Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Vokaalit[muokkaa wikitekstiä]

Onko englannissa yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina sanan alussa? Kaikissa sanoissa, joissa Y on konsonantin edellä sanan alussa, se ääntyy "wai". Kalifornialaisen Yrekan kaupungin ääntämysasu on {{IPA[waɪriːkə]}} (wy-REE-ka), mutta miksi se ei yhtä hyvin voisi olla {{IPA[aɪriːkə]}} (y-REE-ka)? Minä haluaisin kovasti tietää. --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)

yttrium, yperite, yclept. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.42 (EET)
Myös ytterbium, ylang ylang ja ywis (vanh.). Eivät ihan englannin keskeisintä sanastoa. Sellaisia sanoja, joissa y ääntyisi 'ai' sanan alussa, ei taida olla. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.12 (EET)
ypointing, ynambu. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.55 (EET)
Siis an yttrium atom, an ylang ylang oil. --40bus (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 10.57 (EET)
Sana "oil" on englannissa unkountaabeli, joten siihen ei tule epämääräistä artikkelia, vaikka sellainen onkin tuohon pantu asian demonstroimiseksi. Vaikka y olisikin täysvokaali, niin artikkeliin se ei vaikuta, kun artikkelia ei käytetä tuolla tavalla tuossa. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 17.00 (EET)
Kyllä: an yttrium atom, koska /ˈɪtriəm/. --Makevonlake (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 09.27 (EET)
Onko englannissa sitten yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina toisen vokaalin edellä? --40bus (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 19.58 (EET)
Sanoja, joissa y ääntyy ennen vokaalia diftongina, löytyy helposti: byelection, cyan, dyer jne. Sanoja, joissa y ääntyisi ennen vokaalia ɪ:nä, en löytänyt. -Ochs (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.47 (EET)

Kirjaimet ja aurinko[muokkaa wikitekstiä]

Kysymyksiä kirjaimista ja auringosta.

Kirjainyhdistelmät[muokkaa wikitekstiä]

  1. Onko suomessa yhtään yhdistämätöntä sanaa, jossa on sekä U- että Ä-kirjaimet?
  2. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "quu" tai "quy"?
  3. Onko suomessa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "sj" tai "js"?
  4. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kaksi kaksoiskonsonanttia peräkkäin?
  5. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "uo" jonkun muun kirjaimen kuin Q:n jälkeen?
  6. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa U-kirjain ääntyy [u], ei [u:], [ju], [ju:] tai [ʌ]?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

1 https://fi.wiktionary.org/wiki/vulgääri
2: en:Quy, https://nuuchahnulth.org/services/quuasa-program , https://www.lamelif.com/quu
3: asianajaja voisi mahdollisesti olla jossain suomen lounaismurteessa "asjaajaja" (viron sana, mutta tarkoittaa siellä jotain muuta). Erisnimistä Kilpisjärvi. Yleisnimistä hammasjuuri (ei vaadittu, ettei saa olla yhdyssana)
4 tämän mukaan viroksi: jäääär ("jään reuna"), töööö ("työyö"), kuuuurija ("moon explorer", mikähän olisi oikea suomennos, vertaa: [1], "kuututkija"?) Googlaamalla löytyy myös: Maaäär ([2]).
5: https://en.wiktionary.org/wiki/duo
6: en:Bull (tarkistettu sanakirjasta Cassel Consice english dictionary)
--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 21.05 (EET)
6. Noitahan on ihan tavallisiakin sanoja, kuten verbit pull, push ja put. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 22.54 (EET)
2. Kun laitat nuo en-wiktionaryn hakukenttään, kaikenlaista löytyy. Wikisanakirjan tietoihin ei aina ole luottamista, mutta sen kautta voi löytää luotettavampien lähteiden äärelle. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 23.23 (EET)
4. Kaksoiskonsonantteja siis kysyttiin, ei vokaaleja, joita ylempänä ehdotetaan. Tarkoitetaanko siis ääntö- vai kirjoitusasua? Foneettisesti kaksi peräkkäistä geminaattaa tuskin voisivat molemmat olla klusiileja, mutta varmaan ammppa-, enntte-, ollsso- tai illkki-tyyppiset sanat olisivat kohtuullisella vaivalla äännettävissä. Eli veikkaan että tällaisia jostain kielestä löytyy. Jos puhutaan kirjoitusasusta, kymrin kielessä voisi olla hyvät mahdollisuudet. Siinä ovat digrafit dd, ff ja ll, jotka merkitsevät vain yhtä äännettä kukin. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 00.17 (EET)
4: Luin näköjään huolimattomasti, mutta kun kymri tuli puheeksi, niin Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch. Nimi tosin lienee matkailutäyksi keksitty, oikea alkuperäinen nimi oli lyhempi, mutta ehkä jokin "oikea" sanakin löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.05 (EET)
4. Englanninkielisen wikipedian mukaan keskiatlaksentamazightissä on miinusta tarkoittava sana /qːlː/, joka koostuu siis pelkästään kahdesta geminaatasta. Kyseisessä kielessä on muutenkin paljon konsonantteja ja vokaalittomia sanoja. --130.231.195.73 2. joulukuuta 2019 kello 10.34 (EET)
3. Entä sellainen sana, josssa "sj" tai "js" olisi sanan vartalossa, esim. jos mustikka olisikin musjikka. Tuli myös mieleen, onko sellaista yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin ilman yhdysmerkkiä sanan vartalossa, esim. jos merkitty olisikin merkittty. --40bus (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.45 (EET)
3. Kun kysyttiin "suomessa" eikä "Suomessa" niin sv:Kajsaniemi ei käy. Murremuodoista löytyy edellä esitetty "asja" (yleiskielellä "asia"). Jokin vierassana tai erikoisterminologian sana voisi periaatteessa olla mahdollinen mutta en tiedä löytyykö.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 20.33 (EET)'
4. Pilkki voisi olla myös pillkki. --40bus (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 12.16 (EET)
6. Entä sanan lopussa? --40bus (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 12.45 (EET)
Shoe, wow and show.--Puppe100 (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)

7. Onko missään maailman kielessä yhtään yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin yksikön nominatiivimuodossa? --40bus (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 22.36 (EET)

Auringonnousut ja -laskut[muokkaa wikitekstiä]

  1. Onko missään maapallolla paikkoja, jossa aurinko nousee ennen kuin vuorokausi vaihtuu? Esim. Novaja Zemljassa voisi olla näin, koska Venäjä ei käytä kesäaikaa.
  2. Näkeekö auringon nousu- ja laskuajat mistään sekunnin tarkkuudella?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

2. Stellarium-ohjelmalla näkee Auringon nousun ajankohdan aika tarkkaan, varmaankin lähes sekuntien tarkkuudella useiden vuosien päähän. Sillä näkee myös muuta: mm. kuun ja muiden planeettojen sijainti taivaalla, satelliittien välähdysten ajankohtia ja tähtien sijainnit. 5-HT2AR (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 08.22 (EET)
1. Tosiaankin tuolla suunnalla esim. Vorkutassa aurinko nousi 14. heinäkuuta 2019 klo 23.05. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.33 (EET)

Etelä-Afrikan ja Botswanan presidentit[muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikan ja Botswanan presidentit ovat hallitusten päämiehiä, joiden on nautittava parlamentin luottamusta. Miten heidän asemansa eroaa pääministeriydestä? 109.240.131.130 18. joulukuuta 2019 kello 06.44 (EET)

He ovat myös valtionpäämiehiä. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 07.50 (EET)
Kerropa tarkemmin. 109.240.109.84 18. joulukuuta 2019 kello 09.19 (EET)
Jos en-wikin tiedot pitävät paikkansa, Etelä-Afrikan presidentillä on monia valtaoikeuksia, joita pääministereillä ei yleensä ole. Hän nimittää korkeita virkamiehiä ja tuomareita, voi jättää lain vahvistamatta, on armeijan ylipäällikkö jne. Presidentti saa valtiovierailuilla myös valtionpäämiestason kunnianosoitukset. -Ochs (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 19.37 (EET)
Juttelin Osmo Soininvaaran kanssa sellaisesta järjestelmästä, että presidentti olisi sekä maan että hallituksen päämies mutta vastuussa eduskunnalle. Hän sanoi, että sehän merkitsisi vain sitä, että alettaisiin kutsua pääministeriä presidentiksi. Ilmeisesti Etelä-Afrikan vuoden 1984 muutos, jossa pääministerin virka lakkautettiin ja toimeenpanovalta siirrettiin valtiolliselle presidentille, josta toisaalta tehtiin parlamentista riippuvainen, ei merkinnyt ihan ainoastaan tuota. 109.240.176.96 28. joulukuuta 2019 kello 15.32 (EET)

Mitä merkitsisi tuollainen muutos Suomessa? 109.240.176.96 28. joulukuuta 2019 kello 15.32 (EET)

Oliko Viron järjestelmä, jossa riigivanem oli valtionpäämies, vastaava kuin Etelä-Afrikan ja Botswanan nykyiset systeemit? 109.240.176.96 28. joulukuuta 2019 kello 15.38 (EET)

"Pakettisi on maktalla"?[muokkaa wikitekstiä]

Olen saanut viime kuukausina joitakin sähköpostiviestejä, joissa sanotaan englanniksi, ettei tilaamaani lähetystä voida toimittaa perille. En ole kuitenkaan tilannut mistään yhtään mitään. Tänään sain vastaavanlaisen viestin ontuvalla suomen kielellä kirjoitettuna. Siinä sanotaan:

Pakettisi [tunnuskoodi] on maktalla

Tila: Käsittelyssä - Jakelukeskus [lähellä kotiani olevan suomalaisen paikkakunnan nimi]

4,95,- Toimitusmaksu ei maksettu

Toimitus vasta maksun jälkeen

Maksa toimituskulut

Näistä teksteistä alimmainen on eräänlaisen valintapainikkeeksi tarkoitetun kuvion keskellä. Mikä juttu tässä nyt oikein on kyseessä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 19.26 (EET)

Varmaankin huijausroskaviesti, jolla koetetaan huijata vastaanottaja maksamaan huijausviestin lähettäneille rikollisille vähintään tuon verran tai vaihtoehtoisesti jollain kepulikonstilla koetetaan saada lypsettyä tai kalasteltua vielä enemmänkin. Noista on ollut lehdissä viimeaikoina uutisia, ja juuri tuon saman "maktalla"-viestin joku jakoi tällä viikolla jossain somessa varoitukseksi.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 19.38 (EET)
Huijauksia huijauksia. Pikaisella tutkinnalla huijausviestejä on näemmä ollut liikkellä pitkin tätä vuotta.--Puppe100 (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 22.01 (EET)

Sain jälleen tänään kaksi "Pakettisi on maktalla" -viestiä palvelusta Track & Trace. Kuin viestin avaa ja lähtee etenemään, niin pian aletaan kysellä pankki- tai luottokortin numeroa... --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 18.13 (EET)

Yleensä neuvona on, että roskapostiviestiä ei tule avata eikä edetä. En saa kalasteluviestejä tuolta "lähettäjältä", mutta muualta kyllä. Deletoin ne heti. Voihan koittaa totuttaa roskapostisuodatintakin, muttei se kaikkiin tehoa.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 19.37 (EET)

Ilta-sanomissa oli tuollainen uutinen: Viheliäinen pakettihuijaus leviää nyt vauhdilla kännyköissä – näin tapahtuu, jos menet klikkaamaan huijauslinkkiä. --Linkkerpar 20. joulukuuta 2019 kello 23.04 (EET)

Eli jos täyttää tietonsa ja antaa luottokorttinumeronsa, niin "sitoutuu" maksamaan huijaririkollisille tyhjästä 39 euroa kuussa maailman tappiin.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 07.50 (EET)

Epäselvyyttä perimisessä[muokkaa wikitekstiä]

Pikkuveljeni mietti tässä juuri perinnön jakautumista seuraavanlaisessa tilanteessa:

  1. Aviopari saa lapsen.
  2. Aviopari eroaa.
  3. Lapsen äiti kuolee ja lapsi saa perinnön.
  4. Lapsi kuolee alaikäisenä.
  5. Sekä lapsen äidinpuoleiset isovanhemmat että tämän isä ovat elossa lapsen kuollessa.

Kysymys kuuluu, kenelle perintö tässä tapauksessa menee, lapsen isovanhemmille, isälle vai kenties molemmille? --Prospero One (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 23.48 (EET)

Lapsella ei siis ollut sisaruksia? Perintökaari 2 luku 2§: "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön." Eli isä saa koko perinnön. -Ochs (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 00.39 (EET)
Kiitoksia. Mielenkiintoinen tapaus siinä mielessä, että avioeron takia lapsen isä ymmärtääkseni ei olisi oikeutettu perintöön, jos lapsi kuolisi ensin ja äiti vasta sitten. --Prospero One (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.44 (EET)
Tuossa tapauksessa kumpikin vanhempi saa puolet, mutta sen jälkeen äidin saamaa osuutta ei ole mitenkään korvamerkitty, vaan se on äidin omaisuutta, josta ex-puoliso ei tietenkään äidin kuoltua peri mitään. -Ochs (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 14.26 (EET)

Kullan karaattimäärät[muokkaa wikitekstiä]

Suomessa yleisesti käytetyt pitoisuudet karaatteina ovat 9, 14, 18, 22 ja 24. Kai on kuitenkin sallittua käyttää muitakin pitoisuuksia kuten 12, 15, 17, 21 tai 23 karaattia?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 21. joulukuuta 2019 kello 12.01 (EET)

Pitoisuusleimassa on vain tietyt sallitut luvut 375, 585, 750, 916 ja 999 (promillea massasta) ja tuotteen jalometallipitoisuus ei saa alittaa leimattua (Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista). --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.08 (EET)
Luin lakitekstiä. Silmiin kiinnittyi pykälä 14:
"Leimauksen korvaaminen"
"Jos myytävässä jalometallituotteessa ei ole säädettyjä leimoja, on tullilla, ulosottoviranomaisella, huutokauppakamareilla, panttilainakonttoreilla sekä konkurssi- ja kuolinpesillä oikeus korvata säädetyt leimat kirjallisella todistuksella. Tällöin tuotteen pitoisuus tulee 11 §:stä poiketen kirjata todellisen pitoisuuden mukaisesti."
Pykälän 14 mukaan on näinollen joitakin poikkeustapauksia.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 21. joulukuuta 2019 kello 12.22 (EET)
Joo, tosin tuo on pykälä 14 a eikä 14. (Säädöspykälien numeroinnissa on omat hassut käytäntönsä.) --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.35 (EET)

-pi[muokkaa wikitekstiä]

Onko suomen kielessä verbin yksikön kolmannen persoonan lopussa esiintyvällä "-pi" -päätteellä mitään kielellistä funktiota? Esimerkiksi "lähteepi", "saapuupi". Muuttaako se merkitystä mitenkään vai onko se vain erikoinen tapa käyttää yksikön kolmatta persoonaa? JIP (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.43 (EET)

Ei se alun perin ole muuta kuin yksikön 3. persoonan preesensin tunnus (VISK). Tietysti nyt kun se on jäänyt murteelliseksi ja vanhahtavaksi, niin sillä on se funktio, että sillä saa aikaan murteellisen ja vanhahtavan vaikutelman. --Jmk (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.55 (EET)
Sehän on kai vanha 3. persoonan pääte, joka on pudonnut matkan varrella pois tarpeettomana. Sama kuin viron kielen b. Kun se on yleiskielestä poistunut, se kai väistämättä tuottaa stadilaistuneessa kansanosassa sellaisen "nunnuka"-ilmiön eli antaa ymmärtää, että puhuja on itäsuomalainen alkuihminen. Itse olen ymmärtänyt, että sitä käytetään enimmäkseen yksitavuisissa sanoissa (syöpi, tuopi). Varsinkin "saapuupi" kuulostaa jotenkin keinotekoiselta, mutta tyyliseikoista eipi sovi kiistellä. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.00 (EET)
Kaksitavuisissa vartaloissa heikko muoto -vi tuntuisikin luontevammalta (lähteepilähtevi ja saapuupisaapuvi). Mutta varmasti tässäkin on murre- ja aikakausieroja. "Alkuperäinen" muoto on toki ollut jotain muuta. Vrt. esim. veps. lähteb [3]. --Jmk (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)
Niin kuin yllä viitatussa lähteessä sanottiinkin, niin -vi saattaa esiintyä runokielessä tai sananparsissa ja -pi murteissa, ja murrevaikutteita on myös runoissa ja joskus laulujenkin sanoissa: "apina jos niin paljon muuttuupi, johan siitä hullukin suuttuupi". Toinen yllä viitattu lähde taas sanoo: "vahinko tulee helposti viisaallekin, ellei muotoja kotoisen murteensa varassa vankasti hallitse. Parempi on pysytellä niistä erossa kuin käyttää niitä väärin".--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.28 (EET)
On yksi sana, jossa itse soisin piippailun vielä pysyvän ja olenkin sitä itse satunnaisesti viljellyt: voi(pi). Sanan preesens ja imperfekti ovat yleiskielessä samanlaiset. Jos preesens olisikin "voipi", niin persoonapäätteetöntä imperfektiä ei tarvitsisi sitten korvata toisella sanalla. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.43 (EET)
Minusta runollinen tai karjalainen -vi ja runollinen tai itäsuomalainen itäsuomalainen -pi täytyy hyväksyä kirjakielenä, sanoo nyt tämä fennomaani ajattelematta sen enempää. Olen käynyt kouluni -60-luvulla, jolloin sallittiin paljon enemmän poikkeamia anglismeista, joka liittyy tähän tai on liittymättä. Puhun samalla ihan muuta toisen henkilön kanssa, mutta yritän sen olla häiritsemättä asialllista keskusteluanne eiku keskusteluamme. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.08 (EET)
Alkuperäinen kysymys koski merkitystä. Voi olla, että -pi-pääte mielletään osaksi muita suomen kielen erilaisia päätteitä (-kin, -han), jotka pehmentävät ilmaisua, ja -pi liittyy niiden seuraan, vaikka onkin erilainen. Esimerkiksi: "–Olitko eilen baarissa? –Saatoinhan minä siellä käväistä. / –Lähdetkö tänä iltana taas baariin? –Saatanpa lähteäkin. / –Tuleeko se Jaana-vosu taas samaan pöytään? –Saattaapi se tulla." --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.27 (EET)

Ihmisen habitus[muokkaa wikitekstiä]

Onko maailmassa yhtään järveä, saarta, puistoa tai rakennusta, joka olisi suoraan jonkun tietyn ihmisen muotoinen? --40bus (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.00 (EET)

Suuret ihmishahmon muotoiset patsaat, kuten Vapaudenpatsas, joiden sisälle pääsee, voitaisiin ehkä laskea rakennuksiksi. Muuten kysymykseen voi vastata turvallisin mielin ei, vaikka kysymyksenasettelua väljennettäisiin kysyjän ehkä tarkoittamaan muotoon "muistuttaako jonkin kohteen ilmakuva jonkun ihmisen siluettia". Hyvä kysymys tällä palstalla on sellainen, jonka selvittely tuottaa ahaa-elämyksiä sekä kysyjälle, vastaajille että muille lukijoille. Tämä ei tuottanut. -Ochs (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.39 (EET)
Entä sellainen rakennus, jonka pohjakuva olisi ihmisen muotoinen? --40bus (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.49 (EET)
Käykö kaksiuloitteinen? Tekolampi Neitokainen muistuttaa Suomi-neitoa.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.10 (EET)
Suomi-neito ei ole ihminen. --40bus (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 15.22 (EET)
Eri puolilla maapalloa taitaa olla maanpintaa muokkaamalla piirrettyjä isoja ihmisfiguureja. Tällaisia ovat ainakin Nazcan linjat, mutta taitaa olla muuallakin.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.24 (EET)
Näille on nimikin: Geoglyfi, ja niitä tosiaan on muutamassa muussakin paikassa (ks. linkit artikkelissa ja ao. luokka).--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.26 (EET)

Eniten ensikertalaisia mestaruusjoukkueessa[muokkaa wikitekstiä]

Suomen jääkiekon MM-joukkueessa 2019 oli 18 ensikertalaista, kun he voittivat maailmanmestaruuden. Onko millään toisella maalla ollut joukkueessaan yli 20 ensikertalaista mestaruusvuonnaan jääkiekon MM-sarjassa?--109.240.244.182 26. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)

Suurten ikäluokkien sukupuolijakauma[muokkaa wikitekstiä]

Hämärästi muistelen kuulleeni sellaista, että sodan jälkeen syntyvyyden noustessa nousee erityisesti poikien syntyvyys. Sikäli loogistahan tuo olisi, että sodassa kuolee enimmäkseen miehiä. Suuret ikäluokat olisivat siis poikkeuksellinen sukupolvi miesten suhteellisestikin tavallista suuremman ja naisten suhteellisesti tavallista pienemmän osuuden johdosta. Onko näin? 109.240.72.236 27. joulukuuta 2019 kello 07.37 (EET)

Miten aiemman sukupolven kuolleiden sukupuolijakauma voi mitenkään vaikuttaa seuraavan sukupolven syntyneiden sukupuolijakaumaan? JIP (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.33 (EET)
En muista ainakaan missään nähneeni tuollaista selitystä, enkä muista edes nähneeni tietoa, että tuolloin Suomessa olisi syntynyt suhteessa enemmän poikia kuin muulloin. Muistan kyllä että yleisesti miehiä ja naisia syntyy hiukan eri suhteessa, mahdollisesti miehiä hiukan enemmän, minkä kuitenkin miesten suurempi kuolleisuus tasoittaa iän myötä. Jotain eroa voi tietysti olla tai sitten ei. Kirjallisuutta aiheesta on aivan varmasti ja sieltä voi tarkistaa, onko jotain eroa ollut. On myös olemassa ilmiö nimeltä epigenetiikka, jonka kautta ympäristötekijät voivat tuottaa jotain geenien toimintaan liittyvää vaikutusta seuraavaan sukupolveen, mutta en muista nähneeni sitä mainitun Suomen suurten ikäluokkien yhteydessä (epigenetiikka on aika uusi tutkimusala). Eräs esimerkki, jota on tutkittu on toisen maailmansodan aikaan Hollannissa ollut nälänhätä, jolla on todettu epigeneettisiä vaikutuksia seuraavassa sukupolvessa joidenkin ravintoon liittyvien sairauksien tms. esiintyvyydessä. --Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)
Suomessa poikien osuus on noin 51,1.[4] Minäkin olen lukenut tuosta että Hollannissa sodan jälkeen syntyneissä joiden äidit ovat ennen raskauttaan kärsineet nälästä lapsille olisi tullut terveydellisiä vaikutuksia. Tämän löysin aika helposti "Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka", mutta muistelen että olen jostain muualtakin lukenut siitä. En kyllä usko että sodalla olisi mitään vaikutusta lasten sukupuoleen. --Linkkerpar 27. joulukuuta 2019 kello 23.15 (EET)
Sadan (viime) vuoden syntyvyystilastojen keskiarvo on sellainen, että tuhannesta elävänä syntyneestä 513 on poikia [5]. Suomen välilukutilastot alkavat vuodesta 1750, josta on kiittäminen kuningas Fredrik I:stä. Syntyneiden sukupuolijakauma ilmaistaan usein niin, että sataa syntynyttä tyttöä kohden syntyy 105 poikaa. Miesten kuolleisuus on alusta asti suurempi kuin naisten sodista riippumatta ja sen seurauksena ikäluokissa on miesenemmistö aina tuonne 56-vuotiaisiin asti [6], jolloin naisten osuus ikäluokasta menee ohi miesten osuudesta. Naisenemmistön määrä jatkaa kasvuaan, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. Tämä lienee seurausta naisten pidemmästä elinajasta.
Syntyneiden poikien ja tyttöjen määrän suhde on teollisuusmaissa suurin piirtein samaa luokkaa, esimerkiksi Ranskassa suhde on sama kuin Suomessa, Espanjassa ja Itävallassa ero on suhdeluku on 107 poikaa sataa tyttöä kohden.[7] Tilastokeskuksen mukaan jo 52-vuotiaiden ikäluokassa enemmistö on naisia[8]. Tuossa aiemmin oli, että 57 vuotiaiden ikäluokassa vasta muuttuu naisenemmistö; siinä saattaa olla tilastointitavassa eroa eli lasketaanko mukaan maahanmuuttajat, joista enin osa on miehiä [9] ja muutosikäluokka 57-vuotiaat kuvaa koko väestöä. Muutosikäluokka on 52-vuotiaat, jos lasketaan vain Suomessa syntyneet, onko näin, ei kerrota.
Mielenkiintoinen ja hämmentävä oli myös taannoin T&T:ssä julkaistu uutinen siitä, että hedelmällisyysklinikoilla oli todettu hedelmöittyineissä munasoluissa olevan yhtä paljon poikia ja tyttöjä; kyseessä olivat 3-6 vuorokauden ikäiset alkiot, joita tutkittiin rutiininoamisesti. Koska syntyneiden määrässä jakauma ei ole tasainen, on päätelty, että tyttöalkioiden kuolleisuus on suurempi kuin poika-alkioiden. Vinoumaa ei tutkimuksen mukaan selitä kulttuurierot tai valikoivat abortit [10].--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 00.27 (EET)
Jossainhan nuo vuosittaisetkin tilastot varmaan ovat, mistä tuon voi tarkistaa, mutta ilman faktoja tuollaista vaikutusta ei voi millään olettaa. --Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)
En-wikissä on käsitelty asiaa melko hyvin lähteistetysti ja pätevän tuntuisesti, eikä siellä sotia mainita minkäänlaisena tekijänä. Vaikka esim. maailmansotien jälkeen väestössä oli suhteessa enemmän naisia kuin yleensä, suhde korjaantui entiselleen seuraavaan sukupolveen mennessä, ilman että tyttöjen ja poikien syntyvyyssuhteen tarvitsi mitenkään muuttua. -Ochs (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 12.42 (EET)

Instagramin pikareaktiot[muokkaa wikitekstiä]

Saako Instagramin pikareaktiot pois käytöstä jotenkin? Ne alkavat nimittäin käydä hermoilleni. Jo neljä kertaa on käynyt niin, että kun selaan stooreja, niin kun swaippaan vahingossa vähänkään ylöspäin, näytölle tupsahtavat pikareaktiot ja jos olen ollut yhtään aatoksissani, on vastaanottajalle mennyt pikareaktion emoji, pahemmassa tapauksessa sellainen, jonka ei ollut tarkoitus mennä hänelle. Koen siis Instagramin stoorien pikareaktiot haitallisina.--37.219.160.150 29. joulukuuta 2019 kello 01.54 (EET)

Vuosiloma Ruotsissa[muokkaa wikitekstiä]

Suomessa käsittääkseni useimmilla työpaikoilla on vuosilomaa vain viisi viikkoa. Entä Ruotsissa? 109.240.130.148 29. joulukuuta 2019 kello 14.38 (EET)

Myös Ruotsissa vuosiloman vähimmäispituus on viisi viikkoa, ks. en:List of minimum annual leave by country. --Silvonen (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 15.41 (EET)

Niemimaat[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on nykyisin maailman suurin niemimaan ja sen muuhun mantereeseen yhdistävän kannaksen kokoero? --40bus (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 19.59 (EET)

Kysymys pitäisi määritellä täsmällisemmin. Tarkoitatko esim. suhteen niemimaan pinta-ala/kannaksen leveys suurinta arvoa? Ja mitkä maa-alueet voidaan katsoa niemimaiksi? Jos määriteltäisiin Afrikka Euraasian niemimaaksi, niin eiköhän siitä irtoaisi. Vai kelpaisiko se enää, kun väliin on tehty Suezin kanava? -Ochs (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.56 (EET)
Ehdoan Eurooppaa noin keskustelun avaukseksi. --Höyhens (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 01.10 (EET)
Eurooppa ei ole niemimaa. Ja minä tarkoitan juuri suhteen niemimaan pinta-ala/kannaksen leveys suurinta arvoa. --40bus (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.08 (EET)
Olisivatko Peloponnesos ja Krim sitä mitä haetaan?--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.43 (EET)
Erinomaisia ehdokkaita ainakin. Jos Wikipedian tietojen perusteella karkeasti lasketaan, mainittujen suhteiden arvoksi tulee n. 3 400 km kummallekin, Peloponnesokselle ehkä hieman isompi arvo. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)
Malakan niemimaalla arvoksi tulee noin 4120 kilometriä. --PtG (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 18.29 (EET)
Mistä kohtaa mitattuna? Malakan niemimaalla ei ole kovin selvää kohtaa, mistä niemimaa alkaa, ja kapein kohta on keskellä niemimaata. Fi- ja en-wikeissä on eri pinta-alat, ja monessa muussa ei ole alaa ilmoitettu lainkaan. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)
Pinta-alaksi otin Britannican 181 300 neliökilometriä ja sitten jostain Kran kannaksen kapein kohta 44 kilometriä. --PtG (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.29 (EET)
Ajattelisin alkuperäisen kysymyksen niin, että pinta-alaksi voidaan laskea vain mittauskohdan (kapeimman kannaksen) "jälkeinen" ala. Luulen, että se on Malakan niemimaan tapauksessa huomattavasti pienempi kuin tuo luku. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.06 (EET)
Ja jos se ei kelpaa, niin Uuden-Seelannin Pohjoissaaren luoteiskulma on Northlandin niemimaa tai Pohjois-Aucklandin niemimaa. Se on vähän suurempi kuin 13 286 neliökilometrin Northlandin alue. Kannas Aucklandin keskustassa on pienimillään hieman reilun kilometrin. --PtG (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.29 (EET)
Tuota suhdetta on vaikea päihittää. Korkeintaan voi saivarrella, että Uuden-Seelannin Pohjoissaari ei ole manner. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.06 (EET)
Kannattaa huomata, että tässä käytetty suhdeluku (pinta-ala / kannaksen leveys) ei ole skaalainvariantti, eli se riippuu paitsi niemimaan muodosta, myös sen koosta. Jos niemimaa kannaksineen skaalataan 10-kertaiseksi, niin pinta-ala kasvaa 100-kertaiseksi ja kannaksen leveys 10-kertaiseksi eli suhdeluku kasvaa 10-kertaiseksi. Näin ollen suhdeluku suosii suurikokoisia niemimaita. – Ilmeinen vaihtoehtoinen luku olisi (pinta-ala / kannaksen leveyden neliö), joka olisi skaalainvariantti. Tämä suhdeluku kuvaisi nimenomaan niemen muotoa suhteessa kannakseen, ja voisi olla suuri melko pienilläkin niemillä, jos ne ovat muodoltaan hyvin "irtonaisia". --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.14 (EET)
Jos, niin Afrikka menee kyllä samaan tyyppiin mutta tunnetaan yleisemmin maanosana. Maanosat kuitenkin ovat enemmän historiallisesti sopimuksenvaraisia, etenkin tietysti Eurooppa.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.44 (EET)

Deadly force suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Onko tuolle mitään vastinetta suomenkielisessä sotilassanastossa? Muistan kyllä lukeneeni jostain PV:n ohjekirjasta, että suljetulle sotilasalueelle tunkeutuvan henkilön saa viimeisenä ratkaisuna yrittää pysäyttää laukauksella tunkeutujan alaruumiiseen, mutta en muista että tälle olisi ollut mitään erityistä nimitystä. --Prospero One (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 14.40 (EET)

Esim. tämän dokumentin sivuilla 185–186 kuvaillaan erilaisia voimankäyttötilanteita ja käytetään kyllä termiä "ei-tappava voima", mutta "tappava voima" tai "kuolettava voima" eivät tunnu kuuluvan puolustusvoimien sanastoon. Virallisesti taistelutilanteessakaan ei ole tarkoitus tappaa vihollista, vaan "tehdä toimintakyvyttömäksi". Esim. täällä (s. 31): "Vihollista ammutaan, kunnes haluttu vaikutus on saavutettu. Vihollisen saa harvoin toimintakyvyttömäksi vain yhdellä osumalla." Taidatkos sen tuon eufemistisemmin sanoa. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 17.00 (EET)
Linkittämäsi ohjeen sivun 185 itsepuolustusosiossa mainitaan ”kuolettava voima”, mutta ei tämä termi mitenkään yleisessä käytössä ollut varusmieskoulutuksessa. --Silvonen (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 07.08 (EET)
Englanninkielisessä Wikipediassa on aiheesta artikkeli Deadly force, ja tämä linkki olikin äsken otsikon sisässä. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 23.38 (EET)
'Voimankäyttö' on ainakin poliisin käyttämä termi. ref: poliisi.fi Tuollakaan ei tehdä eroa tappavan voiman ja tappamattoman välillä. [[11]] määrittää 'Voimankäyttövälineeksi' myös ampuma-aseen, joten luulisin 'voimankäytön' sisältävän 'Leathal force':. Sjmantyl (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 10.52 (EET)

Kolmosten ulkonäöt[muokkaa wikitekstiä]

Kolmosesta on olemassa ainakin kahdennäköisiä versioita:

  • yläosa pyöreä niin kuin alaosakin
  • yläosa samanlainen kolmiomainen kuin kirjaimessa Z, mutta alaosa pyöreä

Ovatko nämä numeron 3 kirjoitetut variantit eri koulukuntien versioita ja onko noilla jokin tietynlainen historia?--37.219.44.28 2. tammikuuta 2020 kello 23.48 (EET)

Erihän ne. Mistä kysymys nousi?--MAQuire (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 23.50 (EET)
Siitä, kun tuota kolmiomaista kolmosta näkee enemmän vanhemmissa teksteissä ja uudemmissa on aika usein taas tuo pyöreämpi muoto. Molemmat ovat olleet kiistatta käytössä samanaikaisesti, mutta kolmiomaisen variantin käyttö on tänäpäivänä varmaan jotain 38%, kun ennen se oli noin 50%, näin uskallan veikata.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 00.53 (EET)
Ok. No tuo jälkimmäinen ei edes ole numero: Ʒ.--MAQuire (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 00.59 (EET)
Googlasin ”kello”, ja kuvahaussa kuudes numeroitu kello oli sellainen, jossa on tuo z-kolmonen. Kun englanniksi googlaa ”clock”, heti ensimmäinen on tuollainen. Ip-käyttäjä taitaa kyllä puhua ihan kolmosnumeron erilaisesta fonista, ei Ʒ-kirjaimesta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. tammikuuta 2020 kello 01.53 (EET)
Eli miten nämä sitten liittyy Wikipedian käyttäjiin siten, että neljä päivää Wikipediassa ollut ihminen alkaa meiltä tivaamaan aiheesta? Vaikuttaa vandalismilta tai trollaukselta.--MAQuire (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 02.03 (EET)
@MAQuire: Tämä on "kysy vapaasti" -kahvihuone ja tänne saa esittää mitä tahansa kysymyksiä, jotka eivät liity Wikipediaan. Sillä ei ole väliä, onko kysymyksen esittäjä anonyymi vai rekisteröitynyt eikä sillä, kauanko käyttäjä on ollut Wikipediassa. Rikot ylläolevalla kommentillasi käytösohjetta Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa leimaamalla minut, kysymyksen esittäjän välittömästi trolliksi. Koetetaan nyt pysyä aiheessa eikä mennä off-topiciin.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 02.42 (EET)
On aika kohtuutonta, että kun esittää kysymyksen, josta haluaa tietää, ruvetaan epäilemään trolliksi. Onko täällä vallan näin? Toivoisin MAQuirelta vankat perusteet siitä, mikä tekee kysymyksestäni trollausta. Täällä sanotaan selvästi, että ilman perusteluja esitetyt väärinkäytösepäilyt tai käyttäjän toimintaan kohdistuvat syytökset ilman todisteita ovat henkilökohtaisia hyökkäyksiä.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 15.29 (EET)
Yllä esitetty kysymys on täysin asiallinen ja juuri sellainen, joita tällä sivulla saa kysellä. Lattapäisestä kolmosesta on hyvin lyhyt maininta en-wikissä en:3#Flat-topped_3, mutta ilman lähdettä. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 15.35 (EET)

Olympiakaupunkien väkiluvut[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on asukasluvultaan pienin

  • a) valtio
  • b) kaupunki,

jossa on joskus järjestetty olympialaiset? Kerro sekä kesä- että talviolympialaisista. Helsingissä ei siis järjestetty olympialaisia vuonna 1940, mutta jos olisi järjestetty, ne olisivat olleet oikea vastaus. --40bus (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)

Talviolympialaisista a) Norja b) Squaw Valley? -Ochs (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 22.57 (EET)
Entä kesäolympialaisista? --40bus (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.02 (EET)
Pitäisi varmaan miettiä kisojen ajankohdan väkilukuja. A-kohtaan Suomi lienee oikea vastaus, b:hen Saint Louis, Antwerpen tai Helsinki tässä todennäköisyysjärjestyksessä. -Ochs (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.06 (EET)
Artikkelin sv:Stockholms historia mukaan Tukholman väkiluku oli vuonna 1910 noin 340 000, kun taas artikkelin Helsinki mukaan Helsingin väkiluku oli vuonna 1950 noin 369 000. Näin ollen Tukholma lienee ollut vuoden 1912 kesäolympialaisten aikaan hieman pienempi kuin Helsinki vuonna 1952. Koko Ruotsin väkiluku oli 1900-luvun alussa jo yli viisi miljoonaa (sv:Sveriges historiska befolkning) eli suurempi kuin Suomen 1950-luvulla. Toisaalta artikkelin en:History of Athens mukaan Ateenan väkiluku oli vuoden 1896 kesäolympialaisten aikaan vain 123 000, joten se kuuluu listalla Tukholmankin edelle. Artikkelin en:Demographic history of Greece mukaan koko Kreikan väkiluku oli tuolloin vajaat kuusi miljoonaa. Artikkelista en:History of St. Louis en löytänyt tietoa kaupungin väkiluvusta 1900-luvun alussa, mutta vuonna 1890 se oli jo 452 000. Artikkelin en:Timeline of Antwerp mukaan Antwerpenin väkiluku oli vuonna 1910 noin 362 000, joten vuonna 1920 se on saattanut olla hieman suurempi kuin Helsingin 1952.
Veikkaan siis, että kesäolympialaisten osalta kaupunkien kolmen kärki on Ateena < Tukholma < Helsinki, valtioiden kolmen kärki taas lienee Suomi < Ruotsi < Kreikka. --Risukarhi (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 17.45 (EET)
Ajattelin Saint Louisin kohdalla varsinaista kaupunkia, joka on tuota metropolialuetta huomattavasti pienempi. Vaikeahan näitä on verrata, kun väkiluvut riippuvat siitä, mitä alueita kaupunkeihin katsotaan kuuluvan. -Ochs (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 20.21 (EET)
Olen melko varma, että Saint Louisin kohdalla mainittu vuoden 1890 väkiluku tarkoittaa itse kaupunkia eikä metropolialuetta. Saman artikkelin osiossa en:History of St. Louis#Sub-urbanization and population loss mainitaan, että kaupungin väkiluku saavutti kaikkien aikojen huippunsa 1950-luvun alussa, jolloin se oli noin 880 000. Sen jälkeen väkimäärä on pudonnut lähes kolmasosaan, koska alueliitoksia ei ole tehty ja asukkaat ovat valuneet naapurikuntien puolelle. Se on sinänsä totta, että jos halutaan huomioida metropolialueet, niin kaikki vertailu muuttuu paljon hankalammaksi. --Risukarhi (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 21.10 (EET)
Miksi tällainen ehto? Entä jos joku tietää vastauksen jompaankumpaan. Miksi on välttämätöntä tietää molempiin vastaus, että saa vastata?--MAQuire (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.20 (EET)
Küsi julgesti.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 16.43 (EET)
evvvk. --Lax (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.57 (EET)

Palazzo[muokkaa wikitekstiä]

Palazzo on italian kielen vastine palatsille, mutta mistä tulee "palazzo pants" tarkoittaen erittäin väljälahkeisia (naisten) housuja?--RicHard-59 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 16.18 (EET)

Olisikohan haaremihousut. --Abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 16.39 (EET)
Haaremihousuista kerrotaan kai artikkelissa Salwar kameez. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. tammikuuta 2020 kello 17.01 (EET)
Ilmeisesti haaremihousuissa on lahkeiden alapäässä rinksukat, kun taas palazzo pantsit ovat auki alhaalta. Enwikissä on erikseen artikkelit Palazzo pants, Harem pants ja Shalwar kameez. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. tammikuuta 2020 kello 17.09 (EET)
Täällä väitetään, että nimi johtuu siitä, että housut ovat hyvin tilavat, kuten palatsitkin. Mene ja tiedä. Italian palazzo tarkoittaa muuten nykyään paitsi palatsia myös mitä hyvänsä isoa rakennusta, kuten tavallista kerrostaloa. -Ochs (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 20.41 (EET)

Kirjakerho ja ISBN[muokkaa wikitekstiä]

Mulla on tässä käsissäni Simo Hämäläisen Kätkäläinen, nimilehdellä isoin kirjaimin "UUSI KIRJAKERHO Helsinki" ja lehden toisella puolella "ISBN 951-54-0248-4 Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino Espoo 1980". Mitään ei mainita esim. toisesta painoksesta tai uusintapainoksesta. Ilmeisesti kuitenkin teos on julkaistu jo 1978 ja tunniste on ISBN 951-35-1572-9. Onko tämä kirjakerhosysteemi jotenkin esimerkiksi tekijänoikeusasioissa omassa asemassaan vai mistä on kysymys? --Höyhens (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 14.01 (EET)

Osaisiko joku esimerkiksi Kirjallisuusprojektiin osallistuvista selittää? --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.41 (EET)
Tällaisessa teoksen julkaisusarjaan liittämisessä uusi ISBN lienee normaali menettely. En ymmärrä mitä tekemistä ISBN:llä ja tekijänoikeuksilla olisi keskenään. Ne säilyvät tekijällä, vaikka hän olisikin sopinut uudesta julkaisusta. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.46 (EET)

Montaako eri eritettä ihminen tuottaa?[muokkaa wikitekstiä]

Onko näillä kaikilla edes nimeä? --93.106.52.66 7. tammikuuta 2020 kello 15.51 (EET)

Virtsa, uloste, sylki, sappi, mahaneste, haimaneste, siemenneste, valkovuoto, maito, hiki, lima, korvavaha, hormonit, tulehduseritteet jne. Onhan noita. Jos erite ymmärretään jonkin rauhasen tuottamaksi aineeksi, virtsa ja uloste eivät sellaisinaan tietysti ole eritteitä vaan sisältävät niitä. Verikin mainitaan joskus eritteeksi. -Ochs (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 23.59 (EET)
Ööhhmmm. Mitenkähän se huono artikkelimme tosiaan määritellään? On sisäeritteet eli hormonit ja ulkoeritteet kuten paska, jonka viimeksi mainitun voi sikäli mieltää yhden elimen tuottamaksi että se on peräsuolen erite.. Ei kai näitä voi laskea kun joka kerta kunkin rauhasenkin erite on erilaista samallakin lajilla ja lajin yksilöllä. Jostain syystä monet kielilinkitkin viittaavat lähinnä sanoihin, jotka tarkoittavat eritystä eikä eritettä sinänsä. Joku viisaampi esim. biologi voi yrittää vastata. Mutta meillä ei siis ole tällä haavaa artikkelia eritys. Kiitokset terävästä huomiosta kysyjälle. --Höyhens (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 01.33 (EET)
Totta, tuohan oli kansakoulun luonnontiedon kirjassa, joten meidän tavallisten tallaajienkin pitäisi tuo tietää. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 21.02 (EET)
Kun nyt tuli puheeksi, niin miten muuten tuo "kuona-aine", onko se olemassa jossain muussa todellisuudessa kuin uskomushoitoja markkinoivassa näennäistieteessä? --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 21.04 (EET)
Se varmaan riippuu siitä, miten kuona-aine määritellään (missään sitä ei varmaan ole varsinaisesti määritelty). Tokihan keho poistaa itsenäisesti esimerkiksi ureaa sekä energia-aineenvaihdunnan sivutuotteita hiilidioksidia ja typpeä. Jonkun määritelmän mukaan nämä voisivat olla kuona-aineita, mutta tosiaan pääosin termiä käytetään erilaisten detox-kuurien ja muiden vastaavien markkinoimisessa. --PtG (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 22.21 (EET)
Tieteen termipankin mukaan kuona-aine tarkoittaa samaa kuin englannin excretion [12], josta kertova enwikin artikkeli on yhdistetty fiwikin erite-artikkeliin. Enwikin mukaan excretion sisältyy laajempaan käsitteeseen metabolic waste, joka wiktionaryn mukaan on suomeksi kuona-aine. Termipankin mukaan erite on englanniksi secretion [13], josta ei ole artikkelia fiwikissä. Pahasti sekaisin on nämä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 9. tammikuuta 2020 kello 22.38 (EET)
Interwiki- ja joskus vielä niiden peruina vanhoihin interwikiliitoksiin perustuvat wikidataliitokset voivat joskus olla epäluotettavia, eikä wikipediaankan ole aina luottamista paitsi jos tiedon vahvistaa varmasti luotettava ulkoinen lähde. Tieteen termipankki myös on varmaan katsottava luotettavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.39 (EET)

Kirjoitettu diftongi[muokkaa wikitekstiä]

Voiko sanoa "kirjoitettu diftongi"? Se tarkoittaa sitä, että sanassa on kaksi eri kirjoitettua vokaalia peräkkäin samassa tavussa.

Esimerkiksi englannin sanassa poor on kirjoitettaessa pitkä vokaali, mutta äännettäessä diftongi. --40bus (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 09.53 (EET)

Mielestäni ei. Diftongi on fonetiikan käsite, joten yhtä vähän mielekästä olisi puhua "kirjoitetusta väljästä takavokaalista" tai "kirjoitetusta soinnittomasta sibilantista". Jos sanan samaan tavuun on kirjoitettu kaksi vokaalia peräkkäin, siinä toki monissa kielissä myös yleensä äännetään diftongi. Mutta esimerkiksi englannin sanassa bean on vain yksi tavu, mutta siinä ei äännetä diftongia vaan yksi vokaali: [bi:n]. Samoin esim. ranskan haut tai saksan sie. -Ochs (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 12.33 (EET)
Minä olen aina ajatellut diftongia ortografian käsitteenä. --40bus (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 14.35 (EET)
On täysin mahdollista ajatella väärin. Iivarius (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 15.41 (EET)
Koulussa ne taidettiin opettaa vain suomen kielen tunnilla, ja suomen kielen oikeinkirjoitus on lähes foneettinen. Silloin ei ehkä erikseen mainittu, että tarkoitettiinkin kirjaimin merkittyjä äännnettyjä asioita. Muiden kielen opetuksessa koulussa en ainakaan (enää) muista kuulleeni sanaa diftongi.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 20.55 (EET)
Ajattelet väärin. Esimerkiksi englannissa diftongi au voi kirjoituksessa olla ow tai ou, diftongi ai i, ye tai y ja diftongi ou ou, o tai ow. 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 02.28 (EET)

Omakotiasukkaiden osuus helsinkiläisistä[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka suuri osa helsinkiläisistä asuu omakotitaloissa? 109.240.72.186 9. tammikuuta 2020 kello 02.42 (EET)

Tämän mukaan (s. 71) Helsingin asunnoista 7,7 % sijaitsi vuonna 2018 "erillisissä pientaloissa". Koska asuntokunnat tällaisissa ovat keskimäärin suurempia kuin kerrostaloissa, voisi arvioida, että noin 10 % helsinkiläisistä asuu omakotitaloissa tai vastaavissa. Tarkempaa tietoa etsiessä. -Ochs (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 22.38 (EET)

Vanha mainos televisiossa[muokkaa wikitekstiä]

Muistan nuoruudestani yhden hauskan mainoksen, jossa mies sanoi toiselle miehelle: Mikä sua pännii? Jäikö frukost syömättä? jonka jälkeen mies nauraa ilkeällä tyylillä. Löytyykö tätä mainosta Youtubesta?--109.240.244.182 9. tammikuuta 2020 kello 20.48 (EET)

Luonnonuskonnot[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on maailman asukasluvultaan suurin kaupunki, jossa yli 50 prosenttia asukkaista on luonnonuskonnon kannattajia? --40bus (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 18.36 (EET)

Suosittelen katsomaan wikipediasta ja / tai googlesta.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.31 (EET)
En löydä tietoja. Minä haluan tietää. Voisiteko auttaa? --40bus (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 21.19 (EET)
Kysymyksesi on kummallisesti aseteltu ja siihen tuskin löytyy tarkkaa vastausta (mahtaako tuollaisia kaupunkeja olla olemassakaan). Niissä maissa, joissa luonnonuskontoja merkittävästi harjoitetaan, niitä kai harjoitetaan enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa. Tästä listauksesta voi kuitenkin jotain tietoa saada. Togossa olisi sen mukaan 51 % väestöstä alkuperäisuskontojen harjoittajia. Toisissa lähteissä tosin prosenttiluku on vain 33 %. Togon maaseutukaupungeissa voisi siis tärpätä – siitä vain tutkimaan tarkemmin. -Ochs (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 00.14 (EET)

Kysymys jääkausista[muokkaa wikitekstiä]

Onko jääkausien aikana tropiikissakin ollut kylmempää kuin interglasiaalien aikana? 109.240.68.168 12. tammikuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Jääkausia on ollut erilaisia, mutta 600–750 miljoonaa vuotta sitten oli erityisen kylmä, jolloin jäätikköjä oli nykyisen tropiikinkin alueella: [14]. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.30 (EET)
Noita linkitetyssä artikkelissa olevia karttoja katsottaessa on syytä muistaa, että mantereet ovat tuon jälkeen seilaneet eestaas toisiinsa verrattuna ja myös pohjois-eteläsuunnassa useampaankin kertaan, eivätkä ole välttämättä olleet samoilla leveyspiireillä kuin nyt, joten "nykyinen tropiikki" (johon artikkelikin vähemmän selkeästi kyllä viittaa) ei ole kovin relevantti asia tässä yhteydessä. Kartat esittävät suurpiirteisesti alueita, joilla on kyseisiltä ajanjaksoilta peräisin olevia kivilajeja, jotka ovat syntyneet jäätikkösedimenteistä. Toisaalta eri puolilla maailmaa on laajoja alueita, joilla ei ole kyseisillä ajanjaksoilla syntyneitä kivilajeja, vaan uudempia tai vanhempia (kuten Suomessa). Siten kivilajien esiintyminen ei suoraan kuvaa muinaisten jäätiköiden esiintymistä. Se on kyllä totta että noihin aikoihin (600–750 miljoonaa vuotta sitten) on ollut pitkä harvinaisen kylmä jakso. Asiaa on aika monipuolisesti selitetty artikkelissa en:Cryogenian (vastaava suomenkielinen artikkeli Kryogeenikausi ei paljon asiaa selvennä). Englanninkielisestä artikkelista myös hyvin käy ilmi, että asiassa on vielä paljon epävarmuuksia ja erilaisia tulkintoja. Kylmää on joka tapauksessa ollut, koska keskustellaan siitä onko edes päiväntasaajan tienoilla ollut avovettä, vai ovatko kaikki meret olleet jäässä. On siinä leviä varmaan viluttanut! --AB (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 07.34 (EET)

Kysymys alkoholin anniskelusta[muokkaa wikitekstiä]

Espoon Tapiolassa toimivat Guido's Pizza ja Subway fyysisesti samoissa tiloissa mutta erillisinä ravintoloina. Ravintoloilla on eri tiskit mutta varsinainen syöntialue on yhteinen. Guido's Pizza anniskelee alkoholia, Subway ei. Saako ostaa ruoan Subwaysta ja alkoholijuoman Guido's Pizzasta ja sitten nauttia ne yhtäaikaa? JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 20.32 (EET)

Subwaysta saa ostaa syötävää, Guido’s Pizzan anniskeluoikeuksista en tiedä. Olen pyrkinyt syömään siten, että pureskelen ruoan hyvin, sitten nielaisen enkä huuhtele sitä juomalla. Ruoka sulaa silloin paremmin ja maut erottuvat selkeämmin. Tietysti tämä on henkilökohtainen asia, jokainen tekee omalla tavallaan. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.49 (EET)
"Nauttia ne yhtäaikaa" tarkoittaa tietenkin että juoma nautitaan ruoan kanssa palan painikkeena, ei että ne työnnetään suuhun fyysisesti yhtäaikaa. JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.57 (EET)
Mielestäni näin tosiaan kannattaa tehdä. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.20 (EET)
Kysymys koskeekin sitä, saako ruoan ostaa yhdestä ravintolasta ja alkoholijuoman toisesta, jos ravintolat ovat samoissa tiloissa. JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.37 (EET)
Kunhan pysyt anniskelualueella eli tässä tapauksessa kai ravintolan sisällä, ei pitäisi olla ongelmaa. Subwaytä tai viranomaisia ei kiinnosta, mihin subisi kuskaat tai minkä kanssa sen syöt. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)
Voit ostaa, kunhan muistat käyttäytyä asiallisesti (niin kuin aina) ja Ochsin huomion anniskelualueella pysymisestä. Asiakkaan kannalta on varsin hyvä tuollainen tarjonta. Taidanpa syödä jotakin kun puhut ruoasta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 01.35 (EET)

Lumeton talvi[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Ilmastonmuutos#Lumeton talvi.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.35 (EET)

Johtuuko ilmastonmuutoksesta että täällä etelä suomessa ei ole lunta.--Parantaja g (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 15.42 (EET)

Se, että nyt ei ole lunta, johtuu säätilasta. Jos taas vaikka kolmemenkymmenen vuoden liukuva keskiarvo tms. siitä, onko etelä-suomessa talvella lunta vai ei, on muuttunut vaikka 90 vuodessa, niin se saattaa mahdollisesti johtua ja luultavasti johtuukin ilmastonmuutoksesta. Tämä taitaa kuitenkin olla pikemminkin osastoon Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) kuuluva kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.31 (EET)

Harry Potter hahmojen suomenkieliset nimet[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Voisiko joku selvittää onko seuraavilla Harry Potter kirjoissa, elokuvissa ja peleissä mainituilla hahmoilla suomenkielistä vastinetta? Hahmot ovat Brian Gagwilde, Heliotrope Wilkins, Phyllida Spore, Edessa Skandenberg, Fytherley Undercliffe, Antonia Creaseworthy, Elizabeth Burke, Vindictus Viridian, Amrose Swott, Dilys Derwent, Eupraxia Mole, Quentin Trimble, Dexter Fortescue, Basil Fronsac, Walter Aragon, Mordicus Egg ja Brutus Scrimgeour. Varmuudella tiedän että Scrimgeour on suomeksi Rymistyir ja Fortescue on Vahvahqo, mutta onko muilla nimillä suomennettua vastinetta?--Kruununoksa (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 10.49 (EET)

Spore on Itiö, Derwent on Derwent, Trimble on Tytinä. --Nitraus (wikinät) 14. tammikuuta 2020 kello 21.57 (EET)
Luetteloa Harry Potter -sarjan hahmoista voisikin mielellään kehittää siten, että se käsittäisi myös alkukieliset nimet. Sieltä voinee kuitenkin hakea noita kysymiäsi nimiä, josko ne ovat säilyneet muuttamattomina. Ei tosin liene takeita, että luettelon kaikki nimet ovat varmasti suomalaisista käännöksistä. --PeeKoo 15. tammikuuta 2020 kello 16.32 (EET)

Kanadan ja Yhdysvaltain rajasta[muokkaa wikitekstiä]

Onko Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla rajavyöhykket? 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 02.05 (EET)

Entä Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla? 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 09.52 (EET)
Vyöhyke, jolla rajaviranomaisilla on oikeus suorittaa rajavalvontaa, esim. tehdä tarkastuksia, ulottuu peräti sata mailia sisämaahan kaikista Yhdysvaltain rajoista ja rannikoista. Tämä on kiivaan väittelyn kohde, koska kansalaisoikeusjärjestöjen mielestä Yhdysvaltain perustuslaki kieltää mielivaltaiset pysäytykset ja tarkastukset. Noin 2/3 Yhdysvaltain väestöstä asuu kyseisellä vyöhykkeellä. Meksikon rajan lähellä on vaihtelevassa määrin erilaisia aitoja, jotka saattavat estää rajan lähestymisen aivan rajalle saakka, mutta en löytänyt tietoa, että laissa olisi määritelty rajan läheisyyteen alue, jolla olisi liikkumisrajoituksia kuten Suomessa. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.41 (EET)

Porkkalan vuokra-alue[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka paljon vuokraa NL maksoi Suomelle Porkkalasta?109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Artikkelissa Porkkalan vuokra-alue on lähteistetty tieto: "Neuvostoliitto maksoi alueesta vuokraa viisi miljoonaa Suomen markkaa vuodessa." -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.05 (EET)
Viisi vanhaa miljoonaa tekisi mummonmarkoissa 50 000 markkaa, eli euroissa vajaa 10 000 euroa, ja siihen joku inflaatiokorjaus.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.10 (EET)
Tämän laskurin mukaan tuo summa vuonna 1944 vastasi ostovoimaltaan nykyistä 919 000 euroa, mutta vuonna 1956 enää nykyistä 156 000 euroa, ellei summaa sitten tarkistettu jollain indeksikorotuksella. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.48 (EET)
Rauhansopimuksessa on vuokra määrätty kiinteästi Suomen markkoina. – Sen sijaan Suomen maksamat sotakorvaukset on määrätty kultaan sidottuina dollareina, eli 300 miljoonaa dollaria kukin arvoltaan 1/35 unssia kultaa. (Jos dollarin kulta-arvo olisi devalvoitu, olisi maksettava määrä dollareina noussut vastaavasti.) --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 14.35 (EET)

Wikipedian ei tarvitse noudattaa Suomen lakeja, jos ne menevät ristiin amerikan kanssa. Miten Facebook?[muokkaa wikitekstiä]

Olen oppinut vuosikymmenen mittaan, että Wikipedia-sivusto ei suomenkielisenäkään noudata ensisijaisesti Suomen lakeja vaan sen osavaltion Yhdysvalloissa, jossa Wikipedian asiat ovat. Päteekö tämä muutettavat muuttaen myös Facebookin, ja jos ei, niin miksi ei? Iivarius (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.08 (EET)

Wikipedia on Floridasta, mutta olikos Facebook Kaliforniasta? --Höyhens (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.10 (EET)
Ainakin Wikipediaan kirjoittavat Suomen kansalaiset ovat Suomesta.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.23 (EET)
Kyllä Facebook on saanut sakkoja Britannian tietosuojaviranomaiselta ja EU.n komissiolta ja poistanut vihaviestejä Saksan antamien sakkojen pelossa, joten kyllä yhtiö näköjään joutuu bisnessyistä ottamaan huomioon muidenkin maiden lakeja, koska sillä on asiakkaita näissä maissa. Tässä olisi Suomellekin tilaisuus tasapainottaa valtion budjettia: kyllä kunnon sakko naamakirjalle päihittäisi peltipoliiseista kertyvät rovot helposti. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 23.59 (EET)
Ongelmaa helpottaisi jos fiwikiä ylläpidettäisiin Suomen valtion rajojen sisällä sijaitsevalta palvelimelta (tai vähintään EU:n sisällä). Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 00.12 (EET)
Yksi säätiön servereistä on Amsterdamissa [15].--Htm (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 07.04 (EET)
Puhtaasti faktapohjalta Wikipedia sai syntynsä Floridassa, mutta laillisena entiteettinä se perustettiin San Fransiscossa eli Kaliforniassa, jossa sen päämaja nykyisinkin majailee. -- Cimon Avaro 16. tammikuuta 2020 kello 10.06 (EET)

Luoko[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on luoko? Onko se se, minkä niittokone jättää vai se, minkä elokone jättää? Tätä pohdittiin aihepiiriä muokanneiden käyttäjien keskustelussa, mutta kaikki keskusteluun osallistuneet taisivat olla liian nuorta (sic!) sukupolvea hallitakseen vanhaa sanastoa tarkasti ja täsmällisesti. Veikatiin kuitenkin niittokonetta.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 09.34 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on maassa kuivumassa oleva heinä, eli niittokoneen jäljestä olisi kysymys. Viljahan sidottiin saman tien lyhteiksi ja kuivattiin lyhteinä. Suurin piirtein samaa kuin luoko tarkoittaa karho. -Ochs (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 10.17 (EET)
Silloinhan oikeastaan se, minkä elokone tai haravakone jättää, on sitten se karho (tai ainakin heinän kohdalla, viljan osalta en tiedä, onko sille omaa sanaa).--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.21 (EET)
Ja olen sentään ajanut sekä niittokonetta että haravakonetta että istunut elokoneen päällä sitä ajettaessa.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.24 (EET)
Sen verran oikeastaan pitäisi vielä tehdä kirjallisuustutkimusta, että pitäisi käsitellä viljan seiväskuivatus. Siinä siis lyhteitä tekevä itsesitoja jätettiin käytöstä, eikä myöskään elokoneen jäljiltä enää tehty lyhteitä, vaan vilja kasattiin kuivumaan seipäille siten kuin heinäkin käyttäen apuna elotalikkoa. Seipäiltä se koottiin heinäkärryyn, jossa olivat korkeat laidat eli rehdot ja ajettiin makasiiniin (joissakin murteissa suuli), jossa vilja puitiin puimakoneella eli tappurilla. Lyhteitä en ole koskaan enää nähnyt tehtävän, vaan viimeisin käytetty tekniikka ennen leikkuupuimuria on ainakin tuntemillani alueilla ollut viljan seiväskuivatus. Toki sittenkin viljaa on pitänyt kuivata vielä myös kuivurissa. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.34 (EET)
Tuohon liittyen löytyi tämä. Minulle oli uusi tieto, että viljaakin on kuivatettu seipäillä. Näköjään viljan seiväskuivatus ja lyhteet eivät myöskään sulkeneet toisiaan pois. -Ochs (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 15.50 (EET)

Wikipedian kadonnut palvelin[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedialla oli ennen palvelin Los Angelesissa. Minä ainakin näin kerran artikkelista Wikipedia, että yksi sen palvelimista sijaitsi Los Angelesissa. --40bus (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 10.24 (EET)

Käsitykseni mukaan tietoja säilytetään hajautetusti eri tietokoneilla ympäri maailmaa. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.18 (EET)
Täältä löytyy tietoa. -Ochs (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.21 (EET)