erilaiset terveystuotteiden markkinoijat mainostaneet lehdissä tuotteitaan "suomalaisten" käyttäjien kehuilla: "Birgitta Pietarsaaresta: Olen saanut hiukset takaisin kaljuun päähäni käyttämällä jo vuosien ajan tätä 'Dr. Brandsborgin Ihme Yrttiä'", valokuvan kanssa. Samat naamat ovat olleet eri nimillä muissa, ainakin pohjoismaisissa lehdissä. Ei siis uutta ollenkaan. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 16.24 (EEST)

Veturi maantieajossa?[muokkaa wikitekstiä]

Miten perinteinen junan veturi - esimerkiksi tuttu suomalainen dieselkäyttöinen Dv12 - selviäisi maantiellä kulkemisesta? Kääntyviä pyöriähän vetureissa ei käsittääkseni ole, mutta nehän saisi periaatteessa veturiin asennettua. Minkälaisen haitan tai jopa esteen veturin kulkemiselle muodostaisivat maanteiden korkeuserot? Radathan on tehty siten, ettei korkeuseroja juurikaan ole, mutta maanteillä ylä- ja alamäkiä on sen sijaan on enemmän tai vähemmän. Entä kulkisiko veturi asfaltilla kunnolla omilla teräspyörillään vai olisivatko kumipyörät tiellä liikkumiseen sopivammat? Entä miten hyvin veturi jaksaisi vetää perässään junanvaunuja maantiellä kulkiessaan? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Tähän on jo ratkaisu keksitty: Maantiejuna. Eli pistetään tavallisen kuorma-auton perään vain useampi perävaunu peräkkäin, niin rahti kulkee joutuisasti. Näitä käytetään Wikipedian mukaan Australian, Yhdysvaltojen ja Länsi-Kanadan harvaan asutuilla, pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.39 (EEST)
Tosin en-interwikin mukaan ne eivät aina ole välttämättä suomalaisia rekkoja pidempiä, mutta jopa 53-metrisiä mainitaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.44 (EEST)
Mites meidän maantiet selviää vetureiden painoista? Voisi kuvitella, että tiet on ajateltu pienemmille akselipainoille mitä veturit on. Ausseissa yms se ei ole ongelma, koska yleensä ne on erikoisteitä joilla noi maantiejunat ajelee. --Zache (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.55 (EEST)
Riipuu veturista, mutta dv12 painaa WP:n mukaan maksimissaan 69 tonnia ja pituutta sillä on 14 m. Neljäakselinen taitaa olla. 17,5 tonnia tulee akselipainoksi. Tossa [9] on asetus, josta kiinnostuneet laskenevat, olisiko se maantiekelpoinen kokonaispainonsa ja akselipainojensa suhteen. Auton ja perävaunun/vaunujen muodostaman yhdistelmän max massa on ilmeisesti nykyään 72 tonnia ja akseleita pitää olla liki 10.--Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 22.39 (EEST)
Renkaiden pitäisi olla varmaan kohtalaisen leveät, että saataisiin kylliksi pitoa ja paino jakautuisi. Ehkä joku betonijyrä-tyylinen ratkaisu toimisi? --Prospero One (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 00.34 (EEST)
Asfaltti on niin pehmeää että veturin omat pyörät uppoaisivat siihen kuin suohon. Kumirenkailla taas ei olisi mikään ongelma jos vaan laitetaan oikeanlaiset renkaat. Verrattuna esim. raskaimpiin kumipyörillä kulkeviin kaivostyökoneisiin veturi painaa vain murto-osan. --Juleston (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 13.22 (EEST)

Entä mitenkäs maantien tai junaradan korkeuserot vaikuttaisivat veturin ja mahdollisesti sen vetämien vaunujen kulkuun? Jaksaisiko veturi/juna nousta ylämäkiä? Entä alamäissä kulkeminen? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.44 (EEST)

Rautateillä korkeuserot ovat hyvin pieniä. Sitä varten mm. sveitsissä on paljon tunneleita. Rataosuuksilla, joilla on korkeuseroja, on joku oma junatyyppinsä, jonka nimeä en nyt saa päähäni. Maantiejunatkin toimivat vain tasaisilla alueilla. Konginkankaan linja-autoturma kertoo miksi.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.55 (EEST)
Se vuoristoisten alueiden ratatyyppi oli hammasrata. Olen joskus Sveitsissä sellaisella matkustanutkin. Kun saavutaan hammasrataosuudelle, niin junan ääni muuttuu. Mantiellehän sitä(kään) ei onnistu rakentaa. Vastaavastihan maantiet (tai pienet yksityistiet yhtä lailla) menevät serpentiiniä. Niilläkään veturi ei pääse eteenpäin vaan alittaa vuoret tunnelissa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 21.04 (EEST)

Australialainen sääennustaja[muokkaa wikitekstiä]

Kuka oli se australialainen sääennustaja, joka nimesi pyörremyrskyjä inhoamiensa poliitikkojen mukaan ja käytti sanontoja, jotka suomeksi toisinaan on esitetty muodoissa "poukkoilee päämäärättä" ja "aiheuttaa kovia kärsimyksiä"? 109.240.255.8 28. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

^Oletko sinä Nenoniel? --95.175.104.66 28. toukokuuta 2020 kello 19.13 (EEST)

Säteilysuojista[muokkaa wikitekstiä]

Tässä toivottavasti lauantaina onnistuvan SpaceX-laukaisun tiimoilta esitän sarjan kysymyksiä. Tuli keskusteltua aiheesta eräällä serverillä ja jäi vaivaamaan:

Lämmittelyksi:
1. miksi 10 cm paksu lasiruutu on läpinäkyvä, mutta 1 mm paksu metallilevy ei?

Sitten:
2. Miten yleispätevä on yleisesti levinnyt ajatus, että mitä tiheämmästä aineesta suoja on, sitä paremmin se vaimentaa säteilyä?

Ja viimeiseksi:
NASAn mukaan[10] miehitetyllä Mars-lennolla, jolla poistutaan Maan magnetosfääristä, matkustajien huolena ovat sekä auringosta tulevat hiukkaset, että ulkoavaruudesta tuleva niin sanottu kosminen säteily. Molemmat koostuvat pääasiassa protoneista, mutta Auringosta tulevat ovat NASAn mukaan niin vähäenergisiä, että avaruusaluksen normaali metallikuori pysäyttää ne. Kosminen säteily sen sijaan on paljon voimakkaampaa protonien energian ollessa 1 000 teraelektronivolttia tai enemmän - monisatakertaisesti sen, mitä protonit saavat energiaa Sveitsin LHC:ssa. Nyt, Goddardin säteilyasiantuntija sanoo, että paras tapa pysäyttää hiukkassäteily on asettaa tielle samankokoinen (massainen*?) hiukkanen, eli Neutroni. Niitä löytyy irallisina ytiminä aineista, jotka sisältävät vetyä, kuten tavallisesta PE-muovista. Mutta:

3. Eikö tämä valinta riipu mitenkään kohti tulevan hiukkasen energiasta? Muovissa piileskelevällä neutronilla on pelkkä lepomassa, mutta kohti tulevalla protonilla liikemassa on paljon suurempi. --J. Sketter (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.22 (EEST)

kohta 1. https://physics.stackexchange.com/questions/7437/why-is-glass-transparent Lyhyesti, silikaatti ei absorboi valon aallonpituuden (energian) säteilyä. Absorbtio on aallonpituuden funktio. Siksi lasi suojaa paremmin UV alueen säteilyltä kuin näkyvän.
Kohta 2. https://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_protection#Electromagnetic_radiation Riippuu säteilyn energiasta, mutta korkea energisssä ydinten 'tiheyden' kasvaessa todennäköisyys kasvaa. Sjmantyl (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.05 (EEST)

Wikipedian valikot heiluvat[muokkaa wikitekstiä]

Mistähän mahtaa johtua, että Wikipedian artikkelisivujen ylävalikot ovat alkaneet heilumaan (ainakin omalla koneellani)? Eli sanat muokkaa, muokkaa wikitekstiä ja historia heiluvat jatkuvasti vasemmalta oikealle, mikä on mielestäni hyvin häiritsevää.46.132.111.52 30. toukokuuta 2020 kello 15.56 (EEST)

Taitaapa olla tuo: phab:T71729. Stryn (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 19.32 (EEST)

Ilman virallista Y-tunnusta laskuttaminen ja kuittilaki?[muokkaa wikitekstiä]

Sanotaan, että työtön ihminen tekee tekee ns. "yritystoimintaa" siten, että ei käytä laskutuspalvelua, vaan ottaa maksut käteisellä tai tilisiirrolla, maksaa verot ja kirjoittaa kuitin, jossa ei ole PRH:n tai verottajan antamaa Y-runnusta. Asiakkaat tekevät tulorekisteri-ilmoituksen ja maksavat eläke- yms. maksut.

1. Tekeekö yrittäjä rikoksen, kun kuitissa ei ole Y-tunnusta?

2. Eikö Y-tunnus ole viranomaisen antama tunnus, ja koska viranomainen antaa henkilötunnuksen, voiko kuittiin kirjoittaa yrittäjän henkilötunnuksen Y-tunnuksen asemesta?

3. Vai kuinka suuret sanktiot työtön saa, jos koettaa kiertää Y-tunnusta henkilötunnuksella? --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 00.02 (EEST)

Jos asiakas maksaa vielä kaikki työnantajamaksutkin, niin mikä ero tuolla olisi "oikeaan" palkan maksamiseen? Tämän ja aiempien kysymysten perusteella ilmeisesti tavoitteena on työn tekeminen ilman, että sillä on vaikutusta työttömyyskorvauksen määrään. Millään laillisella keplottelulla se ei kuitenkaan ole mahdollista, työkkäri kyllä laskee kaikki tulot samalla tavalla tuloiksi riippumatta siitä onko työ tehty Y-tunnuksella, henkilötunnuksella vai kirjastokortin numerolla. Enkä usko että moni asiakas on halukas lähtemään tuollaiseen vetkuiluun mukaan, kyllä he joko haluavat laskun tai sitten maksavat normaalia palkkaa. Suosittelen vahvasti että teet nyt päätöksen haluatko olla yrittäjä vai jatkatko työttömyyskorvauksen nostamista etkä yritä poimia rusinoita molemmista pullista. Aloittavana yrittäjänä saat starttirahaa joka kattaa jonkin aikaa ainakin osan työttömyyskorvauksen menetyksestä. --Juleston (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 09.44 (EEST)
Ei sillä olekaan eroa palkan maksamisee. Haluaisin van optimoida liiketoimintaani siten, että en käytä rahojani laskutuspalvelun kuluihin, vaan säästän niissä. Yrittäjyyttä mietin, mutta TE-toimisto saattaisi katkaista sovitellun päivärahan, jos hankkisin virallisen Y-tunnuksen. Toki tulot vaikuttavat työttömyyskorvauksen määrään, ja menetän nytkin puolet yli 300 euroa kuussa ylittävältä osalta. Tässä ei ole mitään ongelmaa, hyväksyn sen. Kyse on vain siitä, että mikä olisi edullisin laillinen tapa laskuttaa. Kuulin väitteen, että PRH:n tai verottajan antaman Y-tunnnuksen voisi korvata henkilötunnuksella tai syntymäajalla, mutta en ole löytänyt luotettavaa lähdettä asialle. Ja liiketoimitaideani on niin pientä, että on järkevintä pysytellä sovitellulla päivärahalla. --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 10.15 (EEST)
Niin kauan kuin ei selkeitä faktalinkkejä tule, niin kannattaa kai yrittää kaivella tietoa joku nettihauilla tai jostain kansalaisneuvontapalveluista. Tällainen näkyy olevan: https://www.kansalaisneuvonta.fi/fi-FI . Muistaakseni tuolla tai jossain muualla on maksutonta neuvontaa aloitteleville yrittäjille. Sieltä saa ainakin puolueettomampaa tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 13.31 (EEST)
Kannattaa myös miettiä asiakaskokemusta. Asiakas on helppoutta rakastava olento. Ennen hän tykkäsi maksaa käteisellä ja nykyään hän tykkää etätöistä ja lähimaksamisesta. Jos asiakkalle kerrotaan, että hänen pitää kirjautua itse johonkin kummalliseen Työn teettäjä eli Palkan maksaja -rekisteriin, maksaa kaikki sosiaaliset maksut ja pari epäsosiaalistakin lisämaksua, minkä lisäksi verottaja voi koska tahansa seuraavien viiden vuoden aikana pyytää palkan maksaneelta ihmiseltä lisäselvityksiä ja mahdollisesti luokitella ihmisen harmaan talouden tukipylvääksi, niin ei siinä kauan pärjää sellaisten kilpailijoiden kanssa, joiden palvelut voi maksaa muutamassa minuutissa kortilla tai laskulla. Niin sanottu tilaajavastuu lisääntyy koko ajan eli vaikkapa yksittäisten kotitalouksien pitää huolehtia itse siitä, että työntekijöiden pasmat eivät ole sekaisin. Mitä vaikeampaa ja vaarallisempaa palkanmaksusta tehdään kadunmiehelle tai talonmiehelle, sitä pienempi osa asiakkaista haluaa itse joutua "henkilökohtaisiin haasteisiin" (en utmaning eller stämning) toisten ihmisten ongelmista. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.03 (EEST)
En edelleenkään ymmärrä mikä koko pyörityksen pointti on. Jos asiakas maksaa korvauksen tavalla, joka ei eroa mitenkään tavallisesta palkanmaksusta, niin silloin se on tavallista työntekijän palkkaa eikä yrittäjyyttä. Asiakas eli työnantaja maksaa silloin palkanmaksusta koituvat kulut eikä sinun tarvitse tehdä laskua, ilmoitat vain tekemäsi tunnit työnantajan kanssa sovitulla tavalla. --Juleston (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.13 (EEST)

Metso Outotec ja Neles[muokkaa wikitekstiä]

Terve. Onko Metso Outotec teknologia-alan pörssiyhtiö ja Neles prosessiteollisuusalan pörssiyhtiö sitten, kun Metso ja Outotec yhdistyvät ja Metso jakautuu kahtia? Haluaisin saada varmuuden, jotta voisin sitten päivittää artikkelit oikealla tavalla.

Käydään tämä keskustelu täällä kahvihuoneessa. Please. --Bau98 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 21.16 (EEST) edit --Bau98 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 03.24 (EEST)

Keskustelua ei käyty täällä eli siellä eli Sekalaista-osastossa, vaan siirsin sen tänne Kysy vapaasti -osastoon äsken. Ole hyvä eli please. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)
Metso Outotec taitaa olla teknologia-alan ja Neles prosessiteollisuusalan, jos olen oikein ymmärtänyt. Jonkun täytyy päivittää artikkelit ja minä aion tehdä sen aikanaan, jos kerkeän. --Bau98 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 00.55 (EEST)

Sotamies henkilökohtaisena sotilasarvona[muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimissa alimman sotilasarvon yleisnimitys on edelleen sotamies. Aiemmin myös monilla yksittäisillä sotamiehillä oli henkilökohtaisena sotilasarvonaan sotamies. Näin ei kuitenkaan ole ollut enää aikoihin. Milloin sotamies-nimikkeen antamisesta yksittäisille henkilöille on luovuttu? Nimike on korvattu ainakin joissain tapauksissa jääkärillä.

Käsittääkseni edelleen yksittäisen sotilashenkilön sotilasarvona voi olla autosotamies tai lentosotamies. Voisiko olla niin, että pelkkä sotamies on koettu yksittäisen henkilön arvonimikkeenä liian sotaisaksi, mutta nimikkeet autosotamies ja lentosotamies vähemmän sotaisiksi ja siten paremmin hyväksyttäviksi nimikkeiden auto- tai lento-alkuosan aikaansaaman "pehmennyksen" peusteella?

Ruotsissa oli aikoinaan maan puolustuslaitoksen nimenä Krigsmakten eli Sotavoimat. Vuodenvaihteessa 1974/1975 nimeksi muutettiin vähemmän sotaisa Försvarsmakten eli Puolustusvoimat. Lieneekö tällä nimenvaihdoksella ollut vaikutusta siihen, ettei Suomessa anneta yksittäisille henkilöille enää henkilökohtaiseksi sotilasarvoksi sotamiestä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.36 (EEST)

jaa-a? Ainakin puollustusvoimien sivujen (https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot) mukaan 'sotamies' on miehistön sotilas arvo. Quote ' Alin sotilasarvo on sotamies (Maa- ja Ilmavoimat) tai matruusi (Merivoimat). Sotamiehestä voidaan käyttää puolustushaara- tai aselajikohtaista arvoa, esimerkiksi tykkimies tai jääkäri. /quote Sjmantyl (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 09.58 (EEST)
Tämä taisi lähteeseen perustuen ratkaista ongelman: sotilasarvo sotamies/matruusi on sama ja olemassa, mutta siitä voidaan käyttää eri puolustushaaroissa eri nimitystä. Silloin kysymys oikeastaan asettuu, että milloin näitä aselajikohtaisia nimityksiä on alettu käyttää. Ainakin niitä käytettiin jo 1980-luvun alkupuolella, ja liekkö täällä sitä vanhempia käyttäjiä paljoa olemassakaan, jotka voisivat muistaa aikoja sitä ennen? Varmaan jotain lähteitä on tällekin.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.49 (EEST)
1950-luvun sotilasfarsseja kai voisi katsoa, mutta kun sekin perinne katkesi, niin sitä ei pysty seuraamaan pidemmälle. Saadaan siis omalla uudella tutkimuksella haarukka välille 1950-luku - 1980-luku. Mutta varmasti jokin lähde on.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.52 (EEST)
Iso tietosanakirja vuodelta 1937 kertoo, että ”Sotamies, sotavoiman alin arvoaste. S.-koulutus jakaantuu tav. alokkaiden, nuorempien sekä vanhempien s:ten koulutuskausiin, joiden pituudet eri maissa vaihtelevat. Erikoisaselajista, joukko-osastosta jne. riippuen s:tä sanotaan tykkimieheksi, lento-s:ksi, pioneeriksi, kaartilaiseksi, jääkäriksi jne.” --Svallis (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 11.56 (EEST)
Hesarin aikakoneen haku on vähän kömpelö, mutta sillä löytyi vielä vuodelta 1966 artikkeli, jossa alokkaista tulee sotamiehiä. 1980-luvulla kaikki tavalliset jalkaväen sotilaat olivat tosiaan jo jääkäreitä. Jääkäri-artikkelista löytyy hieman lisätietoa, muttei vuosilukuja. --Silvonen (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 14.52 (EEST)

Kansallissymbolien käyttö ääriliikkeissä Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa käytetty joskus jotakin kansallissymbolia (kuten esimerkiksi karhu, kielo, laulujoutsen) ääriliikettä edustavan järjestön tms. logossa (kuten esimerkiksi uusnatsien tai kansallismielisten)? Mitä noita esimerkiksi on?--176.93.177.29 26. kesäkuuta 2020 kello 11.46 (EEST)

Artikkelissa Lapuan liike näkyy liikkeen logo, jossa esiintyy karhu.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 12.04 (EEST)
Ja IKL. Muutos 2011 käytti laulujoutsenta.--MAQuire (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 03.11 (EEST)

TVn runkomoduuli[muokkaa wikitekstiä]

TV korjaaja sanoi että runkomoduuli on rikki ja sitä ei kannata korjata. Ei löydy googlesta. Mikä se sellainen runkomoduuli on? 176.72.111.164 27. kesäkuuta 2020 kello 16.06 (EEST)

Millaisesta TV:stä on kyse? Helpoittaisi etsimistä. Sjmantyl (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 15.48 (EEST)

Saksan yhtenäisyyspäivä[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka Saksan yhtenäisyyspäivää 3. lokakuuta Saksassa vietetään? 109.240.39.215 15. heinäkuuta 2020 kello 01.08 (EEST)

Vaihtelevasti. Läntisessä ja eteläisessä Saksassa se on vain yksi arkipyhä ilman sen kummempia. Berliinissä taas juhlitaan jälleenyhdistymistä Brandenburgin portilla. --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 11.07 (EEST)

Saksan teitittelykäytäntö[muokkaa wikitekstiä]

Saksaan liittyvä toinen kysymys: Saksassa vallitsee nykyäänkin teitittelykäytäntö, joka on ehkä vieläkin ehdottomampi kuin Suomen aiempi teitittelykäytäntö. Eikö niin? Missä iässä saksalaisnuoret alkavat teititellä oman ikäisiäänkin vieraita ihmisiä? 15?  –Kommentin jätti 109.240.10.90 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 14.43‎ (EEST)

Entisen Itä-Saksan alueella teititellään muistaakseni 14-vuotiaasta, lännessä 15-vuotiaasta. Tämä siis "virallinen" nyrkkisääntö. Mutta eivät nuoret siinä iässä toisiaan teitittele, sinut ollaan tuntemattomienkin kesken luontevasti yli kaksikymppisiksi. Saksassa asuessani olin töissä firmassa jossa sisäinen koodi määräsi käyttämään sinuttelumuotoa, mikä on kai aika harvinaista. --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 15.45 (EEST)
Tämän tilaston mukaan kaksi kolmesta saksalaisesta sinuttelisi työkavereitaan ja melkein kolmasosa (ainakin nuoremmista) myös pomoaan. --Silvonen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 18.15 (EEST)
Käytännöt muuttuvat tietysti ajan myötä. Eräs entinen työkaveri kertoi että ollessaan töissä Stuttgartissa hän ei ollut sinutteluväleissä kenenkään kollegansa kanssa. --Gwafton (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 09.52 (EEST)
Maan sisällä lienee myös alueellista vaihtelua. Jossain lehdessä oli muutama vuosi sitten juttua siitä, miten suomalainen toimittaja, saattoi olla peräti median oma kirjeenvaihtaja, teki nopeasti ennestään tuntemattoman saksalaisen (freelance)-valokuvaajan kanssa sinunkaupat Berliinissä, ja he kai sinuttelivat toisiaan juttukeikalla samana päivänä kuin olivat tutustuneet. Sitten sama suomalainen mies meni Frankfurtiin ja teki yksipuoliset sinunkaupat frankfurtilaisen valokuvaajan kanssa, joka vaivautui ilmiselvästi liiallisesta tuttavallisuudesta. Suomalainen toimittaja havaitsi pian, että kymmeniä vuosia työkavereina olleet frankfurtilaismiehet edelleen teitittelivät toisiaan. Toisaalta jutussa ei taidettu puhua iästä mitään. Berliiniläinen irokeesitukkainen 25-vuotias, kamera kaulassa ja jointti huulessa kulkeva freelancer on kyllä erilainen ihminen kuin mahdollisesti 55-vuotias solmio kaulassa työskentelevä Herra Valokuvaaja. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.08 (EEST)
Äskettäin sarjassa Jäljet päättyvät Berliiniin katoamisyksikön pomo Radek teki sinunkaupat alaisensa kanssa. Muistaakseni alainen oli ollut sarjassa jo pitkään, luultavasti Lucy, joka tuli sarjaan viidennellä kaudella, nyt on meneillään kahdeksas, että pitkään katseli alaistaan, ennen kuin hyväksyi. --Abc10 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.55 (EEST)
Käytäntö vaihtelee paljon myös alueellisesti. Muistan lukeneeni että toisella puolella maata työpaikoilla on yleistä käyttää sekamuotoa jossa sinutellaan mutta puhutellaan sukunimellä ("Herra Müller, mitä mieltä sinä olet?") ja toisella puolella päinvastoin ("Günther, mitä mieltä te olette?"). Tämäkin saattaa olla jo vanhaa tietoa, ja uskoisin että riippuu myös työpaikasta (lakifirmassa varmasti puhutaan eri tavalla kuin pikaruokalassa.) Kun itse olin parikymmentä vuotta sitten jokusen kuukauden töissä Etelä-Saksassa pienessä perheyrityksessä, työnantaja kysyi heti ensimmäisen kättelyn yhteydessä että sopiiko jos sinutellaan. --91.153.55.59 16. heinäkuuta 2020 kello 14.13 (EEST)
Noista sekamuodoista on jopa oma artikkeli: Hamburger Sie. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.27 (EEST) Lisäys: Lyhyt suomennos: Hampurissa sanotaan "Sanna, mitä mieltä Te olette tästä ratkaisusta?" Münchenissä puolestaan: "Rouva Marin, mitä mieltä sinä olet valtionvelasta?" Hassua, mutta jännän kätevää. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.31 (EEST)
Olisikin jännä kysymys, kumpi "sekamuoto" olisi tuttavallisempi tai vähemmän epäluonnollisen kuuloinen suomen kielessä. Sitä voikin makustella: "Rouva Haukio, oletko tänä kesänä käynyt uimassa?" taikka sitten "Jenni, oletteko Te kokenut elämässänne vähättelyä tai tytöttelyä?" Ihan oma maailmansa on sitten Ruotsissa (sic) aiemmin käytössä ollut monimutkainen puhuttelujärjestelmä ennen Du-reformia 1960-luvun lopulla. Siellä teitittely oli usein jopa loukkaus! --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.46 (EEST)
Sivuhuomiona olen huomannut että saksankielisessä Aku Ankan taskukirjoissa Aku ja Roope sinuttelevat toisiaan mutta Roope ja Kroisos Pennonen teitittelevät toisiaan. JIP (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.56 (EEST)

Suomen nykyinen itäraja[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö tutkimustietoa tai hyviä arveluja siitä, miksi Suomen nykyinen itäraja on määritelty kulkemaan juuri nykyiselle linjalleen?

Ensinnäkin: Voisiko vuoden 1940 alueluovutukset selittää osittain sillä, että Neuvostoliitolla oli (todennäköisesti) talvisodan jälkeenkin suunnitelmissa miehittää koko Suomi? Miehittäminenhän olisi tullut tulevaisuudessa vaatimaan vähemmän aikaa ja vaivaa, koska Suomen pinta-alaa oli jo pienennetty talvisodan jälkeisten alueluovutusten myötä.

Yksityiskohtaisemmin:

1. Rajalinja Virolahdelta Ilomantsiin: Miksi itärajaa täytyi vuonna 1940 siirtää näinkin paljon länteen aiemmasta linjastaan? Yksi syy lienee väkisinkin ollut silloisen Leningradin turvallisuuden takaaminen. Tahtoiko Neuvostoliitto vahvasti myös Viipurin itselleen? Jos tahtoi, niin pitikö raja saada Viipurin turvallisuuden vuoksi muutamien kymmenien kilometrien päähän kaupungista? Miksi myös Laatokan pohjoispuoliset alueet piti luovuttaa? Oliko Neuvostoliitolla jostain syystä tarve saada koko Laatokka ja kaikki sen rannikkoalueet itselleen? Oliko Neuvostoliitolla tarve saada Suomen luovuttamasta Karjalasta lisäalueita itselleen esimerkiksi tulevia valtion sisäisiä väestönsiirtoja varten?

2. Luovutetut alueet Kuusamon ja Sallan kunnista: Voisi olettaa, että tällaisesta pienehköstä kaistaleesta korpimaata ei juuri ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Voisiko alueluovutusten takana olla pyrkimys lähellä kulkevan Muurmannin radan turvaamiseen?

3. Petsamon alue: Oliko tässäkin kyse läheisen Muurmannin radan ja Murmanskin kaupungin turvallisuudesta? Tahdottiinko Suomen yhteys Jäämereen katkaista? Miksi koko Petsamo piti luovuttaa vasta jatkosodan jälkeen 1944 eikä jo talvisodan jälkeen 1940? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 16.19 (EEST)

1. Kun nyt löytyis jostain tarkemmin, mutta uudenkaupungin rauhan raja oli ehtona aselevolle talvisodan jälkeen ja sitten sitä tarkisteltiin vielä hieman suuntaan ja toiseen ja vastauksen sanot itsekin eli Leningradin turvallisuus. Tämä on täysin omaa arviotani, mutta varmaan Viipurin sotilaallinen merkitys ei ole vähäinen. Lisäksi Laatokkaa pitkin olisi mahdollisuus hyökätä turhan lähelle lähes kolme vuotta piiritettynä ollutta kaupunkia. Suomihan suostui siksi ettei koko maata olisi valloitettu (koskee sekä talvi- etä jatkosotaa) ja Neuvostoliitto suostui koska saatiin lisäaikaa valmistautumiseen Saksan hyökkäykseen (talvisota, venläisittäin rajaselkkaus) ja välirauhaan koska saatiin Suomi pakotettua puolenvaihtoon liittoutuneiden puolelle ajamaan saksalaiset pois. Talvelan ja Pajarin sotatoimet (Tolvajärvi-Ägläjärvi) saattoivat myös vaikuttaa siihen ettei ollut syytä antaa Laatokan pohjoispuolelle asemia jatkon kannalta. Väestönsiirtotarpeista en ole kuullut, mutta olen kuullut sellaisenkin väitteen ettei Nl olisi vaatinut suomalaisten poissiirtämistä luovutetuilta alueilta jommassa kummassa rauhassa.
2. Voisi.
3. Petsamon nikkelivarannot ovat olleet kaikkien suurvaltojen mielenkiinnon kohteena. Tämä on taas sitten ihan omaa päättelyäni, mutta vuoden 1940 rauhanteossa ei kenties haluttu ärsyttää saksalaisia, jotka operoivat Petsamossa. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2020 kello 00.11 (EEST)

Kierrätys: lasi vs metalli[muokkaa wikitekstiä]

Kun laitan lasisen pestopurkin lasinkeräykseen, kuinka tärkeää on irrottaa metallikansi ja laittaa se metallinkeräysastiaan? Pitäisikö minun napsia lasisen mehupullon turvarengas pihdeillä ja laittaa rengas metallinkeräykseen? Vai hoitaako lasinkeräyslaitos lasin ja metallin erittelyn viran puolesta? Googlaustaitoni eivät riitä tähän luotettavasti vastaamiseen. 85.76.65.52 22. heinäkuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Helsingin seudun ympäristöpalvelut: "Lasipullo, lasipurkki: Huuhtaise pakkaus kevyesti tarvittaessa. Poista kannet ja korkit ja muut helposti irrotettavat osat. Kaulusrenkaat ja muoviset suuosat pulloissa voi jättää paikoilleen." Noin tärkeää eli kun huuhtaiset purkin, olet jo irroittanut kannen ja enää pitää laittaa se oikeaan keräysastiaan.--Htm (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 20.21 (EEST)
Luultavasti tämä viimeinen ja tärkein vaihe on joillekin liian korkea kynnys. Ehkäpä sen porukan lapset saavat koulussa ja muussa ympäristöstään niin paljon opetusta, että osaavat jo erottaa omilla silmillään ja käsillään lasin ja metallin toisistaan, kun seisovat kierrätysastioiden edessä. Vielä kun muistaisivat Sinebrychoffin puistossa pakata tyhjentyneen eväspullon kassiin eivätkä rikkoisi sitä nurmikolle. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 21.47 (EEST)
Luennoitko todellakin että joillekin on "liian korkea kynnys" "erottaa lasi ja metalli toisistaan". Todellako? Tämäkö on todellakin mitä luulet minun kysyväni? Että en kykene erottamaan lasia ja metallia toisistaan? Todellako sisälukutaitosi on sillä tasolla, että luulet, että en kykene erottamaan lasia ja metallia toisistaan? Häpeä!
Kysyn edelleen: pitääkö pullon metallinen turvarengas napsia pois? Jos lasipurkin metallikansi on jumittunut paikoilleen niin että minun ikäiseni ihminen ei saa sitä käsivoimin irti, hoitaako lasinkierrätyslaitos lasin ja metallin erottamisen? Laitanko lasi+metalli esineen jota en kykene irrottamaan toisistaan lasinkeräykseen, metallinkeräykseen, sekajätteeseen, tai jonnekin muualle?
Tai ihan alkuperäisenä yksinkertaisena: pitääkö lasipullon turvarengas napsaista pois sivuleikkurilla? Vai erotetaanko metalli ja lasi automaattisesti kun lasi kierrätetään? 85.76.65.60 25. heinäkuuta 2020 kello 21.00 (EEST)
Eikös tuossa Htm vastannut jo aiemmin "Lasipullo, lasipurkki: Huuhtaise pakkaus kevyesti tarvittaessa. Poista kannet ja korkit ja muut helposti irrotettavat osat. Kaulusrenkaat ja muoviset suuosat pulloissa voi jättää paikoilleen." Jatkokäsittelyssä kyllä erotetaan osat tarvittaessa. Tosin näissä on hieman eroavia ohjeita eri alueiden jätehuoltojen välillä. Ne kaulusrenkaat kuitenkin voi jättää paikoilleen. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 21.57 (EEST)

Vokaalien muunnoksista kielissä[muokkaa wikitekstiä]

Mitenkähän esimerkiksi romanian kielessä yleisesti sanan vartalossa tapahtuva muunnostaipumus nimetään? esim negru (musta) > neagre (mustat (paitsi fem.)) tai toisaalta patru (neljä) > pǎtrime (neljännes)? Kyseessä ei liene vokaalisointu, umlaut eikä ablaut, mutta onko sillä jotain omaansa. Suomessakinhan on kuuluisa ruoka > ruoan, joka kai hyväksytään nykyään kirjoitettavaksi ruuan. Vai tyydytäänkö vain sanomaan vokaalimuunnos? --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.48 (EEST)

Wikipediasta löytyy flekteeraava kieli. Aiheesta lisää hakuja tekemällä voi löytyä tarkempaa terminologiaa.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.51 (EEST)

Järviwiki[muokkaa wikitekstiä]

Muutama kysymys Järviwikistä. @J Hokkanen tai joku muu:

Noudattaako wikissä ilmoitettu järven pinta-ala Karttapaikassa näkyviä rantaviivoja?

Ilmeisesti yksi järvi ei välttämättä ole yhtenäinen vesialue, vaan monta lähekkäistä vesialuetta (jopa keinotekoista) voi muodostaa yhden järven. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä, onko rantaviivojen mittaaminen kartassa ainoa tapa arvioida, mitkä lätäköt ovat osa samaa järveä?

Jos vedellä täyttynyt sorakuoppien ryhmä on wikissä merkitty järveksi, onko kyseessä tekojärvi?

Miksi Järviwikissä on järviä sellaisissa paikoissa, joissa ei ole nyt eikä ole Maanmittauslaitoksen vanhoissakaan kartoissa ollut minkäänlaista vesialuetta?

--Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 14.37 (EEST)

Mitään en noista muista tiedä, mutta järviä on kuivatettu maanviljelyskäyttöön ainakin 1800-luvulla. Onhan niistä hyvä olla tietoa. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.01 (EEST)
Hätäisesti vastattuna: 1) Järven pinta-ala pitäisi noudattaa rantaviivan rajaamaa aluetta. Tilastoissa voi kuitenkin olla virheitä (vedenpinnan nostot/laskut, tukinnat joessa olevien järvien rajauksista, kirjoitusvirheitä). Virheet ovat kuitenkin harvinaisia. 2) Järviwikissä voidaan järvet lohkoa eri kokoisiin järvenosiin (esimerkiksi Päijänne kolmessa osassa). Artikkelissa tulee yhdistää osien pinta-alat lopulliseen suuruuteensa. Ongelmia voi esiintyä soistuneissa järvissä: milloin on suo ja milloin järvi? 3) Vettynyt sorakuoppa on tosiaan tekojärvi tai -lampi. Jos kuopan tarkoitus on varastoida vettä, niin varastoallas. Jos järvi on padottu, niin kuten edellä tai patoallas/patojärvi. 4) "Haamujärvet" ovat vaihteleva ryhmä. Yleensä on kyseessä kuivatettu järvi tai umpeen kasvanut järvi. Virheitä en nyt muista kohdanneeni eli väitän, että ilmiölle löytyy selitys. Se tulee tutkia tapauskohtaisesti. Onko esimerkkejä?--J Hokkanen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.04 (EEST)
Kiitos vastauksista. Kakkoskysymyksessä olin ymmärtänyt asiat väärin, sillä huomasin nyt, että järven alue on sittenkin merkattu karttaan järviwikissä. Tästä seuraa kuitenkin uusi kysymys: miten tämä järvi voi olla yli kaksi hehtaaria, kun se Karttapaikassa näyttäisi olevan neljäsosan tuosta? Sattumalta löytynyt haamujärvi on tässä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.34 (EEST)
Kun ensimmäisessä esimerkissä avaa Järviwikissä vesistöalueen "Vasa Storfjärdin rannikkoalue (97.211)" luettelon, huomaa, ettei kaikkia jw:n karttaan piirrettyjä järviä ole luettelossa. Tämä voi johtua maankohoamisesta eli se on nopeaa verrattuna tietojen päivitysnopeuteen. Salmen/lahden umpeenkasvu kutistaa järvialtaan avoveden määrää nopeasti! Alkuperäiseen vesialueeseen on voinut sisältyä viereinen lammikko, mutta se on jäänyt omaksi lammekseen vektorityön aloittamiseen mennessä. Eli tuomio: vanhentunutta tietoa. Haamujärvi oli vaikeampi tapaus. Jos tässä tapauksessa on ollut käytössä samanikäiset tiedot kuin edellä, tulee huomioida uuden louhoksen ilmaantuminen. Karttapaikan ilmanvalokuvasta näkyy kohteen yllä nelikulmion muotoinen alue, joka on voinut olla vesitäyttöinen, mutta uusi louhos pohjoispuolella on tätä syvempi! Siis vesi on valunut sinne ja allas on nykyään tyhjä. Tämän on jw:n kartoittaja huomannut eikä vesiallasta ole piirretty. Onko selitykseni oikea totuus, jää arvioitavaksi. Lukija päättäköön.--J Hokkanen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.15 (EEST)
(Päällekkäinen muokkaus, kirjoitettu näkemättä Urjanhain kommentteja) Kiitos! En tämän ensimmäisen tapauksen kohdalla tajunnut ajatella tietojen vanhentuneisuutta. Vuoden 1988 kartassa tuo tosiaan näkyy, että lammet ovat olleet yhtä ja samaa järveä, mutta sitä edeltävässä vuoden 1981 kartassa ne olivat vielä yhteydessä mereen, ja vuonna 1996 ne olivat jo erillään toisistaan. Haamujärven kohdalla lienet oikeassa siitä, että vesi on valunut pohjoispuolen louhokseen. Nyt kun tutkin karttoja tarkemmin, niin nelikulmion pohjoisosassa ja nykyisen louhoksen eteläosassa on vuoden 1998 kartassa vettä, joka lienee ollut se kyseinen järvi. Kun louhos kaivettiin ja järven halkoi tie, se kuivui. Uskon siis, että olet oikeassa, paitsi että vesi oli todennäköisesti koko ajan tuon neliönmuotoiseen alueeseen johtavan tien pohjoispuolella. En huomannut tuota aiemmin, koska 1990-luvun karttoja ei ole Vanhat kartat -sivustolla, vaan ne pitää ladata erikseen Maanmittauslaitoksen sivuilta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.06 (EEST)
Muistan eri aikoina törmänneeni järviwikissä erilaisiin tietojen ja aineistojen eri aikaisuuksiin, esim. käytetään hiljattaista uomaverkostoa, mutta 1990-luvun valuma-aluejakoa, ja esim. maankohoamisrannikolla voi näiden välillä olla ristiiriitaa. Toisaalta joku osa itse järvidatasta voi olla myös vanhempaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaaa varmaan verrata eri lähteitä. Esim. nykyinen maasttokartta on MML:n Karttapaikka-palvelussa ja vanhempia peruskarttoja on MML:n vanhat painetut kartat -palvelussa. Samoin järvien nimissä tai nimien kirjoitusasussa voi järviwikissä joskus olla pieniä eroja esim. karttapuikan uusimpaan nimistöön verrattuna. Yleisesti ja kaiken kaikkiaan Järviwiki on jossain määrin epätarkka primäärilähde, jossa on pieniä epätarkkuuksia. Näitä voi hyvin olla esim. järvien pinta-alassa sen ohella, että esim. maankohoaminen ja järvien vedenpinnan nostot ja laskut voivat aiheuttaa muutoksia myös todellisuudessa ja voi olla eri ikäisiä tietoja. On myös olemassa SYKE:n ehdotus uudeksi valuma-aluejaoksi (siitä karttapalvelu) ja SYKE:n valuma-alueen rajaustyökalu Value. Ne korjaavat joitakin vanhan valuma-aluejaon virheitä tai saattavat esim. maankohoamisrannikolla edustaa uudempaa tilannetta, mutta silti niidenkin automaattisesti generoidussa tiedossa on virheen mahdollisuus. Joissan kohdin olen järviwikissä huomannut, että punalinkki jonkun osavaluma-alueen kohdalla saattaa korreloida johonkin mahdolliseen epätarkkuuteen vanhassa valuma-aluedatassa (esim. jossain Hiitolanjoen vesistössä oli tällainen).--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.42 (EEST)
Tässä esim. tuo "haamujärvi" voisi olla peruskartan 1988 päällepainatuksessa "muuttuneena vesialueena": [11], ja jos vertaa nykykarttaan (järviwikissä voi valita myös maastokartan), niin kalliolouhoksen avovesipintaisuustilanne on ehkä saattanut muuttua. Usein on myös erilaisia patoaltaita, joissa avovesipintaisuustilanne vaihtelee, jos esim. pato on poistettu tai pato on rikkoutunut, eikä sitä ole korjattu.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.52 (EEST)
Ja vastaavasti tuo nykyistä pinta-alaltaan suurempi järvi on 1988 tiedoilla näyttänyt tältä: [12]. Eli se olisi sittemmin kuroutunut kahdeksi altaaksi. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.55 (EEST)
Eli voidaanko todeta, että järvi on aina yhtenäinen vesialue, mutta Järviwikissä tämä ei aina käy ilmi, mikä johtuu tiedon vanhentuneisuudesta tapauksissa, joissa järvi on nykyään oikeasti jakautunut useammaksi lammeksi ja/tai järveksi? Lisäksi on tapauksia, joissa järvi on kokonaan kuivunut tai sen tilalla on nykyään suo tai kosteikko. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.29 (EEST)
Kyllä, järvi on pitkän aikavälin tarkastelussa häviävä luonnonmuodostuma (mataloituminen, umpeenkasvu ja soistuminen), mutta esimerkiksi merenkurkussa eivät edes kartturit mysy perässä. Eri-ikäisten tietolähteiden vertailulla voi päästä näkemään muutoksen eri vaiheita.--J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2020 kello 11.56 (EEST)
Onkohan muuten missään nähtävissä 2000-luvun Maanmittauslaitoksen karttoja, jotka nykyään päivittyvät omaa tahtiaan Internetissä sanomatta mitään, vai jäävätkö kartan vanhat versiot täysin unholaan? Karttapaikan kaltaista sivustoa ei kai voi tallentaa Wayback Machineenkaan. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. elokuuta 2020 kello 18.48 (EEST)
Tuo olisi kiinnostava selvitettävä kysysymys. Sama koskee myös ilmakuvia, joita voikin olla saatavilla (tai tulla tai olla joskus tulossa saataville). Ain akin paperikarttoja KKJ-projektiossa olisiko 1990-luvun lopulle asti on tullut ja ehkä joskus tulee MML:n Vanhat painetut kartat -palveluun. Samoin MML:n avoimien aineistojen tiedostopalvelussa on ladattavissa lehdittäin kulloistakin peruskarttaa, muita maastokarttoja, ilmakuvia ja maastotietokantaa avoim ina aineistoina, ja eri tahot myös jakavat tai ovat jakaneet näitä joko sellaisinaan (ainakin kapsi.fi) tai edelleen työstettynä (esim. mapant) tai konversiot garminin laitteisiin (ainakin https://kartat.hylly.org/ ). Mutta olisi tosiaan kiinnostavaa tietää, että olisiko näitä jostain saatavilla. Eri hankkeisiin noita latauspalvelun karttoja, vinovalovarjosteita, ilmakuvia ym. on tullut ladattua eri ajankohtina mutta joskus on itsellekin joko ao. hankkeisiin liittyen tai muuten tullut mieleen, että olisi joissain yhteyksissä mukava olla täydellisempiäkin sarjoja. Voisi kuvitella että joskus tällaisia ehkä tuleekin, mutta en ole varma pistetäänkö esum. maastokartan ja maastotietokannan kaikkia väliversioita talteen. Ilmakuvat ja pistepilviaineistot nyt luulisi, että laitetaan ainakin talteen. @Gronroos: osaatko sanoa? --Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 16.36 (EEST)
Kysymys on aivan validi. Ainakin maastotietokannan jakelussa on aina uusin versio, eikä dokumentaatiosta käy ilmi, kuinka Maanmittauslaitos tallentaa väliversioita, jos tallentaa. Digitaalisen ja painetun aineiston ero on se, että digitaalista maastotietokantaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla, kun taas paperikartasta syntyy selvästi toisistaan erillisiä painoksia. Fiksua olisi tallentaa esimerkiksi kunkin vuoden ensimmäisen päivän tilanne. Historian aukko on jo melkoisen suuri: Vanhojen painettujen karttojen arkisto ulottuu 1990-luvun alkupuolelle ja inkrementaalista historiaa viimeisen lähes 30 vuoden ajalta on huonosti saatavilla. --Gronroos (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Huippuvuoret[muokkaa wikitekstiä]

Kävin hiljattain ihan pohjoisessa Suomen Lapissa. Siellä tuli mieleen että manner-Eurooppaa pohjoisempana on vielä Huippuvuoret, mutta siellä en ole koskaan käynyt. Se ei kai enää kuulu Lappiin kun siellä ei taida olla pahemmin saamelaisasutustakaan? Mihin alueeseen se sitten kuuluu? JIP (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Lieneekö tuo sitten Eteläistä Pohjoisnapaa? --Pxos (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
Huippuvuoret ja Jan Mayen.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 20.32 (EEST)

Suomen rautateiden pohjoisin piste[muokkaa wikitekstiä]

Olin hiljattain junamatkalla Helsingistä Kolariin. Olen aika varma siitä että Helsingin keskusrautatieasema yksi Suomen eteläisimmistä rautatieasemista ja Kolarin rautatieasema Suomen pohjoisin. Helsingissä rata loppuu keskelle asemaa jossa on puskurit. Mutta missä se Kolarissa loppuu? Olen huomannut että rata jatkuu vähintään satoja metrejä pidemmälle kuin mitä matkustajat pääsevät. Missä on se piste jossa ratakiskoja ei enää fyysisesti ole pidemmälle pohjoiseen? JIP (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 02.05 (EEST)

Rata(pohja) näkyy ainakin google maps karttapohjassa sekä satelliittikuvissa. Kolarin asemalta se jatkuu noin 8km pohjoiseen jossa rata haarautuu kahteen. Läntinen haara on noin 5km pitkä ja päätyy nykyiselle Rudus Oy kolarin betonitehtaalle, itäinen on kymmenisen kilsaa pitkä ja päätyy Rautuvaaran kaivokselle. --Seeggesup? 9. elokuuta 2020 kello 02.24 (EEST)
Tarinan mukaan junalla on koitettu ajaa vielä Rautuvaaran ratapihaa pohjoisemmaksi, ehkä Hannukaiseen. Eteläisin asema on tietysti Hangon rautatieasema, josta kiskot jatkuvat vielä ilmeisesti noin 2,5 km Tulliniemeen Ulkosatamaan.--Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 04.21 (EEST)
Ja todettakoon vielä, että kaikki rantararadan liikennepaikat Masalasta Ervelään sekä Hangon rata Mustiosta etelään ovat etelämpänä kuin Helsingin päärautatieasema. --Gronroos (keskustelu) 12. elokuuta 2020 kello 12.18 (EEST)