Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Arkistolinkkien kielto[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu siirretty kahvihuoneesta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). –Ejs-80 22. tammikuuta 2019 kello 10.56 (EET)

Helsingin sanomien artikkelit ovat nykyisin pääasiassa maksumuurin takana ja vanhatkin artikkelit päivitetty maksumuurin taakse. Kaivoin artikkeliin Miinalaiva Louhi arkistosta luettavat versiot, mutta käyttäjä Msaynevirta poisti ne sillä verukkeella että se on maksumuurin kiertämistä. En ymmärrä tällaista politiikkaa, ja ihmettelenkin että onko Wikipediassa joku sovittu käytäntö ettei web-arkistosta saa etsiä linkkiä josta kuka tahansa voi tarkistaa artikkelin tiedot? --Jani852 (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 21.40 (EET)

Laitetaan tähän vielä maksuton linkki aiempaan keskusteluun, ettei muiden tartte ihmetellä: Keskustelu käyttäjästä:Msaynevirta#Arkistolinkit. --Lax (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 21.52 (EET)
Ei kyllä ole tällaista käytäntöä tietääkseni sovittu. Päinvastoin, ihan yleinen toimintapa ollut, että jos alkuperäinen lähdelinkki vanhentunut, arkistolinkkejä voidaan hyödyntää. Itsekin tullut toimittua näin vuosien ajan, eikä tähän mennessä ole huomautuksia tästä tullut. --Nironen (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 22.06 (EET)
Tarkistettavuus-Käytännöstä: ”Maksullisia lähteitä (kuten jonkin lehden maksullinen arkisto) voi myös käyttää, mutta…”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 22.27 (EET)
Maksulliset lähteet näkyvät tulleen sallituiksi käyttää fiwikissä v. 2008. Itse en luonnollisesti käytä noita, koska silloin rikkoisin ko. Käytäntöä (tarkistettavuus-K); se muuttuisi näennäiseksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 07.54 (EET)
Kaikki sanomalehdethän löytyvät kirjastosta ilnmiseksi, niin kuin kirjatkin. Jos jotain kirjastossa olevaa on netissä maksullisena, niin se on kirjastossa illmaisena.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.00 (EET)
Kyllä, printtilehti, ja kirjastoissa monista niistä myös mikrofilmit, digiversioista en tiedä. Sen tiedän, että digiuutisista on eri versioita, itselläni on käytössä digihesari, mutta kun luen digitaalisesti, luen vain näköislehteä, ja se voi olla eri kuin omasta postiluukustani tuleva (vai miten lie nykyisin, ei taida olla enää merkkejä, joista eri painokset erottaa). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.26 (EET)
Olen näitä viime aikoina päivitellyt, eikä ole tullut ihmettelyä, muuten kuin että jos käytetty linkki vie nykyisin maksumuurin taakse, sitä ei pitäisi poistaa, kun lisää arkistolinkin. Alun perin on voitu käyttää juuri sitä maksutonta linkkiä, ja vaikkei olisikaan, en näe asiassa mitään ongelmaa. Toivoja oli juuri Msaynevirta[1]. --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 22.51 (EET)
Monissa on alun perin käytetetty maksutonta. Nykyään alkaa Hesari olemaan maksumuurin takana ja uudet sivut ovat vain vähän aikaa luettavina ilmaiseksi. Parissa viikossa ne kai siirtyvät maksumuurin taakse. En ole enää käyttänyt Hesaria lähteenä jos jostain muualta löytyy sama tieto. --Linkkerpar 21. tammikuuta 2019 kello 23.35 (EET)
Olen itsekin vältellyt lähteenä HS:n verkkolehteä, mutta paperilehteä olen käyttänyt. Joka on digitilaaja, osaa hakea jutun lehdestään. Yle on usein hyvä lähde, ja maakuntalehtiä voisi ehkä käyttää enemmän, jos löytyy vapaasti luettava lähde, jonka voi vielä arkistoidakin. Hesarin vapaasti luettavia juttuja ei nykyisin saa tallennetuksi Archive.orgiin. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 07.50 (EET)
Kaikki lehdethän löytyvät kirjastoista ilmaisina. Eihän kellään ole kaikkia kirjojakaan kotonaan. Ei ole mitään perustetta olla käyttämättä laadukasta sanomalehteä lähteenä tuosta syystä. Samalla perusteella joutuisit jättämään käyttämättä kaikki painetut kirjat, joita myydään kirjakaupoissa maksullisina. Eihän se nyt noin mene. Kukaan ei voi ostaa kaikkia maksullisia lähtreitä oitselleen, mutta silti niitä on sayytä käyttää niiden sisällön ja luotettavuuden pewrusteella, ja niin kuin maksulliset kirjatkin - esim. kalliit suurteookset - jokainen voi tarkistaa ne kirjastossa. Ei kellään, vaikka olisi kuinka rikas voi olla kaupungin tai yliopiston kirjastoakaan kotonaan. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.03 (EET)
Urjanhai On minun oikeutettu valintani, että jos luen jutun paperilehdestä, teen viitteen siihen, enkä lähde hakukoneella etsimään maksumuurin taakse ennemmin tai myöhemmin vievää linkkiä. Ei Hesari minulle siitä hyvitä, jos teen sille palveluksen joka vie digilehden mainossivulle. Toisaalta jos sama asia kerrotaan Ylen sivulla, joka on luettavissa vuodesta toiseen, en näe mitään pahaa viitata sinne. Vai? Digilinkkiin voisi ystävällinen käyttäjä merkitä selitteen "digilehden tilaajille", ettei tule turhaan langetuksi klikkijournalismiin. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.39 (EET)
Minun oikeutettu valintani on tilata päivittäinen sanomalehteni digitaalisena, koska köyhänä minulla ei ole varaa kalliimpaan paperilehteen eikä edes tilaa säilyttää paperilehtiä. En näe tarvetta sensuroida linkkiä tai olla käyttämättä hyvää luotettavaa lähdettä minkään "nmaksullisuuden" takia. Aivan yuhtä lailla kaikki painetut kirjatkin ovat kirjakaupassa maksullisia, mutta jokainen voi lukea ne kirjastossa. Olen silti katveessa suhteessa esimerkiksi useimpiin, mielestäni erittäin laadukkaisiin maakunta- seutu- ja paikallislehtiin, koska millään tavallinen ihminen, ellei nyt kaikkien suomen lehtien seuraaminen tavalla tai toisella ole hänelle työ, jostra maksetaan, ei voi tilata kaikkia Suomen lehtiä, ja kun ei kerran voi niin ei se linkki silloin kenenkään päälle käy, vaan siitä on hyötyä niille jotka ovat teneet valinnan tilata lehtensaä digitaalisena eikä paperisena. Niilä lehdillä, joilla on mahdollisuus ostaa digitaalisia irtonumeroita, jopa oistan niitä toisinaan ihan niin kuin moneyt toisinaan ostavat paperistenkin lehtien irtonumeroita. Ylreisradiokin on kyllä hyvä lähde, mutta luotettavien, riippumattomien lähteiden sensurointi ja valikointi "maksullisuuden" perusteella ei nyt vain toimi. Ja yhtä maksullinenhan se paperilehtikin on.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 14.56 (EET)
En ymmärrä. Et kai sentään vaadi että vaikka luen paperilehteä, minun pitää etsiä jostain digilinkki jota en itse voi lukea? Ehkä jopa tarkistamaton linkki jos se on jo heti tuoreeltaan maksullinen? "Sensurointi" on aika vahva sana, jos käytetään lähteitä joita voi lukea – vielä ensi kuussakin. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.50 (EET)
Lehtiä kai pääsee lukemaan kirjastoissa valinnan mukaan joko digitaalisina tai paperisina, ihan niin kuin kirjojakin. Monen kirjan perään voi joutua matkustamaan jonkun etäisen paikkakunnan kotiseutukokoelmaan, maakuntakirjastoon tai Fennica-kokoelmaan. Jollekin voi olla helpompi tai vaikeampi tavoittaa joku lehti digitaalisena, jollekin paperisena. Miksi juuri se digitaalinen muoto olisi mörkö? Joku voi asua jonkun etäisen kunnankirjaston kotiseutukokoelman vieressä, joku Fennica-kokoelman vieressä.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2019 kello 14.57 (EET)
Mun mielestä pelkkä maksumuurin takana oleminen ei välttämättä ole mikään syy muuttaa lähdelinkkejä jos ne muuten toimivat. Rikkinäiset linkit voi ihan hyvin korjata tai muuttaa osoittamaan arvchive.org:iin. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 10.49 (EET)
Pontti asiassa on minusta juuri se, ettei toimivia linkkejä pidä korvata ulkoisilla arkistoilla, vaikka linkin takana oleva sisältö olisi maksumuurin takana. Jos arkistolinkkejä lisätään suoran toimivan linkin sisältävään viitteeseen, se pitää tehdä alkuperäisen sivuston suora linkki säilyttäen, mihin voi käyttää esim. verkkoviitteen arkisto- ja arkistoitu-parametreja. Sivuhuomiona: Iso osa Wikipediassa käytetystä materiaalista on "maksumuurin" takana, jos asiaa ruvetaan tarkemmin miettimään. Esim. tiedeartikkelit ovat tunnettujen laatujulkaisujen osalta käytännössä aina maksumuurin takana, eikä tapana ole ollut lähteä lisäämään esim. linkkejä Sci-Hubiin, jolla nuo muurit pystyy kiertämään. Samaan tapaan painetut kirjat maksavat, jos niitä ei kirjastosta satu löytymään. --Msaynevirta (k · m) 22. tammikuuta 2019 kello 12.06 (EET)
Vähän riippuu tapauksesta onko alkuperäisiä linkkejä tarpeen säästää. Esimerkiksi korvasin viime yönä arkistolinkeillä sivuston, jonka toiminta oli loppunut ja jonka domain oli rekisteröity pikavippejäkauppaavaksi sivustoksi. (ylläpitäjien ilmoitustaulu, muokkaukset) Tässä tapauksessa en katsonut tarpeelliseksi säästää alkuperäisiä linkkejä, koska ne pystyi yhä päättelemään uusistakin linkeistä. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 12.45 (EET)
Zachen yllä tarjoamat linkit vielä pysyvästi pyörivinä pikauusintoina arkistoja lukeville tulevaisuuden ihmisille: 1 ja [2]. Liimasin viestini tarkoituksella tähän kohtaan, vaikka Msaynevirta ehti jättää oman kommenttinsa ennen minua. –Ejs-80 22. tammikuuta 2019 kello 12.57 (EET)
Tuota tarkoitin, ja olen noitten täysin kuolleitten linkkien kanssa toiminut täysin samoin. Ydinajatus liittyy enemmän juuri maksumuurin takana olevaan sisältöön: esim. tätä linkkiä ei pitäisi korvata arkistolinkillä, koska alkuperäisen sivuston suora linkki on edelleen toimiva, vaikka onkin maksumuurin takana. --Msaynevirta (k · m) 22. tammikuuta 2019 kello 12.54 (EET)
Ei todellakaan. Se on turhaa tiedon pimitystä. Arkistolinkin voi ehkä lisätä jos sille ei katsota olevan estettä esim. tekijänoikeudellisistäö syistä, mutta suoran saavutettavuuden pimittäminen on aivan tarpeetonta. En ole ehtinyt ottamaan selvää, kuuluko HS niihin lehtiin, joita saa kirjastossa lukea netin kauutta ilmaiseksi (ehkä ei?), mutta kyllä ainakin niillä jotka vähistä rahoistaan ovat itse digitilauksen maksaneet, on mielestäni oikeus säästyä tällaiseltä kepitykseltä. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.15 (EET)
Urjanhai Paperilehti jatkuvana vuositilauksena maksaa 449,00 euroa, digilehti 214,80 euroa. Maksan itse paperilehteni vähistä rahoistani. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.39 (EET)
No niin, miksi sitten valittaa digilehden linkeistä? Paperilehti on monella tapaa miellyttävä, mutta valintoja joutuu tekemään. Miksi juuri minua pitäisi kepittää omasta valinnastani? Mielestäni, lehdet, joista ei ole mahdollisuus ostaa digitaalista irtonumeroa, sahaavat omaa oksaansa rankasti. Lähes päivittäin tulee vastaan mielenkiintoisia linkkejä lehtiuutisiin, joiden takia voisi hyvin ostaa digitaalisen irtonumeron, mutta lehdet vain kauppaavat tilausta ytmmärtämättä, että ei yksi ihminen voi tilata kaikkia Suomen lehtiä, kun sen sijaan irtonumereoita moni ostaisi mielellään jos siihen olisi mahdollisuus.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.09 (EET)
Pahoittelen jos koet kepittämiseksi sen, etten halua etsiä linkkejä joita en itse voi lukea, tai että torjun ajatuksen kirjastokäynnistä linkkien takia (en tiedä, kuten et sinäkään, voiko kirjastoissa lukea digihesaria). Digitilaajat tietenkin lukevat oman versionsa, mutta linkittäessä voi merkitä että linkki on digitilaajille, kuten Kansallisbiografiankin linkit merkitään. Jokohan tämä riittää :) --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.48 (EET)
Merkintää maksullisuudesta en ole vastustanut.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.54 (EET)
Todettakoon muuten, etä paljon yleisempi tapaus kuin se että koko sivusto loppuu tai domaini myydään uudestaan (vaikka sitäkin tapahtuu) on, että sivusto säilyy, mutta osoitteita muutetaan sivuston alla. Tälklöin on edelleen kaksi alatapausta: joko kyseinen sisältö on järjestelyssä hävinnyt tai se on muuuttanut toiseen osoitteeseen joko saman sivuston alla tai (joskus harvemmin) uuteen domainiin. Kaikissa näissä tapauksissa vanhan osoitteen säilyttäminewn auttaa etsinnöissä, jos joku kiinnostuu linklkiä korjamaan, ja siksi on mielestäni yleensä tarpeetonta hävittää linkkiä. Lähinnä se voi tulla kysymykseen, jos domain on myyty uudelleen. Hyvin yleinenm tapaus on, että sama sisältö löytyy samalta sivustolta. Silloin linkin korjaustyö hankaloituu tarpeettomasti, jos koko linkki on hävitetty (osassa arkistolinkkejä vanha osoite kai säilyy osana uutta, mutta säilyykö se kaikissa?). Ajatus että "vanhentunut" linkki on automaattisesti ja oletuksena yhtä kuin poistettava linkki on mielestäni kestämätön ja jopa vähän naivi ja sen takia usein vahingollinen, koska suuressa osassa tapauksia sama sisältö löytyy entisen domainin alta uudessa sijainnissa.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 07.11 (EET)
Ja vielä sekin, että aika yleinen on tapaus, että arkistolinkkiä ei löydy, mutta itse sisältö silti löytyy muuta kautta. Kun luonnollisesti on parempi löytää itse sisältö uudessa polussaan, niin tulisi ymmärtää, että arkistolinkit ovat lopulta vain hätävara, eivät useinkaan se ensimmäinen saati autuaaksi tekevä keino. Ja tosiaan milloinkaan toimivaa maksullista linkkiä ei tulisi poistaa. Tätä mieltä olen silloinkin, vaikka itse olisin niin köyhä etten pääse sitä lukemaan. (Ja lisäksi ei ole koskaan sanottu, ettenkö ehkä pääsisi lukemaan sitä kirjastossa.) --Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 07.25 (EET)
Muistutan tässä yhteydessä, että riippumattomia lehtiä ei olekaan, luotettavia tiedotusvälineitäkin yleensä vain suhteellisesti ottaen. Valemedia on sitten asia erikseen. Ja että Wikipedia ei etsi totuutta vaan lähteenmukaisuutta. --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.02 (EET)
Ollaan kaukana otsikosta, mutta haluan tuoda esille seuraavaa:
Tarkistettavuus-Käytäntö sanoo: ” Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin.” Vastaava enwikissä: ”Articles must be based on reliable, third-party, published sources with a reputation for fact-checking and accuracy.”
Suomalais-Käytännön ja Höyhensin kommentin perusteella lehdet olisivat täällä kielletty lähde (kai fiwikin ”kolmas osapuoli” pitää lukea riippumaton, vai?). Itse tulkitsen käyttämistäni lehtien lähteistä: lähteen julkaisijan on oltava luotettava, lähde on löydettävissä julkaistuna jostain, mutta vain esitettävän tiedon on oltava riippumaton. Jokainen julkaisija on käytännössä aina jotenkin riippuva jostain, tai ainakaan ai ole helppo todistaa toisin. Lähteenmukaisuus on oleellista, ja kun lähde löytyy, vastaavuus Käytännön kanssa on todettavissa, jos riippumattomuus liittyy asiaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 11.26 (EET)

Jos noin tiukasti tulkitaan, ettei maksullisuutta sallita, saa suurimman osan minun kirjoittamista matematiikka käsittelevistä jutuista ja lähteistä poistaa. Käytän paljon lähteenä kallita kirjoja, esim. Thomas' Calculus maksaa toista sataa euroa ja löytyy lähinnä yliopistokirjastoista. Käyrän paljon myös muita vastaavia lähteitä ja minusta se on ihan ok.--LCHawk (keskustelu) 14. maaliskuuta 2019 kello 12.27 (EET)

Kun puhuin kirjojen maksullisuudesta niin viittasin tietenkin siihen, että minkä tahansa lähteen maksullisuus on huono peruste sen käytön kieltämiseen, koska nykyään kirjastoista pääse lukemaan yhtä lailla monia "maksullisia" digitaalisia lähteitä niin kuin siellä maailman sivu on päässyt on päässyt lukemaan "maksullisia" tilattavia tai irtonumeroina myytäviä lehtiä tai "maksullisina" kirjakaupassa myytäviä kirjoja. Siksi siis nettilähteen "maksullisuus" tämän yllä tarkoittamani argumentoinnin mukaan olisi yhtä huono peruste jonkun lähteen kieltämiselle kuin se että kirjat "maksavat" niitä kaupasta ostettaessa ja lehdet "maksavat" niitä tilatessa tai irtonumeroita ostaessa. Päin vastoin siis argumentti oli, että ei voi olla mitäään eroa sillä, että jos "masullinen" kirja tai "maksullinen" lehti kerran kelpaa lähteeksi, kun sitä kerran pääsee lukemaan kirjastossa, niin miksi ei sitten "maksullinen" nettilähde kelpaisi yhtä lailla, jos sitäkin pääsee lukemaan kirjjastossa. Tämä argumentointini voi tietysti olla väärä, ja sen saa toki vapaasti esittää vääräksi, mistä olen kiitollinen jos joku niin tekee.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2019 kello 14.45 (EET)
Ei silläkään ole merkitystä, että pystyykö artikkelin lähteitä lukemaan kirjastossa. Artikkelissa oleva lähde on merkkinä siitä, että tekstin lisännyt käyttäjä on lukenut tiedot kyseisestä lähteestä. Jos lukijalla ei ole mahdollisuutta lukea juuri sitä lähdettä, niin harva tieto on sellainen, etteikö sitä voisi tarkistaa myös jostain muualta. Wikipedia itsekin tarjoaa muokkaajille pääsyä erilaisiin tietokantoihin ja laadukkaisiin julkaisuihin Wikipedia Libraryn kautta, vaikka monelle lukijalle pääsy niihin on mahdotonta. -kyykaarme (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 15.57 (EET)

Lähteiden palauttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Merkitse lähteet mukaan "Lähde tarkoittaa ensisijaisesti sitä tekstiä, jonka pohjalta artikkelissa oleva teksti on oikeasti kirjoitettu." Poistin lähteen, joka oli Käyttäjä:Phiitolan yksilöityä tietoa varten lisäämä [3], siirrettyäni viitteistetyn tiedon erilliseen artikkeliin. Sen jälkeen artikkelista tuli lähteetön, minkä osoitin käyttämällä lähteetön mallinetta sekä poistamalla samassa yhteydessä lähdepyynnöt [4]. Seuraavaksi Käyttäjä:Htm palautti lähteen korvaten lähteetön mallineen viitteetön mallineella [5]. Onko tämän kaltainen toiminta hyväksyttävää? Toiminta sai tukea käyttäjä Käyttäjä:Paranajalta, joka kumosi kumoamani Htm:n muokkauksen.--Reppū2 (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 10.58 (EET)

Olen seulonut artikkelin ja palauttanut siihen poistetun lähteen. Hylkäsin siis muokkauksesi siltä osin. Jos siirtää artikkelista tekstiä toiseen artikkeliin, ei yleislähteitä tarvitse viedä kokonaan pois. Merkintätavasta päätellen kyseessä on tai ei ole yleislähde, MSaynevirran mukaan artikkeli on vielä kesken. Ei yhden lähteen pitäsi kenenkään hanuria noin paljon hiertää. Osaat lukea PHiitolan ajatuksia? --Htm (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.04 (EET)
Vaihtuvia tunnuksia jotka muokkaavat sotalaiva-aihepiiriä niin että näkökannat pysyvät samoina tunnusten vaihtuessa, on ainakin kieltämättä esiintynyt vuosien varrella, ja jos tätä on pidetty mahdollisensa yhtä näkökantaa edustavan tunnuksen kohdalla, niin miksei toistakin. Samaa on lisäksi tainnut esiintyä vuosien varrella noin yleisesti aivan kokonaan muissakin aihepiireissä ja aivan kokonaan muillakin kiinnostuksen alueilla. Toisaalta taas tunnusten keskinäisiä yhteyksiä, kun altterisääntöjä ei rikota, ei ole katsottu suotavaksi arvuutella, vaikka joskus esim. joku uusi samaa näkökantaa edustava tunnus jopa on jossakin asiassa saattanut käydä vastailemassa samaa näkökantaa edustaneelle edeltävälle tunnukselle esitettyihin kommentteihin. Kun näin on, niin asia kai voidaan ratkaista argumentoimalla tosiasiapohjaisesti siitä, että onko niin, että kun osa artikkelista on eriytetty omaksi artikkelikseen, niin seuraako tästä, että lähde ei enää kohdistu artikkeliin. Jos ei kohdistu, niin silloin poisto on perusteltu, ja sen kumpi näkökanta on oikea, voi ratkaista menemällä kirjastoon tai kirjahyllylle ja katsomalla, onko lähteen kohdistuminen se mitä sanotaan.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.17 (EET)
Eli tämän siis pitäisi ratketa keskustelulla muokkausten sisällöstä ja viime kädessä lähteisiin vertaamalla, nyt kun näkökannat on tuotu esiin.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.36 (EET)
Toisalta lähteen palauttamistakaan ei voi pitää perustelemattomana, vaan erimielisyyden syntyessä asia jää joka tapauksessa ratkaistavaksi keskustelemalla.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.50 (EET)
Koska tuossahan se, että lähde kohdistuisi vain tuohon viitattuun kohtaan, ei käy ilmi muokkaushistoriasta eikä myöskään artikkelin ilmiasusta. Vaan päin vastoin, jos lähde lisätään tuossa muodossa, sen katsotaan (jos muuta ei ole sanottu esim. muokkausyhteenvedossa, ja tuossa ei ollut) olevaan yleislähde. - Koska jos olisi lähteistetty vain tuo yksi tieto, mutta lähde ei kohdistuisi muuhun osaan artikkelista, niin olisi oikeastaan pitänyt merkitä lähde, josta on viitattu vain yhteen kohtaan, kokonaan viitteeseen. Kun merkintätapa on tuo, niin on syytä olettaa, että lähde kohdistuu myös muihin kohtiin tekstistä ja että viitteitä mahdollisesti on tulossa myös saman lähteen muihin kohtiin artikkelin muissa kohdissa. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 12.03 (EET)
Itse en tulkitse asiaa noin, vaan peräkkäin tehty lähteen lisäys ja sitten heti sen jälkeen lisätty tieto varustettuna viitteellä aiemmin merkittyyn lähteeseen eli ei ainoastaan viitettä vaan sekä tieto että viite. Tuolloin voi minusta perustellusti väittää lähteen ja tiedon liittyvän toisiinsa eikä kyseessä siten ole väitetty yleislähde.--Reppū2 (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 14.46 (EET)

Ehdotus uudesta seulontakäytännöstä harkittavaksi 1.1[muokkaa wikitekstiä]

Männä vuonna marraskuussa tässä kahvihuoneessa esitettiin muutosta seulontakäytäntöön eli että otettaisiin käyttöön kaksivaiheinen seulonta. Keskustelu on kuivunut kokoon ilman näkyvää tulosta. Koska yksivaiheinen seulontakin kerää jonoa taakseen, niin pitäisikö keskustelua seulonnan tehostamisesta ja artikkeleiden laadun parantamisesta jatkaa vielä?--Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 06.07 (EET) (edit) Tuoreiden muutosten vahtijoita on ilmeisesti tarpeeksi, mutta vanhempien muutosten tarkkailijoita ei.--Htm (keskustelu) 5. maaliskuuta 2019 kello 00.06 (EET)

Kysymys lähteeseen linkittämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Lähteistys on periaatteessa pakollista, ja aika useinkin lähde löytyy netistä, joten siihen voi linkittää. Linkittäminen on hyödyllistä ja kätevää. Oletetaan että netissä on saatavilla jonkin käytetyn lähteen kopio, mutta ei ole varmaa onko se kopio netissä kyseisen teoksen oikeuksien omistajan luvalla vai ei. Onko Wikipediassa jokin oma periaate tai käytäntö joka ohjaa linkittämistä tällaisissa tapauksissa? ––Nikolas Ojala (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 13.30 (EET)

Käytäntösivulla Wikipedia:Tekijänoikeudet lukee: "Tekijänoikeuksia loukkaaviin sivuihin ei pidä linkittää." Eli tuossa tapauksessa ei saa linkittää, mutta lähteen voi silti merkitä. Miten se sitten kussakin tapauksessa tehdään, voi olla ongelmallista. -Ochs (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 15.25 (EET)

Henkilönimet mallineissa[muokkaa wikitekstiä]

Monissa vanhoissa artikkeleissa oli otsikkona henkilön tunnettu nimi, jonka jälkeen br-tagilla nimi alkuperäiskielisellä merkistöllä. Asiaa helpottamaan mallineissa on nyt kenttä "alkuperäinen nimi", johon tuo alkuperäisellä merkistöllä oleva nimi on tarkoitus sijoittaa _silloin kun se on tarpeen_. Nyt monet sijoittavat tuohon kenttään henkilön koko nimen (jota varten on olemassa koko nimi/oikea nimi kenttä). Kysymys kuuluukin 1) onko käytäntö muuttunut 2) tarvitseeko sitä muuttaa 3) tarvitaanko parempaa ohjeistusta (ovatko ihmiset ymmärtäneet väärin)? Toivottavasti ainakin saadaan sen verran näkyvyyttä asialle ettei tarvitse säätää asian kanssa edestakaisin. Ipr1 (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 07.08 (EET)

Haluaisin huomauttaa, että mallineet eivät oikeastaan juuri liity käytäntöihin. Mallineet ovat Mitä Sattuu -maailman olioita. Mallineita rakennetaan, kehitetään ja uudistetaan yleensä ilman mitään käytäntöä, ja niitä myös käytetään ja täytetään niin kuin hyväksi nähdään. Usein mallineita saadaan paremmaksi, kun tehdään koodista parempaa ja kirjoitetaan parempia ohjeita. Kun kysyttiin, onko käytäntö muuttunut, niin mitään käytäntöä ei luultavasti ole koskaan ollutkaan. Mallineet ovat tapa saada merkkijonoja näkymään artikkelissa hallitsemattomasti tai hallitsemisen illuusiona. Jos ihmiset panevat tietokenttiin mitä sattuu, se on oikeastaan normaalia. On myös normaalia, että tietokentät ovat mitä sattuu. Olen itse monta kertaa miettinut, mitä jonkin mallineen kenttään pitäisi oikeastaan panna. Eipä se selviä ohjeista eikä koodista eikä muokkausyhteenvedoistakaan. Käytännöstä juttelemisen sijasta pitäisi tehdä mallineista ja niiden ohjeista parempia ja hyväksyä se, että niitä käytetään kuitenkin vapaasti. Koko malline-maailma on täynnä edestakaista säätöä. Aina säännöllisin väliajoin paikalle tulee tyyppi, joka korjaa satoja ellei tuhansia mallineita "yhtenäisyyden nimissä". Sitten parin vuoden kuluttua tyyppi vaihtuu, ja sama työ tehdään taas uudestaan. Todellinen tietosanakirjan tekijä kirjoittaa tiedot leipätekstiin ja jättää tietolaatikkomallineet sivun laitaan häpeämään. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 11.37 (EET)
Tavoitteena onkin saada noihin standardointia ja selkeyttä jotta niistä myös tulee hyödyllisempiä. Hyvä malline ohjaa syöttämään oikeat tiedot oikeassa muodossa. Monessa tapauksessa tuosta tavoitteesta kuitenkin jäädään.. Ipr1 (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 14.15 (EET)
Kyllä tietolaatikkomallineet ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana parempaan suuntaan. Vähän yli vuosi sitten ne olivat sekava kokoelma joissa ei ollut juuri minkäänlaisia ohjeita tai edes esimerkkejä miten koodia pitäisi käyttää. Ne ovat yhtenäistyneet ja niissä on ohjeita sekä esimerkkejä nykyään. Tuo että Ipr1 mallineita johtuu kai siitä että niitä on ollut eri aikoina eri ihmisiä tekemässä jotka ovat vain tehneet sen mallineen jota ovat tarvinneet ja tuloksena on ollut todella sekava tulos josta on vaikea saada selvää. Minusta tietolaatikot ovat hyviä. Osa ihmisistä tulee vain etsimään jotain tiettyä tietoa, ja tieto voi olla pitkässä artikkelissa melkein missä vain mutta tietolaatikoissa ne ovat nopeasti löydettävissä. --Linkkerpar 28. helmikuuta 2019 kello 15.44 (EET)

Luotettava lähde[muokkaa wikitekstiä]

Jostain syystä käytännöt muuttuvat kun yritän soveltaa keskusteluissa sovittuja käytäntöjä. Olen ollut siinä käsityksessä että Facebookia ei pidä käyttää lähteenä. Jos tieto on luotettava se pitäisi löytyä myös luotettavasta lähteestä. Nyt kuitenkin se joidenkin silmissä on muuttunut hyväksytyksi lähteeksi. Olisi hyvä jos käytännöt pysyisivät vähän pitmepään samanlaisina ja etteivät ne ainakaan pärstäkertoimen mukaan muuttuisi. Siis onko Facebook hyväksytty lähde vai ei? --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 20.12 (EET)

Jotkin pienet yhdistykset tai yritykset käyttävät Facebookia ikään kuin kotisivunaan. Tällöin sieltä voi varmaankin harkiten lähteistää sen tyyppisiä tietoja kuten yhdistyksen puheenjohtaja tai yrityksen toimitusjohtaja, joihin voinee luottaa. Eräänlainen primäärilähdehän se on kuten yksityiset kotisivutkin, ja mieluummin pitäisi käyttää sekundäärilähdettä. -Ochs (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 20.30 (EET)
Jos lähteenä on Facebook-sivulla julkaistuja tietoja, lähteenä on ymmärtääkseni tietojen julkaisija eikä julkaisualusta. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriöllä on Facebook-sivut, joilla olevien tietojen lähde on kai ministeriö eikä Facebook. Alustalla, eli vaikkapa juuri Facebookilla, ei pitäisi olla ministeriön sivujen tietojen luotettavuuteen vaikutusta. Vai onko ilmennyt sellaista, että tietojen lähteenä olisikin Facebook? ¬Antilope 18. maaliskuuta 2019 kello 21.33 (EET)
Luotettavuudesta löytyy jokaista muokkaajaa velvoittavista Käytännöistä hyvin vähän neuvoja web-sivustoihin. Mielestäni oleellisin (ainoa?) on Tarkistettavuus-Käytännön: ”Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi".
Yo. sanoo mielestäni sen, että asian esille tuojan status määrittelee luotettavuuden, eli organisaatio tai henkilönimi. Käytäntö on ok eli FB:n pitäisi sanotulta osin kelvata. Oma kokemukseni on se, että FB:ssa,Twitterissä jne harrastamistani asioista (suomiseurajalkapallo) niiden organisaatiot ovat yleisesti ulkoistaneet tiedottamisen hyvin vähän ko. asiaa ymmärtäville henkilöille, eli lähtökohtaisesti itselleni verkkosivut eivät ole luotettava lähde, eli en yleensäkään käytä niitä, enkä usko tietoja, jotka lähteistetään niihin (tarkistan tiedot aina luotettavimmista lähteistä). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 08.02 (EET)
Faktaan kyllä, tulkinnalliseen tietoon ei. Rajatapaukset ratkaisuun artikkelin keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 09.05 (EET)
Muokkaajan ”ei tarvitse miettiä” onko esittämänsä totta (en muista missä jokaista muokkaajaa velvoittavassa Käytännössä tuo sanotaan), pitäisi miettiä, että ”tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin.” (Tarkistettavuus-Käytäntö). Tulkinnallinen tieto ja rajatapaus ovat ikiliikkuja-kategoriaan kuuluvia keskustelunaiheita, eli niitä on jo monimutkaisempi ymmärtää. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 09.51 (EET)
Mun käsittääkseni FB:n käyttö faktatiedoille perustuu tähän Itse julkaistua materiaalia voidaan kuitenkin käyttää materiaalina kirjoitettaessa artikkelia henkilöstä tai organisaatiosta itsestään. Tällöin on kuitenkin oltava varmuus materiaalin kirjoittajasta ja materiaalin pitää olla olennaista eikä kyseessä saa olla itsensä korostaminen. Itse julkaistua materiaalia ei tule käyttää toissijaisena lähteenä vaan ainoastaan tosiasioiden tarkistukseen. (wikipedia:tarkistettavuus). --Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 09.57 (EET)
Koska julkaisualustojen käyttö lähteenä näyttää olevan epämääräistä ja tulkinnanvaraista ja koska esimerkiksi facebookiin pääsee tarkistamaan luotettavuuden vain sattumanvaraisesti olemalla siellä itse ja mahdollisesti vielä kaveri, niin voisi olla parempi käyttää lähteenä tietoja, jotka on julkaistu luotettavammilla alustoilla, joiden luotettavuuden tulkinnasta ei tarvitse keskustella. Jään varmaan tässä tappiolle, koska monien mielestä luotettavuus ja jopa itse lähteistäminen on Wikipediassa sivuseikka. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 10.32 (EET)
Ylläpidon näkemys kaikkia velvoittavan Käytännön orwellmaisen tulkintamahdollisuuden hävittämiseksi olisi kiva. Omani ja Zachen tulkinnat (mikä pätee Käytännön perusteella) yllä ovat mielestäni kuin tosi ja vale/vale ja tosi luotettavuuden kannalta, eli minun näkemys on väärä? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. maaliskuuta 2019 kello 07.46 (EET)