Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti. Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Kaupunginosaluokkien hätiköityjä poistoaikeita; luokkien käsittelyvaatimus "riippumattomissa luotettavissa lähteissä"?

Olen luonut fotosafarin 1. kerroksen alla kiireenvilkkaa luokkia Hämeenlinnan kaupunginosille, ja sijoittanut niihin aluksi kaupunginosa-artikkelit. Kaikiin luokkiin ei tässä vaiheessa ole ehtinyt luokitella tai aikonut lisäillä suuremmin erillisartikkeleita, esimerkiksi alueelle kokonaan tai osin kuuluvia vesistöjä. Vesistöartikkeleja voisi kuntaluokittelua tarkemmin ryhmitellä yhteen tai muutamaan kaupunginosaansa. En myöskään ole vielä purkanut, valinnut, rajannut ja tallentaen tekstittänyt HML:n kuvaussafarin 1. kierroksen kuviani, joista osa istahtanee taideteoskuviksi ja luokitellaan kaupunginosansa mukaan, eikä niitä ole tarkoitus laittaa Commonsiin. En myöskään ole vielä käynyt toista kertaa kuvaamassa Hämeenlinnassa, joka aie toivottavasti toteutunee lomajaksojeni aikana loppukesällä. Luokkiin on sijoitettu niitä usein aamuuyön tunteina generoidessa ainakin yksi artikkeli, ja ne voidaan nähdä hierarkisesti tarpeellisena kullekin kaupunginosalle. Kysyn, mitä järkeä on noita luokkia ryhtyä nyt kohta luomisensa jälkeen poistamaan? Kun koko ajan pukkaa uusia alkujaan keskeneräisesti pohjustettuja fotosafareita, ei luokitteluakaan tule jatkettua paljoa akua pitemmälle. Keskeneräisyyttä heijastelee esimerkiksi se, että HML:n kuvauskohteiden taulukko on keskeneräinen vielä liian aikaisen, vasta samalla viikolla julkaistun 1. kuvauskierroksen jälkeenkin. Mielestäni lomakauden jatkuessa/alkaessa ei pitäisi olla näin suurta kiirettä vajaita luokkia täydentää. Koen miltei kiusanteoksi, tekniseksi byrokratiaksi ja kerrassaan käsittämättömäksi Käyttäjä:Dankos10:n saatteeksi lisäämän vaatimuksen, että "lisäämiesi luokkien Luokka:Loimalahti,Luokka:Luhtiala, Luokka:Majalahti, Luokka:Munakas (Hämeenlinna), Luokka:Mäskälä ja Luokka:Tiirinkoski merkittävyys on epäselvä ja luokat saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä." Tuliko pohdittua, missä luotettavissa lähteissä yleensäkään käsitellään Luokkia?? Kyse ei siis ole artikkelien poistotarpeesta! Jos kyse on jostain muusta käytännöstä, olisi se kerrottava. Muutenkin järjen käyttö on sallittua. --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 22.02 (EEST)

Siinä on artikkelinpoistomalline; vaatimus riippumattomista lähteistä koskee artikkeleja, ei luokkia. Luokittelu on Wikipedian sisäinen asia ja tarkoitettu artikkeleiden järjestelyyn. - Pääsääntöisesti luokissa pitäisi olla enemmän kuin yksi artikkeli (ainakin tätä on käytetty luokan poistoperusteena jonkun innokkaan luokittelijan luokittelua hillitsemässä. Sinä et kuulune tähän ryhmään). Ohjetta on sivulla Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Luokat. Voisit ilmoittaa Danks10:n keskutelusivulla jotain sopivaa, että luokkiin on tulossa tavaraa esim. vesistöjä ja taidetta ja palaamaan vaikka puolen vuoden päästä asiaan. Jos luokat poistetaan, niin ne voi luoda uudestaan kunhan tulee toinenkin artikkeli luokkaan. - Nää uudet käyttäjät on niin innokkaita. --Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 23.48 (EEST)

Tämä ei kuulune suuntaviivojen perusteella arvioitaviin, koska siitä, että kaupounginosaluokkia voi ja on hyödyllistäkin olla, ei liene epäselvyyttä vaan kysymys on artikkelien kunkin hetkisestä määrästä luokassa. Jos luokka on luotu, niin mitä tahansa kohteita kaupunginosassa, joista on artikkeli, voi luokitella luokkaan. Jos ainoa luokiteltavca kohde kaupunginosassa on itse kaupunginosa, luokkaa ei ehkä sillä hetkellä tarvita. Silloin kuitenkin herää kysymys, johtuuko artikkelien puute siitä, ettei artikkeleita ole vaiko siitä, ettei niitä ole vielä luokiteltu luokkaan. Sitaattikuvien luokittelu on kuitenkin oma kysymyksensä. Siitä on keskusteltu ja keskustelua voi tarvittaessa jatkaakin, mutta edellisessä keskustelussa sitaattikuvien luokittelu artikkelien kanssa samoihin lukkiin ei saanut kannatusta toisaalta sitaattioikeudesta johtuen ja toisaalta ei myöskään siitä riippumatta.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.41 (EEST)

Kuvien luokittelusta artikkeliluokkiin oli keskustelua jokin aika sitten: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 95#Kuvien luokittelu artikkeliluokkiin. Olisi varmaan pitänyt pingata sinua silloin, koska olet joitakin luokituksia kuville tehnyt. Yleinen käsitys vaikuttaisi ainakin tuon keskustelun perusteella olevan, että kuvia ei pitäisi luokitella samoihin luokkiin artikkeleiden kanssa, ja se voisi ehkä jopa olla vastoin sitaattioikeutta. Keskustelun perusteella luokat poistettiin artikkeliluokista, eli ne ovat enää luokassa Luokka:Taideteoskuvat. Mikä tarkoitus tai hyöty kuvien luokittelusta paikkakuntien mukaan mielestäsi on? -kyykaarme (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 00.14 (EEST)

Kuvien luokittelusta paikkakuntien mukaan tietenkin olisi kuvien hallinassa hyötyä, niitähän luokitellaan commonsissakin, ja siitä on erittäin suuri hyöty, mutta sitaattikuvien kohdalla ymmärtääksenä keskustelussa tultiin siihen tulokseen että se voi olloa ongelmallista kuvien sitaattikuvaluonteen takia. Tosin silloin esitettiin myös vaihtoehtoa piilotettujen luokkien käytöstä.

Lisäksi keskustelussa ei saanut kannatusta kuvien ja artikkelien luokittelu samoihin luokkiin muutoinkaan riippumatta siitä, mitä mahdollisesti seuraa kuvien sitaattikuvaluonteesta..--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.07 (EEST)

Kyllä sitaattioikeudella, kunhan teoksen keskeiset tiedot mainitaan, saa kaupunginosien taideteoksia esitellä kaupunginosittainkin. Siksi luokittelua tarvitaan ja niin toimin jatkossakin viimeistään siinä vaiheessa, kun taideteoskuva on linkitetty kaupunginosaansa. Ilman kaupunginosaluokkaa siellä (siis kaupunginosassa olevien teosten) kuvia ei löydä, jos esim. samasta teoksesta on useampi kuin yksi kuva. On myös kymmeniä ja kymmeniä taideteoksia esim. muraalien ja sähkökaappitaiteen tai todellisen asfalttitaiteen saralla, jotka eivät ole eivätkä tule julkisen taiteen koontiartikkeleihin, koska paikallisesta merkittävyydestään huolimatta esimerkiksi oppilaistöinä ei ylitä sellaista julkisuuskynnystä, että niille löytäisi kunnollisen lähteen. Silloin kaupunginosaluokituksen ja -artikkelissa esilletuonnin kautta tuntemattomiin teoksiin saattaa silti löytää tekijöitä. Suosittelen kaupunginosaluokittelua, se on monesti hyödyllinen ja tarpeellinen, voi olla suurelta yleisöltäkin piiloitettu kunhan on (aktiivi)editoijien löydettävissä. On jälleen kerran valitettavaa että kapea-alaiset kahvihuonekeskustelijat tekevät autoritaarisia päätöksiä ja "konsensuksellaan" aikaansaavat turhaa työtä ja edesauttavat hässäkkää. No tämä sitaattioikeusasia on silti sivujuonne tuossa luokanpoistokeskustelussa, joka on syksyyn jatkuvaan kesäloma-aikaan yleisestikin hyvin harkitsematonta. Ei nyt vaan ehdi nyt enempää, kun tiedon haussa ja merkittävien wikipedia-aiheiden pika-aloittamisen kanssa menee niin paljon aikaa lähipäivinäkin. --Paju (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.33 (EEST)

Kuvia ei voi kuitenkaan luokitella näihin kyseisiin kaupunginosa-luokkiin, koska ne ovat osa artikkelien luokkajärjestelmää, joten luokkiin pitäisi löytyä jotakin muuta sisältöä. -kyykaarme (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.13 (EEST)

Esimerkiksi Hämeenlinnan Asuntomessut 2007 olivat Mäskälän kaupunginosan Harvoilanmäellä. Tämäkin kaupunginosaluokka on uhattu panna poistokoppaan osaksi ehkä siksi että varsinainen kaupunginosa-artikkeli on erittäin suppea ja siinä on vain yksi karttaviite, eikä ole ollut varmuutta, laajenisiko luokka (laajenee, voin jo todeta). Minulla on useita kuvia näiltä asuntomessuilta, ja esimerkiksi joitain messutalojen sisätilojen kuvia olin ajatellut laittaa kesälomakauden sydänjakson (kun heinäkuun jälkeen Suomessa elokuu on 2. suosituin lomakuukausi; mielestäni tällöin pikapoiston sijaan pitäisi olla ainakin viikkojen reagointiaika) jälkeen Luokka:Mäskälään. Kyseessä eivät ole ulkokuvat messurakennuksista, (joista muutamia on sellaisia, ettei niissä näy ihmisiä (esim. tuttuja, tai lapsia tai muita sellaisia), jotka voin melko huolettomasti laittaa Commonsiin. On minulle epäselvää erityisesti näin monen vuoden jälkeen (kun messulehtiäkään ei ole säästössä), ja kun en ollut siellä varsinaisesti asuntomessuja dokumentoimassa kenellekään (ja siksi tuotoksen vain ladattu kamerasta), mitkä messutalojen sisämiljöistä olivat esimerkiksi jonkun tunnetun tai tuntemattoman arkkitehdin/sisustusarkkitehdin luovan työn kokonaisvaltaisia tuotoksia (teoksia?). Kuvissa on ainakin tunnettujen muotoilijoiden teoksia (esim. Eero Aarniolta), ja siten varovaisuussyistä en lataa niitä yleiseen kaupalliseen käyttöön Commonsiin. Kun nyt painostetaan hätiköimään näillä luokkien pikadeletoinnin uhkaamisilla, on vaikea ehtiä hakea rauhassa kunnollista ohjeistusta siitä, miten sisustuskuvia kuvia tulisi luokitella, ja miten niihen viitata... Tämä on nyt yksi esimerkki, miksei pitäisi hätiköidä. Osaisiko joku neuvoa, missä olisi ohjeistusta sisustuskuvien tekijänoikeuskeskusteluun tms.? Myös asuntomessualeen artikkeli (siis tuosta Harvoilanmäestä) on ehkä / jopa luultavasti tulossa, lähteeksi kohdennetun karttaviitteen ohella esim. Harvoilanmäki on kaupungin käyntikortti (Hämeen Sanomat, 28.5.2007), tai jotain parempaa jos olisi aikaa, muttei ollut nyt alkaneen päälomakuukauteni aikomuslistalla. Jos asuntomessualueelle laitetusta ulkotilan taideteoksesta tekee lyhyen teoskuvalla varustetun artikkelin, sekin luokiteltaisiin kaupunkiosaluokkaan Mäskälä. Ai mutta sehän oli jo olemassa: Auringon piirissä, joskin ilman töiden koordinaatteja. (Mulla oli huonompi kuva vuodelta 2007 - häiritseviä henkilöitä kuvassa - kuin mitä on artikkelissa). Ai mutta... tuon teosartikkelin voisi luokitella ... eli nyt tämä luokka taitaakin olla "pelastettu"? --Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 03.26 (EEST) PS. Jos on luokkien poistosta joku kattava, yleisen käytäntökeskustelun tapainen käytäntö muodostunut, sellainen tulisi kirjata poistokäytäntöihin. Nyt luokkien poistoista on siellä aika kepeästi. Jatko kysymys - Onko yhden artikkelin luokkien poistovillitys joku yleinen eri wikipedioiden tapa? En ole seurannut.--Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 03.26 (EEST)

Jos luokkaan Mäskälä tulee sisältöä joko luokittelemalla tai luomalla sinne artikkeleita, niin luokan poisto ei tietenkään enää ole ajankohtainen ja myös merkittävyyden kyseenalaistus menettää merkityksensä. Kuvat asuntomessuilta eivät mielestäni kuulu kuvina fi-wikipedian luokkaan Mäskälä, vaan joihinkin fi-wikipedian artikkeleihin, jotka voivat olla fi-wikipedian luokassa Mäskälä. Sen sijaan kuvat asuntomessuilta kaikin mokomin kuuluvat wikimedia commonsin luokkaan mäskälä tai sen alaluokkiin (esim. asuntomessut voivat olla myös commonsin luokan mäskälä alaluokka, samoin kuin tietysti esim. commonsin luokan Hämeenlinnan tapahtumat. Mielestäni nämä kaupunginosaluokat ovat niin dynaamisia, että yksittäiselle luokalle ei millään voida anta mitään tulevaisuuteen ulottuvaa determinististä poistotuomiota, kun kaupunginosaluokkia yleensä kaikki ilmeisesti pitävät perusteltuina ja tästä ymmärtääkseni on konsensus. Se tarvitaanko luokkaa, riippuu siitä, onko luokassa artikkeleita, ja niitähän voi sinne tulla kun artikkeleita luokitellaan ja kirjoitetaan. Se voidaanko sitaattikuvia luokitella kaupunginosa- tai edes kaupunkiluokkiin on oma kysymyksensä. Artikkeleita, joissa kuvat ovat, voidaan, ja esim. luettelossa olevista taideteoksista lienee tehtävissä ohjaus tai vaikka lyhyt asrtikkelikin, joka on luokiteltavissa esim. kaupunginoisaluokkaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 20.38 (EEST)

Eli jos nyt siis luokka Mäskälä ehdittäisiin poistaa, ennen kuin olet ehtinyt luokitella tai luoda sinne artikkeleita, niin ymmärtäisin että voit täysin vapaasti luoda luokan uudestaan heti kun siihen on riitttävä määrä sisältöä vaikka seuraavana päivänä. Siitä voi joku ehkä haluta keskustella, mikä on se riittävä määrä, mutta ainakaan omasta puolestani en näe estettä kaupunginosaluokalle vaikka olisi vain yksikin muu artikkeli, koska turha sen yhdenkään muun artrikkelin aiheen sijaintia Mäskälässä on lukijalta piilottaa. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 20.44 (EEST)

Jos on teoksia, joista ei ole omaa artikkelia, niistä on mahdollisuus tehdä esim. ohjaus esim. kunnan taideteosluetteloon, tai jonkin "epävirallisen" muraalin osalta artikkeliin, jossa kuva on. Näille ohjauksille voi sitten antaa luokan, ja ne näkyvät luokkanäkymässä. Kaupunginosaluokittelu artikkeleille ja ohjauksille on ilman muuta hyödyllinen, ja commonsiin tallenettavissa olevat kuvat on luokiteltu commonsissa, ja artikkeleihin on mahdollissta lisätä linkki commons-luokkaan. Sitaattikuvien osalta arviot, joihin keskustelussa tultiin, ovat perustuneet tekijänoikeuksien tulkintaan sen perusteella mitä Suomen laki määrää sitaattikuvista. Myös sitaattikuvien luokittelu niiden hallitsemiseksi editoitaessa olisi editointimielessä kätevää, eikä sille ole muuta estettä kuin se, katsotaanko vai ei tämän jäävän vielä sitaattioikeuden piiriin. Keskustelussa kai päädyttiin arvioonm, että todennäköisesti ei. Eli hyvin mahdollista kuitenkin on, ettei sitaattioikeus sallisi luokittelua. Myös piilotettujen luokkien mahdollisuus esitettiin keskustelussa, mutta siitä ei taidettu keskustellla sen enempää. Kuitenkin myös se olisi arvioitava sitaattioikeutta vasten. Itse (samoin kuin muutama muu) vastustin myös paikallisesti talletettujen valokuvien luokittelua artikkelien kanssa ristiin riippumatta sitaattioikeudesta. Kuvien Commons-luokittelu, jota olen paljon tehnyt, sen sijaan on erittäin kannatettavaa myös kaupunginosittain. Samoin ohjaukset ja niiden luokittelu olisivat uskoakseni mahdollisia.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.08 (EEST)

kahvipöytä on pienen piirin pöytä. siellä sisäisesti keskusteltua ei voi yleisesti sanoa kovin "yleiseksi käsitykseksi", vaan sen piirin käsitykseksi. On todella kummaa ja ~vahvistaa käsitystä suppeamman joukon kaveripiiriydestä, jos asian kanssa toimineita ei edes viitsitä informoida. Ja jos tuollaisia keskustellaan touko-syyskuun välillä, niin moni meistä pitää tällöin yksiä tai useita lomapätkiä. --Paju (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.38 (EEST)

Kahvihuonekeskustelujen ongelma on usein, että keskustelijoita osuu paikalle vähän tai kaikki, joilla olisi sanottavaa, eivät osu paikalle juuri keskustelun ajankohtana. Siksi keskustelua saa kaikin mokomin jatkaa tarvittaessa ja esittää uusia perusteluja ja aregumentteja. Itse olen koko kesän ollut kiireinen, enkä ehtinyt tuolloin perehtymään siiheen, ketkä luokittelua olivat tehneet. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.40 (EEST)

Tuo on wikipedistien ongelma.--MAQuire (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.57 (EEST)

Kyseenalaistin kyseisten luokkien merkittävyyden juurikin siksi, että niiden pääartikkelina olevat kaupunginosat ovat melko vähämerkityksisiä ja pääartikkelit jäisivät todennäköisesti luokkien ainoiksi artikkeliksi, ellei sitten päätettäisi luokitella myös kuvia em. luokkiin, mikä toisaalta voisi olla ongelmallista. Kuten Htm jo yllä mainitsikin, liitin Pajun keskustelusivulle hieman muokatun merkittävyysmallineen, johon oli siis epähuomiossa jäänyt tuo artikkelien merkittävyyteen liittyvä maininta "käsittely huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". Mutta kantani asiaan siis on, että yhden artikkelin luokkia, joihin ei ole tulevaisuudessa todennäköisesti lisää sisältöä (pl. kuvat?) tulossa, ei kannata pitää Wikipediassa, sillä ne vain turhaan monimutkaistavat luokittelua. --Dankos10 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.12 (EEST)

Samaa mieltä. Sitaattioikeudella käytettyjä kuvia ei käsittääkseni pidä luokitella ja vapaat kuvat tulee luokitella Commonsissa. --Esamatti1 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.25 (EEST)

Jos on vain yksi artikkeli luokan pääartikkelina, niin luokkaa voi pitää tarpeettomana poislukien tilanne, jossa artikkeleita on, mutta niitä ei ole vielä luokiteltu luokkaan. Paikallisesti tallennettujen kuvien luokittelu luokkaan on oma kysymyksensä, johon vaikuttaa etenkin sitaattioikeutta kosakevan lainsäädännön tulkinta. Lisäksi kuvien luokittelua ristiin artikkelien kanssa on vastustettu myös muuten. Se mitä sisältöä luokkiin mahdollisesti tulee tulevaisuudessa on vaikea ellei mahdoton arvioida. Sitä voi tulla tai olla tulematta. Siksi luokittelu elää reaaliajassa. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.28 (EEST)

Luokan:Tiirinkoski osalta pyytäisin odottamaan tovin. Hämeenlinnan karttapalvelun mukaan siellä sijaitsee suurimmalta osaltaan yksi pieni järvi, josta on artikkeli. Olen huomauttanut artikkelin luoneelle henkilölle, että tätä kirjoittaessani artikkelista Hirvilampi (Hämeenlinna) saa käsityksen, että tämä lampi olisi Pikku-Parolassa vaikka se tosiasiallisesti on suurimmalta osaltaan Tiirinkoskella, jonka tiedon lisäsin lähteistettynä jälkimmäisen kaupunginosan artikkeliin. Lisäsin selvennä-pyynnön tuohon järviartikkeliin. Ristiriitaisen väitteen vuoksi en vielä luokitellut tätä järviartikkelia keskusteltavaan poistouhan alaiseen luokkaan, vaikka sen sinne muuten voisi luokitella. --Paju (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 01.07 (EEST)

Mielestäni tässä voi muokata rohkeasti. Siitä että kaupunginosaluokat yleensä ovat perusteltuja, ei ymmärtääkjseni ole erimielisyyttä ja kun sisältöä tulee, niin arvio merkittävyydestä muuttuu. Tämäntapaisissa luokissa sisällön lisääminenm luokkaan päin vastoin auttaa arvioimaan merkittävyyttä. Käsitykseni mukaan Käyttäjä:J Hokkanen on järviartikkeleissa käyttänyt sijainniinmääreenä kansalaisen karttapaikan nimistöä, ja sijaintitietoa on silloin hyvin mahdollista tarkentaa kaupunginosatiedolla jos lisää viitteen. Kaikista kaupungeistahan ei ole kaupunginosatietoa netissä, ja kaikissa kaupungeissa kaupunginosajako ei ole alueellisesti kattava, joten erilaiosia tapoja ilm oittaa ja lähteistää sijainti tulee väistämättä. Itse olen usein ilmoittanut sijainnin haja-asutusalueella kylittäin, mutta jos jossakin kaupungissa on joko kattava tai tai ko. alueelle ulottuva kaupunginosajako, niin mielestäni sitäkin voi käyttää. Kyläjako taas sopii sinne, missä kaupunginosia ei ole.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 09.23 (EEST)

Artikkelissa Hirvilampi (Hämeenlinna) ja muissakin järviartikkeleissa lähteenä on ollut Kansalaisen Karttapaikassa näkyvä peruskartta. Kun sieltä katsoo, niin paikannimeen Pikku-Parola on matkaa 300 metriä, mutta Tiirinkoski lukee vasta yli 2 kilometrin päässä. Peruskartassa on vain kuntarajat, joten valitettavasti sieltä ei näe, millaiseen alueeseen kukin kartan asutusnimi viittaa. Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneen Hämeenlinnan osalta voi hyvin käyttää Hämeenlinnan karttapalvelussa olevia kaupunginosarajoja. Kalvolassa, Rengossa, Hauholla, Tuuloksessa ja Lammilla kaupunginosa näyttää olevan sama asia kuin entinen kunta. Näiden järvissä sijaintimääreenä voi olla Hämeenlinnan lisäksi entisen kunnan nimi ja tuo peruskartalta poimittu paikannimi. --Raksa123 (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 10.19 (EEST)

Entisiä kuntia kutsutaan yleensä - ja myö HML käyttää tätä - pitäjiksi. Jos pienemmälle vesistölle on pitäjäjaon ohella tiedossa kylä (vaikka virallisti kaavoissa maarekisterikyläjaon käytöstä on luovuttu), jossa vesistö sijaitsee, voi varmaan tätäkin käyttää täsmentäjänä. Näin olen menetellyt viime viikkoina esimerkiksi valokuvaus"safarien" kohteiden lokalisointia laadittaessa. Kylien osalta olen pyrkinyt vahvistamaan - mutten käyttää ainoana hiljaisena lähteenä - "kylän alueelle kuulumista" myös kunnan (pitäjän), kyläyhdistysten sivustojen ja mahdollisesti paikallisten ihmisten (esim. opettajat, "vanhempi väki", kotiseutumuseo, maakunnan kulttuuri/taidemuseo) kautta. --Paju (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 14.27 (EEST)

Väliin kysymys: Milloin maarekisterikyläjaosta on luovuttu? Minä ainakin maksan vielä kiinteistöveroa sellaisesta tontista, joka kuuluu tiettyyn maarekisterikylään - jo tonttinumeronkin perusteella. --Höyhens (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 14.04 (EEST)

Tuo nimitys "pitäjä" entisille kunnille on epähistoriallinen eikä sitä voi pitää vakiintuneena, vaikka se paikoin onkin väkisin otettu käyttöön. Sen sijaan entiset kunnat sinällään ovat olemassa olevia tosiasioita ja niiden nimiä on suositeltu käytettäväksi. Jos ajattelee entisiä kuntia niin ne ovat ikään kuin oma alueellisen hierarkian tasonsa toisaalta nykyisten kuntien ja toisaalta kylien ja kaupunginosien välillä. Suuremmissa kunnissa voi myös olla tätä aluetasoa vastaavia suuralue- tms. jakoja, ja niillä eri nimiä, esim. tuo "pitäjä", joka omasta mielestäni on aivan karsea. Samoin alueet voidaan tarkoituksella säätää vastaamaan entisiä kuntia tai niistä poikkeaviksi.

Kun artikkeleissa käytetään sijainnin määreitä niin siinä voidaan hyvin käyttää kaikkia, jotka ovat objektiivisesti ja lähteistä määritettävissä. Kylähän voi kyläkeskuksen vaiukutusalueena tai vaikka postinumeroalueena poiketa maarekisterikylästä, mutta voiko sitä sellaisena objektiivisesti määritellä? Riippuu kai onko lähdettä. Kaupunginosat ja (nyt jo maanmittausteknisinä yksiköinä historiaan jääneet) kylät ovat ainakin objektiivisia, samoin entiset kunnat. Mutta kaikkialla taas ei kaupunginosia ole ja eri kaupungeissa aluejakosysteemit vaihtelevat. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 13.39 (EEST)

Oikeastaan tässä on nyt keskeinen kysymys se, voiko kaupunginosaluokitus olla sillä tavoin kattava, että heti jos luokan pääartikkelin (=kaupunginosa) lisäksi tulee yksi artikkeli, niin luodaanko luokka, vai luodaanko luokkia vasta, jos artikkeleita tulee isompi määrä. Päävesistöalueita olen luokitellut niin, että jos on artikkeli vesistölle nimensä antavasta joesta (tai vaihtoehtoisesti itse vesistöstä), niin se luokitellaan suoraan ao. yläluokkaan (esim. Luokka:Suomenlahteen laskevat vesistöt, mutta jos tulee enemmän kuin yksi artikkeli, niin luokka luodaan. Kylien kanssa taas on menetelty niin, että kylille ei yleensä ole luotu omia luokkiaan paitsi poikkeustapauyksista (so. jos kylästä on esim. hyvän tai suositellun laajuinen artikkeli ja siksi paljon siihen liittyviä artikkeleita).

Eli kysymys on siis siitä, kumpaan yllä kuvatuista tapauksista kaupunginosaluokat rinnastuisivat. Suurimmissa kaupungeissa näkyy olevan kaupunginosaluokkia ja niille sisältöä, mutta usein luokittelu on kesken (esim. Turussa). Hml on nyt enemmän keskisuuri kaupunki. Ongelmana voi ehkä pitää tilannetta, että olisi sisältöä, mutta luokka puuttuu.

Ja selvää myös on, että kun artikkelien määrä muutuu, niin luokkien tarvekin voi muuttua. Sitä ei siis ole mahdollista hakata kiveen.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

Kun nyt valitsee Hämeenlinna karttapalvelusta aluejaon kaupunginosat, niin siellä näkyy pienehköjä kaupunginosia keskustaajamassa. Entiset kunnat näyttävät kukin olevan omina kaupunginosinaan. Kun näin on, niin jako on aika selkeä. Artikkelien puute luokissa luultavasti johtuu siitä, että luokittelu on kesken. Kun kaupungin keskustan kaupunginosien ja jokaisen entisen kunnan luokkiin varmasti tulee suuri määrä artikkeleita, niin oma arvioni olisi, että kaupunginosaluokka kannattaa luoda, jos luokkaan tulee yksikin artikkeli itse pääartikkelin lisäksi. Se luokitelllanko luokkiin paikallisesti tlklennettuja kuvatiedostoja vai ei, on sitten oma eri kysymyksensä. Commons-luokkiahan kaupunginosille voi olla ja kuvia niissä, ja linkki comionsiin luokka- ja artikkelisivuilla.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 14.12 (EEST)

Ei kannata lähteä mukaan maalaisliiton feikkipropagandaan. Pitäjä on historiallinen käsite. Esim. Joensuuhun liitetyt Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuppiaho eivät ole pystyneet pitämään itseään taloudellisina ja hallinnollisina yksikköinä eikä niillä ole mitään erityisstatusta. Kaupunginosia ne eivät myöskään ole, koska ne eivät kuulu kaupunkialueeseen. "Joensuuhun liitetyt kunnat" voisi olla sopiva luokka. --Esamatti1 (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.09 (EEST)

Pitäjähän tarkoittaa historiallisesti emäpitäjää kappeleineen. Emäpitäjistä aikoinaan kunniksi ja seurakunniksi itsenäistyneet ja sitten niihin tai lähikaupunkeihin liitetyt pienet kunnat eivät ole mitään "pitäjiä". Ne ovat entisiä kuntia. Tällainen historiallisten käsitteiden merkitysten muuttelu on hyvää tarkoittavaa mutta tosiasioita sekoittavaa ja hämärtävää, tietämättömyyteen perustuvaa hölmöyttä.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.18 (EEST)

Kaupunginosahan taas on virallinen käsite, joka on se mikä sen päätetään olevan. Toisissa kaupungeissa ei taida olla kaupunginosia ollenkaan, toisissa ne kattavat vain osan kuntaa, toisissa koko kunnan. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.20 (EEST)

Mitä tulee luokkanimeen "Joensuuhun liitetyt kunnat", se on selkeä ja yksinkertainen. Tosin herää kysymys, voiko Joensuu itse siihen luokkaan kuulua loogisesti. Toinen kysymys on, että joissain tapauksisssa kuntaliitoksia on tehty laillisesti yhdistämällä kuntia ja antamalla uudelle kunnalle jonkin entisen tai jonkin muun kunnan tai vallan uusi nimi. Luokka voisi olla pikemmin sellainen, joka kuvaa kaikkia kuntia, joista uusi kunta on muodostunut. En vain keksi sopivaa nimeä kun meinaa mennä sormet solmuun. Olisiko tyyliin "(Nykyiseen?) Joensuuhun yhdistetyt kunnat" sittenkin parempi (vaikken olekaan kepulainen)? --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Ehkä "J:n alueella sijainneet kunnat"? --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 12.12 (EEST)

Nykyään on useimmiten luokiteltu entisiä kuntia suoraan nykyisen kunnan alle aakkostuksella " |* Entisen kunnan nimi ". Yleensä suurissakaan kuntallitoksissa ei ole liitoskuntia niin paljon, että tarvittaisiin omaa väliluokkaansa. Toki tämäkin luokitus voi joskus muuttua. Joissain kaupungeissa entisiä kuntia on luokiteltu kaupunginosaluokkiin, jos kaupunginosat likimain ovat vastannet entisiä kuntia alueeltaan. --Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 12.54 (EEST)

Tulos?

Mikäs tämän keskustelu lopputulema nyt oli? "Pika"poistossa roikkuu nyt viisi kaupunginosaluokkaa, joissa on jokaisessa kaksi artikkelia. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Yritin löytää keskustelusta lopputulemaa. Sieltä löytyi käsittääkseni konsensus seuraavista asioista: (1) Kuvia ei luokitella artikkeliluokkiin. (2) Yksi artikkeli ei yleensä riitä siihen, että luokka tarvitaan. (3) Luokan luominen ja poisto eivät ole mitään lopullisia päätöksiä, vaan mennään tilanteen mukaan. Vaikka luokka olisi poistettu artikkelien vähyyden vuoksi, se voidaan luoda uudestaan, kun luokiteltavaa tulee lisää.

Kaikkiin näihin voin yhtyä. Tällä hetkellä on kuitenkin "pikapoistossa" ollut jo kuukauden verran viisi kaupunginosaluokkaa, joissa on kaksi artikkelia (kaupunginosa itse ja yksi järvi). Juuri tästä Urjanhai kysyi: ... heti jos luokan pääartikkelin (=kaupunginosa) lisäksi tulee yksi artikkeli, niin luodaanko luokka, vai luodaanko luokkia vasta, jos artikkeleita tulee isompi määrä. Yhteisö ei näytä keskustelleen Urjanhain kysymyksestä eikä siihen ole siten löytynyt näkemystä suuntaan eikä toiseen. – Käytäntö kertoo: Luokkia tulee luoda vain tarpeeseen, jos useampi artikkeli kuuluu selvästi samaan ryhmään. Sellaisia luokkia, joihin ei voi tulla muutamaa artikkelia enempää, ei pidä luoda. --Jmk (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 08.20 (EEST)

Tuo merkittävyyskeskustelu alkoi silloin, kun ko. kaupunginosaluokissa oli vain yksi artikkeli. Yhden artikkelin luokkia ei pidä tehdä. Nyt joka luokassa on kaksi artikkelia. Kaupunginosissa pääsääntöisesti sijaitsee jotain kohteita, joko luotokohteita tai rakennettua ympäristöä, joista tehdyt artikkelit ovat merkittäviä. Sen, kuinka paljon näihin nyt kyseenalaistettuihin luokkiin on mahdollisesti tulossa artikkeleita merkittävistä aiheista, näkee vasta tulevaisuudessa. Missään ei ole vedetty alarajaa sille, montako artikkelia pitää olla. Mitään tarkkaa alarajaa ei ehkä kannata vetääkään. Nyt kaupungiosa ja siellä sijaitseva järvi (tai muunaiheinen artikkeli) ovat molemmat luontevasti wikilinkitettävissä toisiinsa artikkeleiden tekstissä, joten samaan maantieteelliseen ympäristöön liittyvien artikkeleiden löytyminen ei edellytä välttämättä omaa luokkaa, joten sen puolesta kaupunginosaluokat ovat vielä tarpeettomia. Jos artikkeleiden määrä lisääntyy, luokan voi tehdä uudestaan, siinä ei ole mitään karenssiaikaa eikä tarvitse pitää palautusäänestyksiä. Tässä yhteydessä sanoisin että "useampi artikkeli" tarkoittaa niin montaa artikkelia, että niiden wikilinkittiminen kaupunginosa-artikkeliin ei olisi mielekästä, vaan artikkeliin muodostuisi väkisinkin luettelo. Nämä voinee poistaa ainakin toistaiseksi ja luokat voi luoda uudestaan sitten kun niihin on tullut lisää luokiteltavaa.--Htm (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 13.05 (EEST)

Keskustelun perusteella poistan nuo kaksiartikkeliset kaupunginosaluokat. Lisäsisällön kertyessä luokat voi luoda uudestaan. --Jmk (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.19 (EEST)

Ei keskustelu tuollaisiin johtopäätöksiin pitäisi olla päätynyt. Keskustelu on vielä auki, koska moni lähtövaiheen asia ja epäkohta / käytäntö on yhä korjaamatta. Siten ei vielä ole lopputuleman ja toimenpiteiden aika. Aloitetaan nyt vaikka aivan alusta eli luokkien poistokeskustelusta Merkittävyys-mallineella. Jos sillä aloitetaan luokkaanpistokeskustelu pitää koko show vetää takaisin ja mahdolliset poistot palauttaa, koska noin menetellään johdetaan harhaan, annetaan väärä ohjeistus ja menetteklytapa. Näin toimien poistoa ajavat byrokraatit suututtavat tavalliset sisältöä järjestelevät ja tulevaisuuteen katsovat editoijat!

Tähän liittyen, sitten kun sopiva malline/ ohjeistus on antaa (mitä ei ole vielä näkynyt, uudet byrokraatit tuuppaavat typeriä Merkittävyysmallineita edelleen, viimeksi eilen), luokkien tapauksessa olisi mielestäni perusteltua antaa poistokeskustelulle huomattavasti kolmea päivää enemmän aikaa, minimissään vaikka viikkoina sama. Liäaksi näkisin yleisesti, että luokituksen poisto ei saa olla tekninen kappaleiden laskemisprosessi sisältöön kurkkaamatta. Jos aiheen pääartikkeli antaa kuvan tulevien artikkelien tarpeesta / mahdollisuudesta ei poistoon pidä suin päin ryhtyä, vaan on parempi toimia tulevaisuutta rakentavasti, ei hyviä rakenteita tuhoten.

Kolmanneksi ennen kuin Luokitusohjeistus on selkeä ohjeistus- ja käytäntösivulla eikä näissä kahvihuoneen hyvin polveilevissa keskusteluissa, ja ohjeistuksesta on etenkin ohje/käytäntösivun yhteydessä keskusteltu ja mahdollisesti muuttuneet käytännöt esimerkiksi ohjeelliset kappalemäärät selkeästi käyttäjille tiedotettu - joku kuukausia kesälomakaudella jatkuva ja useimmilta unohtunut keskustelu ei ole sitä - voisi yleensä luokkapoistoja ryhtyä vasta toteuttamaan. Luokitusta koskevia ohjeita ei ole päivitetty pitkään aikaan, eikä ylläpitäjien tai muiden postoja ajavien ohjeistusta ajantaistettu. Viimeksi eilen eräskin käyttäjä tuuppasi artikkelien Merkittävyys-mallinetta kolmen päivän vasteajalla pyrkiessään pakottamaan luokkia luoneita pikareagointiinko? Tuollaista ei saisi käyttää tälläiseen tarkoitukseen, joska se ei juurikaan liity Luokka-asiaan. Eli rakenteet kuntoon, ohjeet ja ohjeistukset selviksi myös Luokkien poistomenettelyyn liittyen, selkeä tiedotus käytännöistä myös Ajankohtaista-sivun kautta. Kun rakenteet on kunnossa ja ohjeet selkeät, väärin keskustelun alöussa ja aikana mahdollisesti poistoon laitetut luokat palautettu, niistä tulee luokat luoneille tiedottaa selkeästi selviä ohjeita käyttäen. Näin toimitaan selkeiden, yhteisesti näkyvillä olevien ohjeiden mukaan. Kohta on liki vuorokausi taas puurrettu sekavien luokkien poistovaatimusten takia (spinoffeineen), ja Merkittävyys-mallineella aloitetut siis virheelliset luokkien poistovaatimukset väsyttävät. --Paju (keskustelu) 19. lokakuuta 2018 kello 05.36 (EEST)

Voi olla että poistokeskustelu sopisi näihin paremmin kuin merkittävyyskeskustelu. Poistokeskustelu vain on menettelynä sen verran vähemmän tunnettu ettei sitä aina huomata käyttää. Tosin siellä sitten asiat tyypillisesti roikkuvat yli puoli vuotta, eikä niitä siellä kukaan huomaa, eikä sekään välttämättä ole hyvä. Mutta toisaalta vaikka luokkia tulisi poistetuiksikin niin keskustelua voi jatkaa, ja jos keskustelun lopputulos olisi, ettei poistoon päädytä, niin silloin luokat on helppo luoda uudellleen. Tässä keskustelu varmaan jäi joiltain osiltaan hiukan kesken, vaikka jo noissa viimeisissä kommenteissa (etenkin Käyttäjä:Htm yllä) tuli jo mietittyä asiaa varsin pitkälle ja esitettyä hyviä periaatteita. Kuitenkin mielestäni kokonaisuudessaan periaatteita voisi pyrkiä kirjoittamaan auki myös vielä hiukan kootummin, vaikka tuossa Htm jo kiteytti niitä varsin hyvin. Vapaaehtoisprojektissa tämä vain on aina väistämättä hidasta, koska me kaikki emme asu täällä, tai vaikka asuisimmekin, niin usein on kuitakin muuta askaretta. --Urjanhai (keskustelu) 19. lokakuuta 2018 kello 08.47 (EEST)

Toisaalta siihen tulokseen on tultu aiemmin esim. luokissa, joita loi aikoinaan Käyttäjä:Auru Aro, ettei luokkia ole syytä luoda tulevaisuuden varalle "varastoon". Joissain tapauksissa pienenkin määrän artikkeleita sisältävät luokat on katsottu peustelluiksi. Silloin kysymys asettuu siihen, mitkä ovat ne tapaukset ja perusteet, joiden mukaan joskus jossain luokassa voi olla vähän artikkeleita. Silti myös perusteet muutuvat koko ajan: kun artikkelien määrä koko fi-wikipediassa tai jossain sen aihepiirissä kasvaa, luokittelu muuttuu ja luokittelun perusteet saattavat muuttua samalla. Siksi yksityiskohtaisia mutta samalla yleisiä periaatteita on vaikea asettaa ennakkoon. Eli kuten Htm yllä sanoi, tarkkaa rajaa (mille tahansa luokalle) on vaikea asettaa.

Sen sijaan periaatteita voi lähestyä ylhäältä päin: Mitkä ovat niitä aiheita, joissa kattava luokitus pienilläkin artikkelimäärillä on perusteltu, vai muuttuuko tämäkin artikkelimäärän kehittyessä ja tilannekohtaisesti?

Kaupunginosien kohdalla kysymys asettuu silloin nähdäkseni sen mukaan, tuoko kattava luokitus jonain ajan hetkenä olemassa olevalla artikkelimäärällä lisäselkeyttä ja parantaako se käytettävyyttä vai vai vähentääkö se selkeyttä ja huonontaako se käytettävyyttä. Voidaan nähdäkseni sanoa, että luokka, jossa on kovin ylenmääräisesti sisältöä ja varsinkin isoja esim. usean kymmenen artikkelin ryhmiä useammasta eri ala-aihepiiristä saman luokan sisällä, voisi hyötyä tarkemmasta luokittelusta. Toisaalta jos jonkun luokan kaikki sisältö on monissa sisäkkäisissä pikkulokeroissa, käytettävyys heikkenee. Eräs aiempi esimerkki oli kun Käyttäjä:Nenoniel halusi luoda luokkia "Kunnan X järvet" jokaiseen nykyiseen ja entiseen kuntaan. Mutta jos artiukkeleita järvistä oli jossain kunnassa vain jokunen, niin luokkarakenteesta tuli liian syvä ja sekoittava. Joissain kunnissa olisi ehkä ollut parempi lähteä liikkeelle luokasta "Kunnan X luonto" ja katsoa, lisäisikö se selkeyttä, ja olisiko ehkä ensin ollut selvermpi luokitella järviä vaikka maakunnittain niin kuin esim. kyliä ja kirkkorakennuksia on luokiteltu.

Tuosta lähtien siis kysymys kaupunginosien kohdalla on se, milloin on tarpeen kattava luokittelu kaupunginosien mukaan jonkun kunnan sisällä. Suurimmissa kaupungeissa, missä sisältöä on paljon, se voi ehkä olla tarpeen, ja jos kaupunginosia, joiden luokkaan tulee artikkeleita vain pari tai muutama, on vähän, niin voi olla perusteltuas tehdä luokittelusta kattava. Kysymys siis kuuluu silloin, onko perusteltua tehdä luokittelusta kattava myös silloin, jos varsin moniin luokiin tulisi varsin vähän artikkeleita? Tähän en välttämättä halua itse tässä vastata, koska maalaisena muokkaan kaupunkiaihepiiriä vähemmän. Sen sijaan tätä voi lähestyä katsomalla nykyistä luokitelua luokassa Luokka:Suomen kaupunginosat. Esim. Helsingissä luokittelu on melko kattavasti ja luokissa myös on sisältöä kohtalaisesti. Turussa taas luokkia on vain osalla kaupunginosista, mutta voi olettaa, että tämä johtuu enemmän luokittelun keskeneräisyydestä kuin artikkelien vähyydestä. Voi silti olla että ilman luokkaa olevia kaupunginosia ehkä voisi tulla enemmän. Tampereella voisi kuvitella, että luokittelua olisi tehty pidemmälle. Sielläkin on kaupunginosia ilman luokkaa, mutta muutama kokeeksi avattu antaa vaikutelman, että mahdollisersti artikkeleita ei olisi. - Tätähän ei tarvitse arvailla silloin, jos kaupungilla on karttapalvelussaan aluejaot, vaan voi esim. luokasta Luokka:Turku tai Luokka:Tampere käydä läpi mikä on sisällön luokittelutilanne kaupunginosittain (ehkä joklu ossaa tehdä sen jopa jollain työkalulla). Eli löytyykö esim. luokasta Tampere kaupunginosaluokliin luokittelematonta sisältöä vai onko noiden ilman luokkaa olevien kaupunginosien tilanne se ettei artikkeleita ole?

Ja lopullinen kysymys: haittaako se jos luodaan kaupunginosaluokat johonkin kaupunkiin, ja jos luokkia luokkia luotaisiin heti jos tulee yksikin muu artikkeli itse kaupunginosa-artikkelin lisäksi? Tai haittaako se vasta, jos hyvin pieniä luokkia olisi huomattavan suuri osa kaupunginosaluokista?

Ainakaan tämä ei varmasti ratkea merkittävyyskeskusteluilla. Sen sijaan se voisi ratketa selaamalla luokkaa Luokka:Suomen kaupunginosat ja arvioimalla onko luokittelu siellä toimivaa. Ja viimeisaenä kysymyksenä: onko tästä luokittelusta haittaa? Jos kaupungissa on alaluokittelu myös aiheen mukaan kattavaa, niin haittaa tuskin on. Toisaalta taas oikeastaan minkään kohteen jonkun kaupunkiluokan alla ei oikeastaan tulisikaan olla vain pelkässä kaupunginosaluokassa vaan sen tulisi aina olla myös jossain aiheenmukaisessa luokassa (kai vielä mielellään myös itse kaupungiun luokan sisällä eikä esim. maakunnan alla). Mutta jos tämä on kunnossa, niin onko "pienistä" kaupunginosaluokista haittaa? Tämä ei nyt ole siis väite vaan kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 15.37 (EEST)

Mutta otetaan vielä vastaesimerkki: Luokassa Luokka:Naantalin kaupunginosat ei ole ainuttakaan alaluokkaa, vaikka artikkeleita luokassa Luokka:Naantali on varsin runsaasti, kun niitä on vuosien varrella luonut Käyttäjä:Makele-90. Kun kaupunki on pieni, niin ratkaisu voikin olla perusteltu. Tässä keskustelun lähtökohtina ovat tainneet olla astetta suuremmat kaupungit Hämeenlinna ja Kuopio. Niihin rinnastuu suurehko kaupunki Turku jota myös moni on muokannut. Kysymys siis oikeastaan pelkistyy siihen, onko suurissa tai suurehkoissa kaupungeissa kattavasta luokittelusta kaupunginosan mukaan jotain haittaa?--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 15.44 (EEST)

Miten joku voi kirjoittaa kilotavutolkulla tekstiä sanomatta yhtään mitään? --Otrfan (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 15.45 (EEST)

Olet kai sinä elämässäsi kirjojakin lukenut? Varmassti olet. Tiivistetään: "Haetanneeko tuo mittään?" (Siis systemaattinen luokittelu kaupunginosan mukaan suurehkoissa kaupungeissa kun enimmissä luokissa on jonkuinkin veran sisältöä.)--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 16.20 (EEST)

Tämä on keskustelu, ei kirja. Jos tuon kaiken tyhjänpäiväisen jaarittelun pystyi tiivistämään kolmeen sanaan, niin olisit jo alkujaan vain kirjoittanut ne kolme sanaa. --Otrfan (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 17.21 (EEST)

Naantalista ei ole saatavilla kaupunginosakarttaa, siksi luokittelua kaupunginosittain ei ole tehty. Turun karttapalvelusta kaupunginosajako löytyy ja Turkua olenkin luokitellut paljon kaupunginosittain. Luokittelu on kesken sen osalta. Suurimmilla kaupungeilla on omat karttapalvelut jossa kaupunginosajako esitetään. Pienemmillä kunnilla tälläistä ei yleensä ole, jolloin luokittelu voi olla mahdotonta. Luokittelu kaupunginosittain tulee perustua luotettaviin lähteisiin, ei omiin näkemyksiin. Usein on tilanteita, jossa muokkaaja väittää jonkin kohteen sijaitsevan eri kaupunginosassa, mutta karttapalvelusta selviää että hänen mutunsa oli väärässä. Siksi esimerkiksi Naantalista ei voi tällä hetkellä luoda kunnollista kaupunginosaluokitusta. Kaupunginosaluokassa tulisi olla useita artikkeleita. Jos luokassa on vain artikkeli kaupunginosasta ja esimerkiksi koulusta, ei luokassa ole tarpeeksi sisältöä. Joissain tapauksissa voi kuitenkin olla perusteltua luoda näitä muutaman artikkelin luokkia jos se muuten selventää ja yhtenäistää luokkarakennetta. Esimerkiksi jonkin kunnan kaikista 20 kaupunginosasta on omat luokat. Niistä 17 kaupunginosaluokassa on jokaisessa kymmeniä artikkeleita. Kolmessa kaupunginosaluokassa on kuitenkin vain kussakin kaksi artikkelia. Tässä tapauksessa on perusteltua luoda niillekin omat luokat. –Makele-90 (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 17.17 (EEST)

Botin suorittamien keskusteluarkistointien järjestys

Tämä käytäntökahvihuone herätti pienessä mielessäni kysymyksen keskustelujen arkistointijärjestyksestä, joten ulostan tuumailuni tänne. Botti arkistoi keskustelut päättymisjärjestyksessä eli siis joskus eri järjestyksessä kuin missä ne ovat alun perin kahvihuoneeseen ilmestyneet. Eikö olisi persupersupersumahtavaa, jos botti osaisi arkistoidessaan laittaa keskustelut arkistoon alkamispäivän mukaiseen järjestykseen eli samaan järjestykseen, jossa ne on kirjoitettu (tämä on asian tekninen puoli). Pientä sekavuutta kuitenkin aiheutuu siitä, kun joku viittaa aiempaan keskusteluun, joka arkistossa onkin myöhäisempi keskustelu. Jotta saadaan mukaan käytäntöasiaakin, niin kysyn, salliiko jokin käytäntö keskustelujen järjestyksen muuttamisen arkistoitaessa. Vai kieltääkö jokin käytäntö sen? --Lax (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 16.55 (EEST)

Tämä olisi erittäin hyvä muutos. Varmastikaan käytännöt eivät ole esteenä, koska ehdotus on puhtaasti käytännöllinen. -188.238.44.210 16. lokakuuta 2018 kello 17.00 (EEST)

Käytännön osalta vastaan, että en jaksa tietää. Käytännön osalta totean, että olen ainakin itse vuosien saatossa löytänyt useista eri paikoista päivämäärättömiä keskusteluja, joita botti ei ole osannut arkistoida vaan ne ovat jääneet keikkumaan alkuperäiseen paikkaan. Niille on käytännössä käynyt kolmella eri tavalla: 1) Ne ovat edelleen alkuperäisessä paikassa keskustelusivun alussa. (Esimerkkinä vuoden 2015 joukkoviesti koskien medikaalista translaatioprojektia. Nähtävissä vaikkapa täällä.) 2) Joku on pannut niihin jälkikäteen nimmaripäiväyksen, jolloin botti on noutanut ne uusimpaan arkistoon. Niiden oikea paikka olisi ollut vaikkapa arkistossa nro 19, mutta kun niihin on pantu sinänsä oikea päivämäärä parin vuoden kuluttua, ne siirtyvätkin arkistoon nro 28. 3) Ne siirretään käsin oikeaan arkistoon ja joskus peräti oikeaan paikkaan. Olen itse joskus siirtänyt käsin keskusteluja arkistoon oikeaan kohtaan eli samaan väliin, missä ne olivat aikanaan keskustelusivullakin. On teoreettinen kysymys, onko kohdassa 3 mainittu arkiston jälkikäteinen täydentäminen arkiston järjestyksen muuttamista vai onko se vain arkistoinnin korjaamista kuntoon. (Esimerkiksi aikaleiman lisääminen bottia varten, sitten viestin poistaminen kumminkin käsipelillä → ja siirto arkistoon). Ei sitä kukaan koskaan ole kieltänytkään. En usko, että järjestyksen muuttaminen olisi sen haitallisempaa kuin se, että keskustelut ryntäävät botin ajamina ihan minne sattuu kuin karja huonon lammaskoiran edellä. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 11.38 (EEST) Täydennetty kommenttia. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 12.00 (EEST)

Kerroin tällä hetkellä toimivan arkistobotin ohjaajalle tästä keskustelusta arkistobotin keskustelusivulla. Asiaan tosiaan liittyy myös tekninen puoli. Jos tekniikka ei anna myöten, käytäntökeskustelu on periaatteessa turhaa, paitsi sen osalta, voiko ja kannattaako arkistoja järjestellä jälkeenpäin käsin. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 12.23 (EEST)

Tällä hetkellä tekniikan puolesta tuollainen ei ole mahdollista, joten se vaatisi koodin kirjoittamista, mikä ei tällä hetkellä ole ajan puolesta mahdollista. Eniten asiaa hankaloittaa se, että botin pitäisi siirrellä viestejä arkistojen välillä + arkistojen maksimi koot. --4shadoww (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 14.55 (EEST)

Arkistossa oleviin keskusteluihin voi olla linkkejä, eikä keskusteluja voida enää siinä vaiheessa siirtää kun ne on kertaalleen arkistoitu. -kyykaarme (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 21.01 (EEST)

Pannaan tähän muuten sellainen tekninen huomio, että linkit eivät mene rikki arkiston sisäisissä siirroissa. Jos linkki on tyypillinen nimilinkki (Arkisto_19#Aiheen_nimi), niin risuaita-koodi löytää aiheen arkistosivulta siitä kohdasta, missä se kulloinkin on. Jos sen sijaan linkki onkin MediaWikin ohjelmiston sisäisesti käyttämä "sektionumero", joka muodostuu otsikoista laskemalla niitä yksi kerrallaan ylhäältä alas, numerointi muuttuu, jos arkiston järjestystä muuttaa. Vasta sitten, jos käsin mennään siirtämään keskusteluaihe yhdestä arkistosta toiseen, linkki menee rikki. Toisaalta on myös niin, että monet ovat ne hyvää tarkoittavat käyttäjät tai ylläpitäjät, jotka saavat aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä, kun innostuvat jotain korjaamaan. Silloin on hyvä noudattaa periaatetta: "Jos se on rikki tahi jos se on ehjä, älä koske siihen. Poistu ja unohda." --Pxos (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 13.05 (EET)

Laiskuus olkoon ohjenuoramme, johon saamme hirttäytyä. --Lax (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 14.19 (EET)

Yrityksen merkittävyys

Tapaus Birkkalan tila nostaa mielestäni tarpeen määritellä, milloin yritys on riittävän merkittävä Wikipediaan. Onko mitään aiempia linjauksia? --Vnnen (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 18.46 (EET)

Suuntaviivoja ja luokka arkistoituja poistoäänestyksiä. --Jmk (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 18.52 (EET)

Vaalimainokset

Vaalimainosartikkeleita tulee. Mielestäni pitäisi sopia menettelytavoista mainosartikkeleiden kanssa menettelystä. Artikkeli, joka alkaa "NN on johtava kunnallispoliitikko..." on selkeästi mainos ja myös tehty mainostarkoituksessa. Mainokset voi pikapoistaa. Noiden ehdokkaiden paimentamiseen menee kamalattomasti aikaa eikä niitä kukaan jaksa, sen huomaa muun muassa odottavien muutosten jonon kasvamisesta. Siinä vaiheessa kun odottavien muutosten määrä huitelee tuhannessa, ollaan jo epätoivon partaalla. Tarkoitan sitä, että wikipedistien turhautumisen estämiseksi pitäisi sopia selkeästä menetttelystä, keinojahan projektin suojelemiseksi meillä on, esimerkiksi sukkanukketulvaa on pystytty rajoittamaan.--Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 23.45 (EET)

Minun mielestäni voisi suoraan poistaa selkeät mainokset joten kannatan. Niissä on yleensä ollut tyylikin sellainen ettei ole Wikipedian tyylistä tietoakaan. --Linkkerpar™ 10. marraskuuta 2018 kello 05.42 (EET)

Aikaisempien vaalien yhteydessä olen rohkaissut aloittajaa siirtämään tuotoksensa vaaliwikiin. Siihen oli jopa malline Malline:Vaaliwiki. Onkohan Vaaliwiki ihan kuollut. Voisiko sen elvyttää? --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 11.22 (EET)

Aloitin elvytyksen. Suosittelen mallineen viljelyä. --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 12.13 (EET)

Tuo on varmasti hyvä vaihtoehto, täytyy muistaa tuo malline (helppo nimi). Kiitos tiedosta!--Htm (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 12.35 (EET)

Älä koskaan äänestä ihmistä, joka tarjoaa kahvia vain vaalien alla. Nämä artikkelialoitukset vaalien alla toimivat minulle samanlaisina antimainoksina.--MAQuire (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 12.50 (EET)

Jollain vaalimainossivulla jo ihmettelinkin että pitääkö vaalimainosartikkeleita roikuttaa Wikipediassa kolmea vuorokautta. Voisiko ylläpitäjä poistaa ne jo aiemmin. Ehdokas kyllä vahtii sivua ja tuo nopeasti esille, jos jotain todella merkittävää on. --Talonmies (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 13.11 (EET)

Lähinnä mulla oli mielessä se, että Malline:Korjattava/mainos -mallineen lätkäisyn ja merkittävyys kyseenalaistettu -mallineen lisäämisen sijasta tulisi pikapoisto/mainos -malline etusivulle ja ehkä artikkelin aloittajalle kehoitus kääntyä vaaliwikin puoleen kuten Tappinen tuolla ylempänä suositteli. Jos merkittävyyskynnys ei selvästi ylity, on aika turhauttavaa alkaa korjata artikkelia neutraalimpaan muotoon. Ja turhautumista tulee välttää.--Htm (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 00.26 (EET)

Eikö mainoksille ole jo menettely olemassa? On olemassa {{Pikapoisto}}-malline ja valikossa poistosyy Y11 "Mainos". --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2018 kello 16.01 (EET)

Henkilötietokäytännöt

Onkos jossain käyty keskustelua henkilötiedoista wikipediassa vrt. uudet tietosuojasäädökset (GDPR)? Joissakin mallineissa on kenttiä, joiden liittyminen aihepiiriin ei ole aina aivan selvä ja voivat olla täysin tarpeettomia/poistettavia. Ipr1 (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 15.11 (EET)

En tiiä paljonko on keskusteltu, mutta esimerkiksi jäsenyydet järjestöissä eivät ole julkista tietoa, ellei niitä tietoja ole jo muualla julkaistu. Jotkin kansalaisjärjestöt näyttävät turhaan kipuilevan sen kysymyksen parissa, kuuluvatko ko. tiedot edes järjestön hallitukselle. Kyllä kuuluvat pienin rajoituksin. Esimerkiksi jäsentietoja ei ilman jäsenen lupaa saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. --Höyhens (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 20.05 (EET)

Visual Finland -kuvapankki

Käyttäjä juha.kalaoja lisäilee kuvatoimisto(nsa) linkkejä Aiheesta muualla -osioihin. Eikös nämä ole mainostusta? --Huhdanjo (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 00.00 (EET)

Ainakin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kohdalla kyse oli linkin korjauksesta. Linkki oli ohjattu menämään ensin tänne ja sitten se korjattiin menemään tänne.--Puppe100 (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 07.25 (EET)

Kuvapankit ja -toimistot voi mielestäni poistaa, elleivät ne ole poikkeuksellisen merkittäviä. Suomessa on hyvin paljon valokuvaajien kuvapankkeja, eikä ole tarkoitus, että Aiheesta muualla -osa, on niiden mainostuspaikka --Abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 09.53 (EET)

Riittää varmaan, että siellä on mahdollisesti linkki Commonsiin. Se on varmaan yksi laajimmista kuvapankeista.--Puppe100 (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 16.25 (EET)

Se, mitä commonsissa saattuu olemaan mistäkin aiheesta, on käytännössä erittäin vaihtelevaa. Linkki commonsiin on hyvä useimmiten olla, koska se kertoo suoraan wikipediaa varten käytettävissä olevan sisällön. Itse aiheesta se melko usein kertoo aika vähän ja harvoin korvaa muita lähteitä. Sikäli linkki commonsiin ei useinkaan ole peruste olla käyttämättä muita linkkejä. Sen, tuleeko esim. kuvatoimistojen linkkejä lisätä tai olla lisäämättä muista syista, näkisin tämän takia pitkälti omana kysymyksenään.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 19.08 (EET)

Voidaanhan sitä pitää omana kysymyksenään, mutta kaupallisen kuvapankin linkkien lisääminen Wikipediaan on spammaamista, ja linkit tulee poistaa. Jos lukija haluaa nähdä lisää kuvia joita ei löydy artikkelista tai Commonsista niin niitä löytyy hakukoneella, ja jos lukija haluaa ostaa kuvia aiheesta, niin sekin hoituu hakukoneen kautta. Jos esim. jonkin paikallisjärjestön tai museon sivulla on kuvia aiheesta, niin se voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti. -kyykaarme (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 22.33 (EET)

Pakkohan sitä on pitää, eikä se mitenkään sulje pois sitä, että tuohon päädytään. Museoilla ja vastaavilla taas onkin nykyään laajoja kuvapankkeja. Ehkä se kaupallisuus tuossa muodostuu vedenjakajaksi. Kaupallisten kuvapankkien sisaällöt myöskään yleensä eivät ole tietosisällöltään kovin kiinnostavia Wikipedian kannalta. Museoiden, niin historiallisten kuin luonnontieteellisten tarjoamat sisällöt taas usein ovat juuri tietosisällöltään kiinnostavia ja niillä arvatakeseni lähes aina on palveluissaan Wikipedian kannalta hyödyllisempiä sisältöjä.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 22.48 (EET)

Katsoin nyt muutamaa kohdetta tuosta kuvapankista. Kuvat ovat epäilemättä valokuvina laadukkaita, mutta en sanoisi että ne tuovat ao. artikkeleihin lisäarvoa sisältönsä puolesta. Niiden käyttötarkoitus vain nyt on eri. Ja toinen on tuon kaupallisuuden arviointi. Se voisi olla rajoitus silloinkin jos sisältö muuten olisi wikipedian sisällöllisiä tavoitteita vastaava. Joku kaupallinen toimija, joka toimii jollain kuvatuista alueista, voisi olla kiinnostunut noita ostamaan, mutta Wikipedia taas ei sovi kaupallisen sisällön hakemistoksi.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 23.05 (EET)

Kiitos keskustelusta. Suoritan puhdistustyön. --Huhdanjo (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 19.34 (EET)

Wikipedia:Tarkistettavuus: Lähteiden tulisi olla suomeksi -kohdan poisto

Tarkistettavuus-käytännössä on ollut sen ensimmäisestä versiosta lähtien kohta Lähteiden tulisi olla suomeksi.

Koska tämä on suomenkielinen Wikipedia, lähteiden tulisi olla suomenkielisiä aina kun se on mahdollista luotettavuudesta tinkimättä. Jos suomeksi ei ole olemassa hyvää alkuperäistä lähdettä muuta kuin käännöksenä, tulisi viitteissä mainita sekä alkuperäinen lähde että käännös. Jos ei-suomenkielinen lähde käännetään suomeksi lainaustarkoituksessa, pitää alkuperäiskielinen lainaus olla myös mukana tarkkuuden säilyttämiseksi. Huomaa, että – viimeisenä keinona – vieraskieliset lähteet ovat normaalisti tarkistettavissa käännöksen kautta ja ne voidaan hyväksyä vaikka käännöstä ei olisi olemassa.

Teksti on käännetty englanninkielisen wikipedian silloisesta käytäntötekstistä ja on sielläkin kirjoitettu huomattavasti neutraalimmaksi. Suomenkielisessä Wikipediassa tätä kohtaa ei kuitenkaan olla ikinä seurattu tai valvottu joten ehdotan, että yksinkertaistetaan käytäntöä ja poistetaan se. --Zache (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 13.26 (EET)

Tuota kohtaa voisi ajatella vähän tarkemminkin. Tarkistettavuuden kannalta, minun mielestäni kirjalähteinä tulisi ensisijaisesti käyttää kirjoja, jotka ovat Suomessa saatavilla, edes kirjastoissa. Suomenkieliset kirjat yleensä ovat, muunkieliset harvemmin. Sitä paitsi jos lähteeksi on merkitty joitain vanhoja englanninkielisiä kirjoja, kyseessä on usein enkkuwikistä käännetty teksti, eikä mainittuja kirjoja ole luettu. Verkkolähteinä pitäisi suosia suomenkielisiä silloin, kun ne eivät ole suoraan jonkin englanninkielisen uutisen tms. pohjalta kirjoitettu. Siten vältetään käännösvirheet ja annetaan kaikille lukijoille mahdollisuus tutustua lähteeseen. Mutta usein englanninkielinen alkuperäinen uutinenkin kannattaa linkittää, sillä Suomen mediassa alkuperäisiä tekstejä usein muutellaan tai yksinkertaistetaan liikaa. --Savir (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 13.37 (EET)

Kyllähän Suomessa on saatavissa jo yleisistä kunnallisistakin kirjastoista runsaasti muunkielistä kirjallisuuta, tieteellisistä ja muista erikoiskirjastoista puhumattakaan, joten tuo väite ei ole tosi. Usein muunkielistä kirjallisuutta on myös perusteltua käyttää jos joko suomenkielisiä lähteitä ei ole tai niitä on niukasti.

Samalla kuitenkin suomenkielisiä lähteitä on suositeltavaa ja jopa välttämätöntä pyrkiä käyttämään etenkin sen takia, että käsitteet ja ylipäätään asiat tulisivat suomeksi oikein ja että tieto muutenkin palvelisi suomenkielistä lukijaa.

Ja jos nyt muunkielinen lähde jostain syystä katsotaan paremmaksi, niin silti sen rinnalla on syytä viitata suomenkieliseen lähteeseen, jos sellainen on, juuri sitä varten että muutakin kieltä taitamaton saa jotain osviittaa helposti.

Ja jos sama, samanlainen tai vastaava lähde on sekä suomeksi että muulla kielellä, nin tietysti silloin on syytä käyttää suomenkielistä.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 17.07 (EET)

Tässä on kyllä eräs sudenkuoppa. Olen kirjoittanut jonkun verran avaruustekniikkaan liittyviä artikkeleja, ja näiden pohjalta on todettava, että vaikka itse pidän suomenkielisten lähteiden käyttöä tärkeänä, on siitä tietyissä aihepiireissä useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomenkieliset lähteet tuppaavat käsittelemään näitä monimutkaisia aiheita usein varsin pintapuolisesti, mikä johtaa paikoitellen ihan selkeisiin asiavirheisiin. Tämän lisäksi termistön kääntäminen on usein varsin kehnoa, ja sitä on hieman "pakon kauttakin" tehty aiheissa, joissa varsinaista suomenkielistä sanastoa ei yksinkertaisesti ole. Itse poistaisin tuon käytäntökohdan, tai muuttaisin sitä muotoon ”Suomenkielisten lähteiden käyttö on suositeltavaa”. --Msaynevirta (k · m) 20. marraskuuta 2018 kello 12.01 (EET)

Olen täysin samaa mieltä kuin Msaynevirta yllä. Monista asioista ulkomaankieliset lähteet ovat yksinkertaisesti laadultaan paljon parempia kuin suomenkieliset. Koko tämä käytännön kohta on jo muutenkin menettänyt merkityksensä aikaa sitten. Käytäntö, jota ei koskaan sovelleta, ei ole käytäntö. jni (k) 20. marraskuuta 2018 kello 12.33 (EET)

Juuri näin. Niistä aihepiireistä, joita itse muokkaan löytyy suomenkielisestä kirjallisuudesta lähinnä käännös termeille eikä muuta. Varsinainen sisältö artikkeliin pitää etsiä muunkielisistä (yleensä englanninkielisistä) lähteistä.--MiPe ^(wikinät) 20. marraskuuta 2018 kello 12.37 (EET)

”Lähteiden tulisi olla suomeksi -otsikko: Koska tämä on suomenkielinen Wikipedia, lähteiden tulisi olla suomenkielisiä aina kun se on mahdollista luotettavuudesta tinkimättä. Jos suomeksi ei ole olemassa hyvää alkuperäistä lähdettä muuta kuin käännöksenä, tulisi viitteissä mainita sekä alkuperäinen lähde että käännös. Jos ei-suomenkielinen lähde käännetään suomeksi lainaustarkoituksessa, pitää alkuperäiskielinen lainaus olla myös mukana tarkkuuden säilyttämiseksi. Huomaa, että – viimeisenä keinona – vieraskieliset lähteet ovat normaalisti tarkistettavissa käännöksen kautta ja ne voidaan hyväksyä vaikka käännöstä ei olisi olemassa.”

Hyvin älykkäästi esitetty eli yo. sitaatti Tarkistettavuus-Käytännössä. Kaikenkieliset lähteet käyvät. Miksi korjata, jos mikään ei ole rikki. Miten esittää se, että on käännös, on mielestäni tässä se miettimisen paikka --87.100.169.47 17. marraskuuta 2018 kello 14.15 (EET)

Lähdettä ei lainata vaan siellä oleva tieto esitetään omin sanoin – ellei tietoa ole esitetty niin lyhyesti ja tiiviisti, ettei sen esittäminen toisin onnistu. Lähteen lainaaminen on kopiointia. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 14.26 (EET)

Kiitos, Kuopio. Keskustelua selkeyttääkin se, että jo kertaalleen kirjoitettu ja lisäksi linkitettu teksti kirjoitetaan tänne vielä uudelleen. Käytäntö ei tosiaankaan vastaa nykykäytäntöä (if juu nou vat ai miin), joten muutos on tarpeellinen, mutta mielelläni näkisin siinä säilytettävän jonkin sortin suosituksen suomenkielisten lähteiden käytölle. --Lax (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 15.00 (EET)

Kiitos Lax, taas pääsit pilkkaamaan minua julkisesti. Etsipä erot nykyisen ja ”ap”-version (1.10.2005) välillä. Jännästi keskusteltavassa kohdassa Orwell astuu peliin, ap-version (1.10.2005) ulkomaalaiset lähteet = nykyversion vieraskieliset lähteet eikä tekstiin ole tehty muutosta, eli tuon perusteella Z:n oli vaikea huomata eroa. Itse olen tottunut siihen, että kun viittaan johonkin (tässä nykyversioon, niin se todellakin vastaa sitä). --87.100.169.47 17. marraskuuta 2018 kello 16.53 (EET)

Kun kirjoitustyyli on sellainen, että se rasittaa lukijoita enemmän kuin on syytä, niin lukijat rasittuvat. Jos noiden samasta IP-osoitteesta kirjoitetun kahden kommentin tarkoitus on jotenkin kertoa, että Zachen sitaatti ja sen kanssa identtinen IP:n sitaatti eivät ole samoja kuin tekstin 1. versiossa, niin voi sentään. Jos on tarkoitus kertoa, että alkutekstiä on jossain vaiheessa muutettu, niin olen kaivanut sen vaiheen esille: tekstiin tehtiin kielenhuoltoa seuraavana päivänä sen tallentamisen jälkeen ja mainittu muutos tehtiin tässä muokkauksessa. Jos keskustelu etenee taas tutuksi "Wikipediassa valehdellaan noin 80 %:sesti" -kupsahteluksi, niin kumoan kommentit ja panen muokkausestoja syynä "yhteisöllisen keskustelun häiritseminen". --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 17.19 (EET)