Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Paja

Sekalaista

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Ehdotus uudeksi Artikkelit elävistä henkilöistä -käytännöksi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkelit elävistä henkilöistä -käytäntö on erityisen tärkeä, mutta tällä hetkellä suomenkielisessä Wikipediassa heikosti noudatettu ja valvottu. Kirjautumattomia käyttäjiä aiheesta ohjaavien apuvälineiden puute luo lisätyötä ja "säännöt" elävistä henkilöistä kirjoittamiseen on monin paikoin pirstaloitunutta. Tämän vuoksi käytäntöä tulisi uudistaa laajentamalla ja tarkentamalla ykistyiskohtia. Nykyinen AEH-käytäntömme fi-Wikissä sisältää samat perusperiaatteet kuin englanninkielisen Wikipedian Biographies of Living Persons (BLP) -käytäntö, eli yksityisyyden kunnioittamisen, neutraaliuden ja luotettavien lähteiden vaatimukset, mutta en-wikin BLP-käytäntö on linjauksiltaan täsmällisempi ja lähteiden suhteen tiukempi, ja lisäksi heidän tapansa ohjata koko muokkaajakuntaa AEH-asioissa vähentäisi siivoamiseen käytettävää aikaa myös täällä.

Tässä ehdottamani uudistukset tiivisti:

• Luodaan oma AEH-ilmoitustaulu/kahvihuone: Oma paikka raportoida ja käsitellä elävien henkilöiden artikkeleihin liittyviä ongelmia ja pyytää apua käytäntöön "erikoistuneilta" käyttäjiltä.
• Uusien artikkelien valvonta: automaattisesti luokitteleva botti tai nappula muokkaimeen julkaisuvaiheessa, joka merkitsee artikkelin AEH-käytännön alaiseksi => yhteisö pääsee heti tarkistamaan lähteet.
• Automaattinen AEH-varoitus: Malline keskustelusivulle ja editnotice muokkaimeen muistuttamaan, että artikkeli koskee elävää henkilöä ja käytäntöä tulee noudattaa, esim. Malline:AEH
• Matalammat poistokriteerit: Pienikin lähteetön sisältö heti pois, neutraaleihin ilmaisuihin puututaan nopeasti, uudessa artikkelissa oltava heti ainakin yksi hyvä lähde, muutoin pikapoisto.
• Yksityisyys: Linjataan deadnaming-asiasta AEH-käytännössä, kun siitä muodostuu konsensus tämän keskustelun pohjilta. Suosisin tässä itse en-wikin käytäntöä. Paine linjata tästä tulee asiaa koskevasta tasa-arvovaltuutetun lausunnosta vuodelta 2024.

Yksityiskohtaiset perustelut

Ehdotukset AEH-ilmoitustaulun perustaminen Englanninkielisessä Wikipediassa on erityinen Biographies of Living Persons Noticeboard (BLPN), jonne käyttäjät voivat raportoida elävien henkilöiden artikkeleihin liittyviä ongelmia. Mielestäni erillinen ilmoitustaulu tulisi perustaa myös meille, sillä se auttaa keskittämään AEH-keskustelut ja -ongelmat yhteen paikkaan, jolloin yhteisön on helppo löytää ja käsitellä ne nopeasti. Suomenkielisessä Wikipediassa vastaavat tapaukset ohjataan yleensä ylläpitäjien ilmoitustaululle, käyttäjäsisvuille tai artikkelin keskustelusivulle, toisinaan myös kahvihuoneeseen. Ehdotan, että mikäli jatkossa artikkelissa havaitaan AEH-rikkomuksia (esim. toistuvasti lisättyjä väitteitä ilman lähteitä, yksityisyydensuojan loukkauksia tai kunnianloukkauksesta on varteenotettava epäily), niistä ilmoitetaan ja asiasta keskustellaan AEH-ilmoitustaululla. Täällä kokeeneet käyttäjät (tai wikiprojektiin osallistuvat?) voivat reagoida tapauksiin ja puuttuvat ongelmiin nopeasti. Tämä ei rajoittaisi käytännön toteutumisen valvomista vain ylläpitäjiin, eivätkä kyselyt tukkisi yp-ilmotaulua. Samalla korostettaisiin, että häivytyspyynnöt tulee tehdä sähköpostitse. Tämä AEH-ilmoitustaulu voisi myös olla oma "kahvihuoneensa". Uusien henkilöartikkelien valvonta Ilmoitustaululle voisi listata omaan pieneen mallineeseensa automaattisesti uudet elävistä henkilöistä kertovat artikkelit käyttämällä bottia, joka tarkastelee piilotettua luokkaa tai vain artikkelin luonnin yhteydessä käytettävää käyttöliittymän nappia, jossa seisoo “Tämä artikkeli koskee elävää, tai vastikään kuollutta henkilöä.” Tästä AEH-ilmoitustaululla näkyvästä listasta (tai helpommin tuoreet muutokset sivulla näkyvällä tagilla) yhteisö voi tarkistaa heti alussa, ovatko uudet artikkelit AEH-käytännön mukaisia (esim. onko merkittävyyteen tai tarkistettavuuteen nähden riittävästi lähteitä). Korostaisimme myös, että uusissa henkilöartikkeleissa tulee olla vähintään yksi hyvä lähde ja lähteettömät ja perustelemattomat AEH-muutokset voi poistaa suoraan ilman keskustelua, muutamin poikkeuksin. Tekniikan tarkista yksityiskohdista voi keskustella myöhemmin, esimerkiksi väärinkäyttösuodattimia tai tuota em. nappulaa voisi alustavasti miettiä. Lisäehdotuksia otetaan vastaan. Automaattisten AEH-mallineiden käyttöönotto Englanninkielisessä Wikipediassa jokaisen elävän henkilön artikkelin keskustelusivulla näkyy yleensä BLP-ilmoitus. Käytännössä tämä toteutetaan käyttämällä mallinetta tai editnotice-ilmoitusta, joka lisätään automaattisesti kaikkiin Living people -luokan sivuihin . Esimerkiksi artikkelin muokkausnäkymän yläreunassa näkyy kehote: “This article must adhere to the biographies of living persons policy… Take extra care to use high-quality sources. Do not add content sourced only to tabloid journalism… Immediately remove unsourced or poorly sourced contentious material” . Tällainen näkyvä muistutus varoittaa muokkaajia noudattamaan BLP-sääntöjä jokaisessa muokkauksessa. Vastaava malline on jo nyt tehty ja se on katsottavissa Malline:AEH Tiiviimmän mutta vastaavanlaisen varoituksen voi lisätä muokkaajan yläosaan artikkelia editoidessa. Korostetaan, että hyökkäyssivut, kunnianloukkaukset ja AEH-artikkeleihin tehdyt lähteettömät lisäykset tulee poistaa välittömästi ja ohjata ohjesivulle tmv. Teknisesti automaattinen lisäys voisi toimia näin: Botti tai MediaWikin editnotice-toiminto lisää mallineen automaattisesti, kun artikkeli kuuluu Elävät henkilöt -luokkaan. Englanninkielisessä käytännössä editnotice ilmestyy automaattisesti Living people -luokan perusteella – sama periaate voidaan toteuttaa täällä. Nämä muutokset parantavat Wikipedian laatua kun voimme varmistaa jokaisen muokkaajan tiedostava artikkelin kohteen olevan elävä henkilö ja noudattavan tarkkuutta ja huolellisuutta. Se toimii ennaltaehkäisevänä laatukontrollina: vähentää vahingossa tehtyjä AEH-rikkomuksia (kuten lähteettömiä lisäyksiä) ja ohjaa uudetkin muokkaajat heti oikealle polulle. Hallinnollinen selkeys lisääntyy, kun käytännön muistutus on standardoitu osaksi artikkelien rakennetta – kaikille näkyvä ja yhdenmukainen. Valtaosa kuitenkin haluaa kehittää Wikipediaa, mutta aiheuttaa vahingossa lisätöitä aktiiveille sen sijaan. Selkeämmät poistokriteerit AEH-ongelmiin Nykyinen AEH-käytäntö ohjeistaa poistamaan kiistanalaiset tai epäilyttävät lähteettömät tiedot artikkeleista. Se toteaa, että koko artikkelin poistaminen on perusteltua ääritapauksissa, esimerkiksi jos sisältö on pelkästään lähteetöntä kielteistä aineistoa eikä artikkelia voi helposti korjata. Kriteerejä tulisi täsmentää, jotta ne vastaavat paremmin rajattuja englanninkielisen Wikipedian käytäntöjä hyökkäyssivujen ja lähteettömien BLP-artikkelien osalta. Ehdotus hyökkäyssivujen varalle: Määritellään AEH-käytännössä ja/tai poistokäytännössä erikseen, että hyökkäyssivut (eli artikkelit, joiden ainoa tarkoitus on halventaa tai herjata henkilöä) poistetaan välittömästi (nykyisellään tämä tieto on rikottu useaan eri artikkeliin). Englanninkielisessä Wikipediassa tällaiset sivut voidaan poistaa pikaisesti erityisen kriteerin nojalla ilman poistoäänestystä, jotta mahd. kunniaa louklaava sisältö ei jää näkyville. Meidän poistokäytännössämme on viittaus vastaavaan menettelyyn Malline:LähteetönPoisto, mutta AEH-käytäntöön tätä voisi tuoda selkeästi esiin. Eli: Jos artikkeli sisältää valtaosin herjaavaa, kunnianloukkaukseen verrattavaa tekstiä elävästä henkilöstä, ylläpitäjä voi poistaa sivun heti ilman äänestystä. jos uusi elävästä henkilöstä kertova artikkeli on täysin vailla lähteitä, siitä tulisi pikaisesti huomauttaa lisääjälle ja merkata se esimerkiksi mallineella. Mikäli luotettavaa lähdettä ei lisätä kohtuullisessa ajassa (esim. viikossa), artikkeli voidaan poistaa nopeutetussa menettelyssä. Tämä kannustaa lähteistämään heti alusta lähtien eikä jätä Wikipediassa roikkumaan artikkelia, jonka tiedot voivat olla tarkistamattomia. Poikkeustapauksia on, jos lisäys ei muuta artikkelin uskottavuutta merkittävästi ja lisäys on perusteltavissa muokkausyhteenvedosta tai muilla tiedoilla. Häivytyskäytäntöön ei muutoksia. Häivytyksen roolia toki tässä uudessa mallissa korostettaisiin. Miksi? Nämä sisältökriteerien tarkennukset velvoittavat, että suomenkieliset wikipedistit asettavat faktantarkistuksen ja elävien henkilöiden oikeudet etusijalle. Lähteetön, tarkistamattomissa oleva tai vahingoittamiseen tarkoitettu sisältö ei kuulu Wikipediaan. Uusi AEH-käytäntö velvoittaa siis että perättömät vihjaukset poistetaan nopeammin. Yksityisyyden suoja AEH-käytännön ydinsanoma on kertoa elävistä henkilöistä hienotunteisesti ja yksityisyyttä kunnioittaen. Nykyisessä suomenkielisessä ohjeessa on jo hyviä linjauksia: esim suhteellisen tuntemattomista henkilöistä ei tule olla omaa artikkelia, vaan tiedot kannattaa yhdistää toiseen artikkeliin, jos ollenkaan. Henkilötietoja, osoitteita tms. ei tule julkaista, ja viimeaikaisena erityiskysymyksenä onkin noussut esiin deadnaming, eli sukupuoltaan korjanneen henkilön entisen nimen käyttö. Konsensusta keskustelusta ei ole vielä löytynyt, mutta summailin sitä ja ehdottaisin itse että: tahallinen deadname-nimen lisääminen pahantahtoisena toimena katsotaan yksityisyyden loukkaukseksi, ja muutos tulee kumota sekä piilottaa versiohistoriasta. Muutoin merkitsemättymänä sen voi vain kumota ja lisääjää ohjeistaa aiheesta. Ehdotan, että lisätään AEH-käytäntöön oma kohta tai selkeä ohjeistus koskien yksityisyyden suojaa ja deadnamingia. Tärkeitä tarkennuksia olisivat: Vältä tarpeettomasti henkilön entisen nimen mainitsemista, jos henkilö on vaihtanut nimeään (esimerkiksi sukupuolen korjauksen yhteydessä). Mikäli vanha nimi ei ole yleisesti tunnettu luotettavien lähteiden kautta eikä ole oleellinen artikkelin kannalta, sitä ei tule lisätä artikkeliin lainkaan. Deadnaming kielletään käytännössä: Tuodaan esille, että henkilön vanhan nimen tarkoituksellinen esiin tuominen vastoin hänen nykyistä identiteettiään rikkoo hienotunteisuuden ja yksityisyyden vaatimusta. Englanninkielinen ohje neuvoo, että jos joku “intentionally deadname[s] a transgender person in violation of our guidelines”, muokkaus tulee kumota heti ja pyytää ylläpitäjää häivyttämään vanha nimi näkyvistä . Suomenkieliseen käytäntöön voi kirjata vastaavasti: “Mikäli artikkeliin lisätään tieto henkilön aiemmasta nimestä kun hän ei olisi ollut wikimerkittävänaiemmalla nimellä, ja joka paljastaa arkaluonteisen tiedon (kuten sukupuoli-identiteetin muutoksen), tiedon lisääminen tulee perua. Tarvittaessa ylläpitäjä voi poistaa vanhan nimen näkyvistä sivuhistoriasta (RevDelete).” Perustelut ja lähteet: Voidaan viitata tasa-arvovaltuutetun lausuntoon: “Sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt ovat erityisen alttiita syrjinnälle… vanhan nimen julkaiseminen voi paljastaa tämän [kuulumisen sukupuolivähemmistöön]". Nojataan siis tässä en-wikiin. Parannukset keltaisen lehdistön ja tabloid-lähteiden käyttösääntöihin AEH-käytännössä mainitaan kohta “Älä lisää juoruja tai sensaatioita”, jossa todetaan, että keltaisen lehdistön (tabloidien) levittämiä sensaatioita ja juoruja ei pidä lisätä Wikipediaan. Siinä myös muistutetaan, että Wikipedia on tietosanakirja, ei iltapäivälehti . Tämä ohje on yhteneväinen englanninkielisen BLP:n hengelle – BLP-käytännössä painotetaan, että Wikipedia ei ole tabloidi eikä ensisijainen kanava mehukkaiden väitteiden levittämiselle. Ei siis muutosta, annettaisiin ehkä kattava ihje poistoista ja söilyttämisistä tämän osalta, jotta AEHI-käyttäjät (uuden ilmoitustaulun käyttäjät) voisivat neuvoa tässä paremmin. Tuodaan erikseen esiin, että elävien henkilöiden kohdalla lähteiden tulee olla erityisen korkealaatuisia ja luotettavia. Uusi AEH-käytäntö ohjaisi “olemaan hyvin tiukka lähteiden laadun suhteen” ja käyttämään vain parhaita saatavilla olevia lähteitä . AEH-käytännössä voisi olla erillinen maininta siitä, että esimerkiksi juorupalstojen, hömppälehtien tai yksinomaan viihteellisten verkkosivustojen tiedot ovat harvoin riittävän luotettavia henkilöartikkeleihin – etenkin jos tieto on kiistanalainen tai voi vaikuttaa henkilön maineeseen tai loukata hänen oikeuttaan yksityiselämään. Kaikki epäilyttävä AEH-sisältö pitää alistaa tarkalle harkinnalle ennen lisäämistä. Tämä voitaisiin sanoittaa esim. näin: Jos tieto on merkittävä ja tosi, pyri löytämään sille vahvistus vakavammasta lähteestä. Mikäli tabloid-julkaisu on ainoa lähde huomattavalle tiedolle, arvioi, onko tiedon sisällyttäminen ylipäänsä tarpeen. Jos lisäät sen, mainitse lähde ja esitä tieto neutraalisti. AEH-käytäntöön voidaan lisätä ohjeita myös uutisoinnin suhteuttamisesta. Tabloidit usein korostavat skandaaleja ja yksityiskohtia, jotka eivät ehkä ole olennaisia henkilön elämäntyön kannalta. Ohje voisi neuvoa muokkaajia kysymään: onko kyseinen yksityiskohta olennainen artikkelin kokonaisuuden kannalta vai pelkkää sensaatioarvoa? Jollei se ole olennainen tai merkittävä (vaikka olisikin tosi), sitä ei tarvitse sisällyttää – nykyinen ohje itse asiassa mainitsee tämän: “Kaikki yksityiskohdat eivät ole olennaisia, vaikka niitä olisikin käsitelty luotettavissa lähteissä.” Tätä voidaan alleviivata esimerkein. Ylläpitäjien vs. yhteisön rooli AEH-valvonnassa Jotta AEH-käytäntö toimisi käytännössä, on tärkeää määritellä selkeästi sekä ylläpitäjien että muun yhteisön vastuut sen soveltamisessa. Voisimme korostaa seuraavaa uudessa versiossa: Kaikkien käyttäjien odotetaan tuntevan ja noudattavan AEH-käytäntöä. Kuka tahansa käyttäjä saa ja hänen tuleekin poistaa artikkelista käytännön vastainen aineisto, erityisesti lähteetön tai loukkaava tieto, heti kun hän sellaista havaitsee. Tämä selkeyttää linjaa vandalismintorjujille. Ylläpitäjiltä puolestaan toivotaan aktiivista seurantaa myös AEH-ilmoitustaululla, jossa voidaan pyytää suojausta keskustelun tuloksena tai ilmoittaa esimerkiksi artikkelin kirjoittajan mahdollisesta jääviydestä jossain AEH-aiheisessa muokkauskiistassa. Ylläpitäjiä myös kannustettaisiin RevDelete-toiminnolla poistaa muokkaushistoriasta tarpeettomat solvaukset tai mahdollisesti kunniaa loukkaavat muokkaukset aina kun sellaista kohtaa. Henkilötiedot ja muu vastaava sisältö taas häivytetään; jatkossakin häivytyspyynnöt tulee tehdä suoraan häivyttäjille (Oversight/supressors). Keskustelusivuilla Jatkossa muokkaajia kehotetaan välttämään pitkällisiä julkisia vääntöjä arkaluonteisista henkilöaiheista artikkelien keskustelusivuilla. Tämä on jo nykyjärjestelmässä: “pitkittyneitä julkisia keskusteluita eläviä henkilöitä koskevissa arkaluonteisissa aiheissa pitää välttää; tällaiset keskustelut voidaan piilottaa sopimuksesta.” Päivityksessä voi muistuttaa, että herkkien asioiden vatvominen avoimesti voi itsessään rikkoa yksityisyyden suojaa – eli jos kiistaa herättää jokin arkaluonteinen tieto, mieluummin ratkaistaan nopeasti (tarvittaessa suljetuissa kanavissa tai pienemmässä piirissä) kuin annetaan keskustelun itsessään levittää tietoa laajemmin. Tästäkin muistuttamaan voisi luoda oman mallineen, jonka voi tarvittaessa asettaa keskustelusivun yläreunaan. Päivityksen sitovuus Tämän keskustelun tarkoitus on, että jatkossa AEH-käytäntö on aidosti sitova käytäntö, eikä pelkkä ohje. Siksi sen noudattaminen ei ole neuvottelukysymys ja sitä tulisi aktiivisesti muistaa soveltaa. Tätä auttaa se, että ylläpitäjät toimivat johdonmukaisesti: kun käytäntö päivittyy, käyttäjät voivat muita ohjeistaessaan huomauttaa useammin uuden AEH-käytännön vaatimuksista. Johdonmukaisuus syntyy myös siitä, että mahdolliset uudet työkalut – kuten edellä ehdotettu AEH-ilmoitustaulu ja -mallineet – otetaan yhteisön keskuudessa käyttöön yhteisymmärryksessä. Wikipedian kannalta on tärkeää, että eläviä henkilöitä käsittelevät sisällöt pitävät paikkansa, suojelevat kohteidensa oikeuksia mutta tarjoavat vapaasti luotettavaa tietoa – ja tämän valvominen myös toteutuu wikiarjessa tehokkaasti. Rutiinilla ja mallineilla vähenee myös epävarmuus vähemmän kokeneilla käyttäjillä; he tietävät, mitä AEH-artikkeleilta odotetaan ja mitä ylläpitotoimia tehdään, jos niitä ei noudateta. Myös kiistat ja rajatapaukset ratkaistaan nopeammin spesifoidussa kanavassa (AEH-ilmoitustaulu) eikä pitkin poikin. Yhteenveto Päivityksessä on pyritty paikkaamaan nykyisen AEH-käytännön keskeiset puutteet, joita suomenkielisellä AEH-käytännöllä on verrattuna englanninkieliseen BLP-käytäntöön. Pidän siitä, että en-wikin BLP-käytäntö on jämäkkä: “Unsourced or poorly sourced contentious material … must be removed immediately”. Vastaava sanotaan jo tarkistettavuuskäytännössä WP:LL seuraavalla tavalla: Lähde on ilmoitettava lisättäessä uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot. Sen lisäksi, että tämä on simppelisti hyvä tarkennus toimintatapoihimme, meillä fi-wikissä on omia erityispiirteitä joidenka vuoksi tämä muutos tulisi tehdä, esim. tietosuojaviranomaisten lausunnot, kunnianloukkaukset, nykyinen lepsuminen lähteettömyyksien kanssa artikkeliavaruudessa yleisesti.

Toivoisin alle keskustelua aiheesta. --Osmo Lundell moro 2. huhtikuuta 2025 kello 16.04 (EEST)

Otin vapauden muokata otsikoiden tasoja, jotta tämä ehdotus olisi sisällysluettelossa järkevämmin. Luurankosoturi ✉️ 2. huhtikuuta 2025 kello 16.15 (EEST)

Kiitos. Pahoittelen keskeneräisyyttä, kopioin tänne väärän version ja jouduin sitä postuumisti korjailemaan. Myös tuo laatikko on vähän vinksin vonksin, mutta ajaa saman asian. Oliko sinulla siis mielipidettä asiaan? --Osmo Lundell moro 2. huhtikuuta 2025 kello 19.14 (EEST)

Voisi kyllä olla hyvä, että jokaisella tiedolla olisi lähde, niin kenestäkään ei puhuta roskaa. Onko tämä siis ongelma elävien henkilöiden artikkeleissa? Onko joitain esimerkkejä siitä, että väärän tiedon lisäämistä tapahtuu? Luurankosoturi ✉️ 2. huhtikuuta 2025 kello 20.28 (EEST)

Loukkaavan materiaalin ja yksityiselämää koskevien tietojen poistamisista tietävät parhaiten niitä aktiivisesti poistavat ylläpitäjät ja häivyttäjät. Yleisesti henkilöartikkelien ongelmia lähdekäsittelyn tai merkittävyyden perusteella on poistokäytännön suuntaviivoissa, mutta vastauksena kysymykseesi, heti mieleen tulevia ongelmia ovat mm. itsestään lähteetöntä tietoa kirjoittavat suomalaiset ja lähteen vastainen muutos tunnetun henkilön artikkeliin. Näitä esimerkkejä on lukuisia näiden lisäksi. --Osmo Lundell moro 3. huhtikuuta 2025 kello 16.25 (EEST)

Pidän siitä, että enwikissä on muokkaustilassa selvä muistutus siitä, että artikkeli koskee elävää henkilöä ja tulee muistaa mm. kunnollinen lähteistys. Mielestäni vastaavan, tehokkaan editnoticen voisi laittaa kirjautumattomille ja muille kuin automaattiseulotuille käyttäjille muistutukseksi. Muutoin se saattaa alkaa kokeneempia jo vähän häiritsemään. Porvari (keskustelu) 2. huhtikuuta 2025 kello 19.14 (EEST)

Haamunimi-asioista on ollut paljon juttua jo muutaman vuodenkin aikana. Sen ala-aiheen vois käsitellä jopa oman alaotsikon alla - ihan keskustelun ja käsittelyn selkeyttämiseksi ajattelisin näin... Siihen vois linkittää aiemmat kannanotot ja linjaukset. Aulis Eskola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2025 kello 09.59 (EEST)

En pidä tarpeellisena laajamittaisia muutoksia, mutta siellä on kohtia joita voisi täsmentää. Yksi vastaantullut kohta on

Kun poistopyynnön perusteena on oikeuden langettama lähestymiskielto, tulee asiasta tehdä ilmoitus Wikipedian tukiryhmälle.

niin tämän voisi päivittää muotoon

Kun poistopyynnön perusteena on turvakielto tai oikeuden langettama lähestymiskielto, tulee asiasta tehdä ilmoitus Wikipedian tukiryhmälle.

--Zache (keskustelu) 3. huhtikuuta 2025 kello 17.30 (EEST)

Erinomainen poiminta. Mitä mieltä ainakin kirjautumattomia käyttäjiä ohjaavista editnoticeista ja mallineista keskustelusivulla? --Osmo Lundell moro 3. huhtikuuta 2025 kello 18.00 (EEST)

Eikös keskustelusivun malline aiheuttaisi sen, että keskustelusivun linkki muuttuisi punaisesta siniseksi, vaikka mitään keskustelua tai oikeita viestejä siellä ei ole? Se on mielestäni häiritsevää ja johtaisi ennen pitkää siihen, että ihmiset lakkaisivat käymästä keskustelusivuilla sinisen linkin perässä. Savir (keskustelu) 3. huhtikuuta 2025 kello 18.18 (EEST)

Sen voisi tehdä niin, että kun keskustelusivu avataan, botti kävisi lisäämässä sen esimerkiksi. Olen samaa mieltä, että jos keskustelua ei ole, niin sivua ei tarvitse avata. --Osmo Lundell moro 3. huhtikuuta 2025 kello 18.35 (EEST)

Vaikuttaa hyvältä. Haamunimistä on taas syntynyt erimielisyyttä täällä, tähän artikkeliin liittyen. Apinanaivot (keskustelu) 17. huhtikuuta 2025 kello 20.30 (EEST)

Kannatan ehdotusta. Tuli myös mieleen, että olisiko myös sellainen kahvihuone tarpeellinen, jossa voi yhdessä työstää artikkeleita ja kysyä siihen apua yms.? Se saattaisi helpottaa artikkelien tekemistä ja lisätä käyttäjien välistä yhteistyötä. Nimittäin artikkelien keskustelusivujen avulla on vaikeampi tavoittaa ihmisiä, ja laatu-/vertaisarvioinnissa tavoitellaan nimenomaan jotakin laatumerkintää. Esim. nimellä "Artikkelit"? --Lumihiutale (keskustelu) 21. toukokuuta 2025 kello 17.48 (EEST)

Tai "Paja"? Anyways idea on kyllä varsin hyvä, mutta ehkä WP:SEKAKAHVI on kai näin tarkoitettu, mutta väärinymärretty? --Osmo Lundell moro 21. toukokuuta 2025 kello 19.29 (EEST)

No ehkä joo. Tosin sekakahvihuonetta ei ole käsitykseni mukaan juurikaan käytetty artikkeleiden työstämiseen, vaan siinä on ollut pääosin "sekalaista" asiaa, joka ei muihin kahvihuoneisiin sovi. Sen takia kannattaisin sellaista. "Paja" on muuten hyvä nimi! --Lumihiutale (keskustelu) 21. toukokuuta 2025 kello 20.38 (EEST)

Totta tuokin. --Osmo Lundell moro 21. toukokuuta 2025 kello 23.26 (EEST)

Olisin itse valmis perustamaan tuon Kahvihuoneen henkilöartikkelien ohjeistuksen, lähteistyksen ym. aiheiden käsittelyyn ja korjaamiseen keskitetysti. Samoin myös, jos osaisin, tekisin botin tuota keskustelusivujen mallineita lisäämään, kun keskustelusivu AEH-sivulle luodaan. Samoin myös kirjaisin ylös Zachen esiintuoman pienen korjauksen, mutta täsmentäisin erikseen, että kaikki lähteettömät lisäykset henkilöartikkeleihin tulee poistaa välittömästi ja XX.04.2025 jälkeen luoduissa uusissa elävästä henkilöstä kertovissa artikkeleissa on oltava ainakin yksi hyvä ja luotettava lähde, tai se merkitään pikapoistettavaksi. --Osmo Lundell moro 8. huhtikuuta 2025 kello 22.41 (EEST)

Harmikseni tähän(kään) ehdotukseen ei näytä innostaneen sen koommin. Ehdottelen pienempää päivitystä uudelleen sitten, jos tämä arkistoituu epäaktiivisuuden vuoksi. --Osmo Lundell moro 15. huhtikuuta 2025 kello 23.14 (EEST)

Sulla on kyllä kivoja ehdotuksia. Toivotaan, että keskustelu vielä kasvaisi. Porvari (keskustelu) 15. huhtikuuta 2025 kello 23.15 (EEST)

Kiitos! Samaa toivon, kaikki asiat etenee kyllä aikanaan. --Osmo Lundell moro 16. huhtikuuta 2025 kello 09.37 (EEST)

Näin tämän ja mielestäni se oli hyvä, niin ei tullut mitään kommentoitavaa mieleen. Voi olla että keskustelun vähäisyys johtuu juuri siitä, että kellään ei ole tullut mitään vastalausetta mieleen. Apinanaivot (keskustelu) 17. huhtikuuta 2025 kello 20.33 (EEST)

Voihan se olla niinkin. Voisin tehdä esimerkin uudistetusta käytäntösivusta (tekstistä tarkalleen) ja sitten pistää äänestyksen pystyyn. --Osmo Lundell moro 9. toukokuuta 2025 kello 01.23 (EEST)

Mielestäni tuo on aivan liian tiukka käytäntö, että mitään lähteetöntä ei saa kirjoittaa henkilöartikkeleihin. Siitä tulee sitten sellaista, että kaikki lisäykset/muutokset kumotaan, ja artikkeliin voi jäädäkin vaikka väärää tietoa, koska seuloja katsoo, että jahas, ei ole lähdettä, ja kumoaa, vaikka artikkelissa olisi ennestään väärää tietoa. Tai esim. joku lisää tunnetun artistin sivulle uusimman singlen nimen, niin sekö pitää sitten kumota, vaikka se radiossa soi mutta ei sille ei ole merkitty lähdettä? kyykaarme (keskustelu) 9. toukokuuta 2025 kello 13.45 (EEST)

@Kyykaarme Huomasin vastauksesi vasta nyt, pahoittelut. Ensiksi; ehdotukseen tulisi lisätä klausuuli, jossa muokkaajan ja erityisesti seulojan tulisi ensin tarkistaa koko artikkeli ja poistamisen sijaan yrittää itse löytää lähde lisätylle lähteettömälle muokkaukselle sitä tarkistaessaan. Tämän lisäksi jos artikkeli on jo lähtökohtaisesti huonolaatuinen, tulisi seulojan itse pyrkiä korjaamaan koko artikkeli, kuin vain laiskasti kumota yksittäisiä siihen tulleita lähteettömiä muokkauksia. Toiseksi; eikö esimerkissäsi lisäyksen ongelmana olisi suoraan tarkistettavuuskäytäntö ehdotuksen lähteettömän AEH-lisäyksen sijaan? Esimerkiksi jos artikkelissa kirjoitettaisiin uuden singlen olevan artistin tähänastisen uran tunteikkain teos, se tulisi poistaa heti suoraan ja keskustelematta, eli uuden käytännön mukaan. Samoin, jos artikkelissa käsitellään taiteilijan teoksen luomisen taustoja tai käyttäen heikkoja lähteitä (radiohaastattelua, josta ei ole tallenteita, tai tallennetta ei saa arkistoitua) tai täysin ilman lähteitä, ei tietoa tulisi sisällyttää. Miltä tämä kuulostaa? --Osmo Lundell moro 21. toukokuuta 2025 kello 16.50 (EEST)

Esittämäsi klausuuli kuormittaisi kyllä jo valmiiksi ruuhkaista seulontaa huomattavasti. Ainakin itse kyllä lopettaisin henkilöartikkelien seulonnan, jos minun velvollisuudeksi tulisi tarkistaa ja korjata koko artikkeli, kuten ehdotit. Kyllä lähteiden etsintä kuuluu ensisijaisesti tiedon lisääjälle. Minusta klausuuli muuttaisi aika radikaalisti seulonnan ideaa, jonka lähtökohdathan ovat olleet vandalismin torjunta. JVP20 (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 11.33 (EEST)

Äänestys

	Tämä sivu on arkisto alla olevasta äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien, ohjeiden tai käytäntöjen keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: ei hyväksytty (10,0 % kannatti ehdotusta) --Osmo Lundell moro 7. kesäkuuta 2025 kello 00.41 (EEST)

Äänestys keskeytetty 7.6.2025 perusteella WP:LUMI.

Tässä äänestyksessä käsitellään seuraavien lisäysten tekemistä käytäntöön Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Näiden lisäysten eksaktit sanamuodot käytäntötekstiin käydään läpi tästä äänestyksestä erillisessä keskustelussa.

i) Luodaan oma AEH-ilmoitustaulu/(kahvihuone): Luodaan uusi kahvihuonesivu, johon raportoida ja käsitellä elävien henkilöiden artikkeleihin liittyviä ongelmia ja pyytää apua käytäntöön "erikoistuneilta" käyttäjiltä keskitetysti. AEH-taululla neuvotaan henkilöartikkelin kuviin, yksityisiin poistettavaksi pyydettäviin tietoihin tai toistuviin häiritseviin muokkauksiin koskevissa asioissa.

ii) Automaattinen AEH-varoitus: Jatkossa henkilöartikkelien avoimille keskustelusivulle ilmestyy malline ja AEH-artikkelia muokatessa editnotice muokkaimeen muistuttamaan, että elävät henkilöt -luokan artikkeli koskee oikeaa ihmistä ja AEH-käytäntöä tulee noudattaa muokkauksia tehdessään. Mallineen avatulle keskustelusivulle tulee laittamaan uusi AEHbotti, joka luodaan ehdotuksen mennessä läpi. Mallineen esimerkki: Malline:AEH

iii) Matalammat poistokriteerit lähteettömyyksille: Pienikin epäilyttävä tai lähteetön sisältö heti ja keskustelematta pois. Epä-neutraaleihin ilmaisuihin puututaan nopeasti, uudessa henkilöartikkelissa oltava heti ainakin yksi hyvä lähde kaikille tiedoille, muutoin pikapoisto. Herjaava materiaali, jonka lähde on huono tai lähdettä ei ole poistetaan suoraan.

iv) Korjausvelvollisuus: Henkilöartikkelien muutoksia valvovien käyttäjien velvollisuus on ensin tarkastaa, pitääkö muutoin asialliselta vaikuttava lisätty lähteetön sisältö paikkansa ja tarvittaessa lisää lähteen tiedolle. Jos lähde on löydettävässä kohtuullisessa ajassa tai kyseessä on vain viittauksen puuttuminen, tulee artikkeli muuttaa käytäntöjen mukaiseksi lisäämällä, ei poistamalla.

v) Muokataan Zachen mainitsema epäselvä kohta lähestymiskielloista muotoon: Kun poistopyynnön perusteena on turvakielto tai oikeuden langettama lähestymiskielto, tulee asiasta tehdä ilmoitus Wikipedian tukiryhmälle.

Äänestys päättyy 23. kesäkuuta 2025 kello 00.03 (EET)

Kannatan ehdotusta

1. --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 00.23 (EEST)

# --Lumihiutale (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 07.39 (EEST) Ehdotuksessa taitaakin olla erilaisia ongelmakohtia, joista kerrotaan mm. vastustusosiossa. Mietin myös sitä, että artikkelit elävistä henkilöistä lienee liian kapea aihe kokonaiselle kahvihuoneelle. Mitä jos tuo kahvihuone käsittäisi ylipäätään kaikki artikkelit (kuten tässä ehdotuksessani)? --Lumihiutale (keskustelu) 26. toukokuuta 2025 kello 16.29 (EEST)

Vastustan ehdotusta

1. --Sisäisesti ristiriitainen. Kohta iv käytännössä kumoaa sen, mitä kohdassa iii ehdotetaan.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 08.28 (EEST)
2. Liikaa muutoksia kerralla, osa ei kovin hyviä, enkä voi hyväksyä sellaista käytäntömuutosta, jonka varsinaisesta sisällöstä tai sanamuodosta keskustellaan vasta myöhemmin. -kyykaarme (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 11.47 (EEST)
3. Niin kuin edelliset. --Linkkerpar^keskustelu 23. toukokuuta 2025 kello 15.06 (EEST)
4. Muuttaa seulonnan ideaa.--JVP20 (keskustelu) 24. toukokuuta 2025 kello 21.56 (EEST)
5. Vaikeuttaa asioita, vaikka huoli onkin aiheellinen. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2025 kello 00.33 (EEST)
6. --Nitraus ^(wikinät) 28. toukokuuta 2025 kello 18.41 (EEST)
7. Kuten edelliset + miksi korjata jotain, jossa ei ole tähän mennessä ilmennyt liiemmin ongelmia tai korjaustarvetta? Toteutuessaan ehdotukset vain sekoittaisivat asioita, ja esimerkiksi ehdotetulle AEH-ilmoitustaululle ei tulisi luultavasti juurikaan käyttöä. --Vyörykkä (keskustelu) 29. toukokuuta 2025 kello 20.22 (EEST)
8. Kuten edelliset. Saitte vakuutettua minut tänne. --Lumihiutale (keskustelu) 29. toukokuuta 2025 kello 20.48 (EEST)
9. Sen tulkinta mikä on hyvä lähde, jollei meillä ole esimerkiksi tarkkaan määriteltyä listaa lähteistä jotka eivät ole hyviä lähteitä (onko meillä, ja pitäisikö meillä olla?), mahdollistaa liian mielivaltaisen vallankäytön. -- Cimon Avaro 31. toukokuuta 2025 kello 06.50 (EEST)

Tyhjää

Keskustelu

Siirsin ehdotuksesta pois deadnaming -aiheen, sillä aiheesta pitää keskustella vielä erikseen. --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 00.08 (EEST)

Ehdotustekstistä poistettu typo, ei vaikuttanut sisältöön mitenkään. --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 09.12 (EEST)

Tämä äänestystulos on selvä ja ymmärrän nyt äänestäjien huolen, joten suljen sen lähipäivinä ja jatketaan vielä keskustelua, millainen AEH-käytännön muutoksen pitäisi olla. --Osmo Lundell moro 27. toukokuuta 2025 kello 13.17 (EEST)

Mikä on "Wikipedian tukiryhmä"? --Abc10 (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 07.44 (EEST)

Ping @Zache --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 09.05 (EEST)

VRTS-vapaaehtoiset. Lisäsin alkuperäistekstistä ehdotukseen myös wikilinkit (diff) --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 12.10 (EEST)

@Matthäus Gehägeberg Millä tavoin kohta iv kumoaa sen, mitä kohdassa iii velvoitetaan? --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 09.07 (EEST)

En saa selvää, poistetaanko lähteetön sisältö heti ja keskustelematta vai odotellaanko, että joku aikanaan alkaa selvitellä, pitääkö se paikkansa ja etsii sille lähteen. En myöskään saa selvää, mikä on se tilanne, että tieto "tarvittaessa" tarvitsee lähteen ja milloin taas lähdettä lähteettömälle tiedolle ei tarvitakaan, kun ottaa huomioon, että iii-kohdassa pienikin lähteetön sisältö poistetaan heti ja keskustelematta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 09.23 (EEST)

Järjestys olisi tämä: seuloja tai muu käyttäjä näkee uuden lähteettömän muokkauksen -> vaikuttaako sisältö asialliselta? jos ei tai on herjaavaa, poista heti keskustelematta -> jos kyllä, tarkistaa onko lisätyn sisällön lähde jo artikkelissa (esim. syntymäpäivä, lasten määrä, nykyinen työpaikka jne.), jos ei, poista heti keskustelematta -> tarvittaessa tee nopeaa googletesti ja yritä lähteistää asialliselta vaikuttanut muokkaus. Selvensikö? --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 11.44 (EEST)

Tässä on aivan liikaa muutoksia kerralla, ja osa on tarpeettoman tiukkoja vaatimuksia. Seulonta taitaa loppua kokonaan tällä menolla, jos seulojien täytyy alkaa suurennuslasin kanssa syynätä jokaista muutosta ja vieläpä koko artikkelia. Lähteettömien uusien artikkeleiden poistoon meillä on jo upouusi käytäntö, ei siihen tarvita toista uutta poistokäytäntöä. Ja on muitakin kohtia, joita en nyt jaksa kommentoida tähän hätään. En ylipäätään pidä hyvänä sitä, että tehdään käytäntöehdotus, josta äänestetään, ja vasta myöhemmin keskustellaan, että mitä siinä käytännössä lopulta lukee. -kyykaarme (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 11.04 (EEST)

Ja vanhoihin artikkeleihin lisätty lähteetön tieto poistetaan kyllä yleensä aika äkkiä. Sitten jos tieto olikin totta eli lähde löytyy, sen voi lisätä uudelleen. Sen ajan, kun lähdettä ei ole merkitty, tietoakaan ei kannata pitää artikkelissa. -- Kapulakone (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 11.12 (EEST)

Tai nyt kun luin vähän tarkemmin, niin ehkä jokin julkaistu kappale tms. saa olla sen aikaa lähteettömänä, koska sellaiselle löytyy helposti lähde. Tarkoitin lähinnä henkilökohtaisempia tietoja. -- Kapulakone (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 11.18 (EEST)

Olen samaa mieltä, että tämä olisi vähän ankara seulojille. Toisaalta ankaruudesta on vähän vaikea sanoa, sillä kuten Matthäus Gehägeberg tuossa yllä kertoo, niin iii- ja iv-kohdat ovat ristiriitaisia. iii-käskisi poistamaan lähteettömän sisällön hyvin matalalla kynnyksellä ja heti, mutta iv-velvoittaisi ensin yrittämään löytää lähteen sille (Osmo Lundell vastasi tuohon ennen tämän kommentin julkaisemista). Sekin on, että eikö tuollainen muokkauksen kumoaminen heti voisi pelästyttää mahdollisia uusia muokkaajia? Ei kai lähteetöntä lisäystä tarvitsisi välttämättä heti kumota, vaan voisi käydä kyselemässä tiedon lisääjältä lähdettä. Se kyllä voisi mennä siihen, että pitäisi alkaa pitämään listaa artikkeleista, että muistaisi palata niihin myöhemmin. Siihen voisi olla kuitenkin ratkaisuna lähdepyynnön lisääminen, jolloin lukija osaisi olla lähdekriittinen. Luurankosoturi ✉️ 23. toukokuuta 2025 kello 12.05 (EEST)

Minusta on tärkeää, että kaikkia käyttäjiä huomautetaan AEH-käytännöstä ja lähdepakosta kuten en-wikissä. Itse teen siellä aina niin, että kun kumoan lähteettömän muutoksen henkilöartikkelin, käyn heti kertomasta tästä käyttäjälle tai IP:lle. On tärkeää, ettei uusia käyttäjiä ajeta pois, vaan että ohjeistetaan monessa vaiheessa (keskustelusivulla, muokkaimessa, kumotun muokkauksen jälkeen lisääjän käyttäjäsivulla) millä tavoin henkilöartikkeleja tulee muokata. --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 12.30 (EEST)

@Kyykaarme Liittyen kommentiisi äänestyksessä: itse käytännön sisältö ei luonnollisesti tästä tulisi muuttumaan. Tarkat sanamuodot itse käytäntötekstiin tullaan laittamaan yllä olevat kohdat i-v tekstimuotoon listan sijaan, sillä mielestäni koko listan liittäminen suoraan osaksi käytäntöä ei ole ihan saumaton ratkaisu. --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 12.08 (EEST)

Ja lisään, että tämä koskee lisättävän tiedon kumoamista, eli ei ole samanlainen poistokäytäntö kuin mahdollisesti viittaamasi LähteentönPoisto. Tarkoititko sitä "uudella poistokäytännöllä"? --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 14.45 (EEST)

Musta ylläolevan ehdotuksen paras osa on se, että laitettaisiin automaattien AEH-varoitus vaikkapa käyttäjille, jotka ei ole automaattiseulottuja. Automaattiseulotusta ylöspäin käyttäjäryhmiä omaavat käyttäjät toivottavasti osaisivat jo lisätä lähteitä. -Porvari (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 11.54 (EEST)

Moi. AEH-muokkaushuomautus käyttäjille on asia erikseen ja senhän voisi tehdä jo vaikka nyt. Tarkoitatko siis itse henkilöartikkelin keskustelusivulle menevää yleisilmoitusta eli Malline:AEH? --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 12.10 (EEST)

Pari kysymystä:

1. Mitä jos uusi elävästä henkilöstä kertova artikkeli on viitteetön eli siellä on vain ”yleislähteitä”? Pitäisikö seulojan viitteistää artikkeli silloinkin, kun artikkeli on pitkä ja/tai annettuja lähteitä on paljon?
2. Mitä tarkoittaa tuossa iii-kohdassa oleva ”muutoin pikapoisto”? Sen yhden kohdan poistoa vai koko aritkkelin poistoa?

Luurankosoturi ✉️ 23. toukokuuta 2025 kello 12.05 (EEST)

Mun mielestä seulonnan tavoite on tarkistaa, että muutoksessa ei ilmiselvää vandalismia, sotkemista jne. Ts. se on jotain mitä pystyy tekemään nopeasti Seulonnan tehtävä ei ole tehdä mitään syvällistä artikkelin sisällön tarkastamista, tsekatata onko artikkeli aukottomasti lähteistetty tai täyttääkö se wikipedian käytännöt. Jos ideana on, että seulojien tai seulonnan vaatimuksena olisi varmistaa, että artikkelit täyttävät wikipedia:artikkelit elävistä henkilöistä vaatimukset niin vastustan kyllä kaikkia tuollaisia ideoita, koska sitä olisi mahdotonta toteuttaa. --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2025 kello 12.15 (EEST)

Olen samaa mieltä, ettei mitään velvoitetta seulojille tarkistaa koko artikkelia ole pakko tehdä. Vastasin tästä myös alle Luurankosoturin kommenttiin. Ideana ei ole että seulojien pitäisi jatkossa puskea koko henkilöartikkeli jonkun muotin läpi ennen viestien hyväksymistä, vaan että kaikilla muokkaajilla olisi lähtökohtaisesti velvollisuus suorittaa pikainen silmäily voiko selkeästi asiallisen, mutta lähteettömän tiedon jotenkin "pelastaa" nopeasti. Selvensikö tämä? --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 12.21 (EEST)

Hyvä kysymys. Omasta mielestäni ei, silloin sisältö ei olisi lähteetöntä, mutta tietenkin ne pitäisi tarkistaa. Tämä lisäys syntyi kyykäärmeen kysymyksen myötä ennen äänestystä. Eli näin esimerkiksi tietoa joka on jo suoraan artikkelissa, mutta tehty uusi lisäys on silti lähteetön, tulisi tarkistaa, että onko se sittenkin vain viitteetön (tai tieto on tarkistattavissa, mutta ei tällä hetkellä artikkeliin merkityn lähteen mukainen, kuten ymmärsin kyykäärmeen 9.5. esittämässään kysymyksessä tarkoittanut). Tässä ei ole tarkoitus lisätä jokin "pakko-/lisätyötehtävä" seulojille, vaan tarkoitus välttää tarpeettomien (laiskojen) hylkäyksien tekoa ja aiheetonta aiheellisen tiedon poistoa tämän tiukan lähteettömyyskiellon myötä. --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 12.16 (EEST)

Unohdin vastata toisene kysymykseesi: jos uusi henkilöartikkeli ei lisäämishetkellä tai välittömästi sen jälkeen sisällä vähintään yhtä hyvää lähdettä, artikkeli pitäisi merkitä pikapoistettavaksi (tässä voisi käyttää omaa pikapoistomallinetta, eli PikapoistoLähteetön-varianttia jossa kerrotaan olevan AEH-käytännön vastainen, tai sitten käytetään normaalia pikapoistomallinetta ja syihin lisätään AEH-lähteettömyys tai jotain muuta vastaavaa. --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 13.04 (EEST)

Moro @Linkkerpar. Mitä muuttaisit käytäntöehdotuksessa, jotta voisit olla sen kannalla? Vai onko mielestäsi AEH-käytännössä mitään muutettavaa? --Osmo Lundell moro 23. toukokuuta 2025 kello 15.37 (EEST)

Näyttää siltä, että taidan tehdä ehdotuksen uudelleen ilman kohtaa iv. Olisitko siinä tapsuksessa muiden kohtien kannalla? @JVP20 --Osmo Lundell moro 25. toukokuuta 2025 kello 02.14 (EEST)

Pingataan tuttuja sysoppeja @Htm ja @Zache: lienee asianmukaista keskeyttää tämä äänestys ja aloittaa se uudelleen uudella ehdotuksella per WP:Ä ja WP:LUMI? --Osmo Lundell moro 27. toukokuuta 2025 kello 00.02 (EEST)

Mun mielestä kannattaa sulkea per WP:LUMI, koska tulos on selvä. Sanoisin, että keskustelun perusteella kannattaa tehdä pienempiä muutoksia kerralaan Tein tuosta [[turvakiellosta oman mielipidetiedustelun, koska kuvittelisin että se on aika yksiselitteinen muutos. --Zache (keskustelu) 31. toukokuuta 2025 kello 18.14 (EEST)

Htm:n mukaan (ks. meneillään olevan palautusäänestyksen keskustelu) lumipalloa ei voisi käyttää jos tulos ei ole etukäteen selvä, eli ei voisi käyttää jos äänestyksen alettua ja käyttäjien jo äänestettyä selviää, että ei ole mitään mahdollisuuksia mennä läpi. Itse olen tästä eri mieltä, mutta uskon, että tämä voidaan sulkea (olipa sitten lumipallona tai muuten) kerta sinä äänestyksen aloittajana haluat sen lopettaa. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 31. toukokuuta 2025 kello 18.40 (EEST)

Vainajiakin pitäisi kunnioittaa. Eri asia kokonaan on kunnianloukkaukset ja ihmiset jotka eivät julkisuudessa kerro asioitaan. Nämähän otetaan jo huomioon. Mielestäni enwikin käytännöt ovat eri kulttuurista ja tavalaan siksi eri kielillekin kuuluvia. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2025 kello 00.38 (EEST)

Kiitos kommentistasi. Malline:AEH lisäsin kohdan, että artikkeli kuuluisi AEH-käytännön alle, kun kohde on elävä tai vastikään (kuinka pitkän ajan?) sitten menehtynyt henkilö. --Osmo Lundell moro 27. toukokuuta 2025 kello 13.16 (EEST)

Ehdotus: Paja

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Moi! Haluaisin ehdottaa kahvihuonetta artikkeleille. Siinä voi yhdessä työstää artikkeleita, kysyä siihen apua yms. (asiat jotka liittyvät artikkeleihin).Se saattaisi helpottaa artikkelien tekemistä ja lisätä käyttäjien välistä yhteistyötä. Nimittäin artikkelien keskustelusivujen avulla on vaikeampi tavoittaa ihmisiä, ja laatu-/vertaisarvioinnissa tavoitellaan nimenomaan jotakin laatumerkintää. Sekakahvihuoneessa ei puolestaan ole juurikaan käytetty artikkeleiden työstämiseen, vaan siinä on ollut pääosin "sekalaista" asiaa, joka ei muihin kahvihuoneisiin sovi. Tästä on jonkin aikaa sitten käyty pieni keskustelu @Osmo Lundellin kanssa. Sivun nimeksi ehdottaisin "Paja". Miltä kuulostaisi? --Lumihiutale (keskustelu) 26. toukokuuta 2025 kello 16.19 (EEST) edit: linkki. --Lumihiutale (keskustelu) 26. toukokuuta 2025 kello 16.49 (EEST)

Pidän ideasta, kuten aiemminkin totesin. Voisikohan siihen vielä yhdistää jotain toiminnallisuuksia ja tehdä joistain sivuista yhdistettynä Pajaan vähän näkyvempiä? Vertaisarviointilistaa ei kannata tähän sotkea, mutta ehkä tähän saisi jotain muuta? --Osmo Lundell moro 26. toukokuuta 2025 kello 23.59 (EEST)

Joo, kuulostaa ihan hyvältä. Mutta mitä esimerkiksi? Wikipedia kun koostuu aika pitkälti artikkeleista, niin kaikki niihin liittyvät asiat tekisivät sivusta riittävän laajan. --Lumihiutale (keskustelu) 27. toukokuuta 2025 kello 08.30 (EEST)

Enpä osaa tässä hetkessä sanoa. Voisihan tätä kokeilla ja katsoa löytyykö käyttöä! Ainakin AEH-kahvihuoneen voisi yhdistää tähän suoriltaan. Voisit tehdä siitä tarkemman perustelun mitä ja miksi ja antaa keskustelun viriä. Ping nyt ainakin @Luurankosoturi, saisiko tälle sivulle jotain LähteetönPoisto -rojektin tyylistä yhteistyötä käyntiin vai astuuki sellainen liiaksi Ongelma-artikkeli -Wikiprojektin tontille? --Osmo Lundell moro 30. toukokuuta 2025 kello 23.18 (EEST)

Kyllä. Ja kaipaat tarkemman perustelun, joten yritetään. Ekan viestini perustelut siteeraan tässä: "Se helpottaisi artikkelien tekemistä ja lisäisi käyttäjien välistä yhteistyötä. Nimittäin artikkelien keskustelusivujen avulla on vaikeampi tavoittaa ihmisiä, ja laatu-/vertaisarvioinnissa tavoitellaan nimenomaan jotakin laatumerkintää. Sekakahvihuoneessa ei puolestaan ole juurikaan käytetty artikkeleiden työstämiseen, vaan siinä on ollut pääosin "sekalaista" asiaa, joka ei muihin kahvihuoneisiin sovi." Mielestäni olisi kiva ajatus, että tässä WIkipediassa olisi yhteinen "paja", jossa voi pyytää apua artikkelien kehittämisessä ynnä muussa artikkeleihin liittyvässä matalammalla kynnyksellä, aktivoiden enemmän käyttäjiä mukaan työstämään helpommin kuin keskustelusivulla. Näin myöskin uudet käyttäjät kehittyvät nopeammin artikkelien tekemisessä ja oppivat koko ajan kokeneimmilta käyttäjiltä. Kehittää myös yhteisöllisyyttä/käyttäjien välistä vuorovaikutusta sekä ylipäätään tämän Wikipedian sisältöä. --Lumihiutale (keskustelu) 31. toukokuuta 2025 kello 21.58 (EEST)

Hyvin sanoitettu. Pistetäänkö mielipidetiedustelu (ei varsinainen äänestys) pystyyn? --Osmo Lundell moro 1. kesäkuuta 2025 kello 11.54 (EEST)

Joo, voisi saada. Ei tämä mitenkään negatiivisesti astu tuon projektin tontille. Se voisi edistääkin sen asiaa. Luurankosoturi ✉️ 1. kesäkuuta 2025 kello 12.04 (EEST)

Ehkä toimintoja voisi yhdistää? Eli kaikki projektiin osallistujat tekevät hommia / pitävät keskustelunsa Pajassa? --Osmo Lundell moro 1. kesäkuuta 2025 kello 14.20 (EEST)

Joo, voisi sen niin tehdä. Luurankosoturi ✉️ 3. kesäkuuta 2025 kello 11.56 (EEST)

Kannatan. Siihen varmasti kehittyy ihan oma kulttuurinsa. Mutta lillukanvarsista keskustelut, ja todella pitkiksi venyvät keskustelut varmaankin osataan siirtää sitten itse artikkelin keskustelusivulle. -- Cimon Avaro 31. toukokuuta 2025 kello 06.56 (EEST)

Kyllä, tuo on järkevää. --Lumihiutale (keskustelu) 31. toukokuuta 2025 kello 23.04 (EEST)

Mä näkisin ehdotuksen hyvänä puolena sen, että se on askeleen verran näkyvämpi kuin vaikka laatupaja, korjaamo jne. niin se ehkä pystyy tätä kautta houkuttelemaan artikkeleiden kirjoittamisesta kiinnostuneita. Joka tapauksessa kannatus. --Zache (keskustelu) 3. kesäkuuta 2025 kello 19.10 (EEST)

Kannatus. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 3. kesäkuuta 2025 kello 19.57 (EEST)

Jes. Voin pistää lähipäivinä mielipidetiedustelun pystyyn. Meneekö se siis niin, että jos mielipidetiedustelussa enemmistö kannattaa, ruvetaan keskustelemaan, miten paja käytännössä toteutetaan, ja sen jälkeen lopullinen äänestys? --Lumihiutale (keskustelu) 3. kesäkuuta 2025 kello 21.30 (EEST)

Olisiks tää myös jonkinlainen "artikkelihautomo" tai "wiki-rojekti-hautomo" - vai mikä tää olis? Muiden asiasta kiinnostuneiden / asian tuntijoiden ettimispaikkako - mukaan haastamista ja sprarrausta... Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 15.19 (EEST)

Jos sopii asiayhteyteen, niin totta ihmeessä. Mielipidetiedustelun jälkeen keskustellaan lisää Pajan käytännön järjestelyistä ja toteutuksesta. --Lumihiutale (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 15.28 (EEST)

This is it! Sivun käyttötarkoitus olisi juurikin: avunpyynnöt artikkelien kehityksessä, olemassaolevien ongelma-artikkelien tai artikkeliryhmien keskitetty korjaaminen sekä Wikiprojektihautomo. Myyty, Mark Cuban tarjoaa. --Osmo Lundell moro 6. kesäkuuta 2025 kello 16.47 (EEST)

Kuvakkeeksi ehdotan isoa vasaraa, jolla taotaan kipinät sinkoillen kirjainpötkylöitä ja kaikenmoisia kuvia! :P Kun tää kerta paja olis... Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 16.31 (EEST)

Teräksinen vasara, jolla lyödään alasimeen ja josta kipinöi sivuille hohtavia kirjaimia? Alasimen alla vaikka rulla teippiä? :'D Tälläisen voisin väkäillä vaikka heti, jos sopii sun visioon @Aulis Eskola --Osmo Lundell moro 6. kesäkuuta 2025 kello 16.49 (EEST)

@Osmo Lundell, kuvake on hieno. Kysymys, onnistutko muokkaamaan siitä sellaisen, että se noudattaa Tango projektin tyyliä, niin se olisi lähempänä muita kuvakkeita. Erona noissa on, että tango projektissa on esineillä ääriviivat joka tuo sarjakuvamaisuutta sekä hiukan litistetymmät värit. --Zache (keskustelu) 17. kesäkuuta 2025 kello 15.59 (EEST)

Kiitos! :D Onnistuu, koitan muokata siitä Tangon tyyliin. --Osmo Lundell moro 17. kesäkuuta 2025 kello 16.37 (EEST)

Uusi versio on nyt tehty! :) Jatketaan keskustelua täällä. --Osmo Lundell moro 18. kesäkuuta 2025 kello 12.17 (EEST)

Mielipidetiedustelu: Paja-kahvihuoneen perustaminen

Ehdotus:

Perustetaan "Paja"-niminen kahvihuone, joka koskee artikkeleihin liittyviä asioita - ja ylipäätään tämän tietosanakirjan parantamista. Siinä voi yhdessä työstää artikkeleita, kysyä siihen apua yms.

Aiheesta on keskusteltu tarkemmin edellisessä osiossa.

Perusteluja:

• Artikkelien keskustelusivujen avulla on vaikeampi tavoittaa ihmisiä, ja laatu-/vertaisarvioinnissa tavoitellaan nimenomaan jotakin laatumerkintää. Sekakahvihuoneessa ei puolestaan ole juurikaan käytetty artikkeleiden työstämiseen, vaan siinä on ollut pääosin "sekalaista" asiaa, joka ei muihin kahvihuoneisiin sovi.
• Pajassa voi pyytää apua artikkelien kehittämisessä ynnä muussa artikkeleihin liittyvässä matalammalla kynnyksellä, aktivoiden enemmän käyttäjiä mukaan työstämään helpommin kuin keskustelusivulla. Näin myöskin uudet käyttäjät kehittyvät nopeammin artikkelien tekemisessä ja oppivat koko ajan kokeneimmilta käyttäjiltä.
• Se helpottaisi artikkelien tekemistä ja kehittäisi yhteisöllisyyttä/käyttäjien välistä vuorovaikutusta sekä ylipäätään tämän Wikipedian sisältöä.

Mielipidetiedustelu kestää viikon, ja se päättyy 13.6.2025 klo 15.05. --Lumihiutale (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 15.04 (EEST)

Kannatan

1. --Lumihiutale (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 15.04 (EEST)
2. --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 15.18 (EEST)
3. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 6. kesäkuuta 2025 kello 15.31 (EEST)
4. --Osmo Lundell moro 6. kesäkuuta 2025 kello 16.43 (EEST)
5. --James Chudrie (keskustelu) 8. kesäkuuta 2025 kello 01.55 (EEST)
6. Kokeillaas ees - josko lisäis "yhdessäkirjoittamista" --Aulis Eskola (keskustelu) 8. kesäkuuta 2025 kello 11.29 (EEST)
7. Taitaa olla kokeilemisen väärti. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2025 kello 13.17 (EEST)
8. Jospa tästä joku hyötyisi jotenkin --Elastul (keskustelu) 10. kesäkuuta 2025 kello 06.18 (EEST)
9. Kiva, jos joku vielä innostuu kehittämään jotain uutta tänne. --Ville Siliämaa (keskustelu) 10. kesäkuuta 2025 kello 20.55 (EEST)
10. --Vyörykkä (keskustelu) 10. kesäkuuta 2025 kello 21.06 (EEST)
11. --Žietäjäx (keskustelu) 13. kesäkuuta 2025 kello 01.01 (EEST)

Vastustan

1. Ennenkin on jaksettu odottaa artikkelin keskustelusivulla vastausta vuosia. Roomaakaan ei perustettu päivässä.--MAQuire (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 17.47 (EEST)
2. Knuutson273(keskustelu) 12. kesäkuuta 2025 kello 19.49 (EEST)

Keskustelu

@Lumihiutale Saanko kunnian luoda sivun, jos konsensus kannattaa Pajan perustamista? :D --Osmo Lundell moro 6. kesäkuuta 2025 kello 16.51 (EEST)

Mahtava kuulla, että olet näin innostunut pajasta! Mun puolesta mikä ettei, jos koet että osaamisesi riittää siihen. Toki ensin sivu olisi fiksu luonnostella jossain muualla, ja sen rakenteesta ja sisällöstä päätetään yhdessä konsensuksella. --Lumihiutale (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 17.08 (EEST)

Teknisesti se on erittäin helppoa eikä vaadi normaalia enempää käyttöoikeuksiakaan. Aluksi sivun voisi luoda muistuttamaan tavallista kahvihuonetta, eli yllä kahvinavigaatio ja paikka keskusteluosiolle. Sivun tarkka käyttötarkoitus linjautunee tässä keskustelun edetessä ja ohjeteksti pitää (kuten täällä ja yp-ilmotaululla) tulee kirjoittaa aiheesta kiinnostuneiden kesken. Jos kuvittelet sivun päässäsi, mitä kaikkea siellä pitäisi olla heti nähtävillä ja mihin sieltä pitäisi päästä? Pitäisikö siellä olle pikalinkkejä ongelma-artikkeleien luokkiin ja artikkelien luonnin ohjeisiin? --Osmo Lundell moro 6. kesäkuuta 2025 kello 17.40 (EEST)

Hyvä homma! Vielä en pysty antamaan tarkkaa kuvaa, mitä siellä tulisi heti tarkalleen näkyä. Mutta eiköhän se minulla muodostu tässä keskustelun edetessä ennen pajan käyttöönottamista. Voin itse olla ainakin yksi niistä, jotka suunnittelee sen ohjetekstin ym. tarpeellisen. --Lumihiutale (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 18.03 (EEST)

Se lutviutuu, kuten asiat yleensä. Mielipidetiedustelu sulkeutuu noin puolen tunnin päästä, jolloin ajatuksesta pitävien käyttäjien 11-1 jakautumisen perusteella on konsensus selvillä. Jos muutosta ei tapahdu mielipiteisiin, luon sivun. --Osmo Lundell moro 13. kesäkuuta 2025 kello 14.25 (EEST)

Mielestäni olisi hyvä, että sivu olisi täysin valmis, kun Paja otetaan käyttöön. Pistän tähän illemmalla ohjetekstiehdotukseni. Mp-tiedustelun saa arkistoida. --Lumihiutale (keskustelu) 13. kesäkuuta 2025 kello 15.24 (EEST)

Kirjoitin alle tästä myös, mutta ei siis julkaista ja oteta käyttöön vielä tänään/heti, vaan prototyyppiversion kehittely itse sivulla vaikuttaa aiheelliselta, kun vastustusta ajatukselle ei ole suuremmin. --Osmo Lundell moro 13. kesäkuuta 2025 kello 17.35 (EEST)

Hyvä homma! Oletko siis jo aloittanut luonnostelun jossain? Olisin kiinnostunut osallistumaan luonnosteluun myös. --Lumihiutale (keskustelu) 13. kesäkuuta 2025 kello 17.46 (EEST)

@Lumihiutale Nyt tarkoitus aloitella suoraan täällä. Kiitos jo tässä vaiheessa sulle reippaasta asenteestasi ja aktiivisuudestasi! --Osmo Lundell moro 13. kesäkuuta 2025 kello 18.48 (EEST)

Matematiikka on ihmeellistä. --Lax (keskustelu) 13. kesäkuuta 2025 kello 16.50 (EEST)

Matematiikka on ihmeellistä. Ja nyt se mielipidetiedustelun tilanne siirtyi 11–2 puolesta, eli enpä taida tehdä mitään näkyviä muutoksia, mutta alan luonnostelemaan. --Osmo Lundell moro 13. kesäkuuta 2025 kello 17.31 (EEST)

Hups. Olinkin sokea. Taisin katsoa päivittymätöntä sivua eilisillalta kun näin vain MAQuiren kommentin. --Osmo Lundell moro 13. kesäkuuta 2025 kello 17.36 (EEST)

Opin äsken, ettei toisten ääniin ole tapana vastailla, joten siirrän vastaukseni @MAQuire:lle tänne: Se, että odottaa vastausta vuosia, ei kyllä järisyttävän nopeasti saa tietosanakirjaa kehittymään. Tässä aiheeseen sopiva mielipidekirjoitus. --Lumihiutale (keskustelu) 6. kesäkuuta 2025 kello 18.58 (EEST)

En minäkään ymmärrä MAQuiren ääntä. Tuo ei ole mikään haittapuoli. Luurankosoturi ✉️ 8. kesäkuuta 2025 kello 18.31 (EEST)

Minä ymmärrän asian niin, että meillä kakilla on frustraatioita. Eihän ole mitenkään varmaa, että uusi osio tuo uusia artikkelien seppiä. Uudet esitykset ovat joskus tervetulleita muutoksia etenkin uusille käyttäjille, jotka eivät ole vielä leipääntyneet. Sinänsä vastaanäänestäjiä on turha moittia tai kyseenalaistaa. Yksimielisyys on harvinaista Wikipediassa. Kyllä minä ymmärrän vaikka varauksin puollankin nyt tätä ehdotettua uudistusta, varauksin siksi että entisiäkään ei jaksa tai ei ole aikaa seurata. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2025 kello 19.21 (EEST)

Hyvin sanottu! --Lumihiutale (keskustelu) 8. kesäkuuta 2025 kello 19.42 (EEST)

Saako Pajan ottaa lopullisesti käyttöön?

Eli saako siis Pajan ottaa nyt lopullisesti käyttöön? Minulla on kaikki sitä varten valmiina, ja se onnistuu muutamalla napin painalluksella. Vai tarvitaanko asiaa varten vielä erillinen konsensuskeskustelu, nyt kun sivun luonnos on valmis? --Lumihiutale (keskustelu) 17. kesäkuuta 2025 kello 15.30 (EEST)

Uudistuneiden kahvihuone-mallineiden luonnokset ovat täällä ja itse kahvihuonetta voi tarkastella täällä. Lumihiutale (keskustelu) 17. kesäkuuta 2025 kello 15.44 (EEST)

Onko mielipiteitä kuvakkeen sijoitukseen tuolla ylhäällä ja Wikipedia:Kahvihuone-sivulla? Luurankosoturi ✉️ 17. kesäkuuta 2025 kello 16.07 (EEST)

Kommentoin ensin wp:Kahvihuone sivun osalta. Mielestäni tuo linkkaamani luonnossivun järjestys on hyvä, mutta jos Paja on esim. "liian näkyvällä paikalla" uudeksi kahvihuoneeksi, voi sen puolestani laittaa myös viimeiselle riville vasemmalle. Sitten itse kahvihuoneen yläosa: mielestäni sen järjestys pitäisi olla sama kuin sivulla wp:Kahvihuone. --Lumihiutale (keskustelu) 17. kesäkuuta 2025 kello 16.16 (EEST)

Elikkä joo, olen siis tehnyt tälle sivulle lopullisen luonnoksen, miltä kahvihuoneen mallineet voivat näyttää kun paja otetaan käyttöön (tällä sivulla itse kahvihuone). Muutamien keskusteluiden jälkeen tällainen lopputulos ollaan saatu. Toivoisin selkeitä kannatuksia tai rakentavaa kritiikkiä, jotta saadaan keskustelu siihen pisteeseen, että konsensus on saavutettu ja paja saadaan pyörimään. Jään viikon päästä ainakin parin viikon pituiselle wikilomalle, joten ois kiva saada tää homma maaliin asti! --Lumihiutale (keskustelu) 21. kesäkuuta 2025 kello 22.47 (EEST)

Ping @Luurankosoturi @Osmo Lundell @Zache @Minilammas @Aulis Eskola @Cimon Avaro . Jospa tämä keskustelu lähtisi viikon hiljaisuuden jälkeen käyntiin. --Lumihiutale (keskustelu) 23. kesäkuuta 2025 kello 23.15 (EEST)

Ei käyttöönotolle sinänsä varmaan estettä enää ole. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 23. kesäkuuta 2025 kello 23.30 (EEST)

Käyttöön vaan! Päivitätkö yläreunan navimallineen kuten ne aiemmin oli (eli pajallisina) ja sitten voit suoriltaan lisätä käyttäjäsivusi alasivulta tuon Wikipedia:Kahvihuone ison navimallineen. --Osmo Lundell moro 24. kesäkuuta 2025 kello 00.00 (EEST)

Jes, hoidan tämän tunnin sisällä! --Lumihiutale (keskustelu) 24. kesäkuuta 2025 kello 10.37 (EEST)

Tehty! Miten asia olisi fiksua laittaa Ajankohtaista-sivulle? Voiko sen laittaa esim. Wikipediassa tapahtuu -osioon, vai onko se pelkästään livetapahtumia varten? --Lumihiutale (keskustelu) 24. kesäkuuta 2025 kello 11.34 (EEST)

Nyt se on mainittu jo päätöksenteossa. Ei kahteen paikkaan. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2025 kello 11.41 (EEST)

Asia ymmärretty 👍🏻 --Lumihiutale (keskustelu) 24. kesäkuuta 2025 kello 11.50 (EEST)

Joo, voi sen ottaa käyttöön. Luurankosoturi ✉️ 24. kesäkuuta 2025 kello 10.05 (EEST)

Luettelot tunnetuista

Pitäisi varmaan keskustella, että mitä ”Luettelo tunnetuista” ja ”Luettelo kuuluisista” -luetteloille tehdään. Tässä nämä, joihin Miihkali kekssutelusivullani linkitti:

• Luettelo kuuluisista apinoista
• Luettelo kuuluisista diplomaateista
• Luettelo tunnetuista epileptikoista
• Luettelo feministeistä
• Luettelo tunnetuista itsemurhan tehneistä
• Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä
• Luettelo tunnetuista skitsofreenikoista
• Luettelo tunnetuista sokeista
• Luettelo kuuluisista teloitetuista henkilöistä
• Luettelo tunnetuista transihmisistä

Itse linkkaan myös luokan luetteloista henkilöistä terveydentilan mukaan. Pitäisin noista apinaluettelon, koska se on sen verran erikoisesta aiheesta, ja kuolinsyyluettelot, koska ne ovat mielenkiintoisia. Jos tällaisia luetteloja pidetään, niin mikä niiden nimi sitten olisi, kun tunnettu ja kuuluisa ovat ongelmallisia. Miihkali ehdotti myös, että jotkut luettelot voisi korvata luokilla. Hyvät puolet luokittelussa olisi, että se päivittyisi automaattisesti, eikä nimeämisongelmaa olisi, mutta olisivatko nuo ihan järkevän näköisiä artikkelin luokkien seassa? Lisäksi luokkiin ei voi lisätä punalinkkejä. Luurankosoturi ✉️ 3. kesäkuuta 2025 kello 11.46 (EEST)

Nuo luettelot voisivat toimia, jos niiden nimissä oleva sana "tunnetuista/kuuluisista" (en muutenkaan ymmärrä niiden tarvetta) poistettaisiin ja päästäisiin yhteisymmärrykseen siitä, että luetteloon hyväksytään ainoastaan wikimerkittäviä henkilöitä. Se tulisi kirjata ohjeeseen muokkaussotien välttämiseksi. Nykyisellään pidän tällaisia luetteloita ongelmallisina ennen kaikkea määritelmäongelman vuoksi ja kannatan poistoa. --Kärrmes (keskustelu) 3. kesäkuuta 2025 kello 12.00 (EEST) lisäys. --Kärrmes (keskustelu) 3. kesäkuuta 2025 kello 12.05 (EEST)

Mielestäni luetteloja pitäisi tehdä vain selkeästi rajatuista aiheista, esimerkiksi luettelo Yhdysvaltain presidenteistä tai luettelo avaruuslentäjistä. Luettelot ”tunnetuista” ja ”kuuluisista” näen triviakokoelmina. Jos jo otsikkoon täytyy nostaa lisämääreenä tunnettuus, niin luetteloinnin varsinainen peruste ei selvästikään ole tietosanakirjamielessä olennainen piirre, jolloin luettelollekaan ei ole tarvetta.

Luokitusjärjestelmä soveltuu yleensä paremmin tilanteisiin, joissa sopivia henkilöitä on lähes äärettömästi ja varsinainen luetteloinnin/luokittelun kynnyskriteeri on Wikipedia-artikkelin olemassaolo eikä sinänsä se, että henkilö on diplomaatti, sokea, teloitettiin tms. Luokissa on myös se etu, että ne automaattisesti päivittyvät jos artikkeli vaikka poistetaan tai siirretään uudelle nimelle. Monissa luetteloissa ei toisaalta edes ole enempää tietoa kuin vastaavassa luokassa olisi tai on, eli luettelo on pelkkä linkkikokoelma. Jos kuitenkin katsotaan, ettei aihe syystä tai toisesta sovi luokaksi, pitäisi pysähtyä pohtimaan, miksi se silloin sopisi myöskään luetteloksi.

Terveydentila-luettelot ovat erityisen ongelmallinen osasto, koska melkein kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä jokin krooninen sairaus. Esimerkiksi Suomessa sairastuu mielialahäiriöihin elämänsä aikana yli 20 prosenttia kaikista ihmisistä. Sairaushistoria on useimpien Wikipedian henkilöartikkelien näkökulmasta niin marginaalinen piirre, ettei sitä välttämättä tarvitse edes artikkelissa mainita. Tähän on toki myös poikkeuksia.

”Luettelo tunnetuista” kertoo mielestäni myös siitä, että varsinainen proosa-artikkeli epäonnistuu kertomaan ilmiön historiasta ja merkityksestä. Sen sijaan että kerrottaisiin, miten tietyt henkilöt liittyvät ilmiöön, tehdäänkin aakkosellinen linkkiluettelo. Miihkali ^{(K • M)} 8. kesäkuuta 2025 kello 19.53 (EEST)

Piti vielä todeta, että monet tällaisista yleisluetteloista muuttuisivat kiinnostavammiksi ja informatiivisemmiksi, jos ne jaettaisiin täsmällisemmiksi alaluetteloiksi. Esimerkiksi kuuluisien diplomaattien sijaan voitaisiin luetteloida suurlähettiläitä lähtö- ja kohdemaittain (vrt. Lists of ambassadors). Miihkali ^{(K • M)} 8. kesäkuuta 2025 kello 20.24 (EEST)

Monet Wikipedian henkilöluettelot ovat idealtaan samanlaisia kuin nuo, vaikka niiden nimessä ei olisikaan sanaa "tunnetuista" tai "kuuluisista". Esimerkiksi Luettelo säveltäjistä ja muut luokassa Luokka:Luettelot säveltäjistä olevat yhdeksän luetteloa, joiden ei kai ole tarkoituskaan sisältää kaikkia mahdollisia säveltäjiä, vaan ainoastaan merkittävät sellaiset. Tuo Luettelo kuuluisista diplomaateista ei minusta ole sen kummempi kuin vaikkapa Luettelo mezzosopraanoista. En ota kantaa siihen, ovatko ne tarpeellisia. --Risukarhi (keskustelu) 9. kesäkuuta 2025 kello 10.48 (EEST)

Juu. Kaikissa Wikipedian artikkeleissa on sisäänrakennettuna oletuksena, että käsitellyt aiheet ja henkilöt ovat jollain lailla käsittelemisen arvoisia (merkittäviä, tunettuja, kuuluisia tai mitä hyvänsä). Itselleni vain ei ole missään vaiheessa oikein selvinnyt, mitä hyötyä tuollaisista linkkiluetteloista on. Nehän ovat käytännössä vain luokitusjärjestelmän kanssa rinnakkainen tapa listata ihmisiä aakkosittain. Mielestäni luokka riittää tuollaisissa tapauksissa varsin hyvin, ja luokan etuna luetteloon verrattuna on lisäksi automaattinen päivittyminen.

Aiheeltaan selkeästi rajattujen luettelojen käytössä on etuna, että niissä voidaan käsitellä asiaa kokonaisuutena ja hahmottaa luetteloitujen henkilöjen välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti -luettelosta ilmenee presidenttien lukumäärä, keskinäinen järjestys ja puolueiden väliset muuttuvat voimasuhteet ihan eri tavalla kuin luokasta. Avaruuslentäjät-luettelo on tällä hetkellä lähinnä nimilista, jota on täydennetty muutamalla knoppitiedolla, mutta sekin voisi ihannetapauksessa sisältää tiedot myös avaruudessa vietetystä ajasta, avaruuslentojen ajankohdista jne.

Sitten taas luettelo säveltäjistä on kokoelma linkkejä ja epäilen vahvasti, että kukaan jaksaa tuollaista tankata läpi. Ja vaikka jaksaisikin, pelkistä nimistä ei vielä kostu mitään. Jos nimi on ennestään tuttu, lukija toki tunnistaa sen mutta ei saa uutta tietoa, koska tiesi nimen jo ennalta. Listaus on myös täysin mielivaltainen, koska siihen on johdannon mukaan koottu ”merkittäviä länsimaisen taidemusiikin säveltäjiä”. Kuka sen määrittelee, ketkä ovat listaan riittävän merkittäviä ja ketkä hyllytetään spesifimpiin luetteloihin?

Edelleenkään en käsitä, mitä järkeä on ylläpitää luokkaa ja sen kanssa sisällöllisesti identtistä luetteloa. Nykyään siitä on ainoastaan ehkä se etu, että mobiili-Wikipedia ei näytä luokkia. Sekin on tosin mielestäni enemmän mobiilin ongelma, joka pitäisi korjata. Miihkali ^{(K • M)} 9. kesäkuuta 2025 kello 12.22 (EEST)

No siis ne on luokitusjärjestelmän kanssa rinnakkainen tapa. Fiwikissä on tyypillisesti sanottu, että sellaisista asioista joista ei haluta luokkia, että tee luettelo. Tämän kaltaisia tilanteita on vaikkapa se, että luetteloon lisäämiseksi tyypillisesti voidaan vaatia paremmin lähteitä kuin luokkaan lisäämiseksi ja siinä on myös mahdollista kirjoittaa kontekstia josta käy helpommin ilmi se miksi jokin asia on jossain luettelossa. Täällä tuntuu ongelmana pidettävän tuota "tunnettu" käsitettä ongelmallisena. Itse olen tulkinnut, että sitä on käytetty kahdessa tarkoituksessa. Ensimmäinen on rajaamaan luetteloa keskeisimpiin aihealueen edustajiin, toinen on että mikäli kyseessä on elävä henkilö niin myös sellaisiin henkilöihin jotka ovat aihealueen kontekstissa ns. "julkisuuden henkilöitä", jolloin yksityisyyden suoja ei estä luetteloimista. Tässä ei ole kyse pelkästään esimerkiksi seksuaalisuudesta, mutta myös yhteiskunnalliset, poliittiset tai uskonnolliset vakaumukset katsotaan arkaluonteisiksi tiedoiksi. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2025 kello 12.36 (EEST)

Juu, tiedostan että se on rinnakkainen tapa. Mutta mikä on se hyöty, jota kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitämisellä tavoitellaan? Entä miksi luetteloiden luomisen kynnyksen pitäisi olla matalampi kuin luokkien? Miihkali ^{(K • M)} 9. kesäkuuta 2025 kello 13.11 (EEST)

Luokkien ongelma siis on ollut se, että niihin tulee helpommin luokkiin kuulumattomia henkilöitä kuin luetteloihin, jotka ovat tarkempia ja niissä selkeämpiä kritteerejä. Luetteloita myös valvotaan enemmän. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2025 kello 13.34 (EEST)

Aivan. Voisi olla ihan hyödyllinen ominaisuus, jos luokkia voisi ottaa tarkailulistalle niin, että luokkaan lisätyt tai niistä poistetut artikkelit näkyisivät tarkkailulistalla. Itse luokkaahan ei tuolloin varsinaisesti muokata. Vai onko se jollain kommervenkillä mahdollista jo nyt? Miihkali ^{(K • M)} 10. kesäkuuta 2025 kello 08.13 (EEST)

En tiedä, vaatiiko se muuta kommervenkkiä kuin kyseisen luokan lisäämistä tarkkailulistalle (ehkä asetuksista pitää klikata lisäksi jotain?). Esimerkiksi omalla tarkkailulistallani näkyy perjantainen Harald Kanepi -artikkeliin lisääminen Siperiaan karkotetut henkilöt -luokkaan, ja vain luokan olen ottanut tarkkailulistalleni mutta artikkelia en. --Lax (keskustelu) 10. kesäkuuta 2025 kello 08.26 (EEST)

Tutkin äsken asiaa: Tarkkailulistan suodattimissa pitänee olla päällä Luokkamuutokset. --Lax (keskustelu) 10. kesäkuuta 2025 kello 08.31 (EEST)

Kiitos tiedosta. Miihkali ^{(K • M)} 10. kesäkuuta 2025 kello 08.32 (EEST)

Luokka ja sen kanssa identtinen luettelo on hyödytöntä toistoa. Luettelo, jossa on listatuista asioista/henkilöistä lisänä muutakin kertomisen arvoista tietoa kuin pelkkä nimike ja/tai jossa tiedot on lajiteltu tai ryhmitelty järkevästi, on hyödyllinen joko luokan ohessa tai jopa sen korvaajana, kuten olen joidenkin luokkien olemassaolosta keskusteltaessa mielipiteenäni aiemminkin kertonut. --Lax (keskustelu) 9. kesäkuuta 2025 kello 13.28 (EEST)

Olen täsmälleen samaa mieltä. Miihkali ^{(K • M)} 10. kesäkuuta 2025 kello 08.13 (EEST)

Matthäus Gehägeberg kirjoitti toisaalla hyvän tiivistelmän, joka vasta omaa näkemystäni. En ehtinyt kyseisessä keskustelussa peukuttamaan, ennen kuin se arkistoitiin, joten kopioin hänen kommenttinsa vielä tänne. ”Rajaus tarkoittaa tässä, että luetteloon tulevien kohteiden määrä on rajallinen ja jopa tiedossa. Esim. astronauttien määrä tiedetään ja heidät voidaan kaikki listata. USA:n presidenttien kanssa sama. Luetteloon kuulumisesta ei yleensä ole suurta epäselvyyttä. Kun kriteereinä on joku yleinen piirre ja lisäksi tunnettuus, homma menee vaikeaksi. Tarkoitetaanko, että listataan henkilöt, jotka ovat tunnettuja listausperusteesta vai luetellaanko ylipäätään muuten tunnetuista henkilöistä joitakin henkilöitä, joita listausperuste koskee?” Jälkimmäiseen täsmennän vielä, että jos ”tunnettujen” luetteloon otetaan kaikki aihepiiriin liittyvät Wikipedian henkilöartikkelit mutta ei artikkelittomia henkilöitä (mikä lienee ainoa edes jossain määrin eksakti tapa rajata tuollaista luetteloa), niin kyseessä on ensisijaisesti luettelo Wikipedia-artikkeleista eikä diplomaateista/feministeistä/sokeista tms. Eli funktionaalisesti täsmälleen sama asia kuin luokitusjärjestelmä. Esimerkiksi feministejä on maailmassa paljon enemmän kuin feministejä käsitteleviä Wikipedia-artikkeleja, joten Wikipedia-artikkelin olemassaolo on luettelon koostamisessa paljon keskeisempi seula kuin feminismi. --Miihkali ^{(K • M)} 13. kesäkuuta 2025 kello 09.23 (EEST)

Aloittajalta jäi huomiotta muun muassa Luettelot henkilöistä kuolinvuoden mukaan ja Luettelot henkilöistä kaupungin mukaan. Nämä menevät minusta samaan sarjaan, kun eihän näihinkään luetteloida kaikkia tänä vuonna kuolleita tai kaikkia helsinkiläisiä, vaan ainoastaan tunnetut eli wikimerkittävät. --Elena (keskustelu) 24. kesäkuuta 2025 kello 13.51 (EEST)

Minusta nämä luettelot ovat pääsääntöisesti kiinnostavia ja hyödyllisiä. Luettelossa henkilöistä kerrotaan yleensä muutamalla sanalla, kun luokassa on vain pelkkä nimi, joka ei aihetta tuntemattomalle kerro yhtään mitään. Minulle ei ole väliä, että onko nimessä tunnettu tai kuuluisa. Jos halutaan, niin puolestani ne sanat voi poistaakin. Konsensus tähän saakka on ollut, että luetteloidaan vain wikimerkittäviä ihmisiä ja tämä käytäntö olisi tosiaan hyvä jonnekin kirjata. --Elena (keskustelu) 24. kesäkuuta 2025 kello 13.47 (EEST)

Kannatan kaikkien tällaisten luetteloiden poistamista. Joka tapauksessa luettelon nimen alussa olevat sanat kuuluisista ja tunnetuista sekä mahdollisista muista vastaavista pitää poistaa – haittaavathan ne myös artikkelin löytämistä. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 4. heinäkuuta 2025 kello 23.08 (EEST)

Käytäntöjen lisääminen

En ole vanhana oikein innostunut. Käytäntöjä on tullut minunkin aikanani jo niin paljon lisää, ettei niitä kerkiä opetella. Minä olen joskus liittynyt vapaaseen tietosanakirjaan, mutta tiedän ettei siitä tule mitään jo yksin vandalisminkaan vuoksi. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2025 kello 00.22 (EEST)

Nuoriso menee parempaan suuntaan. Nykyiset nuoret ymmärtävät puheitasi aikanaan. raid5 9. kesäkuuta 2025 kello 07.55 (EEST)

Kun on yksi muokkaaja ei ole ristiriitoja. Kaksi vielä voi päästä yhteisymmärrykseen. Kolmella tulee jo eroja ja tarvitaan jonkinlaista yhteistä sääntöä. Neljällä peli on menetetty. Ipr1 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2025 kello 15.24 (EEST)

En ole oikein innostunut minäkään. Kesäkaudella ei käytäntömuutoksia ole mielestäni hyvä - paitsi pakottavista aiheista - tehdä alle 1,5-2 kuukaudetta kestävää keskustelua lyhyemmässä ajassa. Muuten 'yhteisön' kanta edustaa suppeampaa osajoukkoa kuin olisi yhteisöllisen sitoutumisen kannalta hyväksi. --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 19.05 (EEST)

Lähteiden wikitekstitila

Keskustelu on siirretty täältä sivulle Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)

Urheilijoiden / jalkapalloilijoiden merkittävyys

Ihan muistin virkistämiseksi kysyn täällä, että missä rajaviiva meni jalkapalloilijoissa / muissa urhielijoissa suuntaviivana merkittävyydessä. Urheiluseurojen puolella ymmärtääkseni isommissa lajeissa kuten jalkapallo on tehty, että kolmanneksi korkein sarjataso riittää verrattuna pienempien lajien toiseen(?). Niin yltäisikö sama periaate urheilijoihin, että riittäisi toiseksi korkein sarjataso verrattuna korkeimpaan pienemmissä lajeissa. ViluKissa (keskustelu) 19. kesäkuuta 2025 kello 13.18 (EEST)

Ks. Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Urheilu. Luurankosoturi ✉️ 19. kesäkuuta 2025 kello 13.54 (EEST)

Joo sitä olinkin katsellut ja saanut kuvan päähän mahdollisuudesta että urheiluseuroihin liittyvä käytäntö voisi jatkua itse urheilijoihin. Harmillista omasta mielestä myös tuo ettei sarjatasoa nähtävästi mainita edes muutakuin tämä korkein sarjataso, vaikka ymmärtääkseni on tullut käytänteeksi (mitä muistan omien artikkelieni merkittävyyskeskusteluista) aiemmin mainitsemani 2/3 ylintä sarjaa. ViluKissa (keskustelu) 19. kesäkuuta 2025 kello 15.01 (EEST)

Eipä oikein riitä. Jos ajatellaan Suomea, niin täällä on reilut toistatuhatta henkilöä, jotka saavat yli tonnin kuussa palkkaa. Näistä suurin osa on kiekkoilijoita. Eli käytännössä toisella sarjatasolla ei taida olla juurikaan henkilöitä, joita voisi pitää vaikkapa ammattiurheilijoina. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. kesäkuuta 2025 kello 13.54 (EEST)

Näin siis. Hieman mietityttää sitten myös tuo rajaus 3. korkeimpaan sarjatasoon seuroissa (alan epäilemän kyllä olenko keksinyt tämän itse pian), sillä uskoisin, että esim Miesten kakkosessa on runsaasti ollut puoli ammattilais, taikka jopa ihan amatöörijoukkueita historian aikana (mitenkään vähättelemättä seuraa tai tietämättä niiden asioista, mutta epäilen että esim Pallo-Sepot 44 olisi ollut oikein isot palkkalistat). ViluKissa (keskustelu) 19. kesäkuuta 2025 kello 15.09 (EEST)

Paitti jos on pelannut A-maajoukkueessa. Porvari (keskustelu) 19. kesäkuuta 2025 kello 15.51 (EEST)

Matseja pääsarjassa tms. A-maajoukkueessa vaikka nii on merkittävä. Porvari (keskustelu) 19. kesäkuuta 2025 kello 15.38 (EEST)

Lähtökohtaisesti ei riitä. Yleensä on vaadittu pelaamista korkeimmalla sarjatasolla. Toki tuota voi muuttaa, jos pelaaja on saavuttanut muuten paljon näkyvyyttä ja lähdekäsittelyä. Sellaiset ovat kuitenkin harvassa, poikkeuksena Lassi Hurskainen. --Kärrmes (keskustelu) 19. kesäkuuta 2025 kello 20.15 (EEST)

Tähän muuten lisäyksenä. Luin artikkelia[1], jossa mainittiin "Ottelu oli Huhdan ensimmäinen virallinen ottelu liigajoukkueessa" viitaten otteluun liigacupissa. Näitä otteluita varmaan ei pidetä merkittävinä vaikka ovat pääsarjatason joukkueiden keskenäisiä otteluita? Sama varmaan pesäpallossa? ViluKissa (keskustelu) 20. kesäkuuta 2025 kello 13.02 (EEST)

Ei pidetä, vaaditaan pelaamista korkeimman sarjatason otteluissa. Liigacupin ottelut ovat käytännössä harjoitusotteluita. --Kärrmes (keskustelu) 21. kesäkuuta 2025 kello 06.03 (EEST)

Meneekö tässä nyt puurot ja vellit sekaisin? Urheilijoilta vaaditaan ylimmän tason otteluita, mutta seuroilla on riittänyt valtakunnallinen taso, joka jalkapallon typerässä systeemissä on nykyään kakkosdivari (ns Kakkonen (jalkapallo)), joka kuitenkin nykyään on vasta neljänneksi korkein taso. Muissa lajeissa tasoja on yleensä kolme tai vain kaksi. Korkki74 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2025 kello 10.20 (EEST)

Ei mennyt. Tai osittain meni. Valtakunnalisesta sarjatasosta en ollut kuullut missään vain mainintaa kakkosesta jalkapallossa (ymmärsin et nykyään tämä kakkonenkaan ei riitä sarjauudistuksen myötä) ja kaksi/kolme korkeinta muissa lajeissa (poislukien jääkiekko, en muista nyt mikä heidän sarjataso on), mutta tuo valtakunnallinen kävisi järkeen. Jatkoin siis tätä väärää oletusta sarjatasojen määrästä eikä valtakunnallisuudesta urheilijoihin, jolloin pääsarjan sijaan esim tässä jalkapallossa olisi voinutalemman sarjatason pelaajat olla merkittäviä kerran enemmän sarjoja on merkittäviä (verrattuna muihin lajeihin). ViluKissa (keskustelu) 1. heinäkuuta 2025 kello 14.29 (EEST)

Historia osio / Historia artikkeli

Missäs vaiheessa olisi järkevä alkaa tekemään omaa artikkelia historia osiolle. Työstän tällä hetkellä Alajärven Ankkurit (pesäpallo) artikkelia ja varsinaisesti historia osiota Ilkka Tolosen "100 vuotta Alajärven, 50 vuotta Ankkurien urheilua" kirjaa käyttäen. Ajattelin vain tässä, että pesäpallon historia alkaa olemaan jo kahden ruuduillisen kokoinen, ja tämä varmaan voi olla jo liian paljon. En haluaisi aivan liian suurta tekstiseinää, mutta haluaisin myös asettaa tämän tiedon jonnekkin.

Myös tähän liittyen miten olisi järkevä nimetä tuo artikkeli jos sen luo, kerran ei ole kyse Alajärven Ankkurien historiasta, vaan pelkästä pesäpallohistoriasta? Olisi myös tekolistalla mahdollisesti yleisseuran historia, joka mahdollisesti myös joutuisi omaksi artikkeliksi. ViluKissa (keskustelu) 21. kesäkuuta 2025 kello 17.19 (EEST)

Musta tuo ei ole vielä liian pitkä ollakseen vielä osa tuota artikkelia. Porvari (keskustelu) 21. kesäkuuta 2025 kello 17.56 (EEST)

Joo ei vielä toki, historia tällä hetkellä jääkin sivulla 70-lukuun niin olettaisin vielä toisena samanmoisen pätkän. Mutta hyvä tietää jos se ei liian pitkäksi mene ViluKissa (keskustelu) 21. kesäkuuta 2025 kello 19.15 (EEST)

Mielipidetiedustelun ja äänestyksen ero?

Mikä on käytännössä mielipidetiedustelun ja äänestyksen ero Wikipedian päätöksenteossa? --Lumihiutale (keskustelu) 25. kesäkuuta 2025 kello 11.24 (EEST)

WP:Ä sanotaan seuraavasti:

Jos keskustelulla ei saavuteta helposti selvää yhteisymmärrystä, on usein parasta järjestää epämuodollinen, ei-sitova mielipidetiedustelu (straw poll) sitovan äänestyksen sijaan. Mielipidetiedustelulla voidaan kartoittaa muiden käyttäjien kantoja ja se saattaa poistaa tarpeen varsinaiselle äänestykselle.

Eli käytännössä vaan tiivistetty keskustelu sellaisessa muodossa, jossa kysytään äänestyksen kaltaisesti kannattaisiko papukaijamerkin papukaija vaihtaa vihreästä punaiseksi. Mielipidekeskustelun jälkeen samasta aiheesta voisi (mutta olisi ehkä tarpeetonta) tehdä äänestys, joka taas ei ole soveliasta tai konensusperiaatteen mukaista välittömän uuden äänestyksen kohdalla. Ehkä tarkoituksena on ollut ajatus siitä, ettei fi-wikissä haluta aina olla äänestelemässä joka asiasta vaikka toisinaan keskusteluissa meneekin pitkiäkin aikoja. En-wikissä linjataan samankaltaisesta aiheesta täällä en:WP:BURO. --Osmo Lundell moro 25. kesäkuuta 2025 kello 13.48 (EEST)

Kiitos vastauksesta, nyt opin tämänkin asian! --Lumihiutale (keskustelu) 25. kesäkuuta 2025 kello 17.54 (EEST)

Asiattomat käyttäjäsivut?

Onko käyttäjäsivulla sallittua Wikipedian haukkuminen ja pahan olon purkaminen?: [2][3] --84.251.45.85 26. kesäkuuta 2025 kello 03.45 (EEST)

Mielipiteiden ilmaisu on sallittua, kunhan henkilökohtaisiin hyökkäyksiin ei mennä. Samoasambia ✎ 26. kesäkuuta 2025 kello 07.41 (EEST)

Käyttäjäsivuista on käytäntö. Jos sisältö ei sovi sen kanssa yhteen, niin voi pyytää toimenpiteitä ylläpitäjien ilmoitustaululla.-- Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2025 kello 07.54 (EEST)

Yleensä ei jaksa välittää nimettömistä, mutta onko sulla joku ongelma? Kai mielipiteitä saa olla, ei tämä ole mikään kivakiva -kerho? Pitäisikö vastavuoroisesti IP -osoitteista bannata kirjoittelu kahvihuoneisiin? Korkki74 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2025 kello 10.11 (EEST) -> EDIT vielä: Noista sivuista ei kumpikaan kyllä riko noita Htm:n linkittämiä käytäntöjä, ei minun eikä tuo toinenkaan. (sama)

Eikö lähteitä tarvitakaan?

Yritän neuvoa uutta käyttäjää, että tiedot pitää lähteistää. Sitten tulee Käyttäjä:Luurankosoturi ja vetää maton alta (ed. linkitetty keskustelu). Eikö tietoja tarvitsekaan lähteistää? Lastenkasvatuksessa pitää olla johdonmukainen ettei isä sano ei ja äiti juu. Sama koskee mielestäni uusien käyttäjien opettamista: pitää olla selkeät ohjeet eikä pidä ruveta etsimään porsaanreikiä. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 17.58 (EEST)

Ei tarvita. Lähteistetyn sekaan ei saa lisätä lähteetöntä tai korvata lähteistettyä lähteistämättömällä.--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 18.11 (EEST)

Eläviin henkilöihin on tiukempi linja. Heitä ei voi julistaa lähteettömästi kuolleeksi tai lisätä artikkeliin heille haitallista sisältöä ilman lähdettä.--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 18.24 (EEST)

Ja jos joku tieto vaikuttaa epäilyttävältä, niin siihen voi lisätä mallineen Lähde. Mieluiten tarkennuksella, miksi epäilee tietoa. Toki varsinkin nykyään näkee paljon epäilyjä ilman tarkennetta, että miksi malline on lisätty.--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 18.44 (EEST)

Noita lisäytään silloin jos on sisältöä, jolle halutaan tarkastettava lähde. Ei lukijan tarvitse epäillä mitään, eikä selitellä.--Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 18.31 (EEST)

Hyvä tapa on lisätä lähdepyyntöön selventävä kommentti, miksi mallineen on lisännyt.--MAQuire (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 18.41 (EEST)

Lähteen lisääminen olisi kyllä suotavaa, mutta ei se silleen pakollista ole paitsi, kun lisätty tieto on isompi tai epäilyttävä. Luurankosoturi ✉️ 28. kesäkuuta 2025 kello 18.13 (EEST)

Eri aikoina kirjoitetuissa käytäntöteksteissä näyttää olevan vaihtelevaa suhtautumista lähteiden käyttöön ja viitteistämiseen. Monessa kohtaa asia on kerrottu konditionaalisissa ja ikäänkuin suostutellaan, että lähteistäminen on tai "olisi" tärkeää. Sitä voi sitten lukea niinkin, että mikään pakko ei ole. Toisaalta esimerkiksi tässä ohjeessa artikkelien kääntämisestä kerrotaan, että "Kaiken Wikipediassa olevan tiedon tulee olla tarkistettavissa eli lisätylle tiedolla pitää merkitä lähteet." Selvänä yleensä pidetään, että Wikipediaa itseään ja sen sisarprojekteja ei saa käyttää lähteenä. Niissä olevaa tekstiä saa kyllä kääntää. Tällöin lähteet saa kopioida vain jos on pystynyt ne tarkistamaan. Muuten pitää etsiä uudet lähteet. Ohjeessa ei ole mieltä, jos lähteistämistä ei pidetäkään välttämättömättömänä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 19.14 (EEST)

Kyllä minä olen ainakin seulonnassa hylännyt lähtettömät lisäykset juuri tuon käytännön perusteella. Tämä keskustelu on siksi yllättävä, kun luulin, että täällä vallitsee konsensus siitä, että lähteet pitää merkitä. JVP20 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 19.19 (EEST)

Ne voi jättää seulomatta.--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 19.43 (EEST)

Niinkin tulee toisinaan tehtyä, mutta se käytännössä vain siirtää lähteiden etsimisen vaivan mahdolliselle seuraavalle seulojalle. Järkevintä olisi, että tiedon lisääjä itse merkitsisi lähteen, jota käytti. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 19.48 (EEST)

Itse en ymmärrä, että jokainen pitää joko hyväksyä tai hylätä. Tosiaan on muitakin seulojia. Ehkä joku muu seuloja haluaa etsiä lähteen, jos tieto on oikein.--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 20.11 (EEST)

Mitä ajankohtaisemmasta aiheesta on kyse, sitä parempi olisi, että seulonta tapahtuisi suht nopeasti. Jos muuten kurantissa kunnossa olevaan artikkeliin tulee lähteetöntä ja sen päälle taas viitteistettyä, niin seulonta menee aina vaikeammaksi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 20.30 (EEST)

Samaa mieltä jokaisen M.G.:n viestin kanssa tähän asti. Lähteistämisessä ollaan liian lepsuja ja viitteetkin pitäisi muistaa aina laittaa. Henkilöiden kohdalla, kuten sanottu, ollaan erikoistarkkoja, mutta muutoinkin lähteistykseen liittyvää ohjeistusta olisi syytä selkeyttää. --Osmo Lundell moro 28. kesäkuuta 2025 kello 20.52 (EEST)

Musta jokainen tieto pitäisi lähteistää ihan sama miten suuri tai pieni sen lisätyn tiedon määrä on. Mikä tämän tietosanakirjan pointti muuten olisi? Porvari (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 23.17 (EEST)

Tuosta voisi toki aloittaa keskustelun käytäntömuutoksesta. Itseäkin usein harmittaa, kun ihmiset lisäilevät tänne tietoa ilman lähteitä. Toki monesti kyse on muokkaajista, joilla ei ole tiedossa toivetta lähteistämiseen.--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 23.28 (EEST)

Teen ehdotuksen. --Osmo Lundell moro 29. kesäkuuta 2025 kello 00.41 (EEST)

"Ei se silleen pakollista ole" oli itsellenikin uusi asia. Ohje näyttäisi kuitenkin tuollaisen porsaanreiän periaatteessa mahdollistavan, se pitäisi tukkia. Ohje kyllä suosittelee lähteiden merkitsemistä erittäin vahvasti, mutta ei suoraan niiden pois jättämistä kiellä. Käytännössä tilanne on kuitenkin nykyään nähdäkseni eri. Ohje on ilmeisesti kirjoitettu kauan sitten, ja onneksi lähteiden merkitsemiseen on alettu ajan kanssa kiinnittämään huomiota. Tämä on kasvattanut Wikipedian laatua ja uskottavuutta. Silloin kun aloitin täällä vajaat 20 vuotta sitten, niin Wikipediasta puhuttiin, että "siellä kuka tahansa voi kirjoittaa päästään mitä tahansa lööperiä", ja lepsun lähdesuhtautumisen vuoksi vähän niin se silloin olikin. Lisäksi on ristiriitaista, että uusilta artikkeleilta vaaditaan nykyään käytännössä täydellistä lähteistämistä, mutta vanhoissa niden merkitseminen ei ole pakollista. Asia saattaa koko tuon uusien artikkelien lähteistämispakon jokseenkin naurunalaiseksi, koska kyse on kuitenkin pohjimmiltaan samasta asiasta. --Kärrmes (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 10.09 (EEST)

Merkitse lähteet -ohje näyttää olevan peräisin Wikipedian alkuvuosilta, jolloin suhtautuminen lähteistykseen on ollut varsin yleisesti löperöä. Wikipedian luotettavuuden ja maineen kannalta on aika kiusallista, jos artikkeleita kirjoitellaan omien mielipiteiden ja muistikuvien perusteella, ja lähemmässä tarkastelussa, esimerkiksi artikkelin satunnaisen lukijan asiantuntemuksen perusteella, tiedot osoittautuvat virheellisiksi. Jonkun mielestä sillä ei ole väliä, riittää kun teksti vaikuttaa luotettavalta. Ohjetta pitäisi kuitenkin mielestäni päivittää kääntämisohjeen kanssa yhdenmukaiseksi. Aiemmissa keskusteluissa tällainen henki on ollut vallitseva. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 22.44 (EEST)

Luitko edes keskustelua?--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 23.02 (EEST) Edit. Käytin nyt viimeiset kuusi tuntia tähän keskusteluun, kun luulin kysymyksen olevan vilpittömän. Taidan siirtyä johonkin Wikipediaa hyödyttävämpään toimintaan, kun tämä paljastui tällaiseksi pseudokysymykseksi.--MAQuire (keskustelu) 28. kesäkuuta 2025 kello 23.15 (EEST)

Tallensin tämän keskustelun siltä varalta, että jälkikäteen tulee keskustelua siitä mitä on tullut sanotuksi. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 11.22 (EEST)

Käytäntöehdotus: kaikki uusi tieto tulee lähtökohtaisesti lähteistää

Wikipedian laadun ja luotettavuuden takaamiseksi ehdotan, että WP:REF-käytäntöön tehdään seuraava tarkennus tänään 28.6.2025 käydyn keskustelun pohjalta vastaamaan mm. kääntämisohjeen tietojen tarkistamisvelvollisuutta. Matthäus Gehägeberg tiivisti ongelman hyvin: "Eri aikoina kirjoitetuissa käytäntöteksteissä näyttää olevan vaihtelevaa suhtautumista lähteiden käyttöön ja viitteistämiseen. Monessa kohtaa asia on kerrottu konditionaalisissa ja ikäänkuin suostutellaan, että lähteistäminen on tai "olisi" tärkeää. Sitä voi sitten lukea niinkin, että mikään pakko ei ole."

Lisätään siis Merkitse lähteet -käytäntöön seuraava osa:

"Kaikki artikkeleihin lisättävä uusi tieto tulee lähtökohtaisesti lähteistää lisäämishetkellä riippumatta tiedon määrästä tai sen merkittävyydestä. Lähteet lisäämällä Wikipedian tietosisällön laatu paranee, helpotamme seulontaa sekä tietojen tarkistamista. Käytännön ei kuitenkaan tule olla täysin taipumaton: poikkeuksia ovat selvästi epäkiistanalaiset, yleisesti tunnetut tai triviaalit tiedot, kuten esimerkiksi teosten juonikuvaukset. Näissä tapauksissa lähteen lisääminen jälkikäteen on kuitenkin erittäin suositeltavaa. Tiedot, jotka ovat jo artikkelissa lähteistettynä, mutta toistetaan jossain osassa uudelleen tulisi lisätä viite. Edellämainitut poikkeukset lähteiden merkitsemiseen eivät vaikuta elävistä henkilöistä kertovia artikkeleita koskeviin tiukempiin lähteistysvaatimuksiin, joista täsmennetään erikseen AEH-käytännössä."

Toivon alle keskustelua aiheesta. --Osmo Lundell moro 29. kesäkuuta 2025 kello 01.59 (EEST)

Kyllä lähtökohtaisesti kaiken lisätyn tiedon pitäisi perustua kunnolliseen lähteeseen, ja sitä voitaisiin selkeästi edellyttää käytännöissä. Pitäisi myös korostaa, että ilman lähteitä kirjoitettua tekstiä ei pitäisi yleensä mennä "lähteistämään" jälkikäteen, vaan lähteetön teksti pitää poistaa tai korvata jonkin lähteen pohjalta kirjoitetulla uudella tekstillä. Muuten voidaan "lähteistää" virheellinen tieto, jollaisille kyllä löytyy netistä aina "lähteitä". Yksi poikkeus yllämainittujen lisäksi on esimerkiksi artikkelin johdanto, joka on alempana lähteistetyn tiedon yhteenveto. Savir (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 10.16 (EEST)

Samaa mieltä kaikesta. --Kärrmes (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 10.58 (EEST)

Kaikki puutteellisesti tai virheellisesti viitteistetty tieto tulee poistaa. Siinä ei pidä olla mitään kynnystä tai harkintaa, vaan johdonmukaisesti pois kaikki käytäntöjen vastainen teksti. Miihkali ^{(K • M)} 29. kesäkuuta 2025 kello 20.29 (EEST)

Tarvitseeko käytäntöön lisätä mitään vai onko kyse yhdenmukaisesta sanamuodosta? Merkitse lähteet: ”Lähteiden merkitseminen tarkoittaa sitä, että uuden tiedon lisääjä merkitsee käyttämänsä tietolähteet itse artikkeliin. Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa tai siirtää artikkelin keskustelusivulle.” Tämän voisi muuttaa: ”Sinun kannattaa etsiä luotettavia lähteitä tiedollesi” → ”Sinun tulee etsiä luotettavia lähteitä tiedollesi”, koska käytännössä tarkistettavuus tämä on velvoittava. Tarkistettavuus: ”Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä. Lähde on ilmoitettava lisättäessä uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot. Velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla.” Minun mielestäni kyseiset kohdat ovat yksiselitteisiä, tarkennusta lukuun ottamatta. raid5 29. kesäkuuta 2025 kello 21.56 (EEST)

Tämä on ihan hyvä toinen vaihtoehto, mutta lisäämällä tämän yksiselitteisesti lähteet määräävän "säännön" myös uudet ja kirjautumattomat käyttäjät ymmärtävät miten sisältöä tulisi lisätä. Tällä on erityispainoarvoa, sillä WP:REF on aikalailla yksi "kattokäytänteistämme". --Osmo Lundell moro 30. kesäkuuta 2025 kello 01.00 (EEST)

Toivottavasti tätä ei oteta ns pakolliseksi käytännöksi, koska kaikilla käyttäjillä ei riitä osaaminen lähteistää tietoja eikä kaikilla ole pääsyä niin moneen tietokantaan kuin toisilla. Vakava suositus on hyvä mutta pakko huono. Korkki74 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 04.50 (EEST)

Niin no vähintäänkin kyse on siitä, ettei seulonnassa saisi hyväksyä mitään lähteetöntä. Jättäkööt seulonnan sitten seuraavalle, jos ei itse jaksa lähteitä etsiä. Tai sitten vain kumoaa koko muokkauksen. Porvari (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 07.24 (EEST)

Miten vain, mutta tämän piti olla vapaa tietosanakirja. --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 09.32 (EEST)

Lähteistämisvaatimus ei vaikuta sanakirjan lisenssiehtoihin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 09.51 (EEST)

Huomaa että sanakirja on eri asia kuin tietosanakirja. Monesti nämä sotketaan, mikä voi johtua siitä että nuoremmilla ei ole kokemusta tietosanakirjoista, joiden julkaiseminen loppui jo vuosikymmeniä sitten. Kannattaa käydä tutkimassa isovanhempien kirjahyllyjä, ja heillähän muuten vielä on kirjahyllyjä. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 13.02 (EEST)

En koe käytäntöehdotuksen olevan asian kanssa minkäännäköisessä ristiriidassa. --Kärrmes (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 10.13 (EEST)

Ehdotan mietittäväksi vaihtoehtoa, jossa joka asiasta täytyy tekstissä mainita: Sen ja sen mukaan asia on ... --Höyhens (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 09.41 (EEST)

Tuohan on jo olemassa, että mielipiteen ja väitteen esittäjä tulee esittää: Ohje:Kerro kuka tekee --Kärrmes (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 10.12 (EEST)

Alkuperäisessä kommentissani ihmettelin toisen käyttäjän esittämää lähdevaatimuksen torjumista, kun luulin, että se oli keskustelujen kautta tullut käytännöksi ja onn vielä Ohje:Artikkelien kääntäminen. Kuten useimmat käyttäjät edellä, kannatan tarkkaa lähteistämistä, painetuin tai verkkolähtein, muuten Wikipedia jatkaa maineensa veroisena väärän tiedon lähteenä. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 10.55 (EEST)

Muistutan vielä Wikipedia:Tarkistettavuus-käytännöstä, joka on linjassa huolellisen lähteistämisen vaatimuksen kanssa: "Hyvässä tietosanakirja-artikkelissa kerrottavat tosiasiat, oletukset, teoriat, aatteet, väitteet, mielipiteet ja perustelut ovat jo ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia", eikä hyvä tarkoita siinä artikkeleiden luokittelua. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 11.05 (EEST)

Jos kaikilla ei ole pääsyä tietokantoihin, niin miten voi olettaa, että heillä on pääsy taatusti oikeaan tietoon? Mistä se on peräisin?-- Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 12.12 (EEST)

Jatkan Htm:n esittämää kysymystä yltä wikifilosofisella monologilla. Kaikilla ei tietenkään ole pääsyä kaikkiin tietokantoihin, mutta tiedon tulee löytää silti kaikille eli Wikipediaan. Joku lisää artikkeliin lähteistetyn tiedon, toinen voi tarkistaa sen ja pyytää tarvittaessa apua kuten en-wikissäkin todetaan vaikkei vastaavaa ohjetta meillä taida fi-wikissä ollakaan (jossain seulontaohjeessa tästä taidettiin puhua). On Wikipedian eduksi, että käyttäjät eivät hylkää luotettavia lähteitä pelkästään siksi, että niiden tarkistaminen on vaikeaa tai kallista. Kaikki luotettavat lähteet eivät ole helposti saatavilla, eikä kaikilla ole yhtä kattavaa kotikirjastoa, mutta kyllä esim. kirjoja pitää ja tulee voida käyttää, koska Wikipediassa on lähtökohtaisesti kyse siitä, mitä on sanottu, ei se mikä on absoluuttinen totuus.

WP:REF mainitsee kääntämisestä: "Suomenkielisessä Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä". Näin kyse on siis priorisoinnista, jota tulee soveltaa myös muihin muokkauksiin. Jos on sekä avoin, että maksumuurin takana oleva lähde, voi maksullisen korvata maksuttomalla mikäli ne aidosti lähteistävät samaa asiaa. Jos maksutonta ei ole, on mentävä maksullisella tai muutoin ehkä vaikeasti saatavilla olevalla lähteellä. Vapaita ja avoimia työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi toki on, kuten mm. Wikipedia-kirjasto (metassa), suomeksi WP:WLK, jonka avulla maksumuurien takana olevaa tietoa voidaan jakaa sitä tarvitseville käyttäjille. --Osmo Lundell moro 29. kesäkuuta 2025 kello 18.23 (EEST)

Jos tiedon lisääjällä ei ole pääsyä lähteeseen, tieto on epäluotettava, eikä sitä tule lisätä. Mitä osaamiseen tulee, niin lähteiden merkitseminen on opittavissa. --Kärrmes (keskustelu) 29. kesäkuuta 2025 kello 20.49 (EEST)

Mielipidetiedustelu

Lisätään seuraava osa käytäntöön Lähteiden merkitseminen:
"Kaikki artikkeleihin lisättävä uusi tieto tulee lähtökohtaisesti lähteistää lisäämishetkellä riippumatta tiedon määrästä tai sen merkittävyydestä. Lähteet lisäämällä Wikipedian tietosisällön laatu paranee, helpotamme seulontaa sekä tietojen tarkistamista. Käytännön ei kuitenkaan tule olla täysin taipumaton: poikkeuksia ovat selvästi epäkiistanalaiset, yleisesti tunnetut tai triviaalit tiedot, kuten esimerkiksi teosten juonikuvaukset. Näissä tapauksissa lähteen lisääminen jälkikäteen on kuitenkin erittäin suositeltavaa. Tietoihin, jotka ovat jo muualla artikkelissa lähteistettynä, mutta jotka toistetaan artikkelissa uudelleen, tulisi lisätä viite. Edellämainitut poikkeukset lähteiden merkitsemiseen eivät vaikuta elävistä henkilöistä kertovia artikkeleita koskeviin tiukempiin lähteistysvaatimuksiin, joista täsmennetään erikseen AEH-käytännössä." --Osmo Lundell moro 30. kesäkuuta 2025 kello 11.11 (EEST) edit: kielenhuoltoa --Osmo Lundell moro 30. kesäkuuta 2025 kello 18.14 (EEST)

Kannatan käytäntöehdotusta

1. --Osmo Lundell moro 30. kesäkuuta 2025 kello 11.12 (EEST)
2. Ilman muuta. --Abc10 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 14.37 (EEST)
3. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 4. heinäkuuta 2025 kello 22.51 (EEST)

Vastustan käytäntöehdotusta

1. Kielellisesti sekava ehdotus. Ei tuollaisena käytäntösivulle. --Lax (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 11.42 (EEST)
2. Liian ehdoton, byrokraatin unelma. Ks. Kommentit alla. --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 13.43 (EEST)
3. Knuutson273(keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 13.59 (EEST)

Kommentit

Korjattava teksti: "Tiedot, jotka ovat jo artikkelissa lähteistettynä, mutta toistetaan jossain osassa uudelleen tulisi lisätä viite" muotoon "Tietoihin, jotka ovat jo artikkelissa lähteistettynä mutta jotka toistetaan jossain osassa uudelleen, tulisi lisätä viite". Oletan että tätä tarkoitettiin. --Abc10 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 14.33 (EEST)

Joo! Hyvä korjaus, tuota tarkoitettiinkin. --Osmo Lundell moro 30. kesäkuuta 2025 kello 15.02 (EEST)

Niin että jos korjaisit. En korjaa toisen tekstiä muualla kuin artikkeleissa (disclaimer: olen joskus saattanut korjata). --Abc10 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 15.15 (EEST)

Ajattelin pitää kielenhuollollisen muutoksen korjaamisen vasta kun keskustelu on ollut täällä hetken, mutta toisaalta eihän tuo sisältöä muuta. Tämän olisin voinut sanoa edellisessä viestissä. Muutan sen toki itse, kiitti! --Osmo Lundell moro 30. kesäkuuta 2025 kello 18.09 (EEST)

Siirretty äänestysosiosta tänne: Keskeiset sisällöt ja esimerkiksi henkilötiedot on syytä lähteistää, mutta ei ole tarvetta lähteistää jokaista muuta yksityiskohtaa. On muokkaustilanteita, jossa sisällön kirjaaminen on lukijoille hyödyksi vaikkei lähdettä pääse silloin kirjaamaan; mobiilimuokkaukset tai reissussa asioiden kirjaamiset esimerkkinä. Yksityinen tai vaikka museossa tai julkaisurajoitusten piirissä oleva valokuva voi olla faktuaalinen lähde, mutta yksityisyyden, tekijänoikeuksien, panoraamarajoitusten tai muun syyn vuoksi valokuvaa ei halua, voi tai tulisi julkaista avoimella lisenssillä muiden avoimesti tarkistattavaksi. Esimerkiksi uutisvideoista, dokumenteista tai muista ohjelmista löytää toisinaan todennettavia asioita, joita tavanomaisesti printti- tai tekstimuotoinen sähköinen media ei ole näkyville tuonut. Olisi todella työlästä vääntää rautalangasta kaikkia, millä minuutilla ja missä osassa videota jokin asia oli nähtävissä; asiantuntijakatsojat voivat löytää sellaista jota toimittajat eivät osaa tulkita tai edes huomaa. Sellaisen täsmällinen perusteleminen auki voi myös murtaa wikipedistin yksityisyyttä. Toisinaan artikelia valmisteltaesa saattaa selailla ja lueskella ainakin osia esimerkiksi 10-20 lähdetekstistä. Näistä muodostuu kuva artikkelin aiheesta. Sisältöä kirjoittaessa lähdeviitteisiin kirjataan ehkä 3-8 noista niin, että keskeinen sisältö on todennettavissa, mutta sävyjä tai kuvaavia sanoja saattaa olla tarttunut myös lukijalle pimentoon jäävistä aineistoista. Wikipedistin ei kannata myöskään olla naivi tai typerys: on asialähteitä joita ei ole syytä esimerkiksi muiden yksityiskohtien vuoksi paljastaa (ettei helpottaisi rikollisuutta tai vihamielisten valtoiden vahingollista toimintaa). Sama koskee tarkkojen valokuvien julkaisemista infrakohteista Commonsin kautta. Silti lyhyt lähteetönkin luonnehdinta tai kuvaava sana voi olla esimerkiksi paikkakuntalaisille tai vierailijalle avartava ja faktuaalisesti täsmällinen lisäys - vaikkei lähdettä olisi näkyville saatettu. Jokaista maantieteellista etäisyyttä tai ilmansuuntaa ei aina jaksa lähteistää, vaikka sen tietokannasta, fyysiseltä kartalta tai sähköisestä palvelusta tarkistaisi tai mittaisi (koordinaatin perusteella olisi varsin suoraviivaista lisätä linnuntie-etäisyys ja ilmansuunta geodeettisella laskennalla); eri lähteet antavat toisinaan ristiriitaisia tietoja. Lähdeteoksissa on myös asia- ja painovirheitä, ja voiko silloin lähdeteosta mainita, jos tarkistukseen on käyttänyt epäluotettavampaa lähdettä tai omaa tietämystä. --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 13.43 (EEST)

Jos viittaa vaikkapa verkossa olevaan nauhoitteeseen, voi mainiosti käyttää verkkoviitettä ja käyttää selitettä esim näin: selite=kohta 2:15. En pidä välttämättä todella työläänä. Jos on matkoilla, muokkaamisen voi yleensä siirtää tuonnemmaksi eli hetkeen, jolloin on taas kunnollisen atk-laitteen äärellä. Mikäli asia on niin tärkeä, että muokkaamisen tulisi tapahtua hetikohta, on todennäköistä, että sen luotettava lähteistäminenkin on tärkeää. Mikäli muokkaaminen ei jostain syystä onnistu, vaikkapa sivun hankalan rakenteen vuoksi, voi sivulla olevasta virheestä tai kehittämistarpeesta mainita artikkelin keskustelusivulla. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. heinäkuuta 2025 kello 10.39 (EEST)

@Paju: ...ja voiko silloin lähdeteosta mainita, jos tarkistukseen on käyttänyt ... omaa tietämystä. - Jos lisätty teksti perustuu vain omaan tietämykseen, eihän sitä sitten pidä lisätä artikkeliin (ellei asia ole esim. "X kylä sijaitsee Y järven rannalla", jonka voi helposti tarkistaa kartalta). Vai tarkoitatko sitä, etteivät uudet muokkaajat välttämättä tiedä, ettei niin saisi tehdä? --Kapulakone (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 15.29 (EEST)

Ehkä kirjoitin jotain epäselvästi unettoman yön jälkeisenä päivänä. Tietenkin saa käyttää järkeä lähteiden epäselvyyksien tai perättömyyksien poissuodattamiseen/korjaamiseen. Joskus olen lähdeviitteeseen kirjoittanut selvennyksen, jos yleensä melko luotettavassa lähteessä kuten Encyclopædia Britannicassa tai World Factbookissa on virheellinen väite... Keskeiset uudet sisällöt tulee siis lähteistää, ja lähteitä lisäillä olemassaolevien artikkeleiden keskeisille väitteille. (Tämän viikon viikkokisassa on ilmeisesti yli 2 000 lähteetöntä artikkelia, huomenna alkaa Heinäkuun lähteistystalkoot...) Jos kylän X väitetään sijaitsevan järven Y rannalla, olisi tiedolle hyvä olla lähde. Jos artikkelissa on tai siihen lisää kylälle koordinaatit, voi suomalaisesta kylästä tehdä melko helposti Karttapaikan avulla lähdeviitteen. Kylän etäisyyttä esimerkiksi maakuntakeskuksesta ei aina löydä suoraan kartoista, ja maantie-etappien summaaminen voi olla työlästä, olla altis laskuvirheille. Avoimilla matka- ja reittilaskureilla sitäkin tietoa alkaa löytyä. (Tosin aika vaihtelevan tasoisia! Kannattaa terkistaa ettei reittilaskuri kierrätä 'huitsin Nevadan' kautta). Ja nyt muutama tunti unta nuppiin...--Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2025 kello 16.19 (EEST)

Mihin kohtaan tuo ehdotettu lisäys laitettaisiin? Onko käytännön koko teksti sitten tasapainossa ja ristiriidatonta? --Lax (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 14.25 (EEST)

Henkilön oma väite

Kuinka suhtaudutaan henkilöiden omiin väitteisiin haastatteluissa. Pesäpalloilija Patrik Vartama kommentoi omaan syntymäkuntaansa Hutunkeittäjät podcastissa (k3j7, noin 1h kohdalla) olevansa Forssasta, juontajien luettua oletettavasti wikipedia artikkelin, jossa hänen kerrotaan olevan Hämeenlinnasta. Vartama mainitsee syntyneensä Hämeenlinnan sairaalassa, mutta kieltää asuneensa siellä. Syntymäkunnalle on kuitenkin lähde Hyvinkään Tahkolta, jossa mainitaan Hämeenlinna.

Joten otetaanko tässä itse pelaajan sana totuutena vai miten? Itse uskoisin, että pelaaja voisi itse tietää paremmin ja seuralla on käynyt vain virhe. Mutta toisaalta ihan hyvin pelaaja on voinut saada väärän käsityksen. ViluKissa (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 07.41 (EEST)

Jos äidin kotikunta on ollut Hämeenlinna, lapsen syntymäkunta on Hämeenlinna vaikka ei olisi asunut siellä poistuttuaan sairaalasta. --Abc10 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 07.49 (EEST)

Joku, olisikohan SJK:n pelaaja, sanoi syntyneensä eri kaupungissa kuin palloliiton tilastoissa oli, niin se ainakin uskottiin täällä.--MAQuire (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 07.53 (EEST)

Löysin tuon ja olikin Interin pelaaja Mika Mäkitalo. Eli oma ilmoitus on merkittävämpi kuin tilastoissa ja tietokannoissa näkyvä paikkakunta.--MAQuire (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 08.04 (EEST)

Kyl mä sanoisin että jos henkilön oma väite voidaan lähteistää se menee tilastoissa näkyvien edelle. Ja syntymäpaikkahan ei ole sama kuin sairaala missä on syntynyt, mm Teemu Selänne on syntynyt Turussa ja Sebastian Aho Porissa vaikka kotipaikat ovatkin olleet eri noiden syntymän hetkellä. Korkki74 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 08.57 (EEST)

Kuten sanoin, syntymäpaikka on äidin kotikunta. Jos on siellä tai jossain muualla syntynyt, niin se tulee lapsen kotikunnaksi, vaikka hän ja äiti asuisivat sairaalasta päästyään toisaalla. Tämä on siis nykyinen käytäntö. Aiemmin on ollut toisin, eli syntymäpaikka on voinut olla se missä on konkreettisesti käynyt syntymässä, mutta selvää johdonmukaisuutta silloin ei ollut, eli seurakunnat (mikäli kuului kirkkoon) kirjasivat tietoja vaihtelevasti. --Abc10 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 09.40 (EEST)

Mistä äitien kotipaikkakunnan edes löytäisi lähteeksi? Tuon ymmärrän ettei syntymäpaikka ole sama nykyään, silloinhan miltein kaikki etelä-pohjalaiset olisivat seinäjokelaisia. Mutta eikö lapsille tehdä omia kirjoja joihin asetetaan, missä kunnassa hän asuu? ViluKissa (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 12.33 (EEST)

Asia ei ole ihan niin yksinkertainen. On tapauksia, joissa äiti on esimerkiksi asunut tilapäisesti jollain paikkakunnalla. Ennen vaikkapa opiskelu ei riittänyt perusteeksi saada muutettua asuinkuntaa. Tällöin syntyneen lapsenkin henkikirjoituskunnaksi on tullut hänen äitinsä virallinen pysyvä asuinkunta, vaikkei lapsi olisi siellä käynytkään. Esimerkiksi Jutta Urpilaisen syntymäpaikaksi on merkitty Lapua. Henkilö itse voi katsoa vaikka passistaan, mitä siinä lukee syntymäpaikkana. Keskustelua on herättänyt myös Reino Paasilinnan tapaus. Hän syntyi evakkomatkalla merellä eikä Petsamossa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 12.47 (EEST)

Tässä on asiasta mustaa valkoisella, ja jutussa on pari linkkiä, joissa käsitellään tilannetta ennen vuotta 1959. Piispainkokous määräsi vuonna 1959 seurakunnat kirjaamaan äidin kotikunnan lapsen syntymäkotikunnaksi, ja asetus siitä tuli 1970. Joku viitseliäs voisi kirjoittaa artikkelin syntymäpaikka ja tehdä sinne ohjauksen sanalla syntymäkotikunta, jotta sinne voidaan linkittää aina kun asiasta herää keskustelua. Kysy.fi-jutussa väitetään, että jo ennen vuotta 1959 "tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan", mikä ei pidä paikkaansa, vaan tapa vaihteli. Jos ei Vilukissa tiedä virallista syntymäpaikkaansa, varmaan Digi- ja väestötietovirasto auttaa. On kyllä ihme jos ei tieto ole missään elämänvaiheessa tullut esille. Muiden ihmisten tietoja sieltä ei saa vaan pitää luottaa siihen että heillä itsellään on virallinen tieto eivätkä he narraa. Tarkistakoot tosiaan passista. --Abc10 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 13.56 (EEST)

En tosiaan ole tainnut kyseenalaistaa omaa synnynpaikkaani vai olenko ymmärtänyt omat sanani väärin? Olen kysynyt käytäntö palstalla siitä onko ihmisen itse antama tieto luotettavampi kuin "virallisten" lähteiden tieto Wikipediassa. Tämän jälkeen olen hämmästellyt sitä kuinka saisin tietoon jonkun äidin kotikunnan ja tämän jälkeen pähkäillyt että eikö lapsen kotikunta voisi olla eri äitinsä asuinkuntaan, sillä en ole lakiasiantuntija. Toki kerro miten sait ajatuksiisi tämän oman identiteettini kyseenalaistuksen, sillä jos onkin niin etten tiedä omaa itseäni ja alitajuntaisesti näytän sen niin toki. ViluKissa (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 16.40 (EEST)

Pahoitteluni. Kun ihmettelit mistä saisi tietää äidin kotipaikkakunnan, kysymyskommenttisi vaikutti niin epävarmalta, että sain vaikutelman ettet tiedä omaa syntymäpaikkaasi. Ja onneksi kirjoitin Jos. Mutta hyvä jos kaikki on siltä osin kunnossa, eli äidin kotipaikkaa ei kenenkään tarvitse selvittää, ellei ole tekemässä sukututkimusta. y.t. --Abc10 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2025 kello 17.08 (EEST)

Pahoittelut myös omaan hieman närpäkkään vastaukseen. Kiitos ajatuksesta auttaa. ViluKissa (keskustelu) 4. heinäkuuta 2025 kello 14.26 (EEST)

Tiedostojen siirto-oikeus

Tällä hetkellä tiedostojen siirto-oikeus on pelkästään ylläpitäjillä. Tähän on historiallisena syynä se, että sillä pystyi tekemään vaikeammin kumottavaa sotkemista. Tänä päivänä tämä ei uskoakseni pidä enää paikkaansa, mutta kuvien siirroilla kaiketi pystyy yhä tekemään näkyvää vandalismia. Tiedostojen siirto ei sinänsä työmäärällisesti kuormita hirveästi ylläpitäjiä, mutta voisi silti olla hyödyllistä, että ne, jotka kuvia tallentavat, voisivat mahdollisimman pitkälle itse myös vaihtaa kuvien nimiä. Tältä pohjalta ehdottaisin, että lisätään automaattisesti seulotuille käyttäjille käyttöoikeus filemove. Tuossa vakikäyttäjät pystyisivät korjaamaan tiedostonnimissä olevat virheet ilman, että heidän täytyy pyytää jotakuta muuta tekemään sitä, mutta riski sotkemiselle säilyy pienenä. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 16.12 (EEST)

Siis kummalleko? Wikilinkissä lukee "automaattisesti seulotuille käyttäjille", mutta linkki johtaa sivulla automaattisesti hyväksytyt käyttäjät. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 7. heinäkuuta 2025 kello 16.30 (EEST)

Automaattisesti seulotuille käyttäjille. Korjasin linkin. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 16.34 (EEST)

Automaattiseulotuille käyttäjille voin kannattaa. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 7. heinäkuuta 2025 kello 16.36 (EEST)

Voisiko oikeuden antaa pyynnöstä palauttajalle? Oikeus olisi silloin rajattu vastuullisille käyttäjille, jos on tarvetta. (En halua palauttajaksi). Commonsissa on tarkat säännöt milloin kuvan voi nimetä uudelleen. Sen sijaan pyynnöt onnistuvat vaihtelevasti samanlaisissa tapauksissa. raid5 8. heinäkuuta 2025 kello 01.57 (EEST)

Wikimedia Commonsissa lähdetään siitä, että kuvilla on "vakaat" tiedostonimet, koska kuvia käytetään merkittävissä määrin myös Wikimedia Commonsin ulkopuolelta. Wikimedia wikien sisällä Wikipediat ovat itsestäänselvä käyttöäpaikka, mutta myös esimerkiksi pienoisohjelmat käyttävät kuvia linkittämällä niihin suoraan ja ulkoiset sivustot linkittävät kuviin ja käyttävät myös kuvia latamaalla ne comminsista suoraan. Jos kuvien nimet vaihtuvat, niin nuo linkit menevät herkästi rikki. En ole ihan varma, että onko fiwikiin tallennetuilla kuvilla tuonkaltaista käyttöä jossa kuvien nimenvaihtoa pitäisi välttää wikin ulkopuolisten linkkien takia. Ainakin sitä on paljon vähemmän kuin Commonsissa. Joka tapauksessa tämä oli hyvä huomio. Mitä tulee siihen, että oikeudet annettaisiin palauttajille, niin näkisin, että sen sijaan olisi käyttökelpoisempi luoda erillinen käyttäjäryhmä tiedostonsiirtäjät jolle käyttöoikeuden antaisi kuin lisätä kyseinen oikeus palauttajille. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2025 kello 07.05 (EEST)

Commonsiin liittyvä keskustelu

Tiedostojen korjausoikeus olisi sellainen jota tarvitsisin. Kuvissa on usein pientä korjattavaa kirkkaudessa tai rajauksessa, mutta kokonaan uutena versiona tallentaminen on turhan työlästä, eikä siihen viitsi ruveta pikku asian takia. Lisäys: tarkoitan siis Commonsin kuvia. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 16.33 (EEST)

Varmistus, että ymmärsin oikein. Kokonaan uutena versiona tallennus on, että tallentaa vanhan version päälle uuden version kuvasta. Tämä oikeus (Tallentaa olemassa olevien tiedostojen tilalle uusia (reupload)) on jo kaikilla joilla on ylipäätänsä oikeus tallentaa kuvia fiwikiin. Tämän lisäksi ei ole muuta kuvien "korjausoikeutta". --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 16.41 (EEST)

Commonsin kuvista, niin periaatteessa sielläkään ei ole mitään tämän kummallisempaa. Kuvien rajaukseen on commonsin pienoisohjelmissa "croptool" jolla kuvia voi rajata ja kääntää. Vaikka tämä suoraviivaistaa kuvien muokkaamista, niin taustalla se tallentaa uuden version kuvasta käyttäen reupload käyttöoikeutta. Wikimedia Commons menee kuitenkin hiukan ohi tästä ehdotuksesta, koska ehdotukseni koskee ainoastaan fiwikin käyttöoikeuksia ja fiwikiin tallennettuja kuvia. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 16.50 (EEST)

En tiedä missä Commonsin keskustelujen arkisto on, mutta tässä muuan ylläpitäjä vastaa ihmettelyyni, ettei kuvia voi enää korjata tekemättä siitä uutta versiota uudella nimellä. Näin kuulemma estetään kikkelinkuvien tekeminen aiemmista kuvista (nehän tallentuvat kaikkiin Wikipedioihin saman tien). Jos tallennan kuvan uudella nimellä, se on ensinäkin työlästä ja toiseksi työlästä on myös kiertää kaikki Wikipediat paremman version viemiseksi. Tuli nyt vain mieleen, kun juuri tänään olisi ollut tarvetta saada synkkään kuvaan vähän valoa. Mutta olkoon, ei tässä hirveästi muutenkaan ole enää motivaatiota mihinkään. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 17.14 (EEST)

Mjoh, olet oikeassa vuonna 2023 kuvien ylikirjoittaminen rajattiin Wikimedia Commonsissa vain autopatrol-käyttäjäryhmässä oleville käyttäjille (per edellä linkitetty keskustelu). Wikimedia Commonsin autopatrol-käyttäjäryhmään pääsyä voi pyytää täällä. Ohjeellinen raja näyttäisi olevan 500 muokkausta ja pitää olla muokannut Commonsia edellisten 30-päivän aikana. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.13 (EEST)

Ystävälliseksi ilmoittautunut ylläpitäjä jätti tämän tiedon kertomatta. Ongelma on etten varmaan osaa ilmaista itseäni tässä asiassa englanniksi, kun en oikein osaa suomeksikaan. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.30 (EEST)

Jos haluat itsellesi jotain uusia oikeuksia Commonsissa, kysele niiden perään siellä.-- Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.33 (EEST)

Et tainnut ymmärtää tämän keskustelun ideaa. Linkittämässäni keskustelussa Commonsissa oli juuri siitä kysymys, että halusin sellaisen oikeuden. Kun luet kommenttisi huolellisesti, huomaat, ettet antanut vinkkiä että oikeuksia voi hakea, vaan tyrmäsit täysin haluni tehdä kuvasta käyttökelpoisen. Samalla tavalla muokataan artikkelitekstejäkin, eikä alkuperäisen kirjoittajan versiota sen kummemmin "kunnioiteta". Siellä käytyä keskuselua tulkitsen nyt niin, että sinulla tämä autpatrol-oikeus on. Ja tosiaan, en osaa pukea toivettani englanninkieliseen muotoon. Pahoittelen, etten tiennyt titteliäsi. Vastaisuudessa puhuttelen sinua käyttäjänä, jos se on oikeampi titteli siellä. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.49 (EEST)

Et kysynyt. Minä en ole pyytänyt kyseistä oikeutta, vaan sain sen yllättäen ja pyytämättä eräältä Commonsin ylläpitäjältä siinä vaiheessa, kun minulla oli yli kuusi vuotta vanha tunnus ja hiukan vaille 6000 muokkausta.-- Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.04 (EEST)

En tietenkään kysynyt, kun en tiennyt että sellaista voi kysyä, ja toistan: et kertonut että voin kysyä. Voithan nyt pyytää puolestani, niin olisit sen ystävällisyyden veroinen, jota mainostit linkittämässäni keskustelussa. En lähde kilpailemaan kanssasi tilastoissa. Toisinaan voisi olla parempi että joku muu kuin sinä vastaisi, kun kommenteissasi ei välttämättä ole ystävällinen sävy. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.22 (EEST)

Pyydä itse. Ystävällisyyttäsi varmaan nimittelit minua kyyksi.-- Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.29 (EEST)

Jälleen todistamaton väite. Jospa pitäisit lomaa minulle komentoinnista. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.51 (EEST)

Ellei ole täysin kohtuuton pyyntö, niin voisitteko siirtää jalan kaasupolkimelta jarrupolkimelle, ennen kuin ollaan pitkällä pellon puolella? Otsikon aiheeseen liittyvän keskustelun seuraaminen olisi helpompaa ilman siihen liittymätöntä "nokkapokkaa". --Rdt404 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 20.04 (EEST)

Tämä ei liity tähän mitenkään, mutta oli niin kiinnostava fakta, että kommentoinpa silti. Htm:lle autopatrollerin oikeudet Commonsissa antanut ylläpitäjä on sittemmin estetty kokonaan muokkaamasta kaikkia Wikimedia-sivuja ja eston on antanut vieläpä Wikimedia-säätiö itse. Lisäksi käyttäjällä on ollut 250 sukkanuken armeija. En ole koskaan nähnyt mitään tällaista. --Minilammas (keskustelu | muokkaukset) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.45 (EEST)

Commonsissa oli ilmeisesti ollut ongelmia sen kanssa, että oli jyrätty kuvien alkuperäisversioita "paremmiksi". Siitä, oliko uusi versio parempi kuin alkuperäinen kuva, oli ilmeisesti sen verran erimielisyyttä ja sanansäilän kalinaa, että tuo ratkaisu tehtiin. Kuka tahansa voi muuntaa Commonsin kuvia mieleisekseen ja tallentaa ne Commonsiin, kunhan tekee sen uudella nimellä. Se ei ole mitenkään erikoisen työlästä.-- Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.37 (EEST)

No siis onhan tästä ollut ongelmia myös fiwikissä kun vaakunoita, karttoja jne on commonsissa ylikirjoitettu paremmin omaan makuun sopiviksi eikä olla tyydytty virallisiin versiohin. . --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.40 (EEST)

Ongelmat on aiheutettu Commonsissa. Ihan samankaltaista tuhoa pystyy fi-wikin artikkeleihin tekemään myös Wikidatassa. Mutta nähdäkseni ylläpitäjät eivät ole valittaneet tiedostojen siirtoa eri nimille työlääksi. Kaikki on siirretty, jotka on pyydetty, ja olen patsastaulukoita läpikäydessäni siirtänyt niitä typottomille nimille myös ilman eri pyyntöä.-- Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.08 (EEST)

Joo, mutta en meinannut tässä tuota. Käsittääkseni yksi syy Commons rajoitti tiedostojen ylikirjoittamista oli mm. muokkaussotiminen artikkeleissa käytössä olleilla kuvilla jossa ei riittänyt se, että sivu on suojattu wikipediassa vaan myös kuva olisi pitänyt suojata Commonsissa. Niitä toki suojattiin, mutta kuvia on aika paljon Commonsissa niin suuren määrän kuvia suojaaminen pysyvästi on hiukan hankalaa varsinkin kun suojaukset tapahtuvat aina jälkikäteen. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.14 (EEST)

Abc10:n kuvailemiin ongelmiin tiedostojen siirto-oikeus fi-wikissä ei auta. En menisi laajentamaan sitä.-- Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.24 (EEST)

En siis ehdottanut tätä siksi, että Commonsissa on ongelmia vaan ihan siksi, että minusta lähtökohtaisesti muokkaajat voisivat pystyä siirtämään myös kuvia. En näe että siinä olisi mitään erityisiä riskejä vakiokäyttäjien kohdalla. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 19.28 (EEST)

Tuntuu kuin kommentoisit lukematta mitä olen kirjoittanut. Se on työlästä verrattuna siihen, että tallentaisi samaan kuvaan uuden version (niin kuin artikkeleissakin tehdään), ja työläyttä lisää, kun joutuu vaihtamaan kuvan kenties kymmeniin Wikipedioihin. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.53 (EEST)

Tuo keskustelu oli käyty Commonsissa eikä siihen osallistunut yhtään Commonsin ylläpitäjää.-- Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 18.31 (EEST)

Vastasin ystävällisesti Abc10:n pyyntöön Commonsin keskustelussa Autopatrol-oikeus. Englanniksi kirjoittaminen ei ole myöskään minulle luontevaa (luen kyllä mielelläni), joten käyttöoikeuksien pyynnön voi tehdä kopioimalla hyväksytyistä pyynnöistä itselleen sopivia lauseita. Diff: Esimerkiksi kuvassa Untomonosenyhtye1959.jpg käyttäjä tallensi kokonaan eri kuvan alkuperäisen tilalle ja luovutti vasta ylläpitäjän puututtua. raid5 8. heinäkuuta 2025 kello 02.18 (EEST)

Mulle tuli ensin mieleen, että seulojille voisi tuon oikeuden antaa, mutta kyllä automaatiseulotutkin voivat olla ihan riittäviä eli kannatus. Luurankosoturi ✉️ 7. heinäkuuta 2025 kello 17.46 (EEST)

Hyvä idea, mutta automaattiseulotuille antaisin tämän minäkin. --Osmo Lundell moro 7. heinäkuuta 2025 kello 18.53 (EEST)

Ei ole esitetty esimerkkejä, missä tilanteessa tiedostot olisivat jääneet siirtämättä. En kannata.--Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2025 kello 20.45 (EEST)

Kyse ei siis ole siitä, ettei tiedostoja siirrettäisi pyydettäessä, vaan ihan siitä, että tämä ei ole minusta asia, jossa siirtoa olisi tarpeen erikseen pyytää --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2025 kello 14.28 (EEST)

Oseania → Australia ja Oseania

Voisiko Oseanian siirtää nimelle Australia ja Oseania? On varmaankin tarkoitus, että Oseania-artikkeli kertoo maanosasta, ja suuri osa on tottunut siihen, että se maanosa on joko Australia tai Australia ja Oseania? Australia-nimitystä en kannata, koska se meinaa manteretta, josta ei ole kyse pelkästään siitä, vaan isommasta alueesta, jonka Oseania kattaa.

Voisiko myös kaikkialla, jossa kerrotaan Australia-maanosasta, Australian muuttaa Australia ja Oseaniaksi (esim. Maanosa-artikkelissa)? Australiahan on käytännön syistä lyhennetty Australia ja Oseania, mutta täällä ei varmaankaan sellainen käytäntö estä käyttämästä Australia ja Oseania -nimeä.

Luurankosoturi ✉️ 7. heinäkuuta 2025 kello 18.06 (EEST)

Minulle se maanosa on nimeltään Oseania. Ja linkitetään tähän vielä keskustelun alku: sivulla Wikipedia:Viikon kilpailu/Tulevat (osio Australia ja Uusi-Seelanti sivun alareunassa). --Lax (keskustelu) 8. heinäkuuta 2025 kello 12.02 (EEST)