Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Muutamia sääennätyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Kiinnostaisi tietää seuraavat sääennätykset:

  1. Suurin Helsingissä mitattu lumensyvyys
  2. Alin Helsingissä mitattu marraskuun lämpötila
  3. Alin Helsingissä 2000-luvulla mitattu mitattu lämpötila
  4. Suomen mittaushistorian varhaisin 30 asteen ylitys
  5. Suomen mittaushistorian myöhäisin 30 asteen ylitys

Kiitos jo etukäteen. --Moderhader (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 10.11 (EEST)

Helsinki-Vantaan suurin lumensyvyys 89 cm vuodelta 1966. Tämän sivun alasivuilta löytynee jotain. [1] 30 astetta on ylitetty usein elokuussa, ei koskaan syyskuussa; joitakin kertoja toukokuussa mutta ei koskaan huhtikuussa. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 10.39 (EEST)
Ihan kuin olisi ollut niin, että kesä 2014 oli historian ensimmäinen kesä, jolloin vuoden korkein lämpötila mitattiin elokuussa. Minä päivinä mitattiin Suomen varhaisin ja myöhäisin 30 asteen ylitys? --Moderhader (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 11.09 (EEST)
Tarkentaisitko vielä nelos- ja viitoskohtia: siis päivämääriltään vuoden varhaisimmat ja myöhäisimmät, eikä koko mittaushistorian? -188.238.6.220 7. lokakuuta 2018 kello 11.16 (EEST)
Päivämääriltään varhaisimmat ja myöhäisimmät. --Moderhader (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 13.59 (EEST)
Muuten, näyttää siltä, että 27. huhtikuuta 1921 mitattu +25,5 astetta on hellelukema. Sitten Suomessa on mitattu huhtikuussa hellettäkin! --Moderhader (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 16.24 (EET)

Sananloppuinen m suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Onko mahdollista käyttää esim. sanaa "katom maalaus" sanan "katon maalaus" sijasta? Voihan kyllä joku käyttää sitä koristeena, kuten myös sanoja "opaksen" ja "ristä". --Moderhader (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 18.52 (EEST)

Tällä palstalla kysymysten ei tarvitse liittyä Wikipediaan, mutta toivottavaa olisi että ne liittyisivät edes johonkin. --Otrfan (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 19.07 (EEST)
"Katon maalaus" ei ole yksi sana vaan kaksi sanaa. Se ääntyy puheessa usein niin, että n assimiloituu m:ksi. Yleiskielessä kirjoitetaan kuitenkin n. -93.106.120.65 15. lokakuuta 2018 kello 19.32 (EEST)
Se on sanaliitto. --Moderhader (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 20.14 (EET)

Vanhoja linjakarttoja[muokkaa wikitekstiä]

Hei, tietääkö joku wikipedisti, että mistä löytyisi linjakarttoja Espoosta ja Vantaalta ennen vuotta 1993, Helsingistä vuosilta 1976, 1978, 1987 tai joiltain vuosilta välillä 1993-2014? --Moderhader (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 18.29 (EEST)

Ainakin kaikki, mitä Suomessa on painettu, löytyy varmasti Helsingin yliopiston kirjastosta Fennica-kokoelmasta. Toisaalta ei ole mahdotonta että niitä olisi jossain Helsingin kaupungilla tai liikennelaitoksella tai jossain kaupungin tietopalveluissa. Kaupunginkirjastostakin voi kysyä. Voit myös yrittää googlata koska aiheen harrastajilla voi olla sivustojaan, joissa voi olla tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 22.19 (EET)
Google Drive-tiedostoina, kiitos. --Moderhader (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 10.10 (EET)
Joku Espoon linjakartta ennen vuotta 1993 Google Drive -tiedostona olisi hyvä saada tänne. --Moderhader (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 20.15 (EET)

Moraalinen ongelma: Kumpaa palvellaan ensin?[muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan seuraava tilanne:

Ruokakaupan palvelutiskin (irtonaista kalaa, lihaa, leikkeleitä jne.) myyjä on täyttämässä palvelutiskityön ohessa hedelmätiskiä. Myyjä huomaa, että palvelutiskin luokse on tullut asiakas A odottamaan palvelua. Myyjä päättää lähteä palvelemaan häntä. Kun myyjä on lähtemässä kävelemään kohti palvelutiskiä, pysäyttää asiakas B hänet hedelmätiskin tuntumassa ja pyytää häntä antamaan tuotteen palvelutiskiltä. Palvelutiskillä ei ole käytössä vuoronumerojärjestelmää.

Kumpaa myyjän on palveltava ensin, A:ta vai B:tä, ja millä perustein? –Kommentin jätti 37.136.53.143 (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 23.58 (EET)

Muistan kyseisen moraalisen ongelman 90-luvulta. Oikea vastaus on, että ei kumpaakaan, koska Suomi on vapaa maa.--MAQuire (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 00.04 (EET)

Ei mutta siis ihan oikeasti! Kumpaa myyjän olisi suotavampaa palvella ensin ja millä perustein? --37.136.53.143 4. marraskuuta 2018 kello 00.25 (EET)

Myyjä sanoo B:lle, että palvelee tätä välittömästi A:n jälkeen, koska A on jo odottanut vuoroaan tiskillä, ja palvelee ensin A:ta ja sitten B:tä. Tämän ratkaisun B voi ymmärtää, mutta toisesta ratkaisusta A loukkaantuisi taatusti. Kommunikaatio on siis asiakaspalvelussa ratkaisevaa. Sitten tilanne olisi vaikeampi, jos B on ensin odotellut turhaan palvelutiskillä ja lähtenyt sitten etsimään myyjää, ja A onkin tullut B:tä myöhemmin palvelutiskille. Tätä myyjä ei voi mitenkään tietää, ja B:n raivostuminen on taattu. -188.238.111.108 4. marraskuuta 2018 kello 17.35 (EET)
Ongelma on kierrettävissä niin, että oletetaan, että tämä asiakaspalvelija, joka pyynnön saa, olkoon vaikkapa G. Kun asiakaspalvelija G on saanut pyynnön sekä A:lta että B:ltä, hän voi soittaa avukseen kollegansa H:n. Näin palvelemassa olisivat sekä G että H, jolloin esimerkiksi G palvelisi A:ta ja H palvelisi B:tä. Näin kumpikin joutuisi odottamaan kolme minuuttia, kun H saapuu G:n avuksi.
Se ei ainakaan olisi laitaa, jos tiskillä on sekä G että H ja molemmat palvelisivat yhtäaikaa toista asiakasta.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 7. marraskuuta 2018 kello 17.13 (EET)
Ymmärtääkseni Neuvostoliitossa asia ratkaistiin niin, että myyjä ei palvellut kumpaakaan asiakasta eikä kumpikaan asiakas suuttunut. Toisaalta eipä siellä palvelutiskejäkään ollut, joten kysymys lienee puhtaasti fiktiivinen. (Vastaus on kirjoitettu vanhassa "Radio Jerevanin hengessä".) --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 22.48 (EET)
Periaatteessa olette oikeassa. Mutta kertokaa meillekin, mistä löysitte kaupan jossa on kalaa, lihaa, leikkeleitä jne.? --Jmk (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 23.33 (EET)
Ainakin Neuvostoliitossa kuulemma palveltiin niin, että maksettiin ensin ja sitten vasta myyjä antoi käteen tavarat. Niinpä esim. Virossa kohteliaaseen kaupassa asiointiin kuulemma kuului sanonta: "Kust ma kätte saan?" (Lainaus muistinvaraisena ja kuultuna) --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 20.36 (EET)
Juu, ensin mentiin halutun tavaran osaston oman myyjän luo ja kerrottiin, mitä halutaan ostaa, ja sitten myyjä antoi lapun, joka kiikutettiin kassalle, ja kun siellä oli maksu suoritettu, mentiin kuitin kanssa takaisin ensin mainitulle osastolle ja saatiin ostos myyjältä. --Lax (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.55 (EET)

Millä tavalla tämä on moraalinen ongelma? --Vnnen (keskustelu) 7. marraskuuta 2018 kello 16.30 (EET)

Englannin kielen imperfekti[muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä on sellainen imperfekti, että konsonantti+Y -yhdistelmä sanan lopussa = y -> ie, eli pääte on -ied. Esim. study, studied. Mutta miksi tämä sama oikeinkirjoitusmuutos ei tapahdu vokaali+Y -yhdistelmän sanan lopussa omaavissa sanoissa, esim. play, plaied? Play-verbin imperfekti on played. Sekä studied- että played-sanojen ied/yed äänetään kuitenkin [ied]. --Moderhader (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 14.17 (EET)

Osaamatta englantilaista filologiaa yhtään lukion kurssia pidemmälle epäilisin syyksi että y-kirjaimella on esiimerkkisanoissa eri tehtävä: niissä, missä tapahtuu muutos y > ie, y on yksinään ja merkitsee ainakin nykyään sitä äännettä, mitä suomessa merkitään i-kirjaimella. Ssanassa play y on osana diftongia. Kun englanilla (kuten ranskallakin) on pitkä kirjoitettu historia, niin ääntämys on kirjoitetun kielen historian aikana ehtinyt muuttua, ja selitys nykyiselle kirjoitusasulle saattaa palautua johonkin satoja vuosia vanhaan ääntämykseen joka ei enää välttämättä vastaa nykyistä. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 14.27 (EET)
Englannin oikeinkirjoituksesta on helpompi löytää epäloogisuuksia kuin minkäänlaista johdonmukaisuutta. En-wikin artikkeli valaisee asiaa yleisellä tasolla. – Muuten, ääntämisohjeesi on väärä. Kummassakaan sanassa ei ole ennen d:tä e:n kaltaista äännettä, ne äännetään [stʌdɪd, pleɪd]. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 22.16 (EET)

-ssa vai -ssä[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on oikein: - Arvostele Google Playssa - Arvostele Google Playssä

--82.203.141.48 10. marraskuuta 2018 kello 21.36 (EET)

Googlaamalla "Google Playssa" löytyy useita Googlen ohjesivuja, joissa lukee "Google Playssa". Lisäksi löytyi myös muoto "Google Playsta", eli ä-muoto ei varmaankaan tule kyseeseen.--Puppe100 (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 21.53 (EET)
Kielitoimiston ohjeen mukaan molemmat käyvät (vrt. esimerkkiin Caseylla tai Caseyllä), mutta kirjoitusasuun mukautuva a:n sisältävä pääte on tavallisempi. -188.238.111.108 10. marraskuuta 2018 kello 22.06 (EET)

Päivämäärien merkitseminen mm. luetteloissa[muokkaa wikitekstiä]

Kun luetellaan päivämääriä, niin tuleeko kuukauden perään silloinkin piste, vai korvaako pilkku silloin sen?

Esim. 12.5., 13.7., 26.10. vai 12.5, 13.7, 26.10. ?
Samaan tapaan myöskin huuto- ja kysymysmerkkien sekä kaksoispisteen kanssa:
12.3.! vai 12.3!
12.3.? vai 12.3?
12.3.: vai 12.3:
--Moderhader (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 20.28 (EET)

Ei korvaa. Piste. --Lax (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 21.18 (EET)
Kahdestoista kolmatta, eikä kahdestoista kolme! Stryn (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 23.08 (EET)
Muista, että kokouspäivä on 30.10.! Kotus --Jmk (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 23.12 (EET)

HelBin uudet logot[muokkaa wikitekstiä]

Hei, tietääkö joku wikipedisti, että mitä ihmeen logojenvaihtoa ollaan HelBin autoihin tekemässä? Kuulemma joitain Koiviston Auton logoja niihin liimaillaan. Voisiko joku vahvistaa? --Moderhader (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 16.34 (EET)

En tunne asiaa lainkaan mutta artikkelissa HelB, johon viittasit, kerrotaan että HelB olisi Koiviston auton omistama. Tästä syntyy vaikutelma, että Koiviston auto omistamansa yritysryppään sisällä haluaisi yhtenäistää logopolitiikkaansa.--Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 16.38 (EET)
Vastaus on löytynyt (nähty omin silmin). HelB #1904 tai #1906, 2-akselinen Scania Citywide LE Suburban maakaasubussi Ruhan Scanialla osui silmiin tänään. Siinä näkyi HelBin uusi logo. Siinä on Koiviston Auton nuoli (<) ja teksti: HELSINGIN BUSSILIIKENNE. Se tulee kokeiltavaksi lentokentän seutulinjoille (415, 614, 615, 616, 621, 622 ja 623) ja vissiin myös runkolinjoille (550 ja 560). --Moderhader (keskustelu) 20. marraskuuta 2018 kello 16.32 (EET)

IP-osoitteen päivitys[muokkaa wikitekstiä]

Mistä johtuu se, että joskus kun käynnistän Google Chromen, niin ruutuun tulee joku ilmoitus että update available ja tarjoaa päivitystä IP-osoitteelle? Miten tämän saisi pois?--109.240.228.224 16. marraskuuta 2018 kello 14.37 (EET)

Blogiverkkotunnukset[muokkaa wikitekstiä]

Onko blogspot.fi lakannut toimimasta? Nyt se on muodossa blogspot.com. --Moderhader (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 16.23 (EET)

Osoitteet ainakin näyttäisivät toimivan edelleenkin, jostain syystä vain ohjautuvat blogspot.comiin. Jokunen vuosi sitten oli toisinpäin, blogspot.com ohjautui väkisin fi-domainiin tai minne milloinkin ip-osoitteen ja/tai selaimen kieliasetusten perusteella. --Anr (keskustelu) 20. marraskuuta 2018 kello 18.38 (EET)

-or-loppuinen sukunimi[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa ihmisiä, joiden sukunimi loppuisi "-or"?--2001:14BB:70:FC41:6B14:180F:80AB:FA4D 20. marraskuuta 2018 kello 08.57 (EET)

On kyllä (ensimmäisessä linkissä esiintyy nimi Ari Kantor ja toisessa Markus Kantor). –Ejs-80 20. marraskuuta 2018 kello 13.05 (EET)
Pär Landor, Kim Floor, Tabe Slioor, Annika Thor, Inga Skor... – Kotivalo (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 00.03 (EET)

"kevyt musiikki"[muokkaa wikitekstiä]

Sana "kevyt musiikki" on jännä. Se voi tarkoittaa kolmea eri asiaa:

  1. yleiskielessä viihdemusiikkia
  2. arkikielessä kaikenlaista rytmimusiikkia
  3. teoriassa kaikenlaista musiikkia, joka on perusluonteeltaan kevyttä.

Kolmosta ei juurikaan käytetä monissa yhteyksissä. Mielenkiintoista on se, mistä juontaa juurensa viihdemusiikille tai yleensäkin rytmimusiikille sana kevyt musiikki. Koettiinko klassinen musiikki jotenkin raskaammaksi (vai olisiko parempi sana "intensiivisemmäksi") kuin rytmimusiikki, kuten iskelmä ja jazz? Nimittäin kaikensorttisesta rytmimusiikista se on toisinaan harhaanjohtava, koska rytmimusiikissa on perusluonteeltaan aika raskastakin musiikkia joukossa.--2001:14BB:70:FC41:6B14:180F:80AB:FA4D 20. marraskuuta 2018 kello 12.07 (EET)

Kuvitteellisten paikkojen karttojen luomistyökalu[muokkaa wikitekstiä]

Hei, mistä löytyy palvelu, jolla voi luoda karttoja kuvitteellisista paikoista? --Moderhader (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 21.45 (EET)

Kokeile googlata "imaginary map tool" tms. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 21.02 (EET)

Wikiuutiset[muokkaa wikitekstiä]

Tämä voi kuulosta hullulta, mutta kun olen aloittanut jotenkin kirjoittaa Wikiuutisia, mutta nytkun tajusin eihän kukaan tule varmaan lukemaan niitä eli kannattaisiko minun jatkaa? Tiedän, että Wikiuutiset suljettiin kesällä epäaktiivisuuden takia, mutta tuli mieleen. AkselHelp (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 22.30 (EET)

Kirjoitin itse aikoinaan aktiivisesti Wikiuutisiin. Se oli mukavaa, suosittelen. Sinun kannattaisi hankkia joku toinen innokas kaveriksesi, niin aktiivisuus nousisi ja Wikiuutiset-projekti pääsisi pois jäähyltä. --PeeKoo 22. marraskuuta 2018 kello 20.45 (EET)
Jos uutisten lukijamäärät ovat päällimmäisenä huolenaiheena, siitä saa jonkinlaista osviittaa napsauttamalla uutissivulla linkkiä Sivun tiedot ja vilkaisemalla kohtaa ”Sivua katsottu viimeisen 30 päivän aikana”. Esimerkiksi kirjoittamasi uutisen ”Neljä suomalaista kuoli lento-onnettomuudessa” tapauksessa kyseistä sivua on katsottu viimeisen 30 päivän aikana 24 kertaa. –Ejs-80 25. marraskuuta 2018 kello 19.05 (EET)

Charles ja Jacob Riis[muokkaa wikitekstiä]

Charles Riis syntyi Kööpenhaminassa vuonna 1837. Hän saapui Turkuun vuonna 1857 ja toimi valokuvaajana vuosina 1863-1896. Hänellä oli kuvaamoita Porissa, Helsingissä ja Kööpenhaminassa.

Jacob Riis syntyi Ribessä, Tanskassa vuonna 1849. Hän emigroitui Yhdysvaltoihin vuonna 1870. Riis tunnetaan journalistisena valokuvaajana, joka kuvasi New Yorkin köyhiä asukkaita.

Olivatko Charles ja Jacob Riis sukulaisia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 23.04 (EET)

Hyvin vaikeaa selvittää, kun molemmat ovat emigrantteja ja lähteissä puhutaan vain heidän toiminnastaan uusissa kotimaissaan. Jacob oli ilmeisesti kotimaassaan vielä puuseppä, eli valokuvaus ei välttämättä kulkenut suvussa. Riis näyttää tanskankielisen Wikipedian hakutulosten perusteella olevan aika yleinen sukunimi. Tanskankielisen wikipedian kahvihuoneesta voisi yrittää (heillä ei taida olla erikseen Kysy vapaasti -palstaa). -94.199.117.113 22. marraskuuta 2018 kello 15.47 (EET)

Riiden?[muokkaa wikitekstiä]

Mistä tulevat sanat riidenlieko ja riidenmarja? Nyt Höyhenskin on äimänkäkenä. --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 23.59 (EET)

Tämä on sama riisi kuin riisitaudissa. [2] --Tappinen (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 00.05 (EET)
Kiitos vinkistä. Olisko artikkelin paikka? --Höyhens (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 00.09 (EET)
Artikkelissa Riisitauti on jo jotain lähteetöntä löpinää aiheesta. --Tappinen (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 04.38 (EET)
Siinä samalla sivulla "Aiheesta muulla" olevassa Arno Forsiuksen kirjoituksessa on varmaan se lähde, ainakin siinä on samaa juttua. --Linkkerpar 23. marraskuuta 2018 kello 05.33 (EET)
Tuollaisia aiheesta muualla linkityksiä voi pyrkiä siirtämään viitteiksi ainakin jos kaikki tieto varmasti löytyy lähteestä.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 14.04 (EET)
Ja se alve sanassa alvejuuri on kai lapamato. (Ainakan muistan näin väitetyn.)--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 02.12 (EET)
Wikipedian artikkelissa "Riidenlieko" on sen johdannossa toisena virkkeenä tämä: "Kasvin nimi tulee riideksi kutsutusta sairaudesta, jonka parantamiseen sitä on käytetty." Virkkeen perässä on ykkönen. Se on varmaan jonkinlainen kilometripylväs hitaille lukijoille. Jos kuitenkin siirtyy ykkösestä hyperavaruushyppynä, päätyy sektoriin ISBN 978-952-222-418-7, joka on toistaiseksi tuntematon. Tuossa voi olla kyse tiedosta ja lähdekirjasta, jotka eivät ole kohdanneet saman ihmisen näkökentässä. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 12.59 (EET)

Muita marjojen nimiä[muokkaa wikitekstiä]

Tuossa on vähän lisää marjojen nimiä Puolukka, mustikka, juovukka ja ojukka – mistä tulevat marjojen nimet?. --Linkkerpar 23. marraskuuta 2018 kello 04.28 (EET)

Ojukkahan on hieno nimi. Mustaherukkahan kasvaa luonnossa purojen varsilla. Ja siestarjokikin on ollut sellainen paikkaa. Antaa jo hyvän käsityksen kasvillisuudesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 12.30 (EET)
Samoin luhdikka kertoo kasvupaikan. Nimistö on siis suoraan kasvupaikkaopas.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 12.32 (EET)

Kuukausipalkkojen määräytyminen eri ammateissa[muokkaa wikitekstiä]

Tässäpä yksinkertaisia kysymyksiä yksinkertaiselta kysyjältä:

Joissakin ammateissa käteen jäävä kuukausipalkka saattaa olla vaikkapa noin 1500 euroa. Sen sijaan joissakin ammateissa se saattaa olla jopa 10 000 euron tuntumassa.

Voivatko näin valtavat palkkaerot selittyä pelkästään työssä tarvittavan osaamisen (koulutus + kokemus) ja työn vaativuuden perusteella?

Onko siis niin, että kuukaudessa 9000 euroa puhtaana käteen saava ammatinharjoittaja tekee tosiasiallisesti kuusinkertaisesti haasteellisempaa ja rasittavampaa työtä kuin sellainen henkilö, jonka käteen jäävä kuukausipalkka on vain 1500 euroa? (6 x 1500 € = 9000 €)

Vai onko niin, että työstä maksettavan palkan suuruuteen vaikuttaa myös se, että jossakin tietyssä ammatissa työskentelyä pidetään ihan vain periaatteessa jollain tavoin arvokkaampana kuin jossakin toisessa ammatissa?

--188.67.28.82 28. marraskuuta 2018 kello 23.32 (EET)

Haasteellisuus, rasittavuus tai periaatteellinen arvokkuus eivät selitä tuloeroilmiötä ollenkaan niin hyvin kuin yksinkertaisesti kysyntä ja tarjonta. Jos olet harvinaisen ja maksajan kannalta tärkeän taidon haltija, ja vieläpä juuri nyt vapaa tekemään keikan, voit tällaisilla ”myyjän markkinoilla” usein pyytää reippaasti ja asiakas on silti tyytyväinen. Jos taas olet alalla, jossa kaltaisiasi on satoja tai tuhansia, ”ostajan markkinat” pitävät palkkiot matalina. Asiaan vaikuttavat myös sellaiset psykologiset asiat kuin maine, mielikuvat, odotukset, karisma, hypetys jne. (esim. huippuartistit), ja sellaiset taloudelliset seikat kuin pyöriikö ko. toimialalla isot vai pienet rahat. Jos isot, niin palkkiotaso tahtoo kohota kun pienen huipputekijäjoukon palkkiot ovat joka tapauksessa pieni erä verrattuna toiminnan muihin kustannuksiin ja tuottoihin (esim. suuryritysten johtajat). –Kotivalo (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.02 (EET)
Periaatteessa kysynnän ja tarjonnan sanelemasti palkka on sillä tasolla kuin millä työntekijä suostuu tulemaan töihin, ja tällöin keskeistä on niukkuus, joka korottaa aina mistä tahansa maksettavaa hintaa. Keskeinen keino tehdä työntekijän osaamisesta niukkaa on rajoittaa opinahjojen ja koulutuspaikkojen määrää (tai nostaa koulutusohjelman hinta tähtitieteelliseksi). Joissain maissa yliopistoprofessoreille, opettajille, sairaanhoitajille ja lääkäreille maksetaan yllättävän pientä palkkaa. Sillä tavalla koulutus ja terveydenhuolto saadaan ulotettua mahdollisimman monen kansalaisen ulottuville ja kustannukset pysymään kurissa. Jossain määrin tutkimus-, koulutus- ja terveydenhoitoammatit voivat olla "kutsumusammatteja", joista ei tarvitsisi edes työntekijälle maksaa mitään palkkaa, työntekijä kun saa riittävän muunlaisen ei-rahallisen tyydytyksen. Tai, osaavia ihmisiä koulutetaan näille aloille liikaa, jolloin vallitsee ylitarjonta eikä lainkaan niukkuutta. Tai, käytössä on taulukkopalkat, jotka on tietoisesti asetettu matalalle tasolle ja niihin on tyytyminen. Sitäkin on tutkittu, että yli 60-70K vuosiansiot eivät kasvata henkilön onnellisuutta ja palkan sijaan ihmistä kiinnostaa asema eli status. Tämä tarkoittaa sitä, että maksimaalinen kuukausipalkka olisi asetettava noin 5000-5500 euron tasolle. Se tarkoittaa myös sitä, että periaatteessa lääkärille on hienompaa sanoa olevansa lääkäri kuin tienata kuin lääkäri. Lisäksi on sosiaalisia syitä. --Hartz (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.36 (EET)
Myös tuottavuus. Esimerkiksi toimitusjohtajissa on eroja. Joidenkin uskotaan pystyvän toisia huomattavasti parempiin suorituksiin. Tuottoero on ehkä satoja miljoonia. Silloin kannattaa maksaa joitain miljoonia toimitusjohtajalle, joka mahdollisesti tuottaa palkkansa satakertaisena takaisin. Korkean tuottavuuden työntekijöistä kilpaillaan rahalla, jotta he suostuvat tulemaan juuri tähän työpaikkaan. Matalan tuottavuuden työntekijöiden aikaansaama tuotos asettaa palkalle alemman ylärajan. Ei kannata maksaa miljoonia työntekijästä, joka tuottaa esimerkiksi vain satatuhatta. Jos haluaisi korkean palkan, kannattaisi kouluttautua ja hakeutua tehtäviin, joissa sellaista maksetaan. On kuitenkin muitakin näkökantoja kuin palkka, mm. alan kiinnostavuus. Esimerkiksi lastenhoitaja luopuu ehkä miljoonista saadakseen hoitaa ihania lapsia sen sijaan, että vain johtaisi tylsiä suurfirmoja tai rääkkäisi itseään esiintymällä kymmentuhatpäisille yleisöille stadioneilla. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 10.56 (EET)

ikärajain eriävyyksistä[muokkaa wikitekstiä]

Facebookissa on suositusikäraja 13. Jotenkin tuntuu, että osa ihmisistä sekoittaa ikärajan ja suositusikärjan keskenään. Ymmärränkö oikein, että:

  • ikäraja on määräys, jota on pakko noudattaa
  • suositusikärja on suositus, jota ei ole pakko noudattaa, mutta noudattaminen on silti suotavaa?


Jos on näin, Facebookia saa teoriassa käyttää nuorempikin. (Vai käytännössä, kummin päin se oli?)--2001:14BB:53:1B55:D15D:D240:A7E8:B4D2 29. marraskuuta 2018 kello 13.34 (EET)

Ikärajaa valvotaan (esim. tupakka, alkoholi) ja suositusikärajaa ei. Suositusikäraja saattaa liittyä siihen, että Facebookissa esim. kiroillaan ja puhutaan aikuismaisista asioista, eikä Facebookissa mitenkään pystytä sensuroimaan näitä. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2018 kello 10.20 (EET)

────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────

Facebookin ikäraja ei ole suositus, vaan vaatimus tilin luomiseen ja ylläpitoon. Tässä ote Facebookin käyttöehdoista: Yritämme tuoda Facebookin laajalti kaikkien saataville, mutta et voi käyttää Facebookia, mikäli:
  • Olet alle 13-vuotias.
  • Olet tuomittu seksuaalirikollinen.
  • Poistimme aiemmin tilisi käytöstä käyttöehtojemme tai käytäntöjemme rikkomisen vuoksi.
  • Sinulla ei sovellettavien lakien alaisuudessa ole lupaa vastaanottaa tuotteitamme, palveluitamme tai ohjelmistojamme. --XCHGamer (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 10.32 (EET)

────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────

Sukupuolista puhuminen[muokkaa wikitekstiä]

Nykyään erotellaan omaksi sukupuolekseen - tai sukupuoliryhmäkseen - miehen ja naisen ohella myös "muu". Suomen kielen sana puoli viittaa yleisesti puolikkuuteen eli 50 prosentin osuuteen jostakin kokonaisuudesta. Jos ihmisten jaottelua sukupuoliin ei enää tehdä näkemällä vain mies- ja naissukupuolisten olemassaolo, niin voidaanko enää kunnolla puhua sukupuolista? Mikä olisi siis osuvampi sana sukupuolen tilalle? Sukujako tai sukuosuus? --87.95.213.149 29. marraskuuta 2018 kello 18.47 (EET)

Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle puoli myös merkityksen "yksi useasta" ja siitä esimerkit: Tarkasteli esinettä joka puolelta. Eri puolilla Eurooppaa. Eli uudissanalle ei ole tarvetta. Hauska kysymys sinänsä. -94.199.117.113 29. marraskuuta 2018 kello 20.45 (EET)

Uuden suomenkielisen wikin perustaminen[muokkaa wikitekstiä]

Hei, miten onnistuu uuden suomenkielisen wikin perustaminen? Minulla on virinnyt ajatus Tuloswikin (www.tuloswiki.org) perustamisesta. Ensinhän pitää rekisteröidä domain. Siihen tarvitaan rahaa. Jos on lapsi, niin sitten pitää sanoa aikuiselle. Tämä ei ole mikään päätös, vaan ajatus, joka voi toteutua vaikka kymmenen vuoden kuluttua. --Moderhader (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 13.53 (EET)

Wikiohjelmiston lataus https://www.mediawiki.org/wiki/Download ja asennus https://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Installation_guide. Tietenkin tarvitset myös palvelimen eli serverin ja sinun täytyy asettaa ns. nimipalvelinten avulla domain osoittamaan palvelimeesi. Palvelimesi voi olla myös virtuaalipalvelin. Pystyt kyllä jo ihan tänä päivänä asentamaan wikiohjelmiston omalle tietokoneellesi ja leikkimään kuin tietokoneesi olisi palvelin. Tällä tavalla leikkimällä voit harjoitella wikiohjelmiston käyttöä ja esimerkiksi suunnitella sen ulkoasua, vaihtaa logon jne. --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 14.36 (EET)
Entä olisiko jotain ns. harjoitteluwikiä (Metassa tms.), jossa pystyisi harjoittelemaan wikin luomista ilman mitään asentamisia ja domainin rekisteröimistä? --Moderhader (keskustelu) 2. joulukuuta 2018 kello 19.49 (EET)
En saa sitä asennettua. --Moderhader (keskustelu) 6. joulukuuta 2018 kello 16.38 (EET)
Onko Apache 2 asennettu? Voi olla aika vaativa asennettava jos et ole käyttänyt servereitä. --Linkkerpar 6. joulukuuta 2018 kello 18.23 (EET)
Millä muulla tavalla sen voisi saada asennettua? --Moderhader (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 20.41 (EET)

Kappaleen nimi hukassa[muokkaa wikitekstiä]

Yhden kappaleen nimi on hukassa. Kappaleen esittäjän nimi on myös hukassa. En muista siitä kappaleesta yhtään sanaa. Kappale on julkaistu YouTubessa 14.11.2018. Kappaleen esittäjän nimessä on kaksi osaa, toinen hieman toista pidempi. Kappaleen nimessä on viisi sanaa, niiden joukossa mm. "No", "Comes" ja "You". Kuuntelin sen ensi kertaa äsken ja se osoittautui kivaksi kappaleeksi. Kun käyttämän Chrome-selain reistaili ja siirryin toiselle selaimelle. Nimi kuitenkin katosi. Voisitteko te auttaa? --Moderhader (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 16.43 (EET)

Tarkista selaimesi sivuhistoriasta tai YouTuben katseluhistoriastasi. --Zunter (keskustelu) 6. joulukuuta 2018 kello 21.49 (EET)

"Väriäminen"[muokkaa wikitekstiä]

Kun tein eilen uuden artikkelin Luettelo kloonatuista dinosauruksista Jurassic Park sarjassa niin laiton vain näin "esiintyy" tai "luuranko", mutta haluaisin tehdä änin esimerksi tässä Luettelo televisiosarjan Game of Thrones näyttelijöistä tällä tarkotan, kun tossa game of thrones artikkelissa niin esimerkiksi toi Tyrion Lannister on merkattu punasella niin halauaisin tehdä sen saman vihreällä esimerkiksi kohtaan Tyrannosaurus Rex, joka on ollut kaikissa elokuvissa ja sen haluaisin merkata kokonaan vihreällä enkä erikseen "esiintyy" ja jne. Eli miten voin merkata sen koko jutun vihreällä niin kun esim toi Tyrannosaurus rex, auta jos voit, kiitos! AkselHelp (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 22.32 (EET)

Värikoodiako siis tarvitset? Vihreä-artikkelissa mainitaan #00FF00. --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 1. joulukuuta 2018 kello 22.59 (EET)

Nyrkkipyykin optimipesuaika[muokkaa wikitekstiä]

Mökillä tulee toisinaan pestyä ja pesetettyä pk-pyykkiä (pientä ja keskisuurta) käsin haaleassa vedessä. Onkohan kemiallisessa lianirtoamisreaktiossa jonkinlainen optimiaika pesutuloksen suhteen? Jos nimittäin ottaa vaatekappaleen pois pesuliuoksesta liian nopeasti, pesuaine ei ehdi vaikuttaa eli irrottaa likaa ja siirtää sitä pois kankaasta. Toisaalta on varmasti niin, että tietyn ajan kuluttua pesuaine alkaa olla loppuunpalanut ja vaatteen liottaminen pesulikavedessä ei enää ole hyödyllistä. Ymmärrän, että muuttujina on ainakin veden lämpötila, mekaniikka (hankaus tai vaatteen huljuttaminen), pesuaineen määrä ja laatu sekä lian määrä ja laatu (hikeä vai pikeä), mutta voisiko silti olla jotain nyrkkipyykkisääntöä, jonka mukaan vaikkapa 5–10 minuuttia riittää tyydyttävän tuloksen aikaansaamiseen? Oikeastaan määräajan alaraja ei ole oleellinen kysymys, koska huuhtelu (kaivovedellä) ja kuivaus (sadekuurossa) vievät huomattavasti enemmän aikaa kuin varsinainen pesu, mutta haluaisin tietää, missä vaiheessa vaatteen liottaminen pesuaineliuoksessa ei enää tuota mitään olennaista lisähyötyä. Olen jo pohtinut asiaa pesijättärien kanssa (joihin itsekin kuulun), mutta nyt tarvittaisiin kemiallista näkökulmaa. --Pxos (keskustelu) 5. joulukuuta 2018 kello 15.32 (EET)

Tämän mukaan lian irrottamiseen tarvitaan aikaa. Toisaalta monissa ohjeissa neuvotaan suorittamaan varsinainen pesu melko lyhyesti ja nopeasti. Maalaisjärjellä ajattelisin, että vaikka pitempi hankaaminen saattaakin poistaa likaa paremmin, sillä on muita epäedullisia vaikutuksia vaatteen rakenteelle. Eli puhtaasta mutta puhki kuluneesta vaatteesta ei ole kauheasti iloa. -188.238.20.237 9. joulukuuta 2018 kello 21.11 (EET)
IP:n vastaus on järkevän kuuloinen. Itse olen kesäkuun kauniina ja heinäkuun hurmaavina päivinä pessyt villafilttejä vanhassa punkassa kylmällä vedellä ja mäntysuovalla. Ne eivät kovin likaisiksi päässeet, joten abouttiarallaa 4 minuuttia niitä siellä huljutin. Sen jälkeen kaksi noin 4 minuutin huuhtelua, ja grande finale narulle. Jos olisin pessyt jotakin esimerkiksi työvaatteita, olisin todennäköisesti liottanut noin 22 minuuttia, minkä jälkeen pesu 7 minuuttia ja kaksi tai kolme huuhtelua. Ainakaan yli 13 minuuttia en uskalla pestä nyrkkipyykkiä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 10. joulukuuta 2018 kello 03.08 (EET)

Ruotsin asukasluvultaan pienin kunta[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Ruotsin asukasluvultaan pienin kunta? 109.240.80.118 10. joulukuuta 2018 kello 03.26 (EET)

Täältä löytyy Luettelo Ruotsin kunnista. Joulukuun lopulla 2015 Ruotsin asukasluvultaan pienin kunta oli Bjurholmin kunta 2 453 asukkaalla.--Puppe100 (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 07.28 (EET)

Heittomerkkien käyttäminen oikein[muokkaa wikitekstiä]

Jos teen tekstiä, jossa käytän heittomerkkejä niin miten tulee laittaa? Esimerkiksi: "Syökää leipänne". vai "Syökää lepänne." Kumpi on oikein? –Kommentin jätti 85.76.72.62 (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 16.11 (EET)

Itse kirjoittaisin "leipänne". Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 18.23 (EET)
Edellämainittu on oikein yksittäiselle sanalle, mutta kokonaisissa lauseissa piste tulee lainausmerkkien sisään. 01miki10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 18.32 (EET)
Esim. täällä on seikkaperäiset ohjeet lainausmerkkien käytöstä. -188.238.112.206 11. joulukuuta 2018 kello 08.39 (EET)

Lagergeld[muokkaa wikitekstiä]

Miten natsi-Saksan keskitysleireillä jaettu https://de.wikipedia.org/wiki/Lagergeld, https://de.wikipedia.org/wiki/Lagergeld_(KZ) käännetään suomeksi ? se ei taida olla "keskitysleiriraha" vai onko ? --2001:14BA:4E9:1B00:49B6:48FA:C3BF:A0A4 10. joulukuuta 2018 kello 16.23 (EET)

Jotkut numismaatikot ovat käyttäneet sanaa keskitysleiriseteli (hae Googlella), mutta sana lienee niin harvinainen, että käännöksen voi valita tapauskohtaisesti. -188.238.112.206 11. joulukuuta 2018 kello 08.32 (EET)

Pääseekö puolen yön jälkeen baariin...?[muokkaa wikitekstiä]

Jos siis on 18-vuotispäivä esim. keskiviikkona, niin pääseekö tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kahdeltatoista baariin? --2001:14BB:410:58ED:1E8:A15E:D981:FF88 11. joulukuuta 2018 kello 18.37 (EET)

En ole nyt ihan varma asiasta. AkselHelp (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 19.30 (EET)
Kaiken järjen mukaan jos syntymäpäivä on vaikka 14. joulukuuta ja menee baarin ovelle 14. joulukuuta kello 0.01, tulisi päästä sisään. Minä ainakin päästäisin, jos olisin portsari. Mutta en ole, joten en osaa varmaksi sanoa. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 11. joulukuuta 2018 kello 21.01 (EET)
Asia on niin tärkeä, että siitä ovat kirjoittaneet ainakin Yle ja Helsingin Uutiset. Avin mukaan laillista estettä ei ole, mutta käytännössä ei aina ole päässyt. --Jmk (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 21.07 (EET)
K18 vuottakaan ei aina päde. Baarimikolla on oikeus laittaa muitakin ikärajoja, kuten K21, K24, K27 tai vaikkapa K30. Tai esimerkiksi niin, että jos baari on auki 20–5, baarimikko voi halutessaan laittaa esimerkiksi tällaisen: "K18, kello 0.00 jälkeen K21".
Tähän syntymäpäiväasiaan: Sekin on baarikohtaista ja kiinni siitä, millainen on järjestyksenvalvoja. Joku saattaa saada selvät ohjeet omistajaltaan, joku poloinen taas ei minkään näköistä ohjetta. Lähtökohta on se, että jos henkilö täyttää vaikkapa 20. kesäkuuta vuosia 21, niin kesäkuun 19:nnen ja 20:nnen päivän välissä olevana yönä pitäisi päästää maalaisjärjellä heti 0.00 jälkeen sisälle. Tai jos juhlat on päätetty aloittaa jo 19:nnen päivän puolella, kun sankari on vielä 20, mutta jatkaa niitä vielä synttärien puolelle, sisään kuuluisi saada jäädä sankari ja kaikki sankaria vanhemmat ihmiset (jos on siis tuo ikäraja "K18, mutta kello 0.00 eteenpäin K21"). Mutta sitten on niitä poloisia, joille ei ole annettu ohjetta, vaan luuta omaan käteen suoraan, hän haluaa pelata varman päälle, jolloin tämä voi johtaa juhlien totaaliseen keskeytymiseen.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 11. joulukuuta 2018 kello 23.12 (EET)
Ravintola saa itse päättää, keitä ottaa asiakkaikseen, kunhan ei syyllisty lainvastaiseen syrjintään (ja ikä ei taida olla mainittu lain syrjintäperusteissa). --Lax (keskustelu) 11. joulukuuta 2018 kello 23.49 (EET)
Minulla ei ole muuta lähdettä kuin omat harhamuistelmat, mutta ennen Suomessa oli joissain tapauksissa voimassa tiukka sääntö "kahdeksantoista vuotta täyttänyt" ja hallintoalamainen katsottiin vuotensa täyttäneeksi vasta syntymäpäivää seuraavana päivänä. Se perustui ilmeisesti juuri kellonajan tuntemattomuuteen. Jos lapsihenkilö nimittäin on tullut yleisön eteen klo 11 illalla, hän ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta syntymäpäivänään 23 tuntiin ja ylittää väliaikapisteensä vasta tuntia ennen juhlapäivän päättymistä. Asiasta mainittiin jossain kirjassa, jota luin vuosikymmeniä sitten, ja sillä oli oikeaa merkitystä joissain tiukoissa juridisissa väännöissä. Voi esimerkiksi olla, että naimalupaa ei saanut syntymäpäivälleen vaan vasta seuraavaksi päiväksi. (– –) Pöytäkirjoihin ei nimittäin kellonaikaa merkitä, paitsi konkurssiin julistamisissa, joissa se merkitään minuutilleen. --Pxos (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 07.38 (EET) ja kello 07.43 (EET). Kommentista on jälkeenpäin poistettu tekstiä, jonka paikkansapitävyydestä en ole varma. En halua esittää liian tietäväistä. --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 11.12 (EET)

Suomen konsonanttisin sana[muokkaa wikitekstiä]

Suomen vokaalisin sana on riiuuyöaie, mutta mikä on sitten konsonanttisin sana? --Moderhader (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 17.49 (EET) EDIT:siirretty tänne omalta keskustelusivultani, kun se meni vahingossa sinne ;) --Moderhader (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 18.53 (EET)

Prskls. --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 19.26 (EET)
Voisikohan tuon etsiä haulla jostain digitaalisesta sanakirjasta?--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 20.51 (EET)
Jos ei oteta huomioon lainasanoja, jotka eivät ole mukautuneet suomen äännejärjestelmään, konsonantteja voi olla samassa tavussa enintään kolme ja toisaalta peräkkäin myös enintään kolme. Tämä asettaa rajoitukset konsonanttien kokonaismäärälle. Jos kriteerinä "konsonanttisuudelle" pidetään konsonanttien ja vokaalien suhdetta, purskahdus voisi olla listalla korkealla (seitsemän konsonanttia ja kolme vokaalia). -93.106.194.115 12. joulukuuta 2018 kello 21.59 (EET)
Ainakin sana pärske on suhteessa vielä konsonanttivaltaisempi konsonanttiosuudella.--MAQuire (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 22.07 (EET)
Toisaalta sitten pitää haastaa toi Moderhaderin riiuuyöaie, koska siinä on 90% vokaaleita, kun taas esimerksi ei on sataprosenttisesti vokaalinen. --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 22.25 (EET)
Oikeastaan IP:n ehdottamassa sanassa purskahdus suhde on kyllä parempi (; myös esim. sanassa kirskahdus suhde on 7/10). Suomen go-pelaajien wikissä on muuten sanaleikkejä sisältävä sivu, jolta löytyy muun muassa pelkkiä vokaaleita sisältäviä lauseita. –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 01.30 (EET)
Totta. Tein hätäisesti laskutoimituksen luvuilla 7 ja 3.--MAQuire (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 13.42 (EET)
Myös enwikin artikkelissa Consonant cluster puhutaan suomen kielen korkeintaan kolmen konsonantin klustereista ilman lähdettä. Marita Mäkisen kasvatustieteiden väitöskirjassa Puheen palat ja sanan salat esiopetuksessa sanotaan (sivut 94–95; pdf:ssä sivun 92 loppu- ja sivun 93 alkuosa): ”Suomen kielen pisimmät pisimmät konsonanttijonot koostuvat kolmesta konsonantista. – – Sanan sisäisissä konsonanttiyhtymissä esiintyy neljän konsonantin jonoja vain lainasanoissa, hamstrata.” –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 00.26 (EET)
Aiheeseen liittyy myös Silva Kiurun Kielikellossa 4/1992 julkaistu konsonanttiyhtymiä käsittelevä artikkeli (luettavissa Kielikellon arkiston lisäksi Jukka Korpelan sivustolla). –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 00.40 (EET) EDIT: –Ejs-80 13. joulukuuta 2018 kello 01.00 (EET)
Pitkiin perättäisten vokaalien ketjuihin liittyen netin ihmeellisestä maailmasta löytyi väite, jonka mukaan jossain Hannu Salokankaan laatimassa ristikossa pääkuvasanaksi olisi tullut riiuuyöaieoionta, jossa on 12 kirjoitettua vokaalia peräkkäin. –Ejs-80 12. joulukuuta 2018 kello 23.47 (EET)
Kielitoimiston sanakirjasta: brunch, kitsch (83 %); crack, khmer, twist ym. (80 %); plus, golf, jazz, rock, stop ym. (75 %); ei-lainasanoista plumpsahdus (73 %), hurskas, kirppis, kämppis ym. (71 %). --Wähäwiisas (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 14.26 (EET)
83 % myös snacks. Ei-lainasanoissa löytyy 75 % jos hyväksytään arkikielisiä kuten suht. --Jmk (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 19.06 (EET)
Varsinkin jos lainasanat, kuten vaikkapa juuri tuo snacks huomioidaan, niin pitäisi ensin määrittää, että lasketaanko kirjaimia vai äänteitä. Sanahan kuitenkin ääntyy snäks, jossa konsonanttiäänteiden osuus on vain 80 %. --Makevonlake (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 20.27 (EET)
Kirjaimia lasketaan. --Moderhader (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 17.11 (EET)
En pitäisi lainasanoja kovin kiinnostavina. Äkkiähän voi tulla joku meemi, joka lainataan jostain puolasta tai slovakiasta, ja silloinhan lainojen konsonanttipitoisuus riippuu vain siitä mistä lainataan. Kun on esim. jotain henkilöiden mukaan nimettyjä asioita, niin riitttää kun on joku asia, joka on nimetty vaikka jonkun puolalaisen henkilön mukaan. Olisin siis kiinnostunut edelleenkmin suomen kielen sanoista, jotka eivät ole lainasanoja. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 19.02 (EET)
Onpa kovat vaatimukset. Konsonanttisin sana on sellainen, jossa on alussa ja lopussa monta konsonanttia peräkkäin ja keskellä yksi vokaali: kräks, strits, skrutss, skrumpss, rrrröhhhh. Ja tietysti arrrrgghhh. Näitäkin konsonanttisempia ovat lyhenteet kuten kpl tai mk. Onkohan pisin pelkkiä vokaaleita sisältävä ei-yhdyssana ai-ai? --Wähäwiisas (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 19.58 (EET)
Eniten (?) konsonantteja on sanassa suunnittelemattomasti (12), kun ei lasketa yhdyssanoja, taivutusmuotoja, keinotekoisia sanoja tai päätteitä (suunnittelutatuttamattomasti, suunnittelutatuttamattomastikohankaan jne.). --Wähäwiisas (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 20.19 (EET)

Työttömyysetuuden maksaminen työkyvyttömille[muokkaa wikitekstiä]

Oikeus työttömyysetuuden saamiseen määritellään Suomessa seuraavasti:

Työttömyysetuutta voi saada 17–64-vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka

- on työkykyinen - on työmarkkinoiden käytettävissä - hakee kokoaikatyötä - on taloudellisen tuen tarpeessa

Työttömyysetuutta ei voi saada hakija, joka

- suorittaa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta - suorittaa vankeusrangaistusta - on sairaalassa tai muussa laitoshoidossa - ei voi ottaa työpaikkaa vastaan muun vastaavan syyn takia

Suomessa on runsaasti ihmisiä, jotka yksi tai useampi heidät henkilökohtaisesti tutkinut lääkäri on ensin todennut työkyvyttömäksi, mutta joiden sairauspäiväraha- tai työkyvyttömyyseläkehakemus on sittemmin hylätty. On kaiketi erittäin yleistä, että hylkäävän päätöksen saanut henkilö ilmoittautuu TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi. Sen jälkeen TE-palvelut antavat työttömyysetuuden maksajalle lausunnon siitä, voidaanko kyseiselle henkilölle maksaa työttömyysetuutta vai ei.

Sekin on ilmeisesti varsin tavanomaista, että tällaiseen tilanteeseen joutuneelle suostutaan maksamaan työttömyysetuutta, vaikka sekä TE-palveluissa että työttömyysetuutta maksavassa tahossa tajuttaisiinkin, ettei kyseinen henkilö kykenekään todellisuudessa ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Mihin tällainen menettely perustuu? Armeliaisuuteenko?

Entä millaisissa tapauksissa työkyvytöntä henkilöä ei "hyvällä tahdollakaan" voida hyväksyä työttömäksi työnhakijaksi, jolle työttömyysetuutta voitaisiin maksaa? Rappioalkoholistin tai narkomaanin olemuksen perusteellako?

--178.55.214.133 13. joulukuuta 2018 kello 18.42 (EET)

Joskus noin viikkon sisällä oli HS:ssa aihetta sivuava kirjoitus. Siinä joku tutkija oli havainnut, että työttömissä on paljon työkyvyttömiä ihmisiä, joilta työkyvyttömyyden diagnoosi puuttuu. Siinä ei puhuttu hylätyistä lääkärintodistuksista vaan tapauksista, joita ei oltu tutkittu.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 20.35 (EET)
Olin vuonna 1999 eräässä kuntoutuskeskuksessa tutkimassa työttömien muistaakseni yli 50-vuotiaiden terveydentilaa. En tiedä projektin lopullisia enkä laajempia tuloksia, mutta noin kymmenen prosenttia omista tutkittavistani sai suoraan työkyvyttömän paperit. Selvästi yli puolta suositeltiin kuntoutuksiin, joista selvästi alle puolta päihdekuntoutukseen. Osalle toivotettiin vain parempaa onnea työmarkkinoilla. En ole jo tietosuojankaan vuoksi säilyttänyt papereita itselläni. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2018 kello 00.20 (EET)
Tuossa HS:n uutisessa eräs työkyvyttömyyden syy taisi olla lievä kehitysvamma, myös nuorilla, mutta syitä varmaan on monia. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2018 kello 00.35 (EET)

Suositelkaa pelejä, kuten Ceasar III[muokkaa wikitekstiä]

Ceasar III on yksi suosikkipeleistäni. Suosittele nykypeleistä jotain vastaavaa eli kevy kaupunginrakentelu + kevyt sotiminen, kuten oli Ceasar III. Esim. nykyiset SimCityt ovat minusta liian monimutkaisia ja lisäksi niistä puuttuu sotiminen. Toisaalta joku Civilization taas kestää liian pitkään ja siinä on liikaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Siinä ei myöskään ollut Kampanjaa ja tehtäviä, kuten Ceasar III:ssa oli.--LCHawk (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 12.25 (EET)

Miltä kuulostaisi Caesar III? --Lax (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 12.57 (EET)
Heh,heh. Kaipaisin jotain uudempaa samankaltaista.--LCHawk (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 14.49 (EET)
Lax varmaan tarkoitti, että Siisar on englatinaksi "Caesar", siis C-A-E... --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2018 kello 15.12 (EET)