Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 14 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti. Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Ehdotus: Sitaattioikeusmallineiden muutto

Nykyiset mallineet eivät ole sopivia, sillä yksi malline kattaa vain yhden artikkelin. Ehdotukseni olisi, että mallineteksti muutettaisiin niin, että parametrillä pitäisi mainita tekijänoikeuksien omistaja, eikä käyttökohdetta. Idea tuli Wikiassa toimintatavasta, ja se tulee järkevämmäksi kuin nykyinen. Mahdollisuuksia on useita: A: luomme uudet mallineet, joita voi käyttää vanhojen rinnalla B: muokkaamme entisiä mallineita, mutta tähän voi koitua useita teknisiä ongelmia tai C: luomme uudet mallineet, ja syrjäytämme pikkuhiljaa vanhat. Näin sitaattioikeusmallineita olisi vain yksi, ja käyttökohteita olisi useita. Olen puhunut tästä aikaisemminkin, mutta toimenpiteitä ei ole suoritettu. Tässä esimerkki, kun sitaattioikeuskuvaa käytetään useammassa käyttökohteessa. Tässä olen yrittänyt kiertää tämän, mutta se ei ole kannattavaa niin teknillisesti kuin käytännössä. Toimenpiteitä pyydän. --Zuissii ^Juttusille? 4. heinäkuuta 2017 kello 19.52 (EEST)

B-suunnitelma saattaisi toimia, jos ei tarvitsisi kertoa edes tekijänoikeudellista omistajaa, vaan tämä pitäisi kertoa tiedoissa muuten. --Zuissii ^Juttusille? 4. heinäkuuta 2017 kello 22.08 (EEST)

Niitä nykyisiä mallineita on tarkoitus käyttää siten, että niitä pistetään yksi per käytetty artikkeli. Jos kuvaa käytetään viidessä artikkelissa, niin sitten siinä on viisi sitaattioikeusboksia päällekäin. Idea tuossa on se, että siinä on kirjattu täsmällisesti millä perusteella kuvaa käytetään jossain tietyssä artikkelissa, koska sitaattioikeudella käytetty kuva on poikkeustapaus ja meillä pitää olla perusteet sille miksi sitä käytetään jossain. --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 02.44 (EEST)

Miksei voisi muokata niin, että parametriin saisi useampia artikkeleita? --Zuissii ^Juttusille? 6. heinäkuuta 2017 kello 19.53 (EEST)

Mä en näe tässä kovin suurta ongelmaa, mutta tallentelenkin vain taideteoskuvia, joita käytetään maksimissaan ehkä kolmessa artikkelissa (taideteos, taiteilija, jokin taideteosluettelo). Uuden mallineen lisäys tapahtuu Copy-paste menetelmällä vaihtamalla käyttöartikkelin nimi. Ainakaan vielä se ei ole rannetta rasittanut. Ja kuten Zache kirjoitti, sitattioikeuskuvat ovat poikkeuksia ja jokaisen käytön yhteydessä tulee miettiä, millä perusteella kuvaa käytetään ja voisiko sitaattikuvan korvata jollain muulla kuvalla.--Htm (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 19.38 (EEST)

Tuotemalli- ja artistiluettelot yrityksen (soitinvalmistajan) artikkelissa

Törmäsin heinäkuun lähteistystalkoiden yhteydessä soitinvalmistajista kertoviin artikkeleihin, joissa oli vino pino tuoteluettelomaista tai mainosmaista tietoa ja pitkiä listoja kyseisen valmistajan tuotteita käyttävistä artisteista. Näissä artikkeleissa: Sabian (kanadalainen lyömäsoitinvalmistaja), Meinl Percussion (saksalainen lyömäsoitinvalmitajan tuotemerkki, harkinnassa uudelleenohjaus valmistajan nimelle). Ennen kuin poistan tuote/artistiluettelot näistä, pyytäisin ainakin 1-2 kommenttia, että poisto on ok. Ajatteluni kulkee jotenkin näin:

• Ymmärrän, että esimerkiksi valokuvagalleriassa on esillä muutama valokuva, jossa soitinvalmistajan tuotteita näkyisi esimerkiksi tunnetun soittajan/bandin/orkesterin yhteydessä.
• Mikäli muuten esitetään tuote/astistitietoa, tälle pitäisi olla lähteistetty ja tietosanakirja-artikkelin kannalta oleellinen perustelu. Esim. että kyseessä on todella laajalti käytetty/myyty tuote, tai että siihen liittyy jotain todennettuja erityisiä ominaisuuksia.
• Vertailuksi vaikkapa flyygelivalmistaja Bösendorferin artikkeli. Jos tässä kerrottaisiin kaikki saman valmistajan tuotemallit/perheet, ja lueteltaisiin kilometrikaupalla wikimerkittäviä soitintta pimputtaneita pianokilpailuvoittajia, olisiko artikkeli enää flyygelivalmistajasta?
• Tuote/artistiluettelot vaikuttavat jälleenmyyjän/mainostajan/tukea saavan tahon mainonnalta, jolla vaikutetaan lukijoihin/tuotetietoa etsiviin potentiaalisiin ostajiin. Näitä listoja voi näennäisesti "lähteistää" valmistajien / jälleenmyyjien sivustojen välityksellä. Sellaisen kaupallisen tiedon paikka ei ole wikipedia. Per käytännöt. Eli saanee poistaa nämä luettelot sen pidemmittä puheitta?

--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 15.38 (EEST)

Olen näitä joskus ihmetellyt, mutta monet käyttäjät ovat niin jääräpäisiä että vaikka artikkeleita yrittää kohentaa muuksi kuin mainoksiksi, he mieluummin riitelevät hamaan kommenttiypyyntöön asti, että olen jättänyt konkreettiset toimet tekemättä. Kannatan siis karsintaa. Ei kirjailijankaan artikkelissa kerrota, mitä kirjoituskonetta/ tietokonetta hän käyttää, ja sitä paitsi työkalut muuttuvat itse kullakin, niin kirjailijoilla kuin soittajillakin, ei siis senkään vuoksi ole tarpeen mainita, jos joku jollain keikalla sattui soittamaan xxx-kitaraa. --Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 16.00 (EEST)

Lisäsin lyhyen kuvagallerian tuohon Sabian-artikkeliin, mikä mielestäni paitsi parantaa artikkelia, myös havainnollistaa soitinvalmistajan tuotteiden merkitystä/suosiota riittävästi. Tarvitaanko lähteetöntä artistiluetteloa yhä; itse ehkä poistaisin. Jos olisi hyvin lähteistetty, voisi lyhyehkö/karsittu lista artisteista jäädäkin. Ainakin lähdepyyntö tarvittaisiin, jos jää.--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 16.05 (EEST)

Tästä artistien/tuoteluettelojen esilletuomisesta tulee mieleen Wikipedian käyttö tuotesijoittelun alustana, jolla erityisesti pyritään nostamaan esille ja linkittämään tuotteita. Tietosanakirjassa turhat, epäoleelliset sisällöt ja linkit kuormittavat lukijaa ja harhaanjohtavat epäolennaisuuksiin. Vaikka myös wikimaailman mittareilla ehkä näennäisesti lisäävät artikkelien suosiota (jos joku tätä mittaisi linkkausten/klikkausten määrällä).--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 16.21 (EEST)

Asiassa on sellainenkin puoli että tunnetuimmat nimet ovat niin hyvää mainosta yrityksille, että soittimet/muut tarvikkeet tulevat ilmaiseksi tai sopuhintaan. Muistan eräänkin entisen naapurin, nyt jo manan maille menneen laulajan, jonka perheessä oli sponsorin vaatetusta, samalla tavalla kuin hiitähtäjillä on sukset, joiden mainostaminen televisiossa menee välillä naurettavuuksiin, kun niitä yritetään saada mahtumaan kuvaan. Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 17.34 (EEST)

Ja näin sanoo eräs "tietosanakirja-artikkeli"mme, johon lisäsin jo Korjattava/Mainos -mallineen: "Raatikainen käyttää nimikoituja Pro Mark Millenium II -rumpukapuloita. Konserttien jälkeen rumpukapulat heitetään yleisön joukkoon. Ennen Hatebreederin äänityksiä, joulukuussa 1998, Raatikainen sai tukitarjouksia Sonorilta rummuille ja Sabianilta symbaaleille. Sponsorisopimuksensa menetettyään joskus 2001–2002 Raatikainen soitti eri rummuilla, yleensä Tama-merkkisillä. Vuonna 2003, juuri ennen Hate Crew Rolling Over Europe -kiertuetta, hän sai tukitarjouksen Pearlilta. Vuodesta 2005 Jaska on soittanut Meinlin symbaaleilla.

Jaska Raatikaisen rumpusetti

Pearl Reference Limited Edition Piano Black w/Red Gaskets

• 22 x 20 bassorumpu x2
• 8 x 7 tom tom
• 10 x 7 tom tom
• 10 x 8 tom tom
• 12 x 8 tom tom
• 14 x 14 lattiatomi
• 15 x 14 (lattia)tomi
• 16 x 16 lattiatomi
• 14"x5" Pearl Reference Limited Edition Piano Black w/Red Gaskets & UltraCast UCA1450 virvelirumpu

Symbaalit

Meinl

• 14" Byzance traditional Hi-hat x 2,
• 8" Byzance traditional splash
• 10" Byzance traditional splash
• 18" Byzance Brilliant Medium thin crash x 2,
• 20" Byzance Brilliant medium crash,
• 18" Byzance Brilliant china,

Zildjian

• 20" Z-Custom ride x 2

Tarvikkeet (Hardware)

Pearl

• DR-503 räkki,
• PCX-100 ja PCX-200 räkkiklämpit,
• H-2000 Eliminator Hi-hat teline,
• P-2002C Eliminator Tuplapedaali,
• CLH-1000 suljettu Hi-hat teline,
• S-2000 Virveli teline,
• CH-1000 symbaalivarret,
• TH-1000s tom-tom pidikkeet
• D-220 Roadster Thorne"

Mielestäni koko tämän lähteistämättömän tekstin saisi heittää jorpakkoon. Jos olisi lähteistettynä, osa ensimmäisestä kappaleesta saattaisi voida jäädä (tuo kapuloiden heitto on hauskaakin luettavaa), mutta rumpusetit tuotenimineen eivät mitenkään kuulu tietosanakirjaan, elleivät esimerkiksi juuri nuo yleisöön heitetyt kapulat ole tästä syystä nousseet jotenkin maailmanmaineeseen. Rumpusettien esittely kuuluvat ehkä artisti/bändi/fani/valmistajasivulle, jos asianomaiset katsovat sellaiset siellä tarpeelliseksi. Miten voisi ja saisi esitellä tietosanakirjassa (mielipiteenäni): Ja jos joku tekisi erilaisista lyömäsoittajista ja heidän soittimistaan perustellun ja lähteistetyn artikkelin, voisi siinä esimerkkinä olla konserttimuusikon/lyömäsoittajien (joiden lukumäärä ja soitinsetit vaihtelevat todella paljon kappaleesta toiseen) jonkun haastavan kappaleen käyttämän lyömäsoitinkokoonpanon ja eri lyömäsoittajien tehtävien kuvaus (ilman tuotemerkkejä) ja vertailuna vaikka jonkun rock/black metal bändin rumpalin/lyömäsoittajien soitinpatteriston esittely (ilman tuotemerkkejä). Muttei näin tuotenimillä mainostaen eikä lähteettömästi.--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 18.51 (EEST)

Muokkaa rohkeasti. --raid5 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 00.11 (EEST)

Kiitos palautteesta! Jotenkin näyttäisi lisääntyvän erilainen tuote/henkilösijoittelu ja pilipaliteemaiset artikkelit. Poistin tuoteluettelot ja ylle leikatusta esimerkistä sponsoroitujen rumpusettien listaukset. Lähteettömät artistilistat vielä jäivät kahdelle lautasmaakarille tässä vaiheessa; nekin voisi poistaa tai typistää muutamaan esimerkkiin ilman mainosmaista tuotesijoittelua ("rumpali A käyttää rumpusarjaa B ja C", jota vielä jäi nukkumatin tullessa). Yleisenä havaintona vielä, ettei meillä fiwikissä ole artikkelia ammatista lyömäsoittaja ja sen osaluokasta rumpalistakin on lähteetön tynkä. Eikä useimmista orkesterien lyömäsoittimista eikä edes kapulasta ole artikkelia, vaikka molempien kirjo on valtava. Ja lyömäsoittimille (solistisoittimina) ovat suomalaisetkin säveltäneet teoksia myös sinfoniaorkestille! Seurasin yhtä upeaa suomalaissäveltäjän Suomen kantaesitystä alkuvuonna Musiikkitalossa, siinä taisi olla 4 lyömäsoittajaa (?) ja huippusolisti kukin kalikoittensa jatkeena. Kalevi Ahon mainio teos ja teossarja ansaitsi myös omat artikkelinsa :-) --Paju (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 03.14 (EEST)

Muhammed

Muhammedin keskustelusivulle on ilmestynyt tällainen viesti, jossa vaaditaan kuvien poistamista ja sallāllāhu `alayhi wa-sallamia Muhammedin nimen perään. Olinkin jo odotellut, että milloin suomenkieiseen Wikipediaan ilmestyisi tuollainen. Enkkuwikin Muhammadin keskustelusivun arkistot ovat pullollaan noita. Kuinka tulisi menetellä? -Qwerty12302 (kesk | muok) 11. heinäkuuta 2017 kello 12.19 (EEST)

Kumosin kommentin, koska se näytti lähinnä joltain epämääräiseltä toiselta puolen maailmaa kirjoittaneen ip-muokkaajan google translatella kääntämältä tekstiltä ja niin kauan kuin argumentaatio keskustelusivulla on tuolla tasolla, niin varmaan toimitaan jatkossakin samalla tavalla kuin muidenkin epämääräisten konekäännösviestien kanssa eli kumotaan ne. Asiasta varmaan pystyy kirjoittamaan ihan argumentoidunkin kommentin ja jos joskus sellainen tulee, niin mietitään asiaa sitten erikseen. Tuskin ollaan kuitenkaan esimerkiksi kuvia poistamassa, koska ei mitään muitakaan kuvia tai tekstiä olla poistettu sitä varten, että joku pitää niitä sopimattomina (ks. Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi) --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2017 kello 13.22 (EEST)

Siellä En-Wikin asiaa koskevassa FAQissa on varmaan jokseenkin kaikki, mitä asiasta täälläkään tarvitsee. --Louhikärmes (keskustelu) 12. heinäkuuta 2017 kello 01.26 (EEST)

Jos uskonnolliset kohteliaisuusfraasit hyväksytään yhteen artikkeliin, johdonmukaisuuden nimissä kaikkien muiden uskontojen artikkeleissa tulisi myös hyväksyä kunkin uskonnon kohteliaisuusfraasit. Tästä kuitenkin aiheutuisi melkoinen sotku, kun pastafarismista lähtien kaikki uskonnolliset ryhmittymät saisivat täyttää luvan kanssa omaa uskontoaan koskevat artikkelit kehuilla. Tämä ei vastaisi enää tietosanakirjan vaatimuksia. Näin ollen tämän kaltaisiin Wikipedian pysyviä käytäntöjä koskeviin muutosehdotuksiin tulisi suhtautua kielteisesti. -- Synkkis (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 17.32 (EEST)

Kansikuvattomat singlemallineet, joille ei ole kansikuvaa

Voisiko tällaisissa tapauksissa käyttää kuvakaappausta kappaleen musiikkivideosta elävöittämisen tuomiseksi? Kuvatekstille varattu kenttä täytettäisiin tietenkin tällöin tyyliin ”kuvakaappaus kappaleen musiikkivideosta”. Vai onko ”kansikuva” yksinkertaisesti varattu nimensä mukaisesti ainoastaan? --Vilhokki (keskustelu) 19. heinäkuuta 2017 kello 20.18 (EEST)

Onko jokaisessa tietolaatikossa pakko olla kuva? Jos ei kuvaa ole saatavilla, niin en käyttäisi musiikkivideosta otettua kuvaa artikkelissa kansikuvan paikalla. On olemassa myös nocover.png/svg, täälläkin on keskusteltu englanniksi asiasta. Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2017 kello 20.34 (EEST)

Voiko kuva olla tietolaatikon ulkopuolella? Hyvä pointti tuokin, ettei kaikkea tarvi ns. forcettaa. --Vilhokki (keskustelu) 19. heinäkuuta 2017 kello 21.58 (EEST)

Jokaisessa artikkelissa tulisi olla ohjeen mukaan olla kuvituskuva, eli jos ei kansikuvaa ole olemassa, niin tuo on kai paras vaihtoehto kuvalle eli kuvankaappaus tietolaatikon ulkopuolelle.--MAQuire (keskustelu) 19. heinäkuuta 2017 kello 22.15 (EEST)

Matematiikan artikkelit, joiden nimelle ei tunnu löytyvän suomenkielistä käännöstä

Tällä hetkellä olen uusien matematiikkaa käsittelevien artikkelien osalta törmännyt ongelmaan siinä, etten löydä mistään termeille suomenkielistä käännöstä. Miten siis tällöin menetellään? Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian termi primorial, jolle looginen käännös olisi alkulukukertoma, mutta toisaalta myös alkoma (versio sanasta kermota englanninkielisiä termejä primorial ja factorial) olisi tähän sopiva käännös. Miten siis artikkelin suhteen menetellään: 1) Käytetään englannninkielistä nimeä 2) Käytetään tuota merkityksen perusteella tehtyä käännöstä alkulukukertoma 3) Käytetään tuota sanojen ulkoasun perusteella tehtyä alkoma-sanaa. Jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen on olemassa vielä Primorial prime, joka tarkoittaa alkulukua, joka on muotoa $\pm 1$ tällainen luku. Tämä taasen puolustaisi tuota kohdan 3 käytäntöä, koska tällöin suomenkieliseksi sanaksi tälle tulisi alkoma-alkuluku, joka kuulostaa paljon järkevämmältä kuin alkulukukertoma-alkuluku.--LCHawk (keskustelu) 20. heinäkuuta 2017 kello 19.11 (EEST)

Käyttäisin englanninkielistä nimeä ja avaisin suomenkielellä termin sisällön siihen alkuun. Lisäksi artikkeliin voisi pistää jonkun huomio-tyyppisen maininnan siitä, että termille ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä joko suoraan tekstiin tai sitten yläviitteenä (ks. [ryhmittely]) --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2017 kello 06.08 (EEST)

Käyttäjä:J Hokkanen ilmoittaa käyttäjäsivullaan olevansa yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko. Osaisikohan hän auttaa suomennosten etsimisessä? --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 10.48 (EEST)

Itselläni on samantasoinen koulutus ja olen kysynyt useilta alan tuttavilta, mutta en ole saanut, mitään lähteistettäväksi keltaavaa versiota. Laitan toki kysymyksen tuonnekin.--LCHawk (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 21.50 (EEST)

Tämä on yleisempikin ongelma luonnontieteiden ja tekniikan aiheissa. Aina termille ei valitettavasti löydy suomenkielistä termiä, ainakaan sellaista mikä olisi yleisesti käytössä. Esimerkiksi minulla ei ole aavistustakaan, mitä en:Migratory insertion on suomeksi. Joskus näissä tapauksissa on vain paras selittää mitä termi tarkoittaa ja kertoa englanninkilinen termi. --MiPe ^(wikinät) 24. heinäkuuta 2017 kello 12.21 (EEST)

Kyllä on. Pitäisikö näistä tehdä jokin käytäntölinjaus, miten toimitaan? Eli artikkeli englanninkieliselle nimelle ja sitten, jos ja kun löytyy suomenkielinen lähteistettävä termi, siirto ja uudelleenohjaus englanninkielisestä? Toisaalta voisi miettiä, että palvelisiko esim. lukio-opeusta se, jos meillä olisi jokin, vaikkapa vain epävirallinen suomenkielinen käännös, jotteivät luonnontieteet ja tekniikka mene enempää finglishiksi kuin tällä hetkellä on. Tämä voisi auttaa myös suomenkielen säilymisestä kielenä edes vähän pidempään alan koulutuksessa.--LCHawk (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 12.32 (EEST)

Itse näen tärkeänä, että suomenkielistä käännöstyötä pyritään tekemään rohkeasti. Jonkunhan on ensimmäisenä käännös joskus tehtävä, joten miksei se voisi olla Wikipediasta lähtöisin, sillä täällä on kuitenkin ammattitaitoa? Suoraan suomentaminen on järkevää, jos potentiaalisia käännösvaihtoehtoja on vain yksi, ja kaikki muut kuulostavat tökeröiltä ilmaisuilta. Mikäli järkevältä kuulostavia käännösvaihtoehtoja on useampia, tällöin kannattaisi olla varauksellisempi tietyn käännöksen valitsemissa ja ilmaista artikkelissa, että kyseinen termi voi kääntyä useammalla vaihtoehdolla. -- Synkkis (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 17.24 (EEST)

Kun puhutaan tieteellisestä terminologiasta, niin uusien käännösten tekeminen ei ole Wikipedian tehtävä. Itsekin näen tärkeänä, että suomen kieli olisi tieteen ja tekniikan kieli Suomessa, mutta Wikipediassa on kuitenkin kielletty oman tutkimuksen tekeminen, mihin kategoriaan aivan uusien termien keksiminenkin menee. --PtG (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 08.18 (EEST)

Toivottavasti sitten ollaan myös muiden aihepiirien, kuten kulttuurin suhteen yhtä täsmällisiä ja esim. listaukset "Lauluja paikasta X" tulkitaan myös uudeksi tutkimukseksi, jos ei ole lähdettä, joka nimenomaan kertoo, että paikkakunnasta X kertoo laulu Y. Itse tosin epäilen tätä, sillä kulttuurissahan on koko yhteiskunnan osalta aina eri säännöt kuin muualla.--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 12.39 (EEST)

Lähteet pitää tietysti olla myös kulttuuriartikkeleissa. --PtG (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 14.35 (EEST)

Jatkan vielä tähän kääntämispulmaan: meillä ei oikeastaan ole tällä hetkellä tahoa, jonka intresseissä olisi tehdä ainakaan matematiikkaan ja tilastostieteeseen liittyvää termien suomentamista, sillä ne henkilöt, jotka näitä termejä työssään tarvitsevat, osaavat englantia ja käyttävät sitä. Toisaalta termien kääntäminen vaatii alan osaamista, joten ihan kylmiltään kukaan kielenkääntäjäkään ei voi tehdä. Ne harvat, joita alan popularisoiminen kiinnostaa ja asiaanl liittyvien populaarien artikkelien kirjoittaminen, eivät taasen yleensä ole siinä asemassa, että he voisivat lanseerata jossain uusia käännöksiä.--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 14.39 (EEST)

Tieteen termipankki voisi olla jotain sellaista mitä haet. --Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 14.46 (EEST)

Loin nyt tänne artikkelin primorial tuolla nimellä ja artikkelissa on vain selitetty termi, eikä sille ole edes ehdotettu mitään suomennosta. Tämäkö on se tapa, jolla näissä aletaan toimia? Pitäisikö näitä varten kehittää jokin mallinne, jossa kerroittaisiin, että tälle termille ei ole vakiintunutta suomennosta ja sen takia on käytetty englanninkielistä termiä?--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 15.04 (EEST)

Tuo on minusta ihan ok. Lisäksi malline on ihan hyvä idea, koska tuolloin saadaan jotenkin selville mitkä ovat sellaisia termejä joilta tuo suomenkielinen käännös puuttuu. --Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 19.23 (EEST)

Jos suomennosta ei ole (eikä sitä voida suoraan johtaa olemassaolevista suomenkielisistä termeistä), niin silloin pitäisi kai käyttää alkukielistä nimitystä. Jos suurin osa nykypäivän tieteellisistä julkaisuista on englanninkielisiä, alkukieli on varmaan tyypillisesti englanti, mutta ei välttämättä aina, varsinkaan vanhempien käsitteiden kohdalla. Jos jonkin termin olisi vaikka alkujaan lanseerannut saksalainen tiedemies saksankielisessä julkaisussa, niin silloin suomennoksen puuttuessa saksankielinen muoto olisi periaatteessa ensisijainen englanninkieliseen nähden (näitähän löytyy esim. filosofian termistöstä pilvin pimein). Tosin jos aiheesta löytyisi arvovaltaisia suomenkielisiä lähdetekstejä, joissa olisi käytetty englanninkielistä muotoa, niin silloin se voisi tietysti kelvata tännekin. --Risukarhi (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 19.40 (EEST)

Palautusäänestys toistuvasti epämerkittävänä poistetusta sivusta

Artikkeli Joonas Mäkipelto on poistettu Wikipediasta epämerkittävänä kolme eri kertaa. Keskustelussa ylläpitäjä antoi neuvoksi palautusäänestyksen, joten sellainen nyt sitten aloitettiin: Wikipedia:Palautettavat sivut/Joonas Mäkipelto. Yleensä ei ole sallittu palautusäänestyksiä, kun ei ole poistoäänestystä, mutta kun käyttäjä on vilpittömässä mielessä saamansa yp-tasoisen (väärän) neuvon vuoksi, niin mitäs teemme nyt? --Pxos (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 13.34 (EEST) Lisäys: Koska poistoasioissa viimeisenä ratkaisukeinona on poistoäänestys, jolla on aiemmin usein ratkaistu merkittävyys melko lopullisesti, ja koska historiasta löytyy myös poistoäänestyksiä, jotka ovat oikeasti palautusäänestyksiä, vai oliko se nyt päinvastoin, niin pitääkö sivuun suhtautua ikään kuin poistoäänestyksenä? Tiedän ainakin yhden ylläpitäjän, joka repii kaikki pelihousunsa ja verkkaritkin tästä, mutta asiasta voisi keskustella laajemmin. --Pxos (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 13.39 (EEST)

Tiedä niistä pelihousuista, mutta nyt meillä on käynnissä äänestys, josta samaan aikaan käydään keskustelua, että mikä äänestys on kyseessä. Mutta koska se oli sinun ratkaisusi, niin se on varmasti oikea. --Otrfan (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 14.06 (EEST)

No rivien välistä voi käydä ilmi, että keskustelu olisi tärkeää. Jos käyttäjä luo toistuvasti artikkelin, jota itse pitää merkittävänä ja lisäksi pitää paria lähdeviitettä todisteena merkittävyydestä yhdessä sanallisten perustelujen kera, ja ylläpito poistaa sivun mitättömän keskustelun jälkeen toistuvasti epämerkittävänä, niin mitä käyttäjän pitää tehdä. Käytännön mukaan ei saa aloittaa poistoäänestystä eikä myöskään palautusäänestystä. Poistetun artikkelin keskustelusivuakaan ei saa enää käyttää asiasta keskustelemiseen. Käytäntö sallii ainoastaan sen, että artikkeli voidaan luoda uudestaan, jos aihe on sittenkin merkittävä joko heti tai ajan kuluessa. Sitten kun sen luo uudestaan, uhataan estolla. Sivun luoja sai virheellisen neuvon, mutta jos nyt käytännön mukaisesti äänestys keskeytetään tai poistetaan kokonaan, niin aika tyhjän päälle jää sivun luonut käyttäjä. Näin se on ollut ja näin se varmaankin on oleva, mutta keskustelu asiasta ja myös henkilöistä ei varmaan haittaa mitään. --Pxos (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 14.17 (EEST)

Äänestyksen aloittaja ei muuten ole äänioikeutettu. Äänestyksen aloittamiseen se ei vaikuta, mutta hän on äänestänyt palautuksen puolesta. Äänestys on nyt palautusäänestys, ja artikkelin palauttaminen vaatii enemmistön, kun taas poistoäänestyksessä poistoon tarvitaan enemmistö. Mitä jos äänestys keskeytetään, artikkeli palautetaan ja aloitetaan poistoäänestys? -kyykaarme (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 14.24 (EEST)

Niin, tässähän on yksi suurimmista ongelmista. Normaalisti artikkelin voi luoda uudestaan, jos aihe on merkittävä. Jos mennään poistoäänestykseen, niin 70 prosenttia osallistujista vaaditaan (pysyvään) poistamiseen tietosanakirjasta. Kun nyt on palautusäänestys, niin vain 30 prosenttia riittää pysyvään poistoon. Lienee helpointa, että väärän neuvon antanut ylläpitäjä korjaa aiheuttamansa ongelmat. Keskustelu voi jatkua tai tyssätä siitä huolimatta. --Pxos (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 14.32 (EEST)

Palautetaan artikkeli, käydään kunnollinen merkittävyyskeskustelu ja vasta sitten äänestetään tarvittaessa. Nyt artikkeli on poistettu kolmesti lyhyen keskustelun perusteella, mihin osallistui kaksi käyttäjää, joista toinen oli puolesta ja toinen vastaan. Ennen ensimmäistä poistoa artikkelia oli jo korjattu, mutta merkittävyys-lätkää ei oltu poistettu, ja lopulta ylläpitäjä tuli, näki ja poisti artikkelin. Näistä Mäkipellon suorituksista ovat kirjoittaneet kaikki Hesarista ja Ylestä alkaen, eli lähteistä ei ainakaan jää kiinni. –Kooma (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 16.10 (EEST)

Kävin palauttamassa sen uutta merkittävyyskeskustelua varten. --4shadoww (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 15.21 (EEST)

Kävin palauttamassa aiemmat kaksi merkittävyyskeskustelua näkyviin keskustelusivulle, koska. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 15.27 (EEST)

Meillähän on tästä asiasta jo ihan hiljattainen ennakkotapaus eli Wikipedia:Palautettavat sivut/Niilo22. Voidaan varmaan lähteä siitä, että jatkossa vastaavissa tapauksissa virheellisesti aloitetut palautusäänestykset keskeytetään. --Risukarhi (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 16.37 (EEST)

Äänestys keskeytettiin iltapäivällä, jolloin siinä oli ehtinyt äänestää kaksi äänioikeutettua käyttäjää. -kyykaarme (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 22.27 (EEST)

Ehdotus: Sanan käytäntö muuttaminen järjestyssäännöksi

Muutamat käyttäjät ovat ottaneet esille sen ristiriitaisuuden, että Wikipedian järjestyssääntöjä kutsutaan käytännöiksi. Talonyhtiössä on järjestyssäännöt, mutta talonyhtiöiden käytännöt taas voivat muuttua erilaisiksi vuosien saatossa.

Ehdotan, että sanasta käytäntö luovuttaisiin ja siirryttäisiin käyttämään kirjakielen yksiselitteisempää sanaa järjestyssäännöt. ┌────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────┘

»käytäntö, teorian vastakohta. Vrt. praksis.»
(Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: käytäntö. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8. )

»Käytäntö
1. Käytännöllinen elämä, todellisuus (teorian vastakohta). »
(Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: CD-perussanakirja. Tietoja teoksesta: 1 optinen levy (CD-ROM) ; 12 cm + käyttöohje (25 s.). Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio. )

»järjestyssäännöt, kunnanvaltuuston hyväksymiä määräyksiä kunnan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta on vuodesta 2003 ollut säännökset järjestyslaissa, joka korvasi kunnalliset järjestyssäännöt.»
(Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: järjestyssäännöt. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8. )

»Järjestyssääntö eril. järjestystä koskevia säännöksiä.
Talonyhtiön järjestyssääntö.»
(Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: CD-perussanakirja. Tietoja teoksesta: 1 optinen levy (CD-ROM) ; 12 cm + käyttöohje (25 s.). Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio. )

Mikäli muutos tehtäisiin sivu Wikipedia:Käytännöt ohjattaisiin Wikipedia:Järjestyssäännöt ja johdanto voitaisiin muuttaa esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

Wikipedian järjestyssäännöt ovat käyttäjäyhteisön yhteisesti määrittelemiä velvoittavia ohjeita tai säännöskokonaisuuksia, joiden tarkoitus on auttaa yhteisöä toimimaan paremmin vapaan tietosanakirjan luomiseksi.

Sanan sääntö karsisin pois, koska ei sanaa, jota määritellään voi määritellä itsellään. Se on kuin määrittäisi, että banaanit ovat banaaneja.--Abilation (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 18.27 (EEST)

Mielestäni käytännöt on ihan toimiva nimitys asioille, joita on noudatettava. Stryn (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 18.53 (EEST)

Samaa mieltä. Sanaa käytännöt esiintyy Wikipedian ulkopuolellakin likimain siinä merkityksessä kuin mitä sillä tarkoitetaan Wikipediassa. Silloin näkisin että ymmärrettävyysristiriitaa ei synny. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 10.34 (EEST)

Kyllähän sanastosta jo näkee, että täällä "käytännöllä" tarkoitetaan mitä vaan. Vastuu siirtyy lukijalle. Ehdotuksen idea on hyvä. Sanastoa pitäisi voida muuttaa myös jälkeenpäin ilman, että punarinnat, sinirinnat ja muutosvastarinnat aloittavat tutun laulunsa. Ymmärrettävyysristiriita on syntynyt ja kasvanut isoksi. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 13.26 (EEST)