Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Ovatko termit "käyttäjätunnus" ja "käyttäjänimi" synonyymeja?[muokkaa wikitekstiä]

Jos ne ovat synonyymeja, miksi näin on? Jolleivät ole, mikä niiden ero on? –Kommentin jätti 93.106.207.242 (keskustelu)

Minkä käytännön mihin kohtaan tämä kysymys liittyy? Missä käytännöissä näitä nimityksiä käytetään?--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 13.59 (EEST)
En ole kuullut käyttäjänimestä, mutta Wikipedia:Käyttäjänimi näyttää olevan ohjaussivu käyttäjätunnukseen, joka lienee vain suositumpi muoto samasta asiasta Wikipedian sisällä. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 16.30 (EEST)
Nyt kuulet: Käyttäjänimien vaihtojen loki, jossa hauskasti sanotaan, että "Tämä on loki käyttäjätunnuksien vaihdoista." Eivät kai käyttätunnustaan ole vaihtaneet, vaan käyttäjätunnuksen nimeä. Myös Wikipedia:Käyttäjätunnuksen vaihto on ollut aina nimeltään tuo. Stryn (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 20.35 (EEST)
Lienee syytä tarkistaa käännöksiä laajemminkin, sillä käyttäjätunnus ja -nimi eivät ole täysin sama asia, vaikka Wikipediassa niitä pidetäänkin enemmän tai vähemmän synonyymeinä. Strynin esimerkin englanninkielisessä versiossa molemmissa kohdissa lukee user name. 01miki10 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 20.45 (EEST)
Olipa hyvä, että IP kysyi tätä. En vastannut heti kun arvelin että joku ylivalvoja poistaa kysymyksen asiattomana tai eston kiertona tai jonain ennen kuin kymmenen hullua ehtii vastata. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.19 (EEST)
Muokkasin nyt rohkeasti ja kävin Translatewikissä muuttamassa kaikki viestit siten, että (user) account = käyttäjätunnus ja user name = käyttäjänimi. (Kahta en saanut tallennettua, koska niissä oli HTML:ää, ja yksi viittasi sivuun Wikipedia:Käyttäjätunnus, joten jätin sen entiselleen.) Ei ole hyvä asia, että samaa nimitystä käytetään kahdesta eri asiasta (vrt. WP:Palauttaminen), ja joissain tapauksissa jopa hämäävästi. Joku toinen saattaisi saivarrella enemmänkin, mutta sopimaton käyttäjätunnus on mielenkiintoinen ilmaus, kun ainoa sopimaton asia on sen nimi. 01miki10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2020 kello 01.30 (EEST)

Keskustelut tehokkaammiksi[muokkaa wikitekstiä]

Jouduin seulojana penkomaan artikkelin Turun isku 2017 otsikkoa ja huomasin, että keskustelusivulla oli käyty valtavan pitkä keskustelu artikkelin nimestä. Keskustelun tulos ei käynyt ilmi helposti, ja suoraan sanottuna en jaksanut lukea koko keskustelua, eikä varmaan kukaan muukaan. Kysynkin, miten Wikipedian keskustelujen tuloksia saattaisiin tehokkaammaksi ja selvemmäksi? Artikkelien keskusteluthan ovat aina ongelmia, eli joku ottaa esille jonkun ongelman artikkelissa ja osallistujien eli yhteisön rooli on ratkaista se. Tämän artikkelin maratonkeskustelusta tuli mieleen ratkaisuna, että tulos olisi voitu saavuttaa tehokkaammin äänestämällä. Tai olisiko ratkaisukeino se, että keskustelulle annetaan joku takaraja, esim. keskustelijoiden on ratkaistava tulos kahden viikon (pv. mennessä) kuluessa? Kolmas mikä helpottaisi asiaan perehtymätöntä olisi, että joku kirjoittaisi päätöksen esim. "Päätös, keskustelun tuloksena artikkelin nimi on toistaiseksi..." tms. Nettikeskustelujen tapaan jokaisen keskustelun aloittaja voisi toimia moderaattorina, eli huomauttaisi jos repliikki menee ohi ratkaistavan ongelman tai ajautuu kokonaan sivuraiteille tai menee henkilökohtaisuuksiin, kuten nettikeskusteluissa on tapana. Moderaattorin ali aloittajan tehtävänä olisi myös päättää keskustelu, esim, kysymällä onko vielä jotain uusia näkökulmia asiaan, ja jos ei ole, päättää keskustelu kirjoittamalla sen tulos. Yksi syy keskustelumaratonien syntyyn on käsittääkseni, että aloittaja ei ole miettinyt tarpeeksi selkeäksi esittämäänsä ongelmaa. Olipa miten oli, olen sitä mieltä, että Wikipedian keskusteluja olisi saatava tehokkaammaksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 15.45 (EEST)

Keskustelujen tulos on aina tulkintaa, joten tulosta ei kannata lukita yhden käyttäjän näkemykseen. Merkittävyyskeskustelujakin tulkitaan vaihtelevasti: ylläpitäjän henkilökohtainen näkemys voi vaikuttaa, ryhtyykö hän toimiin vai ottaako vain merkittävyysmallineen pois. --Abc10 (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 16.02 (EEST)
Mutta pitäisikö kirjoittajien pystyä ratkaisemaan artikkeleissa olevia ongelmia paremmin ja päättämään asioista tehokkaammin yhdessä? Vai ovatko Wikipedian artikkelien keskustelusivut jonkinlaisia jorinavirtoja, joissa keskustellaan siksi, että saadaan aikaan vain itseilmaisua?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 17.45 (EEST)
Aika paljon ne sitäkin on. Tietenkin keskustelun tarkoitus olisi saada yhteisymmärrys, mutta hankalissa asioissa tulos on usein tulkinnanvarainen. Lisäksi keskusteluja käydään vuosien varrella usein ja vaihtelevalla kokoonpanolla, joten vaikea sanoa, minkä keskustelu tulos on vakuuttavin. Äänestys olisi tavallaan paras, mutta sattumanvarainen sekin. Monissa tapauksissa on olemassa ulkoisia ohjeita, joita käytäntöjen mukaan pitäisi noudattaa, mutta keskusteluissa ja äänestyksissä niillä pyyhitään tiski. --Abc10 (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Wikipedian käyttäjillä ei ole velvollisuuksia vaan täällä esimerkiksi voi vain piipahtaa ja häipyä sitten ikiajoiksi, joten keskustelun aloittajalle asetettavat lisävelvollisuudet tuskin toimivat. Se, että joku kirjoittaa keskustelusta lopputuloksen, ei myöskään aina ole toimiva tapa, sillä onhan täällä mm. ylläpitäjiä, jotka lukevat kirjattuja käytäntöjäkin mielivaltaisesti oman omituisen tulkintansa mukaan, joten yksittäisen käyttäjän kirjoittama yhteenvetoyritelmä voi saada aikaan vain lisäkohinaa. Joskus toki tuo loppuyhteenveto voi toimiakin, ja saadaanhan kommenttipyyntöihinkin yleensä jonkinlainen loppusummaus, joten periaatteessa yhteenvedon tekemistä pitkiin keskusteluihin voisi suositella (ja sen voisi tehdä kuka tahansa, jos keskustelun aloittaja ei siihen ryhdy). Tosin tuossa alussa mainitussa yksittäistapauksessa keskustelukin ajoittuu sille ajalle, jolloin tapaus oli vielä käynnissä, eikä ole jatkunut tilanteen stabiloiduttua. Äänestyksistä taasen on tarkoituksellisesti pyritty pääsemään eroon ja menty kohti keskusteluja, joten äkkikäännös toiseen suuntaan nyt olisi outoa. --Lax (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 10.48 (EEST)
Mutta mitä ovat "Wikipedian käyttäjät"? Jos puhutaan Wikipedian kirjoittajista, totta kai heillä on velvollisuuksia, kuten kaikilla kirjoittajilla on aina ainakin yksi velvollisuus, nimittäin se että ottaa vastuun kirjoittamastaan. Wikipedia tarvitsee kaikkia, mutta täällä ei tarvita noita mainitsemiasi, jotka piipahtavat ja häipyvät. No, olen yhä sitä mieltä, että Wikipedian artikkeleiden keskusteluja pitäisi saada ongelmakeskeisemmiksi, tarkemmin määritellyiksi, tehokkaammiksi ja jorinoita pitäisi vähentää. Henkilöön puuttumisesta tulisi seurata rangaistus ja itseilmaisu pitäisi nähdä negatiivisena tulokulmana. Nämä some-keskusteluista omaksutut asennot eivät sovi tietokirjoittajien areenoille. Jos näistä ei saada käytäntöjä fiWikiin, eikö tällaisia näkökulmia voisi samalla esittää WMF:n "Universal Code of Conductiin" eli ohjesääntöön jota nyt valmistellaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 01.45 (EEST)
Minusta keskustelujen tehostamispyrkimys ei ole huono. Keskustelusta olisi myös hyvä tehdä yhteenveto, josta tulos käy selville. Yhteenvedon tekeminen kyllä edellyttää, että tutustuu keskusteluun.--Htm (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 07.45 (EEST) ja edit Htm (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 08.07 (EEST)
Wikipedian käyttäjistä (kirjautuneista ja kirjautumattomista kirjoittajista) voi ja saa olla mitä mieltä tahansa, mutta sellaista velvollisuutta ei ole, että kirjoitettuaan jotain ei saisi häipyä täältä kokonaan. Kuten jo mainitsin, voidaan minun puolestani yhteenvedon tekemistä pitkistä keskusteluista suositella, mutta velvollisuutta siihen ei kannata kohdentaa pelkästään yhteen käyttäjään (keskustelun aloittajaan). Suosituksen tarkoituksen toteutuminen sitten edellyttää sitä, että selkeä enemmistö siihen yksittäistapauksissa sitoutuu ja toimii sen mukaisesti. Onhan meillä nytkin yksi ylläpitäjä, joka vapaasti saa heitellä mihinkään käytäntöön perustumattomia estoja, jos joku muuttaa pelkästään keskustelun otsikkoa ongelmakeskeisemmäksi. --Lax (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 11.03 (EEST)

Keskusteluihin osallistuminen kertakäyttötunnuksilla[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia wikipedia:monta käyttäjätunnusta kieltää päätöksentekoon osallistumisen usealla käyttäjätunnuksella, koska se tekee kannatuksen seuraamisen mahdottomaksi. Äänestyksiin tarvitaan vähintään 7-päivää vanha käyttäjätunnus jolla on vähintään 100 artikkelimuokkausta. Lisäksi samanaikainen muokkaaminen usealla käyttäjätunnuksella on kiellettyä, altterit tulee siis merkitä, mutta tunnuksen omistajaa ei tarvitse kertoa.

Sääntöjen puitteissa on kuitenkin sallittua luoda tunnuksia sarjassa eli luopuu edellisestä tunnuksesta kun aloittaa seuraavan tunnuksen käytön. Samoin muokkaaminen ilman tunnusta on sallittua. Kertakäyttötunnusten ja vaihtuvien IP:n aiheuttamien lieveilmoiden osalta keskustelujen moderoimista rajoitettiin 2017 hyväksyttyihin käyttäjiin, jotta päästiin eroon mm. muokkaussotimisesta. Häiriköivän muokkaustyylin tunnusmerkit täyttävä muokkaaminen on kuitenkin yhä helppoa käyttäen vaihtuvia IP-soitteita (esimerkki) tai kertakäyttötunnuksia (esimerkki), koska yksittäisiä muokkauksia pidetään helposti käytäntöjen mukaisina. Asiattomia ja asiallisia muokkauksia ei osata myöskään yhdistää yhteen ja samaan muokkaajaan.

Oman kokemukseni perusteella vaihtuvien IP-osoitteiden tai kertakäyttötunnusten käyttö liittyy pääsääntöisesti siihen, että pyritään kiertämään käytäntöjä tavalla tai toisella Mietin tähän liittyen, että pitäisikö keskustelujen osalta lisätä käytösohjeeseen tai käytäntöön se, että keskusteluihin ei pitäisi toistuvasti osallistua kertakäyttötunnuksilla.

Toistuvasti on sen takia, että osa kommentoijista on aidosti ensimmäistä kertaaa kommentoimassa ja on myös ihan perusteltuja syitä osallistua keskusteluun altterilla, mutta tuo ohjaisi pysyvämpien käyttäjätunnusten käyttöön keskusteluissa ja sen, että ongelmatapauksissa asiaan pystyisi puuttumaan jotenkin. --Zache (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 13.16 (EEST)

Miten määritellään toistuvasti osallistuminen kertakäyttötunnuksilla? Jos samalla tunnuksella osallistutaan keskusteluun useamman kuin yhden kerran, onko se silloin enää kertakäyttötunnus? Voiko uusi tunnus osallistua keskusteluun edes yhden kerran, jos joku toinen on jollain toisella uudella tunnuksella osallistunut äskettäin samaan (tai toiseen) keskusteluun, vaikka kyseessä olisivat ihan eri henkilöt? --Lax (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 13.42 (EEST)
Mun mielestä tyypillisesti vastatataan / pidetään samassa keskustelussa yhtä tunnusta ja vastataan esim sillä. Sama pätee myös IP-osoitteisiin eli nekin vaihtelee enemmän käytetyn teknisen toteutuksen mukaan eli aika harvoin muokkaajilla on käytössä systeemiä joka jokaisella http-kyselyllä vaihtaisi IP:tä vaan se pitää koko session ajan saman IP:n. Mitä tuohon, että samaan keskusteluun tulee useita uusia muokkaajia, niin kai siinä pätee sama kuin muutenkin eli muokkaustyylin perusteella arvioidaan onko kyse yhdestä ja samasta muokkaajasta sekä sekin merkitsee paljonko on muokkauksista on häiriötä. --Zache (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 13.54 (EEST)

Listeriabotin listat artikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on ollut käytössä nyt useamman vuoden user:ListeriaBot joka päivittää {{Wikidata-lista}}-mallineita. Noita on ollut käytössä pääasiassa projektisivuilla, mutta mietin että uskaltaisinko tehdä artikkeliavaruuteen luettelosivuja joiden luetteloiden sisältö tulisi Wikidatasta

Perusajatuksen olisi, että sen sijaan että teen näitä luetteloita projektisivulle niin ne voisi tehdä suoraan artikkelinimiavaruuteen ja kun kilpailu on ohi niin poistaisi tallenna kuva -linkit näkyviltä.

Suurimmat haasteet tässä on, että ListeriBot ei tulosta viitteitä mitenkään fiksusti joten niiden osalta pitäisi pidemmän päälle muokata botin koodia. Yksi tapa kiertää ongelmaa on tehdä käsin e viitteiden yläpuolelle erillinen lähteet-osio johon on merkinnyt tarkemmin mitä lähteitä luettelossa on käytetty yleisempien lähteiden osalta. Toinen on, että sivut kasvavat herkästi aika suuriksi ja Helsingin osalta olen jakanut alueet suurpiireittäin, mutta selvästi pitää myös miettiä mm. aiheen rajauksia. Kolmas käyttöliittymällinen asia on se miten käyttäjät löytävät muokkaamaan sivun tietoja ja ajattelin, että sen voisi tehdä ihan siten, että muuttaa nyt riveillä näkyvän wikidata-kohteen numeron tekstiksi "muokkaa" joka sitten johtaa kyseiseen wikidata-kohteeseen. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 12.57 (EEST)

Muokkasin rohkeasti ja siirsin Helsinki-luettelot nyt artikkelinimiavaruuteen. ks. Luokka:Luettelot Helsingin rakennuksista ja rakennelmista --Zache (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 20.47 (EEST)

Tein muutaman isomman muutoksen luetteloihin edellisen viestin jälkeen. Yksi on, että nyt systeemi yrittää linkittää otsikkosarakkeen tekstin mikäli aiheesta onolemassa Wikipedia-artikkeli. Lisäksi se lisää otsikon alle ne artikkelit joita ei saatu otsikossa linkitettyä. Toinen muutos on, että tein erillisen sarakkeen linkeille eri tietokantoihin eli nyt siinä on linkit mm. RKY-tietokantaan ja rakennusperintörekisteriin. Kolmas lisäys on, että tein kaksi erillistä kuvasaraketta. Ensimmäinen kuva on jos Wikidataan on merkitty historiallinen kuva (ennen vuotta 2000 otettu) ja toinen on mikäli kuva on otettu vuoden 2000 jälkeen. Ryhdyin dokumentoimaan luetteloiden toimintaa {{Helsingin suojellut rakennukset -navigaatio}} -sivulle, mutta sisältö on jo sen verran laajaa, että tälle voisi tehdä wikiprojektin ja siirtää tekstin sinne. --Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 12.03 (EEST)

Vilkaisin tuota Luetteloa Ullanlinnan peruspiirin suojelluista rakennuksista. Se näyttää muuten asialliselta, mutta lopussa oleva Misc-osio sisältää kummallisuuksia. Ensinnäkin "Misc" ei tarkoita suomeksi mitään ymmärrettävää, toiseksikin siellä on rakennuksena listattuna "Kaivopuisto: Helsingin kaupunginosa" ja kolmanneksikin mukana ovat Sotakorkeakoulun ja Sotamuseon rakennukset, jotka sijaitsevat Kruununhaassa eli Vironniemen peruspiirissä, ja lisäksi Sotamuseon rakennusta luonnehditaan hämmentävästi "sotilastorpaksi". Tulevatko nuo tiedot suoraan jostain tietokannasta? --Risukarhi (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 13.36 (EEST)
Misc teksti on tuossa sellainen, että se on luetteloita päivittävän botin "sekalaista" ryhmä johon se pistää ne joille ei ole erillistä otsikkoa. Sen noin periaatteessa pystyy kiertämään pistämällä ryhmien minimikooksi 0 jolloin se tekee oman otsikon niissäkin tapauksissa, että otsikon alle tulee vain 1 rivi. Tällä hetkellä luettelon sisällön kriteerinä on, että paikan pitää olla ominaisuuksien sijaitsee hallinnollisessa yksikössä (P131), sijainti (P276) tai osa kohdetta (P361):n kautta valitun alueen wikidata-kohteen alla JA sillä pitää olla jokin kulttuuriperintökohteen luokitus (P1435) ominaisuus asetettuna. (täällä on esimerkkihaku toimintaperiaatteelle). Eli se ei nykyisellään varsinaisesti tunnista onko jokin kohde rakennus vai ei. Oikeastaan yritin tuossa vain saada luetteloihin kaikki rakennukset, rakennelmat ja paikat jotka ovat suojeltuja jollain alueella. Kaivopuisto on tuossa mukana, koska se on kokonaisuudessaan suojeltu alueena joka pitää sisällään puistoalueen lisäksi myös niemen rakennukset. Sotamuseon "Uudenmaan kasarmin" rakennukset tuli mukaan ilmeisesti siksi, että Wikidatassa ne oli merkitty osaksi Sotamuseota, joka sijaitsee Suomenlinnassa joka puolestaan kuuluu Ullanlinnaan. Korjasin tuon nyt siten, että merkitsin tiedon voimassaolon vanhentuneeksi diffi joka korjaa tuon nimenomaisen tapauksen, mutta siellä on minulla jokin periaatteellisempi virhe siinä miten haen nuo joka pitäisi korjata vielä. Mitä tulee tuohon tuleeko ne suoraan, niin eivät tule suoraan. Käytännössä ne on puoliautomaattisesti viety wikidataan jotain työkalua käyttäen. Susanna käyttää paljon OpenRefineä ja minä case-by-case tyyppisesti scriptejä. Kummassakin tapauksessa lähtödatan ja sitten wikidataan tuloksen välissä on välivaihe jossa yhdistetään Wikidatassa jo oleviin tietotyyppeihin. (= tämä lähtödatan henkilö on sama kuin Wikidatan tämä henkilö, tämä lähtödatan rakennustyyppi vastaa Wikidatan tätä rakennustyyppiä jne). --Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 22.30 (EEST)

Oikeuden tuomioiden käyttö lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Voiko suomalaisen käräjäoikeuden tuomiota käyttää sellaisenaan lähteenä? Nehän ovat teoriassa julkisia asiakirjoja, vaikka ne täytyykin erikseen tilata käräjäoikeudelta. En-wikin puolella oikeuden päätöksiin yleensä ainakin linkataan, mutta esim. Yhdysvalloissa ne löytyvätkin PDF:inä oikeuden nettisivuilta, toisin kuin Suomessa. Ensisijaisestihan olisi toki pyrittävä käyttämään sekundäärilähteitä (uutisartikkeleita tms.), mutta voiko vaikka jostakin rikosasiasta kertovaan artikkeliin lisätä tietoa, jota löytyy vain itse tuomiosta? --Qwerty12302 (kesk | muok) 28. elokuuta 2020 kello 14.02 (EEST)

Mikäli asia koskee henkilöitä ja nimenomaan vielä eläviä henkilöitä, siitä ainakin on oma käytäntönsä olemassa ja vastaus kysymykseen on melko selvä. Lienee eri asia, jos kohteena on vaikka ihmisjoukko (esim. talonvaltaus: [1]) taikka kuolleiden henkilöiden elämäkerran tekeminen. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.09 (EEST)
Ja vastaus on siis elävine ihmisten kohdalla ettei voi. Muiden osalta wikipedia:Tarkistettavuus-käytäntö sanoo seuraavasti: Ensisijaisia lähteitä ovat esimerkiksi asiakirjat, kirjeet, historialliset tekstit, silminnäkijöiden todistukset ja aineistoista lasketut tilastot. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin... ... Muokkaajan omat tulkinnat lähteiden pohjalta ovat uutta tutkimusta, joka on kiellettyä. --Zache (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.17 (EEST)
Zache sanoo ehdottomasti, ettei voi. Minusta asiassa on harmaakin alue. Esimerkiksi Sikamessias-keskustelusta käy ilmi, että julkisuudessa liikkunut hurjia huhuja nykyäänkin elossa olevan taiteilijan saaman sakon rahamäärästä. Svallis löysi vanhan Hesarin, ja sakoista saatiin pari nollaa pois. Mikäli olisikin löytynyt asiasta vain KKO:n päätöstaltio, jossa olisi mainittu rangaistuksen määrä, kyllä tällainen tieto pitäisi voida kirjoittaa artikkeliin virheellisen huhupuheen sijasta. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.25 (EEST)
Kun luen tarkkaan Zachen kommenttia, hän siteeraa käytäntöä: "Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen". --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 12.47 (EEST)
Ja Pxos:n linkkaamassa Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä -käytännössä sanotaan primäärilähteiden käytöstä: ”Vältä primäärilähteiden käyttöä. Älä lisää yksityisluonteisia tietoja pöytäkirjojen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tai muiden julkisten asiakirjojen pohjalta. Mikäli primäärilähteen sisältöä on käsitelty luotettavassa sekundäärilähteessä, on tiedot hyväksyttävää tarkistaa primäärilähteestä, mutta omat johtopäätökset eivät ole sallittuja.” (lihavointi ja kursivointi minun). Tarkoittaa sitä, että jos primäärilähdettä on käsitelty julkaistussa luotettavassa lähteessä, voi primäärilähteestä tarkistaa, ovatko sekundäärilähteen tiedot oikein, mutta primäärilähteestä ei saa käyttää tietoja, joita ei ole käsitelty julkaistussa sekundäärilähteessä. Vai tarkoittaako?--Htm (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 14.18 (EEST)

Sanastolähteet ajan tasalle[muokkaa wikitekstiä]

Osa nimeämiskäytäntöön sisällytetyistä sanastolähteistä on vanhentunut:

  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisut ja Kielitoimiston neuvonta – Linkit olivat lakanneet toimimasta vuosia sitten, mutta yritin eilen päivittää ne.
  • Sanastokeskus TSK:n tiivis tietoturvasanasto [2] – Tämä on vuodelta 2004. Lieneekö yhä paras mahdollinen tietoturvatermien lähde?
  • Yleinen suomalainen asiasanasto YSA [3] – YSAa ei enää päivitetä, vaan sen tilalle on perustettu YSO – Yleinen suomalainen ontologia.
  • Musiikin asiasanasto MUSA [4] – Jos oikein ymmärsin, tämäkin on sulautettu YSOon ja lakkaa olemasta erillisenä.

Voidaanko YSA ja MUSA korvata YSOlla? Onko tarvetta muille muutoksille? --Silvonen (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 06.42 (EEST)

TSK:n tietoturvasanasto varmaan voidaan tiputtaa, mutta TSK:n sanastot voitaisiin pitää listalla ihan yleisesti. --Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 16.44 (EEST)

Palauttaminen-sanan moninaisista ongelmista vuonna 2020[muokkaa wikitekstiä]

On aiemmin juteltu. Suomenkielisessä Wikipediassa käytetään palauttaa-sanaa wikiteknisesti kolmella tavalla ja lisäksi palauttaminen tietysti tarkoittaa vaikka kirjeen palauttamista lähettäjälle yleiskielen mukaisesti. Nyt merkkausten Kehittämö on luonut liudan wikiteknisiä merkkauksia, jotka perustuvat "reverted"-sanan käyttöön, joka on translate-wikissä suomennettu lähinnä palauttamiseksi. Asia menee entistä enemmän päin helvettiä, ja sana helvetti on itse asiassa eufemismi. Merkkaukset ovat osittain käsittämättömiä, koska oikea suomennos ei ole "palautettu" vaan oikestaan "palautunut". Olen aiemmin ehdottanut, että Wikipedia kykenisi tekemään kattavan termiuudistuksen, joka koskee palauttamista ja kenties osittain myös kumoamista, mutta ideaa on vastustettu, koska vastustaminen on aina kannattamisen vaihtoehto. Avaan jälleen kerran keskustelun siitä, että Wikipedian pitäisi artikkelien ja ensyklopedisen sisällön päivittämisen ja korjaamisen lisäksi kyetä onnistumaan myös oman sisäisen epäkielensä parantamisessa. On niin turhauttava ajatus, että tietosanakirjan ulkoista asukokonaisuutta kehitetään kohti wikidataa (eufemismi tuokin) ja pyritään siihen, että lukijoiden kokemukset paranevat, mutta Wikipedian sisäisesti takerrutaan isoisän vanhoihin hokemiin, joita ei haluta muuttaa paremmiksi, vaikka aika on ajanut niiden ohi molemmilta puolilta. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 15.51 (EEST)

Merkkauksista ja niiden kielestä[muokkaa wikitekstiä]

Olen saanut tilannetta hieman nostettua puuceestä kirjoittamalla paikallisia suomennoksia merkkausten tuottamiin teksteihin. Merkkaukset ovatkin eri juttunsa. Alun perin niitä syntyi lähinnä omien hemmojen laatimien väärinkäyttösuodattimien tuotoksina (mm. "seulottavat"), mutta viime vuosina niitä on alkanut tuottaa Kehittämö keskitetysti kaikkialle. Niiden tarkoitus on antaa lisätietoa sivuhistorian lukijoille, ja toki ne ovatkin ideatasolla hyödyllisiä. Ongelma on vain se, että fi-wikissä emme mahda niille mitään vaan ne tulevat väkisin, ja toinen ongelma on se, että niiden kielenkäyttöpäällikköinä ovat wiki-insinöörit, joiden osaamis-mukavuusalue ei ole kielellisen lahjakkuuden puolella juuri koskaan. Puhun nyt alkuperäisistä englanninkielisistä termeistä, joita laaditaan "like there's no tomorrow, or rather, no past". Joku ruuvimeisselimies laatii uuden termin eikä ymmärrä ollenkaan, miten se sijoittuu aiempien termien tai monikielisten wikiviritelmien maailmaan. Sitten me jonkin-verran-välittävät yritämme suomennoksilla saada aikaan käyttökelpoista informaatiota, joka olisi ymmärrettävää edes jollekulle. Wikipediassa on paljon hyvää. Sitä ei vaan helposti näe. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 17.16 (EEST)

Nyt on hyvä diffi: häiriköintimuokkaus Valokuvassa. Aiemmin siinä luki: Merkkaus: Kumottu, Palautettu ja ilman suomennoksia siinä olisi lukenut englanniksi: Tags: Undo, Reverted. Käsi pystyyn sen merkiksi, kuka tajuaa! Kyseessä on kaksi täysin erilaatuista merkkausta: aktiivinen toimenpide ja passiivinen toimenpiteen kohde. Tällä hetkellä siinä lukee merkkauksina kaksi eri asiaa: 1) Kumoa-toimintoa käytetty, joka tarkoittaa, että IP 87... on painanut käytettävissään olevaa kumoa-linkkiä ja kumonnut edellisen muokkauksen, ja 2) Tämä muokkaus on kumottu myöhemmin, joka tarkoittaa, että IP 87...:n oma muokkaus on jälkeenpäin kumottu eli palautettu, koska se tosiaan on palautettu eli pikaisesti kumottu. Ennen tekemiäni monisanaisia suomennoksia en usko, että kukaan ihminen olisi tajunnut yhtään, että toinen merkkauksista syntyy muokkaajan toimenpiteen yhteydessä ja toinen syntyy myöhemmin jonkun toisen käyttäjän toimenpiteen sivuvaikutuksena. Askarrella-paskarrella. Kumota-palauttaa. Sketsejä molemmat. Miten se epäpohjalainen sananlasku oikein menikään? Ai niin: "Syttä ja savea pyritään tekemähän, vaan sekundaa tuppaa tulemaan." --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 18.16 (EEST)