Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Sukurutsauksien sukurutsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mies menee naimisiin naisen kanssa, jolla on aikuinen tytär edellisestä avioliitostaan, jolloin avioliiton myötä tyttärestä tulee miehen tytärpuoli. Miehen isä, joka on eronnut menee naimisiin poikansa tytärpuolen kanssa, jolloin avioliiton myötä miehestä tulee oman isänsä appiukko ja tytärpuolesta tulee samalla miehen äitipuoli. Mies saa pojan vaimonsa kanssa. Pojasta tulee oman isänsä lanko, koska se on miehen naimisissa olevan tytärpuolen velipuoli, vaikka samalla poika on myös isänsä setä, koska poika on isänsä äitipuolen veli. Myös tytärpuoli saa pojan, josta tulee miehen velipuoli, mutta koska mies on tytärpuolensa isäpuoli, niin mies on samalla pojan isoisä. Miehen vaimo on näin ollen miehensä isoäiti, koska hän on miehen äitipuolen äiti. Ja koska mies on naimisissa äitipuolensa äidin kanssa niin hän on oman itsensä isoisä. Kysymys kuuluukin että onko tämä laillisesti mahdollista vai kieltääkö laki tällaisen sukurutsauksen?--62.72.228.251 9. toukokuuta 2015 kello 13.06 (EEST)

Ei ole sukurutsausta, kun naimisiin menevät parit eivät ole keskenään verisukua. --Pitke (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 13.43 (EEST)
Entä jos mies menee naimisiin naisen kanssa, jonka isä on kuollut ja jolla on tytär, mies adoptoi tyttären, sitten tuon tyttären äiti kuolee ja mies menee naimisiin tuon tyttären kanssa? Onko se mahdollista, kunhan tytär on täysi-ikäinen? Jaalei (keskustelu) 19. kesäkuuta 2015 kello 02.21 (EEST)

Liikenneyhteydet Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miten hyvin pääsee Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta (Ilmailunkatu 20) Tampereen keskustaan viikonloppuna kello 21-22 aikaan illalla? Kulkeeko sieltä enää busseja vai pitääkö tilata taksi? Jos pitää, soitetaanko silloin samaan numeroon kuin Helsingissä vai eri numeroon? JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 20.59 (EEST)

Kokeile tätä. -93.106.119.100 12. toukokuuta 2015 kello 21.53 (EEST)
Repa Reittioppaan mukaan viimeinen bussi keskustaan lähtee kello 22:09. Jos myöhästyn siitä pitää tilata taksi tai kävellä koko matka. Muuten tuo kävely ei olisi minulle mikään ongelma, mutta en tunne tuota aluetta Tampereelta riittävän hyvin että löytäisin reitin keskustaan myöhään illalla. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)
Nuolialantietä pitkin menee busseja ympäri vuorokauden. Se riittänee ohjeeksi. Gopase+f (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.21 (EEST)
OK. Google Mapsin mukaan Nuolialantie on vain noin 300 metrin päässä Ilmailunkadulta. Mutta kuten sanoin, en tunne tuota aluetta Tampereelta käytännössä lainkaan. Jos joudun käyttämään tuota vaihtoehtoa, täytyy tulostaa mukaan kartta tai käyttää puhelimen navigaattoria miten päästään Ilmailunkadulta Nuolialantielle. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.38 (EEST)
En sitten tarvinnutkaan bussia Nuolialantieltä, lähdin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta niin aikaisin että ehdin viimeiseen bussiin 14 keskustaan päin. JIP (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 00.34 (EEST)

Millä nimellä hallitsijoiden lapsia kutsutaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1) Kun miespuolisen presidentin puolisoa sanotaan ensimmäiseksi naiseksi, onko presidentin lapsille vastaavaa nimitystä? 2) Kuningaskunnassa hallitsijan lapset ovat prinssejä ja prinsessoja, mutta mitä ovat keisarin ja ruhtinaan lapset?--LCHawk (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.00 (EEST)

1) Turvallinen veikkaus: ei ole. Tämä johtuu tietysti siitä, että presidentin virka ei periydy. En tosin tunne Pohjois-Korean nimityskäytäntöjä. 2) Ainakin Monacossa ruhtinaan lapset ovat prinssejä ja prinsessoja, itse asiassa itse Monacon ruhtinaskin on ranskaksi Prince de Monaco. Samoin Japanin keisarin lapset on suomeksi käännetty prinsseiksi ja prinsessoiksi. -Ochs (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.12 (EEST)
Prince eri muodoissaan käännetään monissa kielissä muuksi kuin prinssiksi silloin kun kyse ei ole hallitsevan kuninkaan/keisarin lapsesta. Hallitseminen on tosin nykyisenä demokraattisena aikana vähän outo käsite. Käännöksissä monilla kuitenkin menevät sanat sekaisin joko tietämättömyyttä tai tahallisesti, kun halutaan nostaa henkilön arvoa, ja esimerkiksi venäläiset ruhtinaat muuttuvat helposti prinsseiksi. Monacon ruhtinas ehkä on rinnastettavissa kuninkaaseen, ja siksi lasten titteliksi on vakiintunut prinsessa/prinssi. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.59 (EEST)
Ongelmahan on siinä että englannissa on vain yksi sana. Eli ruhtinas = prince ja prinssi = prince. Esim. Prince of Wales on oikeasti Walesin ruhtinas, mutta on vakiintunut käännösvirheeksi suomeen (Walesin prinssi). (Walesin prinssihän ei olisi erityisen sopiva titteli kruununperilliselle.) Gopase+f (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.15 (EEST)

Mikä on oikeastaan hallitsija? Käsittääkseni ei yhtä kuin valtionpäämies, johon tuo ohjautuu. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.34 (EEST)

No, laitan sen artikkelitoiveisiin, kun on vain ohjaussivu. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.22 (EEST)
1) Amerikassa kutsutaan presidentin koiraa (leikillisesti) first dog, joten kaipa myös lapset ovat first children. 2) Tsaarin lapset olivat tsarevitšeja ja tsarevnoja (kruununperillinen tsesarevitš), Ranskan kuninkaan kruununperijä dauphin ja hänen puolisonsa dauphine. --Pitke (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 14.40 (EEST)
Joissain keisarikunnissa annettiin lisäksi hallitsijan lähisukuilaisille erityisiä arvonimiä. Venäjällä keisarin lapset ja aiempien keisarien muut mieslinjaiset lapsenlapset saivat suuriruhtinaan/suuriruhtinattaren arvon, jota yleensä käytetään näihin henkilöihin viitattaessa. Itävallan keisarikunnassa jaettiin suunnilleen vastaavalla tavalla arkkiherttuan/arkkiherttuattaren arvoa. Luulisin, että tällaisen erityisen tittelin puuttuessa keisarin lapsia kutsuttanee prinsseiksi ja prinsessoiksi. --Risukarhi (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.08 (EEST)

Alivoimaennätys MM-jääkiekossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomi nyt tehnyt MM-jääkiekossa uuden ennätyksen eniten peräkkäisiä otteluita ilman alivoimalla päästettyä maalia?--85.134.25.113 13. toukokuuta 2015 kello 08.01 (EEST)

Järjestyksen kourissa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa "järjestyksen kourissa"? Berliini järjestyksen kourissa on ilmeisesti joku sosialistien näytelmä, mutta olen törmännyt termiin myös muissa yhteyksissä. --176.93.85.246 13. toukokuuta 2015 kello 22.32 (EEST)

Tarkoittaisikohan tuo "järistyksen kourissa"? Itsekin pikkulapsena ihmettelin miksi sanotaan maanjärjestys kun maa nimen omaan menee epäjärjestykseen. Pikainen googlaus osoitti että en ole suinkaan ainoa joka kuuli tuon sanan noin. Moni käyttää sitä vielä aikuisiällä. JIP (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 08.28 (EEST)
Tuskin. Sanonnan koura eli käsi viittaa viranomaisten koviin otteisiin. Samantapainen sanonta on lain kourissa. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 10.19 (EEST)
Olisiko se vain väännös sanonnasta "epäjärjestyksen kourissa", jolla viitattaisiin siihen, että järjestäytyneet olotkin voivat olla joskut epämielyttävät?--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 12.06 (EEST)
Olen Ochsin tulkinnan kannalla. "Laki ja järjestys" tarkoittaa usein esimerkiksi protestioikeuden rajoituksia, esimerkiksi sotilasvaltaa. --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 07.22 (EEST)
Sanonta vaikuttaa olevan peräisin Ronny Ambjörnssonin ja Agneta Pleijelin näytelmän Ordning härskar i Berlin (1970) nimen luovasta suomennoksesta, jossa käytetään hyväksi maanjäristysidiomia. Eikös alkuperäisnimen härska-verbikin viittaa varsin kovakouraiseen hallintotapaan, ainakin sanan ordning kanssa käytettynä? Sanonta järjestyksen kourissa on sitten tuosta jonkin verran siirtynyt myös yleiseen käyttöön. –Kotivalo (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 07.39 (EEST)
Ja ruotsinkielinen alkuperäisnimi näkyy tosiaan olevan sanaleikki sanonnasta oording härskar [uuoordning] eli ”sekasorto vallitsee”. –Kotivalo (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 08.57 (EEST)

Äänikirjan lukeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voidaanko puhua äänikirjan lukemisesta? Äänikirjaa ei tietenkään konkreettisesti lueta, vaan kuunnellaan, mutta on nähdäkseni selkeämpää puhua kirjallisuuden kohdalla lukemisesta. Näkövammaisen voi olla vaivalloista selittää jokaiselle keskustelukumppanilleen kuunnelleensa kirjan äänikirjana. --37.136.125.7 14. toukokuuta 2015 kello 20.01 (EEST)

Miksi olisi vaivalloista sanoa kuunnelleensa äänikirjaa? Niitä kuuntelevat muutkin kuin näkövammaiset. Äänikirjan lukeminen tarkoittaa normaalissa kielenkäytössä äänitteen tekemistä - kysy vaikka Googlelta -, ja jos kuuntelemistakin kutsuttaisiin lukemiseksi, voisi syntyä sekaannuksia. Jos näkövammainen lukee, hän todennäköisesti lukee pistekirjoitusta. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)
Äänikirjan lukeminen viittaisi paremminkin siihen, kun lukija lukee sen kirjan ääneen tallentimeen eli tekee sen äänikirjan. Itse olen tehnyt englanninkielisiä äänikirjoja tietokoneääneenlukijan avulla. Espanjankielinen ohjelma tuotti sangen ymmärrettävää suomea, paitsi että h:t jäi pois. --RicHard-59 (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
Enpä ole koskaan väittänyt "lukeneeni" äänikirjaa. Kyllä se on kuuntelua. Edelleen tosin "nauhoitan" tv-ohjelmia, vaikka väärä termi sekin on. Tallentamisesta pitäisi puhua, minkäänlaista magneettiseen tallennukseen perustuvaa laitetta en ole köyttänyt pitkiin pitkiin aikoihin. --EsaL-74 (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 00.35 (EEST)
Ok. Ilmeisesti kuuntelemisesta puhuminen ei sitten ole outoa. Ajattelin lauseita, kuten "kuuntelin koko illan historian tenttiin" tai "kuuntelin viime kesänä Shakespearen draamoja ja Euroopan historiaa", mutta varmaan ne asiayhteydessään sitten ymmärretään. --87.95.114.102 15. toukokuuta 2015 kello 11.17 (EEST)
"Lukea" on myös metonyymi, joka tarkoittaa opiskelemista. joten sitä voi ihan hyvin käyttää, vaikka opiskelumetodi ei olisikaan kirjaimellisesti lukemista. Vrt. matematiikankokeisiin luetaan tekemällä tehtäviä. --Pitke (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 11.42 (EEST)
Voidaanko vastaavasti puhua historian lukemisesta tai kirjallisuuden klassikoiden lukemisesta, kun kyse ei varsinaisesti ole lukemisesta? --87.95.114.102 15. toukokuuta 2015 kello 13.09 (EEST)

Lastentarha 1950-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isäni, joka syntyi 1950-luvun alussa, kertoi että hän ei ole käynyt päivääkään lastentarhaa. Koko ajan hänen vanhempiensa äitiys- ja isyysloman lopusta kansakoulun alkuun oli paikalla käytännössä päivittäinen kotihoitaja. Koska en ymmärrettävistä syistä itse tiedä 1950-luvun käytännön arjesta mitään, oliko tuohon aikaan Suomessa (etenkin Kainuussa, josta isäni on kotoisin) tuo yleistäkin vai oliko kyseessä jokin poikkeustapaus? Itse kyllä olen käynyt ihan tavallisen lastentarhan alusta loppuun asti, ja niin ovat sisarukseni ja heidän lapsensakin. JIP (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 22.32 (EEST)

Olikohan kyseessä kotiapulainen?--RicHard-59 (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.59 (EEST)
Todennäköisesti oli. Mutta tietääkö kukaan vastausta varsinaiseen kysymykseeni? JIP (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 08.22 (EEST)
Lastentarhoja on ollut Suomessa 1800-luvun lopulta, mutta ne olivat pääasiassa yksityisiä. Laki lasten päivähoidosta tuli voimaan 1973. Kotiapulaiset, jotka hoitivat myös lapsia, olivat yleisiä ennen 1960-lukua, varsinkin niissä perheissä joissa myös äiti kävi töissä. Isyysvapaat tulivat 1977.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 08.38 (EEST)
Olen syntynyt 1950-luvulla ja meilläkin oli kotiapulainen, kunnes äitini jäi töistä kotiin hoitamaan minua kouluikään asti. Kotiapulaisia oli tuolloin aivan yleisesti, eikä pelkästään kaupunkien varakkaimmissa perheissä. Kysyin joskus vanhalta äidiltäni, pitikö kotiapulaisista suorittaa jotain sivukuluja tms. Hän naurahti että ei toki, rahat annettiin vain käteisenä käteen. Usein apulaiset myös asuivat samassa taloudessa. –Kotivalo (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 21.51 (EEST)

Talon jäännökset Toppelundin metsässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Haukilahdessa, Toppelundin metsässä joka sijaitsee Toppelundintien ja uimarannan välissä, on useita vuosia ollut jonkin talon tai muun rakennuksen jäännökset. Niistä ei ole jäljellä muuta kuin kiviset perustukset. Mikä rakennus on kyseessä ja miltä ajalta? JIP (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.03 (EEST)

Kahvikerma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka kahvikerma eroaa koostumukseltaan normaalista kermasta? Jaalei (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 01.48 (EEST)

Ainakin rasvapitoisuudeltaan. Kahvikermana myytävät ovat n. kymmenenprosenttisia, kun kuohukermassa on 35 % ja ruokakermassa 5 tai 15%. —Aku506 19. toukokuuta 2015 kello 18.50 (EEST)

Muiden maiden nimipalveluja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko muillakin mailla kuin Suomella sen tapaisia etu- ja sukunimipalveluja, jollainen Suomella on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu? Jaalei (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 06.08 (EEST)

Ruotsilla ja Espanjalla ainakin.–Kooma (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 22.02 (EEST)
Norja --Makevonlake (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Kuninkaallisten lasten koulunkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lueskelin useammasta paikasta (mm. tästä blogista), että kuninkaallisten lapset käyvät tavallisia kouluja. Tietääkö joku, onko noiden koulunkäynnissä jotain erikoisjärjestelyitä? (Turvajärjestelyitä varmaan lienee), mutta tarkoitan sitä, että erottuvatko millään tavalla "tavallisista" oppilaista? Siis saavatko jotain erityiskohtelua tai saavatko muut lapset esim. leikkiä heidän kanssaan normaalisti tai voiko opettaja jättää heidät jälki-istuntoon, jos on tarvetta?--LCHawk (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 20.47 (EEST)

Ei ne ihan tavallisia kouluja käy, jotain Solnan ala-astetta. Kun luet prinsessojen ja prinssien artikkeleita, siellä vilisee yksityiskouluja. Jossain Norjassa ja Ruotsissa aloitus voi olla julkisessa koulussa, sekin tarkkaan valikoitu, mutta esim. Victoria kävi yksityisen lukion. Puhumattakaan nyt Englannin kuninkaallisista, missä luokkajako on tarkkaa, vaikka kuninkaallisia ei siellä ylimpään hienostoon hyväksytäkään. --85.76.16.255 22. toukokuuta 2015 kello 13.17 (EEST)
Ketkä siellä on ylintä hienostoa, jos ei edes kuninkaalliset? --George EsayasTM 29. toukokuuta 2015 kello 19.02 (EEST)
Vanha aateli. --85.76.18.169 29. toukokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)
Katsoin aikoja sitten osan dokumenttia, jossa käsiteltiin nykyisen Walesin prinssin poikien koulunkäyntiä. Ilmeisesti ainakin brittien kuninkaalliset noudattavat julkinen-yksityinen -jakoa, esimerkiksi kuningatar on omilla asioillaan liikkuessaan esimerkiksi hotellivarauksessa Mrs. Windsor. Kuninkaallisten lapset ovat samaten koulussa ollessaan esimerkiksi Harry Windsor ja William Windsor ilman mitään titteleitä (ja puhutellaan yksityiskoulutapaan yleensä pelkällä sukunimellä), eikä mitään erityiskohtelua ole muutoin kuin turvatoimissa. Muiden oppilaiden kanssa ollaan normaalisti ja koulun sääntöjä noudatetaan normaalisti. Vanhempiinkin taidetaan tarvittaessa ottaa yhteyttä yksityistyyliin "parahin herra Windsor, pikku Harry on ollut askartelutunneilla kovin levoton". Olisi hauska jos muistaisin, mitä prinssien kanssa samalla luokalla olleet nuoret kertoivat. --Pitke (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.36 (EEST)
Ja armerijassa sitten aikanaan arvatenkin "alokas Windsor" tai "alokas Bernadotte".--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.51 (EEST)
Joo. Sivariin eivät taida päästä. Marko Ahtisaartakaan ei katsottu hyvällä. --87.93.120.108 22. toukokuuta 2015 kello 19.24 (EEST)
Prinssit William ja Harry ovat armeijassa ja ilmeisesti koulussa käyttäneet leikkisukunimeä "Wales", ei Windsor. Siis William Wales ja Harry Wales. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 22.47 (EEST)
Ei Ruotsissa eikä Isossa-Britanniassa ole asevelvollisuutta, joten ei ole siviilipalvelusta kenellekään, toisin kuin Suomessa. Jaalei (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 14.46 (EEST)
Ilmeisesti? --85.76.112.116 28. toukokuuta 2015 kello 23.04 (EEST)
"By 2001, William was back in the United Kingdom and had enrolled, under the name William Wales, at the University of St Andrews". Noin lukee englanninkielisessä Wikipediassa, joten juuri niin, ilmeisesti. Se, että prinssi Hoo on "Captain Harry Wales", käy ilmi jo prinssin "virallisilta sivuilta". Ilmeisestikin. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 17.50 (EEST)
Voisi kuvitella, että tuo nimivalinta on turvallisuussyihin liittyvä tai vain ylipäätään käytännöllisempi: Wales on yleinen sukunimi tavallisilla pulliaisilla, mutta Windsor olisi kovin huomiota herättävä ja aiheuttaisi luultavasti paljon sählinkiä.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 18.50 (EEST)
Aaaaaaivan. Mahtavatko Williamin lapset käydä koulunsa sukunimellä Cambridge? --Pitke (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 18.54 (EEST)
Kiitos näistä. Entä muualla kuin Englannissa? Miten Pohjoismaat tai esim. Benelux-maat?--LCHawk (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 06.40 (EEST)

Biletyksen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen ajatellut, että sana bileet tulisi espanjan bailar-sanasta. Sieltä lainataan vähempi mitään suoraan. Onko jollain parempaa tietoa? --Höyhens (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 12.08 (EEST)

Täällä arvellaan bilee-sanan tulevan ranskan ja ruotsin sanasta jubilé, tiedä häntä mutta tuntuisi uskottavalta. Sen sijaan bailut ja bailaaminen tullee espanjan bailar-sanasta. –Kotivalo (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 12.17 (EEST)

Disneyn Dumbo-elokuvan dubbaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku sanoa miltä vuodelta Disneyn Dumbo-elokuvan wikisivulla mainittu dubbaus on ja onko se elokuvan ensimmäinen suomenkielinen dubbaus? --87.93.120.108 22. toukokuuta 2015 kello 21.10 (EEST)

Dubbaus on tehty Wernellä, eli se on tehty vuoden 1977 jälkeen ja jotain voi päätellä myös siitä että dubbauksen ohjannut Lehtosaari on syntynyt vuonna 1963. Eli aikaisintaa 1980-luvulla dubbaus on tehty, vuonna 1981 on elokuvalle Elonetin mukaan annettu uusintanimi "Dumbo - lentävä elefantti" ja uusintaesityksiä on esitetty samana vuonna. Nopean Googlauksen jälkeen vuonna 1994 olisi elokuva tullut myyntivideolle dubattuna suomeksi. 1--Zunter (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 19.59 (EEST)

Alkoholista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi lihottaa enemmän: se, että juo jonkin määrän viinaa vai se, että juo saman alkoholimäärän sisältävän määrän keskiolutta? Luulisin, että olut. Jaalei (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 12.21 (EEST)

Riippuu "viinasta". Kun alkoholimäärä on sama, niin silloin oluessa on enemmän kaloreita kuin kirkkaassa maustamattomassa viinassa. Esim. 200 grammaa alkoholia = kossussa (38%) 1158 kcal ja oluessa (4,5%) = 1911 kcal. Gopase+f (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Paavo Väyrynen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Paavo Väyrystä ennen kukaan kansanedustajaksi valittu jättänyt ottamatta paikkaansa vastaan ilman vaalien jälkeen ilmennyttä estettä / luottamustehtävää tms.? --87.93.93.77 29. toukokuuta 2015 kello 13.41 (EEST)

Onhan Väyryselläkin pätevä este eli europarlamentaarikon tehtävä. Hän vain viivytteli ratkaisussaan, mikä on perustuslain mukaan mahdollista. -94.199.117.113 29. toukokuuta 2015 kello 15.13 (EEST)
Mutta se oli tiedossa jo ennen vaaleja. --188.67.69.131 29. toukokuuta 2015 kello 17.34 (EEST)

Kieliopin selittäminen englantia puhuvalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei!

Onko (on varmasti, mutta ei tunnu löytyvän kunnollista) olemassa sivustoa, jossa kerrottaisiin englanniksi, miten suomen kielessä ilmaistaan aikoja ja päivämääriä?

--84.248.15.156 6. kesäkuuta 2015 kello 12.49 (EEST)

Laajemmista Suomi-Englanti-Suomi -sanakirjoista tai pikku kirjasina julkaistavista turisteille tarkoitetuista suomen kielen keskustelusanakirjoista voisi hyvinkin löytyä. Tämmöisiä muistan eri kielten osalta niissä nähneeni. En tiedä löytyykö netistä.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 15.22 (EEST)
Lähinnä löysin vastineluetteloita, mutta redditistälöytyi tällainen ketju: Expressions of time --Pitke (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 22.27 (EEST)

Tien ylitys Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä on askarrattunat minua jo melkein vuosikymmenen. Miten ylitetään tie Frenckellin aukion ja Finlaysonin rakennuskompleksin välissä Tampereen keskustassa? En ole koskaan löytänyt paikalta satojen metrien välillä mitään suojatietä. Huomasin kuitenkin, että tien eteläpuolelta kulkee alas portaat, joita pitkin pääse Finlaysonin rakennuskompleksin alakertaan, missä on muun muassa BeBop-disko ja portaat katutasolle. Mutta miten se on mahdollista ylittää katutasolla, muuten kuin kulkemalla suoraan autotien yli välittämättä suojateistä? JIP (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 00.31 (EEST)

Itse ylittäisin ensin suojatietä pitkin Aleksis Kiven kadun, jonka toisella puolella onkin heti suojatie Satakunnankadun yli. --PeeKoo 10. kesäkuuta 2015 kello 00.28 (EEST)

Kasvihuoneita Skanssissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö joku niistä kasvihuoneista, jota siinä Skanssin ostoskeskuksen lähellä on? Ne on jotenkin tosi lohdullinen näky, kun niissä kasvaa puut läpi, mutta saakohan niitä mennä katsomaan lähempää? Ja tietääkö joku mitä niissä on kasvatettu ja miksi ne on hylätty? --188.67.80.146 8. kesäkuuta 2015 kello 01.01 (EEST)

Ainakin joitain vuosia sitten yksi paikan rakennuksista oli asuttu eikä siinä mielessä alue ole ollut kokonaisuudessa hylätty. Kaupungin kannalta tilanne lienee se, että alue odottaa rakentamisen alkamista jolloin kasvihuoneetkin puretaan. --Zache (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 07.02 (EEST)
Ja kaupungin ilmakuvien perusteella, niin toiminta on kasvihuoneissa loppunut 1990-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Kaupungin kaavoitus sinänsä ei kertonut muuta kuin, että ko. paikalla on kasvihuonetila jonka kasvihuoneet ovat olleet pitkään käyttämättöminä.--Zache (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 07.16 (EEST)
Kyseisen paikan kaavaehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa muutama päivä sitten 1. kesäkuuta. Kaikki asiakirjat ja kartat löytyvät helposti kun menet Turun seudun opaskarttaan ja otat vasemmalta karttatason kaavoitusvireillä olevat asemakaavat ja sitten painat kasvihuoneiden kohdalta ja avautuvasta ikkunasta lisätiedot. –Makele-90 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 21.32 (EEST)

Batman Areenassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahtaako olla sijaisnäyttelijät lepakkoauton ratissa Areenan Batman-sivulla taustakuvassa? Minun silmiin Batman ja Robin eivät näytä Westiltä ja Wardilta.--RicHard-59 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2015 kello 23.28 (EEST)

Minun silmiini näyttävät, mitä nyt jyrkkä sivuvalo veistää kasvoja vähän oudonnäköisiksi. Ei tuotantoyhtiö olisi helposti päästänyt sijaisnäyttelijöitä esittävää kuvaa julkisuuteen. –Kotivalo (keskustelu) 12. kesäkuuta 2015 kello 00.02 (EEST)
Niinpäs näyttikin olevan still jälkimäisestä Zelda-jaksosta.--RicHard-59 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 19.49 (EEST)

Porttikielto Yhdysvaltoihin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikoinaan soitin tosi monta pilasoittoa Valkoiseen taloon. Kerroin tuosta Yhdysvalloissa asuvalle sukulaiselleni, ja hän arveli, että tuon takia pääsyni Yhdysvaltoihin on estetty. Tiedättekö, mistä voin selvittää, onko tuo totta? Olisihan se hienoa, mutta toisaalta toivoisin joskus pääseväni siellä käymään. Jaalei (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 04.18 (EEST)

Yritä maahan ja kysy miksi sinua ei päästetä maahan. Kysy samalla onko kielto määräaikainen (milloin se päättyy) vai ikuinen. Voit mahdollisesti tiedustella asiaa Yhdysvaltojen suurlähetystöstä, joka sijaitsee Helsingissä. http://finland.usembassy.gov --Hartz (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 06.51 (EEST)

Koraanin resitointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Koraanin resitointia kuultavissa jostain ilmaiseksi, esim. äänikirjana? --188.67.101.222 13. kesäkuuta 2015 kello 16.11 (EEST)

Yle Areenassa on ollut Koraaninluenta meneillään suomeksi, tosin alkupään suurat on jo poistuneet. http://quranicaudio.com/ ainakin arabiaksi--RicHard-59 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 19.57 (EEST)

Kuun satelliitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kuun kiertoradalla satelliitteja tai olisiko se edes teoriassa mahdollista? --188.67.60.94 13. kesäkuuta 2015 kello 22.34 (EEST)

en:List of extraterrestrial orbiters#Moon --Jmk (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 08.50 (EEST)
Katso myös Kolmen_kappaleen_probleema --Höyhens (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 15.29 (EEST)

Oman äänen kuuleminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksei ihminen kuule omaa ääntään semmoisena, jollaisena muut kuulevat? Jaalei (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Johtuu siitä, että ihmisen puhuessa puhe saa aikaan ihmisen oman kallon luissa resonanssivärähtelyjä, jotka muuttavat sitä millaisena ihminen oman äänensä kuulee. --MiPe (wikinät) 20. kesäkuuta 2015 kello 14.48 (EEST)
Ilmeisesti sama asia toisin sanoen on, että muille puheesi kuuluu ns. ilmaäänenä ilmaa pitkin mutta itsellesi paljolti ns. runkoäänenä luustoasi ja kudoksiasi pitkin. Ilmaäänellä ja runkoäänellä on iso ero: jos kerrostalon seinänaapurina asuu huippupianisti huippuflyygeleineen, ei soitto silti ”seinän läpi” eli talon runkorakenteita pitkin kuulosta ollenkaan niin hyvältä kuin avoimien ikkunoiden kautta naapurista kuultuna, konserttisalista puhumattakaan. –Kotivalo (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 07.55 (EEST)

Brittien asevelvollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistan lukeneeni, että Yhdistynyt kuningaskunta on lyhyen aikaa soveltanut asevelvollisuutta. Milloin tuo aika oli, ja ketkä olivat kutsunnanalaisia ensimmäisenä vuonna? Muistan kuulleeni, että vaikka kuinka monen peräkkäisen ikäluokan kaikki miespuoliset kansalaiset. Jaalei (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 14.50 (EEST)

Tästä tietoa. Wikipedia auttaa aina. Aina. --Abc10 (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 15.15 (EEST)

Kirkkokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko netissä saatavilla kirkkokuntien "sukupuuta", josta voisi seurata kirkkokuntien jakautumista ajan saatossa ja mistä kirkkokunnasta mikäkin uusi kirkkokunta on jakautunut ja milloin? --37.33.28.217 21. kesäkuuta 2015 kello 19.42 (EEST)

Onhan noita vaikka millä mitalla. Riippuu kuinka yksityiskohtaista haluaa, mutta löytyypä jopa Commonsista kuvia. C:Category:Timelines of branches of Christianity. --Vnnen (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Turuus?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs turkulainen sanoi minulle kerran että kukaan turkulainen ei oikeasti koskaan sano "Turuus". Niin sanotaan vain Turun naapurikunnissa. Käsittääkseni Turussa sanotaan "Turussa", "Turus" tai "Turkkuses". Pitääkö tämä paikkansa? JIP (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 23.38 (EEST)

Pitää paikkaansa ainakin Turun osalta. En osaa sanoa, että sanotaanko edes naapurinkunnissa "Turuus" --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 16.25 (EEST)
Se on vähän makuasia. Turkulainen painottaa tuossakin sanassa ekan tavun sijaan toista tavua niin, että sävelkorkeus nousee ja laskee nopeasti toisen tavun kohdalla. Se ei välttämättä pidennä yhtään tavussa olevaa vokaalia, vaikka harjaantumattomasta siltä kuulostaakin. Tai sitten vähän pidentää niin, että kun Turun murretta yritetään translitteroida kirjoitetuksi, siihen helposti laitetaan kaksi uuta, Turuus. Turkulainen sanoo kuitenkin omasta mielestään Turus. Ei sano missään nimessä Turkkuses eikä Turkkuseen, se väärinkäsitys taas lienee perua siitä että kun turkulainen menee Turkuun hän menee Turku, jossa koo-äänne taas kuulostaa vähän venytetyltä ja voidaan siis kirjoittaa Turkku. Toinen joka vaikuttaa sanonnan Turkkuseen syntymiseen on Turun murteen illatiivi talosse = taloon jne. Käsilläni ei nyt ole Kalevi Wiikin kirjaa Tämmöttös jossa nämä kaikki on selitetty kieliopillisesti oikein, joten päätän vanhaan vitsiin. Teppo Ruohoselta kysyttiin, kehen taiteilijaan hän on aina halunnut tutustua. Teppo: – Matisse. –Kotivalo (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 16.36 (EEST)
Ai siis "Turkkuses" on myös väärin? Kai Turussa sanotaan sentään "Turus"? JIP (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 22.24 (EEST)
1) Kyllä, kuten yritin selittää yllä. 2) Kyllä, kuten yritin selittää yllä. –Kotivalo (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 22.37 (EEST)
OK, kiitos. Halusin vain saada varmistuksen. JIP (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 23.04 (EEST)

Alkoholin hinnoittelu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on tunnetusti paljon tiukkapipoisempi lainsäädäntö alkoholin anniskelun ja ulosmyynnin suhteen kuin muualla Euroopassa. Onko Suomessa mitään lakia jostain vähimmäishinnasta, jonka ravintolan tai kaupan on pakko ottaa anniskellessaan tai myydessään alkoholia, vai saako alkoholin hinnoitella vapaasti? JIP (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 23.41 (EEST)

"Alkoholilaissa alkoholijuomien hinnoittelulle ei ole asetettu ylä- eikä alarajaa. Sosiaali- ja terveysministeriö voi alkoholilain nojalla antaa tarvittaessa määräyksiä alkoholijuomien hinnoitteluperusteista. Näitä määräyksiä ei ole tähän mennessä annettu." Ohje alkoholimainonnasta, Valvira, PDF Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, koska väkeviä ei saa mainostaa, ja niiden ilmaistarjoilu tai nimellisellä hinnalla myynti voidaan katsoa kielletyksi myynninedistämiseksi. Mietoja voi antaa maistiaisiksi esim. suljetussa tilaisuudessa ja vain kohtuullisen määrän. Talo saa myös tarjota kierroksen mietoja tietyissä tilanteissa. Kyseisestä 60-sivuisesta läpyskästä voi lukea kaikenlaista mielenkiintoista alkoholimainonnasta. En viitsi enempää referoida, ettei tule väärinymmärryksiä. --Whitetabor (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 15.42 (EEST)

Suomen tekemät pommituslennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi suoritti tällä viikolla ensimmäiset pommituslennot 70 vuoteen. Havahduin faktaan että Suomihan tosiaan suoritti ilmapommituksia toisessa maailmansodassa. Onko niistä kirjoitettu jotakin? --Vnnen (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 01.17 (EEST)

Valkoinen kotilo?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoinen kotilo.jpg

Mikähän on tämä valkoinen kotilo, joita kuvassa on kaksi ilmeisesti lisääntymispuuhissa? Se on suhteellisen isokokoinen, mutta mittaa ei sattunut mukaan, kotilo ehkä 3-4 cm. Kuvauspaikka Kemiönsaari. Tallennan sen Commonsiin jos nimi löytyy ja aihetta on. --Abc10 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 12.43 (EEST)

Albinistisia viinimäkikotiloita sanoisin. --Pitke (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Että uskaltaa kirjata Commonsiin näillä tiedoilla, vai oliko vain arvelu? Niitä on siellä pienellä muutaman neliön alalla nurmikolla erittäin runsaasti ja nämä parittelevat varjopaikassa, missä on eri korkuista kasvustoa. Artikkelin mukaan paritteluaika olisi ollut kuukausi sitten. --Abc10 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 22.17 (EEST)
Suomessa ei elä toista yhtä isoa kotilolajia. Kokoero lehtokotiloon on selkeä. Alkukesä on ollut tavallista viileämpi. --Pitke (keskustelu) 23. kesäkuuta 2015 kello 00.05 (EEST)
Kiitos tiedosta. ---Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2015 kello 11.40 (EEST)
Commonsissa taitaa olla myös luokka C:Category:Unidentified organisms. En ole kokeillut miten hyvin siellä tunnistus pelaa. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 08.47 (EEST)
Kotilothan ovat sangen suuria, niistä voisi tehdä aterian. --RicHard-59 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 17.58 (EEST)
Piknikille Kemiöön ja keittovehkeet mukaan. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 19.18 (EEST)

Mainoskyltit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähialueilla on kiinnitetty mainoskylttejä katuvalojen ja liikennemerkkien tolppiin autoteiden varsille. Muistelisin, että tällainen olisi kiellettyä, mutta osaisiko joku selventää? --37.33.91.128 26. kesäkuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Asemakaava-alueilla tienvarsimainontaa rajoittavat kuntien määräykset, niiden ulkopuolella maantielain 52 §. Hieman lisätietoa ja linkkejä artikkelin Ulkomainonta lopussa. – Kotivalo (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 07.32 (EEST)
Itse olen poistanut noita mainoksia kotimatkan varrelta sellaisen huomatessani, tätä onneksi tapahtuu aika harvoin. En tosin tiedä onko luvattoman mainoksen poisto sallittua omatoimisesti. --Seegge (keskustele) 27. kesäkuuta 2015 kello 12.07 (EEST)

Kotitekoiset liikennemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus metsäautoteillä liikkuessa törmää kotitekoisiin liikennemerkkeihin, etenkin 'ajoneuvolla ajo kielletty' ja 'pysäkointi kielletty' tuntuvat olevan käytössä. Ovatko nämä omavalmisteet lainvoimaisia vai voiko liikennemerkin jättää huomiotta jos se ei näytä viralliselta? --Seegge (keskustele) 27. kesäkuuta 2015 kello 12.26 (EEST)

Kysymyshän ei oikeastaan taida olla liikennemerkin ulkonäöstä tai valmistustekniikasta EDIT: Olipas tästäkin määräyksiä laissa, ks. alla. vaan tienpitäjästä: on kai ainakin valtion ylläpitämiä teitä, kuntien ja kaupunkien ylläpitämiä teitä ja yksityisteitä. Yksityistiellä kyseessä kai on tien omistajan asettama kielto, asettipa hän kiellon liikennemerkin muodossa tai EDIT: Alla lainatun lainkohdan mukaan liikennemerkki vaatii yksityistielläkin kunnan suostumuksen vapaamuotoisena kieltotauluna. Silloin en usko, että on välttämättä eroa sillä onko merkki itse tehty vai kaupasta ostettu EDIT: Kunhan se vain on ominaisuuksiltaan asetusten mukainen, ks. alla. (En tiedä pystyykö asetusten mukaisen merkin miten hyvin valmistamaan kotona.), vaan luultavasti enemmän sillä, onko tien omistajalla oikeus asettaa tällainen kielto EDIT: Nimenomaan, liikennemerkin asettaminen vaatisi alempana lainatun lainkohdan mukaan ilmeisesti kunnan suostumuksen. tai voiko hän vaatia rangaistuksia kiellon rikkojille. Tästä luultavasti löytyy lainsäädännöstä ohjeita, mutta en osaa sanoa tarkemmin. (Osaako vaikka Käyttäjä:Pxos tai Käyttäjä:Gronroos?) Jokamiehen oikeushan sallii jotain liikkumista, ja maanomistaja voi kieltää jotain liikkumista, mutta luultavasti on sellaista liikkumista, jota ei voi kieltää, ja sellaista, jonka voi kieltää, ja luultavasti tästä on omia sääntöjään sekä maastoon että teille ja sekä ajoneuvolla että ilman.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.50 (EEST)
Joka tapauksessa olen käsittänyt, että on erilaisia yksityisteitä: Jos yksityistie saa valtion tai kunnan avustusta, niin ymmärtääkseni tien pitäjällä on tämän johdosta (kai?) velvollisuus sallia vapaa kulku, mutta jos ei saa, niin hän kai voi yhtä hyvin myös rajoittaa kulkua. (Tämä on kuulopuhetta, joten tieto voi olla epätarkka.) EDIT: Mutta jos hän haluaa tehdä kulun rajoittamisen liikennemerkillä, niin tämä vaatii kunnan suostumuksen, mikäli kyseessä on tieliilennelain tarkoittama tie: Tieliikennelaki 1§: "Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta" --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.59 (EEST)
Jos itse valmistettu liikennemerkki täyttää asetuksessa ja määräyksissä annetut vaatimukset, on se lainvoimainen. Tietysti edellyttäen, että tienpitäjä on saanut liikenteen ohjauslaitteen asettamiselle kunnan suostumuksen. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 15.06 (EEST)
Tässä tarkoitettaneen tieliikenneasetusta, jossa liikennemerkit on määritelty. Tielaitoksella on mittapiirustukset liikennemerkeistä, mutta tarkkaan ottaen ne koskevat vain merkkejä, jotka tulevat valtion teiden varsille.--Htm (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 15.38 (EEST)
Tieliikennelaki 50 §: Liikennemerkeillä, liikennevaloilla ja muilla liikenteen ohjauslaitteilla osoitettavista käskyistä ja kielloista ja niiden muusta merkityksestä sekä eri kielten käyttämisestä liikennemerkeissä ja muissa liikenteen ohjauslaitteissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella annetaan tarpeelliset säännökset liikennemerkeistä ja muista liikenteen ohjauslaitteista sekä niiden käytöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi valtioneuvoston asetuksesta tai liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita.
Liikennevirasto antaa tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta ja se voi myöntää poikkeuksia näistä määräyksistä. Liikenteen ohjauslaitteiden tulee olla asetuksen ja määräysten mukaiset olivat ne sitten valtion ylläpitämällä moottoritiellä tai yksityistiellä. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 16.12 (EEST)
Tässä olisi oleellinen tieto, onko ko. metsäautotie tms. tarkoitettu yleiselle liikenteelle tai yleisen liikenteen käytössä. Osa metsäautoteistä, joille olen osunut, os yleisen liikenteen käytössä, kun taas osa on umpikujia eikä niistä pääse muualle kuin asumattomaan metsään.--Htm (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 16.30 (EEST)
Kyllä kai metsään meneminenkin umpikujan päähän on yleistä liikennettä. Yleinen liikenne voi useistakin eri syistä (kuten mustikanpoiminta) suuntautua asumattomaan metsään, jos vain ei ole ajokieltomerkkiä, puomia tai jokamiehenoikeudella liikkumisen estävää asutusta. Jos tien haltija taas sulkee tien vaikka puomilla, niin miten lienee sitten niiden kanssa, joilla on oikeus mennä sinne avaimella. Oma kysymyksensä on myös, että jos omistaja sulkee tien laillisella, kunnan suostumuksen saanella liikennemerkillä (esim. "Ajoneuvolla ajo kielletty"), niin onko se enää sitten yleinen tie. Mutta jos ei ole puomia eikä liikennemerkkiä eikä kenenkään pihaa, niin kai se silloin on yleinen tie. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.31 (EEST)
Antamassasi esimerkissä ei ole väliä onko kunta antanut luvan asettaa merkin "Ajoneuvolla ajo kielletty", tie on joka tapauksessa yksityinen tie, ei yleinen tie. Yleisiä teitä ovat valtion ja kuntien ylläpitämät tiet. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.49 (EEST)
Eikös juuri antamassasi lainpykälässä Tieliikennelaki 51 § sanottu: "Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä." (Siis muut kuin kuntien ja valtion ylläpitämät tiet.) Ja 2 §: "Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta". Myös Gopase+f:n kokemusperäinen todistus alempana tuntuisi viittaavan juuri tähän. Yksityisteinähän on Suomessa raskaita autoteitä, joita ei erota valtion pienimmistä paikallistietason yhdysteistä käytännössä muu kuin että niitä ylläpidetään yksityisesti, eli ne voivat olla tarkoitettuja käytännössä melko yleiselle liikenteelle. (Rajoituksiakin kyllä voi olla.) Mutta jos joku tie menee vain jonkun omaan metsään, niin siihenhän hän toki voi laittaa puomin, tai vaikka kaivaa tien kaivinoneella poikki (tällaisia olen nähnyt). Mutta juuri tuosta Gopase+f:n kommentista huomasin eron: Eli jos yksityistiestä erkanee pihaliittymä (johon muutenkaan ei saa jokamiehenoikeuksia rajoittavista laissa säädetyistä syistä mennä hortoilemaan) niin saako sen alkupäähän laittaa kieltomerkin ilman, että se vaatisi lupaa, vaikkei itse yksityistien varteen (Gopase+f:n todistus alla) saisikaan? Tai jos jonkun omaan metsään menee se umpiperätie, jonka omistaja saa vapaasti kaivaa vaikka poikki tai sulkea puomilla, niin saako hän laittaa siihen myös ajokieltomerkin, ja vaatiiko se lupaa, ja jos se ei vaadi lupaa, niin onko sitä noudatettava? Puomin ihan varmaan saa, koska niiitä on (tai en tiedä, vaatiiko puokikin luvan, tähänhän voi liittyä muun muassas turvallisuuskysymyksiä). Tai toisaalta, jos yleiseltä tieltä haarautuu tie jonnekin, eikä siinä ole puomia, kieltomerkkiä tai se ei johda suoraan kenenkään pihaan, niin onko niin, että sitä saa ajaa joko autolla tai fillarilla vapaasti (sikäli kun autonpohja kestää)? --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 18.53 (EEST)
Käytännössä: uuden tien tekemiseen voi saada erilaisia yhteiskunnallisia rahoitustukiaisia. Tällaisten tukien ehtona on yleensä se, että tien käyttöä eli estetä ulkopuolisilta. Tämä koskee ainakin puomittamista, tiedä sitten saako käytön estää liikennemerkein. Gopase+f (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 19.12 (EEST)
Sama koskee ymmärtääkseni myös ennestään olemassaolevaa yksityistietä, jos se saa kunnan tai valtion avustusta. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 19.27 (EEST)
Juuri noin sanoin jo ylempänä. Olet nyt varmaan sekoittanut yleisen tien ja "yleisen liikenteen" mitä sillä sitten tarkoitatkaan. Yksityisellä tiellä voi olla aivan samalla tavalla "yleistä liikenettä" kuin yleisellä tiellä. Sillä ei ole väliä minne tie menee, päättyykö se esimerkiksi jonkun metsään, jos tiellä ei ole mitään kieltoja voit ajaa sitä. Puomiakaan ei voi kaikissa tapauksissa laittaa, jos on saanut esimerkiksi tieavustuksia. Omakotitalon piha kuuluu maastoliikennelakiin, eli ilman maanomistajan lupaa et saa sinne ajaa, mutta pihatie kuuluu usein tieliikennelakiin. Jos isommalta tieltä kääntyy pikkutie jossa ei ole kieltomerkkejä, mutta se päättyykin 200 metrin päässä omakotitalon pihaan eli on ns "pihatie", etkä tiennyt että on "pihatie", niin kyllä sen tien saat ajaa ja minkäänlaista korvausta ei tarvitse yhdestä ajokerrasta maksaa jos tielle ei aiheudu vahinkoa. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 19.43 (EEST)
Millään näistä termeistä en tietenkään maallikkona voi tarkoittaa mitään muuta, kuin mitä noissa linkittämissäsi lakipykälissä näyttää lukevan. Jos se, mitä lakipykälissä lukee, ei ole maallikolle välittömästi ymmärrettävää, niin sille en maallikkona voi mitään. Esim. tuo että vääränlainen liikennemerkki ei ole kelvollinen, vaatii pitkähkön päätteelyketjun, enkä olisi uskaltanut sitä sokkona päätellä, mutta jos sattuu tietämään valmiiksi (niin kuin nyt tässä sinä ja Gopase+f), mikä on vallitseva tulkinta, niin silloin tietää, ja silloin se tietenkin on selvä. Sen sijaan luulen, että sinä et tässä täysin hahmottanut yksityisen tien käsitettä, joka taas minulle ja Gopase+f:lle näyttäisi olevan tuttu käytännön kokemuksen kautta (vaikka en sitäkään juridiikkaa ja kaikkia finessejä tunne sen paremmin). Eli yleinen ja yksityinen tie mainittiin tuossa 2 §:ssä ja 51 §:ssä mainittiin 1. momentissa yleinen tie ja 2. momentissa muu tie, eli muu kuin yleinen tie, joka mm. sisältää yksityiset tiet, josta siis seuraa se gopase+f:n alla ilmoituksensa mukaisesti kokemusperäisesti kuvaama tilanne, että liikennemerkki yksityisellä tiellä (jos se on tieliikennelain tarkoittama tie, eli on tarkoitettu tai käytetty yleiseen liikenteeseen) vaatii kunnan suostumuksen. Eli oikeastaan itse asia näyttää selvinneen ja vain me kaksi olemme ilmeisesti käsittäneet jotain toistemme tarkoittamisista väärin, millä nyt ei ole merkitystä, kun itse asia muuten selvisi. Yleistä tietä ja yleistä liikennettä en varmasti ole sekoitanut, koska koko ajan ollut selvää, ja nuo lakipykälät vielä vahvistivat sen, että yksityisellä tiellä voi olla yleistä liikennettä (sen tiedän, kun olen pitkään asunut myös yksityisen tien varrella). Mutta kun tuon 2 §:n mukaan tieliikennelain tarkoittama tie (joita siis ovat sekä yleiset että yksityiset tiet) ei ole sellainen, jota ei ole tarkoitettu ja jota ei käyttetä yleisen liikenteeseen, niin siitä voi (kai? so. pelkästään nyt maallikkona noita pykäliä lukien) seurata että joku maastossa aivan tien näköinen väylä ei ole tieliikennnelain tarkoittama tie, jos se ei ole tarkoitettu eikä sitä käytetä yleiseen liikenteeseen. (Olisko muuten tämä ollut esillä kun joku jääkiekkoilija ja Kalervo Kummola joskus ajoivat kolarin? En ole ihan varma.) --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Mutta sittenhän taas maastoliikennettä koskevat säännökset ovat erikseen, koska väylä, niin kuin Pxos tuossa alempana viittasi, voi olla olematta maastoa maastoliikennelain tarkoittamassa mielessä, vaikka se ei olisikaan tieliikennelain tarkoittama tie siinä mielessä että se ei ole tarkoitettu eikä sitä käytetä yleiseen liikenteeseen. Mutta tällä taas ei ole merkitystä liikennemerkin asettamisen kannalta, koska se, ettei tie ole tarkoitettu eikä sitä käytetä yleiseen liikenteeseen, (kai?) sulkee sen pois tieliikennelain piiristä. Ja yksityistielaki on sitten vielä kolmas. Ja siinä taas sanotaan 1 §:ssä: "Tämä laki koskee kaikkia yksityisiä teitä, sellaisia teitä lukuun ottamatta, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää." (Ja: "Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty.") --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 23.28 (EEST)
Tätä juuri jäin tuossa aiemmin miettimäänkin: onko siis niin, että yksityisen tienpitäjän asettama liikennemerkki on lainvoimainen, jos sen asettamiseen on saatu kunnan suostumus? Mutta muuten ei? Ja koskeeko tämä sekä taajamia että haja-asutusalueita? Ja onko vastaavasti niin, että kunta toisaalta taajamissa ja toisaalta haja-asutusalueilla (jos osuu siellä tienpitäjäksi) saa lainvoimaisesti asetella liikennemerkkejä? Mutta jos yksityinen laittaa yksityiselle tielle liikennemerkin ilman kunnan suostumusta, niin onko se ymmärrettävä vain toivomuksena? Vai onko sellaisia asioita, joita yksituinen voi kieltää liikennemerkillä riippumatta kunnan suostumuksesta (kuten ajoneuvolla ajo tai moottoriajoneuvolla ajo)? Ainakinhan yksityinen voi laittaa puomin.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 15.57 (EEST)
Ei viitsi tähän koko lakia kopioida, kts 51 § Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 16.15 (EEST)
51 §: "Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä. Suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten tilapäisten liikennemerkkien asettamiseen." 56 §: "Tielle ei saa luvatta asettaa liikenteen ohjauslaitetta. Poliisi tai tienpitäjä saa heti poistaa laitteen, joka on asetettu 1 tai 2 momentin säännösten vastaisesti."--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 16.45 (EEST)
Eli jos maallikkona tulkitsen, niin luvattoman merkin saa poliisi poistaa. Mutta se, onko merkille lupa, pitää kai sitten tarkistaa kunnasta. Ja sitten vielä edellä lainattu 50 §: "Liikenteen ohjauslaitteiden tulee olla asetuksen ja määräysten mukaiset olivat ne sitten valtion ylläpitämällä moottoritiellä tai yksityistiellä." Se taitaa jo mennä juristeriaksi, että jos merkille on lupa, mutta merkki ei ole asetusten tai määräysten mukainen, niin pitääkö sitä silloin noudattaa. Mutta käytännössä tällainen tapaus ehkä on harvinainen, koska kunnan suostumusta haettaessa varmaan luultavasti kerrotaan myös siitä, millainen merkin pitää olla, ja jos merkki asetetaan kunnalta kysymättä, niin ehkä vaatimukset siitäkin, millainen merkin pitää olla, saattasvat jäädä selvittämättä. –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)
56 § Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen tielle: Poliisi tai tienpitäjä saa heti poistaa laitteen, joka on asetettu 1 tai 2 momentin säännösten vastaisesti. Lisäksi tietysti kuka vain voi poistaa laitteen, jos se aiheuttaa vaaraa tienkäyttäjille. Tienpitäjältä voit varmistaa, onko merkille lupa, mutta jos et luota tienpitäjään (toimitsijamies tai hoitokunta) voit tietysti kysyä luvasta kunnalta. Jos merkki ei ole asetusten tai määräysten mukainen, niin silloin se ei ole, eikä sitä silloin tarvitse noudattaa (tietyin poikkeuksin). –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.27 (EEST)
Urjanhain pohdiskeleva mietintä on mielestäni oikeansuuntaisempaa kuin (mahdollisesti väärän) lain pykälien luetteloiminen. Kyseessä on nimenomaan sen määrittäminen, onko kyseessä oleva "kulkukelpoinen jana" tie vai maastoa. Lakeja on ainakin kolme: tieliikennelaki, maastoliikennelaki ja vielä yksityisistä teistä annettu laki. Koska en ole aiheen asiantuntija, tyydyn vinkkaamaan eräästä löytämästäni KKO:n päätöksestä, jossa hieman sivutaan tätä asiaa: KKO 1996:22. Oma melko nopeasti tehty oletukseni on seuraava, perustuen tuon KKO:n päätöksen lukemiseen: Jos metsäautotiellä on ajoneuvolla rymyäminen sallittu, se on sallittu liikennemerkeistä huolimatta. Jos se on kielletty, se on kielletty vaikka liikennemerkki olisi tehty maitopurkeista ja piirretty väriliiduilla. Lisäksi tieliikennelain 28 §:ssä velvoitetaan yksityisen alueen haltijaa ilmoittamaan selkeästi pysäköintikiellosta. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 16.38 (EEST) Korjattu kommenttia. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.05 (EEST) Kommenttia muutettu yliviivaamalla: Yksityistien pitäjä voi kieltää moottoriajoneuvoliikenteen liikennemerkillä, joten oletukseni on liian yksinkertainen. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 12.51 (EEST)
Aloittaja puhui metsäautotiestä, jolloin sovellettava laki on tieliikennelaki eikä maastoliikennelaki. Tieliikennelaissa on liikennemerkeistä eli liikenteen ohjauslaitteista, kuten ylempänä annoin linkin. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.08 (EEST)
Eli summa summarum merkille ilmeisesti pitää olla kunnan lupa. (Ja sen pitää olla asetusten ym. mukainen.) Luultavasti harvinaisessa tapauksessa, että lupa on, mutta merkki ei ole asetusten mukainen, joudutaan pohtimaan, enkä osaa arvioida, mikä olisi lopputulos. EDIT: tätäkin kommentoitiin ylempänä. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.20 (EEST)
No oman pohdinnan sijaan tyydyn syöttämään peliin palloja: KKO 1990:6. Tuossa on yleisesti käytetty tie, joka ei ollutkaan tieliikennelaissa tarkoitettu tie. Ei "metsäautotie" ole mikään yleinen käsite, joka olisi yksiselitteinen. Tai nimi voi olla, mutta kukapa maastossa tietää, mikä metsän siimekseen johtava auton mentävä raivattu jana on "metsäautotie" ja mikä ei ole. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.36 (EEST)
Tässä tultiin samoihin rajankäynteihin mihin tulin tuolla ylempänä. Ja ne nyt juuri vaikka tuon perusteella hyvinkin voivat olla niin kinkkisiä, että pitää mennä vaikka korkeimpaan oikeuteen asti.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.45 (EEST)
Kun ei ole kyseistä kohdetta nähnyt, ei voi tietystikään varmasti sanoa onko se tie, mutta aloittaja puhui metsäautoteistä eli teistä ja niille asetetuista liikennemerkeistä, niin luulisi kyseessä olevan tie ei maasto. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.59 (EEST)
Kun aloittaja kutsuu asioita metsäautoteiksi, olen yrittänyt noilla korkeimman oikeuden päätöksillä tuoda esille, että vaikka Metsähallitus kutsuu väyläänsä maastoksi, oikeuden mukaan se on tie, ja vaikka syyttäjä kutsui mopopojan kulkemaa 200 metrin pituista reittiä tieksi, se ei sitten ollutkaan mikään (tieliikennelaki)tie. Asiat eivät siis ole niin "yks-yhteen ja joskus puoli kahteen" kuin voisi kuvitella. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 18.09 (EEST)
No jos aloittajan tarkoittamat metsäautotiet ovatkin maastoa, niin sitten vastaus aloittajan kysymykseen on, että maastossa ei tarvitse noudattaa mitään liikennemerkkejä oli ne sitten virallisia tai omatekoisia, koska maastossa ei ole liikennemerkkejä (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta), koska maasto ei ole tietä ja tieliikennelakia noudatetaan tiellä. –Makele-90 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 18.25 (EEST)
EDIT: Poistin tästä oman kommenttini ([1]), johon kukaan ei ollut ehtinyt vielä vastata, koska se osoittautui keskustelussa kommentin jättämisen jälkeen esitettyjen kommenttien ja keskustelussa jo sitä ennen annettujen linkkien perustella ajatukseltaan virheelliseksi ja kysymykseen (maaston määrittely) nähden epärelevantiksi. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 19.19 (EEST)
Luulen, että tässä kyseinen väylä on ensimmäisessä oikeustapausesimerkissä tie suhteessa maastoliikennelakiin. Se, onko kysymyksessä tie suhteessa tieliikennelakiin, riippuunee siitä, onko tie tarkoitettu tai käytetäänkö sitä yleiseen liikenteeseen. Voi (ehkä?) olla maastossa erottuva fyysinen tie, joka ei tieliikennelain tarkoittama tie, koska se ei ole tarkoitettu eikä sitä käytetä yleiseen liikenteeseen. Saattaa kuitenkin olla, ettei tällaisella ajaminen ei ole maastossa ajamista (ehkä?). Ja kun katsotaan maastoliikennelakia, niin siellä määriutelläännäin: "tarkoitetaan maastolla maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen". Eli jos tie määritellään tieliikennelain mukaan, niin meillä voi olla maa alue, joka (tieliikennelain mukaan) ei ole tie (koska se ei ole tarkoitettu tai sitä ei käytetä yleiseen liikenteeseen), mutta joka on tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteeseen (joka kuitenkaan ei ole yleistä). Silloin se ei ole tieliikennelain mukainen tie mutta ei ole myöskään maastoliikennelain mukaista maastoa. Eli ilmeisesti ne eivät ole maastoa, mutta joku väylä (ilmeisesti?) kyllä voi olla olematta tie tieliikennelain mielessä, vaikkei se olisikaan maastoa, jos se ei ole tarkoitettu tai sitä ei käytetä yleiseen liikenteeseen. --Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 00.47 (EEST)
Ei ole mitenkään harvinainen tapaus. Esim. ihan asiallisen asetuksen mukaisen pysäköintikieltomerkin voi myös asentaa "vahingossa" tietämättömyyttään väärin päin, jolloin se ei tarkoita mitään. Ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, että yksityisteille laittavat merkkejä kaksi eri tahoa: tien varrella asuvat ja tien pitäjä (hoitokunta). Ihan tavallista on että varrella asuvat asettavat tien käyttöä rajoittavia luvattomia merkkejä, joita sitten tien pitäjä poistelee, kun tien käyttäjät valittavat aiheettomista, käyttöä rajoittavista merkeistä. Hauskaa on se, että noita poistettuja merkkejä päätyy tien pitäjälle aika joukko ja kukaan ei koskaan kysele "omien" merkkiensä perään, koska tietävät olevansa luvattomalla asialla asettaessaan luvattomia merkkejään. :) Gopase+f (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 17.43 (EEST)
Jaaha. Termi "yksityistie" on sillä tavoin hieman harhaanjohtava, että sillä ei tarkoiteta tietä, jolla lähtökohtaisesti kulkeminen on kielletty. Nimi viittaa tien hallintomalliin. Jopa julkinen taho voi perustaa yksityistien. Esimerkiksi Lokka-Mäntypää-tie Lapissa on yksityistie, jonka tiekunnan osakkaat ovat Metsähallitus ja Sodankylän kunta. Toisaalta yksityistie ei ole esimerkiksi oman mökkitontin sisällä kulkeva tie, jonka käyttöön ei muilla ole rasiteoikeutta. Varsin merkittävä osa julkisesta tieverkosta on yksityisteitä. Näiden osalta yleisesti pyritään samankaltaiseen liikennemerkkien asetteluun kuin muillakin teillä. Kuten tieliikennelaki toteaa, kunnalta pitää saada lupaa tien ohjauslaitteen asettamiseen yksityistielle. Niiltä osin kuin tien saa sulkea muilta kuin osakkaita, kuntaa tuskin juurikaan kiinnostaa, millaisia merkkejä sulkupuomin tms takana on. Peruslähtökohta on, että pihapiirin ulkopuoliset ajoneuvolla ajo kielletty- ja pysäköinti kielletty -merkit ovat luonnonsuojelulain mukaan laittomia, koska niillä rajoitettaisiin jokamiehen oikeutta. Yksityistielain mukaanhan ei voida rajoittaa kuin moottori- ja hevosajoneuvoliikennettä ja työkoneiden kuljettamista. Metsäautotie voi olla yksityistie tai se voi olla olematta sellainen (esim yhden tilan sisällä kulkeva metsäpalstalle vievä tie). Eli pelkästään sen perusteella, että metsässä sattuu olemaan tie, ei voida suoraan päätellä, ovatko sen varrella olevat liikennemerkit huvia vai totta. Itse suosittelisin vähäisimmän riidan periaatteen noudattamista, koska tieskismoissa ovat tappovälineetkin puhuneet. Jos joku nyt ottaa elämäntehtäväkseen vahtia tiellä kulkijoita ja on merkinnyt reviirinsä, yleensä helpointa on mennä jotain muuta tietä. --Gronroos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 18.51 (EEST)
Jaa-a. Jokamiehen oikeuksiin ei kuulu moottoriajoneuvolla ajo tai moottoriajoneuvon pysäköinti yksityiselle maalle tai maastoon. Mitä tarkoittaa "liikennemerkin laittomuus"? Jos maanomistajan maastossa kulkee tie, joka ei ole tieliikennelain tarkoittama yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue, siellä ei saa ajaa (autolla) ilman maanomistajan lupaa eikä sinne saa autoa pysäköidä. Jos tästä kiellosta on kertomassa linnunpelätin, jonka kädessä on soikea "pysäköinti kielletty" -liikennemerkin irvikuva, niin ei tuossa ole paljon enää mieltä pohtia, onko tuo liikennemerkki jotenkin tieliikennelainsäädännön mukaisesti valmistettu. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 19.05 (EEST)
Faktoihinkin saa perehtyä, siitä tuskin on haittaa. Kuten todettua, pelkästään tietä katsomalla ei selviä, onko kyseessä yksityistie vai "yksityinen ei-yksityistie". Ensin mainittua lähtökohtaisesti saa ajaa, jos sen ylläpitoon on valtio tai kunta osallistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maastoliikennelaki taas sallii pysäköinnin tien välittömään läheisyyteen, ellei siitä ole maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kyse on siis jokamiehenoikeudesta, josta nauttimisen kieltävän kiellon pystyttäminen on rikos. --Gronroos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 23.03 (EEST)
Nyt mennään jo metsää edemmäs metsään. Ei moottoriajoneuvon pysäköiminen totisesti ole mikään jokamiehenoikeus vaan se on oikeus, joka tulee joko tieliikennelain tai maastoliikennelain säännösten perusteella. Ei jokamiehenoikeuksiksi pidä kutsua eri lakien sallimia asioita, koska sanaa "jokamiehenoikeus" ei ole tarkoitettu tuollaiseen. Minullakin on oikeus mennä lähikauppaan ja ostaa sieltä maitoa, mutta ei se mikään "jokamiehenoikeus" ole. Enkä todellakaan menisi niin pitkälle, että alkaisin kutsua rikokseksi sitä, jos maanomistaja osoittaa merkein tai kilvillä, että hänen maastoalueellaan ei saa pysäköidä. Vapaa pysäköinti ei ole mikään nautintaoikeus, joka johtuu jostain ihmeellisistä jokamiehenoikeuksista, vaan se on sallittua lain nojalla tai maanomistajan luvalla. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 00.01 (EEST)
Yllä kirjoitit "Peruslähtökohta on, että pihapiirin ulkopuoliset ajoneuvolla ajo kielletty- ja pysäköinti kielletty -merkit ovat luonnonsuojelulain mukaan laittomia, koska niillä rajoitettaisiin jokamiehen oikeutta." Olisiko tälle aksioomalle mitään lähteitä, esimerkiksi tuon luonnonsuojelulain joku kohta? Nyt ei vain vakuuta tuollaiset faktat, joten en viitsi niihin enempää perehtyä. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 00.17 (EEST)
Tälle tasolle vajoavaan keskusteluun osallistumiseni päättyy tähän. Viittaan muun muun muassa Finlexiin ja ympäristöministeriön tulkintaohjeisiin.--Gronroos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 07.14 (EEST)
Jokamiehenoikeudet ovat perinteisesti koskeneet oikeutta kulkea jalan, hiihtäen ja polkupyörällä. Sittemmin kun koiravaljakot, maastoautot ja moottorikelkat ovat yleistyneet, on tullut paineita sanoa sanottavansa myös niiden käytöstä siellä sun täällä, metsähallitus, ympäristöministeriö, SyKe, metsäyhdistys, luonnonsuojeluliitto. Takavuosina, kun metsäautotiet olivat vain metsäautolla kuljettavassa kunnossa, ongelmia ei juurikaan ollut. Jos omilla poluillani tapaan tien, jolla ei liikennemerkin mukaan saa ajaa, olen ainakin tähän asti etsinut itselleni muuta tekemistä. Koslani on vain 2-vetoinen ja maavara sen verran pieni, etten vapaaehtoisesti tunge joka paikkaan pohjaani raapimaan. --Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 07.35 (EEST)
Tälle tasolle? Gronroos on esittänyt täällä mielipiteitään muka faktoina ja käyttäen ilmaisuja, jotka luovat kuvaa siitä, että hän on oikeassa. Viittauksia on "Finlexiin" ja sitten joihinkin lakien nimityksiin ("luonnonsuojelulaki"). Mihinkään Gronroosin väitteisiin ei ole annettu mitään ulkopuolista lähdettä, joten keskustelun taso on kyllä vajonnut heti kun täällä ruvetaan kertomaan omia mielipiteitä, joita reippaasti kutsutaan faktoiksi, eikä pyynnöstä huolimatta anneta mitään lähteitä vaan ruvetaan sen sijaan haukkumaan keskustelua. Paljon porua, villoja ei lainkaan. Mutta tämä on "lue vapaasti" -palsta, jossa ei tarvitse uskoa nimimerkkien kirjoitteluun. Itsekin voin olla järkyttävän väärässä omien käsitysteni kanssa, mutta jätänkin arvioinnin lukijoille enkä mainosta mielipiteitäni "oikeina faktoina". --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 11.55 (EEST)
Hohhoijjaa. Ymmärrän lähdevaatimukset artikkeleissa, mutta en lähtökohtaisesti edellytäisi sitä kahvihuoneen keskusteluissa. --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 12.30 (EEST)
Tsädäm. Jos esittää väitteitä faktoina ja keskustelussa pyydetään lähteitä, joita ei anneta, lukija voi tehdä johtopäätöksensä. Keskusteluissa ei edellytetä lähteitä, mutta jos on tehnyt Wikipediaan artikkeleita, joissa esiintyviä lauseenpätkiä on tukenut riittävillä lähteillä, luultavasti on saavuttanut sellaisen maailmankuvan, jossa lähteiden käyttäminen tuntuu oikealta ja niitä osaa arvostaa. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 12.41 (EEST)
Luonnonsuojelulaki 36 § Kieltotaulut: Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta. Ehkä tätä tarkoitettiin. Sellaista lakiahan ei ole kuin "Jokamiehenoikeudet", vaan se koostuu useista eri laista. Normaalisti jokamiehenoikeuksiksi mielletään nimenomaan liikkuminen jalan, pyöräillen yms, mutta myös moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajosta mainitaan useissa asiaa käsittelevissä oppaissa ja julkaisuissa. Esimerkiksi jäällä ajo voidaan kieltää moottorikäyttöisiltä ajoneuvoilta, mutta kyltin pystyttämiseen tarvitaan tietenkin lupa. –Makele-90 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 18.05 (EEST)
Kirjoitit, että "moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajosta mainitaan useissa asiaa käsittelevissä oppaissa ja julkaisuissa". Näin varmaan on, ja samalla kerrotaan, että se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Kirjassa Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella (ISBN 978-952-11-4063-1) on sivulla 45 seuraava virke: "Moottoriajoneuvolla ja hevosajoneuvolla ajaminen yksityistiellä tai muualla maa-alueella ei ole jokamiehenoikeutta". Maastoliikennelaki taas nimenomaisesti sallii (jokaiselle) jäällä kulkemisen lain 4 §:n 3 momentissa.

Muita tien käyttökieltoihin liittyviä lainkohtia ovat vaikkapa yksityistielain 5 §:n 2 mom. 2 virke: "Tietä, joka on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia varten, sanotaan jäljempänä metsätieksi." ja maastoliikennelain 24 §:n 2. momentin 1 virke: "Metsätie voidaan sulkea yksityisistä teistä annetun lain 96 §:n estämättä." ja yksityistielain 100 §, joka kuuluu: "Tien käyttöä rajoittava kielto on annettava tiedoksi tien varrelle asetetussa selvästi näkyvässä kieltotaulussa tai ilmoittamalla kielto todisteellisesti sille, jota vastaan se halutaan saattaa voimaan." Kielto voidaan siis ilmoittaa tien varteen pystytettävän kieltotaulun avulla. Jos siinä lukee tuo "elähän aja pitemmälle, kun ajelu on kielletty", niin kielto on voimassa. On sitten aivan toinen kysymys, onko tuollainen kyltti tieliikennelainsäädännön mukainen.

--Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 21.36 (EEST)

Kyllä, samasta julkaisusta minäkin tiedot katsoin. Tuon mukaan maastossa jääpeitteisellä vesialueella moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajaminen voisi ymmärtää kuuluvan jokamiehenoikeuksiin, sillä erikseen mainitaan (s. 105), että Maastossa maa-alueella ajaminen vaatii maanomistajan luvan eikä siten kuulu jokamiehenoikeuteen. Ainoa kohta luonnonsuojelulaissa johon toinen kommentoija ylempänä viittaisi, olisi mielestäni tuo 36 §. –Makele-90 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 22.07 (EEST)
Luonnonsuojelulain 36 §:n tiivistelmä: "Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää – – kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta." No niin, kieltävä taulu voi olla joko oikea liikennemerkki, johon on peruste tieliikennelaissa (50–51 §), tai sitten kieltotaulu, johon on peruste yksityistielaissa (100 §), joten kyllä löytyy lakiin nojautuvia perusteita asettaa kyltti, jonka tarkoituksena on välittää kulkijoille tieto siitä, että tie on suljettu tai että tiellä on moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Kuten sanoin, on toinen kysymys, onko kyseessä kunnan luvalla asetettu liikennemerkki (tielle) vai omatekoinen kieltokyltti (tielle tai "maastotielle"). Itse asiassa koko homman voisikin kiteyttää sitaatilla yllä mainitusta julkaisusta (sivu 48) seuraavasti: "Perusteettomat kyltit eivät velvoita tien käyttäjää. Sen sijaan laillinen liikennemerkki on pätevä, vaikka se olisikin itse tehty." Tuossa selkeästi termi "laillinen liikennemerkki" tarkoittaa lain nojalla asetettua, koska voi hyvin olla, että itse tehty liikennemerkki ei ole määräysten mukainen. Jos ympäristöministeriön julkaisuun luotetaan, tästä saadaan lopputulos: tienkäyttäjällä ei ole riittäviä keinoja varmistua itselleen tuntemattomalla metsä(auto)tiellä, pitääkö kieltomerkkiä tai -kylttiä noudattaa, joten hän ottaa itse riskin seurauksista, mikäli hän jatkaa autolla ajamista kieltomerkin jälkeen. Wikipedian Kysy vapaasti -sivulla ei saada asiaan sellaista ratkaisua, jota insinööri voisi kätevästi kutsua "faktaksi" ja siirtyä seuraavan yhtälön ratkaisuun. --Pxos (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 13.19 (EEST)
Miten muuten puomi (ping Käyttäjä:Gronroos)? Vaatiko myös puomi luvan (tai ilmoituksen esim. pelastus- tai joillekin muille viranomaisille)? Ja onko puomin asettamisen mahd. sallimiselle jotain tarveharkintaa? Silloinhan ei tarvitse pyytää lupaa kieltomerkkeihin tai pohtia asettamiensa kieltomerkkien laillisuutta, kun panee puomin. Ja puomeja myös on. --Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 23.34 (EEST)
Aloittajan alkuperäinen kysymys oli "Ovatko nämä omavalmisteet lainvoimaisia vai voiko liikennemerkin jättää huomiotta jos se ei näytä viralliselta?" Peruskysymys siis on, saako painaa kaasua pönttöön, jos liikennemerkki on itse tehty. Tässä voisi nyt auttaa taulukko, jolla voin yrittää avata omaa suhtautumistani:
Painetaanko kaasua vai jarrua?
Liikennemerkki Kunnan luvalla tieliikennelain nojalla Mitäpä tehdä?
Virallisen näköinen liikennemerkki "Ajoneuvolla ajo kielletty" Laitettu kunnan luvalla Pysähdy ja käänny takaisin.
Virallisen näköinen liikennemerkki "Ajoneuvolla ajo kielletty" Laitettu ilman kunnan lupaa Mieti, ovatko tien osakkaat tai tiekunta kieltäneet autolla ajamisen, vaikka liikennemerkin asettamiseen ei olekaan erikseen haettu lupaa, vai onko merkki sellainen, jota ei tarvitse noudattaa.
Kotikutoinen kyhäelmä "Ajo kielletty" Ei tietenkään lupaa Mieti, onko ajo silti kielletty maastoliikennelain nojalla, koska kyseessä ei olekaan tieliikennelain tarkoittama tie, joka on avoin yleiselle liikenteelle.
Itse en kykenisi missään noista tapauksista jatkamaan ajamista välittömästi merkin nähtyäni. Onko minulla keinoa selvittää asiaa maastossa, kun polttelen tupakkia merkin äärellä ja potkin renkaita? Eipä ole. Varmaan tämän vuoksi noita puomeja sitten rakennetaankin, kun maanomistajat ovat kyllästyneet jokamiehenoikeuksilla autoa ajaviin lainoppineisiin. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 00.56 (EEST)
Puomit ja ketjut sitten on aihe joista voisi aloittaa uuden keskustelun, nuorempana moottoripyörällä ajellessa meinasin törmätä tien ylittävään ruosteiseen ketjuun. Sellaisen havaitseminen pimeällä on haastavaa. --Seegge (keskustele) 29. kesäkuuta 2015 kello 03.05 (EEST)
Tästä viimeisestä on todettava, että Pxoskaan ei esittänyt omalle tulkinnalleen lähteitä. Siksi en ole ihan varma tuosta Pxosin viimeisen kohdan tulkinnasta. Voihan hyvin olla, että Groonroosilla ja Makele-90:llä hyvinkin voisi olla osoitttaa omille tulkinnoilleen myös lähteitä, vaikka kun nyt ollaan Kysy Vapaasti -palstalla, ja kun Wikipedia ei ole lähde, niin tämä nyt jää vain vapaamuotoiseksi jutusteluksi. Kokemusperäisesti asiaan tutustuneethan saattavat tuntea esim. yksityistiealan kirjallisuutta ym. resursseja. mutta joka tapauksessa nämä ovat niin pitkälle meneviä tulkintakysymyksiä, että itse maallikkona en voi ottaa näihin kantaa. --Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 14.46 (EEST) EDIT: Ylempänä Pxos dokumentoikin jo, että kielto voidaan asettaa, mutta ei siitä syystä, että tie määriteltäisiin maastoksi, vaan muista syistä. Luulen (tämä siis jälleen mutuna) että oletuksena tie on avoin yleiselle liikenteelle, jollei jostain syystä muuta ilmene (esim. jokamiehenoikeuden rajoitus pihan takia, kielto.) --Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 23.17 (EEST)
Ei ole lähteitä ja johdantolauseessa onkin "oman suhtautumiseni avaamisen yrittäminen". En ole minäkään varma, mutta tutustumalla antamiini oikeuden päätöksiin, ei ole selvää, mikä on tie ja mikä on maastoa. Jos tie on maastoa ja siinä on itse tehty "elähän ajele" -kyltti, moottorilla ajelu voi tosiaan olla kiellettyä riippumatta siitä, onko siinä merkkiä lainkaan, oma tekele vai kaupasta ostettu oikea liikennemerkki. Aloittaja kysyy, voiko omatekemät liikennemerkinrotjakkeet jättää huomiotta ikään kuin laittomina, ja vastaus siihen on: ei voi suoralta kädeltä jättää tuollaisia merkkejä noudattamatta vain sen vuoksi, että ne on itse väsätty. Kielto voi olla todellinen vaikka merkki olisikin kohta YouTubessa somelaisten naurettavana. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 15.05 (EEST)
Tää koko keskustelu on vähän typerä, mutta kannanpa vielä oman kortenikin kekoon: kannattaa nyt ainakin noudattaa seuraavia: kääntöpaikoilla olevia pysäköimiskieltoilmoituksia, painorajoituksia ja kaikkia muita selvästi tilapäisiä käyttöä rajoittavia merkkejä. Itsetehtyjen moottoriajoneuvolla ajo kielletty, kielletty ajosuunta, pääsy kielletty kylttien, merkkien yms noudattaminen ei nyt niin välttämätöntä ole. Jos olet epävarma, että onko "ura" "tie" ollenkaan vai onko kyseessä maasto, niin älä aja. Pysäköi järkevästi: älä estä muiden kulkua, mutta älä aja liiaksi maastoonkaan. Älä tunge toisten pihaan. Touko-, ruiskutus- ja sadonkorjuuaikaan älä pysäköi lähellekään peltoliittymiä. Ole valmis peruuttamaan pitkiäkin matkoja kun kohtaat vieraalla tiellä/uralla raskaamman ajoneuvon tai puomin. Älä aja peräkärryn kanssa vieraalle uralle. Älä riko autoasi. Muista, että kävely virkistää: parempi jättää auto metsätien alkuun ja jatkaa kävellen kun ajaa väkisin tietä eteenpäin. Gopase+f (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 15.38 (EEST)
Ja vielä: voin kertoa, että mikään muu ei ole mukavampaa, kun motittaa marjastaja omalle metsätielle pariksi-kolmeksi tunniksi kun on itse marjassa/sienessä/metsässä. Yleensä jätän kuitenkin avaimet virtalukkoon, että tuntematon kulkija pääsee pois jos on oikea hätä. Tämä siis silloin kun motittamiselle ei ole vaihtoehtoa, kun marjastaja on jättänyt oman autonsa typerään paikkaan (yleensä keskelle tietä ja vielä väärinpäin). Gopase+f (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 15.44 (EEST)
Luulen (vaikka tämä onkin arvaus), että tien ja maaston ero on lopulta fyysinen, ja tärkeä on fyysisesti olla ajamatta maastossa. Kun fyysisesti kysessä on selkeä tie niin ollaan kulkuoikeuksien ja mahdollisten kieltojen maailmassa, eikä luultavasti tulkinta, että selkeä fyysinen tie olisikin maasto aktualisoidu kovin helposti, muu peruste olla ajamatta taas voi olla. Muutoin nuo pragmaattiset ohjeet ovat juuri ne joilla pärjää. Esimerkiksi en mielelläni pysähdy kuin hetkeksi paikkaan, missä ei ole selkeää pysähtymispaikkaa, vaan mieluumin kävelen pitkäänkin, ja peruuttaamisen on syytä olla hanskassa (eli älä mene mihinkään, mistä et pääse peruuttamalla pois). Kaikenlaisia kieltoja olen kuitenkin noudattanut ihan vain pragmaattisesti olipa kielto minkä muotoinen tahansa. Tietenkin silloin, jos oma liikkuminen on muuta kuin tilapäistä, voi paneutua kieltojen juuriin tarkemmin. --Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 23.07 (EEST)

Autojen valojen merkkivalojen suunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näin äskettäin valoa: henkilöautojeni kojelaudoissa on auton valojen merkkivaloja. Kaukovalojen merkkivalossa säteet osoittavat vasemmalle, takasumuvalon merkkivalossa oikealle. Jos oikein muistan, näin on ollut useimmissa henkilöautoissa, joita olen ajanut. Onko tämä joku kansainvälinen standardi, jossa eteenpäin osoittavat valot kuvataan vasemmalle päin loistavina ja takavalot oikealle päin loistavina kojelaudan merkkivaloissa ja myös kytkimissä, vai onko tämä vain jonkinlainen oma harhakäsitys, joka hehkuu mielessäni nyt kirkkaana? --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 14.48 (EEST) Lisäys: Laivojen sivuleikkaukset piirretään aina niin, että keula on oikealle, siis laiva purjehtii katsojasta oikealle kun se ajaa eteenpäin. Autojen valot tuntuisivat kertovan, että auto nähdään liikkuvan katsojasta vasemmalle päin. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 14.49 (EEST)

Kojelaudan merkkivaloista on kansainvälinen standardi, mutta varmaan alalla on muodostunut tavanomaisia käytäntöjä jo ennen virallisia standardeja. Joku on tutkinutkin kojelautavalojen ergonomiaa, ainakin on havaittu että etu- ja takasumuvalon symbolit menevät käyttäjillä sekaisin, vaikka näyttävätkin eri suuntaan. --Jmk (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 15.06 (EEST)
Kiitos tiedosta, Jmk. Nyt me kaikki, jotka tuijottelemme yllä olevan keskusteluavauksen jälkeen miettiväinen ilme kasvoillamme autojen kojetaulujen vilkkuvia/vakaita valoja ja nappuloita, tiedämme.--Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 13.10 (EEST)
Ole hyvä, Htm. Mukavaa, että näin vähällä voi edes hiukan keventää kanssaihmisten muuten niin raskasta elämää. – Vielä auton kuvaamisesta vasemmalle ajavana: näin tuntuisi olevan myös niissä merkkivaloissa, joissa on kokonainen auto: esim. tässä valot 47, 52, 59 ym. --Jmk (keskustelu) 2. heinäkuuta 2015 kello 08.54 (EEST)

Wikipedian poliittiset kannanotot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuli mieleeni, kun Wikipedian sivuilla on nyt nämä tekijänoikeuksien vastaiset mainokset, että onko johonkin listattu Wikipedian poliittisia kannanottoja? --188.67.6.126 2. heinäkuuta 2015 kello 23.32 (EEST)

Ei taida ainakaan fiwikissä olla kun ollaan sen verran epäpoliittisia. Sen verran huomauttaisin, että Wikipedia ei vastusta tekijänoikeuksia kun kerran koko touhu perustuu ns. vahvalla tekijänoikeudelle. Se mitä vastustetaan ainakin Suomen kontekstissa on se, että laki muuttuisi siten ettei esimerkiksi rakennuksia saisi enää kuvata Wikipediaan ilman arkkitehdin lupaa. --Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2015 kello 23.44 (EEST)
Rajoittaisiko tämä laki siis kuvien kaupallista käyttöä ja julkaisuvapaiden kuvien jakamista vai estäisikö se myös sitaattioikeudellisen käytön? --188.67.147.76 3. heinäkuuta 2015 kello 01.22 (EEST)
Se mistä väännetään nyt kättä ei ole laki vaan Euroopan parlamentin kannanotto/raportti/suositus joka edelleen vaikuttaa siihen miten tekijänoikeusdirektiiviä ollaan laajemmin päivittämässä. Direktiivi puolestaan vaikuttaa siihen miten EU:n laajuisesti lainsäädäntöä kansallisesti harmonisoidaan. Täsmällinen kohta jota vastustetaan on muutosehdotus 421 katsoo, että valokuvien, videomateriaalin tai muiden fyysisiin julkisiin paikkoihin pysyvästi sijoitettujen kuvien kaupalliseen käyttöön olisi aina saatava tekijöiden tai heidän edustajansa ennakkolupa. [2] ja muutokset [3]. Tuossa muutos linkissä on muitakin vaihtoehtoja tekstille (hae tekstiä "16."), mutta en ole seurannut niin tarkkaan, että onko tuo kohta se joka nyt on päätynyt jo raporttiin ja nyt äänestetään siitä jääkö se sinne vai äänestetäänkö muistakin muutosehdotuksista. Tuosta rajoittaisiko esitys pelkästään kaupallista käyttöä ja julkaisuvapaiden kuvien jakamista, niin tuo kohta tuossa muodossaan kyllä. Vaikuttaako tuo nimenomainen kohta sitaattioikeuteen, niin ehkä. Se riippuu siitä mitä muuta tuossa raportissa on ja kohta "11." ja siihen liittyvät muutokset koskevat myös sitaattioikeutta. --Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 05.50 (EEST)
Ja kuka tarkkaan ottaen on tämä "Wikipedia", joka tuota lakimuutosta vastustaa? Wikimediasäätiö, Wikimedia Suomi, suomenkielinen Wikipedia vaiko kaikki wikipedistit ympäri maailman? Ei minulta ainakaan ole mitään kysytty. Kun nyt politiikkaan on lähdetty, niin ei löytynyt mitään tärkeämpiä asioita vastustettavaksi tai kannatettavaksi, kuin mitä valokuvissa saa näkyä. Maailmalta kuitenkin löytyy sotia, nälkää ja kurjuuttakin. Jos Wikipedian on oikeasti tarkoitus olla neutraali ja epäpoliittinen, niin sen ei pidä esittää kannanottoja lakeihin, vaan ainoastaan kertoa niistä neutraalisti ja noudattaa niitä. Wikipedian ulkopuolella kukin käyttäjä voi mekkaloida minkä puolesta haluaa ja kyllähän täälläkin voi keskusteluissa puolueellisia kommenttejakin esittää, mutta bannerit ja tällaiset sivut ovat vähän liikaa. Oli muuten tuokin laitettu artikkeliluokkaan, josta sen poistin. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 04.11 (EEST)
Dunno. --Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 05.50 (EEST)
Ditto. (@Otrfan) --Jmk (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 08.04 (EEST)
Wikipedia voi mielestäni vaikuttaa tähän asiaan, joka vaikuttaa sen toimintaan konkreettisesti. Tässä tekijänoikeuksien käyttäjien oikeudessa on kyse julkisia teoksia koskevan viestinnän vapaudesta laajemminkin. Pidettänee sui generis -tapauksena.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 08.44 (EEST)
Neutraalius on tärkeämpää. Ja kaikki tekijänoikeusasiat vaikuttavat konkreettisesti Wikipediaan, kuten aika monet muutkin asiat. Rahankeräyslain kanssa oli jo pientä epäselvyyttä. Onkos siitäkin sitten joku Wikipedian yhteinen kanta, jota voitaisiin julistaa bannereilla? Kansalaispalkkakin olisi kiva, niin ei työssäkäynti häiritsisi Wikipedian muokkailua. Ja kuka sanoo, että vaikutus olisi negatiivinen? Eikös Wikipedia:Freedom of Panorama ole muuten mielipidekirjoitus? Siihen pitäisi laittaa {{essee}}, sillä ei se ainakaan minun näkemystäni ilmaise. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 11.16 (EEST)
Mainitsemasi esimerkit eivät ole konkreettisia, akuutteja eivätkä ajankohtaisia. Eikä neutraalisuutta tai puolueellisuutta pitäisi nähdä absoluuttisina arvoina. Yhdestä aiheesta ei tulisi noinvaan yleistää toisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 11.49 (EEST)
Siis olemme neutraaleja vain silloin, kun asiat eivät ole akuutteja ja ajankohtaisia? Ja kyllä rahankeräyslaki oli varsin konkreettinen, kun Poliisihallitus pyysi lausuntoa Wikipedian rahankerjuusta. Silloinko olisi ollut ok pistää aiheesta joku banneri, jossa joku olisi saanut julistaa meidän kaikkien yhteistä mielipidettä? On se kyllä vähän kumma, että artikkeleja koskee käytäntö Wikipedia:Neutraali näkökulma, mutta joka hemmetin artikkelin päälle saadaan laittaa banneri, jossa julistetaan jotain näkemystä. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 12.13 (EEST)
Ja missä on raja poliittisuuden ja neutraalisuuden välillä? Jokainen Wikipedian artikkeli on jonkinlainen poliittinen kannanotto.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 12.07 (EEST)
Logiikkasi ei avaudu. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 12.14 (EEST)
Wikipedian artikkeleissa kannanotot ovat lukijoiden muokattavissa, mutta tässä on nyt kyse Wikimedian kannanotosta. Jo tiedon vapaa saatavuus, jolle Wikipedia rakentuu, on poliittinen kannanotto. --87.93.115.141 3. heinäkuuta 2015 kello 13.12 (EEST)
Kirjoitin viime kesänä luettelon Helsingin metron taideteoksista Samoihin aikohin kävi ilmi, että suunnitteilla ja rakenteilla olevan Länsimetron taideteoksista oli hyväksytty vain yksi. Ajattelin Hesan metroteosten luettelon julkaisemisen vaikuttavan myös siihen, että Länsimetron teoshankinnat saisivat vauhtia. Sama ajatus kävi mielessäni kun julkaisin viime yönä - vielä pahasti keskeneräisen - luettelon Kehäradan taideteoksista. Tunnustan, että mielessäni oli poliittiset motiivit, yritys vaikuttaa Länsimetron teosten hankintaan. Voiko nyt sanoa, että kyseessä olevat luettelot ovat poliittinen kannanotto? Entä jos Wikipediassa ei mainittaisi mitään vaikkapa Guggenheim Helsinki arkkitehtuurikilpailusta? Eikö sekin - kirjoittamatta jättäminen - olisi poliittinen kannanotto?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 13.24 (EEST)
Totta kai voi. Mutta kyseessä on sinun oma poliittinen kannanotto, ei Wikipedian. Ja kirjoittamatta jättäminen olisi poliittinen kannanotto, jos kyseessä olisi toimituksellinen uutispalvelu, mutta kun kyseessä on jo lähtökohtaisesti epätäydellinen amatöörien muokkaama tietosanakirja, en näe kirjoittamatta jättämistä niinkään kannanottona, kun kirjoittamattomia aiheita on runsaasti. Jos jostain aiheeseen kiinteästi liittyvästä kirjoitetaan, mutta Guggenheim jätetään mainitsematta, tai jos aiheesta olisi jo kirjoitettu, mutta tieto päätetään poistaa, on kyseessä kannanotto. Mutta kannanotot tekevät yksittäiset lukijat tai korkeintaan wikipedia-aktiivien yhteisö. Wikipediassa ei ole päätoimittajaa, joka huolehtii artikkeleiden linjasta ja on viimekädessä vastuussa niiden sisä sisällöstö, kuten lehdillä ja muilla medioilla. --87.93.115.141 3. heinäkuuta 2015 kello 14.02 (EEST)
Tässä on nyt kyse bannerista ja siihen liittyvästä mielipidekirjoituksesta, eikä esim. siitä onko jonkun artikkelin olemassaolo jo sinällään kannanotto ja mihin suuntaan. Noista ensin mainituista ei voi erehtyä mihin suuntaan lukijaa viedään ja artikkelisisältönä moiset lentäisivät heti jorpakkoon. Kun bannerista lähtien tekee pari klikkausta, niin löytyy teksti "Siksi Wikimedia Suomi ja useat muut organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan siihen, ettei tällaista muutosta lakiin tehdä." Taisi olla Wikimedia Suomen hallituksen jäsen, joka ylempänä vastasi kysymykseeni "Ja kuka tarkkaan ottaen on tämä "Wikipedia", joka tuota lakimuutosta vastustaa?" sanalla "Dunno". Ei olisi pitänyt olla mikään "Dunno" ja tuskin olikaan. Kulttuurinavigaattorikin kovasti puolustaa banneria oheissivuineen ja yllättäen hänkin löytyy Wikimedia Suomen hallituksesta. Ja sivun Wikipedia:Freedom of Panorama on tietysti kirjoittanut Wikimedia Suomen työntekijä. Wikimedia Suomen omilla sivuilla ei aiheesta viitsitä edes mainita, tosin Facebookista on linkattu Wikipediaan, jolla varmaan pyritään antamaan kuva, että kyseessä on kaikkien wikipedistien yhteinen huoli. No ei ainakaan minun. Minä se rakastan tuota Wikimedia Suomea päivä päivältä enemmän. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 14.08 (EEST)
Hei! Minä olen Wikimedia Suomen työntekijä, ja olen kirjoittanut tuon mielipidekirjoituksen. Mielestäni olemme toimineet samassa linjassa muiden eurooppalaisten Wikimediaorganisaatioiden kanssa. Artikkeli perustuu käännökselle ruotsalaisesta vastaavasta artikkelista, johon on lisätty Suomea koskevia yksityiskohtia. Olisi ollut hyvä, jos asiasta olisi tullut kommentteja jo ennen kuin se tehtiin, kysyin asiaa Kahvihuoneessa. Lienee paikallaan jonkinlainen äänestys tai vastaava, sillä nyt osa haluaa irtisanoutua argumentoinnista, toiset jatkaa.
Lisäksi toivoisin, että Wikimedia Suomen toiminta antaisi kaikille Wikipediassakin positiivisia kokemuksia. Haluaisimme kuulla rakentavia ehdotuksia siitä, mitä voisimme tehdä toisin, mitä voisimme tehdä sinun hyväksesi. --Susannaanas (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 14.45 (EEST)
Olen samaa mieltä, vastaan potkija tuntuu nyt vastustavan itse asiaa eli kampanjan sisältöä kohtaan. Wikimedian hallitus ei organisaationa pyri ohjaamaan Wikipedian sisältöä, mutta linjakannanottoja sen on nähdäkseni sopiva tehdä ja tässä tapauksessa näkisin sen jopa välttämättömäksi. Wikimedian hallitus organisoi Wikipedian asioita pyrkimättä vaikuttamaan sen sisältöihin, mutta jos tällaisessa tapauksessa se ei puuttuisi tähän asiaan, se olisi huonoa organisointia ja hallituksen jäseniä voisi syyttää välinpitämättömyydestä eli huonosta hallinnoinnista, joka voisi taas olla osaltaan tuhoista koko Wikipedian toiminnalle. Mikään Wikipedian käytäntö tai periaate ei taas saa tai voi estää Wikimedian hallituksen jäseniäkään vaikuttamasta Wikipediaan tai sen muokkaamista. Heille - kuten kaikille muillekin - on myös sallittua liittoutuminen jonkin asian puolesta. Nämä ovat kansalaisoikeuksia tai -vapauksia. Eikä niistä kaukana ole myöskään maisemanvapaus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 15.06 (EEST)
Jeps, eli tämä on siis yksittäisen yhdistyksen poliittisen agendan ajamista Wikipediaa hyväksikäyttäen. Se, että yhdistyksen nimessä on sana "Wikimedia" ei ole mikään oikeutus toiminnalle. Jos mikään käytäntö ei sitä estä, niin eipä ole estettä muidenkaan yhdistysten vastaavalle toiminnalle. Joku voisi käydä mainitsemasta asiasta hommaforumilla, niin saataisiin varmasti railakkaita bannereita. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 15.23 (EEST)
No jaa. Jean-Marie Cavada joka tuon yllä olevan lisäyksen teki käytti nimenomaan Wikipediaa ja sen tapaa levittää sisältöjä vapaiden lisenssien alaisuudessa yhtenä perusteluna blogikirjoituksessaan sille miksi hän lisäyksen teki ja suurin piirtein kaikki EU-maiden Wikipediat/wikimedia yhteisöt ovat ottaneet jollain tapaa kantaa tuohon. (Jean-Marie Cavada: Ma position sur le droit de panorama 26.6.2015. ) Bannerikampanja yms muu kansainvälinen koordinointi on tainnut tapahtua Commonsissa ja osin metassa.--Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.04 (EEST)
"Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen." Perustuslaki, toinen pykälä, toinen kappale. Tätä ei voi muuttaa edes panodraamavapaus. :)--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.13 (EEST)
Wikipedia ei ole demokratia eikä Suomen perustuslakia tarvitse siinä noudattaa. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.16 (EEST)
No kyllä Wikipedian pitäisi noudattaa Suomen perustuslakia, kuten muitakin Suomen lakeja, olipa se itse sitten mikä härdelli tahansa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.30 (EEST)
Jos tässä aletaan perustuslakiin vedota, niin saanen minäkin alkaa esitellä omia mielipiteitäni bannerissa? Niitä meinaan piisaa. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.34 (EEST)
Jos Wikipedia tulkitaan yhteiskunnaksi ja elinympäristöksi, niin voisiko Wikimedia Suomi kehittää sitä tuhoamatta sitä muilta? Vastaan itse: ei voi. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.19 (EEST)
En oikein tiedä mihin väliin tämän kirjoittaisi, joten kirjoitan tähän vain lyhyesti Kulttuurinavigaattorille, joka yllä mainitsi Guggenheimin: Guggenheim-artikkeli tosiaan näyttäytyy mahtavana markkinointiponnistuksena, riippumatta siitä, että siellä on viikunanlehtenä vaatimaton kritiikkiosa. --Abc10 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 15.45 (EEST)
Mainitsin asian esimerkkinä siitä, että maininta jostain ajankohtaisesta, julkisuudessa olevasta asiasta tai sen pois jättäminen on jonkin asteen poliittinen kannanotto. Kävin juuri eilen läpi levikiltään pohjoismaiden suurimman sanomalehden artikkelit aiheesta viime viikolla, niitä oli mielipidejutut mukaanlukien 26 kappaletta. Mainitun lehden aikoinaan ilmoittama kanta jonka mukaan se ajaa kyseisen museon rakentamista, näkyy jonkin verran näissä jutuissa. Wikipedian artikkeli taas näyttäytyy varmaankin sellaisena kuin se näyttäytyy pääaosin kahdessa valtamediassa. Mutta oletko sitä mieltä, että neutraali näkökulma olisi sitä, että artikkelia aiheesta ei olisi ollenkaan Wikipediassa? Tästä on nyt kyse.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.02 (EEST)
Tuon tapaisissa pitäisi ollla kutakuinkin tasapuolisesti argumentteja puolesta ja argumentteja vastaan etenkin kun tilanne on suhteellisen täpärä. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.06 (EEST)
Ollaanko tässä vähän hakoteillä siitä, mitä politiikan käsite tarkoittaa? Esim. englanninkielen sana "policy" tarkoittaa mm. toimintaperiaatetta ja linjaa. Niiden ilmaisemiseen on nyt selvästi aihetta, ja minusta banneri on ok ja asian ajaminen myöskin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 16.24 (EEST)
Englannin kielen "policy" ja politics" ovat kaksi eri käsitettä. Ne molemmat käännetään suomeksi sanalla polittiikka, mutta käyttöyhteydestä riippuen niillä on suomenkielisessäkin yhteydsessä eri merkitys. Policy on yksinkertaiisesti noudatettu toimintatapa missä tahansa asiassa, poliittisessa tai ei poliittisessa, ja myös esim. jonkun tahon (kuten yhdistys) toimintatapa missä tahansa, ei-poliitisessakin asiassa. Politics taas on mukaan meneemistä poliittiseen päätöksentekoprosessiin.--84.248.28.196 3. heinäkuuta 2015 kello 17.07 (EEST)

Näköjään metassa onkin kommenttipyyntö aiheesta: meta:Requests for comment/Neutrality of Wikipedia. Edellinen linkki kommenttipyyntöön oli näköjään säilynyt kuusi minuuttia, ennen kuin se poistettiin. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2015 kello 19.19 (EEST)

Ihmiskoe Ranualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täyttääkö tämä ihmiskokeen kriteerit? Tämä on kuitenkin ns. luotettavassa lähteessä. --Höyhens (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 10.49 (EEST)