Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Paja

Sekalaista

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Merkittävyys kyseenalaistettu

Nykyään merkittävyyden kyseenalaistamisaika on 3 vuorokautta. Onko se mielestänne riittävä aika? Pidentäisin aikaa viikoksi (7 vrk) tai edes 5 vrk. Mitä mieltä olette? Anonymous87 (keskustelu) 27. helmikuuta 2026 kello 21.02 (EET)

Mielipiteesi on hyvä, mutta prosessia ei tulisi hidastaa. raid5 28. helmikuuta 2026 kello 02.13 (EET)

Kyllähän aikaa nytkin pidennetään, jos on tarvetta. En näe, että tuolla saavutettaisiin mitään. Merkittävyys kyseenalaistettu -luokka vain ruuhkautuisi turhaan, kyseenalaistuksia tehdään niin paljon. --Kärrmes (keskustelu) 1. maaliskuuta 2026 kello 12.02 (EET)

Yleensä aika on riittävä ja sitä pidennetään tarvittaessa. On ymmärrettävää, että aloittaja ei aina ehdi etsiä lisää lähteitä kolmessa päivässä. Jos aiheesta löytyy myöhemmin lisää lähdekäsittelyä tai merkittävyys kasvaa muuten, artikkeli voidaan luoda uudelleen.--Puppe100 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2026 kello 09.03 (EET)

Kolme päivää on mielestäni riittävä, tuossa ajassa artikkelin tekijä tai joku muu ehti kyllä korjata ongelmakohdat jos aihe on ylipäänsä sellainen, että se Wikipediaan kuuluu. Kontrastina fi-wiki on joskus liian kärkäs tulkitsemaan merkittävyyttä hyvin poikkeavin tavoin syntyneitä ennakkotapauksia käyttäen tai niihin vedoten – joten jälkeenpäin katsottuna tarpeeton tai lepsu merkittävyysperusteinen poisto voi jälkeenpäin aiheuttaa ongelman. Ratkaisu ei tässä ole nostaa aikaa kolmesta päivästä suuremmaksi, vaan merkittävyyttä arvioitaessa käyttäjän pitäisi muistaa jaksaa ottaa riittävällä vaivalla selvää, mistä on aiheessa on kyse ja miksi se pitäisi lisätä Wikipediaan. --Osmo Lundell moro 10. maaliskuuta 2026 kello 16.36 (EET)

Kysymys tekoälystä ja netin louhinnasta

Panin yhden artikkelin (denimismi) merkittävyyskeskusteluun, koska ajattelin, että kolme vuorokautta Wikipediassa jopa todennäköiselle pelleilyartikkelille ei ole vaarallista. Tärkeintä on, että ongelma on huomattu ja siihen reagoidaan – oli poistoprosessi sitten pikainen (3–7 vrk) tai välitön (3-7 min). Tuli yhtäkkiä mieleen, että artikkelihan on jo Googlen hakutuloksissa ensimmäisenä ja ilmeisesti myös kielimallien (LLM) löydettävissä, eli tekoäly voi lukea sen ja saada siitä ideoita hallusinointiin. Vaikka merkittävyyskeskustelu ja kaikenlainen keskustelu poistosta on mielestäni tärkeä ja arvokas prosessi sen sijaan, että ylläpito vain poistaa kaikkea ongelmajätetunnuksella Y1 (joita roskiksi kutsuttiin 15 vuotta sitten), niin pitääkö wikipedistien ruveta nykyään kantamaan huolta siitä, että Wikipediaa voidaan käyttää alustana omille vitseille, jotka 10 vuotta sitten olivat harmittomia mutta jotka 10 vuoden kuluttua tulevat vastaan, kun vaikkapa jonkun wikipedistin eläketukihakemuksen käsittelee Kansaneläkelaitoksen tekoäly, joka käyttää päätöksensä perusteluissa sanaa "denialismi"? Silloin siis jossain tapauksissa yllä mainittua keskusteluaikaa ei pitäisi pidentää vaan sitä pitäisi ratkaisevasti jopa lyhentää jopa nollaan minuuttiin, ja siinä on omat ongelmansa. Meillä on ihan toisenlaisia ongelmia kuin vielä viisi vuotta sitten. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2026 kello 16.17 (EET)

Näin se on. Täysin keksityt sisällöt, mainokset ja vedätykset menevät läpi heti. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. maaliskuuta 2026 kello 21.00 (EET)

Tekoälyartikkeleita tulee Wikipediaan nopeaa tahtia, osa käyttäjistä ei niitä erota ihmisen tekemistä ja niiden kohtalo on sattumanvaraista. Osa kaikkein surkeimmista merkitään pikapoistoon perusteella ”ei järkevää sisältöä”, osa jää mätänemään luokkaan Artikkelit, jotka saattavat sisältää tekoälyn tuottamaa sisältöä. Niiden lisäksi on tuntematon määrä artikkeleita, joita kukaan ei poista tai merkitse, jotka jäävät sellaisinaan artikkeliavaruuteen. Yksi monista tekoälymerkeistä on tekoälyn hallusinoimien olemattomien mallineiden käyttö artikkeleissa, mikä näkyy rikkinäisenä wikikoodina. Valitettavasti kaikki eivät ymmärrä sitä varoitusmerkiksi tekoälystä vaan osa tyytyy poistamaan rikkinäisen koodin ja antaa artikkelin olla, vaikka se tulisi merkitä, tutkia tai/ja poistaa. En-wikissä noille on pikapoistoperuste (G15), jollainen olisi hyvä saada tännekin. Siellä myös hyväksyttiin äsken käytösohje Writing articles with large language models, mikä kieltää valtaosan tekoälyn käyttötavoista artikkelien tuottamiseen. Suomenkielisessä Wikipediassa keskustelua tekoälystä on käyty suhteellisen vähän, olen tallentanut sitä tänne wikiprojekti Tekoälyvalvomon sivuille. --Suomalta (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 14.22 (EEST)

Minä puhuin itse asiassa kaksisuuntaisen tien toisesta ajoväylästä. Jos ihminen luo Wikipediaan, joka on verkkoalusta, omin älyllisin tai älyttömin voimin pelleilyartikkelin, jonkalaisista voi katsoa lukuisia esimerkkejä Wikipedian huonoista vitseistä, niin aiemmin ne olivat vaarattomia, mutta nyt niiden lyhytkin esilläolo voi imeytyä kielimallistoon ja tulla ensi syksynä meitä vastaan mallin päällä olevana kauhtanana eli tauhkana. Suomalta puhuu vastaantulevien kaistasta, missä tekoäly tuottaa sisältöä Wikipediaan. Ongelma on tosiaan sellainen, että sitä ei ollut olemassakaan vielä viisi vuotta sitten. Schrödingerin kisamme (sic, tävling) on yhtä aikaa ojassa ja allikossa. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 17.50 (EEST)

Wikipediahan oli jo alun perin looginen mahdottomuus, joka pyöri sittenkin. Tässä alkaa jo toivoa, ettei se pyöri. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 21.12 (EEST)

Noh, kyllä shakkipelikin selvisi tietokoneiden etevämmyydestä, vaikka ihmiset pelaavatkin kaikki nyt imbesillien sarjassa. Ihmiset voivat yhtä hyvin yrittää huolehtia siitä, että Wikipedian kaltaiset projektit jäävät koko ajan kohoavan älymerenpinnan yläpuolelle ja että tästä tulee ihmisten reservaatti. Ei kannata heittää sotakirvestä kaivoon vielä. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 21.25 (EEST)

Suurin osa ainakin kysymyksiin vastaavista (kaupallisista) järjestelmistä toimii siten, että niissä on eroteltuna ns. logiikkapuoli ( = staattinen kielimalli joka pyörittelee vastausta) ja sitten ne varsinaisen vastauksen muodostaa suht reaaliaikaisen tai lennossa webbihakujen pohjalta luodun indeksin pohjalta. Omalla koneella pyörivät mallit on tietty yhä staattisempia. --Zache (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 23.05 (EEST)

Ovatko sisennykset vanhentunut tapa keskustelun kulussa?

Wikipedian käyttö- ja keskusteluliittymään on 2020-luvulla tullut erillinen "Vastaa"-nappula, jolla voi vastata kommenteihin. Nähdäkseni erittäin harva enää kirjoittaa kommentteja wikitekstitilassa ja osaa tai arpoo niiden alkuun riittävän määrän kaksoispisteitä eli sisennyksiä. Osa vastaa tarkasti toisten kommentteihin, osa taas vastaa aina viimeisimpään kommenttiin keskustelussa (tai "threadissa") riippumatta siitä, vastaako jonkin toisen kommenttiin vai peräti omaansa. Ovatko sisennykset jo eilispäivää? Onko niin, että niistä ei pidä enää tehdä mitään tulkintoja siitä, kuka vastaa kenellekin, vaan pitää pikemminkin päätellä joko kirjoitetusta tekstistä tai rivien välistä tai jopa kirjoittajan intentioista, mihin vastauksena tallennettu sarjassa seuraava kommentti on tarkoitettu? Onko siis aivan hyväksyttävää jatkaa keskustelua ihan mistä sattuu, ja tällä tarkoitan sitä, että keskustelujen järjestelyä tai kommenttien siirtämistä ei oikeastaan enää ole tarpeen tehdä? Jos ei ole hyväksyttävää, niin miten ratkaistaan se, mikä kommentti on oikeassa paikassa ja mikä on väärässä paikassa? Ovatko kaikki missä sattuu olevat kommentit yleisiä kommentteja aiheesta tai sen vierestä, ja vain jos panee alkuun {{Ping}}auksen, niin kommentti on tarkoitettu nimenomaisesti sille, jota pingataan? --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2026 kello 17.27 (EET)

Käsitykseni mukaan asia on lähtökohtaisesti kuten ennenkin, eli ei voi vain vastata mihin sattuu, vaan oikeaan sisennyksen kohtaan. Jos joku pistää väärään paikkaan, niin ystävällinen huomautus käyttäjälle. Jos on jatkuvaa ja tahallista, menetellään häiriköivä muokkaustyyli -käytännön mukaisesti. Tässä olisi minun näkemys. --Lumihiutale (keskustelu) 11. maaliskuuta 2026 kello 17.31 (EET)

Käsitykseni mukaan pienissä keskusteluissa, joissa kommentti väärään kohtaan, ei sillä pitäisi olla mitään väliä, ihan oman pään mitävitunväliä-refleksin aiheuttamana. Toki kommentti kuuluu laittaa siten, että sen kohde ja sisältö käy ilmi. Bitterbutter (keskustelu) 11. maaliskuuta 2026 kello 17.33 (EET)

Sillä on lähtökohtaisesti aina väliä, ja Wikipediassa hällä väliä -asenne ei kanna pitkälle. Joten tarkkuutta jatkossa. Ei nyt ole mikään maailmanloppu kuitenkaan. --Lumihiutale (keskustelu) 11. maaliskuuta 2026 kello 17.36 (EET)

Tämän ei sinänsä ole tarkoitus olla keskustelua yksittäisten hällävälistien toiminnasta vaan keskustelu on käytännöstä. Keskustelun kulku on erilaista kuin ennen Vastaa-tekniikan tuloa. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2026 kello 17.43 (EET)

Mielestäni olisi järkevää painaa vastaa-painiketta siihen viestiin mihin on vastaamassa. Tai sitten wikikoodissa vastaavalla sisennyksellä, eli kuten ennenkin. —Lumihiutale (keskustelu) 11. maaliskuuta 2026 kello 17.59 (EET)

Myöhäiset kiitokseni huomioimisesta jok'ikiselle. Yritän jaksaa muun jaksamisen ohella. Epävirallisella wikilomalla Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 15.55 (EEST)

Tuossa edellä joku valitteli, etten ollut sisentänyt viestiäni, kun jatkoin sisentämättä edellistä kommenttiani uudella kommentilla. Hän ehkä luuli meitä eri kirjoittajiksi. Jos ketjun aloittaja ei vastaa omaan kommenttiinsa vaan tekee uuden kommentin, hänen ei pidäkään sisentää tekstiä, vaikka käytäntöjenvartijat ovat tottuneet sisennyksiin Vastaa-nappulan käytön johdosta. (Itse käytän useimmiten wikitekstitilaa.) – ~2026-15575-29 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2026 kello 00.25 (EET)

Juuri näin. —Lumihiutale (keskustelu) 12. maaliskuuta 2026 kello 08.09 (EET)

Pxosin esittämät näkemykset (12.3. ja 30.3.2026), joihin ei ole vastattu mitään.

Ainakin sivu Wikipedia:Keskustelusivu on selvästi jäänyt kymmenluvulle. Siellä oleva kohta keskustelusivun selkeästä käytöstä ei ota huomioon Vastaa-nappulaa eikä ping-tyyppisiä puhuttelunimittelyjä. Siksi avasin keskustelun. Aiemmin sisennykset olivat ratkaisevia ja toisinaan kommentteja siirrettiin oikeaan paikkaan. Englanninkielisessä Wikipediassa sisennyksillä ei ole koskaan ollut merkitystä vaan usein keskustelu etenee siellä niin, että seuraava kommentoija panee (i.e. laittoi) kaksi pistettä alkuun ja tallentaa kommenttinsa muiden perään. Sen vuoksi sinne onkin tullut ajat sitten erityinen "outdent-malline", jota taas täällä ei tarvita oikeastaan koskaan. Sama on Meta-Wikissä, jossa minua aikanaan moitittiin siitä, että muutin erään ihmisen kommenttin sisennystä, ja siitä ymmärsin, että siellä velvollisuus huolehtia keskustelun kulun ymmärtämisestä on paljon enemmän lukijalla kuin kirjoittajilla. Mietin, onko samantyyppinen kehitys tulossa myös tänne, jolloin väärinkäsitysten määrä mielestäni lisääntyy, ja väärin käsittäneet eivät ole kovin viisaita vaan lähinnä viisastelijoita. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2026 kello 15.00 (EET)

---

Vastaan nyt omaan kysymykseeni: ovat ja niihin ei voi enää luottaa. Kommenttipyynnön tuloksena "motiivien arvailu" on kielletty, mutta onneksi "keskustelun kohteen arvailua" ei ole kielletty, koska se on muuttunut osittain välttämättömäksi. Viestin sisällön kohdentamisen pääosin toiselle käyttäjälle voi tehdä nähdäkseni neljällä tavalla: 1) itse keskustelun sijainnilla, eli jos aloittaa keskustelun käyttäjän keskustelusivulla, sen voi yleensä katsoa koskevan k-sivun nimessä olevan käyttäjän toimintaa, vaikka poikkeuksiakin tästä on; 2) sisennysten oikealla käyttämisellä, eli jos pitkän keskustelun (k > 2) keskelle tai loppuun haluaa kommentin, jossa vaikkapa esitetään suora kysymys itsestä poikkeavalle wikipedistille, niin sen voi :-pisteillä asemoida niin, että näkee, mihin keskustelun osaan uusi kommentti on päälle- tai välihuuto; 3) suoralla puhuttelulla, jonka voi tehdä nimellä tai ping-mallineella (eikä pingiä tarvita, jos kohde on läsnä), mutta nimestä näkee, että puhutellaan yksittäistä käyttäjää, ja jos tähän lisää oikean sisennyksen, kohde varmistuu kahdella tavalla; 4) hyvin harvinaisessa tapauksessa muokkausyhteenvedossa, mutta tätä ei paljoa käytetä eikä suositella, koska jos käyttäjä nimetään peräti muokkausyhteenvedossa, yleensä kommentti ei ole miellyttävää luettavaa, ja lisäksi kun yhteenvedoissa ei saa käydä keskustelua, niin on vaikea rakentaa neutraalia ja käyttäjän nimeävää yhteenvetoa ilman, että sitä luetaan syytöksenä.

Vastaa-toiminto tuo esiin kirjoituslaatikon, jossa ensin kerrotaan, että "vastaa(t) käyttäjälle [Äks]", mutta tällainen ohimenevä informaatio ei tule yhteenvetoon, vaan siihen kirjautuu Vastaus-toiminnon käyttämisestä vain merkkaus "Vastaus", joka on hyödyllinen kuin katiska saunan vintillä. Keskustelun lukeminen onkin nykyään perinteisen sisällön arvailun ja tekoälyttömyyden olettamisen lisäksi myös kohteen arvailua, eli lukijalla on enemmän ylimääräistä ajatustyötä ja myös erehtymisen mahdollisuuksia kuin 2010-luvulla. Koska tämä on Käytäntö-osasto, jossa puhutaan siitä, mitkä biisit ovat hyviä, ja koska perusteltujen ehdotusten ja järkevän keskustelun aika alkaa olla ihmiskunnalta koko ajan enemmän ohi, tämän kommentin voikin lopettaa tärkeällä kysymyksellä: jos keittäisin nyt itselleni kahvia, niin joisinko sitä mielelläni? Saan vastauksen ilman vastaus-toimintoa kohta. Pitää vain pitää huolta siitä, että kahvijuoma sisentyy oikein eikä kuppia tarvitse kumota.

--Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 14.22 (EEST)

Tilastokeskuksen tietokantahakujen arkistointi

Huomasin hetki sitten, että artikkelissa Taajamat Suomessa oli Tilastokeskuksen tietokantahakuihin osoittavia lähdeviitteitä oli merkitty arkistoiduksi archive.org:n sivuston avulla. Kun noita 'arkistoja' sitten katsoo, löytyy kyllä tietokantahaun käynnistyksessä käytetyn sivun arkistoitu versio. Mutta sillä ei tee paljoa mitään, koska haku ei löydä aineistoa, joka olisi se oleellinen asia. Tästä syystä teen neljä jatkokysymystä hyvien toimintatapojen löytämiseksi tai edistämiseksi.

• 1. Onko hyviä ja tunnettuja käytäntöjä, miten fiwikiin saataisiin arkistoitua Tilastokeskuksen tietokannoista tehtyjä aineistohakuja, joita on käytetty sadoissa tai tuhansissa suomalaisia paikkakuntia kuvaavissa artikkeleissa? Näiden paljouden vuoksi ratkaisun löytäminen olisi tärkeää! Koska tietokannoista pidetään näkyvissä vain osajoukko kerätystä aineistosta, ja koska aktiivitietokannasta siirtyy aiempia vuosia arkistotietokantaan joka sekin on kattavuudeltaan rajattu, artikkeleissa on satoja ja satoja vanhentuneita lähdelinkkejä!
• 2. Jos hyviä käytäntäjä on, voisko jonkun botin, ja minkä, ohjelmoida arkistoimaan tietokantahakuja, ei vain hakusivuja, kuten nyt näyttää tehdyn?
• 3. Voiko tai olisiko hyvä poistaa noita artikkelin Taajamat Suomessa näennäisesti arkistoituja tietokantahakuja? Varsinaisiin aineistoihin niillä ei pääse käsiksi. Toisaalta arkistoitu sivu täsmentää, mistä tietokannasta ja millä saatavissa olleilla parametreillä hakua on tehty. Ehkä olisi paikallaan lisätä selite, että arkistoitu sivu kuvaa, mistä haku on tehty, muttei voi toistaa hakua. En vielä tutkinut, miten laajalti paikkakunta-artikkeleissa on sama tilanne.
• 4. Osaako joku sanoa 'lonkalta', julkaistaanko nykyisin enää painettuja vuosikirjoja Suomen kunnista, joita voisi käyttää korvaavina lähteinä?

--Paju (keskustelu) 16. maaliskuuta 2026 kello 11.13 (EET)

Sivuhuomiona, Tilastokeskuksen ym. PxWeb- tilastotietokannoissa tietokantahaku täytyy vielä erikseen tallentaa painamalla Tallenna poiminta -nappulaa ja kopioida saatu linkki. Se ei riitä, että kopioi selaimen yläpalkin osoiteriviltä aktiivisen osoitteen. Se linkki ei toimi, jos yrittää avata sitä toisella selaimella. – ~2026-16448-78 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2026 kello 12.09 (EET)

Olen huomannut saman ongelman. Tietokantahakuihin viittaavat linkit vanhentuvat ajan myötä, vaikka haku olisi tallennettu erikseen. Arkistolinkkien poistaminen voisi olla järkevää, koska arkistoidulta sivulta ei löydy lähteistettyjä tietoja. Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin joskus Wayback Machine onnistuu tallentamaan tietokanta-aineiston: .--Puppe100 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2026 kello 17.41 (EET)

Onko sinulla näyttöä siitä, että jonkin PxWeb-tietokannan tallennetun kyselyn linkki olisi mennyt rikki? Tallennetun kyselyn idea on nimenomaan säilyvyys. Esim. tämä https://statfin.stat.fi/PxWeb/sq/1951df9e-885f-4d62-9223-49835f6b81e1. Palvelin ohjaa saatuaan tuon linkin oikealle sivulle. Sen sivun osoite voi muuttua mutta tallennetun kyselyn linkki ei ikinä. – ~2026-18022-55 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2026 kello 19.07 (EET)

Esimerkiksi artikkelissa Kolari linkki Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 toimii mutta linkit Taajama-aste alueittain, 2022 ja Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 eivät enää toimi. Olen nuo linkit aikanaan itse päivittänyt.--Puppe100 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2026 kello 08.02 (EET)

Tyrmistyin ja kysyin Tilastokeskukselta kommenttia. Vastaus tuli jo yhdeksän minuutin kuluttua: ”Eivät valitettavasti ole ikuisia. Tietokantataulukoiden muutokset rikkovat linkit (viittauskohdetta ei enää ole), ja lisäksi käyttämättömät linkit poistuvat tietyn ajan kuluttua.” – ~2026-18164-12 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2026 kello 14.20 (EET)

Harmillista. Hyvä tietää, että myös käyttämättömät linkit poistuvat.--Puppe100 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2026 kello 20.47 (EET)

Poliitikkojen yksityiselämä

Käyttäjä @Matthäus Gehägebergin kanssa tuli vääntöä siitä, onko urheiluseuran kannattaminen wikimerkittävä tieto. Kärjistettynä vastakkain ovat siis ajatus siitä, että harrastuksista kertominen on henkilöbrändäystä, ja toisaalta se, että tieto saattaa kiinnostaa lukijaa. Tuolla keskustelussa toinkin jo esille useita esimerkkejä siitä, kuinka poliitikkoartikkeleissa mainitaan asioita, joilla ei sinänsä ole mitään tekemistä poliitikon uran kannalta. Kysyisinkin nyt, mikä on suomenkielisen Wikipedian linja. Jos halutaan olla johdonmukaisia, silloin tulisi poistaa myös tiedot esimerkiksi Niinistön rullaluisteluharrastuksesta, Orpon lemmikeistä ja Harkimon kasvissyönnistä. --Joona1999 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2026 kello 14.13 (EET)

Pääsääntöisesti ei, vaikka se on ainoa asia, joka hänen yksityiselämästään tiedetään.-- Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2026 kello 14.25 (EET)

Minusta ei ole lähtökohtaisesti maininnan arvoista, ja pelkkänä lyhyenä mainintana tuollaiset menevät lähes trivian puolelle. Poikkeuksena voisivat olla lehdistössä erityisen paljon huomiota saaneet tapaukset, kuten vaikka Niinistön rullaluistelu tai Soinin Millwallin kannatus. Voisi ajatella niin, että ei ole tarpeen mainita, jos ei ole muuta kerrottavaa kuin että henkilö x kannattaa joukkuetta x. --Kärrmes (keskustelu) 19. maaliskuuta 2026 kello 17.12 (EET)

Tjaa-a... Onko Soinin Millwall-huomio suurempaa kuin tässä puheena olevan henkilön Häcken-huomio ? Luonnollisesti Soini suomalaisena saa suomalaisten keskuudessa enemmän huomiota tekemisilleen, mutta Ruotsissa kaikki on toisin. Ei artikkeli tuollaisesta tiedosta pilalle mene. --Lax (keskustelu) 19. maaliskuuta 2026 kello 21.15 (EET)

Jos se on saanut huomiota Ruotsissa, niin sitten sen voi mielestäni mainita, koska se liittyy häneen olennaisena osana. Olisi myös hyvä, että asiaa avataan artikkelissa enemmän kuin yhden lauseen verran, jotta asia ei vaikuta pelkältä trivialta. --Kärrmes (keskustelu) 19. maaliskuuta 2026 kello 21.26 (EET)

Mielikuvatyötä ammatikseen tekevien henkilöiden markkinointiviestintää ei tulisi tietosanakirja-artikkeleissa toistaa sellaisenaan esimerkiksi heidän omien kirjoitustensa pohjalta, vaan asia tulisi esittää kontekstissaan. Jos joku suomalainen jantteri tekee ison numeron siitä, että hän "kannattaa" ulkomaista alasarjaseuraa, niin siitä on zurnalismissa tietysti kiva tehdä sympaattisia hyvänmielenjuttuja, mutta samalla olisi paikallaan kysyä, mitä hän haluaa viestiä. Soinin tapauksessa kyseessä oli siis takavuosina paljon julkisuutta saaneesta populistipoliitikosta, jonka identiteetin rakentumisesta tai sen tarinallistamisesta oli kyse. Tämä jää Soini-artikkelissa kokonaan selittämättä. Ruotsalaispoliitikosta en tiedä, kun en kulttuuria tunne, liittyykö hänen mainitsemaansa seuraan joku merkittävä viesti vai onko kyseessä vain tavanomainen lepertely siitä, että olen ihan tavallinen göteborgilainen ruotsalainen (eurooppalainen) niin kuin kaikki muutkin. Jos kyse on ensiksi mainitusta, niin se pitää selittää, jos jälkimmäisestä, niin asia on jokseenkin yhtä yhdentekevä kuin että joku suomalainen poliitikko joutuisi sopertamaan ennen vaaleja, että hänellä on pata- tai hurrikaanisydän tai mikä nyt sen kaupungin tunnettu urheiluseura onkaan. Oli miten oli, jos asia tuodaan käytäntökahvihuoneeseen keskusteltavaksi, keskustelu tulisi käydä ensin. Muokkaussodasta olisi hyvä malttaa pidättyä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. maaliskuuta 2026 kello 08.46 (EET)

Mielikuvamarkkinointia ovat ennemminkin lukuisat vaalikonevastauksiin perustuvat poliitikkoartikkelien arvomaailmasepustukset. Tai Mark Zuckerbergin hyväntekeväisyyssäätiö. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2026 kello 09.25 (EET)

En ole minäkään järin innostunut, että niitä on tungettu poliitikkoartikkeleihin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. maaliskuuta 2026 kello 09.38 (EET)

Tuollaisenaan triviaa ja näyttää musta lähinnä hölmöltä. Tarvitsisi enemmän kontekstia. Porvari (keskustelu) 20. maaliskuuta 2026 kello 10.06 (EET)

Riippuu kovasti siitä mitä seuraa ja millä tavalla kannattaa. Jos Suomalainen on jonkun Valioliigaporukan hardcore -fani (eli käy säännöllisesti peleissä ja kulkee seuran fanikamoissa) niin miksei sitä voisi mainita. Tai jos on jotain poikkeavaa fanitusta, esim raumalainen poliitikko olisi Ässät -fani tai päinvastoin. Mutta jos sä nyt "kannatat" kotikaupunkisi seuraa eli käyt näyttäytymässä muutaman kerran vuodessa pelissä, vaalien lähestyessä hiukan enemmän, niin ei se ole mainitsemisen arvoista. Korkki74 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2026 kello 16.05 (EET)

Aina on jossain vaalit, ja Göteborgissa on muitakin seuroja kuin Häcken. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2026 kello 17.32 (EET)

Päivämäärä sivuilla

Onko ollut käytäntö merkata päivämäärien sivuille esimerkiksi kuolleiden kohdalle jokin yksittäinen työ? Huomasin tämän 19. maaliskuuta kuolleen Chuck Norrisin kohdalla, että sinne oli merkattu hänen yksittäinen elokuva Lohikäärmeen Tie? Kuten myös 1992 kuolleen Risto Mäkelän kohdalle elokuva Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin. Mielestäni tuntuu vaan vähän hassulta merkata yksittäisiä töitä, eri asia sitten tietysti jos esimerkiksi laulaja tietyssä bändissä ja on koko uran siinä tehnyt, jolloin ehkä yhdistäminen helpompaa. Onko siis ollut käytäntönä?-- IJuhiz (keskustelu) 21. maaliskuuta 2026 kello 08.39 (EET)

Aika outo tapa, jollaiseen en ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. Noista esimerkeistä varsinkin Mäkelälle revitty elokuva tuntuu aivan käsittämättömältä valinnalta, eikä Norriksenkaan vaikuta kovin onnistuneelta. Poistaisin. --Lax (keskustelu) 21. maaliskuuta 2026 kello 08.57 (EET)

Kyseiset luonnehdinnat näyttävät viettäneen äskettäin 16-vuotissynttäreitään: . --Lax (keskustelu) 21. maaliskuuta 2026 kello 09.02 (EET)

No hyvä tietää ettei ole virallinen käytäntö. Kai tässä pitää ottaa tavaksi päivittäin käydä nuota poistamassa.-- IJuhiz (keskustelu) 21. maaliskuuta 2026 kello 13.21 (EET)

Ei ole tarvetta, vähemmän on enemmän tuollaisessa listassa, jotta se on mahdollisimman selkeä. Itse henkilön artikkelista voi sitten lukea lisätietoa. --Kärrmes (keskustelu) 21. maaliskuuta 2026 kello 17.12 (EET)

Esitin kommentin käytännön sovelluksesta soveltajan keskustelusivulla (ja sain siihen jo näköjään vastauksenkin). --Lax (keskustelu) 22. maaliskuuta 2026 kello 19.40 (EET)

Suosittelut luettelot, "hyvät" luettelot ja "lupaavat" luettelot

Alkukuusta sain valmiiksi Luettelon Mailattarien pelaajista ja asetin sen laatuarvioitavaksi. Toivoin artikkelia hyväksi. Keskustelussa kuitenkin ilmeni ettei ole "hyviä luetteloita". Kuitenkin Luokassa lupaavat artikkelit ja hyvät artikkelit on luetteloja 25 LA ja 2 Hyvää (tämä siis jos artikkelin nimi alkaa "luettelo" sanalla). Luokassa suositellut luettelot on kuitenkin näitä vain 22.

Omasta mielestä nämä 27 muuta kuin SL arvion saaneet artikkelit pitäisi käydä läpi ja arvioida joko SL tai poistaa arviointi. Tällä hetkellä ongelma on suhteellisen pieni, mutta voisi tulevaisuudessa kasaantua suureksi. Jos edes asiaa pidetään ongelmana. Kuitenkin suuri osa omaan silmään LA ja hyvä artikkeleista täyttäisi SL kriteerit.

Keskustelussa myös ilmeni häilyvä raja luettelon ja artikkelin välillä. Esimerkkeinä käytettiin FWA:n vuoden pelaajaa, joka on täällä LA ja en:wikissä SL. Tästä toivoisin myös keskustelua. ViluKissa (keskustelu) 21. maaliskuuta 2026 kello 18.49 (EET)

Olen myös huomannut, että laatuluokituksen saaneita luetteloita on artikkelien laatuluokassa. Jonkun olisin voinut korjata luokkaa muuttamalla. Nämä olisi hyvä käydä läpi. (Luettelon Mailattarien pelaajista: Luettelon saaminen suositelluksi ei ole kovin vaikeaa, kunhan siinä on johdanto, rajattu aihepiiri, selkeä luettelo ja niin edelleen. Yhdistäisin pelaajat samaan lajiteltavaan taulukkoon). raid5 21. maaliskuuta 2026 kello 22.27 (EET)

Minusta nuo hyviksi ja lupaaviksi artikkeleiksi valitut luettelot voisi ihan hyvin muuttaa suoraan suositelluiksi luetteloiksi, jos ne vain edelleen ovat ajan tasalla. --Kärrmes (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 06.37 (EET)

Tätä melkein itse suosisin. Työmaahan se olisi mutta ei kai mikään joka ei 2 viikkoa kauempaa kestäisi (vai 2 viikkoa vertaisarviointi ja 2 viikkoa äänestys?). ViluKissa (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 17.26 (EEST)

1) Yksi ratkaisu olisi muuttaa arvosanaa. Suositellun artikkelin kriteerit ovat tosi kovat, kun taas suositelluksi luetteloksi kai on päässyt, jos siinä on kaikki seitsemän kääpiötä, heidän nimensä, ammattinsa ja pituutensa yhdessä lähteiden kanssa Lumikkia unohtamatta. Alun perin Wikipedioissa oli vain "suositeltu / läsvärd / featured" -laatutaso, josta suositellut luettelot ovat jäänne. Artikkeleihin on sittemmin tullut kiitettävän arvosanan lisäksi hyvä ja täydentyvä (sic) eli lupaava, koska suositellun A:n rima lienee noussut vuosien myötä ja on haluttu, että ylemmän keskitason wikipedistitkin saisivat mahdollisuuden laatutasojen saavuttamiseen. Arvosanaksi voisi muuttaa "hyvä luettelo" kaikkiin. 2) Toinen tapa on lopettaa erottelut artikkelien ja luetteloiden, jotka siis ovat oikeasti artikkeleita, välillä, lakkauttaa SL-kategoria ja suhtautua kaikkiin artikkeleina, jolloin nykyiset 22 Susiluetteloa voisi arvioida uudestaan nykyisillä laadukkaiden artikkelien kriteereillä ja parhaista tulisi SA, muiden tasoksi tulisi ha/la. Luetteloitakin voisi artikkeleina siis valita jatkossa hyviksi ja lupaaviksi. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 13.07 (EET)

Minusta artikkeleita ja luetteloita ei voida arvioida lainkaan samoilla kriteereillä. Lupaavien artikkelien yleinen kuvaus sanoo: "Tällä sivulla esitellään lupaavat artikkelit eli artikkelit, jotka ovat suomenkielisen Wikipedian käyttäjien arvion mukaan kunnollisia, vaikka ne eivät vielä ylläkään Wikipedian parhaimmiston eli hyvien artikkelien ja suositeltujen artikkelien tasolle." Perinteisesti asia on ollut niin, että lupaavat ja hyvät ovat artikkeleita, jotka eivät ole sisällöltään niin kattavia kuin mitä ne voisivat olla, eli niistä puuttuu asiaa, mutta vähintäänkin perusasiat löytyvät. Millainen siis käytännössä olisi lupaava luettelo? Luettelo, joka ei olisi täysin kattava ja josta puuttuu asiaa? Luettelon kohdalla tuo ei toimi, laadukkaassa luettelossa on oltava kattavasti asiat ilman puutteita sisällössä, jotta luettelosta ylipäätään olisi hyötyä. Siksi koen, että suositeltu luettelo on ainoa luetteloille sopiva laatumerkintä. --Kärrmes (keskustelu) 31. maaliskuuta 2026 kello 16.03 (EEST)

En ole osallistunut laatuarviointeihin itse, joten toki olen ulkopuolinen asiaatuntematon, mutta jolla riittää ääntä. Sen verran laajennan tätä yleisemmin käytäntöjen muodostumisen suuntaan, että erilaisten menettelytapaohjeiden ja sääntöjen kehittyminen käy kahdella tavalla: preskriptiivinen (määrätty) ja deskriptiivinen (havaittu) tapa. Usein meno ja meininki myös irtoaa jostain sääntelystä, ja silloin on mietittävä, yritetäänkö pakottaa (preskr-prkl!) asiat takaisin sääntöihin, vai todetaanko, että yleinen toimintatavasto on muuttunut, ja vain hiljaisesti kirjataan uusi maailmankatsomus ylös (deskr-näinkös?). Kun nyt on ihan selvää, että artikkeleita, joiden nimessä on "Luettelo" ja jotka ovat luetteloita, on ruvettu laatuarvioinnissa valitsemaan hyviksi artikkeleiksi, niin kyseessä on selvästi havaittava w-tosiseikka. Kolmas vaihtoehto, joka Wikipediassa (ja varmaan muissakin melko vanhoissa ja jo väsähtäneissä projekteissa) on väistämätöntä keski-ikäistymistä, on se, että on olemassa jotkin säännöt mutta oikeasti toimitaankin toisin kuin säännöissä lukee. Kukaan ei uskalla tai viitsi koskea ammoisella konsensuksella 15–20 vuotta sitten päätettyihin sääntöihin, koska niiden muokkaaminen olisi niiden muuttamista ihan omin päin, joten ne jäävät puolikuolleiksi kirjaimiksi. Siitä on vain se haitta, että uusien käyttäjien pitää oppia talon tavoille ilman ohjekirjaa ja ns. hiljainen tieto on usein aivan äänetöntä. Lopulta vaarana on, että entisestä "rule of law" -periaatteesta tulee "rule of few", tai ehkä jopa "rule of meh". --Pxos (keskustelu) 6. huhtikuuta 2026 kello 18.20 (EEST)

Olen eri mieltä luettelojen tason kulissikorotuksesta. Tietenkin on eri tasoisia luetteloja. Ja vaikka perustiedot löytyvät kattavasti ei tarkoita, että luettelo olisi lupaava, saati hyvä. Usein hyvässä luetteloartikkelissa on kunnolla lähteistetty määrittely, ja tietoa lueteltujen nimikkeiden historiasta. Artikkelissa Luettelo Mailattarissa pelanneista pesäpalloilijoista johdanto on täysin lähteetön, vaikka siinä on esitetty väitteitä pelaajista; eli ei taitaisi vielä olla kuin enintään lupaava, jos sitäkään, koska on lähteetöntä sisältöä? Vertaa esimerkiksi jonkun maan kaupunkien luettelo: miten kaupungit on milloinkin määritelty ja miten paljon niitä on ollut, ja viitekehyksenä mikä maan kaupungistumisaste on ollut. Tai kansallispuistot ja maailmanperintölistan kohteet taustoittaen maan listanimikkeiden tilaa. Perustasoa kehittyneemmässä kuvitus ja lueteltujen yksiköiden ytimekäs luonnehdinta voi parantaa hyväksi, sijaintikartta tai muu, voi nostaa tasoa lupaavaa korkeammalle. Kaikista aihepiireistä ei oikein saa ainakaan hyvää parempaa; koska esimerkiksi tekijänoikeuden tai yksityisyydensuojan vuoksi vaikkapa valokuvia tai muuta ei ole saatavilla kaikista listatuista, tai näiden kerääminen olisi työlästä. Käytän tilaisuutta samalla laajentaa keskustelua yhdestä (luettelo)artikkelista tai -artikkeliluokasta siihen, mikä voisi olla toivottavaa kehitystä tietosanakirjalle. Tietosanakirjan käyttäjänä vierastan sähköistä ensyklopediaa, joka nostaa yleiseltä merkitykselään vähäpätöisiä tai erittäin spesisiä artikkeleita tai yleistä hömppää (kuten sama synnyin/kuolinpäivä, tyhmät tiesitkö että jorinat) etusivuilleen, tai jollain lailla suositelluksi. Taso voi olla lupaava, tai hyvä, mutta suositeltavuuteen tulisi vaatia myös merkityksen tai laadun olevan erityisen huomattava/kiinnostava. Maailmassa erilaiset sähköiset foorumit tykittävät roskaa ja viiteryhmiensä kampanjoita 'framille' yhä enemmän ja enemmän. Laadukkaan tietosanakirjan ei soisi hukkuvan tuohon suohon. Mielestäni tietosanakirja palvelee meitä lukijoina ja yhteiskuntaa paremmin, kun arviointia kehitetään myös sisällöllisen merkityksen huomioivaksi, ja keskeisiä tai ajankohtaisia teemoja kehitetään sisällöltään ja luettavuudeltaan paremmiksi. --Paju (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 05.06 (EEST)

Eli vastustan yleistä tasokorotusta, jota useat edellä esittävät tai kannattavat. Olen myös konkreettisesti tuonut artikkelin Luettelo Mailattarissa pelanneista pesäpalloilijoista keskustelusivulla esille, että sen (luettelo)artikkelin johdanto on lähteetön, vaikka sisältää väitteitä. Ei tuollainen voi ymmärtääkseni olla kuin korkeintaan lupaava, missään nimessä ei tuollaisenaan ole hyvä tai suositeltava luettelo. Edellä ja perässä ja muualla jankhaajien kanssa en lähde tanssiin.--Paju (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 06.39 (EEST)

Olen eri mieltä siitä, kenen kanssa Paju on eri mieltä. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 06.02 (EEST)

Kiitän itseäni osallistumisesta tähän keskusteluun. On turvallisinta olla vain samaa mieltä kuin olen kirjoittanut ylempänä ja olla ottamatta kantaa siihen, onko joku minun kanssani samaa tai eri mieltä. Hyvää keskustelun jatkoa kaikille! Tämä näytti jo hetken verran lupaavalta käytäntökeskustelulta, mutta suositelluksi tämä keskustelu ei kelpaa ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 07.02 (EEST)

Saman julkaisijan samana vuonna julkaistun samannimisten kirjojen erottelu lähteenä

Onkohan minkälainen tapa erotella otsikon tilanne viitteessä. Olen lähteistämässä Pesäpalloliiton Pesäpalloilija vuosikirjaa, joita on 4 kappaletta vuodelta 1932. Kielitoimistosta ei löydy ohjetta tähän, mutta Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan asetetaan vuoden jälkeen pieni kirjain (Pesäpalloliitto 1932a, s. 6)(Pesäpalloliitto 1932b, s. 10). Onko wikipediassa oikein? ViluKissa (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 14.48 (EET)

Vaikuttaa kätevältä tavalta.-- Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 14.54 (EET)

Uskoisin, että keskiwikipedistille tekee vain hyvää tutustua (helsingin)yliopistotasoiseen viittaustekniikkaan. Tärkeintähän tuossa on, että lukija löytää kätevästi tekstinkappaleen lopusta oikeaan lähteeseen ja myös se, että lähdeviite rakennetaan wikiteknisesti niin hyväksi, että lukija löytää myös oikean kirjan (helsinginyliopistotasoisesta) kirjastosta tarvittaessa helposti. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 15.19 (EET)

Etsimäsi Kielitoimiston ohje löytyy Kielitoimiston ohjepankista kohdasta lähteisiin viittaaminen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 16.59 (EET)

No niinpäs olikin. Kiitoksia. Itse vain katselin tätä. ViluKissa (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 00.48 (EEST)

Seulonnasta

Seulontasysteemistä on tullut ongelmallista muun muassa siinä mielessä, että seulontajono kasvaa koko ajan entisestään ja aktiivisten seulojien määrä on tällä hetkellä mitättömän pieni suhteessa seulontajonoon. Ja kun kukaan ei tarkista 38 päivää vanhoja ongelmallisia muokkauksia, tällaisilla muokkauksilla on tapana lisääntyä, mikä heikentää Wikipedian laatua. Tällä hetkellä seulontajono uhkaa kasvaa jo tuhanteen tuntiin. Ja kun puhutaan seulonnasta, niin mielestäni on järkevää ottaa huomioon sekä odottavat muutokset että sivujen ensiarvioinnit. Mielestäni tämä alkaa olemaan jo sen verran huomattava ongelma, että olisiko kellään mitään ideoita miten tämän voisi ratkaista? Pitäisikö esimerkiksi seulontaohjeita päivittää, jotka taitavat olla edelliseltä vuosikymmeneltä? Tällä hetkellä Pajassa ideoidaan seulontatalkoita, mutta sielläkin on noussut esille, että seulonnan periaatteista ja ohjeista olisi syytä käydä ensin keskustelua. Eli voitaisiin nyt keskustella, mitä kaikkia ongelmia tällä hetkellä seulontaan liittyen on, ja miten niiden suhteen voitaisiin toimia. —Lumihiutale (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 17.01 (EET)

No ainakaan "väärästä seulomisesta" haukkuminen ei paranna motivaatiota seulomiseen. Iivarius (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 17.12 (EET)

﹫Iivarius: Tämän takia en halua seulojaksi. Lisäksi käytäntöjen noudattaminen toimii periaatteella ”milloin mitenkin”. raid5 28. maaliskuuta 2026 kello 23.38 (EET)

Niin…ehkä onkin aika hyvä että tästä ruvettiin keskustelemaan, olisi mahtavaa saada näin selkeämmät seulomisen periaatteet. Ja joo, haukkuminen on ikävää. Haukkumisen sijastahan voi aina lähestyä käyttäjää Wikirakkaudella ja ystävällisesti kehottamaan tekemään jotakin jne. (huom. pätee sekä huomauttajaan että kohdekäyttäjään). —Lumihiutale (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 23.54 (EET)

Väärästä seulonnasta saa palautetta herkästi. Eli ohjeet pitää päivittää vastaamaan sitä mitä oikeasti halutaan. Ohjeiden mukaan seulonta on pintapuolista, mutta vaatimus taitaa olla parhaimmillaan koko artikkelin uudelleen läpi käymistä ja lähteistämistä. Moitteita ja silmätikkuna oloa saa vaikkei olisi edes tehnyt mitään. Kerran mokaa, niin aina mokaa. Tämähän on vain talkootyötä loppupeleissä. --Elastul (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 07.01 (EEST)

Samaa mieltä Iivariuksen kanssa.-- Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 17.38 (EET)

Kuten Iivarius ja Htm; juuri pari päivää sitten eräs seuloja luopui oikeuksistaan jouduttuaan tällaisen kohteeksi. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla (myös viikon kilpailut ovat alkaneet viime aikoina takkuilla) ja väliaikainen apu tilanteeseen voisi olla viikon kilpailu artikkelien tarkistaminen, johon seulojaoikeudettomat käyttäjät voisivat osallistua esimerkiksi lisäämällä lähteitä lähteettömiin kohtiin ym. Sikälikin tällainen vaihtelu voisi olla virkistävää, että tyypillisimmin viikon kilpailuissa saa pisteitä enemmän määrästä kuin laadusta, mikä ei ole Wikipedian etu. Vyörykkä (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 18.35 (EET)

Hyvä pointti Iivarius ja hyvä idea Vyörykkä! —Lumihiutale (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 19.22 (EET)

Tämä tuntuu hyvältä idealta, mutta suomenkielisen Wikipedian pelastaminen voi olla liian myöhäistä. Mutta pitäähän sitä yrittää. Ainakin minä aion ensi viikolla puhua monelle ihmiselle live-elämässä siitä että miksi he eivät muokkaa Wikipediaa, nimenomaan suomenkielistä. Iivarius (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 23.27 (EET)

Jep! Ja Wikipedian ”pelastamiseen” liittyen on ehkä välttämätöntä puhua Wikipediasta ja järjestää siihen liittyvää toimintaa nimenomaan live-elämässä, niin ehkä jopa Wikipedia ei joudu kuoleman partaalle… —Lumihiutale (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 23.37 (EET)

Kunhan Iivarius ei vain pukeudu säkkiin, kasvata pitkää partaa tai ole ajamatta pois sellaista ja pidä toisessa kädessään kylttiä "The end is near och samma på finska" ja toisessa värivalokopiokoneella tehtyjä monisteita, joissa on tiivistettynä eli huomattavan monin virkkein esitettynä hänen "suomenkielenkuolema-aatoksensa". Silloin ehkä Wikipedia välttää sen, että se joutuisi pelastetuksi. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 23.55 (EET)

Pelastaminen on jo vähän kaukaa haettu konsepti. Poikkeuksellisen hyvin toimiva ensyklopediaksi, ja kirjoitusvirheiden jälkeen suurempia ongelmia ei hirveän monessa artikkelissa ole, joita ei olisi huomattu. Tämä omasta näkökulmasta (yllätys) Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 15.48 (EEST)

Vyörykän kommentti aiheutti osittaisen ahaa-hetken. Nykyisellään viikkokisojen järjestäjän ohjeissa ei taideta sanoa mitään uusien artikkelien seulonnasta. Jos uusia artikkeleita on kohtuullinen määrä, voisi viikkokisan järjestäjää suositella varmistamaan ja seulomaan kisa-artikkelit. Minä olen yleensä katsonut uudet artikkelit läpi, ja antanut kirjoittajille näytteenottoperiaattella poimituista havainnoista palautetta. Mutten ole huomannut tarkistaa, ovatko kaikki artikkelit seulottu. Hmm. Tästä voisi kirjoittaa jotain viikkokisojen järjestäjän ohjeisiin. Tai ehkä kisaohjeisiinkin jotain sellaista, että palkintoja (kokeneet muokkaajat) saavat vain, jos heidän aloittamansa artikkelit on seulottu. Ja seulonnan tulisi olla tehtynä pian viikkokisan jälkeen. Toisaalta sääntöjä ja ohjeita on jo niin paljon, että olisi viikatteelle käyttöä.--Paju (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 05.33 (EEST)

Tuossa puhutaan Viikon kilpailuista, jotka eivät oikeastaan liity seulontaan lainkaan. Enemmän seulontaan liittyy Paja-kahvihuoneessa aiemmin ehdotetut seulonta-talkoot, joiden järjestämisestä täällä ekan kerran on avattu keskustelu, johon kai vieläkin ehtii osallistua. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 20.34 (EEST)

Seuraava kommentti oli alun perin kirjoitettu Lumihiutaleen keskustelusivulle 18.3.2026, mutta poistin sen pian tarpeettomana. Kierrätän sen nyt tänne muutettuna. Tekoälysisällöstä kertovassa mallineessa luki, ennen siihen tekemääni kielenhuoltoa, "Tarkista kaikki tiedot ja lähteet huolellisesti luotettavista lähteistä." Se on kuitenkin suunnattu artikkelin lukijalle varoitukseksi, ja nyt pitää miettiä, koskeeko se myös seulojia. Jos koskee, vaarana on, että kukaan ei uskalla tehdä ensiarviointeja niin, että panee esille kaikki huomautukset ja kirjaa puutteet, mutta ei käy itse läpi lähteitä. Jos siis tosiaan tarvitaan tarkempaa sisällönvalvontaa, siitä pitää käydä eri keskustelu. Pitää muistaa sekin, että jos käyttäjä X jättää (ensi)arviointeja tekemättä, täällä on satoja seulojia vuodelta 2011, jotka voivat käydä painamassa nappuloita. Summa rum: jos sivujen arviointiohje on jäänyt 2010-luvulle, siitä pitää laatia versio nro 3. Jos vanhat periaatteet pätevät edelleen, silloin arviointiohje nro 2 ei tarvitse muutoksia ja silloin tarkempien vaatimusten (joita yllä haukuiksi kutsuttiin) esittäminen seulojille ei perustu kuin vaatimuksen tekijän omaan ajatteluun. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2026 kello 22.59 (EET)

Jjep. Mitä muut ovat mieltä: a) Pysytäänkö niin kutsutussa ohje nro 2:ssa vai päivitetäänkö ohjetta niin että toimitaan varsinaisesti myös lähteiden ja sisällön valvojina? b) Pitäisikö seulontaoikeuksiin ottaa myös jokin aikarajoitus (esim. edellisestä arvioinnista pitäisi olla alle viisi vuotta tms.), jotta sadat käyttäjät vuodelta 2011 eivät pääsisi ”painelemaan nappuloita”? —Lumihiutale (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 00.07 (EET)

Muistelen, että jossakin keskustelussa ehdotin seulojan oikeuksien poistoa, jos niitä ei käytä vuoteen. Ainakin käyttäjätilastoa vääristää suuri määrä seulojia. raid5 29. maaliskuuta 2026 kello 00.27 (EET)

Minun puolesta yksi vuosikin käy, jotenkin vain kuvittelin että se olisi muiden mielestä liian pieni aika ja voisi johtaa liian suureen seulojien vähenemiseen. —Lumihiutale (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 00.34 (EET)

(Päällekkäinen muokkaus) Voihan se vääristää mielikuvaa, mutta uinuvasta seulojasta ei ole sinänsä mitään haittaa. -- Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 00.50 (EET)

Vastustan aikarajoitusta, koska ainakaan tähän mennessä sen puuttuminen ei ole käsittääkseni aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia. On turhaa ja haitallista korjata ongelmaa, jota ei ennen korjausta ole ollut olemassakaan. Vyörykkä (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 00.42 (EET)

Htm:n ja Vyörykän pointti käy kyllä järkeen. Mitä mieltä ollaan sitten tuosta a-kohdasta? ps. onnittelut Vyörykälle ylläpitäjyydestä! (älkää nirhatko minua siitä että poikkesin tuon verran keskustelun aiheesta) —Lumihiutale (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 01.00 (EET)

Tuota kun nyt on sunnuntain vastainen yö. Ohjeen versiosta nro 2 keskusteltiin kaiketi viikkoja eli asia oli riittävän kauan auki. Tämän keskustelun aihe on aika laaja tai laajeva, hieman rajaamaton ja epäselvä, mutta sen jakaminen erillisiin osittaiskysymyksiin on hyvä. Ei pidä kuitenkaan nyt kiiruhtaa kohti maalia, koska maali on toki maalattu aina samaan paikkaan radalla, mutta tämä ei ole pikamatka vaan 3000 metrin esteetön juoksu. Kohta b ei tullut lopullisesti hylätyksi vain sen vuoksi, että sitä vastustettiin, ja kohta a ei jäänyt yksin vaille huomiota vain sen vuoksi että näillä pikkutunneilla läsnä olevat eivät ota siihen kantaa juuri nyt. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 01.11 (EET)

Juujuu, ei tietenkään. Ei me olla mitään maaliin viemässä sunnuntain pikkutunneilla, eikä mitään ole vielä päätetty/hylätty. Saa edelleen totta kai kommentoida, ja tämä keskustelu tuleekin kestämään kauan, kun kyseinen käsiteltävä asia on näin laaja (ja osallistujia yli nykyiset 6, sillä vaikuttaa isosti koko yhteisöön, eli ei kiirehditä!). Ei ollut tarkoitus synnyttää mielikuvaa, ettei näin olisi. —Lumihiutale (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 09.38 (EEST)

Valelähteistys on Wikipedian merkittävimpiä ongelmia, joten kannatan aiepaa suurempaa tarkkuutta muokkausten sisällön tarkistamiseen, olin aina luullut sen kuuluvan seulontaan muutenkin. Esimerkiksi kirjalähteiden kohdalla se ei yleensä onnistu, mutta verkkolähteiden kohdalla se käy helposti. Tekstiä on todella turhauttavaa korjailla jälkikäteen lähteen mukaiseksi vain siksi, että seuloja ei ole aikoinaan jaksanut asiaa tarkistaa, jos asiaa jälkeenpäin huomaa ylipäätään. --Kärrmes (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 10.06 (EEST)

Näin seulonnasta olisi paljon enemmän käytännön hyötyä. —Lumihiutale (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 10.07 (EEST)

Vakava ongelma on se, että jostain syystä vallitsee erilaisia käsityksiä siitä, mitä seulonnassa edellytetään tehtävän.-- Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 11.25 (EEST)

En tiedä onko yhtä vakava ongelma että seuloja ei voi varmistaa onko tekoäly ollut asialla. Mielestäni on, koska se voi hakea lähinnä netistä kaikkea epäoleellista ja väärää tietoa eikä osaa itse arvioida sen paikkansapitävyyttä. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 12.31 (EEST)

Tällä hetkellä seulontaohjeessa ohjeistetaan hyvin ympäripyöreästi, että onko muokkaus ”ongelma” ”sotku” ”puute” vai ”parantaa artikkelia”. Pitäisi paljon selkeämmin ja konkreettisemmin määritellä, mitä ne tarkalleen tarkoittavat ja mitkä kriteerit näillä on, niin seulontaa ei sitten tehdä fiiliksen mukaan. Esimerkiksi lähteettömistä muokkauksista ohjeessa ei ole mitään mainintaa. Millaiset muut lisäykset olisivat tarpeen seulontaohjeissa? —Lumihiutale (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 13.01 (EEST) + edit 13.09

Jos käytäntöjä muutetaan niin entä Wikipedian vastuuvapaus, olisiko seulojilla velvollisuus tarkistaa tiedon oikeellisuus ja korjata? - Ainscept (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 14.45 (EEST)

Tuollaisessa tapauksessa ikävä kyllä järkevän käyttäjän pitäisi luopua seulonnasta ja mahdollisesti koko käyttöoikeudesta (tai arvonimestä, koska jos työkalua ei käytä mutta titteli säilyy, se jää vain arvonimeksi, ja silloin pitää vielä miettiä sitä, onko käyttöoikeuden tosiaan oltava ikuinen arvonimi ihmisellä). Jos seulojille tulee velvollisuus huolehtia kaikkien muokattavissa olevan verkkotee-sanakirjan sisällöstä, niin silloin kyllä homma muuttuu sellaiseksi, että useimmat tyytyvät automaatti­seulottuina puuhastelemaan vain omiaan ja jättävät työläät ja usein liian vaativat valvontatehtävät ylikuormittuville ja toisiaan sättiville seulojille ja myös ylläpitäjille, jotka sitten poistelevat huonojen seulojien oikeuksia tai saavat peräti itse y-potkut, kun stressitaso tuottaa ylihuonoa käytöstä ja tilanne johtaa kierteeseen, josta ei pääse enää pois. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 15.39 (EEST)

Samaa mieltä Pxosin kanssa. Muutenkin keskustelun alkuperäisiä tavoitteita oli miettiä keinoja seulontajonon lyhentämiseksi, ja seulojien työtaakan lisäämisellä olisi luonnollisesti päinvastainen vaikutus. Vyörykkä (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 16.10 (EEST)

Täällä ei kenelläkään, toistan: kenelläkään, ole mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään, toistan: yhtään mitään. Seulota ei parane, artikkelit eivät parane eivätkä virheet tule korjatuiksi sillä, että jollekin käyttäjäryhmälle väkisin määrätään jokin velvollisuus, jonka laiminlyönnistä tulee joukkopöllytystä.-- Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2026 kello 16.23 (EEST)

Ei missään nimessä ole seulojan velvollisuus korjata, kyllä se on tiedon lisääjän homma merkitä lähteet asiaakuuluvasti: "Lähteiden merkitseminen tarkoittaa sitä, että uuden tiedon lisääjä merkitsee käyttämänsä tietolähteet itse artikkeliin." Lähteen vastaiset tiedot tulisi kuitenkin kumota, kuten itse tein viimeksi ihan tässä muutama päivä sitten: Lähteettömyyteen on muutenkin alettu viime aikoina kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi poistamalla uudet lähteettömät artikkelit, joten loogista olisi pitää tiukkaa linjaa tässäkin. Valelähteistys on sitä paitsi perinteistä lähteettömyyttä vaarallisempaa, koska siinä lähteetön muokkaus näyttäytyy lähteellisenä, vaikka on todellisuudessa lähteetön ja saattaa sisältää ties mitä potaskaa. Tavanomaisen lähteettömyyden sentään näkee helposti, jolloin siihen pystyy suhtautumaan varauksella. --Kärrmes (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 15.48 (EEST)

Minä tarkastan aina käyttäjän käyttämät verkkolähteet ennen kuin hyväksyn artikkelin. Seulontaohjeisiin tulisi ehdottomasti saada tarkennusta ja seulonta tulisi ottaa vakavammin koko yhteisön kesken. Olen hyvin turhautunut siihen, että suomenkielinen Wikipedia on tyssännyt täysin jonnekin 2010-luvun tienoille, kun mm. ohjeet ja laatuarvioinnit jämähtäneet sinne. Kenties tätä tietosanakirjaa ei otettu silloin tarpeeksi vakavissaan, mutta se oletettu näkökulma on nähdäkseni häviämässä koko ajan (tai no, riippuu miltä kantin asiaa katselee), joten asioita on alettava ottaa enemmän vakavasti. Ei tämä tietosanakirja ihan oikeasti tule ikinä kuntoon, jos ohjeet näyttävät tuolta. Niitä ei kuitenkaan voi muuttaa ilman konsensusta, jota ei ikinä tulla samaan, koska a) kukaan ei aloita selviä keskusteluita niiden kehittämisestä ja b) suomenkielisen Wikipedian käyttäjäkunta on häviävän pieni. Valitettavasti tämän tietosanakirjan tulevaisuus on vaakalaudalla: optimum anni inventum. Porvari (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 13.29 (EEST)

@Porvari: tuohon mainitsemaasi a-kohtaan ollaan nyt tässä vähän niin kuin yrittämässä vaikuttaa. B-kohta on tosiaankin vaikeampi ongelma. Mutta kyllä se Wikipedian tulevaisuus voi yhteisön ponnistuksien voimalla muuttua oikeinkin lupaavaksi! (ainakin haluaisin niin toivoa) --Lumihiutale (keskustelu) 31. maaliskuuta 2026 kello 21.29 (EEST)

Kun puhutaan siitä, että ei otettu vakavasti ja että ohjeita pitää tarkentaa, niin huomautan, että olen ylempänä tarkoituksellisesti puhunut sivujen arviointiohjeen nykyisestä ulkoasusta "versiona nro 2". Siispä ohjeista toden totta on aiempi versio olemassa, joka ei ollut kesken vaan oikeastaan melkeinpä valmis. Ohjeet kirjoitettiin käytännössä katsoen alusta alkaen uudestaan vuonna 2014 (Zache auktorina) ja silloisella pienellä mutta tehokkaalla konsensuksella saatettiin voimaan. Olen itse muokkaushistorian diffien seasta muutaman kerran pannut linkin joillekin satunnaisen hyville tyypeille ohjeiden 1. versioon, ja se on tässä. Nähdäkseni 1. versiossa oli hieman enemmän seulonnan periaatteista puhuttu, joten sitä voi lukea ja miettiä, kuinka vakavasti täällä asioita otettiin loppujen lopuksi. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 14.50 (EEST)

Seuloin 2010-luvun puolivälissä paljon. Löysin värikkäitä pohdintojani seulojan asenteista, jotka toin eräässä keskustelussa esille vuonna 2014. On näitä ennenkin mietitty, ja tuossahan kai voi olla edelleenkin hyödyllistä katsottavaa. Vuonna 2014 tosin ei ollut kuin kekoäly, ja lähteitäkään ei vaadittu yhtä voimakkaasti kuin nykyään. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2026 kello 19.06 (EEST)

Tämän keskustelun innoittamana palasin vanhan harrastukseni pariin tekemään ensiarviointeja. Samoin kuin vuosi sitten, tuntemastani aihepiiristä siellä makaa artikkeleja, joihin on syytä laittaa vähintään yksi korjausmalline, eikä lähteitä voi helposti tarkistaa, koska niiden osoite on väärin kirjoitettu. Nyt kun IP:t vaihtuvat, ei käyttäjään saa edes teoriassa yhteytttä. Myötätunnon lisäksi voisitte ehdottaa, merkitäänkö seulotuksi kun viat on merkitty uudelleenkirjoitettava, kieli, lähteetön ja ns. vanhentunut linkki -mallinein. --Tappinen (keskustelu) 31. maaliskuuta 2026 kello 20.19 (EEST)

Mielestäni kun ongelmat on merkitty, pitäisi merkitä seulotuksi, koska eihän ole järkeä hylätä muokkausta, jossa ongelmat havaitaan ja merkitään. Mitä muut ovat mieltä? --Lumihiutale (keskustelu) 31. maaliskuuta 2026 kello 21.14 (EEST)

Jos lähteet ovat rikki niin onko se silloin huonosti lähteistetty vai lähteetön? --Linkkerpar^keskustelu 31. maaliskuuta 2026 kello 21.24 (EEST)

Teoriassa huonosti lähteistetty, käytännössä lähteetön. Hylkään sellaiset lisäykset, koska ne eivät täytä Wikipedian tarkistettavuuskäytäntöä tai korjaan sen ongelman jotenkin. --Lumihiutale (keskustelu) 31. maaliskuuta 2026 kello 21.35 (EEST)

Entä jos uudessa artikkelissa on yksi risa, mikä tarkoittaa artikkelissa jossa on 2–3 lähdettä että sen lähteistä on 30–50 prosenttia toimivia, onko se hyväksyttävä virhellisten merkitsemisen jälkeen vai epäilyttävä artikkeli jonka koko jonka teksti on tarkistettava virheiden varalta ennen kun sen voi hyväksyä? Jos uudessa artikkelissa jossa on 10–15 lähdettä ja niistä on 1–2 risoja niin onko artikkeli hyväksyttävä sen jälkeen kun risat on merkitty vai pitääkö jättää hyväksymättä koska artikkelissa voi olla muutakin vikaa? --Linkkerpar^keskustelu 1. huhtikuuta 2026 kello 01.52 (EEST)

┌────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────┘Minä voisin keksiä vielä vaikeampia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedostojen arviointiin ja siihen, että mikään lähdekontrolli ei ulotu siihen, miten artikkelin kuvitus voi muuttua hallitsemattomasti Commonsissa ja tietolaatikkomallineiden tiedot muuttua Wikidatassa. Toinen kysymys on se, että mitäpäs voimme sille, että lukija kuitenkin näkee (vakauttamattomista) artikkeleista aina tuoreimman version, oli se sitten ensin- tai toisinarvioitu, eli jos liian vaikeilla vaatimuksilla rasitetut seulojat lopettavat seulomisen, tietosanakirja ei siitä parane mitenkään. En kuitenkaan esitä kysymyksiä kuin retorisina, vaan totean, että arviointiohjeen versio nro 1 oli mielestäni hyvä, mutta kun siitä haluttiin toisella lailla hyvä, siitä kirjoitettiin versio 2, joka on edelleen voimassa. Ei tällä hetkellä voi olla mitään salaista versiota 2½, jota ei ole oikeasti olemassa, mutta jota käytetään seulojien arvostelemiseen silloin, kun he eivät noudata vaatimuksia, joita ei ole yhteisöllisesti hyväksytty. Nykyinen versio on edelleen yhtä hyvä tai huono kuin vuonna 2014, jolloin se oli enemmistön mielestä varsin hyvä, ja se on tällä hetkellä seulojien tekemiä arviointeja määrittävä ohje. (Minä esimerkiksi eilen ensiarvioin artikkelin, joka oli kaksi viikkoa poistokeskustelussa, jossa on tekoäly­sisällöstä kertova varoitus ja jonka lähteet kaikki liittyvät aiheeseen itseensä. Kun se on nyt osa Wikipedian artikkelikokoelmaa, niin ei mikään sillä parane, että se ei saa kevättodistukseen numeroa "laadukkuudesta" lainkaan mutta ilman ehtoja jatkaa syksyllä silti muiden toverien kanssa seuraavalle luokalle.) Sitä paitsi tässä oikeastaan puhutaan vuoden 2026 muokkausten arvioinneista. Kun Merkityt versiot tulivat tänne, niin missään artikkelissa ei ollut arviointeja. Kymmeniä tuhansia ensiarviointeja suoritettiin silloin algoritmien perusteella boteilla. Täällä on vaikka minkälaisia lähteettömiä virityksiä seulottu tasolle "katsottu", joten jos halutaan laadukkuutta, niin seulojat pitäisi pakottaa tekemään ensiarviointi niihin alusta uudestaan. Lopuksi totean, että 2010-luvulla seulonnassa oli mahdollista valita myös tasot 3 ja 2 ("hyvin lähteistetty" ja "kunnossa"), ja niissä oli toisenlaiset vaatimukset kuin tasolla 1 ("silmäilty"). Nyt ei ole. --Pxos (keskustelu) 2. huhtikuuta 2026 kello 19.49 (EEST)

Keskustelukutsu: tekoälyohjeen viimeistely ja status

Ohjeen Ohje:Tekoälyn käyttö valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa kaivataan laajempaa yhteisön näkemystä sen sisällöstä ja virallisesta statuksesta (onko kyseessä käytösohje, suositus vai ohje). Jotta keskustelu pysyisi yhdessä paikassa, olen valmistellut ehdotuksen etenemisestä ja keskeiset kysymykset ratkaistavaksi tänne: Tekoälyvalvomon keskustelusivulle. Päätyöstäjänä jättäydyn tästä eteenpäin sivuun jatkoviilauksesta, jotta lopputulos ilmentäisi mahdollisimman laajaa näkemystä. Toivon muiden jatkavan tekstin ja linjausten työstämistä kyseisellä keskustelusivulla. —Fisuaq (keskustelu) 2. huhtikuuta 2026 kello 22.25 (EEST)

Väitteen lähteistys

Artikkelin Cristiano Ronaldo alussa oleva väite, että hän on tehnyt eniten maaleja virallisissa otteluissa, on lähteistetty artikkelin Luettelo Cristiano Ronaldon urheilusaavutuksista ennätykset-osiossa. Keskustelusivullani käydyn keskustelun mukaan tuo ei ole sallittua, vaan väite tulee lähteistää samassa artikkelissa kuin se itse väite on. Minusta alkuperäinen tapa on sallittu, mutta haluaisin kuulla mitä mieltä yhteisö on asiasta. Ronaldon pääartikkeli on tosiaan suositellulla tasolla, eikä kukaan muu ole asiasta huomauttanut. Porvari (keskustelu) 6. huhtikuuta 2026 kello 22.14 (EEST)

Minusta ei tarvitse lähteistää jos wikilinkin takaa löytyy lähteistetty tieto. --URunICon 6. huhtikuuta 2026 kello 22.21 (EEST)

Tuota sovelletaan luetteloihin, ei varsinaisiin artikkeleihin. Ja tämän tapauksen alkaessa wikilinkkikin oli toisaalla tässä artikkelissa, ei kiistanalaisessa kohdassa. --Lax (keskustelu) 7. huhtikuuta 2026 kello 09.26 (EEST)

On lähteistettävä. Lähteistyskäytännössä ei ole poikkeusta, että lähdettä ei tarvitse merkitä, jos se sattuukin olemaan jossain muussa artikkelissa.--Nitraus ^(wikinät) 6. huhtikuuta 2026 kello 22.29 (EEST)

Lähestyn asiaa vähän eri näkökulmasta. Johdantohan on tiivistelmä artikkelin tärkeimmistä kohdista. Kyllähän noin merkittävä asia olisi syytä lisätä leipätekstiinkin, lähteen kanssa toki. Samalla se ratkaisisi esitetyn ongelman. --Kärrmes (keskustelu) 6. huhtikuuta 2026 kello 22.37 (EEST)

Joo ihan ehdottomasti näin. --Ref-checking (keskustelu) 6. huhtikuuta 2026 kello 22.42 (EEST)

Lisäsin nyt tiedon tuosta myös tuohon pääartikkeliin. En todellakaan tiedä, että miksi noin merkittävää asiaa ei ollut itse pääartikkelissa. Onneksi tämän kautta tuli se sitten lisättyä. --Porvari (keskustelu) 7. huhtikuuta 2026 kello 09.07 (EEST)

Kuukauden pituudesta

Terve terve vanhat ja muutkin veikkoset. Pxos tuossa keskustelusivullani juuri ilmaisi tuohtumuksensa siitä, kun keskustelusivuni automaattinen arkistointijuustohöylä oli asetettu 28 päivän jälkeen viestin lähettämisestä muuttumaan valoksi, joka siirtää viestit keskustelusivultani arkistoon. Kysymykseni on, mikä on kuukaudelle Wikipediassa hyväksyttävä pituuden määre. Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 16.13 (EEST)

Kuukausi on vakiintuneesti Wikipedian keskustelujen osalta vähintään 30 päivää, joskus joillakuilla jopa 31 päivää. Tämä on helpointa ja yksiselitteisintä kaikille käyttäjille. Olen laajemmin perustellut näkemystäni Bitterbutterin keskustelusivulla seuraavasti: "Joka tapauksessa keskustelusivukäytännössä lukee: "Vanhoilla kommenteilla tarkoitetaan vähintään kuukauden vanhoja viestejä [--]." Kuukauden määritelmä on joko kalenterikuukausi tai vastaavan pituinen ajanjakso. Vain helmikuu on 28 päivän pituinen, muut ovat 30–31-päiväisiä. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa kuukausi on se jakso, joka on samannumeroisten päivien välillä (id est: 8. maaliskuuta – 8. huhtikuuta). Sitten taas Oikeudenkäymiskaaressa ei puhuta kuukaudesta vaan nimenomaisesti 30 päivästä, jolloin hankala ja epämääräinen "kuukausi" ei aiheuta määrittelyongelmia." --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 16.17 (EEST)

Ja pyysin yksittäistä lausuntoa vahvempaa. Siksi olemme täällä. Olkaatte hyvät Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 16.23 (EEST)

Eli toisin sanoen minä saan osallistua käytäntökeskusteluun yhtä suurin oikeuksin kuin muutkin. Hän kysyi asiaa, minä perustelin näkemykseni, ja kun asia tuotiin tänne, perustelin näkemykseni uudestaan. --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 16.25 (EEST)

Myönnän erheeni. Viilennyn ja palaan myöhemmin. Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 16.31 (EEST)

Tässä pitää myös ottaa huomioon, mitä "vapaasta suhtautumisesta määräaikoihin" voi seurata. Jos määräaika on 30 päivää kaikille muille, mutta 28 päivää yhdelle ja se hyväksytään, silloin syntyy uusi määräaika, eli kuukausi onkin 28 päivää. Kaikki voivat ruveta käyttämään uutta määräaikaa. Mitä jos joku seuraava keksii kuukauden pituudeksi 27 päivää, koska mitä väliä yhdellä päivällä on sinne tänne? Voiko hänelle sitten sanoa, että joo, toki vuonna 2026 päätettiin kuukauden uudeksi pituudeksi 28 päivää, mutta enää sitä ei voi lyhentää. Tuollaista olisi tosi vaikea perustella mitenkään muuten, kuin pyytää avaamalla taas uusi käytäntökeskustelu. Ihan sama tilanne on, jos käytäntö koskee kaikkia mutta yksi käyttäjä voisi sanoa, että mitä väliä yhdellä päivällä nyt on. Sama tulos: kaikki muutkin voisivat välittömästi muuttaa määräajaksi 27 päivää, koska jos poikkeaminen sallitaan vähemmistölle niin se on sallittava enemmistölle. Nämä ovat niitä periaatekysymyksiä, joita voi myös miettiä, jos tähän keskusteluun haluaa osallistua ja jos tulee äkkiseltään mieleen "mitä väliä nyt parilla päivällä on". --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 16.44 (EEST)

Nyt mennään mielestäni höpinän puolelle, sillä kyllähän kuukausi saattaisi suomenkielisessä wikiympäristössä olla 27 päivää, jos jossain kalenterikuukaudessa olisi 27 päivää, tai jos sitäkin laajalti käytettäisiin netissä ja oikeassakin elämässä kuukauden synonyyminä. 28 päivää, neljä viikkoa, helppo toki laskea, ja laajalti pidetty helppona kuukausimääreenä. Mainosmainen jankutukseni ei toki johda paljoon, mutta ehkä sopivasta määrästä pitäisi sopia tai ainakin konsensus, joka ilmeisesti 10-15v sitten muodostettiin, kuuluisi löytää. Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 17.45 (EEST)

Höpinä käsittelee eri asiaa kuin jankutus. En kommentissani puhu siitä, mikä on päivien oikea määrä vaan siitä, mitä siinä lukee. --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 20.44 (EEST)

Jos käsin arkistoisin, niin arkistoisin, kun päivälukema on sama. Toki joku tarkempi vaatisi, että tunnitkin tulee täyteen. Botilla arkistoidessa koodiin 31d.--MAQuire (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 17.25 (EEST)

Botissa voi käyttää muitakin yksiköitä kuin päiviä. Koska gregoriaanisen kalenterin vuoden pituus on 365,2425 vuorokautta karkauspäivät huomioon ottaen, kuukausi sekunteina on (365,2425 × 24 × 60 × 60) / 12 = 2629746 eli ”2629746s”. – ~2026-21524-72 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 20.09 (EEST)

Kieltämättä tyylikäs. Bitterbutter (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 17.52 (EEST)

Parempi, että tässä on joku yhtenäinen käytäntö, jota kaikkien tulee noudattaa. Minun käyttäjäsivullani botti arkistoi 30 päivän välein, joka on omasta mielestäni se passelein aika. --Porvari (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 18.04 (EEST)

Nyt kasassa on jokainen, eli min. 28, min. 30 ja min. 31. Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 18.12 (EEST)

Näin tärkeään asiaan minunkin pitää varmaan sanoa sanaseni. Oikea mitta on 30,44 vuorokautta, jotta keskimääräinen kuukauden pituus (365,25/12) vasrmasti tulee täyteen. Tosin huhtikuussa tai maaliskuun lopulla arkistoitaessa tuohon pitää lisätä tunti, jotta kesäaikaan siirtyminen tulee otetuksi huomioon, mutta vastaavasti marraskuussa ja lokakuun lopulla saa pihistää tunnin. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 18.19 (EEST)

No voi kiitos Lax. Bitterbutter (keskustelu) 8. huhtikuuta 2026 kello 18.56 (EEST)

Minun puolestani mikä tahansa noista käy (esim. 28, 30, 31 tai enemmän), kunhan keskustelusivun alussa lukee, miten usein botti arkistoi, jos arkistointi tapahtuu koneen avulla automatisoidusti. Tai että on maininta, mitä päivämäärää varhaisemmat löytyvät arkistosta (ja linkki tuohon arkistoon). Ei tälläisestä kannata numeroa tehdä, sieltähän ne vanhat tarinar löytyvät, jos itseä tai jotain muuta kiinnostaa.--Paju (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 04.18 (EEST)

Tuota Pajun ehtoa ei voi vaatia käyttäjiltä. Bottikoodi on piilossa wikitekstin muokkaustilassa, ja kenelläkään ei näy sivulla, mikä on arkistointinopeus. Ei voida ruveta vaatimaan, että se kerrottaisiin jollain erillisellä virkkeellä (mulla on 28, tolla on 31). On huomattavasti helpompaa, että kaikki vain tietävät saman vakiintuneen seikan, että kesk-sivun arkistointia ei tehdä käsin tai botilla ennen kuin 30 päivän kuluttua keskustelun nääntymisestä, ja sitten jos aika on 31–9125 päivää, sen ilmoittamisella ei ole mitään väliä. Tässähän ei ole kyse siitä, miten keskusteluja voi lukea arkistoissa, vaan siitä, miten niitä voi jatkaa keskustelusivulla. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 05.51 (EEST)

Olen epätäsmälleen samaa mieltä kuin Lax, tosin sillä tavalla joustaen, että suostun pyöristämään oikean mitan 30 päivään. Jotta tämä ei aiheuta ongelmia, niin aina keväisin voidaan siirtyä super-kesäaikaan, jolloin kalenteria käännetään viisi päivää ja yksi tunti eteenpäin, ja syksyllä vain sopivasti aikaa tasaavan määrän verran taaksepäin. Tosin kun monet haluavat kellon kääntelyistä eroon, niin ehdotan toissijaisesti kuukauden pituudeksi Wikipedian keskusteluavaruudessa 30 päivää, joka ei muutu mihinkään. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 06.45 (EEST)

Mun mielestä se on yksi lysti onko keskustelusivu arkistoitu 28,29,30,31 päivän mukaan eikä sillä ole mitään merkitystä. Enemmän haittaa on siitä jos joku rupeaa asiasta nipottamaan silloin kun toinen on best-effort tyyppisesti arkistoinut sivunsa. (ts. meillä on käytäntö WP:Älä palvo sääntöjä sitä varten ettei tehdä sellaisista asioista ongelmia jotka eivät niitä ole) --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 18.52 (EEST)

Zachen näkemys oikeastaan tiivistää sen, miksi Wikipedia ei ole eikä milloinkaan voi olla tietosanakirja. Otan itse pian käyttöön 26 päivän määräajan. Olisi mahtavaa nähdä, voidaanko tuota kieltää. Enhän siinä tee muuta kuin ota kaksi päivää pois uudesta alarajasta, joka lienee 28 päivää. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 19.44 (EEST)

Käyttäjien keskustelusivujen keskusteluja olennaisempia keskusteluja luulisi käytävän kahvihuoneissa, ja tämäkin kahvihuone saattaa menettää keskustelunsa arkistohyllyille jo 21 päivän ja lähes yhtä monen yön jälkeen. --Lax (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 20.00 (EEST)

Tosin kahvihuoneet eivät ole keskustelusivuja vaan projektisivuja (Wikipedia-avaruudessa). Kahvihuoneen keskustelusivu on keskustelusivu. Mutta joo, huomasin jo aiemmin, että Wikipedian keskustelusivukäytännössä olevan osion nimeltään ”Vanhat kommentit” tämänhetkisen "neljännen momentin" toinen virke kuuluu näin: "Arkistoon ei myöskään saa siirtää keskusteluja, jotka ovat vielä ajankohtaisia." Voisi olla kaikille helpompaa, jos hankala aikaraja poistetaan kokonaan, ettei siitä tule sanomista, ja annetaan ihmisten itse päättää, milloin keskustelut ovat päättyneet ja milloin kukin voi niitä siirtää arkistoon. En näe, että tuossa kukaan näkee mitään ongelmia. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 20.13 (EEST)

Laxin kommenttiin vielä toinen unohtunut huomio, että kahvihuoneet arkistoidaan botin avulla, ja ilmeisesti bottikoodissa on päivälukumäärän (esim. 21 pv) lisäksi pyritty ottamaan huomioon käytännön X-osion y-momentin z-virke eli "ei ajankohtaisia keskusteluja vielä arkistoon". Esimerkiksi juuri äsken kielenhuoltokahvihuoneeseen tuli uusi viesti ketjuun, jonka aiempi kommentti oli kirjoitettu 21.2.2026. Vaikka bot-päivien lukumäärä on siellä 21, niin |minthreads-erityisehdot päättävät siitä, kuinka vilkasta yleensä keskustelu on osioiden määrän mukaan. Siksi tuo ketju on vielä 50 päivän kuluttua esillä. Nämä erityisehdot vaikuttavat arkistointinopeuteen niin, että päivälukumäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Toki on lopuksi sanottava tauto-opillisesti, että jo pv-lukumäärästä (14 vrk, 21 vrk) näkee, että keskustelusivukäytäntö ei koske Wikipedia-avaruuden sivuja. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2026 kello 17.39 (EEST)

Keskustelua yksittäisistä käyttäjistä. Ei liity keskustelunaiheeseen "Kuukauden pituudesta".

Suurempi ongelma taitaa olla Pxosin tapainen nälviminen ja "piilovittuilu", eli teeskentely ettei tarkoita mitään loukkaavaa joka kuitenkin on melko selvästi esillä. Tuo haittaa asioista keskustelua ja se on taas nähty useissa kommenteissa sekä tuotu esille useita kertoja. Ipr1 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2026 kello 01.54 (EEST)

Jäin odottamaan moderaattoria, mutta kun hänellä on kiireettömyyksiä toisaalla, niin vastaan. Vielä suurempi ongelma asian käsittelyssä on, jos kommentti ei ota kantaa käytäntökysymykseen vaan siinä ruvetaan puhumaan pelkästään keskusteluun osallistujista (kuin Ipr1) tai kutsutaan keskustelijan perusteltua mielipidettä "nipotukseksi" (Zache). Koska minä en tuonut kysymystä kahvihuoneeseen, niin olettaisin, että Bitterbutterillakin on jonkinlainen oikeus lukea asiallista keskustelua esittämästään kysymyksestä. Tuo Zachen termi "best-effort", jota en kunnolla ymmärrä, on aika hauska. Ilmesesti se on jonkinlainen arvosana, jonka sai Bitterbutter toiminnastaan. Mutta ehdotan tosiaan, että kuukausi on joko 30 päivää tai sitten koko aikarajoitus poistetaan arkistointia ohjaavasta käytännöstä ja annetaan jokaiselle oikeus määrittää itse, milloin toisten keskustelijoiden ajankohtaisuus on päättynyt. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2026 kello 14.35 (EEST)

@Ipr1, ei sinunkaan keskustelukulttuurisi paras mahdollinen ole. Käyttäjäsivullasi on esitetty kysymyksiä ylläpitäjäehdokkuudesta, joihin et ole vastannut. Se tekee ylimielisen vaikutuksen. Äskettäin oli juttua Kahvihuonessa Taistelu-mallineesta. Et voinut mainita siellä, että olit muokannut mallinetta myöhemmin. Muokkausten kumoukset ovat joskus tylyttäviä tyyliin ”Ei mitään järkeä näissä leveysasetuksissa” [https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Avokado&diff=23186894&oldid=23091364] (kumottu muutos ei ollut minun tekemäni). Joskus olet käyttänyt halventavia ilmauksia koodiehdotuksestani tyyliin ”pistä koodisi äkkiä piiloon”. ~2026-22262-94 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.43 (EEST)

Tuossa esimerkissä todellakaan ei ollut mitään järkeä: samaan aikaan oli asetettu maksimileveys sekä kuitenkin määritelty koko sivun levyiseksi. Tuo kommentti oli täysin asiaan sopiva: siinä ei todellakaan ollut järkeä. Mitä tulee ylläpitäjyydestä, noita ehdostuksia näyttää tulevan toistuvasti eikä itsellä riitä energiaa jokaiseen kommentoimiseen toistuvasti. Ipr1 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.47 (EEST)

Et näköjään ymmärrä kyseisen asetuksen pointtia. Se tarkoittaa sadan prosentin leveyttä, mutta ei kuitenkaan määrätyn maksimileveyden yli. Se on ihan ok-asetus, vaikka sinä et sitä ymmärräkään. Esim. MDN:n sivulla https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Web/CSS/Reference/Properties/max-width esimerkkikoodi:

#parent {
  background: lightblue;
  width: 300px;
}

#child {
  background: gold;
  width: 100%;
  max-width: 150px;
}

– ~2026-22262-94 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 15.01 (EEST)

Jos keskustelussa katsotaan esiintyvän nälvimistä, siihen pitää puuttua. Se on tärkeämpää kuin esimerkiksi sellaiset keskustelut, joita voi käyttää esimerkkinä siitä, miksi ihmiset eivät halua muokata Wikipediaa. --Thi (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 17.16 (EEST)

Teen jatkossa arkistoinnin 28 päivän kuluttua keskustelun päättymisestä. Katson tapauskohtaisesti kuitenkin sopivan ajan minun keskustelusivulleni. raid5 9. huhtikuuta 2026 kello 21.59 (EEST)

Vaikka virallinen ohjeistus puhuu ”kuukaudesta”, 28 päivää on täysin hyväksyttävä aika arkistoinnille. Wikipedian sääntöjä tulkitaan yleensä terveen maalaisjärjen kautta, ja tässä on muutama syy, miksi 28 päivää on täysin ok: Wikipedia ei ole byrokratia: Wikipedian ohjeissa aikoja ei yleensä mitata sekuntikellolla tai pilkuntarkasti. 28 päivää tarkoittaa tasan neljää viikkoa (tai yhtä helmikuuta), joka lasketaan yleisessä kielenkäytössä aivan riittäväksi ”kuukaudeksi”. Säännön henki täyttyy: Säännön alkuperäinen tarkoitus on estää aktiivisten keskustelujen ja tuoreiden varoitusten piilottaminen. Kun viesti on seissyt sivullasi 28 päivää, keskustelu on varsin suurella todennäköisyydellä päättynyt, ja viestin jättäjä on saanut riittävästi aikaa nähdä mahdollisen vastauksesi. Automaattinen arkistointi: Monet käyttäjät hyödyntävät botteja, jotka on usein ohjelmoitu siivoamaan sivuja tasaisin aikavälein. Esimerkiksi 28 päivän (4 viikon) sykli on erittäin yleinen ohjelmoinnissa ja boteissa käytetty aikaraja.

Pieni varoituksen sana: Jos kyseessä on sääntörikkomuksesta saatu vakava varoitus tai huomautus, voi olla viisaampaa odottaa kalenterikuukauden verran (30–31 päivää). Vaikka 28 päivää onkin teknisesti ”melkein kuukausi”, varoitusten liian innokas arkistointi voi herättää näräalttiissa yhteisössä pahaa mieltä. Peruskeskustelujen kohdalla 28 päivää on kuitenkin täysin moitteeton aikaraja.

~2026-22262-94 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 12.34 (EEST)

Pitäisikö varoituksen tai huomautuksen yhteyteen tarkentaa, että onko se perusmuotoinen vai vakava, jotta arkistoinnin voi tehdä oikein?--MAQuire (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 12.39 (EEST)

Ei pidä. Jos käyttäjän säännöt tuntuvat liian velvoittavilta, on parasta luopua koko käyttäjätunnuksesta. – ~2026-22262-94 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 13.51 (EEST)

Kyllä ohjeiden pitää olla selkeät. Ei voi olla niin, että 29 päivän päästä huomauttaja tulee sanomaan, että huomautus oli vakava ja arkistoija on rikkonut ohjetta. Joko niin, että jokaiseen huomautukseen liitetään, milloin sen voi arkistoida aikaisintaan tai sitten ei luoda ollenkaan tuollaista ehdottamaasi järjestelmää, jossa on epäselvää milloin minkäkin huomautuksen voi arkistoida.--MAQuire (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.01 (EEST)

Yritin poistaa kommentistani viimeisen kappaleen, mutta minun ei annettu. Laitoin siihen nyt yliviivausmerkit kommenttitulvan estämiseksi.

28 päivää on aina riittävä aika, koska se on vielä erään määritelmän mukaan kuukausi. 27 päivää ei ole enää asiallista. Tosin se on teikäläisten ongelma.

~2026-22262-94 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.28 (EEST)

Jos vaihdat mielipidettäsi, niin eikö se kannattaisi vaihtaa siihen, että kaikki arkistoidaan 31 päivän jälkeen? Näin vakavat varoitukset eivät arkistoidu kolme päivää liian nopeasti. Rässä kun kuitenkin keskustellaan minimistä eikä maksimista.--MAQuire (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.34 (EEST)

Alkuperäisessä kommentissani kerroin tästä hyvin tarkasti. Vaatiiko liikaa mentaalista akrobatiaa lukea kommentti uudestaan ja jättää viimeinen kappale huomiotta? Minulle tulee tunne, että haluat nimenomaan takertua tuohon viimeiseen epäonnistuneeseen kappaleeseen. – ~2026-22262-94 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.47 (EEST)

Eli sinullako ei siis ollut mitään mielipidettä, kun ensimmäisen kommentin kirjoitit? Mikä siis oli motiivisi ylipäänsä osallistua keskusteluun?--MAQuire (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.57 (EEST)

Sinä olet hyvin intensiivinen ja älykäs ihminen, mutta sinulle pitäisi löytää kykyjä vastaavaa työtä. – ~2026-22262-94 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 15.03 (EEST)

Huomaatko? Nytkin ensin haukuit minua ja jo kuudentoista minuutin päästä kehut.--MAQuire (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 15.12 (EEST)

Käytäntökeskusteluihin osallistuminen tulisi rajoittaa hyväksytyille käyttäjille, että tiedettäisiin, ketkä kannattaa ja mitä. Kertakäyttötunnustusten näkemyksiä ei tule huomioida käytäntöjä tehdessä. Porvari (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 15.01 (EEST)

Tämä olisi toisen keskustelun aihe ja aika monimutkainen juttu. Tosin esitän sen huomion, että tämä tosiaan on käytäntökahvihuone, mutta Wikipedian käytännöt vaikuttavat myös lukijoihin ja lukijasta muokkaajaksi muuttuvaan ja jopa sitten jonkilaisessa välitilassa oleviin TyyPpeihin. Toinen huomioni on, että käytäntökeskusteluun osallistuva välipedisti on kirjoittanut virkkeen "Tosin se on teikäläisten ongelma." Hän siis asemoi itsensä yhteisön jäseneksi ja sen ulkopuoliseksi yhtä aikaa. Jos ei kuulu kirkkoon, ei pidä kertoa seurakunnalle, miten kristinoppia tulee oikein tulkita. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 18.04 (EEST)

On otettava huomioon, että "maalaisjärki" ei ole järkeä, se on tunnetta. Ihminen perustelee omaa tai ryhmänsä toimintaa sanomalla, että se noudattaa tervettä järkeä, mutta oletteko milloinkaan nähneet, että fraasia käytettäisiin kehuna tai arvonantona toiselle, omasta poikkeavalle tai vastakkaiselle näkemykselle? 1 a) Kun tuossa sanotaan, että ohjeita ei mitata sekuntikellolla, niin siinä ei oteta kantaa siihen, miten liukuvaksi voi ajanmittaus muuttua ilman kelloa. Puhuin siitä jo ylempänä. Jos riittävä aika on nyt 28 päivää, ja joku vuonna 2027 arkistoi keskusteluja 26 päivän kuluttua, onko se maalaisjärkevää? Mitä jos seuraava käyttää rajana 24:ää päivää? Olettaen, että kuukauden pituutta ei määritetä vaan annetaan sen vaihdella kyntö- ja kylvöaikojen mukaan. 1 b) Byrokratiaa käytetään usein haukkumasanana. Silloin ei ymmärretä, että byrokratia torjuu mielivaltaa. Jos viranomainen ja viran-alainen noudattavat samoja sääntöjä, asiat sujuvat hyvin. Jos taas kuukausi on proletaarille 31 päivää mutta herralle 28 päivää ja ruhtinaalle se voi aina olla mitä vain, niin byrokratian sijaan tulee basaarikratia. 2) Säännön hengen suhteen esitin jo aiemmin, että noita hengen asioita voisi tulkita käyttäjä itse. Hän määrittäisi arkistointinopeuden itse, eli kuukautta ei liturgisesti enää olisi olemassa. Kun käyttäjä päättää, niin keskustelijat karkotetaan, vaikkapa kahden viikon kuluttua. Tuo on ihan vakavasti esitetty ajatus, jolla kuukauden pituudesta pääsee eroon, jos halutaan. 3) Bottiohjelmointijuttu puolestaan on väärin esitetty. Arkistointibottia tutkimalla huomaa, että kaikki paitsi yksi käyttävät sivuillaan vähintään 30 päivän aikaa. Sitä paitsi 28 (31, 99) päivää on yhtä satunnainen aikamääre botin toiminnan kannalta kuin mikä tahansa muukin lukuarvo. 4) Tuo lopun varoituksen sana on jo ihan kummallinen. Luotaisiinko kaksi eri aikarajaa eli 28 päivää ja 30–31 päivää riippuen keskustelun sisällöstä, ja tuoko on maalaisjärjellä saavutettavissa oleva huipputulos? Miten asia hoidettaisiin botilla? Pitäisi rakentaa keskustelujen alkuun uusi "tää on vakava keskustelu" -malline, joka kertoisi botille, että ne tulee arkistoida 31 päivässä 28 päivän sijasta. 5) Minä niin pääkaupunkiseutujärjellä ajattelin ennen tätä kahvihuonekeskustelua, että kaikille sama muuttumaton 30 päivää olisi niin yksinkertainen ja helppo juttu. En osannut ottaa huomioon, että osan mielestä kirkon freskon restaurointiin ei tarvita osaamista. Riittää, että on maalausjärkeä. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 13.38 (EEST)

Keskustelun aloittajan sanoin, joku tuohtuu. Minusta on ihan ok, vaikka sykli on 28. Ei ole suurta väliä, koska arkistostahan 4 viikkoa vanhemmat löytyvät. Enempää ehtoja ei tarvita, halutessaan voi käyttämistään arkistointiasetuksista mainita. --Paju (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 06.30 (EEST)

Kuten yllä kirjoitin, tarkastelukulmana ei ole arkisto vaan keskustelusivu. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2026 kello 06.45 (EEST)

Minun keskustelusivuni panivat pakkoarkistoivaksi, vaikka en olisi tahtonut arkistointia lainkaan. Nykytietokoneilla tuolle ei ole mitään perustetta. Kahden gigatavun keskustelusivu on aivan hyvin luettavissa ja ladattavissa nykyisillä tietokone- ja internetliittymänopeuksilla. Minusta useampikin kolme vuotta vanhoista keskusteluista olisivat yhä ajankohtaisia. Iivarius (keskustelu) 10. huhtikuuta 2026 kello 00.15 (EEST)

Kannatan kuukauden pituudesta riippumatta 30 vrk tai enemmän. Jos se ei käy niin sitten tammi-, maalis-, touko-, heinä-, elo-, loka- ja joulukuussa vähintään 31 vrk ja muissa vähintään 30 vuorokautta.-- Htm (keskustelu) 10. huhtikuuta 2026 kello 18.22 (EEST)

Jos katsotaan, ettei kuukauden pituutta ole aiemmin erikseen määritelty, niin se kannattaa sopia nyt. Suomen määräaikalaissa on kuvattu, että kuukauden katsotaan tulleen täyteen, kun ollaan tultu samannumeroiseen päivään, tai jos sellaista ei kuukaudessa ole, niin kuukauden viimeiseen päivään. Joissakin laeissa, kun on tarvittu vakiomittaisia jaksoja, niin on määritelty kuukauden päivien määräksi 30, jossain taas 365/12. Botilla arkistoidessa tuo 30 sopisi hyvin ja keskustelusivun arkistointiohjeessa neuvotussa koodinpätkässä se on niin. Olisiko se vähimmän vaivan tie? Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 14.56 (EEST)

Otin lainsäädännön esimerkiksi ylempänä. Säädettyjä määräaikoja koskeva laki on ollut voimassa vuodesta 1930 asti, ja se on menestyksekkäästi määrittänyt asioita Suomessa melkein sadan vuoden ajan. Paitsi silloin kun se ei olekaan, minkä vuoksi vaihtuvien pituuksien sijaan on tullut yleissäännöksen oheen erityissäännöksiä, joissa pituus on kalenterista riippumaton 30 päivää, jotta se olisi jokaisena vuoden päivänä yksiselitteisesti laskettavissa. Kuten alempana olevan taulukon diffeistä huomaa, moni käytäntömuutos on tehty "de facto" -taikasanojen perusteella. Yhtä lailla olisi voitu vaikkapa viime vuoden kesällä muuttaa käytäntöön kuukauden sijasta määräajaksi 30 päivää, koska se on ollut vakiintunut kuukauden pituus jo toista vuosikymmentä. Se on ollut jo vähimmän vaivan tie ja olisi edelleen vähimmän vaivan tie. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 15.27 (EEST)

Huomasin, että olin unohtanut, että käyttäjien keskustelusivujen arkistointia koskee Wikipediassa kaksi rinnakkaista ja tietenkin päällekkäistä käytäntöä seuraavasti. Koostin tietoja taulukkomuotoon. --Pxos (keskustelu)

Käytännöt, jotka ovat voimassa 8.4.2026:

Nimi	Voimassa	Muutos (diffi)	Sanamuoto
Wikipedia:Keskustelusivu	25.9.2008 – 23.5.2010		Vanhoilla kommenteilla tarkoitetaan yleensä vähintään kuukauden vanhoja viestejä, eikä sitä uudempia viestejä tulisi siirtää arkistoon. Arkistoon ei myöskään saa siirtää keskusteluja, jotka ovat vielä ajankohtaisia.
Wikipedia:Keskustelusivu	24.5.2010 alkaen		Vanhoilla kommenteilla tarkoitetaan vähintään kuukauden vanhoja viestejä, eikä sitä uudempia viestejä tule siirtää arkistoon. Arkistoon ei myöskään saa siirtää keskusteluja, jotka ovat vielä ajankohtaisia.
Wikipedia:Käyttäjäsivu	25.5.2006 – 25.1.2011		Kun [– –] viestit ovat useita kuukausia vanhoja, vanhimpia viestejä voi arkistoida alasivulle.
Wikipedia:Käyttäjäsivu	26.1.2011 alkaen		Kun viestit ovat yli kuukauden vanhoja, vanhimpia voi arkistoida alasivulle.

Iivarius voinee tehneillä vastaavan vertailutaulukon omasta ongelmastaan, koska se ei liity kuukauden pituuteen vaan arkistointivelvollisuuteen, jonka kehitys näkyy myös sivujen historiasta (vinkki: "voi siirtää" → (voi ja tulee) → "tulee siirtää"). Tässähän ei alun perin ollut kyse kuin kuukauden pituuden määrittämisestä. Se, jolla on wikijuristisia taipumuksia, löytää kyllä aika jänniä ylimääräisiä ongelmia noista käytännöistä. Jätän ne kuitenkin harjoitustehtäväksi lukijalle. Eikun muokkaajalle, tämähän on Wikipölinä. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2026 kello 19.33 (EEST)

Tuo Käyttäjäsivu-käytäntö on ainakin sikäli vekkuli, että siinä kategorisoidaan sivut käyttäjäsivuiksi, keskustelusivuiksi ja omiksi alasivuiksi, ja vain käyttäjäsivuihin koskeminen pääsääntöisesti kielletään muilta. Mutta kuukauden pituuteen siitäkään käytännöstä ei taida löytyä ratkaisua. --Lax (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 08.56 (EEST)

Voi veikkoset. Konsensusta ei meinaa tulla saaduksi aikaan. Käytännössä mielipiteitä ovat olleet seuraavat: - 28pv jälkeen arkistoon vain - 30pv jälkeen. - 31pv jälkeen. - Kun keskustelu on päättynyt. Mitäpä kauniit ja rohkea wikipediatrit mietitte, pitäisikä konsensus muodostaa esim. pienäänestyksen mukaan. Ajatukset ovat hajanaisia. --Bitterbutter (keskustelu) 11. huhtikuuta 2026 kello 23.42 (EEST)

Teen jatkossa arkistoinnin 28 päivän kuluttua keskustelun päättymisestä. Katson tapauskohtaisesti sopivan ajan, joka voi olla esimerkiksi 27 päivää. Ikävillä säännöillä rajoitetaan liikaa vapaata muokkaamista. raid5 12. huhtikuuta 2026 kello 00.13 (EEST)

Ehkäpä sinun olisi pitänyt miettiä aiemmin, ennen kuin muutit sitä pientä osaa keskustelusivussasi. Iivarius (keskustelu) 12. huhtikuuta 2026 kello 01.09 (EEST)

Jep, ei tullut konsensusta, kun tätäkin hemmetin keskustelua oli eräiden käyttäjien pakko ohjata sivuraiteille. Miten oi miten ja milloinka oi milloinka saataisiin sellainen Wikipedia, jossa keskusteluun ei tehtäisi aiheisiin liittymättömiä sivupolkuja?

Mutta sitten se oma mielipide, joka on 28 päivää, jota perustelen näin

• Se on yhtä kuin 4 viikkoa.
• 1–3 vuorokaudella vajaaksi jääminen on aivan ihan yhdentekevää, koska kyseessä on mitätön aika. Vrt. 5 vuotta on lähihistoriaa.
  

Ja sitten, kun on se 4 vko aika, se on helposti hahmotettavissa. Mikä tässäkin on haaste, on se, että 3 kk on aika lailla 13 viikkoa, ja 13 ei ole jaollinen kolmella tai neljällä. Siinä pitää vain sitten olla niin lujapäinen, ettei välitä tuosta haasteesta mitenkään.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 12. huhtikuuta 2026 kello 01.29 (EEST)

Ottaen huomioon nykyihmisten matemaattisen osaamattomuuden neljä viikkoa ei ole helposti hahmotettavissa. Kaikilta ei suju laskea, mikä päivä on tästä päivästä neljä viikkoa eteenpäin. Helpompaa on katsoa, että 12. toukokuuta on kuukausi eteenpäin tästä päivästä, kun siinä on ne samat numerot kuukausimerkinnän edellä (ja aika moni sentään tietää, että toukokuu tulee heti huhtikuun jälkeen). Näin siis hahmotettavuuden kannalta. Tämä ei tarkoita sitä, että itse kannattaisin vaihtelevaa 28-31 päivän määräaikaa (mikä kaiketi ei automaattiarkistoinnissa ole yksinkertaisesti hoidettavissa muutoin kuin laittamalla siihen se maksimi eli 31 päivää). --Lax (keskustelu) 12. huhtikuuta 2026 kello 08.38 (EEST)

Sisennyksestä huolimatta sanon ensin, että Laxin havainto ihmisten älykkyyden hahmottamisesta on hyvä. Se että 12 = 12, on monille matemaattinen "best effort". Sentreen kommentista seuraavaa: jos 1–3 päivää on mitätön aika nyt, niin onko se jatkossa. Jos uusi aikaraja on 28 päivää, saako siitä joustaa alaspäin 1–3 päivää jos haluaa? Määritetäänkö asia käytäntötekstiin uudella muotoilulla "28 päivää" vai määritetäänkö, että kuukausi on 28 päivää? Jälkimmäinen olisi ristiriidassa kielitoimiston tai ehkä usean ihmisen kielentajun kanssa. Monille tulee ehkä mieleen, että miksi ihmeessä suomenkilahtanut Wikipedia, jolle muutamalla päivällä ei ole mitään väliä, on kuitenkin määrittänyt kuukauden pituudeksi 28 päivää. Jos muutama päivä sinne tänne on aivan sama, niin miksei sitten 30–31 päivää, joka herättäisi vähemmän kummastusta. --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2026 kello 13.26 (EEST)

Kukaan ei ole vielä esittänyt 27:ää päivää kuukauden pituudeksi, pelkosi vaikuttaa turhalta. Kaikki tulkinnat ovat vaihdelleet 28:n, 30:n ja 31:n välillä. Karkausvuotena helmikuussa kuukausi voisi lisäksi olla 29 päivää. Hyppäys 31:stä 28:aan on wikikauhistuskontekstissa pienempi kuin 28:sta 27:ään. Mutta ehkä Raid5 haluaa nyt hämmentää soppaa ja laittaa oman sivunsa määräksi juuri tuon 27 päivää. – ~2026-22262-94 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2026 kello 13.46 (EEST)

Jos raid5 niin tekisi, hyppään samaan junaan ihan vain kansalaistottelemattomuuden eleenä. Hah hah, nyt saa alkaa ivaamaan ircissä, jos se nyt elossa on. 28 olisi järkevä, jos siitä haluaa olla noin tarkka eikä jaksa suutaan sulkea. Bitterbutter (keskustelu) 12. huhtikuuta 2026 kello 15.55 (EEST)

Bitterbutteria varmaan kiinnostaa, että Ylivertaisessa Menettelytavastossa on englanniksi käytetty termiä "good citizenship", joka on suomeksi kuitenkin käännetty termillä "hyvä käytös". Suomenkielisessä Wikipediassa siis analogiaa venyttämällä ei voi edes olla kansalaistottelemattomuutta, koska käyttäjät ovat vain käyttäytyjiä. Voi tietysti olla, että kiitettävä käytös ei olekaan täällä 9–10 vaan 30–31. "Ei-hyvä käytös" johtaa numeroon 27 kevättodistuksessa. --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2026 kello 16.11 (EEST)

Kannatan 30 päivää mikä on ollut de facto käytäntö fi-wikissä, ennen kun joku sai päähänsä että kaikki kuukaudet ovat helmikuuita tai ihmisen keskimääräisen kuukautiskierron pituisia. --Linkkerpar^keskustelu 12. huhtikuuta 2026 kello 01.48 (EEST)

Mielestäni yksittäisissä Wikipedian kyselyissä toimii kalenterikuukausi erinomaisen helposti ja riittävällä ymmärrettävyydellä. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2026 kello 21.50 (EEST)

Minulle on ihan samantekevää, mikä aikaraja loppujen lopuksi on, mutta käytäntötekstit pitäisi muotoilla sellaisiksi, että ne eivät jatkossa aiheuta tällaisia tulkintakiistoja. Jos tässä keskustelussa päädytään siihen, että 28 päivää riittää, niin ehdotan, että käytäntösivuilla sana "kuukausi" vaihdetaan ilmaisuun "neljä viikkoa". 28 päivää on yksiselitteisesti neljä viikkoa, mutta se ei ole yksiselitteisesti kuukausi (koska kuukausien pituus vaihtelee mutta viikkojen ei). Vielä selvempää olisi tietysti ilmoittaa tarkka päivien/vuorokausien lukumäärä. --Risukarhi (keskustelu) 13. huhtikuuta 2026 kello 13.10 (EEST)

Kannatan muotoilun selkeyttämistä ja 30 päivää. Iivarius (keskustelu) 13. huhtikuuta 2026 kello 14.46 (EEST)

Mielestäni koko keskustelu kuukauden pituudesta on sivupolku. Ohjelmien, mukaanlukien arkistointibottien, tulisi helpoittaa wikipedian käyttöä, ei pakottaa ihmisiä koneiden palvelijoiksi, tai sotimaan keskenään jostain koneiden palvelemiseen liittyvästä asiasta johtuen. Ihmisten kalentereissa on erimittaisia kuukausia, mutta jokaisessa kuukaudessa on kuukauden ensimmäinen ja kymmenes päivä. Kuukauden pituus ei ole oleellinen asia arkistoinnissa, jos botti on fiksusti tehty. Fiksusti koodatun botin voi asettaa arkistoimaan joka kuukausi samana päivänä, siis esimerkiksi kuun 1. tai 15. päivä. Kysyn: Onko joku tutkinut tuota arkistointibottia, mitä se on syönyt? Millaisen koodimuutoksen tämä ihmiselle luonteva ja ymmärrettävä ratkaisu vaatisi: mahdollista arkistointi kuukausittain kuukauden n:s päivä, jossa n on käyttäjän valitsema lukuarvo (1-28). Ajatuksena skripti, joka käynnistää arkistoinnin kuukauden tiettynä (ännäs) päivänä, vaikuttaa ehkä ohjelmoinnin jatkokurssitason asialta. (Ja tekoälyltä voi pyytää koodaukseen apuja. testausta ei tule unohtaa ennen implementointia) --Paju (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 00.14 (EEST), työkokemusta myös pörssiyhtiön softaryhmästä...

Tätä en kannata. Syntyisi tilanteita, että botti arkistoisi vielä edellisenä päivänä käytyä keskustelua.--MAQuire (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 00.58 (EEST)

Kyse oli fiksusta arkistointibotista :) Tämähän on ihan pässinlihaa... tai vegesellaista. Eli ehtolausekkeella tai muulla rakenteella voisi tarkistaa, ettei väliotsikon alla olevassa osiossa ole ollut muokkauksia. Jos on, ei arkistoida sitä osiota vielä. Edellisen päivän keskustelun voisi ottaa korjauksen erääksi testitapaukseksi. --Paju (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 05.40 (EEST)

En käytä arkistointibottia, mutta eikö vastaava tarkistus (ettei osiota ole muokattu) ole jo nyt? Silloin tuollaista ehtoa ei ehkä tarvisis mitenkään lisäillä. Eikä täällä kai kannatuksia vielä kyselty, kun vasta ideoidaan. Luovassa prosessissa liian aikainen ideoiden tappaminen voi tehokkaasti estää toimivien ratkaisujen kehittymistä kypsemmiksi. --Paju (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 05.51 (EEST)

En pidä ajatuksesta, että jotkut keskustelut arkistoidaan yhden päivän päästä viimeisestä viestistä ja toiset 30 päivän päästä viimeisestä viestistä. Minusta tuon ajatuksen ja tuollaisen botin kehittely on turhaa.--MAQuire (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 08.24 (EEST)

Ihmislähtöinen käyttötapa ei ole turhaa. Monet asiat on helpompi ymmärtää ja niitä halutessa seurata, kun ne tapahtuvat jonain kuukauden päivänä sen sijaan, että niillä olisi joku konemainen, tekninen sykli, jonka seurauksena tapahtuman ajankohta ajelehtii. Muutenkin edellä on "ei-tykätty" jostain, ennenkun on edes perusteisiin paneuduttu, pidetty mieltä hetken avoimena. Jos ja kun botti on fiksu eli tutkii, onko jotain osiota muokattu edellisen arkistoinnin jälkeen. Jos ei, voidaan arkistoida. Jos on muokattu, ei vielä arkistoida, vaan tutkitaan tuo keskusteluosio uudellaan kuukauden päästä. (Toimintalogiikan voi rakentaa hieman toisinkin.) Ei tuolloin botti arkistoi mitään yhden päivän päästä viestistä. --Paju (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 21.45 (EEST)

Eli muokkasit ehdotustasi Risukarhin ajatuksen kaltaiseksi. Sanoit, että kuukauden pituus on vain sivupolku keskustelussa. Tarkoitatko siis, että botilla arkistointi tulisi pakolliseksi ja jokaisen on bottiin määriteltävä joku päivä, milloin keskustelut arkistoidaan?--MAQuire (keskustelu) 16. huhtikuuta 2026 kello 05.58 (EEST)

Olen arkistoinut keskustelusivuni käsin sen jälkeen, kun osion viimeisestä kommentista on kulunut kuukausi. Näkemykseni mukaan se keskustelu ei myöskään enää silloin ole ajankohtainen. Toimiiko nykyisin käytössä oleva botti niin, että se tutkii vain keskustelun aloitusaikaa?-- Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 05.53 (EEST)

Nykyinen botti toimii ihan kuten sinäkin.--MAQuire (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 08.25 (EEST)

Pajun ehdotus voisi toimia, jos botti ei arkistoisi määräpäivinä edellisen kuukauden vaan toissakuukauden keskusteluja. Siis keskustelut, jotka ovat olleet aktiivisia viimeksi tammikuun aikana, arkistoitaisiin automaattisesti aina 1. maaliskuuta, helmikuun aikana viimeksi aktiiviset 1. huhtikuuta jne. Välissä olisi aina vähintään kokonainen kalenterikuukausi. Arkistoijabotin uudelleenohjelmointi ei kuitenkaan ratkaisisi tätä kiistaa, koska käyttäjät voivat halutessaan arkistoida keskustelusivunsa käsipelilläkin (ja moni niin tekeekin). --Risukarhi (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 17.18 (EEST)

Ongelma syntyi 174 päivää sitten. @4shadoww: Koodiin voisi ohjelmoida vaihtoehdoiksi mitä millonkin. raid5 15. huhtikuuta 2026 kello 22.03 (EEST)

ai sekö on se ongelma? Bitterbutter (keskustelu) 15. huhtikuuta 2026 kello 22.18 (EEST)

Mikä ”se”? raid5 15. huhtikuuta 2026 kello 22.26 (EEST)