Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Kauppaliikkeiden nimet artikkeleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa artikkeleissa luetellaan kylän, ostoskeskuksen tai vaikka laivan kauppaliikkeet yksityiskohtaisesti. Luettelot ovat usein kiusallisen pitkiä, esimerkiksi Pirkkala tai M/S Silja Symphony.

Asiaan liittyy monta mahdollista ongelmaa, muun muassa:

  • kaupallisuus ja markkinointihenkisyys
  • ylläpidon ajantasaisuus eli tiedon luotettavuus
  • merkityksellisyys.

Itse kirjoittaisin kauppaliikkeet tyyliin "kaksi elintarvikekauppaa, pizzeria ja kioski". Onko tästä sovittua käytäntöä? --Huhdanjo (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 15.15 (EEST)

Juuri noin. Ja mitä isompi paikka, sitä vähemmän on tarvetta luetella yksittäisiä palveluja. Kaupungissa, jossa on yliopisto, on oletusarvoisesti myös paikkoja joista saa leipää ja maitoa ja joihin voi jättää lottokupongin. --Esamatti1 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 10.02 (EEST)
Samaa mieltä, tarpeetonta luetella yritysten nimiä. Jos on kovin paljon kaikenlaisia pikku yrityksiä, hyvä ratkaisu on mainita näin: "muun muassa kaksi elintarvikekauppaa, pizzeria ja kioski". Wikipedia ei ole palveluhakemisto. --Abc10 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 10.41 (EEST)
Pikkukylien osalta olen tehnyt näin. Esim. isot kehätienvarren kauppakeskittymät ja taajaman palvelutaso kyllä tulee jotenkin mainita.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 10.58 (EEST)
Riippuu tapauksesta, jos kyseessä on esimerkiksi kauppakeskus tai vaikka tuo ruotsinlaiva liikkeiden kertominen on aiheeseen liittyvää. Lisäksi jos liikkeet ovat oleellisia alueilla niin voidaan kertoa liikkeen nimikin ja kuten Esamatti1 aika hyvin kirjoittikin, niin mitä isompi paikka, sitä vähemmän on tarvetta luetella yksittäisiä palveluja.--Zache (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 10.52 (EEST)
Ainakin nuo Siljan mymälät ovat suoraan markkinointitekstiä, jota ei ole syytä toistaa. Pirkkala voi olla vähän monipiippuisempi, koska joku käsitys taajaman palvelutasosta ja luonteesta (esim. kehätienvarren mymäläkeskittymä) on syytä antaa. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 10.58 (EEST)
Riippuu. Ei kategorista kieltoa. Ainakin merkittävimmät liikkeet voi mainita nimeltä, tai muuten vaihtoehtona on: "Tuurin kylässä sijaitsee valtakunnallisesti tunnettu suuri vähittäistavarakauppa." "Itäkeskuksen alueella sijaitsee Pohjoismaiden suurin ostoskeskus." En silti lähtisi jokaista pizzeriaa ja kioskia nimeämään. En myöskään listaisi jokaista paikallista judokerhoa kuten Pirkkalassa. Tieto alueella olevista kaupallisista(kin) palveluista on kyllä ihan mielekästä. Ongelma on tietojen pitäminen ajan tasalla. Listaus pizzeriasta, apteekista ja huoltoasemasta pysyy paremmin ajankohtaisena kuin listaus Best Pizzasta, TerveysApteekista ja Veijon Essosta. --Wähäwiisas (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 11.42 (EEST)
Eli voisiko nyrkkisaääntönä olla, että itse wikimerkittävät liikeet voidaan ja yleensä tulee mainita nimeltä? --Pitke (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.07 (EEST)
Ehkä, mutta jokaista Abc-marketia, Siwaa, Kotipizzaa tai K-kauppaa ei ole tarpeen esittää nimeltä ja wikilinkitettynä. Listoista tulee piinallisia ja ärsyttäviä. Mainosmaisia. --Htm (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.32 (EEST)
Riippuu zoomaustasosta. Yksittäinen wikimerkittävä liike on järkevää mainita sijaintipaikkansa artikkelissa. Ketjuliikkeille korkeampi kynnys. Liike voi myös olla paikallisesti huomattava, esimerkiksi jonkin kiistan tai uutisen kautta. Kysymys on siitä, mikä on artikkelin kannalta järkevää ja tasapainoista. Yleispätevä vastaus on vaikea antaa. Laiva-artikkeli toimii kyllä ilman pubien nimiäkin. --Wähäwiisas (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.17 (EEST)
Pirkkala esimerkki minusta vielä juuri ok ja vanha siljakin myös. Jos kerrotaan korttelista tai pikku taajamasta niin voi olla aivan ok mainita jopa kaikki liikkeet, jos taas havaittavasta kaukkeudesta niin ehkä ei yhtään. Sitten muissa jotain tältä väliltä eli vastustus yleiselle ehdottomalle linjaukselle. Se mikä on kulloinkin sopivaa riippuu täysin kulloisenkin artikkelin zoomaus-tasosta.
Sitä että tiedot vanhentuu eikä niitä päivitetä en pitäisi syynä rueta suuremmin rajoittamaan sisältöä. Tosin aiempaa ponnekkaammin tulisi vaatia tilanteiden ajankohtien merkitsemistä: "Siellä on se." muotoon "Vuonna 2222 siellä on se."
Eli minusta esitetyt ongelmat voidaan hoitaa vaatimalla asiallista tyyliä ja hahmottamalla, että miten verkkomuotoinen tiestosanakirja rakentuu. --Usp (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.36 (EEST)

Hyvien artikkelien esittelyä etusivulla?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olisiko hyvä ajatus alkaa esitellä myös hyviä artikkeleita etusivun valituissa paloissa, eikä vain nykyisiä suositeltavia? Moni hyvä on riittävän laadukas esiteltäväksi, niissä on paljon valinnanvaraa aihepiirien suhteen, ja moni suositeltava on jo varsin vanhakin. Esimerkiksi viime vuoden aikana tuli vain seitsemän uutta suositeltavaa. Tämän voisi toteuttaa jopa luopumalla kokonaan hyvät-väliluokasta siirtämällä niistä parhaat suositeltaviksi ja heikoimmat lupaaviksi tai kokonaan laaduttomien luokkaan. --Savir (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 15.35 (EEST)

Kuulostaa kannatettavalta ehdotukselta, että hyviäkin esiteltäisiin etusivulla. Ja kun tarkemmin mietin, niin hyvistä voitaisiin melkein kyllä luopua, vaikea on tehdä rajausta hyvien ja suositeltujen välille. Osa hyvistä voidaan tiputtaa lupaaviksi, tästäkin olen samaa mieltä. --Stryn (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.10 (EEST)
Kannatan myös. Laatutasoja on nyt aika monta, ja hyvät voisi mainiosti yhdistää suositeltuihin ja lupaaviin (toisille raskaampi äänestys, toisille keskustelu). Tasot ovat käytännössä aika päällekkäisiä ja prosessi turhan raskas. Samalla tulisi lisää esiteltävää etusivulle. --Epiq (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.20 (EEST)
Kannatan, niitä voisi laittaa ainakin linkeiksi sen etusivun suositeltu artikkeli -laatikon alareunaan en-wikin tapaan. --Msaynevirta (k · m) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.41 (EEST)
Kannatan myös hyvien nostamiseen etusivulle. Kategorioiden yhdistämiseen en ota kantaa muuten kuin, että minusta HA + SA voidaan yhdistää jos koetaan tarkoituksenmukaiseksi. Kategorioiden määrään liittyen, niin meillä olisi tarvetta lupaavien alapuolella olevalle arviointikategorialle joka olisi toimintaperiaatteeltaan lupaavia kevyempi ja tähtäisi lyhyisiin ns. kunnossa oleviin artikkeleihin. Eli arviointiluokitusten määrä tuskin tulee tulevaisuudessakaan tippumaan. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 10.27 (EEST)
Ainakin hyvien nostaminen etusivulle suositeltujen rinnalla onnistuu hyvin riippumatta siitä, yhdistetäänkö HA ja SA -kategoriat vai ei, ja se on helppo toteuttaa. Arviointikategorioiden yhdistäminen, ja sen pohtiminen, muutetaanko kriteereitä, ja jos niin miten, on enemmän oma pohdintansa. Eli jos poistetaan hyvät välistä, niin olisiko se lupaavaa ylempi luokka silloin nykyistä hyvää vai nykyistä suositeltua vastaava vaiko jotain niiden välistä. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 22.12 (EEST)
Voidaan esitellä etusivulla, jos HA- ja SA-kategoriat yhdistetään. Toivoisin, että yhdistäminen voitaisiin toteuttaa siten, että SA-kategorian kriteerit muutetaan HA-kriteereitä vastaaviksi, tai ainakin hyvin lähelle niitä. Eli yhdistämisen jälkeen meillä olisi SA-kategoria, jonka kriteerit olisivat nykyiset HA-kriteerit. Gopase+f (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 10.32 (EEST)
Symbol support vote.svg Kannatan edellistä. –J.K Nakkila (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.09 (EEST)
Kannatusääni. --Thi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 21.44 (EEST)
Kategorioiden mahdollinen yhdistäminen sopisi paremmin omaksi keskustelukseen, koska se on laajempi kysymys kuin tämä, mistä tämä keskustelu lähti. Se riippuu monesta muustakin asiasta kuin siitä, mitä tulisi esitellä etusivulla, eikä ole alisteinen pelkästään sille. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 22.15 (EEST)
HA- ja SA-statukset kannattaa tosiaan yhdistää. Kriteerit ovat melkolailla samat ja käytännössä statusten laatuvaatimukset ovat aivan samat. – Kuohatti 24. huhtikuuta 2015 kello 23.24 (EEST)
En näe ongelmaa HA-artikkeleiden esittelyyn etusivulla, mutta artikkelit pitää käydä kuitenkin läpi. Kaikki niistä ei ole etusivukunnossa (osassa on mm. pienempiä ongelmia, kuten surkeita johdantoja, osassa sitten muita ongelmia). Yhdistäisessä tosiaan pitäisi kaikki käydä vielä tarkemmin läpi, sillä en todellakaan kannata kaikkien HA-artikkelien suoraa merkitsemistä SA-tasolle. Edelleen samoista syistä. --PtG (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 23.58 (EEST)
Kuten PtG. HA-artikkeleita voi esitellä etusivulla ihan vain linkkeinäkin artikkeliin SA-artikkelin alapuolella kuten enwikissä. Mahdollisesta artikkelitasojen yhdistämisestä voi keskustella toisessa ketjussa. Itse en kannata suositeltujen ja hyvien yhdistämistä. –Makele-90 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 00.09 (EEST)
Moni hyvä on tosiaan kelvoton, etenkin osa vanhimmista, eikä kaikkia voi esitellä etusivulla. Miten esiteltävät hyvät valittaisiin? Tekeekö valinnan se käyttäjä, joka artikkelin lisääkin? Perustetaanko projekti, johon jokainen voi käydä luettelemassa mielestään kelvollisia ja kelvottomia hyviä, ja sitten jollain nopeutetulla menetelmällä valitaan esittelykelpoiset? Jokaisen hyvän tuominen nykyisenmuotoiseen suositeltava- tai hyvä-äänestykseen on niin raskas prosessi ettei sitä kannattane tehdä. Hyvien listalla roikkuu laaduttomia artikkeleita, joita ei jakseta ja viitsitä lähteä arvioimaan uudelleen, joten jotain pitäisi keksiä. --Savir (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 09.48 (EEST)
Joskushan se uudelleenarviointi on kuitenkin tehtävä. Toisaalta tuollainen koottu pikkuprojekti voisi olla hyvä työkalu myös tämän välttämättömän uudelleenarvioinnin pohjaksi ja palvelisi myös sitä. Jos tällainen projekti perustetaan, niin siinä varmaan auttaisi että joka mielipiteessä olisi myös lyhyt perustelu. Projektista syntyvästä listastahan olisi sitten tämän etusivukäytön lisäksi myös myöhemmin helppo poimia kerralla käsittelyyn ne, joiden status tulisi muuttaa ja suorittaa niiden käsittely joko kaikki samanaikaisesti tai sopivan suuruisissa erissä kerralla. (Edellyttäen siis, että arvointitasojen määrä olisi nykyinen.) Jos päädyttäisiin muuttamaan arviointitasojen määrää, listasta olisi apua silloinkin, lajittelu vain menisi silloin vähän toisin riippuen siitä minkälaisiin arviointitasojen määrän ja kriteerien muutoksiin mahd. olisi päädytty.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 10.13 (EEST)
En tiedä, miten pystyisi vastaavaa toteuttamaan yhteistyöllä, mutta itse koin seuraavan hyödylliseksi, kun aloin pohtia joidenkin lupaavien uudelleenmerkitsemistä hyväksi. Olisikohan ollut Pitke, joka teki jonkunlaista arviointilajittelua, jonka sitten otin omaan käyttööni. Tällaisella pohjalla tosiaan arvioin lupaavia ja niiden tasoa. Tällaisen listan avulla voisi mielestäni arvioida hyviäkin. Mutta kuten sanoin, en tiedä, miten tuollaisen tekeminen onnistuu kollaboraatioperiaatteella. Mitenhän se myös onnistuu, jos voisi antaa arvion lisäksi merkinnän nykyisestä tasosta. Koitetaas jonkinlaista mallia. Tämä olisi yhden artikkelin arviointipohja. Onko tämä sitten liian monimutkaista, mutta mielestäni tuosta näkisi suoraan ongelmakohdat ja mahdolliset kehitystarpeet? Esimerkiksi alla oleva artikkeli on edelleen HA-tasolla, ja suositeltavaksi se tarvisi jonkun verran päivitystä kielenhuoltoa, wikilinkkien tarkistamista ja johdannon parantamista. Tämä siis edelleen olettaa, että HA-taso säilyisi. Ja itse olen edelleen sitä mieltä, että kolmessa tasossa ei ole ongelmia, jos artikkeli pystyisi valitsemaan vaikka HA-tasolle, vaikka sitä ehdtotettaisiin vain LA-tasolle. --PtG (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 13.31 (EEST)
Kattavuus + Neutraalius Kieli Lähteet Linkitys Kuvitus Tyyli Arvioija
Vaatii päivitystä Hyvä artikkeli Kieli paikoin koukeroista Lupaava artikkeli Suositeltu artikkeli Wikilinkit tarkistettava, osa menee ohjaussivulle Hyvä artikkeli Suositeltu artikkeli Johdantoa parannettava Hyvä artikkeli --PtG (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 13.31 (EEST)
Minusta tuo pohja on hyvä. Hyviä artikkeleita on 408 kpl, niitä ei voi kaikkia pamauttaa arvioitavaksi mutta minäpä voisin tehdä Wikipedia:Wikiprojekti Hyvät artikkelit projektille alisivun, jossa voi tehdä ensiarviointeja suosikeilleen, ja sovitaan sitten joku kevyt menettely jolla siellä olevia hyväksytään esiteltäviksi. (Raskaampi menettely olisi täysi SA-äänestys). --Tappinen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 12.44 (EEST)
Minusta tuollainen menettely näyttää raskaammalta kuin nykyinen suositeltava-arviointi, jossa tarvii vain äänestää jaa/ei. --Savir (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 13.36 (EEST)
Niinpä, siksi tämä on wikiprojektin alla. Tässä siis muutama ihminen koordinoi yhteistyötä, ja sitten jos seuraavana vaiheena viedään äänestykseen niin siellä riittää että 4-10 ihmistä äänestää sen jaa/ei. Ja äänestyksestä voi linkata tähän jolloin näkee että tietys osat on tarkastettu. --Tappinen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 14.07 (EEST)
Paitsi ettei lupaavista (vieläkään) äänestetä vaan keskustellaan, ja perustelemattomat "äänet" voidaan jättää lopputuloksen päätännässä huomiotta. --Pitke (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 14.36 (EEST)
Olen ehkä käyttänyt epäselviä termejä. Ajatus on että tähän taulukkoon viedään niitä jotka ovat jo HA ja voisivat olla SA, ja jos ne vie SA-äänestykseen niin sille äänestyssivulle voisi tehdä linkin josta voi katsoa tässä tehdyn pohjatyön. EDIT ja se "raskaampi" liittyi siihen että "kevyempänä" vaihtoehtona voisi sopia että etusivulla voisi esitellä tässä erityisen hyväksi todettuja ilman että ne korotettaisiin SA-luokkaan äänestyksen kautta. --Tappinen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 14.50 (EEST)
Tuo vaatimus "kattavuus" herkästi jatkaa sitä tuttua ongelmaa, että laajoista, merkittävistä, kiinnostavista ja yleisesti tunnetuista aiheista tehtyjen artikkelien on vaikeampi nousta suositeltaviksi kuin joistain tuntemattomista marginaaliaiheista tehtyjen. --Savir (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 14.59 (EEST)
Näkökulmasta riippuen tuo on ongelma tai ominaisuus. (Vietnam Suositeltu artikkeli ja Mosambik Suositeltu artikkeli ovat laajimpia suomenkielisiä esityksiä aiheesta, kun taas Ruotsin LA-keskustelu meinasi kaatua arkkitehtuurin vajanaiseen käsittelyyn... ) "Kattavuus" oli PtG:n taulukossa ja ajattelin että se on hyvä tarkastaa siitä näkökulmasta, että jos aihe on vanha HA, asiaan on voinut tulla uusia käänteitä (vaikkapa ex-jalkapalloilijan uusi ura politiikassa). --Tappinen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 15.12 (EEST)
Sivuhuomiona: Toi kattavuus-vaatimus on tosiaan muodostunut vähän ongelmalliseksi. Vaatimus kattavuudesta ei itsessään ole ongelma, vaan se miten asiaa mitataan ja miten vaatimuksiin kattavuuden laajentamisesta suhtaudutaan. Arvioinneissa osa arvioijista tuntee aihetta vain pintapuolisesti. Kattavuutta ei mitata mitenkään, joten ainakin osa kattavuusnäkemyksistä on ihan puhdasta mutuilua. Oikean maailman vertaisarvioinneissa tässä ei ole mitään ongelmaa, koska vertaisarvioijat tuntevat aiheen. Mitä asialle voidaan tehdä: kattavuutta pitäis arvioida lähteiden kautta, ei mutuilulla. Jos joku esittää että Ruotsi-artikkelissa arkkitehtuurista ei ole kirjoitettu tarpeeksi, ni sitten kerrotaan että tässä Ruotsia kokonaisuutena (laajasti) käsittelevässä lähteessä X ei kerrota tämän enempää arkkitehtuurista. Ja sama lähteessä Y. Eli kattavuus näkemyksiin vois vastata jotain. Nykyäänhän vaihtoehtoina on arvioinneissa käytännössä vain joko laajentamisehdotuksen toteuttaminen tai sitten ehdotuksen heivaaminen ovesta pihalle. Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 15.32 (EEST)
Kaikkia noita vaatimuksia voidaan käyttää väärin. Ei se tosiaan ole itse vaatimuksen ongelma. Jos tosiaan vaaditaan jotain nippelitietoja artikkeliin, niin sitten ollaan yleensä väärillä jäljillä. Mutta toisaalta ikävä kyllä aika loogista on se, että laajoihin aiheisiin tarvitaan hieman laajempaa asian käsittelyä. Lisäksi tutuista artikkeleista on kyllä usein huomattavasti helpompi löytää lähdemateriaalia. Ja tosiaan "hölmöjä" vaatimuksia pitää pystyä kumoamaan toteamalla, että tällaista asiaa ei yleensä käsitellä. Itse poistaisin oikeastaan noista arvioinneista kuvavaatimuksen. Se on hölmöä, että jos aiheesta ei yksinkertaisesti ole olemassa sopivaa vapaata kuvaa, niin artikkelia ei voi pitää SA-tasoisena. --PtG (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.03 (EEST)
Tappinen siis aloitti sen alasivun erityisen hyville artikkeleille, siihen ei täältä vielä linkkiä tainnut ollakaan: Wikipedia:Wikiprojekti Hyvät artikkelit/Erityisen hyvät. --Savir (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.21 (EEST)
Minäpä rupean ehdottamaan yhden viikon välein aina yhtä hyvää artikkelia suositeltavaksi. Ehdottelen sellaisia, joissa ei ole sellaista vikaa, joka mielestäni estäisi niiden näyttämisen wikipedian satunnaisille lukijoille. Arvioijat sitten päättäkööt omien kriteeriensä mukaisesti riittävätkö ne suositeltaviksi. --Savir (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 15.05 (EEST)
Ehdotin suositeltujen artikkelien keskustelusivulla että luovuttaisiin sanasta "kattava". Se on epämääräinen sana, joka on liian helppo tajuta haitalliseksi ja epärealistiseksi rajoitukseksi. Mielestäni jo määritelmän "erityisen hyvin kirjoitettuja" pitää sisällään sen, että sisältö on riittävän monipuolinen aiheeseen nähden, minkä pitäisi riittää. --Savir (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 23.23 (EEST)
Mielestäni artikkeli ei ansaitsisi edes hyvä-statusta, jos se ei ole otsikkoon nähden kattava eli ei käsittele oleellisia asioita. "Hyvin kirjoitettu" tarkoittaa minun kielenkäytössä primääristi kirjoitustaitoa, ei yksiselitteisesti kattavuutta. Kattavuus on primääristi asian ymmärtämistä. On hyvin mielestäni vaadittu: "erityisen hyvin kirjoitettuja ja kattavia", erityisen tuosta voisin poistaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 17.55 (EEST)
Artikkeli saisi tosiaan käsitellä riittävästi oleellisia asioita. Liiallinen painotus johonkin yhteen suuntaan ei myöskään ole hyväksi. Tietysti on vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on riittävän (tai liian) kattavaa. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 18.36 (EEST)

Luetteloiden merkittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko luettelot poikkeus normaalista merkittävyyskäytännöstä. Esimerkiksi luetteloita digimoneista ei kaikella todennäköisyydellä löydy mistään luotettavasta ulkopuolisesta lähteestä. Ja jos löytyy niin noit tässä mielessä ongelmallisia luetteloita on toki muitakin. J.K Nakkila (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.09 (EEST)

Hmm, tarkoitatko, että luettelot eivät ole "merkittäviä" siksi, että niissä luetteloitavat kohteet (esim. yksittäiset digimonit) eivät ole merkittäviä, vai siksi että missään ulkopuolisessa lähteessä ei ole luetteloitu kohteita vastaavanlaisilla perusteilla? Jos jälkimmäistä, ei varmaan kannata käyttää sanaa "merkittävyys", sillä kyse on lähinnä luetteloimisen järkevyydestä tai luettelon rajauksesta, ja jos sille tielle lähdetään, täältä tosiaan saattaa lähteä poistoon aikamoinen määrä luetteloita.
Mitä digimoneihin tulee, mielestäni kaikki tulisi poistaa lähteettöminä, mutta sitä tuskin on tapahtumassa. Luettelointi tekee kokonaisuudesta ainakin jossain määrin hallittavan ja helpommin kehitettävän, mitä se ei nyt ole. --Epiq (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.46 (EEST)
Kun mielipidettä kysytään niin kerronpa sitten omani: sekalaista triviatietoa esittelevät luettelot voitais poistaa, esim. Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä. Gopase+f (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.53 (EEST)
Juurikin näin Epiq, mikäli luetteloihin sovellettaisiin normaaleja merkittäövyyskäytäntöjä niitä luetteloita pitäisi löytyä siis ulkopuolisista lähteistä. Nyt ei ainakaan käytännössä noita merkittävyyskäytäntöjä niihin sovelleta, eli luettelot on ikään kuin harmaalla alueella merkittävyyden kannalta. J.K Nakkila (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.57 (EEST)
Ei merkittävyyskäytäntö mielestäni tarkoita sitä, että luettelon pitäisi löytyä ulkopuolisesta lähteestä. Päin vastoinhan silloin tekijänoikeus vaatisi OTRS-luvan, että luettelon voisi sisällyttää wikipediaan. Merkittävyyskäytäntö mielestäni vaatii sen, että luettelo ei saa olla uutta tutkimusta, esim. "Luettelo järvessä X esiintyvistä kaloista" ei saa olla tuotettu omilla koekalsastuksilla saadusta tiedosta (sitä varten on Järviwiki), mutta jos sen laatii kirjallisuuden perusteella, niin aihe voi olla täysin kelvolinen.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 21.08 (EEST)
Eihän se merkittävyyden kannalta tarkoittaisikaan sitä, että luettelon tiedot pitäisi kopioida suoraan jostain muualta. Niin kuin itse merkittävyyskäytäntöä ymmärrän, se tarkoittaa vain sitä, että vastaavanlaisia luetteloja pitäisi olla myös ulkopuolisissa lähteissä. J.K Nakkila (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 21.10 (EEST)
WPK:n lempilapsi. Ehkä sen voisi siirtää Wikipedia-avaruuteen tai muuttaa ohjaukseksi johonkin. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.58 (EEST)
Minusta merkittävyyskäytännön tunkeminen joka paikkaan voisi loppua. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 21.33 (EEST)
Miksi? J.K Nakkila (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
No siksi, että meillä on artikkeliavaruudessa paljon sisältöä jotka eivät ole artikkeleita ja joihin merkittävyyskäytännön soveltaminen sopii huonosti. Esimerkiksi vaikka päivä- ja vuosiartikkelit. Luettelot ovat tuon tyyppistä sisältöä. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 05.41 (EEST)
Ainakin vuosiartikkeleita vastaavia esitysmuotoja löytyy paperisistakin tietokirjoista, joten niissä ei ole esittämääsi ongelmaa. Gopase+f (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 07.12 (EEST)
Ei nyt nipoteta luetteloista.--Htm (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 06.13 (EEST)
Pois vaan kaikki. Samoin päivä- ja vuosiartikkelit. --Esamatti1 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 17.41 (EEST)
Juu, kantasi on tullut jo aiemmin selväksi: Kaikki luettelot pois. Kaikki artikkelit pois (kaikki ovat tietääkseni keskeneräisiä). Pois vaan ihan kaikki. Itse vastustan tällaista kantaa. ¬Antilope 26. huhtikuuta 2015 kello 03.25 (EEST)
Tätäkö tämä koski alun perinkin? --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 09.31 (EEST)
Ei luetteloita saa poistaa, sillä ne voivat olla hyödyllisiä, ikään kuin kokooma-artikkeleita. --Hartz (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 12.46 (EEST)
Jos luettelon yläaihe on merkittävä, niin luettelokin on? Jos siis on mielekäs syy luettelolle olemassa. Luettelon kohtien ei tarvitse mutta voivat olla merkittäviä. --Usp (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 22.42 (EEST)
Luetteloinnin ongelma on se, että valitaan liian triviaaleja tai sekavia luokitteluperusteita. Silloin luettelolla on lähinnä viihdearvo (jos sitäkään) sen sijaan, että se lisäisi tietoa. Ongelmalliseksi muodostuu silloin myös se, ettei luettelo ole välttämättä kattava, vaan sattumanvarainen otos luetteloon kuuluvista asioista. Esimerkiksi Luettelo valtionpäämiesten mukaan nimetyistä lentoasemista on mielestäni tarpeeton, vaikkakaan ei pahimmasta päästä. Monen luettelon järkevyys riippuu rajausperusteista, ja esim. tuossa mainitsemassani luettelossa ne ovat vähintään sekavat. --Hermis (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 09.41 (EEST)
Jos luettelon aihe on itsessään artikkelin arvoinen aihe, siitä voi tosiaan tehdä luettelon, jopa digimoneista. Luettelot ovat monesti parempi ratkaisu kuin navigaatiomallineet tai luokat. Mutta kahden ominaisuuden yhdistely luetteloperusteena on jo liikaa, kuten tuossa lentokenttäesimerkissä. Aihe "valtionpäämiehen mukaan nimetty lentokenttä" ei ole itsenäisenä aiheena merkittävä, joten ei siitä tehty luettelokaan. Sen sijaan esim. "x-maalaiset kirjailijat" on sopiva luettelon aihe vaikka onkin yhdistelmäaihe, koska "x-maalainen kirjallisuus" on myös aiheena merkittävä. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 09.51 (EEST)
Minusta Luettelo valtionpäämiesten mukaan nimetyistä lentoasemista ei ole ongelma. Sehän on ihan mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen. Yleisesti voi todeta, että Wikipediassa on monia hyviä luetteloita, jopa hyödyllisiä. Luettelot ovat monesti aika neutraaleja ja ongelmattomia. Yksittäisissä artikkeleissa on enemmän pyrkyä nostaa esille epämerkittäviä aiheita kuten meidän taitavaa vaaliehdokasta. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 13.20 (EEST)

Valokuvista taas kerran[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu on siirretty tekijänoikeus-kahvihuoneeseen, koska kysymys on valokuvien käyttämisestä Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 13.28 (EEST)

Helsingin patsaiden nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori toivoi, että sivulla Keskustelu:Lähde/UKK-muistomerkki alkanutta keskustelua jatkettaisiin täällä. Kyse on eräiden artikkelien nimeämisessä käytettävistä periaatteista. Helsingin taidemuseo on laatinut nettiin luettelon julkisilla paikoilla sijaitsevista veistoksista ja sitä on pääasiassa pyritty käyttämään täällä Wikipediassa mainittuja veistoksia käsittelevien artikkelien nimeämisen ohjenuorana. Ongelma on siinä, että taidemuseo on ilmoittanut joillekin veistoksille useamman vaihtoehtoisen nimen tai nimen yhteydessä voi olla muita huomautuksia. Käyttäjä Kulttuurinavigaattori oli keskustelussa sillä kannalla, että Wikipedia ei saa harjoittaa mitään omaa tulkintaa, vaan kaikki mitä museon nettisivulla on kirjoitettu "teos"-kohtaan on (välimerkkeineen päivineen) katsottava sellaisenaan taideteoksen viralliseksi nimeksi. Tämä on UKK-muistomerkin kohdalla johtanut oudon ja keinotekoisen kaksoisnimen käyttöön artikkelin nimenä. Eräiden muiden veistosten kohdalla sama periaate johtaisi ilmeisesti vielä oudompiin nimiin, jos kaikki merkinnät olisi katsottava nimeen kuuluviksi (esim. [1], [2]). Kulttuurinavigaattori lievensi myöhemmin kantaansa sellaiseksi, että museon ilmoittamista vaihtoehtoisista nimistä valittaisiin aina ensimmäisenä mainittu. Itse pidän tätäkin tarpeettomana Wikipedian käsien sitomisena, sillä nähdäkseni nimien järjestyskin vaikuttaisi olevan museon sivuilla sattumanvarainen ja mihinkään perustumaton. Olen esittänyt oman kantani tarkemmin yllä viitatulla keskustelusivulla. Koska muiden käyttäjien osallistuminen mainittuun keskusteluun jäi vähäisenlaiseksi, tähänkin kiistaan tarvitaan nyt sitten ilmeisesti yhteisön näkemys. Tämän kanssa analoginen kiista voidaan haluttaessa kehittää myös mistä tahansa muistakin taideteoksista, joista on olemassa jokin "virallinen" luettelo epäselvin tai monitulkintaisin merkinnöin. --Risukarhi (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 14.14 (EEST)

Jos katsotaan, että taidemuseon ilmoittama "kauttaviiva-nimi" on tietoinen valinta, niin silloin tulee kunnioittaa myös tiettyä epäjohdonmukaisuutta, joka sisältyy "kauttaviiva-nimien" välimerkkien (välilyöntien) määrään teosten välillä. Omana mielipiteenäni kerron, että nähdäkseni Helsingin taidemuseon nettiluetteloa ei ole tarkoitettu käytettäväksi nimistölähteenä vaan hakutietokantana, minkä vuoksi fi-wikin ei tule hirttäytyä millään tavalla hakutietokannan ilmeiseen tarpeeseen ilmoittaa mahdollisimman monta rinnakkaista nimeä mahdollisimman monen teoksen kohdalla. Eli nimetkää teokset lähteiden viitoittamalla tavalla, mutta välttäkää nettiluettelon käyttöä lähteenä nimille. Gopase+f (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 14.24 (EEST)
Yleinen käytäntö on tulkita nimet. Esimerkiksi Nordea on Nordea eikä suinkaan Nordea Bank AB (publ). Ei siis välttämättä vaadita kapulakielistä nimeä viranomaisen tietokannasta. Olkoon artikkeli nimellä, jonka lukija tunnistaa. Tässä tapauksessa lukija ainakin paremmin tunnistaa nimen UKK-muistomerkki kuin nimen Lähde. Jos satunnainen lukija hakee tietoa Kekkosen muistomerkistä, todennäköisemmin hän hakee nimillä UKK tai Urho Kekkonen. --Wähäwiisas (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 15.08 (EEST)
Tähän wikipediaan on ilmeisesti laajemminkin levinnyt toimintatapa ”Fiwikin muokkaaja ”NN” on oikeassa ja saa tulkita nimiä/asioita (tehdä uutta tutkimusta) just niin kuin näkee”. Olen samaa mieltä Kulttuurinavigaattorin kanssa, että tässä Helsingin taidemuseo määrää. Oleellista mielestäni on, voiko ko. museota pitää ns. luotettavana lähteenä/tietäjänä. Näyttäisi amatöörin (minä) mielestä, että se on. Muita nimiä kai voi tarvittaessa kertoa lisää artikkelissa.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 15.54 (EEST)
Ei kauttaviivanimiä tai kohta meillä on Turku/Åbo-artikkeleja. Wikipediassa useiden nimien ongelma hoidetaan ohjaussivuilla ja kertomalla artikkelissa, että teoksella on monta nimeä. Jos tällainen yleistyy, miksei sitten Marja-Liisa Hämäläinen/Kirvesniemi tai Mona Lisa/La Gioconda tai – ehdoton suosikkini – Luxembourgin puistossa/Pariisin Luxembourgin puistossa. Tuo museon sivu ei mielestäni kelpaa nimistölähteeksi ollenkaan. Risukarhen ironiset keksinnöt tyyliin "Muotokuva (korjattavana, valmis vuonna 2016)" ovat hauskaa luettavaa. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 16.00 (EEST)
Äkkijyrkän veistoksen "virallinen nimi" olisi muka "Aamulla / Vasikat" (huomaa välilyönnit, jotka siis on säilytettävä), mutta muuten sen nimi on joko "Aamulla" tai "Juottovasikat". Siis pitäisi luoda ohjaussivut "Aamulla", "Vasikat", "Juottovasikat" sekä "Aamulla/Vasikat" artikkeliin nimeltään "Aamulla / Vasikat"? Ihan kukkua. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 16.13 (EEST)
Täällä oli muuten pari vuotta sitten jonkin aikaa tupla-artikkeli Raatajat rahanalaiset / Kaski, joka muutettiin sitten ohjaukseksi. Ilmeisesti joissain tapauksissa noista museoiden tietokannoissa esiintyvistä yhdistelmänimistä kannattaisi tehdä ainakin ohjauksia, ettei joku epähuomiossa luo ylimääräisiä artikkeleita samoista teoksista. --Risukarhi (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 17.57 (EEST)
Minusta voidaan käyttää taidemuseoiden tietokantoja ja muita lähteitä referenssinä mikäli vain on mahdollista kun nimetään artikkeleita. Esimerkki Pariisin Luxembourgin puistossa, Vasikat/Aamulla jne. UKK-muistomerkki/Lähde asiassa, niin tuostakin varmaan löytyy jotain kirjallisuutta josta selviäisi teoksen nimi. --Zache (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 17.28 (EEST)
Ehdotan nimeä "Aamulla/Vasikat/Aamulla", joka on selkeästi selkein ja sisältää molemmat nimivaihtoehdot, kun toista kauttaviivaa pidetään kauttaviivana ja toinen luetaan tekstin aloitusmerkkinä tai lopetusmerkkinä. Toki vielä parempi olisi "Aamulla/Vasikat—Vasikat/Aamulla", koska voimme käyttää myös ajatusviivaa. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 17.39 (EEST)
Huomannet, että Helsingin taidemuseon mukaan nimi on Aamulla/Vasikat, kun taas Helsingin kaupunginmuseon mukaan se on Vasikat/Aamulla. Kumpi on oikeassa? Ehkä tuo kaupunginmuseon sivulla käytetty nimi onkin valokuvan eikä itse veistoksen nimi? --Risukarhi (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 17.43 (EEST)
En tunne Äkkijyrkän taidetta mutta cv-sivullaan hän sanoo itse että se on Aamulla [3]. --PekkkaN (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 17.51 (EEST)
Kuka kävisi iltasella ottamassa CC-BY-valokuvan veistoksesta? Saisimme "Vasikat/Illalla"-valokuvan teoksesta "Vasikat/Aamulla" tänne. Vai olisiko valokuvan nimi "Aamulla/Illalla"? Korjaan vähän nimiehdotusta veistoksesta paremmaksi: "Aamulla/(Juotto)[V]asikat". --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 17.52 (EEST)
Wikipedia ei voi nimetä tai nimittää taideteoksia käyttäjien mielipiteiden mukaan, vaan tietysti pitää ensisijaisesti käyttää sitä tai niitä nimiä joita tietolähteissä mainitaan. Tässä on keskusteltu muutamasta Helsingin julkisen teoksen nimestä (niitä on yhteensä yli 400). Luettelo Helsingin patsaista ja muistomerkeistä rakentuu Helsingin taidemuseon julkaisemiin tietoihin, joissa museon ilmoittamat nimet ovat aakkosjärjestyksessä. Tässä kai puhutaan nyt artikkelin nimestä, eli jotkut haluaisivat että teosta koskevan artikkelin otsikon voisi muuttaa museon käytännöstä poikkeavaksi. Taideteosten nimet ovat muodostuneet eri tavoin noin 150 viimeisen vuoden aikana, usein tekijän ja tilaajan antamista nimistä. Teoksen nimi vahvistetaan tavallisesti sen julkistamisen eli paljastuksen yhteydessä. Taideteos voidaan julkistaa vain kerran ainakin tekijänoikeuden mukaan. Tilaajahan ei useinkaan ole taidemuseo, vaan joku muu taho. Taidemuseota pitäisi minusta pitää ensisijaisena tietolähteenä, se ei ehkä omista kaikkia teoksia, mutta se hallinnoi ja pitää yllä sopimusten mukaan luettelossaan olevia. Jos päädytään siihen, että teosta koskevan artikkelin nimen voi tulkita niistä poikkeavasti sellaiseksi, jonka käyttäjät arvelevat olevan sopiva tai hyvä, niin silloin pitäisi artikkelissa olla ainakin selvennys teoksen oikeasta nimestä. Sopiihan sekin, mutta arvelen lukijan vaan hämmentyvän tällaisesta, että on varsinainen nimi ja Wikipedian tulkitsema nimi. Sitäpaitsi yksinkertaisinta olisi kirjoittaa artikkelin ja luettelon nimet samalla tavalla. Näyttäväthän nuo kauttaviivat vähän hassuilta, mutta arvelen lukijan ymmärtävän niiden avulla mistä on kyse.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 21.02 (EEST)
Arkijärjellä ajatellen ja suomen kielen käytäntöjen mukaan kauttaviivalla esitetään vaihtoehtoisia nimiä, siis nimiä jotka ovat esiintyneet eri tilanteissa kyseisellä teoksella. Teosta julkistettaessa sen nimeksi ei ole voitu antaa AAA / BBB vaan jompi kumpi, ja muualla se on toisinaan esitetty toisella. Voimme käyttää järkeä. --87.93.112.241 10. toukokuuta 2015 kello 21.24 (EEST)
Asian varmistamiseksi sinun täytyy vain katsoa, mikä teoksesta vastaavan tietolähteen mukaan on teoksen nimi. Jos et usko sitä, asia sanotaan varmaan sitä koskevissa, ehkä useissakin erilaisissa sopimuksissa. Arvelen että ne ovat ihan avoimia asiakirjoja, joten siitä vaan tarkistamaan. Eri nimet juontuvat usein esim. veistoskilpailuista, joiden säännöissä joskus vaaditaan, että ehdotuksella pitää olla joku nimi, jotta kilpailun jyry pystyy käsittelemään kymmeniä, ehkä satoja ehdotuksia. Sitten teoksen tilaaja eli omistaja antaa sille oman nimensä, joka on usein se virallisemmalta kuulostava ja lopputulos yrittää kunnioittaa molempia. Tämä on minusta hyvä ja niin selkeä käytäntö kuin ajatella voi. Vaikka eihän minun asiani Wikipedian muokkajana ole arvioida teosnimien mielekkyyttä, eikä varsinkaan ristiä niitä uudelleen. Julkisilla teoksillahan saattaa olla valtava määrä erilaisia "kansankasteita" eli nimiä ja nimityksiä, joilla ihmiset niitä kutsuvat. Nyt järkensä menettäneet "Wikipapit" haluavat keksiä vielä uusia mieleisiään nimiä teoksille. No mikäs siinä, mutta selkeää viestintää se ei ole.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 22.14 (EEST)
Niinpä. Taide ei kuulu kansalle, katsojille, taide kuuluu kriitikoille. Edes taiteilijalla ei ole oikeutta teokseensa. Näin käy kun kriitikko asettuu takki auki seisomaan katsojan ja taiteen väliin. Katsoja ei tarvitse kriitikkoa, mutta kriitikko tarvitsee katsojaa. Kun katsoja menee suoraan teokseen, hän voi potkaista kriitikon pois ja nimetä työn niin kuin haluaa. Keskustella taiteilijan kanssa suoraan, ilman välikättä. --37.33.76.1 10. toukokuuta 2015 kello 23.05 (EEST)
Olemme kaikki kriitikoita, mutta ei saisi olla kriitikko muokatessaan Wikipediaa. On käytettävä saatavissa olevia tietolähteitä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.21 (EEST)
Ohje:Artikkelin nimi: "Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä." Taidemuseon tietokanta pelkkänä luettelona ei vielä edusta yleiskieltä, sen sijaan esimerkiksi taidemuseon julkaisema esittelyteksti teoksesta luultavasti edustaisi. Haluaisin nähdä sellaisen esittelytekstin tms., jossa tuon teoksen nimi todella on täsmälleen "Lähde/UKK-muistomerkki". Asiasta tulee mieleen taannoiset uudet "suositukset" nisäkkäiden nimiksi. Nekään eivät välttämättä edustaneet yleiskieltä eivätkä näytä yleensä vakiintuneen. Wikipediassa on aivan oikein sovittu, että niitä ei hyväksytä artikkelien nimiksi. Lisäksi kauttaviiva artikkelin nimessä on lähes yhtä ruma kuin iso kirjain keskellä sanaa. Ei tällaisia, kiitos. Ohjaukset on keksitty. -Ochs (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 21.21 (EEST)
Onhan se näinkin, mutta mitä se yleiskieli sitten on ja kuka sen ratkaisee? Kun artikkelin otsikon pitäisi olla myös mahdollisimman "tosi" ja tarkka. Leipäteksteissä käytetään usein molempia nimiä vaihdellen tautologian välttämiseksi, mutta se edellyttää että lukija tietää jo alun perin, mikä on oikea nimi. Vetoan vaan siihen, että ei ole syytä sekoittaa lukijoita tekemällä asiasta vaikeampaa kuin se on. Lisäsin pariin teosartikkeliin tarkennukset "teoksen nimi on Helsingin taidemuseon mukaan...". Vierastan tällaista virallisen ja ei-virallisen nimeämisen dikotomiaa, muistuttaa jotain bolshevismia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.35 (EEST)
Keskustelussa oleva artikkeli on esitetty mielestäni kaiken kaikkiaan todella esimerkillisesti, vastaavaa tapaa (kauttaviivanimet) käytettäköön muillekin taideteoksille, jos asiallinen lähde niin esittää. ”Normisuomeahan” tuo otsikon nimi on, ei parasta mahdollista, koska kyse on nimestä, jolla on kaksi selvästi perusteltua eri versiota; eksakti hyvää suomenkieltä edustava artikkelin nimi tulisi turhan hankalaksi eli pitkäksi. PS. joku taidemuseon teokselle esitetty nimi ei ole loogisesti ihan samoin perustein valittu, pitäisi olla selkeä logiikka. Eipä nuo sivut muutenkaan täysin luotettaviksi asetu, Äkkijyrkän peltilehmätkin sijaitsevat edelleen Ruoholahdessa, eli moneen vuoteen kukaan ei sivustoa ole hipaissut asiantuntijaotteella. Lukisi edes joku tieto, mihin ajankohtaan esitetyt tiedot pätee. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.58 (EEST)
Näinhän se on, ohjeen mukaan artikkeli nimetään sillä nimellä, jota siitä yleisesti käytetään (ja millä nimellä todennäköisimmin artikkelia haetaan). Kauttaviivahärveliä ei varmasti käytetä yleisesti. Niin kuin on jo mainittu, näin tehdään esim. yritysten kanssa (Nordea), ja niin tehdään myös henkilöartikkeleissa: Cheek, Lady Gaga. Kulttuurinavigaattorin kysymykseen siitä, että kuka ratkaisee mitä on yleiskieli, niin sen ratkaisee konsensus, ei mikään ulkopuolinen "virallinen" taho. Tästä aiheesta tuleekin mieleeni se, kun hiljattain opin suomenkielisestä Wikipediasta, etten kuuntelekaan klassista musiikkia vaan taidemusiikkia. --Whitetabor (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 15.10 (EEST)
Whitetabor: Wikipedia voi hyvin olla väärässä. Suuri yleisö tuntee ilmiön nimellä klassinen musiikki. Ja sehän on suurta viihdettä muutenkin. Mutta yleiskieli-artikkelin mukaan yleiskielen todella määrittelee virallinen taho, ei konsensus. --Wähäwiisas (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 10.13 (EEST)
Joo, toki Wikipedian ulkopuolella, mutta pitääko virallista yleiskieltä noudattaa Wikipediassa? Sen päättää konsensus, ja jos se niin päättää, niin se on väärässä. ;) Taidemusiikista vielä, niin pikaiseilla vilkaisulla sanoisin, että 95 % kyseisen artikkelin kielilinkeistä on artikkeleihin, jotka on muissa wikeissä nimellä "klassinen musiikki".--Whitetabor (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 19.42 (EEST)

Monilla aiheilla on useita nimiä. Esimerkiksi Aleksis Stenvall/Kivi, Johan/Jean Sibelius, Neste Oil/Neste, Postisäästöpankki/Postipankki/Leonia Pankki tai vaikka yhteisön tulovero/yhteisövero/yhtiövero. Kaikkia nimiä ei ole mielekäs ympätä otsikkoon, vaikka ne olisivat "virallisia". Nimet esitellään tekstissä, mieluiten alussa. Lopputekstissä käytettäköön yhdenmukaisesti lähinnä yhtä nimeä, ei ainakaan sattumanvaraisesti sikinsokin. Patsaista ei ole osoitettu, että taidemuseon tietokanta on paras mahdollinen tai ainoa oikea nimilähde. Jos luotettava lähde puuttuu, wikipedisti joutuu käyttämään harkintaa, vaikkakin se välillä voi olla vaikeaa. --Wähäwiisas (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 12.30 (EEST)

Tästä ei komiikka ole kaukana, yllättävää että tällainen keskustelu on edes syntynyt. Mutta todetaan nyt kuitenkin asiallisesti, että kun ohjaukset ovat käytössä, mitään tarvetta ei ole yhdistää otsikoihin useaa nimeä, sellaista käytäntöä ei Wikipediassa ole millään aihealueella. Yksi otetaan otsikoksi, muista ohjaukset, artikkelin alussa esitetään eri nimivaihtoehdot. --Abc10 (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 14.03 (EEST)

Juuri näin.--Opa~fiwiki (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 19.22 (EEST)

Kuka muuten esitti ja milloin artikkelin kauttaviivanimen (ilmeisesti Kulttuurinavigaattori?). En osaa kaivaa tietoa muokkaushistoriasta. Kiinnostaa tietää kuka ja ketä vastaan haluaa osoittaa oikeampaa tietämystä, eli kenen suuntaan tässä mediassa ei kannata olla eri mieltä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 15.07 (EEST)

Kulttuurinavigaattoria voi vastustaa, ei siitä tule jälkiseurauksia. Niitä muita on parempi olla lausumatta ääneen mutta arvaaminen ei voi olla vaikea. --85.76.46.111 11. toukokuuta 2015 kello 15.52 (EEST)

En ole ihan varma mitä mieltä Kulttuurinavigaattori on oikeasti. Luulin että hän kannatta kauttaviivaa mutta Lähde/UKKjne. artikkelin keskustelusivulla hän kannattaakin museon otsikon ensimmäistä nimeä [4]. Vai muuttuiko mieli matkalla? --85.76.46.111 11. toukokuuta 2015 kello 15.52 (EEST)

Vain Kulttuurinavigaattori tuon itse tietää. Olen otsikon nimivänkäämisiä ja muitakin vänkäämisiä parikin hävinnyt (ja tietysti mielestäni väärin perustein). Kokemukseni on, että tässä mediassa olet hävinnyt heti, kun auktoriteetti tai ”auktoriteetti” ei hyväksy valintaasi. Eli joko luovutat, tai yrität lähteä kompromissien tielle. Tässä oli mielestäni varsin hyvin nähty, että ihan varmasti ei kauttaviiva mene läpi, mutta jotta edes se nimi, minkä joku asiantuntijataho hyväksyy, menisi läpi, niin se voisi mieluummin kelvata vs. ihan ite keksitty teoksen nimi (?). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 16.11 (EEST)
Paljon keskustelua aiheesta, joka ei ole kovin laaja. Luettelossa Helsingin patsaista ja muistomerkeistä on nyt 12.5. 353 teosta, joista teoksen nimi on vain yksi sitä koskevasta seitsemästä tietoyksiköstä. Näistä nimistä Helsingin taidemuseo, jota käsittääkseni voi pitää tiedon päälähteenä, on merkinnyt "kauttaviivaisiksi" 24. Luettelo tosin ei kata kaikkia Helsingin julkispatsaita, vaan niitä lienee vielä noin 150-200 (siis vielä ne julkisteokset, jotka eivät kuulu taidemuseon luetteloon). "Kauttaviivaisten" nimien lisäksi joidenkin teosten toiset rinnakkaisnimet on kirjoitettu sulkeisiin, esim. Alpo Jaakolan Avoin syli (Kivipenkki) tai erotettu pilkulla esim. Jukka Tuomisen Hopeinen puu, Arvo Ylpön muistomerkki. Kuten todettu nimien kirjoittaminen ei ole johdonmukaista museon luettelossa ja se johtunee monista, varmaankin juridisista sopimussyistä, teoksen provenienssista ja eri aikoina muodostuneista konventioista. Ilmeisesti museo katsoo, että teoksen nimeä ei voi sen julkistuksen jälkeen muuttaa. Ajankohtaisin tietolähde tähän on viime syksynä julkaistu Pääkaupunkiseudun palvelukartan julkiset veistokset. Keskustelu koskee kuitenkin vain teoksista Wikipediassa kirjoitettujen artikkeleiden nimiä. Voitanee pitää käytäntönä, että luetteloissa Suomen patsaista ja muistomerkeistä noudatetaan tietolähteiden mukaista nimien kirjoittamista, ainakaan sitä vastaan kukaan ei ole esittänyt mitään, vai olenko oikein ymmärtänyt? Tarkistin muuten myös luokan muiden kaupunkien luetteloista, että tunnetuissa veistoskaupungeissa Kotkassa ja Oulussa ei näytetä käytettävän ollenkaan noita "kauttaviiva-nimiä". Helsingin luettelon teoksista on artikkelit 43 työstä ja niistä ongelma koskee siis vain näitä "kauttaviivallisia", eli kyse on viiden teoksen artikkelin otsikosta. Ne ovat: Aamulla/Vasikat, Crescendo/Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki, Juutalaispakolaisten muistomerkki/Apua anovat kädet, Lähde/UKK-muistomerkki ja Natura/Non Facit Saltus. Näistä Crescendon ensijainen ohjaus jälkimmäiseen nimeen on mielestäni perusteltu, jotta se ei sekoittuisi Kuusisaaressa olevaan Hiltusen Crescendoon. Esittäisin täten, että jos teoksen nimessä on kauttaviiva, sitä koskevan artikkelin nimi olisi yleensä se ensimmäinen eli ennen kauttaviivaa ennen oleva nimen osa. Poikkeuksia voisi tehdä tapauksen mukaan, jos perusteita on. Olisko tässä mitään ideaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 14.52 (EEST)
Jos kiteyttää vastauksesi ytimen, niin se on se, että olet tullut samalle kannalle kuin (melkein) kaikki muut? - Mutta laitetaan vielä sellainen kiteytys että se ei koske pelkästään noita luettelemiasi vaan yleensäkin artikkeleiden otsikoita lajista riippumatta, mikä olikin jo selvää useimmille. Minulle on tullut sellainen kuva, että maalauksista ja veistoksista käytetään yleisesti monenlaisia nimiä, joten tämä kiteytys on tarpeen, ettei asiasta tarvitse käydä toista kertaa samanalaista keskustelua. --85.76.71.26 12. toukokuuta 2015 kello 16.57 (EEST)
Ehkä se epäselvyys vielä korjattakoon, mitä keskustelussa sivuttiin, että julkisten taideteosten sen tahon, sanotaanko sitä sitten vaikka "ylläpitäjäksi", joka vastaa niiden sijainnista, jalustoista, puhdistuksesta, konservoinnista, korjauksesta ja tarvittaessa siirroista, joka näissä esimerkeissä on tavallisesti Helsingin taidemuseo, pitäisi olla tarpeeksi selvästi myös niitä koskevan tiedon päälähde. Julkisissa kokoelmissa vastaava taho on taidemuseo tai muu kokoelman ylläpitäjä. Arvelen että julkisten teosten joukossa ja kokoelmissa on myös deponoituja, joka tarkoittaa että tuo ylläpito-oikeus on siirretty sopimuksella kokoelman haltijalle (deponointi ei kuitenkaan siirrä omistusta). Taiteilijat, toimittajat ja muut voivat kirjoittaa nimiksi omia, mutta ne eivät ole välttämättä oikeita eikä "laillisia" nimiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.39 (EEST)
Muutamia huomioita tuosta. "Ilmeisesti museo katsoo, että teoksen nimeä ei voi sen julkistuksen jälkeen muuttaa" – perustuuko tämä silkkaan arvaukseen vai onko museo ilmoittanut jossain, ettei se voi muuttaa tietokantaan kirjoitettuja nimiä? Ongelma ei koske pelkästään kauttaviivan sisältäviä muotoja, vaan kaikkia tapauksia, joissa museon veistostietokannassa on yhdistetty kaksi nimeä (oli erottava välimerkki sitten mikä tahansa) tai joissa nimeen on liitetty jotain ylimääräisiä huomautuksia. Noiden Kulttuurinavigaattorin yllä luettelemien ohella tähän piiriin kuuluvia nykyisiä artikkeleita ovat ainakin Taru ja totuus (museon mukaan Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki) ja Aleksanteri I:n rintakuva (museon mukaan Aleksanteri I (konservoitavana)). Lisäksi museon mukaan Abc kissa kävelee tulisi olla Abc, kissa... ja tapauksessa Maailman rauha (patsas) museo kirjoittaa sanat erikseen, vaikka ne itse muistomerkissä on kirjoitettu yhdyssanaksi. "Tietolähteiden" mukaista nimien kirjoittamista ei varmasti vastusta kukaan, mutta eri keskustelijat ovat antaneet eri lähteille erilaisen painoarvon. Ainakin Gopase+f tuossa yllä ehdotti suoraan, ettei Helsingin taidemuseon veistostietokantaa käytettäisi lainkaan nimistölähteenä, koska se ei hänen mukaansa sellaiseksi sovellu. Useat muut keskustelun osallistuneet ovat nähdäkseni olleet sitä mieltä, että teosten nimiä kannattaisi ainakin tarkistaa myös muista lähteistä eikä seurata aina automaattisesti taidemuseon käyttämiä muotoja. Mitä tulee Luetteloon Helsingin patsaista ja muistomerkeistä, niin siinä tietysti kannattaa luetella vaihtoehtoiset nimet (ainakin ne jotka museon tietokannassa on mainittu ja joissain tapauksissa ehkä muitakin, jos jokin liikanimi on erityisen tunnettu). Huomaan, että Kulttuurinavigaattori on itsekin ollut valikoiva noiden veistostietokannan nimiin liitettyjen huomautusten siirtämisessä luetteloon (esimerkiksi Aleksanteri I:n rintakuvan kohdalla sana "konservoitavana" on jätetty pois, mutta Aurinkokellojen kohdalla numerointi on otettu mukaan). Viimeiseen ehdotukseen: en usko yhdenkään teoksen nimessä olevan kauttaviivaa, kyseessä on vain välimerkki kahden vaihtoehtoisen nimen välissä. Niin kauan kun ei voida osoittaa, että museon veistostietokannassa edes vaihtoehtoisten nimien järjestyskään perustuisi mihinkään (ja epäjohdonmukaisuus viittaa siihen, että se ei perustu), ei ole mielestäni syytä sitoutua nimenomaan ensimmäisenä ilmoitettuun nimeen. --Risukarhi (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.54 (EEST)
Vastaus kohtaan a: silkka sivistynyt arvaus. Varmaankin yhden julkisen taideteoksen suunnitteluun, syntyyn, ylläpitoon ja tulevaisuuteen vaikuttaa niin monta erilaista asiakirjaa ja sopimusta, että pelkästään välttääkseen kalabaliikkia, ellei sitten juridisia epäselvyyksiä katsotaan, että teoksen nimen pitää olla yksiselitteinen, tarkka ja pysyvä. Joo, en huomannut noita kahta muuta "kauttaviivaista", kiitos kun huomautit. Jos joku esittää, että kokoelman haltija tai ylläpitäjä ei ole sopiva tietolähde, pitäisi esittää tilalle parempi. Vaikka julkinen taide on jokaisen silmissä ja kaikkien hampaissa, kaikista ei vaan yksinkertaisesti ole valtavia määriä luotettavaa ja täsmällistä, julkaistua tietoa, tai ainakaan sellaista joka olisi helposti saavutettavissa. Noissa taidemuseon nimissä on muitakin kummallisuuksia, ja olen niitä muutamia vähän editoinut, mutta olen ajatellut että kun on kuitenkin kyse sadoista teoksista, täydelliseen oikeellisuuteen ei inhimillisistä syistä pääse. Näyttää siltä että Wikipedian muokkaajat ovat tarkkanäköisempiä kuin museon virkailijat! Ja käsitykseni viimeiseen olettamukseesi, minusta ei ole aina kyse kahdesta vaihtoehtoisesta nimestä vaan myös toisiaan täydentävistä. Jos lukee sanan "Lähde" saattaa tulla mieleen jotain Wikipediaan tai luontoon liittyvää, mutta jos sen perään liittää sanat "UKK-muistomerkki", asia tarkentuu hieman. Jokainen tietää, että UKK:lla on useita muistomerkkejä ja lähteitäkin on maailmassa paljon, joten jomman kumman niiden kirjoittaminen olisi epätarkempaa kuin nuo nimet yhdessä. Ja jos Helsingin patsasluettelossa on Lähde-alkuinen teos osiossa "L" ja artikkeleissa esim. luokassa Helsingin patsaat tms. sama teos artikkelinimeltä UKK-muistomerkki kohdassa "U", onko se selkeää vai hämmentävää? Olisi siis hyvä valita artikkelin nimeksi se, joka on yhteensopiva ja linjassa sekä muun Wikipediassa julkaistun, että luotettavan tietolähteen julkaiseman tiedon kanssa. Kuten olen yrittänyt selittää, yli 150 vuoden aikana syntyneillä julkisilla teoksilla on takanaan monenlaisia tarinoita, kuten niiden nimilläkin. Maailma ei ole aina niin rationalistinen kuin haluaisimme sen olevan ja kuin se Wikipediassa on.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 19.28 (EEST)
Kauttaviiva ei ole välttämättä Helsingin taidemuseon keksintö. Atskin kokoelmasta löytyy myöskin teoksia (ks. web), joiden nimissä on kauttaviiva, heillä sulut näkyy olevan toinen, selvästi yleisempi tapa toiselle nimelle. Käytännön esimerkissä, kirjanen Ateneum opas (123 teosta esitellään lyhyesti) näyttäisi valinneen kaksoisnimelle esitystavakseen lähinnä sulut, yhdessä on kauttaviiva, valokuvassa ”Taimi ja Jouni / Inari, Suomi”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 21.05 (EEST)
Selvä kaksoisnimiesimerkki on Rantakallio Southforelandissa (Doverin rannikko). Veistos Rakkauden kukka (Lumpeenlehtimalja). tekstissä … Rakkauden kukka, jota on myös kutsuttu lumpeen- tai lootuksenlehtimaljaksi, on osa Vallgrenin …tuotantoa. Yhdessä ”Kristus, Ristiinnaulittu” on vain tuo nimi, mutta tekstissä kerrotaan teoksen olleen alkuaan nimeltään Katkelma, eli kaikkia nimiä ei automaattisesti esitetä nimessä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 21.30 (EEST)
Joo kyllä noita "kauttaviivallisia" näkyy silloin tällöin käytettävän teosnimissä. Niitä on käytetty myös taidekirjojen kuvateksteissä usein erottamaan suomen-, ruotsin- ja muun kieliset nimet, vaikka nykyisin ne tehdään tavallisesti latomalla ja typografisin keinoin. Ehkä Excelkin oli vähän erilainen 1880-luvulla kuin nykyisin.:) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 21.31 (EEST)
Tuosta luetteloartikkelista sellainen huomio, että sen ensisijaisena järjestyksenä ei luultavasti muutenkaan kannattaisi käyttää nimen mukaista aakkosjärjestystä, sillä veistosten "oikeat" nimet ovat usein vähän tunnettuja ja vaihtoehtoisista nimistä ensimmäiseksi (ja siten aakkostuksen määrääjäksi) on voitu arpoa lähteessä mikä vain. Todennäköisesti järjestäminen sijainnin mukaan palvelisi lukijaa enemmän. --Risukarhi (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.18 (EEST)
Jos Kekkos-muistomerkkiä käsittelevän artikkelin nimeen halutaan molemmat vaihtoehdot, niin muoto Lähde (Urho Kekkosen muistomerkki) olisi kai periaatteessa Wikipedian nimeämiskäytännön mukainen. Meillähän artikkelien nimissä täsmennykset laitetaan aina sulkuihin. Selkeintä lienisi kuitenkin palauttaa artikkeli aiemmalle nimelleen, suunnilleen niistä syistä jotka Htm ja Abc10 ovat tuossa alempana (ja Wähäwiisas ylempänä) esittäneet. --Risukarhi (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.18 (EEST)
Vielä yksi tapaus, joka jäi huomaamatta äsken itseltänikin: Soihtu (Aimo Tukiaisen veistos) eli museon mukaan Soihtu / Miina Sillanpään muistomerkki. --Risukarhi (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 19.34 (EEST)
Kiitos huomiosta, se ei ollut luettelossa, joten lisäsin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 20.53 (EEST)

Tutkailin netistä löytyvää tätä patsasta kuvaavaa aineistoa. Jylhä sai Espoon kulttuuripalkinnon 2014 ja Espoon kaupungin tiedotteessa lukee Uhko Kekkosen muistomerkki, Lähdettä ei mainita [5]. Jylhän CV:ssä [6] lukee "Lähde, Presidentti Urho Kekkosen muistomerkki ". Museoviraston sivuilla on "Urho Kekkosen muistomerkki 'Lähde'" [7] valokuvan nimenä. Valtioneuvoston kanslian tiedote [8] Urho Kekkosen muistomerkki, kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos "Lähde". Lähde on mitä ilmeisemmin taideteoksen nimi ja lienee taiteilija sen antanut. Minusta tämän artikkelin nimeksi sopisi Urho Kekkosen muistomerkki (Helsinki) ja artikkelin alku voisi olla: Lähde eli Urho Kekkosen muistomerkki on Helsingin Hakasalmen puistossa... Artikkelin loppupuolella voi selittää, (mikäli katsoo tarpeelliseksi) mitä nimeä taidemuseo siitä käyttää. Minusta UKK-muistomerkki kuullostaa taideteoksen nimenä alatyyliseltä. Lähde ei liene kuitenkaan tarpeeksi tunnettu nimi artikkelin nimeksi, ainakaan sellaisenaan. - Ilmeisesti keskustelu pitää käydä jokaisen taideteoksen nimestä erikseen. - Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkin suhteen nykyinen kelpaa, Crescendo vaikka onkin teoksen nimi on liian tuntematon tai pikemminkin vähän käytetty. --Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 02.42 (EEST)

Muistomerkkien osalta tilanne onkin toinen kuin yleensä muiden taideteosten, sillä niillä on selvä kohde ja tarkoitus eli henkilö tai tapahtuma. Siksi varsinainen nimi ei herätä juuri assosiaatioita teokseen. En muista (katsomatta), mikä on J. K. Paasikiven muistomerkin virallinen nimi, epävirallisen muistan, Juho Kusti ja Alli. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 09.21 (EEST)

Lisähuomiona, jos sitä ei yllä tullut vielä esiin, niin näköjään kauttaviiva artikkelin nimessä synnyttää artikkelin keskustelusivun alkuun tahattoman väärän linkin.--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 09.26 (EEST)


Lähetin tämän keskustelun aikana Helsingin taidemuseolle muodollisten palautekanavien kautta tiedustelun, josko he haluaisivat itse selittää veistostietokannassa käytettyjen nimien logiikkaa (en viitsinyt täällä mainita asiasta, kun en ollut varma, vastattaisiinko sieltä ollenkaan). Sain eilen sähköpostilla vastauksen, jonka lainaan tässä kokonaisuudessaan. En laita tähän esittämääni moniosaista kysymystä, koska vastauksessa on kokonaan sivuutettu siinä mainitut esimerkit ja yksittäiset ongelmat. Kysyin muun muassa miten kirjaimellisesti tietokannassa olevat nimet on tulkittava, perustuuko vaihtoehtoisten nimien järjestys mihinkään, ovatko nimet lopullisia ja päättääkö museo itse niistä (ym.), ja mainitsin esimerkkeinä epäselviä tapauksia kuten UKK-muistomerkin ja Waltarin muistomerkin. Mainitsin myös, että kyselyn syynä on Wikipediassa käyty tulkintakiista (en tiedä, vaikuttiko se museon edustajien vastaushaluihin). Tässä nyt kuitenkin vastaus:

27.05.2015 13:12.37 - Helsingin taidemuseo
Toki teosten nimi-asiaa on taidemuseossa pohdittu, erityisesti silloin, kun / jos teoksesta on käytössä useita nimiä tai ei lainkaan nimeä. Taideteoksista ja myös ulkona olevista veistoksista käytetään sitä nimeä, jonka tekijä tai tekijänoikeudenhaltija on teokselle antanut tai nimeä, joka esiintyy virallisissa asiakirjoissa kuten teoksen vastaanottopäätöksissä, lahjakirjoissa, näyttelyluetteloissa, kirjallisuudessa jne. Mitään muuta erityistä ohjetta taidemuseolla ei nimien suhteen ole. Teoksen nimen kirjoitusasuissa saattaa kuitenkin olla eroja tai tulkintaa käännöksistä kielestä toiselle jne. Joskus nimiä – tai niiden kieliversioita - joudutaan tutkimustiedon perusteella täsmentämään, korjaamaan tai muuttamaan toiseksi.
Havis Amanda on aikaisemmin ollut erityisesti suomenkielisille pelkkä Merenneito tai Merenneito Havis Amanda tai ennen kuin nimi oli vakiintunut, teos oli ”Vallgrenin suihkulähde”. Manta-nimi puolestaan on vakiintunut suomenkielisten opiskelijoiden käyttöön, erityisesti yhteydessä ”Mantan lakitus”. Asiaa tutkittuamme meille selvisi, että kyseistä neitoa on kutsuttu ihan alusta asti (1908) erityisesti Suomen ruotsinkielisten keskuudessa Havis Amandaksi. Kuvanveistäjä Ville Vallgren itsekin kirjoitti veistoksestaan ”min dotter Havis Amanda…”. Merenneitoa esittäviä veistoksia on lähes kaikissa merenranta-kaupungeissa eripuolilla maailmaa, mutta erotukseksi muista, vain Helsingissä on Havis Amanda.
Epäloogisuutta saattaa nettisivuillamme olla moni-nimisten teosten nimien järjestyksessä, mutta tämä tilanne voidaan tarkista, kun sivuja uudistetaan. Tekstissä yleensä kuitenkin mainitaan kaikki nimet, joilla teos tunnetaan tai joita siitä on käytetty. Pääasia on, että teoksesta löytyy tietoa. Sivuilla on myös HAKU-toiminto löytämisen avuksi.
Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan Tellervo-patsas Helsingin Kolmikulmapuistossa tunnetaan myös Diana-patsaana ja puisto Diana-puistona. Kyseisen veistoksen pienoismalli oli Taidehallin näyttelyluettelossa 1920-luvulla nimellä Diana. Ulkoveistoksen hankinta-aikaan 1920-luvun lopulla oli Suomessa Kalevala-buumi ja veistosta haluttiin kutsua Tellervoksi, joka viittaa metsänhaltija Tapion tyttäreen ja on antiikin Dianan suomalainen vastine.

Kuten sanottu, vastaus ei ota valitettavasti ota kantaa yllä olevan kiistan aiheeseen. Kun täällä on nyt kiistelty veistostietokannan merkintöjen tulkinnasta, voidaan varmaan seuraavaksi kiistellä tuon museon antaman "tulkintaohjeen" tulkinnasta. Katson sen kuitenkin tukevan oletustani, että veistostietokannassa 1) useat yhtä aikaa ilmoitetut nimet on tarkoitettu vaihtoehtoisiksi eikä yhdeksi yhdistelmänimeksi, sillä museon tavoitteena on mainita "kaikki nimet, joilla teos tunnetaan"; 2) vaihtoehtoisten nimien järjestys ei ilmeisesti perustu mihinkään, koska museo myöntää sen itsekin epäloogiseksi ja lupailee mahdollista tarkistusta joskus epämääräisessä tulevaisuudessa; 3) nimien kirjoitusasut eivät ole lopullisia, koska niitä ollaan valmiita korjaamaan "tutkimustiedon perusteella". Vastauksessa ei mainita, että vaihtoehtoisista nimistä mikään olisi tarkoitettu ensisijaiseksi, eikä siinä kommentoida välimerkkiasiaa. Ilmeisesti jos haluaa tietoa yksittäisten veistosten nimistä, on museolta kysyttävä jokaisesta erikseen, mutta siihen en enää ilkeä ryhtyä. --Risukarhi (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 17.31 (EEST)

Yllä olevassa keskustelussa ovat useat olleet sitä mieltä, että artikkelien niminä ei tule käyttää tietokantojen ylitulkintaan perustuvia keinotekoisia yhdistelmänimiä ja että kiistanalaisissa tapauksissa taideteosten nimet ratkaistaan tapaus kerrallaan eri lähteitä vertaamalla. Nähdäkseni tuo taidemuseon vastaus ei anna aihetta poiketa näistä periaatteista. Mielekkäästi tulkittuna veistostietokanta kelvannee edelleen pääasialliseksi nimistölähteeksi Helsingin veistosten osalta. Kekkosmuistomerkin tapauksessa kysymys on nyt sitten enää siitä, tuleeko artikkelin nimeksi Lähde, UKK-muistomerkki vai Urho Kekkosen muistomerkki ja millä täsmenteellä. Itse pysyn yllä esittämässäni kannassa. --Risukarhi (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 17.31 (EEST)

Kirjaimen ja täsmennyssivun suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisiko kirjaimesta tehdylle täsmennyssivulle laittaa kirjaimen merkitysten lisäksi myös kirjaimen käytöt kirjaimena esimerkiksi lyhenteissä tai tunnuksissa, vai kuuluvatko ne kirjainartikkeliin? Yhtenä esimerkkinä artikkelissa L (täsmennyssivu) on nyt L-kirjainartikkelin lisäksi linkit niihin aiheisiin, joiden nimi on L, ja L-kirjaimen käyttö lyhenteissä ym. on lueteltu L-kirjainartikkelissa osiossa "L-kirjaimen merkityksiä". Enkkuwikissä lähes kaikki käyttötavat ovat täsmennyssivulla, ja kirjainartikkelissa on mainittu vain muutama käyttö valuuttojen tunnuksena ja roomalaisena numerona. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.21 (EEST)

mun mielestä täsmennyssivulla voisi olla lähes kaikki käyttötavat enwikin tapaan. --Zache (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 04.38 (EEST)
Minusta "Tämä artikkeli kertoo kirjaimesta. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu." on yksiselitteinen eli kirjain artikkelissa kerrotaan vain itse kirjaimesta ja kaikki muut merkitykset täsmennyssivulla. Jostain syystä sitten kirjaimissa on tehty toisin. Eli kannatan kirjain artikkeleiden tyhjentämistä muista merkityksistä. --Usp (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 00.28 (EEST)

Vaikea kysymys.

  1. Yhtäältä, X-kirjaimen merkityksiä kannattaa esitellä sivulla X, koska merkitykset hyvin usein liittyvät kirjaimeen itseensä. Ne kuuluvat kirjaimen aiheeseen alaotsikkona. Eri merkityksiä voidaan käsitellä laajastikin, jos halutaan.
  2. Toisaalta, X (täsmennyssivu) olisi analoginen muiden artikkelien kanssa.
  3. Mutta kolmanneksi, lukijan sekoittamisen välttämiseksi X-kirjaimen merkitykset ja täsmennyslinkit X-artikkeleihin kannattaa luetella samassa. Jos ne ripotellaan sivuille X ja X (täsmennyssivu) jollain logiikalla, lukijan on hitaampi ja hankalampi etsiä haluamansa tieto.
  4. Neljänneksi, X-kirjaimen kaikkia merkityksiä on huono esitellä sivulla X (täsmennyssivu), koska täsmennyssivu on kai tarkoitettu linkkilistaksi artikkeleihin, josta varsinainen tieto löytyy. Kirjainten merkityksistä monet kuitenkin ovat sellaisia, ettei niille ole järkevää luoda omaa artikkeliaan, vaan ne voi kuitata lauseella tai parilla.
  5. Viidenneksi, lukijan voi olla vaikea etsiä, mitä numeroarvoa tai kemiallista ainetta X vastaakaan sivulta, jonka nimi on epäloogisesti X (täsmennyssivu) eikä esimerkiksi X-kirjaimen merkitykset.

Säilytetään toistaiseksi nykyisellään, kunnes keksitään parempi ratkaisu, ettei turhaan veivata edestakaisin. --Wähäwiisas (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 22.09 (EEST)

Nytkin on erilaisia käytäntöjä: ainakin sivulla X (täsmennyssivu) on lueteltu myös lyhenteet. Minusta selkeintä olisi ehkä tuo X-täsmennyssivun ratkaisu, eli tehdään kaikista kirjaimista täsmennyssivu ja laitetaan sinne omaan osioonsa "käyttö lyhenteenä ja tunnuksena". Matematiikka-osio olisi kai vain tuolla yhdellä sivulla, samankaltaista tuskin tulee muille täsmennyssivuille. --Savir (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 23.34 (EEST)
Erilaisia on, ja on vaikea valita parasta. Jokaisella on etunsa. Täsmennyssivulla tavallisesti luetteloidaan samannimiset mutta eriaiheiset artikkelit kuten N.N. (poliitikko) tai N.N. (yritys). X-kirjaimen eri merkitykset eivät ole täsmennyksiä. X, fysiikassa reaktanssin tunnus tai X, angloarabi-hevosrodun tunnus ovat X-kirjaimen käyttötapoja. Ne siis liittyvät X-kirjaimeen, eivät ole eriaiheisia. Lukijan kannalta luontevalta tuntuu, että X:n eri käyttötavat tai merkitykset löytyvät sivulta, jonka otsikko on X. Tieto voi jäädä löytymättä, jos se pitää ymmärtää erikseen kaivaa epäluonnollisesti nimetyltä sivulta X (täsmennyssivu). Voisiko asiaa ratkaista sopivalla otsikoinnilla? --Wähäwiisas (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 11.30 (EEST)

Lähteiden merkitsemisestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuli tuossa mieleeni, että kun käytännöissä (WP:REF) todetaan, että "Suositeltavinta on merkitä lähteet käyttämällä lähdeviitemallineita, mutta lähteet voi ilmoittaa myös vapaamuotoisesti tekstissä", niin mitäköhän ovat nämä vapaamuotoiset tavat lähteiden merkitsemiseen? Juontui mieleeni tällaisesta merkintätavasta, joka ei kuitenkaan mielestäni ole mikään kaikkein paras versio. Voisiko tuon loppukaneetin poistaa, vai onko joku erityinen peruste sen olemassaololle?--Veli Himmeä (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 11.56 (EEST)

Tarkoittaisikohan esimerkiksi tieteellisen tekstin viittauskäytäntöjä, tyyliin (Korhonen 2003) ja lähdeluettelossa on sitten teoksen tarkat tiedot? --194.111.66.13 19. toukokuuta 2015 kello 12.02 (EEST)
Kai se tarkoittaa käytännössä tätä <ref>Kirjoitin tähän jotain mistä selviää mistä tiedot ovat peräisin</ref> tai vastaavan tapaista tekstiä lähteet otsikon alla. Tosin on hyvä, että kirjoittajat lisäisivät tiedot lähteestä ihan millä tavalla tahansa. Oli se sitten Veli Himmeän esittämällä tavalla tekstin sekaan, muokkausyhteenvedossa tai artikkelin keskustelusivulla jos ei muuten ja se on sitten kokeneempien muokkaajien nakki muokata tieto lähteestä wikikäytäntöjen mukaiseksi, koska sinällään ei voida olettaa sellaisten henkilöiden jotka ensimmäistä' kertaa klikkaavat muokkaa nappia osaavan heti merkitä lähteitä viitteillä. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 12.23 (EEST)
Ei tokikaan voi olettaa, että ihan ensimmäisellä kerralla kaikki menisi kuten Strömsössä. Kunhan jäin miettimään, että mitä tuolla on aikanaan käytäntöä luodessa mietitty tarkoitettavan ja minkälainen vapaamuotoinen ilmaisutapa on suotavaa ja tarkoituksenmukaista.--Veli Himmeä (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 13.30 (EEST)
Mielestäni aikoinaan on ollut erittäin hienoa ja älykästä muotoilla lähteistämis”pakko” niin, että tätä mediaa voivat muokata kaikki, ilman että kouluissa olisi pitänyt oppia virallisia/akateemisia lähteistämisen periaatteita. Oleelista on, toki nykytoimintatavan perusteella vain teoriassa, että lähteistää jotenkin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 13.50 (EEST)
Tuossa nyt oli pyydetty lähdeteoksen tarkkoja tietoja ja toiseksi muotoilemaan suoraan kirkonkirjasta oleva teksti hiukan sujuvammaksi. Sitä ei voi mielestäni tehdä kuin se, joka tiedon siitä lähteestä lisää. Pyynntöstä huolimatta lähteen tarkkoja tietoja ja tekstin muotoilua ei tapahtunut, sen sijaan toistettiin Wikipedian lähteistyskäytäntöä, mikä ei kylläkään tee artikkelia sen selvemmäksi tai paremmin lähteisteyksi. "Minun mielestäni, minun ei tarvitse...". Ei ehkäpä minunkaan? --Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 19.59 (EEST)
Ymmärrän tekstin yksinkertaisesti niin, että on suositeltavaa käyttää mallineita kuten {{Verkkoviite}}, mutta muu tapakin on sallittu. Esimerkiksi <ref>Tieliikennelaki 1 §</ref>, sulkeissa (Tieliikennelaki 1 §) tai suoraan tekstissä Tieliikennelain 1 § määrää, että... --Wähäwiisas (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 14.45 (EEST)
Mullakin on sama toive kun Zachella: ihan sama miten tietty lähde ankkuroidaan tiettyyn sisältöön, kunhan ankkurointi tehdään jotenkin. Eli ainakin muokkausyhteenveto ja keskustelusivu ovat ihan käyttökelpoisia paikkoja lisätietojen antamiseen, samoin muokkausnäkymään tehdyt kommentit, yritelmät viitteistykseen, Harvard-viittaukset, jne. Gopase+f (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 20.00 (EEST)

Wikipedia:Poistokäytäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittaisiko joku sivun Wikipedia:Poistokäytäntö vastaamaan sitä menettelytapojen kiteytymää, jota täällä on käytetty artikkeleiden ongelmien kanssa viimeiset vuodet vai käydäänkö uusi keskustelu siitä, miten merkittävyyskäytäntö on edelleen yhteisön tahdon vastainen, ulkoa tuotu epäwikipediamainen kauhistus? Tässä eräs uusi käyttäjä on käynnistänyt pari poistoäänestystä vaikka sellainen ei ole täällä tapana. Vaikka poistokäytäntö olisikin rikki, pitäisikö edes kuvata nykytilanne jossakin, jottei ole kolmea käytäntöä: 1) ehjä käytäntö, 2) rikki oleva käytäntö, ja 3) kirjoitettu käytäntö. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 17.02 (EEST) Lisäys: aloitin sivun päivittämisen vuonna 2013 mutta se pitäisi käydä läpi kokonaan ajatuksen kanssa. Nyt on tehty putkiremontti ilmastointiteipillä. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 17.05 (EEST)

Itse arvioisin kaikenlaisten muutosten tekemisen kirjoitettuun poistokäytäntöön olevan aika lailla vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta. Todellisuudessahan poistokäytännön nykyinen käytännönsovellutus eroaa monilta osin kirjotetusta käytännöstä, mikä varmastikin hämmentää tuoreita käyttäjiä. (eli todellisuudessa kirjoitettu poistokäytäntö on alisteinen suulliseen kansanperinteeseen perustuvalle "hiljaiselle poistokäytännölle".) Gopase+f (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 20.31 (EEST)
Voisiko joku linkittää jostain aiemmasta keskustelusta tai vaihtoehtoisesti esittää tässä lyhyesti muutamalla sanalla miten nykyinen noudatettu menettely mahdollisesti poikkeaa kirjoitetusta käytännöstä, niin kysymystä olisi helpompi arvioida.--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 20.39 (EEST)
No heti alussa eroja. Nähdäkseni wikipediasta poistetaan sivuja nykyään montaa eri kautta: 1) pikapoisto 1a) ilmiselvä roska yms scheisse, copyviot, sanaselitykset 1b) selvästi nykyisten merkittävyyskynnysten alipuoliset aiheet 2) merkittävyyskeskustelun jälkeen 3) merkittävyyskeskustelun perusteella aloitetun poistoäänestyksen perusteella 4) poistokeskustelun kautta poistettavat (muista kuin merkittävyyssyistä, mm artikkelin nykytila) 5) HOK-menettelyn kautta poisto. Gopase+f (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 21.01 (EEST)

Minulla on nyt uskomus että tämä lähtee toimimaan. Tämä on otettu näköjään nyt sillä otteella. Wikipedian käytäntöjen omaksuminen on tällä hetkellä liian monimutkaista aktiivimuokkaajallekin. Tsemppiä. --Höyhens (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 01.58 (EEST)

Gopase+f:n lista on hyvä ja kuvaa sitä, miten täällä nykyisin toimitaan. Ehdotan, että nykytila kuvataan sivulle Wikipedia:Poistokäytäntö seuraavasti:

  • Gopasen löytämät 5 tapausta kirjataan mahdollisimman selkeästi taulukkoon "Ongelmia, jotka saattavat edellyttää artikkelin poistoa".
  • Lisäksi korjataan vanha teksti: "Jos sivua ei voi poistaa välittömästi ilman keskustelua, käyttäjä voi tehdä sen poistosta ehdotuksen poistoäänestyssivulla, jossa asiasta äänestetään viikon ajan." muotoon: "Jos sivua ei voi poistaa välittömästi ilman keskustelua, toimitaan alla olevan taulukon mukaisesti. Jos asia ei ratkea keskustelussa, käyttäjä voi tehdä poistosta ehdotuksen poistoäänestyssivulla, jossa asiasta äänestetään viikon ajan."

Huom. en ehdota mitään muutoksia siihen, miten nykyisin toimitaan, ainoastaan tekstin selventämistä. Lisäys: Vuonna 2015 on aloitettu 20 poistoäänestystä, joista 19:ää on edeltänyt keskustelu välittömästi tai aiemmin. Lisäksi on ollut IP:n käynnistämä Wikipedia:Poistoäänestykset/Petsie ilman keskustelua. Selvyyden vuoksi de facto -käytäntö voitaneen kirjata ylös. --Wähäwiisas (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 11.46 (EEST)

Pitäisikö selventää mikä on sivu, mikä on tiedosto. Minä olen niin yksinkertainen, etten tiedä mikä tässä mediassa on sivu (ymmärrän tarkoittavan artikkelia?), mikä on tiedosto (muut kuin artikkelit, mitä muita kokonaisuuksia?). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 12.32 (EEST)

Hienoa, että asian vierestä löytyy aina juteltavaa. No meillä on vajavainen Sanasto, jossa ainakin sivua on selitetty. Ideahan on kertoa, että joku Wikipediassa olemassa oleva asia (ruudulla näkyvä teksti tai kuvatus) voi tänään olla ja huomenna hups se ei ole. Voidaan siis poistaa joku kokonaisuus, ja tällaiseen viitataan sanalla "sivu". Yksinkertaisuudessakin pitäisi olla joku vähimmäisraja, jota ei saa alittaa. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 14.00 (EEST) Lisäys: Rupean itseasiassa spämmäämään linkkiä tuohon sanastoon nyt eri puolille, jospa se saisi hieman suurempaa näkyvyyttä. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 14.03 (EEST)
Kiitos, selvis erinomaisesti sivu, hyvin määritelty. Tiedostotkin suurin piirtein. Nyt luulen tietäväni mitä keskustelu koskee, oleellisia linkkauksia olisi hyvä käyttää juuri esitetysti. Sanastossahan oli wikipediamittareilla todella vähän näennäispuuhastelun leimaa. Pitäisi osata etsiä ensin, sori. Muokkausta ja lähdettä olin joskus etsinyt, mutta koska ne olivat määrittelemättä ja ovat mielestäni tämän median oleellisimmat termit, päädyin siihen, että tuskinpa sanastosta löytyy mitään etsimisen arvoista, oli huonoa logiikka. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 16.53 (EEST)
Niinpä oli. Muokkaus ja lähde lienevät vakimuokkaajille ehdottomasti itsestäänselvimmät termit, ja koska sanastoa muokkaavat vain tervaskannoista jäkäläisimmät, on ihan ymmärrettävää miksei noita termejä ole vielä(kään) määritelty sanastossa. Kaikille vielä tiedoksi että sanastoon saa ehdottaa lisättäviä termejä keskustelusivulla aivan vapaasti. --Pitke (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Saataisiinko samalla jotain päätöstä, että mikä on merkittävyyskeskustelu. Nykyään ne muistuttavat äänestyksiä, joissa käydään vain ilmoittamassa, että "kannatan poistoa" tai "kannatan säilytystä" tai oma suosikkini ulkomuistista siteeraten "artikkeli on merkittävä, riippumatta siitä mitä se käsittelee". Merkittävyyskeskusteluissa jopa lasketaan "ääniä", vaikkei niitä siellä edes pitäisi antaa. Ja vaikka tulos olisi selvä, niin joku saattaa julistaa, että koska hän on eri mieltä, niin kyseessä ei ole konsensus, eikä asiasta ole saatu poistokäytännön taulukossa mainittua "kiistatonta selvyyttä", koska hän kiistää selvyyden. --Otrfan (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 12.36 (EEST)

Sivulla Wikipedia:Merkittävyys kyseenalaistettu on aika hyvät ohjeet: voi esittää kysymyksiä, tarkennuspyyntöjä sekä perusteluja. Lisäksi kerrotaan, että asiat ratkaistaan konsensuskeskustelulla "yhteisenä päämääränä neutraali näkökulma, josta kaikki voivat olla yhtä mieltä." Monet noudattavat hyvää tapaa perustellen "Artikkeli tulee säilyttää, koska ..." tai "Artikkeli tulee poistaa, koska ...". Perustelut varmastikin auttavat konsensuksen muodostamisessa enemmän kuin pelkkä äänestys puolesta tai vastaan. Usein artikkelia myös parannetaan keskustelun johdosta. --Wähäwiisas (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 15.18 (EEST)
Siinäpä se yksi ongelma onkin, että vaikka tavoitteena tuleekin toki olla, että kaikki ovat yhtä mieltä, niin yksikin periaatteellinen känkkäränkkä voi tulkita keskustelun tuloksettomaksi, mikäli siihen ei päädytä. --Otrfan (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 15.37 (EEST)
Tämä on ollutkin menetelmän ongelmia, koska yksikin käyttäjä, joka on sitä mieltä, että kaikki asiat ovat kategorisesti merkittäviä, johtaa siihen, ettei täydelliseen yksimielisyyteen ainakaan voida koskaan päästä ja poistokeskusteluista tulee hyödyttömiä varsinaiseen tavoitteeseensa muuten kuin äänestysten pohjustajina. En ole seurannut nykytilannetta kauhean tarkkan, mutta ennen vanhaan tällaisia käyttäjiä ainakin oli. --130.232.104.93 23. toukokuuta 2015 kello 18.19 (EEST)
Se on yksi ongelma. Samoin kun merkittävyyskeskustelut ovat muuttuneet äänestysluontoisiksi, niin keiden kaikkien kommentit otetaan huomioon? Perustelematon kommentti kirjautumattomalta/uudehkolta käyttäjältä ei ole mielestäni minkään arvoinen. Pitempiaikaisen käyttäjänkin perustelematon kommentti on aika tyhjän kanssa, mutta tämän voidaan sentään olettaa tuntevan merkittävyyskäytäntöjä. Ja joskus yht'äkkiä ilmaantuu läjä uusia tunnuksia tai mobiili-ip-osoitteita, joiden säilytystä kannattavien mielipiteiden pohjalta artikkeli päätyy äänestykseen, vaikka sokea Reettakin näkee, että kaikki säilytyskannatus tulee yhdeltä käyttäjältä/tämän kavereilta. Jos merkittävyyskeskustelusta tehdään pakollinen, niin se olisi hyvä saada ensin toimimaan kunnolla. Nykyään artikkeli päätyy äänestykseen riippumatta keskustelun tuloksesta, kun joku vain jaksaa pitää meteliä. --Otrfan (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 18.55 (EEST)

Vuonna 2009 on näköjään käytäntöön kirjattu, että merkittävyyskeskustelussa tulee perustella, miksi artikkeli ei ole riittävän merkittävä omaksi artikkelikseen. Perinteisesti kuitenkin merkittävyys on pitänyt perustella, eikä merkityksettömyyttä. Miten merkityksettömyys edes voitaisiin perustella? Olemalla löytämättä lähteitä? --Otrfan (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 18.38 (EEST)

Ja samaan taulukkoon on ilmeisesti kirjattu, että jos merkittävyydestä ei ole 3 vuorokaudessa saatu kiistatonta selvyyttä (eli jonkun tulkinnan mukaan yksikin kannattaa poistoa) tai lähteitä ei ole löytynyt, niin artikkeli voidaan poistaa? (tarkoittako "voidaan", että saatetaan poistaa, saa poistaa vai pitää poistaa) Jospa laitetaan taulukko kuntoon, ennen kuin sovitaan, että sitä on pakko noudattaa. --Otrfan (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Ymmärrän Otrfanin ajatuksen ja olen samaa mieltä, että merkittävyyskeskusteluja on myös huonoja. Keskustelu usein vielä heikkenee, kun poistoäänestys alkaa. Siitäkin huolimatta käytäntötekstin tulisi olla niin selvä, että sen voi ymmärtää vain yhdellä tavalla. Oli keskustelu sitten vapaaehtoinen tai pakollinen, ei se voi olla molempia. Voitteko ehdottaa parempaa selvennystä tekstiin, jos yllä oleva ehdotukseni on aivan kelvoton. --Wähäwiisas (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 14.33 (EEST)