Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe

Neuvonta

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekijänoikeudet

Tekniikka

Uutiset

Sekalaista

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 14 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti. Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Lähteiden merkinnät

Minulta alettiin vaatimaan lähteiden merkitsemisestä "täydellisinä" eikä kuten nyt virallisissa ohjeissa (WP:REF) ilmoitetaan että "mahdollisimman täydellisinä". Niin katsoin tarpeelliseksi avata keskustelun, siitä olemmeko menossa kohti "täydellistä" merkitsemistä ja missä laajuudessa tai missä artikkeli luokissa vaaditaan tätä, vai halutaanko pysyä nykyisessä tavassa. Tai koskeeko se vain tiettyjä muokkaajia kuten minua jos on havaittu että olen lisännyt kyseenalaisia lähteitä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.32 (EET)

Eiköhän "mahdollisimman täydellisinä" tarkoita myös painoksen ilmoittamista, mikäli se on tiedossa. Koskee kaikkia. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.34 (EET)

Ei silloin vaaditaan "täydellistä" ilmoitusta,koska tuskin kirjan sisältö on muuttunut miksikään ensimmäisen ja toisen painoksen välillä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.36 (EET)

Kyllä kirja saattaa muuttua hyvinkin paljon painosten välillä: tekstisisältöön voi tulla korjauksia, tietoja saatetaan päivittää ja sivunumerot voivat muuttua. Painoksen ilmoittamisen pitäisi olla itsestäänselvyys lähteitä merkitessä. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.42 (EET)

Jos painos pitäisi ilmoittaa, miksei sitä kysytä kirjalähdemallineessa? –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.48 (EET)

Tarkoitettu laitettavaksi selite-kohtaan, kuten mallineohjeesta ilmenee: {{Kirjaviite}} --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.51 (EET)

Katselin muutamia omia ja muiden ilmoittamia lähteiksi ilmoitettuja kirjoja satunnaisesti omassa kirjahyllyssäni niin missään ei ole vaadittu ilmoittamaan monesko painos on kyseessä.Eli on näköjään alettu "simputtamaan". Joten jos yhdeltä vaaditaan niin tähän käytäntöön on tehtävä muutos ja sitä vaadittava kaikilta, ja kyseiseen malliohjeeseen myös tehtävä uusi ohje täydentämään asian laitaa. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.58 (EET)

Nythän asia tuli esille vuosilukuepäselvyyksiä ihmeteltäessä, enkä muista että niitä olisi kovin usein ollut. Toki kaikkien pitäisi merkitä painos kirjalähteiden yhteydessä. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.01 (EET)

Tällä hetkellä se merkitty "valinnainen" joten muutetaanko "pakolliseksi"? Kuten myös vaadittiin että yksittäinen sivu ja lukukin pitää ilmoittaa tarkemmin? Tämähän muuttaa esimerkiksi "Neekeri artikkelin niin sanotusti luovasti kirjoitettua lähteistämistä yhtälailla parempaan suuntaan? JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.11 (EET)

No ei. Valinnaisia ovat myös esim. sivunumero, tekijä ja ISBN, ja kyllä nekin tulee ilmoittaa, mikäli ovat tiedossa. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.07 (EET)

”Valinnainen” on ohjeessa ihan väärä sana kuvaamaan sitä, että on ilmoitettava jos on tiedossa. –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.13 (EET)

Valinnaisuus tuossa tarkoittaa valinnaisuutta mallineen toiminnan kannalta. Varmaan voisi jotenkin selventää. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.17 (EET)

Ehdotus: sanan valinnainen sijasta voisi lukea jos on tiedossa. –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.20 (EET)

Ensimmäistä painosta ei merkitä, ellei ole jotakin erityistä syytä. Kun kirjasta ilmoitetaan vuosiluku mutta ei painosta, silloin painos on ensimmäinen. Jos ei ole kokemusta kirja-asioista, näiden tietäminen ei ole itsestäänselvyys, mutta lähteiden tietojen kanssa on parempi olla liian tarkka kuin sinne päin, niin ei tule sekaannuksia, mistä tieto on peräisin. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.15 (EET)

Nehän on viittauksissa ilmoitettu?Ainakin sivut.Nyt keskustellaan yhdestä vaatimuksesta, eli pitääkö ilmoittaa myös kirjan painos jos on tiedossa ja muutetaanko "vailinainen" "pakolliseksi" jos jatketaan "valinnaisella" niin se pysyy nykyisellään mutta ei pakollisena tietona, mutta jos halutaan se on "pakollinen" tieto niin se on myös merkittävä myös käytäntöihin. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.18 (EET)

Se on perinteinen ja normaali käytäntäntö, että jos ilmoitetaan kirjan julkaisuvuosi eikä kyseessä ole ensimmäinen painos, niin kerrotaan se painos, ettei anneta kuvaa että on ensimmäinen painos, jonka ilmoittaminen ei siis ole käytäntäntö. Kirjoista harvemmin kuin usein ilmestyy useita painoksia, siksi kirjoissa itsessäänkään ei ole mainintaa, että se on 1. painos, tai en minä ainakaan ole nähnyt kuin sormilla laskettavan kerran, ja sellaisissa tilanteissa, joissa on ollut varmaa että tulee uusia painoksia ja siitä tavallaan halutaan ilmoittaa etukäteen. Nämä painosasiat ovat tärkeitä lähdeasioiden lisäksi myös bibliofiileille. Vähän niin kuin grafiikanlehdessä: mitä isompi numero, sitä halvempi.

Yhteenvetona: yritä sopeutua, pääset vähemmällä :) --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.26 (EET)

Olen muokannut Wikipediaa jo vuodesta 2008 asti ja "loman" aikana myös eräällä toisella nimimerkillä, joten on minulla jonkin vertaa kokemusta tästäkin asiasta. Jos yhdeltä vaaditaan jotakin, se pitäĩsi koskea myös koko yhteisöä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.34 (EET)

Kaikilta tasapuolisesti vaaditaan lähteiden merkitsemistä oikein, siellä näyttää olleen muitakin virheitä. Jos tuo keskeräisen artikkelin ja vielä hyvä artikkeli -äänestykseen, melko varmasti virheistä huomautetaan. Oikeastaan ihmettelen että nouset takajaloillesi, kun saat vinkkejä korjattavista asioista. Päinvastoinhan sen pitäisi olla, että kiittelisit niitä jotka vaivautuvat ottamaan kantaa. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.07 (EET)

Se/ne virheet ole sellaisia joihin pitäisi puuttua, varsinkaan kun sitä ei vaadita muitakaan jos vaatimuksena olisi että kaikilta vaaditaan ja se on myös pakollista muuten jatkan sitä samaaa rataa mitä mutkin tekevät.Puolustan omaa näkemystäni mutta olen hieman huvittunut tästä "politikoinnista". Ja myös Hyvä artikkelin henkeä ja myös kirjoitettua ohjetta rikotaan myös vaatimalla nostaa "artikkelin" tasoa, kun mikään erillistä vaatimusta pituudesta ja aiheen laajuudesta ei ole. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.02 (EET)

Eli jos oikein summaan keskustelua(?) Lähteitä ilmoittaessa pitäisi ilmoittaa mahdollisimman hyvin ne tiedot jotka tarvitaan lähteen tarkistamiseksi. Se mitä nämä tiedot täsmällisesti ovat ei ole kirjattu mihinkään, koska ne ovat tapauskohtaisia. Esimerkiksi vaatimusta painoksen ilmoittamista ei ole kirjattu kirjaimellisesti mihinkään ohjeeseen, mutta sen ilmoittaminen on hyvä idea jos se tiedetään. Kuitenkin jos joku jättää painoksen merkitsemättä ei siitä sen suuremmin voi syyttääkkään, koska ei asiaa missään sen kummemmin vaadita kuten ei esimerkiksi vaadita myöskään kirjaviitteen käyttöä. Olennaista tässä on, että a.) saataisiin jengi merkitsemään lähteet edes jotenkin (esim <ref>Kirja, sivu N</ref>) ja sitten se, että b.) jos kirjoittaja kirjoittaa vähänkään vakavemmin, että hän tiedostaisi sen että kirjan sisältö voi muuttua eri painosten välillä ja, että asia pitää huomioida. Esimerkiksi merkitsemällä painos lähteeseen. --Zache (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.35 (EET)

Se olisi eri asia jos on käytetty joskus aikaisemmin kirjan ensimmäistä painosta lähteenä. Nyt on uniikista kirja lähteestä jota käytetään ensimmäisenä kertaa ja sen toista painosta. Kuka tietää täällä että mitä ensimmäisessä painoksessa kirjoitetaan kyseisten sivujen kohdalla. Sivuthan näkyy vasta viitauksisa, ei lähde luettelossa. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.44 (EET)

Jos joku joskus haluaa tarkistaa artikkelin tiedot lähteestä, niin painos on hyvä tietää, jotta tarkastaminen tapahtuu oikeasta painoksesta. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.44 (EET)

Minulle sopii hyvin se että aletaan vaatimaan kireämpiä lähteiden ilmoituksia. mutta se on tapahduttavaa yhtälailla kaikille, ei minun kohdallani. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.46 (EET)

Ei tämä mitenkään pelkästään sinua koske, mutta aiemmin ei kukaan ole tainnut tulkita ohjeen mahdollisimman täydellisiä lähdetietoja siten, ettei se sisältäisi myös kirjan painosta. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.41 (EET)

No sitten kirjataan viralliseen käytäntöihin että myös painos on merkittävä jos on tiedossa tai pakollista muuten vaatimukset minun kohdalla on kohtuuttomia ja eikä minua kohdalla yhdenmukaisesti . JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.06 (EET)

Käytännössä lukee jo, että lähdetietojen tulee olla mahdollisimman täydelliset ja varmaan sinullekin on jo selvinnyt, että se tarkoittaa myös painoksen ilmoittamista. Jos koet, että ilman erillistä käytäntömainintaa se on sinun kohdallasi kohtuutonta, niin silloinhan sinä haluat erikoiskohtelua. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.16 (EET)

Ei ole mitä pakolliseksi on merkittävä. Kuten kirjoitin aikaisemmin niin rupean käyttämään sitten kun se on pakollista, vaillinaisuus ei pakko tai edes velvoita mihinkään. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.47 (EET)

Ei käytäntö pakota merkitsemään edes kirjan tekijää. Minkäs takia sinä sen silti merkitsit? --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.53 (EET)

Ilmoitan aina sen takia että se tarkistettavuuden on hyvä ja myös lisää avoimuutta.JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.58 (EET)

Prikulleen samat syyt, kuin painoksen merkitsemiselle. Mutta se pitäisi käytännössä vääntää jostain syystä erikseen rautalangasta. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.02 (EET)

Hyvä niin eli tästä päivästä lähtien pitää jokainen lähde ilmoittaa täydellisenä kirjaviitemallinteen mukaisesti, mminulle se on helppoa kun olen aina tehnyt niin, lisään myös tästä lähtien myös painoksenkin jos se on tiedossa, ja kaikki muutkin joutuvat sen tekemään. Kiitos Otrfan!! JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.11 (EET)

Jos haluaa tekemälleen artikkelille laatumitalin, pitää tehdä laadukasta työtä. Asia on siltä kannalta hyvin yksinkertainen. Wikipediassa voi muuten (näköjään) kirjoitella melko vapaasti kenenkään puuttumatta. Ihmettelen uudestaan miksi tällainen meteli, kun itse olet vienyt artikkelin äänestykseen. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.17 (EET)

Totta kai on hyvä ja on myös hyvä että korjaa löytämänsä virheen tai puutteen, mutta hylkäys jollakin sellaisella perusteella mikä ei ole pakollista tai ei edusta mitään virallista käytäntöä on "politikointia". Siitä en tykkää, koska riidat ja kuppikuntien väliset väännöt vain jatkuvat hamaan maailman tappiin eivätkä vie tätä projektia eteenpäin, joka pitäisi jokaisella mielessä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.41 (EET)

Sitä ei ole tähän asti varmaankaan kirjattu kun kukaan ei ole tullut ajatelleeksi, ettei joku osaisi merkitä lähteitä oikein. Yleensä niitä ei kai kukaan tule tarkistaneeksi sen tarkemmin, kun luotetaan kirjoittajaan, ellei joku asia satu pistämään silmään. Eikö sinustakin ole parempi että lähteet on merkitty oikein ja tarkasti? Miksi haluat että hyväksyttäisiin epätarkat, harhaanjohtavat lähteet? Kenen etu se on?--ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.25 (EET)

Kukin voi tarkastaa miten olen viitteistänyt [1]ja esimerkki lähteistyksestä [2] joten nipottajat voivat hyvin miettiä mikä on järkevää kritiikkiä, tai miten he itse merkitsevät lähteensä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.10 (EET)

En olisi itse hyväksynyt Koveri-artikkelia hyväksi, ja Stalin-artikkelinkin lähteiden tiedot on luvalla sanoen heikot: esimerkiksi Gummerus on merkitty toimivaksi Porvoossa, jonkun kirjan kustantajaksi on merkitty kirjapaino jne. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.42 (EET)

Aha siis näissä on sellaista vikaa joiden takia jotain tiettyä artikkelia ei voi äänestää hyväksi tai lupaavaksi. Mikset käyttänyt aikaa korjata kyseiset tiedot lähdeluetteloon. Se luulisi olevan helppoa. Ei auta surra täällä sitä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.42 (EET)

Heh, en kyllä ota vastuulleni artikkelien tasoa, kun en ole ollut sen kanssa missään tekemisissä ennen kuin nyt vilkaisin. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.17 (EET)

Kirjaviitemallineeseen voisi laittaa kohdan |painos . --Höyhens (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.28 (EET)

Kannatan asiaa. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.42 (EET)

Kannatan myös, ja lisäksi ehdotan kaikkien viitemallineiden ohjetaulukoiden toista saraketta Parametrin tyyppi korvattavaksi selväkielisellä sarakeotsikolla Käyttö (tai Täyttö) ja sarakkeen vaihtoehtoisiksi arvoiksi pakollinen ja jos on tiedossa. Ensimmäisen sarakkeen otsikko voisi olla itk-slangisen parametrin sijasta Kohta. –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.49 (EET)

Tämä varmaan selkeyttäisi mallineen ohjetta, joten muokkasinpa rohkeasti ja muutin ohjetta tuohon suuntaan. Saa muokata edelleen. Jos vaikuttaa hyvältä, muutetaan muidenkin viitemallineiden ohjeita samalla lailla. Ja olisin myös lisännyt mallineeseen sen painos-kohdan, mutta kun en osaa. – Kuohatti 24. tammikuuta 2014 kello 17.08 (EET)

Kannatan. Kuka sen osaisi lisätä? --Elena (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 19.43 (EET)

Ensin lupaavaksi, vasta sitten hyväksi artikkeliksi?

Voitaisiinko hyvä artikkeli -äänestykseen tulevilta artikkeleilta edellyttää ensin lupaava artikkeli -statusta, kun lupaava artikkeli -status edustaa alempaa statusta asteikossa? Hyvä artikkeli -äänestykseen tuli nyt ainakin raakile, joka ei ollut vielä lupaava artikkeli ja häviää näillä näkymin äänestyksen. Kannattaako hyvä artikkeli -äänestyksiä edes järjestää artikkeleista, jotka eivät ole jo lupaavia artikkeleita? --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 12.46 (EET)

Siinä vaiheessa, kun artikkelin saattaminen SA-tasolle vaatii 1,5-2 kk sekä viemisen ensin LA, HA ja VA, niin minä lopetan suositeltujen kirjoittamisen. Ei tarvetta pitkittää prosessia, vaan käyttäjien pitää itse tiedostaa, onko artikkeli tarpeeksi laadukas ennen kuin he pistävät äänestyksen pystyyn.--Bodiroga (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.01 (EET)

En kannata. Joku kirjoittaa tänne yhdessä yössä aivan loistavan tutkielman, joka pitäisi ensin keskustella lupaavaksi, äänestyttää hyväksi ja sitten lopuksi suositelluksi. Ei koulussakaan ensin tarvitse saada kokeesta kasia jotta voi saada kympin. --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.02 (EET)

Oikeastaan paremminkin jos HA-äänestykseen tulee selvästi artikkeleita joilla ei ole mahdollisuutta päästä läpi niin niitä voisi herkemmin keskeyttää ja jatkaa vaikka vertaisarvioinnin yhteydessä ja tehdä uusi HA-äänestys VA:n saadun palautteen ja muutosehdotusten jälkeen. Sinänsä nykykäytäntöjen kannalta on muuten ihan ok antaa HA-äänestyksen yhteydessä LA-status jos artikkeli täyttää LA-statuksen, mutta pääse läpi HA-äänestyksessä jos arvioijat ovat sitä mieltä. --Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.15 (EET)

Ymmärrän kyllä tuon, että ei "tarvitse saada ensin kasia, jotta saisi kympin", mutta jotenkin olisi toivottavaa, että HA-äänestykseen ei tulisi raakileita. Zachella on hyviä ehdotuksia. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.49 (EET)

Äänestysmenetelmähän toimii hyvin, jos raakileet hylätään. Eipä noita minun ymmärtääkseni ole juurikaan tullut. Äskeinen suurta vastustusta saanut ehdokas on aikamoinen poikkeus. Esikarsinta olisi turhan raskas ja byrokraattinen menetelmä ja siitä olisi hyötyä vain, jos ehdokkaita olisi niin paljon että äänestysprosessi olisi tukossa. Kyllä minun mielestäni jokaisella on oikeus tuoda äänestykseen vaikka kuinka kauhea tekele, kunhan sitä ei tee pahalla tahdolla. Tässäkin "oleta hyvää tahtoa" -periaate on hyvä muistaa. --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 14.39 (EET)

Ei kannatusta ehdotukselle. Selvästi alitasoisten artikkelien ehdotus HA:ksi ei kerro mitään HA-prosedyyristä vaan joko ehdottajan WP-kokeneisuudesta, kirjalliten HA-kriteerien epäselvyydestä verrattuna siihen mitä oikeasti edellytetään tai mahdollisesti siitä että HA-ehdotus tehdään ensisijaisesti palautetta hakien, jolloin oikea osoite olisi VA, ja vika on VA:n näkyvyydessä tai toiminnassa. --Pitke (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Minäkään en kannata, perusteluja tässä on tullut jo riittävästi muilta. --Velma (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 15.20 (EET)

Artikkelien valinta LA ja HA tasolle on erilainen. Intohimoja herättävistä aiheista ei voi tulla ikinä LA:ta, koska siellä tarvitaan konsensus, (Irlanti ) mutta niistä voi tulla HA jos ne saavat enemmistön äänestyksessä ( Yhdysvallat jonka LA kaatuisi siihen että kaikkea tärkeää ei mainita ja se on silti liian pitkä...) . Sen sijaan olen sitä mietlä että jos arvaa, että artikkelista nousee kohu tai että kehittämisen varaa on, kannattaisi aloittaa vertaisarvioinnista ennen HA-äänestystä. --Tappinen (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 16.25 (EET)

Eipä ole kauhea vaiva käydä äänestämässä huono HA-ehdotus nurin. Työläämpää on toteuttaa ensin LA-arvio ja sitten vielä tsekata kelpaisko hyväksi. En kannata artikkelille pakollista kehityskaarta LA → HA → SS, menisi liian työlääksi toteuttaa suositeltuja sivuja. --Vnnen (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 19.03 (EET)

LA ja HA välinen on oikeastaan näin määriteltynä liian lähellä kuin yksinoman HA ja SA välisten artikkelien.Tässä on lievästi sanottuna politikoinnin makua tai tietoista kriteerien kiristämistä, joka ei ollut aikoinaan tarkoitus. Jo nyt on HA sellaisia viritelmia jotka eivät saisi nykyään edes LA statusta, yksi tälläinen on Talvisota artikkeli jossa on jopa niin pahoja että joihinkin kohtiin pyydetään lähde pyyntöjä. Toisaalta surkuhupaisinta kiistaa sai jopa Saariston vapaajoukko artikkeli josta tehdään väen vängällä suoraan HA kun piti saada LA tasoinen. Jotenkin tuntuu että osa ei taida enään hahmottaa missä mennään. Kun meidän pitäisi nostaa artikkeleita useampi edes pienellä työllä LA statukseen ja siitä eteenpäin olisi hyvä jatkaa eteenpäin, se olisi paras tie, kuin että tehdään keinotekoisia esteitä, epämääräisillä "säännöillä" tai käytännöillä JukkaWallin (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 19.36 (EET)

Mielestäni lupaava ja hyvä -kategoriat tulee yhdistää. Tämä on paradoksaalinen tilanne että on kaksi tällaista rinnakkaista menetelmää. Hyvän tilanne on niin lähellä lupaavan kriteereitä että voisi sorvata yhden kriteeristön. Äänestyksiä pidettäisiin ja vertaisarviointia vadittaisin vain SA-tasolta kuten se nykyäänkin on, mutta vertaisarviointi olisi silti sallittu myös muihin tarkoituksiin. --Höyhens (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 16.13 (EET)

Eivät ole rinnakkaisia. Tutustu arviointimenetelmiin ja valittuihin artikkeleihin. Lupaavien artikkeleiden taso ja pituus vaihtelevat hyvin paljon, hyvien artikkeleiden ei niin paljon. Huonot (lyhyet) lupaavat ovat kylläkin aivan erilaatua kuin edes huonot hyvät artikkelit. Ja toisaalta hyvät lupaavat artikkelit ovat kaukana erinomaisista hyvistä artikkeleista. Esimerkiksi lupaava Kukkarokivi on hyvin kaukana hyvästä artikkelista, mutta lupaava naakka on jo hyvin lähellä sitä. –Makele-90 (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 17.07 (EET

Höyhensillä on silti ajatusta: ehkä hyvä artikkeli siinä lupaavan ja suositellun välissä on tavallaan turha. Voitaisiin pompata lupaavasta artikkelista vertaisarviointiin ja siitä suositeltu artikkeli -äänestykseen. Tällöin lupaavan, hyvän ja suositellun rajoja ei tarvitsisikaan määritellä kovin tarkasti. --Hartz (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 17.30 (EET)

Tästähän keskustellaan aika ajoin. Tähän mennessä yhteisö on kannattanut kolmea arviointitasoa. Aiheeestahan jopa tehtiin jonkunlainen mielipidekysely, jossa kantautui esiin myös esimerkiksi kirjoittajan motivointi. Vaikka me tehdään tätä lukijoille, niin on tärkeää pystyä myös motivoimaan kirjoittajia. Eräs käyttäjä kertoi esimerkiksi, että tämä kolmen arviointitason tapa motivoi kirjoittamaan. Lupaavaksi pääsee kohtuullisen helposti, ja siitä on sitten mukava lähteä hiomaan hyvälle tasolle, kun SA-taso saattaa olla jo pelottava. Tämä mahdollisuus auttaa kirjoittamaan lisää, jos ei halua ihan SA-tasolle tähdätä. Tietysti tasoissa on hieman epäselvyyksiä, varsinkin kun jotkut lupaavat ovat SA-tasosia ja vanhat HA- tai SA-artikkelit eivät vastaa nykyisiä käytännön kriteereitä edes LA-tasolle. --PtG (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 08.16 (EET)

Suositelluista voisi raa'asti yhteisellä päätöksellä karsia pois ne, jotka eivät täytä perusedellytyksiä, kuten lähteistämistä. Arviointiprosessi vie turhaan käyttäjien voimia, kun heti ensisilmäyksellä näkee, ettei artikkeli täytä nykyvaatimuksia. Niistä voisi tehdä lupaavia, vaikka eivät ehkä täytä senkään vaatimuksia juuri lähteistämisen suhteen. --Abc10 (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 08.27 (EET)

Järjestys se olla pitää. LA-HA-SA on hyvä pääsääntö. Toki mainion pohjan saa laittaa vapaaseen tai kutsuttuun keskusteluun (aihetta tuntevan kommenttipyyntö) ja/tai muodollisempaan vertaisarvioon, ja vertaisarviosta saada suoraan HA-status tai LA, kuten Zache alussa toteaa. Ei LA-tasolle kai hyväksytä (vahvasti) puutteellisesti lähteistettyjä artikkeleita? Jos käytäntö on ollut aiemmin toinen, voi noita puutteellisimpia aiemmin LA-hyväksyttyjä toki palauttaa uudelleenarvioitavaksi. Toki osa nettilähteistä saattaa kadota ajan mittaan; tällöin lähde-/korjauspyyntö ja ehkä huomautus keskustelupalstalle voisi olla 1. toimenpide, jollei aihepiiri ole itselle tuttu tai ole tilaisuutta päivittää lähdettä omatoimisesti.--Paju (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 09.34 (EET)

Ainakin alkuvaiheessa LA:n arviointiperiaate oli se, että käydään artikkelin ongelmakohdat ja merkitään ne. LA:ksi hyväksyttäessä artikkelissa ei saisi olla tiedossa olevia ongelmia (=esimerkiksi lähdepyyntöjä). Lähteistyksen osalta päämääränä ei siis ollut aukoton viitteistys vaan se, että lukiessa merkitään mahdollisesti virheelliset tai epäilyttävät kohdat ja tarkistetaan niiden tiedot. Samalla nämä kohdat tulivat luonnollisesti lähteistetyksi. Koska LA perustuu konsensukseen jolloin lähdevaatimukset menevät tiukummin arvioijan näkemyksen mukaan niin tämä alkoi tarkoittaa aukotonta viitteistystä. Kääntöpuolena tässä on se, että samalla puutteellisesti lähteistetyt hyvin tehdyt artikkelit jäivät LA-arvioinnin ulkopuolelle ja ovat yhä sen tyyppistä sisältöä, että fiwiki ei pysty niitä käsittelemään muuten kuin ongelmina. (esim. Saint Louis, Norsu...) --Zache (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 09.46 (EET)

Jos koetaan, että lupaava ja hyvä artikkeli ovat liian lähellä toisiaan, mieluummin laskisin lupaavan artikkelin kriteerejä. Meillä oli jossain vaiheessa myös tarkistettu artikkeli -kategoria, lupaava voisi olla lähempänä sitä. --Elena (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 12.11 (EET)

Minä ottaisin wikipedia:Tarkistetut artikkelit käyttöön riippumatta siitä mitä LA:lle tehdään. Verrattuna muihin arviointitasoihin niin yksi TA:n idoista oli se, että siinä käytetty vertaisarviointimalli ei ole reaaliaikainen jolloin se siten skaalautuu paremmin suurille määrille artikkeleita. --Zache (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 13.42 (EET)

Vastustan "tarkistetut artikkelit" -kategoriaa. Pääasiassa vastustan sen nimeä "tarkistetut" ja toisekseen ideaa. Siinä yksi wikitonttutomera, jonka ainoa ansio on täällä tehdyt tuhat muokkausta, arvioi artikkelin sisällön ja merkitsee sen "tarkistetuksi" kun sen sisällössä ei ole ilmeisiä sotkuja ja kun siinä näyttää olevan lähdemerkintöjä riittävästi. Sitten lukijat luulevat, että Wikipedian toimitus vakuuttaa, että sisältö pitää paikkansa. Kolmas paha asia on tarkistettuihin artikkeleihin myöhemmin tulleet virheet, jolloin se voi sisältää entistä enemmän soopaa vaikka statuksena on edelleen tarkistettu. Wikipedistit eivät ole kustannustoimittajia, lukija vastatkoon siitä, miten sisältöä käyttää. Lupaava tarkoittaa, että artikkeli on kehitysvaiheessa paremmaksi. Sana "tarkistettu" tarkoittaa, että sisältö on paikkansapitävää. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 18.13 (EET)

Lisäys: vaikka sanojen "tarkastus" ja "tarkistus" eroa ei oikeastaan ole kuin sanakirjassa, ne periaatteessa tarkoittavat eri asioita. Tar-KAS-tus = katsotaan, onko joku asia kunnollinen ja sen jälkeen todetaan, että se on joko kunnossa tai viallinen. Tar-KIS-tus = katsotaan, onko joku asia kunnossa ja mikäli se ei ole, korjataan siinä olevat virheet niin, että se tulee kuntoon. Tar-KAS-tuksen jälkeen seinäkello voi edelleen näyttää väärää aikaa (vrt. auto on tarkastettu ja tulos on "jarrut eivät toimi"), tar-KIS-tuksen jälkeen se käy ajassa. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 18.25 (EET)

Aiheellisia huomioita Pxosilta. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 18.35 (EET)

Sponsorinimien vai ei käyttö urheiluareenoiden nimissä (futis tässä)

Pitäisikö fi-wikissä ottaa systemaattisesti käyttöön ei-sponssinimet/kulloinkin käytössä oleva sponssinimi/ei sponssinimi ja suluissa sponssi. Esim. oheisessa stadionien nimet listassa Saviniemi ja Tapiola poikkeavat muusta käytännöstä (niilläkin on sponssinimet). Itse olen ei-sponssinimien kannalla, Töölön jalkapallostadion, ei Sonera Stadium. Sponssinimi toisaalta sijoittaa asian tiettyyn aikakauteen, mutta tuo tuskin kertoo tavan lukijalle mitään lisäinfoa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_2014 -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 10.18 (EET)

Nuoren mutta ohuen lajikulttuurin maassa yo. periaatteen miettiminen voi olla perusteltua, kun ainut auktoriteetti tässä taitaa olla Lajiliiton asemesta Hesari, eli fi-wikille löytyisi tähän tietyn tyyppinen rooli. Hesarin kanta ollee (?) ei-sponsorinimet. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 10.37 (EET)

Sinällään suurempi ongelma tässä on artikkelien nimet. Sponsorit vaihtuvat välillä useinkin, niin artikkelien nimiä joutunee välillä vaihtelemaan useinkin. Itse kausiartikkelissa esimerkiksi ei ole oikeastaan hirveä virhe kutsua stadionia sponsorin mukaan, sillä tuolla nimellä areena sillä hetkellä tunnetaan. Sama ongelma koskee esimerkiksi monia urheiluseuroja ja -sarjoja, joiden nimet saattavat vaihtua muutaman vuoden välein sponsorin mukaan. Näissä tapauksissa kannattaisin sitä, että artikkelin nimi olisi pääsääntöisesti aina ei-sponssinimellä. Esimerkiksi Tanskan jääkiekkoliiga oli vielä vähän aikaa sitten Oddset Ligaen, mutta nyt se on Metal Ligaen (sponsori vaihtui). Järkevämpää olisi pitää artikkeli koko ajan nimellä Tanskan jääkiekkoliiga (tai Superisligaen). --PtG (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 11.27 (EET)

Hesarin lisäksi Ylellä [3] on käytössä sponsorittomat nimet. --Joe K. (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 11.35 (EET)

Stadionartikkelit jollain vakioidulla nimellä ehdotukseen on helppo yhtyä. Pääsarja yleisnimityskäytäntöä futiksen eri sarjanimityssekoilujen estämiseksi olen ehdottanut jo ajat sitten. Ongelma Suomessa on todellakin se, että tässä tapauksessa esim. Vastuuorganisaatio ja wikin päivitykset puhuvat Tapiolan Urheilupuistosta edelleen, vaikka uudesta nimestä on kerrottu jo kuukausi sitten http://www.lansivayla.fi/artikkeli/275004-hongan-kotikentta-sai-uuden-nimen. Saviniemi oli sponsorinimellä jo ainakin 17.5 alkaen http://palloverkko.palloliitto.fi/Live/Stats/Fixtures.aspx?fixtureID=tsuSVHJu9TxfPTxCltA+YA==&matchID=EhzH6Hvx2hWVRz+tHWYdng==&compID=A7n126IIR8k87vBsqcUzHA==, vaikka fi-wiki ihan toista väittää http://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_2013. Epäyhtenäiset käytännöt ovat uskottavuusongelma tietosanakirjalle. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 12.05 (EET)

Voidaan myös ehkä sanoa että epäselvyydet Wikipediassa heijastelevat todellisuutta (kai?) :) Suurempi ongelma olisi se että Wikipediassa käytettäsiin ihan toisia termejä mitä oikeasti puhekielessä tai mediassa käytetään. --Harriv (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 12.48 (EET)

Olen esim. itsekin sortunut puhekielessä ”ympäristön painostamana” käyttämään finskiä ja sonskia, mutta SS-areenaan en sortuisi milloinkaan, se on mulle Keskari aina, mutta vain ilmeisesti syystä, että ympäristön painostus ei sen yhteydessä yllä Helsinkiin asti.-ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 12.26 (EET)

Lähteistyskäytännöstä

Mitäs tämmöisestä lähteistyksestä mieltä? --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 14.16 (EET)

Minäkin olen miettinyt sitä, miten luettelo tulisi lähteistää, jos se on osion ainoa sisältö ja jos se on (ainakin aluksi) kokonaan yhdestä ja samasta lähteestä. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 14.21 (EET)

Vastaisen kannaltahan se on hyvä, jos väliin tulee vaikka jotain muuta, mutta on toi vähän kökön näköistä. --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 14.53 (EET)

Viitteet pois ja alkuun otsikon alle ”Lähde: Päihdelinkki” ja viite siihen perään. --Anr (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 15.14 (EET)

Tein noin ja se on paremman näköinen, mutta onkohan tuo nyt copyright-ongelma.. --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 15.25 (EET)

Minähän en tiedä mistään mitään, mutta teoskynnystä se tuskin ylittää, luettelosuoja sillä ehkä voisi olla mutta tokkopa sekään. --Anr (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 15.53 (EET)

Toimii, kunnes joku lisää luetteloon tietoa jostain muusta lähteestä. --Elena (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 16.22 (EET)

Samaa mieltä kuin Elena, eli kyllä tuo on ihan hyvä tapa lähteistää, koska nyt tuohon voi lisätä muita asioita ilman, että lähde katoaa muista tai väitetään ei-lähteistettyjen asioiden olevan tuosta lähteestä. ~ Linnea (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 22.06 (EET)

Voiko keskustelupalsta olla lähde?

Aikoinaan kandia tehdessäni ohjaajani sanoi, että keskustelupalstalta otettuja tuloksia ei voi käyttää kandissa, mutta graduohjaajani sanoi että voi. Mikä on Wikipedian kanta tällaiseen? Olen itse matemaatikko ja matikassa kaikki uudet tulokset voidaan tarkastaa käymällä päättely läpi. Ainakin sivuilta http://www.artofproblemsolving.com/ , http://math.stackexchange.com/ , http://mathoverflow.net/ löytyy välillä ihan mielenkiintoisia tuloksia todistuksineen, ja ainakin tuolta stackexchangesta voi kysellä, missä joku tulos on alun perin julkaistu. Ainakin artikkeleissa seitsenkulmio ja äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu on käytetty tätä kirjoittaessa nettiä lähteenä. 78.27.117.52 26. helmikuuta 2014 kello 00.47 (EET)

Mielestäni ei voi käyttää, tai tulisi ainakin välttää. Vaikka keskustelu olisi korkeatasoista, niin kirjoittajat on enemmän tai vähemmän anonyymejä. Lisäksi tuo päättelyn läpikäyminen on sellainen asia, että se vaatii usein sellaista osaamista mitä ei voi olettaa Wikipedian artikkelia lukevalla keskimäärin olevan.

Toisaalta matematiikassa on ns. triviaalia tietoa jonka jokainen peruskoulun tai lukion läpikäynyt ymmärtää lähes läpikotaisin, jolloin todistuksetkin on helppoja tarkistaa. Eli esimerkiksi tuo seitsenkulmio nyt varmaan paremman puutteessa menee, mutta toisaalta tuo äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu on sen verran mutkikkaampi asia ja viitattu vastaus on sen verran suppea ("asia on näin") että siihen ehkä jotain muuta kannattaa etsisin. (muutenkin tuo jälkimmäinen artikkeli on varsin vaikealukuinen, paljon termejä mille ei löydy selitystä). --Harriv (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 09.41 (EET)

Lähteen luotettavuuden saa päättää kirjoittaja? Mulle on kerrottu, että henkilöhaastattelu ei kelpaa lähteeksi, ok periaate, mutta on selvästi luotettavampi yleisellä tasolla kuin anonyymit keskustelupalstat. Esim. Suomiseurafutiksessa käytännössä ainoat asiaa syvällisemmin ymmärtävät työstetyt/kootut lajitiedot löytyvät futisforumilta, mutta sen ongelma mielestäni on se, että asiaa hieman kauempaa ketselevan on mahdoton sanoa, mikä 1% sen asia-aineistosta on luotettavaa faktaa, sama ehkä hieman isommalla luotettavuusprosentilla lienee muillakin keskustelupalstoilla. Mielestäni on perusteltua tehdä tietyn tyyppisiä ehdottomia rajauksia, esim. EI keskustelupalstoille ja vastaaville, tai lähteistysperiaate eli wikin uskottavuus alkaa kadota. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 13.03 (EET)

Tarkennetaan: valtaosayhteisön mielestä suullinen haaastattelu ilman tarkistettavaa dokumentaatiota ei kelpaa lähteeksi. Keskustelufoorumeita voinee käyttää lähteinä sellaisiin asioihin, joihin ne soveltuvat. Ei siis kovin moniin, oletan. Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 13.37 (EET)

Niin, jos haastattelen jotakuta enkä julkaise juttua "luotettavassa lähteessä" kuten opinnäytteessä tai julkaistavassa lehdessä, se on uutta tutkimusta eikä sovellu Wikipediaan. Mutta toki voi olla linkki keskustelupalstalle esimerkiksi kyseisestä keskustelupalstasta kertovassa artikkelissa tai nettikeskustelun säännöistä kertovassa artikkelissa. Jos on jokin kiinnostava väite, joka ei ole itsestään selvä kuten eukidinen geometria, sen voinee mainita artikkelissa, kunhan sanoo tekstissä sen olevan keskustelupalstalta ja linkki sinne. Vertautuu analogiaan "NN:n mukaan asia on näin", joskin on sikäli huonompi ettei väittäjän henkilöllisyys ole taattu. --Höyhens (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 14.21 (EET)

Vaikea kuvitella, että jotain uutta matematiikkaa olisi keksitty jollakin keskustelupalstalla. Jos kyseinen matematiikka on keksitty jo aikaisemmin ja keskustelupalstalle on vain kopioitu se, tällöin kannattaa kaivaa se lähde mistä se on keskustelupalstalle kopioitu ja kopioida suoraan alkuperäisestä lähteestä Wikipediaan ja merkitä tämä alkuperäinen lähde lähteeksi. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 14.39 (EET)

Matikassa on paljon sellaista, jossa olemassaolevista tuloksista voidaan pienellä vaivalla lähteä tutkimaan asiaa johonkin uuteen suuntaan ja saada helpot tulokset laskettua. Matikkahan voidaan soveltaa käytännössä loputtomasti, ja ongelmiin voidaan löytää erikoistapauksia, joita kukaan ei ole vielä miettinyt ja jotka on helppo laskea. Mutta vertaisarvioidut lehdet eivät hyväksy ihan triviaaleja uusia tuloksia. Siksipä kaikki uudet lauseet ja tulokset eivät päädy julkaisuihin. Jopa ammattimatemaatikot ovat tehneet yhteistyönä julkaisuja pelkästään nettikeskustelun pohjalta, esim. http://polymathprojects.org/2013/06/04/polymath-proposal-bounded-gaps-between-primes/ --78.27.117.52 26. helmikuuta 2014 kello 14.48 (EET)

Suomiseurafutiksessa on hyvin samoin. Mitkään joitakin kiinnostavat oleelliset kokonaisuudet (seurassa pelaajien tietyllä kaudella pelaamat ”viralliset” ottelut) eivät päädy luotettaviin julkaisuihin. Ketään ei kiinnosta. Eikä kyse ole vähääkän uudesta tutkimuksesta. Ehkä matikassakin vain ylin taso on yleisemmin kiinnostava. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 15.02 (EET)

Artikkelissa oleva ohjaus pääartikkeliin

Mikä on yleisohjeistus, kun artikkelin osaan on tehty viittaus pääartikkeliin. Koska tänne kuka tahansa voi kirjoittaa vapaasti, niin molempiin em. voi ihan vapaasti sääntöjen mukaan kirjoitella. Vai: täydentele pääartikkeliin, koska siitä joka tapauksessa asia referoidaan eteenpäin. Onko yleisesti niin, että pääartikkelista referoidaan eteenpäin, eli artikkelissa ja pääartikkelissa sisällöt eivät ainakaan ole hyvin erilaiset? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)

Täydellisessä maailmassa artikkelissa, jossa viitataan pääartikkeliin, pitäisi olla referaatti siitä pääartikkelista. Toivottavaa olisi vähintään, etteivät ne olisi keskenään ristiriidassa. Jos vaihtoehtona on täydentää jompaakumpaa, täydentäisin pääartikkelia.--Tanár 26. helmikuuta 2014 kello 15.58 (EET)

Kiitos näkemyksestäsi, tuohon olin päätynyt, referointijärjestys on oleellista ja tärkeää kokonaisuuden kannalta. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 16.04 (EET)

Kuolemat - eikö hyvän tahdon olettaminen mitenkään ole mahdollista?

Jälleen on valitettavasti joku kuollut, eikä kirjallista lähdettä heti ole tarjolla, mutta silti ei ole kovin hyviä syitä epäilläkään väitettä. En tarkoita, että kuolemia tulisi jatkossa lisätä lähteettömästi koko ajan, mutta jos tällaisia (kuten Pekka Elo aiemmin) tulee, jossa on ihan järkeviä syitä olettaa että lesket tai kuolleen lapset kirjoittelevat tai kollegat kirjoittavat muistokirjoituksia blogiin, niin eikö näitä nyt voisi tapauskohtaisesti tutkiskella? Tai ainakin kumota käsin ja selittäen, miksi kumotaan eikä vain automaattisesti selittämättä hylätä muokkauksia? Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 19.43 (EET)

Sanomalehtien kuolinilmoituksissa ja aikakauslehdissä kuolemia käsitellään pienellä viiveellä. Toisaalta, miksei voisi odottaa sitä paria päivää, että löytyisi tieto jostain luotettavasta lähteestä? --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.21 (EET)

Nyt ei kai kuitenkaan tarvitse odottaa muistokirjoitusta kauemmin kuin huomiseen. Silloin harmittaa enemmän, kun kunnollista lähdettä ei löydy kuukausiin, kuten joskus käy esimerkiksi muinaisten urheilijoiden kanssa. Niin, en tiedä, tarvitseeko meidän aina olla sanomalehtiä nopeampi uutispalsta. Joskus näin sellaisenkin tapauksen, jossa kuolinuutinen julkaistiin ensin Wikipediassa, josta se levisi Twitteriin ja useisiin blogeihin, ja muunkielisissä Wikipedioissa käytettiin sitten noita blogeja kuolintiedon lähteenä. Onneksi uutinen piti silloin paikkansa. (Eikös noissa kumoamisissa muuten ollut mukana kommentti lähteettömyydestä?) --Silvonen (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.25 (EET)

Tässä nimenomaisessa tapauksessa kait se olennainen seikka joka jäi puuttumaan oli sen kertominen, että odotamme kuolinilmoituksen sisältävän lehden ilmoitusta jonka jälkeen asia kerrotaan artikkelissa. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.32 (EET)

Totta. -Minusta voi hyvin odottaa sen ajan, kunnes saadaan asiallinen lähde. Mitään varsinaista vahinkoa ei tapahdu eikä mitään varsinaista kiirettä käsittääkseni ole eikä tiedon päivittämisen hitaus osoita mitään epäkunnioitusta ketään kohtaan. -Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.36 (EET)

Niin minunkin mielestäni. Eihän tieto ole lehdessäkään ennen kuin se on siellä, vaikka monella tieto saattaakin olla jo sitä ennen. EDIT: Huolimaton kommentti: vaikka olenkin ehdottomasti täysin samaa mieltä myös tästä, niin se ei nyt ollut se pointti.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.55 (EET)

Kyllä, mutta ei se Wikipediaa muokannut ip-osoite voi asiaa telepaattisesti tietää jos sitä ei hänelle esimerkiksi muokkausyhteenvedoissa tai muuten kerrota. Teksti kumottu lähteettömänä tai rv, lähteetön ei kerro sitä vielä. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.55 (EET)

Ja erityisesti pitkittynyt vääntö ilman selityksiä tai vielä pahemmin epäilyjen "ei tuo varmaan pidä paikkaansa" -tyyliin kanssa kumoilu on kiusallista, jos esimerkiksi hyvällä tahdolla muokkaaja onkin, kuten oletettavaa Pekka Elon tapauksessa oli, leski tai sureva poika. Jope Ruonansuuta lainaten "aattelepa omalle kohalles", jos et tuntisi Wikipedian käytäntöjä ja perunkirjoitusten ja vainajan tavaroiden purkamisen välissä joku tuntematon käyttäjätunnus väittäisi sinulle, että läheisesi ei olekaan kuollut, tai ainakaan sitä ei voi tietää ennen kuolinilmoitusta. Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.06 (EET)

Tämä on juuri se pointti: Ei voida olettaa, että wikipediaan satunnaisen muokkauksen tekevä kansalainen kykenee ymmärtämään muokkausyhteenvedot, jotka kykenee ymmärtämään vain wikipedian säännöllinen muokkaaja. Nämä muokkausyhteenvedot viestivät vain toisille wikipedisteille, ei kansalaiselle, joka ei näistä kykene hahmottamaan, mistä on kysymys. Siksi (jos nyt ollaan jälkiviisaita) niitä ei voi pitää riittävinä tässä yhteydessä, vaan vasta sen tapainen kommentti keskustelusivulla, jonka Zache nyt lisäsi jälkikäteen voi avata asian kansalaiselle. Kun asia on avattu, niin siitä taas mielestäni seuraa, että kunnioittavinta on odottaa, vaikka ajattelisin omallakin kohdallani (tosin yksikään lähiomaisistani ei taida ylittää merkittävyyskynnystä, mutta olen kyllä joskus lisännyt kuolintietoja myös henkilöistä, jotka ovat sanoneet minulle kadulla päivää).--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.17 (EET)

Kyllä, näin juuri. --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.47 (EET)

Nythän kumottiinkin käsin ja esitettiin perustelut muokkausyhteenvedossa, mutta asian avaaminen muokkaajan keskustelusivulla vähän perusteellisemmin on ehkä tämänkaltaisessa nimenomaisessa yhteydessä ihan perusteltua, kun nyt jälkikäteen arvioi. Niillä perusteilla, joiden takia lähdettä vaaditaan, en pidä menettelyä epäkunniottavana vaan kunniottavaa on mielestäni juuri odottaa. EDIT: Mutta tätähän kansalainen ei voi hahmottaa, jos tätä perustelua ei hänelle kerrota. --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Juuri näin. Keskustelusivulle, rautalangasta mutta ehdottoman kohteliaasti selittäminen minusta riittäisi. Nyt sitä vain ei tehdä. Ja käsin kumoaminenkin on vähän niin ja näin, ja ainakaan eka muokkausyhteenveto ei nyt kertonut mitään. Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.09 (EET)

Voisko joku värkätä tuosta huomautuksesta valmiin, kohteliassävyisen mallineen, niin meidän suorasanaisten jurrikoitten ei tarvitse raapia päätämme kohteliaitten sanamuotojen keksimiseksi? --Lax (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 16.07 (EET)

toivottavasti ei voi. Malline on liian tyly. "Wikipediaan lisättävän tiedon tulisi sivuston periaatteiden mukaan olla tarkistettavissa ns. luotettavaista lähteistä, joten valitettavasti muokkaustanne ei voida vielä hyväksyä. Esimerkiksi muistokirjoitus tai kuolinilmoitus sanomalehdessä olisi tähän tarkoitukseen sopiva lähde. Voitte halutessanne ilmoittaa meille ko. julkistuksen päivämäärän ja esimerkiksi lehden nimen." -Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 16.38 (EET)

Onko jossain määrätty, että tekstin pitää olla juuri tuollainen kuin minkä ylle kirjoitit (tai että mallineen pitää olla tyly)? Mistä satunnainen lukija näkee, että teksti on peräisin mallineesta eikä jonkun näppäimistöltä? --Lax (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.00 (EET)

Vakiomalline ei välttämättä ola paras keino lähestyä omaisensa, ystävänsä tai tuttavansa menettänytttä ihmistä. Miksi kyselet onko jossain määrätty? Mistä minä tiedän. -Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.51 (EET)

Sinähän tuossa juuri sanot, että vakiomalline on liian tyly. Anteeksi, että oletin sinun tietävän jotain siitä, mistä kirjoitat. Toiseen kysymykseen et sitten vastannut lainkaan. Eikö ongelma ole juuri se, onko viesti tyly vai ystävällinen, eikä se, onko se peräisin kirjoittajan tuoreesta mielestä vai jonkun muun kirjoittamasta mallineesta? --Lax (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 18.18 (EET)

BAFTA-artikkelit

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). --Silvonen (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 15.30 (EET)

Ylläpitäjän päätösvalta artikkeleiden poistamisessa tai poistamatta jättämisessä

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt erään ylläpitäjän toimia artikkelien poistamisessa tai oikeammin poistamatta jättämisessä. Olen artikkeleiden tuottamisen lopetettuani perannut tynkäluokkia, jolloin olen löytänyt artikkeleita, jotka olisi poistettava tai yhdistettävä esim MILF (slangisana), joka pakotettiin viemään aina poistoäänestykseen saakka. Selkeä vastustus poistolle (poistanut roskaa mallineet tai tehnyt jotain muuta asian siirtämiseksi) on tullut aina yhdeltä ja samalta ylläpitäjältä. Esimerkkinä hidastamisesta 20. pioneerikomppania (talvisota) (ja tynkäpohjamalline saatiin kuukauden odottelun jälkeen poistettua), johon laitoin merkittävyysmallineen ja se siirrettiin rajoittamattoman mittaiseen poistokeskusteluun. Eli miksei ylläpitäjän tarvitse toteuttaa pyydettyä käytäntöjen mukaista poistoa ja onko ylläpitäjillä aina "viimeinen sana", vaikkei varsinaisia käytäntöperusteita löytyisikään?--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 10.41 (EET)

No minä en toivottavasti ole tuo "eräs ylläpitäjä", mutta 20. pioneerikomppanian jätin poistamatta sen takia, että huomasin samassa luokassa olevan muitakin komppanioita ja ajattelin, että niitä pitäisi kohdella samalla tavalla. Ylläpitäjällä ei ole mitenkään asiassa "viimeistä sanaa", vaan ohjeena ovat aiempien poistojen (tai poistoäänestysten) luomat suuntaviivat ja kyseisen artikkelin merkittävyyskeskustelu. Tässä tapauksessa merkittävyyskeskustelu ei näyttänyt kiinnostavan ketään, joten olisi artikkelin tietysti voinut poistaakin sillä perusteella, ettei poistoa vastustettu - jos ei kannatettukaan.--Tanár 28. helmikuuta 2014 kello 12.04 (EET)

Pioneerikomppania-artikkeliin laitoin 18. helmikuuta merkittävyysmallineen - 3 vrk aikana ei merkittävyyttä osoitettu (-> poisto) - 4. vuorokausi poistokeskusteluun, siis aloitettiin keskustelualusta ilman varsinaista vaatimusta poistosta. Keskustelun avaukseni on tarkoitettu aivan yleiseksi ei nimenomaisesti tähän esimerkkinä käyttämääni artikkeliin liittyvänä.--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 12.15 (EET)

Tuntematta asiaa sen kummemmin (tai viitsimättä katsoa, että mistä tarkkaan ottaen on kysymys), niin ei kenenkään ylläpitäjän ole pakko poistaa mitään, sen enempää kuin kenenkään muokkaajan ei ole pakko kirjoittaa mitään. Ylläpitäjienkin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tuskinpa sinuakaan oli pakotettu viemään mitään artikkelia poistoäänestykseen, vaan veit sen aivan vapaaehtoisesti. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 12.56 (EET)

Jos poistoluokkaan siirtyy artikkeleita merkittävyyskeskustelun kautta, kyllä kai niitä sieltä joku poistaa, järjestyksessä eikä valikoiden? Lisäksi minusta sinulla on asenneongelma: Miksi yleensä olet ylläpitäjä? Tai edes Wikipediassa? Tanar suhtautui kysymykseen asiallisesti. Vertaapa itse. --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 13.05 (EET)

Ja minusta sinulla on asenne- ym. muita ongelmia, mutta se siitä, enkä kysele mitäs sinä täällä oikein teet, kun tuskin itsekään tiedät. Kyllä joku artikkelit yleensä roskista poistaa, mutta jos kukaan n. 50 ylläpitäjstä ei sitä itse halua tehdä, niin mitäs sitten tehdään? Joskus artikkelit lojuvat roskissa viikkotolkulla, kun kukaan ei osa päättää. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 13.09 (EET)

Ihme juttu. Ehkä tarvittaisiin muutama uusi, päättäväinen ylläpitäjä, jos vanhat ei enää osaa/ jaksa tehdä poistopäätöksiä. En ehdota itseäni. --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 13.25 (EET)

Keskustelujen tulokset eivät aina ole selviä jatkon kannalta. Se mitä tarvitaan, eivät ole päättäväiset ylläpitäjät, vaan ylläpitäjät, jotka jaksavat kuunnella yksittäisten käyttäjien valitusta, että miksi joku artikkeli poistettiin/ei poistettu, vaikka keskustelun perusteella se olisi pitänyt poistaa/olla poistamatta. Ja kiitoksia. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 13.34 (EET)

Ole hyvä vaan, ja on aihettakin, sillä sinusta sai sentään lypsettyä vähän asiallisempiakin kommentteja kuin tuo ensimmäinen. Jatka samaa rataa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 13.47 (EET)

Allekirjoittaneen kommenteista ensimmäinen oli täysin asiallinen, toinen ei, kolmas siltä väliltä ja tämä neljäs taas on asiallinen. Tässä taitaa olla paha kommunikaatio-ongelma, jos asiattomuuksia nähdään sillä missä niitä ei ole, ja ei nähdä siellä missä niitä on. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 13.53 (EET)

No on pahoja kommunikaatio- tai ainakin ymmärtämis- ja lukemisongelmia. Mistä löydät että olen väittänyt kommentissasi olevan asiattomuuksia. "...sinusta sai sentään lypsettyä vähän asiallisempiakin kommentteja kuin tuo ensimmäinen. Jatka samaa rataa." --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 14.41 (EET)

Mielenkiintoista lukea, että keskustelua kommentoidaan asiaan lainkaan perehtymättä. Esitetyssä (kritisoimassasi) tapauksessa poiston olisi pitänyt olla käytäntöjen mukaan suoraviivaista eli kahden yhdistettäväksi merkityn artikkelin yhdistämisen jälkeinen poisto (toisen tultua tarpeettomaksi), mutta tämä ei sopinut. Vaan aloitettiin tulokseton keskustelu. Ilman konsensusta poistaminen on ymmärtääkseni käytäntöjen mukaan ratkaistava äänestämällä eli pakkohan ei ollut, mutta ...--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 14.26 (EET)

Kun itse sanoit, että "keskustelun avaukseni on tarkoitettu aivan yleiseksi ei nimenomaisesti tähän esimerkkinä käyttämääni artikkeliin liittyvänä.", joten enpä tuota esimerkkiä sen kummemmin tutkaillut. Haluatko keskustella tuosta esimerkistä vai asiasta yleisesti? --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 14.40 (EET)

Tarkoitus oli yleisesti, mutta ylläoleva on vastaus sinun kommenttiisi äänestykseen viemisestä. Lähtökohtana oli nimenomaan selvittää mihin perustuu se, että on toimittava vaikeimman kautta yksinkertaisissakin asioissa. Toivoisin käyttäjiltä kuten sinulta asiassa pitäytymistä ja muutenkin asiallisia kommentteja eikä sellaisia, jotka todetaan hieman myöhemmin asiattomiksi.--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.06 (EET)

Onkos niitä kommentteja nyt joku todennut asiattomiksi vaiko ei? Vastaukseni Kielimiliisille oli omasta mielestäni asiaton, mutta niin oli Kielimiliisin kommenttikin, johon se oli vastauksena. Ja Kielimiliisi itsekin kysyy "Mistä löydät että olen väittänyt kommentissasi olevan asiattomuuksia", eli ilmeisesti asiattomuuksia on ollut vain omasta mielestäni, eikä ainakaan sinulle suunnattuna. Jos keskustelu on jonkun mielestä ottanut asiattoman käänteen, niin katseen voi suunnata Kielimiliisiin. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.15 (EET)

Miksi täältä pitäisi poistaa mitään, mikä ei riko käytäntöjä? (Ja ei, merkittävyys ei ole käytäntö.) Iivarius (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.17 (EET)

Wikipedia:Merkittävyys alkaa tekstillä, joka kertoo sen olevan osa käytäntöä.--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.21 (EET)

Ihme keskustelu. Jonkun pitäisi tehdä jotain mitä joku haluaa tehtävän ja se on aina sen yhden ylläpitäjän vika kun juuri Phiitolan haluamaa asiaa ei tehdä Phiitolan haluamalla tavalla. Vastaus: jos jotain ei tehdä Phiitolan haluamalla tavalla niin johtuisikohan se mahdollisesti siitä että Phiitola saattaisi olla juuri siina asiassa väärässä oletuksineen. Miten se voi olla yhden nimetyn ylläpitäjän vika että Phiitola on väärässä? --85.76.39.127 1. maaliskuuta 2014 kello 09.51 (EET)

Ihmeellinen kommentti. Luulisi fi.wikin 45 ylläpitäjästä jonkun ehtivän tekemään töitä joihin on vapaaehtoisesti halunnut tai suostunut. Ainoa ylläpitäjä joka tässä edellä kommentoi on näköjään Otrfan ja ottanut asian henkilökohtaisesti. --85.76.32.11 1. maaliskuuta 2014 kello 10.33 (EET)

En ole ainoa, enkä ottanut asiaa henkilökohtaisesti. Eikä kysymys myöskään ole ehtimisestä. Ylläpitäjiäkin on 44, sillä bottia ei oikein voida pitää ylläpitäjänä. Allekirjoitus kommentissasi on sentään oikein, eli ei tuo kommentti ihan täysin pieleen mennyt. --Otrfan (keskustelu) 1. maaliskuuta 2014 kello 10.53 (EET)

Miksei estetä muokkaamista

Esim. vanhoissa äänestyksissä lukee, ettei kyseistä sivua saa muuttaa. Miksi näiden sivujen muokkaamista ole estetty? Jaalei (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.27 (EET)

Jokaisen arkistosivun suojaamisessa ei ole mitään järkeä. Suojataan vain sellaiset joiden suojaamisesta on hyötyä, kuten sivun suuri näkyvyys, jatkuva vandalismi etc. --Stryn (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.31 (EET)

Malline:SM-liigan sarjataulukko 2013

Kyseisessä mallineessa on seuraava ongelma: kun sarjataulukko oltiin luotu tavallisen taulukon tapaan, käytettiin siinä räkeitä värejä kuvaamaan ei niin olennaisia asioita. Poistin värit ja yhteenvedossa totesin ettei tuollaisia värejä ole syytä käyttää runkosarjan ollessa kesken. Eräs IP kuitenkin kokoajan palautti värit, joten poistin taulukon ja korvasin sen sarjataulukkomallineella, jossa värit ovat sen sijaan vakiintunut käytöntä osoittamaan tietyt asiat (kts tämä). Nyt sitten taas eräs IP osoite poistaa värit käyttäen samaa argumenttia kuin minä. Olen muutaman kerran palauttanut värit, mutta kohta menee muokkaussodan puolelle joten siirrän asian tänne. ä Minun näkymyksen mukaan on tavallista pitää kyseisessä mallineessa värit nyt, kun pohjana on vakiintunut sarjataulukkomalline ja käsittääkseni näiden värien käyttö on vakiintunut käytäntö. – Najboljši 4. maaliskuuta 2014 kello 19.32 (EET)

Minun silmiin värittömyydessään taulukko näyttää asialliselta ja hyvältä, ainakin minä ymmärrän paremmin ilman värejä. Tietosanakirja ei ole mielestäni värityskirjaa vastaava tuote. Mutta sitä kysyn, miten tietosanakirjamaista on päivittää jotain sarjataulukkoa, joka koostuu n. 500 tmv tuloksesta, jokaisen uuden tuloksen jälkeen + pleikkarit lisäksi?

Onko täällä vastaavat KHL ja NHL- ym. US-pelit, entäs Valioliigafutis? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.24 (EET)

Erotuomarin välihuomio: asia on jo mennyt muokkaussodan puolelle, ei "kohta". Molemmat osapuolet ovat syyllistyneet 3RR-säännön rikkomiseen ja Najboljši lisäksi palautus-työkalua käyttämällä, mikä on kiellettyä. Hyvä kun toinen osapuoli tajusi tuoda asian kahvihuoneeseen. --Pxos (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.27 (EET)

Historiasivuja selatessa ne Najboljšin moittimat värithän vaikuttivat aikalailla informatiivisilta; onko mahdollisuuksia pudotuspeleihin jne. Samaa käytäntöhän noudatetaan mm. jalkapallon arvoturnauksen karsintaotteluissa [4]. Uudessa mallineessa värit ovat hillitymmät, mutta ne voivat antaa väärän kuvan tilanteesta, joka ei ole lopullinen. Kun taasen vihreä ja punainen viiva ovat ainoat aidosti informatiiviset värielementit taulukossa. Näemmä viime kaudellakin oli vastaavankaltainen väritys SM-liigan artikkelissa ja silloin sitä ei poisteltu ja palauteltu tähän malliin. Esim. [5] kuvaa aika mielenkiintoisella tavalla sijoilla 10-12 olevien joukkueiden sen hetkisen tilanteen. 192.130.224.23 5. maaliskuuta 2014 kello 13.58 (EET)

Ikiliikkuja-toimintatapako

Mikä on suositeltava tapa toimia, jos joku alkaa väkisin vänkäämään omaa totuuttaan. Montako kertaa pitää palauttaa lähteetön tieto, jonka joku panee asiallisen lähteellisen tilalle. Kumpiko väsyy ensinkö, milloin on kyse muokkaussodasta, miten sitä ratkotaan? Toimin mielestäni tuossa niin kuin täällä on neuvottu. Jakoba 1990- pelaajissa kyseessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kuopion_Palloseurassa_pelanneista_jalkapalloilijoista -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 11.50 (EET)

Muokkaussodassa perinteisesti kolmen kumoamisen jälkeen tulee päivän esto ja tarvittaessa artikkeli suojataan viimeisimpään versioon. Käyttäjiä ohjeistetaan sovittamaan näkemyksensä yhteen artikkelin keskustelusivulla. Yleisenä neuvona niin pistäisin aika herkästi kiistanalaiseen kohtaan lähdeviitteen josta selviää miksi tieto on siten kuin (Varsinkin jos tieto on epävarma) ja mikäli kansallisuus on epävarma niin ei sitä ole mikään pakko pistää artikkeliin vaikka tiedolle lähde olisikin. Minusta tuossa olisi ihan hyvä kompromissi se, että sitä kansallisuutta ei pistettäisi artikkeliin ollenkaan. (FYI: Fmurrolle tämä myös.) --Zache (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 12.54 (EET)

Keskustelusivulla onkin jo aloitettu asian läpikäyminen. Fmurto (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 13.01 (EET)

Ensimmäiseksi pitää kysyä toiselta osapuolelta. --Harriv (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 13.09 (EET)

Nyt tuli hyviä ja konkreettisia neuvoja, kiitoksia Z ja H. Kolmisen palautusta jaksaa tarvittaessa, jos asia on tärkeä. Futiksessa on Suomessakin niin monia eri kansalaisuustermejä, että asiat voivat olla hankalia. Tässä tapauksessa olen valinnut yleisperiaatteeksi ko. ajan kansalaisuuden, esim. Cijntje ei voinut olla uuden maajoukkueensa kansalainen aikana, jolloin ko. futiskansalaisuutta curacao (?) ei vielä hänen KuPS-aikanaan ollut olemassakaan. Värityskirjaliput tuntuvat olevan joillekin ykkösjuttu pelaajatiedoissa, ja kyllä niillä tietty informaatioarvo on olemassa, niin ei niitä ole perusteltu jättää pois. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 14.10 (EET)

Tälle löytyi lopulta lähde, jonka pitäisi kelvata vaikka lähdevaatimuksia tulkitaan ankarastikin. Joku halusi välttämättä parhaan tiedon esille, ja se jopa onnistui. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 15.51 (EET)

Pelkkä palautus ilman mitään muuta kommenttia tai keskustelua ei vie asiaa yhtään eteenpäin. Yleensä ei ole mitään syytä palauttaa samana päivänä. --Harriv (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 15.57 (EET)

Jos palautuksen viesti (tässä "Huhu-tieto" palautettu lähteistettyyn tietoon, Jakoban kansalaisuus) ei kerro mistä on kyse, niin selittämiset tuntuu lähinnä ajan haaskaukselta. Käyttämäni sanamuoto ei toki ollut turhan kohtelias. Mutta tämä kaveri ei ollutkaan ”lähteet on niille jotka eivät muusta ymmärrä/minun lähde on parempi kuin sinun lähde”-toimija, vaan hän halusi korjata täällä olevan virheellisen tiedon. Keskustelu on hyvä periaate. Yritän muistaa. Hyvä ja kohtelias argumentointi vaan on joskus hieman vaikeaa. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 17.20 (EET)

Kaksi palautustakin on jo liikaa. Yksi kumous on normaalia muokkaamista ja jos tämä kumous kumotaan, vastapuoli ei hyväksy tiedon muuttamista. Tästä pitäisi keskustelun alkaa. Toinen kumous on sitten jo näkökulman korostamista tyyliin "1. kumoukseni ei ollut mikään virhe tai huolimattomuutta vaan olin tosissani, siksi kumoan muokkauksen vielä uudestaan, toivottavasti tätä ei nyt muuteta". Jos vastapuoli haluaa pysyä omassa kannassaan, hän tekee heti perään toisen kumouksen itse palauttaakseen oman versionsa. Tämä on jo muokkaussodanjulistus ja sodanjulistukseen vastaaminen. Nyt kun muokkaussota on jo alkanut, Geneven wikisopimus kieltää kolmannen kumouksen tekemisen, koska on ilmiselvää, että siitä ei ole enää mitään hyötyä. Ohjenuora: 3. palautus on kielletty, 2. palautus on sodanjulistus. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 21.25 (EET)

Yllä on niin hyvää ohjeistusta, että noita pitäisi jotenkin saada ohjeistukseen, joita täällä uusi kirjoittaja kaipaa ja etsii, konkretiaa, tyypilliset aloittelijan virheet, ja mitä niistä seuraa. ”Älä ainakaan muuta asiallisesti lähteistettyä (tai siltä näyttävää) tietoa lähteistämättömällä tiedolla”. Itselle esim. lähdevaatimuksen sisäistämisen prosessi on vieläkin hieman kesken, ja osittain syystä, että tämä media on ihan täynnä ja täyttyy koko ajan välinpitämättömyydestä sitä kohtaan. Tekojen/vaatimusten ja puheiden/ohjeiden välillä ei ole yhteyttä. Vain Suomi-seurafutis on itselleni tuttua täällä, elii voin vain kuvitella mitä ongelmia on niissä asioissa, joissa kiinnostus on moni(kymmen)kertainen (jääkiekko, viihde jne). Toki alan vähitellen ymmärtää mikä on seuranta-/valvontaresurssin tilanne. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 09.09 (EET)

Pxoksen ohjeisiin voisi vielä lisätä, että kumotessa kerrottaisiin kumoamisen syy selvästi, ongelmakohtaan pureutuen, kumoamisen yhteenvetokentässä, ja käyttäjän, jonka muokkaus kumottiin, keskustelusivulle kirjoitettaisiin tästä kumoamisesta ja sen syystä selvästi, ongelmakohtaan pureutuen, jotta käyttäjä voisi tai osaisi jatkossa toimia eri ("oikealla") tavalla. Koskaan ei pitäisi käyttäjän joutua arvailemaan kumoamisen syytä eikä saisi sanoa vain että "lue ohjeet". --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 13.03 (EET)

Henkilöartikkeleiden syntymäpaikat

Miksei jalkapalloilijoiden syntymäpaikkaa fi-wikissä yleensä näytä tarvitsevan lähteistää? Siksikö, että kyseessä on tieto, jota ei ole helppo löytää, ja sen voi siksi jättää lähteistämättä? Oheisen tapaista näkee usein, vaikka paikkatietokin on olemassa samassa lähteessä (tässä ainakin), ilmeisesti oikein olisi kohdistaa lähteistys Pieksämäen (vaiko sulkulausekkeen?) yläindeksiksiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Houtsonen . Miten yleensä ohjeistus on henkilöartikkeleissa? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 12.51 (EET)

Syntymäpaikka, kuten kaikki muutkin (henkilö)tiedot, pitää aina lähteistää. Tarkistettavuus on erityisen tärkeää artikkeleissa elävistä henkilöistä. --Elena (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 13.02 (EET)

KuPSista konkretiaa: 20 ensimmäistä 90-luku alkaen suomalaispelaajaa, joka pelannut pääsarjaa, ja josta pelaaja-artikkeli, ja jossa on mainittu syntymäpaikkatieto. Se on lähteistetty 10:ssä, eli 50 prosenttisesti. Kaikista noista on olemassa luotettava ja helposti lähteistettävissä oleva tieto. Ei tiedetä tiedosta tai ei välitetä lähteistää. Ei aavistustakaan, voiko yleistää muihin seuroihin. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 14.20 (EET)

Niin, että tarvitseeko vai että onko viitsitty. Kannattaa viitsiä, jos lähteistäminen on helppoa. --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 14.21 (EET)

Siitä sitten vaan lähteistämään, kun se kerran on niin helppoa. Lähteistäminen on suositeltavampi toimintatapa kuin täällä kahvihuoneessa höntsääminen. Lax (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 16.37 (EET)

HJK kävin läpi, oli ihan sama juttu samoin reunaehdoin. Ja käytännössä kukaan ei näe tuota synt.ym tietoa "primääristi lähteistettävän" arvoiseksi, löytyy jos löytyy kun selaa kaikki esitetyt linkit läpi. Ei tuo ykköstärkeä tietysti olekaan. Mille tahansa tekemiselle pitää olla motiivi. Ehdotettuun työhön ei vielä ole, pelaaja-artikkelit ovat tehdyt yleisesti katsoen niin höntsäten, että niiden tekemiseksi säällisiksi ”oikeiksi” pelaaja-artikkeleiksi pitäisi tehdä aivan liikaa selvittämistyötä (se on kyllä meneillään, mutta kestää vielä vuosia, ja olisi pikemminkin järkeä keskittyä seura-mielessä olleellisiin puuttuviin pelaajiin, joita löytyy vielä kymmeniä, esim. eniten pääsarjapelejä-Hyvärinen, eniten melkein mitä vain Kostilainen ym.). On noissa artikkeleissa paljon hyvääkin, hyvät pohjat jatkaa töitä. Se peruslinkki pelaajien (koskee vain Veikkausliigassa pelanneita) syntymäaikapaikka- ottelut/maalit-tietoihin on yleisesti http://www.veikkausliiga.com/ennatykset_index.htm, itse olen käyttänyt muissa yhteyksissä KuPSiin sovitettua sisältöä

http://www.veikkausliiga.com/pelaajatilastot.asp?Joukkue=KuPS -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 18.18 (EET)

Itse käytän pelaaja-artikkeleissa linkkimuotoa http://www.veikkausliiga.com/pelaajatilastot.asp?Nimi=sukunimi+etunimi, esimerkiksi http://www.veikkausliiga.com/pelaajatilastot.asp?Nimi=Huttunen+Olli, joka ohjaa suoraan pelaajaa koskevaan osioon. Fmurto (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 19.19 (EET)

Tuo on hieno tapa yksittäispelaajan yhteydessä, sen soisi leviävän laajasti, kiva kun toit esille. En ole vielä tarvinnut, toivottavasti muistan kun tarvitsen. Ei läheskään kaikille pelaajille löydy tuosta datasta syntymäpaikkaa, mutta se ei olekaan oleellisin tieto. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 20.22 (EET)