Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Ylläpitäjyyden määräaikaisuus[muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva keskustelu on siirretty kommenttipyynnöstä Otrfanin toiminta. –Ejs-80 21. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)

Siis ylläpitäjyydellekö ei ole määräaikaa? Miksi djävlar näin on? Jotain rajaa nyt. Määräaikainen ylläpitäjyys voimaan. Terv. Sonja.poloinen--109.240.87.110 17. elokuuta 2017 kello 23.33 (EEST)

Ei ole määräaikaa, nämä ovat elinikäisiä kuten paavinvirat. Tosin Vatikaanissakin taisi joku jo huomata että voi erota itse. – Kannatan siis myös määräaikaisuutta. –Kotivalo (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 23.38 (EEST)
Lisäksi fiwikissä kukaan ei ole vakavasti myöskään ikinä tehnyt ehdotusta määräaikaisuuteen siirtymisestä. Ylläpitäjyys siis loppuu yleensä passiivisuuteen eli silloin kun 2 vuotta edellisestä ylläpitäjänoikeudella tehdystä toimenpiteestä tulee täyteen tai jos ylläpitäjä itse pyytää oikeuksia poistettavaksi. Ruotsinkielisessä Wikipediassa on käytössä määräaikainen ylläpitäjyys joten se on sinänsä ihan todistetusti toimiva systeemi myös. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 06.54 (EEST)
Näköjään ruotsalaiset ovat aina meitä edellä. En usko että tuon yllä olevan äänestäjä porukan kanssa saisimme kovinkaan paljon tukea määräaikaiselle ylläpidolle. Se ratkaisi asian. Ei tarvitse näitä kommenttipyyntöjä joka kerta tehtailla kuten nyt tästäkin Wikipedian kuuluisimmista käyttäjästä on tehty. (poistettu asiattomuuksia --MiPe (wikinät) 18. elokuuta 2017 kello 09.52 (EEST))--86.115.8.19 18. elokuuta 2017 kello 08.01 (EEST)
Jos tässä kommenttipyynnössä aletaan jo puuttua ihmisten ulkonäköön, niin sitten mennään liian pitkälle. Saatte jatkaa kommenttipyyntöä ihan keskenänne. --Otrfan (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 08.13 (EEST)
Kyllä näitä kommenttipyyntöjä voi tulla lisää myös Otrfanin toiminta osa 2:sena. (poistettu asiattomuuksia --MiPe (wikinät) 18. elokuuta 2017 kello 09.52 (EEST))--86.115.8.19 18. elokuuta 2017 kello 08.19 (EEST)
KT:Zache purkaukseen voisin kirjoittaa, että on keskusteltu, jopa useampaan kertaan vuosien varrella, mutta se on tyrmätty.Jukka Wallin (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 09.49 (EEST)
Se olisi hyvä viesti ylläpitäjille että pitää opetella käyttäytymään vaikka aika nopeasti ne palautuu ylläpitäjiksi toisella tunnuksella. Mulla on mielessä ainakin kolme tällaista uusioylläpitäjää ja joskus tunnukselle riittää hyvin lyhyt käyttöikä kun tietyt tunnukset saavat ajettua sen ylläpitäjäksi. --85.76.76.67 18. elokuuta 2017 kello 10.35 (EEST)
Tälle asialle en voi mitään, jos pystyy vaihtamaan tunnuksen ja alkaa muokkaamaan toisella suhteellisen helposti. Siihenkin pitäisi pystyä puuttumaan.Jukka Wallin (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 11.10 (EEST)
Tälle asialle ei tarvitse voida tehdä mitään, koska kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lopettaa muokkaamisen nykyisellä tunnuksellaan ja rekisteröidä itselleen uuden tunnuksen riippumatta syystä tai siitä onko hän ylläpitäjä vai ei. Muokkaushistoria ei tietenkään siirry. Katso käytäntöä Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta#Käyttäjätunnuksen vaihtaminen--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 19.18 (EEST)
Mikä ihmeen 2 vuotta? Sivulla Wikipedia:Ylläpitäjät lukee: Ylläpito-oikeudet poistetaan mikäli ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja ei ole lainkaan käytetty vuoteen. Onneksi byrokraattimme ovat/on sentään tuossa suhteessa paremmin ajan tasalla. --Lax (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 13.41 (EEST)
Kohtuullisen vakavasti ylläpitäjyyden määräaikaisuudesta on äänestetty, kuten tuossa edellä linkattiinkin jo. Jos pitkästä aikaa aiheesta äänestettäisiin, homma alkanee sillä hankalahkolla kysymyksellä, että sallitaanko ylläpitäjien äänestää omasta asemastaan vai suljettaisiinko heidät pois oman asiansa käsittelystä. Ehkä pitäisi ensin keskustella (ja äänestää?) asian käsittelytavasta... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 19.21 (EEST)
Lisään myös tähän keskusteluun linkit aihetta koskeneisiin äänestyksiin, jotta niihin on helpompi päästä käsiksi:
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus (tammi-helmikuu 2008)
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 2 (heinäkuu 2008)
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 3 (huhtikuu 2009)
Ejs-80 21. elokuuta 2017 kello 11.44 (EEST)
Jos asia etenee ja päädytään äänestykseen, niin toivon, että asiaa valmistellaan paremmin kuin vuosina 2008–2009, koska ainakin osa noista äänestyksistä on "polkaistu pystyyn" yhtä suurella valmistelulla ja huolellisuudella, mitä tarvitaan minkä tahansa satunnaisen keskustelukommentin aikaansaamiseen. Esikysymykset olisi hyvä käydä ensin läpi. Aulis Eskola toi esiin yhden eli esteellisyyden. Pitää ratkaista se, saavatko nykyiset ylläpitäjät osallistua äänestykseen, joka koskee heidän omaa asemaansa. Tästä on toki keskusteltu aiemmin, mutta silloin asiaa puitiin aloitetun äänestyksen aikana, koska silloin kiivettiin ensin nostokurkeen ja vasta kopissa todettiin, että vesipullo jäikin alas. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 12.35 (EEST)
Nykyiset ylläpitäjät eivät oman asemansa vuoksi saisi osallistua äänestykseen mutta kyllä keskusteluun. Heillä voisi olla rooli omien valtaoikeuksien rajoittamissa. Kuten oli Mauno Koivistolla valtiosääntö uudistuksessa 1980-luvulla. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.26 (EEST)
Jos nykyisten ylläpitäjien ei sallittaisi osallistua äänestykseen, niin ensimmäiseksi pitäisi muuttaa käytäntöä Wikipedia:Äänestys, koska sen perusteella äänioikeus heillä on.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 19.09 (EEST)
"Jos äänestys koskee tiettyä henkilöä, kyseinen henkilö itse ei voi osallistua äänestykseen." Eikö silloin myös "Jos äänestys koskee ryhmää, johon tietty henkilö kuuluu, kyseinen henkilö itse ei voi osallistua äänestykseen"?
Tätä esteellisyysasiaa ei pidä soveltaa mielivaltaisesti tyyliin "Jos äänestys koskee A-kirjaimella alkavia käyttäjätunnuksia...". Mutta tarkoitan tilanteita, joissa mielekäs ajatus jääviydestä syntyy. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.16 (EEST)
Äänestys ei koske tiettyä henkilöä, se koskee ylläpitäjyysoikeuksien muutosta Wikipediassa riippumatta siitä kellä ne on tai ei ole. Ylläpitäjiä on nyt 38 kpl. Se on toisaalta aika iso joukko suljettavaksi pois äänestyksestä ja toisaalta yhden ylläpitäjän mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa on marginaalinen.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.32 (EEST)
Tuo lukema suhteessa pieneen aktiivikäyttäjien joukkoon kuvastaa hyvin joukon voimaa, kun se saa päättää omista oikeuksistaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)
Syyttömiä ylläpitäjät ovat muiden aktiivikäyttäjien lukumäärään. Ja onhan ylläpitäjien joukosta esitetty julkisesti ajatuksia, että kaikilla joten kuten tolkullisesti muokkaavilla pitäisi olla ylläpitäjän oikeudet. Eipä kuitenkaan löydy hirveästi ehdotuksia eikä kannatusta uusiksi ylläpitäjiksi (plus ne lukuisat, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät edes halua ylläpitäjiksi). --Lax (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 11.30 (EEST)
Siihen, että suomenkielisellä wikipediayhteisöllä on sellainen maine kuin on (joka aktiivisesti karkoittaa uusia muokkaajia jo maineena saati kokemuksena) ei kyllä ole syytön yksikään yhteisön aktiivinen jäsen. Iivarius (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)
Siinä ei siis ole eroa ylläpitäjien ja muiden välillä (ja sitä eroahan tuossa ylempänä vaivattiin). --Lax (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 12.21 (EEST)
Enemmän tuo koskisi VLK-äänestystä, joka on kohtapuolin. Pitäisikö ehdokkailta ja jäseniltä poistaa äänioikeus ko. vaalissa? --Otrfan (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.41 (EEST)
VLK-ehdokkaat eivät saa äänestää itseään ja se lienee jääviyssäännösten perimmäinen tarkoitus. Äänestyskiellon laajentaminen muidenkin ehdokkaiden äänestämiseen menee minusta jo liian pitkälle ohi tavoitteestaan. Wikipediassa on käsittääkseni perusperiaatteena se, että kaikki saavat osallistua ja riittävästi muokanneet saavat äänestää, poikkeusten pitäisi olla harvoja ja harkittuja.--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 06.33 (EEST)
Määräaika olisi hyvä, vaikka en ole itse kokenutkaan kenenkään vittuilua, josta alempana puhutaan. Hyviä ylläpitäjiä tarvitaan koska paljon on käyttäjiä joille pitää laittaa aisat. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 12.42 (EEST)
Nykyään on myös paljon ylläpitäjiä joille pitää laittaa myös aisat joten tasa-puolisuus on kummallakin sama.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.28 (EEST)
Olen itse miettinyt ratkaisuehdotuksia Wikipedian ylläpidontoimintaan. Tässä olisi viisi toimenpidettä joilla voisi valvoa ylläpitäjien toimintaa. Niiden sisällöstä voi vielä käydä laajempi keskustelu asia kerrallaan. Näillä viidellä toimenpidolla saataisiin ainakin jonkinlainen järkevyys ylläpitäjien toimintaan. Kohtia voisi vielä täydentää mutta kontrollit ylläpitäjille olisi ensi askel joka normalisoisi tilanneen jolla saataisiin paljon tilannetta rauhoitettua. Tässä olisi ne viisi toimenpidettä jotka olisi hyödyllisiä tässä vaiheessa. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 10.58 (EEST)
  • 1).Määräaikaisuus yläpitäjille esim. 5-6 vuotta. Asiasta voi vielä äänestää koskien määrä-ajan pituudesta.
  • 2).Nykyisten ylläpitäjien ylläpito oikeudet määrä-ajaksi. Niiden mitätöinti ei ole tarpeen.
  • 3).Ylläpitäjyyden kokonaisuuden arviointi määrä-ajan päätettyä.
  • 4).Riippumaton elin joka valvoisi ylläpitäjien toimintaa johon voisi myös oikeus valittaa estoista, ylläpitäjän toiminnasta mikäli ylläpitäjä ei noudata ylläpitäjän sääntöä. Oikeus kumota sääntöjen vastaiset estot. Langettaa myös estoja ylläpitäjille mikäli kyseessä on selvästi Ylläpitäjyyden vastainen toimenpide ylläpitäjien kohdalla. Lähinnä HH-hyökkäykset jne. Eräänlainen wikipedian sovittelulautakunta mutta laajennetuilla valtuuksin. Joka koostuisi Byrokraateista.
  • 5).Byrokraattien määrän lisääminen sovittelu asioissa.
 –Kommentin jätti 86.115.8.19 (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 10.58
Tähän sellainen huomio, että jos halutaan jonkinlainen toimielin valvomaan ylläpitäjien toimintaa, niin sellaista ei tarvitse erikseen perustaa vaan aivan hyvin on mahdollista laajentaa olemassa olevan Välityslautakunnan toimivaltaa. Lisäksi jos ylläpitäjyydestä halutaan määräaikainen tehtävä, niin silloin myös toimielimen on hyvä olla sellainen, että sen jäsenyys on määräaikainen. VLK on sellainen. Riippumattomuutta taas ei voi parhaiten taata kuin siten, että "oikeusturvalautakunnan" kokoonpano päätetään äänestämällä kaikista mahdollisista ehdokkaista. Kas, VLK on sellainen. On siis olemassa jo lautakunta, jonka kokoonpano ja valintamenettely ovat jo "valmiiksi kunnossa", joten harkittavaksi (yllä mainitun kaltaisena) toisena esikysymyksenä onkin sitten, onko ylläpitäjyyden määräaikaistamisen ohella taikka sijasta syytä laajentaa olemassa olevan välityslautakunnan tehtäväkenttää. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 12.53 (EEST)
Pointtisi on juuri se mitä ehdotin noilla viidellä kohdalla. Mutta kysymys kuuluukin miksi byrokraatit ja Välityslautakunnan jäsenet eivät ole sitten lähteneet tekemään näitä ehdotuksia kun se kuuluu heidän toimivaltansa? Onko heissä jokin vika vai koko Wikipedian valta hierarkiassa aina ylläpitäjistä alkaen? Pxosin mietintöön ja omaan 5 kohdan ehdotukseen pitäisi oikeastaan tarttua tältä istumalta. Sen pitäisi koskea kaikkia nykyisiä ylläpitäjiä. Välityslautakuntaa pitäisi saada helpommin asioita käsittelyyn. Kommenttipyynnöt kun eivät johda nykyään mihinkään järkevään tulokseen. Montako kertaa on esimerkkinä Otrfanista tehty kommenttipyyntö? Ja mitkä olivat sen lopputulokset. Itse uskon ettei nykyinen käynnissä oleva kommenttipyyntö johda mihinkään järkevään tulokseen vaan se ajautuu kahden käyttäjän Otrfanin ja Phiitolan keskeisiin wikibaari tappeluihin.Välityslautakunnalle lisää valtaa ja tapaukset sinne helpommin kuin nykyisen kommenttipyynnön kautta koska kommenttipyynnöistä on tullut vain julkinen tappelupaikka.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.06 (EEST)
Yksi varteenotettava keskustelunaihe voisi olla toimikauden määräaikaisuuden sijasta määräaikainen oikeuksien poistaminen. Sellainen tehtävä voitaisiin antaa yllä mainitulle "lautakunnalle" ja silloin ei tulisi raskasta (jokavuotista?) äänestystä kaikkien ylläpitäjien toimikauden jatkamisesta (kuten ruotsi-wikissä). Vaikeissa tapauksissa (lautakunta) voisi poistaa ylläpitäjältä yp-oikeudet määräajaksi joko preventiivisesti ongelmien selvittämisen ajaksi tai puhtaasti rangaistuksen luonteisena toimenpiteenä. Nythän on kaikille selvää, että Wikipediassa on nykyisin tietty, kohtalaisen vakiintunut määrä ylläpitäjiä (noin 40–50), joista kulloinkin vain muutama ylläpitäjä joutuu kommenttipyyntöihin ja poistoäänestyksiin. Silloin pitää harkita, tarvitaanko sellaista "kokonaisuudistusta", joka koskee kaikkia, vai riittäisikö sellaisen menettelytavan käyttöön ottaminen, joka kohdistuu vain ns. kaikkein reippaimpiin kavereihin. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 13.05 (EEST)
Ymmärtääkseni VLK:lla on jo nyt mahdollisuus "määräajaksi rajoittaa ylläpitäjän ylläpito-oikeuksia". --Jmk (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 13.57 (EEST)
Sinne asian vieminen kiistä kysymyksissä tarvitsee lautakunnan jäsenten hyväksynnän. Tämä pitäisi muuttaa niin että sinne voisi viedä kuka tahansa asiansa ja lautakunta katsoo mitä se voi tehdä asialle.Nyt käytäntö on se että lautakunta on viimeinen vaihtoehto kiistatilanteiden ratkaisuun se pitäiai muuttaa ensi sijaiseksi koska kommenttipyynnöistä on tullut yleiset turpakäräjät kuten nyt tämä viimeinen Phiitola vas Otrfan. Pelkkää syyttelyä. Trumpin tiedotustilaisuudet ovat värikkäämpiä tapahtumia kuin näiden kahden käyttäjien wikibaari tappelu julkisella keskusteluareenalla.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.22 (EEST)
Tuokin on yksi hyvä uudistuksen alku. määräaikainen ylläpitäjyys on parempi kuin elinikäinen. Se puhdistaisi ilmaa ja demokratisoisi päätöksen tekoa. Lautakunnalle lisää valtaa. Kokonaisuudistus on aina parempi kuin pieni näpertely. Kommenttipyyntöt ovat menettäneet vain niiden alkuperäisen päämäärän. Kommenttipyynnöt samasta käyttäjästä useiden kertoja kertoo vain miten helppoa on niitä tehtailla. Kuten tutkinta pyyntöjä poliisille arkielämässä. Jossain vaiheessa osa niistä hylätään. Ajanhukkaa. Välituslautakunnassa asioihin paneutuvat taas sinne valitut käyttäjät. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.13 (EEST)
Joista on suhteettoman suuri osuus ylläpitäjiä.Jukka Wallin (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.26 (EEST)
Olisiko mahdollista että vika voisi olla myös normikäyttäjissä, jotka ylläpitäjien kanssa konflikteihin joutuvat? Tunnukselleni tulee lokakuussa ikää 10 vuotta, enkä muista mitään pahempia kärhämiä ylläpitäjien kanssa, tai en ainakaan ole jäänyt niitä vatvomaan. Päinvastoin, kaikesta ylläpitäjien välisestä skismasta huolimatta ongelmallisempia ovat varmastikin kaltaiseni normikäyttäjät. En vähättele ylläpitäjien ylilyöntejä sekä keskinäisiä kiistoja (joista olen autuaan tietämätön), mutta tässä on silti vähän ajojahdin makua. Kenet sinne välityslautakuntaan sitten pitäisi valita jos ei sheriffejä, sinut tai minut? Määräaikaiselle ylläpitäjyydelle ei liene tarvetta, mutta jos asiaa halutaan valvoa, niin käyttäytymissääntöjä tulisi kaiketi tiukentaa. Onhan tämä aikamoinen villi länsi, mutta ei se muokkaustoimintaa juuri ole haitannut. Ehkä muilla on erilaisia kokemuksia, ja sekin on ihan ok. --Vilhokki (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.54 (EEST)
Täälläkin sisäpiiri jyllää. Mutta minkäs teet, kun porukka on kuihtunut hyvin pieneksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)

Jos oikein katson, meillä on 38 ylläpitäjää, 53 lopettanutta ylläpitäjää ja 3 poispotkittua. Onko ongelma nyt siinä, että noissa 38:ssa on paljonkin, jotka pitäisi potkia pois, vai onko kyse yhdestä/kahdesta, joiden naama ei miellytä? Minua ei ainakaan kiinnosta ruveta äänestelemään loputtomasti ylläpitäjistä, joista en ole koskaan kuullutkaan. Kauhean pieniä riitoja täällä yritetään paisuttaa ja vetää kaikki käyttäjät mukaan sotimaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 21.47 (EEST)

en-wikissä tämä idea on esitetty noin N kertaa viimeisen 15 vuoden aikana. Ei ole ottanut tulta allensa lähinnä siksi että äänestyksistä tulisi loputtomiin toistuvia paskamyrskyjä varsinkin sellaisille ylläpitäjille jotka tekevät niiden kaikkein hankalimpien ja pitkäkestoisempien häiriöiden ratkaisua. jni (k) 21. elokuuta 2017 kello 22.15 (EEST)

ja se eroaisi fiwikin nykytilanteesta miten? Jos katsoo viimeisen viiden vuoden juttuja niin suurin osa niistä on just sitä, muiden kuin vaniljatoimien ylläpitäjien arvostelua (Otrfan, Pxos, Zache) aiheesta tai aiheetta. Iivarius (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 02.50 (EEST)
Ylläpitäjyydelle ei ole määritelty erillistä takarajaa. Ylläpitäjyyden saa käyttäjältä pois useammalla tavalla. Yksi niistä on passiivisuus (ei ylläpitotoimia vuoteen), toinen oma ilmoitus, kolmas luottamuksen menettäminen (yleensä ylläpitotoimien väärinkäyttö, mutta kenties myös asiaton käyttäytyminen). Tässä keskustelussa on ilmeisesti kyse tästä kolmannesta, koska miksi ihmeessä muuten jatkuvat ylläpitäjyysäänestykset kaikista ylläpitäjistä koetaan jotenkin oikeudenmukaisemmiksi verrattuna yhden ylläpitäjän epäluottamukseen. Huomautan, että toisin kuin yleisesti kuvitellaan, ylläpitotyö on raskasta ja voimia ja malttia vaativaa, eikä jatkuva äänestyttäminen helpota asiaa. Yleisesti ottaen ylläpito on paljonkin muuta kuin ns. homo-kakka-vandaalien torjuntaa. Siellä on muun muassa poistettujen artikkelien tutkintaa äänestyksiä varten ym. --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 08.57 (EEST)
jos ylläpitotyö on raskasta ja voimia ja malttia vaativaa, miksi siihen hommaan jotkut niin kovasti haluaa ja miksi siitä hommasta pidetään viimeseen asti kiinni (muistelen paria takavuosien juttua). Miksei ylläpitäjä kun se joutuu jatkuvasti konfliktiin - kuten Otrfan - voi ihan nätisti sanoa heippa? Tiedän kyllä miksi, mutta ihmettelen Höyhensin itsesääliä ja uhriutumista. Ylläpitäjän työ ei ole vankila, josta ei pääsisi pois ihan omin neuvoin. --85.76.69.15 22. elokuuta 2017 kello 11.33 (EEST)
En kannata. Tämä johtaisi siihen, että niiden pahimpien häiriköijien rankaiseminen muuttuisi entistä hankalammaksi. Ylläpitäjät hoitavat hommansa hyvin ja ainakaan itsellän ei ole koskaan ollut heidän kanssaan mitään ongelmia. Jos joskus joku vähän naljailee, hän tekee sen aiheesta ja se opettaa paremmin kuin pelkkä pään silittely.--LCHawk (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.45 (EEST)
En kannata, koska en usko esitetyn Käytäntömuutoksen lisäävän Wikipedian laatua. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.53 (EEST)

Tarkoitetaanko tässä keskustelussa määräaikaisuudella nyt sitä, että määräajan umpeuduttua ylläpitäjän pitäisi läpäistä aina uusi hyväksymisäänestys voidakseen jatkaa, mutta muuten ylläpitäjyys voisi periaatteessa jatkua rajattomasti niin kauan kuin kannatusta riittäisi (samoin kuin esim. kansanedustajaksi voidaan valita aina uudelleen), vai tarkoitetaanko sitä, että määräajan umpeuduttua ylläpitäjänä ei saisi jatkaa enää ollenkaan (samoin kuin esim. presidentin peräkkäisiä kausia on rajoitettu)? --Risukarhi (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 14.08 (EEST)

Eiköhän tarkoiteta ensimmäistä: Määräajan jälkeen ylläpitäjä voidaan valita uudelleen, jos kannatusta riittää (kynnys nykyään 75%). --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 14.37 (EEST)

Jos ajatellaan ylläpitäjää luottamushenkilönä, niin onhan se kieltämättä vähän hassua, että toimi on ikuinen. Periaatteessa voisi olla ihan hyvin jokin määräaikaisuussysteemi. Mutta minua hämää tässä tämän keskustelun motiivi. Koska ylläpitäjiä voidaan valita kuinka paljon tahansa, ongelma ei ole uusien ylläpitäjien saaminen. Määräaikaisuutta ajetaan sen takia, että päästäisiin eroon vanhoista, tai jostain vanhasta. Kun se ei onnistu kommenttipyyntöjen tai äänestysten kautta, kokeillaan sitten tätä. Pitäisi miettiä ehdot ja käytännön toteutus, keskustella ja tapella, äänestää, äänestää ja äänestää. Iso muutos ja raskas systeemi vain sen takia, että yhden tai kahden ylläpitäjän virtuaalinen naama ei miellytä.--Tanár 29. elokuuta 2017 kello 22.18 (EEST)

Minustakin nämä keskustelut tuntuvat juontuvan joko yksittäisistä henkilökemiaongelmista tai sitten jostain yleisestä auktoriteettivastaisuudesta. Jos Wikipediassa olisi jonoksi asti luotettavia henkilöitä ja ylläpitäjiä voisi olla kerrallaan vain joku tietty määrä, asiassa olisi enemmän järkeä. Käytännössä on minusta hyödyllisempää pitää hyväksi osoittautunut ylläpitäjä kuin promota vaihtuvuutta sen itsensä vuoksi. --Louhikärmes (keskustelu) 30. elokuuta 2017 kello 00.48 (EEST)

Ylläpitoon on nyt päässyt niitä mätiä omenia ja ne pilaa nyt koko yhteisön. "Ylläpitäjiä voisi vaihtaa kuten vauvan vaippoja ja samasta syystä", Kotivaloa lainaten. Vähintään kerran vuodessa. Jos joukossa ei olisi niitä paskapäitä, niin voisi olla jonkinlainen luottamus "ylläpitäjiin" ja "ylläpitoon" kokonaisuutena. Nythän ylläpitäjä ei ole millään tavalla luottamushenkilö vaan täysi byrokraatti/sensori. Joku lause ei jossain miellytä omaa suppeaa maailmannäkemystään: koko sivu poistoon -toimintaperiaatteella on toimittu nyt jo vuosia. Ehdottomasti kannatan määräaiakaisuutta ja vaihtovaalia. Ylläpitoporukka on klaani, kaikki äänestävät toinen toisiaan ja toistensa mielipiteitä kannatetaan, lisäksi on vielä ruskeakielisten joukko, jotka on niitä ylläpitäjien palvelukoiria ja äänestysbotteja, jätetään nyt nimet mainitsematta. Muutosta ehdottomasti tarvitaan.--Dmitri 152 (keskustelu) 30. elokuuta 2017 kello 15.35 (EEST)

Välivuosi[muokkaa wikitekstiä]

Pakollinen, automaattinen, välivuosi vaikka kolmen tai viiden vuoden välein voisi olla ihan sopiva tapa tuoda kiertoa ylläpitäjyyteen. Samalla se toisi tuntumaa ylläpitäjille siitä millaista on wikipedian muokkaaminen ilman ylläpitäjien oikeuksia. Oikeudet voisi saada välivuoden jälkeen pyytämällä takaisin samalla tavalla kuin mitä se enwikissä toimii passiivisuuden takia oikeutensa menettäneiden ylläpitäjien kohdalla. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.55 (EEST)

Eiköhän ylläpitäjiksi valituilla ole ihan tarpeeksi kokemusta muokkaamisesta ennen ylläpitäjäksi valitsemistakin. Perusmuokkaus ei ole muuttunut juuri miksikään niiden hieman yli kymmenen vuoden aikana, jotka olen täällä ollut. Ylläpitäjänä tai ilman niitä oikeuksia. --MiPe (wikinät) 22. elokuuta 2017 kello 09.58 (EEST)
En oikeastaan tarkoittanut kokemusta muokkaamisesta vaan siitä miltä tuntuu muokata kun ei pysty tekemään niitä kaikkia asioita mitä ylläpitäjänä pystyy ja joutuu pyytämään niitä muilta. Toinen se, että miltä tuntuu esimerkiksi käydä keskusteluita mm. ylläpitäjoikeuksilla varustettujen käyttäjien kanssa silloin kun ei itse ole ylläpitäjänä. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 10.07 (EEST)
Kokemusta varmasti löytyy tästäkin, minun tapauksessa niin ajalta ennen ensimmäitä yp-kautta kuin muutamalta vuodelta kausien välissäkin. En sitten tiedä olenko aina suhtautunut asioihin väärin, kun ei siinä ole hirveästi ongelmia ollut. En oikein usko tällä saavutettavan konkreettista hyötyä ja tämän vuoksi pidän tätä tarpeettomana. --MiPe (wikinät) 22. elokuuta 2017 kello 11.42 (EEST)
Tuossa lukee "miltä tuntuu esimerkiksi käydä keskusteluita mm. ylläpitäjoikeuksilla varustettujen käyttäjien kanssa silloin kun ei itse ole ylläpitäjänä." Tuo on helppoa. Kun on saanut muokkauseston, status romahtaa selvästi. Silloin pitää yrittää käydä erilaisia keskusteluja ylläpitäjien kanssa ja tuntee selvästi, miten alhaisesta asemasta pitää yrittää huutaa ylös vuorelle. En kannata välivuosia kokemuksen kartuttamiseksi. Täällä on muutamia ylläpitäjiä, jotka pitävät noita 11 kuukauden pituisia välivuosia muutenkin ja tekevät pro forma -poiston, jotta oikeudet säilyvät. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 12.50 (EEST) Lisäys: Sen sijaan voisi kokeilla sitä, että pantaisiin kaikki ylläpitäjät viralta ja annettaisiin tietosanakirjalle välivuosi ylläpidosta. Sellainen toimii pienissä projekteissa (Wikiuutiset, Wikiopisto), joten kyllä se täälläkin parantaisi soppaa ja sen sattumia. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 12.54 (EEST)
Väliajasta eli intermissiosta vielä. Muistini on kana. Pidinhän itse taukoa yp-tunnuksen käyttämisestä ja muokkasin altterilla siihen saakka, kunnes sain kokemusta ylläpitotoimista, joten tuntumaa on. Kielellisen kikkailun ohessa sain kuitenkin aikaan peräti pienen muistion lomahavainnoista. Minulla on siis tuntumaa siitä, millaista on olla ylläpitäjä nimellisesti, joka kuitenkin on heittänyt kirveensä kaivoon. Repikää siitä (otsikkonne). --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 13.30 (EEST)
Huono idea. Samaan pystyy ip-osoitteella milloin tahansa. Osa ylläpitäjistä saattaisi myös tottua ja tyytyä seurauksena pysyvään ylläpitäjyydestä luopumiseen. Ylläpitäjänä toimiminen on kuitenkin pohjimmiltaan usein palkitsematonta "paskaduunia", jossa lähinnä tyhjennellään roskakoria. Muistetaan että suuren osan ylläpitäjäehdokkaista ehdottaa joku muu ja oikeuksien uusiminen saattaisi tosiaan määräajan päätteeksi unohtua tai se ei enää kiinnostaisi. Isoja ongelmia myös välivuodelle siirtymisessä ("2 päivän päästä en enää pysty poistamaan sivuja") ja välivuodelta palaamisessa ("2 päivän päästä onnistuu sivujen poistaminen taas"). Ylläpitäjiä on muutenkin rajallinen määrä, että miksi laittaa osa heistä vaihtopenkille istumaan. Ja aktiivisia on vielä pienempi joukko kuin ylläpitäjiä yhteensä. En tiedä miten ajattelit välivuodet ajoittaa, mutta tietysti kaikille ylläpitäjille ei voi laittaa välivuotta samaan aikaan. Aikamoisen taulukon saisit väkertää alkamisista ja päättymisistä. Osa saattaisi heittää hei morot jo siinä vaiheessa kun kuulee "pääsevänsä" jollekin tauolle vaikkei syytä siihen oikeastaan olisi kuin että tämmöinen hyvä idea vain satuttiin keksimään että meneppäs siitä. --Hartz (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 17.19 (EEST)
Olen samaa mieltä Hartzin kanssa. Välivuosi voisi aiheuttaa sen, että jotkut ylläpitäjät lopettavat ihan turhaan, ja samasta syystä en kannata määräaikaisuuttakaan. Joidenkin ylläpitäjien teknistä osaamista olisi myös vaikea korvata, ja vandalismintorjuntaakin harrastavat aktiivisesti lähinnä vain tietyt ylläpitäjät. On hyvä saada välillä uusia ylläpitäjiä, mutta tarvitaan myös kokeneita käyttäjiä ylläpitäjinä, eikä ole mitään syytä ottaa heiltä oikeuksia pois. -kyykaarme (keskustelu) 28. elokuuta 2017 kello 17.44 (EEST)

Kannatusprosentit[muokkaa wikitekstiä]

Yksi hieman outo juttu on se, että aluksi ylläpitäjältä vaaditaan 75% kannatus, mutta myöhemmin voi vain 40% kannatuksella säilyttää paikkansa. Prosentteja on kritisoitu. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)

Mielestäni ylläpitäjyyden säilyttämiseen tulisi vaatia enemmänkin kuin 40 prosentin kannatus. Ylläpitäjän tulisi saada valintansakin jälkeen yp:ksi valitsemaan vaadittava 75 prosentin enemmistö taakseen, tai vähintäänkin nyt yksinkertainen enemmistö. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 28. elokuuta 2017 kello 18.13 (EEST)
Voisi perustaa miinus-äänilistan kullekin ylläpitäjälle. Nythän kaikki vittuilu katsotaan läpi sormien. 10 ääntä listassa ja YP-oikeudet automaattisesti pois myös kesken kauden. Toimiva vaihtovaalimekanismi. Annan ääneni jo näin etukäteen Jmk, Olimar, Otrfan, Nironen, Tanár, MiPe. --Dmitri 152 (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 16.02 (EEST)
Ravintolan portsareihinkin saataisiin kivasti vaihtuvuutta samalla systeemillä, kun 10 ovelta käännytettyä aina "äänestäisivät" poken vaihtoon. --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 16.42 (EEST)

Google Drive-linkki lähdeviitteenä[muokkaa wikitekstiä]

Melkein ehdin jo kumota tämän muokkauksen, mutta taidanpa sittenkin kysyä, kelpaavatko Google Drive-linkit lähdeviitteeksi? --O2081 (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 17.47 (EEST)

Minusta tähän ei ole mitään yksikäsitteistä sääntöä, vaan tapauskohtaisesti pitää katsoa, mitä siellä Google Drivessa on ja pääsisikö ko. dokumenttiin muuten kiinni. Minusta tuo näyttää ainakin nimen perusteella luotettavalta ja sen voisi jostain arkistosta tms. saada käsiinsä, joten hyväksyisin.--LCHawk (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 17.52 (EEST)
OK. --O2081 (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 18.23 (EEST)
Näkeekö jostain mikä taho on kyseiset dokumentit Google Driveen lisännyt? Jos ei ole tietoa lisääjästä, ei voi käyttää lähteenä, koska lähde ei ole luotettava. Esimerkiksi dokumenttien vääristelemisestä ja tekijänoikeuksista ei voida varmistua. –Makele-90 (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 20.11 (EEST)
Selvitin asian itse. Yleisradio on julkaissut kaikki vuosikertomuksensa internetissä ja ne on tallennettu pdf-tiedostoina Google Driveen. Eli voi käyttää. –Makele-90 (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 20.18 (EEST)
Kappas, hyvä tietää. Oletin, että Yleisradio olisi julkaissut myös PDF-muotoiset vuosikertomuksensa omilla sivuillaan eikä missään Googlen pilvessä mutta aina oppii uutta. --O2081 (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 21.17 (EEST)

Wikiprojektien esillä pitäminen[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko siinä ideaa, että ruvettaisiin pitämään näytillä wikiprojekteja en-wikin malliin? Siellähän niitä on keskustelusivut täynnä. Uskon että sillä tavalla osallistujamäärä tai aktiivisuus niitä koskien muutenkin kasvaisi huomattavasti. Jylöstalo (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 23.45 (EEST)

Olen ruvennut nyt levittämään tekemääni yhteiskuntaprojektin laatumallinetta, johon käytin mallina tätä. --Jylöstalo (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 20.17 (EEST)
Enkkuwikissä aiheuttaa turhautumista se, että artikkelisivulla keskustelusivun linkki on sininen, mutta keskustelusivulla ei sitten olekaan yhtään keskusteluviestiä. --Savir (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 20.22 (EEST)
Totta, enwikissä kaikilla artikkeleilla on keskustelusivu luotuna. Mutta sinällään enwikissä tuo on varmaan ihan toimiva juttu, koska se on niin iso wiki. Fiwiki on sen verran pieni, ettei samankaltainen homma olisi täällä järkevää. Stryn (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 20.30 (EEST)
Aivan kuten tuossa alussa sanoin, se saattaa olla keino aktivoida uusia käyttäjiä ja ehkä juuri sen takia en-wiki on kasvanut niin isoksi kuin se nyt on. Muutaman antama negatiivinen palaute ei edusta koko käyttäjäkuntaa. --Jylöstalo (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 21.31 (EEST)
Samaa mieltä kuin Savir. Wikiprojektien projektisivuille voi kyllä koota luetteloita artikkeleista, joita projektissa on tarkoitus parannella. --Raksa123 (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 00.10 (EEST)
Minäkin olen huolissani kuihtuvista wikiprojekteista. Kielikysymyksellä saattaa olla yllättävänkin suuri merkitys. Voi olla että "itämaisilla" ja "eurokielillä" – ehkä poislukien ranska ja espanja – mutta mukaan lukien saksa; Lähi-idän ja Venäjän kieliin en ota nyt tässä yhteydessä kantaa; – mistä tämä johtuukaan, on äärimmäisen voimakas anglismin vaikutus. Ilmeisesti koko Wikipediaa ei olisi olemassa ilman amerikanenglantia. Kunnia tämän luojille. Asiaan seuraavassa. --Höyhens (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 08.26 (EEST)
Enkkuwikissä ei juurikaan keskustella artikkeleista kuten meillä. Meillä on erilainen ja mielestäni parempi käytäntö. Wikiprojektit ovat (myös) vapaaehtoistoimintaa, ja useimmissa niissä on vain yksi tai ei yhtään toimijaa. Eikös näitä toimimattomia jo suljettukin? Toisaalta pari aktiivia riittää erinomaisesti. Heitän tähän tällaisen ajatuksen, joka ei ole ehdotus. Meillä on edelleen kituuttaen toimiva sieniprojekti. Hiljattain edesmennyt mykologi Ilmo Kotivuori piti omaa tasokastakin projektiaan yllä, mutta hänen muka luotettava baasiksensa valitettavasti petti ja toiminta oli lopetettava. Suomen Sieniseura laittoi sittemmin Facebookiin tunnistusosion, joka puolestaan piti sulkea toistaiseksi siksi että sen kaappasivat imppaajat. Wikipedia vaikuttaa valitettavasti jopa ärhäkkäiden ylläpitäjiensä vuoksi näitä kumpaakin luotettavammalta ongelmistaan huolimatta. Tuleeko mieleen ehdotuksia? --Höyhens (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 08.26 (EEST)
Muutamia omia ajatuksiani Wikiprojekteista. Minusta wikiprojektien suurin hyöty on se, että niissä on koottuna yhteen paikkaan dokumentaatiota mikä liittyy tietystä aihepiiristä kirjoittamiseen. Wikiprojektissa on listattuna aihepiirin mallineita, esimerkkiartikkeleita ja muistiinpanoja sovituista toimintatavoista. Ehkä parhaimpana esimerkkinä fiwikistä tästä on wikiprojekti:maantieteelliset koordinaatit. Toimiakseen tällä tavoin, niin wikiprojekti ei tarvitse näkyvää käyttäjäkuntaa. Se mitä toimiva wikiprojekti tarvitsee kuitenkin on se, että potentiaaliset käyttäjät löytävät wikprojektin. Maantieteelliset koordinaatit wikiprojektilla se on mallineohjeissa olevat linkitykset. Toinen minusta ihan toimiva wikiprojekti on ollut wikiprojekti:videopelit jossa ei ole hirveän montaa osallistujaa, mutta aihepiirillä on ollut koko ajan muokkaajia. Projektissa on pystytty myös sopimaan selkeitä päämääriä ja toteuttamaan niitä yhdessä joka on minusta yksi hyvä mittari toimivalle wikiprojektille. Pääasiallinen väylä videopeliprojektin näkyvyydelle on tietolaatikoiden lopussa oleva teemasivulinkki (esim. Mirror’s Edge) ja luokkasivujen yläreunassa oleva {{Luokan teemasivulaatikko}} (esim. Luokka:Ruotsissa kehitetyt videopelit). Se mikä videopeliprojektilta puuttuu on projektissa käytettyjen mallineiden ohjesivuilta linkittäminen Wikiprojektiin. Videopeliprojektin kohdalla kun mietittiin tuota näkyvyyttä, niin mallia otettiin frwikistä joissa on nuo luokissa olevat wikiprojektimallineet, artikkeleiden lopussa teemasivulinkit ja artikkelin keskustelusivulla enwikin tapaan wikiprojektilinkit. (esim. fr:Antoine_de_Saint-Exupéry) --Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 09.57 (EEST)
Wikiprojekteille ja muille senkaltaisille jutuille voisi harkita omaa välilehtiä "Artikkelit"- ja "Keskustelu"-välilehtien jatkoksi, esim. "Projektit". Silloin lukija löytää haluamansa helpoimmin. --Savir (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 11.58 (EEST)

Kääntäminen ja lähteet[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Merkitse lähteet sivulla mainitaan tekstin kääntämisestä toisesta Wikipediasta näin.

  • Wikipedian toisen kieliversion artikkeli saattaa sisältää hyvät lähdemerkinnät. Jos lähteiden oikeellisuuden pystyy tarkastamaan, voi ne kopioida. Muussa tapauksessa lähdemerkintöjen kopioimista tulee välttää ja lähteet täytyy etsiä muuta kautta. Jos lähteitä ei kuitenkaan saa muuten merkittyä, voi lähdemerkinnät kopioida seuraavasti noudattaen erityistä huolellisuutta(...)

Muista kieliversioista saa siis tämän mukaan kopioida viitteitä niitä tarkistamatta. Ehdotan että tämä mahdollisuus poistetaan käytännöstä ja kääntäminen muista wikipedioista sallitaan vain, jos alkuperäinen toiseen wikipedian kieliversioon merkitty lähde on tarkistettu. J.K Nakkila (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 14.31 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys. Suhtautuminen sisällön kääntämiseen riippuu kai näkökulmasta: onko kääntäminen Wikipediassa ihan normaalia käännöstyötä, vai sivuston luonteen vuoksi tavallaan aina uuden materiaalin tuottamista? Tavallisessa, ammattimaisessa käännöstyössä tuskin juuri alkuperäistekstin lähteitä tarkistellaan, ellei jokin yksittäinen käännettävä asia ole epäselvä. Toisaalta sellainen käännetty teksti on staattista. Sinänsä jonkin muunkielisen wikipedian lähdemerkinnät eivät ole yhtään epäluotettavampia kuin suomenkielisenkään. Tässä ympätäänkin nyt ehkä kovin erilainen sisältö samaan luokkaan: voi olla hyvin luotettavaa, jonkun tietyn käyttäjän kirjoittamaa tekstiä, ja sitten aivan virheellisiä, vaikka vandaalin lisäämiä lähtemerkintöjä.
Mielestäni se, että sisältöä saa kyllä kääntää, mutta ei saa kertoa, mihin se alkuperäinen sisältö perustuu, on jotenkin nurinkurista ja lähdekäytäntöjen vastaista – varsinkin jos samalla saa edelleen kääntää mitä sattuu lähteetöntä sisältöä jonka alkuperää voi vain arvailla. Parempi ratkaisu olisi kieltää kääntäminen kokonaan, ja samalla myös lähteettömän tekstin lisääminen. Silloin toki käännöstyökalut jne. pitää ottaa pois käytöstä. Minun mielestäni voisi myös poistaa suuren osan huonoimmasta lähteettömästä sisällöstä saman tien. --Epiq (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 19.24 (EEST)
Kääntäminen tulisi hyväksyä vain siinä tapauksessa, jos lähteet tarkistetaan. Tosin en tiedä miksi siinäkään tapauksessa pitäisi teksti kääntää sananasta sanaan, vaan parempi olisi kirjoittaa se lähteen pohjalta, kun sen on kerta tarkastanut. Käytännön mukaan Wikipedia-artikkeleita ei voi käyttää lähteenä, mutta silti eräät kääntävät tänne artikkeleita joissa ei ole lähteitä, eli kirjoittavat tänne mitä joku toinen anonyymi on kirjoittanut jossain muualla internetissä. Niitä olen poistellutkin. Samaa mieltä kuin Epiq. –Makele-90 (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 22.40 (EEST)
Lähteeksi pitäisi aina merkitä se teksti, joka kirjoittajalla oli edessään kun hän suomenkielistä tekstiä kirjoitti. Jos lähde oli toinen wikipedia, lähteeksi pitäisi merkitä toinen wikipedia. Vähintäänkin pitäisi olla viiteparametri, joka ilmaisee että viite on vain kopioitu, ja että todellinen lähde oli jokin tietty wikiteksti. Sellaisia tekstejä voitaisiin sitten pitää lähteettöminä ja korvata tarvittaessa oikeasti lähteistetyllä tekstillä. --Savir (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 19.29 (EEST)
Toisen wikipedian tekstin kääntäminen ei ole sen käyttämistä lähteenä, niin kuin yleensä lähteiden käyttäminen ymmärretään. Toisia wikipedioita ei saa käyttää oman tekstin lähteenä, ja hyvästä syystä. Mielestäni tuollaisesta ajatusketjusta seuraa luonnollisesti, että toisista wikipedioista ei saa kääntää tekstiä, piste. --Epiq (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 19.40 (EEST)
Toisista Wikipedian versioista tekstin kääntämisen kieltäminen olisi varmaan paras ratkaisu; kääntämällä syntyy käytännössä aina huonoa ja lähteistysongelmaista sisältöä. Periaatteessa olen kuvitellut että tämänhetkinen suositus olisi merkitä tarkistamattomat lähdeviitteet käännöksiin tämän Tarkista lähde -mallineen kanssa, mutta tuota mallinetta ei taideta edes mainita tämänhetkisissä ohjeissa.--Fotogurachan (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 19.49 (EEST)
Ei kääntämistä kannata tai mielestäni ole edes mahdollista kokonaan kieltää. Joku voi tehdä kääntämällä paljon parempia artikkeleita kuin mitä monet muut tekevät omin sanoin kirjoittamalla. Tuollainen lähteiden tarkistusmalline taisi joskus ollakin, se oli {{Käännös}}-malline, jossa vielä 2011 sanottiin Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty vieraskielisen Wikipedian artikkelista, ja siitä puuttuvat lähdemerkinnät tai lähdemerkinnät tarvitsevat tarkistamista. Voit auttaa Wikipediaa etsimällä sopivat lähteet tai tarkistamalla lähteet. Sittemmin mallineen funktio muutettiin kokonaan toiseksi eli tekijänoikeusilmoitukseksi. -kyykaarme (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 09.10 (EEST)
Mitä sanoo muunkieliset Wikit kääntämisestä. En löydä Merkitse lähteet –Käytännöstä in Engish vastaavaa kohtaa. Itse tarvitsen artikkelissa esitetyn tiedon uskomisesi nähdä konktreettisesti aina sen mitä artikkelissa (fiwiki) esitetty lähde asiasta sanoo. Jos en ymmärrä ko. kieltä, en usko tietoa. En kannata yllä esitettyä muutosta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 11.41 (EEST)

Välityslautakuntaan pitäisi olla monipuolisempia käyttäjiä, ei pelkästään ylläpitäjiä[muokkaa wikitekstiä]

Eräät ylläpitäjätkin suomenkielisessä Wikipediassa rikkovat sääntöjä ja toimivat jatkuvasti käytäntöjen vastaisesti, mutta silti välityslautakunnan äänestyksessä 2017 selvästi yhteisömme enemmistö on ylläpitäjien äänestämisen puolella, todennäköisesti tietämättä eräiden äänestyksessäkin olevien ylläpitäjien rikkoneen Wikipedian käytäntöjä vakavastikin, vieläpä useasti. Uskon vahvasti, että mahdollisimman puolueettoman ja oikeaan osuvan päätöksen saamiseen välityslautakuntaan tarvittaisiin mahdollisimman monipuolisia käyttäjiä. Tätä samaa mieltä on muun muassa byrokraattimme Ejs-80, joka ehdotti minuakin välityslautakuntaäänestykseen, vaikken ylläpitäjä olekaan. Hänenkin mielestä monipuolisuutta olisi hyvä olla välityslautakunnassa. Pitäisikö välityslautakunnan äänestyksissä ottaa jatkossa vaikkapa käytäntö, että korkeintaan viisi ylläpitäjää voitaisiin valita välityslautakuntaan? Tämä tarkoittaisi sitä, että vähintään viisi välityslautakunnan käyttäjää olisi muun muassa seulojia, palauttajia tai vaikkapa vain käytännöt tuntevia automaattiseulottuja käyttäjiä. Mitä mieltä te olette tästä? –Sullay (Asiaa?) 21. syyskuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

Valituksi tulossa näillä näkymin kaksi ei-ylläpitäjää (Htm ja Tappinen) ja jatkavissa jäsenissä on niin ikään kaksi ei-ylläpitäjää (Haltiamieli ja Ukas), joten tuo 50–50-tilanne jo aika lähellä. Vastakkainasettelu sinällään turhaa. Ylläpitäjissä (myös nyt lautakuntaan ehdolla olevissa) on keskenään hyvinkin erilaisia käyttäjiä. Enkä ainakaan itse koe, että ylläpitäjyys estäisi arvioimasta toisten ylläpitäjien toimia puolueettomasti. --Nironen (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 18.32 (EEST)
Näkisin, että kun ei-ylläpitäjiä on ehdokkaina tarjolla, niin yhteisöhän pääsee äänestäessään sanomaan mielipiteensä. Jos se yhteisö äänestää lautakuntaan ylläpitäjiä, niin kuinka uskottavaa on, että se sama yhteisö ajaisi läpi käytäntömuutoksen, jolla se estäisi itseään äänestämästä lautakuntaan ylläpitäjiä? – Ehdotuksen perusteluissa vedotaan myös Wikipedian käytäntöjen rikkomiseen vakavasti ja useasti. Tuo on aika reipas syytös, kun se perustelematta heitetään tuohon pieneen joukkoon ehdolla olevia ylläpitäjiä. Mutta puuttumatta tuohon sen enempää, huomautan että jos joku onkin käytäntöjä rikkonut, niin ei sitä ole pidetty esteenä ehdolle asettumiseen – tämä koskee ei-ylläpitäjiä yhtä lailla. Useita estoja saaneetkin voivat olla ehdolla. Äänestäjät ratkaisevat, millaista väkeä sinne lautakuntaan haluavat. --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 21.47 (EEST)
Ja ehdollahan on, jos nyt oikein laskin, 8 ylläpitäjää ja 6 muuta, joten valinnanvaraa on. --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 21.55 (EEST)

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelulla lähteistetyt miehille ja naisille annetut nimet[muokkaa wikitekstiä]

Monessa suomenkielisen Wikipedian etuniminimiartikkelissa on kerrottu kuinka monella suomalaisella miehellä/naisella nimi on. Esimerkiksi artikkelissa Maria lukee ”Suomessa Maria-nimisiä on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 361 867 henkilöä, joista 307 on miehiä.” Lähteenä on tuo väestörekisterikeskuksen nimipalvelu. Näissä on ongelmana se, että nuo luvut muuttuvat transsukupuolisten ihmisten ensin vaihtaessa nimensä ja sitten (joskus vuosiakin myöhemmin, koska prosessi vaatii pitkälliset lääkärintutkimukset, joskus ei koskaan) virallisen sukupuolensa. Tiedän tämän, koska tunnen transsukupuolisen ihmisen, joka otti suhteellisen harvinaisen naisen nimen. Tällöin tuohon nimipalveluun ilmestyi yhtäkkiä ”mies”, joka oli saanut tuon naisen nimen (ja syntynyt oikealla vuosivälillä). Myöhemmin hän sai muutettua virallisen sukupuolensa väestörekisterissä naiseksi, jolloin tuo nimen saanut mies katosi nimipalvelusta, ja nimen saaneiden samalla vuosivälillä syntyneiden naisten lukuun tuli yksi lisää. Tämän perusteella minusta on tyhmää sanoa esim. ”nimi Minea on annettu 2 867 naiselle ja ainakin kahdelle miehelle”, kun nuo ”miehet” ovat todennäköisesti transnaisia, jotka ovat itse ottaneet nimen. Vastustaako joku, jos näitä tarkkoja sukupuolitietoja nimistä alkaa karsia pois?--Fotogurachan (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 01.47 (EEST)

Olen toistaiseksi pitänyt noita lukuja 'mielenkiintoisena triviana', mutta mainitsemillasi perusteilla noi voi kyllä poistaa. Joissain unisex nimissä noi määrät saattaisi olla mainitsemisen arvoisia jos niitä löytyy kummastakin sukupuolesta reilusti. Perinteisissä Suomalaisissa nimissä noita ei taida hirveästi löytyä mutta otaksuisin että englanninkielisiä nimiä kuten Taylor tai Alex löytyisi molemmilta sukupuolilta nykyisin. --Seeggesup? 22. syyskuuta 2017 kello 02.25 (EEST)
Mielenkiintoista triviaa kyllä. -Tällä hetkellä vanhimmat suomalaiset elossa olevat henkilöt ovat syntyneet 1908 ja kuuluvat VRK:n tilastoissa ryhmään 1900-1919 syntyneet. Tämän syntymävuosiryhmän jälkeen syntyneitä miehiä, joille on annettu nimi Maria (tai joiden nimi on Maria, jos nimi on muutettu omasta aloitteesta myöhemmin) on 433 kappaletta. Miten muuttaisit Maria-nimen kohdalla tekstiä vai muuttaisitko ollenkaan? Osa miespuolisista Marioista Suomessa voi todennäköisesti olla vahvan katolisen perinteen parissa kasvaneita tai nimettyjä Marioita, jotka eivät ole transsukupuolisia. En poistaisi erottelua, mutta pitäisi ilmaista että kyseessä on eri aikaväleillä syntyneistä ihmisistä, joilla on tilastohetkellä ollut nimi Maria (oli se sitten annettu tai otettu). Omaa tutkimusta ei pitäisi ainakaan harrastaa.--Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 02.42 (EEST)
Tietenkään artikkeleihin ei laiteta omaa tutkimusta. Jättäisin yksinkertaisesti tekstistä pois osan ”joista 307 on miehiä”, koska minusta on harhaanjohtavaa antaa tuollainen tarkka luku nimen saaneista ”miehistä”, joista osa on transnaisia, ja saattaa vielä siirtyä väestörekisterissäkin sille puolelle.--Fotogurachan (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 02.56 (EEST)
Tarkka jakauma on nippelitietoa, joka saattaa kiinnostaa tai sitten ei. On täällä muutakin nippelitietoa ja etusivulla vielä "Tiesitkö, että.."-osasto. Nimenkantajia syntymävuoden mukaan jaoteltuna ei tarvitse päivittää kovin usein (koska nimiä on paljon). Tietysti kyseisen lukutiedon voi hakea itsekin VRK:n nimipalvelusta, ei siihen Wikipediaa tarvita. Triviankannattajat varmaan haluaisivat tietojen säilyvän, kun kerran ne on lisätty artikkeleihin. Tieto on lähteistettyä, en kannata järjestelmällistä karsintakampanjaa.--Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 03.35 (EEST)
Tuo transukupuoliset ovat niin pieni ongelma, että jos molempien sukupuolien N on yhtään yli viiden, laittaisin sen ehdottomasti näkyviin. Ei jokaista poikkeusta ja poikkeuksen poikkeusta voida huomioida.--LCHawk (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 08.08 (EEST)
Lisäksi kyseessä on primäärilähde, jossa tiedon täydelliseen virheettömyyteen ei voi välttämättä luottaa. Erilaisia nimiä on myös koko ajan voinut esiintyä monista eri syistä, vrt. esim. Kari Mattila (feministi), ja kaikkia näitä syitä ei voida tuntea (vrt. esim. nuo Stanley Ann Dunham ym.).--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 09.37 (EEST)
Joidenkin nimien kohdalla herää epäilys, että luvuissa on sukupuolen suhteen satunnaisia tiedonsyötön lyönti- tms. virheitä. Mariahan on selvästi katolista nimiperinnettä, mutta jotkut noista "ja kahdelle naiselle", "ja kolmelle miehelle" tuskin voivat olla muuta kuin tiedonsyötön lyöntivirheitä. Tai ainakaan ei voida lähteä siitä että tiedot olisivat ehdottoman varmasti faktaa, koska kyseessä on primnäärilähde. Oletus, että näin olisi on lian vahva. Siksi tällaisia pieniä lukuja ei mielestäni tulisi ilmoittaa lainkaan. Itse olen aina tavatessani poistanut näitä nimiartikkeleista. Nimistöntutkimuksen kirjallisuudesta kyllä löytyy tietoja nimien käytöstä. Sukunimissähän väestörekisterikeskus yksityisyyssyistä ilmoittaakin vähälukuiset nimet tyyliin "alle viisi".--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 09.25 (EEST)
Parempi tietysti voi olla sanoa esim., että "nimi on ollut" niin ja niin m onella miehellä/naisella. Luultavasti paljon enemmänhän nimiä muuttuu ja on muuttunut etunimen muutoksen kuin sukupuolen muutoksen johdosta, ja etunimen muutoksia on tehty koko ajan runsaasti monista muistakin syistä kuin sukupuolen muutos. --Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 09.33 (EEST)
Olen lisäksi havainnut tuossa VRK:n sivustossa sellaisen piirteen, että aina kun tietyllä aikavälillä (yleensä 20 vuoden aikana, esimerkiksi 1980–1999) nimi on annettu alle viidelle (mutta ainakin yhdelle) henkilölle, taulukossa lukee molempien sukupuolten kohdalla "alle 5". Toisin sanoen siinä ei koskaan ole toisessa sarakkeessa nollaa ja toisessa merkintää "alle 5". Tämä ilmenee niin säännöllisesti, että se luultavasti on järjestelmään ohjelmoitu ominaisuus. Jos ainoa rivi, jonka kohdalla jommankumman sukupuolen sarakkeessa on nollasta poikkeava rivi, on juuri sellainen, lienee jopa todennäköisempää, että todellinen lukumäärä on nolla.
Sen sijaan on kyllä totta, että joitakin uudehkoja nimiä annettiin aluksi sekä tytöille että pojille, kunnes ne myöhemmin vähitellen vakiintuivat joko miehen tai naisen nimiksi. Sitä paitsi on tunnettua, että esimerkiksi juuri Maria esiintyy espanjankielisissä maissa yleisesti miehilläkin toisena etunimenä, samoin kuin Marie Ranskassa, ja asuuhan Suomessakin jonkin verran myös espanjalaisia ja latinalaisamerikkalaisia maahanmuuttajia, joilla siitä syystä saattaa olla se nimi.
Kun asiasta on joskus huomautettu minulle osoitetussa viestissäkin, en enää sen jälkeen ole tuollaisia "ja muutamalle miehelle" -mainintoja mihinkään lisännyt, mutta en juuri poistanutkaan. Ehkä pitäisi. -KLS (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 09.42 (EEST)
Siis tottakai nimiä muuttuu enemmän etunimen kuin virallisen sukupuolen vaihdoksen takia. Se ei ollut tämän keskustelun ajatus. Ajatus oli se että minusta on tökeröä Wikipedian olettaa että tietty nimi on ”annettu kahdelle miehelle”, jos nimen on hyvinkin todennäköisesti itse ottanut itselleen kaksi transnaista, joilla on tuon tilastoinnin hetkellä toistaiseksi lukenut väestörekisterissä mies. Minusta artikkeli voisi hyvin vain sanoa että nimi on ollut vuoden 2017 tietojen mukaan noin 3500 suomalaisella ilman mitään triviaa kahdesta ”miehestä”, jotka hyvinkin mahdollisesti tosielämässä loukkaantuisivat jos heitä sellaisiksi nimittäisi.--Fotogurachan (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 10.57 (EEST)
Muotoillakseni asian vielä toisin; kun Wikipedia sanoo että nimi on ”annettu kahdelle miehelle”, se antaa minusta selvästi kuvan että nimi on valittu jonkun miehen nimeksi. Jos kuitenkin tapauksessa transnainen on ottanut itselleen tuon nimen naisen nimenä osana sukupuolenkorjausprosessiaan, on totuus jotain ihan muuta kuin Wikipedian harhaanjohtava kuvaus. Tietenkään Wikipediassa ei voida tietää kumpi minkäkin nimen kohdalla on totuus; siksi nuo yksittäiset miehet naisten nimissä ja naiset miesten nimissä olisi minusta yleensä paras jättää mainitsematta.--Fotogurachan (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 11.18 (EEST)
Artikkelissa valehdellaan/vääristellään lähteestä löytyvää tietoa? Saan esitetystä lähteestä Maria-nimisiä 2009 lopussa 363600, joista miehiä 450, vrt. artikkelin esittämät ”Suomessa Maria-nimisiä on vuoden 2009 loppuun mennessä ollut kirjoilla 361 867 henkilöä, joista 307 on miehiä”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 18.12 (EEST)
Tuo johtunee todennäköisemmin siitä, että luvut ovat muuttuneet sen jälkeen kun sivu on kirjoitettu; Suomeen on muuttanut lisää ennen vuotta 2009 syntyneitä Maria-nimisiä, ja ihmiset ovat voineet vaihtaa nimensä Mariaksi. Tuokin on yksi syy sille, miksi minusta noista ei tarvitsisi kertoa tarkkoja lukuja.--Fotogurachan (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 18.17 (EEST)
Selityksesi on hyvä. Eli on käytetty lähdettä, joka ei ole luotettava asian kannalta/joka ei ole tarkistettavissa, eli Merkitse lähteet –Käytäntö on unohtunut. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 19.29 (EEST)