Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Naisten EM-fudis ja punainen kortti[muokkaa wikitekstiä]

Ennen kai fudiksessa punainen kortti merkitsi sitä, että joutui kesken käynnissä olevan pelin pois kentältä. Eilen oli naisten EM-kisoissa tilanne, jossa joku sai punaisen kortin ja kun selostajat sanoivat, että pelaajan ottelu päättyi tähän, ja että koko joukkueen tulevaisuus on synkkä jatkopeleissä. Miten tuo homma siis oikein menee. Jos saa alkusarjan pelissä punaisen kortin, onko sitten kielletty pelaamaan missään matsissa koko turnauksen aikana ? Eikös tuollainen ole ihan liian kova tuomio ? Eikö siinä kärsi koko tiimi vain yhden pelaajan mokasta. 176.72.98.65 11. heinäkuuta 2022 kello 09.00 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vaikea tietysti juontajien puolesta sanoa, mitä he tuolla varsinaisesti tarkoittivat. Mutta punaisesta kortista saa automaattisesti yhden ottelun pelikiellon, ei enempää. Eli seuraavasta pelista kyseinen pelaaja on poissa, mutta sen jälkeen taas pääsee mukaan (toki jos on erityisen törkeä teko, voi saada sitten lisäsanktioita). --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 09.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olisi aika löysä tuomio, jos viimeisellä minuutilla saisi rapata, miten lystää, ja sitten joutuisi pois vain muutamaksi viime sekunniksi. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.22 (EEST)Vastaa[vastaa]
Mitähän peliä mahdat tarkoittaa? Ainakin Flashscoren mukaan viimeksi noissa kisoissa punaisen kortin sai Tanska kolme päivää sitten. Ehkä selostaja tarkoitti, että joukkue menetti parhaimman pelaajansa seuraavaksi peliksi, joka on joukkueelle kisan kannalta hyvin tärkeä ja vaikea peli? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Italian kapteeni ja kokenein pelaaja Sara Gama sai Ranska-pelissä punaisen kortin, mihin selostajat reagoivat mainitulla tavalla, mutta tuomio muutettiin VAR-tarkistuksen jälkeen keltaiseksi kortiksi. Loppu sitten jotenkin noin kuten sanoit. Tästä pelistä oli tuloksena 1–5-tappio, ja jatko voi olla vaikeaa ilman pelaajamenetyksiäkin. –Kooma (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 12.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Futis / fudis. Kun ruotsin "fotboll" (tai miksei myös englannin "football") muuttuu "jalkapallon" puhekieliseksi nimitykseksi, tuntuu turhalta fiinistelyltä muuttaa t-kirjain d-ksi, vähän niin kuin muuan tuttavani puhui "pienosta". --Abc10 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Pieni piano on kai sitten pienokainen. Bueno. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.06 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eipä tuo kovin erikoistakaan ole: ihan samalla tavallahan musiikin puolella piece on suomeksi biisi. Minulle se pallonperässäjuokseminen on kyllä aina oleva jalitsua tai jalakapallua. Makevonlake (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 17.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Fudis on slangia eikä tää ole slangisanakirja. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 13.53 (EEST)Vastaa[vastaa]
Niin on futiskin slangia. Minä kutsun peliä jalkapalloksi. Stryn (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 19.38 (EEST)Vastaa[vastaa]

Naisten hiuspyörtyvät[muokkaa wikitekstiä]

Eikö kaikilla ola hiuspyörtyviä? Vaikka onkin niin eikö ne naisilla peity siksi koska heillä on yleensä pitkät hiukset? --Aguilus (keskustelu) 14. heinäkuuta 2022 kello 23.26 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tämä ei varsinaisesti liity asiaan mutta on matemaattisesti todistettu että karvaisessa pallossa on vähintään yksi kiertymä. -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.36 (EEST)Vastaa[vastaa]
https://www.youtube.com/watch?v=H9grHQDsIz8 -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tarkoitat varmaan sanaa (hius)pyörre eli -pyörtyäinen. Siitä voi ehkä tehdä artikkelin tai ohjauksen johonkin sopivaan artikkeliin. Aiheesta on lähteetön maininta karvapallolauseessa. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 08.57 (EEST)Vastaa[vastaa]
Taisin kuulla hauskimman blondivitsin mitä koskaan.. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 12.50 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olen kyllä lähinnä punatukkainen, mutta kerro. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 13.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Sorry jos otit henkilökohtaisesti, huvitti vain tuo keskustelun asettelu jonka aloitin ja se miten käyttäjä: Cimon Avaro siihen suhtautui :).. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 23.44 (EEST)Vastaa[vastaa]

Henkirikoksen käsittelystä oikeudessa (liittyy erääseen artikkeliin)[muokkaa wikitekstiä]

En tiedä erityisen paljoa lakiasioista, eli tämä voi olla typerä kysymys. Toisaalta sitä sanotaan, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, joten tässä on:

Artikkelissa Ulvilan surma väliotsikon "Ensimmäinen käsittelykierros" alla sanotaan, että Aueria syytettiin "murhasta tai vaihtoehtoisesti taposta". En ymmärrä kyseistä kohtaa oikeastaan lainkaan; voiko ihminen olla samaan aikaan syytettynä murhasta ja taposta, jos uhreja on vain yksi? --Vedaboga (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 16.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eikös tuo tai ole eri asia kuin ja?--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.02 (EEST)Vastaa[vastaa]
”Syyttäjä voi lisäksi esittää vaihtoehtoisen syytteen ja teonkuvauksen siltä varalta, ettei hänen pääsyytteensä menesty. Syyttäjä voi siis esimerkiksi vaatia syytetylle rangaistusta ensisijaisesti murhasta ja toissijaisesti taposta, mikäli murhan tunnusmerkistön ei katsota täyttyvän.” [1] --Qwerty12302 (kesk | muok) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Emeritusproffa Jyrki Virolaisen blogikirjoituksessa numero 200. KKO 2020:51... on asiaa selvennetty laajemmin. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eli maanläheisemmin: jotta rikollinen ei vaan pääse syyttäjän mielestä poikkeuksellisen selvässä tapauksessa kuin koira veräjästä, otetaan vaihtoehtoinen syyte mukaan. Tämä johtuu oikeusvaltioperiaatteesta ja vallan kolmijaosta, lakia tulkitsee tuomioistuinlaitos, eikä syyttäjä. --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 09.25 (EEST) Kommentia on jälkeenpäin muuttanut yliviivaamalla Osmo Lundell 24. heinäkuuta 2022 kello 11.18 (EEST).Vastaa[vastaa]
Itse asiassa "poikkeuksellisen selvässä tapauksessa" ei mitään vaihtoehtoisia syytteitä tarvita vaan päinvastoin. Jos tuomioistuin ei hyväksy syyttäjän "päälinjaa" niin syyttäjä esittää samalla "plan B" -vaihtoehdon. Ei se johdu vallan kolmijaosta vaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetusta laista. Vallan kolmijakokaan ei päde tässä, koska syyttäjä kuuluu itse Monteskjöön tuomiovalta-osastoon. Mutta toki on olemassa oikeudenkäynnin sisäinen, akkusatorinen kolmijako: syyttäjä, puolustaja ja tuomari. Syyttäjä toisin sanoen tiedostaa oman roolinsa rangaistusta vaativana osapuolena ja pyrkii tehokkaasti saamaan oman näkökantansa hyväksytyksi. Puolustaja "vastustaa syyttäjää" ja tuomari johtaa prosessia.

Auerin tapauksessa syyttäjä esitti teonkuvauksen (Auer oli väkivalloin aiheuttanut miehensä kuoleman) ja sitten kyse saattoi syyttäjän mielestä olla joko harkitusta teosta (murha) tai pikaistuksissa riidan yhteydessä tehdystä (tappo) tai jotain sinne päin. Eikä veräjässäkään ole koiraa. Tuomitsemisessa (syylliseksi syytteessä kuvattuun tekoon) pitää tuomioistuimen miettiä niin asiaa monipuolisesti, että ei siihen rikosnimike vaikuta mitenkään aivan olennaisesti. Lisäksi on myös niin, että tuomioistuin ei edes ole sidottu rikosnimikkeeseen (ROL 11 luku 3 §). Jos vastaaja on tekoon syytön, niin hän ei ole syyllistynyt murhaan eikä tappoon – ainakaan silloin, jos tekijä on joku toinen, kuten myös vaihtoehtoisena tapahtumain­kulkuna esitettiin. Maanläheisyyttä saa olla, mutta silloin pitää muistaa, että oma maa aina mansikka.

--Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 10.48 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysyneelle käyttäjälle vielä tiedoksi, että yllä oleva vähemmän maanläheinen tarkenne täsmentää vastaustani. Kyseessä siis oikeusperiaatteen vallanjako, ei alunperin epähuomiossa kirjoitettu ja nyt yliviivattu termi. Työniloa juridiikkaa vaativien artikkelien parissa! --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 11.21 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos nyt haluaa väkisin tehdä tästä vallanjakoa, niin kannattaa ajatella asiaa horisontaalisen vektorin sijasta vertikaalivektorina (ah, pidän kaiken muun lisäksi myös höpö-höpö-termeistä). Monteskjöön valtiovaltoja on kolme: samalla tasolla olevat lainsäätäjä, toimeenpanomiehet (sic, aiemmin ei ollut naisia olemassakaan) ja tuomaristo. Tässä vertikaaliset kynnykset ovat 1) poliisin esitutkintakynnys, 2) syyteharkinta ja syytekynnys ja 3) pääkäsittely oikeudessa ja tuomitsemiskynnys. Nextillä levelillä sitten taas ajateltuna muutoksenhaku (hoo-oo ja koo-koo-oo). --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.31 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kiitos kaikille vastauksista, asia selkeni huomattavasti. Tuosta Pxosin linkkaamasta blogista huomasin, että artikkelia syytesidonnaisuus ei Wikipediasta löydy, pitäisikö? En itse aio kirjoittaa, mutta jos joku muu vaikka haluaisi. --Vedaboga (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ei ole, mutta miksi meidän Wikipediassa pitäisi tehdä sellaista, jonka joku muu on jo tehnyt paremmin: (Tieteen termipankki 25.7.2022: Oikeustiede:syytesidonnaisuus). --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.33 (EEST)Vastaa[vastaa]

Suojaikärajan nosto[muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ovat halunneet nostaa suojaikärajan 18:aan. Kun jo nyt on tapauksia, joissa se on 18, merkitsisikö muutos sitä, että olisi tapauksia, joissa raja olisi 20? 46.132.43.154 23. heinäkuuta 2022 kello 21.15 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ottamatta nyt kantaa siihen, puhutaanko tässä elokuvien katselusta vai jostain muusta, kerron yleisellä tasolla että ihmisten mielipiteet ja sitten varsinainen hallituksen esitys lain muuttamiseksi ovat kaksi aivan eri asiaa. Ihmiset voivat keskustelussa olla sitä mieltä, että A:n pitäisi olla B, mutta vasta kun lakia valmistellaan, lausuntoja pyydetään ja esitystä kirjoitetaan, selviää, mikä on uuden lain toivottu sisältö ja mihin kaikkeen lainmuutos lopulta vaikuttaa. Yksittäisten ihmisten mielipiteet voivat olla kuinka hatarasti ajateltuja tahansa. Parhaimmillaan voitkin vain ihmisiltä yrittää kysyä, mitä he lopulta tarkoittavat tai haluavat. Call your Congressman! --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Luulen, että puhutaan nussimisesta, koska luottamussuhteessa ja auktoriteettiasemassa oleville suojaikäraja on 18 vuotta ja muille 16 vuotta.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.49 (EEST)Vastaa[vastaa]
Minä tiedän, että puhutaan siitä. Se ei kuitenkaan mielestäni ole oleellista. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 22.41 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kun kyse nussimisesta juurikin, homma menee kuten MAQuire yllä kertoi. En ota kantaa siihen, mitä mielipiteitä maallikoilla on ollut lainsäädännön muokkaamisesta tältä osin tai miksi, mutta en ainakaan ole itse kuullut 20v-rajasta puhuttaneen. Kannattaa käydä kysymässä vielä jossain muualla. --Osmo Lundell juttusille? 23. heinäkuuta 2022 kello 22.47 (EEST)Vastaa[vastaa]
Olennaisin sana koko kysymyksessä on sen ensimmäinen sana: jotkut. Kannattaa siis noilta joilta kuilta (rivers and moons) käydä kysymässä, mitä he haluavat. En pilkkaa kysyjää vaan tosiaankin on niin, että jos henkilö X vaatii kuolemanrangaistusta myös Suomeen ja me muut sitten mietimme, pitäisiko valtion surmata myös esimerkiksi alentuneesti syyntakeiset, niin jos X ei sitä tiedä, eipä sitä tiedä kukaan muukaan. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.02 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ihme hökötys Mellstenin uimarannalla[muokkaa wikitekstiä]

Ihme hökötys.

Espoon Haukilahdessa, Mellstenin uimarannalla on tällainen metallinen hökötys kiinni meressä olevassa kivessä. Mikä ihme tämä on? JIP (keskustelu) 30. heinäkuuta 2022 kello 04.45 (EEST)Vastaa[vastaa]

Olisiko jokin lipputankoteline? --Linkkerpar 30. heinäkuuta 2022 kello 06.26 (EEST)Vastaa[vastaa]

Länsi- ja itävallat[muokkaa wikitekstiä]

Miksi länsimaisen demokratian piiriin kuuluu hajottaa esimerkiksi Irakin ja Libyan valtiot, mutta itämaisen totalitarismin ei sallita hajottaa esimerkiksi Ukrainan valtiota, kuten nyt esimerkiksi Vladimir Pienen nimissä tehdään? Älkää poistako tätä kysymystä, poistakaa ennemmin kysyjä (joka ilmatorjunnan sotilaana ei sallisi minkään maan hävittäjien häiritsevän itäsuomalaista luonnonrauhaa). --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 02.51 (EEST)Vastaa[vastaa]

Noista rauhaa häiritsevistä hävittäjistähän kulkee monikansallinen tarina. Suomalainen (amerikkalainen) maanviljelijä hermostui siitä, kun harjoittelemassa olevat hävittäjät lensivät hänen maatilansa yli matalalta ja säikäyttivät lehmät aina niin perin pohjin, että menivät umpeen. Maanviljelijä oli valittanut ilmavoimien tukikohtaan (airbase) tuloksetta. Kerran sitten lennolta palaava ohjaaja ilmoitti, että hän näki kuinka ukko oli osoittanut hävittäjää haulikolla (rifle), ja mekaanikot löysivätkin koneen kyljestä luodin aiheuttaman painauman. Lennostosta lähetettiinkin pian majuri puhumaan maanviljelijän kanssa. Maamies tuohtuneena sanoi, että hän palveli II M-sodassa ja että hän tottui rintamalla ampumaan ryssän (insert enemy here) koneita vaikka pistoolilla, mikäli ne tulivat liian lähelle. Majuri viisaana miehenä ymmärsi, mistä on kysymys, ja vastasi, että eikös ole kuitenkin hyvä, että yllä lentää omia koneita. Juuri niillä koneilla sitä vihulaista sitten paremmin torjutaan, kun kova paikka tulee. Yhteisymmärrykseen päästiin, kun ilmavoimat suostuivat siihen, että harjoitusaluetta siirretään pois laitumen yltä ja maanviljelijä suostui pitämään pyssynsä sängyn alla. Ehkäpä siis, kun seuraavan kerran kuuluu häiritsevää lentomelua, on hyvä ajatella, että ne ovat kuitenkin omia koneita. (Olipa pitkäpiimäistä kerrontaa. Toivottavasti alkuperäinen juttu löytyy netistä helposti ja ytimekkäänä). --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 01.50 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kolmi- tai useampiosainen sukunimi?[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Suomessa olla kolmoissukunimiä tai sellaisia sukunimiä, joissa on kolme tai useampi yhdysviivalla yhdistetty sukunimi?
Esimerkiksi "Ylitalo-Wallenius-Matikainen"? Keksisin tällaisen tilanteen olevan mahdollinen, jos joku omaa sukuaan Ylitalo menisi naimisiin omaa sukuaan Wallenius-Matikaisen kanssa ja tämä Ylitalo ottaisi ikään kuin molempien sukunimet liittäen puolisonsa sukunimen omansa perään, jolloin saataisiin "Ylitalo-Wallenius-Matikainen".--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 4. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Voi olla ja onkin. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.05 (EEST)Vastaa[vastaa]
Noinko on? Eikö etu- ja sukunimilain 5 § nimenomaan kiellä yhdistämästä sukunimiä kahta enempää? --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.23 (EEST)Vastaa[vastaa]
Luin ehkä huolimattomasti Sentreen viestin, mutta ainakin jos sukunimi olisi esim. yhdysviivallinen "Koski-Vähälä", joka menisi naimisiin Ylitalon kanssa, niin voisi käyttää muotoa "Koski-Vähälä-Ylitalo". Mutta tokihan tuossa on vain kaksi sukunimeä, vaikka yhdysviivoja onkin kaksi. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.29 (EEST)Vastaa[vastaa]
Miettikääpäs tätä. Etunimenähän voi käyttää myös yhdysnimeä ja etunimiä voi olla korkeintaan neljä, ja jos sukunimikin on yhdistelmäsukumimi (mutta toinen niistä on joku kaksiosainen kuten Koski-Vähälä) niin vaikkapa seuraava olisi mahdollinen: "Juha-Pekka Jukka-Pekka Veli-Pekka Olli-Pekka Sydänmaanlakka-Koski-Vähälä". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 9. elokuuta 2022 kello 13.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Tunkkainen anekdootti 1960-luvulta kertoo, että yliopistosairaalassa kirurgi kyllästyi siihen, kun hänen assistenttinsa (siis leikkaussalihoitajat) menivät jatkuvasti naimisiin ja ottivat itselleen kaksoisnimen. Kas kun tuohon aikaan viitattiin ihmisiin sukunimillä (neiti Mäki, hoitaja Senkka). Hän sitten päätti, että hän kutsuu kaikkia kaksoisnimen ottaneita naisia samalla nimellä: Paskolampi-Väliviiva-Könkkölä. Tarina ei kerro kirurgin nimeä, mutta eiköhän hänet professorin arvonimen saaneiden joukosta löytäne. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 14.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Jäteastiaston kehityskulku päähelsinkiseudulla[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan jostain saatavissa pääkaupunkiseudun tai muunkin Suomen jätteidenkeräyksen kehityshistoriaa? Milloin tuotiin harmaiden kaatopaikkaroskalaatikoiden lisäksi ensimmäiset vihreät paperinkeräyslaatikot jätekatoksiin? Muistan ne jo lapsuudesta. Koskas biojätteen keräys varsinaisesti aloitettiin? Onko tarkkaa vuotta sille, kun muovia ruvettiin keräämään (2015-kö?). Kun kerran jätehuoltomääräykset lienevät usein paikallisia tai maakunnallisia, rajaan kysymykseni nyt koskemaan Uudenmaan murto-osaa. Böndeläisetkin voivat toki vastata, jos heillä on muu kierrätyskeskus kuin laskiämpäri ja pellonlaita. (TV:stä tulee taas hauska vastakkainasettelusarja uusintana.) --Pxos (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.20 (EEST)Vastaa[vastaa]

En osaa vastata, mutta aihe sivuaa aihepiirejä tekniikan historia ja ympäristöhistoria. Ensinmainittuun aihepiiriin syvällisesti on perehtynyt ainakin Käyttäjä:Vesa Linja-aho. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
Paaperinkeräys alkoi ainakin jossain muodossa 1940-luvulla [2], [3], [4]. Turussa astioita ilmestyi 60-luvun lopulla [5]. Muovinkeräys 2016. --Nitraus (wikinät) 24. elokuuta 2022 kello 18.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Hesarin aikakonetta pläräilemällä selvisi, että biojätteen keräys alkoi Pohjois-Helsingissä 1993. Keräys laajeni sitten vuoteen 1998 mennessä koko pääkaupunkiseudun vähintään 10 asunnon kiinteistöihin[6]. --Silvonen (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 19.40 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kiitoksia keräilystä. Hesarin jutussa sanotaan, että "[v]uonna 1979 jätehuoltolaki kielsi paperin käytön polttouuneissa. Vuonna 1980 kiinteistöjen roskapönttöjen viereen tuli paperille oma laatikkonsa." Biojätteen keräys alkoi siis lehtijutun mukaan jaksoissa, eikä varmaan pysty selvittämään yleisesti, koska biojäteastia tuotiin mihinkin taloyhtiöön, mutta 1990-luvun puolivälilöissä kuitenkin. Mun mielestäni tuollaiset pinnallisesti epäkiinnostavat asiat ovat juuri sitä kansalaisen arjen historiaa, joka pitäisi muistaa dokumentoida myös. Tuttavani asuu taloyhtiössä, jossa hallituksen jäsenenä on ollut vuosikymmeniä paikallismaallikkohistorioitsija. Hänellä on "mustia vihkoja" kymmenittäin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 11.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Myrkyllinen marja joka ei maistu pahalta[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa myrkyllisiä marjoja jotka maistuvat hyvältä, tai ainakin ei niin pahalta, että niitä voi syödä vahingossa liikaa? –Kommentin jätti 193.211.19.100 (keskustelu)

Lähinnä kyseeseen tulevat kai lievästi myrkylliset musta- ja terttuseljat, ja niitäkin voi hyödyntää kunhan siemenet poistetaan. Oravanmarjaa on kuvattu makeaksi [7], mutta en tiedä kuinka hyvältä se muuten maistuu. --Nitraus (wikinät) 26. elokuuta 2022 kello 09.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kielon marjoista en tiedä. Joidenkin lähteiden mukaan kielon marjat ovat jopa tappavan myrkyllisiä, mutta marjojen mausta en mene sanomaan. Tai minkään muunkaan kasvin marjoista, jotka ovat tappavan myrkyllisiä.--87.95.81.157 9. syyskuuta 2022 kello 22.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Maistoin yhtä oravanmarjaa, ja se oli makea, miellyttävän makuinen ja muistutti ehkä vadelmakiisseliä. Hieman myöhemmin maistoin vielä muutamaa, mutta ne eivät olleetkaan miellyttäviä vaan maistuivat pihlajan- ja taikinanmarjan sekoitukselta ja olivat vaihtelevan happamia. Ensimmäisen marjan makeutta oli muissa marjoissa lähinnä jälkimakuna. En tiedä, mistä tämä maun vaihtelu johtui, mutta ensimmäinen marja oli ainoa, jonka siemeniä puraisin. Yleensähän siemenet ovat marjojen happamin osa, mutta ehkä oravanmarjan makeus on juuri siemenissä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. syyskuuta 2022 kello 17.07 (EEST)Vastaa[vastaa]

Suomen kielen taivutussäännöt englanniksi?[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku kertoa hyvän sivun, joka selittäisi englanniksi suomen kielen taivutussäännöistä, esim. miksi "I like Wikipedia" on "Minä pidän Wikipediasta" eikä "Minä pitää Wikipedia"?

--2001:14BB:652:506:A99A:E749:3D7D:C537 31. elokuuta 2022 kello 20.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kun kuukkelin hakuun kirjoittaa "Finnish grammar", tulee vaikka kuinka monta sivustoa. Laadusta en tiedä. -188.238.18.81 31. elokuuta 2022 kello 21.04 (EEST)Vastaa[vastaa]

Emeritusproffa[muokkaa wikitekstiä]

Professorin virasta eläkkeelle jäänyt EI ole entinen professori vaan emeritus- tai emeritaprofessori, mutta onko professorin viran muuten kuin eläkkeelle jäämisen tai virassa ollessa kuolemisen takia poistunut ENTINEN professori? 109.240.85.63 2. syyskuuta 2022 kello 13.20 (EEST)Vastaa[vastaa]

Onkohan jo työelämästä eläkkeelle jääneitä entisiä työelämäprofessoreja? Voisikohan heistä tulla työeläkeprofessoreja? --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.13 (EEST)Vastaa[vastaa]
Joopa joo, jälleen pirullisuutesi ilmentyy. Tietänet varsin hyvin, että tuossa kuului olla elatiivi kohdassa, johon meni erehdyksessä genetiivi. 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.12 (EEST)Vastaa[vastaa]
Toisten puolesta ei kannata loukkaantua, koska toiset eivät arvosta sitä. Piruilun kohteena ei ollut henkilö, joten henkilökohtaisesti ei kannata mennä kuin itseensä ja pysyä siellä. Luin kysymyksen, vähät välitin sen muoto-opin puutteista ja kirjoitin vapaasti. Tuossa voisi itse asiassa olla eksessiivi, jos kielimaailma olisi toisenlainen. Kysymystä voi arvostella paljon rohkeammin kuin kielioppivirheestä. Siinä ei siis oteta huomioon, että nykyään on määräaikaisia professoreja ja noita TE-professoreja, jotka ovat työelämäntehtävässään vaikkapa viisi vuotta kunnes siirtyvät henkilökohtaamaan uusia haasteita. Kysymys heijastelee 1970–1990-lukuja, jolloin tasavallan presidentti nimitti professorit eliniäksi eli siis 65–68-vuotiaiksi. Ei kai nykyihminen enää tiedä, kuka meistä on entinen ja kuka on tuleva professori. Voisihan tuohon keksiä uuden termin, jota voi soveltaa, kun YT-neuvottelut on käyty: eksessiivityöntekijä. --Pxos (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 13.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ne on nykyään muutosneuvotteluita. -- Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 19.58 (EEST)Vastaa[vastaa]
Brittiläinen historioitsija ja televisioesiintyjä Suzannah Lipscomb (linkki en-wikiin) ilmeisesti nimitettiin yliopistossa professoriksi tammikuussa 2019 ja reilun kahden vuoden kuluttua hänestä tulikin jo emerita (huhtikuussa 2021). Tuossapa on tosiaan ripeä "tenure track", kun vauhti ei päättynyt edes professoriksi pääsemiseen, vaan ilmeisesti akateemisen uran päätepisteeksi (tai väliasemaksi) muodostuikin emerituksen työpaikka tai työhuone 42-vuotiaana. On huomattava, että em. professoritkin kaiketi alkavat kohta olla määräaikaisia, koska lienee mahdollista erota toimenkuvaan nimittäneen yliopiston palveluksesta, ja silloin ihmisestä tuleepi tietysti entinen emeritusprofessori eli englanniksi Emeritus Professor Emeritus. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 12.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vapaapäivät[muokkaa wikitekstiä]

Heikki Ojan mukaan Suomen nykyisenlaisen kalenterin perusteella ei ole mahdollista, että mikään Suomen yleinen palkallinen vapaapäivä ei osu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Jommallekummalle kahdesta viimeksi mainitusta sijoittuu Ojan mukaan aina vähintään yksi niistä ja enimmillään kuten vuonna 2005 peräti viisi. Mitkä ovat olleet vuoden 1992 pyhäpäiväpalautuksen jälkeen vuosia, joina niin on osunut vain yksi niistä ja mitkä lähitulevaisuudessa ovat vuosia, joina jälleen käy niin?  –Kommentin jätti 217.140.203.220 (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 01.35 (EEST)Vastaa[vastaa]

Omituinen ominaisuus tiskikoneissa[muokkaa wikitekstiä]

Ainakin Boschin ja Siemensin uudemmat tiskikoneet tekevät tätä. Eli jossakin vaiheessa pesuohjelmaa ne saattavat ruveta tekemään sellaista, että ensin otetaan vettä ja sen jälkeen vastaotettu vesi tyhjennetään välittömästi. Sitten taas uudestaan sama, eli otetaan vettä ja tyhjennetään vastaotettu vesi välittömästi. Tämä saattaa toistua muutamankin kerran ennen kuin kone lopulta pitää veden sisällään ja aloittaa seuraavan vaiheen (ilmeisesti huuhtelu tai kirkastus). Miksi (jotkin) tiskikoneet tekevät tällaista? Eikö sellainen ole turhanpäiväistä veden haaskua?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 9. syyskuuta 2022 kello 10.46 (EEST)Vastaa[vastaa]

oiskohan, että se sillä varmistaa, että ei ole orgaanista jätettä enää vedessä enempää kuin parametrit sallivat Zache (keskustelu) 9. syyskuuta 2022 kello 10.55 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kysymys ajo-oikeudesta[muokkaa wikitekstiä]

Olen pitkään katsonut tuota Poliisit-sarjaa ja siinä on ollut monessa jaksossa henkilö, joka on ajanut autoa tietoisesti, vaikka hänellä ei ole ollut ajokorttia tai on menettänyt ajo-oikeuden joko ylinopeuden tai päihtyneenä ajamisen takia. Tästä minulla heräsi kysymys että jos henkilö x on aikanaan suorittanut laillisen ajokokeen hyväksyttävästi ja saanut ajokortin ja näin todistanut viranomaisille sen, että hän osaa ja kykenee ajamaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa selvin päin, niin jos hän aikanaan menettää ajo-oikeutensa ja ajokorttinsa joko rattijuoppouden tai ylinopeuden takia määräajaksi tai kokonaan ja haluaa tästä huolimatta jatkaa ajamista tai jää kiinni poliiseille esimerkiksi ratsiassa, niin miksi hän ei voi vedota viranomaisille, että hän on jo aikanaan todistanut sen, että hän osaa ajaa nelipyöräistä moottoriajoneuvoa joten hänen ei enää tarvitse todistaa sitä uudelleen poliiseille muovikortin muodossa. Tämä on monesti johtanut siihen, että henkilön ajokieltoa pidennetään entisestään ja autosta poistetaan kilvet. Eli miksi kyseisen henkilön pitää uudelleen suorittaa autokoulu ja hankkia uusi ajokortti, jotta hän voi taas laillisesti ajaa moottoriajoneuvoa ilman, että poliisit puuttuvat asiaan?--2001:14BB:690:1961:BCD3:95E0:B384:6FE5 10. syyskuuta 2022 kello 19.38 (EEST)Vastaa[vastaa]

Mielenkiintoinen pointti. Kuningatar Elisabet II ajoi autoa mielin määrin eikä hänellä ollut ajokorttia. En tiedä miten Charles III:n kanssa toimitaan. -- Cimon Avaro 10. syyskuuta 2022 kello 21.31 (EEST)Vastaa[vastaa]
Elisabet II:lla ei kai ollut ajokorttia sen takia, että ajokortti myönnetään Hänen Majesteettinsa nimessä, joten kuningatar ei joko voinut itselleen myöntää ajokorttia tai sitten hän ei sellaista tarvinnut, koska hän oli valtakunnan Ylin Inssi. Charlesilla lienee kuningattaren myöntämä ajokortti, jota ei otettane pois. Voi tietysti olla, että Charles Kolmas on Britannian ainoa henkilö, joka saa jatkaa ajamista, vaikka kortti otettaisiinkin pois. En ole mikään valtaisa rojaalisen seuraelämän sivustaseuraaja, mutta usein puhuttiin siitä, että Elisabet ajoi itse mielellään autoa (Range Roveria). Sen sijaan minulla on kuitenkin sellainen mielikuva, että Charles on enemmänkin sellainen tyyppi, jota chauffööri kuljettaa. Siitä tullaankin sitten siihen kysymykseen, että jos kuninkaankuljettaja ajaa ylinopeutta ja hänen korttinsa otetaan pois tien varressa, voiko Charles takapenkiltä heti myöntää toisen kortin entisen tilalle. Se olisi kätevää. --Pxos (keskustelu) 14. syyskuuta 2022 kello 22.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kai siinä pitää tehdä paperityöt sentään. Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 20.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Onneksi meillä on tasavalta, niin ei tarvitse pelätä ajokortittomia kuninkaallisia.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 12.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Mikropiirit[muokkaa wikitekstiä]

Yleensä IC-piireistä mitä mainitaan Wikipediassa, ei mainita että tämä tai tuo toimii tasajännitteellä vaikka eivätkö miltei kaikki mikropiirit juurikin toimi tasajännitteellä.

-Onko siis mikropiirejä jotka toimivat vaihtojännitteellä? --Aguilus (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 16.03 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eks-kansakoulunopettaja[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa vielä peruskoulunopettajan virassa ihmisiä, jotka ovat olleet ennen sitä kansakoulunopettajia? 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.09 (EEST)Vastaa[vastaa]

Hyvin tod. näk. ei: Kansakoulut lakkautettiin 1977 [[8]], eli 45 vuotta sitten. Jos oletetaan että nuorin opettaja olisi ollut 20 vuotias silloin olisi hän 65 tänään OAJ:n mukaan eleköityminen alkaa jo 60 vuotiaana: [[9]].Sjmantyl (keskustelu) 16. syyskuuta 2022 kello 12.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eikö Helsingissä ollut kansakouluja vielä 1980-luvulla? 217.140.202.201 21. syyskuuta 2022 kello 09.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei. Iivarius (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 10.45 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei ole. Viimeiset sellaiset peruskoulunopettajat, jotka aloittivat opettajantyönsä kansakoulussa, jäivät eläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä. 93.106.143.141 26. syyskuuta 2022 kello 21.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vankien äänestys[muokkaa wikitekstiä]

Saavatko Suomessa vankeina olevat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset äänestää Suomen vaaleissa?

Jos saavat, viedäänkö heidät normaalille äänestyspaikalle vanginvartijoiden vartioimina vai järjestetäänkö heille vankilassa jokin oma äänestystilaisuus? 109.240.35.192 21. syyskuuta 2022 kello 07.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tottakai vangit saavat äänestää, jos ovat äänioikeutettuja. Sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja rangaistuslaitoksissa järjestetään ns. laitosäänestyksiä. 91.157.113.35 21. syyskuuta 2022 kello 07.43 (EEST)Vastaa[vastaa]

Liikenneympyrässä ajo[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monta peräkkäistä kierrosta liikenneympyrässä saa ajaa? Outo peelo (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.16 (EEST)Vastaa[vastaa]

”Periaatteessa ympyrässä saa ajaa niin monta kierrosta kuin haluaa, mutta se ei saa häiritä muita.”[10] --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.19 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kaunis sana?[muokkaa wikitekstiä]

Eppu Normaalin biisissä jupisevasta repusta lauletaan: "Et jättää saa pois sanaakaan, et sitä kaunistakaan." Mikä se kaunis sana on? JIP (keskustelu) 29. syyskuuta 2022 kello 18.01 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kaunis sana lienee salaisuus, joka on kaunis sana. --Pxos (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 03.34 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tehty saari[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman suurin tekosaari? 109.240.31.242 4. lokakuuta 2022 kello 20.57 (EEST)Vastaa[vastaa]

Guinnessin ennätysten kirjan mukaan [11] Flevopolder Alankomaissa. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 22.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Liittyen salametsästykseen[muokkaa wikitekstiä]

Salametsästyksen suurimpana motiivina lienee raha (sarvikuonon sarvi läketiedettä varten tai tiikerin turkki ja nahka turkista varten). Joissakin tapauksissa motiivina voi olla yksinkertaisesti esimerkiksi oman farmin suojelu (poronhoitoalueilla sutten kaataminen luvatta). Onko kuitenkaan ollut sellaisia tapauksia, joissa salametsästäjän/salametsästäjien motiivina/tarkoituksena olisi hävittää jokin laji sukupuuttoon tai ajaa sukupuuton partaalle?--37.33.188.130 5. lokakuuta 2022 kello 17.05 (EEST)Vastaa[vastaa]

Täyttyisikö susien salametsästyksen kohdalla vaaditut tunnusmerkit? Sjmantyl (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 09.44 (EEST)Vastaa[vastaa]

J. Kangas[muokkaa wikitekstiä]

Tämmöinen tyyppi on teksteissä ja sävelissä Sirolalaisten marssin kuten olen sen oppinut tuntemaan tai Sirola-opiston marssin kuten se nimetään ainoassa saamassani kopiossa. Minulla on sen sanat ja osaan sävelen enkä laula sitä teille, mutta lauloin sen sanojen kanssa kyseisen laitoksen toveripäivillä elokuussa 2022 esilaulajana parhaan senaikaisen lapsuudenystäväni kanssa. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 23.24 (EEST)Vastaa[vastaa]

(Ylläolevasta puuttuu kysymys kokonaan, joten lisätään sellainen:) Mitäs tässä? --Pxos (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 23.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Vittu kiitos rakas Pxos, siis sain juuri tietää että Kangas on sanoittaja ja säveltäjä on A. Marjala. Marhjalastain haluaisin tietoa. En tiedä ovatko lisenssivapaita, joten bänniä sitten kiitos, jos se on tarpeen. [12]. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2022 kello 00.39 (EEST)Vastaa[vastaa]
Unohtakaa koko juttu ellei joku tosiaan tiedä keitä olivat Kangas ja Marjala. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2022 kello 01.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikipedia tietää, että Marjala on Joensuun kaupunginosa. Kangas on siinä naapurissa Kouvolassa. Oliko kaunis Katriina sieltä, on arvoitus, mutta sitähän voin kysyä vapaasti. Loppuun vielä kysymysmerkki? --Lax (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.09 (EEST)Vastaa[vastaa]
Googlekaan ei tiedä asiasta muuta kuin tämän keskustelun. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.27 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos tieto löytyy, niin sen voi lisätä artikkeliin Luettelo suomalaisten muusikoiden taiteilijanimistä. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.36 (EEST)Vastaa[vastaa]
Lähtisin etsimään tietoa näistä muusikoista kisällilaulua koskevista tietolähteistä. Ajankohta ja poliittinen suuntaus viittaisivat siihen suuntaan. Voivat myös puuttua "virallisesta" musiikin kaanonista juuri tästä syystä. Aiheesta taitaa olla julkaistu kirjoja.--46.132.43.113 28. lokakuuta 2022 kello 09.36 (EEST)Vastaa[vastaa]
@Höyhens: yllä olevan kommentin peusteella: tässä, oli ihan juuri hiljattain uutinen aiheesta kisällilaulu (katso myös: [13], [14]). --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
En yllättyisi jos Kangas ja Marjala olisivat salanimiä, kuten Urjanhai yllä vähän viittailee. Arkistojen kaivelun tuloksena uskoisin, että ainakaan sitä ei ole levytetty, joten ehkä se on pienten piirien nostalgiaralli. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ehkä. Kannattanee silti kysellä kirjastosta. Muuten yksi ja varmaan tunnetumpi Kangas on toki Ylivieskassa, ja Katriinan olen mieltänyt sinne, mutta minun mieltämisenihän ei tässä ratkaise. --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 11.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei varmaan olekaan levytetty eikä ole mikään suuren yleisön suosikki, muutama tuhat ei ole mitään nykyään. Mutta kappale on hieno, joskin aliarvostettu jos Höyhens kelpaa esilaulajaksi.
Tuanoon, Kansan Arkistossa ehkä tiedettäisiin. Käännyn sen puoleen. --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2022 kello 02.34 (EEST)Vastaa[vastaa]

Rankkuri[muokkaa wikitekstiä]

Aku Ankan innoittmana kyselläään Rankkuri-ammatin perään. Artikkelissa on vähän tietoa. Osaako joku kertoa ammatin historiasta, motivaatiosta ja loppumisesta enemmän. Edes eng-wiki ei osaa kertoa juurikaan. Sjmantyl (keskustelu) 24. lokakuuta 2022 kello 12.13 (EEST)Vastaa[vastaa]

Hätänumeropäivä[muokkaa wikitekstiä]

Tiedetään, että EU:n hätänumeropäivää vietetään 11. helmikuuta, koska siinä esiintyy tämä yhteinen hätänumero 112, jos kirjoitetaan numeroin (11.2.). Mutta on toinenkin päivämäärä, jossa esiintyy tämä hätänumero ja se on 1. joulukuuta (numeroin 1.12.). Kun helmikuun 11. päivä päätettiin valita viettämispäiväksi, kävikö kellään EU:ssa mielessä myös tuo 1. joulukuuta? Todennäköisin syy joulukuun ensimmäisen hylkäämiselle lienee ollut se, että hätänumeroon viittaavaa tapahtumaa ei haluttu joulun alle?--37.33.248.220 28. lokakuuta 2022 kello 08.49 (EEST)Vastaa[vastaa]

Joulua seuraavat viikothan ovat hiljaisia , joten varmaan noin. Lisäksi 11.2 on jotenkin varmaan helpompi muistaa kuin 1.12.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.02 (EEST)Vastaa[vastaa]
En-wikin kautta löytyi painovapaute (press release) Joint Tripartite Declaration Establishing A "European 112 Day" (pdf), jonka sivulla 24 on monta perustelua sille, miksi numero on niin hyvä ja miksi siihen pitää soitella uudestaan (recalling...), mutta päivämäärä on annettu annettuna eli sitä ei perustella. Emme siis tuon julkisuuteen toimitetun siistin informaatiojulistuksen perusteella voi vastata kysymykseen, kävikö kenelläkään eeuussa mielessä. Myöskään kysymykseksi naamioituun todennäköissyyhyn ei voida vastata kuin omilla arveluilla. Arvelu plus arvelu on arvelupari. Kun siihen lisätään kolmas arvelu, saadaan arveluparvi, jota soseologit kutsuvat kai parviälyksi. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 13.13 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eräs luulonnäköinen syy voi myös olla se, että 1. joulukuuta on aidsinpäivä. Yleensä erilaisille esimerkkipäiville halutaan näkyvyyttä ja huomiota. Vuodeksi 2023 on päätetty uusi merkkipäivä, Miina Sillanpään päivä. Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on jo PV:n LJ:n päivä, liputuspäiväksi päätettiin 1. lokakuuta. Ainakin Suomessa käy toisinaan niin, että äitienpäivä ja Eurooppa-päivä sattuvat samaksi toukokuun sunnuntaiksi (kuten 9.5.2021), jolloin lienee todenkaltaista, että tunnetumpi juhlapäivä peittää alleen huonommin tunnetun tai vähemmän välitetyn. Suomessakin on ehkä monta lasta, joiden synttäreille ei oikein saavu vieraita, kun on jouluaatto. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 14.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Synttärit jouluaattona: itse joulupukki kunnioittaa tapahtumaa läsnäolollaan ja tuo kenties kelpo lahjatkin vielä. Ei huono. -- Htm (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 15.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Voin kuvitella jonkinlaisen häiriintyneen perheidyllin, jossa isosisko on kateellinen siitä, että pikkuveljen synttäreille tulee joulupukki, kun taas hänen synttäreilleen lokakuussa ei tule kuin parikymmentä vierasta ja saman verran lahjoja. Pikkuveli saa jouluna luistimet, joista vasen on synttärilahja ja oikea on joululahja. Jotta tilanne tasapainottuu, vanhempien on pakko tilata joulupukki myös siskon juhliin. Naapurin mies vetääkin punanutun niskaan, kun on saanut lehdet haravoitua, ja saa kaksi koskenkorvapulloa vuosittain. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 16.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Win-win. Ainakin siskon ja naapurin sedän kannalta. -- Htm (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 16.30 (EEST)Vastaa[vastaa]

Virpi Buttin kuolema[muokkaa wikitekstiä]

Iltapäivälehtien mukaan Virpi Butt on äskettäin kuollut, mutta suomenkielisen wikipedian mukaan kuoli jo vuosi sitten. Mikä on tothus? -- Cimon Avaro 8. marraskuuta 2022 kello 20.39 (EET)Vastaa[vastaa]

Lue ne jutut tarkemmin. Kyllä Wikipedia tietää. -94.199.117.113 8. marraskuuta 2022 kello 20.42 (EET)Vastaa[vastaa]
Kyllä siellä kerrottiin, että kuoli vuosi sitten. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 8. marraskuuta 2022 kello 20.49 (EET)Vastaa[vastaa]
Iltapäivälehtien jutuissa kyllä kerrotaan, että Virpi Butt kuoli jo vuosi sitten, mutta asia tuli tietoon vasta nyt. JIP (keskustelu) 10. marraskuuta 2022 kello 14.50 (EET)Vastaa[vastaa]

Mummo ankan ikä[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka vanhaksi Mummo Ankka eli Kaino-Vieno lopulta eli? Muistaakseni Roope Ankan elämä ja teot kirjassa mainittiin että hän kuoli 110-vuotiaana? Roope Ankka itse eli 100-vuotiaaksi--2001:14BB:699:7F9B:6C4E:8A54:A2CC:175B 9. marraskuuta 2022 kello 15.32 (EET)Vastaa[vastaa]

Hänen kuolemastaan on liikkunut valeuutisia, mutta tiettävästi hän ei ole missään sarjassa kuollut, kuten eivät ankat yleensäkään kuole. En-wikin mukaan Don Rosa esittää hänen syntymävuodekseen 1855, joten 167 vuottahan siitä tällä hetkellä kertyy. -176.72.33.185 10. marraskuuta 2022 kello 15.21 (EET)Vastaa[vastaa]
Don Rosahan sijoitti omat ankkatarinansa 1950-luvulle, ja piirsi myös faneille kuvan Roope Ankan haudasta, jonka mukaan Roope kuoli satavuotiaana vuonna 1967. Muiden hahmojen myöhemmistä vaiheista ei Rosalta kaiketi ole tietoa. Tosin muut piirtäjät ovat yleensä käyttäneet ankkatarinoissaan ns. floating timeline -mallia, joka on melko tavallinen fiktiivisissä maailmoissa. Tuossa mallissa hahmot eivät vanhene, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 25. marraskuuta 2022 kello 18.24 (EET)Vastaa[vastaa]

Ponun lantraaminen[muokkaa wikitekstiä]

Jos oletetaan että minulla on litra 65% ponua ja haluan lantrata sen 40%:ksi, millä laskukaavalla lasken lisättävän veden määrän?--Dieharder (keskustelu) 19. marraskuuta 2022 kello 13.10 (EET)Vastaa[vastaa]

On litra ponua, josta etanolia on 65 % eli 650 ml. Lantratussa ponussa 650 ml:n on vastattava 40:tä prosenttia, eli vettä on oltava 650 ml / 40 * 60 = 975 ml. Alkuperäisessä vettä on 350 ml, eli vettä on lisättävä 975 ml - 350 ml = 625 ml. Nyt kokonaistilaisuus on 975 ml vettä plus 650 ml etanolia eli yhteensä 1625 ml ponua, josta etanolin osuus on 650 ml / 1625 ml = 0,4 = 40 %. Kai tähän on joku valmis kaavakin, mutta näin tämän laskeminen onnistunee ns. idiootinvarmasti. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. marraskuuta 2022 kello 13.50 (EET)Vastaa[vastaa]
0,65/0,4 (vastauksena lopullinen tilavuus verrattuna alkuperäiseen). Hieman pidemmin: X = alkuperäinen tilavuus, Y = lisätty vesimäärä, 0,4(X+Y)=0,65X. Tuosta voi ratkaista Y:n. Anr (keskustelu) 19. marraskuuta 2022 kello 14.04 (EET)Vastaa[vastaa]
Suurkiitokset. Nyt eiku lantraamaaan.--Dieharder (keskustelu) 20. marraskuuta 2022 kello 11.03 (EET)Vastaa[vastaa]
Lisää laskettavaa. Miten lasken edullisimman hinnan alc% / vol?
Esim Saunalahti 0.7L 37.5% = 19.59€; 0.5L 37.5% 14.59€; o.5L 27% 10.99
--Dieharder (keskustelu) 28. marraskuuta 2022 kello 14.51 (EET)Vastaa[vastaa]
0.7l * 0.375 = 0,2625l etanolia. 19.59€/0,2526l = 77,55€/litra
0,5l * 0,375 = 0,1875l etanolia. 14.59€/0,1875l = 77,81€/litra
Tuon viimeisen voit laskea itse. Seeggesup? 3. joulukuuta 2022 kello 01.08 (EET)Vastaa[vastaa]
Ennen oli helppoa, kun tiesi jo valmiiksi, että se oli Sorbus.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2022 kello 11.15 (EET)Vastaa[vastaa]

Euroopan valtioiden pääkaupunkien välimatkat[muokkaa wikitekstiä]

Millä kaupungeilla on (tarkoitan linnuntietä) mutta saa vastata maantietäkin, Euroopan itsenäisten valtioiden pääkaupungeista kolmanneksi lyhin välimatka? En saa sitä kohtuudella mitattua omista kartoistani. Kaksi ekaahan on helppoja: Italia ja Vatikaani ja toiseksi Itävalta ja Slovakia. Epäilen Helsinkiä ja Tallinnaa, mutta esimerkiksi Balkanilla voi olla jotain. --Höyhens (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 03.57 (EET)Vastaa[vastaa]

Laskeskelin nopeasti silmämääräisesti arvioituna lyhyimpien matkojen mitate Distance Calculatorilla, ja Kosovon ja Pohjois-Makedonian väli on lyhempi kuin Helsingin ja Tallinnan, jos Kosovon laskee itsenäiseksi. --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 07.57 (EET)Vastaa[vastaa]
Osoitteessa https://www.distancecalculator.net/ voi laskea noita. Sieltä laskettuna Skopjen ja Pristinan välillä on matkaa 77,9 km, Helsingin ja Tallinnan välillä 81,51 km. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 25. marraskuuta 2022 kello 18.15 (EET)Vastaa[vastaa]
Kiitän! --Höyhens (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 19.54 (EET)Vastaa[vastaa]

Väri[muokkaa wikitekstiä]

Tausta.png

Hep!

Mikähän mahtaisi olla tämän värin nimi? --Aguilus (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 22.58 (EET)Vastaa[vastaa]

Oliskohan tummahko oliivinvihreä. Tällaset värit on aika vaikeita, kun ei oo kalibroitua näyttöä... Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 00.24 (EET)Vastaa[vastaa]
Vaikka kuva aluksi näyttää tummalta, mielestäni se on vaalea, kun kuvaa klikkaa ja sen näkee mustaa taustaa vasten. Oliivia tai vihreää en tuossa näe, minusta se näyttää beigenharmaalta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 27. marraskuuta 2022 kello 01.35 (EET)Vastaa[vastaa]
Tällaiset ruskeanvihreät värit näyttävät aivan erilaisilta ympäristöstä riippuen (ja pintana valosta riippuen). Tumma khakikin voi olla nimenä.
Värien nimien epämääräisyyden takia käytetäänkin värikoodeja - RAL yms. Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.28 (EET)Vastaa[vastaa]
Riippuu näytöstä, miltä se näyttää. Minun silmissäni siinä on harmaa jossa on punaista, ruskeaa mutta en osaa nimetä. Vertaile verkon värisivuilla, ehkä löydät sille sopivan nimen. Apua voi saada en.wikin sivulta en:Shades of gray. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 09.23 (EET)Vastaa[vastaa]
Englanninkieliset tunnistimet arvailevat värille #6d6250 ainakin tällaisia nimiä: Soya Bean, Makara, Classic Bronze, medium dark shade of brown. --Silvonen (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 11.22 (EET)Vastaa[vastaa]
Ihan hyviä. Ei tuolle sävylle varmaan ainakaan suomenkielistä täysin virallista nimeä ole, mutta sanoisin ehkä ruskeanharmaa. – KorsoTV Uusi (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.03 (EET)Vastaa[vastaa]
Minun näytöllä tässä tässä puolikeinovalossa 26D4 eli sameanvihreä (MMM Värien kirja WSOY 1967 2.p.) --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.47 (EET)Vastaa[vastaa]
Mustalla taustalla tuo näyttää maitokahvinväriseltä. Ehkä myös joidenkin maiden armeijoissa on ollut tuon värisiä univormuja. Ehkä valkoisella murrettu ruskea.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2022 kello 17.25 (EET)Vastaa[vastaa]

Tuhoutuneet Neuvostoliiton ajan panssarivaunut Ukrainan sodassa[muokkaa wikitekstiä]

Olen nähnyt mediassa kuvia tuhoutuneista nykyaikaisista venäläisistä taistelupanssarivaunuista, mutta onko sosiaalisessa mediassa ollut kuvia noista tuhoutuneista vanhoista Neuvostoliiton aikaisista taistelupanssarivaunuista esim T-64 ja T-72 vaunuista, joita Venäjä on joutunut modernisoimaan ja lähettämään rintamalle?--176.72.96.226 27. marraskuuta 2022 kello 19.42 (EET)Vastaa[vastaa]

Mediasta en tiedä, mutta tuolta voi etsiä mallin perusteella ja jokaisen yksittäisen vaunun kohdalta löytyy linkit kuvalähteisiin: [15]. --AB (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 20.37 (EET)Vastaa[vastaa]

Tiellä ken vaeltaa[muokkaa wikitekstiä]

Kuulin lapsena että "Tiellä ken vaeltaa" -virressä lauletaan "muurari Rabbi nyt, on matkalle lähtenyt" kun luulin että Rabbi on sen muurarin nimi. Mutta onko se oikeasti "muurari, rabbi" vai "muurari-rabbi"? JIP (keskustelu) 29. marraskuuta 2022 kello 16.36 (EET)Vastaa[vastaa]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan mukaan oikea sanamuoto on Muurari-rabbi. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 29. marraskuuta 2022 kello 16.53 (EET)Vastaa[vastaa]