Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg
Kysy vapaasti

Videon lataaminen[muokkaa wikitekstiä]

Tahtoisin ladata tämän videon: http://music.indiana.edu/iumusiclive/streaming/?ondemand=playlists/2012-13_season/20130302_Akhnaten.smil=20130302_Akhnaten Osaisiko joku neuvoa kuinka sen voisi tehdä? Video pätkii aika pahasti, jos koitan katsoa sitä suoraan netistä. Vai onko sen lataaminen laitonta, kun en jaa tai myy sitä eteenpäin? --87.93.28.239 13. maaliskuuta 2016 kello 15.21 (EET)

Hankalaa kun en osaa, mutta tulipa opeteltua.. Jw playerin videoita on näköjään vaikeampi ladata ja pari kokeilemaani videon lataus addonia (firefoxiin) eivät osanneet tuota. Näin se ainakin onnistuu, avaat firefoxin developer konsolin ja sitten tuon mainitsemasi linkin niin viimeinen rivi konsolissa on GET http://music.indiana.edu/iumusiclive/streaming/playlists/2012-13_season/20130302_Akhnaten.smil Kun lataat tuon tiedoston ja avaat sen niin sisältönä on (muunmuassa): <meta base="rtmp://streaming.music.indiana.edu:1935/onDemand" /> ja <video src="mp4:media/2012-13_season/20130302_Akhnaten_h264-720.mov" Noi kun laittaa yhteen niin selviää että video sijaitsee osoitteessa rtmp://streaming.music.indiana.edu:1935/onDemand/mp4:media/2012-13_season/20130302_Akhnaten_h264-720.mov

Nyt kun osoite on tiedossa niin esimerkiksi VLC playeristä löytyy Media -> Open Network Stream toiminto johon tuon osoitteen voi pasteta ja sitten valita vasemmasta alanurkasta 'convert' jolloin vlc tekee tuosta streamista omalle koneellesi kopion. Huomioi vielä että oletuksena kuvan ja äänenlaatu ovat vaatimattomat joten sieltä vlc:n asetuksista (profile) kannattaa laittaa 'keep original video track' ja 'keep original audio track'.

Käsittääkseni laillisesta lähteestä olevasta materiaalista saa tehdä omaan käyttöönsä kopion mutta en ole varma asiasta, joku toinen tietänee paremmin. --333jiata (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 18.05 (EEST)

Sain ladattua videon VLC-playerilla, mutta valmis video pätkii melkeinpä pahemmin kuin suoraan netistä katsottaessa. Ääni toimii hyvin, mutta kuva, vaikka onkin hyvin tarkka, pätkii. Lataamiseen meni se aika mitä video kestää, eli ilmeisesti ohjelma latasi sitä "suorana". Voiko jostain asetuksista säätää niin, että ohjelma lataa videon kokonaisuudessaan sellaisena kuin se nettisivulla on, kesti siinä miten kauan hyvänsä? --37.33.169.140 3. toukokuuta 2016 kello 11.56 (EEST)

Miten ehtiä lentokoneeseen kello 06:00 aamulla?[muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun viimeisenä päivänä 30.6. olen menossa lentokoneella Müncheniin ja sitä kautta Wieniin. Kone lähtee Helsinki-Vantaan lentoasemalta kello 06:00 aamulla. Miten ehdin tarpeeksi aikaisin lentoasemalle ja koneeseen? Käsittääkseni minun pitäisi tulla asemalle viimeistään kello 05:30. Kuinka aikaisin minun pitää lähteä? Asun Helsingin Jätkäsaaressa. Taksi lienee kai ainoa mahdollinen vaihtoehto, kun minulla ei omaa autoakaan ole? Osaan kyllä käyttää check-in-automaattia, mutta miten saan nopeimmin matkalaukkuni vietyä ruumaan meneväksi matkatavaraksi? Olen aikaisemminkin saanut viedä koneeseen käsimatkatavaraksi sekä kevyen olkalaukun että kameralaukun, mutta saako sinne olkalaukkuun ottaa teleobjektiivin joka painaa 1 kg sen varsinaisen kameralaukun lisäksi? Se ei merkittävästi lisää laukun kokoa, ainoastaan sen painoa. Kuinka paljon ruuhkaa Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä yleensä on tuohon aikaan aamusta? JIP (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 23.28 (EET)

Tuo klo 5.30 kuulostaa mattimyöhäisen aikataululta, kun esimerkiksi Finnairin suositus on, että lähtöselvitys olisi Euroopan-lennoille tehtynä 45 minuuttia ennen lähtöä. Itse jätän mielelläni yllätysvaraa ja saavun kentälle puolitoista tuntia ennen lähtöä, mutta tämä on oma valinta... Taksin pitäisi saapua 10 minuutin kuluessa tilauksesta, ja Fonectan ja Googlen karttojen mukaan Jätkäsaaresta pääsee lentoasemalle autolla noin puolessa tunnissa. Ainakin Tuusulanväylällä aamuruuhka alkaa vasta myöhemmin ja suuntautuu pikemminkin Vantaalta Helsinkiin, mutta kentällä saattaa periaatteessa olla ruuhkaa jo ennen kuutta. Jos sinulla on luppoaikaa, osa lentoyhtiöistä tarjoaa mahdollisuutta käydä luovuttamassa matkatavarat jo edellisenä iltana. Teleobjektiivista en osaa sanoa. --Silvonen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 06.52 (EET)
Matkatavaroista voi etsiä tietoa lentoyhtiön nettisivuilta tai soittaa ja kysyä. Jos lentoyhtiö ei ole suomalainen, niin voi joutua asioimaan englanniksi.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 09.28 (EET)
Lensin itse viime joulun alla klo 6:00 lähtevällä lennolla (tosin Euroopan ulkopuolelle). Taksin varasin jo pari iltaa etukäteen, Helsingin Kumpulasta klo 3:45 > kentällä 4:15. Tähän aikaan ei minkäänlaisia havaintoja ruuhkanpoikasestakaan. Ehti kyllä oikein hyvin ja jäi aikaa vielä sompailla matkatavaroiden, rahanvaihtojen yms kanssa. Vasta viiden jälkeen saapuminen olisi voinut tuottaa jo enemmän päänvaivaa: kuuden ja seitsemän välillä kuitenkin lähtee jo aika monia lentoja, joten aivan autiota kenttää ei kannata odottaa. Euroopan sisäisellä lennolla 5:30 kuulostaa erittäin viimetipalta, kun yleensä check-in jo muutenkin aloitetaan puolisen tuntia ennen lähtöä. --Trɔpʏliʊmblah 8. huhtikuuta 2016 kello 20.09 (EEST)
Kommenttisi loppuun taisi lipsahtaa väärä termi. Check-in eli lähtöselvitys saattaa sulkeutua jo kolme varttia ennen lennon lähtöä. Puoli tuntia ennen koneen lähtöä alkaa usein boarding eli matkustajien siirtyminen koneeseen. -Ochs (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 20.22 (EEST)
Kas joo, kiitos tärkeästä korjauksesta. Lähtöselvityksenhän tietysti voi nykyään usein tehdä netissä jo edellisen päivän puolella (matkalaukkujen jättöä lukuunottamatta). --Trɔpʏliʊmblah 13. huhtikuuta 2016 kello 19.40 (EEST) 

Sarjakuvahahmon uloskirjoittaminen sarjakuvasta[muokkaa wikitekstiä]

Onko koskaan missään sarjakuvassa sarjakuvan päähahmo kirjoitettu ulos omasta sarjakuvastaan (hahmo kuollut tai lähtenyt pois), jolloin sivuhahmosta on tullut uusi päähahmo? Entä jos esim Aku Ankka kirjoitettaisiin ulos sarjakuvastaan niin voisiko silloin sarjakuvan nimeksi vaihtua vaikka "Ankkalinnalaiset" jolloin kaikki Ankkalinnan asukkaat olisivat vuorollaan päähahmoja?--62.80.158.106 14. maaliskuuta 2016 kello 19.55 (EET)

Kippari-Kalle ainakin oli alun perin pelkkä sivuhahmo, sarjakuva kertoi Oylin sisaruksista Olive ja Castor Oylistä. Olivesta tuli sittemmin Kallen tyttöystävä, mutta Castor käsittääkseni vain unohdettiin. Aku Ankka itsekin aloitti sivuhahmona, mutta se oli piirrosfilmissä eikä sarjakuvassa. JIP (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 22.30 (EET)
Eipä taidettu Castoria unohtaa, mutta hän siirtyi sivuhahmon osaan Kallen otettua päähahmon roolin. Eli muistin väärin. JIP (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 22.32 (EET)
Kirjallisuuden puolella ainakin Sherlock Holmes kirjoitettiin ulos omasta kirjasarjastaanb, mutta herätettiin myöhemmin henkiin. --Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 08.02 (EET)
Holmesin tapauksessa Arthur Conan Doylen aikomuksena oli kuitenkin lopettaa koko sarja eikä jatkaa sitä tohtori Watsonin seikkailuina. Supersankarien parissa tilapäinen kuolema on niin yleinen ilmiö, että siitä on kirjoitettu artikkeli en:Comic book death. --Silvonen (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 15.20 (EET)
Ei kai tuo poikkea mitenkään spin-offista. Eiköhän niitä ole sarjakuvapuolellakin ja monet spin-offit jatkuvat pitkään alkuperäisen isäntäsarjan päätyttyä. --Otrfan (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 08.14 (EET)
Kalle Kehvelikin taisi alkujaan olla toinen puolisko jostain hahmoparista, eli on siis spinoff.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 09.37 (EET)
Itse asiassa artikkelissa en:Barney Google and Snuffy Smith kuvataan juuri kysytyn kaltainen kehityskulku. --Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 09.41 (EET)
Samoin Miina ja Kusti olivat alkujaan sivuhahmoja, jotka syrjäyttivät sarjansa alkuperäisen päähenkilön. Yleensä näissä käy kuitenkin siten, että se alkuperäinen päähenkilö vaan hiipuu vähitellen taustalle ja lakkaa esiintymästä. Ainakin valtavirtaa edustavissa sarjoissa lienee harvinaista, että varsinkaan päähahmo kirjoitettaisiin ulos kuoleman avulla. Supersankarisarjat voivat tosiaan olla poikkeus, niitä en ole itse lukenut. --Risukarhi (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.37 (EET)
En tunne Kalle Kehveliäkään tuon suhteen paremmin. Kun siinä tämä alkuperäinen ykköshahmo kai artikkelin mukaan vieraili sarjassa joskus vielä 2000-luvullakin, niin vpoisi kuvitella, että poiskirjoittaminen kai tuossakin olisi tapahtunut jollain ns. "verettömällä" tavalla, tai voisi ainakin arvella. Niinhän esim. Claude Greengrasskin sai arpajaisvoiton ja matkusti ulkomaille, kun näyttelijä piti kirjoittaa ulos sairastumisen takia. Supersankarit toki ylitttävät karhukaisetkin uusiutuvuudessaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.44 (EET)

Wiki-sivun rakennevirhestä ilmoittaminen[muokkaa wikitekstiä]

Tietoa etsiessä/wikia selatessa huomioin, että sivun Despotismi muokkaa-linkki näkyy isona, kuten otsikko. Muilla sivuilla ko. linkit näkyvät oikein, joten ongelman on oltava sivulla. Mutta mihin asiasta voi ilmoitta, jos haluaa jättää muokkaamisen paremmin osaavulle henkilöille?  –Kommentin jätti 91.153.205.126 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 23.09 (EET)

Kyseessä ei ole virhe juuri tuolla sivulla, vaan jokin muu bugi. Kun sivun päivittää, ongelma yleensä poistuu. Aiheesta on keskustelua täällä. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 23.21 (EET)

Tesoma ja Ikuri[muokkaa wikitekstiä]

Miten päin Tampereella Tesoma ja Ikuri oikein sijaitsevat? Tiedän että molemmat ovat länsi-Tampereella ja vierekkäisiä kaupunginosia, mutta miten päin ne ovat, missä suunnassa niiden raja sijaitsee ja kumpi on kauempana keskustasta? Ikurin liikuntahalli sijaitsee osoitteessa Tesomankatu 33, mutta miksi sen nimi on Ikurin liikuntahalli vaikka sen osoite on Tesomankatu? Kummassa kaupunginosassa se oikein on? En varsinaisesti tunne Tampereesta muuta kuin keskustan (rautatieasemalta Hämeenpuistoon), siksi pitää kysyä. En ole koskaan asunut Tampereella vaikka käyn siellä vähintään kerran joka vuosi. JIP (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 22.39 (EET)

Lyhykäisyydessään näin: kun tullaan Tampereen keskustasta tulee ensin Tesoman liikekeskus ja sitä ympäröivät Tesoman kerrostalualueet. Tesoman takana (länsipuolella) on Ikurin vanha omakotitaloalue. (Sitten vaikeammin: Alueella (Tesoma-Ikuri-Tohloppi) on neljä kaupunginosaa (Tampereen tilastoyksikköä): Ikuri, Tesomajärvi, Ristimäki, Tohloppi. Näistä Tohloppi on selvärajainen ja muodostaa yhtenäisen Tesomasta erillisen asuinaluekokonaisuuden Tesoman koillispuolella. Ikurin kaupunginosaan kuuluu Ikurin omakotitaloalueet ja Tesomäjärven länsipuoliset kerrostalot. Ristimäki ja Tesomajärvi muodostavat yhdessä Ikurin itäisten kerrostalojen kanssa sen mitä yleensä kutsutaan "Tesomaksi". Ristimäen ja Tesomajärven tilastoyksiköiden rajat ovat koukeroiset ja kumpaankin on yhdistetty erilaisia toisistaan irrallisia alueita. Sitten osoitteisiin: Tesomankatu on pitkä (yli 2km). Se toimii itäosaltaan Tesomajärven (kadun pohjoispuolella) ja Ristimäen (eteläpuoli) rajana. Länsiosalla se on Ikurin (pohjoinen) ja Tesomäjärven (etelä) välisenä rajana. Ikurin palloiluhalli sijaitsee Tesomajärven kaupunginosassa. Tesoman palloiluhalli taas sijaitsee Tohlopin kaupunginosassa. Ristimäen kaupunginosassa taas sijaitsee Tesoman koulu, Tesoman kirjasto ja Tohlopin TV-studio. Gopase+f (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 13.51 (EET)

Pitkäaikaisin nykypresidentti[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on pitkäaikaisin nykyinen presidentti? Nenoniel (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 12.47 (EET)

Päiväntasaajan Guinean Teodoro Obiang Nguema Mbasogo ja Angolan José Eduardo dos Santos ovat ainakin olleet vallassa vuodesta 1979 ja ovat ilmeisesti pitkäaikaaisimpia nykyisiä presidenttejä. Obiang on ollut vallassa pari kuukautta pidempään. --188.67.85.54 21. maaliskuuta 2016 kello 13.21 (EET)

Sulanapitokaapeli joka tuhlaa sähköä[muokkaa wikitekstiä]

Osaako joku sanoa onko markkinoilla olevissa (vesijohdon) sulanapitokaapeleissa huomattavia eroja sen suhteen missä lämpötilassa lämmitysteho laskee nollaan wattiin? Tutkiskelin tuossa mökilleni sähkömiehen viime vuonna asentamaa kaapelia ja arvelen että se pitäisi vaihtaa parempaan. Nykyisessä lukee 10W/m ja kaapelin pituudeksi mainitaan 6 metriä, sähkönkulutusmittarini mukaan tuon (maksimi) teho on kuitenkin 160 Wattia ja se lämmittää veden noin 25 asteiseksi. Toisinsanoen se käyttää hirveästi sähköä vesijohdon (joka ei ole ikinä muutenkaan jäätynyt) lämmittämiseen.

Vesi tulee porakaivosta eli se on noin +4 asteista, periaatteessa paras olisi kaapeli joka lämmittää maksimiteholla kun lämpötila on alle 4 astetta ja lopettaa lämmittämisen kun lämpötila on viisi astetta tai enemmän, mutta onko tälläistä olemassa? Vai lämmittävätkö 'itsestäänsäätyvät' kaapelit aina liikaa toimintaperiaatteensa takia? Googlettelulla en löytänyt teho/lämpötila käyrän kuin yhden valmistajan tuotteille. --91.158.70.249 21. maaliskuuta 2016 kello 20.11 (EET)

Suomi 100 vuotta -mitali[muokkaa wikitekstiä]

Saan nykyään sähköpostiini jopa viestejä, joissa mainostetaan ilmaista Suomi 100 vuotta -mitalia, ja viestissä on linkki jollekin ihme puolalaiselle sivustolle. Tämä on varmaankin taas uusi huijaus. Mutta Google paljasti että niitä Suomi 100 vuotta -mitaleja olisi oikeasti olemassa: http://www.suomi100vuotta.fi. Onko tämä siis täyttä totta? JIP (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 20.33 (EET)

Jos sähköpostilinkki ohjaa puolalaiselle sivulle, niin on se on varmasti jokin huijaussivusto, joka yrittää käyttää hyväkseen virallista suomi100vuotta -kampanjaa. Löysin pikaisella googlauksella tiedon, että "Suomen Moneta jakaa juhlamitaleita pelkällä toimituskulujen (4,95 euroa) hinnalla", tosin tuokin tieto joidenkin hieman epäilyttävien linkkien takaa. --Stryn (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 20.37 (EET)

Joulu-/kirkkolaulun nimi[muokkaa wikitekstiä]

Elokuvassa Talkkari, mikä mahtanee olla kyseessä? Kaunis laulu, etsimällä etsimisen jälkeenkään en löytänyt, top-joululauluista tai mistään. Sanoistakaan en ainakaan minä selvää saa. Klikkaa videota, laulukohta alkaa itsestään oikeasta kohdasta.https://www.youtube.com/watch?time_continue=4938&v=XP9iq_TM_0U

Mukavaa pääsiäistä! P.S: kohtaus ei paljasta juonen kulkua  –Kommentin jätti 91.157.56.192 (keskustelu)

Shazam antaa nimeksi "This Christmastide (Jessye's Carol)". --Otrfan (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 19.20 (EET)

Sehän se. Mielenkiintoinen ohjelma tämä Shazam. Kiitos teille! Kommentin jätti 91.157.56.192 (keskustelu)

Myyttejä Saw-elokuvista[muokkaa wikitekstiä]

Harmi että Myytinmurtajat loppuivat mutta minulla olisi Saw-elokuviin liittyviä myyttejä:

A. Onko mahdollista vain 20 sekunnissa avata ihmisen vatsa, ottaa sieltä avain ja avata lukko ja irrottaa karhunrautamaski ennen sen laukeamista? Amandahan odotti 40 sekuntia ennen kuin teki mitään. Entä jos hän olisi aloittanut heti epäröimättä? Entä jos avain olisi suolistossa asti?

B. Olisiko piikkilankasokkelosta ollut mahdollista selvitä hengissä?

C. Olisiko Tri Gordon voinut jalkansa sijaan sahata rautasahalla kantapäänsä pois ja kivusta huolimatta ujuttaa kahleen pois ja selvitä?

D. Olisiko Saw 4 elokuvassa Komisario Rigg voinut aseellaan ampua Brendan laitteeseen sidotut hiukset poikki, jolloin hän olisi selvinnyt vähemmällä? --62.80.158.106 26. maaliskuuta 2016 kello 20.49 (EET)

Helsingin rautatieaseman yläkerta[muokkaa wikitekstiä]

Kävin juuri tänään Helsingin rautatieasemalla Helsingin keskustassa ja katselin Aseman Wursti -ravintolasta kohti asemahallia. Huomioni kiinnittyi kohti rakennuksen yläkertaa, jossa näin ikkunoista pronssisia patsaita ja termoskannun. Mitä siellä yläkerrassa oikeasti on, muuta kuin jonkun pubin yläkabinetti? JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 01.17 (EET)

Ilmeisesti ainakin tila, jossa Voima-lehti väitti vartijoiden voivan pahoinpidellä asiakkaita jäämättä valvontakameraan (linkki). --188.67.137.91 29. maaliskuuta 2016 kello 21.47 (EEST)

Jääkiekko, useamman tuomarin loukkaantuminen[muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrannassa loukkaantuipäätuomari kesken ottelun. Tuolloin toki peli pystyttiin viemään loppuun kokoonpanolla 1 päätuomari+2 linjatuomaria? Miten olisi menetelty, jos toinen linjatuomari olisi loukkaantunut? Olisiko silloin pelattu kokoonpanolla 2 päätuomaria ja 1 linjatuomari, vai olisiko toinen päätuomari hoitanut linjatuomarin hommia? Entä jos samassa ottelussa olisi loukkaantunut 2 tuomaria? Miten sitten olisi toimittu?--LCHawk (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 22.50 (EEST)

Jääkiekkoliiton tuomaraiden ohjekirjassa on (tiivistettynä) seuraavat ohjeet linjatuomarin loukkaantumisen varalta: linjatuomari hoitaa kaikki aloitukset ja pitkät kiekot, mutta lähin tuomari hoitaa siniviivan paitsiotilanteessa, joko linjatuomari itse tai toinen päätuomareista, jos linjatuomari ei ehdi siniviivalle. Säännöissä kerrotaan, että jos kolmen tuomarin järjestelmässä päätuomari loukkantuu, niin toinen linjureista valitaan hoitamaan päätuomarin tehtäviä. Lisäksi peleissä saattaa olla varatuomari, joka tulee loukkaantuneen tilalle. --PtG (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 23.07 (EEST)
Eli siis periaatteessa kaksi tuomaria on minimikokoonpano, jolla ottelu voidaan viedä läpi?--LCHawk (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 23.32 (EEST)
Säännöissä ei puhuta varsinaisesti kahden tuomarin loukkaantumisesta. Mutta esimerkiksi NHL:ssä tällä kaudella taisi olla tilanne, jossa toinen päätuomari oli jättänyt kaukalon, kun toinenkin päätuomari loukkaantui (pystyi kuitenkin hetken huoltotoimien jälkeen jatkamaan). Jos toinen tuomari ei olisi pystynyt jatkamaan, NHL:n tilannehuone olisi tehnyt päätöksen, olisiko ottelua voitu jatkaa kahdella tuomarilla. Suomessakin tilanne lienee samantapainen, eli jos kaksi tuomaria loukkaantuu, otteluvalvoja päättää jatkosta. Yhdellä tuomarilla ei varmastikaan liigaottelua pelattaisi, mutta onhan tuomarin ohjeissa myös ohjeet yhden tuomarin järjestelmälle. Jääkiekkoliiton alaisissa harrastesarjoissa pelataan usein vain yhdellä tuomarilla. --PtG (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 09.20 (EEST)
Kahdella tuomarilla pystyy ihan hyvin viheltämään pelin. Näin yleisestikin toimitaan tarvittaessa. Monta kertaa nähnyt näin tapahtuneenkin ihan pääsarjatasollakin. Gopase+f (keskustelu) 4. huhtikuuta 2016 kello 12.27 (EEST)

Mikä sävellys?[muokkaa wikitekstiä]

Nuotteja tänne ei voine kirjoittaa, mutta eiköhän melodia ole helposti tunnistettavissa sävelten nimistäkin. Mikä kappale, kenen säveltämä ja esittävä ja minkä niminen on seuraava: (viivat tarkoittavat tässä, että niiden edelle merkitty nuotti soi pidempään, ja isoilla kirjaimilla merkityt ovat hieman muita painokkaimpia ja aloittavat uuden tahdin)?

E--gD--gC-ggAgg-E--gD--gC-ggAgg-

Tämän olen kuullut kyllä aika useinkin, mutta lähes aina sen verran hiljaa tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, että ainakaan laulun sanoista en ole saanut mitään selvää. -137.163.19.9 30. maaliskuuta 2016 kello 19.48 (EEST)

Middle of the Road: Chirpy Chirpy Cheep Cheep, 1972. YouTube-videoKotivalo (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 23.03 (EEST)

Suomalaisten määrä ulkomailla maittain?[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö joku, onko jossain tilastoa siitä, kuinka paljon suomalaisia (=Suomen kansalaisia) asuu eri maissa? Siirtolaisinstituutin sivuilla on tilastotietoa, mutta vain Euroopan ja Pohjois-Amerikan osalta. Näkisikö mistään tietoa kehitysmaiden osalta, erityisesti Afrikan osalta?--LCHawk (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 20.31 (EEST)

Tilastokeskuksen sivulta löytyy artikkeli [1], jossa sanotaan: ”Ei ole olemassa tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon ulkosuomalaisia eli ulkomaille muuttaneita suomalaisia eri maailman kolkissa on.” --Ryhanen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 21.04 (EEST)
Aivan, mutta olisikohan edes jotain arvioita jossain tutkimuksissa tehty? Siis tyyliin puhutaanko yksittäisistä ihmisistä vai kymmenistä tai kenties sadoista?--LCHawk (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 21.44 (EEST)
Jouni Korkiasaaren "Suomalaiset maailmalla" [2] sisältää jonkinlaisia arvioita, esim. Afrikassa tuhat suomalaista. Ehkä tarkempia tietoja ei helposti löydy, koska noita samoja lukuja näköjään tiedotusvälineetkin lainaavat (esim. [3]). --Ryhanen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 22.06 (EEST)
Punaisen Ristin ja kirkon lähetyssaarnaajina varmastikin Afrikassa joitakin. --88.113.35.42 1. huhtikuuta 2016 kello 22.10 (EEST)
Lähetystön mukaan Tansaniassa asuu tällä hetkellä noin 200 suomalaista, joista Dar es Salaamissa noin 100. http://www.ulkosuomalainen.com/ antaa vinkin siitä, missä maissa on merkittäviä suomalaisyhteisöjä. --Tappinen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 22.29 (EEST)

Harry Harkimo valitsijamiehenä[muokkaa wikitekstiä]

Muistaakseni Hjallis oli presidentin valitsijamiehenä Holkerin takana mutta RKP:n listoilla. Muistanko taas väärin? --Höyhens (keskustelu) 4. huhtikuuta 2016 kello 21.52 (EEST)

Vastataanpa mutulla, kun lähteitä ei ihan helposti tunnu löytyvän. RKP:llä ei ollut omaa ehdokasta vuoden 1988 vaaleissa, vaan osa RKP:n kannattajista tuki Koivistoa, osa Holkeria, ehkä joku Väyrystäkin. Ymmärtääkseni valitsijamiehet eivät olleet minkään puolueen listalla, vaan he olivat nimetyn ehdokkaan listalla. Harkimo oli Holkerin listalla. En tiedä onko Harkimo ollut koskaan RKP:n jäsen, tuskin. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 22.13 (EEST)
Vaikuttaa kutakuinkin muistini mukaiselta, mutta tuo vaalihan oli sellainen, että toisessa äänestyksessä melkein kaikki Holkerin valitsijamiehet siirtyivät Koiviston taakse ja jos oikein edelleen muistan, Harkimo oli ainoa ei-kokoomuslainen joka pysyi Holkerin takana. Siksiköhän muistelen että siinä oli ehkä siksi tämä (r) tai (r (sit)) kaneettina? --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2016 kello 11.05 (EEST)

"Kertonut avoimesti"[muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa on sillä, että kertoo jotain avoimesti ja sillä, että kertoo? Onko avoimesti kerrottu asia kerrottu ilman painostusta tai utelua vai kuinka? Monessa Wikipedia-artikkelissa henkilö on kertonut avoimesti jostain ongelmastaan tai homoseksuaalisuudestaan tai vastaavasta tabusta. --194.111.66.13 7. huhtikuuta 2016 kello 12.49 (EEST)

Joissakin tapauksessa joku on kertonut jollekin toiselle, ja se joku toinen on sitten kertonut sen ensimmäisen kertojan kertoneen, josta voi tulla vaikka sitten lehtijuttu. Mielestäni sellaisessa tilanteessa on kyllä kerrottu, mutta ei avoimesti.Tetopa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 12.51 (EEST)
Tarkennus. Esimerkiksi Tässä tapauksessa toinen osapuoli kertoi jotain, jonka sitten toinen osapuoli kertoi avoimesti eteenpäin (ettei jää ihan mutu-kommentiksi).Tetopa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 12.55 (EEST)
Mielestäni avoimesti kertominen tarkoittaa sitä, ettei henkilö rajoitu pelkästään myöntämään tai tunnustamaan jo ilmitulleita seikkoja (joista on jo "jäänyt kiinni"), vaan kertoo enemmän kuin olisi pelkästään tilanteen (ja rehellisyyden) vuoksi pakotettu kertomaan. Yleensä ilmaisua joka tapauksessa käytetään sellaisten asioiden kertomisesta, jotka henkilön olisi itselleen edullisempaa (tai sosiaalisesti hyväksytympää) salata tai pitää omana tietonaan. Esimerkiksi jos myöntää syyllistyneensä kerran rattijuopumukseen jäätyään siitä kiinni, niin "avoimesti kertomiseksi" se muuttuu, jos päättää samalla oma-aloitteisesti tunnustaa, että on jo pidempään kärsinyt alkoholiongelmasta. --Risukarhi (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 16.53 (EEST)
Ja epäilemättä ilmausta voidaan käyttää myös silloin, jos henkilö yleensä paljastaa oma-aloitteisesti jotain henkilökohtaista ja pitkään salaamaansa. Esim. artikkelissa Nikolai II sanotaan "Vuonna 1894 Nikolai kertoi avoimesti Mathildelle rakkaudestaan Alixiin ja kertoi toivovansa häntä morsiamekseen". Ilmaisu on mielekäs, vaikka salaamisen syynä olisi ollut esimerkiksi pelkästään henkilön oma ujous. --Risukarhi (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.02 (EEST)

Ihmisrodut[muokkaa wikitekstiä]

Meillä kerrottiin joskus ala-asteella (muistaakseni biologian tunnilla), että valkoihoisen ja tummaihoisen jälkeläistä kutsutaan mulaatiksi ja sitten kerrottiin myös nimitykset aasialaisen ja tummaihoisen sekä aasialaisen ja vaaleaihoisen jälkeläisille. Olen unohtanut nämä jälkimmäiset. Mitä ne mahtavat olla? Tämä tapahtui siis joskus 90-luvun loppupuolella, en muista tarkemmin minä vuonna. --130.232.142.199 7. huhtikuuta 2016 kello 16.08 (EEST)

Wikipediasta löytyy vain Zambo, Mulatti ja Mestitsi. en:Multiracial voi valaista asiaa tarkemmin. --Tappinen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 18.54 (EEST)
Tarkennetaan, että ihmisrotu on siis enää historiallinen käsite, jos joku lukijoista ei satu muistamaan. --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2016 kello 11.08 (EEST)

Virkkaa[muokkaa wikitekstiä]

En ole ikinä osannut käyttää virkkaa-verbiä (= sanoa, lausua) oikein. Se on sokea piste kielikorvassani. Saisinko jostain tuon verbin taivutuskaavan tai voisiko joku vi****, miten sitä käytetään? --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 16.41 (EEST)

Lienee oikein virkottu näin: http://fi.bab.la/taivutus/suomi/virkkoa --Veli Himmeä (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.25 (EEST)
Kielitoimiston sanakirja ei tunne verbiä "virkkoa". Sen sijaan se tuntee verbin virkkaa, joka taipuu näin. Siis esim. preesensissä minä virkan, mikä kuulostaa aika oudolta. Kieltämättä hämmentävää. -Ochs (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.30 (EEST)
Eikö virkkoa sanaa käytetä myös? Kenties uudempi sanamuoto tai jotain? Joka tapauksesa voinen valmistautua hakemaan takkini vetäytyäkseni jouhevasti tästä keskustelusta.--Veli Himmeä (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 17.37 (EEST)
Nykysuomen sanakirjan mukaan virkkoa on murteellinen. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 18.27 (EEST)
No ilmankos se sitten oli tuttu. Hyvä sivistää itseään tälläkin saralla.--Veli Himmeä (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 18.29 (EEST)
Nykysuomen sanakirjan mukaan oikein on passiivimuoto "virketty". Muodot tuntuvat omituisilta, kun niitä ei käytetä. Mietin vain, onko aktiivin indikatiivin 3. persoonan preseens "virkkaa" eli sama kuin käsityötermillä "virkata". Nyksärin mukaan taivutuskaava on analoginen verbin "paistaa" kanssa. Siitä myös huomaa murteellisuudenkin: kun imperfekti on "virkkoi" (aivan kuin "paistoi"), siitä lipsahtaa helposti muotoon "hän virkkoo ja aurinko paistoo". Mekanistisesta taivutusmallista ei kuitenkaan ole paljon apua, kun korvassa rupeavat kellot soimaan ja virkkavat: "ei noin, ei noin". --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 19.13 (EEST)
Ei mitään tietoa, mutta tuossa https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Verbitaivutus/suomi/virkkaa --Anr (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 20.50 (EEST)

Monilla verbeillä on muotoja joita ei vaan käytetä. Minä kutian, te kutiatte, hän ei kutia lainkaan mutta mikä on perusmuoto ? --Tappinen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 19.54 (EEST)

Ilmaiseksi ja vapaasti käytettävä Kielitoimiston sanakirja sanoo, että se on vaillinainen, eli 1. infinitiiviä ja muita heikkoasteisia muotoja ei käytetä. Nykysuomen sanakirja sanoo ymmärrettävämmin, että "ei kons.-vartaloisia muotoja". --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 21.32 (EEST)

iTunes[muokkaa wikitekstiä]

Mulla on mp3:na muutama albumi, jonka biisien nimet on mp3-tiedostojen nimissä, mutta ID3-tunnisteessa biisien nimenä on albumin nimi. Kun poistan ID3-tunnisteet, iTunes "muistaa" nämä ja antaa automaattisesti nämä albumin nimet biisien niminä. Jos ID3-tunnisteita ei olisi alkujaankaan ollut, ehdottaisi iTunes tiedostonimeä biisin nimeksi. Kuinka saan nimettyä biisit ID3-tunnisteisiin tiedostonimen mukaan iTunesissa? En jaksaisi manuaalisesti kopioida tiedostonimistä, kun biisejä on yhteensä toista sataa. Käytän siis MacBookia ja iTunesia. --178.55.26.80 10. huhtikuuta 2016 kello 02.26 (EEST)

Hopeisesta Omenasta voisi löytyä asiantuntemusta. --Raid5 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 18.42 (EEST)

Onko Popcorn Time laiton?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Popcorn Time laiton Suomessa? Ystäväni käyttävät kyseistä ohjelmaa eivätkä ole törmänneet ongelmiin virkavallan kanssa. Olenhan kuullut juttua ohjelman laittomuudesta mutta eipä juuri kukaan ole saanut sen käytöstä mätkyjä. En myönnä enkä kiellä käyttäväni ohjelmaa. --Hedelmätiski (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 17.15 (EEST)

Niinhän artikkelissa sanotaan, että "Suomen lakien mukaan Popcorn time on laiton". En ole käyttänyt, niin en tiedä miten tuo toimii, mutta jos pelkästään katsoo videoita siellä, eikä jaa, niin en usko että virkavalta kovin helposti alkaa selvittelemään ohjelman käyttäjiä. --Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 17.38 (EEST)
Artikkelissa on virhe, ei ohjelma ole laiton. Esimerkiksi elokuvan TPB AFK katsominen Popcorn Timellä on laillista, joten ei voida tuomita sen takia koko ohjelmaa laittomaksi. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 13.30 (EEST)
Ts. ohjelma itsessään ei ole laiton, mutta jos waretat sillä (=katsot elokuvia, tv-sarjoja jotka eivät ole vapaita), niin se on lainvastaista ja seuraukset ovat samat mitä muillakin tekniikoilla. --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 13.37 (EEST)
Juurikin näin. Taitaa 99 prosenttia elokuvista kuitenkin olla "All rights reserved", joten käytännössä elokuvien katsominen ohjelmalla on laitonta. --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 21.42 (EEST)

Toledo Oy[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö joku tai löytyykö aineistoa Toledo-nimisestä suomalaisesta yrityksestä? Liittyykö se jotenkin jääkäreihin? Muistelen lukeneeni että hämeenlinnalainen makkaratehdas Mensa olisi ollut jonkinlainen suojatyöpaikka vanhoille jääkäreille. Wikiprojektissa tuli vastaan henkilö joka on työskennellyt Mensassa, Toledossa, Zittingillä (insinööritoimisto) ja oli myös jääkäri. Netistä ei löytynyt mitään aineistoa, eikä oma kirjahyllykään auttanut. Jos tietoa löytyy, olisi hyvä jos löytäjä tekisi pikku artikkelin. --Mwåc8m (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 14.51 (EEST)
P.s. Jääkäri oli Arno Jaatinen, joka näköjään omisti makkaratehtaan vuodesta 1930. --Mwåc8m (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 15.00 (EEST)

Ei taida olla tietoa kenelläkään. Eikä ollut tärkeä asia, kiinnosti vain. --Mwåc8m (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 18.52 (EEST)

Poliisiautolla kotiin[muokkaa wikitekstiä]

Viime viikonloppuna kun kävin Helsingin olutmessuilla, join itseni vahingossa niin kovaan humalaan etten selvinnyt omin avuin kotiin asti. Joku ohikulkija huomasi tilani ja soitti poliisin paikalle, ja poliisi vei minut poliisiautolla kotiin, jossa menin suoraan nukkumaan. En joutunut putkaan tai mitään vaan pääsin omaan kotiini nukkumaan.

Tietääkö joku oliko tämä nyt tällä selvä, vai tuleeko minulle joku lasku? Jäänkö nyt johonkin poliisin rekisteriin?

Olen jo kysynyt asiasta poliisilta sähköpostitse mutten ole saanut mitään vastausta. JIP (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 22.03 (EEST)

Kiitos että kerroit meille jännittäviä kuulumisiasi. Olit hetken rikollinen mutta nyt olet sovittanut rangaistuksesi ja voit palata takaisin yhteiskuntaan, vaikka se ei helppoa olekaan. Ehkä hyvität tekosi kirjoittamalla jostakin juomastasi oluesta artikkelin? --Raid5 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 23.07 (EEST)
Paras juomani olut kuului Fat Lizard -panimolle mutta heistä on aika vaikea löytää ainakaan netistä mitään tietoa. Ehkä pitää kuitenkin yrittää kaivaa jotain esille. JIP (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 23.12 (EEST)
Poliisilta tuli vastaus, poliisi ei laskuta tällaisesta kotiin viemisestä. JIP (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 08.31 (EEST)
Niin, kalliimpaahan se olisi ollut sua putkassa pitää. --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2016 kello 12.40 (EEST)
Tehtiinkö sulle ruumiintarkastus? Allekirjoititko papereita? Löikö poliisi sua pampulla tai naureskeliko? Jouduitko takaosan "häkkiin" vai pääsitkö istumaan takapenkille? --87.95.88.27 19. huhtikuuta 2016 kello 22.27 (EEST)
Sinne takaosan "häkkiin" minä jouduin. Ruumiintarkastusta ei tehty, papereita en allekirjoittanut, poliisi ei lyönyt pampulla. Vähän heitä kyllä huvitti että olin väsähtänyt niin lähelle omaa kotioveani. JIP (keskustelu) 20. huhtikuuta 2016 kello 08.13 (EEST)

Moby Dick[muokkaa wikitekstiä]

Moby Dickin ensimmäinen painos julkaistiin kolmessa osassa Iso-Britanniassa vuonna 1851 nimellä The Whale. Onko tämä alkuperäinen versio jaettu myöhempien painosten tapaan 135 lukuun? Jos on, kuinka monta lukua kussakin osassa on? --188.67.123.205 21. huhtikuuta 2016 kello 23.52 (EEST)

Tuolta löytyy tieto: brittiläisessä ensipainoksessa lukuja oli 41+44+49=134. Yksi luku sensuroitiin verrattuna amerikkalaiseen ensipainokseen, ja muitakin eroavaisuuksia näiden välillä oli. Ks. myös [4]. -Ochs (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 23.40 (EEST)
Kiitos paljon! --37.136.141.108 26. huhtikuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Kuinka toimia kun CC-BY lisensoitua teostani myydään verkkokaupassa luvatta[muokkaa wikitekstiä]

Ottamaani valokuvaa File:Golf ball 2015.JPG myydään amerikkalaisellaa fineartamerica.com (archive.is kopio) sivustolla ja kuvaajaksikin on vielä merkattu jonkun brittiläisen naisen nimi. Olen ottanut yhteyttä palveluun sekä verkkosivuja hostaavaan yritykseen mutta mitään vastausta en ole saanut. Kuinka kannattaisi toimia? --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 13.34 (EEST)

Onpas törkeää toimintaa. Oletko kokeillut ottaa yhteyttä palautelomakkeen kautta naiseen, joka väittää omistavansa kuvasi? --Stryn (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 16.46 (EEST)
Nyt laitoin viestiä tuolta, tuskin vastaa. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 18.20 (EEST)
Onkohan nuo muutkin kuvat varastettuja?--MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 18.25 (EEST)
Googlen käänteisellä kuvahaulla pystynee kokeilemaan. --84.248.188.30 22. huhtikuuta 2016 kello 18.36 (EEST)
Hidastavaksi tekijäksi tässä muodostuu se että kuvan URL-osoitteen saaminen on hankalaa tuolla sivustolla. --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 20.42 (EEST)
Linkki Kuva Kuvaaja
linkki File:Ernie Els 3-wood tee.jpg SD Dirk
linkki File:Golf course - Green Lakes State Park.jpg Easchiff
linkki File:HarryVardon.jpg Public Domain
linkki File:Humber Valley Golf.jpg Golf NFLD
linkki File:Golf ball pyramid.jpeg Thecleversheep
linkki File:Moscow 05-2012 Mokhovaya 05.jpg A.Savin
linkki File:College Home-Smith Hall (LaGrange College).JPG SaveRivers
linkki File:Brown Campus Manning Hall.JPG Ad Meskens
linkki File:2009-0618-NMU-AcademicMall.JPG Bobak Ha'Eri
linkki File:Bowdoin College Quad.jpg Ilove2run
linkki File:Boston Light Evening.JPG MBTafan2011
linkki File:Point Cabrillo Lighthouse, on an early morning in February.jpg Frank Schulenburg
linkki File:Portland-Head-Light-House.jpg Stefan Hillebrand
linkki File:Point Montara Light (2013).jpg Frank Schulenburg
linkki File:Bodie Island Lighthouse 2008.JPG Jarek Tuszynski
linkki File:Diamond Head Lighthouse, Honolulu, USA-1May2010.jpg
linkki File:Marshall Point Lighthouse by Sunset.jpg Kaushik A C

(listaa saa täydentää, linkeistä löytyy kopiot myös Web Archivesta)

Näyttää siltä että tuo kyseinen sivusto kopioi kuviaan Wikimedia Commonssista ja myy niitä. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.04 (EEST)

Onkohan kyseessä vain tuo yksi käyttäjä, joka harrastaa tätä? Käyttöehdoissa kerrotaan miten voi tehdä valituksen (kohta "Notice and Procedure for Making U.S. Claims of Copyright Infringement"). --Stryn (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.14 (EEST)
Kannattaa varmaan vielä ottaa yhteyttä tätä kautta. Tuo näyttää olevan täysin törkeää toimintaa. Tekee melkein mieli raportoida tästä itse mutta en ole osallisena tekijänoikeuskiistaan. JIP (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.26 (EEST)
Voisin katsoa löydänkö kyseiseltä sivustolta myös enemmän muiden ottamia valokuvia ja ilmoittaa loukatuille asiasta. --Zunter (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.30 (EEST)
Luvattomasta kopioinnista ja tekijänoikeuden varastamisesta voi Finnfoton jäsenjärjesetön jäsen ilmoitta Finnfotoon. Linkkejä heidän sivuiltaan:
--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2016 kello 20.33 (EEST)
Nyt huomasin että olivat poistaneet ottamani valokuvan, kun viestissä operaattorille tuli mainittua "taikasana" DMCA... --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 14.41 (EEST)
Pitäisiköhän minun huomauttaa asiasta Wikimedia Commonssin puolella? --Zunter (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 18.19 (EEST)
Jos tuolla sivulla on runsaasti Commonsista otettuja kuvia siten, että ne rikkovat tekijänoikeuksia tai sivusto peilaa niitä siten, että ne rikkovat tekijänoikeuksia, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Wikimedia Foundationiin. –Makele-90 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 18.45 (EEST)
Georgia Fowler näyttää aikaansaavan elantonsa myymällä muiden ottamia valokuvia ominaan. Pidän tätä todella törkeänä väärinkäyttönä, mutten tiedä miten tässä pitää toimia, kun en ole vielä löytänyt yhtään itse ottamaani valokuvaani hänen markkinoimanaan. JIP (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 23.02 (EEST)
Hän etsii muualta valokuvia ja muokkaa niiden värisävyt paremmiksi ja väittää omiksi teoksikseen. --Zunter (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 12.56 (EEST)
Ensimmäinen kerta, kun pääsen seuraamaan tällaisen huijarin touhuja. Onkohan edes tuo identiteetti oikea, vai onkohan sekin huijausta?--MAQuire (keskustelu) 23. huhtikuuta 2016 kello 23.07 (EEST)

Toinen valtio, joka otti johtajakseen presidentin[muokkaa wikitekstiä]

Mikä oli toinen valtio, joka otti presidentin tittelin valtionpäälleen? Nenoniel (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 03.28 (EEST)

Artikkelista en:President löytyy pari lyhyttä presidenttikautta: Napoléon Bonaparte toimi Italian tasavallan presidenttinä 1802–1805, ja Henri Christophe oli Haitin presidentti 1807–1811, kunnes päätti julistautua kuninkaaksi. (Ensimmäinen oli Yhdysvaltain presidentti, jos joku jäi ihmettelemään.) --Silvonen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 07.46 (EEST)

Maito[muokkaa wikitekstiä]

Miksi maito muuttuu kirkkaaksi, kun sinne kaataa vahvaa emästä, eikä sakkaannu niin kuin vahvan hapon vaikutuksesta? Mistä tiedän, että emäs kirkastaa maidon?: Tätä on kokeiltu kemian tunnilla.--85.76.20.206 29. huhtikuuta 2016 kello 00.24 (EEST)

Maidon sakkautuva proteiini on suurimmaksi osaksi kaseiinia. Proteiineilla liukoisuus on alhaisin silloin kuin liuoksen pH on sama kuin proteiinin isoelektroninen piste. Kaseiinilla isoelektrinen piste on happaman puolella. Tämän vuoksi maidon proteiinit liukenevat paremmin emäksisiin kuin happamiin liuoksiin. --MiPe (wikinät) 30. huhtikuuta 2016 kello 23.43 (EEST)

Fatser vai Vatser?[muokkaa wikitekstiä]

Joku meni sitten muokkaamaan enkkuwikin artikkelia en:Fazer vaihtaakseen nimen ääntämyksen muodosta "fatser" muotoon "vatser", kertoen että "f" ei ole natiivi suomen kielen kirjain. Ei ole niin, mutta kyseessä on erisnimi, ja firman (ei siis "virman") perustaja oli Karl Fazer, jonka suku oli Sveitsistä, ja siellä puhutaan saksaa, jossa "f" on natiivi kirjain. Minulla ei ole mitään ongelmia ääntää sanaa "fatser" vaikka olenkin täysin suomenkielinen äidinkieleltäni, ei kai suurimmalla osalla muistakaan suomalaisista ole? Ei se että jokin äänne ei esiinny suomen kielessä natiivisti tarkoita että se olisi meille suomalaisille ylitsepääsemättömän vaikea lausua. Äännetäänkö tuo nimi siis normaalisti Suomessa "fatser" vai "vatser"? JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.10 (EEST)

Tämän mukaan suomalaisetkin osaavat kyllä ääntää f:n. Sekä f että v ovat toki suomessa heikompihälyisiä kuin esimerkiksi saksassa tai englannissa. -Ochs (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 00.46 (EEST)
Niin, mikä nyt sitten on normaalia... Väittäisin, että Helsingin keskustassa suurin osa ääntää sen f:llä populistipoliitikkoja lukuun ottamatta, mutta pitäisi mennä Kuopion torille tai Tammelantorille tekemään vertailevaa tutkimusta. --Silvonen (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 06.23 (EEST)
Enkkuwikissä käytiinkin tästä jo keskustelua, ja artikkeliin palautettiin ääntämysasu "Fatser". Siellä ovat ihmiset kommentoineet että eivät ole koskaan kuulleetkaan ääntämysasua "Vatser" vaikka ovat asuneet Suomessa vuosikymmeniä. JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 23.29 (EEST)
Suomen kielessä ei ole ähvää, esimerkiksi sanassa vaarao, paitsi poikkeuksena pesufati. --raid5 (keskustelu) 4. toukokuuta 2016 kello 10.29 (EEST)

1800-luvun suomalaiset?[muokkaa wikitekstiä]

Jos puhutaan kansalaisuudesta eikä esimerkiksi "heimosta", voidaanko 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnassa eläneitä ihmisiä kutsua suomalaisiksi vai onko se anakronismi? --37.33.169.140 3. toukokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

Kansalaisuus on Suomi, kansallisuus taas suomalainen. --raid5 (keskustelu) 3. toukokuuta 2016 kello 22.19 (EEST)
Mutta kiintoisa kysymys onkin juuri se, että oliko tuolloin juridisesti olemassa erillistä Suomen (suuriruhtinaskunnan) kansalaisuutta, tai jos lainsäädännössä ei vielä tunnettu juuri tuota termiä, niin oliko jotain nykyiseen kansalaisuus-käsitteeseen rinnastettavissa olevaa. --Makevonlake (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 19.48 (EEST)
Tietääkseni autonomian aikana puhuttiin Suomen alamaisuudesta ja myöhemmin myös Suomen kansalaisuudesta, joka itsenäistymisen yhteydessä muutettiin nykyisen tyyppiseksi itsenäisen valtion kansalaisuudeksi. Juridisena instituutiona Suomen kansalaisuus sai alkunsa autonomian perustamisen yhteydessä 1800-luvun alussa (vaikka itse termiä ei silloin käytettykään), ja sen jälkeen Suomen alamaisilla/kansalaisilla oli Suomessa oikeuksia, joita muilla Venäjän alamaisilla/kansalaisilla ei Suomessa ollut. Aiheesta on asiaa artikkelissa Kansalaisuus ja vähän täälläkin. --Risukarhi (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 20.13 (EEST)

Luko-pelit[muokkaa wikitekstiä]

Omilta peruskouluajoilta (1990-luvulla) muistan, kun joillakin tunneilla sai pelata Luko-peliä, jossa piti ratkaista tehtäviä (esimerkiksi matematiikka-aiheisia), ja laittaa numeroidut laatat oikein numeroiduille paikoille, ja tarkistaa lopuksi kääntämällä pelilauta, että oliko mennyt laatat oikeisiin paikkoihin, joista muodostui tietynlainen kuvio. Vieläköhän nykypäivän koulussa tätä klassikkoa pelaillaan vai onko jo mennyttä aikaa? Ja milloinkas tällainen peli Suomeen aikanaan tuli? --Ville Siliämaa (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 19.26 (EEST)

Hesarin videot[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Hesarin sivuilla jotenkin asentaa (ilman lehden tilausta) niin, että uutisartikkeleissa ei ala automaattisesti pyörimään videot? Vähän aina ärsyttää, kun ne kuitenkin kierrättää samoja videoita kaikissa tiettyyn aiheeseen liittyvissä artikkeleissa, ja sit pitää odottaa se kymmenen sekuntia, että selain saa ladattua videon, niin voi laittaa pauselle, ja pääsee vasta sitte lukemaan itse artikkelin. Tai tietääkö joku yhtä hyvää uutissivustoa kotimaan uutisista (en kaipaa Helsingin paikallisuutisia), jossa ei olis tuollasta videoiden automaattitoistoa? --37.33.105.91 5. toukokuuta 2016 kello 21.50 (EEST)

Mozilla Firefox: Lisäosat → Liitännäiset → Adobe Flash ”Kysy käynnistetäänkö”. Safarissa vastaava asetus: ”Kysy”. --raid5 (keskustelu) 5. toukokuuta 2016 kello 22.44 (EEST)