Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen simpukoidenluokkaan kuuluva nilviäislaji. Sen munuaisen muotoinen, kullan- tai tummanruskea kuori kasvaa yleensä 10–13 senttimetrin mittaiseksi, ja suurimmat yksilöt voivat olla jopa yli 18-senttisiä. Laji on erittäin pitkäikäinen: se elää yleisesti yli 120-vuotiaaksi ja pohjoisissa joissa arviolta jopa 200–250-vuotiaaksi. Alkuperäinen levinneisyys kattoi laajoja alueita pohjoisella pallonpuoliskollaEuroopassa ja Pohjois-Amerikan itäosissa. Suomessa lajia esiintyy noin 150 joessa, joista valtaosa sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Raakun elinkierto on poikkeuksellinen ja riippuu lohikalojen esiintymisestä. Naaraan tuottamat pienet glokidiotoukat vapautuvat veteen kesällä, ja niiden on tartuttava lohikalan kiduksiin, joissa ne loisivat useita kuukausia ennen pohjaan pudottautumista. Vain häviävän pieni osa toukista selviää aikuiseksi asti. Jokihelmisimpukkaa pidetään sekä avainlajina että veden laadun huippuindikaattorina, sillä laji vaatii lähes luonnontilaisen, puhtaan ja vakaapohjaisen joen, ja lisääntyvä kanta kertoo terveestä ekosysteemistä. Vettä suodattamalla ja pohjaa muokkaamalla se parantaa elinympäristöä myös monille muille eliöille.
1972 – Andien lento-onnettomuus: Rugby-joukkuetta kuljettanut matkustajalentokone syöksyi maahan Andien vuoristossa lähellä Argentiinan ja Chilen rajaa. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin 72 päivän kuluttua.