Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Olympiakilpailujen nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miten olympiakilpailut tulisi nimetä? Tästä asiasta ei tunnu olevan vielä vakiintunutta käytäntöä, nykyinen nimeämiskäytäntö on liian sekava. Nykyisin on nimetty esim. Curling talviolympialaisissa 2014 – miesten turnaus, Miesten 100 metrin juoksu kesäolympialaisissa 2008, Miesten jalkapalloturnaus kesäolympialaisissa 2000 jne... Näille pitäisi luoda selkeämpi yhteinen käytäntö, jotta esim. eri mallineet osaavat hakea oikean artikkelin.

Oma ehdotus tähän on: Laji talvi/kesäolympialaisissa vuosi, josta edelleen eri kilpailutapahtumat: Laji talvi/kesäolympialaisissa vuosi, - miesten/naisten turnaus. Samaan tyyliin kuin on otsikoitu Jääkiekko talviolympialaisissa 2010 ja Jääkiekko talviolympialaisissa 2010 – miesten turnaus. Näin ollen nimettäisiin myös Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2008 ja Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2008 – miesten 100 m. Tämä käytäntö näyttää olevan useimmissa muissakin kieliversioissa. Joissakin lajeissa on vain toisen sukupuolen kilpailu, niin niissä voitaneen sukupuoli jättää otsikosta pois. K-Pedia (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 23.38 (EET)

Tarvitseeko sanoa kesä tai talvi ? Eikö se ole yleensä selvää lajin perusteella ja nykyisin myös vuoden ? Onko sama laji ollut samana vuonna sekä tallvi - että kesäkisojen ohjelmassa ? --Tappinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 07.12 (EET)
En ota muuten kantaa tähän vielä, kuin että jonkin nimeämiskäytännön mukaan on suosittu muotoa "Miesten kaksinpeli Yhdysvaltain avoimessa tennisturnauksessa 2007" muodon "Yhdysvaltain avoin tennisturnaus 2007 – Miesten kaksinpeli" sijaan. Tämä siis ainakin vuonna 2007. Koskee siis kaikkia urheilulajeja. --Stryn (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 07.51 (EET)

Selkeyden vuoksi: Ehdotus varmaankin kuuluu siis Urheilumuoto (kesä/talvi)olympialaisissa vuosi – laji. Yleisurheilu on urheilumuoto, 100 metrin juoksu on urheilulaji. Jos tuollainen päätös tehdään, niin sen tosiaan pitäisi koskea sitten myös muita kilpailuja kuin olympialaisia, eli mm. edellä mainittua tennistä tai eri lajien MM-, EM- ja SM-kilpailuja tyyliin Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2007 – miesten keihäänheitto (nyk. Miesten keihäänheitto yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 2007) ja Painin maailmanmestaruuskilpailut 1997 (kreikkalais-roomalainen paini) – 76 kg. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 12.50 (EET)

Tuo on minusta hyvä idea, että olympialaisten lisäksi muutkin MM- ja EM-kilpailut nimettäisiin samoin. Kuten esim. nuo painin mm-kisat K-Pedia (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 13.01 (EET)
Mainittakoon, että onhan lyhyempikin ja käyttökelpoinen vaihtoehto sanalle kilpailut: kisat. Yleisurheilun suomenmestaruuksiakaan ei ratkaista Kalevan kilpailuissa, vaan Kalevan kisoissa. Myöskään ei ilmaista olympiakilpailut, vaan olympiakisat sekä vastaavasti voidaan ilmaista jalkapallon maailmanmestaruuskisat (mm-kisat), hiihdon suomenmestaruuskisat (sm-kisat) jne. --85.76.84.184 20. maaliskuuta 2014 kello 17.40 (EET)
Ei taas tätä samaa. Ei liity asiaan. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 17.53 (EET)

Uskaltaisikos sitä tämän keskustelun perusteella yhtenäistää noita olympialaisartikkelien nimiä, ja alkaa siirrellä artikkeleita ehdottamallani tavalla..? Ainakaan kielteistä kommenttia ei ole tullut... K-Pedia (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)

self|cc-by-sa-3.0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedosto:Akito.JPG näyttää puuttuvan vain {{self|cc-by-sa-3.0}} tai vastaava. Voiko sitä sinne lisätä vai onko se tiedoston lataajan itse lisättävä?--RicHard-59 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)

Kun katsot selitettä, siinä kerrotaan mainostekstiä joka liittyy koirajalostukseen, kun katsot lisääjää niin käyttäjätunnus on sama kuin yrityksen nimi, eli tunnus pitäisi blokata ja pyytää avamaan uusi tunnus. Toisaalta meillä on monta muuta kuvaa ko rodusta commonisssa että eikö ne riitä.--Musamies (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 14.32 (EEST)
Ok. Muuten voiko yleensäkään puuttuvan tekijänoikeusmallineen lisätä kuka vaan, vai pitääkö lataajan se tehdä?----RicHard-59 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 14.50 (EEST)
Lisenssi on lupa teoksen käyttöön, joten totta kai sen on tultava tekijänoikeuden haltijalta. Ei muilla ole mitään oikeutta päättää millä ehdoilla kuvaa saa käyttää. Sen sijaan jos kuva olisi selvästi tekijänoikeuden ulkopuolella (esim. kuvan tekijänoikeus olisi rauennut tai se ei ylittäisi teoskynnystä), silloin tietysti PD-mallineen saisi lätkäistä kuka tahansa joka ymmärtää jotain tekijänoikeussääntöjen päälle. Olen muuten eri mieltä siitä että kuvaa ei tarvita koska "meillä on monta kuvaa ko. rodusta" – jos lataajalta saadaan lupa kuvan käyttöön niin se on ilman muuta tervetullut lisäys Commonsiin. Jafeluv (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 15.04 (EEST)

Tarvitseeko vuosia käsitteleville artikkeleille lähteitä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu nousi artikkelin 168 vuoksi. Mielestäni kaikelle Wikipediaan lisättävälle tiedolle saa pyytää lähdettä. Käyttäjä Phiitola on kuitenkin kanssani eri mieltä. Hänen mukaansa vuosia käsittelevien artikkeleiden tietojen pitäisi löytyä muualta lähteistettynä. Hän sanoo, että artikkeleissa kyllä saa olla lähteitä, mutta lähteetön-mallinetta ei niihin laiteta. Myöskin käyttäjät Anr ja Yooshimen fin ovat poistaneet lähdepyynnöt. Käyttäjä Zachen mukaan kyseessä on de facto -käytäntö. Pyytäisin kommentteja aiheesta. Jos lähteetön-mallinetta ei saa käyttää, saako tiedot, joille ei löydy lähdettä linkittyvästä artikkelista tai artikkelia lainkaan, poistaa vuosiartikkeleista? Esimerkiksi kyseisessä artikkelissa (168) on ainoastaan punaisia linkkejä. Aiheesta on keskusteltu käyttäjän Phiitola keskustelusivulla. --87.95.44.165 2. huhtikuuta 2014 kello 16.22 (EEST) Edit. Yooshimen fin kertoi kyseessä olleen vahinkomuokkaus. 2. huhtikuuta 2014 kello 20.35 (EEST)

Lähteetön-mallinetta on tavattu käyttää säästeliäästi, täältä löytyisi vieläkin iso kasa artikkeleita joihin se voitaisiin laittaa vaikka sitten automaagisesti botilla. Yleinen käytäntö tosiaan on ettei sitä noin lyhyisiin ja triviaaleihin artikkeleihin laiteta. Se pitääkö myös on vuosilukuartikkelit lähteistää onkin sitten toinen juttu. --Anr (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.33 (EEST)
Koska ollaan kahvihuoneessa, niin pistän laajemmin oman mielipiteeni enkä edes yritä tulkita yleistä konsensusta. Nykymuodossaan lähteetön-mallinen on samantyyppinen turha malline kuin mitä joku tynkä on ja hyvin pitkälti samoista syistä. Se tekee artikkelista hankalammin hahmotettavan ja sen informaatiosisältö on jokseenkin nolla. Lukija näkee ilman boksiakin, että artikkelissa ei ole lähteitä. Sen sijaan, että artikkeleihin lisäillään lähteetön-mallineita, niin sen ajan voisi käyttää esimerkiksi lähteiden lisäilyyn. --Zache (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.38 (EEST)
Eikö tuota lähteetöntä käytetä yleensä silloin, kun ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä etsiä lähteitä johonkin hassuun väittämään? Eikö tuo malline myökin luokittele artikkelin lähteettömien luokkaan, jolloin joku, jota kiinnostaa, voi sen korjata? :-) Ja kukaan ei ole tainnut vielä mainita, että lyhyisiin artikkeleihin yleensä pistetään Malline:lähde, eikä Lähteetön-mallinetta. --Elve © 2. huhtikuuta 2014 kello 18.33 (EEST)
Mikähän mahtoi olla varsinainen kysymys, kun otsikossa lukee yhtä ja varsinaisessa kommentissa toista? No, Lähteetön-mallineen turhasta käytöstä ensimmäiset vastaajat jo kommentoivatkin hyvin. Jos lähdettä ei ole artikkelissa, johon vuosiartikkelista linkataan, on lähde syytä laittaa vuosiartikkeliin. PELKKÄ lähteen puuttuminen ei ole kuitenkaan peruste tyhjentää vuosiartikkelia. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 17.53 (EEST)
Ei vuosilukuartikkeleista erikseen, vaan yleisesti tuosta mallineesta: Minusta lähteetön-malline on tärkeä. Siitä näkee välittömästi, että artikkeliin kannattaa suhtautua erityisellä varauksella. Se toivottavasti myös motivoi aiheesta kiinnostuneita ja siitä jotain ymmärtäviä muokkaajia parantamaan artikkelia. Jos itse lisäisin mallineen esimerkiksi satunnaiseen kemiaan liittyvään artikkeliin, en varmasti olisi samassa ajassa osannut löytää ensimmäistäkään aiheeseen liittyvää luotettavaa lähdettä, saati kirjoittamaan lähteen pohjalta mitään relevanttia. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 18.11 (EEST)

Mielestäni vuosiartikkelit eivät ole täsmennyssivuja, vaikka usein kokoavatkin tietoja yhteen luettelon omaisesti. Niissä voitaisiin mielestäni kertoa tapahtumista, joista ei välttämättä tarvitse omaa artikkelia, jolloin lähde olisi hyvä olla. Olen Zachen kanssa eri mieltä lähteetön-mallineen turhuudesta, koska kaikki Wikipediaa lukevat eivät varmastikaan tiedä sen lähteistämiskäytännöistä. Mutta olen ilmeisesti käsittänyt lähteetön-mallineen käytön väärin. Ajattelin, että jos lähteetön-mallinetta ei saa käyttää, eivät lähteet ole kyseisessä artikkelissa välttämättömiä. En tahdo tyhjentää sivuja, mutta monessa vuosiartikkelissa kerrotaan esimerkiksi syntymä- tai kuolinvuosia henkilöistä, joista ei ole edes artikkelia. En tiedä onko kyseisten henkilöiden mainitseminen silloin tärkeää. Tuntuvat usein vain tyhjien artikkeleiden täytteeltä. Etenkin, kun syntymä- ja kuolinvuodet saattavat olla ainakin varhaisemmassa historiassa epävarmoja tai vain arvioita. Olen Zachen kanssa samaa mieltä siitä, että tynkä-malline on turha. --87.95.44.165 2. huhtikuuta 2014 kello 18.47 (EEST)

Jos nyt puhutaan vaikka artikkelista 168, niin en keksi yhtään syytä, miksi siihen ei voisi laittaa lähdepyyntöä tai lähteetön-mallinetta. Lähteetön artikkeli ei ole juuri minkään arvoinen. -Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 19.31 (EEST)
Samaa mieltä. Tiedon lisääjällä on velvollisuus merkitä myös lähde ja niitä lähteitä ei aleta etsimään jostain toisista artikkeleista, joita tässä tapauksessa ei edes ole. Lähteettömän materiaalin saa kuka vain poistaa. Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.09 (EEST)
Mietitäänpä hieman lisää...Yllä olevan kommentin perusteella kuka tahansa voi siis poistaa lähteettömän tiedon mistä tahansa? Samalla periaatteella kaikki pitkään lähteettömänä olleet artikkelit tulisi siten merkitä roskaksi tai poistaa automaattisesti esimerkiksi botilla. Tällöin merkittävä osa artikkeleista tuhoutuisi. Tämä ei kai kuitenkaan ole tarkoitus...Tämä keskustelu on niin tavanomainen wikipediassa käyttäjä, joka selkeästi tuntee käytännöt pyrkii ajamaan omaa asiaansa yhden artikkelin osalta luoden pitkän prosessin, joka ei tuota mitään hyvää. Muutos sellaisenaan kohdistuu lopulta lukuisaan määrään artikkeleita ja sitäkään ei sitten kuitenkaan haluta.
Vuosilukuartikkelit ovat jo aiemmissa keskusteluissa todettu poikkeuksiksi. Niissä on lukuisia "tyhjiä" artikkeleita ja niitäkään ei poisteta. Ne ovat pääosin lähteettömiä ja niihin ei tule kuitenkaan laittaa lähteetönmallinetta (tutkimatta sanoisin, että iso osa tulisi merkitä lähteettömiksi). Toisaalta artikkeleiden käyttö on normaalista poikkeavaa eli koostavat tietoa ajallisesti esimerkiksi etusivu/uutiskäyttöön ja niissä pitäisi muualla lähteistettyä sisältöä. Tämä ei kuitenkaan estä sisällön lähteistämistä, mikä on tietenkin edelleen suotavaa ja jopa toivottavaa.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 11.40 (EEST)
Kyllä, kuka tahansa voi poistaa lähteetöntä tietoa mistä tahansa. Kuka tahansa voi myös lisätä lähteetöntä tietoa minne tahansa. Kukaan ei ole kuitenkaan sanonut, että kaikki pitkään lähteettömät artikkelit tulisi poistaa. Mutta en kokisi ongelmaa siinä, että nämä merkittäisiin lähteettömiksi.
Tämä ei nyt liity aiheeseen, mutta mielestäni kaikki yksittäiset vuosiartikkelit eivät kyllä ole tarpeen, ainakaan tyhjät. En ole kuitenkaan tutustunut esimerkiksi yli tuhannen vuoden takaiseen historiaan kovinkaan tarkasti. Varmasti tietyissä ajankohdissa vuosiartikkeleiden käyttö on perusteltua. Luulen kuitenkin, että vuosisatoja käsitteleviin artikkeleihin saisi kaiken olennaisen vuosista 499 eaa. - 1000 jaa. (tämä on ei-asiantuntevan henkilön karkea arvio). Jos ei, voi sitten pilkkoa esimerkiksi vuosikymmeniin. --130.232.46.208 3. huhtikuuta 2014 kello 12.24 (EEST)
Melko kaksinaamaista sanoa, ettei pitkään lähteettömiä artikkeleita poisteta, jos samalla vaaditaan vapaata lähteettömän tiedon poistoa. Siis vaaditaan 6483 artikkelin poistamista sekä lukuisten käännös artikkeleiden poistamista, jos niiden lähteenä käytetyssäkään artikkelissa ei ole lähteitä tai ne on muuten merkitty alkuperäistekstinä ongelmallisiksi. Lisäksi vielä suuremmasta määrästä voidaan tällä perusteella poistaa olennainen sisältö, mikä ei kuulosta wikipedian toimintaa tukevalta.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 14.01 (EEST)
Niin, siitähän kärsisi ainakin suuresti medialukutaidottomat henkilöt. Ja Wikipediaahan tehdään massoille... –Makele-90 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 15.18 (EEST)
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt aivan täysin viestisi pointtia. Onko joku vaatinut lähteettömien artikkeleiden poistamista? Minusta tuntuu, ettemme puhu aivan samasta aiheesta. --194.111.66.13 3. huhtikuuta 2014 kello 16.09 (EEST)
Ei vaan juuri siitä, mitä kirjoitin. Ei kannata ruveta ajamaan yksittäisen artikkelin asiaa miettimättä kokonaisuutta. Jos haluaa keskustella vain yhdestä artikkelista, siitä tulee keskustella artikkelin keskustelusivulla, mutta kahvihuoneessa keskitytään yleisiin pelisääntöihin siis sääntöihin. Koko keskustelun avaus on jo wikipedian hengen vastainen neljän käyttäjän "ohjattua" IP käyttäjää, joka sitten aloittaa jääräpäisyyttään keskustelun kahvihuoneessa kuluttaakseen kaikkien aikaa vain saadakseen tukea omalle yksittäiselle muokkaukselleen.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 19.40 (EEST)
En hae tukea yksittäiselle muokkaukselle vaan haluan selvyyttä lähteetön-mallineen käytölle. Jos olet kokenut tulleesi loukatuksi tai vastaavaa, pyydän anteeksi. Olen pahoillani myös, että olet joutunut valokeilaan. Jälkeenpäin ajatellen sinun tai muidenkaan käyttäjien mainitseminen keskustelun avausvisetissä ei olisi ollut välttämätöntä. Toivon siis, ettet ota kritiikkiä henkilökohtaisesti. Minulle riittää, että asiat riitelevät, ihmisten ei tarvitse. Joka tapauksessa olet ehkä ymmärtänyt pointtini väärin, tarkoituksenani ei ole hakea tukea tiedon poistamiselle vaan lähdepyyntöjen käytölle. --87.95.67.139 3. huhtikuuta 2014 kello 22.29 (EEST)
Mainitsemalla nimeltä neljä muutostasi vastustavaa wikipedistiä henkilöit keskustelun, väität sitten sen jälkeen ihan mitä tahansa. En vastusta lähteitä kuten voit muokkaushistoriaani tutustumalla havaita. Kuitenkin olemassa olevat käytännöt niin kirjoitetut kuin kirjoittamattomat on tarkoitettu myös IP käyttäjien noudatettavaksi, mitä tässä neljän wikipedistin toimesta yritettiin kertoa.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 08.19 (EEST)
Totta kai kaikki artikkelit tarvitsevat lähteet, miksi vuosilukuartikkelit olisi joku poikkeus. Ei lähteitä mistään muista artikkeleista kuulu lähteä metsästämään. --albval(keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 21.55 (EEST)
Ei kyse ollut siitä, että tarvitsisivatko vuosiartikkelit lähteitä yhtälailla kuin muut artikkelit vaan onko niihin mitään mieltä lisätä {{lähteetön}} -mallineita. Tällä hetkellähän lähteettömiä artikkeleita on noin 100 000 joista lähteetön malline on noin 6500 artikkeissa ja sen ajan mitä käytetään mallineiden lisäämiseen käsin voi käyttää johonkin huomattavasti hyödyllisempäänkin. --Zache (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 12.37 (EEST)

Yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteenvetoa käydystä keskustelusta:

  1. Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, vaan niihin tulee laittaa tarvittaessa lähteetön malline
  2. Lähteetön tieto tulee poistaa

Noiden kahden aloitukseen sisältyneen kohdan lisäksi keskustelussa kaksi käyttäjää piti tynkiä tarpeettomina. Lisäksi yksi käyttäjä totesi, etteivät vuosilukuartikkelit ole täsmennyssivuja. Jollei selkeää vastustusta yhteenvedolle ilmene teen bottipyynnön lähteettömien yli vuoden vanhojen artikkeleiden poistosta sekä lähteetön mallineiden lisäämisestä vuosilukuartikkeleihin.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 08.31 (EEST)

Tämä yhteenveto ei vastaa millään tavalla ylläolevaa keskustelua. Uusi yritys yhteenvedoksi. Tällaisia huumoripläjäyksiä ei tarvita. --85.76.40.165 4. huhtikuuta 2014 kello 09.13 (EEST)
Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, niissä tulisi olla lähteet kuten muissakin artikkeleissa. Lähteettömän tiedon voi poistaa. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.48 (EEST)
Miten niin ei vastaa keskustelua? Pitää kyetä sanomaan muutakin kuin ei tai sitten olla vaiti. Huumoripläjäyksenä pitäisin toimintaa, jossa aloitetaan keskustelu seurauksia miettimättä.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.57 (EEST)
Kysyin kyllä saako lähteettömän tiedon poistaa, mutta en pitääkö sitä poistaa. Jos Wikipediassa on sovittu, että lähteettömän tiedon saa poistaa, se ei tarkoita, että lähteetön tieto pitäisi poistaa. On myös eri asia pitää tynkä-mallinetta tarpeettomana kuin pitää tynkiä (jos nyt tarkoitat tällä tynkäartikkeleja) tarpeettomana. Mutta olet ilmeisesti provosoitunut melko pahasti näkökulmiesi saamasta kritiikistä. Se ei ollut tarkoitukseni. Jos tahdot, voit myös havaita, että osa käyttäjistä on kanssasi samaa mieltä lähteetön-artikkelin suhteen. Tuo tämän aamuinen IP-muokkaus ei muuten ole minun. --188.67.186.73 4. huhtikuuta 2014 kello 15.50 (EEST)

Vastaisiko tämä paremmin keskustelun sisältöä?

  1. Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, vaan niihin tulee laittaa tarvittaessa lähteetön malline
  2. Lähteettömät tiedot saa poistaa
  3. Järjestelmällistä lähteettömien artikkelien poistoa bottivoimin ei esitetty ennen ensimmäistä yhteenvetoa

--Nelisormimangusti (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.20 (EEST)

Mikä tuossa järjestelmällisessä poistossa oikein kaihertaa? Usea käyttäjä painottaa lähteettömän tiedon poistamista. Ilmoitin tekeväni poistamisen nopeuttamiseksi ja johdonmukaiseksi toteuttamiseksi bottia, mikä on siis toimenpide yhteenvedon toteuttamiseksi eikä osa yhteenvetoa. Poiston seurauksena wikipedian laadun pitäisi (keskustelun perusteella) parantua merkittävästi ongelmallisten artikkelien poistuessa. Vielä parempi olisi, jos lähteetön mallineeseen saataisiin aikaleima, joka muuttaisi artikkelin automaattisesti roskaksi vuoden jälkeen.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 15.09 (EEST)
Taidat olla ainoa, joka ajaa järjestelmällistä poistoa. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 16.22 (EEST)
Eihän tässä mitään uutta ajeta, vaan ainoastaan luvattiin myös toteuttaa tehty yhteenveto. Kahvihuone on täynnä "päätöksiä", joita ei toteuteta. Koska lähteettömän tiedon saa ja voi poistaa päätän siis poistaa vuotta vanhemmat lähteettömät artikkelit tarpeettomina ja wikipedian laatua heikentävänä. Koska artikkeli tyhjenisi (mitä ei saa tehdä) se tulee merkitä pikapoistettavaksi, jotta ylläpitäjä hävittää artikkelin käytännön mukaisesti. Menetelmä on täsmälleen wikipedian ja tässä esitetyn toimintatavan mukainen eli olet kannattanut lähteettömän tiedon poistoa, mutta et halua sitä noudatettavan. Ihmeellinen oikeustaju, jossa päätökset ovat vain päätöksiä ilman noudattamistarvetta.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 18.42 (EEST)
"Saa" ja "kaikissa tapauksissa ehdottomasti pitää" ovat kaksi eri asiaa. Jos jotakin saa tehdä, niin se sisältää myös mahdollisuuden jättää harkinnan mukaan tekemättä. Jos tarkoitus on, että jotain pitää tehdä kaikissa tapauksissa ja ehdottomasti, niin käytetään jotain muuta ilmaisua. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)
Eikö tämä ollut jossain vaiheessa Gopasen ajama käytäntö? --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. huhtikuuta 2014 kello 19.09 (EEST)
Tuo ehdotettu vuosi on mielestäni riittävä "harkinta-aika" eli ketään ei voi kiinnostaa asia, jota ei ole saatettu edes vähimmäisvaatimuksen tasolle tuossa ajassa. Toisaalta kellään ei ole wikipediassa oikeutta (mainitun Gopasen oppien mukaisesti) puuttua muokkaajan toimiin, mikäli muokkaus on linjassa wikipedian toimintatapojen ja ohjeiden kanssa. Toisaalta saada ja ehdottomasti pitää ovat toteutus hetkellä melko lähellä toisiaan ja lopputuloksena usein jopa sama.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 19.55 (EEST)
Tässä tullaan samaan, mistä muistan joskus taittaneeni peistä Gopasen (tai minkä lie muun käyttäjätunnuksen) kanssa, että kuka sen määrittelee, jos joku - taivaallisen valaistumisen, jumalallisen ilmoituksen tms. kautta ("L' Wikipedia, c'est moi", sanoisi ranskalainen) saa ällikseen että juuri hänen (meidän kaikkien muiden joukossa) näkemyksensä tai tulkintansa on linjassa Wikipedian toimintatapojen ja ohjeiden kanssa?
Siihen esimerkiksi savolainen voisi sanoa, että "suattaapi olla hyvinnii, tai suattaapi olla olematta". Oma näkemykseni savolaista kompaten olisi, että siihen ei pelkkä oma ilmoitus, tulkinta tai näkemys riitä vaan pitää olla myös tukea yhteisöltä, koska siinähän ällipäisin, oli tämän ällin suhde todellisiin toimintapoihin ja ohjeisiin mikä tahansa, saisi huseerata miten tahtoo.
- Ja jos yhteisön ote joskus herpaantuu, niin saakin, ja tässä tunnen piston sydämessäni, koska ilmeisesti ajatukseni, että kun en millään ehdi perehtyä PHiitolan ja Gopasen vuosia kestäneen vastakkainasettelun kaikkeen aineistoon (joka moninkertaisesti ylittää ne turhan pitkät kommentit, joista olen monta kertaa aiheellisesti saanut moitetta), niin en koske siihen pitkällä tikullakaan, oli ilmeisesti sittenkin väärä ja osaltaan on ollut johtamassa siihen, että PHiitola nyt pyrkii hakemaan oikeutta alkamalla noudattaa niitä toimintatapoja, joita sovellettiin häneen itseensä ilman että yhteisö olisi tähän sittenkään pystynyt riittävästi reagoimaan. Sillä niinhän ei voi olla että, ällipäisin voittaa, ja jos tästä jotain on esimerkin kautta opittavissa, niin se.
Niinpä tästä lienee väistämättä tultava yhteisön toimintakulttuurin kritiikkiin, ja jopa yhteisön johdateltavuuden kritiikkiin, jos vahvatahtoinen yksilö saa näkemyksensä läpi, vaikka itse asiassa ei olisi mitään varmuutta, onko tämän vahvatahtoisen yksilön käsitys siitä, että hänen näkemyksensä on linjassa yhteisön toimintatapojen ja ohjeitten kanssa, oikea. Tämä vahvatahtoinen yksilöhän voi silloin kyllä toimia hyvässä tarkoituksessa, ja uskoa että hänen näkemyksensä on oikea (vertaa Paavo Väyrynen), mutta eri asia on, onko aina ja joka kerta näin. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.29 (EEST)
Ja vielä esimerkki aiheesta "saa" ja "ehdottomasti pitää": "Ruotsinlaivalta saa tuoda litran väkeviä".--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.31 (EEST)
Ja vaikka tämä nyt ehkä jo menee tästä keskustelusta sivuun, niin tästä tullaan toiseenkin yhteisön toimintakultuurin kritiikkiin. Eli jos osaa noudattaa muodollisia käytössääntöjä, niin saa huseerata vapaammin kuin se, jolla on niiden kanssa vaikeutta. Mutta entä jos tällaisessa tilanteessa esimerkiksi se, jolla on lyhenmpi pinna, sattuisikin olemaan asiakysymyksissä oikeassa? Tämä on vähän vastaava kuin ahkerasti sisällöltään ongelmallisia muokkauksia tuottavien muokkaajien kanssa: jos ahkerasti sisällölltään ongelmallisia muokkauksia tuottava muokkaaja sattuu olemaan temperamentiltaan tulinen, niin hän yleensä tulee rikkoneeksi muodollisia sääntöjä, ja saa eston. Mutta jos hän sattuu olemaan temperamentiltaan kiltti, sopuisa ja säyseä, niin ongelmallisia muokkauksia kertyy huikea määrä, kunnes joku vuosien mentyä havahtuu työlääseen korjausprojektiin. - Ja kumpi nyt sitten on parempi?
Kummallakaan esimerkillä en tahdo sanoa, että muodolisten käyttäytymissääntöjen noudattamatta jättämistä tulisi katsoa sormien läpi. Mutta se mitä tahdon sanoa, ja mikä on asian toinen puoli, on että niiden noudattaminen ei myöskään saa vapauttaa muokkausten sisältöön tai esimerkiksi jonkun käyttäjän jossakin tilanteessa joistakin käytännöistä tekemien tulkintojen asiaperusteisesta arvioinnista. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.54 (EEST)
No huhhuh. Täytyy kyllä olla Urjanhain kanssa samaa mieltä. Haluaisin myös tuoda tämän esille: "Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa tai siirtää artikkelin keskustelusivulle." Paino sanalla kiistanalainen. Missään ei mielestäni mainita, että kaikki lähteetön tieto pitäisi poistaa. Toisaalta myös sanotaan: "Jos kopioit tiedon keskustelusivulle, odottele jonkun aikaa (artikkelista riippuen, yleensä vähintään viisi päivää), ja jos kukaan ei ole löytänyt lähdettä siihen mennessä, poista tieto artikkelista." Joka tapauksessa, mikään ei tue lähteettömän tiedon järjestelmällistä poistoa. Lähteetöntä tietoa voi poistaa nimenomaan omaa harkintaa käyttäen, mihin esimerkiksi botti ei pysty. Mitä tulee tällaiseen "aloitan keskustelun ja vedän omat johtopäätökset asettaen uuden käytännön" -käyttäytymiseen... en oikein tiedä, onko se oikea tapa toimia? Eikö tarkoituksena ole kuitenkin saada konsensus aiheesta, ja jos on erittäin vastakkaisia mielipiteitä, sitä ei selvästikään ole muodostunut. Wikipedia on keskeneräinen, tulee aina olemaan. Jos jokin yhteenveto tästä keskustelusta pitää vetää, se voisi olla: "Kaikkiin artikkeleihin on suotavaa laittaa lähteet ja viitteet, poislukien mallineet." --Elve © 4. huhtikuuta 2014 kello 23.28 (EEST)
En ole kovin tarkasti seurannut lähteetön- tai lähdepyyntö -mallineiden oikeasta käytöstä joskus käytyä keskustelua, mutta ainakin de-facto -tilanne lienee että siitä, milloin ja miten lähteetön malline tulisi lisätää, on esiintynyt erilaisia näkemyksiä ja menettelyjä. Yhden mekaanisen linjan soveltaminen niihin olisi luultavasti vaikeaa. Jollakin periaatteella lisättyihin mallineisiin sopii ehkä yksi menettely, jollakin periaatteella lisättyihin toinen. Mikä näistä de facto -menettelyistä on oikea, on sitten taas oma kysymyksensä.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 00.17 (EEST)
Tarkoittaako ylläolevan kommentin saa, että minä en saa poistaa vuoden vanhoja lähteettömiä artikkeleita (kun pidän niitä laatua heikentävinä), vaikka joku muu saa tehdä käytäntöjen puitteissa mitä haluaa? Tässä keskustelussa useampi käyttäjä on kuitenkin painottanut, että lähteettömän tiedon saa poistaa halutessaan. Tässä tullaan taas wikipedian suurimpaan ongelmaan säännöt ovat vain tulkintoja eivät määräyksiä eli toisten tulee niitä noudattaa ja toisten ei juuri kuten Urjanhai yllä totesi. Keskusteluissa vedotaan usein de-facto-käytäntöihin ja keskustelun aloituskin liittyy sellaiseen. Neljä kokenutta muokkaajaa ohjaa tai poistaa lähteetön merkinnän ja siitä huolimatta aloitetaan tällainen keskustelu, johon kuluu runsaasti aikaa ja saadaan muutaman käyttäjän tuki haluamalleen muutokselle (joka johtaa siihen, että vuosilukuartikkelien de-facto-asema poistuu). Tarkoittanee sitä, että mistä tahansa muutoksesta kannattaa aloittaa jappasu, kyllä se johonkin johtaa...--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 10.38 (EEST)
Aloitin keskustelun kahvihuoneessa, koska meille syntyi muokkaussota ja kannattamasi käytäntö ei mielestäni ole hyvin perusteltu. Siksi tahdoin kuulla perusteluja puolesta ja vastaan. Säännöt ja käytännöt koskevat kaikkia käyttäjiä yhtä paljon ja vähän. Sinä saat poistaa, lisätä ja muokata mitä haluat. Älä palvo sääntöjä. Mutta niin saavat muutkin. Toivoisin, että käyttäjät muokkaisivat oman harkintansa mukaan eikä provosoituneena toisten näkemyksistä. Jos jokin sääntö tai käytäntö ei tunnu perustellulta, se kannattaa kyseenalaistaa. ––87.95.110.111 5. huhtikuuta 2014 kello 12.17 (EEST)
a) Otsikon kysymykseen: Lähdepyyntöjen lisääminen on perusteltua artikkeliin 168. Sisällön pitää olla tarkastettavissa. b) Lähteetön-malline on hyödyllinen, sillä voi korvata (yleensä isompaan) artikeliin tai osioon tarvittavia useita lähdepyyntöjä. Lisäksi ongelma nostetaan framille. Kuten lähde-pyynnöissä, tilannetta muutetaan merkinnällä aktiivisemmaksi: kerrotaan artikkelin kirjoittajille ja aihetta seuraaville, että tähän kohtaan halutaan tarkistettavuutta. Passiivisuutta olisi jättää huomaamansa puute tai perustelutarve silleen. Kiitettävää aktiivisuutta tai yhteisöllistä harrastuneisuutta osoittaa, jos jaksaa itse etsiä lähteitä epäselviin kohtiin. c) Lähdepyyntöjä ja Lähteetön-merkintää harrastetaan kai silloin, kun halutaan lisätietoa ja tarkistamismahdollisuutta esitettyyn väitteeseen tai "tietoon". Kun itsellä ei ole aikaa tai halua lähteistämiseen. Vaikka sellaisessa tilanteessa (esim. pienellä mobiililaitteella luettaessa tai palaverien tai lapsenhoidon väleissä), ettei lähteistäminen oikein onnistu :). d) Laajemmin: Käyttäjien on kai hyvä - jos nyt lähdetään positiivisen psykologian ajatuksesta ja tutkimustuloksista - käyttää enemmän aikaa sellaisiin aihepiireihin tai tekoihin, joista he saavat intoa ja voimavaroja kuin teemoihin, jotka heitä uuvuttavat, rutinoittavat, eivätkä innosta, vahvista, kehitä. Uteliaisuutta voi olla ja tarkastamismahdollisuutta haluta muistakin teemoista. Sitähän se lähdemerkinnän lisääminen tarkoittaa: aktiivista pyyntöä jonkun väitteen tarkistettavuuden saamiseksi.--Paju (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 17.29 (EEST)
Mallineen ohjeessa lukee kuitenkin, ettei sitä tule käyttää lyhyissä artikkeleissa tai kun artikkeli sisältää pelkästään helposti tarkistettavia perustietoja. Pääosa vuosilukuartikkeleista on käsittääkseni kuitenkin lyhyitä, kuten tämänkin keskustelun pohjana oleva artikkeli. Eli jo ohjeen noudattaminen edellyttäisi lähteetönmallineen poistamisen. Tämäkään ei kelvannut perusteluksi mallineen poistolle. Siis aloitammeko tässä myös vihdoin ja viimein lyhyen määrittelyn?--Phiitola (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 16.00 (EEST)

Keskustelussa esille tuotu lähteettömän tiedon, saa ja voi poistaa, ei ainakaan allekirjoittaneen kohdalla toteudu. Merkitsin artikkelin 2002 tyhjennettäväksi lähteettömänä siis ylläpitotoimena pikapoisto, mutta sitä ei toteutettu eli lähteetöntä tietoa en voinut (en ole ylläpitäjä ja artikkelin tyhjentäminen on kiellettyä) ja enkä saanut poistattaa, koska poistoa ei toteutettu. Samoin merkitsin normaaliartikkeliksi todettuja tyhjiä vuosilukuartikkeleita poistettavaksi, mikä jäi toteuttamatta. Syynä pidän ylläpidon hitautta ja artikkeleihin lähteetöntä tietoa lisänneen käyttäjän toimia. Ihmettelen mihin mikä on wikipedian käytäntöjen merkitys, kun osan tulee niitä noudattaa pilkulleen (esim. IP käyttäjät) ja toisten ei, miksi näin?--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)

Yhdenvertaisuus wikipediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylläolevan keskustelun perusteella, missä vuosilukuartikkelit todettiin normaaleiksi eli oletettu defactostatus purettiin, laitoin kahteen vuosilukuartikkeliin 2000 ja 2001 tynkämallineen. Kummatkin mallineet poistettiin asiattomina kuten käyty keskustelu osoittaa. Mikä oikeuttaa tällaisen toiminnan? Ylläpitäjyys (joka lisäksi syyttää pelleilystä HH?) vai välinpitämättömyys säännöistä, koska Wikipedia:Tynkä sanoo, että artikkeli voi olla tynkä mikäli keskeisimpiä asioita ei kerrota. Vuosiartikkelissa päivät ovat selkeästi tärkeitä ja kaikkia ei ole sisällytetty artikkeliin eli tynkä.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Tynkien lisäksi merkitsit läjän vuosilukuartikkeleja poistettavaksi mm. lähteettömyyden perusteella. Tarkka sitaatti kommentistani kuului "...mutta jospa et viitsisi pelleillä artikkeliavaruudessa." Se ei ole WP:HH, koska se liittyy suoraan toimintaasi Wikipediassa. Haluan korostaa, että en usko sinun olevan hauska Wikipedian ulkopuolella. edit: niin ja tuolla sinun tynkälogiikallasi, olisi myös esim. artikkeli 5. huhtikuuta tynkä, sillä siinä ei ole kaikia vuosia maapallon muodostumisesta alkaen. --Otrfan (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.30 (EEST)
Tiivistetysti siis: artikkelien merkitsemisessä tyngiksi tai niiden sellaisiksi merkitsemättä jättämisessä saa käyttää tervettä järkeä. --MiPe (wikinät) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)
Laitoin ainoastaan yhden vuosiartikkelin lähteettömyyden perusteella perustellen poistettavaksi eli taas esitetään asia suurempana kuin se onkaan. Lukuisan joukon tyhjiä artikkeleita kyllä merkitsin poistettavaksi, mutta sellaisiahan ei wikipediassa edes pitäisi olla. Täysin ohjeiden mukaisen poistoesityksen kumoaminenko ei edellytä edes keskustelun avaamista asiasta, vaan päätös voidaan jyrätä "minä olen ylläpitäjä" -periaatteella. Tynkämallineen kumoamisessa pyritään selkeästi osoittamaan käytännössä, että toisten perustelut (syy kenttä oli täytetty) ovat parempia kuin toisten. Ja tuollaista toimintaa vielä tuetaan perustelemalla, ettei merkinnän jättäjä käytä tervettä järkeä. Tuo jos mikä on arvottavaa.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)
5. huhtikuuta olisi jopa päivitettävä. Tämän päivän uutisten merkittävimmät aiheet puuttuvat tuolta sivulta. Hyvä, että huomasit.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 20.16 (EEST)
Noista tyhjistä vuosilukuartikkeleista keskusteltiin hiljattain, ja tuolloin valtaosa kannatti niiden säilyttämistä, joten ei niitä kannata poistaa. Niiden korjaamiseksi taisi joku ehdottaa Viikon kilpailua, mutta kukaan ei ilmeisesti pistänyt ehdotusta vireille. 85.194.253.105 5. huhtikuuta 2014 kello 20.50 (EEST)
Linkki kiitos--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 22.32 (EEST)
Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_54#Tyhjät vuosilukuartikkelit --Otrfan (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 22.40 (EEST)
Keskusteltu on, mutta ei päästy mihinkään tulokseen eikä edes käytäntökahvihuoneessa. Siellä ehdotetaan jopa kaikkien vuosilukuartikkeleiden poistamista ja keskustelu keskittyy lopulta viikkokilpailun järjestämiseen eli täysin hyödytön eikä siihen voi mielestäni tässä yhteydessä vedota.--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 11.13 (EEST)

K18-kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mites tälläisten K18-tyylisten kuvien käyttö artikkeleissa, onko tästä olemassa joku linjaus? Vanhoja sotakuviahan löytyy runsaasti, joissa on ruumita ja irtopäitä sun muuta. Mietin, että onko välttämättä sopivaa materiaalia kaikenikäisten nähtäväksi tarkoitettuun tietosanakirjaan? --Joe K. (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.43 (EEST)

Ei kait muuta kuin, että a.) Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi ja b.) Wikipedia on tietosanakirja eli kuvituksen pitää tukea artikkelin muuta sisältöä eli väkivaltainen kuvitus ei ole mikään itsetarkoitus. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.48 (EEST)
Yleisesti kuvista on keskusteltu pitkään täällä. Sotakuvista taas voi todeta, että ei kai netissä oleva tietosanakirja eroa mitenkään paperilla olevista sotaa käsittelevistä kirjoista, jotka ovat pullollaan tuollaisia kuvia kenen tahansa katseltavissa. --Ekeb (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.58 (EEST)

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, onko Floridan osavaltion laeista tehty mitään tiivistelmää Wikipedian käyttäjille? Kiinnostaisi suhtautuminen esim. lapsi-, väkivalta tai eläinpornografiseksi tai rasistiseksi katsottavan materiaalin levitykseen. --87.95.188.130 7. huhtikuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Eipä taida olla (tai en löytänyt). Suomenkieliset käyttöehdot löytyvät kyllä, ja edellä mainitussa on suora linkkaus riita-asioihin ym. ehkä oleelliseen. Yleisesti ottaen Wikimedian projekteihin pätee vähintään Yhdysvaltain ja erityisemmin Kalifornian ja Floridan osavaltion lait. Lainatakseni osaa tekstistä:

»In all cases, Projects should follow at least United States law as a minimum restrictive requirement. If the Community adopts less restrictive policies that fail to comply with United States law, the Wikimedia Foundation should advocate change to those policies to comply with United States law. In short, no policy may supersede the restrictions of United States law.»

Toisin sanoen, jos Suomen ja Yhdysvaltain lait ovat ristiriidassa, sovelletaan USA:n lakeja. Mitä tulee noihin eritteleemiisi aiheisiin, en usko lapsipornon olevan laillista missään. Olisin myös erittäin huolissani, jos hallussasi olisi kyseistä materiaalia edes ladata Wikimedian projekteihin. Muutenkin Yhdysvaltain perustuslaki ei kiellä pornografiaa, vaan laillisuus on riippuvainen eri osavaltioiden laista. Mm. keissi antoi pohjustusta sille, ettei termi "indecent" (suom. sopimaton) ole laillisesti pätevä. Toisin sanoen, väkivaltainen pornografia ei ole itsessään kielletty. Toisaalta yleistä hyväksyvyyttä käytetään esim. kartoittamaan tilannetta, erityisesti sen obcenity (suom. kuvottavuus) määrää. Ts. teos, lausunto yms. teksti on kielletty, jos se määritellään testin kautta kuvottavaksi. Eläinpornografia (olettaen zoofiliaa), on kielletty samaisen obcenity (kuvottava) -käsitteen alla Millerin testin mukaan. Jos katsotaan enWikin-artikkelia, sieltä voi nähdä esimerkkejä. Yleisesti Wikipedia-artikkeliin lisätyn kuvan on oltava erityisesti kuvaava artikkelin kannalta. Toisin sanoen, kannattaa miettiä tarkkaan, onko kuva sopiva artikkeliin. Kannattaa huomata myös Commonssin erot latauksiin Suomen Wikipediaan verrattuna (lisää Tallenna tiedosto)-sivulla. Huomautuksena: en ole alan ammattilainen, kaikki tämä on Wikipedian artikkeleiden, oikeiden käyttöehtojen ja terveen järjen käyttöä. Erityisesti, tämä ei ole minun tulkintaa, vaan artikkeleista napattuja yhteenvetoja :-) --Elve © 8. huhtikuuta 2014 kello 19.24 (EEST)
Wikimedia Commonsista löytyy ainakin piirrettyjä eläinpornografisia kuvia sekä muistaakseni jotain vanhoja eroottissävytteisiä kuvia lapsista. Mutta eri maiden lait tai lain tulkinnat saattavat vaihdella. Käsittääkseni esimerkiksi Suomessa laittomaksi katsotaan myös materiaali, jossa täysikäinen esitetään alaikäisenä seksuaalisessa kontekstissa, mutta ei piirrettyä kuvamateriaalia, jossa esitetään alaikäisiä seksuaalisessa kontekstissa. --87.93.122.147 10. huhtikuuta 2014 kello 23.50 (EEST)

Malline epäluotettavien lähteiden merkkaamiseen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei, Keminsaamen artikkelissa on kaksi lähdettä, josta viimeinen ei ole luotettava lähde. En-wikissä on "better source" -malline, mutta onko fi-wikissä vastaava malline? Kiitos. -Yupik (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 04.32 (EEST)

En ainakaan löytänyt tuollaista. Sellaisen voisi kyllä luoda. --Zache (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 08.22 (EEST)
Kannattaa luoda sellainen. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)
Tämä välinehän kieltää epäluotettavien lähteiden käytön. Eli toimintatapa pitää mielestäni olla joku muu, kuin että aletaan hyväksyä oikeaksi väärä tapa toimia? Pitäisi siis riittää malline, jossa artikkelin laatu ei riitä tänne, onko siinä mahdollisuus kertoa, että esim. (tietty) lähde/lähteet eivät ole mallineen asettajan mielestä luotettava. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.44 (EEST)

Lehtien ja romaanien nimien kursivoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimet eivät ole kursiivilla:

Eikö ole tarkoituskaan? Vai onko kursiivit vain unohtunut? --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.18 (EEST)

Todennäköisesti kursivointi on vain unohtunut. Eli siitä vaan kursivoimaan. --Zache (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.01 (EEST)
Otsikoitahan ei kursivoida. Kirjojen nimet tekstissä kursivoidaan mutta lehtien nimien kursivointi tuskin on tarpeen vaikka jotkut sitä harrastavat. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. huhtikuuta 2014 kello 19.04 (EEST)
Lehtien nimien kursivoinnista voisi kirjata jotain tyylioppaaseen. Yritin keskustella aiheesta vuonna 2012. --Elena (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)
Englanninkielisen Wikipedian puolella lehtien nimet, kuten Vanity Fair tai The New Yorker, on kursivoitu. Voitais me täälläkin kursivoida. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.13 (EEST)
Kursivoinnin käyttämisestä otsikoissa tai yhdessä lihavoinnin kanssa ei tosiaan ole konsensusta. Jotkut ovat kursivoineet, toiset taas pitävät kahden tehokeinon yhdistämistä mauttomana. --Silvonen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)
Näistä kahdesta on keskusteltu aina aika ajoin. Otsikon kursivointia suurin osa on aina vastustanut, mutta määritelmän lihavointi+kursivointi-yhdistelmälle on ollut sekä kannattajia että vastustajia. 85.194.253.105 15. huhtikuuta 2014 kello 21.05 (EEST)
Tässä linkki viimeisimpään keskusteluun. --Elena (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 21.14 (EEST)
Korostukseen käytetään normaalisti vain kursiivia tai lihavointia, ei molempia. Wikipedian amatöörit kehittelevät taas omia sääntöjään, kun eivät tunne yleisesti hyväksyttyjä. --Esamatti1 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.13 (EEST)

Islamopas.net ja .com[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivustoa Islamopas.net on käytetty useilla sivuilla joko lähteenä tai AM-linkkinä. Sivustolla ei kuitenkaan ole mitään tietoa sen tekijästä tai julkaisijasta, ja sivuston tarkoituksena näyttäisi olevan muslimien käännyttäminen kristinuskoon (Eri tavoin muslimit ovat viimeinkin saaneet mahdollisuuden kuulla Raamatun hyvän sanoman ja jo tuhannet ovat tulleet vakuuttuneiksi, että Jeesus on maailman Vapahtaja.)

Poleeminen, vailla julkaisijatietoa oleva sivusto vertautuu nimettömään blogiin. Sitä ei pitäisi käyttää lähteenä lainkaan, ja AM-linkkinäkin vain hyvin harkitusti jos sittenkään. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 08.47 (EEST)

Ei niitä esiintymiä nyt niin montaa ollutkaan. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 08.55 (EEST)
Kun sivuston avasi ja klikkasi jotain alasivun linkkiä, joka sattui olemaan toimimaton, niin toimimaton linkki olisi näköjään johtanut osoitteeseen islamopas.helluntaiseurakunta.fi.--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.50 (EEST)

Samat ongelmat koskevat myös sivustoa Islamopas.com, jonka tarkoitus on lähinnä päinvastainen. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.03 (EEST)

Islamopas.com on ruotsalaisen Islamguiden-järjestön ylläpitämä, kuten sen sivuillakin lukee. --Savir (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.24 (EEST)

Malline:Selvennä antaa vihjeeksi "Merkitse lähteet" eikä selvennyksen syytä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty Tekniikka-kahvihuoneeseen