Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Henkilön etninen/uskonnollinen tausta[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka merkittävää on mainita artikkelissa henkilön etninen tai uskonnollinen tausta? Tästä on ehkä puhuttu jossain, mutta onko täällä käytäntöä tähän asiaan? Lähinnä pohdin tätä, kun muuan ip-käyttäjä on jatkuvasti ja kovin innokkaasti merkannut henkilöitä juutalaisiksi. --Vnnen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 16.02 (EEST)

Sama merkintätapa on kiinnittänyt huomiota joskus ennenkin ja muistelisin, että siitä on taidettu keskustella joskus ennenkin. Jossain kohdassa artikkelia uskonnollinen tai etninen tausta voi olla syytä mainita, mutta silloin kun se ei ole henkilön toimintaa keskeisesti määrittelevä (tyyliin "suomalainen juutalainen uskonoppinut" tms.), niin sen nostaminen ensisijaiseksi määreeksi yli kansalaisuuden tai sen rinnalle saattaa antaa kummallisen vaikutelman. (Vrt. esim. Monica Lewinsky ja artikkelin historia tämän määrittelyn suhteen).--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 16.18 (EEST)
Otin testiin Jehovan todistajat. Samanlaista näytti olevan niidenkin artikkeleissa jonkun verran. Olisiko sitten niin, että kristinuskosta poikkeava uskonto merkitään herkemmin artikkeliin kuin ev.lut. uskonto.--MAQuire (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 16.26 (EEST)
Artikkelin johdantoon etnis-uskonnollinen tieto harvoin kuuluu, vaan siinä riittää yleensä pelkkä kansalaisuus ja joskus syntymämaa. Etnisen tai uskonnollisen taustan voi mainita elämäntarinaosiossa esim. tyyliin "...syntyi juutalaiseen perheeseen", sillä kasvatuksessa sillä on yleensä merkitystä. Tai joskus myöhemmin jos se on jossain yhteydessä aiheellista mainita henkilön toiminnan kannalta. Rabbien juutalaisuutta ei tarvi mainita. --Savir (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 16.35 (EEST)
On huomattu, että on lisäilty ja vain, jos perhetaustassa on juutalaisuutta. Kovin lyhyessä artikkelissa tiedon lisääminen vaikuttaa tarkoitushakuiselta, varsinkin kun esimerkiksi luterilaisuutta ei vastaavalla tavalla merkitä tunnollisesti.--Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 03.57 (EEST)
Tapa on enkkuwikissä tavallinen ja siellä (lue:Amerikassa) asiaa pidetään jostain syystä merkittävänä. Fiwikissä on joskus tosiaan todettu että uskonnollinen tausta on epäolennainen eikä sitä muistaaakseni ole esimerkiksi henkilömallineissa. Savirin yllä merkitsemä esimerkki voi olla yhtä hyvin etnistä taustaa kuin uskonnollista kuvaava. Näitä asioitahan voi kirjata artikkeleihin, jos sillä on jotain erityistä mielenkiintoa eikä sillä ole esimerkiksi rasistisia tarkoitusperiä. Pääsääntöisesti tuollaiset Vnnenin mainitsemat lisäykset kannattaa kumota (niin minä ainakin teen huomatessani), vaikka olisikin hyvällä tarkoituksella lisätty. --Höyhens (keskustelu) 18. huhtikuuta 2016 kello 11.30 (EEST)
En seurannut vääntöä tarkemmin, mutta Sara Maria Forsbergin uskonnollisen taustan sisällyttämisestä artikkeliin keskusteltiin aikanaan aika vilkkaasti. Taustaa ei lopulta sitten taidettu lisätä artikkeliin (ei ole ainakaan nykyisessä versiossa). --Msaynevirta (k · m) 21. huhtikuuta 2016 kello 15.42 (EEST)
Minun näkemykseni: uskonto tai syntyperä tai etninen tausta, silloin kun se ei liity merkittävään työhön, toimintaan tai julkiseen identiteettiin, on pääsääntöisesti yksityiselämään kuuluvaa tietoa (vrt. seurustelukumppanin henkilöllisyys, lemmikit yms.) joka ei kuulu Wikipediaan ellei asiasta ole noussut laajaa julkisuutta tai seikka ole muutoin vaikuttanut merkittävässä määrin (esimerkiksi: presidenttiehdokkaan syntymävaltiosta ja hänen sukunsa etnisestä taustasta tulee poliittinen keppihevonen ja lyömäase vastaehdokkaiden ja näiden kannattajien kampanjoissa). --Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 15.22 (EEST)
Onneksi se on vain sinun näkemmyksesi, ei kaikkien, kuten minun. Jos etnisyys ei ole relevanttia, niin onko kansanedustajien nuorena tehdyt rikokset? Meillä on suomalaisina sellaisia henkilöitä, jotka ovat syntyneet Somaliassa, ja tulleet Suomeen vasta aikuisena. Jos pystytään selvittämään kunnollisen lähteen kautta, onko joku juutalainen tai mormooni, niin sen on julkinen tieto. Wikipedian pitää olla luotettavan lähteistetyn tiedon paikka. Olen yhä edelleenkin sitä mieltä, vaikka en aikoinaan äänestänyt, kansanedustajien nuorena tekemät rikokset eivät ole Wikipediaan soveltuvaa tietoa. Henkilön yleisluonteinen sukuhistoria on julkista tietoa, vaikka seurakunnat yrittävät sen julkisuuden estääkin.Jukka Wallin (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 15.54 (EEST)
Pitken kanssa täsmälleen samaa mieltä. Mielestäni tästä on vallinnut konsensus, ja aisan yli potkijat on pantu ruotuun. Kansanedustajan nuoruuden rikokset voivat olla merkittäviä, sillä kansanedustaja on lainsäätäjä, ja äänestäjät haluavat siinä mielessä tietää ehdokkaiden taustoja. Kaikki julkisuudessa esitetty tieto ei ole Wikipediassa merkittävää. Ehdokkaan rikostausta on tärkeä, sukuhistoria ei. --Abc10 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 16.20 (EEST)
Itse harrastelija ja aktiivitason poliitikkona, en ihan yhdy näkemykseesi. Itse näkisin tärkeäksi vain ehdollisen vankeustuomion tai vankeuden olevan sellainen tieto jolla olisi erityistä painoarvoa. Joskus kymmenien vuosien takaiset pikkurikeet voisivat kuulua yksityisyyden suojaan. Tämä siksi että oikeus oli todennut eräässä pedofiilitapauksessa, senkin kuuluvan yksityisyyden suojaan, niin miksi Teuvo Hakkaraisen 1980-luvun kirkkomurtokin ei siten olisi sitä? Yhtälailla vaikka nyt on kyseessä julkisuuden henkilö. Jukka Wallin (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 21.49 (EEST)
Minusta pitäisi olla jpohdonmukainen kaikessa toiminnassa. Silloin uskonnollinen tausta voisi olla tärkeä, jos se on yleisestä käsityksestä poikkeava, kuten [keksitty henkilö] Abdullah Mehmet onkin juutalainen, eikä Muslimi. Jukka Wallin (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 22.01 (EEST)
Jos henkilön jokin ominaisuus voi olla reilusti julkista tietoa jossain muussa laillisessa ja kunnollisessa julkaisussa, joka kelpaa Wikipediankin lähteeksi, miksi sitten Wikipedian pitäisi sensuroida itseään siltä osin ja jättää kertomatta? Lähteistys on Wikipediassa oleellinen kriteeri, ja jos kunnollisessa lähteessä kerrotaan jotain lukijoita kiinnostavaa, kirjoitetaan se artikkeliin. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 23.50 (EEST)
Iltapäivälehtiin kirjoitetaan sitä, mikä on "lukijoita kiinnostavaa". Tietosanakirjaa ei kuitenkaan kirjoiteta samalla periaatteella, vaan artikkelissa pyritään esittämään olennaiset faktat neutraalisti ja tasapainoisesti. Henkilön etnisen tai uskonnollisen taustan tuominen näkyvästi esille lyhyen artikkelin alussa ei ole yleensä neutraalia. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 00.03 (EEST)
Entä syntymäpaikka? --Jmk (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 07.29 (EEST)
Niin, jos syntymäpaikka on vaikkapa Turku, niin onhan se arkaluontoinen tieto, jonka mainitsematta jättämistä kannattaa harkita. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 20.15 (EEST)
Pysytäänpä asiallisina. --Esamatti1 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 20.23 (EEST)
Pahoitteluni. Oikeasti Turku on hieno paikka. En vain ymmärtänyt Jmk:n kysymyksen yhteyttä kommenttiini. En näe mitään syytä, miksi syntymäpaikkaa ei voisi mainita. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 20.29 (EEST)
Minäpä toistan aiemmin vastaavassa asiayhteydessä esittämäni kannan, koska uskonto ei ole jokin ominaisuus muiden joukossa: Uskonnollinen vakaumus on henkilötietolain mainitsema arkaluonteinen tieto, jonka käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Poikkeus tästä on jos henkilö on antanut luvan kyseisen tiedon käyttöön tai jos henkilö itse on kyseisen tiedon saattanut julkisuuteen. Mikään seiskajuoru tai vastaava tieto ei siis tuota lupaa tiedon käsittelyyn ja julkaisuun. Itse miettisin ainakin viiteentoista kertaan ennen kuin lähtisin lätisemään julkisuudessa toisen uskonnosta yhtään mitään; erityisesti siksi, että pääsääntöisesti tieto on täysin irrelevantti. --Gronroos (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 14.20 (EEST)
Ilmoitin keskustelusta kyseiselle IP-käyttäjälle, jospa hän vaikka haluaisi kommentoida asiaa. Ainakin sitä toivoisi, että artikkeliin lisättäisiin enemmänkin tietoa, eikä vain mainintaa etnisestä taustasta, oli se mikä tahansa. --Whitetabor (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 15.35 (EEST)
Toisaalta esimerkiksi luokkaan Luokka:Saamelaiset henkilöt ja etenkin luokkaan Luokka:Saamelaiskirjailijat luokitelluista henkilöistä mainitaan määritelmälauseessa yleensä vain pelkkä etnisyys mutta ei kansalaisuutta. --Savir (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 16.18 (EEST)
Uskoisin että saamelaisuus on saamelaiskirjailijoille itselleen ja muille heitä keskeisesti määrittävä asia. Ainakin osalle saamelaisista se on huomattavasti tärkeämpi kuin se minkä maan kansalaisia he sattuvat olemaan. Tähän voi tietysti joku saamelainen sanoa painavan sanansa, mutta en ole ainakaan huomannut että fi.wikissä olisi kukaan ilmoittautunut saamelaiseksi. Jäädään kuulolle. --Abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 21.15 (EEST)
Tässä on taas aihe, josta ei oikein voi antaa suoraa ohjetta. Joskus uskonnon tai etnisyyden kertominen on merkittävää, läheskään aina ei. Esimerkiksi keskivertosuomalaisen artikkelissa ei luterilaiseen kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus ole merkittävää (ellei sitten jotenkin ole mukana kirkon toiminnassa). Ja toisaalta en näe järkevänä korostaa jonkun historiallisia sukujuuria, kuten enwikissä tehdään. Mutta en näe, että uskonnollinen tausta olisi jotenkin iltapäivälehtikamaa, jota ei saa käsitellä. Tietysti jos ainoa lähde on Seiska-huhu, niin sitten asia kannattaa jättää mainitsematta, mutta kyllä monissa elämäkerroissakin puhutaan asiasta. Lisäksi Savir nosti yllä esimerkiksi saamelaiset. Merkittävämpää on mainita, että Nils-Aslak Valkeapää on saamelainen kirjailija kuin suomalainen kirjailija. --PtG (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 19.01 (EEST)
Aivan. Tässä tapauksessa ongelmana on, että kyseinen IP-numero pyrkii lisäämään maininnan juutalaisuudesta antisemitistisessä tarkoituksessa, tarkoituksenaan leimata kyseiset henkilöt juutalaisiksi (ikään kuin se olisi jokin rikos). Juutalaisuus uskontona tai etnisenä taustana voidaan tietysti mainita, mutta useimmissa tapauksissa se ei liene tärkein henkilöä luonnehtiva ominaisuus. Pökäleessä (= tynkä), jossa lähinnä todetaan henkilön olemassaolo, asia ei yleensä liene olennainen. --Esamatti1 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 19.57 (EEST)
Täysin totta. Tässä ei oikeastaan ole edes siis kyse siitä, että voiko uskonto/etnisyyttä mainita, vaan siitä, miten toimia tämän ip-käyttäjän kanssa, joka lisäilee mainintoja väärissä tarkoituksissa. --PtG (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 21.26 (EEST)
Jos se koetaan häiritseväksi, sen mukaisin toimin, kohti estoa. Asiasta voi huomauttaa, jos ei tokene niin vuorokauden esto. Jos sekään ei auta niin estoa voi aina pidentää. Jukka Wallin (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 22.23 (EEST)
En ota kantaa iipeilijän motiiveihin, mutta tässä siis hänen muokkaushistoria: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/88.195.189.203 niillekin, jotka eivät ehkä tiedä mistä puhutaan. Juutalaisia merkkailtu pari vuotta. --Whitetabor (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 22.35 (EEST)
Miten toimitaan? Ensin tietenkin täytyy miettiä, tuleeko toimia mitenkään. Onko hän rikkonut Wikipedian sääntöjä? Jos etnisen taustan mainitseminen Wikipedian artikkeleissa on kiellettyä, siihen täytyy olla sääntö jossain. Muuten tässä ei ole syytä toimia. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 27. huhtikuuta 2016 kello 11.12 (EEST)
Rasistisin motiivein toimiminen on varmasti kielletty Wikipediassa. Joku osaa käytännöt ulkoa ja löytää tarpeellisen pykälän. --Mwåc8m (keskustelu) 27. huhtikuuta 2016 kello 12.14 (EEST)
Ensinnäkin kiitos käyttäjälle ––Whitetabor, että viestillä ilmoitti tällaisen selvästi minua koskevan keskustelun käynnissä olemisesta ja toiseksi pahoittelut, että vastaan vasta nyt. Huomasin näet viestin vasta eilen. Yritän tiivistetysti vastata eräisiin esille tulleisiin asioihin.
Kuten ehkä arvata saattaa, syyt tekemilleni lisäyksille ovat osittain henkilökohtaiset. Olen kiinnostunut suuresti etnologiasta, teologiasta, kielitieteistä (ja -politiikasta) ja ylipäätään niiden muodostamista monimutkaisistakin identiteettikysymyksistä. Yleensä nämä kysymykset nivoutuvat etnisiin uskontoihin, jollainen juutalaisuuskin on:

[[1]]

Kuten moukkauksistani saatatte nähdä, olen tarkentanut artikkeleihin myös tietoja saamelaisuudesta, vatjan kielestä ja myös muiden kuin juutalaisten henkilöiden etnisiä taustoja olen artikkeleihin lisännyt. Toki juutalaisuuteen liittyviä lisäyksiä on eniten, koska se minua tässä asiayhteydessä eniten kiinnostaa. Mutta tekemilleni päivityksille on lisäksi muita syitä, eli Wikipedian periaatteiden mukainen tiedonvälitys. Olen lukenut suomalaisen Wikipedian ohella paljon englanninkielistä Wikipediaa, jossa (kuten mainittu) etnisyyttä pidetään paljon tärkeämpänä kuin täällä. Toisaalta onhan suomalaisessakin Wikipediassa listauksia henkilöistä etnisine taustoineen:

[[2]]

Tuossa listassa on tunnettuja juutalaisia muusikoista urheilijoihin. Joten jos osa käyttäjistä on sitä mieltä, että etnisyys voidaan mainita vain silloin, jos se vaikuttaa artikkelien henkilöiden työhön ja toimintaan, niin mielestäni esimerkiksi tuota listaa karsiessaan Wikipedia lähtee monimutkaiselle sensuurin tielle.
Sen tunnustan toki, että vanhemmissa muokkauksissani en käyttänyt lähteitä. Se oli väärin toimittu, mutta en ymmärtänyt tekojeni laatua. Usein vain katsoin englanninkielisen Wikipedian puolelta henkilön etnisen taustan ja päivitin sen suomalaiseen Wikipediaan ikään kuin yleisenä maailmantietona, johon ei lähteistystä tarvita. Olin sitten välillä ihmeissäni, kun esimerkiksi Barbara Boxerin artikkeliin tekemäni lisäys poistettiin, ja sen todettiin olleen "nimittetyä".
Huomattuani, että lähteet vaaditaan myös tällaisissa tiedoissa, olen niitä johdonmukaisesti lisännyt. Mitään keltaisen lehdistön lähteitä en ole käyttänyt. Hyvin usein melko innokkaasti tekemieni lisäysten taustalla on se, että satun lukemaan kyseisestä juutalaisesta merkkihenkilöstä muuten (Kuten mainitsin etniset uskonnot ja niiden edustajat kiinnostavat minua) kuin Wikipedian päivitystarkoituksessa. Mieleeni tuolloin saattaa sitten juolahtaa, että tarkistanpa löytyykö tieto jo Wikipediasta. Jos tietoa ei ole, etsin lähteen ja lisään tiedon.
En ole lisännyt tietoja rasistisessa tarkoituksessa, ja jos tällaisten väitteiden tueksi on esittää jotain, niin jatkan keskustelua siitäkin mielelläni. --88.195.189.203 (keskustelu) 4. toukokuuta 2016 kello 8.15 (EEST) –Kommentin jätti 88.195.189.203 (keskustelu)
Hyvä että selvensit tarkoitusperiäsi, vaikka sinänsä kenenkään motiivia on kai turha arvuutella tai arvioida, ja ainoastaan teoilla (= muokkauksilla) on väliä. Kävin viime kuussa joitakin muokkauksiasi läpi, ja lähteet niissä olivat OK, ja ainakin johonkin artikkeliin oli lisätty ihan hyvää tietoa hlön lapsuudesta tms. Huomasin myös, että siellä oli lisätty joitakin muitakin etnisyyksiä. Mutta sattuneesta syystä juutalaisiin kohdistuvat muokkaukset herättävät huomiota. Ehkä sitä voisi verrata siihen, että joku lisäisi artikkeleihin pelkästään mainintoja hlöiden homoseksuaalisuudesta (olkoonkin, että täällä on myös kiistelty luettelo aiheesta).
Tämä keskustelu on nyt aika lailla tyssännyt, enkä tiedä miten muut aikovat suhtautua lisäyksiisi mahdollisesti jatkossa. Ehkä yksi ratkaisu voisi olla se, että yrität lisätä edes vähän jotakin muutakin tietoa artikkeliin. Loppukevennyksenä tähän heitän, että enwikissä en:Bernie Sandersin infoboksi-juutalaisuudesta keskusteltiin kymmenien sivujen verran (lopullisena lopputuloksena maininta poistettiin laatikosta en:Talk:Bernie Sanders/Archive 13). Fiwiki tietää kertoa, että Sanders on "uskonnoltaan maallistunut juutalainen", ja infoboksissa on mainittu uskontona juutalaisuus. --Whitetabor (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 15.15 (EEST)
Kukaan ei voi olla uskonnoltaan "maallistunut juutalainen", etniseltä tai uskonnolliselta taustaltaan ehkä. Juutalaisuuteen Sandersin uskontona tarvittaisiin ehdottomasti luotettava lähde, mieluiten henkilön oma lausunto. Muuten pois --Esamatti1 (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 20.40 (EEST)
Whitetaborille kiitos kommentoinnista. Ehdinkin jo ihmetellä, että tyssäsikö keskustelu kokonaan, vaikka se aluksi oli melko runsasta. Yritän toimia ohjeiden mukaan ja päivittää artikkeleita jatkossa monipuolisemmin. --88.195.189.203 (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 11.07 (EEST)

Suomenruotsalaisuus määritelmässä[muokkaa wikitekstiä]

Edesmennyt Lasse Mårtenson oli ihan oikein merkitty maansa mukaan suomalaiseksi, mutta käyttäjä Jukka Wallin vaihtoikin kansalaisuuden suomenruotsalaiseksi, vaikka Suomenruotsi-nimistä valtiota ei ole olemassa. Käyttäjä Htm toteaa artikkelin keskustelusivulla: Tohon tapana merkitä että mistä maasta on kotoisin tai minkä maalainen on. Suomenruotsalaisuuden ja sen vaikutuksen esimerkiksi sävellystyöhön voi kertoa tekstissä. Mårtensonin kutsuminen suomalaiseksi ei ole mikään virhe. Juuri noin, etnisellä taustalla (esim. juutalainen), uskonnolla (juutalaisuus) tai äidinkielellä (Suomen ruotsinkielinen) ei saa olla erotteleva merkitys henkilöartikkeleissa, tulevat esiin tekstissä, jos tarpeellista. --85.76.129.240 15. toukokuuta 2016 kello 13.57 (EEST)

Minusta ei ole sellaista maata olemassa kuin "suomalainen". Se on luonehdinta ihmisistä joita asuu maassa nimeltä Suomi. "Lasse" kuului suomenruotsalaiseen väestöön, joten se on luontevaa tuoda myös esille, kun kyse on ihmisestä. Jukka Wallin (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 14.49 (EEST)
Kyllä etninen tausta pitää tuoda reilusti esille, kun se vain neutraalisti esitetään. Jukka Wallin (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 14.52 (EEST)
Nimenomaan, suomalainen viittaa maahan nimeltä Suomi. Lasse Mårtensonin kohdalla voisi mainita, että levytti pääasiassa suomeksi ja hänen äidinkielensä oli ruotsi.--Vesahjr (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 15.49 (EEST)
Sellainen maa kuin Suomi on olemassa ja sen kansalainen, Suomen kansalainen on suomalainen. Enemmistö Suomen kansalaisista on kansallisuudeltaan suomalaisia, joihin kuuluvat myös äidinkieleltään ruotsinkieliset suomalaiset. --85.76.129.240 15. toukokuuta 2016 kello 16.44 (EEST)
Kansalaisuus Suomi ja kansallisuus on suomalainen. Arkistosta löytyy lisää. --raid5 (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 17.32 (EEST)
En kiistä suomenruotsalaisten suomalaisuutta, kuten ruotsinsuomalaistenkaan, mutta "Lasse" kuului Suomessa asuviin Ruotsia äidinkielenään puhuviin, joten ovat suomenruotsalaisia. Ihan kuin myös Saamelaiset ja romanit ovat omia väestöryhmiä. Jukka Wallin (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 21.15 (EEST)
Suomalainen on sikäli hankala ilmaisu, että se voi viitata kansalaisuuteen ja kansallisuuteen. Se voi adjektiivina tarkoittaa vieläpä muussakin mielessä Suomeen liittyväisyyttä.
Henkilöartikkelien johdantolauseissa tavataan kuitenkin kertoa ensisijaisesti kansalaisuudesta tai viitata siihen, missä maassa henkilö lähinnä on toiminut. Myöhemmin artikkelissa voidaan tietenkin kertoa henkilön etnisistä tai uskonnollisista taustoista, jos se on jotenkin oleellista. Voidaan mainita myös hänen käyttämänsä kielet, jos asia on merkityksellinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 17.54 (EEST)
höpön höpö. Lähes kaikki suomesssa ruotsia äidinkielenään puhuvat mieltävät ensisijaisesti olevansa suomenruotsalaisia, eikä suomalaisia. Tässä on jo historian kannalta erovaisuuksia. Joten ei kannata kirjoitella satuja :) Jukka Wallin (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 18.05 (EEST)
Kansalaisuutta ei voi vältellä "mieltämällä" tai tuntemalla kuuluvuutta johonkin ryhmään. Suomenruotsalaisten _kansalaisuus_ on suomalainen (paitsi yksittäistapauksissa, joissa on luopunut Suomen kansalaisuudesta). Nyt on menossa sanat ja termit sekaisin - lue Suomen kansalaisuus. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 18.32 (EEST)
Nähdäkseni Wallinin menettely ei ole täysin asiallista vaan mala fide, kun hän vihjaa, etteivät suomenruotsalaiset olisi suomalaisia. --Mlang.Finn (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 18.33 (EEST)
Voi esimerkiksi olla Puolan kansalainen eli puolalainen > maa: Puola ja kansallisuudeltaan saksalainen > kansallisuus: saksalaiset tai Saksan kansalainen eli saksalainen > maa: Saksa ja kansallisuudeltaan puolalainen > kansallisuus: puolalaiset. Samoin joku on Suomen kansalainen eli suomalainen > maa: Suomi ja kansallisuudeltaan saamelainen > kansallisuus: saamelaiset sekä joku toinen on myös Suomen kansalainen eli suomalainen, mutta kansallisuudeltaan suomalainen > kansallisuus: suomalaiset.
Etnistä ryhmää suomenruotsalaiset ei ole olemassa, ainoastaan kielitieteellisessä merkityksessä Suomen ruotsinkieliset, jotka kielensä säilyttäen ovat aikojen saatossa sulautuneet Suomessa asuviin etnisiin suomalaisiin. Jos joku sitten haluaa jonkin eroavaisuuden välttämättä todeta, niin ehkä Suomen ruotsinkielisissä on vielä "yksi tippa enemmän ruotsalaista verta" kuin Suomen suomenkielisissä, joissa sitten on vastaavasti "yksi tippa enemmän venäläistä verta", ei muuta. Sen sijaan on olemassa ryhmä ruotsinsuomalaiset eli Ruotsissa asuvat etniset suomalaiset. --85.76.129.240 15. toukokuuta 2016 kello 19.00 (EEST)

Etninen tausta on ulkopuolisen vaikea määritellä. Henkilön etninen identiteetti on se, miten hän itse itsensä määrittelee. Jörn Donner ei halua olla suomenruotsalainen, joku toinen ruotsia äidinkielenään puhuva haluaa. Pitäisi riittää, että mainitaan henkilön kotimaa ja äidinkieli ja muita määritelmiä, jos henkilö on itse itsestään sellaisia julkisuudessa kertonut.--Vesahjr (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 23.36 (EEST)

Kommenttipyynnön nimen vaihtaminen käsittelyn aikana[muokkaa wikitekstiä]

Useimmat vakikäyttäjistä lienevät jo huomanneen, että viimeisimmästä kommenttipyynnöstä on tullut aikamoinen mörkö. Ainakin osasyynä kommenttipyynnön sekavuuteen on, että sen nimeä muutettiin radikaalisti käsittelyn aikana ja ilman minkäänlaista keskustelua. Alkuperäinen nimi oli Kommenttipyyntö käyttäjän Harrierbarn toiminnasta asiassa käyttäjä Carennah ja koskee koko yhteisöä (joka on kieltämättä kankea), jonka jälkeen se muutettiin muotoon Kohteliaisuus, keskusteleminen, toisten huomioonottaminen ja huolellisuus Wikipediassa, joka oli paljon edellistä epämääräisempi, sivuutti alkuperäisen kiistan ja sen osapuolet täysin, jonka ratkaisemiseksi kommenttipyyntö oli alun perin luotu, ja muutti keskustelun fokusta.

Kommenttipyynnön nimeämisestä tai nimen muuttamisesta ei tietääkseni ole asetettu mitään suuntaviivoja, mutta oletuksena on aina ollut, että nimen pitäisi olla neutraali ja vastata kommenttipyynnön sisältöä. Siksi kommenttipyyntöjen nimiä on aiemmin vaihdettu käsittelyn aikana ilman minkäänlaisia ongelmia. Tässä tapauksessa otsikonvaihdoksesta oli kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.

Haluaisinkin siis kuulla muiden käyttäjien näkemyksiä seuraavasta asiasta: Onko hyväksyttävää, että kuka tahansa saa muuttaa kommenttipyynnön nimeä ilman keskustelua kommenttipyynnön ollessa edelleen käynnissä vai pitäisikö nimenmuutokselle asettaa jotain rajoituksia, kuten keskustelu kommenttipyynnön keskustelusivulla tai ko. kommenttipyynnössä?--Bluto (keskustelu) 30. huhtikuuta 2016 kello 23.39 (EEST)

Ei tuohon erityistä ohjetta tarvita, ongelma olisi ratkennut alkuperäisen nimen palauttamisella heti sen jälkeen, kun uuden nimen ongelmallisuus oli keskustelussa ilmaistu. --Thi (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 00.07 (EEST)
Tähän pitäisi saada, hyvät naiset ja herrat, jonkinlaista tilastoa. Pitäisi saada selville, monenko avatun kommenttipyynnön nimeä on muutettu ennen kommenttipyynnön sulkemista ja millä tavalla. Ei pidä yksittäisen ongelman vuoksi ruveta kirjoittamaan hankalaa käytäntöä, jos ongelman koko on vain 1 U. En itse muista noin viiden vuoden aktiivisella wikikokemuksella, että nimen muuttaminen olisi ollut suuri tai näkyvä ongelma, mutta muistini voi olla valikoiva ja aika on voinut vallata muistot kultaamisen sijasta. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 10.01 (EEST)
Yhdyn täysin tähän Pxosin näkemykseen.
Lisäksi olisi tässäkin puheena olevassa yksittäisessä tapauksessa eriksen arvioitava, oliko tekemäni siirto siten kuin esimerkiksi Käyttäjä:Thi ja Käyttäjä:Pxos tässä antavat ymmärtää, edes todellisuudessa kaikkien mielestä ongelmallinen vai oliko vain niin että joidenkin mielestä siirto ei ollut ok ja joidenkin mielestä oli.
Itse kommenttipyynnössä tekemääni siirtoon kohdistui joidenkin käyttäjien taholta tuoreeltaan kritiikkiä, mutta sellaista keskustelua ei vielä taidettu käydä, missä tekemäni siirron mahdollisesta epäsuotavuudesta olisi käyty varsinainen keskustelu tai siitä olisi muodostunut konsensus.
Mutta vaikka sellainen käytäisiinkiin, se olisi nähdäkseni keskustelu yksittäisestä rohkeasta muokkauksesta yksittäisessä kommenttipyynnössä asiassa jossa aiemmin ei ole ilmennyt tarvetta säätelyyn. Myös sitä arvosteltiin, että tein sirron ilman keskustelua, mutta veikkaukseni on, että jos aiempia siirtoja tilastoitaisiin, niin en ihmettelisi jos useimmat olisi tehty ilman keskustelua rohkeina muokkauksina. Jo itse ohje Wikipedia:Muokkaa rohkeasti sisältää mahdollisuuden että rohkea muokkaus voidaan tarvittaessa kumota, ja nyt esimerkiksi juuri näin tehtiin toisella rohkealla muokkauksella.
Kommentoin tätä siirtoa omasta puolestani jo aiemmin tänään kommenttipyynnön keskustelun alakeskustelussa ([3]), joka sittemmin koko kommenttiketjun metaluonteen takia siirrettiin saman kommenttipyynnön keskustelusivulle. Samoin kommentoin sitä jo omalla keskustelusivullani ([4]) kun Käyttäjä:Pxos kummassakin paikassa oli arvostellessaan minuna "toistuvasta" törppöilystä, viitannut juuri tähän siirtoon.
Voi hyvin olla että nuo esittämäni perustelut siirrolle saatetaan osoittaa tai ne saattavat osoittautua keskustelussa vääriksi tai sitten ei. Jos perusteeni osoitetaan vääriksi, niin myönnän erheeni.
Kuitenkin luulen Pxosin tavoin, että paikka tuolle keskustelulle yksittäisestä siirrosta luultavammin ei olisi käytäntökahvihuone, varsinkin jos asian tutkiminen osoittaisi, että siirtoja on tehty rohkeasti muokaten ennenkin. Silloin siitä kuuluisi keskustella siellä, missä keskustellaan yksittäisestä rohkeasta muokkauksesta, eli luultavimmin kai joko itse kommenttipyynnössä tai sen keskustelusivulla. Vasta jos tuon keskustelun lopputulos antaa aihetta mahdollisiin käytäntöpohdintoihin, tai ainakin sitä ennen täälä tulisi koota Pxosin peräämä aiempi tilasto. Mutta ainakin epävarmaan hämärään muistikuvaan perustuva intuitioni aiemasta historiasta sen suhteen on likimain sama kuin Pxosin, ja siten myös johtopäätökseni näillä tiedoilla olisi sama. --Urjanhai (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 21.18 (EEST)
Mutta jos kuitenkin halutaan keskustella täällä, niin tuo tilasto olisi ihan jees. Mutta tosiaan epäilyni on sen suhteen sama kuin Pxosin, vaikka tämä nyt jääkin meiltä vain muistinvaraiseksi intuitioksi.--Urjanhai (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 21.22 (EEST)

Äskettäin kuolleita, mutta 'ei kenenkään tuntemia'[muokkaa wikitekstiä]

Etusivun Äskettäin kuolleita -palstalla on jatkuvasti 'täysin tuntemattomia' roomalaiskatolisia piispoja, nytkin 1. toukokuuta jopa kolme ja ylinnä: Alphonsus Flavian D’SouzaHilarius Moa NurakJulio Xavier Labayen. Tällaiseen 'tuntemattomien' henkilöiden kuolinilmoituksiin on tultava muutos suomenkielisessä Wikipediassa. --Coat af arms (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 21.41 (EEST)

Ai jos sinä et tunne näitä piispoja niin ei sitten kukaan muukaan? --Stryn (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 21.44 (EEST)
Henkilöiden, joista on artikkeli Wikipediassa, tulisi olla riittävän merkittäviä, jotta heidän kuolemansa mainitaan ko. osastolla. Jos koet, että Wikipediassa on artikkeli henkilöstä, joka ei ole riittävän merkittävä Wikipediaan, voit kyseenalaistaa artikkelin merkittävyyden, jolloin yhteiö arvioi sitä ja artikkeli poistetaan mikäli yhteisö näin päättää. --87.93.140.20 1. toukokuuta 2016 kello 22.11 (EEST)
Täysin samaa mieltä aloittajan kanssa. Eivät ymmärrä käsitteittä toimituksellinen harkinta ja yleisön huomioon ottaminen. –85.76.134.142 1. toukokuuta 2016 kello 22.25 (EEST)
Olen tässä KT:Stryn ja tuntemattoman ip:n kanssa saamaa mieltä. Tässä projektissa pitää huomioida myös suurelle yleisölle tuntemattomat kuolleet, kun näilläkin saattaa olla yksittäisiä seuraajaajia. Viihdettä saa Seitsemän päivää-lehdestä. Jos listaisimme vain laajalle ihmisjoukolle tunnettuja henkilöitä, niin joku voisi kyseenalaistaa senkin. Nykyinen tapa, on täysin puolueeton eikä katso muuta kuin, että kyseisestä ihmisestä löytyy jonkinlainen valokuva. Samalla päivitettään henkilöstä kertovaan artikkeliin kuolinaika, ja paikka. Tämäkin tieto menee moniin erilaiseen tietokantaan, kuten [5]. Jukka Wallin (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 22.49 (EEST)
Ei ole kyse viihteestä vaan asioiden normaalista viestinnällisestä priorisoinnista. Etusivun tarkoitus on houkutella tutustumaan Wikipediaan tarkemmin valikoiduilla otoksilla tietosanakirjan sisällöstä. Mutta täällä mieluummin vaahdotaan viikkokaupalla jostain allekirjoituksen muotoseikasta. 85.76.134.142 1. toukokuuta 2016 kello 22.57 (EEST)
Vedetäänkö täällä kaikki siitä läpi, jos vaan huomataan ajoissa? On se ehkä vähän hassua, että niitä piispoja siellä vilisee. Jos täällä olisi enemmän artikkeleita, niin sittenhän olisi pakko tehdä jonkinlaisia toimituksellisia ratkaisuja. Voisihan sen tehdä jo nyt. --Whitetabor (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 23.39 (EEST)
Keskustellaan mielummin siitä ovatko ne kaikki reilut 3400 katolista piispaa, joista Wikipediassa on artikkeli, todella merkittäviä Wikipediaan. Ehkä ovatkin? Minulla ei ole mitään käsitystä kuinka merkittävä virka roomalaiskatolinen piispa on. Piispan virka taitaa olla sellainen, että siinä ollaan suunnilleen kuolemaan asti, ja kuolemasta uutisoidaan siksi yleensä melko tuoreeltaan? Montako piispaa katolisessa kirkossa on nykyään ja monestako piispasta on historiallisia lähteitä, noin suunnilleen? --87.93.140.20 2. toukokuuta 2016 kello 00.18 (EEST)
Piispa-artikkelit on yleensä kirjoitettu pelkästään Catholic-Hierarchy-sivuston tietojen pohjalta. Siellä on tällä hetkellä listattu 5 423 elävää ja 32 008 kuollutta piispaa. --Silvonen (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 06.31 (EEST)
Aiheesta on keskusteltu täällä. Ping Käyttäjä:Silvonen. Itse olen sitä mieltä, että kolme henkilöä samalta alalta ja vielä peräkkäin on selvä työtapaturma, piispoja mitenkään väheksymättä. Mutta saahan tätä listaa jokainen (hyväksytty käyttäjä, ei IP) muokata. -Ochs (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 23.56 (EEST)
Käyttäjä Quadriplegia on nämä tuntemattomien piispojen tarpeettomat artikkelit perustanut. Tässä yksi esimerkki lähes täysin käsittämättömästä kielestä:
Julio Xavier Labayen OCD (23. heinäkuuta 1926 Labayen – 27. huhtikuuta 2016) oli filippiiniläinen roomalaiskatolinen piispa. Hänet vihittiin papiksi 4. kesäkuuta 1955 ja nimitettiin Infantan prelaatiksi sekä Sinnuaran titulaaripiispaksi 26. heinäkuuta 1966. Piispaksi vihkiminen seurasi 8. syyskuuta. Pääkonsekraattorina toimi Rufino Jiao Santos, jota avustivat Alfredo Maria Obviar y Aranda ja Pedro Bantigue y Natividad.
Labayen erosi tehtävistään titulaaripiispana 18. helmikuuta 1978, mutta jatkoi toimintaansa prelaattina, kunnes jäi eläkkeelle 28. kesäkuuta 2003.
--2001:999:0:AE8A:C21:EA89:581E:DDBC 2. toukokuuta 2016 kello 01.09 (EEST)
Sinulle ehkä tuo on käsittämätöntä, mutta minä ymmärrän tuon kyllä. --101090ABC (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 09.33 (EEST)
Eihän se mikään työtapaturma ole, vaan lista on nykyisellään koostettu mekaanisesti kuolinpäivä- ja aakkosjärjestyksessä. Katolisista piispoista on kirjoitettu paljon enemmän artikkeleita kuin muista ammattikunnista, ja aina välillä heitä kuolee muutama kerrallaan. Tämä nykyinenkin järjestys on liian vaikea monelle muokkaajalle, saati sitten toimituksellinen valinta... Minusta valintaperiaatteen pitäisi olla helppo ja muokkaussotiin johtamaton. --Silvonen (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 06.24 (EEST)
Voisiko ajatella, että etusivulle linkitettäisiin vain jonkin laatu- tai määräkriteerin täyttäviä artikkeleita? Artikkelin tilaa olisi ehkä hieman helpompi arvioida kuin miettiä päivittäin, onko tämä piispa merkittävämpi kuin tuo pellepainija. Nuo piispa-artikkelithan ovat vain auki kirjoitettuja luetteloita eivätkä sellaisina kovin kiinnostavaa luettavaa. (Mutta mikä se kriteeri olisi?) --Silvonen (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 07.44 (EEST)
Tällä hetkellä kuolleiden listauksen kiertonopeus on melko sopiva. Jos rajattaisiin vain ja ainoastaan kaikkien tuntemiin ihmisiin, niin siellä olisi samat nimet varmaan kuukauden päivät. Onhan noi piispa-artikkelit tylsiä ja todennäköisesti useimmille meistä samantekeviä, mutta etusivun listauksissa kiertonopeus on oleellista. Esimerkiksi tuo uutisikkuna on ollut jo puolitoista viikkoa muuttumattomana. --PtG (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 08.45 (EEST)
En tiedä, onko asialle välttämätöntä tehdä mitään, mutta voisi tosiaan miettiä sitä, mitä lukija haluaa tietää, ei sitä, kuka on merkittävä ja kuka ei. Uskallan väittää, että todella harva suomenkielinen lukija on kuullutkaan kaukomaiden piispoista ennen kuolinuutisen ilmaantumista Wikipediaan. Siten nekään uutiset eivät ole järin kiinnostavia, ja kun artikkelitkin ovat aika mekanistisia luetteloita, ei niistäkään pääse suurten tietoelämysten jäljille. Kun piispoja kuitenkin on niin paljon, joskus listauksessa on pitkä putki ”tuntemattomia suuruuksia”.
Miettiä tosiaan voisi, onko koko listaus ylipäätään tarkoituksenmukainen, ainakaan etusivulla (En-Wikissäkään ei taida sellaista olla). Voisi miettiä, voisiko se mekaaninen lista jäädä jonnekin linkin päähän ja etusivulle päätyä vain vähän tarkemmin valikoitu osa. Miinuspuolena on, että tämä tietysti vaatisi jotain inhimillistä harkintaa ja työtä. Sen helpottamiseksi voisi olla, kuten esitettiin, jotain selkeitä kriteereitä, kuten esim. että listalle päätyvästä henkilöstä kertovan artikkelin on oltava vähintään lupaava, tai jotain vastaavaa. --Louhikärmes (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 08.58 (EEST)
Nimien jälkeen saisi olla yhden tai kahden sanan pituinen luonnehdinta, kuten Risto Salmi, näyttelijä; Klaus Siebert, ampumahiihtäjä. Harva viitsii klikata täysin tuntemattomia nimiä montakaan kertaa, mutta jos lukija tietää henkilöstä jotain, sitä voi klikata, eikä täydellisiä pettymyksiä tule. --Savir (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 09.36 (EEST)
Se olisi hyvä ratkaisu (ja lisäksi piispoja voisi tarvittaessa "unohtaa" laittaa sinne). Saksawikissä on viisi hlöä, joista on lyhyet luonnehdinnat sekä kuolinikä ja -päivä. --Whitetabor (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 11.41 (EEST)
En-wikissä on kolmen nimen mittainen jonkin siivilän läpi kulkenut lista uutislaatikossa (en:Template:In the news). Senkin painotuksista käydään keskustelua. --Silvonen (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 09.59 (EEST)
Louhikärmes osuu asian ytimeen: todella harva suomenkielinen lukija on kuullutkaan kaukomaiden piispoista ennen kuolinuutisen ilmaantumista Wikipediaan. On harkittava, miten tarpeellisia täällä ylipäätään ovat artikkelit roomalaiskatolisista piispoista "prelaatteineen, titulaaripiispoineen ja pääkonsekraattoreineen", vieläpä nimitys- ja eroajankohdat päivämäärän tarkkuudella? Paavi ja muutama kardinaali voisivat olla poikkeus. Eihän englannin- tai saksankielisen Wikipedian etusivulla ole halaistua sanaa näyttelijä Risto Salmen kuolemasta, kun ei artikkeliakaan ole katsottu tarpelliseksi. --85.76.87.122 2. toukokuuta 2016 kello 10.05 (EEST)
Siitä vaan tekemään artikkeli Salmesta enwikiin, ne ottavat siellä avosylin vastaan. --Whitetabor (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 11.41 (EEST)
Ei liene mieltä rasittaa englannin- tai muidenkaan kielisen Wikipedian käyttäjiä artikkelilla henkilöistä, joista juuri kukaan ei suomenkielisen Wikipedian ulkopuolella ei ole koskaan kuullutkaan. Lisäksi olisi jotenkin makaaberia tai myöhäsyntyistä perustaa artikkeli nykyajan henkilöistä vasta, kun ovat kuolleet. --85.76.87.122 2. toukokuuta 2016 kello 11.59 (EEST)
Makaaberius on korvien välissä. Tuon perusteella kaikki historian henkilöt olisivat vailla artikkelia. --85.76.163.227 2. toukokuuta 2016 kello 12.03 (EEST)
Kuten kirjoitettu: Lisäksi olisi jotenkin makaaberia tai myöhäsyntyistä perustaa artikkeli nykyajan henkilöistä vasta, kun ovat kuolleet. Historian henkilöt ovat eri asia. --85.76.32.22 2. toukokuuta 2016 kello 14.37 (EEST)
Tänne kirjoitetaan paljon artikkeleita juuri kuolleista henkilöistä. --Whitetabor (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 22.35 (EEST)
Toivottavasti nykyistä vähemmän kaukomaiden elävistä roomalaiskatolisista piispoista, joista juuri kukaan suomenkielistä Wikipediaa käyttävä ei ole kiinnostunut. --85.76.32.22 3. toukokuuta 2016 kello 00.47 (EEST)
Lista kuolleista on olemassa, mutta käänteisessä järjestyksessä, joten kukaan satunnainen katsoja ei saa siitä mitään iloa, eikä kukaan muukaan jaksa enää loppupuolella vuotta selata listaa loppuun. Mutta etusivun listalla voisi tosiaan olla mielekäs valikoima, jolloin suomalaisetkin, ehkä jo kuukausi pari sitten kuolleet, tunnetut henkilöt voitaisiin mainita siinä. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 10.09 (EEST)
Etusivulla ei yleensä kannata pitää linkkejä kovin kauaa. Artikkelin lukijoiden määrä taitaa jo parissa viikossa lopahtaa vanhalle tasolle. Harmi etten nyt pysty vahvistamaan asiaa tilastoilla, kun tuo stats.grok.se ei ole enää toiminnassa. --PtG (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 10.56 (EEST)
Jos muistat jonkun joka on roikkunut etusivulla viimeisen puolen vuoden aikana erityisen pitkään niin täältä voi katsoa sen artikkelin käyntimäärät. Tuon esimerkin henkilö oli etusivulla 14. päivän aamuun klo 7.28 asti. --Savir (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 11.29 (EEST)
Oikeassa olet siinä, että parin kolmen päivän jälkeen linkki on etusivulla vanha. Tuohon, että ovatko piispat huonoja, niin minusta ei ja boksin sisältö voi minusta voi ihan hyvin koostua satunnaisista ihmisistä kunhan siihen lisätään pikemminkin enemmän porukkaa kuin vähemmän.
Silvosen pointti siitä, että lisäämisen säännön tulee olla mahdollisimman yksinkertainen on hyvä ja tällä hetkellä tuo kuolinpäivän mukainen järjestyskin hiukan lipsuu. Jos kuolinpäivänmukaista järjestystä halutaan pitää voimassa, niin kuolinpäivien pitäisi näkyä listaa editoidessa vähintään kommenttina tai muuten kannattaisi siirtyä siihen, että uusin lisätään ylimmäksi ja alimmainen rivi poistetaan. --Zache (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 12.33 (EEST)aamuun klo 7.28 asti. --[[
Mua häiritsee vähän se, että tässä listassa on niin paljon urheilijoita, koska urheilu ei kiinnosta lainkaan. Erityisesti ihmetyttää se, miksi suomenkielisessä Wikipediassa on niin paljon amerikkalaisen jalkapallon ja baseballin pelaajia, mutta kai nekin kiinnostaa joitain ihmisiä. Toisia kiinnostaa papit, toisia urheilijat. --37.33.255.186 10. toukokuuta 2016 kello 21.13 (EEST)
Ei tästä nyt tainnut konsensusta syntyä, mutta paras lääke piispojen paljouteen olisi ruveta kirjoittamaan puuttuvia artikkeleita vaikka listan Wikipedia:Wikidata/Äskettäin kuolleita henkilöistä. Tänään taidettiin muuten tehdä uusi ennätys: etusivulla on yksi kardinaali, yksi arkkipiispa ja kolme piispaa. --Silvonen (keskustelu) 27. toukokuuta 2016 kello 19.27 (EEST)
Wikipedia:Wikidata/Äskettäin kuolleita piispoja? (RIP) --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 15.52 (EEST)
Useimpien alojen ihmisistä ei voi tehdä tuhansittain artikkeleita yhden lähteen pohjalta liukuhihnatyönä niin kuin piispoista. Tuollainen kilpajuoksu kuolleita piispoja vastaan ei vaikuta täysin kestävältä ratkaisulta. "Piispayllätysten" paljous etusivun linkeissä johtaa siihen, että käyttäjät oppivat olemaan klikkaamatta niitä nimiä. Minäkin lopetin sen kauan sitten. Kannatan siis sitä, että nimen yhteydessä on sanan tai parin kuvaus henkilöstä, jotta lukijat saisivat tilaisuuden oppia jotain uutta itseään kiinnostavista aiheista. --Savir (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 16.18 (EEST)
Tälläkin hetkellä etusivun Äskettäin kuolleita -palstan kahdeksasta kuolleesta on jopa viisi täysin tuntemattomia roomalaiskatolisia piispoja! Koska korjaus saadaan aikaan? --85.76.11.121 29. toukokuuta 2016 kello 18.36 (EEST)
Ei täällä meuhkaaminen auta. --Stryn (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 18.41 (EEST)
Joka tapauksessa, kuten Silvonen hieman ylempänä toteaa: Tänään taidettiin muuten tehdä uusi ennätys: etusivulla on yksi kardinaali, yksi arkkipiispa ja kolme piispaa. Joku roti tähän, kiitos. --85.76.11.121 29. toukokuuta 2016 kello 21.24 (EEST)
Yksinkertaisin lääke piispojen paljouteen on olla laittamatta niitä siihen mallineeseen. --Whitetabor (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 21.53 (EEST)
Niin on. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 22.13 (EEST)

Näyttää olevan WPK tämän keskustelun aloittaja sekä käynnissä pitäjä. Ei kannata osallistua. Eston kierto vain jatkuu, eikä keskustelusta lopputulosta synny. --Otrfan (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 04.28 (EEST)

Väestörekisteriote henkilötietojen lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi: Väestörekisteriotteita ei voi käyttää Wikipediassa lähteinä. Kun erään käyttäjän lisäämien tietojen lähteitä alettiin perätä, hän kertoi tilanneensa otteita VRK:stä. Nyt hän on julkaissut niitä verkkosivullaan. Otin yhteyttä VRK:hon, ja sieltä sanottiin että se on jyrkästi kiellettyä. VRK:n lakimiehet ottavat yhteyttä mainittuun käyttäjään, mutta ilmoitan asiasta täällä, ettei joku toinen erehtyisi vastaavaan toimintaan. --Mwåc8m (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 09.48 (EEST)

Tämä on nyt käytäntösivulle tehty julistus eikä keskustelunavaus. On huomattava, että yllä olevassa viestissä on kaksi erillistä asiaa: yksi on Wikipedian sisäinen käytäntö lähteiden hyväksyttävyydestä ja toinen on Wikipedian ulkopuolinen asia, joka koskee erilaisen viranomaistiedon julkistamista. Wikipediassa voidaan keskustella ja päättää vain Wikipedian asioista, joten jos joku käyttää täällä Wikipediassa sellaisia lähteitä, joita muokkaajayhteisö ei hyväksy, kukaan lakimies ei tosiaan ota yhteyttä eikä poliisi etälamauta tai rajavartiolaitos käännytä. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 11.35 (EEST)
Kiitos kommentista, vaikka en oikein ymmärtänyt mihin sillä tähtäsit. Jos se oli sananselitystä, lukijat osaavat itsekin lukea. Sisensin kommenttisi. --Mwåc8m (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 11.46 (EEST)
Siis käytäntökahvihuoneessa tehdään ilmoitus Wikipedian käyttäjille siitä, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on laillista ja mikä ei ole. Ei tuolla kommentilla ole mitenkään ratkaistu sitä, saako väestörekisteritietoja käyttää täällä lähteenä millekään vai ei. Oletan, että ei saa käyttää, koska ne ovat ensisijaisia lähteitä, jotka eivät ole vapaasti tarkistettavissa, mutta kyllähän se pitää paikkansa, että väestörekisterin sisältämät tiedot ovat useimmiten oikein. Eihän tuo ole keskustelua vaan yhden käyttäjän julistus tyyliin "Vi, Mquack, göre veterligt." --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 11.50 (EEST)
En vieläkään ymmärrä, mutta se on minun vikani. Toisaalta kommenttisi ovat usein sellaisia että niistä voi huoletta karsia puolet pois itse asian kärsimättä tai asia jopa selkenee kun kaikenlaiset höpinät poistetaan. Jos tästä(kin) halutaan tehdä numero, niin halusin tämän asian tiedottaa, koska eräs käyttäjä lähteitä pyydettäessä ilmoitti että hän on tilannut väestörekisteriotteita joista tiedot ovat peräisin. Koska ne eivät ole julkisesti nähtävillä, hän mielestään fiksusti pani ne julkisesti nähtäville. Mutta se ei käy, joten siksi väestörekisteritietoja on vähän hankala käyttää lähteenä. Otteita annetaan vain tiettyjä tarkoituksia varten, jota vrk:n virkailija kysyy ja hyväksyy jos hyväksyy. Jos ilmoittaa tekevänsä sukututkimusta ja tieto onkin tarkoitettu Wikipediaan, se on virkailijan harhaanjohtamista. - Tämänkin alkuperäisen kommenttini olisit voinut sivuuttaa kommentoimatta, kuten muutkin ovat tehneet, mutta halusit tehdä tästä hämäläisittäin numeron (S. Nopola), johon asia hukkuu. --Mwåc8m (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 11.58 (EEST)
Asiasta ei siis sovi keskustella, vaan on pelkästään hyväksyttävä eri käyttäjien tekemiä ilmoituksia täällä ilman kommentointia. Aika kiva ajatus. Mitähän minä keksisin julistaa kielletyksi? --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.15 (EEST)
Asiasta voi tietysti keskustella, mutta kommenttisi ei koskenut asiaa vaan sen viertä. Käyt pääosin muuta kuin asiaan liittyvää keskustelua kunnes vihdoin tuolla alhaalla sellainen kommentti nyt näyttää jo olevan. --Mwåc8m (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.23 (EEST)
Siis hyväksyttävää keskustelua on muka se, että väite "väestörekisteritietoja ei voi käyttää lähteenä Wikipediassa" otetaan julistuksenkaltaisena totuutena ilman kyseenalaistamista, ja ainoa oikea keskustelulinja on sitten tyyliä: "koska asia on kielletty ja tämä on totuus, mitä me sitten teemme jatkossa". Herra paratkoon, jos tässä keskusteltaisiin siitä, onko se kiellettyä. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.26 (EEST)
Keskustelua tuosta tulee, jos joku toinen kommentoi itse asiaa. Toistaiseksi näin ole tapahtunut, ellei tuo Pxosin kommentin lopussa oleva ranskankielinen kommentti ole sitä (mä en parlaa ranskaa). --Lax (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.02 (EEST)
Täällä on käytetty väestörekisteritietoja lähteinä. Mitä tehdään nyt lähteistetylle tiedolle, kun lähde on nyt julistettu kielletyksi? Annetaanko olla vai muutetaanko vaikkapa kuolinpäivät sellaisiksi, kuten ne olivat aiemmissa lähteissä. Osa päivistä muuttuu. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.12 (EEST)
Ei tuo tarkistettavuuskäytäntö ihan uusi asia ole, sillä sivu on ollut olemassa yli kymmenen vuotta ja olet itsekin muokannut sitä ja siten lukenutkin, ja on sitä varmaan ennenkin noudatettu. Henkilötietolain 8§:stä saa tarkempaa tietoa siitä miten henkilötietoja voi käsitellä. Niiden kaivaminen rekisteristä ja julkaiseminen internetistä on selkeästi lain vastaista. Hyvä että asia kerrotaan jos ei sitä ole ennen Wikipediassa kerrottu. --85.76.145.214 16. toukokuuta 2016 kello 12.48 (EEST)
Eiköstä tämä ole ihan selvä juttu: Älä lisää yksityisluonteisia tietoja pöytäkirjojen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tai muiden julkisten asiakirjojen pohjalta. (Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä) oli kyse kuolleista eikä elävistä. --Zache (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.53 (EEST)
Eihän tässä ole mitään selvää. Tarkistettavuuskäytännössä sanotaan, että "[T]iedon lähteet voidaan luokitella ensisijaisiin ja toissijaisiin lähteisiin. Ensisijaisia lähteitä ovat esimerkiksi asiakirjat, kirjeet, historialliset tekstit, silminnäkijöiden todistukset ja aineistoista lasketut tilastot. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin." Väestörekisteritiedoilla on nähdäkseni täällä lähteistetty henkilöiden syntymä- ja kuolinpäivät, jotka kaiketi ovat noita käytännön tarkoittamia "faktoja" eikä tulkinnanvaraisia asioita. Eivät ne myöskään ole mitenkään yksityisluonteisia tietoja, kun Wikipedia on täynnä niitä ennestään ja koko lehdistö julkaisee vuosittain satoja kuolinuutisia sekä joidenkin onnekkaiden syntymäuutisiakin (kuninkaalliset lapset). --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.56 (EEST)
Ja oli näemmä kyse kuolleista henkilöistä. --Zache (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.58 (EEST)
Syytä tuoda tässä vaiheessa esiin: "[T]iedon lähteet voidaan luokitella ensisijaisiin ja toissijaisiin lähteisiin. Ensisijaisia lähteitä ovat esimerkiksi asiakirjat, kirjeet, historialliset tekstit, silminnäkijöiden todistukset ja aineistoista lasketut tilastot. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin." Lainauksen kohtaa "..., jos niiden julkaisija on luotettava." on tulkittu aikaisemmin kahdella eri tavalla. Toinen tulkinta on se, että niiden-sanalla viitataan sanapariin ensisijaisia lähteitä. Toinen tulkinta on se, että niiden-sanalla viitataan sanaan faktojen. Tällä on merkitystä tässä asiassa kun mietitään mitä käytännön sanamuoto käytännössä tarkoittaa. Itse olen jo aikaisemmin esittänyt, että tässä kohtaa tulee tehdä tiukempi tulkinta, eli niiden viittaa faktoihin. Gopase+f (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 13.51 (EEST)
Arvonimiesimerkki heitetään nyrkkeilykehään: Artikkeli Uittoneuvos, jonka olen tehnyt. Siinä on lähdeluettelo lopussa. Osa lähteistä on selvästi primäärilähteitä, koska tiedot on saatu suoraan Valtioneuvoston kansliasta tilaamalla. Olen saanut itselleni kirjallisen luettelon myönnetyistä uittoneuvoksen arvonimistä ja tilatessani ilmoittanut selkeästi puhelimitse, että tietoja käytetään Wikipediassa. Pienen nikottelun jälkeen mitään varsinaista kieltoa tiedon käyttämiseen ei voitu antaa, koska tiedot ovat täysin julkisia eikä luettelosuojakaan päde. Luettelot sisältävät niin sanottuja kylmiä faktoja päivämäärineen ja nimineen. Samat tiedot julkaistaan kaksi kertaa vuodessa Valtioneuvoston Internet-sivuilla. Pitäisikö nyt samalla poistaa nuo artikkelit, kun niissä on käytetty ensisijaisia lähteitä, jotka ovat tarkistettavissa lähinnä siten, että itse pyytää samat tiedot viranomaisilta? Tämä olisi nähdäkseni loogista. Pitäisi odottaa, että Iltaseiska julkaisisi luettelon tyyliin "Vapaamuurarit Suomessa", jonka jälkeen vasta tiedot olisivat päteviä. Ryhdynkö O-linjalle ja rupean poistamaan omat artikkelini? --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 13.19 (EEST)
Siltä osin kun "artikkelisi" ovat syystä tai toisesta lukukelvottomia, voit ehdottaa "artikkeleitesi" poistamista. Gopase+f (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 13.54 (EEST)
Henkilötietojen kerääminen väestötietojärjestelmästä henkilömatrikkelia varten on henkilötietolain 17§ nojalla aivan sallittua. Laki ei sääntele sitä, millä tavoin henkilömatrikkeli tulisi julkaista. Henkilömatrikkelilla tarkoitetaan laissa mitä tahansa julkaisua, jossa henkilöitä yhdistävänä tekijänä on tietty ammatti tai koulutus, työ- tai muun yhteisön jäsenyys taikka asema tai saavutukset kulttuurin, urheilun, talouselämän tai muulla yhteiskuntaelämän alalla tai muu näihin rinnastettava seikka. Tämän määritelmän perusteella voitaisiin Wikipediakin ehkä katsoa henkilömatrikkeliksi, sillä onhan henkilöartikkeleita yhdistävänä tekijänä juuri "saavutukset kulttuurin, urheilun, talouselämän tai muulla yhteiskuntaelämän alalla tai muu näihin rinnastettava seikka". Mutta joka tapauksessa tietojen kerääminen vaikkapa internetissä julkaistavaa matrikkelia varten on nähdäkseni aivan lainmukaista. ¬Antilope 16. toukokuuta 2016 kello 14.09 (EEST)
Väestörekisteriotteen julkaiseminen internetissä ei ole sallittua, eikä käyttäjän pöytälaatikossa oleva väestörekisteriote taas ole luotettava lähde. Siitä tässä oli kysymys eikä mistään muusta. Luotettavia lähteitä käyttäen henkilön tietoja voi tietenkin kirjata artikkeleihin. Wikipedian lakiasiantuntijat eivät myöskään tee minuun vaikutusta. --Mwåc8m (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 14.41 (EEST)
Mutta eihän tuossa ole järkeä. Pöytälaatikossani oleva kirja on luotettava lähde, vaikken laittaisi sitä internetiin (sehän olisi tekijänoikeusloukkaus). Voit silti halutessasi tarkistaa lähteen menemällä kirjastoon. Väestörekisteriotteen osalta tilanne ei ole paljon kummempi: En voi julkaista sitä sellaisenaan internetissä, mutta voit halutessasi tarkastaa lähteen tiedot tilaamalla itse otteen, omaa "sukututkimustasi" varten. Kummassakin tapauksessa tiedot ovat tarkistettavissa ja lähde on luotettava. ¬Antilope 16. toukokuuta 2016 kello 15.05 (EEST)
Ennen kuin laajemmin otetaan työn alle analogia Wikipedian ja henkilömatrikkelin välille, kannatta muistaa, että matrikkelikin on henkilörekisteri, jonka tietosisältö on henkilörekisteriasetuksen rajaama ja johon pätevät sekä tiedotusvelvollisuus, tarkastusoikeus että velvollisuus laatia rekisteriseloste. --Gronroos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 14.49 (EEST)
Se, että henkilö on kuollut (varsinkin hiljattain), ei tarkoita sitä, että hänen henkilötietojaan voidaan julkaista vapaasti. Tietosuojalautakunta on vuonna 2009 lausunut muun muassa seuraavaa: "Henkilötietolaissa ei nimenomaan säädetä kuolleita henkilöitä koskevien tietojen käsittelystä. Lain soveltamiskäytännössä on kuitenkin katsottu, että henkilötiedon määritelmä sinänsä kattaa myös kuollutta henkilöä koskevat tiedot ja että henkilötietolain tarkoituksena on suojata henkilön itsensä lisäksi myös hänen muistoaan ja omaisiaan. Henkilötietolaki voikin tulla sovellettavaksi kuolleita henkilöitä koskevien tietojen käsittelyyn myös sillä perusteella, että kyseisten tietojen voidaan samalla katsoa koskevan tunnistettavissa olevia eläviä henkilöitä ja heidän yksityisyyttään. Henkilötietolain turvaaman yksityisyyden suojan tarpeen voidaan kuitenkin katsoa vähenevän, kun kysymys on tiedoista, jotka koskevat kauan sitten kuolleita. Arvioitaessa yksityisyyden suojan ajallista ulottuvuutta kuolleita koskevien tietojen osalta voidaan muussa lainsäädännössä olevia salassapitosäännöksiä pitää suuntaa-antavina. Yksityisyyden suojan tarvetta ja siten lain ajallista ulottuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös käsiteltävien tietojen laatu" täälä. Päätöksensä lopussa lautakunta kieltää yritystä käsittelemästä kuolleiden henkilöiden hautakivistä ilmeneviä tietoja avoimessa tietoverkossa ennen kuin 25 vuotta on kulunut kyseisen henkilön kuolemasta.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 19.06 (EEST)
Gronroos! Jos tarkoitat nimenomaisesti säädöstä nimeltään henkilörekisteriasetus (476/1987), niin se on lakannut olemasta voimassa samalla hetkellä, kun henkilörekisterilaki (471/1987) kumottiin. Asetukset eivät jää voimaan, kun se laki, jota asetus tarkentaa, lakkaa olemasta voimassa. @Htm: Tuon tietosuojalautakunnan päätöksen on kumonnut hallinto-oikeus, jonne valitettiin lautakunnan päätöksestä, joten sekään ei ole enää voimassa. Niitä ei voi siis käyttää täällä perusteluina. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 19.26 (EEST)
Ok, kiitos tiedosta. Lepopaikka.fi-sivusto on kuitenkin käsittääkseni lopettanut toimintansa, joten bisnes ei ehkä kannattanut muuten. -Väestörekisteriote on kuitenkin Wikipedian tarkoittama primäärilähde eikä sitä ole käsittääkseni Wikipedian tarkoittamalla tavalla julkaistu. Yksityishenkilöiden kotisivuillaan "julkaisemia" asiakirjoja on vähän huonoa käyttää lähteenä, koska julkaisija ei välttämättä ole ennestään tunnettu, luotettava ja hyvämaineinen kolmas osapuoli. Otteen tiedon tarkistaminen vaatii aina erikseen otteen hankinnan.- Osa ihmisistä on lisäksi kieltänyt tietojensa luovuttamisen mihinkään tarkoitukseen kaikista mahdollisista paikoista.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 23.54 (EEST)
Näin minäkin olen ajatellut/käsittänyt, että Wikipedian lähteinä pitäisi käyttää mieluummin vain sekundäärisiä lähteitä. Jos jotain asiaa ei ole julkaistu luotettavassa sekundäärilähteessä, niin sitten sitä ei julkaise Wikipediakaan. Se ei riitä, että tiedon voi kaivaa jostain. Kirjan hakeminen kirjastosta on vähän eri asia kuin ruveta soittelemaan VRK:hon että haluaisin tarkistaa asian, jonka luin Wikipediasta. Poikkeus voisi olla esim. henkilöiden omat nettisivut, jos he siellä julkaisevat vaikka syntymäaikojaan, lastensa lukumääriä ja sellaista, koska silloin henkilö on itse julkaissut tiedot itsestään. Jos vaikka kuolemasta on jokin lähde, esim. Sauvo Puhtilan artikkelissa Yle ja HS sanovat "marraskuun alussa", niin eikö se ole riittävän tarkka kuolinaika. (Toisaalta ongelmana ovat vähemmän kuuluisat hlöt, joiden kuolemasta ei uutisoida missään, mutta se on taas toinen juttu. Kai.) --Whitetabor (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 00.44 (EEST)
Vastaa aika pitkälle omaa näkemystäni. Parempi, että ei käytetä primäärilähteitä yhtään mihinkään. Lisäksi olis kiva jos vakimuokkaajat jaksaisivat opiskella sen verran "lähdekritiikkiä", että ymmärtäisivät primäärilähteen ja sekundäärilähteen eron. Gopase+f (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 08.48 (EEST)
Toi ero ei ole aina helppo. Jos levynkannessa tai kirjan päällyslehdessä on teksti, joka ei ole artistin/kirjailijan tekemä, se on kuitenkin valikoitunut vaikka onkin sekudaarilähde. Kukapa panisi moitteita levynkanteen paitsi jotkut anarkialla it~seään mainostavat. Kuitenkin jos vaikkapa minusta tehdään artikkeli (toistaiseksi en ole merkittävä) niin kai oma ilmoitukseni syntymäajastani pitäisi riittää. --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 14.33 (EEST)
Todettakoon, että syntymä- ja kuolintietoja on aina pyydetty maistraateista tällä lomakkeella. Joka kerta olen maininnut, että tietoja pyydetään nimenomaan Wikipediaan, ja ilmoittanut sivun (URL-osoitteen), jolla asianomainen tieto julkistetaan. Tiedot on aina annettu. En mielelläni julkistaisi väestörekisteriotteita, mutta eräs käyttäjä vaati lähteitä melko kiihkeästi — ja sitten poisti ne. Niin tai näin, aina väärin päin. --Mlang.Finn (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 21.17 (EEST)
Kappas, MlangFinn, tuohan asettaa asian uuteen valoon. Ne ei olekaan siis ihan julkisia tietoja koska pitää ola perustelu. Toisekseen onko toi nyt enää primäärilähdekään kun se on jonkun seuloma? --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 01.36 (EEST)
Siinä on ainakin kaksi vikaa: primäärilähde ja yksityishenkilön sivulla. En tiedä onko se siellä vielä vai onko lakimiehet jo ryhtyneet töihin ja ottaneet yhteyttä. --Mwåc8m (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 19.25 (EEST)

Kolmas osapuoli lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö joku kertoa mitä Tarkistettavuus-käytännössä Wikipedia tarkoittaa luotettavalla kolmannella osapuolella lähteistä puhuttaessa ”Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin”, Tiedän mielestäni jonkun verran lähteistämisestä, teoriassa (koulujen käynnin yhteydestä yrittivät opettaa), mutta ennen Wikipediaan tutustumista yo. termi ei ollut kävellyt koskaan vastaan, vaikka luulen ymmärtäväni mitä sillä täällä yritetään tarkoittaa. Ilmeisesti ”kolmas osapuoli” voi kuitenkin olla primäärilähteen takana? Olenko ainut, jolle termi on outo ja ihmetystä herättävä. Lakiterminä olen mielestäni kuullut kolmannesta osapuolesta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 12.37 (EEST)

Jos englanniksi haluaa lukea asiasta, siitä löytyy essee-tason kirjoitus en-wikistä, joka vaikuttaa aika kattavalta johdatukselta asiaan. --Pxos (keskustelu) 18. toukokuuta 2016 kello 13.03 (EEST)
Minusta kolmas osapuoli on ihan selvä: jos minä kirjoitan Kalle Tappisesta, olen itse ensimmäinen osapuoli, Kalle on toinen , ja lähteeksi kelpaa joku kolmas joka ei ole meistä kumpikaan. EDIT en siis käytä lähteenä omaa enkä Kallen kotisivua, mutta jos Savon Sanomat julkaisee Kallen haastatttelun, se alkaa jo kelvata. --Tappinen (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 15.49 (EEST)

Ei siis löydy kuin mielipiteitä. Pitäisikö Wikipedia-sanastoon lisätä termit ”kolmas osapuoli (lähteen luotettavuuden kannalta)” ja ”lähteen luotettavuus”? Tai poistaa/muuttaa toisiksi epämääräiset termit käytännöstä?--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 07.56 (EEST)

Patrolled -merkinnät käyttöön[muokkaa wikitekstiä]

Ohjeita lukiessa tuli vastaan sellainen ominaisuus, että seulontamerkinnät olisi mahdollista saada näkymään myös muutos tarkastettu -merkintöinä. Muutosten tarkastus (patrolling) on seulonnan kanssa rinnakkainen tapa käydä muutoksia läpi ja sitä käytetään mm. englanninkielisessä Wikipediassa ja Commonsissa. Seulontamerkintöjen näkyminen patrolled-merkintöinä olisi hyödyllinen ominaisuus työkalujen yhteensopivuuden kannalta, koska esimerkiksi Commonsia varten tehdyt työkalut voivat tukea patrolled-merkintää, mutta eivät seulontamerkintää.

Suomenkielisessä Wikipediassa Muutosten tarkastaminen oli käytössä vuoteen 2012 saakka, mutta se poistettiin käytöstä, koska se oli päällekäinen seulonnan kanssa. Ominaisuus oli myös hyvin vähällä käytöllä. (ks. keskustelu 1 ja keskustelu 2). Se olisi kuitenkin mahdollista kytkeä takaisin päälle siten, että seulontamerkinnät näkyvät patrolled -merkintöinä ja siten, että sen muutosten tarkastus-linkit eivät näy käyttöliittymässä.

Tarkemmin päälle kytkemisestä kirjoitin sivulle Wikipedia:Tuoreiden muutosten patrolled -merkinnät‎. Tässä kahvihuonekeskustelussa tiedustelen sitä, että mitä mieltä muut ovat siitä, että otetaan tuo käyttöön sekä siitä, että sopiiko sopivan asetusmuutospyynnön tekeminen säätiölle. --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 08.18 (EEST)

”koska patrolled-merkintää käytetään, niin sen käyttöön saattaminen olisi hyödyllistä.”
Miksi käyttöön saattaminen olisi hyödyllistä, eli mitä on listassa hyödyt (tai haitat, jos ei oteta käyttöön)? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 11.08 (EEST)
Hyödyllistä se on siksi, että saadaan sellaisia työkaluja toimimaan jotka eivät toimi nykyään kuin osittain. Toinen syy on, että nähdäkseni mediawikiä kehitetään nimenomaan siihen suuntaan (ks. tämä ja tämä), että tuo patrolled-lippu olisi ohjelmistossa selainen merkintä joka toimisi yhteisenä rajapintana eri ohjelmien välillä sille, että onko muokkaus käyty läpi vai ei. Enwikissä esimerkiksi kehittyneemmät tuoreet muutokset -listaukset ja vandalismintorjuntabotit tukeutuvat tuohon. Eli enimmäkseen tuon käyttöönotto mahdollistaa osin nykyisten käyttämisen, mutta myös nyt tuloillaan olevien juttujen täysimääräisen kokeilemisen (stream.wikimedia.org:iin pohjautuvat asiat varmaan päälimmäisenä) --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 12.33 (EEST)
Kiitos, nyt oli jo asiaperusteluja: halutaan softa toimivammaksi ja nähdään tarpeelliseksi olla mukana Wikipedian kehittämispyrkimyksissä. Nuo ovat mielestäni jo hyviä perusteluita käyttöönotolle ja mainitsemallesi kysymykselle säätiölle. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 13.36 (EEST)
Juuh.. lähtökohtaisesti kannatan tämän suuntaisia ratkaisuja. --Seeggesup? 26. toukokuuta 2016 kello 01.35 (EEST)
En tiedä, missä pitäisi jutella yksityiskohdista, joten panen tänne. Jos otamme täällä käyttöön autopatrolled = autoseulojat, niin sen avulla saa myös luullakseni ilman suuria ponnistuksia ranskankielisessä Wikipediassa toteutetun "autopatrolled"-suojaustason tarvittaessa. Toisin sanoen voidaan saada MediaWiki-ohjelmiston kautta uusi suojaustaso, joka sallii muokkauksen vain autopatrolled-ryhmälle. Jos se on sama kuin meidän oma automaattiseulotut-ryhmä, tämä olisi kätevää. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 15.12 (EEST)
Samanlainen suojaustaso saataisiin ihan yhtä lailla silloin, jos sallittaisiin muokkaus vain automaattisesti seulotuille eli nuo suojaukset ei käsittääkseni välitä siitä mitä ne käyttäjäryhmät ovat. Eri asia on, että onko meillä suurtakaan käyttöä autoconfirmed-tasoa (4 päivää vanhemmat tunnukset) korkeammalle suojaukselle vaan suurin käyttötarve olisi autoconfirmed tasoa matalammille suojauksille. Ts. artikkeli voitaisiin suojata siten, että pitää olla rekisteröitynyt muokatakseen tai, että pitää olla rekisteröitynyt ja tehdä 5-10 muuta muokkausta muokatakseen artikkelia jolloin sillä voitaisiin suojata niitä sivuja joita jatkuvasti sotketaan (tyyliin Kissa) --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 15.41 (EEST)
En usko, että MediaWikin phabusedät tykkäävät, jos jokainen projekti pyytää itselleen omaa suojaustasoa ohjelmistoon. Nyt kun on jo olemassa saksa-wikin pyytämä "Salli vain seulojat" ja ranska-wikin pyytämä "Salli vain autopatrollerit" ja en-wikin pyytämä "Salli vain laajennetusti hyväksytyt käyttäjät", niin meille varmaan sanottaisiin, että valitkaa niistä. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 15.49 (EEST)
Siis suojaustasoa ei välttämättä tarvitse, mutta minun ideallani olisi valmis käyttäjäryhmä, jolle on jo rakennettu ohjelmistoon suojaus, joten sen käyttöön ottaminen olisi helppoa ymmärtääkseni. Jos autopatrolled-ryhmä on melko hyödytön, eipä liene haittaakaan vaikka sen tulevaa tarvetta ennakoidaan jo nyt. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 15.51 (EEST)

Zachen tekemään projektisivuun sellainen maininta että tuota suomennosta Partiolainen tarttee muuttaa. Partiotoiminta Suomessa on sen verran sidoksissa kirkkoon että tuo ei kuulosta hyvältä. Hätävarakorvikkeena ehdotan Partioija, se on neutraali. --Seeggesup? 30. toukokuuta 2016 kello 05.55 (EEST)