Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Tommi Liimatainen ja Tommi Liimatta[muokkaa wikitekstiä]

Mulla on mennyt nämä kaksi musiikin kanssa työskentelevää herraa tähän asti aina sekaisin nimien samankaltaisuuden vuoksi. Voisiko heistä tehdä jonkin täsmennyssivun tai vastaavan? --87.95.234.252 15. syyskuuta 2016 kello 10.42 (EEST)

Tein molempien artikkelien alkuun "jota ei pidä sekoittaa" -tyyppiset selvennökset Tämä artikkeli -mallineella. Katsotaan passaako se yhteisölle. –Kotivalo (keskustelu) 15. syyskuuta 2016 kello 11.48 (EEST)

Ongelmatahtilajit[muokkaa wikitekstiä]

15/16 ja 18/16. (tai 15/8 ja 18/8) Nämä tahtilajit mietityttävät... Lasketaanko 15/16-tahtilajissa viiteen (5 kertaa 3) vai kolmeen (3 kertaa 5)? Entäpä 18/16? Siinä lasketaan kuuteen (6 kertaa 3), mutta miten se kuusi jaetaan? Jaetaanko se kahteen pätkään (2 x 3 x 3) vai kolmeen (3 x 2 x 3)? Vai voidaanko näitä tahtilajeja käyttää kummillakin tavoin?--85.76.8.230 17. syyskuuta 2016 kello 09.28 (EEST)

En ole kummoinenkaan muusikko, mutta arvelisin että tapauskohtaista. Selkein laskemistapa iippunee siitä, miten kukin kappale sisältää painollisia ja painottomia iskuja pitkän tahdin sisällä. Laskemistapa varmaan sovitaan kaikkien soittajien kesken ettei tule kompasteluja. –Kotivalo (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 19.36 (EEST)
Teoriassa kaikki on mahdollista ja iskualat voivat olla myös keskenään erimittaisia, mutta tavallisinta on että ne ovat samassa tahdissa keskenään yhtä pitkiä. Säveltäjän tarkoittama jako selviää yleensä nuottikuvasta. 15/16 (tai 15/8) on yleensä viisijakoinen ja olisi voitu kirjoittaa myös 5/4-tahtilajissa trioleita käyttämällä. Samoin 18/16 tai 18/8 on yleensä kuusijakoinen. Kuten 6/4, se voidaan jakaa kahdella eri tavalla: joko keskeltä kahtia tai kolmeen osaan. -Ochs (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 23.23 (EEST)

Suomen vanhin maahanmuuttaja[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on ollut vanhin ulkomaalainen, joka on muuttanut Suomeen ja elänyt Suomessa koko ikänsä? Veikkaan Andrei Kuznetsovia eli isä Akakia?--85.134.113.52 19. syyskuuta 2016 kello 10.50 (EEST)

Andrei Kuznetsov syntyi Pietarissa ja oli 110 vuoden ja 96 päivän ikäinen kuollessaan Suomessa. Kukaan toinen ulkomaalainen ei tiedettävästi ole elänyt Suomessa vanhemmaksi.--85.134.113.52 26. syyskuuta 2016 kello 06.53 (EEST)

Tietosuoja: in transit ja at rest[muokkaa wikitekstiä]

Mitä in transit ja at rest tarkoittaa, kun kyse on tietosuojasta?

--84.248.15.156 21. syyskuuta 2016 kello 14.45 (EEST)

Ilmeisesti tätä https://en.wikipedia.org/wiki/Data_at_rest --Mikko Paananen (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 15.45 (EEST)

Nämä viittaavat tiedon tilaan: onko se liikkeellä vai paikallaan. In transit vittaa tietoon silloin kun se on liikkeellä esim. kahden asiakasohjelman välillä (joko suoraan tai palvelimen kautta) ja at rest viittaa tietoon silloin kun se on tallennettuna jonnekin. --Dodi 8238 (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 17.17 (EEST)
Ylläoleva Dodi 8238:n kommetti siirretty Sekalaista-kahvihuoneesta, jossa aloittaja oli myös kysynyt kysymyksensä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 21. syyskuuta 2016 kello 17.20 (EEST)

Kiovan polytekninen instituutti[muokkaa wikitekstiä]

Hi! "Kyiv Polytechnic Institute" (Kiovan polytekninen instituutti) was renamed to "Igor Sikorsky Kyiv Polytechnic Institute" (proof). Can somebody, please, edit and rename the article Kiovan polytekninen instituutti ?. --Tohaomg (keskustelu) 23. syyskuuta 2016 kello 02.19 (EEST)

Toukantunnistusta[muokkaa wikitekstiä]

Toukka sivusta kuvattuna.
Toukka etuviistosta kuvattuna.

Tunnistaako joku mitä toukkia nämä ovat? Eli kyseisiä toukkia löytyi nyt kaadetusta, mutta jo aikaisemmin pystyynkuolleesta, männystä joka oli alkanut jo lahoamaan. Kuvan toukan koko on 3cm pitkä ja noin 0.5mm paksu paksuimmasta kohdasta ja selkeästi ison ja pullukan oloinen. Toukka suipponee kohti jalkopäätä. Noita oli puussa enemmänkin ja kuvan toukka oli ilmeisesti suurimmasta päästä. Löytöpaikka on Airisto. Mitä itse Googletin kuvahaulla, niin jotkin jäärien toukat näyttivät samalta samoin kuin kirjanpainajat. --Zache (keskustelu) 26. syyskuuta 2016 kello 09.01 (EEST)

Vähän taitaa olla ötökkätuntijoita täällä (itsekin nippa nappa tunnistan mäntymittarin), mutta jospa Metla osaisi auttaa? Pystynävertäjä ehkä? --Wgn (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 19.22 (EEST)
Saman oloinen kaveri on kyllä havukantojääräkin eli veikkauksesi jäärästä voi olla lähempänä. --Wgn (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 19.32 (EEST)
Kysyin Turun yliopiston tunnistukselta ja siellä noiden kuvien perusteella vastaus oli, että "Kuvissa on jokin kovakuoriaisiin kuuluvan jäärän toukka, luultavasti suutari (Monochamus sutor)" ja, että mikäli syöntijäljet vastaavat täällä kuvattua, niin tunnistus olisi myös aika varma. --Zache (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 14.05 (EEST)


Uusi lähetystaajuus FOX kanavalle[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on uusi lähetystaajuus FOX-kanavalle Etelä-Pohjanmaan alueella? Yritin eilen päivittää taajuuden, mutta se jäi edelleen tuolle vanhalle taajuudelle ja nyt kanava ei näy. Miten saan päivitettyä tälle uudelle taajuudelle jotta kanava taas näkyisi?--62.80.158.180 27. syyskuuta 2016 kello 17.20 (EEST)

Jos televisiossasi on automaattinen kanavahaku, niin kokeileppa löytääkö kanavan. --Ville Siliämaa (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 17.13 (EEST)
Sun pitää ensin tyhjentää kanavalista ja sitten hakea kanavat uudestaan digitaalitaajuudella.--85.134.113.52 29. syyskuuta 2016 kello 08.03 (EEST)

Muovikahvat[muokkaa wikitekstiä]

Missäs vaiheessa puukkojen kahvoja alettiin (Suomessa) tehdä muovista niin paljon, että puukkoja saatiin myyntiin saakka? Mökillä on nimittäin pyörinyt vuosikymmenten ajan eräs (kohteliaasti pantuna koristetasoa oleva) vanhan näköinen muovikahvapuukko, ja triviatietona mietin, milloin se on aikaisintaan voitu ostaa suomalaisesta pientavaraliikkeestä. Sen osaan itse sanoa, että mikään sotamuisto se ei voi olla. Itse sangen nuorena henkilönä (olen ns. nykynuori) kuvittelisin, että muovituotteet yleistyivät Suomessa 1960-luvulla. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 15.46 (EEST)

Itse olen varhaisseniori mutta pitkälti samaa mieltä. 1960-luvulla Suomessakin sanottiin nuorille miehille uraneuvoksi taikasana muovi, kuten herra Robinson Dustin Hoffmanille Miehuuskokeessa. Voi nippa nappa olla jo 1950-luvulta, tai vanhempikin jos on bakeliitin tms. tapaista kovaa ja kiiltävää varhaismuovia. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 16.38 (EEST)
Suomen Puukkoseuralta löytyy teksti Suomalainen ja puukko, jonka mukaan Sarvis alkoi jo 1920-luvulla valmistaa maidosta "eräänlaista muovia", joka löysi tiensä puukonkahvoihinkin. Olisko Pxoksen mökkipuukossa kuitenkin vähän modernimpaa muovia? --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 16.45 (EEST)
Se oli kaseiinia, jota tuskin käytettiin puukonkahvoihin kun alkoi sulaa hikisessä kädessä. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 16.52 (EEST)
Öö, siis em. dokumentissa nimenomaan sanotaan että maitoproteiinista tehtyä muovia käytettiin puukonkahvoihin, siinä on kuvakin "joppipäisestä kauhavalaisesta". Et siis usko että se on mahdollista? --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 17.02 (EEST)
No jopas, enpä ajatellut, että tuollaista muoveliinia oli jo 1920-luvulla. Luulen, että puukko on peräisin 1960-luvulta. Koska itse vietin aikaani silloin vasta olemassaolon eteisessä, moni asia vaikuttaa ilmeisesti minusta vanhemmalta kuin onkaan tai ainakin tuntuu siltä, että maailmankuvani on varhaisaikojen osalta kovin mustavalkoinen. Muovi puukon kahvassa on tosiaankin käytön ja iän myötä hieman kovettunut ja kiillottunut. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 17.45 (EEST)
Kappas, sitten se ehkä lakattiin moneen kertaan kuten puukahvakin. Olen jostain lukenut, että kaseiinimuovi tahtoo pehmetä kosteudesta. –Puukon muotokielestäkin saattaa vuosikymmen olla arveltavissa. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 18.57 (EEST)
Bakeliitti oli ennen paljon käytetty kahva-aine monissa tuotteissa, en tiedä käytettiinkö puukoissa. Omissa rojuvarastoissani on vain puukahvaisia ja sellaisia, johon on taitavasti kiedottu ohutta nahasta leikattua nauhasuikaletta.--Abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 19.32 (EEST)
Kaseiinimuovin artikkeli onkin sen kauppanimellä galaliitti, ja siellähän siitä kosteudesta puhutaan allekirjoittaneen kirjoittamana lähteestä käsin. Muistelisin, että lapsuudessa muovikampa joskus vaaleni ja tuli tahmeaksi jos se lillui pitkään vedessä. –Kotivalo (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 08.52 (EEST)

Tukivoima ja vaakasuora liike[muokkaa wikitekstiä]

Jos kappale liikkuu tasaisella pinnalla vaakasuoraan, onko maan siihen kohdistama tukivoima sama kuin kappaleen ollessa paikoillaan?  –Kommentin jätti 84.251.112.219 (keskustelu)

Jos kappale liikkuu suoraviivaisesti vaakasuoraan, niin pystysuuntaisten voimien summa on nolla. (Muutenhan kappale saisi pystysuuntaisen kiihtyvyyden.) Jos ainoat pystysuuntaiset voimat ovat painovoima ja tukivoima, niin ne kumoavat toisensa. Painovoima on sama paikallaan ja liikkeessä, joten. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 18.49 (EEST)

Mitä ihmisen kehossa tapahtuu, kun hän saa sähköiskun?[muokkaa wikitekstiä]

Kun ihminen saa jonkun sähköiskun (esim. ovenkahvasta tms.) mitä silloin tapahtuu ihmisen kehossa biologian/fysiologian näkökulmasta? --LCHawk (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 17.55 (EEST)

Eiköhän ne tärkeimmät kaksi vaikutusta ole (1) hermoihin ja lihassoluihin kohdistuva sähköinen ärsytys ja (2) kuumennus, jos sähkövirta on riittävän voimakas. Se hermojen ja lihasten ärsytys voi lievimmillään tuntua hassuna pikku värinänä tai kramppina, pahemmassa tapauksessa esim. panee sydämen toiminnan sekaisin, pumppaus loppuu (kammiovärinä) ja kanttuvei. Kuumennus voi aiheuttaa pahoja palovammoja. Arvelisin, että artikkelissa sähköisku kerrotaan lisää. --Jmk (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 11.59 (EEST)

Välskäri[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku kertoa tarkemmin mitä välskäri tarkoittaa? Wikipedia-artikkelissa todetaan lyhyesti, että kyseessä olisi sotilaslääkäri tai lääkärin kuvainnollinen ilmaus, mutta luin kirjaa 1700-luvun kätilöistä Suomessa, ja sain kuvan, että kyseessä oli jonkinlainen (akateemisesti kouluttautuneiden) lääkäreiden rinnalla toiminut käsityöläisammatti, joka keskittyi fyysisiin operaatioihin, kuten paiseiden puhkomiseen, amputaatioihin tms., eikä työ rajoittunut vain sotilaspiireihin tai sotilashenkilöstöön. Kirjassa ei kuitenkaan määritelty termiä tarkemmin. --194.111.66.13 5. lokakuuta 2016 kello 17.51 (EEST)

Jo vanhan ajan kulttuureissa sairaiden parantajat olivat jakautuneet kahteen eri ryhmään, joista toiset hoitivat sisäisiä tauteja yrttien, ruokajärjestyksen, voiteiden, kylpyjen tai magian avulla, ja toiset vammoja ja muita ulkoisia tauteja sitomalla tai leikkaamalla. Parturit, välskärit ja kirurgit Euroopassa , Arno Forsius
Kyseessä on erilaisesta perinteestä syntynyt ammatti. Lääkärit olivat yliopistokoulutettuja, välskärit alun perin käsityöläisiä.
Katolinen kirkko määräsi 1000-luvulla että munkit ja papit eivät saaneet pitää partaa. Tämän vuoksi oli luostareihin palkattava partureita. Sitten kun paavi määräsi että kirkon miehet eivät saa vuodattaa verta jäivät kirurgiset tehtävät (suoneniskentä yms.) partureille. Saksassa sotajoukon parturia nimitettiin nimellä Feldscher, (kenttäkeritsijä tms.) josta ruotsin fältskär >> välskäri. Sittemmin perustettiin välskäreiden ammattikunta Societas Chirugica.
Kirurgialla oli suurin tarve sotajoukoissa, mutta oli välskäreitä tietenkin muuallakin. --Mikko Paananen (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 18.37 (EEST)

Kiukkusuoni[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on kiukkusuoni? Sanonta löin varpaan kiukkusuoneen. Mitä tarkoittaa?--85.134.113.52 10. lokakuuta 2016 kello 08.04 (EEST)

Kyynärhermoa yleensä tarkoitetaan, kyynärpään kun lyö sopivasti esim. pöydän kulmaan niin säkenöi ja puutuu toviksi koko käsi. En ole koskaan kuullut puhuttavan kiukkusuonesta esim. varpaan yhteydessä. (kts. wikt:kiukkusuoni). --Anr (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 08.17 (EEST)

Monivammaiset henkilöt[muokkaa wikitekstiä]

Yritin etsiä netistä jotain listaa. Google ei kertonut. --Pe-ga-sos (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 16.27 (EEST)

Myytistä tuli totta[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö jostakin suomeksi tietoa C. S. Lewisin myytistä tuli totta (myth became fact) -argumentista? Nenoniel (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 05.15 (EEST)

Question from Italian Wikipedia[muokkaa wikitekstiä]

Tämä kysymys on siirretty tänne keskustelusivulta Keskustelu:Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, johon se ei kuulu. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 12.58 (EEST)

Hi all, I'm working on the biography of the late italian general Armando Tallarigo (1864-1952), which was awarded the First Class Commander Cross of the Order of the White Rose of Finland in 1927. Alas, I could not find any motivation whatsoever for this honour, since he had never any relationship with Finland. I tried to ask to the Order, but they told me they cannot disclose the motivations (they hide information to a wikipedian!!). Has anyone any suggestions about: a) the general motivations for bestowing this honour in that historical period; b) a way to find out the motivations to concede this to an Italian general? Thanks a lot in advance.--Ferdinando Scala (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 11.18 (EEST)

Do You mean this person it:Armando_Tallarigo ? --Höyhens (keskustelu) 15. lokakuuta 2016 kello 16.36 (EEST)

Galaksien törmäyksen vaikutukset[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tulee varmuudella tapahtumaan kun Linnunrata ja Andromeda pitkän ajan kuluttua törmäävät toisiinsa ja yhdistyvät yhdeksi isoksi jättigalaksiksi? Voiko esimerkiksi jotkut galaksien tähdistä tai planeetoista kirjaimellisesti törmätä toisiinsa tai imeytyä galaksien keskustoissa oleviin mustiin aukkoihin? Entä mitä auringolle tapahtuisi?--62.80.158.180 15. lokakuuta 2016 kello 16.57 (EEST)

Ei törmää, kaikki menee niin kuin ennenkin. --raid5 (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 02.25 (EEST)

Galaksien törmäykset ovat varsin yleisiä, koska galaksit ovat varsin lähellä toisiaan. Sensijaan tähdet ovat suunnattoman kaukana toisistaan eli galaksien törmätessä tähdet eivät törmää toisiinsa. Sensijaan tähtienvälisen aineen pilvet törmäilevät toisiinsa ja tähtien liikeradat muuttuvat. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 11.29 (EET)

en:Blockhouse suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Onko tälle termille olemassa jotain suomenkielistä vastinetta? Kyseessä on siis eräänlainen pieni linnoitusrakennus.-Henswick (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 00.00 (EEST)

En ole asiantuntija mutta googlauksen perusteella on käytetty ainakin seuraavia ilmaisuja: linnoitusrakennus, linnake, ampumarei'illä varustettu pieni hirsitalo, tukikohta. Lisäksi täällä on artikkeli kenttälinnoitus vaikkakaan ei taida olla ihan sama asia. Lieneekö olemassa edes täsmällistä suomennosta. --85.76.13.238 16. lokakuuta 2016 kello 00.24 (EEST)

Asukasluvultaan isoin kaupunki, jossa ei ole metroa?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on asukasluvuiltaan isoin kaupunki, jossa ei ole metroa, jos mukaan lasketaan vain ne valtiot, joista metro ylipäätään löytyy?--LCHawk (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 13.11 (EEST)

Onkohan täällä sallittua irvailla? No pannaan haisemaan. Se on tietysti Espoo. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 23.59 (EEST)
Kun maailmalla kaikki on suurempaa, niin räiskin villejä arvauksia: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Underground_rapid_transit_in_China vs. https://en.wikipedia.org/wiki/Metropolitan_regions_of_China Jos jaksaa kaivella ja googlata, niin tätä voi tutkia, mutta toki runsaasti suuria kaupunkeja on myös esimerkiksi Intiassa.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 19.57 (EEST)
Pitäisi kenties aluksi määritellä kaupunki, koska useat suuret asutuskeskukset jakautuvat useisiin hallinnollisiin alueisiin, jolloin väkiluvun arvionti voi olla vaikeaa. Myös metron ja kenties myös valtion määrittelemiseen saattaa ilmetä tarvetta. --87.93.16.96 17. lokakuuta 2016 kello 20.59 (EEST)

Berg-sukunimien suomentaminen[muokkaa wikitekstiä]

Berg tarkoittaa vuorta ja sukunimisuomennoksissa sukunimi Berg onkin suomennettu muotoon Vuori. Samoin valtaosa Berg-sukunimistä (Holmberg=Saarivuori, Lundberg=Lehtovuori, Ståhlberg=Teräsvuori, Bergström=Vuorivirta jne.) Mutta osassa suomennoksia se on virheellisesti muodossa Vaara. (Malmberg=Malmivaara, Nyberg=Nuorivaara, Jernberg=Rautavaara) Miksi Berg on joissakin sukunimissä suomennettu Vaaraksi, vaikkei sitä tarkoitakaan?--85.76.40.0 17. lokakuuta 2016 kello 23.38 (EEST)

Asiasta en mitään tiedä, mutta voisin kuvitella ettei sanatarkka käännös ollut ainoa eikä tärkein prioriteetti nimien otossa, vaan esteettinen sointuvuus eli nimen ns. kauneus. –Kotivalo (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 23.52 (EEST)
Ei se mikään virhe ole. Onhan vaara eräänlainen vuori. Metsäinen berg voidaan hyvinkin suomentaa vaara. --Jmk (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 06.57 (EEST)
Kun tutustuu nimenmuutoksiin, sieltä näkee, mitä on pidetty tärkeänä: Kukkonen > Renqvist > Reenpää, eli alkuperäinen nimi ei ole enää kelvannut, eikä ole käännetty sanojen merkityksiä vaan on haettu jotain muuta. Berg on myös 'kallio', kuten kysyjä varmasti tietää. Lisää nimenmuutoksia täällä. --Abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 09.05 (EEST)
Vuoren ja vaaran ohella Berg voidaan suomentaa myös kallioksi, vrt. Samuli Kustaa Berg, Samoin voisi kuvitella että esimerkiksi sellainen sukunimi kuin Raekallio (ja wikipedia-artikkelin mukaan ainakin joku hagelberg onkin suomentanut nimensä näin) voisi olla suomennos nimestä Hagelberg tai sukunimi Merikallio sukunimestä Sjöberg (joskin wikipediassa esitellyt Merikalliot näyttävätkin olleen Hellmaneja, eli onkin otettu vain väljemmin samaa aihepiiriä oleva nimi) jne. Kirjallisuudesta luultavasti löytyisi tietoja nimen loppuosan "berg" suomentamisesta myös loppuosaksi "kallio". Itse asiassa sanalle berg yleisnimenä vuori tai kallio ovat kai aivan yhtä oikeita suomennoksia asiayhteydestä riippuen eikä vaarakaan ehkä ole mahdoton. (Tätä voisi tutkia, jos vertaisi esim. nimen Jällivaara maasto-olosuhteita samanlaisiin paikkoihinb sellaisissa osissa ruotsia, missä ei ole puhuttu suome, tai esimerksi mitä nimen loppuosia ruotsin suomalaismetsissä on esiintynytr toisaalta suomeksi ja toisaalta ruotsiksi.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 17.44 (EEST)

Bachin mollipreludeista ja -fuugista[muokkaa wikitekstiä]

Olen musiikki-ihminen ja harrastan musiikkia (bassokitaran soitto, muisiikin teoria nyt päällimmäisinä). Pianoa en soita, mutta kuuntelen kyllä paljon piano- ja cembalomusiikkia. Kysymyseni koskevat Bachin preludi- ja fuugakokoelmien mollifuugia.
1. Olen oppinut, että Bachin mollissa soitettavista fuugista ykköskirjassa kaikki päättyisivät duurisointuun (ts. Picardin terssiin). Kakkoskirjassa taas vain yksi päättyisi mollisointuun ja se olisi c-mollifuuga (BWV871). Loput kakkoskirjan mollifuugista päättyisivät joko Picardin terssiin (esim. dis-molli, a-molli ja b-molli) taikka kahteen tai kolmeen päällekkäiseen toonikasäveleen (esim. fis-molli ja gis-molli). Olen vertaillut eri soiitajien soittamina näitä fuugia ja edellä mainitulla tavalla soittavat muun muassa Kenneth Gilbert, Vladimir Ashkenazy ja Claudio Colombo (voitte kuunnella esim. Spotifysta tai YouTubesta).
2. Kuitenkin, kun olen vertaillut näitä eri soittajia, esimerkiksi Glenn Gould, Friedrich Gulda ja Sviatoslav Richter soittavat loppuihin soinnut eri tavalla. C-mollifuuga 2-kirjasta lopeteaan Picardin terssiin, vaikka olen oppinut, että se on se ainoa, jonka kuuluu loppua mollisointuun (ilman Picardin terssiä). Sen sijaan mollisointu soitetaan 1-kirjan gis-mollifuugan ja 2-kirjan a-mollifuugan loppuun, vaikka niissä pitäisi olla Picardin terssi.
Kumpi näistä on oikea tapa? (Koska luulen, että sen ykköskirjan gis-mollifuugan "Picardittomuus" johtuu siitä, että kun alunperin fuuga oli g-mollissa, niin kun Bach transponoi sen g-mollista gis-molliin, niin hänen on pitänyt muuttaa tilapäisiä etumerkkejä ja häneltä on saattanut vahingossa unohtua viimeisessä soinnussa (G-duurisointu, G-H-D) palautusmerkin muuttaminen ylennykseksi (H -> His), jolloin ei loppuun ollut tullut tarkoitettua Gis-duurisointua (Gis-His-Dis), vaan on jäänyt vahingossa gis-mollisointu (Gis-H-Dis), mutta tämä vain spekulaatioita.)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. lokakuuta 2016 kello 19.45 (EEST)

Nähdäkseni ensinäkin nuotistoa pitää tulkita itse, ja toisekseen siitä luettu teos pitää tulkita omalla tavalla. Mikä sopii omaan korvaan, tai tilanteeseen. Olet ehkä lukenut imspl/Petrucci -palvelusta Bachin käsinkirjoittaman nuotin, mutta todennäköisemmin jonkun sovittajan ja toimittajan muokkaamaa. Eli rohkeasti kokeilemaan. --(λ (?) (!)) 23. lokakuuta 2016 kello 18.35 (EEST)
Arvostetuin ja luotettavin Bachin teosten nuottilaitos on Bärenreiterin Neue Bach-Ausgabe. Netistä voi sen tilata tai mennä tutustumaan Sibelius-Akatemian kirjastoon Musiikkitaloon. NBA:han liittyvät myös laajat kommentaarit, joissa analysoidaan eri lähteiden eroavaisuuksia. -Ochs (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 23.26 (EEST)

"Debug stack trace" suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

"Debug stack trace" - Miten tämä pitäisi suomentaa? Vianjäljityksen pinojäljitys?

--178.55.95.176 20. lokakuuta 2016 kello 15.19 (EEST)

Pinovedosta (stack trace) olen nähnyt joskus käytettävän [1] --Zache (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 15.26 (EEST)
Tampereen yliopiston Ohjelmoinnin tekniikan -kurssin monisteissa näyttäisi lukevan kutsujälki (stack trace) pdf. --PtG (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 16.55 (EEST)
Ei näitä kukaan oikeasti suomenna. (don't talk secrets) (don't talk) 22. marraskuuta 2016 kello 12.29 (EET)

Mikä masurkka?[muokkaa wikitekstiä]

[2] Katsoin linkin videon ja kuuntelin huolella gramofonista soivan kappaleen ja tunnistin, että se on masurkka. Masurkka oli hieno, mutten kerta kaikkiaan saa mieleeni masurkan nimeä. Nyt kysyisinkin vähän vanhemmilta käyttäjiltä, mikä tuo videon masurkka on nimeltänsä?--85.76.37.34 21. lokakuuta 2016 kello 13.11 (EEST)

Sais olla tosiaan joku wanhempi käyttäjä tai todellinen asianharrastaja. Mutta villi veikkaus on Amerikan-versio jostain skandinaavisesta. Saispas selvää tuosta levymerkistä ees mutta ei pysäytyskuvakaan nyt taida auttaa, kun on 78 RPM. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 14.13 (EEST)

Talitintit tehtaassa[muokkaa wikitekstiä]

Kysynpähän täältäkin, että olisiko ideoita miten tehdashalleihin eksyneet talitintit saisi kiinni ja ulos? Niitä on ollut lentelemässä siellä toista kuukautta. Määrästä ei ole tietoa, mutta enimmillään näkyi neljä kerralla. Sittemmin yksi on ainakin kuollut ja yksi onnistui lentämään ulos avatusta ovesta. En tiedä onko niillä joku reitti, mistä lentävät sisään ja ulos, mutta aikaisempina vuosina ei sinne ole eksynyt kuin yksi lintu kerrallaan. Ja tiedetään, että rauhoitetun eläimen siirtämiseen tarvitaan ELY-keskuksen lupa, mutta jos nyt joku ensin keksisi, että miten ne saisi siirrettyä. --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 16.59 (EEST)

Tiaisten suhteen on niin, että metsien nopea hävittäminen on johtanut niiden keskittymiseen asutuskeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Hömötiaisesta on tullut parissa vuodessa jopa uhanalainen, vaikka tuntuu vaikealta uskoa. Yritän vastata kysymykseen. Ruokintapaikkoja sopivan sanotaan alle 5km etäisyydelle tehtaalta. Tsekattava mikä tinttejä tehtaassa kiinnostaa, epäilen ravintoa. Siis niille sopivan ravinnon poisto hallista, mutta mihis ne pistät en voi sanoa kunnen ole tehtaalla käynyt. Voi ne hakea lämpöäkin, mutta paha on panna kaikkia tuuletusluukkuja kiinni työsuojelullisista syistä. Sanalla sanoen: Yhteys työsuojelupiirin ja luonnonsuojelupiirin, ne löytänevät yhdessä ratkaisut. --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 20.08 (EEST)
Eiköhän ne ole ihan itse sinne suunnistaneet. Ovat fiksumpia kuin luuletkaan. Tarkkaileppa seuraavankerran kattoa kohti kun käyt suuremmassa marketissa. Mutta ehkä voit antaa niille eston, varmaan rauhottuvat... --(λ (?) (!)) 2. marraskuuta 2016 kello 02.09 (EET)
Viittaatko tällä ylläpitäjän toteuttamaan tietyn käyttäjän muokkausoikeuksien poistoon väliaikaisesti tai ikuisesti? --raid5 (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 11.21 (EET)
Eivät nuo kuolleet kovin fiksuilta vaikuttaneet. Ja mitä Höyhensin mainitsemiin ruokintapaikkoihin tulee, niin eiköhän viiden kilometrin säteellä muutama sata lintulautaa löydy. --Otrfan (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 18.59 (EET)
Lentävätkö linnut sisälle tehdashallin isoista nosto-ovista? Jos hallista sammuttaa valot ja avaa ison oven josta tulee päivänvaloa, lentää lintu kyllä jossain vaiheessa ulos. Korkeasta tehdashallista talitiaisen pyydystäminen on aika hankalaa. Lintuverkot pitäisi saada ylös tai sitten maahan "lintukatiska" johon ruokaa. Paikallinen rengastaja voisi ehkä tulla pyydystämään linnut, mutta edellä kuvatuilla tavoilla pyydystämiseen voi mennä aikaa. Kannattaa kysyä Pohjois-Karjalan lintutieteelliseltä yhdistykseltä. –Makele-90 (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 20.49 (EET)

Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijät[muokkaa wikitekstiä]

Oliko Pentti Siimes viimeinen elossa ollut alkuperäisen Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijä vai onko vielä joku pienessä sivuosassa ollut näyttelijä elossa?--85.134.113.52 31. lokakuuta 2016 kello 08.02 (EET)

Tässähän sitä näyttelijälistaa on. Eino Lehtonen, Taneli Rinne, Matti Kuusla, Anja Hatakka? --Jmk (keskustelu) 31. lokakuuta 2016 kello 08.06 (EET)
Eino Lehtonen on ilmeisesti kuollut vuonna 2010 [3] --85.134.113.52 22. marraskuuta 2016 kello 09.40 (EET)
Voisiko joku kertoa mikä on tuo hänen kuolinpäivänsä hautakivessä?--85.134.113.52 22. marraskuuta 2016 kello 13.00 (EET)
Se on 9. joulukuuta 2010--62.80.158.180 23. marraskuuta 2016 kello 16.34 (EET)

Yhtälö cos(x)=0[muokkaa wikitekstiä]

Erään kirjan mukaan ko. yhtälön ratkaisu radiaaneja käytettäessä olisi π/2+n*2π, jossa n on kokonaisluku. Eikö ratkaisu ole kuitenkin π/2+nπ?  –Kommentin jätti 84.251.112.219 (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 14.05‎

Ensimmäinen on oikea ratkaisu, jos eteen kirjoittaa ±. Toinen on oikea ratkaisu, suoraan.--J Hokkanen (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 17.40 (EET)

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen[muokkaa wikitekstiä]

Tämähän nähdään vuorokauden päästä, mutta en löytänyt vastausta artikkelista Yhdysvaltain ensimmäinen nainen enkä sen en-iw:stä, eli jos presidentti olisi nainen (niin kuin on ollut jo mm. suomessa), niin mikä olisi silloin puolison titteli ja asema? (En nyt vielä googlannutkaan.) --Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 20.45 (EET)

Telkusta tais tulla joku ohjelma hiljattain vai luinko jostain, en muista. No, Bill Clinton on ollut presidentin virassa kaksi kautta ja entiset presidentit ovat edelleen presidenttejä riippumatta siitä, missä asemassa heidän vaimonsa ovat. Joten ilmeisesti rapakon takana on puhuttelu vielä hakusessa. Ongelmia tulee tietysti vain, jos molemmat Clintonit ovat läsnä tai puheenaiheena. Ehkä olisi presidentti Clinton ja entinen preidentti Clinton. Jos Hillary olisi pysynyt Rodhamina, mitään ongelmaa ei olisi.--Htm (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.02 (EET)
Aihetta käsiteltiin pari päivää sitten lukemassani Ylen Johanna Nummisen artikkelissa Melania vastaan Bill – Kisa Valkoisen talon emännyydestä kovenee (julkaistu 9. lokakuuta 2016), ja siinä todettiin tilanteesta, jossa Bill Clintonista tulisi presidentin puoliso: ”Jo se, käytettäisiinkö hänestä first lady -nimityksen sijaan titteliä first husband, first gentleman vai first spouse on herättänyt amerikkalaismediassa hämmennystä.” –Ejs-80 8. marraskuuta 2016 kello 21.06 (EET)
Luettelo Yhdysvaltain ensimmäisistä naisista -artikkelissa mainitaan First Gentleman.--MAQuire (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.11 (EET)
Löysin tämän [4].--Htm (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.15 (EET)
Muistelin lukeneeni jonkun melko hyvän jutun tuosta aiheesta, joten etsin aluksi Ylen sivuilta. Kyseinen juttu löytyikin Iltalehden sivuilta: Ensimmäinen mies? Herra Presidentti? Miksi kutsua Billiä, jos Hillary voittaa?. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 8. marraskuuta 2016 kello 21.23 (EET)
Eikö kukaan ole vielä ehdottanut sukupuolineutraalia nimitystä Ensimmäinen henkilö? Bill Clintonille sopisi hyvin myös Presidenttipuoliso (vrt. Prinssipuoliso). --Risukarhi (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.49 (EET)
Mitään ongelmaa ei nyt kuitenkaan ilmaantunut, joten tässä on nyt ainakin neljä vuotta aikaa pohtia tätä kysymystä. --194.111.70.137 9. marraskuuta 2016 kello 15.09 (EET)

Kari Suomalaisen kolmonen[muokkaa wikitekstiä]

Löytyisikö jotain lehtihaastattelua tai elämäkertaa, jossa vahvistettaisiin se lukemakseni muistelemani trivaliteetti, että pilapiirtäjä Kari Suomalainen olisi kertonut saaneensa kansakoulussa aikanaan (matematiikasta?) päättöarvosanaksi kolmosen siihen aikaan, kun 3 ja 4 olivat molemmat käytössä hylättyinä arvosanoina? Kolmonen oli vain opettajan keino nöyryyttää Karia. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 15.16 (EET)

https://books.google.fi/books?id=J3fYBAAAQBAJ&pg=PT38&lpg=PT38&dq=kari+suomalainen+arvosana+matematiikka&source=bl&ots=cAMIyxyWF8&sig=d4f0y_fEXwXCw_Xx26hIPogwbMA&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwidqPKgxcHQAhWEPRQKHUmGD3UQ6AEILTAC#v=onepage&q=kari%20suomalainen%20arvosana%20matematiikka&f=false tuolla on ainakin jonkinlainen maininta. --Zunter (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 15.54 (EET)

Onko olemassa ruoka-aineita, joille ihminen ei voi olla allerginen?[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa ruoka-aineita, joille ihminen ei voi olla allerginen (siis lääketieteellisessä mielessä)? --LCHawk (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Lopulta ainoastaan määrä ratkaisee. --raid5 (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 22.22 (EET)
Ei taida olla. Onko kysymyksen takana uteliaisuus vai konkreettinen tilanne? --85.76.101.95 22. marraskuuta 2016 kello 23.33 (EET)
Ihan uteliaisuus, kun tuntu, että mitä kummallisimpia allergioita löytyy.--LCHawk (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 22.47 (EET)

Adblock[muokkaa wikitekstiä]

Mitä mahtaa tarkoittaa "Adblock voi lukea ja muokata kaikkia tietojasi käyttämissäsi verkkosivustoissa."  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 17.40

Yleisluontoinen varoitus. Jotta se adblock (tai muu vastaava) ylipäätänsä voisi toimia niin sen täytyy lukea ja muokata (yleensä piilottamalla mainos) sivun koodia/dataa/sisältöä. --Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 21.27 (EET)
Eli se ei liity mitenkään vakoiluun?  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu)
Ei välttämättä. Samanlainen varoitus tulee monille muillekin selainlaajennuksille, esim. UBlock. --Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 22.19 (EET)
Hei, kiitos vastauksista.  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu)

Juha Sipilä[muokkaa wikitekstiä]

Miksei Juha Sipilää käsittelevässä artikkelissa mainita Terrafame-kohusta mitään? --37.33.73.79 1. joulukuuta 2016 kello 13.39 (EET)

Koska kukaan ei ole siitä kirjoittanut luotettavien lähteiden pohjalta. --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 13.42 (EET)
No nyt on. --Höyhens (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 21.54 (EET)