Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Englannin kielen will ja shall?[muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla yläasteen englannin kielen opettajani kertoi, että kaikissa tapauksissa, joissa käytetään apuverbiä will on "ennen vanhaan" voinut käyttää myös apuverbiä shall - ja päinvastoin.

Millainen tilanne on nykyään? Onko periaatteessa vieläkin sellainen englannin kirjakielen käyttö hyväksyttävää, jossa futuuri-ilmauksissa verbejä will ja shall käyttää oman halunsa mukaan?

Toisen maailmansodan aikana tuli Isossa-Britanniassa tunnetuksi iskulause "Britain shall not burn". Mikäli kyseinen lause otettaisiin käyttöön nyt, niin olisiko se todennäköisesti muodossa "Britain will not burn"?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.04 (EET)

Sanojen merkityksessä on vivahde-ero. Will on neutraalimpi ja korostaa vapaaehtoisuutta, shall taas puhujan tahtoa tai jopa uhkausta. Sanakirjassani on esimerkki: he says he will not go but I say he shall, suom. "hän sanoo ettei mene mutta minä sanon että kyllä menee". Esimerkkilauseeseesi juhlallinen shall sopii paljon paremmin kuin will, koska iskulauseella korostettiin kansan yksituumaisuutta ja tahtoa. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 17.41 (EET)
En-opettaja sanoi vähän mitä sattuu. Ennenhän noissa oli persoonaero: 1. persoonassa neutraali futuuri oli "I shall", kun taas muissa persoonissa käytettiin sanaa "will". Jos pantiin toisinpäin, futuuri muuttui tahdonilmaisuksi. Kielioppikirjoissa on asiasta hyvät selitykset. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.05 (EET)
Niin, ja jos osaa englantia, asiasta on kirjoitettu kokonainen artikkeli en-wikiin. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET)
Shall on erittäin harvinainen amerikanenglannissa. Hollywood-elokuvissa siihen ei törmää. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla brittienglanti on ollut ihan yleinen englannin kielen muoto, mutta 1980-luvulta alkaen amerikanenglanti on syönyt sen. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.09 (EET)
Paitsi kysymyksissä. Ei ole USA:ssakaan mitään muuta vaihtoehtoa kysymykselle "Shall I open the window?" Siinä ei voi käyttää "will"-sanaa ilman, että kysymyksestä tulee absurdi. Asiat eivät ole aivan mustapaitaisia. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.13 (EET)
Kokeillaas. "Would you mind if I open(ed) the window?" / "Do you mind if I open(ed) the window?" --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.17 (EET)
Kokeilut voidaan viedä vaikka kuinka kauas metsään. Tuo on eri kysymys. Dialogissa "—I don't feel very well. —Will I open the window?" ei ole mieltä. Mutta Wikipediassa on usein niin, että alkuperäinen kysymys voidaan unohtaa heti ja ruveta puhumaan siitä, mitä shälli suuhun tuo. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.51 (EET)
Aionko avata ikkunan? --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.40 (EET)
Olet turhan jyrkkä, ks. esim. [1], jonka mukaan ainakin Irlannissa ja Skotlannissa voidaan hyvin kysyä "Will I open the window?". Keskustelupalstasälää aiheesta: [2]. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.57 (EET)
Oxforddictionaries.com sanoo: "In practice, though, the two words are used more or less interchangeably, and this is now an acceptable part of standard British and American English; however, the word shall is now seldom used in any normal context in American English." -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 21.40 (EET)
Amerikanenglannissa ei siis ole mahdollista sanoa: I shall open the window. Mutta sen sijaan Shall I open the window? on mahdollinen. --40bus (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 19.39 (EEST)
Kaikkihan on mahdollista, mutta ensimmäinen lause kuulostaa amerikkalaisen korvissa vanhahtavalta. Tämän arvostetun amerikkalaisen kielenoppaan mukaan (s. 720-721) tuo jälkimmäinen lause edustaakin niitä ainoita tapauksia, joissa shall on vielä tarpeen ja ehkä säilyy hengissä. Muuten sanaa luonnehditaan amerikanenglannissa "perifeeriseksi". -Ochs (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 23.30 (EEST)

Mikä elokuva?[muokkaa wikitekstiä]

Muistan nähneeni jonkun vanhan mustavalkoelokuvan, jossa oli kohtaus, jossa eräs opettaja tai arkkitehti ruttasi tai hylkäsi komediallisella tavalla muiden ihmisten rakennuspiirrustukset, kunnes viimeisen henkilön kohdalla hän tutki piirrustusta vähän aikaa ja ilmeisesti hyväksyi sen OK-merkinnällä, minkä jälkeen kun hän oli poistunut muut paikalla olevat vihastuivat ja tuhosivat kyseisen henkilön piirrustuksen. Muistaako kukaan kyseisen elokuvan nimeä, jossa kyseinen kohtaus on ollut?--109.240.143.199 15. maaliskuuta 2019 kello 18.10 (EET)

Kotimainen vai muunmaalainen elokuva? Kieli? Epookki eli tarinan tapahtuma-aika? Elokuvan tekoaika? Millaiseen tarinaan kohtaus liittyi? Oliko koko elokuva komedia vaiko vain tämä kohtaus huvittava? Milloin näit tämän ja missä? Mustavalkoelokuva vai mustavalkoteevee? Nämä vähän helpottaisivat. PS Kyseinen-sanan vaihtoehdoksi on jo paljon ennen kyseinen-sanaa keksitty käteviä pronomineja: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne... – Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.23 (EET)
Muistelisin että kyseessä on ulkomaalainen elokuva, jossa ei ollut paljon puhetta vaan enemmänkin musiikkia. Todennäköisesti musikaalinen draamakomedia ajalta, jolloin elokuvissa ei vielä ollut värejä, koska tämä elokuva esitettiin mustavalkoisena eli todennäköisesti 50-60-luvulta. Ja edellämainittu kohtaus oli huvittava kunnes tultiin jälkimmäiseen kohtaan. Auttoiko yhtään selventämään?--109.240.128.1 18. maaliskuuta 2019 kello 12.27 (EET)
Eipä auttanut, mutta tässä sinulle linkki IMDb:n luettelemiin arkkitehdeistä kertoviin elokuviin vanhimmasta uusimpaan: [3]. IMDb:ssä oli myös ainakin takavuosina hyviä keskustelupalstoja, joissa tällaisia saattoi kysellä leffafriikeiltä. – Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 13.06 (EET)
Värielokuvia tehtiin jo 1930-luvulla. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 14.57 (EET)

"Lässyttäminen" mainoksissa[muokkaa wikitekstiä]

Olen noteerannut, että monissa mainoksissa syyllistytään lässyttämiseen, erityisesti lapsille tarkoitetuissa mainoksissa. Tähän liittyen tuli mieleen muutama kyssäri:

  • Syyllistytäänkö lässyttämiseen muuallakin kuin Suomessa?
  • Milloin mainoksissa lässyttäminen alkoi?/Kauanko mainoksissa on lässytetty?
  • Minkä vuoksi mainoksissa lässytetään?

Itseäni asia häiritsee ja aika rankastikin. En minä totta vie ostaisi tuotetta, jos pitäisi pohjata aatokset pelkän mainoksen pohjalta.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.02 (EET)

Ehkä ymmärrät itsekin, että näin epämääräisiin, tunteen vallassa heitettyihin kysymyksiin on mahdotonta vastata. Emme tiedä mitä tarkoitat lässyttämisellä, ja mitä mainoksia erityisesti tarkoitat. Jos elinpiirissäsi on pieniä lapsia tai lemmikkieläimiä, lienet huomannut että heille ja niille puhutaan vähän eri tavoin kuin aikuisille. – Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.23 (EET)
Minäkään en osaa vastata, mutta aihe on sinänsä mielenkiintoinen ja sitä on tutkittukin: [4]. Tiivistelmän mukaan "Tulokset toivat esille sukupuolirooliin sosiaalistamisen tapoja äänen keinoin: poikia puhuteltiin korostamalla voimaa ja toimintaa; tyttöjä puhuteltiin pehmeämmin äänellisin keinoin, kuten käyttämällä laulamista ja jännitteetöntä ääntä taustapuheessa." -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.50 (EET)

Mikä kappale?[muokkaa wikitekstiä]

Hei, missä kappalessa on sanat "We got the sun-sun-sunshine" Vastaa niin pian kuin mahdollista. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.58 (EET)

Oliskohan sanoissasi jotain väärin, koska Google ei löydä juuri tuolla fraasilla mitään (ehkä olet jo kokeillutkin). Yleensä laulun sanat löytyvät haulla helposti. Hauilla "sun sun sunshine" tai "we got sunshine" löytyy kyllä kappaleita. -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.09 (EET)
Ainakin siinä oli "sun-sun-sunshine", mutta "we gotista" en ollut varma. --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.44 (EET)
Mahtaako haulla "sun sun sunshine" lyrics ensimmäiseksi tulokseksi saamani Clean Banditin ”Come Over” olla etsimäsi kappale? Sunshine-sanasta tuli itselleni ensimmäisenä mieleen Katrina and the Waves -yhtyeen ”Walking on Sunshine”, mutta se ei vastaa kuvausta. –Ejs-80 15. maaliskuuta 2019 kello 23.28 (EET)
Suosittelen myös the Temptationsin I Got Sunshine [5], vaikka se tuskin oli haussa. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 14.26 (EET)
Aina on mahdollista että laulaja laulaa noin vaikka sanoissa tekstinä ei toistoa näykään. Selaamalla hakukonetta tulee vaihtoehtoja. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 14.49 (EET)
Netissähän on myös paljon virheellisiä laulunsanoja, koska niitä saa sinne tallettaa kuka vain niin kuin tietoa wikipediaan. Joskus uutisoitiin, kun joku tällainen virheellinen litterointi oli päätynyt jopa yo-kokeen aineistoon.--Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2019 kello 08.01 (EET)

Sulkeet[muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko lainaajan omissa huomautuksissa sisäkkäisiin sulkeisiin haka- vai aaltosulkeet. Jälkimmäiset olisivat loogisemmat. Eli:

Ludwig Wittgenstein mainitsee: "Pintapuolisesti katsoen tässä näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A. [ Modernissa tietoteoriassa {Russell, Moore jne.} nämä lauseet onkin selitetty juuri näillä tavoin. ]" näinkö? --40bus (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 22.52 (EET)

Kannattanee muotoilla teksti toisin, niin että tulee selväksi mikä on lainausta ja mikä lainaajan kommenttia. Aaltosulkeiden käyttö ei ole tavallista tällaisessa yhteydessä. Eli yksinkertaisesti:
Ludwig Wittgenstein mainitsee: "Pintapuolisesti katsoen tässä näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A." Modernissa tietoteoriassa (Russell, Moore jne.) nämä lauseet onkin selitetty juuri näillä tavoin.
Vai oliko tuo modernissa-sanalla alkava lause myös Wittgensteinin tekstiä? -Ochs (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 23.16 (EET)

Tässä on sellainen esimerkki, missä molemmat sulkeet ovat osa lainausta:

Tänään saksan tunnilla opin: "Wiegen [painaa{kg}] on epäsäännöllinen verbi, joka taipuu wiegen, wiege, wog, hat gewogen. " --40bus (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 19.00 (EET)

Onko tuossa siksi kg, että merkitys ei sekaantuisi suomen kielen painaa-verbin muihin merkityksiin? Asia ei ole selkeästi ilmaistu. Kirjoittamiseen pätee sama sanonta kuin kaikkeen elämään: älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu. Ole mieluummin se viisas ja muotoile lauseesi siten, ettet joudu käyttämään sisäkkäisiä sulkeita. -Ochs (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 19.15 (EET)

Mouthbrooder[muokkaa wikitekstiä]

Heippa taas. Mitä englanninkielinen (kala)termi "mouthbrooder" on suomeksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 15.38 (EET)

Suuhautoja. --Linkkerpar 21. maaliskuuta 2019 kello 17.50 (EET)

Kiitos! Pyöräytän aiheesta artikkelin lähiaikoina. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 21. maaliskuuta 2019 kello 18.22 (EET)

Mikä sana aktivismin ja kansanäänestysten vastustajasta[muokkaa wikitekstiä]

Jos joku tavallinen kansalainen (ei siis valtaapitävä/hallitsija) vastustaa kaikenlaista (kansalais)aktivismia ja sitä että kansalaiset saavat äänestää vaaleissa (että kansalta kysytään), millä sanalla tällaista henkilöä pitäisi parhaiten kutsua? Minkäänlaiseksi autokraatiksi tai diktaattoriksi häntä ei voi kutsua, sillä hän ei ole missään valta-asemassa itse. --Hartz (keskustelu) 25. maaliskuuta 2019 kello 11.27 (EET)

Oligaani? --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 14.21 (EET)
Tulisi mieleen autoritaristi, vaikka Kielitoimiston sanakirjassa sitä ei listata. --PeeKoo 28. maaliskuuta 2019 kello 19.22 (EET)

satunnaisen sanan[muokkaa wikitekstiä]

miten käyttäjäsivulle saisi? sillai että kun lataa sivun uudestaan niin sana vaihtuu? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 28. maaliskuuta 2019 kello 19.33 (EET)

Esimerkiksi näin:
{{#switch: {{#invoke: Math | random | 1 | 5 }} | 1 = sana A | 2 = sana B | 3 = sana C | 4 = sana D | 5 = sana E }}
Tulos: sana A. –Ejs-80 28. maaliskuuta 2019 kello 23.28 (EET)
Tai no tuo yllä mainittu ei vaihda sanaa, jos sivun ainoastaan lataa normaalisti uudelleen, vaan sivu pitää purgettaa (esim. tallentamalla sivu sellaisenaan muokkaamatta sitä lainkaan tai napsauttamalla kelloa, jos kellon oikeaan ylälaitaan lisäävä pienoisohjelma on käytössä), jotta sana vaihtuisi. –Ejs-80 28. maaliskuuta 2019 kello 23.35 (EET)

Kiitos. Lisään sivulle ko. koodin lisäksi mallineen Päivitysnappula niin sitten homma toimii. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 29. maaliskuuta 2019 kello 14.19 (EET)

Miksi linja 665K ei näy HSL:n haussa?[muokkaa wikitekstiä]

Minusta on kiva vain katsella linjojen reittejä. Huomasin vain äsken, että linja 665K ei näy HSL:n haussa, vaikka se näkyy aikatauluissa. Miksi? --40bus (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 20.15 (EET)

Missä aikataulussa tuollainen linja näkyy? Ei ainakaan tässä. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.33 (EET)
Tai lukee siellä "K reitti kulkee Riihikallion kautta", mutta yhdenkään lähdön kohdalla ei ole K-kirjainta. Olisiko lause jäänyt vanhoista aikatauluista? -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.37 (EET)

British America[muokkaa wikitekstiä]

Mitä British America on suomeksi? Britannian Amerikkako? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 4. huhtikuuta 2019 kello 10.25 (EEST)

Brittiläinen Amerikka. --Vnnen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.18 (EEST)
Törmäsin enwikissä sivuun British America, ja ajattelin kääntää sen suomeksi. Nyt alkaa tuntua, että artikkeli Brittiläinen imperiumi käsittelee samaa aihetta!!! Olenko millään lailla oikeassa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.01 (EEST)
Totta kai Britannian Amerikan-siirtokunnat olivat osa imperiumia. Se ei sinänsä sulje pois ala-artikkelia tästä imperiumin osasta, jos yläartikkeli paisuisi liian suureksi. Huom. on myös artikkeli Kolmetoista siirtokuntaa. Kannattaa ensin miettiä ja keskustella, mitä eri artikkeleja tarvitaan. Tuossa en-wikin artikkelissa on sitä paitsi aika niukasti lähteitä, joten en kääntäisi sitä, vaan etsisin ensin lähteitä. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 17.06 (EEST)

Voiko tämän kääntää suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Voiko sivuston http://kakkakaffe.com/ nimen kääntää sivistyneesti suomeksi?

--176.93.34.41 4. huhtikuuta 2019 kello 17.36 (EEST)

Täällä bloginpitäjä selittää kieltämättä aika erikoista nimivalintaansa. Nimi ei ole ruotsiksi "sivistynyt", joten ei sitä tarvitse suomeksikaan sivistyneesti kääntää. Onneksi riikinruotsalaiset eivät ymmärrä nimen hienouksia, vaan luulevat, että kyseessä on jokin erikoinen suomenruotsalainen tapa kirjoittaa kaka. -Ochs (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)

Ihmisten jakaminen rotuihin?[muokkaa wikitekstiä]

Biologisesti on kiistatonta, että ihmiset kuuluvat viime kädessä eläinkuntaan. Eri eläinlajien edustajia jaetaan vieläkin yleisesti eri rotuihin kuuluviksi - esimerkiksi koirarotuja katsotaan olevan valtavasti. Näin ollen tuntuisi periaatteessa luonnolliselta katsoa myös ihmisten jakautuvan eri rotuihin.

Esimerkiksi vanhoissa maantiedon kirjoissa on ihmiset jaettu karkeasti kolmeen eri päärotuun kuuluviksi eli valkoisiin, mustiin ja keltaisiin. Vaikkei ihmisroduista nykyään yleisesti enää puhutakaan, pystyy ulkonäön perusteella havaitsemaan, että vaikkapa valkoihoinen suomalainen, tummaihoinen kenialainen ja "keltainen" kiinalainen ovat nykyäänkin selkeästi eri ryhmiin kuuluvia.

Onko siis niin, että ihmiset olisivat puhtaasti biologiselta kannalta jaettavissa edelleenkin rotuihin, muttei sitä kuitenkaan tehdä, koka se johtaisi helposti näkemyksiin ihmisrotujen eriarvoisuudesta?

Historian saatossa on monesti selitetty valkoihoisten menestyneisyyden johtuvan siitä, että valkoihoiset ovat synnynnäisiltä "rotuominaisuuksiltaan" muihin "rotuihin" kuuluvia älykkäämpiä. Tällaiset näkemykset katsotaan nykyään yleensä räikeäksi rasismiksi. Onko kuitenkaan pystytty esittämään kiistattomia todisteita siitä, etteivät eri "ihmisrodut" ole älykkyydeltään eri tasoisia?

--87.93.12.84 6. huhtikuuta 2019 kello 15.08 (EEST)

Itse jaan ihmisen alalajeihin. Kiinalaisten älykkyysosamäärän keskiarvo on korkea, mutta hajonta kapea. Valkoisilla älykkyysosamäärän keskiarvo on kiinalaista matalampi, mutta hajonta on leveämpi. Se tarkoittaa että valkoinen voi olla kiinalaista älykkäämpi, mutta ei keskimäärin sitä ole. --Hartz (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon?[muokkaa wikitekstiä]

Katselen tässä vain terminaalien laiturijakoja, ja haluaisin tietää, mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Yllättävän koville ottaa laiturikartan lötyminen. Jotain tietoa löytyy bussiyhtiöiden sivuilta: esim. [6] ja [7]. -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.20 (EEST)
Entä sitten vaikkapa Korsisaaren Nurmijärven linjojen tai Tuusulan linjojen lähtölaiturit? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.59 (EEST)
[8]. Oletko muuten koskaan kuullut Googlesta? -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 20.13 (EEST)

Suomalainen työelämä ennen ja nyt[muokkaa wikitekstiä]

Olen ollut mukana suomalaisessa työelämässä 1990-luvulta alkaen. Koen, että ajanjaksolla sieltä nykypäivään työelämämme perinteisissä palkkatöissä on tavallisen rivityöntekijän kannalta muuttunut mm. seuraavin tavoin:

- Toiminta on monilla aloilla muuttunut monipuolisemmaksi eli "asiakkaille" tahdotaan tarjota yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja.

- Pelkän yhden tai kahden työtehtävän osaaminen ja tekeminen on työpaikoilla karsiutunut olemattomiin, ja sen tilalle on vahvasti tullut moniosaajuus. Näin ollen ei siis ole enää olemassa avustavia työntekijöitä, vaan pelkkiä ammattihenkilöitä.

- Moneenkaan paikkaan ei enää nykyään pääse sisälle suoraan kadulta oppipojaksi tai -tytöksi, jota kokeneemmat työntekijät sitten opettaisivat työntekoon.

- Koulutustaustaa ja laajaa kokemusta vaaditaan nykyään runsaasti lähes alalla kuin alalla, jotta voisi saada työpaikan.

- Henkilökuntaa on työpaikoilla nykyään aiempaa vähemmän suhteessa työn määrään. Toisin sanoen siinä missä 1990-luvulla tiettyä työmäärää tekemässä oli kolme työntekijää, tehdään sama työmäärä nykyään usein vain kahden työntekijän voimin. On siis tapahtunut työtehtävien niputtamista.

- Työnkulku on muuttunut työpaikoilla sekavammaksi ja rikkonaisemmaksi, jolloin työtehtäviä ei pysty tekemään yksi kerrallaan alusta loppuun, vaan työntekijät joutuvat siirtyilemään työpaikoilla lennosta tehtävästä toiseen.

Miten te muut koette suomalaisen perusduunarin työelämän muuttuneen 1990-luvulta tähän päivään?

Entä miten nykypäivän työelämämme eroaa esimerkiksi 1950 - 1980-lukujen menosta?

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 21.58 (EEST)

Käsittääkseni nämä ilmoittamasi muutokset ovat tapahtuneet jo 1990-luvulle tultaessa. Vaikea uskoa että olet vasta silloin tullut työelämään. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 22.25 (EEST)

Olen tullut työelämään 1997. Ehkä asiat eivät sittenkään ole - tarkemmin ajateltuna - nykyään noin reilusti silloisesta poikkeavia, kuin alkuperäisessä tekstissäni sanoin. Epäilen kuitenkin, ettei meno työpaikoilla ollut 1990-luvulla kuitenkaan ihan samalla tavalla tiukkaa, kuin nykyään.

Miten nykypäivän työelämä eroaa 1990-lukua edeltävien aikojen työelämästä? Oletan, että meno oli menneiden vuosikymmenten työpaikoilla jotenkin nykyistä ihmiskasvoisempaa.

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Ainakin asiaan vaikuttaa, että työelämää on automatisoitu ja sikäli varsinaisia työntekijöitä tarvitaan vähemmän, eikä tämä koske pelkästään teollisuutta. Lisäksi herättää huomiota, että monia työsuhteita on muutettu alihankintasuhteiksi, jolloin työoloja on vaikeampi valvoa. Tähän verratuna karumpi versio on, että työsuhteita on muutettu jopa yrittäjäsuhteiksi, jolloin yrittäjätyöntekijä joutuu vastaamaan työsuhdeturvastaan ja sairausvakuutuksistaan ym. itse. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.00 (EEST)
Kolmas asia on töiden vienti kehitysmaihin, joissa työvoima on halpaa ja sitä käytetään vähemmän vastuullisesti. Em. syistä ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta on vähentynyt työpaikoilla -70-luvulta alkaen, joskin siihenkin asti monilla työpaikoilla järjestäytyneiden työntekijöiden syrjintä oli yleistä, mahdollisesti jopa yleisempää kuin nykyään, mutta tästä minulla ei ole tilastotietoa. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.07 (EEST)
Sikälihän kehitys on paradoksaalista, että työnjohtajille on opetettu osallistavaa johtamista ym. mutta joka on halutun työpaikkademokratian sijasta tehnyt työntekijöille osallisuuden vain YT- tai paremmin sanottuna vain irtisanomiseen liittyviin kysymyksiin. Toisaalta itse työsuojelun vaatimukset ovat vähentäneet ammattitauteja ja vaaratilanteita työpaikoilla, mikä on kiistämätön parannus. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.13 (EEST)
En juuri näihin vapaisiin keskustelualoituksiin puutu, mutta tähän sentään. Yksi merkittävä parannus on alkoholinkäytön romahtaminen työaikana ja työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Muutama vuosikymmen sitten oli aivan tavanomaista että keskellä päivää järjestettävässä tilaisuudessa oli tarjolla vapaasti juotavaksi väkeviä alkoholijuomia, ja niitä myös juotiin, niin että loppupäivä meni sitten jatkoilla. Lounas saatettiin nauttia lähiravintolassa 2-3 oluella vahvistettuna, ellei lounas sitten ollut ns. pitkä. Työajan ulkopuolella järjestetyt seminaarit olivat järjestään kosteita. Ette uskoisi vaikka näkisitte aikakoneella. Asennemuutos on kiitettävä. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 07.55 (EEST)

Vaihtoehtoja Jeesukselle?[muokkaa wikitekstiä]

En henkilökohtaisista syistä voi olla uskovainen, mutta kaipiaisin samanlaista yhteisöllisyyttä, kuin kristillisessä seurakunnassa on. Mistä tällaisen yhteisöllisyyden voisi löytää ilman Jeesusta? --Räätäli Tikkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 18.53 (EEST)

Seurakunnan toimintaan voi hyvin osallistua, vaikka ei olisi uskovainen tai ei kuuluisi kirkkoon. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 19.14 (EEST)

Mistä tämä johtuu?[muokkaa wikitekstiä]

Käytin aikoinaan lääkärin minulle määräämää lääkitystä, joka aiheutti haittavaikutuksena säärien syyhyämistä. Kun lääkitys sittemmin lopetettiin, hävisivät säärisyyhytkin.

Kuitenkin, jos nykyään alan muistella noita aikoja, jolloin sääreni syyhysivät, alkavat sääreni jälleen syyhytä. Kyseessä ei ole kuviteltu tunne, vaan ihan aito fyysinen syyhyn tunne.

Mitenkähän näiden nykyisten tuntemusteni aiheutuminen voidaan selittää?

--176.93.123.222 7. huhtikuuta 2019 kello 20.15 (EEST)

Tarkoittanet kutinaa yleensä eikä varsinaista syyhyä, jonka aiheuttaa syyhypunkki. Kutinaan voi olla fyysisten syiden ohella myös psyykkisiä ja neurologisia syitä. Ks. myös Aavekipu. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 22.30 (EEST)

Keskushyökkääjä jalkapallossa[muokkaa wikitekstiä]

Onko jalkapallossa keskushyökkääjiä? Enwikissä lukee erään pelaajan kohdalla "who plays as a forward". Forward kai on keskushyökkääjä? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.03 (EEST)

Forward on hyökkääjä. Nykyään pelataan paljon yhdellä tai kahdella hyökkääjällä, joten keskushyökkääjät ovat aiempaa harvinaisempia. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.38 (EEST)
Ai jaa, kiva että joku tietää jalkapallosta. Mitä Striker meinaa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.09 (EEST)
Se lienee lähempänä keskushyökkääjää kuin pelkkä forward mutta varovaisuussyistä puhuisin Wikipediaan kirjoittaessani myös strikerista pelkkänä hyökkääjänä. Lukeminen kannattaa aina: [9]. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.30 (EEST)
Ja ettei menisi liian helpoksi, niin puhutaan myös targetista eli yleensä isokokoisesta hyökkääjästä, joka jatkaa korkeat pallot päällään kohti maalia tai vikkelämmälle hyökkääjäparilleen. Suomeksi kaikkia on kai helpointa kutsua vain hyökkääjiksi, sillä aika vaikeahan on monesti eritellä, mitä hyökkääjätyyppiä itse kukin edustaa. --Quinn (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.08 (EEST)
Suomalaiset lienevät ainoa kansa, joka suomentaa jokaikisen urheilutermin, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta aiheuttaa hämmennystä lajeihin perehtymättömille. Käytä hyökkääjää, kuten muutkin käyttäjät ovat neuvoneet. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.57 (EEST)
Päinvastoin niitä ei ihan mahdottomasti suomenneta sähköisissä eikä kirjallisissa urheiluselostuksissa. Esimerkiksi wingereistä ja targeteista puhutaan aika paljon suomalaisissa teksteissä, kuten niitä skauttaava helposti huomaa... --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.01 (EEST)
Niimpä. Se sotkeekin pakkaa. Yhtälailla amerikkalaisessa jalkapallossa on bäkit, rissut, kuupat, kornerit jne. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.07 (EEST)
Olen kirjoittanut artikkeleihini nyt ihan yksinkertaisesti pelipaikaltaan hyökkääjä, vaika lähteessä lukisi forward, attack, striker tai muuta sekavaa Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 12.55 (EEST)
Hyvä. --Lax (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.07 (EEST)

He has can?[muokkaa wikitekstiä]

Hei, mikä on englannin can-verbin (osata, voida) indikatiivin yksikön 3.persoonan perfektin apuverbi? Have vai has? Preesensissähän ei sanota: He cans swim vaan He can swim. Miten sanotaan englanniksi: "Hän on osannut uida jo yli 30 vuotta"? He have can swim, He has can swim, vai joku muu (esim. may, might)? En tiedä, onko preesensin poikkeus (ei omaa muotoa yksikön 3.persoonassa) myös perfektissä. Sivustolta fi.bab.la löytyvä can on toinen can, ja tarkoittaa "purkittaa". Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.16 (EEST) Pieni täydennys --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.18 (EEST)

Verbillä can ei ole muotoa perfektissä. On sanottava He has been able to. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.21 (EEST)
Could on joka tapauksessa imperfekti. Onko näin, että koska se toinen can on "purkittaa" ja taipuu säännöllisesti can, canned, canned, niin onko sitten "Voinko purkittaa" "Can I can?" vai mitä? --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.26 (EEST)
On. Lisäyksenä alkuperäiseen ongelmaan: on mahdollista sanoa he can have swum, mutta se tarkoittaa lähinnä "on saattanut uida" eikä "on osannut uida". Esim. I can't believe that he can have swum in this water. Tällaiset rakenteet ovat kuitenkin harvinaisia. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.54 (EEST)
Lisäksi muistin, että jos can-verbillä olisi 3. muoto, niin se olisi varmaan could eikä can, koska niin minä ensin luulin. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 16.41 (EEST)
Ochsin käännökseen oma kielentajun palaseni: able viittaa kenties mahdollisuuteen, ja tuo mallilause kääntyykin paremmin "He has known how to swim (since he was seven)." Verbi to be able (to) tuo mieleen esimerkiksi sen, että jäät ovat lähteneet järvestä tyyliin "We have been able to swim in the lake from early April (when the jäät lähtivät)". --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.44 (EEST)
Kyllä esimerkiksi täällä sanotaan "He has been able to swim independently with a woggle from very young" ja täällä "I have been able to swim since I was five". -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 23.08 (EEST)

Tupakka-askin ulkomitat[muokkaa wikitekstiä]

Minulle lähetettiin tänään kuva, jossa erään omituisen esineen koko on tuotu ymmärrettäväksi panemalla sen viereen suomalainen kova Malluperä-aski. Kun minulla ei ole kiinnostusta hankkia savukkeita eikä juuri nyt ole lähistöllä tupakkamiehiäkään, niin kysynpä tässä: mitkä ovat senttimetreinä yleisen 20 savuketta sisältävän kovan röökiaskin ulkomitat (pituus ja leveys nyt ainakin)? --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.50 (EEST)

Käykö millimetrit ja B-vuori? leveys 55 mm, korkeus 88 mm ja syvyys 22 mm.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.04 (EEST)
Vastaisen varalle: Lemon juice & Glycerine jalkavoide-tuubin korkeus on 14,6 senttimetriä.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.06 (EEST)

pataässä[muokkaa wikitekstiä]

Kun olen selaillut erinäisiä korttipakkoja, olen huomannut, että pataässän kortissa padan kuva on valtavampi kuin muissa ässissä ja lisäksi padalle on tehty "koristelua". Minkä vuoksi pataässä on pröysteimmän näköinen kortti?--176.93.182.53 10. huhtikuuta 2019 kello 01.09 (EEST)

Joku kirjoitus pataässästä Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 10.24 (EEST)
En-wikissä on melko hyvin lähteistettyä ja suht luotettavan tuntuista tietoa. Tuohon blogiin taas en ihan niin paljon luottaisi. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.41 (EEST)
En mäkään niin hirveästi, mutta luin silti. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.47 (EEST)

Free people of color[muokkaa wikitekstiä]

Mitä mahtaa merkitä suomeksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.28 (EEST)

"Vapaat mustat" kai se olisi suomeksi, Yhdysvalloissa asuvista tosin ehkä "vapaat afroamerikkalaiset". --Prospero One (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.32 (EEST)
Asiayhteys, ajankohta? Näiden kääntäminen on tulenarkaa. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.46 (EEST)
Mary Brittonin mainitaan syntyneen "Free people of color" vuonna 1855. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 23.42 (EEST)
En-wikin ihmemaassa on näköjään artikkelit en:Free people of color ja en:Free negro. Kaiken järjen mukaan Brittonista tai paremminkin hänen vanhemmistaan on aikanaan käytetty jälkimmäistä nimitystä. Tuossa lähteessä on sitten haluttu käyttää nykyään korrektimpaa "free African Americans" -luonnehdintaa. -Ochs (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 00.08 (EEST)

Maailman ensimmäinen ihmisen harjoittama ammatti[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on ollut kronologisesti ajateltuna ihmisen ensimmäinen ammatti, jota hän on harjoittanut? Maanviljelijä vai metsästäjä? --Kruununoksa (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Nykykäsityksen mukaan metsästäjä-keräilijä. Sitä on harjoitettu jo ennen kun oli tämä nykyihminen. Maanviljely on syntynyt ilmeisesti ensimmäisen kerran ammatina Niilin laaksossa tai sielläpäin vajaa 10 000 vuotta sitten. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 01.57 (EEST)
Mitähän ammatti oikein tarkoittaa tässä? Jos ihmiseläin keräilee maastosta ravintoa itselleen ja kantasuomalaisilleen, niin onko ravinnon hankinta ammatti? Toisaalta voidaan kuvitella, että missä tahansa yhteisössä, jossa on enemmän kuin yksi jäsen, toiset metsästelevät-keräilevät aamusta iltaan kun taas toiset ilmeisesti viettävät aikaa tukikohdassa suunnitellen tulevia metsästysretkiä tai muistelevat menneitä keräilymatkojaan. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.01 (EEST)
Latteasti voisi tähän heittää sen "maailman vanhimman ammatin", mutta fiksumminkin on vastattu: [10]. -Ochs (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.09 (EEST)

Enontekiön kuntavaalit[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako joku milloin menivät Enontekiön kuntavaalit uusiksi? Arvelen 80-luvun alkua, enkä muista syytä. Tuloshan oli sinänsä uusintavaaleissa lähes sama kuin kumoutuneissakin.

Mutta nyt kun tämä banaanivaltio lopetti ennen aikojaan ennakkoäänestyksen parissa paikassa niin että kymmeniä jäi äänestämättä, voi koko eduskuntavaali mennä uusiksi, koska ei voi tietää minkä vaalipiirin ihmisiä jäi pois jonosta ala-arvoisen menettelytavan johdosta. Olkoon inhimillinen virhe tai mikä vain, niin eihän se ole mikään hyväksyttävä inhimilinen virhe, ettei vaalitoimitsijoita ole opastettu kunnolla. Jos olisin ollut paikalla, olisin kutsunut sinne poliisin, mutta sekään ei enää olisi tilannetta pelastanut. Tämä kysymys on pakko heittää ennen kuin tiedämme vaalituloksen, vaikka tämä toisaalta saattaa pahimmassa tapauksessa jättää jonkun äänestämättä tulevana sunnuntaina siinä täysin mahdollisessa tapauksessa että vaalit eivät menekään uusiksi. Että äänestäkää nyt ihmeessä ikään kuin olisi lailliset vaalit. Arvelen nimittäin että tulos jää kuitenkin voimaan, mutta tuo Enontekiö pistää arveluttamaan. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.21 (EEST)

Ahah, se olikin vuosi 1972, lähdeviitteistä ei enää ole näköjään mihinkään. Toivottavasti eduskuntavaaleista 2019 ei tule samanlaista skandaalia. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.49 (EEST)
Kuntavaaleja on uusittu muuallakin Suomessa, en nyt enää muista varmasti kuntaa enkä vuotta, muttta se oli joku muu kuin Enontekiö. Käsittämätöntä kyllä, miten voi olla noin huonosti luettu tai annettu ohjeet. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.33 (EEST)
Tämä ei ollut se mitä muistelin. Näitä lienee ollut eri aikoina eri syistä useita.--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.40 (EEST)
Tässä luetellaan loputkin, se mitä muistelin oli näköjään tuo Humppila. Olisiko noita ollut vielä myös vuoden 2009 jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.43 (EEST)
Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta löytyy mainittujen lisäksi vain ”Uudet Loviisan kunnallisvaalit 25.10.2009”, jotka järjestettiin ilmeisesti vuoden 2010 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen vuoksi. –Samoasambia 13. huhtikuuta 2019 kello 21.00 (EEST)

Lätkäasun väri[muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekossa on joukkueilla kaksi (tai kolme) eriväristä peliasua. Esimerkiksi Suomella on valkoinen ykkösasu ja sininen kakkosasu. Saksalla puolestaan on musta ykkösasu, valkoinen kakkosasu ja keltainen kolmosasu. Jos MM-kisoissa tai olympialaisissa on peli Saksa–Suomi (Saksa kotijoukkueena), Saksa saa valita ensin peliasunsa. Saako Saksa valita minkä tahansa kolmesta peliasustaan pelatessaan kotijoukkueena? Saako mikä tahansa joukkue yleensäkin valita kotijoukkueena jokaiseen pelattavaan otteluun erikseen asunsa?--176.93.182.53 14. huhtikuuta 2019 kello 18.05 (EEST)

Tietääkseni kotijoukkue ainakin SM-liigassa saa valita asunsa värin joka otteluun erikseen. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 15. huhtikuuta 2019 kello 14.51 (EEST)

Suomen pinta-alaltaan pienin ei-kaupunkikunta[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Suomen pinta-alaltaan pienin sellainen kunta, joka ei ole kaupunki? 109.240.159.85 18. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Katso Luettelo Suomen kunnista, järjestä ensin pinta-alan mukaan, sitten nimityksen mukaan. --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Kuolajärvi[muokkaa wikitekstiä]

Sallan kunnan nimi oli ennen Kuolajärvi. Liittyikö se jotenkin siihen, että vähän siitä itään on Kuolan niemimaa? 109.240.159.85 19. huhtikuuta 2019 kello 03.19 (EEST)

Epäilisin, että liittyy. Joissakin vanhoissa kartoissa niemimaan nimi kirjoitetaan kahdella l-kirjaimella eli Kuolla. Kysymyksiä herättää se, liittyvätkö nimet Kuolajärvi ja Kuola/Kuolla mitenkään suusta valuvaan kuolaan tai kuolemaan. --213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.34 (EEST)
Aika yleinen teoria on, että tällaiset nimet tulisivat saamen kalaa tarkoittavasta guolli-sanasta ja nimet siis tarkoittaisivat kalaisaa niemimaata tai järveä. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2019 kello 23.03 (EEST)

Linja-autojen voimasiirto[muokkaa wikitekstiä]

Nykyisissä linja-autoissa moottori on aivan auton perässä ja takapyörät useamman metrin päässä perästä. Toteutuuko vetovoiman siirto moottorista takapyöriin näissä autoissa moottorin ja sen "oheislaitteiden" muodostamasta kokonaisuudesta suoraan vetoakseleiden kautta pyöriin, vai lähteekö "moottoripäästä" kardaanin omainen pitkittäissuuntainen akseli, joka puolestaan saa vetoakselit ja niiden päissä olevat takapyörät pyörimään?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.13 (EEST)

Dieselbussissa moottori on takaosassa ja kyseessä on takavetoinen auto. Se mahdollistaa matalalattiabussin tai tilat matkalaukuille. https://en.wikipedia.org/wiki/Rear-engine,_rear-wheel-drive_layout --Hartz (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 09.21 (EEST)

Wayback Machine – kerran tallennetun muuttuneen sivun tallennus[muokkaa wikitekstiä]

Miten voi pyytää Wayback Machinen tallentamaan uudemman version siihen jo kertaalleen tallennetusta muuttuneesta sivusta? --Linkkerpar 19. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)

Löysinkin kun googletin ;). Kerron nyt tässäkin jos joku tarvitsee tätä tietoa. Wayback Machinen etusivulla on kenttä "Save Pages Now" mihin voi copy-pasteta sivu osoitteen jolloin se tallennetaan uudestaan [11]. Olen aiemmin tallennellut niitä vain etsimällä sivua jolloin se tarjoaa mahdollisuutta tallentaa sivu jos ei sitä ole tallennettu. Nämä tälläiset tietysti selviäisi jos vain vaivaituisi lukemaan tarkemmin ;). --Linkkerpar 20. huhtikuuta 2019 kello 03.16 (EEST)

Vaatimukset poliisihenkilöiden ulkoisesta tyylistä Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Uusimmassa, 2017 käyttöön otetussa Yleisessä palvelusohjesäännössä määrätään sotilashenkilön ulkoisesta olemuksesta mm. seuraavasti:


"Näkyvien tai palvelusta vaarantavien korujen ja lävistysten käyttö sotilaspuvun kanssa on kiellettyä."

"Naiset voivat käyttää pienen juhlapuvun ja juhlapuvun sekä soittokuntien esiintymis- ja edustuspuvun kanssa pukuun sopivia, pieniä, väriltään ja muodoltaan hillittyjä korvakoruja. Ammattisotilaana palveleville naisille sallitaan palvelustehtävissä kevyt päivämeikki."

"Miesten hiusten on oltava lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut. Parta ja viikset on kielletty. Kasvojen alueen on oltava sileäksi ajeltu. Pulisonkien alaraja ei saa ulottua korvakäytävän yläreunan alapuolelle. Kaikki erikoismallit, kuten ”irokeesi” ja kaikenlaiset hiuskuviot tai muuten huomiota herättävät hiusmallit ja leikkaukset ovat kiellettyjä epäsopivina. [Miesten] hiusten pituus voi vaihdella niin, että päältä ulottuvat hiukset eivät ylitä niskan tai korvan hiusrajaa."

"Naisten hiusten pituutta ei rajoiteta. Palveluksessa pitkät hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana. Hiukset on pidettävä siististi kiinnitettynä päätä myötäillen (esimerkiksi nuttura tai sidottu letti) siten, että niska jää paljaaksi ja hiukset mahtuvat päähineen alle eivätkä ne haittaa palvelusta. Tietyissä tehtävissä naisten hiusten pituudelle tai käytettäville hiussoljille ja -pidikkeille voidaan asettaa erityisvaatimuksia työ- ja palvelusturvallisuuden varmistamiseksi."

"Miesten ja naisten hiusten räikeä värjääminen esimerkiksi šokkivärein tai neonvärein on kielletty. Hiusten värjäyksen on oltava hillitty ja asiallinen sekä luonnollisen oloinen. Kaikenlaiset irtohiuslisät, hiuspidennykset ja -tuuhenteet sekä lisäkkeet ovat kiellettyjä, ellei niiden käytölle ole lääkinnällistä tarvetta. Kynsien väri ja pituus sekä meikki eivät myöskään saa olla huomiota herättäviä."

"Sotilaiden tatuointien tulisi olla palveluksessa peitettyinä. Sotilaan olemukselta ja sotilaspuvulta edellytetty siisteys, palvelustehtävien luonne tai viranomaistoiminnan puolueettomuus voivat edellyttää sitä, että tietyissä tilanteissa sotilaspuvussa esiinnyttäessä tatuointi on peitettävä. Tatuoinnin poistattamista ei kuitenkaan voida edellyttää."


Näiden määräysten pohjalta nousee mieleeni kysymys, millaisilla säännöksillä rajoitetaan poliisihenkilöiden ulkoista tyyliä Suomessa. Perinteisen lyhyen tukan sijasta joillakin miespoliiseilla näkee nykyään pitkähköjä hiuksia, jotka ovat joko nutturalla tai poninhännällä tai sitten muotoilutuotteiden avulla malliinsa aseteltuja. Korvakoruja tai muita lävistyksiä en miespoliiseilla ole nähnyt.

Vai onko niin, ettei poliiseja varten ole olemassa läheskään niin yksityiskohtaisia ulkoisen tyylin vaatimuksia kuin sotilailla? Edellytetäänkö poliisihenkilöiltä vain "siistiä" ulkoista olemusta, jolloin miespoliisit "tajuavat" pidättäytyä varsin pitkistä hiuksista ja näkyvistä lävistyksistä?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Mikään pykälä ei säätele poliisien siisteyttä: [12]. Miesten pitkistä hiuksista ja esim. korvakoruista pidättäydytään (ainakin virallisesti) vain työturvallisuuden takia. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 00.11 (EEST)

Lieneekö olemassa mitään käytännön perusteita sille, että naisille sallitaan Puolustusvoimissa ulkoisessa tyylissä enemmän vapauksia kuin miehille (hiusten pituus, korvakorut ja meikki)? Tahdotaanko armeijassa siis yksinkertaisesti vain pysytellä perinteisissä kaavoissa, joiden mukaan "miehen pitää näyttää mieheltä ja sotilaan sotilaalliselta"? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.26 (EEST)

Armeija on konservatiivinen laitos ja muuttuu hitaasti: [13]. Uskon, että tulevaisuudessa Puolustusvoimien hiussäännöt tulevat olemaan sukupuolesta riippumattomia, eli miehelläkin saa olla pitkä tukka, kunhan se on kiinni jne. Ruotsissa miessotilaallakin saa olla jo pitkä tukka, jos tämä pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 01.42 (EEST)

Muistan nähneeni 1990-luvun lopulla Helsingissä varusmiesseurueen (kaikki miespuolisia), jonka yhdellä, tummaihoisella jäsenellä oli pitkät, vapaina olevat rastamalliset hiukset. Millähän perusteilla tämä oli sallittua? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.54 (EEST)

Tarkoitat että miehille pitää soveltaa 1930-luvun saksalaismallista hiussääntöä? Hm.--Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 08.38 (EEST)

Tarkoitan, että Suomen Puolustusvoimissa palveleville miehille pitää soveltaa kulloinkin voimassaolevaa Puolustusvoimien hiussääntöä. Varusmiehen tummaihoisuus ei tietenkään sinänsä ole mikään oikeutus säännöstä poikkeavaan hiusmalliin, mutta tummaihoisuuden perusteella pystyin näkemään, ettei hän ole kantasuomalainen. Koska monilla ei-kantasuomalaisilla uskonnolliset ja kulttuurilliset käytännöt ja jopa vaatimukset ovat täkäläisistä poikkeavia, epäilen, että hänen kohdallaan oli sallittu hiusmallin suhteen poikkeus esimerkiksi juuri uskonnollisten ja/tai kulttuurillisten syiden perusteella. Onko jollakulla tähän asiaan kunnollista tietoa?--37.130.174.160 20. huhtikuuta 2019 kello 12.00 (EEST)

Jehovan todistajien verioppi ja terveydenhuollon toiminta[muokkaa wikitekstiä]

Oletetaan tilanne, jossa suomalaiseen sairaalaan tuodaan niin huonossa kunnossa oleva henkilö, ettei hänen henkeään voida pelastaa ilman verensiirtoa. Sairaalassa selviää, että henkilö kuuluu Jehovan todistajiin ja että hän on ehdottomasti kieltäytynyt ottamasta verta kehoonsa missään muodossa.

Mikäli lääkäri ja hoitohenkilökunta antavat potilaalle tilanteessa tietoisesti hänen tahtonsa vastaisesti verta, voidaanko siitä langettaa verenantajille oikeuslaitoksessa rangaistus?

Jos sairaalassa puolestaan kunnioitetaan potilaan vaatimusta, ja verensiirron antamattomuus johtaa potilaan menehtymiseen, niin voiko oikeuslaitos silloin rankaista sairaalan toimijoita?

Onko tietoa käytännön tapauksista ja mahdollisesti niistä langetetuista tuomioista? --37.130.174.160 20. huhtikuuta 2019 kello 12.42 (EEST)