Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 14 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti. Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Kaupunginosaluokkien hätiköityjä poistoaikeita; luokkien käsittelyvaatimus "riippumattomissa luotettavissa lähteissä"?

Olen luonut fotosafarin 1. kerroksen alla kiireenvilkkaa luokkia Hämeenlinnan kaupunginosille, ja sijoittanut niihin aluksi kaupunginosa-artikkelit. Kaikiin luokkiin ei tässä vaiheessa ole ehtinyt luokitella tai aikonut lisäillä suuremmin erillisartikkeleita, esimerkiksi alueelle kokonaan tai osin kuuluvia vesistöjä. Vesistöartikkeleja voisi kuntaluokittelua tarkemmin ryhmitellä yhteen tai muutamaan kaupunginosaansa. En myöskään ole vielä purkanut, valinnut, rajannut ja tallentaen tekstittänyt HML:n kuvaussafarin 1. kierroksen kuviani, joista osa istahtanee taideteoskuviksi ja luokitellaan kaupunginosansa mukaan, eikä niitä ole tarkoitus laittaa Commonsiin. En myöskään ole vielä käynyt toista kertaa kuvaamassa Hämeenlinnassa, joka aie toivottavasti toteutunee lomajaksojeni aikana loppukesällä. Luokkiin on sijoitettu niitä usein aamuuyön tunteina generoidessa ainakin yksi artikkeli, ja ne voidaan nähdä hierarkisesti tarpeellisena kullekin kaupunginosalle. Kysyn, mitä järkeä on noita luokkia ryhtyä nyt kohta luomisensa jälkeen poistamaan? Kun koko ajan pukkaa uusia alkujaan keskeneräisesti pohjustettuja fotosafareita, ei luokitteluakaan tule jatkettua paljoa akua pitemmälle. Keskeneräisyyttä heijastelee esimerkiksi se, että HML:n kuvauskohteiden taulukko on keskeneräinen vielä liian aikaisen, vasta samalla viikolla julkaistun 1. kuvauskierroksen jälkeenkin. Mielestäni lomakauden jatkuessa/alkaessa ei pitäisi olla näin suurta kiirettä vajaita luokkia täydentää. Koen miltei kiusanteoksi, tekniseksi byrokratiaksi ja kerrassaan käsittämättömäksi Käyttäjä:Dankos10:n saatteeksi lisäämän vaatimuksen, että "lisäämiesi luokkien Luokka:Loimalahti,Luokka:Luhtiala, Luokka:Majalahti, Luokka:Munakas (Hämeenlinna), Luokka:Mäskälä ja Luokka:Tiirinkoski merkittävyys on epäselvä ja luokat saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä." Tuliko pohdittua, missä luotettavissa lähteissä yleensäkään käsitellään Luokkia?? Kyse ei siis ole artikkelien poistotarpeesta! Jos kyse on jostain muusta käytännöstä, olisi se kerrottava. Muutenkin järjen käyttö on sallittua. --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 22.02 (EEST)

Siinä on artikkelinpoistomalline; vaatimus riippumattomista lähteistä koskee artikkeleja, ei luokkia. Luokittelu on Wikipedian sisäinen asia ja tarkoitettu artikkeleiden järjestelyyn. - Pääsääntöisesti luokissa pitäisi olla enemmän kuin yksi artikkeli (ainakin tätä on käytetty luokan poistoperusteena jonkun innokkaan luokittelijan luokittelua hillitsemässä. Sinä et kuulune tähän ryhmään). Ohjetta on sivulla Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Luokat. Voisit ilmoittaa Danks10:n keskutelusivulla jotain sopivaa, että luokkiin on tulossa tavaraa esim. vesistöjä ja taidetta ja palaamaan vaikka puolen vuoden päästä asiaan. Jos luokat poistetaan, niin ne voi luoda uudestaan kunhan tulee toinenkin artikkeli luokkaan. - Nää uudet käyttäjät on niin innokkaita. --Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 23.48 (EEST)

Tämä ei kuulune suuntaviivojen perusteella arvioitaviin, koska siitä, että kaupounginosaluokkia voi ja on hyödyllistäkin olla, ei liene epäselvyyttä vaan kysymys on artikkelien kunkin hetkisestä määrästä luokassa. Jos luokka on luotu, niin mitä tahansa kohteita kaupunginosassa, joista on artikkeli, voi luokitella luokkaan. Jos ainoa luokiteltavca kohde kaupunginosassa on itse kaupunginosa, luokkaa ei ehkä sillä hetkellä tarvita. Silloin kuitenkin herää kysymys, johtuuko artikkelien puute siitä, ettei artikkeleita ole vaiko siitä, ettei niitä ole vielä luokiteltu luokkaan. Sitaattikuvien luokittelu on kuitenkin oma kysymyksensä. Siitä on keskusteltu ja keskustelua voi tarvittaessa jatkaakin, mutta edellisessä keskustelussa sitaattikuvien luokittelu artikkelien kanssa samoihin lukkiin ei saanut kannatusta toisaalta sitaattioikeudesta johtuen ja toisaalta ei myöskään siitä riippumatta.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.41 (EEST)

Kuvien luokittelusta artikkeliluokkiin oli keskustelua jokin aika sitten: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 95#Kuvien luokittelu artikkeliluokkiin. Olisi varmaan pitänyt pingata sinua silloin, koska olet joitakin luokituksia kuville tehnyt. Yleinen käsitys vaikuttaisi ainakin tuon keskustelun perusteella olevan, että kuvia ei pitäisi luokitella samoihin luokkiin artikkeleiden kanssa, ja se voisi ehkä jopa olla vastoin sitaattioikeutta. Keskustelun perusteella luokat poistettiin artikkeliluokista, eli ne ovat enää luokassa Luokka:Taideteoskuvat. Mikä tarkoitus tai hyöty kuvien luokittelusta paikkakuntien mukaan mielestäsi on? -kyykaarme (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 00.14 (EEST)

Kuvien luokittelusta paikkakuntien mukaan tietenkin olisi kuvien hallinassa hyötyä, niitähän luokitellaan commonsissakin, ja siitä on erittäin suuri hyöty, mutta sitaattikuvien kohdalla ymmärtääksenä keskustelussa tultiin siihen tulokseen että se voi olloa ongelmallista kuvien sitaattikuvaluonteen takia. Tosin silloin esitettiin myös vaihtoehtoa piilotettujen luokkien käytöstä.

Lisäksi keskustelussa ei saanut kannatusta kuvien ja artikkelien luokittelu samoihin luokkiin muutoinkaan riippumatta siitä, mitä mahdollisesti seuraa kuvien sitaattikuvaluonteesta..--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.07 (EEST)

Kyllä sitaattioikeudella, kunhan teoksen keskeiset tiedot mainitaan, saa kaupunginosien taideteoksia esitellä kaupunginosittainkin. Siksi luokittelua tarvitaan ja niin toimin jatkossakin viimeistään siinä vaiheessa, kun taideteoskuva on linkitetty kaupunginosaansa. Ilman kaupunginosaluokkaa siellä (siis kaupunginosassa olevien teosten) kuvia ei löydä, jos esim. samasta teoksesta on useampi kuin yksi kuva. On myös kymmeniä ja kymmeniä taideteoksia esim. muraalien ja sähkökaappitaiteen tai todellisen asfalttitaiteen saralla, jotka eivät ole eivätkä tule julkisen taiteen koontiartikkeleihin, koska paikallisesta merkittävyydestään huolimatta esimerkiksi oppilaistöinä ei ylitä sellaista julkisuuskynnystä, että niille löytäisi kunnollisen lähteen. Silloin kaupunginosaluokituksen ja -artikkelissa esilletuonnin kautta tuntemattomiin teoksiin saattaa silti löytää tekijöitä. Suosittelen kaupunginosaluokittelua, se on monesti hyödyllinen ja tarpeellinen, voi olla suurelta yleisöltäkin piiloitettu kunhan on (aktiivi)editoijien löydettävissä. On jälleen kerran valitettavaa että kapea-alaiset kahvihuonekeskustelijat tekevät autoritaarisia päätöksiä ja "konsensuksellaan" aikaansaavat turhaa työtä ja edesauttavat hässäkkää. No tämä sitaattioikeusasia on silti sivujuonne tuossa luokanpoistokeskustelussa, joka on syksyyn jatkuvaan kesäloma-aikaan yleisestikin hyvin harkitsematonta. Ei nyt vaan ehdi nyt enempää, kun tiedon haussa ja merkittävien wikipedia-aiheiden pika-aloittamisen kanssa menee niin paljon aikaa lähipäivinäkin. --Paju (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.33 (EEST)

Kuvia ei voi kuitenkaan luokitella näihin kyseisiin kaupunginosa-luokkiin, koska ne ovat osa artikkelien luokkajärjestelmää, joten luokkiin pitäisi löytyä jotakin muuta sisältöä. -kyykaarme (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.13 (EEST)

Esimerkiksi Hämeenlinnan Asuntomessut 2007 olivat Mäskälän kaupunginosan Harvoilanmäellä. Tämäkin kaupunginosaluokka on uhattu panna poistokoppaan osaksi ehkä siksi että varsinainen kaupunginosa-artikkeli on erittäin suppea ja siinä on vain yksi karttaviite, eikä ole ollut varmuutta, laajenisiko luokka (laajenee, voin jo todeta). Minulla on useita kuvia näiltä asuntomessuilta, ja esimerkiksi joitain messutalojen sisätilojen kuvia olin ajatellut laittaa kesälomakauden sydänjakson (kun heinäkuun jälkeen Suomessa elokuu on 2. suosituin lomakuukausi; mielestäni tällöin pikapoiston sijaan pitäisi olla ainakin viikkojen reagointiaika) jälkeen Luokka:Mäskälään. Kyseessä eivät ole ulkokuvat messurakennuksista, (joista muutamia on sellaisia, ettei niissä näy ihmisiä (esim. tuttuja, tai lapsia tai muita sellaisia), jotka voin melko huolettomasti laittaa Commonsiin. On minulle epäselvää erityisesti näin monen vuoden jälkeen (kun messulehtiäkään ei ole säästössä), ja kun en ollut siellä varsinaisesti asuntomessuja dokumentoimassa kenellekään (ja siksi tuotoksen vain ladattu kamerasta), mitkä messutalojen sisämiljöistä olivat esimerkiksi jonkun tunnetun tai tuntemattoman arkkitehdin/sisustusarkkitehdin luovan työn kokonaisvaltaisia tuotoksia (teoksia?). Kuvissa on ainakin tunnettujen muotoilijoiden teoksia (esim. Eero Aarniolta), ja siten varovaisuussyistä en lataa niitä yleiseen kaupalliseen käyttöön Commonsiin. Kun nyt painostetaan hätiköimään näillä luokkien pikadeletoinnin uhkaamisilla, on vaikea ehtiä hakea rauhassa kunnollista ohjeistusta siitä, miten sisustuskuvia kuvia tulisi luokitella, ja miten niihen viitata... Tämä on nyt yksi esimerkki, miksei pitäisi hätiköidä. Osaisiko joku neuvoa, missä olisi ohjeistusta sisustuskuvien tekijänoikeuskeskusteluun tms.? Myös asuntomessualeen artikkeli (siis tuosta Harvoilanmäestä) on ehkä / jopa luultavasti tulossa, lähteeksi kohdennetun karttaviitteen ohella esim. Harvoilanmäki on kaupungin käyntikortti (Hämeen Sanomat, 28.5.2007), tai jotain parempaa jos olisi aikaa, muttei ollut nyt alkaneen päälomakuukauteni aikomuslistalla. Jos asuntomessualueelle laitetusta ulkotilan taideteoksesta tekee lyhyen teoskuvalla varustetun artikkelin, sekin luokiteltaisiin kaupunkiosaluokkaan Mäskälä. Ai mutta sehän oli jo olemassa: Auringon piirissä, joskin ilman töiden koordinaatteja. (Mulla oli huonompi kuva vuodelta 2007 - häiritseviä henkilöitä kuvassa - kuin mitä on artikkelissa). Ai mutta... tuon teosartikkelin voisi luokitella ... eli nyt tämä luokka taitaakin olla "pelastettu"? --Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 03.26 (EEST) PS. Jos on luokkien poistosta joku kattava, yleisen käytäntökeskustelun tapainen käytäntö muodostunut, sellainen tulisi kirjata poistokäytäntöihin. Nyt luokkien poistoista on siellä aika kepeästi. Jatko kysymys - Onko yhden artikkelin luokkien poistovillitys joku yleinen eri wikipedioiden tapa? En ole seurannut.--Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 03.26 (EEST)

Jos luokkaan Mäskälä tulee sisältöä joko luokittelemalla tai luomalla sinne artikkeleita, niin luokan poisto ei tietenkään enää ole ajankohtainen ja myös merkittävyyden kyseenalaistus menettää merkityksensä. Kuvat asuntomessuilta eivät mielestäni kuulu kuvina fi-wikipedian luokkaan Mäskälä, vaan joihinkin fi-wikipedian artikkeleihin, jotka voivat olla fi-wikipedian luokassa Mäskälä. Sen sijaan kuvat asuntomessuilta kaikin mokomin kuuluvat wikimedia commonsin luokkaan mäskälä tai sen alaluokkiin (esim. asuntomessut voivat olla myös commonsin luokan mäskälä alaluokka, samoin kuin tietysti esim. commonsin luokan Hämeenlinnan tapahtumat. Mielestäni nämä kaupunginosaluokat ovat niin dynaamisia, että yksittäiselle luokalle ei millään voida anta mitään tulevaisuuteen ulottuvaa determinististä poistotuomiota, kun kaupunginosaluokkia yleensä kaikki ilmeisesti pitävät perusteltuina ja tästä ymmärtääkseni on konsensus. Se tarvitaanko luokkaa, riippuu siitä, onko luokassa artikkeleita, ja niitähän voi sinne tulla kun artikkeleita luokitellaan ja kirjoitetaan. Se voidaanko sitaattikuvia luokitella kaupunginosa- tai edes kaupunkiluokkiin on oma kysymyksensä. Artikkeleita, joissa kuvat ovat, voidaan, ja esim. luettelossa olevista taideteoksista lienee tehtävissä ohjaus tai vaikka lyhyt asrtikkelikin, joka on luokiteltavissa esim. kaupunginoisaluokkaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 20.38 (EEST)

Eli jos nyt siis luokka Mäskälä ehdittäisiin poistaa, ennen kuin olet ehtinyt luokitella tai luoda sinne artikkeleita, niin ymmärtäisin että voit täysin vapaasti luoda luokan uudestaan heti kun siihen on riitttävä määrä sisältöä vaikka seuraavana päivänä. Siitä voi joku ehkä haluta keskustella, mikä on se riittävä määrä, mutta ainakaan omasta puolestani en näe estettä kaupunginosaluokalle vaikka olisi vain yksikin muu artikkeli, koska turha sen yhdenkään muun artrikkelin aiheen sijaintia Mäskälässä on lukijalta piilottaa. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 20.44 (EEST)

Jos on teoksia, joista ei ole omaa artikkelia, niistä on mahdollisuus tehdä esim. ohjaus esim. kunnan taideteosluetteloon, tai jonkin "epävirallisen" muraalin osalta artikkeliin, jossa kuva on. Näille ohjauksille voi sitten antaa luokan, ja ne näkyvät luokkanäkymässä. Kaupunginosaluokittelu artikkeleille ja ohjauksille on ilman muuta hyödyllinen, ja commonsiin tallenettavissa olevat kuvat on luokiteltu commonsissa, ja artikkeleihin on mahdollissta lisätä linkki commons-luokkaan. Sitaattikuvien osalta arviot, joihin keskustelussa tultiin, ovat perustuneet tekijänoikeuksien tulkintaan sen perusteella mitä Suomen laki määrää sitaattikuvista. Myös sitaattikuvien luokittelu niiden hallitsemiseksi editoitaessa olisi editointimielessä kätevää, eikä sille ole muuta estettä kuin se, katsotaanko vai ei tämän jäävän vielä sitaattioikeuden piiriin. Keskustelussa kai päädyttiin arvioonm, että todennäköisesti ei. Eli hyvin mahdollista kuitenkin on, ettei sitaattioikeus sallisi luokittelua. Myös piilotettujen luokkien mahdollisuus esitettiin keskustelussa, mutta siitä ei taidettu keskustellla sen enempää. Kuitenkin myös se olisi arvioitava sitaattioikeutta vasten. Itse (samoin kuin muutama muu) vastustin myös paikallisesti talletettujen valokuvien luokittelua artikkelien kanssa ristiin riippumatta sitaattioikeudesta. Kuvien Commons-luokittelu, jota olen paljon tehnyt, sen sijaan on erittäin kannatettavaa myös kaupunginosittain. Samoin ohjaukset ja niiden luokittelu olisivat uskoakseni mahdollisia.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.08 (EEST)

kahvipöytä on pienen piirin pöytä. siellä sisäisesti keskusteltua ei voi yleisesti sanoa kovin "yleiseksi käsitykseksi", vaan sen piirin käsitykseksi. On todella kummaa ja ~vahvistaa käsitystä suppeamman joukon kaveripiiriydestä, jos asian kanssa toimineita ei edes viitsitä informoida. Ja jos tuollaisia keskustellaan touko-syyskuun välillä, niin moni meistä pitää tällöin yksiä tai useita lomapätkiä. --Paju (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.38 (EEST)

Kahvihuonekeskustelujen ongelma on usein, että keskustelijoita osuu paikalle vähän tai kaikki, joilla olisi sanottavaa, eivät osu paikalle juuri keskustelun ajankohtana. Siksi keskustelua saa kaikin mokomin jatkaa tarvittaessa ja esittää uusia perusteluja ja aregumentteja. Itse olen koko kesän ollut kiireinen, enkä ehtinyt tuolloin perehtymään siiheen, ketkä luokittelua olivat tehneet. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.40 (EEST)

Tuo on wikipedistien ongelma.--MAQuire (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.57 (EEST)

Kyseenalaistin kyseisten luokkien merkittävyyden juurikin siksi, että niiden pääartikkelina olevat kaupunginosat ovat melko vähämerkityksisiä ja pääartikkelit jäisivät todennäköisesti luokkien ainoiksi artikkeliksi, ellei sitten päätettäisi luokitella myös kuvia em. luokkiin, mikä toisaalta voisi olla ongelmallista. Kuten Htm jo yllä mainitsikin, liitin Pajun keskustelusivulle hieman muokatun merkittävyysmallineen, johon oli siis epähuomiossa jäänyt tuo artikkelien merkittävyyteen liittyvä maininta "käsittely huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". Mutta kantani asiaan siis on, että yhden artikkelin luokkia, joihin ei ole tulevaisuudessa todennäköisesti lisää sisältöä (pl. kuvat?) tulossa, ei kannata pitää Wikipediassa, sillä ne vain turhaan monimutkaistavat luokittelua. --Dankos10 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.12 (EEST)

Samaa mieltä. Sitaattioikeudella käytettyjä kuvia ei käsittääkseni pidä luokitella ja vapaat kuvat tulee luokitella Commonsissa. --Esamatti1 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.25 (EEST)

Jos on vain yksi artikkeli luokan pääartikkelina, niin luokkaa voi pitää tarpeettomana poislukien tilanne, jossa artikkeleita on, mutta niitä ei ole vielä luokiteltu luokkaan. Paikallisesti tallennettujen kuvien luokittelu luokkaan on oma kysymyksensä, johon vaikuttaa etenkin sitaattioikeutta kosakevan lainsäädännön tulkinta. Lisäksi kuvien luokittelua ristiin artikkelien kanssa on vastustettu myös muuten. Se mitä sisältöä luokkiin mahdollisesti tulee tulevaisuudessa on vaikea ellei mahdoton arvioida. Sitä voi tulla tai olla tulematta. Siksi luokittelu elää reaaliajassa. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.28 (EEST)

Luokan:Tiirinkoski osalta pyytäisin odottamaan tovin. Hämeenlinnan karttapalvelun mukaan siellä sijaitsee suurimmalta osaltaan yksi pieni järvi, josta on artikkeli. Olen huomauttanut artikkelin luoneelle henkilölle, että tätä kirjoittaessani artikkelista Hirvilampi (Hämeenlinna) saa käsityksen, että tämä lampi olisi Pikku-Parolassa vaikka se tosiasiallisesti on suurimmalta osaltaan Tiirinkoskella, jonka tiedon lisäsin lähteistettynä jälkimmäisen kaupunginosan artikkeliin. Lisäsin selvennä-pyynnön tuohon järviartikkeliin. Ristiriitaisen väitteen vuoksi en vielä luokitellut tätä järviartikkelia keskusteltavaan poistouhan alaiseen luokkaan, vaikka sen sinne muuten voisi luokitella. --Paju (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 01.07 (EEST)

Mielestäni tässä voi muokata rohkeasti. Siitä että kaupunginosaluokat yleensä ovat perusteltuja, ei ymmärtääkjseni ole erimielisyyttä ja kun sisältöä tulee, niin arvio merkittävyydestä muuttuu. Tämäntapaisissa luokissa sisällön lisääminenm luokkaan päin vastoin auttaa arvioimaan merkittävyyttä. Käsitykseni mukaan Käyttäjä:J Hokkanen on järviartikkeleissa käyttänyt sijainniinmääreenä kansalaisen karttapaikan nimistöä, ja sijaintitietoa on silloin hyvin mahdollista tarkentaa kaupunginosatiedolla jos lisää viitteen. Kaikista kaupungeistahan ei ole kaupunginosatietoa netissä, ja kaikissa kaupungeissa kaupunginosajako ei ole alueellisesti kattava, joten erilaiosia tapoja ilm oittaa ja lähteistää sijainti tulee väistämättä. Itse olen usein ilmoittanut sijainnin haja-asutusalueella kylittäin, mutta jos jossakin kaupungissa on joko kattava tai tai ko. alueelle ulottuva kaupunginosajako, niin mielestäni sitäkin voi käyttää. Kyläjako taas sopii sinne, missä kaupunginosia ei ole.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 09.23 (EEST)

Artikkelissa Hirvilampi (Hämeenlinna) ja muissakin järviartikkeleissa lähteenä on ollut Kansalaisen Karttapaikassa näkyvä peruskartta. Kun sieltä katsoo, niin paikannimeen Pikku-Parola on matkaa 300 metriä, mutta Tiirinkoski lukee vasta yli 2 kilometrin päässä. Peruskartassa on vain kuntarajat, joten valitettavasti sieltä ei näe, millaiseen alueeseen kukin kartan asutusnimi viittaa. Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneen Hämeenlinnan osalta voi hyvin käyttää Hämeenlinnan karttapalvelussa olevia kaupunginosarajoja. Kalvolassa, Rengossa, Hauholla, Tuuloksessa ja Lammilla kaupunginosa näyttää olevan sama asia kuin entinen kunta. Näiden järvissä sijaintimääreenä voi olla Hämeenlinnan lisäksi entisen kunnan nimi ja tuo peruskartalta poimittu paikannimi. --Raksa123 (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 10.19 (EEST)

Entisiä kuntia kutsutaan yleensä - ja myö HML käyttää tätä - pitäjiksi. Jos pienemmälle vesistölle on pitäjäjaon ohella tiedossa kylä (vaikka virallisti kaavoissa maarekisterikyläjaon käytöstä on luovuttu), jossa vesistö sijaitsee, voi varmaan tätäkin käyttää täsmentäjänä. Näin olen menetellyt viime viikkoina esimerkiksi valokuvaus"safarien" kohteiden lokalisointia laadittaessa. Kylien osalta olen pyrkinyt vahvistamaan - mutten käyttää ainoana hiljaisena lähteenä - "kylän alueelle kuulumista" myös kunnan (pitäjän), kyläyhdistysten sivustojen ja mahdollisesti paikallisten ihmisten (esim. opettajat, "vanhempi väki", kotiseutumuseo, maakunnan kulttuuri/taidemuseo) kautta. --Paju (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 14.27 (EEST)

Väliin kysymys: Milloin maarekisterikyläjaosta on luovuttu? Minä ainakin maksan vielä kiinteistöveroa sellaisesta tontista, joka kuuluu tiettyyn maarekisterikylään - jo tonttinumeronkin perusteella. --Höyhens (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 14.04 (EEST)

Tuo nimitys "pitäjä" entisille kunnille on epähistoriallinen eikä sitä voi pitää vakiintuneena, vaikka se paikoin onkin väkisin otettu käyttöön. Sen sijaan entiset kunnat sinällään ovat olemassa olevia tosiasioita ja niiden nimiä on suositeltu käytettäväksi. Jos ajattelee entisiä kuntia niin ne ovat ikään kuin oma alueellisen hierarkian tasonsa toisaalta nykyisten kuntien ja toisaalta kylien ja kaupunginosien välillä. Suuremmissa kunnissa voi myös olla tätä aluetasoa vastaavia suuralue- tms. jakoja, ja niillä eri nimiä, esim. tuo "pitäjä", joka omasta mielestäni on aivan karsea. Samoin alueet voidaan tarkoituksella säätää vastaamaan entisiä kuntia tai niistä poikkeaviksi.

Kun artikkeleissa käytetään sijainnin määreitä niin siinä voidaan hyvin käyttää kaikkia, jotka ovat objektiivisesti ja lähteistä määritettävissä. Kylähän voi kyläkeskuksen vaiukutusalueena tai vaikka postinumeroalueena poiketa maarekisterikylästä, mutta voiko sitä sellaisena objektiivisesti määritellä? Riippuu kai onko lähdettä. Kaupunginosat ja (nyt jo maanmittausteknisinä yksiköinä historiaan jääneet) kylät ovat ainakin objektiivisia, samoin entiset kunnat. Mutta kaikkialla taas ei kaupunginosia ole ja eri kaupungeissa aluejakosysteemit vaihtelevat. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 13.39 (EEST)

Oikeastaan tässä on nyt keskeinen kysymys se, voiko kaupunginosaluokitus olla sillä tavoin kattava, että heti jos luokan pääartikkelin (=kaupunginosa) lisäksi tulee yksi artikkeli, niin luodaanko luokka, vai luodaanko luokkia vasta, jos artikkeleita tulee isompi määrä. Päävesistöalueita olen luokitellut niin, että jos on artikkeli vesistölle nimensä antavasta joesta (tai vaihtoehtoisesti itse vesistöstä), niin se luokitellaan suoraan ao. yläluokkaan (esim. Luokka:Suomenlahteen laskevat vesistöt, mutta jos tulee enemmän kuin yksi artikkeli, niin luokka luodaan. Kylien kanssa taas on menetelty niin, että kylille ei yleensä ole luotu omia luokkiaan paitsi poikkeustapauyksista (so. jos kylästä on esim. hyvän tai suositellun laajuinen artikkeli ja siksi paljon siihen liittyviä artikkeleita).

Eli kysymys on siis siitä, kumpaan yllä kuvatuista tapauksista kaupunginosaluokat rinnastuisivat. Suurimmissa kaupungeissa näkyy olevan kaupunginosaluokkia ja niille sisältöä, mutta usein luokittelu on kesken (esim. Turussa). Hml on nyt enemmän keskisuuri kaupunki. Ongelmana voi ehkä pitää tilannetta, että olisi sisältöä, mutta luokka puuttuu.

Ja selvää myös on, että kun artikkelien määrä muutuu, niin luokkien tarvekin voi muuttua. Sitä ei siis ole mahdollista hakata kiveen.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

Kun nyt valitsee Hämeenlinna karttapalvelusta aluejaon kaupunginosat, niin siellä näkyy pienehköjä kaupunginosia keskustaajamassa. Entiset kunnat näyttävät kukin olevan omina kaupunginosinaan. Kun näin on, niin jako on aika selkeä. Artikkelien puute luokissa luultavasti johtuu siitä, että luokittelu on kesken. Kun kaupungin keskustan kaupunginosien ja jokaisen entisen kunnan luokkiin varmasti tulee suuri määrä artikkeleita, niin oma arvioni olisi, että kaupunginosaluokka kannattaa luoda, jos luokkaan tulee yksikin artikkeli itse pääartikkelin lisäksi. Se luokitelllanko luokkiin paikallisesti tlklennettuja kuvatiedostoja vai ei, on sitten oma eri kysymyksensä. Commons-luokkiahan kaupunginosille voi olla ja kuvia niissä, ja linkki comionsiin luokka- ja artikkelisivuilla.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 14.12 (EEST)

Ei kannata lähteä mukaan maalaisliiton feikkipropagandaan. Pitäjä on historiallinen käsite. Esim. Joensuuhun liitetyt Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuppiaho eivät ole pystyneet pitämään itseään taloudellisina ja hallinnollisina yksikköinä eikä niillä ole mitään erityisstatusta. Kaupunginosia ne eivät myöskään ole, koska ne eivät kuulu kaupunkialueeseen. "Joensuuhun liitetyt kunnat" voisi olla sopiva luokka. --Esamatti1 (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.09 (EEST)

Pitäjähän tarkoittaa historiallisesti emäpitäjää kappeleineen. Emäpitäjistä aikoinaan kunniksi ja seurakunniksi itsenäistyneet ja sitten niihin tai lähikaupunkeihin liitetyt pienet kunnat eivät ole mitään "pitäjiä". Ne ovat entisiä kuntia. Tällainen historiallisten käsitteiden merkitysten muuttelu on hyvää tarkoittavaa mutta tosiasioita sekoittavaa ja hämärtävää, tietämättömyyteen perustuvaa hölmöyttä.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.18 (EEST)

Kaupunginosahan taas on virallinen käsite, joka on se mikä sen päätetään olevan. Toisissa kaupungeissa ei taida olla kaupunginosia ollenkaan, toisissa ne kattavat vain osan kuntaa, toisissa koko kunnan. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.20 (EEST)

Mitä tulee luokkanimeen "Joensuuhun liitetyt kunnat", se on selkeä ja yksinkertainen. Tosin herää kysymys, voiko Joensuu itse siihen luokkaan kuulua loogisesti. Toinen kysymys on, että joissain tapauksisssa kuntaliitoksia on tehty laillisesti yhdistämällä kuntia ja antamalla uudelle kunnalle jonkin entisen tai jonkin muun kunnan tai vallan uusi nimi. Luokka voisi olla pikemmin sellainen, joka kuvaa kaikkia kuntia, joista uusi kunta on muodostunut. En vain keksi sopivaa nimeä kun meinaa mennä sormet solmuun. Olisiko tyyliin "(Nykyiseen?) Joensuuhun yhdistetyt kunnat" sittenkin parempi (vaikken olekaan kepulainen)? --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Ehkä "J:n alueella sijainneet kunnat"? --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 12.12 (EEST)

Nykyään on useimmiten luokiteltu entisiä kuntia suoraan nykyisen kunnan alle aakkostuksella " |* Entisen kunnan nimi ". Yleensä suurissakaan kuntallitoksissa ei ole liitoskuntia niin paljon, että tarvittaisiin omaa väliluokkaansa. Toki tämäkin luokitus voi joskus muuttua. Joissain kaupungeissa entisiä kuntia on luokiteltu kaupunginosaluokkiin, jos kaupunginosat likimain ovat vastannet entisiä kuntia alueeltaan. --Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 12.54 (EEST)

Tulos?

Mikäs tämän keskustelu lopputulema nyt oli? "Pika"poistossa roikkuu nyt viisi kaupunginosaluokkaa, joissa on jokaisessa kaksi artikkelia. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Yritin löytää keskustelusta lopputulemaa. Sieltä löytyi käsittääkseni konsensus seuraavista asioista: (1) Kuvia ei luokitella artikkeliluokkiin. (2) Yksi artikkeli ei yleensä riitä siihen, että luokka tarvitaan. (3) Luokan luominen ja poisto eivät ole mitään lopullisia päätöksiä, vaan mennään tilanteen mukaan. Vaikka luokka olisi poistettu artikkelien vähyyden vuoksi, se voidaan luoda uudestaan, kun luokiteltavaa tulee lisää.

Kaikkiin näihin voin yhtyä. Tällä hetkellä on kuitenkin "pikapoistossa" ollut jo kuukauden verran viisi kaupunginosaluokkaa, joissa on kaksi artikkelia (kaupunginosa itse ja yksi järvi). Juuri tästä Urjanhai kysyi: ... heti jos luokan pääartikkelin (=kaupunginosa) lisäksi tulee yksi artikkeli, niin luodaanko luokka, vai luodaanko luokkia vasta, jos artikkeleita tulee isompi määrä. Yhteisö ei näytä keskustelleen Urjanhain kysymyksestä eikä siihen ole siten löytynyt näkemystä suuntaan eikä toiseen. – Käytäntö kertoo: Luokkia tulee luoda vain tarpeeseen, jos useampi artikkeli kuuluu selvästi samaan ryhmään. Sellaisia luokkia, joihin ei voi tulla muutamaa artikkelia enempää, ei pidä luoda. --Jmk (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 08.20 (EEST)

Tuo merkittävyyskeskustelu alkoi silloin, kun ko. kaupunginosaluokissa oli vain yksi artikkeli. Yhden artikkelin luokkia ei pidä tehdä. Nyt joka luokassa on kaksi artikkelia. Kaupunginosissa pääsääntöisesti sijaitsee jotain kohteita, joko luotokohteita tai rakennettua ympäristöä, joista tehdyt artikkelit ovat merkittäviä. Sen, kuinka paljon näihin nyt kyseenalaistettuihin luokkiin on mahdollisesti tulossa artikkeleita merkittävistä aiheista, näkee vasta tulevaisuudessa. Missään ei ole vedetty alarajaa sille, montako artikkelia pitää olla. Mitään tarkkaa alarajaa ei ehkä kannata vetääkään. Nyt kaupungiosa ja siellä sijaitseva järvi (tai muunaiheinen artikkeli) ovat molemmat luontevasti wikilinkitettävissä toisiinsa artikkeleiden tekstissä, joten samaan maantieteelliseen ympäristöön liittyvien artikkeleiden löytyminen ei edellytä välttämättä omaa luokkaa, joten sen puolesta kaupunginosaluokat ovat vielä tarpeettomia. Jos artikkeleiden määrä lisääntyy, luokan voi tehdä uudestaan, siinä ei ole mitään karenssiaikaa eikä tarvitse pitää palautusäänestyksiä. Tässä yhteydessä sanoisin että "useampi artikkeli" tarkoittaa niin montaa artikkelia, että niiden wikilinkittiminen kaupunginosa-artikkeliin ei olisi mielekästä, vaan artikkeliin muodostuisi väkisinkin luettelo. Nämä voinee poistaa ainakin toistaiseksi ja luokat voi luoda uudestaan sitten kun niihin on tullut lisää luokiteltavaa.--Htm (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 13.05 (EEST)

Keskustelun perusteella poistan nuo kaksiartikkeliset kaupunginosaluokat. Lisäsisällön kertyessä luokat voi luoda uudestaan. --Jmk (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.19 (EEST)

Kirjaviitteen käyttö

Kysyisin mikä on wikipedian kirja viitteiden käytäntö. Onko kirjaviitteen käytö sallittu myös niissä kirjoissa jotka ovat muun kuin suomenkielisiä julkaisuja? Entäs ne kirjat joita ei ole julkaistu Suomessa tai suomennettu niin ovatko ne sallittu kirja viitteiden sisällössä siinäkin tapauksessa mikäli niitä ei ole julkaistu Suomessa tai suomeksi? Tietääkseni vain kirjaviitteissä ISBN on oltava täytetty jotta kirjan voi jäljittää. --84.248.90.122 25. elokuuta 2018 kello 22.28 (EEST)

Ei niissä tarvitse olla ISBN -koodia, se tuli käyttöön vasta 60-luvulla ja sitä ennen ei kirjoissa sellaisia ollut. 70-luvulta lähtien sellaiset ovat yleistyneet. Jos sitä ei ole niin kentän voi jättää silloin tyhjäksi tai poistaa. Olen käyttänyt niitä suunnilleen kaikissa jotka eivät ole lehtiä, mutta joissa on sivuja ;). Esimerkiksi opinnäytetöissä ja pro gradu -tutkielmissa vaikka niissä ei ole juuri koskaan ISBN -koodia. --Linkkerpar™ 25. elokuuta 2018 kello 22.48 (EEST)

Sitä minäkin. Täällä [1] vain käyttäjä MAQuire väittää että vain Suomessa julkaissut kirjat sallitaan lähteeksi. Halusin tarkistaa asian. --84.248.90.122 25. elokuuta 2018 kello 22.52 (EEST)

Ei hän sitä väitä, vaan että niitä lähteitä ei saa kopioida muista wikeistä lukematta kirjaa. Lähteistyksestä ei ole mitään hyötyä jos ei voi olla varma että lähde pitää paikkansa. --Linkkerpar™ 26. elokuuta 2018 kello 01.39 (EEST)

Mistä tiedät ettet ole lukenut kyseistä kirjaa? Missä on todiste siitä ettei olisi lukenut kyseistä kirjaa?--84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 10.05 (EEST)

Jos käyttäjä "lukee" lyhyessä ajassa ison määrän kirjoja joita on vaikea saada se herättää epäilyksiä. Oletan että jos olisit lukenut sen olisit tarkistanut viitteen niin että voit olla varma että on kysymys samasta kirjasta tai jopa kirjoittanut viitteen itse koska se on kovin pieni työ verrattuna kirjan lukemiseen taikka edes siihen että etsii kirjoista tiedon. Wikipediaan kuuluu että tiedon voi tarkistaa kuka vaan jos esimerkiksi kirjaa ei Suomessa löydy yliopistojen kirjastoista niin voi olla aika vaikea tarkistaa tietoja Wikipedia:Tarkistettavuus. --Linkkerpar™ 26. elokuuta 2018 kello 13.03 (EEST)

Kun nyt lentelet ympäri maailmaa lähteiden perässä, niin miksi et lähteistä kuin aina yhden kohdan, vaikka samasta kirjasta saisi ainakin enkkuwikin perusteella lähteitä moneen muuhunkin artikkeliin?--MAQuire (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 23.18 (EEST)

Monipuolisuus on myös hyvin suotavaa lähteiden kanssa. Kyllä yhdestä kirjasta voi löytää lähteitä useaan kohtaan mutta onko se aina sitten hyvä jos saman kirjan lähde toistuu jatkuvasti sama teos?--84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 10.05 (EEST)

Niin että mitä että?--MAQuire (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 11.39 (EEST)

Tästä IP osoitteen takana olevasta käyttäjästä tehtiin vuosia sitten kommenttipyyntö Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä Theodor Herzl jonka mukaan "Käyttäjän lähteidenkäyttöä seurataan, ja jos "lähteidenvastaista kirjoittelua" tai "lähdeväärennöksiä" ilmenee, niistä tulee ensin varoitus ja toiminnan jatkuessa myös asianmukainen esto". Vieläkö tämän on tarkotus olla voimassa? J.K Nakkila (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 23.22 (EEST)

Täällä taas käyttäjä J.K. Nakkila yrittää linkittää minut käyttäjä Theodor Herzliin ja Ashokaan joka on näköjään hänen ilkikurinen tyyli yhdistää minut johonkin muuhun vanhoihin jo Wikipedian ajat sitten jättäneihin käyttäjiin. Tämän takia asia yhteydet ja käyttäjä:J.K.Nakkilan älyttömät viittaukset siihen että olisin muka käyttäjä Theodor Herzliin ja Ashoka korostuvat herkemmin kuin asian alkuperänen aihe. Onko edes olemassa mitään"lähdeväärennöksiä" kuten valelähteitä vai onko kyse ajanhengestä kuten valeuutinen? Käyttäjien vanhat kommenttipyynnöt tulisi jättää historiaan kun niistä on kulunut niin kauan aikaa ja eikä käyttäjä ole edes aktiivinen muokkaaja tuolla käyttäjä tunnuksella. Jatkan keskustelua mikä käyttäjä J.K. Nakkila lopettaa tuon halpamaisen ja helppoheikki vihailun Hertzl/Ashoka takapiruna ja keskittyisi asiaan. --84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 09.59 (EEST)

Jälki vaikuttaa kovin samanllaiselta. --Linkkerpar™ 26. elokuuta 2018 kello 01.39 (EEST)

On voimassa ja sama käyttäjähän tässä on kyseessä, siitä ei ole epäilystäkään. --Otrfan (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 10.14 (EEST)

Sitten toivoisin että Käyttäjä:Otrfan jotenkin pystyisi yhdistämään minut käyttäjiin Ashoka ja Herzl ja antaisi siitä mustaa valkoisella todisteen. Pelkkä IP ei riitä, samojen artikkeleiden muokkaus ei ole todiste, sama tyyli ei ole todiste joten siitä ei ole epäilystäkään on paikkaansapitämätön koska se on vain käyttäjien henkillökohtainen mielipide, asenne ja ennakkoluulo joka on valitsettavasti jo kestänyt liiankin kauan ilman mitään suoraa todisteita tai mitään linkitystä näihin käyttäjiin. Olen tullut siihen tulokseen että tämä Käyttäjä:J.K Nakkilan muiden helppoheikki käyttäjien vihjailut ovat heidän omaa agendansa edistämistä joten niihin en enää koske tai kommentoi pitkällä kepillä. Tulen kohtaamaan heidät kuten Ruotsidemokraatteihin . Heitä voisi kutsua wikipediademokraateiksi. --84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 10.59 (EEST)

Viimeinen huomautus Käyttäjä:Otrfanille Mikä painoarvo on vanha 2009 vuodelta oleva kommenttipyynnöllä on enää 2018 kun sinulla itselläsi on ruhtinaalliset 7 kommenttipyyntöä wikipediassa. Ja mikä oli lopputulos? Käyttäjä:Otrfan jatkaa omaa tyyliään josta hänelle on useissa kommenttipyynnöissä huomautettu ja samalla hänen ylläpitoikeudet ovat vielä voimassa ja hän kuitenkin jaksaa huomauttaa vuonna 2009 olevaa kommenttipyyntöä käyttäjästä joka ei ole edes enää aktiivinen wikipediassa. Itse asiassa Käyttäjä:Otrfan on wikipedian tunnetuin salaliittoteoreetikko jos hän tätä linjaa vielä jatkaa. Siihen minulla ei ole enää sanottavaa mutta komea lista Käyttäjä:Otrfanilla on kuitenkin kommenttipyynnöissä; .Eikö ole surullista että ylläpitäjä kuten Käyttäjä:Otrfan on joutunut tälläisen listan kunnian kärkeen!--84.248.90.122 26. elokuuta 2018 kello 11.12 (EEST)

(Poistettu välistä käytäntökahvihuoneeseen kuulumatonta tekstiä)..Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 21.39 (EEST)

Noudata sinä sinusta tehtyjen kommenttipyyntöjen päätöksiä, minä noudatan itsestäni tehtyjen. --Otrfan (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 11.20 (EEST)

(Poistettu käytäntökahvihuoneeseen kuulumatonta tekstiä, joka ei millään tavalla sivua kirjaviitteen käyttöä)--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 22.06 (EEST)

Lyhenne kirjoitusvirheiden korjaamiseen

Olisiko mahdollista saada hyväksyttävä lyhenne muokkausyhteenvetoon kirjoitusvirheitä korjattaessa? On turhauttavaa, kun korjaus saattaa olla esimerkiksi yhden merkin poisto ja muokkausyhteenvetoon joutuu kirjoittamaan "Kirjoitusvirhe korjattu" tai muun vastaavan. Vie motivaatiota korjaamiseen, kun muokkausyhteenveto on yli 90 % vaivasta ja ainakin itse välillä jätän nuo vain korjaamatta toisin kuin silloin, kun täällä vielä oli lyhenne.--MAQuire (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.18 (EEST)

Mihin se lyhenne on kadonnut ja mikä se oli? Kv tai typo? --Parantaja asiantuntija (keskustelu • muokkaukset) 26. elokuuta 2018 kello 20.23 (EEST)

Olisiko mahdollista, että turhautuneet ihmiset käytäntökahvihuoneeseen kirjoittaessaan vähän jaksaisivat panna asian taustoja esille eivätkä kirjoittaisi vain omaa asiaansa ohimennen? Kirjoittajan tekstistä käy ilmi, että asia koskee ilmeisesti joskus käytettyä lyhennettä "kv", josta on ollut paljonkin aiempaa keskustelua mm. keskustelussa yhteenveto-käytännöstä ja myös ylläpitäjien ilmoitustaululla. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.25 (EEST) Muutos: Kommenttia on täydennetty jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.29 (EEST)

Ei koske tuota. Ihan mikä tahansa lyhenne kelpaa minulle.--MAQuire (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.27 (EEST)

Ehdotan, että käytät lyhennettä "kv". Sitä ei vain merkitä lyhenneluetteloon, joten se jää arvoitukseksi niille, jotka yrittävät etsiä sitä lyhenneluettelosta. On myös olemassa kielenhuoltoa kuvaava lyhenne "kh". Sitten on olemassa lukuisa joukko käyttäjiä, jotka eivät kirjoita yhteenvetoa ollenkaan, joten sekin on vaihtoehto. Silloin ei nähdä vaivaa eikä nähdä yhteenvetoakaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskun väliin jättämisellä. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 20.35 (EEST)

Kiitos ehdotuksista. Kaikissa on kuitenkin omat ongelmansa verrattuna sopivaan hyväksyttyyn lyhenteeseen.--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.00 (EEST)

Ihan hyvä lyhenne on "kh" eli "kielenhuolto" tai "typo" eli "kirjoitusvirhe" lontooksi. On minua yksi käyttäjä huomauttanut "kh":n käytöstä tilanteessa, johon se ei hänen mielestään sopinut, mutta se oli enempi häiriköintimielessä tehty huomautus enkä antanut sen minua häiritä. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.06 (EEST)

Juuri näin. Asiasta ei kannata tehdä ongelmaa itselleen eikä muille. Molemmat "kh" ja "typo" käyvät oikein hyvin ja molemmat on lyhenneluettelossa mainittukin, joten missä tässä on ongelma? --Jmk (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.21 (EEST)

Itselleni kh lyhenteestä tulee mieleen, että artikkeliin on tehty laajempi kielenhuolto. Ehkä tuo käy, jos muiden mielestä se sopii kirjoitusvirheisiinkin. Typo varmaan on paras vaihtoehto ja lyhentää kuitenkin merkittävästi yhteenvetoa ja löytyy lyhenneluettelosta selventämään muokkauksen sisältöä. Alan käyttämään sitä, ellei saada aikaiseksi lyhyempää lyhennettä.--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.22 (EEST)

Kieltä voi huoltaa enemmän tai vähemmän. Pilkun lisäys tai poisto on kielen huoltoa, jos se parantaa tekstiä. --Jmk (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.23 (EEST)

Neljä merkkiä on jo aika lyhyt (ja vieläpä pareittain ihan vierekkäin näppäimistöllä, ellei käytä jotain vieraampaa näppäimistöä). --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.25 (EEST)

Juu, onhaan se melko lyhyt. Itselläni ei tosin toimi t, a, x, q, c, n ja f näppäimet, mutta sehän ei ole Wikipedian ongelma, eikä siten liity ongelman ratkaisuun.--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.32 (EEST)

"Kirjoitusvirhe" on turhan syyttävä ja epäneutraali ilmaus. Jos käyttää lyhennettä kh niin ei oteta kantaa siihen, onko kyseessä virheen korjaus vaiko vain suositeltavamman tai tyylillisesti paremman ilmaisutavan valinta. Typot tietysti ovat typoja, ja niihinkin "kirjoitusvirhe" on huono ilmaisu. Kielenhuolto voi mielestäni olla mitä tahansa koko artikkelin läpikäynnistä yhden pilkun tai kirjaimen säätöön. Jos on huoltanut koko artikkelin, niin sen voi mainita erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 18.56 (EEST)

Eli jos joku on kirjoittanut "mitalli" niin kh ja jos "miitali" niin typo?--MAQuire (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 19.23 (EEST)

Ihan sama. Eikä "kirjoitusvirhe" mikään hirveän syyttävä tai epäneutraali sana ole. Jos on selkeä virhe, niin kyllä sen voi sanoa (oli sanamuoto sitten kompakti "typo" tai hieman pidempi). Tietysti, jos kyse on vain kielen sujuvoittamisesta eikä alkuperäisessä tekstissä ole suoranaisia virheitä, on "kh" parempi ilmaus. --Lax (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 00.48 (EEST)

Olen samaa mieltä. Vaikka kyseessä ei olekaan samallalailla virhe kuin laskuvirheissä, niin yhteisesti sovittujen ja yleisesti hyväksyttyjen sanamuotojen vastainen kirjoittaminen voidaan katsoa virheeksi eikä pelkästään mielipide-eroksi.--MAQuire (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 15.18 (EEST)

Tavaramerkit

Ylläpitäjien sähköpostilistalla joku lakihenkilö vaatii lisäämään tietyn rekisteröidyn tavaramerkin perään ®-merkin, kirjoittamaan sen isolla ynnä muuta skeidaa. Asia kun ei varsinaisesti ylläpitäjille kuulu, niin kysynpä täällä että tehdäänkö noin, vaiko annetaan halutessaan viedä säätiö käräjille? Eivätpähän muuten itse ole artikkeliin noita laittaneet, vaikka vapaasti muokattava jne. --Otrfan (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 17.18 (EEST)

Artikkeli oli voikahvi. Otin maininnan tuosta nyt pois ensi alkuun. Lakihenkilö vetosi tavaramerkkilakiin:

Tavaramerkkilain 11 a §:n mukaan sanakirjan, käsikirjan, oppikirjan tai muun vastaavan painotuotteen tekijä, päätoimittaja, julkaisija ja kustantaja ovat velvolliset rekisteröidyn tavaramerkin haltijan pyynnöstä huolehtimaan siitä, ettei tavaramerkkiä toisinneta julkaisussa ilmoittamatta, että tavaramerkki on rekisteröity. --Harriv (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 17.29 (EEST)

Voitaisiin poistaa koko artikkeli vaikka epämerkittävänä. Stryn (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 17.46 (EEST)

Tämäkin kävi mielessä, ilman HS:n juttuja olisin varmaan laittanut prosessin vireille. --Harriv (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 22.45 (EEST)

Mikä tuo artikkelin loppupuolen lähteenä oleva blogi on? Onko se riippumaton vai jotenkin sponsoroitu?--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 13.46 (EEST)

Asiassa lienee rasittavaa se, että tuollaisissa vaatimuksissa saatetaan vaatia toisintamaan tavaramerkki mahdollisimman mainosuskollisesti tyyliin "‎ SKEI–DA ^® on yrityksemme uusi sairausvaikutteinen urheilumuona". Tuollaisen sijasta voisi panna artikkeliin hillityn virkkeen: "Skeida on rekisteröity tavaramerkki", mikä hukkuisi leipätekstin sekaan. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 18.03 (EEST)

Ei artikkeliin edes kuulu mikään tavaramerkin maininta. Käsittelyssä voisi muutenkin korostaa paljon enemmän perinteistä käyttötapaa ja mainita nykyinen terveysbisnes lähinnä kuriositeettina.--MAQuire (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 18.20 (EEST)

Helsingin Sanomatkin onnistui käsittelemään aihetta ilman tavaramerkin mainitsemista, miksi Wikipedian pitäisi sen paremmin mainita jotain tavaramerkkiä. Lisäksi artikkelissa on nyt neutraalius- ja luotettavuusongelma, kun lainataan pitkiä pätkiä jotain blogia, joka esittää kaikenlaisia väitteinä faktoina. Samat väitteet muodossa "sanotaan olevan" jne. oilivat jo hesarin uutisessa, eli hesari otti wikipedian tapaan neutraalin kannan. --Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 17.26 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa asia on varmaan useammin esillä, ja siellä näkyy olevan asiasta tällaiset kenraalisäännöt. Varmaan voidaan noudattaa samanlaista ajatusmaailmaa. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 18.31 (EEST)

Nähdäkseni laki kyllä velvoittaa laittamaan tuon merkin tai muuten ilmoittamaan asian jos sitä vaaditaan. Merkkiä ei kuitenkaan tarvitse toistaa joka kerta, kun asia mainitaan, vaan se voi esiintyä vain kerran. Samaten vaatimukset typografisten kikkailujen eksaktille toistolle eivät ole ainakaan välittömän selkeästi laista seuraavia. --Louhikärmes (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 01.16 (EEST)

Mitähän Yhdysvaltain laki sanoo? --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 08.13 (EEST)

Emmä tierä. Olen yhä enenevässä määrin sitä mieltä, että Säätiö ja sen monisatapäinen henkilökunta voisi käyttää omaisuusmassaansa tällaisten kysymysten selvittämiseen. Ensinnäkin pitäisi tutkia se, soveltuuko Suomen tavaramerkkilaki tähän. Onko Wikipedia mainitun lain tarkoittama kustannettu ja toimitettu julkaisu? Jos on, kuka on se pääylläpitäjä, jonka pitää suostua esitettyihin vaatimuksiin tai ottaa vastuu siitä, että vaatimuksiin ei suostuta. Tietyllä tavalla korpeaa se, että tällainen maailmanlaajuinen "etsi ja julkaise tietoa" -projekti koostuu vapaaehtoisista, jotka kahvihuoneessa miettivät, mitä minkin valtion laki kulloinkin jostain vaikeasta kysymyksestä sanoo, kun olisi teoriassa käytettävissä Faundeishönin valtava organisaatio, joka voisi tukea tietosanakirjayhteisöä ratkaisemalla tällaisia ongelmia kuukausipalkallansa. --Pxos (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 12.05 (EEST)

Purrrrrcy käsittelee asian. --Lax (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 12.30 (EEST)

Tulkintani yllä olevasta, täältä kerran jo poistetusta Laxin kommentista on seuraava: Säätiön lakiosastolla on maskottina pehmolelu, joka on mainittu säätiön henkilökuvagalleriassa ikään kuin henkilökuntaan kuuluvana. Lax kirjoittaa, että suomenkielisen Wikipedian ongelmat käsittelee säätiössä pehmolelu. Minulla ei ole syytä kyseenalaistaa tuota käsitystä. --Pxos (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 15.24 (EEST)

Hyvähän se olisi. Ei ole maallikolle ihan ilmeistä, onko Wikipedia tavaramerkkilain tarkoittama sanakirja, koska laki puhuu ”painotuotteista”, kuten ei ole myöskään se, kuka on sen ”tekijä, julkaisija ja kustantaja” ja sitooko näitä Suomen laki vai ei. Fi-Wikin kirjoittajat ovat varmaan lähes kaikki Suomessa vakinaisesti asuvia tai Suomen kansalaisia ja siten Suomen lain alaisia, mutta se ovatko nämä lain tarkoittamia vastuuhenkilöitä on vähemmän selkeää. Toisaalta Wikipedia itse sanoutuu irti kaikesta siitä mitä sen käyttäjät tekevät (mitä se ei välttämättä lain mukaan voi tehdä), toisaalta voi kysyä onko ihminen, joka korjaa yhden kirjaimen yhteen artikkeliin, ”sanakirjan tekijä”. Eli ei ole mielestäni ihan suoraviivaista, ei. --Louhikärmes (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 15.22 (EEST)

Riippuu mielestäni käytetystä lähteestä. Mitä Wikipedia-Käytäntö (noudatan fiwikiä) sanoo? Jos viittaan ns. ”kolmannen osapuolen” luotettavaan lähteeseen, jossa tavaramerkkiä käytetään/ei käytetä, niin itse kirjoitan/en kirjoita tavaramerkkihärpäkettä. En tekeydy koskaan ikinä tietävämmäksi kuin käyttämäni lähde.--2001:14BB:410:30BA:551A:763E:A346:8D4C 30. elokuuta 2018 kello 08.09 (EEST)

Terveisiä Kuopioon. --Lax (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 12.25 (EEST)

Tulkintani yllä olevasta, täältä kerran jo poistetusta Laxin kommentista on seuraava: Kommentin on kirjoittanut ihminen, joka on aiemmin muokannut Wikipediassa lähinnä Kuopion Palloseuraa ja Wikipedian kahvihuoneita nimimerkillä ACFCjne Kuopio. Minulla ei ole syytä kyseenalaistaa tuota käsitystä. --Pxos (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 15.24 (EEST)

Artikkelien ongelmat -sivu

Sivulla Wikipedia:Artikkelien ongelmat on ohje lähettää ylläpitäjien sähköpostilistalle viesti, jos Wikipediassa rikotaan tekijänoikeuksia. Neuvo on lähettää lain mukainen (linkitetty laki on kumottu, mutta uusi on suunnilleen samanlainen) ilmoitus, jossa pitää olla mm. ilmoittajan nimi ja "tieto siitä, että ilmoituksen tekijä on tuloksetta esittänyt vaatimuksensa sisällön tuottajalle tai että sisällön tuottajaa ei ole voitu tunnistaa." Onko tässä siis tarkoitus, että ylläpitäjät edustavat Wikipediaa lain mukaisena "tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajana" ja käsittelevät itse ilmoituksen, vai lähettävätkö ylläpitäjät tällaiset pyynnöt eteenpäin Wikimedian lakiosastolle? -kyykaarme (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 15.15 (EEST)

Kaikki missä oikeasti ollaan keskustelemassa oikeustoimista ohjataan Wikimedian lakiosastolle. Suurin osa yhteydenotoista on kuitenkin ettei oikein tiedetä miten Wikipedian sisällön kanssa tulisi toimia tai ilmoituksia tekijänoikeusrikkomuksista jotka joka tapauksessa poistetaan aina nähdessä. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 16.27 (EEST)

Mielestäni sen lakipykälän ja ohjeen voisi ottaa pois ja laittaa tilalle neuvo lähettää vapaamuotoinen viesti ylläpitäjille/info-fi-osoitteeseen tai virallinen DMCA-pyyntö säätiön osoitteeseen, joka on siinä alla. Lakipykälien siteeraaminen tekee sivusta vähän liian virallisen, enkä itse neuvoisi ketään lähettämään ylläpitäjille henkilötietojaan, jos se ei ole välttämätöntä, ja tekijänoikeusjutuissa on usein hyvin helppoa osoittaa, että kuva on julkaistu jossain muualla. -kyykaarme (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 22.57 (EEST)

Lakipykäliä pitäisi jonkun jaksaa vielä miettiä. Laki tosin on kumottu ja sen on korvannut uusi laki, mutta toki Wikipediaa jotkin lait saattavat ohimennen koskea. Vuosia sitten jaksoin itse miettiä tällaisia asioita ja kirjoitin yksityisen koosteen Meta-wikin hiekkalaatikkooni. Tärkein on lähinnä sivun alalaidasta löytyvä, yli kymmenen vuotta vanha, silloisen tiedottajan vastaus jollekulle kysyjälle ylläpitäjien sähköpostilistalla, missä sanotaan, että silloisen käsityksen mukaan (ai kenen? -malline sopisi tähän) Wikipedia ei ole verkkojulkaisu vaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaja. Pitää siis miettiä sitä, että kuinka pitkälle on mahdollista harrastaa "lakishoppailua" niin, että voidaan sanoa, että Wikipediaa ei koske A-ryhmän toimijoita koskevat A-luokan lait, koska ollaankin B, mutta sitten meitä ei kuitenkaan B-ryhmää sääntelevät laitkaan koske, koska ollaan taas jotain muuta. Kun Wikipedia ei ole verkkojulkaisu eikä sillä ole päätoimittajaa tai vastuullista julkaisijaa, se antaa tietosanakirjalle tietyn vapauden toimia verkossa. Vastapainoksi täytyy sitten miettiä, mikä Wikipedia on. Vuosia sitten jokujotkut siis tuon viestin mukaan katsoivat Wikipedian olevan nyttemmin kumotun lain tarkoittama toimija (Suomeen liittyen). Jos ei olla sekään, niin ollaanko mikään. Yksi helppo tapa olisi tietysti korjata lakiviittaukset voimassa olevaan lainsäädäntöön ja pyytää osoittamaan ilmoitukset suoraan Säätiöön eikä ylläpitoon. Toisaalta ilmoittajan kannalta joku amerikkalainen Firma, jonne pitää kirjoittaa englanniksi, voi olla ikävä mastodontti, kun muita Wikipedian asioita voi yleensä hoitaa kirjoittamalla puuta heinää Wikipedian kahvihuoneisiin suomeksi. Jätän asian jaksuhaluisten pohdittavaksi. --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 12.06 (EEST)

Lakipykälä voidaan toki jättää, mutta ilmoittajaa voidaan neuvoa lähettämään vapaamuotoinen ilmoitus ylläpitäjien sähköpostilistalle tai halutessaan virallinen ilmoitus suoraan säätiölle. Wikipedia:Contact us - Licensing: Are you concerned that something you've found here is in breach of copyright? If you're worried that we're using your copyrighted works improperly, you can email us at info-en-catwikimedia.org . Please provide the address or title of the page, and evidence to show that you are the legitimate copyright holder. If you prefer to use the formal OCILLA request, your DMCA takedown request must be sent to our designated agent. -kyykaarme (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 13.33 (EEST)

Käyttäjälaatikkokäytäntö

Onko mm. "Tämä käyttäjä käyttää pääsääntöisesti Chrome-selainta"-käyttäjälaatikkomalline sallittu? Minun mielestäni on, sillä onhan mm. matemaatikkotasot ja "Tämä käyttäjä osaa Python-ohjelmointikieltä"-tyyppiset käyttäjälaatikkomallineet sallittuja, vaikka niillä ei ole mitään merkitystä Wikipedian kannalta. --Moderhader (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.06 (EEST)

Miksi ei olisi? Selaimissa on eroja ja olla joku bugi ilmenee vain jollain selaimella ja jollain toisella ei. Halutaan verkkopalveluissa yleensä tietää että millä käyttiksellä, selaimella ja versioilla vika on ilmennyt juuri tämän takia. --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 18.10 (EEST)

Niin mitä? --Moderhader (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.18 (EEST)

Mallineet ovat sellainen osa Wikipedian sisältöä, jonka sääntely on vähäistä, ja niinpä mallineavaruuteen voidaan luoda vaikka minkälaisia virityksiä. Käyttäjälaatikkojakin on lukuisia. Jos katsoo en-wikiä, siellä on suorastaan mainoksia. Kun tuollainen laatikko on ollut käytössä vuosikausia ja sitä monet käyttävät, se on ilmeisen sallittu, jos ei toisin päätetä täällä. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.25 (EEST)

Saksalaisessa wikissä on tullit klingon-kielilaatikko vastaan, ei niin että osaisin klingonia.... ;). --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 18.31 (EEST)

Kirottuja olkoot huonosti pohjustetut keskustelut. Onko siis tuollainen malline täällä käytössä vai ollaanko sitä suunnittelemassa? Kysytäänkö tässä nyt lupaa tehdä tuollainen malline vai varmistetaanko, että olemassa oleva malline on sallittu? Olen nähnyt tuollaisia laatikoita, mutta varsinaista mallinetta en löydä. Luultavasti käyttäjät ovatkin rakentaneet tuollaisen laatikon ihan itse pohjamallineen avulla, jolloin kyseessä on vielä enemmän säätelemätön tilanne, koska valmiin pohjan päälle voi melko huomaamatta panna vaikka mitä sieghalailua. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.46 (EEST)

Siis tuo klingon malline vai? En täällä ole nähnyt kenelläkään. De-wikissä näin jollakin kielimallineen jossa mainosti ettei osaa Klingonia tai että osaa, en enään muista, mutta muistaakseni se oli ihan siellä de-wikin kielimallineissa eikä siis oma modaus. --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 19.02 (EEST)

Wikipedian ulkopuolella kansanedustaja Jyrki Kasvilla on kotisivu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja klingoniksi: [2].--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 19.09 (EEST)

Ei kun vastasin tuolle, joka aloitti tämän suurenmoisen keskustelun. Joka tapauksessa tämä ei niinkään koske noita laatikoita vaan yleensä käyttäjäsivua. Esimerkiksi meidän oma Crt on toteuttanut Firefox-boxinsa suoraan koodina eikä mallineena, joten kysymys on siitä, milloin laatikon sisältö on täysin sallittua ("Olen seuloja, wikiholisti ja leikin tietosanakirjan toimittajaa"), täysin kiellettyä ("Äänestä sinäkin Olavi Honkaa presidentiksi! Kekkonen Siperiaan!") tai siltä väliltä. Monissa muissa Wikipedioissa sallitaan aika paljon. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 19.14 (EEST)

Muistaakseni taisi olla ja sitten oli myös jollain niistä Kasvin sivuista ilmoitus että "Klingonin kielen tulkkia tarvitaan" en tiedä että halusiko hän sitten käännättää loputkin klingoniksi ;). Tuossa on se saksalainen Kategorie:User tlh siellä näytti olevan eri tasoisia ihmisiä jokin verran ;). --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 19.19 (EEST)

Firefox-laatikon pitäisi kyllä olla malline. --Moderhader (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 19.34 (EEST)

Yksikään perehtymislaatikko ei saisi kyllä olla oma modaus, kun suurin niistä on mallineita. Mutta kun esim. Superkissanin käyttäjäsivulla oleva mehiläishoitomalline on modaus. Myöskin tällainen olisi mielestäni ihan kiva malline: {{Käyttäjä Lempiruoka}}, eli esim. koodi {{Käyttäjä Lempiruoka|Spagetti ja jauhelihakastike}} tuottaisi tekstin "Tämän käyttäjän lempiruoka on spagetti ja jauhelihakastike". Mutta muistakaa, että ko. ruoka ei ole sitten minun lempiruokani. --Moderhader (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.56 (EEST)

Voih, menehtynyt keskustelu tekohengitettiin taas nytkähtelemään. Ei voi mielestäni ajatella, että käyttäjälaatikoiden suhteen asetettaisiin numerus clausus tai muita sisältörajoituksia, koska käyttäjäsivulle voi aina panna tekstimuodossa mitä vain. Jos esimerkiksi olisi vain 40 perehtymislaatikkoa, joissa olisi aiheita astrologiasta urologiaan, niin mitäs sitten tehtäisiin, kun tuleekin horologi, jolle ei ole laatikkoa? Hän tekee sellaisen itse tai sitten hän kirjoittaa tekstin valmiiseen pohjaan taikka kerta kaikkiaan kirjoittaa sivullensa virkkeen, jossa hän kertoo olevansa horologian varttimaisteri. Informaatio esitetään silloin tekstissä eikä laatikkomuodossa. Kuten jossain sanottiin, englanninkielisessä Wikipediassa saa ilmoittaa lempiautonsa, lempiaatteensa, lempirotunsa (ainakin eläimillä, kenties ihmisilläkin) ja mitä vielä. Meillä on rajoitetumpi ilmaisumahdollisuus, mutta silloinkaan sisällönvalvonta ei riipu siitä, missä muodossa mielipide on esitetty, vaan sen sisällöstä. Lisäksi vielä tuossa puhutaan "modauksesta" ja halutaan kieltää se. No "modauksen" kieltoa voi kiertää helposti ja Wikipedian mallineavaruutta roskaavasti: jos on kiellettyä käyttää valmista pohjaa, niin sitten vain luodaan uusi höpöhöpö-tason malline. Jos ei saa tosiaan olla perehtynyt spaghettiin laatikossa, niin sitten tehdään mallineavaruuteen taas uutta lasagnea siellä olevien satojen viritysten joukkoon. Päättelen keskustelun tähän. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2018 kello 10.25 (EEST)

Sivujuonne, mutta ihmettelen avauskommenttia, että matemaatikkolaatikoilla "ei ole mitään merkitystä Wikipedian kannalta". Eikö tuollaisten laatikoiden tarkoitus ole nimenomaan toimia informaationa siitä, millaisissa asioissa käyttäjän asiantuntemusta voidaan hyödyntää Wikipediassa. Tähän niitä on käytettykin, ts. tietyn alan kysymyksessä on etsitty ja otettu yhteyttä käyttäjiin, joilla joku laatikko on. Näitä laatikoita on tarjolla iso lista mm. kielitaidon ilmoittamiseen (Wikipedia:Babylon) ja lukuisien tiedonalojen tietämystä tai harrastuneisuutta kertomaan (Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Aihealueet). --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 09.17 (EEST)

Sairauteen vetoaminen

Onkohan meillä missään käytännöissä tai keskusteluissa käsitelty sitä, miten suhtaudutaan jos käyttäjä vetoaa omaan sairauteensa tai muuhun sellaiseen (esim. dementia, ADHD) Wikipedia-työnsä yhteydessä? Tarkoitan lähinnä sitä, että sovelletaanko tällöin jotenkin eri sääntöjä, esim. sallitaanko käyttäjälle enemmän poikkeuksia siitä, mitä Wikipedian muokkaustyössä normaalisti edellytetään. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 09.07 (EEST)

Kysymys liittyy keskustelusivulleni ilmestyneeseen kommenttiin [3]. Vastauksessani kysyin myös keskustelun aloittajalta noudattaako hän ja onko hän noudattanut itse Wikipedian kirjattuja sääntöjä. Toistaiseksi hän ei ole vastannut. Jos keskitytään heittomerkkeihin ym., Wikipedian todelliset, isot ongelmat jäävät hoitamatta. Minä lähden nyt lomalle. En jaksa tätä. --Abc10 (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 10.10 (EEST)

Esitin tuossa yllä mielestäni täysin asiallisen kysymyksen, ja tarkoituksella yleisellä tasolla ketään yksilöimättä, sillä erilaisia esimerkkitapauksia on muistaakseni ollut useampiakin (joissa käyttäjä vetoaa johonkin henkilökohtaiseen syyhyn). Voitaisiinko kahvihuoneessa keskustella asiasta. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Liittyy myös tähän: [4]. "Tekniset keinot " tarkoittanevat ikuista estoa. Kannatan sitä. --188.67.36.214 11. syyskuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Mitä ihmeen estoa? Tekniikkakahvihuoneessa oli kyse siitä, millaisin teknisin keinoin käyttäjä pystyy itse jättämään hänelle osoitetut viestit huomiotta (ratkaisuksi tarjottiin CSS-sääntöä). Tämä ei kuitenkaan liity yllä esittämääni kysymykseen. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 12.45 (EEST)

Kiinalainen sanalasku (ainakin väitetysti): "Mikään ei ole tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää." --Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 12.43 (EEST)

Muistaakseni tätä kysymystä sivuttiin ns. Carennah-kommenttipyynnössä, jossa käyttäjä alkoi vaatia erivapauksia terveydentilaansa vetoamalla. Se kuitenkin tuli esiin vasta aivan keskustelun loppuvaiheessa, joten mitään kovin tähdellistä ei yhteisö tainnut aiheesta todeta. --Risukarhi (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 13.20 (EEST)

Noin etäisyyden päästä ja pragmaattisesti nipotuksen hyötysuhdetta voi aina miettiä. Yksittäiset, vähäiset virheet ovat yksittäisiä vähäisiä virheitä, eikä niiden päälle kannata jäädä asumaan (vrt. engl. "to dwell on subject"). Jos jonkun käyttäjän muokkauksissa on massiivisia määrällisiä ja laadullisia ongelmia, niin mittavien korjausprojektien välttämäsiksi voi olla syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Silloinkin kohteliaisuus ja huomaavaisuus on syytä pitää tulokulmana. Jos virheet ovat yksittäisiä ja vähäisiä, niin silloin on turha spekuloida sillä mitä tapahtuisi, jos virheet olisivat laadullisesti tai määrällisesti massiivisia, sitä voi pohtia silloin kun ne ovat määrällisesti tai laadullisesti massiivisia.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.01 (EEST)

Tässä myöskään kukaan ei oile vaatinut mitään erivapauksia. Tätäkin siis voidaan pohtia siinä tapauksessa, jos joku niitä sattuisi vaatimaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.07 (EEST)

Kyllähän tuossa ensimmäisenä keskustelunavaukseen vastannut käyttäjä linkkasi keskusteluun, jossa hän nimen omaan sairautensa takia toivoi, ettei hänelle huomautettaisi "pikkuasioista" eli sovittujen merkintätapojen noudattamatta jättämisestä. Oma näkemykseni on, että sairaus tai edes ikä eivät anna erioikeutta siihen, että he saisivat jättää noudattamatta sovittuja merkintätapoja ja että heidän toimintaansa ei saisi tuolloin kommentoida ja ohjata. --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.11 (EEST)

Jos joku vetoaa dementiaan, niin silloin kai muistutetaan asioista entistä enemmän? --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.43 (EEST)

Niin päin olisikin parempi toimia, toki ystävällisesti muistuttaen. Muutenhan dementiaan vetoava saattaisi jopa ruveta kumoamaan avuliaiden Wikitonttujen tekemiä tyylioppaan mukaisia korjauksia artikkeleihin, kun hän ei muista ohjeita. ¬Antilope 11. syyskuuta 2018 kello 15.31 (EEST)

Yksittäisestä puuskahduksesta on aika pitkä matka vaatimukseen. Ja toinen asia on hyötysuhde: kuinka monta pesuveden mukana heitettyä lasta lojuu Fi-Wikipedian polun varressa (tyyliin: "jos kaikki...", kun pitäisi puhua kustakin tapauksesta ja tapauskohtaisesta asioiden käsittelystä ja menettelystä). "Yleisesti puhuminen" on yleisesti puhumista. Oikea tapa on mielestäni lähteä konkretiasta ja tehdä yleistykset tapauskohtaisista ratkaisuista pikemmin kuin naulata kokooon jotain Prokrusteen vuodetta yleiseksi periaatteeksi, johon tapaukset sovitetaan, sopivatpa ne siiheen tai ei.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 21.47 (EEST) Lyhensin ja osittain muutin kommenttiani, johon kukaan ei ollut vielä vastannut.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 09.05 (EEST)

En ota kantaa siihen, miten pitäisi menetellä, mutta ihan vain jotta muistaisimme kaiken, totean että asiaa käsiteltiin jossain välissä myös Nenonielin kohdalla. Iivarius (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 14.41 (EEST)

Ilmeisesti ainakin hänen aiempaa tunnustaan koskevassa kommenttipyynnössä 2015. Käytyä keskustelua on ilmeisesti jälkikäteen poistettu, mutta sitä on siis kuitenkin käyty. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.01 (EEST)

Täsmennys Jmk:n kommettiin: Nykyinen tunnus Nenoniel on sama kuin Jaalei. Jaalei uudelleennimettiin jossain kohtaa Nenonieliksi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. syyskuuta 2018 kello 16.30 (EEST)

Vastuu on ihmisellä itsellään ottaa huomioon sairautensa.--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.06 (EEST)

Huononäköisyys on ollut meillä perusteena pitää korostusväristä allekirjoitusta. --Zache (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.33 (EEST)

Vaikka keskustelu on luonteeltaan yleisellä tasolla, niin esimerkkitapauksissa olisi hyvä linkata sinne missä asiaa on käsitelty. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.35 (EEST)

Liittyy Käyttäjä:Crimson Cherry Blossomiin, ellei muitakin vastaavia käyttäjiä ole. Diffiä en jaksa ryhtyä etsimään, varsinkin kun käyttäjän tunnustenvaihtojen yhteydessä osa keskusteluista taisi jäädä poistettuihin muokkauksiin. --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.42 (EEST)

Artikkeleissa ei ole allekirjoituksia. Keskustelukäytännöissä ehkä joissain tilanteissa voi joustaa, mutta ei artikkelikäytännöistä. --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.37 (EEST)

Olen sitä mieltä, että sairauden ei pidä antaa erivapauksia asioissa, jotka vaikuttavat Wikipedian artikkeleiden laatuun ja Wikipedian artikkeliden muokkaussäätöjen noudattaminen on sellaista. Sen sijaan joku allekirjoituksen väri ei vaikuta Wikipedian artikkeleiden laatuun. Pitää hyväksyä, että sairauden takia ei voi tehdä kaikkea. Minulla on diabeetikkoystäviä, jotka eivät voi esim. harrastaa lentämistä, koska diabetes, mutta he hyväksyvät sen ja harrastavat jotain muuta. Sama koskee Wikipediaa; jos et pysty sairauden takia harrastamaan Wikipedian muokkkausta, sinun kannttaa harrastaa jotain muuta.--LCHawk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.42 (EEST)

Asiat tulisi nähdä myös suhteellisesti esim. hyötysuhteen kannalta. Yhden lyhyen puuskahduksen ja toivomuksen pohjalta on nyt ruvettu rakentamaan monipolvisia yleisluontoisia spekulaatioita ja kategorisesti esittämään (mielestäni epätosia) arvioita että käyttäjän olisi parempi lopettaa muokkaaminen. On tapauksia, joissa erilaiset tilat ovat aiheuttaneet huomattavasti suurempia ongelmia Wikipedian muokkaamiselle samalla kun viivan alle on jäänyt paljon vähemmän. Tästä seuraa, että on järkevää pyrkiä toimimaan kohteliaasti ja huomaavaisesti ja pyrkiä tapauskohtaiseen ratkaisuun ja säästää yleiset spekulaatiot toiseen yhteyteen.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.06 (EEST)

Urjanhain kommentti oli fiksu. Kyllä tässä nyt ammutaan tykillä hyttystä, kun vertaa Wikipedian sisältämien virheiden kokonaismäärään ja vakavuuteen. Me/Te teette joka päivä virheitä ilman dementiaakin - tai tiedä vaikka olette kaikki dementikkoja ja koko tilanne johtuu siitä. Jmk ei muuten ole vielä vastannut kysymykseen onko hän noudattanut kaikkia ohjeita ja käytäntöjä? --85.76.96.68 11. syyskuuta 2018 kello 15.46 (EEST)

Miten tuo kysymys liittyy siihen, että käyttäjiä huomautetaan ohjeiden ja käytäntöjen noudattamattomuudesta tai että sairauden takia ei pitäisi huomauttaa? --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 16.17 (EEST)

Sairauteen vetoaminen on vähän mutkikas juttu. Jos jokaista jollain tavalla "ei 100% tervettä" ruvetaan kohtelemaan erivapauksin, tulee melkoinen sotku, mikä ei olisi OK. Käyttäjälle X vapaudet A, B ja C, samaan aikaan käyttäjälle Y vapaudet D, E ja F... -> Sotkua syntyy, jos ruvetaan useaa miljoonaa(?) käyttäjää kohtelemaan eri tavoin. Jos jokin toimintamalli ei ole OK, siitä kerrotaan ko. tyypille että se ei ole OK. Kuitenkaan kenestäkään ei saa tehdä silmätikkua. Tosin aika moni kommentoi joutuneensa silmätikuksi, vaikkei olisikaan.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. syyskuuta 2018 kello 16.30 (EEST)

Kysymys on siitä, kuka ei ole rikkonut käytäntöjä. Minä en tiedä onko käyttäjän ilmoittama sairaus totta vai ei, eikä hän vedonnut siihen. Monet sanovat keskustelussa että on väsynyt, krapulainen, flunssainen, kiireinen, eikä niistä aloiteta keskusteluja. Yksikään keskustelussa ei ole vielä ilmoittautunut noudattavansa Wikipedian kaikkia ohjeita, joten oletusarvoisesti kaikki rikkovat, kuka raskaammin kuka kevyemmin. Sen verran rehellistä porukkaa, ettei uskalla suoraan valehdella. --85.76.71.22 11. syyskuuta 2018 kello 17.21 (EEST)

Kyllä minä muistan asettaneeni estojakin, jos joku on liian kiireinen noudattamaan käytäntöjä. Keskustelua asiasta ei tosin kauan käyty. --Otrfan (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 17.29 (EEST)

Edelleenkään kasiviisseiskakuus ei vastannut kysymykseen, miten tuo juttu puheena olevaan aiheeseen liittyy? --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 17.48 (EEST)

Vastauksena tuohon alkuperäiseen kysymykseen, niin itse käytäntöjen noudattamiseen ei ole syytä tehdä eri sääntöjä eri käyttäjien välille ja noin ylläpitäjän kannalta esto on ainoa järkevä ratkaisu tilanteeseen. Siihen kuitenkin vaikuttaa siihen miten ylläpitäjät toimii tilanteessa eli jos tiedetään, että kyse on sairaudesta niin ylläpitäjän osata toimia hienotunteisesti ja pysyä asiallisena. Yleensä neutraali asiallinen kielenkäyttö ei esimerkiksi ainakaan pahenna tilannetta kun taas piruilu esimerkiksi yleensä niin tekee. Toinen on, että jos tuntuu, että on osa ongelmaa se, että palaute tulee tietyltä käyttäjältä, niin hän voi ottaa etäisyyttä tilanteeseen. Täällä on muitakin ylläpitäjiä eikä asian tarvitse henkilöityä siihen yhteen tai kahteen ylläpitäjään. --Zache (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 19.30 (EEST)

Minusta kyllä riippumatta toisen terveydentilasta pitää osata toimia hienotunteisesti ja pysyä asiallisena. --Tappinen (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 21.55 (EEST)

Yllä ehdin jo viitatata hahmottamaani "yleisperiaate"pyrkimyksen ongelmallisuuteen: parempi olisi pyrkiä tekemään oikeita ratkaisuja tapauskohtaisesti kuin ruveta rakentamaan joitain "yleis"periaatteita spekulatiivisesti. Yleistykset voidaan tehdä oikeista tapauskohtaisista ratkaisuista ja menettelyistä saadun kokemuksen pohjalta eikä niin että spekuloidaan teoreettisesti etukäteen joku fiktiivinen "yleis"sääntö.--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 21.54 (EEST)

Vaikka yleisperiaate olisi, niin jokaisessa tapauksessa joudutaan silti käyttämään tapauskohtaista harkintaa, ihan niin kuin muissakin Wikipedian asioissa. Toistaiseksi sairauteen vetoamistapaukset ovat tainneet olla vandalisoimaan pakottava pakko-oire, dementia, joka estää muistamasta, ettei pidä kursivoida ja PTSD-flashback, joka estää allekirjoittamasta omalla käyttäjätunnuksellaan. Noissa en antaisi piiruakaan periksi. Aiemmin mainitun CCB:n tapausta taas pitäisin ihan perusteltuna. --Otrfan (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 15.01 (EEST)

En tiedä mistä tässä pohjimmiltaan on kysymys enkä haluakaan, mutta koko ajan artikkeleita lukiessa tulee eteen lähteettömiä juttuja jotka voivat olla keksittyjä. Niitä tulee joka päivä ja sellaisilta käyttäjiltäkin jotka ovat olleet pitkään Wikipediassa. Olisiko siinä asia jolle ei kannattaisi antaa piiruakaan periksi. Muotoilujahan jokainen tekee miten haluaa, niissä ei ole mitään näkyvää logiikkaa. Siitä ei kuitenkaan ole vahinkoa niin kuin omasta päästä keksityistä jutuista. --Elsxt (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 19.37 (EEST)

Ei liity aiheeseen. --Otrfan (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 19.54 (EEST)

Itse olen laitta sivulleni että minulla lukihäriö sen takia että vältäsin toistuvat huomautukset Osa kirjoitus virheistä on vaikea tunistaa oikolukuohjemalla. Vaikeuksia ohjelalle tuotaa väärätaivutusmuoto ja merkityksen muutuminen krijoitusvirheen surauksena esim. neula naula. Huomatamiseen toivoisi että käyetään esimäisen kerran Malline:Luettavuus toistuessa Malline:Luettavuus 2 muutaman sanna tarkenuksella tyyliilin Kaksoiskonsonatit, kömpelö/outo sanajärjestys. Arikelien osalta Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa "Hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät virheitä, ja sinun tulisi korjata virheet, kun näin tapahtuu. Sinun ei kuitenkaan tule käyttäytyä kuin tapahtunut virhe olisi ollut tahallinen." Mikäli et jaksa korjata anna virheen olla tai mieluiten Selvennystä vaativien yksittäisten väittämien merkitsemiseen selvennä malinetta muista listä syys. Aiin itse pyrin kiitäämään kirjoitusvirheen korjaamisesta ja muusta kielen huollosta jos korjauksen aal ollut teksti on minulisäämääni. Jotta niiden korjaaminen olisi edes heiman palkitsevampaa--Superkissan (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 22.50 (EEST)

Lippukuvakkeet valtioiden nimien yhteydessä (syksyllä 2018)

Jotkut merkitsevät Historiallisen valtion tiedot -mallineen edelliset ja seuraavat valtiot lipuilla, toiset taas eivät

Esimerkkinä artikkeli Suomen suuriruhtinaskunta, jossa edellisten ja seuraavien valtioiden edessä näkyy lippu. Jotkut käyttäjät käyttävät lippuja, mutta toiset taas ottavat niitä pois. Nyt kaikissa valtioartikkeleissa käytetään mitä tapaa sattuu. Kysymys kuuluukin, kumpi on oikea tapa? Onko asiasta tehty jo käytäntö jossain vaiheessa? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 11. syyskuuta 2018 kello 16.56 (EEST)

Vertautuu aloittaamasi keskusteluun henkilömallineiden lipuista, Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_88#Lippujen_sisältäminen_henkilöiden_synnyin-_tai_asuinpaikan_vieressä,_jos_kyseenomaista_maata_ei_enää_ole. Varsinaista sääntöä ei kovin helposti pysty asiasta tekemään, eikä säännöllisesti toistuvissa lippumallinekeskusteluissa ei ihan puhdasta konsensusta ole saavutettu. Mutta ehkä yleinen linjaus on se, että lippumallineita toivottaisiin käytettävän lähinnä jonkinlaisissa listauksissa, joissa kansallisuudella on merkitystä (esimerkiksi urheilukilpailuiden tuloksissa). Eli ainakin aiemmin lippukuvattomuus on ollut suositumpi linjaus, mutta varsinaista mihinkään kirjattua käytäntöä asiasta ei ole. Nimi kuitenkin riittää varsin mainiosti. --PtG (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.20 (EEST)

Näissä siirtomaalipuissa on lisäksi ongelmana se, että monet meillä käytetyt liput ovat lähes omaa tulkintaa. Saksan Kameruninkin lippu on esimerkiksi ehdotus, Saksan siirtomaissa käytettiin Saksan lippua eikä niissä ollut omaa lippua. --PtG (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.35 (EEST)

Ainakin musiikkialbumeista kertovissa artikkeleissa tietolaatikon Listasijoitukset-palkissa lippuja olen nähnyt paljon käytettävän, ja itsekin käytän niitä aina. Esimerkiksi jos albumilistan nimi on vaikkapa ”Superlist” eikä listasta ole Wikipedia-artikkelia, on mahdotonta tietää minkämaalainen albumilista on kyseessä. Lisäksi samannimisiä listoja on monia, jolloin välttämättä nimikään ei ole tarpeeksi iso vihje kertomaan lukijalle minkä maan albumilista on kyseessä. Tämän takia pieni lippu antaa lukijalle yksinkertaisesti tiedon siitä, minkämaalainen albumilista on. Muidenkielisissä Wikipedioissa ainakin historiallisista valtioista kertovissa artikkeleissa käytetään edeltävistä ja seuraavista valtioista lippukuvia. En ymmärrä miksi suomenkielisessä Wikipediassa tehdään poikkeus. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 17. syyskuuta 2018 kello 01.52 (EEST)

Nyt hypättiin taas toiseen aiheeseen. Kommentoin tähän uuteen asiaan: Onneksi musiikkilistat ovat sen verran uusi keksintö, että historiallisia lippuja ei niissä juuri tarvitse käyttää. Itse asiassa historiallisten lippujen käyttö niissä aiheuttaisi varmasti sekaannusta, kun vaikkapa Kanadan vanha lippu on vieras monille niistäkin, jotka tunnistavat nykyisen lipun. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 10.02 (EEST)

En tarkoittanut historiallisten lippujen käyttöä musiikkilistojen tapauksessa vaan nykypäivän valtioiden lippujen käyttöä. En itse ainakaan käyttäisi ikinä historiallisia lippuja musiikkilistojen vieressä, enkä toistaiseksi ole näin huomannutkaan missään käytetettävän. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 17. syyskuuta 2018 kello 23.07 (EEST)

Kirjoittamasi otsikko ja keskustelunavaus kuitenkin koskee historiallisia lippuja. Ei ole hyvä sotkea yhden otsikon alle monia asioita. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.05 (EEST)

Otsikkoa on muutettu, jotta se kuvastaisi aiheen loputtomuutta paremmin. Vanha otsikko on siirretty katekismuksesta tutuksi tulleeksi "Mitä se on?" -selitysvirkkeeksi otsikon alle. --Pxos (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.27 (EEST)

Kuten sanoin, historiallisten valtioiden ja siirtomaiden lippujen käyttö on monissa tapauksissa ongelmallista. En tiedä, miksi esimerkiksi enwikissä on päädytty asiaan, mutta muiden tekemiä virheitä on turha toistaa. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 10.26 (EEST)

PtG:n kannalla. Em. Saksan Kamerunin kohdalla en-wikin mallineessa sentään mainitaan lipun ja vaakunan olleen ehdotuksia, minkä nyt pitäisi olla vähimmäisvaatimus meilläkin. Noin yleensä mallineisiin sopisi laittaa lähinnä käytössä olleita tunnuksia, sillä esim. ehdotetut tunnukset ovat tietoarvoltaan vain kuriositeetin tasolla. --Ukas (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 13.37 (EEST)

Lippujen informaatioarvo on noin yleiseltä kannalta aika heikko, puhumattakaan historiallisista lipuista. Wikipediasta tietoa etsivät osaavat yleensä lukea, kuten useimmat kirjoittajatkin, mutta lipuilla ei voi korvata sanallista informaatiota juuri siksi, että edes kaikkia eurooppalaisia lippuja ei tunnisteta. Asiasta on käyty monta keskustelua, ja käsittääkseni jossain vaikkapa urheiluartikkeleissa niiden käytöstä on (ehkä) jonkinlainen konsensus. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 15.29 (EEST)

Ihan lukutaidosta riippumatta värit ja muodot yleensä helpottavat havainnointia. Joissain mallineissa, joissa on vain yksi tai kaksi lippua ja jollaisia keskustelunavauksessa käsitellään, on lippujen informaatioarvo vähäinen mutta pidemmissä listoissa jo huomattava. Ihmisillä on yleensä myös oppimiskykyä: vaikka liput olisivat ensi alkuun tuntemattomia, kyllä niiden näkeminen ja käyttäminen edistää niiden tuntemista. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.05 (EEST)

Kommentissasi tarkoitat ilmeisesti ns. käyttäjiä jotka saattavat oppia jos toimivat lippuaiheiden piirissä. Artikkeleita tehdään kuitenkin tiedonhakijoille, jotka voivat käydä Wikipediassa harvoin. Satunnainen lukija ei opi mitään, koska liput eivät tule arjessa vastaan sillä tavalla kuin värit ja muodot esimerkiksi liikennemerkeissä. Monet liput lisäksi muistuttavat toisiaan niin ettei niiden erottaminen muistinvaraisesti onnistu kuin lippuharrastajalta. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.41 (EEST)

Satunnaiselle ja lipuista kiinnostumattomalle lukijalle niistä ei varmaan ole haittaakaan. Kannattaa suosia sellaista, josta on joillekin hyötyä eikä kenellekään haittaa. Lipuista tai muistakin kuvioista on apua toisiinsa liittyvien asioiden havainnointiin vaikkei olisikaan ihan lonkalta tietoa, minkä maan lipusta on kyse. Ja meillähän on mallineita, joissa mainitaan sekä maan nimi että esitetään lippu. Kaikki voittavat. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.54 (EEST)

Missaat nyt pointin Aittokoskea mukaillen. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 12.13 (EEST)

Luin aamulla tuon kolumnin eikä siihen linkkaaminen auta yhtään ymmärtämään pointtiasi. Omien sanojen käyttö on suotavaa, lippujen kanssa tahi ilman. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 12.21 (EEST)

En paljasta, montako tunnistin kymmenestä ensimmäisestä lippuluettelon lipusta, mutta en ainakaan monta. --Abc10 (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 11.48 (EEST)

Minusta noista ei ole mitään haittaa vaan ne ovat pikantti lisä, ja jos ei itse jaksa vaivautua (esimerkiksi minä ;)) niitä laittamaan niin kyllä joku tulee ne laittamaan puolesta ;). --Linkkerpar™ 20. syyskuuta 2018 kello 01.06 (EEST)

Artikkelien yhdistäminen: Ernst Werner > E. W. Pakkala

Kuten Pxos myönsi, yhdistäminen meni väärin koska hän pelkäsi että se muuten menee väärin [5]. Artikkeli E. W. Pakkala näyttää syntyneen vuonna 2018, mutta todellisuudessa SeppVei aloitti artikkelin Ernst Werner Pakkala jo vuonna 2013. Minusta ensimmäisen aloittajan työtä pitäisi kunnioittaa, ja vähän siihen viittaa myös ohje Kohta: Muuta huomioon otettavaa.

Olen huomannut että puhutaan myös artikkelien historian yhdistämisestä, jolloin alkuperäinen tekijä jää aloittajaksi. Kysymys ei nyt ole välttämättä yksittäisen käyttäjän kunniasta eikä varsinkaan minun, vaan siitä että noudatettaisiin linjaa joka antaa kunnian sille jolle se kuuluu. Ohjausta ja sen historiaa tuskin kukaan lähtee etsimään. Voiko yhdistämisen perua ja tehdä oikein? --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.28 (EEST)

Miksi tämä yksittäinen asia piti tuoda tänne käytäntökahvihuoneeseen saakka? Vastasin kysymykseen jo omalla keskustelusivullani ja kun vastaus oli luettu, asia tuotiin käytäntökahvihuoneeseen. Onko kyse nyt käytännön tulkinnasta tai selittämisestä? Keskustelun aloitus sisältää kysymyksen. Vastaus on: yhdistäminen, joka on tehty käsin, voidaan aina purkaa kumoamalla muokkaukset niin, että saadaan taas aikaan kaksi eri artikkelia. Sitten voidaan tehdä yhdistäminen toisinpäin. Se on mahdollista. Asia voidaan tehdä tai siitä voidaan jutella. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.32 (EEST)

Kumosin tekemäni omat muokkaukset nyt mainittuun kahteen artikkeliin ja samalla myös yhdistämisen tehneen käyttäjän muokkauksen. Nyt on mahdollista yhdistää artikkelit toiseen suuntaan käsin. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.35 (EEST)

Juuri siksi. Että selvitettäisiin, voiko yksittäinen käyttäjä omalla päätöksellään valita mitä tehdään, vai onko alkuperäisen tekijän kunnioittamisen periaate niin vahva, ettei siitä luovuta pelkästään siksi, että yhdistämistä aikova pelkää tekevänsä virheen. Ei tässä ole kyse yksinomaan siitä mitä Pxos teki, vaan näkemyksestä, jota sitten tulevat yhdistäjät noudattavat, kun linja on selkeästi ilmaistu jossakin linkitettävässä kohdassa. Jos luet huolella aloituskommenttini, niin yritin siinä sanoa, että kyse on periaatteen selventämisestä, minkä esitin siis epäselvästi. --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.53 (EEST)

Wikipedia on muuten tosiasiassa yksi helskutin räsymatto, jossa vuosien varrella on napattu satoja ellei tuhansia tekstinpätkiä sieltä tänne tai muunkielisistä hikipajoista tänne kääntämällä virkkeitä, joita on ymmärretty. Nuo mainitut ohjeetkin, johon viitattiin, olen itse kirjoittanut aikanaan. Olen lukuisia kertoja jaksanut yrittää mainita eri tunnuksille, että edes yhteenvetoon pitää kirjoittaa, mistä minne on tuuli puhaltanut ja tiedon mukanaan siirtänyt. Olen lisäksi joskus korjannut vääriä yhdistämisiä teknisesti tai käsin. Nyt päätin toimia omia ohjeitani vastaan ja säilyttää laajemman artikkelin, mutta se ei ollut hyvä ratkaisu. Todettaneen, että ainoa oikea suunta on säilyttää aina vanhempi ja tehdä uudesta silppua. Se on yksiselitteinen ja selkeä periaate. Ehkäpä joku kertoo uuden artikkelin aloittajalle, miten asia pitää hoitaa kunnolla? --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 13.47 (EEST)

Muiden kuin suomenkielisten viitteiden käyttö

Käyttäjä:Talonmies totesi minun keskustelusivullani [6] että että suomenkielisessä Wikipediassa käytetään suomenkielisiä viitteitä ja Käyttäjä:Talonmiehen perustelu oli seuraava hänen mielestä on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa englantia, joten senkin takia on viitteet tehtävä suomeksi. Olen ymmärtänyt että tälläistä ohjeistusta ei ole wikipediassa ja se on teknisesti hyvin vaikeata edes toteuttaa. Sen takia koska suomenkielisiä lähteitä ei ole joka artikkeliin edes olemassa ja suomenkielisessä wikipediassa on käytetty muidenkin käyttäjien toimesta (myös itseni) englannin, ranskan, espanjan, viron ja ruotsinkielisiä lähteitä, jne. Haluaisin asiaan ulkopuolisen näkemyksen siitä onko pitääkö suomenkielisessä Wikipediassa käyttää vain suomenkielisiä viitteitä. Tämä ei koske mitään yhtä artikkelia vaan yleisesti kaikkia. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 13.35 (EEST)

Kyllä muunkielisiä viitteitä saa käyttää varsinkin jos suomenkielistä viitettä ei löydy. Viitteen |Kieli=-parametriin laitetaan lähteen kieli esim. englanninkielisiin {{en}}. --URunICon 21. syyskuuta 2018 kello 13.41 (EEST)

Viimmeinkin joku ymmärtää pointtini. Olen itse asiassa käyttäjänyt tuota kieli parametriä mikäli kysessä on muu kuin suomenkielinen lähde.--84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.06 (EEST)

IP ymmärsi väärin. Viitemallineen pitää olla suomenkielinen, koska on kysymyksessä suomenkielinen Wikipedia. Tottakai lähteinä voi käyttää muunkielisiä lähteitä. En ole niitä kieltämässä, eikä Wikipedian kirjoittaminen oikein onnistukaan ilman muunkielisiä lähteitä. Viitemallineet väännetään suomeksi samalla kun lähde tarkistetaan toimivaksi ja oikeaksi, jos se otetaan en.wikistä. --Talonmies (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.44 (EEST)

Kyse lienee enneminkin siitä, että Ashoka aka 84.248.90.122 kopioi viitteitä mallinteita myöten sokeasti en-wikistä tarkistamatta merkitsemiään lähteitään. Katso: Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#84.248.90.122) J.K Nakkila (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.46 (EEST)

On oikeastaan parempi, että Ashoka ja muut jättävät enkkuwikistä kopioimansa viitteet englanninkielisiksi. Niin teksti on helpompi tunnistaa käännökseksi ja joskus korvata oikeasti lähteiden pohjalta tehdyllä. --Savir (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.53 (EEST)

Kysymys kuuluu Savir saako englanninkielisiä lähteitä jotka voivat olla alunperin en:wikipediasta otettu käyttää täällä vai ei. Tämä ei ole nyt Ashoka ja muut asia vaan yleinen wikipediaa koskeva periaate. Jos löydän en:wikipediasta toimivan ja selvän englanninkielisen (tai muun kielisen lähteen) jossa on asiaa tukeva väite niin saako sitä käyttää kunhan se sitten muutetaan suomenkieliseen pohjaan?--84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.00 (EEST)

Kysymys ei kuulu saako englanninkielisiä lähteitä käyttää, vaan kysymys on viitemallineista, joiden pitäisi olla suomenkielisiä. --Talonmies (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 14.17 (EEST)

Asia tuli selväksi. Ilmoitin siitä keskustelusivuillani. Itse näen että viitemalline on vain tekninen toimenpide ja se että onko se suomenkielinen vai ei on minusta pienempi paha kuin se että se oikeastaan toimii wikipediassa ilman mitään ongelmaa (siis mallineen tekninen puoli) ja että se että sitä voi de facto käyttää myös täällä oli malline suomenkielinen vai ei. Kiitoksia kuitenkin selvyydestä --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.35 (EEST)

Vielä astetta parempi on, jos toiminta viimein estetään. J.K Nakkila (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

Jos Käyttäjä:J.K. Nakkila on niin yksinkertainen että tekee omat ennakkoluuloiset johtopäätöksia ennen kuin edes perehtyy niihin on minusta täysin outoa ja vastenmielistä edes käydä mitään rakentavaa keskustelua hänen kanssa koska aina tulee J.K. Nakkilan kohdalla seuraavaa tekistä Ashoka sitä, Ashoka tätä, koska käyttäjä Ashoka ja Ashoka taas Näin populistista retoriikkaa en edes enää noteeraa Käyttäjä:J.K Nakkilalta. Käyttäjä:Talonmiehen kommentti oli seuraava Tiedätkö että suomenkielisessä Wikipediassa käytetään suomenkielisiä viitteitä eikä kopioita englanninkielisestä Wikipediasta'ä' mutta hän jatkoi vielä En tiedä onko virallista pykälää juuri siitä, mutta ei täällä muutenkaan toimita artikkeleissa muilla kielillä. Jos jossakin artikkelissa on tehty väärin, siitä ei automaattisesti seuraa että se on sopivaa. On paljon ihmisiä, jotka eivät osaa englantia, joten senkin takia on viitteet tehtävä suomeksi. näin selvää lausetta ei voi kuin tulkita kuin yhdellä tavalla mikäli ne niputetaan yhteen. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 13.56 (EEST)

Huomauttaisin vielä, että koska käyttäjästä on tehty aiempi kommenttipyyntö lähteiden väärentämisestä pitäisi seurata esto. J.K Nakkila (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 13.58 (EEST)

Olen jo useasti todennut etten ole Käyttäjä Theodor Herzl. Hänestä on tehty kyllä kommenttipyyntö mutta siitä on 9 vuotta. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 14.03 (EEST) Asiaankuulumatonta moderoitu. --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 14.39 (EEST)

Älä yritä 84.248.90.122 vedättää yhteisöä! Sinä olet Ashoka. Kaikki, jotka ovat edes sivusta seuranneet toimintaasi, osaavat käyttää sen verran maalaisjärkeä, että tietävät, että IP 84.248.90.122 on Ashoka. Ja samalla voidaan myös yhdistää Ashoka ja Theodor Herzl. Voin selventää tätä, mistä tiedän, että kyseessä on Ashoka ja Theodor Herzl, jotka 95 prosentin varmuudella ovat sama tyyppi.

Ashokan, Theodor Herzlin ja ylläolevan IP:n muokkaustyylissä on identtisiä ongelmia.

Ashoka kommentoi aikoinaan, ettei olisi Theodor Herzl, vaikka siitä olikin epäilyksiä. Nyt IP väittää, ettei ole Ashoka tai Theodor Herzl. Tässä nyt paljastui viimeistään, että sama käyttäjä on 95 prosentin varmuudella kyseessä.

Ja siitä, että kommenttipyynnöstä on 9 vuotta... Onhan meillä toinenkin käyttäjä, joka on muokannut Wikipediaa melkein 13 vuotta ja samoja ongelmia on hänelläkin edelleen 13 vuoden takaa havaittavissa. Ts. Aika ei ole mikään alibi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 21. syyskuuta 2018 kello 15.23 (EEST)

En yritä huijata ketään. IP osoite ei välttämättä yhdistä aina jotakin käyttäjää johonkin. vaikka muokkaus tyyli on sama ja kiinnostukset samoja niin ei se tee että olisi sama käyttäjä kuin luulaan. Jos väität todella että olen 95 prosentin varmuudella Ashoka ja Theodor Herzl niin tuo yksi vahva todiste siitä että olisin Ashoka tai Theodor Herzl. Ja se todiste pitää olla hyvä mitkään IP osoiteet ja muokkaushistoria eivät enää riitä.Vaan suora linkki näiden kahden käyttäjän ja minun välille. Muuten tämä menee jo noitavainoksi yhteisön puolelta ja se on itse asiassa jo mennyt joten tervetuloa joukkoon. Lopuksi totean että Ashoka tai Theodor Herzl on tullut eräiden wikipedian yhteisöjen käyttäjien keskuudessa suhteessa minuun jonkinlainen samanalainen fiksaatio kuin Donald Trumpilla on Hillary Clintoniin eli kaikki mikä on väärin ja kaikki vastustajat ovat Clintonin kätyreitä kuten minä joka olen muka Ashoka tai Theodor Herzl koska toimin toisin wikipediassa ja olen sitä kautta yhteisön kanssa erimieltä joten minun pitää olla automaattisesti Ashoka tai Theodor Herzl. Tämä on sairasta ja jotenkin lapsellista niiltä käyttäjältä jotka näin täällä wikipediassa korostavat tätä että minä olisin Ashoka tai Theodor Herzl. Kuten Donald Trump hokee että Hillary Clinton sitä ja tätä ja tuota. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 15.43 (EEST)

Riittääkö muuten jatkuva valehtelu eston perusteeksi? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 16.02 (EEST)

Sinun pitäisi tuo tietää YLLÄPITÄJÄ.Sinulla on 9 kommmenttipyyntöä ja yksi välityslautakunnan päätös takanasi ja miten olet reagoinut niihin? Oletko saaanut yhdestäkään estoa? Oletko joutunut luopumaan ylläpitäjyydestäsi niiden takia? Miten kehtaat tulla tänne ja väittää etttä minun pitäisi saada eston jostain omista mielipiteistä ja jonkun käyttäjä:Theodor Herzlin kommenttipyynnöstä joka tapahtui 9 vuotta sitten ja hän ei ole edes aktiivinen ja minut on leimattu häneksi täällä ilman mitään läpi menevää todisteita. Otrfan sinun viimeinen kommmenttipyyntö oli viime vuodelta ja minulla ei ole mitään kommmenttipyyntöä vielä joten eikös sinun kannataisi olla jäävi tässä asiassa? Sinun keskustelu sivuiltasi kuka tahansa voi käydä lukea mikä oli reaktiosi välityslautakunnan päätökseen ja todeta ettet noteeraanut sitä mitenkään --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 16.10 (EEST)

Mutta en pahemmin valehtele. --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 16.17 (EEST)

Minä en myöskään valehtele vaan tämä kaikki on oma mielipiteeni ja siinä pysyn. Lopuksi todetan että älä yritä esiintymään jonkinalaisena laupiaana samarialaisena pyhimyksenä koska olet kaukana siitä (jos et olisi ylläpitäjä asemassasi niin olisit jo 9 kommenttipyynnön ja yhden välityslautakunnan päätöksen jälkeen saanut eston useita kertoja sillä historia on sinulla painampi syy siihen täällä wikipediassa kuin minulla mutta kun olet ylläpitäjät pääset pois näistä päätöksistä koska kaverit hoitaa wikipediassa) .--84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 16.22 (EEST)

Kertoisitko tarkemmin? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 16.23 (EEST)

Vastaus löytyy sylttytehtaalta eli täältä ja Täältä sekä täältä . Käypä tutustumassa. --84.248.90.122 21. syyskuuta 2018 kello 23.14 (EEST)

Voisitko selventää? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 23.39 (EEST)

Artikkelin nimeäminen: Kaisa Leppänen

Millä tavoin artikkeli tulee nimetä, kun Wikipediassa on jo artikkeli samannimisestä ja samassa ammattissa työskenneellestä henkilöstä? Tällainen tilanne tuli vastaan näyttelijän Kaisa Leppänen kohdalla. Wikipediasta löytyy artikkeli vuonna 1899 syntyneelle Kaisalle, mutta samanniminen näyttelijä on valmistunut teatterikorkeakoulusta vuonna 2009 [7]. --Turska (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 17.50 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli kuuluisasta näyttelijästä Harrison Fordista. Varmaan pitää valita kahdesta tärkeämpi, jättää hänet ilman sulkutarkennusta ja keksiä toiselle tarkenne. Ilmeisesti ensimmäinen Harrison oli tosi kuuluisa aikanaan, mutta ei häntä kukaan enää muista, ja toinen tähti on nykyään tärkeämpi. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 17.59 (EEST)

Myöhemmin luotavan artikkelin voisi kai nimetä vaikka Kaisa Leppänen (näyttelijä, s. 1983). Kun toinen artikkeli on luotu täsmenteettömänä, siihen voi lisätä mallineen Malline:Tämä artikkeli, johon voi lisätä linkin täsmenteelliseen artikkeliin. Näin on taidettu aiemmin tehdä. Jos joku kokee häiritsevänä sen, ettei täsmenteetön ole hirveän tunnettu (en tiedä onko näiden kahden tunnettuudessa eroa), niin nykyisen artikkelin Kaisa Leppänen voi siirtää nimelle Kaisa Leppänen (näyttelijä, s. 1904). Tai vaihtoehtoisesti vanhemman artikkelin voisi jättää täsmentettömnäksi ja toisesta Kaisasta ja näyttelijästä Kaisu Leppänen (s. 1899) voisi kertoa kummassakin artikkelissa tämä artikkeli -mallineella. Koska kahden henkilön täsmennyssivuja on joskus vastustettu mutta myös kannatettu, niin tämä on valintakysymys, tai riippuu laketaanko Kaisu Leppänen kolmanneksi.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 18.33 (EEST)