Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Kirjallisuutta-osio

Voiko Kirjallisuutta-osioon lisätä sellaisia kirjoja, joissa kerrotaan artikkelin aiheesta koko teoksen sijaan vain korkeintaan muutamalla sivulla? Tuli mieleen näistä @Jarmo Turunen: tekemistä muokkauksista: [1] --Kärrmes (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 12.25 (EEST)

Niitä näkee paljon, eikä niitä ole kielletty, ellei tässä keskustelussa joku kiellä. Mutta juuri linkkaamassasi artikkelissa ei välttämättä kolmen sivun artikkelissa ole sellaista tietoa, mitä ei ole artikkelissa tai jo käytetyissä lähteissä. Turunen voisi mieluummin käyttää sitä lähteenä, ettei jää turhan tähden roikumaan, jos ei siinä olekaan mitään olennaista. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 12.30 (EEST)

Olen sitä mieltä, että tuollaiset ovat varmaan hyödyllisiä paremman puutteessa joidenkin hieman nimettömämpien esittäjien kohdalla. Sellaisten, joista ei ole kirjoitettu paljon ja tuskin on mitään kokonaista teosta olemassakaan. Mutta sitten taas joku Queen on niin megaluokan bändi, josta on kirjoitettu lukemattomia teoksia, osa aivan viime aikoinakin. Siihen peilaten en oikein tiedä, onko kannattavaa niiden sijaan lätkäistä siihen joku muutaman sivun pätkä vuodelta 1982. --Kärrmes (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 17.38 (EEST)

Lisääjä kävi täällä, ja laitoin vielä keskustelusivullekin kommentin. Kirja on 53 artikkelissa nyt elokuussa lisättynä ja aiemmin saman verran. Kirjastoissa sitä näkyy olevan runsaasti, joten sen löytää helposti. Ei niitä ehkä poistamaankaan voi ruveta, ellei nyt sitten Queenista ja jostain vastaavista. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 18.30 (EEST)

Varmaan voi suhteuttaa linkitetyn kirjan sisältöä suhteessa artikkeliin. Artikkeliin Queen ei välttämättä tarvitse linkittää kirjaa missä on parin sivun käsittely bändistä, koska bändistä on julkaistu useita suomenkielisiä kirjoja [2], [3]. Sitten taas jos on tuntemattomampi yhtye josta löytyy vähän lähteitä, niin siihen varmaan voi linkittää oheismateriaaliksi kirjankin jossa on parin sivun artikkeli bandistä. --Zache (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 18.57 (EEST)

Samaa mieltä. Kirjallisuusluettelohan on oikeastaan luettelo suosituksista. Mielekkäintä lienee suositella muutamaa parasta kirjaa sen sijaan että listattaisiin kaikki mahdolliset teokset. Kun kyse on suomenkielisestä Wikipediasta, niin lähtökohtaisesti suomenkieliset kirjat ovat parempia suosituksia kuin muunkieliset, aiheeseen keskittyvät kirjat ovat parempia suosituksia kuin aihetta ohimennen sivuavat, asiantuntijan kirjoittamat kirjat ovat parempia kuin harrastelijan ja niin edelleen. --Miihkali ^{(K • M)} 10. elokuuta 2022 kello 19.33 (EEST)

Voisitteko lopettaa rivijäseniä halventavat sanonnat tyyliin "lätkäistä", kun ette itsekään ole saaneet kahdessakymmenessä vuodessa aikaan tätä määräisempää ohjetta: "Kirjallisuutta. Artikkelin aihetta käsittelevät kirjat kerätään numeroimattomaan luetteloon."--Jarmo Turunen (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 14.00 (EEST)

Ymmärrän tunteesi. Saan itse jatkuvasti väheksyviä ja pilkallisia kommentteja toiminnastani. Ohje on varmaan vajavainen, mutta ehkä on ajateltu, että jätetään kirjallisuuden lisääminen kunkin omaan harkintaan. Todennäköisesti ei kuitenkaan ole ajateltu mitään vaan ehkä käännetty tiivistäen en.wikipedian ohjetta. En tiedä mitä siellä lukee. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 14.14 (EEST)

En.wikipediassa näyttää olevan velvoittava ohje ja sen lisäksi mielipidekirjoituksen tasoinen näkemys, joka siis ei velvoita. Niihin nähden fi.wikissä valikoima jää kirjoittajan harkintaan. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 15.31 (EEST)

Ei ole tarvinnut ja on ollut parempaakin tekemistä. Queenin luulisi olevan selvä tapaus, kun on noin suuri yhtye, jolloin parempiakin kirjoja kyllä löytyy. Kertoisitko oman näkemyksesi sen lisäksi, että puolustaudut, vaikka kimppuusi ei ole hyökätty? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 11. elokuuta 2022 kello 15.34 (EEST)

Onhan tuossa nyt sentään kerrottu, että kyse on artikkelin aihetta käsittelevistä kirjoista. Ei esimerkiksi hakuteoksiin sisältyvistä lyhyistä tai pitemmistä hakusana-artikkeleista.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 21.21 (EEST)

Opinnäytetyöt lähteinä?

Ovatko AMK:iden ja yliopistojen opinnäytetyöt ok lähteitä Wikipediassa?--37.33.252.29 29. elokuuta 2022 kello 12.30 (EEST)

Olen käyttänyt silloin kun työ on hyväksytty ja julkaistu esim. Heldassa tai muussa saavutettavassa paikassa. Jos ainoat kappaleet ovat opiskelijalla itsellään ja oppilaitoksen kirjaston varastossa, en käyttäisi. --Tappinen (keskustelu) 29. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)

Pitäisi vähän tietää kontekstia, että mille väittämälle sitä käytettäisiin lähteenä. Noin yleisellä tasolla tohtorin väitöskirjojen luulisi kelpaavan lähteeksi aika monessakin tilantessa. Kandintöihin ja graduihin suhtautuisin isommalla varauksella, niille löytynee yleensä parempia vaihtoehtoja. --ilmaisin (k) 3. syyskuuta 2022 kello 20.11 (EEST)

Väitöskirja on aito tutkimusjulkaisu, sen sijaan sen alapuolella olevat työt eivät vielä ole tiedettä, ellei niitä ole julkaistu tieteellisissä sarjoissa.Toivo ja Toivo (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 20.30 (EEST)

Ei nyt aivan noinkaaan, vaikka kategoriaero väikkärin ja muiden välillä toki on. Mutta tämä on täysin alariippuvaista. Osalla tieteenaloista graduissa julkaistaan ihan merkittävääkin tutkimusta, ja joskus on yksittäisiä tapauksia, joissa kandintutkielma (tai vastaava) on myös pioneerityö alallaan. Kategorisesti ei voi sanoa, että ne eivät voisi toimia lähteinä; tämä on aina tapauskohtaista. Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 21.57 (EEST)

En muista, että olisi keskusteltu jostain gradusta, että se ei kelpaisi lähteeksi. Riipuu tietysti. -- Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 22.25 (EEST)

Artikkelissa Juurrutushormoni olen käyttänyt jopa AMK-opinnäytteitä. Paheksutteko? --Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 22.59 (EEST)

Opinnäyte voi olla ihan uskottava kertomaan, että jotain on myyty apteekissa. Oletan, että tämä oli se, minkä perusteella kirjoitit, ettei yleensä löydy puutarhamyymälän hyllystä. Tulkinta oli vähän vapaa ja sivunumerokaan ei täsmännyt viitteeseen. Tieto lienee opariin kuitenkin luettu sen lähteenä olevasta kirjasta, joka sekin on 20 vuoden takaa. Aiheesta ei mitään hajua.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.15 (EEST)

Gradu voi tulla kyseeseen lähteistämään asioita, joissa lähde on lähteistettävään asiaan nähden uskottava. Esimerkiksi joku historiikki, joka on hyväksytty graduna, voi olla ihan ookoo lähde lähteistämään vaikkapa yhdistystä koskevaa artikkelia. Kovin merkittävistä asioista tsekkaisin, mistä graduntekijä on käsityksensä saanut. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.03 (EEST)

Mietin tätä sniin että käyttäisin huolettomammin toeria- tai kirjallisuusosaa, jossa voisin luottaa että gradun ohjaaja on vahtinut että noudatetaan alan hyviä käytäntöjä ja kelvollisia lähteitä. En käyttäisi graduntekijän omia johtopäätöksiä. Siis ylläolevassa esimerkissäni, voisin käyttää että gradun mukaan juurrutukseen käytetään yleisesti menetelmiä A, B ja C. Mutta en pelkästään gradun tulosten perusteella sanoisi, että menetelmä A on parempi kuin B. --Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.16 (EEST)

Olen suunnilleen samaa mieltä kuin Tappinen. Gradujen ja vastaavien hyödyllisin osa on yleensä kirjallisuusselvitys, jossa vedetään yhteen, mitä aiheesta on julkaistu oikeissa tutkimusjulkaisuissa. Tuollainen huolella tehty ja professorin hyväksymä kirjallisuusselvitys on jopa parempi lähde kuin wikipedistin yksittäisestä tutkimuksesta poimima tulos, joka voi olla ristiriidassa muiden tutkimusten kanssa. Mielestäni opinnäytteitä voi hyvin käyttää lähteinä ainakin silloin, kun niissä viitataan muihin luotettaviin lähteisiin. Jos taas gradussa on saatu täysin uusi tutkimustulos, niin siihen suhtautuisin varauksella. --TuomoS (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.21 (EEST)

Pitääpä ensi viikolla kaivaa kasa fennougristiikan graduja taas näytteeksi. Iivarius (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.00 (EEST)

Tuossa olen tasan päinvastaista mieltä. Mitään perusasioita, jotka on mahdollista lähteistää varsinaisesta kirjallisuudesta ja varsinaisista yleisesityksistä, ei tietenkään ole mitään järkeä lähteistää mistään gradusta tai amk-opinnäytteesta vaan tieteenkin ao. kirjallisuudesta ja yleisesityksistä. Muistelisin että joku Wikipedisti olisi joskus käyttäjäsivullaan maininnut ohjanneensa graduja. Itse en ole, mutta silti uskallan väittää näin.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 14.23 (EEST)

Olen samaa mieltä. Jos opinnäytteen kirjallisuuskatsaus on hyvä, niin silloin kannattaa hankkia kirjallisuuskatsauksessa suositellut teokset ja käyttää niitä Wikipedian lähteenä. Tieteellisissäkin teksteissä käy usein kuin rikkinäistä puhelinta leikkiessä, eli kun sama viite tai faktumi kulkee tutkijalta toiselle, sen alkuperäinen merkitys vähitellen tahattomasti vääristyy. Ehkä silloin voi viitata suoraan kirjallisuuskatsaukseen, jos siinä tehdään koontia aiemmasta tutkimuksesta vaikkapa hahmottelemalla tutkimuksen ajallista muutosta tai keskeisiä koulukuntia. Miihkali ^{(K • M)} 5. syyskuuta 2022 kello 12.41 (EEST)

Eri aloilla on aika erilaisia "kirjallisuuskatsauksia" Iivarius (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 11.51 (EEST)

Älä luota. Ohjaajalla ja opiskelijalla on kannuste saada opinnäyte hyväksytysti suoritetuksi. Ei yleensä yhtään enempää. Alimman hyväksytyn arvosanan kriteerit ovat mm. tutkimusalan tuntemuksen tai lähteistyksen osaamisen suhteen hyvin matalalla. Lue joku kriteerilista malliksi, niin asia selviää. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.32 (EEST)

Riippuu monista seikoista. Niitä käytettäessä on toki aina syytä muistaa lähdekritiikki sekä käytäntö "Ei uutta tutkimusta". Opinnäytetyö on lähes aina sekundaarilähde. Väitöskirja on ilman muuta aina luotettava lähde. Graduihin ja AMK:n opinnäytetöihin antaisin sellaista kommenttia, että voi niitä käyttää lähteenä, mutta lähdekritiikki tulee tässä erittäin tärkeäksi. Kandeja ei liene mistään saatavillakaan kaikkien luettavaksi?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 3. syyskuuta 2022 kello 23.56 (EEST)

Kanditöitä on toki paljonkin verkossa, esim. [4]. --TuomoS (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.05 (EEST)

"Tuollainen huolella tehty ja professorin hyväksymä kirjallisuusselvitys on jopa parempi lähde kuin wikipedistin yksittäisestä tutkimuksesta poimima tulos" - Ei ole. Professori päästää läpi rehua, koska opiskelijan kanssa on turha riidellä. Graduja on hyviä ja huonoja, mutta niitä ei yliopistojen vaatimuksissa kutsuta tieteeksi vaan opinnäytteiksi, jotka pätevöittävät henkilön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Niistä voi poimia yksinkertaisia faktoja, jos tiedot on lähteistetty. Toivo ja Toivo (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.41 (EEST)

On paljon sellaisia aiheita, joista ei ole julkaistu gradua kummempaa tutkimusta eikä myöskään populaaria tietokirjallisuutta, korkeintaan satunnaisia lehtijuttuja ja vastaavaa pistemäistä tietoa. Näin erityisesti Suomessa, joka on pieni kielialue. Tällaisissa tilanteissa gradun käyttö lähteenä on mielestäni perusteltua rajatuissa tapauksissa:

1. Erittäin hyvä arvosana. Wikipedian lähdekäytännön kannalta on valitettavaa, ettei gradujen arvosanaa tai sanallista arvostelua julkaista verkossa. Arvostelu on kuitenkin periaatteessa julkista tietoa ja sitä voi tiedustella esimerkiksi ”oppilaitoksen kansliasta tai muusta tietoja hallinnoivasta oppilaitoksen yksiköstä.”[5] Siihen aikaan, kun gradut vielä painettiin ja sidottiin kirjoiksi, arvostelu usein liitettiin mukaan ja löytyy siis yliopiston kirjastosta. Jos arvosana on hyvä (laudatur, eximia, 4–5) tai jos vaikkapa olisi käynyt niin onnekkaasti, että sanallisessa arviossa todetaan opinnäytteen nousevan tieteellisen tutkimuksen tasolle, niin silloin on olemassa professoritason asiantuntijan lausunto siitä, että gradu on laadukas ja luotettava. En näe, miksei tällaista gradua voisi käyttää Wikipedian lähteenä. Pikemminkin olisi sitä pahamaineista uutta tutkimusta arvioida gradu niin huonoksi, ettei se kelpaa lähteeksi. Mikään itsetarkoitus graduun viittaaminen ei tietenkään ole, jos saatavilla on muutakin lähdemateriaalia. Oma kysymyksensä on, kuinka gradun luotettavuuden tai sen puutteen voi tuoda Wikipediassa esiin loukkaamatta gradun kirjoittajan tietosuojaa, mutta kyseessä ei liene ylitsepääsemätön ongelma. Kirjastosta löytyvän painetun gradun arvostelusivuun voinee viitata kuin mihin tahansa kirjaan.
2. Gradua on käytetty lähteenä väitöskirjoissa, vertaisarvioiduissa artikkeleissa ja laadukkaiden kustantamojen julkaisemissa tietokirjoissa. Tällöin on jälleen olemassa asiantuntijan arvio siitä, että gradu on laadukas ja luotettava ja se sisältää sellaista tietoa, jota ei ole löydettävissä muualta. Tällöin on kuitenkin aina tapauskohtaisesti harkittava, onko gradua sinällään järkeä käyttää lähteenä vai riittääkö lähteeksi vertaisarvioitu tutkimuskirjallisuus, jossa viitataan graduun. Aina näin ei ole, sillä gradusta voi löytyä sellaista lisätietoa, johon myöhemmässä kirjallisuudessa pelkästään viitataan mutta jota ei seikkaperäisesti referoida. Esimerkiksi Titus Hjelm viittaa väitöskirjassaan Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta Ilkka Salmenpohjaan (ja tämän pro graduun) ”nuoremman polven tutkijana”, joka osaltaan oli tuomassa yhdysvaltalaisen tutkimuksen tuloksia ja näkökulmia suomalaiseen saatananpalvontatutkimukseen.
3. Opinnäytteen kirjoittaja on itsessään niin näkyvä henkilö, että hänen mielipiteensä ovat wikimerkittäviä riippumatta opinnäytteen ansioista tai heikkouksista. Gradua ei tietenkään pidä tunkea joka tuuttiin, mutta sitä voi käyttää sellaisissa artikkeleissa, joiden aihepiirin alalla opinnäytteen kirjoittaja on profiloitunut.
4. Suomenkielinen terminologia. Jos Wikipedia-artikkelin aiheesta on saatavilla lähinnä englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta, opinnäytteillä voi lähteistää suomenkielisen termin olemassaolon ja ehkä määritelmänkin. Aina parempi, jos löytyy useita opinnäytteitä, joissa käytetään samaa suomenkielistä termiä ja annetaan sama tai lähes sama määritelmä. Useiden opinnäytteiden käyttö minimoi asiavirheen tai hatusta vetäistyn terminologian riskiä. Ihannetilanne on tietysti sellainen, jossa lähteeksi löytyy opinnäytteen sijaan vaikkapa sanakirja tai tietosanakirja.
5. Gradu todisteena ilmiön olemassaolosta. Jos aiheesta on olemassa hyvin vähän tutkimusta, gradulla voidaan havainnollistaa ilmiön olemassaoloa tuomatta kuitenkaan sen tarkemmin esiin opinnäytteessä esitettyjä tulkintoja. Tällainen referaatti on syytä pitää lyhyenä eikä sen varaan tule rakentaa kokonaista artikkelia. Aina parempi, jos gradun rinnalle löytyy myös muita lähteitä, kuten lehtijuttuja. Itse käytin artikkelissa Cthulhu-tarusto opinnäytettä yhtenä lähteenä sille, että on olemassa pieniä uususkonnollisia yhteisöjä, jotka palvovat suuria muinaisia ja uskovat kirjaimellisesti niiden olemassaoloon.
6. Gradu graduna. Joissakin hyvin rajatuissa tapauksissa — lähinnä silloin, kun tutkimuskirjallisuutta on olemassa erittäin vähän — voidaan artikkelissa mainita, että aiheesta on tehty gradu tai graduja ja lyhyesti kuvailla niiden tuloksia. Esimerkiksi artikkeli Prättäkitti mainitsee ”folkloristi Kristiina Kestisen liittäneen tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon”, ja viitteen takaa löytyy syventävien opintojen tutkielma.

En käyttäisi gradua lähteenä, jos tieto on epäolennaista, epäilyttävää tai tutkimuskirjallisuudesta hahmottuvan konsensuksen haastavaa, tai jos sama tieto löytyy vertaisarvioidusta lähteestä. Lähtökohtaisesti sanoisin, että moni ongelma ratkeaa, jos vaivaudutaan kysymään gradun arvosanaa. Silloin selviää, onko joku asiantuntija aikanaan katsonut sen päteväksi. --Miihkali ^{(K • M)} 4. syyskuuta 2022 kello 10.28 (EEST)

Suorastaan loistava kommentti. Juuri näin minäkin asian näkisin, mutta teit seikkaperäistä ja loistavaa kommenttisi muotoilussa! Iivarius (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 10.47 (EEST)

Mun mielestä graduja ja AMK-opinnäytetöitä voi käyttää lähteenä varsinkin sellaisissa asioissa jotka eivät ole tulkinnanvaraisia. Aika iso osahan noiden sisällöistä on ns. taustoittavaa ja muita lähteitä koostavaa sisältöä. Ylipäätänsä gradut ja opinnäytetyöt voivat olla jostain harvinaisemmasta aiheesta niitä parhaita kirjallisia lähteitä joita löytyy, koska niissä tekijällä on ollut aikaa käydä aihetta läpi ja tehdä siitä jäsennetty esitys. Eli vähän kuin Tappinen, niin pitäisin näissä olennaisimpana sitä, että onko ne saatavilla tarkistettavaksi helposti jälkikäteen jolloin niistä voi suht helposti käydä tarkistamassa miksi asia on kirjoitettu siten kuin on. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 10.42 (EEST)

Merkittävyyden puolustaminen artikkelin kohteen masinoimana

Pienen ajan sisään jo toisen kerran on tullut ilmi että merkittävyyskeskusteluun laitetun henkilöartikkelin kohde (Benjamin Pitkänen) on masinoinut keskusteluun itseään puoltavia kommentteja Somen avustuksella. Näihin pitäisi ottaa selkeä linja, nythän reilusti suurin osa kannattaisi artikkelin säilyttämistä vaikka kokeneemmista käyttäjistä artikkelin säilyttämistä onkin vastustettu. Näen tässä riskin myös äänestyksien kannalta, koska sinne "liian myöhään" päätynyttä artikkelia voi kannattaa useita käyttäjiä jotka ovat rekisteröityneet vain artikkelin puolustamista varten. Voisiko tälläisessä selkeässä tilanteessa olla ratkaisuna artikkelin pikapoisto väärinkäytöksien takia tai poistoäänestysten äänikynnyksen muuttaminen (esim alle kuukauden ja alle sadan muokkauksen tunnukset eivät saisi äänestää - ei siis jokotai vaan ja). Korkki74 (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 10.52 (EEST)

Joo ei noita kommentteja voi ottaa huomioon. Muutenhan jokainen artikkeli saataisiin säilymään/poistettua jos vain on suuri joukko jollain foorumilla päättänyt näin tehdä. Toki en kannata pikapoistoakaan "väärinkäytösten" takia, tietysti voisi suojata keskustelusivun uusilta tunnuksilta ja poistaa nuo kommentit mitä tulleet. Stryn (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.04 (EEST)

No, tuossa aika monen puoltajan kommentti on samalla eka muokkaus wikipediaan. En olisi kauhean huolestunut äänestyksen suhteen, mutta jollain tulee näköjään housuihin helpommin jotkut hermostuvat pienemmästäkin. Kuka oli eka masinisti merkittävyyskeskustelussa?-- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.16 (EEST) Muokattu omaa kommenttia sen jälkeen kun siihen on vastattu. --Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.23 (EEST)

Hienoa, ettet pysty asialisuuteen tärkeassa asiassa. No tulipahan selväksi, että hyväksyt masinoinnin. Nitraus ^(wikinät) 17. syyskuuta 2022 kello 11.21 (EEST)

Ei ole juurikaan merkitystä sillä hyväksynkö vai paheksunko masinointia, koska en voi siihen vaikuttaa. -- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.25 (EEST)

Siis masinoinnin tapahtumiseen jossain Wikipedian ulkopuolella. -- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.26 (EEST)

Merkittävyyskeskustelu ei ole äänestys ja muutenkaan eivät olisi äänioikeutettuja. Käytännössä jos IP:t tai tuoreet kommentoijat tuovat uusia argumentteja tai lähteitä jotka tukevat merkittävyyttä, niin se vaikuttaa keskustelussa, mutta esimerkiksi se että useita kertoja sanotaan sama asia ei varsinaisesti vaikuta merkittävyyden arviointiin sen enempää kuin että se olisi sanottu yhden kerran. -- Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.24 (EEST)

Ei mitään suurta huolta tämmöisestä. Sata artikkelimuokkausta ennen poistoäänestyksen alkamista on aivan riittävä raja; jos ihminen on ehtinyt sellaiset tehdä, sitten saa osallistua vaikka masinoitunakin. Iivarius (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.24 (EEST)

Muistetaan myös käytännössä mainitut lisäehdot. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.43 (EEST)

Eipä noihin merkittävyyskeskusteluihin vanhatkaan käyttäjät usein tuo mitään perusteluja merkittävyydelle, niin miksi uusille olisi eri kriteerit. Täälläkin on esimerkiksi satoja artikkeleja, joissa käyttäjä, esimerkiksi Käyttäjä:Elena, on vain todennut merkittäväksi keskustelusivulla ja lopettanut merkittävyskeskustelun ilman mitään perusteluja tai tukevaa mielipidettä.--MAQuire (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.36 (EEST)

Kyllä meillä voisi olla lihanukke käytäntö. -- Cimon Avaro 20. syyskuuta 2022 kello 09.41 (EEST)

Lasten nimet artikkelissa

Voisiko ottaa käytännöksi artikkelien aihehenkilöiden lasten nimien maininnat, niidenkin ketkä eivät ole julkkiksia? Olen aina itse laajentaessani maininnut nimeltä kaikki lapset jos ne vain ovat olleet jostain saatavilla, ihan vain siksi että uskon sen kiinnostavan lukijoita. Itseäni ainakin lukijana kiinnostaisi, minkä nimisiä ovat esim. näyttelijöiden lapset. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 12.51 (EEST)

En kannata.--MAQuire (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 12.56 (EEST)

Lapset eivät ole vanhempiensa jatkeita tai omaisuutta: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi, he ovat elämän tyttäriä ja poikia", (Khalil Gibran) kannattaa lukea kokonaan, löytyy helposti netistä. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.18 (EEST)

Tavislasten nimet ovat tarpeettomia, koska ne eivät lisää artikkelin aiheen merkittävyyttä. Eri asia on tietysti Wikimerkittävät lapset. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.20 (EEST)

Ei, enkä myöskään kerro, mikä minua kiinnostaisi. --Lax (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.21 (EEST)

Olisin tässä samoilla linjoilla kuin kommentoijat yllä. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.56 (EEST)

Elävien lasten nimiä ei mielestäni pidä mainita, ellei kyseessä ole kuuluisa (=wikimerkittävä) henkilö. Samoin lapsen nimeäminen voi olla perusteltua, jos artikkelin aihe on vaikkapa kirjoittanut (säveltänyt, ohjannut jne.) ja julkaissut teoksen yhdessä lapsensa kanssa ja teoksen tekijätiedoissa mainitaan molempien nimet. Historiantutkimuksessa yksityisyydensuojan rajana pidetään joskus sataa vuotta. Sitä vanhemmista henkilöistä voi mielestäni kertoa vapaasti myös lapsen nimet. --Miihkali ^{(K • M)} 25. syyskuuta 2022 kello 15.25 (EEST)

Höpöhöpö. Jos NN on kuollut sata vuotta sitten, ei se tee hänen lapsistaan vapaata riistaa. Siteeraan äskeistä itseäni jossa siteerasin Gibrania, mutta nyt vähän pitemmälti: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta, ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle." --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 17.27 (EEST)

Tarkoitinkin, että sellaiset henkilöt voi mainita, jotka ovat kuolleet sata vuotta sitten. Se voi joissakin tapauksissa merkitä vaikka kuuluisan henkilön lapsia, joiden kuolemasta on yli sata vuotta. Ei esimerkiksi liene kovin suuri synti käsitellä antiikin henkilöiden perheitä. Englanninkielisessä Wikipediassa on monista ihan sukupuukin. Miihkali ^{(K • M)} 25. syyskuuta 2022 kello 17.54 (EEST)

Mun mielestä suhteellisuudentajua voi käyttää. Jos lapsia on käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä, niin ne voi artikkeliinkin pistää. Esimerkiksi Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion lapsen voi kirjoittaa nimellä artikkeliin. Sitten taas jonkun sellaisen lapsen nimeä jota ei ole toistuvasti käsitelty luotettavissa lähteissä ei. -- Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 19.50 (EEST)

Olen tästä eri mieltä. Kaikki se, mikä mainitaan lähteissä, ei välttämättä ole Wikipedian kaltaisen yleistietosanakirjan näkökulmasta merkittävää. Miihkali ^{(K • M)} 26. syyskuuta 2022 kello 08.34 (EEST)

Olen samaa mieltä. -- Htm (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 09.25 (EEST)

Olisin lähinnä Zachen ja Miihkalin linjoilla. Elävienkin lasten nimet voi mainita, jos käsittelyä on riittävästi, ja yli sata vuotta sitten kuolleiden silloin, jos se on ensyklopedisesti tarkoituksenmukaista. Vyörykkä (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 19.43 (EEST)

Aihe sai alkunsa tästä. Siellä on vielä onnettomuudesaa kuollut poika, mutta ehkä hän sai julkisuutta. Vai pitäisikö poistaa? --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.49 (EEST)

Kyse on täysi-ikäisenä kuolleesta henkilöstä ja artikkelin kohdekin on jo kuollut. Onnettomuudessa kuollut poika on mainittu nimellä ainakin Seuran jutussa. Aikalaismedioista ei tosin ole tietoa. Minusta tuo nimi voi olla tuossa tai olla olematta. Eri asia on vielä alaikäiset elävät henkilöt.--MAQuire (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.04 (EEST)

Minulle käy ihan miten vain, en kyllä ihan ymmärrä miten tuo siteeraus liittyy asiaan. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.17 (EEST)

Jaa-a, kaikki eivät muista. Sanon sen sävelin: laulettuna. Joku kirjakin on. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 16.43 (EEST) Ajatuksena siis on, että ei ole tarpeellista mainita Wikipediassa nimeltä sellasia henkilöitä, jotka eivät ole tunnettuja eivätkä merkittäviä. Heidän nimensä eivät kuulu Wikipediaan. Jos jotain on Wikipediassa, sen pois saaminen on käytännössä mahdotonta. Ajatuksena on kaiketi, että lapset saisivat aikanaan itse päättää, haluavatko tulla mainituksi vai eivät. --Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 16.54 (EEST)

Jos näillä kommenteilla viitataan edellä esittämääni Gibran-sitaattiin, niin ensinnäkin kommentit ovat väärässä paikassa ja toiseksi minun muistini yltää kyllä Halkolaa pitemmälle. Kyse on Kahlil Gibranin proosarunosta "On Children" (suomeksi teoksessa Profeetta), joka Annikki Setälän suomennoksena on varsin suosittu, varsinkin muutamat ensimmäiset rivit. Halkolan laulamana se ei tavoita asian ydintä, ja siksi Tiedonantajassa sen on Jukka Parkkari tulkinnut taistolaisten kannanotoksi (varmaan hän on jo ehtinyt hävetä silmät päästään) [6]. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 17.22 (EEST)

Sinä et liity kommentteihin mitenkään --. Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.07 (EEST)

En ymmärrä, mihin kommenttiin se linkki Halkolan laulamaan Kahlil Gibranin runoon liittyy, ellei minun kommenttiini, jossa siteeraan Kahlil Gibranin samaista runoa. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.20 (EEST)

Tarkennan: sinä et liity minun kommentteihini mitenkään. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.26 (EEST)

Nyt kun on selitetty syy yksinkertaiselle ei-vastaukselle näinkin erikoisesti, runolla ja laululla jopa, niin keskustelua ei varmaan tarvitse jatkaa. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.38 (EEST)

Sellainen tarkennus tuohon, että ei Parkkari ole kirjoittanut Tiedonantajaan. Tuossa sinun linkkaamassasi pakinassa Tiedonantajan pakinoitsija Eero kritisoi jotain Kansan Uutisten Viikkolehdessä julkaistua Parkkarin kolumnia. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.12 (EEST)

Kiitos tarkennuksena, huolimattomasti kirjoitin väärin vaikka luin oikein. Vaikka Kahlil Gibran ei varsinaisesti asiaan liitykään, sivupolut ovat usein mielenkiintoisia, ja pidin tärkeänä että runo identifioituu Kahlil Gibraniin eikä Kristiina Halkolaan. Keskustelu lienee antanut tulokseksi (kuten aiemmissakin keskusteluissa), ettei lasten nimiä kerrota, elleivät he itse ole wikimerkittäviä. Kysymys lento-onnettomuudessa kuolleesta pojasta lienee vielä auki. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 08.56 (EEST)

Olen tästä Helena Kara -tapauksesta samaa mieltä kuin MAQuire. Jos pojan tapaturmainen kuolema nyt yleensä koetaan tarpeelliseksi mainita erikseen, voi nimenkin tässä tapauksessa varmaan mainita, kun sekä poika että Kara ovat kuolleet jo vuosikymmeniä sitten (ja kuolemaan johtanut ilmavoimien lento-onnettomuus lienee aikanaan ylittänyt uutiskynnyksen). Karan kaksi muuta lasta lienevät vielä elossa, joten heidän nimensä eivät artikkeliin kuulu, elleivät he ole itse kuuluisia. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.12 (EEST)

Asia selvä. Helena Kara on laatuarvioinnissa, niin haluaisitko käydä lukemassa ja kertomassa kantasi, ettei keskustelu siellä menisi aiheen ohi enempää kuin on jo mennyt? --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.28 (EEST)