Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Omiin kommentteihin kohdistuvan moderoinnin torpedoiminen[muokkaa wikitekstiä]

Täällä käytiin aikoinaan keskustelua siitä, että moderointi pitäisi jättää automaattisesti hyväksytyille käyttäjille. Nyt herääkin uusi aihe moderointii liittyen:

  • Jos X moderoi Y:n kommentin, onko hyväksyttävää, että Y torpedoi X:n suorittaman Y:n itsensä kirjoittamaan kommenttiin kohdistuneen moderoinnin?

Esimerkkejäkin minulla on antaa muutama: [1], [2], [3] Noissa kolmessa nyt sattuu olemaan sama moderoitsija (Iivarius) ja sama torpedoitsija (Otrfan), mutta ajattelin, että tästä voitaisiin keskustella ihan yleisellä tasolla. Otetaan vaikkapa kaksi muuta käyttäjää toisiksi esimerkeiksi: Jos esimerkiksi MiPe moderoisi minun itseni (Sentree) kirjoittaman kommentin, olisiko hyväksyttävää se, että minä itse palauttaisin sen kommenttini, jonka MiPe oli moderoinut, takaisin? Toisaalta missä menee maalaisjärjen reviiri? Milloin oman moderoidun kommentin palauttaminen olisi ok, mutta milloin taas se olisi ei-suotavaa? Ajattelin, että keskustellaan ensin täällä, sitten vasta kommenttipyynnössä tms., jos täällä ei tule konsensusta.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 25. huhtikuuta 2019 kello 19.49 (EEST)

Tästä ne pahimmat riidat wikissä yleensä syntyvät. Jos poistettua kommenttiaan ei saisi itse koskaan palauttaa, kävisi varsinkin vähemmän seuratussa keskustelussa niin, että ensimmäinen poistaja pääsee dominoimaan keskustelua omilla mielipiteillään. Minusta on kyllä yleensä fiksua siltä, jonka kommentti on poistettu, olla provosoitumatta ja muotoilla asiansa vaikka vähän eri sanoin, jos se oikeasti oli tärkeä. Esimerkkitapauksesi kuuluvat vaikealle harmaalle alueelle: poistetut kommentit eivät olleet selkeästi sellaisia, jotka voi poistaa keskustelusivukäytännön perusteella, vaan pikemminkin tarpeetonta ja sävyltään ikävää taustakohinaa, kun esimerkiksi keskusteluun vedetään mukaan asiaan liittymätön käyttäjä jonkin toisen riidan vuoksi. Ehkä pikemminkin voisi kehittää keskustelusivukäytäntöä niin, että tällaisetkin kommentit saisi käytännön nojalla poistaa. -Ochs (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 22.53 (EEST)
Itse asiassa tuossa on hyvä esimerkki ongelmasta, jota ei ole suomenkielisessä Wikipediassa kyetty ratkaisemaan. Analogisesti tuota voidaan verrata ruoririitelyyn siltä osin, että on olemassa kaksi eri näkemystä: Ensimmäisen Näkemys ja Toisen Näkemys, eikä yhteisö ole saanut aikaan minkäänlaista suuntaviivaa sen suhteen, miten asia ratkaistaan. Ruoririitelyn osalta on saatavissa kadotettu mielipidekirjoitusluonnokseni, mutta jos sanan "ruoririitely" korvaa sitä lukiessa sanalla "moderointi" ja ylläpitäjät YP-1 ja YP-2 korvaa vastinparilla "Kommentaattori–Moderaattori", niin saamme aikaan samankaltaisen ongelman kuin esittämässäni pohdiskelussa. Ratkaisun avain riippuu siitä, onko käyttäjä Yksi oikeassa kun murjaisee kommenttinsa, onko käyttäjä Kaksi oikeassa kun kumoaa Ykkösen ratkaisun ja poistaa tekstin, vai onko taas Ykkönen oikeassa kun palauttaa takaisin mielipiteensä. Eipä tästäkään juuri kovin kummoista keskustelua synny, joten lienee todettava, että oikeassa olijoita voi olla kaksi: se, joka ehtii ensin, ja se, joka ehtii viimeiseksi. Niin kauan kuin yhteisöllisiä ratkaisusääntöjä ei ole, kiistat voittaa yleensä kusikkain, eikun sisukkain.--Pxos (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 14.45 (EEST)
Ratkaisuksi voisi ajatella, että joukkoon otetaan lisää väkeä eli on käyttäjä 1 ja käyttäjä 2 ja kolmantena käyttäjä 0, jonka rooli olisi se, että käyttäjä 0 on aina oikeassa.--Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 23.05 (EEST)
Minä kutsun tuota kolmatta sirkkeliä reilusti kolmanneksi pyöräksi. Ajattelin itsekin noin hetken, mutta torjuin idean. Kas kun yleensä kränäkiistoissa maksimimäärä on kaksi. Kolmannet ihmiset pysyvät kaukana eli sitä kolmatta tyyppiä ei välttämättä tule mistään katsomosta asiaa ratkaisemaan, etenkin jos kiistan osapuolina ovat tunnetut Sauron ja Melkor, joiden asioihin puuttumisesta seuraa vain tervaa ja pikeä. Artikkeliavaruuden muokkaussodat ovat absoluuttisesti väärin eikä kukaan erotuomari ratkaise niiden voittajaa artikkeleissa. Ylläpito vain viheltää kanan poikki ja suojaa kohteen tai estää jommankumman. Moderaatiokiistoissa sen sijaan on kovasti kyse sisällöstä eli siitä, onko jokin kommentti sallittu vai ei. Vaikka muokkaussota ei moderoinnissakaan ole hyväksi, niin kyse on paljon enemmän siitä, kuka saa päättää sanojen vapausasteesta Wikipedian keskusteluissa. Jos kolmatta tai mainittua nollatta henkilöä ei paikalle saada, niin asia ratkeaa niin, että Kumpi ja Kampi tappelevat siihen saakka kunnes Kumpi voittaa. Eipä ole toivottu tilanne, mutta ei tähän ole tullut kovin runsaasti yhteisöllisiä ratkaisuehdotuksiakaan. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 23.32 (EEST)
Tähän asiaan muuten kirjoitan jännän kuriositeetin Britannian parlamentista, jossa on kaksi kamaria. Alahuoneen (House of Commons) keskustelujen asiallisuutta valvoo puhemies (Speaker), joka määrää, onko puheenvuoro asiallinen vai asiaton ja myös jakaa tarvittavat huomautukset ja rangaistukset. Sen sijaan ylähuoneessa (House of Lords, myös House of Peers eli "Yhdenvertaisten kamari") puhemiehellä ei ole valtaa puuttua keskusteluun, vaan lausutun kommentin asiallisuuden ratkaisee koko kamari eli lordit itse. Jos pitää tuomita jokin puheenvuoro tai ilmaisu, paheksunnan esittää muiden lordien enemmistö. Lordien puhemies ei toimi makutuomarina. Tähän on varmasti historiallisia syitä ja asiasta lienee kunnon kirjoituksia saatavissa, mutta tietynlainen periaate on nähtävissä. On olemassa "luokkahuone", jossa katederilla oleva opettaja pitää yllä järjestystä, ja sitten "herrainhuone", jossa kollegat ratkaisevat, miten saa asiansa ilmaista. Htm:n esityksessä on mielestäni se ongelma, että siinä esiintyvä "käyttäjä nro 0" ei ole mikään auktoriteetti vaan kollega, mutta jos hän on aina oikeassa, kukaan muu (toinen nolla) ei enää saa asiaa päättää. Kommentin sallittavuuden arviointi riippuisi aivan liikaa siitä, kuka "ensimmäiseksi nollaksi" paikalle joutaa. Asia ei siis ole mitenkään yksinkertainen. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 11.18 (EEST)

Ylläpitäjyyden määräaikaistaminen tai uusi tapa mitata kannatusta jatkuvasti[muokkaa wikitekstiä]

Ylläpitäjien ilmoitustaululla on heitetty taas esiin vanha ajatus ylläpitäyyden määräaikaistamisesta. Pohdin ensin määräaikaistamisen etuja ja haittoja. Jos ylläpitäjyys olisi määräaikainen, etuja olisivat:

  • yhteisön kannatuksen menettäneistä ylläpitäjistä päästäisiin helpommin eroon (tällä hetkellä yp saa jatkaa tehtävässä 41 % kannatuksella)
  • yhteisöä jakava "kahden kerroksen väkeä" -ajattelu vähenisi, kun ylläpitäjissä olisi enemmän vaihtuvuutta ja ylläpitäjät joutuisivat toiminnassaan ottamaan enemmän huomioon yhteisön tuen
  • uudet ylläpitäjät menisivät helpommin läpi, koska yhteisö tietäisi, että ylläpitäjästä päästäisiin tarvittaessa helpommin myös eroon

Haittoja olisivat:

  • määräikojen umpeutumisen vuoksi jouduttaisiin äänestämään usein, ja äänestykset, joissa ehdokkaita saatetaan kritisoida kovastikin, jakavat yhteisöä ja syövät yhteishenkeä
  • suuremman vaihtuvuuden vuoksi noviisiylläpitäjiä olisi enemmän, ja homman teknisesti osaavista konkareista olisi pulaa

Tällä hetkellä ylläpitäjien tuntuu olevan vaikeampaa tulla valituksi kuin muutama vuosi sitten. Yksi syy on se, että äänestykseen osallistuvia aktiivimuokkajia on vähemmän, jolloin pienempi vähemmistö pystyy estämään valinnan. Yhteisöllä on myös enemmän ikää, joten pitkäaikaisten käyttäjien välille on ehtinyt syntyä monenlaisia skismoja. Ennen vanhaan yp:t eivät näkyvästi riidelleet keskenään, nykyään tämä tuntuu olevan ihan tavallista.

Äänestysten prosenttirajoja voisi tietenkin miettiä. 60–65 prosentin kannatusvaatimus ylläpitäjyyden saamiselle (tällä hetkellä 75) ja 50 prosentin kannatusvaatimus sen säilyttämiselle (tällä hetkellä poistoon vaaditaan 60 % äänistä) lisäisi vaihtuvuutta.

On olemassa myös toinen keino mitata ylläpitäjien kannatusta. Jokaisella ylläpitäjällä tai ylläpitäjäksi haluavalla olisi oma kannatuksenmittaussivu, joka olisi äänestyssivun kaltainen. Tälle sivulle äänioikeutetut käyttäjät voisivat ilmaista kannatuksensa tai vastustuksensa ja muuttaa koska tahansa ääntään tai poistaa sen. Sivua ei siis koskaan arkistoitaisi, paitsi jos käyttäjä luopuu itse ylläpitäjyydestä tai sen tavoittelusta. Botti voisi seurata kannatuslukemia, ja jos kannatus putoaa esim. viikon ajaksi jonkin prosenttirajan alapuolelle, (esim. 40 tai 50) oikeudet joko poistettaisiin suoraan tai käynnistyisi jokin prosessi, jonka aikana ylläpitäjän mahdolliset tukijat ehtisivät vielä aktivoitua estämään oikeuksien menetyksen. Vastaavasti ehdokas, joka ei vielä ole ylläpitäjä, saisi oikeudet, jos kannatus olisi esim. viikon ajan ollut yli 60 %. Järjestelmän etuna olisi, ettei äänestyksiä tarvitse erikseen aloittaa ja äänestyksistä ei tulisi niin repiviä, kun kannatuksen jatkuva mittaus olisi luonnollinen osa ylläpitäjyyttä.

Heitän nämä pohdinnat tähän keskustelun avauksena. -Ochs (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 17.39 (EEST)

Tuli yhtäkkiä mieleeni ajatus ylläpitäjyyden luonteesta: homma on tavallaan 80 %:sesti luottamustehtävä, jossa toimitaan ikään kuin yhteisön konsensuksen toteuttajana ja sen selkeästi tai hiljaisesti ilmaiseman tuen varassa, mutta samalla 20 %:sesti myös pahan poliisin tai ilkeän vartijan rooli, missä ratkaisu joudutaan tekemään kiireessä, paineessa tai omin päin niin, että vähintään yksi käyttäjä suuttuu, joskus useat. On olemassa ylläpitäjiä, jotka rohkeasti jäävät tuleen makaamaan ja vetävät ammukset puoleensa, ja sitten on ylläpitäjiä, joiden roolina on lähinnä toimia kulisseissa hiljaisina robottisiivoojina, joita ei näe eikä heidän huminaansa kuulu koskaan. Niin sanotut "hankalat ylläpitäjät" ovat usein niitä, jotka näkyvät ja kuuluvat, ja heidän osittain tai peräti täysin kiistanalaisetkin ratkaisunsa saattavat toisinaan olla yhteisöllisesti hyödyksi, kun asiaa tarkastelee etäältä huomattavalla jälkiviisaudella. Minun mielestäni määräaikaisuuden eräs haitta olisi se, että ylläpitäjät saataisiin muuttumaan susista lampaiksi, jotka jokaisen pienen rasahduksen jälkeen kiirehtisivät katsomaan, onko kannatus noussut vai laskenut. Vaikeita hommia luultavasti eivät enää tekisi kuin ne ylläpitäjät, jotka panevat toimeksi viimeisillä voimillaan hieman ennen kuin automaattijärjestelmä antaa heille potkut sen takia, että repivän riidan huippukohdassa kaikki kannattajat ovat vetäytyneet rauhallisempaan artikkeliavaruuteen, vastustajat painavat päälle kuin yleinen perkele ja kannatus laskee koko mittausjakson ajaksi viemäristä alas. Asiaa voisi miettiä niin, että myös jokaiselle käyttäjälle luotaisiin oma kannatussivunsa. Jos tulee tarpeeksi negatiivisia tykkäyksiä, käyttäjälle annettaisiin viikko estoa ja toinen viikko haukkuja. --Pxos (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 18.04 (EEST)
Minäkään en halua, että päättäväiset ylläpitäjät muuttuvat lampaiksi. Mutta susiylläpitäjilläkin täytyy olla yhteisön kannatusta ja varmaan toisaalta monet yhteisössä toivovatkin jämeriä toimia. En usko, että jämäkät ylläpitäjät hirveästi kannatuslukujensa laskua pelkäisivät. Tyytymättömyyttä herättävät ylläpitotoimet herättävät tyytymättömyyttä usein vain 1–2 käyttäjässä, muita ei niin kiinnosta. Viimeisen ehdotuksesi ymmärrän huumoriksi. -Ochs (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 23.15 (EEST)
Minä en ymmärtänyt viimeistä ehdotusta huumoriksi - meinasin itse ehdottaa vastaavaa, mutta huomasin Pxosin sitä jo ehdottaneen. --Otrfan (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 05.16 (EEST)
On tosiaan hyvät ja huonot puolensa määräaikaisuudessa. Viime viikolla Wikimedian postituslistalla oli juttua tamilinkielisestä Wikipediasta, jossa valittiin kerralla 10 uutta ylläpitäjää määräajaksi, koska nykyään pystyy asettamaan ylläpitäjän oikeudet tietyksi aikaa suoraan käyttöliittymästä, eikä ole niin vaikeaa päästä heistä eroon. He suunnittelevat valitsevansa joka vuosineljänneksellä kuusi uutta ylläpitäjää sekä järjestävänsä Wiki Admin Schoolin uusille ylläpitäjille. Samassa keskustelussa mainittiin jo tiedetty ruotsinkielisen wikin jokavuotinen äänestys, joka on pidetty jo vuodesta 2006. Siellä kai toiminut tuo systeemi ihan hyvin. Stryn (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 18.35 (EEST)
Ihan varteenotettava ja hyvin perusteltu idea. Nopeasti mietittynä hyötyjä on mielestäni haittoja enemmän. Itse koen, että etenkin tuo eduissa mainittu kolmoskohta olisi erinomainen uudistus, eli ylläpitäjäksi pääsisi helpommin, koska toisaalta oikeudet voidaan aiempaa helpommin poistaa, jos homma ei toimi. Kyllä tuota voisi ainakin kokeilla. --Sblöbö (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 23.29 (EEST)
Jatkuvasti käynnissä oleva äänestys ikuisilla äänillä ei ole hyvä idea. Käyttäjät vaihtavat tunnuksia ja entisilläkin tunnuksilla annetut äänet jäisivät voimaan. --Otrfan (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 05.12 (EEST)
Karttuva protestilista on tosiaan jännä idea. Onko sellaista jossain wikissä kokeiltu onnistuneesti? Kokemuksia olisi hyvä kuulla. Aika helppo on nähdä, että siellähän ne avoimet ja salaiset altterit ja kertakäyttötunnukset roikkuisivat vuodesta toiseen. Kukapa niitä sieltä kävisi poistamassa ja millä valtuuksilla? Meillä on tietty kourallinen ongelmakäyttäjiä, joilla on ikuinen kauna niitä ylläpitäjiä kohtaan, jotka ovat yhteisön puolesta puuttuneet heidän toimintaansa. Kyllä näiden äänillä ja "äänillä" saadaan viralta ne ylläpitäjät, jotka uskaltavat jotain tehdä. --Jmk (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 07.31 (EEST)
Otrfanin ja Jmk:n mainitseman ongelman voisi ehkä välttää sillä, että annetut äänet vanhenisivat esim. parin vuoden kuluttua. Mahdollisesti äänioikeuden raja voisi näissä olla myös korkeampi kuin normaali 100 artikkelimuokkkausta. Ja kyllähän alttereita tai äänioikeudettomia muuallakin vahditaan, miksi vahtiminen ei onnistuisi näillä sivuilla? -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 09.13 (EEST)
Menee aika mutkikkaaksi, lisää byrokratiaa ja säätämistä, sitäkö kaivataan? Voisin kuvitella, että wikipedian ylläpidossa on jo ennestään riittävästi hommaa niille, jotka sitä tekevät. – En tiedä miten hyvin olet perillä alttereiden vahtimisesta, kun et ole ylläpitäjätyössä itse, mutta hankalaa se jo nykyisin on. Muistelen, että äänestyksiin on joskus osallistunut käyttäjiä, joita on sittemmin epäilty tai todettu salaisiksi alttereiksi, mutta ääniä ei ole käyty jälkikäteen kumoamassa. Altterien sitova osoittaminen esim. pari kuukautta jälkikäteen on jokseenkin hankalaa jo siksikin, että osoitepaljastustiedot vanhenevat. Käyttäjän on myös täysin sallittua esiintyä ensin yhdellä tunnuksella, sitten puoli vuotta myöhemmin uudella tunnuksella, kunhan ei tee tätä yhtäaikaa. Jos joku Xyz käy äänestämässä nyt kaikkia inhokki-ylläpitäjiään vastaan ja 2 kk:n kuluttua uudella Efg-tunnuksella, niin siinähän äänestää, kukas sen saa sitovasti kiinni? Pistemäisissä yp- ja yp-poisto-äänestyksissä pysyy edes jonkinlainen roti siinä, ketkä ovat se äänioikeutettujen joukko. --Jmk (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 10.50 (EEST)
Nykysysteemi toimisi hyvin yhdellä ehdolla: että ylläpitäjät tekisivät ylläpitäjän tehtäviä ja motiivina olisi Wikipedian paras. Nykysysteemissä tosiasiassa suurin osa ylläpitäjien touhuilusta on itsensä toteuttamista. Pienikin mies tuntee itsetuntonsa paisuvan kun saa nillittää rivikäyttäjää. Totta kai on niitä maan hiljaisia, jotka tekevät sitä mitä pitää, enkä tarkoita tässä heitä. He tekisivät työnsä joka tapauksessa. Määräaikaisuutta pelkää nähdäkseni hyvin pieni joukko, ja syytä onkin. Siksi määräaikaisuus ei fi.wikipediassa toteudu. Muutama ylläpitäjä on käynyt uudistumassa pyöröoven kautta, ja niin tapahtuisi varmasti määräaikaisuudenkin vallitessa, mutta se vaatisi luultavasti enemmän energiaa ja sumplimista. --Abc10 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 23.46 (EEST)
Ylläpitäjän saa pois aloittamalla oikeuksien poistoäänestyksen. Aloita poistoäänestys, en kyllä tiedä onko yhtään poistettu. --85.76.104.60 30. huhtikuuta 2019 kello 09.50 (EEST)
En kannata määräaikaisuutta. Paljon järkevämpää on panostaa foorumeihin, joissa voi ilmaista tyytymättömyyttä ja hakea muutosta. Itse näen että määräaikaisuus on ratkaisu tilanteeseen, jossa vallitsee tyytymättömyyden ilmaisun sensuuri ja ei ole mitään foorumeita. Tietenkään ei kannata rakentaa järjestelmää sensuurin ja foorumien puuttumisen varaan. --Hartz (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 07.34 (EEST)
Ylläpitäjien valintaa voisi muuttaa niin, että vain vähän hyväksymisrajan alle jääneet saavat oikeudet 3-9 kuukauden määräajaksi byrokraatin päättäessä tämän "koeajan" pituudesta ottaen huomioon rajan alituksen suuruuden ja käydyn keskustelun. Myöhemmin uudessa äänestyksessä yhteisö voi ottaa huomioon tälläisen väliaikaisen ylläpitäjän toiminnan laadun "koeaikana" päättäessään ylitetäänkö raja pysyville oikeuksille sillä kertaa. jni (k) 30. huhtikuuta 2019 kello 10.01 (EEST)

Eihän ylläpitäjyys ole tälläkään hetkellä pysyvä. Vuoden inaktiivisuus ja poistoäänestys ovat koko ajan sovellutuksessa. Ylläpitäjyyksiä on lähivuosina poistettu joka vuosi. Jos jotain pitää tehdä, niin ylläpitäjyyden poistoäänestyksen hyväksymisrajoja voi muuttaa. --Tarmokasta (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 10.38 (EEST)

Samoilla linjoilla. Oikeuksien poistorajan voisi pudottaa 50 prosenttiin. Jos ajatellaan, kuten ylempänä on esitetty, että oikeuksien poiston helpottaminen laskisi kynnystä valita uusia ylläpitäjiä, ei uusien valintarajalle tarvitsisi silloin tehdä mitään. Äänestysten lisäämistä tai varsinkaan online-kyselyjä en kannata. Ei ihmisillä ole aikaa ja kiinnostusta seurata moisia sivujuonteita, kun tietosanakirjaakin pitäisi tehdä. --Lax (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 11.10 (EEST)
En moiti, mutta ihmettelen, miksi kokeneena käyttäjänä (kommentistasi päätellen) esität asiallisen kommentin kertakäyttötunnuksella. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 16.06 (EEST)

Ruotsalaisten systeemi tuntuu toimivan hyvin joten voitaisiin ottaa sama systeemi käyttöön. Jos halutaan vähentää äänestysten määrää verrattuna ruotsalaisiin, niin voidaan tehdä ylläpitäjien kausista vaikka kaksivuotisia jolloin vuosittain äänestetään yhden puoliskon kannatus. Ochsin ehdotuksessa ongelmana on tuo mitä Otrfan sanoi, että se sukkanukkeilijoita ei pystytä käytännössä tunnistamaan. --Zache (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 12.28 (EEST)

Tuskin nuo vaihtamalla paranee. Ylläpito vähän sopii paremmin työnjaon, että kuka toimeenpanee mitäkin ja milloin.--MAQuire (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 14.45 (EEST)

Voitko avata tuota hieman: tarkoitatko, että taustalla pysyttelevien "siivoojaylläpitäjien" pitäisi osallistua aktiivisemmin hankalien tapausten hoitamiseen vai että hankalissa tapauksissa ylläpitäjän pitäisi ennen toimiaan pyytää sivustatukea muilta ylläpitäjiltä? -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 16.06 (EEST)
En pysty avaamaan enempää.--MAQuire (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 16.29 (EEST)
Ylläpitäjien työnjako nykyisellään muotoutuu ilman sen kummempia sopimisia. Miten ylläpitotyö käytännössä jakautuu konkreettisissa ylläpitotoimissa, siihen voi tutustua esimerkiksi ylläpitotilastojen kautta, sieltä näkee ne eri alojen työmyyrät ja harvemmin mutta valikoidummin osallistuvat. Lisäksi on tietysti taustatyötä, joka ei noissa tilastoissa näy, ja jota voivat tehdä muutkin kuin ylläpitäjät, esimerkiksi käytäntöjen edelleenkehittäminen. --Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 09.16 (EEST)

Eräs pitkäaikainen käyttäjä ei jaksanut löytää vanhoja äänestyksiä. En moiti häntä, koska arkistot ovat usein sekavia ja pelkkä etsimisen aloittaminen on kieltämättä rasittavaa. Keräsin kuitenkin löytämäni muodolliset mielipidetiedustelut aiheesta uuteen luokkaan nimeltään Luokka:Arkistoidut käyttäjäryhmää tai luottamusasemaa koskevat äänestykset. Kolme muodollista äänestystä on käyty määräaikaisuudesta, mutta mahdollisia kahvihuonekeskusteluja tai herra parahtakoon muualla käytyjä keskusteluja (kuten idean esillepano juuri nyt ylläpitäjien ilm.taululla) en minäkään jaksa penkoa enkä varmaan edes löytäisi. Hyväksi tavaksi voisi muuten edelleen ottaa sen, että kun järjestetään sarjassa epäensimmäinen äänestys aiheesta, projektisivulla lueteltaisiin kaikki aikaisemmat keskustelut ja päätökset. Usein noin onkin, mutta ei riittävän usein. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 15.04 (EEST)

Tällä haulla löytyy muutama keskusteluosuma, ehkä noita on lisääkin. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 15.12 (EEST)

En ymmärrä jatkuvaa kitinää äänestyksistä. Lähes joka viikko on menossa äänetytyksiä tai useampia, joten en usko siihen narinaan,"että äänestyksiä on liikaa", vaan kyse on muutamien ylläpitäjien epävarmuudesta oman asemansa tulevaisuudesta. Eikö näiden äänestyksien aloittamiseen voisi laittaa botin taakse,jolloin äänenstykset alkaisivat ajallaan ja myös päättyisikin. Myös botti voisi seulota uudet ylläpitäjä ehdokaat tiettyjen kriteereiden täytyttyä. Jukka Wallin (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 15.45 (EEST)

Kirjoitan nyt varmuuden vuoksi tähän väärään kohtaan vielä sen, että aikanaan yhteisö hermostui selvästi, kun samasta asiasta äänestettiin kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Vaikka yllä oleva kommentti ei koskekaan varsinaista äänestämistä tästä keskustelunaiheesta, kirjoitan siitä huolimatta tähän neuvoni siitä, että sellaiset ihmiset, joiden mielestä äänestyksiä ei ole liikaa, voisivat tukahduttaa mahdollisen halunsa polkaista äänestys pystyyn kuin sienen sateeseen. Jos asiaan haluaa muutoksen, voisi kerrankin valmistella päätöksenteon huolella. Kaikki asiat saadaan päin helvettiä helposti. On taitolaji tehdä asiat muulla tavoin, esimerkiksi hyvin. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 16.00 (EEST)
Asian varmistamiseksi pyydän linkkiä siihen missä "yhteisö hermostui" (in corpore?). Selvästi on huomattavissa että tässä keskustelussa hermostuva yhteisö koostuu ylläpitäjistä. --Abc10 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 16.37 (EEST)
No, in corpore -ehto nähdäkseni toteutuu kolmosessa, missä sekä ehdotuksen kannattajat että vastustajat perustelutekstissään moittivat sitä, että taas samasta asiasta äänestetään liian pian. Nyt on verta virrannut välissä, joten uusi äänestys ei tulisi mitenkään liian pian, mutta olen huolestunut kakkosen ja kolmosen aloituksissa ilmenevästä huolimattomuudesta, kiirehtimisestä ja yleisestä sellaisuudesta, jonka jätän tarkemmin määrittelemättä. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 16.53 (EEST)
Pitäisi muistaa,että tuolloin oli tilanne suomenkielisessä projektissa hieman erillainen, mitä se on tänä päivänä. Kuten olen aikaisemminkin tuonnut esille sen, että tämä toimii harrastelija pohjalta, siis vapaaehtoispohjalta. Siten vaatimukset,että pitäisi nostaa tasoa, on kummallinen, koska emme saa palkkaa tai muuta vastinetta. Kt:Pxos voisi nostaa muutaman tuhannen artikkelin tasoa hieman, eikä olla vaatimassa kommenttipyyntöjen tai äänestyksien tason nostoa. Jukka Wallin (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.44 (EEST)
Kummallinen? Siis koska olemme harrastelijoita pohjalla emmekä saa palkkaa, tasokkuudella ei ole mitään väliä muualla kuin artikkeliavaruudessa, niinkö? Koska olemme pohjalla, kommenttipyynnöt ja äänestykset voivat olla vaikka miten hätäistä skeidaa vain, koska vaatimus siitä, ne että voisivat olla parempia, on kummallinen. Mutta kiitän kommentista. Ruvetaan taas puhumaan minusta, mikä pilaa keskustelun kuin keskustelun. Kun siirrymme moittimaan minun toimintaani, itse asia hukkuu kätevästi eikä se etene. Kyllä sekin sopii. Vaikka keskustelun taso ei nouse, on se kuitenkin hieman erillainen mitä eilispäivänä. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.57 (EEST)
On helppoa syyttää noiden äänestyksien tiheydestä tänään, varsinkin kun monikaan nykyaikana muokkaava ei tunne silloita tilannetta. Jukka Wallin (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.27 (EEST)

Nyt kun mietitään, miten ylläpitäjistä päästäisiin helpommin eroon, on varmaan luontevaa samalla miettiä, mistä ja miten saadaan lisää aktiivisia ylläpitäjiä. Tähän mennessä on ainakin esitetty ajatus, että nämä voivat ratketa yhdessä: jos ylläpitäjistä on helppo päästä eroon, niin silloin heitä on helppo saadakin. --Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 09.19 (EEST)

Jatkuvan kannatusmittauksen voi tosiaan luoda myös kaikille käyttäjille. Ensin mitataan yleistä kannatusta jatkuvasti, missä erilaiset tunnukset voivat kantaa sivulle risut ja puutarhajätteet. Kun tunnus on vuoden ikäinen, on tehnyt 1000 artikkelimuokkausta ja jos yleinen kannatus on pysynyt puolen vuoden ajan yli 60 %:ssa, botti heittää kohdehenkilön yp-äänestykseen, joka toistuu kerran vuodessa. Sitten joskun tunnuksesta tulee ylläpitäjä, kannatussivu pysyy mittarina, ja kun kannatus valuu alle 50 %:n, käyttöoikeusbotti nappaa yp-oikeudet pois varoittamatta. Jos kannatus palaa hyvälle tasolle, botti antaa oikeudet uudestaan. Ei tarvitse äänestää vaan saadaan pallit heilumaan. Saadaan kymmeniä uusia ylläpitäjiä ja reipasta vaihtuvuutta. On muistettava, että se mikä ei ole ivaa, on väistämättä piiloivaa. Muita vaihtoehtoja ei näissä näppäimissä ole. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 10.35 (EEST)
Eikä, tää on vapaa tietosanakirja. Vapautta voi rajoittaa vain varoituksin ja estoin. Ja sit toisekseen ylläpitäjyyden kriteerinä ei saa olla annettujen estojen lukumäärä eikä pituus vaan yleinen luotettavuus. --Höyhens (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 18.41 (EEST)
Oma keskustelunaiheensa olisi sekin, onko ylläpitäjiä tällä hetkellä liian vähän, liikaa vai sopivasti. Itse en pidä nykytilannetta ongelmallisena, mutta enpä ole toisaalta itse siellä paineen alaisena huhkimassa. Tämän määräaikaisuusasian otin esille siksi, että osa käyttäjistä vaikuttaa ylläpitoon tyytymättömiltä ja yhteishengelle voisi olla hyväksi, että yhteisö saisi sanoa asiaan sanansa. -Ochs (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 19.19 (EEST)

Ruotsinkielisen Wikipedian kahvihuoneessa oli joitakin kuukausia sitten seuraava keskustelu sv:Wikipedia:Bybrunnen/Arkiv_2019-03#Dutch_Wikipedians_think_sv.wikipedia_has_a_friendly_climate. Keskustelun varsinainen aihe on svwikin ilmapiiri, mutta svwikin käyttäjät kuitenkin kertovat siinä miten ylläpitäjien määräaikaisuus ja toistuvat äänestykset ovat heidän mielestään vaikuttaneet svwikiin. Keskustelussa sivutaan tässä fiwiki-keskustelun aloituspostissa mainittuja etuja ja haittoja, joten se voi olla fiwikin ylläpitäjien määräaikaistamiseen liittyvän keskustelun kannalta hyödyllistä luettavaa. Keskustelu on englanniksi. -- Shinnin 23. toukokuuta 2019 kello 20.17 (EEST)

Mahdollisesta äänestämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Jos keskustelu etenee sarjassa neljänteen äänestykseen, kannattaisi keskustella äänestyksestä, ennen kuin maito on kaadettu. Muutama asia pitäisi päättää jo ennen äänestystä. Ensinnäkin lienee selvää, että äänestyksen pitäisi olla melko niukasti perusteltu periaatepäätös, vähän brexit-äänestyksen tapaan eli samanlainen kuin sarjassa eka äänestys. Ei siis yritettäisikään määrittää kauden pituutta tai uudelleenvalintaprosessia, vaan vaihtoehtoina olisivat vain "pysyvät luonneviat – vaihtuvat luonneviat", kuten toisaalla raikkaasti tuuletettiin ajatusta. Vasta jos määräaikaistaminen tulee päätökseksi, ruvetaan määrittämään yksityiskohtia. Jos muutosta ei haluta, keskustelu voidaan päättää. Teknisinä kysymyksinä tärkeimpinä ovat mielestäni konsensukseen tarvittava prosenttiraja. Perinteisesti käytännön muuttamiseen on vaadittu 70-prosenttinen enemmistö, mutta tässä äänestystä koskevassa keskustelussa jäin itse miettimään, miksi olemassa olevan käytännön muuttaminen vaatii aina 70 %, mutta kokonaan uuden (tai uudeksi mielletyn) käytännön luominen 50 % + 1. Pitäisi siis keskustella siitä, miten enemmistö määrittyy. Toinen seikka on toimessa olevien ylläpitäjien oma äänioikeus. Äänestys vaikuttaa ilmiselvästi ylläpitäjien omaan asemaan, joten yhteisön pitäisi keskustella siitä, saavatko ylläpitäjät osallistua äänestykseen itse ja mitä hyötyjä tai haittoja tästä olisi. Ennen tällaista pohdintaa ei kannata aloittaa uutta kierrosta. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 15.34 (EEST)

Hyviä näkökohtia. Olisi mielenkiintoista laskea aikaisemmista äänestyksistä, miten tuolloin ylläpitäjänä olleet äänestivät. Minäkin kannatan, että jos äänestetään, kysytään ensin vain "ylläpitäjyys määräaikaiseksi vai ei". Jos määräaikaisuus ei saa kannatusta, voidaan sen jälkeen kuitenkin äänestää esim. poistamiseen tarvittavan prosentin laskusta, joka on saanut jo hieman kannatusta. Mutta äänestyksellä ei ole mitään kiirettä, keskustellaan ensin. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 16.06 (EEST)
Näin juuri. --Prospero One (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 18.46 (EEST)
Yksittäisen ylläpitäjän kohdalla tilanne on selvä. Hän voi puolustaa mielipidettään muuten. Yleisesti tässä asiassa voi olla ongelmallista, elleivät ylläpitäjät voi äänestää. Tilannehan on hieman samanlainen kuin välityslautakunnan vaalissa, jossa itseään ei voi äänestää. Ja noin mielipiteenäni heitän sen että ylläpitäjät voivat käydä vähiin, jos ylläpitäjyydestä tehdään määräaikainen; siitähän voi kuitenkin halutessaan luopua tai poistua passiivisuuden takia. --Höyhens (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 18.57 (EEST)
Ylläpitäjät ovat aivan liian suuri ja tärkeä osa aktiivimuokkaajista, että heidät voisi sulkea äänestyksen ulkopuolelle. Äänestyshän ei koskisi tiettyä yksittäistä ylläpitäjää vaan kaikkia sitovaa käytäntöä. Jos Suomessa päätettäisiin, että 100 kansanedustajaa saa luvan riittää, niin eduskunta senkin päätöksen tekisi. -Ochs (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 19.06 (EEST)

Keskustelu näyttää kuihtuvan. Jos ei lähiaikoina uusia ajatuksia tule, aion noin viikon kuluttua kuitenkin laittaa pystyyn äänestykset sekä määräaikaistamisesta että ylläpitäjän poistamisäänestyksen prosenttirajasta, jotta yhteisön tahto tulisi selväksi. Nämä äänestykset voivat olla käynnissä yhtä aikaakin, koska ne eivät suoraan vaikuta toisiinsa. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.12 (EEST)

Saako mukaan myös jonkun ehdotuksen siitä, miten saadaan lisää aktiivisia ylläpitäjiä? Ehkä alempana olevia seulontaehdotuksia mukaillen joku kone voisi napsia käyttäjiä ylläpitäjäksi, kun jotkut koneelliset kriteerit täyttyvät. --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.37 (EEST)
Ok, voin laittaa tuosta ehdotuksesta kolmannen äänestyksen. Vakavammin puhuen, voihan esimerkiksi ehdottaa, että ylläpitäjäksi pääsisi 60 % kannatuksella. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.52 (EEST)
Kolme äänestystä vain sen takia, että Ochs haluaa päätökset kaikista ideoistaan? Aivan omituinen ajatus. Pääosin Wikipediassa pyritään tekemään päätökset keskustelemalla ja perustelemalla, ja jos äänestetään, on hyvä valmistella asiat kunnolla. Ylempänä esittämäni "kynnyskysymys" siitä, saavatko ylläpitäjät osallistua, lienee tullut ratkaistuksi, koska kukaan ei vastusta ylläpitäjien äänioikeutta, mutta konsensuksen prosenttirajasta ei ole päätetty mitään. Saammeko me nyt viikon kuluttua kolme äänestystä, joiden kysymyksenasettelun ja menettelytavat päättää yksin äänestyksen aloittava käyttäjä? Jos esimerkiksi prosenttirajaa muutetaan, miten asia ratkaistaan? Jos on kyseessä mediaaniäänestys niin, että keskiluku määrää lopputuloksen, niin miten se suhtautuu perinteiseen 70%:n vaatimukseen konsensuksesta? Mikä on äänestysten kestoaika, riittääkö kaksi viikkoa vai pitääkö varata kokonainen kuukausi? Hyvä puoli tuossa pystyyn laittamisessa on, että ne, joiden mielestä äänestyksiä on liian vähän, ilahtuvat varmasti. Eikö nyt ensin voisi käydä hyvin valmistellun äänestyksen siitä, onko yp-virka jatkossa määräaikainen vai ei? Jos vakanssi eli tyhjäkkö muuttuu määräaikaiseksi, siitä seuraa sitten uusia menettelytapakysymyksiä, jotka vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon pitää muuttaa poistoäänestysprosessia vai pitääkö sitä lainkaan muuttaa, jos siitä tulee entistä enemmän poikkeusmenettely. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 13.05 (EEST)
No senhän takia minä tuossa yllä herättelin keskustelua uudestaan, että tässä voi vielä sanoa mielipiteensä äänestysmenettelystä. Tiedät hyvin, että tämä asia ei tule pelkästään keskustelemalla koskaan valmiiksi. Jos olisit itse ehdottanut jotain, tuskin sinusta olisi lainkaan "omituinen ajatus", että ehdotuksestasi syntyy edes jonkinlainen päätös, vaikka kielteinenkin? Mutta sopii minulle sekin, että yksi äänestys kerrallaan. Prosenttirajoista tarkoitus oli kysyä kyllä/ei-kysymys, esim. "Muutetaanko kannatusvaatimus 50 %:iin" tms., ei siis tarvitsisi laskea mitään mediaaneja. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 13.57 (EEST)
Minä rakennan tänne kahvihuoneeseen mielipidetiedustelut ensin noista (minulle) tärkeistä kysymyksistä ennen kuin pystyynlaittajat ehtivät äänestyttää yhteisöä. Saadaan perusasiat ratkaistua niin, ettei tarvitse liikaa ihmetellä varsinaisella äänestyssivulla. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 13.14 (EEST)
Käytännössä haluat siis äänestää vieläkin useampaan kertaan? Ei se mitään, kuka hyvänsä meistä voi äänestyksen tai mielipidetiedustelun aloittaa, ei siihen lupia tarvitse kysellä. Ei tässä nyt ole kauhean usein äänestelty viime aikoina. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 13.57 (EEST)

Tulevan äänestyksen valmistelua: kaksi mielipidetiedustelua[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu nro 1: ylläpitäjien äänioikeus koskien oman asemansa muuttamista[muokkaa wikitekstiä]

  • Jos yhteisön päätettäväksi tuodaan äänestys tai äänestyksiä ylläpitäjien valintamenettelyn tai poistomenettelyn muuttamisesta, saavatko tällä hetkellä ylläpitäjinä toimivat tunnukset osallistua tällaisiin äänestyksiin eli päättää oman asemansa muuttamisesta? Äänioikeutta koskeva käytäntö ohjaa tulkintaa toisen vaihtoehdon suuntaan, mutta lienee hyvä ratkaista tämä kysymys erillisenä ennen varsinaista asiaa koskevaa äänestystä.
  • Tässä mielipidetiedustelussa pyritään saamaan aikaan kirjoitetuista perusteluista ja äänistä ilmenevä yhteisön konsensus. Viime kädessä yksinkertainen enemmistö kuitenkin ratkaisee lopputuloksen. Äänestyksen luonteesta johtuen on ilmiselvää, että ylläpitäjät saavat ilmoittaa kantansa tässä mielipidetiedustelussa. Mielipidetiedustelu kestää kahden viikon ajan 22. toukokuuta 2019 kello 23.59 saakka. Tuloksesta voidaan keskustella erikseen.
--Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.03 (EEST)
Ylläpitäjät saavat äänestää[muokkaa wikitekstiä]
Tarkennus: Ylläpitäjillä on sama oikeus äänestää kuin kaikilla muillakin äänioikeutetuilla tunnuksilla.
  1. Perustelut ylempänä. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.11 (EEST)
  2. Kunnanvaltuustossa istuvat maanomistajat eivät ole esteellisiä päättämään kaavoituksen tai maapolitiikan suurista linjoista. jni (k) 8. toukokuuta 2019 kello 14.12 (EEST)
  3. Outo ajatus, että viikko sitten Wikipediaan liittynyt ei-ylläpitäjä saisi osallistua äänestykseen, mutta toistakymmentä vuotta Wikipediaa muokannut ylläpitäjä taas ei.--Henswick (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 15.20 (EEST)
  4. --MAQuire (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 15.28 (EEST)
  5. --Prospero One (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 16.12 (EEST)
  6. Per Henswick. --Ukas (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 19.41 (EEST)
  7. Ehdottomasti. 01miki10 (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 21.29 (EEST)
  8. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 8. toukokuuta 2019 kello 21.30 (EEST)
  9. Per edelliset.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 8. toukokuuta 2019 kello 22.45 (EEST)
  10. --MiPe (wikinät) 8. toukokuuta 2019 kello 23.02 (EEST)
  11. --Höyhens (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 11.56 (EEST)
  12. Ylläpitäjä on saman arvoinen kuin se wikipedisti, jolla ei ole ylläpitotoimiin tarvittavia työkaluja. --Ville Siliämaa (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 23.13 (EEST)
  13. --Vilhokki (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 19.15 (EEST)
  14. Totta kai. --Sblöbö (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 23.43 (EEST)
  15. --Gurumasa (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 01.53 (EEST)
  16. Itsestäänselvyys. Jos kaikki olisivat ylläpitäjiä niin kukaan ei voisi äänestää. Stryn (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 18.25 (EEST)
  17. --Linkkerpar 21. toukokuuta 2019 kello 22.25 (EEST)
  18. --Otrfan (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 19.33 (EEST)
  19. -- Accept-Finland (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 21.40 (EEST)
Ylläpitäjät eivät saa äänestää[muokkaa wikitekstiä]
Tarkennus: Ylläpitäjät eivät saa äänestää tai heidän antamansa äänet hylätään, koska he ovat esteellisiä.
  1. Periaatteesa on hyvä, että jos on kyseessä joku käytäntö tai sen muuttaminen,niin se jota se koskee ei saa myöskään olla estämässä sen päätöksen voimaantuloa vastaan tai puolesta. Itse tiedän ammattini kautta,että monissa tapauksissa,kuten asunto-osakeyhtiössä hallituksen jäsenet tai isännöitsijä ja taloyhtiön osakas ovat jääviä käsittelemään omaa asiaansa. Tämä on yleistä poliitikassa kuin myös yritysmaailmassa. Jukka Wallin (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 19.24 (EEST)
Keskustelu mielipidetiedustelusta nro 1[muokkaa wikitekstiä]
(Keskustelua ylläpitäjien äänioikeudesta.)

Lainaus kommentista "Kunnanvaltuustossa istuvat maanomistajat eivät ole esteellisiä päättämään kaavoituksen tai maapolitiikan suurista linjoista" Ei tietenkään ole koska ne linjat vahvistetaan maakuntatasolla tai viimeistää eri oikeusasteissa. Ne päätökset eivät siis koske yksittäistä maanomistajaa,vaan kaikkia, koska kaavoissa harvemmin päästetään yksittäisistä kaupoista.Toki kaavassa tai kaavan muuttamisessa saattaa joku maanomistaja hyötyäkin,mutta harvemmin. Ainakaan lyhyellä aikavälillä. Jukka Wallin (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 19.54 (EEST)

Kunnanvaltuutetut eivät ole myöskään esteellisiä vahvistamaan kiinteistöveroprosentin tai kunnallisveroprosentin suuruutta, vaikka suuri osa valtuutetuista ko. veroja tyypillisesti maksaakin. Samoin ylläpitäjät eivät ole esteellisiä päättämään kaikkia ylläpitäjiä koskevista käytännöistä. Ei tässä ole kyseessä yhden ylläpitäjän oman asian käsittely. jni (k) 16. toukokuuta 2019 kello 08.09 (EEST)
Ikävä kylläkin tässä asiassa on. Jukka Wallin (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 09.05 (EEST)
Ylläpitäjät muodostavat aktiivisen osan äänetyskelpoisista Wikipedian muokkaajista,joten heidän äänestyspainotus on ylisuuri. Jukka Wallin (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 19.04 (EEST)
Olisikin mielenkiintoista, jos passiiviset äänestyskelpoiset käyttäjät olisivat ylläpitäjiä. --Lax (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 19.36 (EEST)
Etenkin jos koko ylläpito olisi heidän vastuullaan. --Höyhens (keskustelu) 16. toukokuuta 2019 kello 21.53 (EEST)
Onko jotain ongelmia? Käytännössä jos ei ole käyttänyt ylläpitäjän "työkaluja",niin ne poistetaan. Yleensä ne on poistettu muutenkin passiivisilta käyttäjätunnuksilta. Jukka Wallin (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 13.32 (EEST)
Niinpä. Silloin ei kukaan tekisi mitään. --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 13.58 (EEST)
Ei tässä ole kyse tekemisestä,vaan sen laadusta. Tämä projekti kaipaa uudistuksia,joten ylläpitäjien ei pitäisi estää sitä. Jukka Wallin (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 14.08 (EEST)


Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu nro 2: konsensuksen määrittävä prosenttiraja varsinaisessa äänestyksessä[muokkaa wikitekstiä]

  • Asian tausta:
    • 1) Suomenkielisessä Wikipediassa on perinteisesti katsottu, että olemassa olevan käytännön muuttaminen vaatii taakseen konsensuksen. Jotta käytännön muuttamista koskeva ehdotus hyväksyttäisiin äänestyksessä, konsensuksen prosenttirajana on seitsemänkymmentä (70 %). Samaan aikaan on perinteisesti myös katsottu, että kokonaan uuden käytännön luominen etenkin silloin, kun valittavina on kaksi kilpailevaa ehdotusta, ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä (50 % + 1).
    • 2) Wikipedian ylläpitäjyys kehittyi Wikipedian alkuaikoina siitä, että joillekin luotettaville käyttäjille annettiin erityinen salasana, jolla he pystyivät poistamaan sivuja. Salasanan sai kaiketi Wikipedian ensimmäiseltä päälliköltä Jimbo Walesilta. Kun tietosanakirjaa pyörittävä tietokoneohjelmisto kehittyi, ylläpitäjistä muodostui erityinen käyttäjäryhmä, johon lisättiin jäseniä tarpeen mukaan. Jäsenyys oli luonteeltaan pysyvä kuten kaikkien muidenkin ryhmien jäsenyys teknisesti. On siis tulkintakysymys, onko evolutiivisesti syntynyt ylläpitäjien asema yhteisöllisesti päätetty käytäntö, jota erityisesti muutetaan, vai onko kyseessä sellainen asia, josta ei varsinaista käytäntöä ole koskaan yhteisesti päätetty, koska asia on ollut kiveen hakattu ennen useimpien nykyisten käyttäjätunnusten wikisyntymää. Tässä siis pitää päättää, onko kyseessä ylläpitäjiä koskevan käytännön muuttaminen vai luodaanko tässä ensi kerran käytäntö siitä, onko ylläpitäjien toimikaudella kestoaikaa.
  • Tässä mielipidetiedustelussa pyritään saamaan aikaan kirjoitetuista perusteluista ja äänistä ilmenevä yhteisön konsensus. Viime kädessä yksinkertainen enemmistö kuitenkin ratkaisee lopputuloksen. Äänestyksen luonteesta johtuen on ilmiselvää, että ylläpitäjät saavat ilmoittaa kantansa tässä mielipidetiedustelussa. Mielipidetiedustelu kestää kahden viikon ajan 22. toukokuuta 2019 kello 23.59 saakka. Tuloksesta voidaan keskustella erikseen.
--Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.03 (EEST)
Konsensus on 70 %[muokkaa wikitekstiä]
Tarkennus: Tulevassa äänestyksessä muutetaan olemassa olevaa käytäntöä ja näin ollen ehdotus tai ehdotukset hyväksytään vain, jos konsensuksen prosenttirajana on seitsemänkymmentä (70 %), kuten perinteisesti ja kuten kaikissa aiemmissa tätä asiaa koskevissa äänestyksissä. Ylläpitäjyyttä ruvetaan muuttamaan määräaikaiseksi tehtäväksi, jos 70 % äänestäjistä kannattaa ehdotusta.
  1. Tässä ollaan muuttamassa niin kiveen hakattua konsensusta kuin vain olla ja voi. jni (k) 8. toukokuuta 2019 kello 14.15 (EEST)
  2. Per jni.--Henswick (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 15.21 (EEST)
  3. Jos näistä kahdesta pitää valita, niin tämä. ¬Antilope 8. toukokuuta 2019 kello 16.02 (EEST)
  4. Kuten jni. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 8. toukokuuta 2019 kello 21.30 (EEST)
  5. Ei mitään muuta vaihtoehtoa. --MiPe (wikinät) 8. toukokuuta 2019 kello 23.00 (EEST)
  6. Vaikea oli valita, mutta lopulta päädyin tälle kannalle. 01miki10 (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 23.37 (EEST)
  7. Ylläpitäjyys ei ole ensisijaisesti valtakysymys. Valtaa on lähinnä vakikäyttäjillä. --Höyhens (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 11.59 (EEST)
  8. --Ville Siliämaa (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 23.16 (EEST)
  9. --Ukas (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 23.28 (EEST)
  10. --Msaynevirta (k · m) 12. toukokuuta 2019 kello 19.11 (EEST)
  11. tälle puolelle, koska esitetään äänestystuloksen (päätöksen) rinnastamista konsensukseen (100%). Äänestystulokseksi riittäisi vähempikin.--Reppū2 (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 19.37 (EEST)
  12. 51% ei ole konsensus, oli lopputulos kumpainen tahansa. Myös jni:n perusteluin. --Vilhokki (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 19.15 (EEST)
  13. --Gurumasa (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 01.55 (EEST)
  14. Tällä tasolla raja on tupannut täällä fi-wikissä olemaan keskeisissä kysymyksissä (ylläpitäjiä valittaessa jopa korkeammalla). Olisi aika erikoista, jos näin merkittävän käytäntömuutoksen kohdalla noudatettaisiin huomattavasti matalampaa rajaa. --Nironen (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 22.12 (EEST)
  15. -kyykaarme (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 19.45 (EEST)
  16. Stryn (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 21.07 (EEST)
  17. --Linkkerpar 21. toukokuuta 2019 kello 22.27 (EEST)
  18. --Otrfan (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 19.33 (EEST)
Konsensus on 50 % + 1[muokkaa wikitekstiä]
Tarkennus: Tulevassa äänestyksessä luodaan uusi käytäntö eli päätetään ensi kerran yhteisöllisesti siitä, onko ylläpitäjien toimikauden kesto pysyvä vai määräaikainen. Kahden (ja vain kahden) vaihtoehdon välillä ratkaisu tehdään yksinkertaisella enemmistöllä (50 % + 1). Enemmän kannatusta saanut vaihtoehto tulee käytännöksi.
  1. Ei tätä ole käyttöönkään otettu 70 %:n kannatuksella. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.11 (EEST)
  2. --Prospero One (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 20.14 (EEST)
  3. Ääni tälle puolelle, koska 70% kannatusvaatimus muutokselle on niin korkea, että ehdotus todennäköisesti kaatuisi jo siihen riippumatta sen sisällöstä. --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 20.26 (EEST)
  4. Demokratiakäsitystäni vastaisi paremmin, että ylläpitäjyys olisi määräaikaista, joten kannatan muutosta kokonaisuudessaankin. Tämä on mielestäni reilumpi enemmistö sen muutoksen saavuttamiseen. --Kissa21782 (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 20.27 (EEST)
  5. Per edelliset.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 8. toukokuuta 2019 kello 22.45 (EEST)
  6. Kotivalo (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 11.33 (EEST)
  7. Vilkapi (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 12.25 (EEST)
  8. --Abc10 (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 12.58 (EEST)
  9. --Sblöbö (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 22.21 (EEST)
  10. EVVK ketä on ylläpitäjinä. Gopase+f (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 00.02 (EEST)
  11. Jukka Wallin (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 19.18 (EEST)
  12. Lenitha (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 19.33 (EEST)
  13. Accept-Finland (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 21.40 (EEST)
Keskustelu mielipidetiedustelusta nro 2[muokkaa wikitekstiä]
(Keskustelua enemmistön määritelmästä.)

Miten minulle tuli yhtäkkiä turkkilaiset pormestarinvaalit mieleen? -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.11 (EEST)

Minulle tuli mieleen lipas, jonka taisin avata huomaamattani. Eipä tullut vanhana teoreetikkona mieleenikään se, että pragmaattiset käyttäjät äänestävät alemman rajan puolesta saadakseen aikaan turkkilaisen lopputuloksen. Hitto. Kuvittelin, että akateemisesti vain ratkaistaan äänestyksen luonne, mutta nyt näyttää siltä, että ylläpitäjien määräaikaisuuden kannattajien kannattaa kannattaa vain toista vaihtoehtoa. Präkäsin, kuten toisaalla sanottiin. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 20.38 (EEST)

Olen hyvin hämmästynyt esitetystä ajatuksesta, että tässä oltaisiin luomassa tyhjiöön uutta käytäntöä, kun ei ennen mitään ole. Tosiasiassa ylläpitäjyyden alkamisesta ja päättymisestä on käytäntö olemassa, on ollut jo pitkään, eikä se edes ole syntynyt mitenkään puolivahingossa tai itsekseen, vaan yhteisö on sopinut sen yksityiskohdat kuten prosenttirajat pitkien keskustelujen tuloksena. Yp-hyväksymisraja on ollut 75 % tammikuusta 2007 lähtien, jolloin se laskettiin siihen 80 prosentista. Yp-poistoraja 60 % on hiottu marraskuussa 2006 (Keskustelu Wikipediasta:Ylläpitäjät/Arkisto2) keskustelulla, mediaaniäänestyksellä ja lopulta mielipidetiedustelulla (kannatti 28 kpl, vastusti 3 kpl). Vaatisi melkoista mielikuvitusta esittää, että yp-prosessista ei ole olemassa sovittua käytäntöä. – Vielä hämmästyneempi olen opportunistisesta tulkintatavasta, että käytännön muuttamisen tulee onnistua tavallista alemmalla rajalla, jotta se menee läpi. Tätähän voitaisiin jatkossa käyttää kaikissa käytäntöjen muuttamisehdotuksissa: jos ei muutokselle löydy 70 prosentin kannatusta, niin siksi pienemmän kannatuksen on riitettävä! --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 20.57 (EEST)

Kun siunailin tyhmyyttäni, menin vielä syvemmälle. Onkohan tämä mielipidetiedustelu nro 2 pohjimmiltaan aivan väärä ja harhaanjohtava? Jos ajatellaan, että asiasta on käyty jo yksi koko yhteisön laajuinen äänestys nro 1, missä enemmistö (60,6 %) sai aikaan päätöksen, että "status pysyy quona on ollutkin", niin silloinhan yhteisö on päättänyt vuonna 2008 (ja vielä kaksi kertaa uudestaan vuonna 2009), että käytäntö on saatu aikaan: ylläpitäjäksi valitaan toistaiseksi. Kun perinteen mukaan olemassa olevan käytännön muuttamiseen vaaditaan aina 70 %:n konsensus, niin rupesin miettimään, onko toisen antamani vaihtoehdon premissi "nyt päätetään asiasta [muka] ensi kertaa ja luodaan upouusi käytäntö" aivan virheellinen. Loppukaneetti: Tämä teksti on "päällekkäinen muokkaus" ja on kirjoitettu ennen kuin olin lukenut Jmk:n kommentin. Hän vastasi kysymyksiini ennen kuin esitin niitä. Tästähän tuli aivan susi. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 21.03 (EEST) Lisäys: Koska mp-tiedustelu nro 2 on alkuasetelmaltaan ja perusteiltaan virheellinen, ehdotan sen aloittajana, että se keskeytettäisiin. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 21.06 (EEST)
Heti kun näyttää edes hivenen haiskahtavan siihen suuntaan, että ylläpitäjillä on vaara joutua luopumaan vallasta, ruvetaan kaksi yhtenä miehenä ottamaan askeleita taaksepäin. Entä jos seinä tuleekin vastaan siellä? ÄÄnestetäänkö nyt ensin vaikka siitä lakataanko äänestämästä? Ei tätä muuten voi lopettaa. En osaa verrata minkä maan vaaleilta alkaa näyttää mutta pahalta. --Abc10 (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 21.14 (EEST)
Pahalta näyttää, mutta paremmin perustein. Lue yltä uudestaan. Toki, jos ihmiset pysyisivät teoreettisella tasolla, tämä voisi kelvata, mikäli sen luonnetta muutettaisiin. Sanottaisiin, että on olemassa käytäntö ja että perinteisesti käytännön muuttamiseen vaaditaan 70 %:n konsensus, mutta yhteisöllä on täysi valta myös määritellä yleinen tai erityinen konsensus suomenkielisessä Wikipediassa uudestaan pysyvästi tai ad hoc. Onko yp-määräaikaisuus sellainen seikka, jossa konsensuksen määritelmäksi päätettäisiin poikkeuksellisesti yksinkertainen enemmistö? Tämä vaatisi mielestäni erillisen mielipidetiedustelun, jossa kysymyksen oikea asettelu tuotaisiin selkeästi esille. Yritin olla kovin neutraali, kun loin tiedustelun. Olisi pitänyt käyttäytyä maineensa mukaisesti eli manipuloida ja väännellä sen kun kerkiää, niin ainakin syytökset olisivat osuneet oikeaan, jos muuten ei oikeaan osukaan. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 21.22 (EEST)
Ne, jotka ovat sitä mieltä, että 50 prosentin rajassa on jotain hämärää, voivat mielipidestää käsillään vaihtoehtoa 1. Ne, joiden mielestä siinä ei ole mitään hämärää tai joita asia ei tippaakaan kiinnosta, valitsevat vaihtoehdon 2 tai mielipidestävät jaloillaan. Simppeliä. En käytä sanaa äänestää, koska mielipidetiedusteluhan ei ole sitova äänestys. --Lax (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 09.45 (EEST)
Meneekö se ihan ilmoitusasiana läpi, että tästä lähin käytäntöjä voidaan muuttaa 50 % enemmistöllä? Eli 50 % enemmistö mielipidepäättää, että 70 % enemmistöä ei tarvita. Riippumatta tämänkertaisesta asiasta ja tuloksesta tämä onkin peräti mielenkiintoinen ennakkotapaus. Täällä on näköjään pantu tuulemaan oikein kunnolla. --Jmk (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 10.02 (EEST)
Jos se on yhteisön mielipide, niin sitten se on. En ryhdy pohtimaan sitä sen enempää, kun minulla on vain omani. Kuten eräs toinen käyttäjä totesi omana mielipiteenään toisaalla: tuhon tiellä ollaan. And I feel fine. --Lax (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 10.38 (EEST)
Ikävä kyllä Yhdysvaltain senaatissa kävi juuri noin. Siellä oli ollut "talon sääntönä" eli senaatin päättämänä menettelytapana karkeasti yksinkertaistaen 60 %:n tai 2/3:n määräenemmistövaatimus teknisesti. Tuo tarkoittaa, että tietyissä asioissa vaadittiin 60 tai 67 senaattorin kannatus (sadasta), jotta jonkin asian käsittelyssä voitiin edetä, ja että yksinkertainen enemmistö ei riitä. Sitten käytettiinkin niin sanottua ydinasetta, missä senaatti päätti yksinkertaisella enemmistöllä lakkauttaa koko säännön, jolloin ensin muutettiin sääntöjä vaikkapa äänin 51–49 ja heti perään tehtiin asiaa koskeva päätös äänin 51–49, kun vanhat säännöt oli heitetty roskikseen. Olen kyllä Jmk:n kanssa samaa mieltä siitä, että rakentamani kysymyksenasettelu on virheellinen ja että tämä mielipidetiedustelu pitäisi keskeyttää. Olen tarkennuksilla ja selityksillä ohjannut mielipiteen ilmaisijoita kahden vaihtoehdon välillä valitsemaan, ja toinen vaihtoehto on periaatetasolla väärä, joten tiedustelu pitäisi ajaa alas. Lax feels fine. I feel like shit. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 11.06 (EEST)
Tuskinpa menee, mutta olisi sekin ongelmallinen tilanne, jos jatkuvasti esim. 65 %:n mielestä jokin käytäntö olisi huono, mutta sitä ei voitaisi koskaan muuttaa, koska 35 % pitäisi tiukasti asemistaan kiinni. Kyllä siinä enemmistö pitemmän päälle turhautuu. (En väitä, että tässä kysymyksessä olisi sellaista enemmistöä olemassa.) Minusta on huomionarvoista, että monet ovat tässä jo kyseenalaistamassa tätä "ikiaikaista" käytäntöä. Koska tämä on vain mielipidetiedustelu eikä sitova, sitä ei kannata keskeyttää. Hyvä että pannaan tuulemaan ja tuuletetaan. -Ochs (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 11.50 (EEST)
Kun näyttää siltä, että tuulettaminen muodostuu itsetarkoitukseksi keinoista välittämättä, niin sisään virtaava ilma ei ole raikasta. Tässä ei oteta huomioon kahta asiaa: 1) Äänestäjät muodostavat vain epäsatunnaisen otoksen koko käyttäjäkunnasta, ja vähemmistön suoja toimii molempiin suuntiin. 2) Vastaukset riippuvat kysymyksistä. Jos luon kommenttipyynnön, jossa pyydän yhteisön kantaa johonkin tekniseen kysymykseen, ja sitten kesken kompyn ulkopuolinen esittää siellä näkemys-kysymyksen "Onko ylläpitäjä Pxos vihdoin lakannut olemasta paskiainen?", niin tuohonkin saadaan kyllä- ja ei-vastauksia varmasti. Joku sitten kenties voi miettiä, riippuvatko saadut vastaukset mitenkään kysymyksenasettelusta. Tuuletetaan niin, että asukkaille tulee keuhkokuume. Nykyaikaa. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 12.43 (EEST)
Wikipedian koko päätöksenteko perustuu itsevalikoituneeseen näytteeseen yhteisön käyttäjien mielipiteistä. Siinä ei ole mitään ongelmaa: se on feature. Gopase+f (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 00.15 (EEST)

On kauniilta kuulostava periaate ja kuvastaa Wikipedian alkuaikojen idealismia, että "konsensuspäätöksen" (lue: esim. 70 %:n kannatus) voi kumota vain uudella konsensuspäätöksellä. Se perustuu ajatukseen, että kaikki ovat yhteisellä asialla, ongelmia ei ole ja jos olisikin, ne ratkeavat keskustelemalla. Tosiasiassa Wikipediassa ei ole keskustelemalla kyetty päättämään juuri mistään aikoihin. Jopa ylläpitäjät vetävät keskenään eri suuntiin ja kyttäävät toisiaan. Jos kaikenlaiset muutokset tehdään konsensusvaatimuksella mahdottomiksi, Wikipediasta tulee ennen pitkää pystyyn kuollut nörttikerho. Jos käyttäjät eivät pysty vaikuttamaan asioihin, he äänestävät jaloillaan. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 22.51 (EEST)

Tuota? Kirjoititko tosissasi "tulee ennen pitkää"? Ottaen huomioon, että sinäkin, minun suuresti arvostamani käyttäjä ja ahkera muokkaaja, käytännössä katosit täältä lähes vuosikymmeneksi, koska täällä oli niin karmea meininki, ja nyt kun olet parin viime vuoden aikana palaillut, huomaat, että jotakuinkin samat ihmiset täällä edelleen vänkäävät, mitä nyt on paljon tippunut porukkaa pois ja jokunen per vuosi tullut lisää, niin eikö sinustakin olisi ihan järkevää todeta, että tämä kerta kaikkiaan on jo pitkään ollut pystyyn kuollut? Ja että pitäisi löytää ne keinot elvyttää ja tervehdyttää? Iivarius (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 01.06 (EEST)
Tuokin on mahdollinen näkökulma, mutta yritin olla vähemmän pessimisti. Minun poissaoloni eivät sinänsä todista Wikipedian pystyyn kuolemisesta sitä eivätkä tätä. -Ochs (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 11.50 (EEST)
Mitäs jos sovitaan, että käytännön muuttamiseen riittää 30 prosentin kannatus? Saataisiin kaipaamiasi muutoksia paljon ja usein. --Otrfan (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 14.38 (EEST)
Minusta olisi omituista, jos ylläpitäjät olisivat yksimielisiä – vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin yhteisesti sovittujen käytäntöjen tulkinta.. --Höyhens (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 15.53 (EEST)

Keskustelu päättyneistä mielipidetiedusteluista[muokkaa wikitekstiä]

Arkistoin mielipidetiedustelu-osiot määräajan päättyessä. Ensimmäiseen kysymykseen tuli päivänselvä vastaus eli yhteisön mielestä ylläpitäjät saavat äänestää oman asemansa muuttamisesta vapaasti (äänin 19–1). Toisessa kysymyksessä äänet jakautuivat tasaisesti, mutta annettujen mielipiteiden enemmistön mielestä konsensukseen vaadittava prosenttiluku on seitsemänkymmentä (äänin 18–13). --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 00.00 (EEST)

Ja jälkimmäisessä 70% kannatusrajaa kannattaneista ylläpitäjiä oli 11 ja 50% rajaa kannattaneista 1. --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 01.07 (EEST)
Kertoo hyvää ylläpitäjistä. Ylläpitäjien tehtävä on tuntea (useimmat) käytännöt ja myös valvoa, että muut noudattavat käytäntöjä. Kun keskustelussa kävi ilmi, että tiedustelu kakkosen vaihtoehto kakkonen (> 50 %) on virheellinen ja oikeastaan käytännön vastainen vaihtoehto, sitä eivät ylläpitäjät kannattaneet. Eivät useimmat ylläpitäjät siis aivan törppöjä ole. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 10.00 (EEST)
Olemmeko me käyttäjät, jotka kannatimme, siis törppöjä? Kiitos taas kovasti kauniista sanoistasi. -Ochs (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 11.30 (EEST)
No siis kukas se kisuliinin hännän nostaa, jos ei kisuliini itse?--Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 11.37 (EEST)
Htm voisi selventää yllä olevaa kommenttiaan, jotta tulee selväksi, ketä käyttäjää hän haluaa tässä vähätellä. Sen sijaan Pxosin yllä oleva kommentti on aika selvä HH Zachea kohtaan. Joku törppö kisuliiniylläpitäjä tai ei-törppö hauveliylläpitäjä voisi toimia asiassa. -Ochs (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 11.55 (EEST)
En vähättele Ochs sinua. Kommentti oli muunnelma vanhasta sananlaskusta sille, joka on kissan hännän päässä. Siitä saa loukkaantua jos haluaa, pakko ei ole. Ei ole kovinkaan kauaa sitä, kun WP:ssa todistettiin huumorikommenttien olevan ihan sopivia lähes kaikkien mielestä.--Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 12.23 (EEST)

Määräaikaisuuden vaikutus nykyisiin ylläpitäjiin[muokkaa wikitekstiä]

Harkitsin jo äänestyksen aloittamista, mutta yksi selvitettävä seikka tuli vielä mieleen. Jos ylläpitäjyys muuttuisi äänestyksen seurauksena määräaikaiseksi, miten se vaikuttaisi senhetkisiin ylläpitäjiin? Vaihtoehtoja ovat ainakin:

  1. Määräaikaa ruvetaan laskemaan vasta äänestyksen päättymisestä lukien, joten senhetkiset ylläpitäjät saavat jatkaa virassaan vielä määräajan pituisen ajan
  2. Määräaika lasketaan kunkin ylläpitäjän kohdalla siitä, kun hän on viimeksi saanut ylläpitäjän oikeudet, joten useimmat ylläpitäjät menettäisivät oikeutensa saman tien
  3. Kuten 2, mutta kyseiset ylläpitäjät menettäisivät oikeutensa vasta esim. kuukauden siirtymäajan jälkeen, joten he ehtisivät asettua uudelleen ehdolle eikä Wikipedia olisi yhtäkkiä ilman ylläpitäjiä

Ainakin kakkoskohta tuntuisi Wikipedialle haitalliselta. Nämä kysymykset voidaan tietysti ratkaista myöhemminkin, jos määräaikaisuus tulisi käyttöön. En ainakaan näe tarpeellisena avata taas uutta kahden viikon mielipidetiedustelua tästä asiasta. Joka tapauksessa pitäisi erikseen äänestää määräajan pituudesta ym. valintaprosesseista, jos sinne asti päästäisiin. -Ochs (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 17.25 (EEST)

Svwikissä systeemi menee siten, että niillä on kuukausittain äänestykset sen mukaan milloin määräaikainen ylläpitäjyys olisi päättymässä. Teknisesti äänestys on vain uusi otsikko äänestyssivulla aikaisempien äänestyksien jatkona. Mekin voitaiisiin jakaa vastaavalla tavalla ylläpitäjyyden päättymiset pitkin vuotta sen mukaan minä kuukautena käyttäjä on saanut ylläpitäjyyden. --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 18.21 (EEST)
Tilanne ei ole verrannollinen siihen, mitä ruåttissa (Den glider in!!!) tehdään nyt. Tilanne on verrannollinen siihen, mitä ruåttissa (In i måååållll!!!) tehtiin silloin, kun siellä otettiin määräaikaisuus käyttöön. --Lax (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 00.25 (EEST)
Jos tästä olen oikein ymmärtänyt, niin siirryttäessä määräaikaisuuteen tammikuussa 2006 vanhoilla ylläpitäjillä oli siirtymäaika, joka oli porrastettu siten, että 20 pisimpään olleilla se päättyi huhtikuussa ja uusimmilla ylläpitäjillä seuraavan vuoden tammikuussa. Tällainen menettely sopisi mielestäni tännekin. 01miki10 (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 00.38 (EEST)
Tuo on mielestäni hyvä menettely. Ylläpitäjäjoukon voisi jakaa alkavia äänestyksiä varten jotakuin puoliksi (esim. vuoteen 2009 valitut 1. äänestys ja vuodesta 2010 alkaen valitut toinen äänestys, ~17 käyttäjää per äänestys). Samalla saataisiin käyntiin tuolla alempana ehdottamani järjestely kahdesta vuosittaisesta äänestyskerrasta, jolla porrastettaisiin sopivasti noiden äänestysten määrää. Ensimmäiset äänestykset tulisi pitää myös samalla aikataululla, kuin tulevina vuosina järjestettävät (esim. maalis- ja syyskuu). --Msaynevirta (k · m) 25. toukokuuta 2019 kello 12.26 (EEST)
Accept-Finlandin alla esittämä ehdotus äänestyksistä on minusta myös toimiva (6 ylläpitäjää per äänestyskerta, aloitetaan pisimpään toimineista). -Msaynevirta (k · m) 25. toukokuuta 2019 kello 12.57 (EEST)

Kuten vahvasti on käynyt ilmi, suomenkielisen Wikipedian ylläpitojärjestelmälle on käynyt samalla tavalla kuin silakkatynnyrille, jota ei ole ravisteltu aikoihin: Ruvennut haisemaan pahan kerran. Osa ylläpitäjistä on sotatilassa toistensa kanssa ja osan ylläpitäjistä ulosanti muita kohtaan on sellaienen, jota ei missään työyhteisössä siedettäisi. Tällainen tilanne ei yleensä purkaudu ilman radikaaleja toimenpiteitä. Noin yleensäkin ylläpitäjien soveltuuteen tehtäväänsä muokkausten määrä tai sääntöjen pilkuntarkka tunteminen ovat huonoja mittareita. Jos ylläpitotyön keskeinen tarkoitus ei ole muille veetuilu vaan käyttäjien rakentava ohjaaminen oikealle tielle, työhön pitäisi käydä nykyisestä poikkeavalla asenteella. Jos pulaa on muokkaajista, on hyvä muistaa että muokkaajan pysyvyysennuste on huono, jos jostain pikkuvirheestä tulee lekaa takaraivoon ja kuumaa rautakankea pyöreisiin ruumiinosiin. Niinpä ehdotankin, että kaikkien ylläpitäjien toimikausi päättyy esimerkiksi 31.8.2019. Sitä ennen kuitenkin valittaisiin esimerkiksi välityslautakunnan vaalimenettelyn mukaisesti vaikkapa 10 tai 15 ylläpitäjää toimikaudelle 1.9.2019-31.8.2020. Sen jälkeen esimerkiksi kolmen kuukauden välein olisi välivaali, jossa äänestettäisiin ilmoittautuneiden ehdokkaiden joukosta vaikkapa viisi ylläpitäjää. Kerran vuodessa olisi sitten isompi kierros. --Gronroos (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 13.18 (EEST)

Toivottavasti määräaikaisuus vaikuttaisi ylläpitäjiin siten, että he kohtelisivat muokkaajia sekä muita ylläpitäjiä asiallisemmin ja kohteliaammin. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö epäkohtiin puututtaisi mutta kommentointi voisi ehkä muuttua kannustavammaksi, etenkin uusia muokkaajia kohtaan. Esimerkinomainen ehdotus määräaikaisuuden käyttöön ottamiseksi, saa mielellään jatkojalostaa:

1. Määräaika voisi olla esimerkiksi kolmen vuoden pituinen, ja äänestys siitä, jatkuuko yllläpitäjyys vai ei, voitaisiin tehdä puolen vuoden välein. Jos ylläpitäjyys jatkuu, määräaika alkaa alusta.
2. Ensimmäisellä kerralla äänestettäisiin kuuden pisimpään ylläpitäjänä toimineen osalta. Tästä puolen vuoden kuluttua seuraavan kuuden ylläpitäjän osalta jne. Näin voidaan säilyttää toiminnan jatkuvuus ja osaaminen.
3. Ylläpitäjyys jatkuisi, mikäli ylläpitäjä saisi yli 50 % kannatuksen. Mikäli kannatus jää alle puoleen, ylläpitäjyys loppuu. Uudelleen voisi olla ehdolla esim. puolen vuoden kuluttua. Accept-Finland (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 15.02 (EEST)

Määräaikasuus on mielestäni ihan toimiva järjestelmä, kunhan se on vain toteutettu jotenkin järkevästi. Äänestyksien pitäisi tapahtua keskitetysti välityslautakunnan vaalin tapaan, sillä ympäriinsä vuotta ripoteltuna nuo saisivat todennäköisesti ideaaliin nähden varsin heikon osanoton, etenkin jos niitä olisi kokoajan pyörimässä. Määräaikainen kausi voisi olla esim. 1–2 vuotta, jolloin tuohon äänestysrumbaan saataisiin myös jonkinlaista porrastusta, jos äänestykset olisivat esim. puolen vuoden välein. Äänestyskuukaudet tulisi valita siten, että ne osuvat kuukausille, jolloin merkittävä osa muokkaajista on paikalla. Minulla ei ole asiasta tilastoa, mutta olettaisin, että kesäkuukausien aikana moni on lomilla, eikä aktiivisesti seuraa projektin kehitystä. Ehdottaisin näin ollen äänestyskuukausiksi maalis- ja syyskuuta. --Msaynevirta (k · m) 25. toukokuuta 2019 kello 12.12 (EEST)

Ontologiasta[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa jää toisinaan epäselväksi, mitä artikkeli koskee. Esimerkiksi artikkeli Kummeli_(televisiosarja) viittaa toisaalta televisiosarjaan ja toisaalta koomikkoryhmään. Toinen epäselvä asia ovat isot alukset, kun lukija ei tiedä, viitataanko sarjatuotettavan aluksen merkkiin vai yksittäiseen fyysiseen alukseen.

Mielestäni ainut toimiva keino on käyttää jotain sellaista määrettä, joka kiistattomasti yksilöi asian. Jos aluksella on vesillelaskupäivä, se on kiistattomasti yksittäinen alus. Jos vesillelaskupäivää ei tiedetä, määre jää mallineesta pois, ja lukija voi luulla tarkoitettavan alusten luokkaa, kuten artikkelissa NS_Jamal. Kummelin artikkelissa yksilöiviä määreitä ovat ohjelman tyylilaji ja erityisesti jaksojen lukumäärä. Näin Kummelilla ei voida viitata esimerkiksi musiikkiin.

Wikipediaa on yritetty rakentaa luokkien (eng. kategorioiden) ja linkkien avulla. Näiden käytössä on ollut epäselvyyttä. Olisiko mallineiden predikaateista apua paremman ontologian kehittämiseen? --Koodiranta (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 20.05 (EEST)

wikidata on varmaan tässe se juttu mitä haet. Eli sillä voi tarkkaan määritellä sen mistä aiheessa on kyse (esim. avaruussukkula Enterprise (Q202347) ja lentotukialus USS Enterprise (Q369987) ) ja määreillä on myös semanttiset suhteet toisiinsa ja sinne on myös kirjattu koneellisesti luettavassa muodossa aiheen tunnisteita. --Zache (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 21.07 (EEST)
Myös museot, esim. Ateneum, Kiasma, Uffizi. Wikidatassa Ateneumilla Ateneum (Q18658685) ei ole määrettä, mutta Ateneumin taidemuseo Ateneumin taidemuseo (Q754507) viittaa museorakennukseen ja Ateneumin taidemuseon kokoelmat (Q11853265) taas viittaa kokoelmiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 21.37 (EEST)
En oikein ymmärrä aloittajan esittämää ongelmaa. Miksi samassa artikkelissa ei voisi kertoa toisiinsa liittyvistä eri asioista, jos se on tarkoituksenmukaista? Kummeleiden näkyvin toiminta oli televisio-ohjelma, joten se on artikkelin keskiössä. Voi tietysti tehdä erillisen ala-artikkelin (tai "pääartikkelin", jos niin haluaa sanoa) Kummeli-ryhmän musiikista, jos se ei mahdu tai luontevasti istu tv-sarja-artikkelliin. NS Jamal -artikkelista jokainen ymmärtää, että kyseessä on yksittäinen alus. Luokituksessa on toki paljon ongelmia, koska luokitusta laativat yksittäiset käyttäjät ilman kokonaissuunnitelmaa. En henkilökohtaisesti kauheasti perusta Wikidatasta, vaan pidän sitä toissijaisiin yksityiskohtiin keskittyvänä näpertelynä, jota tunnutaan välillä tekevän robottimaisesti ilman mitään yleissivistystä tai kokonaisnäkemystä. Toivottavasti olen väärässä. -Ochs (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 21.49 (EEST)

Muutosehdotuksia seulontaan[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotus 1

Seulonnan vakautustoiminto on ollut aika vähällä käytöllä. Se on kuitenkin kohtuullisen käyttökelpoinen toiminto sotkemisen näkymisen rajoittamisessa eikä sillä ole suurempia haittavaikutuksia.

Ehdotan tähän sellaista muutosta vuodeksi, että seulojat pystyisivät muuttamaan sivujen vakautusasetuksia eli he pystyisivät tarvittaessa vakauttamaan sivuja. Vuoden jälkeen katsottaisiin onko a.) tämä lisännyt vakautuksen käyttöä. ja b.) onko tällä ollut vaikutusta sotkemiseen.

Ehdotus 2

Meillä on yhä jonkinlaisena pullonkaulana se, että käyttäjät, että uudet käyttäjät saavat seulojaoikeuden. Edellisen kerran seulojaryhmään on lisätty uusi käyttäjä joulukuussa. Ehdotan, että määriteltäisiin rajat jonka jälkeen käyttäjä lisätään seulojatkäyttäjä-ryhmään joko automaattisesti tai sitten käsin. Asia olisi kuitenkin sellainen, että se olisi perusjuttu joka tapahtuu kun olet muokannut riittävästi ilman, että siitä erikseen kysytään tai ilman, että oikeuksia tarvitsisi pyytää.

Tässä olisi myös vuoden koeaaika jonka jälkeen katsotaan onko tämä lisännyt aktiivisten seulojien määrää.

Ehdotus 3

Toinen muutos samaan on, että annetaan aktiivisille seulojille mahdollisuus lisätä uusia käyttäjiä seuloja- ja automaattisestiseulotut käyttäjäryhmiin. Käytännössä tämä voisi tapahtua siten, että muutetaan sisällöntarkastaja-käyttäjäryhmän oikeuksia siten, että ryhmässä olijat saavat lisätä käyttäjiä seuloja- ja automaattisestiseulotut ryhmiin. Periaatteellinen oikeus päästä käyttäjäryhmään olisi heti kun on tullut valituksi seulojaksi, mutta oikeuksien kytkemistä päälle/pois pitäisi pyytää byrokraatilta. Eli systeemi olisi sama kuin ylläpitäjien järjestelmäviestien muokkausoikeuksissa.

Kuten edellisessä, niin tässä olisi vuoden koeaaika jonka jälkeen katsotaan onko tällä ollut vaikutusta siihen miten aktiivisesti seuloja- ja automaattisestiseulottujien oikeuksia jaetaan.

--Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 06.03 (EEST)

Tilastoja seulonnasta[muokkaa wikitekstiä]

Seulojien määrän kehittyminen
Seulojia, jotka
ovat tehneet hyväksyntöjä
Vuosi Odottavien muutosten
arviointeja yhteensä
Väh. 1 yli 10  yli 100  yli 1000  seuloja-oikeuksia annettu oikeuksia jakaneita käyttäjiä
2012 39 934 390 177 65 10 411 5
2013 57 022 370 171 66 14 480 6
2014 63 447 343 161 68 15 21 4
2015 74 806 310 163 77 18 18 6
2016 70 859 311 161 81 24 25 7
2017 79 958 (83099) 279 146 69 22 24 8
2018 69597 (78660) 263(184) 139(86) 60 (36) 16 (8) 14 5

  • Vuoden 2017 ja 2018 luvut ovat ilman SeulojaBot:ia. Suluissa näkyvät määrät ovat seulojabotin hyväksynnät mukaanlukien.
  • Vuoden 2018 luvuissa suluissa pienellä olevat on niiden käyttäjien määrä jotka ovat saaneet seulojaoikeuden vuonna 2013 tai sitä ennen.

Eri wikien seulojaprofiilit 2019
Wiki Vuonna 2019 muokanneiden käyttäjien määrä Näistä seulojia Seulojista seulonut tehneet seulonnoista %
(>10 seulontaa)
tehneet seulonnoista %
(>100 seulontaa)
tehneet seulonnoista %
(>1000 seulontaa)
Seulontoja yhteensä / vuonna 2019 seuloneiden käyttäjien määrä
huwiki 4643 2.8% 80.9% 99.4 % 91.4% 60% 242
fiwiki 5205 3.8% 49.9% 98.4% 92.4% 49.2% 123
plwiki 10733 10.1% 65.9% 97.4% 81.5% 36.3% 69
dewiki 48596 9.4% 53% 95.3% 76.1% 29.6 % 43

  • Näistä seulojia = vuonna 2019 muokanneiden käyttäjien jotka ovat seulojia osuus
  • Seulojista seulonut = vuonna 2019 seuloneiden käyttäjien osuus
  • tehneet seulonnoista % = kuinka suuren osan ryhmä on tehnyt kaikista vuoden 2019 seulonnoista
  • Vuonna 2019 tehtyjen seulontojen määrä / vuonna 2019 seuloneiden käyttäjien määrä
Wikit
  • huwiki = erikseen valitut seulojat seulovat
  • fiwiki = luvuista on poistettu SeulojaBot
  • plwiki = jaetaan automaattisesti seulojaoikeudet (raja 500 muokkausta)
  • dewiki = jaetaan automaattisesti seulojaoikeudet (raja 300 muokkausta)

Keskustelu muutosehdotuksista seulontaan[muokkaa wikitekstiä]

Minä ehdotan että seulonnasta luovutaan kokonaan ja siihen käytetyt työtunnit kohdistetaan artikkeleiden kehittämiseen. Sitä ei ole koskaan riittävällä tavalla todistettu, että seulonnasta olisi enemmän hyötyä kuin haittaa, kun otetaan huomioon kuinka paljon seulonta vie aktiivimuokkaajien aikaa (vaihtoehtoiskustannus). Tätä vaihtoehtoiskustannusta että mihin muuhun ajan voisi käyttää, ei ole kukaan huomioinut. Meillä on kuitenkin väärinkäyttösuodattimet. Seulonta ei ole koskaan ollut aukoton, koska se sisältää aina inhimillisen virheen mahdollisuuden. Vakautustoiminto on vaarallinen, kun se piilottaa sotkun/vandalismin. Kaiken kaikkiaan tämä seulonta on ollut alusta alkaen teknistä pelleilyä, joka vie aikaa tietosanakirjan kirjoittamiselta. --Hartz (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 06.29 (EEST)
Vakauttamisen idea on piilottaa sotku lukijoilta, kunnes me huomaamme ja siivoamme artikkelin. Miksi se olisi vaarallista? -kyykaarme (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 10.34 (EEST)
Seulonnan hyödyn arvioimiseksi pitää hahmottaa, mitkä ovat sen tavoitteet ja mitä muita vaihtoehtoja on. Käsitykseni mukaan seulonnan päätavoite on, että kaikki tuleva muokkausvirta menee "väkisin" edes yksien luotettavien silmien kautta, jolloin pahimmat roskat siivotaan. "Väkisin" siinä mielessä, että jos ei kukaan satu muokkausta juuri nyt tai tällä tunnilla tai tänään tsekkaamaan, niin siellä se odottaa jonossa, kunnes joku tsekkaa. Tämä on valitettavasti väistämätön työmäärä niin kauan kuin meillä on keulaportit auki kaikkien satunnaistenkin muokkaajien muokkauksille. Jos sotkujen torjunta lopetetaan, niin sotkut jäävät tietosanakirjaan, siinä on se vaihtoehtoiskustannus. Ennen kuin tuli seulontatyökalut käyttöön, samaa tehtiin hankalammin vahtaamalla tuoreita muutoksia, joista sotkut livahtivat piiloon jos ei joku juuri silloin sattunut huomaamaan. Seulontatyökalut myös auttavat kohdistamaan tarkkailutyön niihin, joiden muokkaukset todennäköisimmin vaativat tarkastamista. Kuulisin mielelläni Hartzin ehdotuksia, miten sama sotkuntarkkailu saadaan aikaan vähemmällä työllä ja näin säästynyt työ pystytään käyttämään tietosanakirjan kehittämiseen. – Itse arvelen tehokkaaksi mm. sen, että sotkijat (niin tunnukset, ip:t kuin ip-avaruudet) estetään reippaammin ja pidemmiksi ajoiksi. Jostain syystä tässä on ennen oltu äärettömän nuukia ja nykyäänkin kuuluu soraääniä, joiden mukaan sotkijoita kohtaan ei saa olla "ankara". – Muita tehokkaita keinoja voivat olla automaattiset robottihärvelit, ehkä, joskus jos ne saadaan riittävän luotettaviksi ja tehokkaasti muokkaajayhteisön kollektiivisen valvonnan piiriin. Tämä meinaa sitä, että koneen tulee olla alisteinen ihmiselle ja jos kone tekee vääriä seulontapäätöksiä, siihen on oltava joku ihmiskontrolli edes pistokokein ja sen koneen tulee silloin oppia virheistään tai lopettaa työnsä. Satunnaiset ja äärimmäisen pienellä aineistolla tehdyt robotin opetusrundit ovat aika kaukana tästä ideaalista. Toimiva ihmisyhteisöä tukeva seulojabotti vaan on melkoinen tekninen haaste. --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 10.52 (EEST)
Ykkösehdotus sopii. Kakkosta en kannata. Seulojaksi ei tule päästä pelkällä muokkausmäärällä, koska täällä on valitettavasti eräitä paljon muokanneita käyttäjiä, joiden muokkaukset tulisi edelleen ehdottomasti seuloa. Kolmoseenkin suhtaudun varauksella. Tällä hetkellä seulojaksi pääsyyn käytännössä tarvitsee jonkun käyttäjän ehdotuksen ja toisen käyttäjän (=ylläpitäjän) hyväksynnän, tai vähintäänkin seulojaksi muuttaminen tapahtuu suht "julkisesti" WP:Seulojat/Pyynnöt-sivulla. Jos kolmosehdotus otettaisiin käyttöön, seulojia tulisi lisää yhden käyttäjän päätöksellä ja virhevalintojen mahdollisuus kasvaisi. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.03 (EEST)
Zachen ehdotuksiin. Ehdotukseen 1. Hyvä idea. Seulojat ovat riittävän luotettavia myös vakauttamaan. Ehdotukseen 2. En kannata. Ei näyttöä siitä, että seulojaoikeuden haltijoista sinänsä olisi pulaa. Nytkin seulojia on melkein 900. Jos 900 seulojaa ei riitä, mikä riittää? Vai onko kysymys aktiivisten luotettavien seulojien tarpeesta? Siihen ei auta ruksin napsauttaminen päälle jollain automaatilla. Automaattisesta oikeuden jakelemisesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Nähdäkseni seulojaksi pääsee jo nyt aivan riittävän helposti. Ehdotukseen 3. En kannata. Aktiiviset seulojat voivat nykyiselläänkin erinomaisen helposti pyytää automaattiseulotun oikeudet sellaiselle käyttäjälle, jonka muokkauksia ovat seuloessaan hyviksi huomanneet. Ei näyttöä siitä, että ylläpitäjien tekemä automaattiseulottu-ruksin napsauttaminen olisi pullonkaulana. Jos ylläpitäjiä tarvitaan lisää, siihenkin on omat menettelynsä. Yleisesti. Ehdotusten olisi hyvä perustua konkreettiseen analyysiin siitä, missä ovat ratkaistavat ongelmakohdat. --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.10 (EEST)
Minulle oli järkytys tajuta, että seulojia on noin paljon. Joukossa on taatusti monta, joiden soveltuvuutta seulojaksi ei ole kunnolla harkittu. Annettiinko noita oikeuksia jossain vaiheessa liukuhihnalta? -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.19 (EEST)
Onhan tuo määrä ollut yleisesti tiedossa. Aktiivisia seulojia pitäisi ... aktivoida lisää.--Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.34 (EEST)
Haasteena on se, että samassa paketissa pitäisi saada sekä määrää että laatua. --Sblöbö (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 11.37 (EEST)
Ei ole, tarvitaan enemmän paketteja, se on haaste. Aktiivisten seulojien määrä kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä. Viime vuonna vähintään yhden seulonnan tehneitä oli 263 kpl. Tämän edes jossain määrin aktiivisen seulojamäärän seulontojen lisääminen jollain ihme konstilla on yksi tapa tehostaa seulontaa ja saada useiden satojen seulontaa odottavien artikkeleiden jono lyhenemään. Pitkä seulontaviive (esim. nyt 11 päivää) ja artikkelijono ei ole mikään kannustin niille, jotka seulovat, kuten ei myöskään vittuilu (josta tekstiä myös alempana). Noin yleisesti olen sitä mieltä, että jokaisen vähänkin aktiivisen wikipedistin historiasta löytyy eriasteisia mokia, jotka voi kuka tahansa halutessaan nostaa taululle ja ehkä nostaakin, kunhan jaksaa odottaa. Mutta laatu lisääntyy, kun seulojarintama levenee. --Htm (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 06.29 (EEST)
Ad Ochs et loput: Ryhmien jäsenten ajan tasalla olevan lukumäärän näkee helposti vaikkapa käyttöoikeuksia koskevalta ohjesivulta. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.53 (EEST)
@Jmk: Pistin statseja johdantoon. Ongelma siis on, että seulonta kasaantuu pienevälle ydinporukalle ja joka seuloo sitten enemmän. Seulonnan hidastuminen (=PendingLag kasvaa) myös hiukan tasoittaa tuota, koska silloin yksittäisen muokkaajan tekemät muokkaukset hyväksytään useammin kerralla. Itse seulontojen kappalemäärä ei tänä vuonna ole kasvanut, koska SeulojaBot seuloo seulonnoista sen 10%-15% ja koska seulonta on hidastunut (=PendingLag on kasvanut). Se, että seulonta kasaantuu pienelle ydinporukalle johtuu afaik siitä, että seulojat eivät uusiudu (=ei anneta oikeuksia) ja vanha jengi ajanmyötä kyllästyy seulontaan tai on lopettanut wikipediassa muokkaamisen kokonaan. Lisäys: Luvut ovat siis merkittyjen versioiden tilastosivulta -Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 12.59 (EEST)
Tuo sama pätee mihin tahansa Wikipedian osa-alueeseen, esimerkiksi artikkelien vanhentuneen sisällön päivittämiseen. Kun kokonaismassa on vähäistä, ei siitä pätevää työväkeä revitä millään teknisillä hokkuspokkustempuilla. --Lax (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.36 (EEST)
Sepä se. Tää koko homma perustuu siihen, että jotkut kokevat haluavansa tehdä (erilaisia) asioita tietosanakirjan hyväksi. Sitä halua tuskin saa paljon aikaan teknisillä tempuilla. Yksi motivointikeino mitä aina välillä kokeillaan on että jos jotain hommaa tekeviä on liian vähän, niin vittuillaan niille jotka sitä edes tekevät; ajatus kai on, että tämä motivoi sekä heidät tekemään enemmän, että toiset liittymään siihen joukkoon saamaan osansa. --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 15.25 (EEST)
Eivätpä he mitenkään hirveästi kokeile seulontaa jos seulonta käyttöliittymään ei ole pääsyä. Ylipäätänsäkin toivottu lopputulos enemmänkin siinä, että saadaan hajautettua seulomista laajemmalle joukolle käyttäjiä jolloin jengi arvioi sitä muun toiminnan ohessa. Joka tapauksessa väittäisin, että alkuvaiheessa jolloin seuloja oikeudet annettiin kaikille vakituisille käyttäjille joille vain voitiin, mukaan lukien te kaksi, ilman sen suurempia kyselyitä niin homma toimi ihan hyvin. Edelleen tuo joukko jolle alkuvaiheessa annettiin oikeudet on enemmistö nykyisistä aktiivista seulojista. --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 15.58 (EEST)
"Te kaksi"? Lax on ollut siinä vaiheessa ylläpitäjä ja minäkin näköjään palauttaja, eli aika ontuva esimerkki. Edelleen puuttuu kokonaan näyttö siitä, että kasvattamalla toi 900 konevoimalla vaikka tuplaksi saataisiin merkittävästi lisää aktiivisia luotettavia seulojia. Zache vetoaa siihen, että aktiivisimmat seulojat tekevät valtaosan seulontatyöstä. Niinhän ne tekevät, mutta miten tähän auttaa se, että kone ruksii listalle lisää passiivisia? --Jmk (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 11.39 (EEST)
Pistin alkuun taulukon eri wikien seulojaprofiileista. Eli siinä on neljän merkittyjä versioita käyttävän wikin tilastoja. Nuo on valittu sillä perusteella, että ne käyttää jokseenkin samalla tavalla merkittyjä versioita kuin fiwiki ja ne hanskaa seulontajonon. Huwikissä on pieni erikseenvalittujen seulojien ryhmä joka ei pysty seulomaan sitä määrää muokkauksia jota päivässä tulee vaan seulontajono kasvaa aina siihen saakka kunnes ne talkoilla seuloo jonon tyhjäksi. Talkoissa seulontavauhti on jotain 500-1000 seulontaa per seuloja per päivä joten mitään hirveän ihmeellisiä laatuvaatimuksia siinä ei voi olla. Joka tapauksessa huwikissä painotus siinä, että eniten seulovat suurimman osan. Dewikissä ja plwikissä puolestaan on käytössä autopromote ja niissä noin 10% vuonna 2019 muokanneista on myös seulojia. Näissä yli 1000 seulontaatehneiden osuus on vain 30% ja myös yli 100 seulontaa tehneiden osuus on pienempi kuin fiwikissä eli seulonta jakaantuu tasaisemmin eri käyttäjille. Huomionarvoista on myös, että molemmissa kaikkien seulontaoikeuksilla varustettujen käyttäjien aktiivisuus seulonnassa on korkeampi kuin fiwikissä. Tämä johtunee siitä, että niissä äskettäin seulojaoikeuden saaneiden osuus on isompi kuin fikissä. --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 17.26 (EEST)
@Jmk: Noin puolet niistä käyttäjistä jotka ovat muokanneet vuoden aikana JA joilla on seulojaoikeudet seuloo edes kerran. Todennäköisyys kasvaa mitä enemän käyttäjät muokkaavat eli mitä enemmän käytättäjä muokkaa, niin sen todennäköisemmin hän on seulonut vähintään kerran. Ne käyttäjät kuitenkin jotka seuloo paljon eroaa käyttäjistä jotka muokkaa paljon, eli paljon seulovat yleensä myös muokkaavat paljon, koska seulonta vandalismintorjunnan tavoin tuottaa muokkauksia. Tämä näkyy ainoastaan näinpäin ja paljon muokkaavat eivät välttämättä seulo paljoa. Toinen seikka on, että paljon seulovien joukko vaihtelee vuosittain ja voidaan jo nykyisellään minusta sanoa, että yli tuhat muokkausten tehneiden kohdalla vuosittainen seulontamäärä on huipussaan parin vuoden jälkeen jonka jälkeen se lähtee laskuun.[4] Eli siellä ei ole mitään yhtä joukkoa jotka jatkuvasti seulosivat vaan sinne pitää saada uutta porukkaa jotta se uusiutuisi. Se mitä en pysty ennustamaan enkä henkilökohtaisesti usko, että sitä kukaan muukaan pystyy hirveän hyvin, että jos on 100 käyttäjää joille annetaan seulojaoikeudet, niin ketkä niistä ovat ne jotka seuloo yhden kerran ja vielä vähemmän sitä kenestä tulee niitä jotka seuloo vaikka 100 tai 1000 seulontaa vuodessa. Tätä varten siellä pitäisi olla ylimääräistä (mitäköhän on overprovision suomeksi?) jotta saadaan se tavoiteltukin määrä käyttäjiä seulomaan. --Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 13.39 (EEST)
Mikään ei motivoi niinkuin vittuilu, paitsi ns. kaksivaiheinen vittuilu. Oikeaoppisen kaksivaiheisen vittuilun tai muun huomauttelun tulee tapahtua suhteellisen pienessä aikaikkunassa.--Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 20.00 (EEST)
Kukin tyylillään. Minun kohdallani tämä "vittuilu" on vienyt suurimman motivaation seulontahommiin, ja teen nykyään vain ns. idioottivarmoja seulontoja. Sadoista seulonnoista ei koskaan saa kiitosta, mutta silloin hyvin harvoin kun sen noin yhden virheen vuodessa tekee, niin sitten alkaa räksytys, josta ei meinaa tulla loppua. Mitä vähemmän seulon, sitä onnellisempi Wikipediassa olen. --Sblöbö (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 20.07 (EEST)
Monet tekevät seulontaa "hyvältä näyttää" -periaatteella, ja tämäkin varmaan menisi läpi. Tiedoille ei kuitenkaan löytynyt lähteitä verkosta, joten kuka tietää. Varsinkin IP:iden muokkaukset kumoan aika herkästi maininnalla "lähteetön", koska hyvältäkin näyttävä voi olla testimuokkaus. --Abc10 (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 12.36 (EEST)
Ehdotukseen nro 1 huomautan, että täällä kokeiltiin sisällönvakauttajien ryhmän käyttöönottoa ja se ei oikein onnistunut. Minusta ajatus siitä, että jokainen 900 seulojasta saisi itselleen omituisen stabilisaationapin, vaikka ryhmässä lienee sellaisia, joiden stabilisaationappi pitäisi ottaa suun kautta, ei ole hyvä. Ehdotan, että jokainen auringonkukkamerkin uransa aikana saanut ahkera seuloja nimitetään sisällönvakauttajaksi, jolloin saataisiin kaiketi yli viisikymmentä vakautukseen kykenevää tunnusta, joilla olisi jo meriittiä ja kokemusta seulonnasta – poislukien lopettaneet tai estetyt tunnukset. Luulisin, että noin moni vakauttaja riittäisi jo kokeen onnistumiseen. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.48 (EEST)
Tuohan oli hyvä ajatus. Se, että auringonkukkia on eri vuosina saanut eri kriteerein ei liene mikään ongelma. Tuo on ihan riittävällä tarkkuudella hihasta vedetty kohtuullisen luotettava joukko joka voidaan nyt jälkikäteen nimetä kokeiluryhmäksi. --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 15.13 (EEST)
En kannata mitään ehdotusta, mutta jos ykkönen hyväksytään, niin tämä Pxosin rajaus on järkevä.--MAQuire (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 15.23 (EEST)
Pxosin ehdotus on hyvä. En kannata että ketään hyväksyttäisiin vain pelkästään botin hyväksymänä, jonkun pitäisi ainakin tarkistaa ne.
Seulomisesta voitaisiin järjestää seulonta päivä hernekeittopäivän tyyliin ;). Jos sata seulojaa hyväksyisi 5 artikkelia se olisi jo 500 seulottua ;). Sitten voisi laittaa käyttäjäsivulleen että käyttäjälaatikon "Tämä käyttäjä osallistuu seulontapäivään" ja botti voisi riipiä sen pois jos ei ole vaikka viitenä viikkona tehnyt edes yhtään seulontaa "seulontapäivänä" ;). --Linkkerpar 9. toukokuuta 2019 kello 18.25 (EEST)
Muut ovat jo perustelleet riittävästi, joten totean vain, että kannatan ykkösehdotusta mutta vastustan kakkosta ja kolmosta. Vittuilut säästän myöhemmäksi. --Lax (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 09.54 (EEST)
Pitkän harkinnan jälkeen, vaikka yritin ymmärtää Zachen hyvät perustelut ja erinomaiset aikeet parantaa asioita, en voi kannattaa ehdotuksia nro 2 ja 3. Täällä on noin kaksi käyttäjää historian aikana nostanut tunnuksia seulojiksi ilman pyyntöä tai suostumuksen kysymistä etukäteen (Zache ja Tanár), ja molempien toiminnasta on aiheutunut mielestäni liikaa ongelmia. Ei kovin paljon ongelmia, mutta ne muutamatkin ongelmat ovat liikaa. Ehdotuksen nro 2 mukaan seulojaksi tulisi automaattisesti, kun wiki-ikäraja täyttyy ja tunnus on tehnyt tarpeeksi muokkauksia, ja ehdotuksen nro 3 mukaan kuka tahansa seuloja voisi nostaa toisia seulojiksi ilmeisesti ihan fiiliksen mukaan. Olen ikävä kyllä sitä mieltä, että ehdotuksen tuottamat ongelmat painavat vaa'assani liikaa ja sen vuoksi en voi kannattaa ajatuksia. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 15.51 (EEST)
Parannusehdotuksissa ei ole sinänsä mitään pahaa; näitä on esittäjä miettinytkin pitkään. Vastustan yst. niitä kaikkia em. syistä. Ykköskohtaan vielä että vakautus on mielestäni vain siedettävä mutta ei suotava toimenpide. Siedettävä siksi, että Wikipediahan ei oikeastaan saisi levittää väärää tietoa, mutta toisaalta lähteenmukaisuuskin on ihan eri asia kuin oikea, ja Wikipedia on päättänyt valita edellisen. Vakautus vaikeuttaa teknisesti seulontaa enkä siksi pidä siitä. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 19.02 (EEST)
Miten vakautus vaikeuttaa teknisesti seulontaa? --Zache (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 20.10 (EEST)
Eiks tästä ole ollut ennen puhetta? Vika lienee käyttäjässä so. törmään aina vakautettuun versioon kun yritän korjata jotain artikkelia parempaan suuntaan siitä mitä se oli ennen vakautusta. Vrt. lukitseminen väärän versioon. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 22.19 (EEST)
Tuon kommentin perusteella alkaa tuntua, että et edes tiedä, mitä vakautus tarkoittaa. Olet ylläpitäjä, joten jos teet vakautettuun sivuun muokkauksen, se tulee automaattisesti katsotuksi eli ns. vakaaksi versioksi. Kannattaa perehtyä tähän, ennen kuin ottaa kantaa ehdotukseen. -Ochs (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 22.37 (EEST)
Ainoastaan siinä tapauksessa, että siinä ei ole pohjalla odottavia muutoksia. Jos siinä on niin uusin versio pitää hyväksyä käsin, mutta en näe tuota hirveän suurena ongelmana. --Zache (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 22.39 (EEST)
Ei se suuri ongelma olekaan. En silti pidä siitä. Odottavat pitäisi tarkastaa, mikä on joskus helppoa, joskus tuskallisen työlästä. Ennemmin jättää toisinaan oman korjauksensa tekemättä. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 22.45 (EEST)
Ykkösehdotuksen hyväksymisestä olisikin tähän mennessä ollut (auringonkukalla palkittuihin rajoitettuna) noin 100 %:n konsensus. Onneksi Höyhens torppasi sen vastaansanomattoman loogisin perusteluin. -Ochs (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 20.27 (EEST)
Äh, voi sen silti toteuttaa. Yli 100% kannatukset ovatkin toisesta maailmasta. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 22.19 (EEST)
Mikäli vain ehdotus 1 hyväksytään, kannatan sitä seuraavin ehdoin: oma rajaukseni eli solisaliratti-merkin saaneet nostetaan sisällönvakauttajien käyttäjäryhmään yhden vuoden ajaksi. Ei tarvitse hakea muutoksia seuloja-ryhmän oikeuksiin, koska sisävaksit voivat vakauttaa sivuja eli on olemassa valmis ryhmä, jolla Zachen kuvaama koe voidaan suorittaa. Jotta koe tosiaan kestää sen vuoden eikä pitempään, byrokraattia ohjeistetaan antamaan käyttöoikeus määräaikaisena, koska se on nykyään teknisesti mahdollista, jotta oikeudet tosiaan poistuvat vuoden kuluttua koejakson alkamisesta ja jotta (Zache) voi tehdä analyysin. Lisäksi mainitusta auringonkukkamerkkiluokasta "hylätään" passiiviset, lopettaneet tai estetyt tunnukset sekä tarvittaessa myös ylläpitäjät, koska heille sis.vax-oikeus ei tuo mitään uutta. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 22.44 (EEST)
Kannatus tälle. En tiedä miten välttämätöntä on kuurnia "passiiviset" pois, mutta se voisi käytännössä tarkoittaa niitä, jotka eivät ole vuoteen muokanneet eivätkä seuloneet (vrt. eräiden muiden käyttöoikeuksien passiivisuusraja). – Lisäksi kun kokeellinen käyttöoikeus napsautetaan, tulee koehenkilöille antaa opastus siitä, mistä on kysymys. – Tarkoitatko "estetyillä" niitä, jotka ovat paraikaa estettynä määräajaksi tai toistaiseksi? --Jmk (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 10.17 (EEST)
Minä passaan tämän version. Kokeena tämä on lähinnä sitä, että paljonko voidaan lisätyötä pistää tähän mukaan ja vakautusten määrä tuskin on kuitenkaan sen suurempi kuin ylläpitäjienkään tekemät vakautukset. Jos haluatte olla itse totetuttavana osapuolena, niin go for it.--Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2019 kello 13.09 (EEST)
Tuo edellinen kommentti menee osin minulta ohi. Voisin tähän varsinaiseen asiaan ottaa kantaa, mutta koska olen seuloja, niin minua mahdollisesti voidaan pitää esteellisenä ja vaikka en olisikaan esteellinen, niin minua silti voidaan pitää esteellisenä.--Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 04.48 (EEST)
Varjelkoon! Pahat kielet voivat joka tapauksessa pitää sinua esteellisenä koko keskusteluun, vaikka et olisi edes wikipedisti. --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 09.32 (EEST)
Esimerkkinä on ehdotuksissa mainittu saksa-wiki. Siellä muuten muokkausmäärä kasvaa myös sivujen tuonnin myötä. On mahdollinen sellainen teoreettinen tilanne, että käyttäjä Fi-xu on luonut fi-wikiin sata artikkelia suomalaisista kyläpahasista ja tehnyt jokaiseen artikkeliin noin viisi muokkausta. Jos saksa-wikissä joku finnofiili luo artikkelit suomalaisista tuppukylistä ja tuo (imprtoi) vanhat versiot täältä ja jos "Fi-xu" on luonut tunnuksen myös de-wikiin, hän saa sinne käden käänteessä noin 500 muokkausta. Jos muokkauksien frekvenssi ja muut ehdot täyttävät vaatimukset, niin Fi-xusta tulee seuloja siellä. Onhan Herr Otrfan seuloja eli Sichter de-wikissä. Hän kertoi asiasta kuriositeettina aikanaan ja sanoi, että hän ansaitsi korkean asemansa vain lisäämällä käsin iw-linkkejä (aika ennen Wikidataa) yli 500 kappaletta de-wikistä fi-wikiin. Zachen ehdotuksessa on kuitenkin se hyvä, että siinä mainitaan puoliautomaatti eli se, että oikeudet kuitenkin pantaisiin päälle käsin. En itse osaa riittävän hyvin saksaa, että voisin tutustua siihen, miten sichtaus toimii siellä. De-wikissä ollaan ymmärtääkseni melko tarkkoja sisällön tarkkuudesta. En ymmärrä, miten asiaa auttaa se, että kuka tahansa pääsee siellä seulojaksi. Tämä on kielitaidottomalle turistille sellainen ristiriita, joka ihmetyttää. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 11.52 (EEST)
En kannata vakauttamisoikeuksien antamista millekään seulojaryhmälle, vaikka olenkin sitä mieltä, että sekä vakauttamista että osittaissuojausta pitäisi käyttää nykyistä enemmän. En myöskään usko, että seulonnan pullonkaula on seulojien puute eikä edes automaattiseulotuksi nostamisen vähäisyys, vaan se että seulomisesta on tehty liian vaativaa ja seulojat syynäävät muokkausten lisäksi toisiaan. Meillä on bottikin joka osaa seuloa, se ei ole vaikeaa eikä siitä pidä tehdä liian tarkkaa. Muuten käy niin, että seulojat lopettavat seulomisen kun heille valitetaan, ja uudet käyttäjät lopettavat muokkaamisen, kun heidän muokkauksiaan kumotaan liian herkästi. Olen siitä samaa mieltä Hartzin kanssa, että seulonta vie jo liikaa resursseja, kun seulojista olisi enemmän hyötyä parantamassa muita artikkeleita sen sijaan, että he syynäävät tarkkaan niitä muutoksia, jotka sattuvat olemaan arviontijonossa odottamassa. -kyykaarme (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 21.38 (EEST)
@Kyykaame: No siis seulonta tekee sen, että muutoksia seuraavien käyttäjien ei tarvitse stressata siitä, että "huonoja muutoksia menee tarkistamatta läpi". Tämän seuraus minusta oli se, että kaikkia IP:tä kohdeltiin mahdollisina vandaaleina. Nyt keskustelukommenteissa suhtautuminen on rennompaa. Toinen käytännönseuraus on, että todennäköisesti muutoksiin puututaan herkemmin, koska kaikki muokkaukset käydään jollain tavalla läpi (joko botilla, automaattisesti seulottuna tai käsin). Mutta joo, olen samaa mieltä että seulonta vie liikaa resursseja. Noh joka tapauksessa, niin mitä sinusta pitäisi tehdä jotta käyttäjille olisi selvää ettei seulonnan ole tarkoitus olla liian vaativaa? Lähinnä itselleni tulee mieleen se, että kirjataan selkeämmin asia Ohje:Sivujen arviointi -sivulle. -Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 20.47 (EEST)
On hyvä ajatus selkeyttää seulontaohjetta. Samalla pitäisi tarkistaa, että Wikipediassa on vain yksi seulontaohje: seulonnan tarkoituksesta ja ei-tarkoituksesta saattaa nyt olla hiukan eri käsityksiä eri puolilla Wikipediaa, joka johtaa mahdollisesti ei-seulojien virheelliseen käsitykseen seulonnasta (tahattomasti). Eli ohjeet yhteen paikkaan eikä ripotella niitä ympäriinsä.--Htm (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 13.12 (EEST)

Seulonta toimii loistavasti nykyisellään. Hieno porukka, josta jokainen on löytänyt oman paikkansa. Seulojayhteisö osaa myös korjata seulontaan liittyvät ongelmat hämmästyttävän hyvin.--MAQuire (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 21.28 (EEST)

Milloin se sinusta ei toimisi hyvin? Vastauksesta toivoisin löytyvän jotain sellaista konkretiaa jota pystytään käyttämään mittarina. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 21.35 (EEST)

Käyttäjäryhmän nimi voisi olla ”yliseulojat”. Yliseulojat pystyisivät arviomisen lisäksi vakauttamaan sivuja ja myöntämään seulojan, automaattiseulotun ja ehkä myös IP-estoista vapautetun oikeudet. Yliseulojn oikeudet sen sijaan myöntäisi ylläpitäjä. --40bus (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 18.30 (EEST)

Vai aliylläpitäjät? --Höyhens (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 13.27 (EEST)
Mieluummin yliseulojat, koska yliseulojan oikeuksia ei myönnettäisi äänestyksellä, vaan pyynnöstä sivulla Wikipedia:Seulojat/Pyynnöt. --40bus (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 19.10 (EEST)

Moskovan aikavyöhyke[muokkaa wikitekstiä]

IP 87.100.184.144 lisäilee Venäjän paikkakuntien mallineisiin UTC+3:n ohella MSK-vyöhykkeitä. Hyväksytäänkö? --Höyhens (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 10.40 (EEST)

No ehkä hieman selventää sitä, että siellä aina UTC+3 aikavyöhyke käytössä. Stryn (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 11.29 (EEST)
Noita muokkauksia on useampi käyttäjä kumoillut ja itse olen laittanut pyynnön perusteluista käyttäjälle, mutta vastausta ei ole tullut.--IdzSJL2 (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 19.14 (EEST)
Itsehän noita hyväksynyt. Omasta mielestäni ei mitään haittaa että tuokin tieto artikkeleista löytyy. Toki ymmärrän myös toisen näkökulman.--Veli Himmeä (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 21.05 (EEST)
Pitäisikö kysyä käyttäjän mielipidettä englanniksi tai venäjäksi. Ru-wikissä on esim. artikkelissa Käkisalmi vain UTC-koodi, enkä löydä pikaisesti historiastakaan. Ehkei käyttäjä ymmärrä suomea, en pitäisi ihmeenä. Minusta tuo ei ole ongelma jos näitä vaikkapa Venäjän paikkoja verrataan samalla Moskovankin aikaan, mutta voitaisiin yrittää jotain konsensusta. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 02.35 (EEST)
Ottanemmme huomioon, että esim. suomenkielisessä artikkelissamme Moskova on myös MSK-koodi. En ole kaikkia maailman paikkakuntia käynyt läpi kaikilla mahdollisilla kieliversioilla. Tarttis sopia jotain. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 02.38 (EEST)