Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Kuvat lähteenä

Minkä takia kuvien lisäyksessä ei noudateta käytäntöä Merkitse lähteet? --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 13.03 (EEST)

Huono kysymys. Onko niin, että artikkeleihin pannaan kuvia, mutta mistään ei voi varmentaa, sisältääkö kuva oikeaa tietoa tai liittyykö se aiheeseen? Vai onko niin, että artikkeliin pannaan kuvia ja käytetään kuvan sisältämää informaatiota tekstitiedon lähteenä? Mitä oikein kysytään, kun täällä jotain ilmeisesti muokkaajayhteisöltä jotain kysytään? Tarkoitus lienee käytännön muuttaminen tai selventäminen jollain tavalla. Miten? --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 13.26 (EEST)

Oikeastaan arvelinkin että tämä tarvitsee selvennystä. Siis miksi artikkeleihin pannaan kuvia, vaikka mistään ei voi varmentaa, sisältääkö kuva oikeaa tietoa tai liittyykö se aiheeseen? Eihän commons sinänsä voi kelvata lähteeksi kun ei Wikipedia itsekään kelpaa. --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 13.56 (EEST)

Tuo on olemassa oleva ongelma mutta onko siihen muuta ratkaisua kuin jättää artikkelit ilman kuvia? Miten kuvia pystyy lähteistämään? Miten esimerkiksi minä lähteistän, että artikkeliin Nuijamies (Mikkeli) lisäämäni kuva on sieltä, mistä väitän sen olevan? Viimeiseen ei kelpaa vastaukseksi, että joillakin laitteilla voi tallentaa myös kuvauspaikan koordinaatit, koska se ei koske kaikkia laitteita eikä vanhempia kuvia eikä varsinkaan henkilökuvia, jollaisia iso osa Wikipedian kuvista taitaa olla (kuten lisäämäni kuva artikkelissa Senja Mäkitörmä). --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.25 (EEST)

Käytännössä kuvan metatieto voi sisältää useita tietoja kuten ajanhetki, millä kameralla kuva on otettu ja niin edelleen. Jotkin tiedot kuvaan pitää lisätä manuaalisesti mutta voivat seurata kuvatiedostossa mukana. Commons osaa nuo kuville näyttää jos sellaista on kuvatiedostossa mukana (ainakin osittain), muutoin riippuu taas käyttäjien toiminnasta että tarvittavat tiedot lisätään. Commonsin vaatimassa muodossa. Kamerat voivat lisätä kuviin GPS-koordinaatteja myös jos niissä on sille tuki. Eli periaatteessa on mahdollista olla kuvassa itsessään tuota tietoa mutta se ei kata kaikkea ja riippuu käyttäjien toiminnasta kuten kaikki muukin Wikipediassa ja Wikidatassakin. Tiedot voi myös olla aivan puutaheinää tai täysin väärennettyjä kuten lähdeviitteetkin, ainoastaan useiden eri lähteiden vertailu voi paljastaa ristiriidat ja väärät tiedot. Ipr1 (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.18 (EEST)

Satuin tuossa juuri lisäämään commonsiin puhelimella ottamani kuvan. Commonsiin tallennettaessa commons osasi lukea kuvalle koordinaatit. Ne kuitenkin olivat mitä lie muutaman kilometrin pielessä kuvanottohetken todellisesta sijainnista, eli sijainti oli ilmeisesti muodostettu jotenkin puhelimen tutkiasematiedosta. Korjasin sen sitten commonsissa olleisiin kuvan tietoihin, jotain kautta tiredon varmaan olisi pystynyt korjaamaan itse kuvaankin. Tiedän kuitenkin, kun olen viisaammilta kysynyt, että puhelimet nykyään tukevat myös tarkkaa gps-paikannusta, mutta näiden tarkemoien koordinaattien saamineen kuvaan vaatisi kai jonkun oman sovelluksensa (ellei sitten onnistu jo puhelimen asaetuksista, en ole ehtinyt tutkia), jonka nimen taisin joskus kysyä joltain viisaammalta mutta olen sen jo unohtanut, varmaan tällaisia sovelluksia on moniakin. --Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.50 (EEST)

Wikipedia on luonteeltaan tiedonkeräyshanke. Wikipediaan kirjoitetaan tekstiä, josta puolet on peräisin suurin piirtein jostain lähteestä, joka toimii tai ei toimi. Commons on erillinen mutta liitännäinen projekti, jonne tallennetaan vapaita kuvia, joita voi hakea artikkeleihin koodinpätkällä. Wikidata puolestaan kerää vapaata dataa ja Q-yksikköjä, joita haetaan tai jotka hakeutuvat Wikipedian artikkeleiden tietolaatikoihin kuin virukset soluihin. Koko projektin idea on se, että tieto koostuu merkkijonoista – ja tämä ei ole mikään tietoteoreettinen oivallus vaan wiki-projektien perusluonne. Wikipedian lähdekäytännössä on kaksi hauskaa periaatetta: lähteeksi kelpaavat kaikki muut kuin Wikipedia itse tai sitten tieto voidaan esittää lähteettömänä, kunhan se tulee sisarprojektien kautta kuvana tai datana. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.27 (EEST)

Toisaalta jos commonsiin lisää kuvan ilmoittawen mitä se esittää, se on uutta tutkimusta. --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.29 (EEST)

Sitä se tuskin kovinkaan usein on mutta lähteetöntä kylläkin. Ei ole minun oma tutkimukseen perustuva keksintöni, että tuossa ylempänä linkkaamani artikkelin kuvassa on Senja Mäkitörmä. --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.34 (EEST)

Oma tutkimus on kuitenkin sallittua Commonsissa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 11. elokuuta 2019 kello 14.24 (EEST) Edit --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 11. elokuuta 2019 kello 14.25 (EEST)

Niinpäs muuten taitaa ollakin, mutta kun tähän fi-wikiin saa lisätä kuvia viemättä niitä commonsiin. --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 22.28 (EEST)

Kuvissa, jotka tallennetaan Commonsiin tai fi-wikiin on merkitty lähde. Usein se on "oma teos". Koska IP:llä ei voi tallentaa valokuvia, ainakin teoriassa valokuvan tai muun datan tiedon oikeellisuuden voi haastaa. - Mikä tämän keskustelun pääasiallinen tarkoitus on, ihmetellä miksi lisätään artikkeleihin valokuvia vai jokin muu?--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 22.57 (EEST)

Mitäs IP-status tähän kuuluu? Sama kai se on kuka sen lähteettömänä lisää. --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 00.08 (EEST)

---

Kuva Aatos Erkosta

Aikoinaan artikkeliin Aatos Erkko oli päätynyt jotain kautta kuva joka ei näyttänyt aatos erkolta, ja lopulta joku taisi tunnistaa sen joksikin suomalaiseksi radion tai television toimittajaksi tms. joten kyllä aina joassain väleissä monipolvisia ketjuja lipsahduksin tapahtuu. Tässä kai lipsahdus tosin oli tapahtunut jossain wikimedian ulkopuolella ja sopivalla lisenssillä julkaistu kuva sitten päätynyt wikimediaan. Toisaalta samanlaisia virheitä tekevät esim. sanomalehdetkin, joissa lähes päivittäin oikaisuja, että henkilöstä kerrottiin väärä ni mi tai näytettiin väärä kuva.--Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.11 (EEST)

Erkko-jutussa ei tapahtunut tunnistamista vaan käänteistunnistaminen. Minä tajusin, että kättelyäijä ei ole Erkko ja otin kuvan pois artikkelista. Ei aavistustakaan, kuka kuvassa on. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.21 (EEST)

Jossakin (olikohan kuvan keskustelussa) keskustelu oli myöhemmin tuon jälkeen jatkunut, ja joku oli siellä esittänyt arvion kuvan henkilön oikeasta henkilöllisyydestä, en muista enää mihin oli päädytty, mutta kai jotain ylen toimittajaaa tms. veikattiin.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.34 (EEST)

Jatkoin Aatos Erkon kuva -aiheesta keskustelua sivulla Keskustelu:Aatos Erkko, jonne jatkokeskustelu sopii hyvin. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.48 (EEST)

Totesin tuolla linkitetyssä keskustelussa, että tänä vuonna oli vastaava keskustelu kuvasta artikkelissa Helvi Hämäläinen. Se ratkesi kun joku otti yhteyttä kuvan julkaisijaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.58 (EEST)

Yleisradion Moskovan-kirjeenvaihtaja Martti Hosia. Ei ole arvio vaan tieto. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.54 (EEST)

---

Riippuu paljolti kuvasta, en tiedä mikä on yleistä. Jos lataan commonsiin ottamani kuvan harvinaisesta kovakuoriaisesta ja luokitellen sen itse johonkin tiettyyn lajiin, kyseessä on varmaan oma tutkimus. J.K Nakkila (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.55 (EEST)

Noissakin voi kyllä olla virheitä, vaikka vartmaan niitä tavattaessa korjataankin. Joskus jollain retkeilyllä, missä oli monen sortin biologeja muikana, otin kuvan jostain hyönteisestä, jonka joku biologi tunnisti (en muista enää tuliko tunnisrus paikan päällä vai mailitse myöhemmin). Joskus taas otin kuvan "jonkun entisen kunnan keskustasta", mutta näin jälkikäteen en ole itse asiassa aivan varma, oliko se lopulta kunnan keskusta. (Siis juuri näitä kuntia, joiden keskustasta keskellä peltoa tai metsää ulkopaikkakuntalainen helposti ajaa ohi). Tässä prosessi on varmaan itseään korjava, mutta koskaan ei voi tietää, onko korjaus jo tehtyy vai tekeekö sen joku ehkä kuuden vuoden päästä tai ei sittenkään, jos korjausta jossain tarvittaisiin. Enemmistö varmaan on tarkka faktoista, mutta virheitähän tulee aina. Mutta näinhän on wikipediasasa muutenkin. (So. esim. lähde tiedolle voi olla, mutta lukijan vastuulle jää, onko lähde esim. ajantasaisimman viimeisimmän tiedon sisältävä.)

Ratkaisukin kuitenkin on: jotkut museot ovat julkaiseet kokoelmiaan wikimediassa. Jos joku tämän alan museo tai muu julkinen toi mija joskus päätyisi tähän, niin luotettavuus varmaan olisi silloin hyvä. --Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.43 (EEST)

Joskushan kuvissa lukee jollain latinankielisellä lyhenteelä (oliko se nyt "det." tjsp) tunnistajan nimi. Sitä en ole itse tullut täällä käyttäneeksi mutta esim. somessa kuvia jaettaessa niin saatetaan joskus tehdä. - Mutta ei varmaan ilman tunnistajan lupaa silloinkaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.48 (EEST)

Wikipedian käytännöissä on sellainen sisäinen epäjohdonmukaisuus, että jos jotain tekstiä lisää artikkeleihin, väitteille pitää olla kunnolliset lähteet, muuten se on lähteetön ja mahdollisesti myös uutta tutkimusta. Sitaattejakin saa käyttää. Mutta jos kuvan tai piirroksen kopioi jostain luotettavasta lähteestä, käsissä on todennäköisesti tekijänoikeusongelma. Parempi on vaikka piirtää itse tai käydä kameralla ottamassa vastaava kuva. Eli käytännöt lisättävän tekstin ja lisättävien kuvien suhteen ovat ilmeisen päinvastaiset. ⸻Nikolas Ojala (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 18.17 (EEST)

Somelähteet

Onko nyt virallinen käytäntö, että katoavat somelähteet (esim. tässä Instagram) kelpaavat Wikipediaan lähteiksi? Minulle on jäänyt kuva, että se on yksittäisten käyttäjien mielipide. Siihen kuitenkin vedotaan yhteenvedossa otsikon Taustaa alla olevan linkin puolesta. En muista asiasta kuin hyvin suppeita parin käyttäjän yksittäisiä keskusteluja. --Abc10 (keskustelu) 12. elokuuta 2019 kello 12.35 (EEST)

Ei minun mielestäni. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 23.45 (EEST)

Some yleisesti (facebook, twitter ym.) ei kelpaa lähteeksi, ei instagram ole siinä poikkeus. Ipr1 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 09.34 (EEST)

Kiitos keskustelusta. Tämä on nyt se keskustelu johon viitataan, kun tulee erimielisyyttä. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 09.37 (EEST)

Tapauskohtaista, henkilön instagram, facebook, twitter on nykyään yhtä kuin henkilön oma kotisivu. Nykyään ei kotisivut ole enää samassa huudossa kuin joskus, vaan moni keskittyy itsensä esiin tuomiseen sosiaalisen median kanavissa. Eli jos kyseessä on henkilön oma virallinen sosiaalisen median tili, sitä voi käyttää lähteenä paremman puutteessa. Stryn (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 11.47 (EEST)

Tuo on yksi näkemys. Koska asiasta on erilaisia näkemyksiä, pitäydyn itse siihen kantaan, että eivät kelpaa. Kun sometili katoaa, sitä ei voi tarkistaa, koska sitä ei voi käsittääkseni arkistoida arkistopalveluihin. (Ja jos tili sattuukin vielä olemaan olemassa, tarkistajalla pitää tietysti olla tunnus asianomaiseen "palveluun".) Maailma ei siihen kaadu jos jonkun pikkujulkkiksen artikkelista puuttuu syntymäaika. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 12.26 (EEST)

Kyllä pystyy arkistoimaan ihan yhtälailla kuin muitakin sivustoja ja ei tarvitse tunnuksia nähdäkseen julkisen youtube/twitter/facebook/instagram-tilin. Eli nyt vähän faktat hukassa :) Stryn (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 12.40 (EEST)

Facebook-sivun eteen tulee lappu joka estää näkymän, kun olen joskus yrittänyt tarkistaa näitä "lähteitä". Ehkä olet aina kirjautuneena. Arkistoipas malliksi Wayback Machineen joku Wikipediaan merkitty facebook-sivu (kirjautumattomana), kun kerran factat on hallussa. Kumma kun ilmestyt paikalle vain silloin kun olet eri mieltä kanssani. Sama koskee muuten käyttäjä Antilopea, jolle äsken ihmettelin jotain. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 14.42 (EEST)

Minä kokeilin tallentaa Twitter- ja Facebook-sivua Wayback Machineen, mutta sivu ilmoitti, että tallentamisessa tapahtui virhe. Uudelleen yrittäminenkään ei auttanut.--Puppe100 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 17.35 (EEST)

Minäkin kokeilin tallentaa Facebook-sivua Internet Archiveen, ja hyvin toimi. Latauskin sieltä toimi hyvin. Mikseivät esim. Valtioneuvoston kanslian sivut kelpaisi lähteeksi? ¬Antilope 23. elokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)

Hyvä että ainakin joku saa tallennettua ne arkistoon.--Puppe100 (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 06.39 (EEST)

Satunnaisia sivuja ilmeisesti voi tallentaan. Koska en itse ole fb:ssä, en tiedä miten sivujen määrityksiä tehdään. Mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien sivuja ei enää nykyisin voi tallentaa arkistoihin, ja vastaavia tapauksia tulee vastaan aina silloin tällöin. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 08.47 (EEST)

Yleisesti ottaen olen samaa mieltä kuin Stryn, eli somea voi käyttää joissakin tapauksissa lähteenä. Monet pienemmät ja isommatkin toimijat eivät ylläpidä omia erillisiä kotisivuja, koska somea on helpompi päivittää ja sillä tavoittaa ihmiset paremmin. Tällöin somea (esim. Facebook-päivityksiä) voi käyttää lähteenä kyseiseen aiheeseen liittyvistä tapahtumista. Mutta tässä kyseisessä tapauksessa oli käytetty henkilön syntymäajalle lähteenä henkilön itsensä tekemää Instagram-päivitystä. Siinä on ongelmana ensinnäkin se, että onko päivitys varmasti tehty henkilön syntymäpäivänä. Henkilö voi myös myöhemmin poistaa koko päivityksen, jolloin ainoa lähde henkilön syntymäajalle olisi lähde, jonka henkilö on itse poistanut näkyviltä. Syntymäajat pitäisi lähteistää mahdollisimman luotettavilla lähteillä ja mieluiten vasta sitten, jos joku toissijainen lähde sen kertoo. Media ei usein kerro tubaajien yms. henkilöiden tarkkoja syntymäaikoja, koska se ei ole erityisen tähdellinen tieto, ja toisaalta henkilö voi haluta pitää sen omana tietonaan. Usein syntymävuosi voidaan joko lähteistää tai arvioida lähteiden perusteella, ja se riittää hyvin. -kyykaarme (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 12.55 (EEST)

Ainakin instagramia käytetään paljon trendikkäiden asioiden mainostamiseen kuin faktojen kuvaamiseen eli enemmän huomionhakuisuutta kuin faktoihin panostamista. Itse en missään tapauksessa luottaisi siihen lähteenä millekään asialle. Lähteiden katoaminen kyllä on muutoinkin ihan oikea ongelma, vaikka viitataan kirjaan josta ei enää oteta painoksia eikä löydy kirjastoista: fakta sinänsä pysyy mutta tarkistaminen ei onnistu. Arkistointipalveluista kuten Wayback Machine vanhoja digitaalisia tietoja voi kaivaa mutta sinnekään ei arkistoida kaikkea. Ipr1 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 14.08 (EEST)

Kyllä mielestäni virallisia suurimpien medioiden tai esimerkiksi poliisin Facebook- tai Twitter-tilejä voi huoletta käyttää, niissä ei ole minkäännäköistä luotettavuusongelmaa. Instagramista en menisi takuuseen, koska se perustuu pelkästään kuvien jakamiseen, eikä siellä juurikaan ole varsinaista faktatietoa. Instagram-lähteet ovat omaan silmääni lähes aina olleet enemmän tai vähemmän uutta tutkimusta. Ollaan esimerkiksi lähteistetty syntymäaika kuvalla, jossa on kuvatekstinä "Mun synttärit" tai muuta vastaavaa vähemmän virallista. --Sblöbö (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 21.40 (EEST)

Ei ole väliä millä alustalla tieto on julkaistu, jos julkaisija on luotettava ja tieto tarkistettavissa. Esimerkiksi Yleisradion antama tieto on yhtä luotettava, oli se sitten Ylen omilla sivuilla tai Ylen Facebook-sivuilla. Facebook, Twitter yms vain jos tietoa ei ole saatavilla muuta kautta. –Makele-90 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 21.58 (EEST)

Kuten erään käyttäjän keskustelusivulle laittamaasi kommenttiin aiemmin vastasin [1], kyllä somelähteetkin nykyään kelpaavat, samassa tarkoituksessa missä esim. henkilöiden ja yhtyeiden omat kotisivut ovat aina kelvanneet. Linkki viimevuotiseen kahvihuonekeskusteluun tännekin: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 144#Facebook lähteenä. Laitetaan tuoreehkona esimerkkitapauksena vaikkapa tieto laulaja Johanna Kurkelan syntymäajasta. Hänen viralliselle Facebook-sivulleen on laitettu hänen täyttäneen 34 vuotta 25. huhtikuuta tänä vuonna[2]. Täällä olevassa artikkelissa oli tätä ennen pitkään väärä tieto (Facebook-päivityksessä mainittiinkin erikseen, että Wikipediakin voi olla väärässä), että hän olisi syntynyt 10. huhtikuuta 1985. Kyseinen tieto oli muutama vuosi sitten lähteistetty Ilta-Sanomien jutulla vuodelta 2011 [3], joten tuossa tuossa yksittäistapauksessa somepäivitys päihittää lähteenä tämän lehtijutun. Väärä syntymäaikatieto oli ilmestynyt Kurkela-artikkeliin alun perin jo vuonna 2010 [4], joten voi hyvin olla, että Ilta-Sanomat käyttänyt vastaavasti oman juttunsa lähteenä juuri Wikipediaa. --Nironen (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 13.53 (EEST)

Asiasta ei ole yksimielisyyttä, kuten tästäkin keskustelusta huomaa. Somelähteet ovat päiväperhosia jotka katoavat tarkistajan tavoittamattomiin. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 14.26 (EEST)

Somejulkaisu katoaa vain jos julkaisija poistaa sen, mitä harvemmin tapahtuu. Lähteenä käytettyjä verkkosivujakin toisinaan lakkaa toimimasta, joten siinä mielessä eroa ei ole. --Sblöbö (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.33 (EEST)

Eikös juuri äskettäin ollut juttua siitä, että jokin 2000-vuosikymmenen suuri ja tärkeä alusta on kadonnut kokonaan verkosta ja että miljoonat tekstinpätkät ja kuvat ovat saavuttamattomissa? En muista palvelun nimeä, mutta siinä on palveluntarjoaja vetänyt somesta töpselin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.36 (EEST)

Sihteeriopisto? --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.46 (EEST)

Kyse oli itse asiassa tästä Linda Liukkaan kolumnista Ylen sivuilla, jossa hän kertoo digitaalisista tallennuspalveluista ja siitä, että osa nuoruudesta on "peruuttamattomasti pyyhkiytynyt pois", kun mm. Irc-gallerian lokeja ei enää ole. Tässä keskustelussa on kaksi eri asiaa sekaisin: 1) nettilähteiden luotettavuus ja 2) nettilähteiden elinikä. Tietyllä tavalla Wikipediasta on myös tullut eräänlainen muistiorganisaatio. Kun linkit näyttävät arvosanaa 404, niin tieto on saatavissa enää Wikipedian artikkelista ilman mahdollisuutta tarkastaa sitä annetusta lähteestä. Kun aika kuluu, näin käy yhä useammin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 16.12 (EEST)

Toki kaikki on aina mahdollista, eikä mikään ole ikuista. Kuitenkin tilanteessa, jossa tietoa ei ole julkaistu muualla kuin vaikkapa Helsingin Sanomien FB-julkaisussa, niin käytän mieluummin sitä kuin jätän tiedon tai lähteen kokonaan pois. Omissa muokkauksissani periaatteeni on se, että FB:tä ja Twitteriä lähteeksi vain jos ei muualtakaan löydy. --Sblöbö (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 22.44 (EEST)

Nykyään huolisin lähteeksi, mutta ainahan se on tapauskohtaista. --Otrfan (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 14.44 (EEST)

Osa somesta on tunnistettavien käyttäjien kirjoituksia. Niitä voi käyttää lähteenä samoin ehdoin muutakin itse julkaistua tietoa. Käytännöissä ei ole somekieltoa --Uusimies (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 22.37 (EEST)

FOX News lähteenä

Käyttäjä Joe K:n (https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Joe_K.) mielestä FOX News ei käy artikkelissa Antifaschistische Aktion lähteeksi, koska se on hänen mielestään "valeuutiskanava" ja se "ei luonnollisestikaan ole Wikipedian edellyttämä riippumaton lähde" (https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antifaschistische_Aktion&action=history). Mielestäni Joe K. on karkeasti väärässä, ja hänen tälle perusteella tekemät poistot mainitussa artikkelissa tulisi peruuttaa. Ymmärrän toki, että eri tiedotusvälineet tekevät uutisointia omista poliittisesti latautuneista lähtökohdistaan, mutta FOX kuitenkin noudattaa aivan varmasti journalistisia periaatteita. Varmaankaan missään Wikipedian keskusteluissa ei ole todettu, että FOX näitä periaatteita laiminlöisi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Antifaschistische_Aktion). Vai onko? Jos Joe K:n esittämä väite olisi tai tulisi Wikipediassa yleisesti noudatettavaksi toimintatavaksi, päädyttäisiin hyvin pian monien ongelmien eteen: Voisiko Kansan uutisten artikkelia käyttää 612-marssin lähteenä (https://fi.wikipedia.org/wiki/612-marssi#J%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t)? Voisiko VAPO:a käyttää lähteenä turvetta käsittelevissä artikkeleissa? Voiko Maaseudun tulevaisuutta käyttää lähteenä artikkeleissa, jotka käsittelevät muita puolueita kuin Keskusta-puoluetta?

--91.153.176.137 15. elokuuta 2019 kello 20.07 (EEST)

Enwikissä uutistoimitusta pidetään kelvollisena lähteenä, mutta muuta ohjelmatuotantoa, kuten Fox & Friendsiä, mielipidekirjoituksia vastaavina joita ei tulisi käyttää lähteenä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa se lähteensisältö aika pitkälti pohjautui Fox & Friendsissä olleisiin juttuihin. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 09.19 (EEST)

Ei tuo en-wikin kohta sano ettei Fox & Friendsia voi käyttää lähteenä, sehän vain viittaa WP:INTEXT guidelinen kohtaan ja kehottaa varovaisuuteen. Jos esim. tutkija/professori/poliitikko/julkkis N.N. on sanonut jotain jostain asiasta, on aika sama onko tämä tieto peräisin Fox Newsista vaiko jostain sen apujulkaisusta, koska tiedon lähde on kuitenkin N.N (oikaisu saataneen jotain kautta, jos N.N:ää on siteerattu väärin). Joe K on joka tapauksessa tuossa Antifa artikkelissa sitten nokittanut lisäämällä muualla julkaistuja mielipidekirjoituksia lähteiksi. jni (k) 23. elokuuta 2019 kello 09.51 (EEST)

Tämä tuo mieleen joskus käydyn keskustelun siitä, voiko kreationistien sivuja käyttää lähteenä ihmisen evoluutiota tai sen tutkimusta koskevien yksittäisten faktojen kohdalla. Oma kantani oli että ei. Toisaalta muistaan Wikipedian ulkopuole3lta uutisia, missä jonkun maan epämääräinen media julkaisee epämääräisiä väitteitä, joita joku maan poliittinen toimija sitten siteraa väittäen toimineensa hyvässä uskossa, kun kerran esitettyjä väitteitä ei ollut missään oikaistu. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 15.04 (EEST)

Lähdekritiikkiä aina kaivataan: jos esitetty väite poikkeaa merkittävästi muista luotettavista lähteistä niin ainakin on hyvin perusteltava jos sitä käytetään. Pelkän mielipiteen esittämisen takia ei pitäisi, valeuutisten torjumiseen väärää väitettä ei pitäisi lainkaan esittää jotta siihen ei tartuttaisi. Ipr1 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 15.08 (EEST)

Samaa pohdittiin ainakin vuonna 2017 aloittamassani kahvihuonekeskustelussa: [5] Tuolloin asiasta oltiin montaa mieltä. Keskustelu sai innoituksensa saman käyttäjän eli Joe K:n muokkauksesta, jossa hän oli lisännyt Laura Huhtasaaren artikkeliin tekstiä käyttämällä lähteenä SDP:n äänenkannattajaa Demokraattia: [6] --Sblöbö (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 16.37 (EEST)

Tytäryhtiöiden, liiketoimintayksiköiden ja divisioonien merkittävyys

Mainitsenpa tuosta äsken aloitetusta suuntaviivakeskustelusta tällä luetummalla foorumillakin, kun täälläkin moisia on joskus käyty: Keskustelu Wikipediasta:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Tytäryhtiöt, liiketoimintayksiköt, divisioonat?. Jatkot sinne, sillä se on hyvä paikka tähän tarkoitukseen. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 12.50 (EEST)

Kiitos! Tähän tosiaan olisi hienoa saada enemmän mielipiteitä. --Jepse (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 22.34 (EEST)

Päivämäärien linkkaus (taas kerran)

Hei. Nokialainen käyttäjä 131.228.2.20 poistaa hurjaa vauhtia kaikki päivämäärälinkit. Olen oppinut, että olennaiset päivämäärät, vähintäänkin kuolemaan ja syntymään liittyvät tahi verrattavat päiväykset/vuodet ovat linkattavia. Muistanko väärin? Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.21 (EEST)

Kun klikkasin muutamia satunnaisia muokkauksia, niin löytyi vain vuosiluku- tai vuosisatalinkkien poistoa. Oliko esim. vanhemmissa muokkauksissa myös päivämäärien poistoa? Ainakin henkilöartikkeleissa päivämäärät ja vuodet elinaikatiedoissa on ollut tapana linkittää.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.29 (EEST)

Olet oikeassa, lähinnä kyse on vuosiluvuista, vuosikymmenistä ja vuosisadoista. Muutama päivämääräkin kyllä on. --Huhdanjo (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.36 (EEST)

Tässä varmaan kuitenkaan ei ole rikottu konsensusta sen paremmin, koska pääsääntöisesti kai tekstistä saa poistaa myös päivämääriä kunhan henkilöartikkeleissa johdannon syntymä- ja kuolinpäivämäärät jätetään linkitetyiksi. (Yksittäistapauksissa voi olla poikkeuksia, mutta yleinen sääntö lienee tämä). --Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.41 (EEST)

Näköjään on myös muokkauksia joissa kuvien wikitekstissä on muutoksia sanojen kuva - tiedosto välillä ja sanojen thumb ja pienooiskuva välillä. Thumbin ja filen suomentamisen vielä voi ymmärtää mutta onko sillä yhtikäs mitään väliä mikä suomenkielisistä sanoista tuossa on jos kumpikin toimii? Nämä ymmärtäisin nollamuokkauksiksi, jos ei samalla muokata muuta.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.32 (EEST)

Kaikki nuo on nollamuokkauksia. Esimerkiksi aakkostus-mallineen suomentaminen artikkelissa tulee hoitaa muun muokkauksen lomassa. Ainakin käyttäjä Anr tekee tuota lisäkseni.--MAQuire (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.38 (EEST)

Urjanhai ja MAQuire eivät tässä kohtaa pysy totuudessa. En ole tehnyt yhtäkään vain kuviin kohdistuvaa tai vain aakkostus mallineen suomennosta. Kaikki nuo muokkaukset sisältyvät muihin muutoksiin eli ylläoleva ylittää käyttäjään kohdistuvien perusteettomien väitteiden mukaisen sopimattoman käyttäytymisen rajan.--131.228.2.21 9. syyskuuta 2019 kello 07.50 (EEST)

Mistä se muuten tulee, että kahdesta suomenkielisestä sanasta, joilla kummallakin koodi toimii, toinen on oikein ja toinen väärin?--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.03 (EEST)

Jos kuvan alussa lukisi aina joko Tiedosto, Kuva tai File mutta ei vaihdellen, artikkelista voisi helposti hakea kaikki kuvat, kun haluaa tarkistaa, mitä niihin on kirjoitettu. Ainakin Filen voisi poistaa käytöstä, mutta mielellään noista suomenkielisistäkin sanoista toisen. Muitakin hyviä ehdotuksia on takataskussa, mutta koska ehdotukset eivät yleensä toteudu, niin jätän ne kertomatta. --Abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.15 (EEST)

Oikeastaan ne voisi todennäköisesti yhdenmukaistaa botilla, mutta jos yhdenmukaisuudelle suomenkielisten sanojen sisällä on hyviä perusteita, niin miksi alun perinkään on saliittu koodiin kaksia eri sanoja? Vai onko niin, että alkuun ei ole älytty, että voi olla muitakin tiedostoja kuin kuvia? Ilmeisesti kai niin.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.35 (EEST)

Jos näin on, niin myönnän huolimattomuuteni.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.42 (EEST)

Katselin jotain muokkauksia enkä löytänyt ongelmia. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 18.11 (EEST)

Katselin joitain muokkauksia enkä löytänyt ongelmia. Siellä on tyypillisesti poistettu vuosisadan linkitys vuosisata-artikkeliin, sekä sellaisia päivämääriä, jotka eivät ole esim. henkilön synnyin- tai kuolinpäiviä vaan jotain pienempää. Esim. [7] kartanon omistaja 1500-luvun jälkipuoliskolla → kartanon omistaja 1500-luvun jälkipuoliskolla, ja keskeltä leipätekstiä on naimisiinmenopäivästä poistettu linkitys. Hyvinkin yleisen linjan mukaisia linkityksen vähennyksiä. Olen itsekin joskus poistellut tuollaisia. --Jmk (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 08.24 (EEST)

Kiitos keskustelusta - ja neuvoista. --Huhdanjo (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.40 (EEST)

Hakukonekielto

Artikkeliin Liisa Sofia Pöntinen (näyttelijä) on lisätty rivi HAKUKONEKIELTO. Onko suotavaa ja toimiiko edes? --Kospo75 (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 13.34 (EEST)

Ei tämä varmaan liity käytäntöihin vaan käyttäytymiseen. Artikkelin luojamuokkaaja on aiemmin kovasti halunnut, että koko artikkeli poistettaisiin täältä. Kun se ei ole onnistunut, hän ilmeisesti toivoo, että Wikipedia-artikkeli ei sitten tulisi esille hakukoneiden tuloksissa. En tiedä, toimiiko tuo, mutta on sitä täällä käytetty sallituissa nimiavaruuksissa. Luokan kuvauksen mukaan Muodostamani käsityksen mukaan artikkeliavaruudessa sitä ei saa käyttää. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 13.39 (EEST) Kommenttia korjattu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 17.55 (EEST)

Missä kohtaa luokan kuvausta sanotaan, että sitä ei saa käyttää artikkeliavaruudessa? --Lax (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 14.26 (EEST)

Ei missään. Wikipedia on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 14.38 (EEST)

Älä sitten sano, että luokan kuvauksen mukaan... --Lax (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 14.52 (EEST)

Älästä vaarin. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 17.55 (EEST)

Tuo __HAKUKONEKIELTO__ eli __NOINDEX__ ei oletusarvoisesti toimi Wikimedia-wikien sisältönimiavaruuksissa, joten artikkeliavaruudessa kyseinen tekstipätkä ei vaikuta mihinkään millään tavoin (lisätietoa). –Ejs-80 8. syyskuuta 2019 kello 15.48 (EEST)

Ei varmaan kannata tehdä tietosanakirjaa ja estää löytyneiden osumien näkyminen hakukonetuloksissa, joten Wikipedian kanta on ymmärrettävä. Kyseinen henkilö voi koittaa neuvotella Googlen kanssa, hyvin perusteltuna voi onnistuakin.--Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 16.02 (EEST)

Siirretty keskustelu?

Tästä on hävinnyt keskustelu Sotamuistomerkeistä, mutta unohtunut laittaa tähän tieto siirrosta. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 22.02 (EEST)

Ja täällä sitä keskustelua useiden artikkeleiden lähteenä käytetyn lähteen kanssa menettelystä toivoisi käytävän. Aiemmin tällä sivulla on keskusteltu esimerkiksi amerikkalaisen uutiskanavan käytöstä lähteenä; nyt kyseessä taitaa olla joku harrastelijasivusto, joka ei julkituo käyttämiään lähteitä tai dokumentoi kunnolla mihin kirjaukset perustuvat. Joku siirsi aloittamani keskustelun ajattelamattomasti tai jonkun oman ajattelutapansa perusteella toisaalle, vaikka toisaalle (erään wikiprojektin suuntaan) oli linkitetty tieto käytäntökeskustelua käytävän nimenomaan täällä, jonne se kuuluu. Tälläinen toiminta tappaa keskustelun ja ohjaa käytäntökeskustelun muuksi. Ei ole mielekästä - vaikka keskustelun siirtäjä sähäkällä toiminnallaan usein on huomiota ehkä hakenut tai ainakin saanut - siirtyä henkilöitä osoittelevaan keskusteluun. Monien sotamuistomerkkien artikkeleissa tai näitä kohteita esimerkiksi kirkkojen, paikkakuntien tai tapahtumien yhteydessä mainitessa on käytetty lähteenä siis laadultaan vaihtelevantasoista, paljastusvuoden osalta osin ala-arvoista lähdettä. Jotenkin nuo heikot lähteustykset - joita mainintoja lienee saataa olla kymmeniä tai satoja - olisi hyvä kaivaa artikkelimassasta ulos ja liputtaa ilmeisen virheelliseksi osoittautunut oletusvuosiluku, esimerkkinä ainakin sotamuistomerkkien paljastusajankohtana käytetty (1.1.1970, taisi siellä olla joku toinenkin vastaava repäisy) virheelliseksi ja poistaa fiwikin kirkko-, tapahtuma-, muistomerkki- ja luetteloartikkeleista tälläiseen hihasta revittyyn arvoon perustuvat maininnat (1970). Täällä ei ole tarkoitus keskustella ainoastaan jonkun projektin käytännöistä, vaikka projektiin liittyvä keskustelu Kahvihuoneen käytäntökeskusteluissa tuotiinkin esimerkkinä esille. Toivottavasti keskustelu palautetaan tänne! --Paju (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 03.49 (EEST)

Huomaa että tämä kahvihuone on tarkoitettu keskusteluun siitä, tarvitaanko johonkin Wikipedian käytäntöihin jotain muutosta. Se toiminta, jota kaipaat ei sisällä käytäntöjen muuttamista vaan normaalia toimintaa jo olemassa olevien käytäntöjen puitteissa erään tietyn lähteen kohdalla. Tässä on tuskin edes kysymys lähteen kiistanalaisuudesta vaan kyseistä ei-kiistanalaista lähdettä voidaan arvioida kaikessa rauhassa ilman kiistaa siitä, miten jotain käytäntöä tulisi tulkita. Siirretyssä keskustelussa esitinmkin siitä arviointia. Käytin joskus itsekin ao. lähdettä mutta sitten huomasin kaavamaiset vuosiluvut ja aloin soveltaa lähdekritiikkiä. En muista onko lähdekritiikin soveltamisesta Wikipediassa ohjetta tai edes esseetä, mutta siitähän tässä on kysymys. Jos havaitaan lähde, jonka käytössä on syytä noudattaa lähdekritiikkiä, kyseustä lähteestä yksittäistapauksena voi olla hyväkin käydä kahvoihuonekseskustelu, mutta se on silloin yleensä pikemminkin Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). --Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 12.15 (EEST)

Niin kuin sanoin toisessa keskustelussa, kysessä on ilmeisesti joltain osin keskeneräinen tai primäärilähde. Tällaisesta yksittäisestä pienehköstä lähteestä on vaikea saada käytäntöä, se sopii paremmin keskusteltavaksi kahvihuoneessa Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) jos ja kun tarvitaan laajempaa huomiota. Käytäntöihin voidaan kyllä ottaa mainintoina joitakin suuria lähdekorpuksia, vertaa Wikipedia:Nimistölähteet. --Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 12.19 (EEST)

Ennen oli tapana että siirrettäessä keskusteluja kahvihuoneiden välillä tai kahvihuoneen ja muun sijainnin välillä, siirto merkittiin sinne, mistä oli siirretty ja sinne mihin oli siirretty. Tämä toimi hyvin. Jossain vaiheessa joku ahkera käyttäjä muutti menettelyä niin, että kertoi siirrosta vain keskustelun aloittajalle. Tämä oli mielestäni huononnus koska usein siinä vaiheessa keskustelun ehti havaita jpoku muukin, ja näin käyttöön otettu uusi menettely vain aiheuttaa sekaannusta, vaikka tarkoitus onkin hyvä. --Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 12.04 (EEST)

On muuttunut ihan kirjoitettu käytäntö eikä pelkkä menettely. Asiasta on kirjoitettu käytäntö sivulla, jossa on kirjoitettu käytäntö. --Pxos (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 11.18 (EEST)

Ristikoiden laatijat

Ovatko ristikoiden laatijat tarpeeksi merkittäviä Wikipediaan? Jos ovat niin tekisin artikkelit esimerkiksi niistä laatijoista, jotka ovat laatineet Onni Kustannuksen tai Kolmiokirjan ristikoita jo monia vuosia. Nykyisin Suomen ristikoita laatii noin 50 laatijaa. --James Chudrie (ディベート) 16. syyskuuta 2019 kello 15.19 (EEST)

Osa on, osa ei. Merkittäviksi koettuja löytyy ristikonlaatijat-luokasta. Peruskysymys on, onko käsitelty huomattavan laajasti riippumattomissa, toimituksellisesti uskottavissa lähteissä. Käsittelyllä ei tarkoiteta, että julkaistun ristikon yhteydessä on laatijan nimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 16.15 (EEST)

Viitteen paikka

Tuleeko viite laittaa välimerkin (piste/pilkku jne.) jälkeen vai ennen? Tuleeko se laittaa aina?

Ymmärtääkseni ohjeen mukaan viitteet laitetaan heti välimerkin jälkeen. Esim:

1. Ensimmäinen lähteellinen teksti,^lähde1 toinen lähteellinen teksti.^lähde1

2. Ensimmäinen lähteetön teksti.^lähde? Toinen lähteellinen teksti.^lähde1

Tai sitten näin:

3. Ensimmäinen lähteellinen teksti^lähde1, toinen lähteellinen teksti^lähde1.

4. Ensimmäinen lähteetön teksti. Toinen lähteellinen teksti^lähde1. - (esimerkissä lähdettä ei ole merkitty lähteettömäksi, koska se on "selkeästi" lähteetön)

Esimerkkien 1 ja 2 tapoja noudattaa vain harva, enkä minäkään (esim. kirjoittamani neotaami) tiennyt kuin vasta eilen, että se on tapana väärä. Jos haluat lisää esimerkkejä, klikkaa useasti satunnainen artikkeli ja jätä huomiotta ne moraalia musertavat lähteettömät artikkelit, jotka tulee vastaan. Käytännössä ja näemmä sääntöjen vastaisesti esimerkit 1 ja 2 tehdäänkin siis useammin näin:

1a. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen teksti.^lähde1

2a.

Ensimmäinen lähteetön teksti.

Toinen lähteellinen teksti. Kolmas lähteellinen teksti.^lähde1

Oletetaan, että esimerkki 1a ja 2a on epävirallisesti hyväksytty. Mitä jos joku laittaa vahingossa viitteen ja välimerkin väärään paikkaan tai päinvastoin? Esimerkit 4 ja 1a muuntuvat vastaavasti muotoon 4b ja 1b:

4b. Ensimmäinen lähteetön teksti. Toinen lähteellinen teksti^lähde1.

1b. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen teksti.^lähde1

Epävirallisen ja virallisen käytännön pätiessä yhtaikaa lähteellinen teksti vaikuttaa lukijasta lähteettömältä ja lähteellinen lähteettömältä. Se on ongelma tarkastettavuuden, luotettavuuden ja tyylivirheiden korjauksen kannalta. Monet käyttävät epävirallista tapaa, mutta virallinen viite ensin, välimerkki sitten, tapa pätee yhä. Nämä tavat ovat ristiriidassa. Miksei siis Wikipediassa ole ref-mallinteen sisällä viittauksissa oletusarvoista ns. alue-mallinnetta, joka kertoo viittaako lähde sanaan, lauseeseen (esim. syntymävuosi) tai koko edeltävään tekstikappaleeseen? Esimerkkejä:

5. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen teksti.^{lähde1 alue=kappale}

6. Ensimmäinen lähteellinen teksti (synt. 1980^{lähde1 alue=sana}) ja toinen lähteellinen teksti.^{lähde2 alue=kappale}

Tai sitten

7. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen teksti^{lähde1 alue=kappale}.

8. Ensimmäinen lähteellinen teksti (synt. 1980^{lähde1 alue=sana}) ja toinen lähteellinen teksti^{lähde2 alue=kappale}.

Jos tämä otetaan käyttöön, niin voidaan haluttaessa valita tekstin tyylin kannalta yksi ainoa oikea tapa sijoittaa viite eli joko tavat 5 ja 6 tai sitten 7 ja 8, koska alunperin tarkoitettu viittausalue on nähtävissä.

Toisena vaihtoehtona ilman tulkinnanvaraisuutta poistavaa alue-uudistusta on ottaa käyttöön sääntö, jossa tulkitaan esimerkki 4 kirjoitusvirheeksi, jonka joku ei-alkuperäinen kirjoittaja muuntaa muotoon:

4a. Ensimmäinen lähteetön teksti. Toinen lähteellinen teksti.^lähde1 - (lähteetön teksti onkin nyt lähteellinen)

Tai sitten esimerkki 5 tulee tulkita virheeksi, joka tulee muuntaa muotoon:

5a. Ensimmäinen lähteellinen teksti^lähteetön. Toinen lähteellinen teksti^lähteetön. Kolmas lähteellinen teksti^lähde1. - (lähteellinen teksti onkin nyt lähteetön)

Kolmantena vaihtoehtona on jakaa lähteetön ja lähteellinen teksti erikseen rivinvaihdoin kuten esimerkissä 2a, eikä mitään muita tapoja sallita ilman ^lähde?-merkintää.

Ihmiset tekevät virheitä. Miten esim. tämä (kohta: "...ennätysajallaan 12,54. ... ajan 12,48,") tulee tulkita, olettaen että lähde ei ole enää saatavilla. Onko kirjoittaja tehnyt virheen tässä kohtaa vai ei? Tässä kateenkorvan muokkauksessa on käytetty molempia nykyisiä tapoja, epävirallista ja virallista viittaustapaa sekaisin yhden kirjoittajan toimesta. Onko tämä virhe vai ei? Mikä tekstistä on oikeasti lähteistetty ja mikä ei? Sama epämääräisyys pätee tässä, josta tämä tekstini lähti: [8] -> [9] -> [10]. 5-HT2AR (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 05.13 (EEST)

Minä olen laittanut lähteet niin että viite lähteistä edeltävän tekstin sitä edeltävään viitteeseen tai lähdepyyntöön asti ja jos kappaleessa on vain yksi viite kappaleen lopussa niin se lähteitää koko kappaleen. Nämä käytännöt välimerkkiä ennen ei varmasti aukene asiaa tuntemattomille ja saa kaiken lisäksi tekstin näyttää huonosti kirjoitetulta johon viitteet on vain räiskitty sinne tänne. --Linkkerpar™ 17. syyskuuta 2019 kello 05.35 (EEST)

Tuollaisessa tapauksessa ongelmia ei olekaan. Ongelmat tulevat eteen silloin, kun viitteet ja lähdepyynnöt yhdessä eivät kata koko tekstiä; esimerkiksi, jos lisätään lähteistetty tieto lähteistämättömän tai yleislähteellä lähteistetyn tiedon sekaan (tekstin sujuvuuden säilyttämiseksi lisäystä ei useinkaan kannata kirjoittaa omaksi erilliseksi kappaleekseen eikä vanhan tekstin runsas koristelu lähdepyynnöilläkään ole hyvä juttu). --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 06.21 (EEST)

Tiedetään. Sinä, minä ja monet muut eivät noudata tätä ohjetta. Kukaan ei kuitenkaan ole kommentoinut sitä, että pitäisikö tälle ohjeelle, jota juuri kukaan ei noudata, tehdä jotakin ja tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi ottaa käyttöön edellä kuvattu alue-mallinnesysteemi. Systeemissä viitettä klikattaessa tms. ja lähdeluettelossa voisi näkyä joku lyhyt selvennys mihin viite viittaa. Jos tilanne on epäselvä (kuten esimerkit yllä), linkki on kuollut, eikä archive.org:ista tms. löydy kopiota, niin nyt on pakko kysyä alkuperäiseltä kirjoittajalta. Kaikki kirjoittajat eivät ole aktiivisia ja vastauksen saamisessa voi mennä pitkään, eivätkä ehkä vastatessaan edes lopulta muista että miten se juttu meni, jonka kirjoitti joskus vuosi sitten. Lisäksi jotkut kirjoittavat muutaman jutun ja katoavat pysyvästi Wikipedian kirjoittajien joukosta. Oletan tietenkin että tätä alue-mallinnetta ylipäänsä osattaisiin käyttää/käytettäisiin. Jotkuthan laittaa vaan linkin viitteen sisään (<ref>www.sivu.com</ref>) ja se viittaus on siinä. Mutta kai siitä voisi olla oikeasti edes vähän hyötyä? 5-HT2AR (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 16.23 (EEST)

Minä ainakin pitäisin tuota viitteen alue-ominaisuutta hyödyllisenä ja alkaisin käyttää sitä silloin kun lisään kappaleen keskelle lauseen uudesta lähteestä. Lukijalle tällainen "lauseviite" voisi näkyä esim. tooltipissä kun kursorin vie viitteen ylle. Tai se voisi näkyä hiukan tavanomaisesta viitteestä eroavana linkkivärinä tai jonain pienenä symbolina linkkinumeron yhteydessä. --Savir (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 16.52 (EEST)

Noihin kommentin päättäneisiin sanoihin totean saman kuin totesin jo toisaalla: Oletus, että toinen käyttäjä on tehnyt virheen, on huono lähtökohta. Ensin kannattaa miettiä sitä vaihtoehtoa, että toinen käyttäjä tietää, mitä tekee, varsinkin tapauksissa, joissa itse on ymmällä. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 06.27 (EEST)

Viittaat ohjeeseen, jossa tosiaan sanotaan, että pääsääntöisesti välimerin jälkeen. Mutta samaisen ohjeen mukaan "voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä". Tällöin kirjoittaja vihjaisee, että lähde on tarkoitettu vain tähän yhteen lauseeseen/faktaan. Eli Wikipediassa on ihan virallisesti hyväksyttyä käyttää kahta erilaista merkintätapaa: välimerkin jälkeen ilmaisemaan "pidempää viittausta" ja ennen välimerkkiä "vain tähän lauseeseen, ei sitä edeltäviin". Toki jos lähteistää koko tekstin samaan aikaan, niin itse suosin aina välimerkin jälkeen käyttöä, koska se on jotenkin selkeämpää. Tuossa 11 vuotta vanhassa Kateenkorva-esimerkissä on mielestäni hieman oudosti lisätty sama lähde peräkkäisiin lauseisiin eikä siitä nyt varsinaisesti käy ilmi, mikä kohta ei ole lähteistetty.--PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 07.44 (EEST)

Ainakin minun lisäämiä viitteitä on siirretty välillä pisteen jälkeen, vaikka se lähteistää vain edellisen lauseen ja olen laittanut sen siksi pisteen eteen.--MAQuire (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 12.49 (EEST)

Virheitä tapahtuu. Vaikea sanoa, onko siirto ollut väärin vai jossain määrin perusteltu ilman esimerkkejä. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 16.58 (EEST)