Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Käytännöt
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Mielipidetiedustelun päättyminen?[muokkaa]

Heips. Kyselisin, kuinka kauan mieleipidetiedustelun on seisottava hiljentyneenä ennen kuin se voidaan arkistoida? Saako esimerkiksi tänne [1] vielä laittaa mielipiteen asiasta?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 6. elokuuta 2015 kello 23.28 (EEST)

Tuo ei ollut mielipidetiedustelu vaan keskustelu, joka on edelleen auki. En tiedä miksi siinä on alettu laskemaan ääniä. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 04.57 (EEST)
Jotta tulee selväksi, että konsensusta ei ole saavutettu. Ne mielipiteet, jotka olen merkinnyt taulukossani otsikolla "tyhjää", ovat oikeastaan ei-kannattavia, jos lukee rivien välistä, joten on melko selvää jo tässä vaiheessa, että ehdotus ei mene läpi. On selkeämpää kertoa asia kuin jäädä loputtomasti ihmettelemään, mitä päätettiin vai päätettiinkö mitään. Keskustelu on edelleen auki, jos siihen haluaa osallistua. Oman kommenttini siellä voi ymmärtää ymmärryksensä määrän mukaan. --Pxos (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 14.50 (EEST) Korjattu kommenttia. --Pxos (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 15.10 (EEST)
Mennään ihan normaalissa järjestyksessä. Ei lasketa ääniä keskusteluista. Jokainen joka haluaa tutkia yhteisön kantaa esiin nostettuun seikkaan voi lukea keskustelun. Jos joku haluaa olla kohtelias, hän voi lukea keskustelun ja kirjoittaa keskustelun loppuun lyhyen yhteenvedon keskustelusta laiskoja käyttäjiä varten. Sitten yleensä keskustellaan yhteenvedon totuudenmukaisuudesta kun se ei kaikkien mukaan ole neutraali tiivistelmä keskustelusta. Sitten kirjotetaan lisää yhteenvetoja, jonka jälkeen pari käyttäjää kertoo kantansa varsinaiseen keskusteluun ja kirjoitetaan uudet yhteenvedot, minkä jälkeen aloitetaan uusi keskustelu uudessa paikassa samasta aiheesta. Summa summarum: kannattaa lukea keskustelu jos haluaa tietää mitä mieltä yhteisö on keskustelussa ollut. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 13.47 (EEST)
Kai tuo yllä oleva on sitten hauskasti kirjoitettu. En osaa arvioida. Joka tapauksessa keskusteluissa pyritään löytämään aina konsensus jonkun päätöksen taakse. Jos kyseessä on olemassa olevan käytännön muuttaminen, konsensusta voi arvoida eri tavoin. Yksi tapa on katsoa, mitä ihmiset ovat asiasta lausuneet ja yrittää hahmotella, onko noin 70–80 % keskustelijoista ehdotuksen takana ja mitä ehdotuksen vastustajat ovat kommenteissaan tuoneet esille. Yleensä erilaisessa päätöksenteossa on hyvä, että lopputulos pyritään selvittämään tarkasti, ettei asia jää epäselvään tilaan. Minulla on omat toimintatapani, kun taas Gopase+f kuvaa yllä olevassa kirjoituksesaan ilmeisesti toisenlaisia menettelytapoja. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 15.59 (EEST)
Onhan tuollaisia yhteenvetoja kirjoteltu aikaisemminkin loppukaneeteiksi useisiin erilaisiin keskusteluihin. En tiedä mihin toimintatapoihin Pxos omalta osaltaan viittaa. Mä kuvailin vain lyhyesti yhteisön aikaisempia toimintamalleja. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.06 (EEST)
Kiitos kuvailusta. Sentree kysyi, koska mielipidetiedustelun voi arkistoida. Esimerkiksi hän antoi käytäntökeskustelun, joka ei ollut mielipidetiedustelu äänten muodossa eikä sitä ollut arkistoitu. Jos vastaan alkuperäiseen kysymykseen, niin mielipidetiedustelun voi arkistoida sitten kun se on päättynyt, mutta arkistointi ei ole pakollista. Viimeistään keskustelusivujen botti arkistoi kaiken täällä olevan. Olisi pitänyt vaan vastata alkuperäiseen kysymykseen ja jättää tuo esimerkin kuvaama asia rauhaan. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.11 (EEST)
Johan siihen Otrfan vastasi ajat sitten... Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.14 (EEST)
En osannut lukea vastausta oikein. No hyvä. Asia on kaiketi sitten jokseenkin selvä joillekuille, mikä riittää minulle. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.16 (EEST)

WP:Point -käytännön alennus käytösohjeeksi[muokkaa]

Vuonna 2013 Käyttäjä:Ilmaisin (tuolloin ilaiho) oli rohkea ja muutti WP:POINT -käytännön käytösohjeeksi [2] vain lyhyen keskustelun pohjalta, ilman konsensusta (kaksi neljästä keskustelijasta piti ohjetta käytäntönä). Näin iso muutos vaatisi mielestäni pidemmän keskustelun ja selvän konseksuksen. Pitäisikö asiaa harkita uudelleen vai annetaanko olla? ¬Antilope 9. elokuuta 2015 kello 17.21 (EEST)

Itse asiassa nyt olisi hyvä tilaisuus mennä historiassa pitemmälle ja purkaa tänne yhden käyttäjän (Dilaudid) aikanaan rakentama, hieman keinotekoinen erottelu käytäntöihin ja käytösohjeisiin: [3], Häiriköivä muokkaustyyli -sivun keskustelu, Käytösohjeiden keskustelu. Ehkä tuo vuonna 2007–2008 oli jotenkin järkevä erottelu, mutta ei kai enää. Kaikki voisivat olla käytäntöjä aivan hyvin. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 17.51 (EEST)
Mitä itse olen ymmärtänyt, niin käytösohje eroaa käytännöstä siten, että käytösohje käsittelee toisten käyttäjien kanssa toimeen tulemista, käytännöt muita asioita. Käytösohje on samanarvoinen kuin käytäntö, molempia tulee noudattaa normaalitilanteissa. --ilmaisin (k) 9. elokuuta 2015 kello 19.18 (EEST)
Sivulle Wikipedia:Käytännöt on kirjattu pitkä litania otsikon Wikipedia:Käytännöt#Työskenteleminen toisten käyttäjien kanssa alle. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.26 (EEST)
Tuo WP:POINT kuitenkin ohjeistaa, miten täällä pitää toimia ja miten ei. WP:HH määrittelee ja kieltää henkilökohtaisen hyökkäyksen. Itse kallistun nyt kannattamaan Pxos:n ehdotusta käytäntö- ja käytösohjeluokitusten yhdistämisestä. --ilmaisin (k) 12. elokuuta 2015 kello 10.49 (EEST)
Järkevintä olis kun ensin mietittäis yhdessä, mitä ohjeita/käytäntöjä yhteisön jäsenet yleisesti noudattavat ja minkälaista toimintaa yhteisö jäseniltään odottaa, ja vasta sen jälkeen mietittäis millaisella ohjeistuksella tähän tulisi pyrkiä. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 13.48 (EEST)

Täsmennyssivun ulkoasu[muokkaa]

Pitäisikö täsmennyssivun ohjetta tarkentaa sanojen tavallisesti ja yleensä osalta? Vai onko tärkeätä? Esimerkiksi täsmennyssivulla Brown on enimmillään kolmekin linkkiä riviä kohti ja johonkin henkilöön liittyvä kuva. Ilmeisesti henkilö on kuuluisa, vaikken tunnistakaan enkä löydä lisätietoa ilman hakua (linkki puuttuu). Jos nämä ovat mielipideasioita, niin voin vapaasti poistella tai lisäillä oman tietoni tuntemukseni mukaan. Samoin joku toinen ihmettelee muokkauksiani ja korjaa mielestään paremmaksi. --Raid5 (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Ymmärtääkseni sitä kantaa on ollut, että muita sanoja kuin itse hakusana ei tulisi linkittää, paitsi jos itse hakusanaa ei ole linkitetty siksi että sitä ei ole arvioitu itsenäisen artikkelin aiheena merkittäväksi ja siksi halutaan linkittää joku mu artikkeli, jossa asiasta on lisätietoa (mutta ei kuitenkaan ole linkitetty ohjausta). Samoin ymmärtääkseni on ollut kantaa, että täsmennyssivuilla ei pitäisai olla kuvia. (Ainakin veikeä orava, joka oli lisätty ao. täsmennyssivulle, poistettiin.) Nämä ehkä lienevätkin täsmennyssivun selkeyden kannalta hyviä periaatteita. (Vai miten on?) Jos jostain esim. suklunimestä tai suvusta onkin täsmennyssivua laajempi artikkeli, niin sen kuvitus on taas oma keskustelunaiheensa.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.14 (EEST)
Hakusanan linkittämisen pitäisi riittää, miksi ihmeessä pitäisi linkittää muita. -Kuvaongelma ratkesi äsken.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.45 (EEST)
Kiitos vastauksista, ehkä niitä tulee vielä lisää, jolloin ohjetta voisi ainakin täsmentää, jos ei haluta kokonaan kieltää tietynlaista muokkausta. En tehnyt täsmennyssivuun muutoksia, koska en ollut varma käytännöstä. Vieläkään en tosin voi vedota selvään ohjeeseen muokkausten yhteenvedossa tai muuten perustellessa. --Raid5 (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.02 (EEST)
Wikipedia:Täsmennyssivu: linkki artikkeliin, jonne lukija halutaan ohjata (ei niitä voi olla monta, kohdesivulla on sitten lisää linkkejä) ja lyhyt kuvaus (siis lyhyt). Jos on aivan pakko lisätä punalinkki, voisi mielestäni viitata lähteeseen. Punalinkkien määrä sivulla on syytä pitää hillittynä.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.16 (EEST)
En tiedä miksi punalinkkien määrää täsmennyssivulla pitäisi mitenkään rajata. Se kuitenkin kertoo lukijalle, että on esim. useita samannimisiä henkilöitä tai paikkoja, ja siten estää väärinkäsityksiä. Samoin täsmennyssivun punalinkkikin toimii mallina wikityksille artikkeleissa. Itse olen joskus luonut täsmennyssivuja, joilla on ainoastaan punalinkkejä. --Otrfan (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.21 (EEST)

Onko asianajaja automaattisesti Wiki-merkittävä?[muokkaa]

Ajauduin vahingon ja Googlen kautta erään nuoren asianajajan wiki-sivulle. Artikkelin ainoa merkittävyyttä puoltava seikka näyttäisi olevan asianajajuus. Suomessa on aihetta koskevan artikkelin mukaan noin 2000 Asianajaliiton (asianajajaa) jäsentä. Onko teemaa koskaan käsitelty? --Caygill (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.30 (EEST)

Ei kai mikään aihe ole automaattisesti merkittävä? Mutta tämä on tietysti mielipidekysymys. J.K Nakkila (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.40 (EEST)
Asianajajat eivät ole olleet automaattisesti merkittäviä ja muistaaksni rima on ollut aika korkealla. Eli taustalla on pitänyt olla joko sellaisia oikeusjuttuja joilla on ollut yhteiskunnallista merkittävyyttä, huomattavaa medianäkyvyyttä tai sitten henkilö on ollut jonkun erityisalan asiantuntija. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.44 (EEST)
Pääsääntöisesti asianajajat eivät ole wikimerkittäviä. Gopase+f (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.51 (EEST)
Sivuhuomautuksena sanottakoon, että ainoat ihmiset, joiden voi sanoa olevan automaattisesti wikimerkittäviä, ovat eurooppalaisten kuningashuoneiden vastasyntyneet prinssit ja prinsessat. Tokihan merkittävyys tulee lukuisten lähteiden kautta, koskapa heitä käsitellään laajasti aiheesta riippumattomissa lähteissä, mutta on hauska kuriositeetti, että on olemassa joukko ihmisiä, jotka ovat merkittäviä heti synnyttyään. --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 12.36 (EEST)
Olen samaa mieltä edellisten kommenttoijien kanssa: asianajajan ammatti yksin ei tee henkilöstä merkittävää. Jos rima tässä viedään liian alas, on lisäksi olemassa riski mainosmaisista artikkeleista. ––Apalsola km 18. elokuuta 2015 kello 02.10 (EEST)

Verkkoviite-mallineen julkaisu-parametri[muokkaa]

Hei, millä tavalla verkkoviite-mallineen julkaisu-parametriin tulisi ilmoittaa verkkojulkaisun lyhennetty osoite, käytetäänkö sen edessä pientä vai isoa alkukirjainta? Mallinesivun ohje suosittaa kumpaakin vaihtoehtoa (taulukossa ”HS.fi” ja esimerkkimallineessa ”ts.fi”). Olen itse käyttänyt aina pientä alkukirjainta, mutta ComradeUranium on ainakin käynyt muuttamassa ilmailuartikkelien verkko-ositteiden alkukirjaimia isoiksi. (esim. tämä) Oma mielipiteeni asiaan on, että jos julkaisu-parametrissä käytetään lyhennettyä verkko-osoitetta (hs.fi, spacenews.com, puolustusvoimat.fi), käytetään sen alkukirjaimena pientä, ja isoa kirjainta voi vastaavasti käyttää tilanteissa, joissa julkaisu-parametriin ilmoitetaan jokin muun muotoinen tieto (esim. Yle Uutiset). Verkko-osoitteiden esitys isolla alkukirjaimella on omasta mielestäni outoa, sillä ne ilmoitetaan kaikessa muussa käytössä yleisimmin pienellä. --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 11.29 (EEST)

Puhut osoitteesta, mutta verkko-osoite merkitään Osoite-parametriin eikä sitä tarvitse Julkaisu-parametrissä toistaa. Verkkoviitemallineen ohjeesta: "Jos sivu on osa laajempaa julkaisua tai sivustoa (esim. uutispalvelut), voidaan sivuston nimi merkitä tähän. Tähän merkitään siis sivuston nimi, ei esimerkiksi sivuston julkaisseen yrityksen nimeä. Julkaisun nimi on oleellinen tieto etenkin verkkolehtien, sanomalehtien verkkoversioiden yms. tapauksessa. Julkaisuksi ei merkitä sivuston verkko-osoitetta paitsi, jos se on myös julkaisun nimi." Esimerkkeinä annetaan YLE Uutiset, Kaleva.plus ja HS.fi. Jos siis sivusto on erillinen julkaisu eikä vain sama kuin julkaisija (jolle on sitten oma parametri), parametri täytetään. Itse olen aika usein merkinnyt julkaisijaksi Yleisradion, mutta en ole jaksanut kirjoittaa julkaisuksi vielä tuota YLE Uutisia, mutta niin se kuitenkin olisi oikein ilmoittaa. Julkaisija on mielestäni kuitenkin tärkeämpi kuin julkaisu.
Mutta vastauksena kysymykseesi: hs.fi on verkko-osoite ja sellaiset kirjoitetaan usein pienellä kirjaimella. HS.fi on osoitteesta löytyvä verkkojulkaisu, jolla on paperilehdestä erilliset uutispäälliköt ja tuottajat. Kyse on siis siitä, kumpi näistä mallineessa ilmoitetaan. Sanoisin, että verkkojulkaisun nimi on se joka ilmoitetaan Julkaisu-parametrillä. Sivuston etusivun osoitetta lienee tarpeetonta erikseen kertoa. – Kuohatti 16. elokuuta 2015 kello 13.20 (EEST)
Mitenkä sitten esimerkiksi Turun Sanomien suhteen menetellään, julkaisijahan on TS-Yhtymä Oy, mutta onko julkaisu Ts.fi, ts.fi vai TS.fi? Käytetäänkö Helsingin Sanomista muotoa Hs.fi, hs.fi vai HS.fi? Entä Pentonin julkaisema Aviation Week, käytetäänkö julkaisu-parametrissä tietoa Aviation Week, aviationweek.com vai Aviationweek.com? --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 13.43 (EEST)
Iso alkukirjain näyttää huomattavasti siistimmältä. Esimerkiksi suositellussa artikkelissa RMS Titanic osoitteiden nimet on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.26 (EEST)
Mielestäni esim. Turun Sanomien verkkosivuston tapauksessa julkaisu-parametrin arvoksi voi antaa ihan Turun Sanomat. Lukeehan se siellä ts.fi:ssäkin sekä selaimen otsikkorivillä että varsinaisen sivun otsikossa. –Kooma (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.40 (EEST)
Olin juuri kommentoimassa samaa Hesarista: sivuston otsikkona on Helsingin Sanomat. Moni lähteiden merkitsijä muuten jättää aina Julkaisu-kentän tyhjäksi ja kirjoittaa sivuston nimen Julkaisija-kenttään; en tiedä, mistä tämä on saanut alkunsa. --Silvonen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.45 (EEST)
Oletan sen johtuvan verkkoviite-mallineen parametrien järjestyksestä: {{Verkkoviite | Osoite = | Nimeke = | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.8.2015 | Kieli = }}. Tuossa ainakin itse tulee yleensä merkittyä vain alusta osoite ja nimeke, ja sitten lopusta julkaisija, viitattu ja mahdollisesti kieli. Helppo ottaa pois siitä välistä pitkä rimpsu ei-niin-tarpeellista tekijästä julkaisupaikkaan, kun taas julkaisu olisi tuon pitkän rimpsun keskivälissä. Ja monta kertaa se menee vähän arpomiseksi mikä laitetaan julkaisuun ja mikä julkaisijaan. Tai no, tuo oli omalta osaltani varsin epäselvää vielä kolmisen vuotta sitten, mutta paremmin olen jo noita täytellyt viime aikoina. --Stryn (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.01 (EEST)
Omalla kohdallani se johtuu muokkausikkunan alla olevasta verkkoviiteMINI työkalusta, jossa on paikka julkaisijalle mutta ei julkaisulle. --Tappinen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.39 (EEST)
Tuo kannattaisi korjata, koska julkaisun nimeä tarvitaan useammin kuin julkaisijaa. --Silvonen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.49 (EEST)
Muutin tuon painikkeen julkaisija-parametrin julkaisu-parametriksi. (Taisin tuon painikkeen vuosia sitten väsätä ja on käynyt itsellänikin mielessä että julkaisu olisi tärkeämpi.)--Jisis (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.04 (EEST)
Olen aika ajoin huomannut käyttäjien keskustelusivuille jätetyn huomautuksia juuri tuollaista menettelyä vastaan: esimerkki. –Ejs-80 16. elokuuta 2015 kello 15.11 (EEST)
Vaikuttaa asiattomalta huomauttelulta. HS.fi-tyylisiä nimiä käytettiin ehkä useammin joskus Internet-kuplan aikoihin, kun .com yrityksen nimen perässä satakertaisti sen pörssiarvon. --Silvonen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.40 (EEST)
Ei tuossa ole mitään asiatonta. Verkkojulkaisu on eri julkaisu kuin paperinen sanomalehti, ja sen olen tuolla sivulla selittänytkin. –Makele-90 (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)
Kotuksen ohje:[4] --Otrfan (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.49 (EEST)
Kotuksen ohjeessa siis sanotaan: ”Internetosoitteita käytetään myös ilman www-alkua. Tällöinkin ne kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella. Eräät sivustot ovat kuitenkin julkisia palveluita. Jos tällaisen sivuston osoite hahmotetaan nimeksi, se voidaan tekstissä kirjoittaa isollakin alkukirjaimella.” Mitä ohjeessa mainituilla yleisillä palveluilla tarkoitetaan, ja sovelletaanko kyseistä kirjoitusasua tavallisiin verkkosivuihin (esim. turunlentokerho.fi)? --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 17.09 (EEST)
Edelleen olen sitä mieltä, että iso alkukirjain näyttää selkeämmältä ja paremmalta. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 17.11 (EEST)
Jälleen poimin summanmutikassa suosittellun artikkelin, Aasiannorsun. Lähteistä esimerkkejä kuinka ne on kirjoitettu: WWF.fi, Tiede.fi. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 17.14 (EEST)
Kotus on kuitenkin virallisesti varmasti se taho, jonka ohjetta meidän tulisi noudattaa wikipediassa jonkun satunnaisen suositellun artikkelin antaman esimerkin sijasta. Verkkoviite-mallineessa ei ole edes pistettä linkin jälkeen, jolloin kotuksen ohjeen mukaan ne tulisi kirjoittaa yleisesti ottaen pienellä (”Internetosoitteita käytetään myös ilman www-alkua. Tällöinkin ne kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella.”).--Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 17.19 (EEST)
Entäpä kun Tiede-lehti on erisnimi, ja WWF on vakiintunut kirjoitettavaksi isolla (lyhenne)? Onko kotus meidän ”Raamattumme”, jota orjallisesti pitää noudattaa? ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 17.26 (EEST)
Kyllä se vähän itse asiassa taitaa näin olla. Wikipediassa esimerkiksi NATOsta käytetään kirjoitusasua Nato, vaikka NATO on järjestön oman ohjeen mukainen kirjoitusasu. Tämän taustalla on pitkälti suomenkielisessä Wikipediassa lain lailla noudatetut kotuksen ohjeet. Tiede-lehti ja WWF ovat yksinään erisnimiä, mutta väitän vahvasti että tiede.fi ja wwf.org ovat verkko-osoitteita, ja niitä koskevat juuri nämä Otrfanin linkkaamat kotuksen ohjeet. --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 17.48 (EEST)

Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että TS:t ja HS:t veks: ilmoitetaan muodossa Turun Sanomat ja Helsingin Sanomat. Näin lukee lehtien sivuillakin. Verkkoviitteestä käy ilmi, että lähteenä on käytetty verkkolehteä. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Tämä olisi yksinkertaisin tapa satunnaisen muokkaajan kannalta. --Thi (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 16.09 (EEST)
Ellen kuvittele aivan omiani, niin Hesarin nettiversio oli joskus taannoin paljon näkyvämmin profiloitunut HS.fi-nimen taa. Nythän sitä ei urlia lukuun ottamatta näy sivuilla oikein missään. – Haltiamieli 17. elokuuta 2015 kello 13.35 (EEST)
Juu, web.archive.org'in tallettamien versioiden perusteella käyttivät marraskuuhun 2012 asti HS.fi-nimeä (esim. [5]), sitten siirtyivät Helsingin Sanomiin. --Ryhanen (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)
Eli alamme mekin korjailemaan vanhoja HS.fi-viitteitä Helsingin Sanomiksi. ComradeUranium (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Mihin perustuu käsitys, että julkaisun nimi verkkoviite-mini -mallinetta käytettäessä tai yleensäkään olisi tärkeämpi kuin julkaisijan nimi? Kokematon muokkaaja saattaa nyt jotain väitettä oikeaksi todistaessaan käyttää lähteenä esimerkiksi saman julkaisijan eri verkkolehdissä julkaistua materiaalia havaitsematta, että kyseessä on sama paska eri paketeissa eikä useankaan saman julkaisijan lähteen käyttö tee artikkelia uskottavammaksi. Julkaisija on kaikissa painotuotteissa ja myös verkkotuotteissa se, joka vastaa sanomastaan ja viime kädessä päättää, mikä on lehden linja ja mikä ei. Lisäksi, kun julkaisijan nimi on valmiiksi ilmoitettu, ei lukijan tarvitse pähkäillä kenen mielipiteestä tässä on kyse. Jukaisijatiedon metsästys on toki hankalaa joskus.--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.19 (EEST)

VerkkoviiteMINI ei ole erillinen malline, vaan painike joka tulostaa verkkoviite-mallineesta yleisimmin käytetyt parametrit niin, ettei harvemmin käytettyjä tarvitse erikseen siivota. Vaikka tuo painike tulostaa nyt julkaisu-parametrin, voi julkaisija-parametrin silti käsin lisätä. Lisäksi mielestäni on usein käytännöllisempää mainita onko jokin tieto julkaistu Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa vai Aku Ankassa, vaikka kaikilla on sama julkaisija Sanoma Media Finland. --Jisis (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.46 (EEST)
Katsoakseni lähdeviitteen ensisijainen tarkoitus on yksilöidä käytetty lähde hyvin ja tarkasti, jotta se olisi myöhemmin mahdollisimman helposti löydettävissä ja tarkistettavissa. Siinä julkaisun nimi auttaa yleensä huomattavasti enemmän kuin julkaisijan. – Haltiamieli 17. elokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)

Entäpä jos sivuston nimi on kirjoitettu isolla, kuten esim. Ajovalo.net, joka on sekä osoite että sivuston nimi? ComradeUranium (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.52 (EEST)

Kannattaisin kotuksen ohjeen ”Internetosoitteita käytetään myös ilman www-alkua. Tällöinkin ne kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella” noudattamista. Kotuksen henkilökunta miettii kuitenkin suomen kieleen liittyviä kysymyksiä palkkatyönään. --Msaynevirta (k · m) 18. elokuuta 2015 kello 00.23 (EEST)

{{Verkkoviite}}-malline on aikanaan laadittu pitkälti asiaa koskevien kansainvälisen standardin ISO 690-2 ja sen pohjalta tehdyn kotimaisen SFS 5831 -standardin pohjalta. (Täydelliset viittaukset ovat mallineen ohjesivulla.) Standardit ohjeistavat merkitsemään viitteeseen nimenomaan (kausi)julkaisun nimen, ei osoitetta. Näin on menetelty myös standardien lukuisissa esimerkeissä. Aiemmissa kommenteissa esitetty ajatus, että julkaisu-parametrissa olisi käytettävä ensisijaisesti verkko-osoitetta (www:llä tai ilman), ei ole ainakaan näiden standardien mukainen eikä ainakaan minun mielestäni järkevä. Verkkojulkaisu on tietysti jotenkin erotettava mahdollisesti samannimisestä paperijulkaisusta: standardien suosittama tapa tehdä tämä on julkaisun tyypin merkitseminen julkaisun nimen jälkeen hakasulkeissa (esim. "[verkkolehti]", "[verkkodokumentti]" tai "[verkkosivu]"). Standardien mukaan julkaisutyyppi on pakollinen tieto, mutta verkkoviitemallineesta se puuttuu. Voisikin olla hyvä ajatus lisätä mallineeseen parametri tätä varten. (Parametrin oletusarvo voisi olla esim. "[verkkosivu]".) Ja vaikka edellä viittasin nimenomaan standardeihin, samansuuntaista ohjeistus on ollut muissakin näkemissäni viitteiden laatimista koskevissa ohjeissa.

On tietenkin tilanteita, joissa verkkosivun osoite on myös julkaisun nimi. Näin on mielestäni aika selkeästi esimerkiksi Kalevan verkkolehden tapauksessa: muotoa "Kaleva.fi" on sivulla käytetty johdonmukaisesti.[6] Sen sijaan esimerkiksi Helsingin Sanomien on verkkoversiossa käytetään nykyisin johdonmukaisesti muotoa "Helsingin Sanomat".[7] Tällöin tätä muotoa tulisi käyttää myös viitemallineissa. Kysymystä siitä, pitääkö osoite kirjoittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella, pitää myös ajatella siinä kontekstissa, että kyseessä on nimenomaan verkkosivuston nimi, ei osoite: sivustojen nimet kirjoitetaan suomen kielessä isolla alkukirjaimella ja niin tulee toimia tässäkin. Siksi edellä viitattu Kotuksen verkko-osoitteiden kirjoitusasua käsittelevä ohje ei tähän päde.

Jonkin verran ongelmia aiheuttaa tietysti se, että verkkolehtien nimet saattavat vaihtua ja uudet nimet päivitettyvät myös vanhoihin artikkeleihin: esim. Kalevan verkkolehti oli aikanaan nimeltään "Kaleva.plus" ja HS vastaavasti on aiemmin käyttänyt muotoa HS.fi. Molemmilla nimillä löytyy myös Wikipediasta paljon viitteitä, vaikka nykyisin sivuilla käytetäänkin muotoja "Kaleva.fi" ja "Helsingin Sanomat". Viitemallineessa oleva viittauspäivä on kuitenkin mm. juuri näitä tilanteita varten: lähtökohtaisesti käytetään viittauspäivänä voimassa ollutta muotoa. Verkkojulkaisun nimen voi toki päivittää, kunhan samalla päivittää viittauspäivän. Mitenkään pakollista tämä ei kuitenkaan ole. (Ja jos viite on ensisijaisesti kirjalliseen lähteeseen, esim. paperilehteen ({{Lehtiviite}}-malline, silloin julkaisun nimeä ei vanhoihin viittauksiin tietenkään pidä päivittää.)

Julkaisija taas on aina se luonnollinen henkilö tai (yleisemmin) oikeushenkilö, joka kyseistä verkkosivua julkaisee. Julkaisija-parametrin arvona ei siis tule käyttää sen enempää julkaisun nimeä kuin osoitettakaan. Julkaisija ei siis voi olla esim. "YLE Uutiset", "www.yle.fi" tai "yle.fi" (vaan "Yleisradio Oy" tai "Yleisradio") eikä "Helsingin Sanomat", "www.hs.fi" tai "hs.fi" (vaan "Sanoma Media Finland Oy" tai "Sanoma Media Finland").

Kysymys siitä, kumpi on oleellisempi tieto, julkaisu vai julkaisija, riippuu tilanteesta. Jos kyseessä on tunnettu verkkojulkaisu, jolla on selkeästi julkaisijan nimestä poikkeava nimi, julkaisun nimi on usein oleellisempi tieto. Esim. Helsingin Sanomien tapauksessa julkaisun nimi (Helsingin Sanomat) kertoo todennäköisesti paljon enemmän kuin julkaisijan nimi (Sanoma Media Finland Oy). Toki myös julkaisijan nimen voi näissäkin tapauksessa ilmoittaa mutta pitäisin julkaisun nimeä kuitenkin olennaisempana. (Ja esim. verkkolehtien tapauksessa julkaisijan nimeä voi olla itse julkaisusta jopa vaikea löytää: usein sen joutuu kaivamaan käyttöehdoista, rekisteriselosteesta tai muusta lakitekstistä.)

Toisaalta esim. yritysten ja yhteisöjen verkkosivujen tapauksessa julkaisun nimi on usein sama kuin julkaisijan nimi, ja siksi julkaisun nimi voidaan näissä tapauksissa jättää pois. Keinotekoisesti luotuja julkaisun nimiä (esim. "X Oy:n www-sivut") on mielestäni syytä väittää. Lisäksi kirjallisuusviitteiden pääsääntöhän on, että nimet ym. kirjoitetaan siinä muodossa kuin ne on alkuperäisessä julkaisussa. Julkaisun nimeksikään ei siis pidä kirjoittaa mitään sellaista, mitä julkaisussa itsessään ei ole julkaisun nimeksi ilmoitettu. ––Apalsola km 18. elokuuta 2015 kello 02.02 (EEST) –– (kh) Apalsola km 18. elokuuta 2015 kello 12.00 (EEST)

Pääsääntöisesti samaa mieltä. Sen sijaan on turha miettiä kumpi on oleellisempi tieto, julkaisu vai julkaisija, sillä molemmat kuuluu ilmoittaa. Julkaisijan tietoja tosin joutuu joskus kaivelemaan. Keskustellussakin mainittuja lähteitä voi merkitä esimerkiksi näin Kattelus. –Makele-90 (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 22.04 (EEST)
Itse asiassa useiden viittausohjeitten mukaan vakiintuneiden kausijulkaisujen tapauksessa julkaisijan nimi voidaan jättää ilmoittamatta. Esim. monissa tieteellisissä julkaisuissa on hyvin tarkat muotovaatimukset lähdeviitteille, ja usein julkaisijan nimi on näissä tapauksissa jopa pakko jättää pois. Wikipediassa on toki hyvä ilmoittaa molemmat, mutta en pitäisi tätä välttämättömänä, jos julkaisu on yleisesti tunnettu. (Viitteen tarkoitushan on auttaa löytämään alkuperäinen lähde, ja usein tämän tarkoituksen kannalta julkaisijan ilmoittaminen ei ole tarpeellista.) Tässä kohtaa paras on helposti hyvän pahin vihollinen: jos vaatimusten kanssa ollaan liian puritaanisia, jäävät viitteet helposti kokonaan merkitsemättä tai sitten lisätään vain URL ilman mallinetta.
Mitä tulee esimerkkinä käyttämääsi Kattelus-artikkeliin, niin sen viitteet sisältävät nähdäkseni Wikipedian voimassa olevien käytäntöjen tai yleisten viittauskäytäntöjen valossa useita selkeitä virheitä:
  • Turun Sanomien osalta julkaisun ensisijainen nimi on "Turun Sanomat" niin itse julkaisussa (otsikkorivillä ts.fi ei esiinny lainkaan; itse sivullakin vasta Turun Sanomien jälkeen) että esimerkiksi Fennica-tietokannassa, jossa "ts.fi" on ilmoitettu vain toissijaisena nimekkeenä ("Muut nimekkeet"). (Ja tuo on siis nimenomaan verkkolehden tietue; paperilehden tietue on erikseen.) Julkaisu-parametrinä pitäisi siis ilmoittaa "Turun Sanomat" tai mahdollisesti "Turun Sanomat (ts.fi)". Ks. myös edellinen kommenttini.
  • Osittain samoin perustein Rannikkoseudun osalta julkaisu-kohdassa pitäisi ilmoittaa "Rannikkoseutu" eikä "rannikkoseutu.fi".
  • Asuntomessujen sivuston kohdalla julkaisun pitäisi olla joko "Asuntomessut" tai "Suomen Asuntomessut", tai sen voi jättää kokonaan poiskin (sama kuin julkaisija).
  • ISSN-numero ei kuulu selite-parametriin. Jos ISBN, ISSN tai muita tunnisteita halutaan lisätä verkkoviitteisiin, pitäisi ne lisätä verkkoviitemallineeseen omiksi parametreikseen samalla tavalla kuin mallineissa {{Kirjaviite}} ja {{Lehtiviite}}.
  • ISSN-numeron osalta on {{Lehtiviite}}-mallineessa ohje, että sitä ei wikilinkitetä. Johdonmukaisuuden vuoksi samaa tulisi noudattaa myös verkkoviitteissä. Wikipedian historiasta löytyy myös lyhyt keskustelu aiheesta. (Yhteisö voi tietysti muuttaa käytäntöä, jos katsoo sen tarpeelliseksi.)
Kyseessä on kyllä hyvin lähteistetty artikkeli, sitä en kiellä. Samoin viitteet varmasti täyttävät tärkeimmän tehtävänsä eli yksilöivät lähteet ja mahdollistavat niiden löytämisen. Lähdeviitteiden muodon (josta tässä keskustelussa on kysymys) osalta artikkeli ei mielestäni kuitenkaan kelpaa esimerkiksi. ––Apalsola km 20. elokuuta 2015 kello 00.30 (EEST)
Verkkojulkaisujen nimissä kannattaisin nimen alkukirjaimeksi isoa kirjainta, esim. Ts.fi. Vaikka se logossa on pienellä, nimet kirjoitetaan kuitenkin normaalitekstissä isolla alkukirjaimella. Näin siitä huolimatta, että verkkojulkaisun nimi on sama kuin verkko-osoite. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 07.41 (EEST)
Viittasit toisessa kommentissasi Fennica-tietokantaan. Katsoin ihan mielenkiinnon vuoksi, että sen mukaan Kalevan verkkolehden nimeke on Kaleva. Huomautus-kohdassa lukee: ”Kuvailun perusta: 20.2.2012; nimeke lehden kotisivulta”. Siihen aikaan muoto Kaleva.fi on jo ollut näkyvästi esillä Kalevan verkkojulkaisun etusivulla. –Ejs-80 20. elokuuta 2015 kello 09.27 (EEST)
Niinpä näyttää. Sinänsä Kalevan verkkoversio voi minustakin kyllä hyvin olla "Kaleva" eikä "Kaleva.fi". Kommenttieni pääpointti on, että julkaisu-parametriin ei suinkaan mitenkään automaattisesti pidä kirjoittaa julkaisun osoitetta, vaan nimi. Fennicaan viittaamalla halusin lähinnä osoittaa, että sieltä(kään) ei löydy perustelua ts.fi-muodon käyttämiselle. ––Apalsola km 20. elokuuta 2015 kello 22.43 (EEST)

Presidenttien puolisoiden merkittävyys[muokkaa]

Ovatko kaikki presidenttien puolisot automaattisesti merkittäviä? Jaalei (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 17.20 (EEST)

Sanoisin että ovat, tavan mukaan. --J. Sketter (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 17.48 (EEST)
Yleensä ei. --Esamatti1 (keskustelu) 21. elokuuta 2015 kello 19.38 (EEST)
Sanoisin että pääsääntöisesti ei automaattisesti merkittävä. Jossain maissa presidentin puoliso on kuitenkin aktiivinen ja näkyvä toimija 'pehmeässä' politiikassa, esimerkiksi hyväntekeväisyydessä ja valistus- ja edistyskampanjoinnissa. Joten ei myöskään automaattisesti epämerkittävä. --Pitke (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 11.11 (EEST)
Tuo vaikuttaa hyvin perustellulta arviolta. --Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 11.27 (EEST)

Kirjojen luokittelu: käännöskielen vain alkuperäkielen mukaan?[muokkaa]

Törmäsin outoon asiaan: saksalaisen tietokirjan suomennos on luokiteltu suomalaiseksi tietokirjaksi, ja niitä on siellä enemmänkin. Jos tuo linja pätisi, Shakespearen suomennetut näytelmät olisivat suomalaisia näytelmiä. Vai ovatko ne Wikipediassa? --Harriebarn (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 15.33 (EEST)

Alkuperäkielen mukaan. --Thi (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 15.43 (EEST)
Jos kirja on vain käännetty alkuperäiskieleltä, ei sitä tulisi luokitella suomalaiseksi. Meillä on kyllä Luokka:Suomennoskirjallisuus, mutta se ei näytä sisältävän yhtään suomennoskirjallisuutta. Tietokirjoista kun on monta laitosta, niin joskus suomennos eroaa merkittävästi alkuperäisestä ja suomennosta voidaankin pitää uutena laitoksena (esim Euroopan varpuslinnut – sukupuolen ja iän määritys). –Makele-90 (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 16.03 (EEST)
Suomennoskirjallisuus-luokan ei pidäkään sisältää artikkeleita yksittäisistä kirjosta vaan artikkeleita, joissa käsitellään suomennettua kirjallisuutta, juuri sellaisia artikkeleita kuin siellä nyt on. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 17.38 (EEST)
Jep, kiitos. Kaksi sattui silmään, varmaan olivat vahinkoja. --Harriebarn (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 20.17 (EEST)

Maksettu muokkaaminen[muokkaa]

Mistä voi lukea tarkemmat säännöt liittyen maksettuun muokkaamiseen? Käsittääkseni aiheesta on tehty jotkut säännöt viime vuoden puolella. Ja onko esimerkiksi tällainen [8] sitä kiellettyä maksettua muokkaamista? J.K Nakkila (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 16.19 (EEST)


Englanniksi säännöt löytyy täältä: FAQ ja käyttöehdot.
How should I disclose paid contributions in my user page? You may explain that you work for a particular client or employer on your user page. If you work for company Acme, and, as part of your job responsibilities, you edit Wikipedia articles about company Acme, you satisfy the minimum requirement of the Terms of Use if you simply say that you edit on behalf of company Acme on your user page.

Paid contributions without disclosure These Terms of Use prohibit engaging in deceptive activities, including misrepresentation of affiliation, impersonation, and fraud. As part of these obligations, you must disclose your employer, client, and affiliation with respect to any contribution for which you receive, or expect to receive, compensation. You must make that disclosure in at least one of the following ways:

  • a statement on your user page,
  • a statement on the talk page accompanying any paid contributions, or
  • a statement in the edit summary accompanying any paid contributions.</quote>


Eli jos muokkaa osana työtehtäviään ja/tai saa palkkion muokkauksesta, niin siitä tulisi ilmoittaa joko käyttäjäsivulla, artikkelin keskustelusivulla tai sitten muokkausyhteenvedossa. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 16.30 (EEST)
No mitä tapahtuu jos ei ilmoiteta, kuten esimerkiksi nuo kauppalehden muokkaajat? Pitäskö heidän lisäyksensä siis poistaa tms? J.K Nakkila (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 16.34 (EEST)
No siis se mitä tässä pitäisi/voisi tehdä jos haluaa säätää on, että käy mainitsemassa ko. käyttäjille siitä tieto maksullisista muokkauksista pitäisi olla mainittuna esimerkiksi näin. Noiden muokkaukset ovat olleet sen verran pienimuotoisia, että minun puolestani saavat muokata ihan ilman mainintaakin. --24. elokuuta 2015 kello 16.44 (EEST)  –Kommentin jätti Zache (keskustelu – muokkaukset)
Käyttäjän tiedotuksen voi myös muotoilla kysymykseksi esim. näin. --Dodi 8238 (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 19.18 (EEST)
Tavallaan pienimuotoista, tavallaan ei. Artikkelin kokoon nähden huomattava osa on nyt kauppalehden markkinointiosaston muokkaamaa. Alma Media kokonaisuutena taitaa harjoittaa tätä vielä suuremmassa mittakaavassa. Maksetun muokkaamisen säännöt eivät varmaan ole täysin selvät tai helposti saatavilla. J.K Nakkila (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 19.49 (EEST)
Lisäsin kaksi tarkennuspyyntöä Kauppalehden johtavalle asemalle. Kenties sävyä voisi muuttaa neutraalimmaksi ja hakea enemmän muita lähteitä yrityksen omien sivujen lisäksi. Iittala on pelkkä mainos, Kauppalehden artikkeli ei yllä vielä täysin samalle tasolle. --Raid5 (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 21.28 (EEST)

Navigaatiomallineet[muokkaa]

Kun en näitä kahvihuoneita aktiivisesti seuraa, niin voitteko kerrata mikä on nykyinen käytäntö navigaatiomallineista ? Minusta olisi hyvä jos Suomen historia ja sen pääartikkelit koottaisiin samantapaiseen palkkiin/tietolaatikkoon kuin Buddhalaisuus. Tuo aikajana lienee yritys samaan suuntaan, mutta ainakin omalla ruudullani sen fontit ovat suttuisia. Yst. terv. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 20.40 (EEST)

Juu, silläkin näytöllä, mitä nyt käytän, siinä menevät fontit suttuisiksi.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 21.11 (EEST)
Nykyinen suositus on, että pystynavigaatiolaatikot tehdään {{pystynavigaatio}}-mallineella (esim {{Sähkötekniikka}}) ja vaakanavigaatiolaatikot {{navigaatio}}-mallineella. Mitään tuon suurempaa ohjeistusta tai linjausta meillä ei ole, mutta navigaatioboksit on hyvä tehdä mallineilla eikä suoraan koodilla jotta niiden ulkoasua saadaan tarpeen vaatiessa päivitettyä. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 04.34 (EEST)
Kiitos tästä ja ohjeiden päivityksestä. Huomaan että meillä on jo (vaaka)navigaatiomalline Suomen historia. Mietin pitäisikö pystynaviogaaatiomallineen olla sittenkin koko Suomi-teemasta suurina kokonaisuuksina, ja laaja historia-navigaatio olisi sitten artikkelin lopussa vaakamallineena). --Tappinen (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 05.48 (EEST)