Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Mainosartikkelit "Faktana" kuuluuko wikiin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luin juuri sivun klorella nimisestä levä- lisäravinteesta. Tutkittuani asiaa muualta, huomasin, että wikin teksti oli myynti/mainos puhe. Tämän kuvan sai jo tekstiä lukiessa, sillä vaikka superfoodit ovat muodissa, niin jos yksittäinen aine lupaa pitkän listan todella hienoja terveysvaikutuksia, niin onhan se epäilyttävää.


Mielestäni tällaiset (vaikkakin ilman luotettavaa lähdettä) olevat artikkelit laskevat wikin käyttöä luotettavuudessa ja siinä, että mainostaminen ei minusta kuulu tietosanakirjaan vaan aivan muualle.

Häiritseekö muita mainosartikkelit ja kuuluvatko ne osaksi wikiä?

Aikaa vievää ja turhauttavaa, kun etsii faktaa ja löytyy mainos..  –Kommentin jätti 85.76.7.9 (keskustelu)

Mainokset eivät kuulu lainkaan Wikipediaan. Yleisesti ottaen ne kannattaa kyseenalaistaa alkuunsa ja ilmoittaa asiasta artikkelin laatijalle. Jos kuitenkin päädytään, että paljon puheena oleva asia sanotaan vaikka malliksi karppaus päätyy wikipedia-artikkeliksi, se kaipaa tasapuolisia lähteitä eduista ja haitoista. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2015 kello 23.58 (EEST)
Kas tässä vastaus, jonka unohdin tallentaa n. kauan kauan sitten. --Pitke (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 01.18 (EEST)
Klorella <- tämä siis. Kyllä häiritsee, eivätkä kuulu. Mainokset ja mainosmaisuus rikkovat neutraaliusperiaatetta. Kiitos vinkistä, ja jos löytyy lisää mainospuheita niin voit ilmoittaa niistäkin. --Pitke (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 01.18 (EEST)
Minäkin olen sitä mieltä, että mainokset eivät tänne kuulu ja heikentävät roimasti tietosanakirjan luotettavuutta lukijan silmissä. Mutta seuraava tärkeä vaihe: mitä asialle voidaan tehdä. Onko kellään konkreettisia hyviä ajatuksia tai ideoita siitä, miten niitä alettaisiin karsia? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 11.58 (EEST)
Koko ajan niitä on karsittu ja karsitaan. --Lax (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 11.50 (EEST)
Kokeneet käyttäjät poistavat mainosmaisuutta miten parhaiten voivat. Jos itse ei usko osaavansa tai ehdi tai muuta sellaista niin aina voi ilmoitella kahvihuoneessa tai mieluummin vielä laittaa artikkeliin Malline:Korjattava/mainos. --Pitke (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 15.04 (EEST)
Mainosmaisuus ei tee hyvää Wikipedian luotettavuudelle, se vähentää wikimerkittävyyttä. Mainosmaisuutta ilmenee jonkin verran artikkeleissa ja kokemukseni mukaan sitä voi ehkäistä a) poistamalla markkinointikieltä (esimerkiksi vähemmän mainesanoja kuten "kuuluisin", "suurin", "paras", "ainoa" jne.) ja b) käyttämällä enemmän kolmannen osapuolen tietolähteitä. Kolmas osapuoli tarkoittaa esim. tekijästä, yrityksestä, tuotteesta tai instituutioista, mainostajista, markkinointiorganisaatioista ym. riippumattomia tietolähteitä. Olen sitä mieltä että tekijään ja instituutioon liittyvät lähteet eivät ole aivan ehdottomasti pois suljettujakaan, jos ne tuovat olennaista tietoa aiheesta. Usein kolmannen osapuolen tietolähteitä ei ole helppo tunnistaa tai löytää. Mutta kolmannen osapuolen lähteet lisäävät artikkelin wikimerkittävyyttä ja uskottavuutta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 15.57 (EEST)
Esität hyviä ohjeilta parantaa Wikipedian mainosartikkeleita kohdistumaan myös hieman älykkäimmille kuluttajille, eli henkilöille, jotka eivät höynäydy ylisanoista eivätkä esim. nobelpalkinnon voittajan nimen mainitsemisesta. Mainitsemasi kolmannen osapuolen luotettavat lähteet, niiden löytyminen, on valitettavasti mielestäni normaalisti se piirre, joka erottaa mainokset tietosanakirja-artikkeleista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 21.23 (EEST)
Valitettavasti? --Lax (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 09.47 (EEST)
Sanoin valitettavasti ajatellen täällä vaikuttavia muokkaajia. Mainosartikkeleiden kirjoittajien tulot (toki myös tuotteen myyntituotot) ja yleisemmin myös artikkeleiden eli tänne osallistuvien muokkaajien määrä vähenevät, jos artikkeleiden tekoa vaikeutetaan liikaa alkamalla edellyttää käytännössäkin artikkeleiden merkittävyyden ”todisteeksi” em. luotettavia sekundäärilähteitä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 10.28 (EEST)
Noin pragmaatisestihan mainosmaisuus aiheuttaa vastareaktiona merkittävyyskynnyksen hienoista kohoamista aihepiireissä, joissa enin osa tarjotusta sisällöstä on mainosmaista, ja sellaisena projektille huonoa ja käyttökelvotonta. Joistakin aiheista saattaisi olla mahdollista kirjoittaa myös kelvollisesti kolmannen osapuolen lähtein, jos näksi vaivaa, mutta sitä vaivaa ei juuri kukaan ota asiakseen nähdä, ja kun tarjottu sisältö ei ole kelvollista, niin väistämätön seuraus on, ettei sisältöä kelpuuteta, vaikka aiheista sinällään voisi kirjoitttaa kelvollisestikin. Vaikka johonkinhan se raja aina on vedettävä, vaikka kirjoitettaisiin hyvinkin.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 11.07 (EEST)
Jos aikanne kuluksi haluatte tehdä asialle jotain, niin meiltä löytyy luokka Luokka:Mahdollista mainontaa sisältävät artikkelit josta voisi esimerkiksi korjata artikkelin Iittala --Zache (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 12.13 (EEST)

Kuka saa laittaa artikkelin merkittävyyden kyseenalaiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuka saa laittaa artikkelin merkittävyyden kyseenalaiseksi, pitäisikö se sallia vain käyttäjätunnuksen omaaville joilla on 4 päivää vanha tunnus, tuntuu siltä että me katsastetaan turhaan joitakin jotka on aloittanut joku IP--Musamies (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 05.43 (EEST)

Löytyykö tilastoa siitä, kuinka paljon ip-käyttäjät kyseenalaistavat artikkeleiden merkittävyyttä ja kuinka moni näistä kyseenalaistuksista johtaa artikkelin poistamiseen (jälkimmäistä osuutta pitää sitten toki vielä verrata käyttäjätunnusten tekemien kyseenalaistuksien poisto-osuuteen)? Mä luotan enempi raakaan tilastofaktaan kuin jonkun toisen käyttäjän mutu-tuntumaan. --Lax (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 09.44 (EEST)
Lisäksi tuohon ei voi rakentaa mitään teknistä rajoitusta vaan sitä pitäisi valvoa samaan tapaan kuin äänioikeuden käyttämistä eli käsipelillä. En kannata tuollaista rajoitusta kategorisesti. Kysymykseen on vastauksena "kaikki saavat laittaa". Jos merkittävyyden kyseenalaistaminen sallittaisiin vain hyväksytyille käyttäjille, olisiko samalla rajoitettava merkittävyyskeskustelu myös hyväksytyille käyttäjille? Tulisiko tänne sitten kaksi eri "äänioikeutta", missä varsinainen äänioikeus äänestyksissä olisi perinteinen ja sitten oikeus osallistua merkittävyyskeskusteluihin olisi rajoitettu vain hyväksytyille käyttäjille? Kuulostaa tarpeettoman monimutkaiselta. Kuten Lax sanoi, asiaan voidaan palata, mikäli tilastot kiistämättä osoittavat, että tällainen rajoitus olisi tarpeen, ettei Wikipedia tuhoudu. --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 13.15 (EEST)
Mahtaako tuo olla kovin laaja ongelma? Yhtä lailla huonosti perusteltuja poistoehdotuksia voi tehdä vastikään tunnuksen luonut, hyvääkin tarkoittava käyttäjä. Ja jos teknistä systeemiä ei pysty tekemään, niin turha luoda uutta vaikeasti valvottavaa sääntöä valvottavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 16.27 (EEST)
Minusta ip:t voisivat saada tehdä merkittävyyden kyseenalaistuksia, mutta heidän äänillään tai mielipiteillään ei pitäisi olla keskusteluissa merkitystä. --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2015 kello 16.48 (EEST)
Mielenkiintoinen näkemys. Muokata saa, muttei keskustella. Koska keskusteluviesteillä saattaa olla alitajuinen vaikutus nimimerkillä muokkaaviin, niin tätä varten tulisi sulkea kaikki äänestys- ja keskustelusivut ip-osoitteiden muokkaukselta. Voitko perustella näkemystäsi? --87.93.63.45 16. kesäkuuta 2015 kello 18.40 (EEST)
Mutu-tuntumalta ei minustakaan tuon suhteen ole ollut mitään suurta ongelmaa. Häiriköivään toimintaan voidaan joka tapauksessa puuttua estoilla, jos sana ei tehoa. Sisältökontrolliin osallistuvien muokkaajen toimintamahdollisuuksien rajaaminen merkittävyyden kyseenalaistusten suhteen vaatisi taakseen pätevät argumentit. –Ejs-80 16. kesäkuuta 2015 kello 17.05 (EEST)

Olisiko tarvetta uudelle ryhmälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun uusi käyttäjätunnus haluaa lisätä kuvan wikiimme, niin hän joutuisi anomaan oikeudet ja siinä yhteydessä hän vastaisi kymyksiin käyttöoikeuksista ja niitten soveltamisesta sekä tekijätietojen ja muitten tietojen laittamiseen. Kun ylläpitäjä on hyväksynyt vastaukset, hänelle annetaan oikeudet ladata kuvia. esimerkkinä venäjän kieleinen wiki. Näin saataisiin heti paremmin oikeat käyttöoikeudet kuviin ja eikä tarttis katsella käyttäjän keskustelusivua missä on parikymmentä varoitusta kuvan poistoista--Musamies (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 17.04 (EEST)

Ehdotus että suositellut artikkelit valitaan vuosittain yhdessä äänestyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan että suositellut artikkelit valittaisiin vastedes uudella tavalla. Joka vuoden lopussa valittaisiin äänestämällä 20 uutta suositeltua (tai jokin suurempikin kiinteä määrä). Ne valittaisiin pidemmältä listalta, johon käyttäjät ovat keränneet omia valintojaan ehdokkaiksi. Äänestys voisi alkaa esim. lokakuun alussa ja äänestää voisi kolmen kuukauden ajan. Kahden viikon vertaisarviointi voisi yhä olla ehtona valinnalle.

Suositeltujen artikkelien kriteerit on nyt vedetty haitallisen ylös. Sen johdosta uusia suositeltuja artikkeleita tulee tarpeettoman vähän vuodessa (viime vuonna vain seitsemän kun vuonna 2010 tuli vielä 41), ja etusivulla joudutaan kierrättämään samoja vanhoja. Suositelluksi on nykyisin samasta syystä vaikea viedä tunnettuja ja laaja-alaisja aihejta, jollaiset lukijoita kiinnostaisivat eniten.

Tämä uusi ehdotus poistaisi kriteerien tiukentumisongelman ja sen ongelman että ehdokkaat ovat eriarvoisessa asemassa sen mukaan millaiset arvioijat sattuvat olemaan kulloinkin äänestämässä. Varmasti meiltä löytyy joka vuosi 20 sellaista artikkelia, jonka kehtaamme esitellä etusivulla. --Savir (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Ehdottomasti ei mitään kiintiöitä tai laadun laskemista. –Makele-90 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 22.03 (EEST)
Minusta taas koko suositellut artikkelit -touhu pitäisi lopettaa turhana kuriositeettina ja muutamien harvojen perfektionistisena puuhasteluna, joista ei juuri ole iloa lukijoille eikä useimmille muokkaajillekaan. Se tuottaa lähinnä liian raskaita ja perusteellisia artikkeleita, joihin harva jaksaa perehtyä. –Kotivalo (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 22.09 (EEST)
Suositellut artikkelit ovat näkyvä osa wikipediaa, ja niistä on muutakin iloa. Tämä minun ehdotukseni poistaisi itse asiassa tuon raskauden ongelman sillä että äänestäjät tietysti äänestäisivät vain niitä artikkeleita, joihin viitsivät perehtyä, vaikka ne eivät olisikaan ehdokaslistan pisimpiä. Siten saataisiin lukijaystävällisempiä suositelluiksi, etenkin jos kiintiö olisi korkeampi, esim. 40 vuodessa. --Savir (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 22.11 (EEST)
SA-artikkelit ovat ainakin mulle tarjonneet parhaimpia hetkiä Wikipedian parissa. Esimerkiksi Kambodža oli todella hienosti monen käyttäjän yhteistyöllä luotu artikkeli. Lukijana ne puolestaan ovat antaneet mulle helposti järkevässä muodossa paljon hyvää tietoa. Kattavassa artikkelissa on hyvä johdanto, josta saa jo tarpeellisen käsityksen asiasta, jota käsitellään. Lisäksi siinä on hyvä rakenne, jotta lukija pystyy löytämään asian, jota on etsimässä. Ei pitkää artikkelia tarvitse lukea kokonaan, jotta voi löytää etsimänsä. En tiedä, olenko ainoa lukija, joka on kiinnostunut pitkistä artikkeleista. Ehkä. --PtG (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 23.17 (EEST)
En kannata. Hankaloittaa SA-artikkelien luomista, kun ei pysty viemään tekemäänsä artikkelia SA-tasolle, vaan joutuisi odottelemaan vuoden lopussa mahdollista top 20 -äänestystä. Nykyinen tapa on paljon mukavampi ja helpompi muokkaajalle. Tietenkin tuolla tavalla saataisiin keinotekoisesti luotua lisää SA-artikkeleita. Lisäksi muutaman viimeisen vuoden aikana tapahtunut SA-tason nouseminen on myytti, esimerkiksi vuoden 2010 jälkeen laatuvaatimus ei ole noussut. Tuona vuonna valitut 41 artikkelia ovat tasoltaan aivan yhtä laajoja kuin tänäkin vuonna valitut. Oikeastaan silloin vaatimukset olivat osittain jopa tiukemmat, sillä punalinkkien kanssa oltiin todella vaativia, nykyään ymmärretään, että ei jokaista linkkiä tarvitse sinistää. Edellinen laadullinen hyppy taisi tapahtua vuoden 2008 aikana, jolloin alettiin käytännössä vaatia mm. viitemerkintöjä jokaisen kappaleen perään. --PtG (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 23.17 (EEST)
En kannata ehdotusta vuoden kestoisesta laatuarviointiprosessista, nykyinen artikkelikohtainen arviointi on artikkelin kannalta varmasti monin tavoin parempi systeemi. Suositellun kriteerit ovat syystäkin korkealla: laatumerkintä on osoitus korkeatasoisesta artikkelista. Vaikka muokkaajat eivät ole innostuneet tekemään suositeltuja artikkeleita, ei se tarkoita, että laatukriteerejä pitäisi alentaa; ehkä pitäisi keskittyä siihen, miten muokkaajia saisi tekemään laadukkaampia artikkeleita. Etusivulla voisi tosin mielestäni esitellä myös Hyviä artikkeleita.--Olimar 22. kesäkuuta 2015 kello 00.07 (EEST)
Jos etusivulla aletaan esitellä hyviäkin artikkeleita, se tarkoittaa käytännössä sitä, että me luomme neljännen kategorian: "Riittävän hyvät esiteltäviksi etusivulla". Moni nykyisistä "hyvistä" ei vastaa edes nykyisiä lupaavien artikkelien vähimmäisvaatimuksia. --Savir (keskustelu) 23. kesäkuuta 2015 kello 19.05 (EEST)
Lähinnä mietin sitä, että jos etusivulle haluaa lisää parasta sisältöämme, niin sitä löytyy. Tietenkään kerran statuksen saanut artikkeli ei säily mallikelpoisena ilman jatkuvaa työtä (poikkeuksia toki on), ja niitä pitääkin aina silloin tällöin arvioida uudelleen. Etusivukierros voisi siis tehdä hyvää, koska artikkelit pitäisi käydä läpi ja katsoa ovatko ne statuksensa veroisia. Se on sitten eri asia, miten artikkelit etusivulla esiteltäisiin, mutta olisihan se mukava ohjastaa lukijoita laadukkaimpiin artikkeleihin.--Olimar 23. kesäkuuta 2015 kello 19.33 (EEST)
En kannata myöskään yllä esitetyin perustein (Ptg, Makele-90, Olimar).--Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 11.23 (EEST)

Kannaisiko miettiä tämän ehdotuksen yhdistämistä nykykäytäntöön siten, että nykyisen suositellut-käytännön lisäksi kerran vuodessa äänestettäisiin hyvistä artikkeista parhaat suositelluiksi. Nyt laaja-alaiset artikkelit ei saa suositeltu-statusta, koska aina löytyy poliittisluonteista vastusta. Jostakin eliöstä saa helpommin suositellun, kun se on neutraali aihe.Vilkapi (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 16.48 (EEST)

Symbol oppose vote.svg En kannata mitään kiintiöitä SA-artikkelien määrän lisäämiseksi. Jos riittävän hyviä artikkeleita ei tule, huonoille ei tarvitse antaa SA-statusta jotta olisi enemmän suositeltuja artikkeleita esiteltävänä. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.09 (EEST)

Tässä on muutama "erillinen" ongelma SA-artikkeleista: 1) SA-artikkelien kriteerit tuppaavat nousemaan ajan kuluessa, (kun aina verrataan läpimenneisiin artikkeleihin, ei hylättyihin) 2) koska kriteerit nousevat myös kynnys tuoda SA-ehdokkaita äänestykseen nousee 3) epäkelpoja/selvästi kriteerien alapuolelle jääviä SA-artikkeliehdotuksia/vertaisarviointipyyntöjä tekevät käyttäjät saavat negatiivista palautetta toiminnastaan 4) kun nämä yhdistetään syntyy yhdistelmä, joka väistämättä johtaa siihen että uusien SA-artikkelien määrä vähenee jatkuvasti. Ratkaisu Miten asiaa voidaan korjata: tuomalla rohkeasti SA-äänsestykseen artikkeleita, jotka hylätään. Laskelmalla kriteereitä alemmaksi; joko jokainen käyttäjä omalla toiminnallaan (äänestyskommentti kerrallaan) tai sitten kollektiivisella "päätöksellä". Lopettamalla epäkelpoja äänestyksiä luovien käyttäjien toiminnan negatiivinen arvostelu. (eli kannustetaan ehdotusten tekemiseen) Gopase+f (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 14.36 (EEST)

Kasvokuvat sukunimiartikkeleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu käyttäjä Urjanhain keskustelusivulla sai minut pohtimaan, mitä virkaa kasvokuvilla on sukunimiartikkeleissa. Täällä on moneen kertaan vaahdottu siitä, että maiden liput ovat monissa artikkeleissa pelkkää koristelua, mutta mitä informaatiota sukunimestä antavat jonkin sitä kantavan henkilön kasvokuvat verrattuna kotimaan (esim. urheilujoukkueen valmentajan kotimaan) ilmaisevaan lippuun? Eivätkö tuollaiset kasvokuvat ole pelkkää koristelua? Kaivataanko joka artikkeliin tosiaan kuvia? --Lax (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 09.22 (EEST)

Kommentoin jo jotain keskustelusivullani ennen kuin kahvihuoneeseen siirtoon johtanut alaketju alkoi. Samoin muut kommentit siellä sisälsivät hyviä argumentteja puolesta ja vastaan, joten suosittelen keskusteluun tutustumisen tästä aloittavia tutustutumaan argumentteihin tuolla.
Kun aiemmin on päädytty poistamaan kuvia täsmennyssivuilta, niin silloin ehkä kuvituskuvat artikkeleissa, jotka ovat pelkkiä sukunimiluetteloita (esim. Andersson) voivat tehdä niistä turhan levottomia. Mutta toisaalta joistain sukunimistä, kuten Virtanen voisi periaatteessa kirjoittaa lupaavan, hyvän tai suositellun artikkelin. Silloin mielestäni ei ole mitään syytä pidättyä käyttämästä myös kuvia, jos sopivia kuvia on, kuvien käyttöähän suositellaan arviointikriteereissäkin. Henkilökuvien ohellahan nimiartikkeleihin sopivat myös esimerkiksi diagrammit nimien yleisyyden vaihteluista jne. jos joku haluaisi sellaisia commonsiin tehdä. Siksi esitän kompromissina, että jos sivu on luonteeltaan artikkeli, niin kuvia on mahdollista käyttää normaalin toimituksellisen valinnan ja harkinnan mukaan, mutta jos sivu onsisällöltään vain luettelo ja täsmennyssivu, niin en vastusta vaikka päätettäisiinkiin, ettei tällaisille sivuille naamakuvia laiteta.
(Kun mainittiin liput, niin lipuillahan on funktio esim. urheiluartikkeleissa, kun niistä saa yleissilmäyksen eri maiden mukanaolosta ja menestyksestä, mutta tällaisten yhteyksien ulkopuolella lipun sijoittaminen joka paikkaan, missä on maan nimi, ei auta lukija vaan enemmän rasittaa. - Ja vastaavasti taas näissä naamakuvissa on kysymys myös elävöittämisestä ja tehokkaasta viestinnästä, johon kuuluu keveys ja kuvien käyttö harkiten sopivissa yhteyksissä.)--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 10.15 (EEST)
Sukunimi-artikkeleissa "satunnaisten" henkilökuvien esittely on ihan turhaa. Tällaiset kuvat ovat ihan puhtaita kuvituskuvia eivätkä tuo mitään lisäinformaatiota artikkelin aiheeseen. Tällaista kuvitusta ei tule esitellä. Poikkeuksena olisi informatiivinen suvun/sukunimen kantaisän kuva, tai kuva joka esittelee sukunimen kantajien tiettyä tyypillistä kasvonpiirteiden ominaisuutta. Myös muut sukunimen kantajille tyypilliset näkyvät ulkoiset poikkeamat voidaan esitellä esimerkinomaisilla henkilökuvilla. Gopase+f (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 10.25 (EEST)
Tuo on mielestäni tarpeettoman jäykkä ja mekaaninen rajaus, jolle ei ole mitään perusteluja. Hyvin valituilla kuvilla voi olla artikkeliksi laajennetussa sukunimiartikkeleissa monia tehtäviä, ja ne voivat ja niiden tulee valaista (tietenkin) myös monia muita asioita kuin periytyvä naaman muoto. Populaarien tieteellisten artikkelien kuvituksessa on täysin vakiintunut tapa käyttää kuvia kuvitukseen assosiatiivisesti. Silloin siitä, milloin kuvia on käytetty hyvin ja milloin huonosti, on mahdolista keskustella vain kyseisen artikkelin keskustelussa. Esim. artikkelin Virtanen nykyinen kuvitus on mielestäni hyvä ja iskevä, ja osoittaa mm. nimen esiintymisen rajoja Suomessa (A. I. Virtanen muistaakseni varttui Viipurissa, Jämsänkoski on itäisen ja läntisen sukunimikkäytännön rajoilla), ja on täysin normaali populaaritieteelisen artikkelin kuvitusratkaisu havainnollistaa W:n esiintymistä sukunimessä pläjäyttämällä artikkeliin onnistunut kuva Apulannan laulusolistista. Eli kysymys ei ole mistään satunnaisuudesta, vaan harkitusta kuvitussunnittelusta.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 10.45 (EEST)
Nähdäkseni esittämäsi "harkitun kuvitussuunnitelman" tuottama "lisä"informaatio Virtas-artikkelissa ei välity lukijalle nykyisistä kuvista/kuvateksteistä. Gopase+f (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 11.08 (EEST)
Se välittyy lukijalle, joka tuntee aiheen artikkelin luettuaan ja lukee linkitetyt artikkelit (edellyttäen että niissä olisi se tieto mikä niissä pitää olla, nyt ei ihan kaikin osin ole). Jos otat minkä tahansa tiedelehden, niin juuri noin artikkeleita kuvitetaan. <EDIT: tiiv.> Perustelin tätä laajemmin sekä yllä että alla että keskustelusivullani, ja jokaiselle joka joskus <EDIT: tiiv.> on lukenut kuvitettuja julkaisuja, tämän pitäisi olla aivan selvää. - Ja lukijalle tietenkin pitää jättää myös ajateltavaa. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 11.23 (EEST)
Älähdys edellisen viestin perusteista: tietääkseni me kaikki olemme yhtälailla ammattilaisia ja amatöörejä yhtälailla toimituksellisissa ja sisällöllisissä seikoissa, ja normaalien wikipedian päätösperiaatteiden mukaan käyttäjien näkemyksiä ei voi jättää huomiotta, koska joku yksittäinen käyttäjä/käyttäjäryhmä kertoo "olleensa mukana" "jonkun kuvitetun julkaisun toimitusprosessissa". Gopase+f (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 11.37 (EEST)
Sen voi poistaa, koska tunnetusti sillä, mitä joku sanoo olevansa tai tekevänsä, ei voi eikä saa olla mitään painoa, vaan ainoastaan argumentit ratkaisevat. Kuitenkin samaan päätelmään voi tulla vain lukemalla Wikipedian ulkopuolisia kuvitetuja julkaisuja, ja itse argumentti ei muutu, vaikka tukeuduttaisiin vain niihin. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.08 (EEST)
Nähdäkseni myös toisenlaisiin päätelmiin voi päätyä. Gopase+f (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.12 (EEST)
Tässä voisin käyttää sanontaa, jota muistelisin sinun usein käyttäneen eri yhteyksissä: "yksittäisiin artikkeleihin tehtävistä muutoksista keskustellaan niiden keskustelusivuilla". Kun kyseessä on valintaan ja harkintaan useiden erilaisten wikipedian ulkopuolisten lajityyppien antamaan malliin perusuva toimituksellinen prosessi, niin kaikkien mahdollisesti esiin tulevien vivahteiden määrittely kategorisesti etukäteen on loputon suo. Yleinen sääntö voi olla se, pidättäydytäänkö käyttämästä kuvia täsmennyssivujen luonteisissa luetteloissa. Muutoin artikkelit, joissa on sisältöä, ovat normaalin toimitusprosessin alaisia.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.38 (EEST)
Ja muutenkaan tarkoitukseni ei ollut tässä asettua auktoriteetiksi, vaan esittää argumentteja keskusteluun. Tarkoitus ei siis ollut jättää muiden näkemyksiä huomiotta vaan esittää niille vasta-argumentteja, jotka tulisi kumota. - Vaikka sinällänhän kuvitettujen julkaisujen lajityyppien kirjo on niin laaja, että toimituksellista liikkumavaraa jää aina. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.38 (EEST)
Kun tässä nyt Virtanen-artikkelista ja siihen valituista kuvista tuli puhe, niin onko tyylikästä kuvittamista, että Virtanen-artikkelissa on samat kuvat, jotka sitten löytyvät ko. henkilöiden omista artikkeleista (joihin pääsee suoraan kuvatekstiä klikkaamalla)? --Lax (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.22 (EEST)
Tähän voin vastata vain subjektiivisesti omalla muokkausnäkökanallani: Se riippuu siitä, minkälainen kuvien valikoima mistäkin aiheesta milläkin hetkellä on saatavilla. Oma muokkausnäkökantani on ollut, että kunkin artikkelin kuvitus on kokonaisuus, johon valitaan sillä hetkellä käytettävissä olevista kuvista parhaat. Jos hyviä kuvia on vähän, niin joku yksi hyvä kuva voi toistua useammassakin artikkelissa. Jos hyviä kuvia joskus tulee lisää, niin pääsee ehkä varioimaan. Mutta joku muu voi hyvin soveltaa muuta muokkausnäkökantaa, ja kun näitä sovelletaan joskus ristiinkin niin lopulta sisältö yleensä paranee.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.38 (EEST)
Mielestäni naamojen valinta ja lisäys sukunimiartikkeleihin on hieman mielivaltaista. Kuvilla pitäisi olla aina selkeä funktio: tarjota lisätietoa, havainnollistaa jotakin. Nyt ne ovat vain kuvituskuvia.--Olimar 26. kesäkuuta 2015 kello 10.58 (EEST)
Avasin yllä (ja omalla keskustelusivullani) miten valitsin kuvat artikkeliin Virtanen. Se ei ollut mielivaltaista, vaan sovelsin normaalia tapaa valita kuvitus tieteelliseen artikkeliin. Eli niillä oli tuossa (mielestäni) funktio. Jos sukunimestä Virtanen olisi jossain tieteellinen artikkeli ja kuvat pitäisi valita commonsista, niin jokin tuollainen olisi luultavasti lopputulos. Tietenkin tällainen rikas, assositiatiivinen kuvitus on perusteltu vain artikkelissa, jolla on monipuolisia sosiologisia ja yhteiskuntahistoriallisia ulottuvuuksia. Muissa taas muilla tavoin, eli aina tapauskohtaisesti aiheen ja sisällön mukaan. Esim. Matti Klinge käyttää kirjoissaan paljon kuvia ja on eri yhteyksissä hyvin perustellut tätä. Mutta eivät kaikki hänenkään kirjansa ole väärällään kuvia. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 11.11 (EEST)
Ei kuvia sukunimiartikkeleihin tai -luetteloihin. Sukuartikkeleissa voi kyllä olla kuvia kyseisen suvun jäsenistä. --Savir (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 11.09 (EEST)
Tuollaiseen jäykkään kategorisointiin ei ole mitään syytä runsaasti tietoa sisältävien artikkelien osalta. Niissä tulee mielestäni soveltaa normaalia tapauskohtaista harkintaa niin kuin kaikissa muissakin artikkeleissa. Sukunimiluetteloista kuvat voi kyllä hyvin poistaa, koska ne ovat luonteeltaan enemmän täsmennyssivuja. Muutoin ei ole tarpeen ad hoc -perusteilla satunnaisesti kieltää kuvittamasta jonkun yhden aihepiirin artikkeleita normaalilla tavalla, samalla kun tietysti epäonnistuneesti valitut kuvat voi aina poistaa mistä tahanbsa artikkelista. Ratkaisu on silloin tapauskohtainen. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 11.18 (EEST)

Virtanen-artikkelissa kuvat ovat mielestäni paikallaan. Artikkeli on laaja ja perusteellinen, ja kuvat havainnollistavat sitä, että Virtasten joukko on moninainen, kaikki eivät ole tavallisia virtasia. Tosin kuvat ovat liian suuria ja nousevat pääosaan. Mutta muuten: kyllä tämäntyyppisissä voi olla kuvia, pelkissä luetteloissa ei. --Abc10 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 12.49 (EEST)

hae-äänestyskäytännön selkeyttäminen (käytäntömuutosehdotus)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan tämän ja tämän sählingin innoittamana, että

  1. Hyvät artikkelit -äänestys kestää kaksi viikkoa (nykyisen yhden asemesta)
  2. Hyvät artikkelit -äänestystä saa jatkaa äänten vähyyden vuoksi vain kerran yhdellä viikolla (nykyiset ohjeet ovat tältä kohtaa tulkinnanvaraiset)
  3. Äänestyksen jatkamisesta on ilmoitettava selkeästi äänestyssivun alussa (ettei jatketa erehdyksessä monta kertaa eikä äänen myöhästymisestä ole epäselvyyttä)

ja että tämä kirjoitetaan ohjeisiin, mikäli ehdottamani käytäntömuutos tapahtuu. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.25 (EEST)

Keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdotus on liian suppea eikä ota huomioon SAE-ongelmia. Nyt on HAE = viikko + viikko ja SAE = 2 viikkoa + 2 viikkoa. Olisi hyvä yhdenmukaistaa koko juttu niin, että ehdotus on voimassa aina kahden viikon ajan, jonka jälkeen jatkoaika on viikon mittainen kerran eli maksimissaan äänestys kestää kolme viikkoa. Tätä kannatan, mutta ehdotusta kuin se nyt on en voi kannattaa liian suppeana. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.42 (EEST) Tai siis kannatan ehdotusta, jos se koskee samansanaisena molempia laatutasoja. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.44 (EEST)

Viitsisitkö laittaa sen tähän jatkoksi niin että saataisiin yhtenäinen ehdotus, sinun ehdotuksesi on parempi kuin minun. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 16.02 (EEST)
Jos kolmen viikon jälkeenkään ei ole tarpeeksi ääniä kasassa, niin mitä sitten tehdään? Aloitetaan kokonaan uusi äänestys ja toivotaan että tällä kertaa saataisiin tarpeeksi monta osallistujaa mukaan? Mielestäni on fiksumpaa, että äänestysaikaa voidaan lisätä niin pitkään, että äänestykseen osallistuu minimimäärä osallistujia.-Henswick 26. kesäkuuta 2015 kello 23.51 (EEST)
Minun mielestäni on melko selvää, että äänestyksiä käy kyllä katsomassa ihmisiä, mutta he eivät voi kannattaa eivätkä halua vastustaakaan. Tämän huomaa jo siitä, että monet tunnukset keskustelevat äänestyssivulla artikkelin ongelmista, mutta eivät äänestä. Jos kannatusta ei tule, sitä ei haluta antaa, joten takaraja on mielekäs. Sitten tosiaan pitää laittaa hännät kiltisti koipien väliin ja unohtaa koko juttu joksikin aikaa. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
Pxosin kanssa samaa mieltä. Kyllä yksi lisäviikko riittää, sekin on vähän keinotekoista monissa tilanteissa. Jos äänestys ei saa tarpeeksi ääniä, se ei mene läpi ja artikkeli ei saa statusta. Tämä ajan pidennys taisi alkaa jostain HA-äänestyksestä, jossa en antanut ääntä, vaikka osallistuin keskusteluun antamalla parannusehdotuksia. Ääniä ei tullut neljää, jolloin sitä päätettiin jatkaa viikolla. Ääniä olisi tullut neljä, jos olisin äänestänyt vastaan, mutta en raaskinut sitä kuitenkaan tehdä. Ehkä halusin olla purematta käyttäjää ja olla äänestämättä vastaan. Mielestäni tosiaan se, että artikkeliäänestykseen ei kahdessa viikossa osallistu tarpeeksi henkilöitä, tarkoittaa sitä, että artikkeli ei kelpaa statusartikkeliksi. --PtG (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 14.44 (EEST)
Ongelma on, että ihmiset eivät halua kirjata vastustavaa ääntä. Nytkin äsken statusta vastustanut laittoi äänensä omakeksityn otsikon "Tyhjää"-alle, missä hän selkeästi kuitenkin ilmoitti vastustavansa statusta. Kun prosenttirajat on asetettu, vastustajat voisivat ihan reippaasti vastustaakin, kun he vastustavat eikä vain "vatuloida" tyhjää. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 17.32 (EEST)
"Omakeksityn"? Äänestyksissä on aina voinut äänestää tyhjää.--Olimar 28. kesäkuuta 2015 kello 17.34 (EEST)
Hyvin harvoin on erikseen äänestetty tyhjää laatuarviointiäänestyksissä. Joko on laitettu keskustelukommentti "artikkeli on onneton, mutta en kyllä vastusta sitä" tai sitten on vain jätetty äänestämättä. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 17.35 (EEST)
Tyhjä äänikin on ääni. En suoraan antanut ääntäni suositeltavuuden puolesta tai vastaan, mutta osoitin että olen valmis äänestämään (ja kenties muuttamaan ääneni vastustavaksi). Perustelut jollekin äänestämiskäyttäytymiselle voivat olla moninaiset. En ole tämän äänestyssysteemin (perustuu äänten laskemiseen, ei keskusteluun ja konsensukseen) suurin fani, mutta toistaiseksi se kuitenkin sallii tyhjät äänet, joten käytän niitä silloin kun siltä tuntuu.--Olimar 28. kesäkuuta 2015 kello 17.39 (EEST)
Tuollaiset äänestysajan pidennykset ovat toki pieniä parannuksia ja tervetulleita, mutta silti enemmän oireiden kuin taudin hoitamista. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 12.54 (EEST)
Ja se tauti on se että tällaiset pitkät artikkelit vaativat aika lailla perehtymistä enkä osaa helposti sanoa miten sitä voi hoitaa. --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.46 (EEST)
No yksi tauti on se, että "hyvä"-luokituksella ei nykymuodossaan ole merkitystä. Etusivulla esitellään vain suositeltuja, ja laadunarviointi ja laatumerkinnän myöntäminen tapahtuu jo lupaava-keskustelussa tai vertaisarvioinnissa. --Savir (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.51 (EEST)
Minäkin ihmettelen tätä hyvän ja lupaavan eroa jota ei oikeastaan ole, mutta se asia lienee eri äänestyksen paikka. --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.57 (EEST)

Pxosin laajennettu ehdotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hyvät artikkelit -äänestys kestää kaksi viikkoa (nykyisen yhden asemesta) ja suositeltu artikkeli -äänestys kestää kaksi viikkoa (kuten nyt).
  2. Sekä HAE-äänestystä että SAE-äänestystä voidaan jatkaa yhdellä viikolla yhden kerran, mikäli äänestykseen osallistuu ehdottajaa lukuun ottamatta vähemmän kuin neljä äänioikeutettua käyttäjätunnusta. Äänestyksen kokonaiskesto on enintään kolme viikkoa jatkoajan kera.
  3. Äänestyksen jatkamisesta on ilmoitettava selkeästi äänestyssivun alussa esimerkiksi yliviivaamalla alkuperäinen aika ja kirjoittamalla sen jälkeen jatkoajan päättymishetki.

--Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Kannatan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kannatan tätä Pxosin laajennettua esitystä. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 16.04 (EEST)
  2. –Makele-90 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 19.33 (EEST)
  3. --Phiitola (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 22.50 (EEST)
  4. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 30. kesäkuuta 2015 kello 15.46 (EEST)
  5. --Vilkapi (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 21.42 (EEST)

Vastustan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nähdäkseni muutokselle ei ole tarvetta, koska esitettyä "väärän" tulkinnan mukaista toimintaa ei ole esiintynyt, ja jos sitä esiintyisi sen haitalliset vaikutukset olisivat vähäisiä. Gopase+f (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 14.11 (EEST)

Tyhjää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aivan sama. --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

Keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ymmärsinköhän tuon oikein. Jos tuota Psoxin ehdotuksen keskimmäisen kohdan sanamuotoa käytetään, niin nähdäkseni sen seurauksena (kuten kai nykyisinkin) kolme vastustavaa ääntä johtaa oikeuteen jatkaa äänestystä (mitä tarkalleen tarkoittaa "voidaan jatkaa"?), mutta jos niiden äänten lisäksi joku käy kannattamassa, artikkeli torjutaan ilman jatkoaikaa. Sen seurauksena kannatusääntä täytyy tietyissä tilanteissa välttää antamasta (tai se täytyy poistaa viime hetkellä) jos toivoo artikkelin tulevan valituksi. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.09 (EEST)

Ehdottaisin että siihen lisätään esim. "kunhan annetuista äänistä vähintään 2/3 on kannatusääniä" tms. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.10 (EEST)
Psykon ehdotus perustuu kuitenkin niin sanottuun järkevään harkintaan, joka toimi täällä ihan viime päiviin saakka, kunnes ns. uusi koulukunta rupesi miettimään, voiko äänestysaikaa jatkaa toistuvasti. Siksi Höyhens kaiketi tämän selvennyslainhuudon käynnisti. Idea kai on, että äänestyksissä olisi pohjavireenä konsensuksen hakeminen monimutkaisista äänestyssäännöistä huolimatta. Jos ehdotus saa kahden viikona aikana 2–3 vastustavaa ääntä eikä lainkaan kannatusta, konsensusta ei todellakaan ole ja tällöin äänestystä ei tule jatkaa. "Voidaan" on sama verbimuoto "voidaan" kuin monesti suomalaisissa säädöksissä, eli se antaa ratkaisijalle harkintavaltaa tyyliin "asia voidaan ratkaista siitä huolimatta, että hakemuksen tekijä ei ole toimittanut pyydettyjä selvityksiä Kanssaeläjälaitokseen". Laatuäänestyksissä esiintyy yleisesti Wikipedian välkyintä porukkaa, joten ajattelin luottaa heihin vielä vähän. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.23 (EEST)
Eihän se kiellettyä ole eikä olisi ehdotuksenkaan mukaan jatkaa sillä viikolla äänestystä tuossa kolmen vastaäänenkään tilanteessa, mutta melko turhaa paitsi tilanteessa, jossa voi arvioida artikkelin kehittyvän ratkaisevasti sillä viimeisellä viikolla, esimerkiksi jos jokin pieni mutta vakava virhe saadaan korjatuksi --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.50 (EEST)

Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otsikossa mainittuun kuntaliitokseen on viime tunteina liittynyt muokkausta, jossa haetaan ratkaisua siihen, mikä on Wikipediaan sopiva tapa ilmaista tämän kuntaliitoksen toteutuminen. Artikkeliin on kirjattu ajatusta siitä, että vanha Hämeenlinnan kunta (per. 1639) olisi lakkautettu ja perustettu uusi Hämeenlinnan kunta (perustettu 2009). Näinhän todellisuudessa tapahtui, mutta sSuurin osa kuntaliitoksista Wikipediassa on ilmaistu vain niin, että kunta X liittyi kuntaan Y. Esimerkiksi uusia kuntia imeneen kunnan perustamisvuotena on säilytetty kuntaliitoksessa "lakkautetun" kunnan perustamisvuosi, vaikka siinä pitäisi olla sen uuden kunnan perustamisvuosi. Hämeenlinnan kaupunkikin vietti vuonna 2014 375-vuotisjuhliaan, vaikka olisihan niiden pitänyt tietää, että uusi Hämeenlinna vietti 5-vuotisjuhlia ja vanha on lakkautettu 370-vuotiaana. Jos nykyinen vallitseva käytäntö muuttuu, pitäisikö sitä soveltaa kaikkiin kunta-artikkeleihin noin niin kuin globaalisti? Mielipiteitä? --Htm (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 04.52 (EEST)

Kuntaliitoksia voi olla monenlaisia.
Kyllä, joku oli korjannut mallineetkin aivan oikein: | liitetty kuntaan = Hauho
Hämeenlinna
Kalvola
Lammi
Tuulos
| liitetty kunnaksi = Hämeenlinna
Hämeenlinnan kaupunki on juhlinut niitä kaupunkioikeuksiaan. On Hämeenlinna ollut olemassa yli 200 vuotta ennen kuin sai ne oikeudet. Lienee jo Hauhokin liki ennen tätä julistettu pannaan.
Joka liitoksessa on tietenkin omat neuvottelunsa, mitä liittyy mihinkin jne. Toijalassa päin en nykyisin esim. Akaa, kun nimikin on otettu lopetetulta kunnalta. --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 05.30 (EEST)
Tässä esimerkiksi Hämeenlinna: http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/
Näihin päiviin asti liitosta koskeva sivu oli nimellä Uusi Hämeenlinna (ennen ja jälkeen). --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 05.34 (EEST)
Tästä oli takavuosina laajastikin keskustelua tiedon jäsentelystä ja esittelytavasta. Nähdäkseni silloin päätetystä esitystavasta ei pitäisi luopua heikoin perustein. (joku muu esittäköön linkin keskusteluun) Tietysti aiheesta voidaan keskustella uudestaan laajastikin, mutta toistaiseksi artikkeliavaruudessa voitaisiin pitäytyä vanhassa esitystavassa. Gopase+f (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 08.26 (EEST)
Jos joku ei ole rikki, ei pitäisi alkaa korjata. Propaganda ei itse ymmärrä olla johdonmukainen (ks. Hämeenlinna-artikkeli). Jos hän tekee muutoksen, että 2009 liitokseen osalliseksi pitää mainita myös Hämeenlinna, niin vastaavasti hänen pitäisi älytä, että Hämeenlinna pitää mainita myös liitoksissa vuosilta 1948 ja 1967. Ajatellussa kokonaisuudessa asiat tehdään tietyllä samalla ja mielellään vakiintuneella asiallisella tavalla. Vakiintunen esitystavan (tässä kaikkien kunta-artikkeleiden tietolaatikoiden kaikki kuntaliitokset) muuttaminen toiseksi on mielestäni puuhastelua sen pahimmassa merkityksessä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 10.55 (EEST)


Sielläkin näyttää olevan useampi sivu rikki, vaikka korjaamiseen olisi ollut aikaa yli 6 ja puoli vuotta. Mallineissa asia on ainakin kerrottu oikein, kuten useassa jätetyssä toimivassa Hämeenlinnan kaupungin linkissä, jota käyttää linkkinään myös Hämeenlinna 375 vuotta sivusto: http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/
1948 ja 1967 vuosilta, joku voi tehdä lisäykset tai vaikka omat sivut, jos puuttuvat: Alueliitoksia 1940, -50 -ja -60-luvuila Alueliitoksena vuoden 1948 alusta suuri osa Hämeenlinnan maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin, vuodesta 1955 Vuorentaan alue ja suurimpana alueliitoksena vuoden 1967 alusta kaupunkiin liitettiin Vanajan kunta (lukuun ottamatta Harvialan aluetta) sekä osia Hattulan kunnasta. - Näissä on siis liitetty osia muihin kuntiin muun muassa aikansa liitoksina lyhyestikin puuttein esitettynä.
Jos vakiintunut tapa tekisi virheet, niin syytä olisi korjata tapaa monen monissa liitoksissa. Kuitenkin malline -osaa kertoa "vakiintuneesti" asian myös oikein. --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 11.10 (EEST)
Jos kysyjälle Uusi Hämeenlinna (sivuston) linkit olivat outoja, niin enemmän toimivina asiaa on käsitelty mm. näissä linkeissä aikanaan:
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/39403-uusi-hameenlinna-viettaa-heti-alkajaisiksi-omia-370-vuotisjuhliaan
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/41691-uusi-hameenlinna-syntyy-vuodenvaihteessa
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/134457-uusi-hameenlinna-kymmenen-teatterin-kaupunki
Tutkimus asiasta: ...tutkimuskohde on Hämeenlinnan seudulla 1.1.2009 toteutunut kuntaliitos, jonka myötä Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos yhdistyivät Hämeenlinnan kaupungiksi... Aluepuhunnassa on kyse siitä, miten alue näyttäytyy puheessa, teksteissä ja symboleina. https://tampub.uta.fi/handle/10024/82413 https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/82413/gradu04937.pdf?sequence=1 --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 11.21 (EEST)
Tämä on (pitäisi ainakin teoriassa olla) tietosanakirja. En ainakaan kysynyt mitään. Yritin sanoa ”ole johdonmukainen ja puuhastelussa ei ainakaan ole järkeä”, en kehottanut alkaa jankaamaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 12.05 (EEST)

Aiheesta on aiemmin keskusteltu laajasti (lähinnä Paraisista) muutamassa paikassa, myös Hämeenlinnan kuntaliitoksia on sivuttu keskustelussa. Hämeenlinnaan on nimenomaan liitetty muita kuntia, eli kyseessä on edelleen sama Hämeenlinnan kaupunki Valtioneuvoston päätös. Hämeenlinnan kaupunkia ei lakkautettu kuntaliitoksissa, sen sijaan liitetyt kunnat ovat lakanneet olemasta. Vastaavanlainen kuntaliitos on esimerkiksi Naantali vuonna 2009. Salon kuntaliitoksissa puolestaan lakkautettiin kaikki liitoskunnat, myös Salo, ja perustettiin täysin uusi kunta. Hämeenlinnan tapauksessa ei ole näin. –Makele-90 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 18.13 (EEST)

Alkoi kiinnostaa, vaikken asiasta mitään ehkä ymmärrä. Kuntatiedot ovat olleet itselleni yksi tämän median timanttijuttuja aina. Esim. MMM 2010 (s. 176) ei tee mitään eroa Salon ja muiden kuntaliitosten välille (2006-09, uusi kunta on aina mukana yhdistyneissä kunnissa, jos nimi ei ole uusi). Salon selitys (pitäisikö linkata asialähteeksi kunta-artikkeliin?) löytyi Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071074?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Salo%202009 .--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 19.50 (EEST)
Kuntajaon muutoksia on useita erillaisia, en tiedä miten kyseisessä kirjassa käsitellään ne, vai onko kaikki esitetty samalla tavalla? Kunnan nimellä ei ole vaikutusta siihen, onko kunta uusi vai vanha. Linkkaamasi kyseinen säädös on jo lähteenä Salo-artikkelissa ja muutamassa muussakin sivussa. –Makele-90 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 21.13 (EEST)
Hyvä, pakkoliitoksiahan ei siis kokonaisille kunnille tunneta vieläkään, mutta kunnan osia voitiin tuolla tavalla siirtää (kuten osa Hattulaa). Ministeriö yritti leimata kumotun lain mukaan muutoin kuntien äänestystuloksen yhdistymissopimuksesta mukaisesti (laki vaati).
Lienee tuo korjattu ponnistus (yliajalla) sitten riittäneen päätöksen hakijoille.
Itse yhdistymissopimuksessa nimirämpsy alkaa aakkosjärjestyksessä Hauho ensimmäisenä ja saman muodon uusi kaupunki on ilmoittanut alun alkaen kuten nykyisessä linkissäkin. Ei edes laki olisi antanut ministeriön muusta päättää kuin äänestysten tuloksesta kuudessa kunnassa. Kaksi kuntaa äänesti itsensä pois jo ajoissa (Janakkala ja Hattula).
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/151052-suurkuntaliitos-eteni-valtuustojen-paatettavaksi
"Yhdistymissopimus määrittelee, että uuden kunnan nimi on Hämeenlinna. Sen vaakuna pysyy entisellään." --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 22.37 (EEST)
Tässä näkyy verraten, miten valtuustojen päättämänä yhdistymissopimuksena Hämeenlinnan asetuskirjaus olisi kuulunut olla samaa muotoa monen muun ohella. 1.1.2009 liitokset: http://www.2014.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20081219Vuoden/kuntajakomuutokset01012009.pdf --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 22.56 (EEST)
Kyllä pakkoliitoksia kokonaisille kunnille on tehty. Vuonna 2015 kriisikunta Lavia liitettiin Poriin Valtioneuvoston pakkoliitospäätöksellä, vaikka kummatkin kunnat vastustivat liitosta. Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Myös Tarvasjoki liitettiin Liedon kuntaan, vaikka vastaanottava kunta vastusti liitosta. Valtioneuvoston päätöksessä jossa kuntajaon muutoksessa ei muodosteta uutta kuntaa vaan vastaanottavaan kuntaan liitetään muita kuntia jotka siten lakkaavat olemasta, käytetään sanaa "uudella kunnalla" tarkoittaen mitä kuntajaon muutoksen takia laajentuneessa kunnassa on esimerkiksi kielenä ja mihin hallintoalueisiin se kuuluu. Aikaisemmin käytettiin kai sanaa "Laajentunut kunta". –Makele-90 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 23.26 (EEST)
Niinhän se olisi pitänyt vanhan lain aikaankin oikeaa liitoksen muotoilua käyttää. Alkuperäinen päätös 19.06.2007 Valtioneuvostossa noudatti liittymissopimusta: "Päätös Hauhon kunnan, Hämeenlinnan kaupungin, Kalvolan kunnan, Lammin kunnan, Rengon kunnan ja Tuuloksen kunnan lakkauttamisesta ja uuden Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta sekä eräiden alueiden siirtämisestä Hattulan kunnasta uuteen Hämeenlinnan kaupunkiin. Kuntajakoa muutetaan Hattulan kunnan ja uuden Hämeenlinnan välillä..." http://www.edilex.fi/valtioneuvoston_viikko/2008_25.html Muuta liittymissopimusta olisi tuskin kannattanut enää edes yrittää kuudessa valtuustossa uudelleen äänestyttää, vaikka itse ministeri olisi toivonut. --Propaganda (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 00.59 (EEST)
Kuten yllä jo sanoin ja annoin linkit, ei Hämeenlinnaan kuntaa lakkautettu vaan siihen liitettiin muita kuntia jotka siten lakkasivat. Artikkelissa on nyt väärät tiedot. Valtioneuvoston 19.6.2008 päätös ei ole voimassa, vaan sitä korjattiin Valtioneuvoston 3.7.2008 päätöksellä. Otan tähän vielä lainauksen tiedotteesta: Valtioneuvoston 19.6.2008 yleisistunnossaan tekemä kuntajaon muuttamista koskeva päätös korjataan. Korjauksen vaikutus on se, että Hämeenlinnan kaupunkia ei lakkauteta. Sama asia sanotaan myös jo yllä antamassani korjatussa päätöksessä 480/2008 kuntajaon muttamisesta. –Makele-90 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
On tässä mediassa muissakin asioissa jankattu nyky”totuus” vääräksi ja vaihdettu tietty tieto nykytotuutta edeltävään totuuteen (koska lähdehän oli luotettava, mot). Tässähän onneksi vain pari artikkelia kuuluu sarjaan ”minun tutkima totuus = wikipedian totuus”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. heinäkuuta 2015 kello 09.58 (EEST)