Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Sanoiksi muuttuneet lyhenteet: isot vai pienet kirjaimet?[muokkaa]

siirretty käyttäjän abc keskustelusivulta

Hei, kirjoitit muokkausyhteenvetoon: (Abc10 siirsi sivun SEAT Marbella ohjauksen Seat Marbella päälle): ”Ei Fiatiakaan kirjoitetaan FIAT”. SEAT kirjoitetaan juurikin kaikki isolla, toisin kuin Fiat, joka on nykyisin pienellä alkukirjainta lukuun ottamatta (Kts. Fiat). ComradeUranium (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 22.26 (EEST)

Hyvä CU, Minä kyllä olen sitä mieltä, että pitäisi kirjoittaa Seat. 1) Lyhenteen merkitys on hämärtynyt aikoja sitten. 2) Sana lausutaan ihan normaalisti eikä luetella kirjain kirjaimelta. 3) Isoja kirjaimia sisältävä teksti on luettavuudeltaan huonompaa kun normaaliteksti. 4) Lisäksi muistuttaisin Wikipedian olevan tietosanakirja, mainosmainen tuotemerkin korostus isoilla kirjaimilla, eri värillä tai fontilla vaikuttaa... mainosmaiselta. Mainosmaista tekstiä ei suvaita. 5) Jopa Tekniikan maailman nettisivuilla olevissa artikkeleissa Seat on kirjoitettu nykyään jo Seat. --Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 07.57 (EEST)
Eikö kuitenkin pitäisi käyttää sitä nimeä, jota valmistaja itse itsestään käyttää, tässä tapauksessa SEAT. Samoin BMW on lyhenne, ja senkin merkitys on jo hämärtynyt, ja muodostunut enemmänkin tuotemerkiksi. ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 15.26 (EEST)
Nimihän on sama, kirjoitusasusta on kyse. Asiasta on ohjeita Ohje:Artikkelin nimi, Wikipedia:Nimeämiskäytäntö ja vaikkapa Ohje:Kielioppi. Noita isoja kirjaimia tungetaan milloin milläkin perusteella. Onko jokin erityinen syy, miksi tuotemerkkiä pitää korostaa? Se on mainosmaista ja ärsyttää.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 15.34 (EEST)
Suurimmassa osasta muunkielisistä Wikipedioista nimi on kirjoitettu isolla. ”Se on mainosmaista ja ärsyttää.” Ketä se ärsyttää? ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 15.42 (EEST)
Ärsytti jo 1980-luvulla muun muassa minua, kun olin mukana tekemässä Seatin mainontaa Suomessa. Saimme puhuttua maahantuojan kanssa että kirjoitetaan Seat eikä SEAT, että saadaan siistimpiä leiskoja. Päätöksessä ei liene pysytty. –Kotivalo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.41 (EEST)
Muilla kielillä on omat oikeinkirjoitussääntönsä. --Pitke (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.09 (EEST)
Kuuluuko samaan sarjaan kuin UNESCO>Unesco, EMMA>Emma (taidemuseo), KUMU>Kumu? Isot kirjaimet ovat näissä yritys mainoskikkaan, joka ei ole myöskään typografisesti perusteltu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.12 (EEST)

Miettikää viisaammaat sitten samaan syssyyn ZIL, GAZ, UAZ, ZAZ, LAZ, KamAZ ja mitä noita onkaan. Neukut olivat kovia mainoskikkailemaan. edit: Lisätään listaan ei-venäläiset ARO, DAF ja REVA. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.25 (EEST)

Juu, ja BMW, onko se teistä sitten Bmw? Mitä jos annettaisiin olla nimien siinä muodossa kuin mitä valmistaja itse käyttää? ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.38 (EEST)
Ei, koska se luetaan kirjaimittain ja mieltyy lyhenteenä, toisin kuin Seat. Kielen normi on vahvempi kuin valmistajan pyrkimys erikoisuuteen. Yleisesti ottaen kaikki tuotenimet, joissa on käytetty ”luovasti” isoja kirjaimia, voi ja on jopa suotavaa kirjoittaa normaalien oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti. Tässä vielä asiaa koskeva Kotuksen ohje. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.42 (EEST)
BMW luetaan kirjaimittain, mutta ei noita mainitsemiani venäläisiä. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.44 (EEST)
Niissä voisi sitten pienikirjaimisuutta jopa harkita, joskin ne mieltyvät kyllä ainakin minusta selvemmin kirjainlyhenteiksi kuin Seat. KamAZ ainakin on aika häiritsevän näköinen. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.47 (EEST)
Jälleen kysyn, kenen mukaan nuo muodot ovat ärsyttäviä? ComradeUranium (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.52 (EEST)
No ainakin vaikka minun. Lue vaikka kielenhuolto-oppaita, niistä tällaiset asiat selviävät, jos Kotuksen selkeästi ilmaistut normit eivät riitä. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.55 (EEST)
Tuo käytäntö ei liity tähän asiaan mitenkään, ellei sitten joku kirjoita artikkeliin jotain nimen ärsyttävyydestä. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.56 (EEST)
Ärsyttää ainakin minua. - Täällä pitäisi tekstin olla neutraalia tietosanakirjatekstiä ja kaiken maailman kikkailut, ylenpalttinen tuotemerkkien ym. maininta ja wikilinkitys mielletään mainosmaiseksi tekstiksi. Jos kirjoittaa Seat eikä SEAT, sekaantumisen vaaraa ei ole. Lisäksi SEAT:iin pitää taivutuspääte lisätä kaksoispistettä käyttäen, Seatiin ei.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.05 (EEST)
Nyt meni hieman pieleen. Ei isolla kirjoitettuun SEATiinkaan kaksoispistettä tule, ellei sitä lueta kirjain kerrallaan, mutta tuskinpa kukaan sanoo ”äs-ee-aa-tee”. --Silvonen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.21 (EEST)
Ainakin typografiassa katsotaan suurakkosten käytön heikentävän luettavuutta, koska se ei jäsennä "sanakuvaa". Markus Itkonen toteaa Typografian käsikirjassa, että suuraakkosia lyhenteissä puoltaa kansainvälinen vakiintunut käytäntö, mutta pienaaakkosia se, että, ne ovat tekstissä rauhallisemman näköisiä. Hän viittaa Helsingin Sanomiin, jossa käytetään pienaakkosia jopa sellaisissa lyhenteissä kuten ktm tai dna. Itkosen mukaan kielitoimisto suosittelee yleensä suuraakkosia, poikkeuksena nuo mainitut vakiintuneet lyhenteet kuten tv, atk ja lvi sekä erisnimistä syntyneet "lyhennesanat", kuten Emu, Opec, Unicef.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.11 (EEST)
Kotuksen Nimiopas sanoo seuraavaa: Vieraskielisissä nimissä noudatetaan kyseisen kielen oikeinkirjoitusta. Esimerkkejä "Nivea Visage Sensitive Balance Day Care" tai "Jumbo Park". Pistäisin myös sivunnumeron, mutta silloin kun tämän lauseen otin talteen en muistanut niin tehdä. Paikka on kuitenkin vieraskielisissä (tuote- ja yritysnimissä) --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
Tuo lienee periaatteessa sama ohje kuin Täysin vieraskielisiin nimiin ei sovelleta suomen kielen oikeinkirjoitusta, vaan noudatetaan kyseisen vieraan kielen oikeinkirjoitusta: Burger King, Ford Motor Company[1], mutta ei taida päteä lyhenteisiin. Tai jos pätee, niin ylempänä on annettu vääriä perusteluja pienellä kirjoittamiselle ("Muilla kielillä on omat oikeinkirjoitussääntönsä"). --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.22 (EEST)
Ei päde, ja nimetkin voivat suomalaistua, vrt. Unicef. --Louhikärmes (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.40 (EEST)
Tässä ei ole kyse suomalaistamisesta, ei myöskään Unicefin pienissä kirjaimissa. Suuret kirjaimet ovat tarpeettomia, silloin kun lyhenne on jo käytännössä muuttunut sanaksi. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 16.17 (EEST)
Zil, Gaz, Uaz, ZAZ, LAZ, Kamaz. Innokkaimmat kielenhuoltajasoturit vois yrittää korjata alkuun vaikkapa muutaman tuhat JyPiä, KalPaa, SaiPaa, KuPSia ja RoPSia. Gopase+f (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 21.08 (EEST)

Taas lyödään kirjoittajia päähän Kotuksen ohjeella. Oiskohan tässäkin asiassa mielekkäintä hakea kompromissia samoin kuin saavutettiin vuosien väännön jälkeen yritysten nimissä eli noudatetaan yleisintä käytäntöä? Vilkapi (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 20.21 (EEST)

Tekninen, teknillinen, polytekninen[muokkaa]

Artikkelissa Madridin Tekninen yliopisto ”Tekninen” pitäisi ainakin korjata pienellä kirjoitetuksi, mutta mikä tuolle Universidad Politécnica de Madridille oikeastaan olisi paras käännös? Tekninen, teknillinen, polytekninen, joku muu? Kielitoimiston sanakirja tuntee kaikki kolme. Itse suosisin ”polyteknistä”, joka on lähimpänä alkuperäistä. ”Teknillinen” on sanakirjan mukaan vanhentunut muoto sanasta ”tekninen”, joten en viljelisi sitä käännösnimissä. Vai pitääkö nimeä kääntää lainkaan? –Kooma (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 11.00 (EEST)

Kyllä tuollaiset yleisnimenomaiset nimet on asiallista kääntää, tai muuten kaikki yliopistot on jollain alkukielisellä nimellä, mikä ei olisi kauhean läpinäkyvää, ainakin jos se alkukieli on jokin muu kuin englanti. Itse kääntäisin kyllä tekniseksi, koska se tarkoittaa käytännössä samaa kuin polytekni(lli)nenkin, mutta on nykyaikaisempi. Aika monissa kielissä poly (moni)-osa näyttää tippuneenkin pois käännöksessä. --Louhikärmes (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 12.24 (EEST)
Toisin kuin yllä, kääntäisin "teknillinen". Sellainen kuva on tullut, että Suomessa alan oppilaitosten nimissä käytetään pääosin vanhaa muotoa eli teknillistä. Lyhyempi muoto siten töksähtää. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 13.24 (EEST)
Polyteknistä ei ilmeisesti yllä kannata kumpikaan? Tekninen vs. teknillinen -kysymyksessä Korpela näköjään suosii teknillistä[2][3], mutta hänkin toteaa, että se on sanakirjojen mukaan vanhentunut. Myös polytekninen löytyy hänen Pienehköstä sivistyssanakirjastaan[4]. –Kooma (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 11.27 (EEST)
Sanalla "teknillinen" on erikoismerkitys, jota sanakirjoissa ei tunneta. Tekniikan alalla sanaa "teknillinen" käytetään nimenomaan erottamaan akateemista koulutusta AMK- ja ammattitasoisesta. Esimerkiksi AMK-tutkinnot suoritetaan tkeniikan ja liikenteen alalla, mutta yliopistotutkinnot teknillis–tieteellisellä alalla. "Polytekninen" on puolestaan Suomessa sävyltään vähän arveluttava sillä se viittaa puolestaan opistotasoiseen koulutukseen, sillä termistä luovuttiin muutettaessa Polyteknillinen opisto Teknilliseksi korkeakouluksi. Lisäksi outoa sävyä lisää Itä-Saksan polyteknillinen peruskoulu sekä itäisen naapurimaan opistotasoiset polyteknikumit. Tämän vuoksi parhaiten merkityksen säilyttävä käännös on varmaan "Madridin teknillinen yliopisto". --M. Porcius Cato (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 21.47 (EEST)
Tämä oli mielenkiintoista tietoa, kiitos. Luin Kotuksen sivulta että niillä "hiuksenhieno tyylillinen vivahde-ero". Ihmettelen viitataankohan juuri tähän vai yleisesti vain johonkin (selittämättä jäävään) vivahde-eroon. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)
Lisäksi monet suomalaiset ammattikorkeakoulut käyttävät englanninkielisenä nimenään cc Polytechnic. Ks myös en:Institute_of_technology#Finland. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 22.12 (EEST)
Eiköhän tämä riitä, siirsin nimelle Madridin teknillinen yliopisto. Kiitos kaikille kommentoijille. –Kooma (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.09 (EEST)
Muutin tämän keskustelun otsikkoa hieman yleisluontoisemmaksi. –Kooma (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 11.29 (EEST)

Eräs mielipidetiedustelu on avoinna sanaparista alas-ammutut[muokkaa]

Partisiippimuodon "alas●ammutut" oikeasta kirjoitusasusta on epäselvyyttä. Yleinen keskustelu partisiippimuotojen yhteen-kirjoittamisesta voidaan käydä täällä, mutta mielipidetiedustelu on nyt avoinna sivulla Keskustelu luokasta:Alas-ammutut matkustajalentokoneet. --Pxos (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 11.52 (EEST)

Yleiseen keskusteluun: Kotuksen ohjepankin mukaan "Kun sanaparin jälkiosana on oleva-, mainittu-tyyppinen sana ... sanat kirjoitetaan vakiintuneen tavan mukaan yleensä erilleen". Siis yleensä erilleen, mutta sitten jossain vähän epämääräisesti määritellyissä (mutta vakiintuneissa) poikkeustapauksissa yhteen. --PtG (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 12.40 (EEST)
Ymmärtääkseni partisiippimuoto kirjoitetaan yhteen, kun sillä on oma, kirjaimellisesta eroava merkityksensä. Eli "silmäänpistävä talo" on jollai tapaa erikoinen, mutta "silmään pistävä lusikanvarsi" tuottaa tuskaa. Toisaalta kuitenkin sanotaan: "Tuo talo pistää silmään." kysymys on siis siitä, onko "alasampuminen" kuvaannollinen vai konkreettinen ilmaus. Itse pidän ilmausta konkreettisena. Eli Luokka:Alas ammutut lentokoneet. Toiaaalta voisi olla luokka Luokka:Alasammutut kansalaisaloitteet. --M. Porcius Cato (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 21.59 (EEST)

Oleh Sentsov[muokkaa]

Nimikyssäri taas. Pitäisikö nimen olla Oleh Sentsov vai Oleg Sentsov? --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 08.49 (EEST)

Ukrainalainen, joten Ukrainan translitterointi -> ja etunimen viimeinen kirjain ukrainankielisen Wikipedian mukaan on "г", joten Oleh oikein. --Stryn (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 09.31 (EEST)
Toinen vastaava Vera Rebrik vai Vira Rebryk, kumosin tuon siirron jo kertaalleen, koska Vira Rebryk on se mitä lehdet ovat käyttäneet. --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 09.36 (EEST)
Rebrik/Rebryk edustaa ilmeisesti nykyään Venäjää. Krimiltä kotoisin, niin saattaiskohan olla jopa venäläinen. Sama käyttäjä näyttäisi olevan siirtänyt Sentsovin ukrainan mukaiseksi ja Rebrikin venäjän mukaiseksi. --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 10.11 (EEST)

Aaliyah genetiivissä[muokkaa]

Mites genetiivi. Olin jo melkein tekemässä uuden artikkelin, jonka nimessä on "Aaliyahin" kun huomasin, että artikkelissa on "Aaliyah'n", mutta on myös Luokka:Aaliyahin albumit ja One in a Million (Aaliyahin albumi). --Whitetabor (keskustelu) 25. heinäkuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Enkkuwikin mukaan tuo lausutaan /aːˈliːə/, mikä tarkoittaa sitä, että oikea taivutusmuoto on Aaliyah’n. Tämä näin, koska suomen kielessä, jos kirjoitusasu päättyy konsonanttiin, mutta ääntämäminen vokaaliin, niin vierasta sanaa taivutetaan heittomerkin kanssa. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2015 kello 21.30 (EEST)
Tein artikkelin heittomerkillä, ja mikäli tähän ei tule eriäviä mielipiteitä asiasta, niin kenties siirrän nuo yllä mainitut Aaliyahit. Kiitos avusta. --Whitetabor (keskustelu) 25. heinäkuuta 2015 kello 22.09 (EEST)

Suomennos enkun orb-sanalle: pallo vai kuula?[muokkaa]

Guardians of the Galaxy -elokuvassa esiintyy suuressa osassa oleva "orb", ja nyt on erimielisyyksiä siitä, että onko sen suomennos pallo vai kuula. Asiasta keskusteltu myös täällä. --URunICon 28. heinäkuuta 2015 kello 15.28 (EEST)

Keskustelumme vei tämän aika oudolle tasolle. Mutta asiaa auttaisi kovasti, jos tietäisimme kumpaa suomennosta DVD- ja Blu-ray -versioidne teksityksissä käytetään. CAJH (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 15.34 (EEST)

Netistä löytämäni multisub DVD-rip käytti sanaa "pallo". Kyseessä ei siis ollut mikään fansub vaan ihan virallinen. Merriam-webster 'orb':

something (such as a planet, the sun, or the moon) that is shaped like a ball
a gold ball with a cross on top that is carried by a king or queen on formal occasions as a symbol of power and justice

Ei suomenkielestä taida löytyä parempaakaan käännöstä tuolle. --Seegge (keskustele) 2. elokuuta 2015 kello 23.53 (EEST)

Kuten myös Subiarkiston tekstityksissä se oli pallo. --URunICon 2. elokuuta 2015 kello 23.58 (EEST)

Aikavälin ilmaisut[muokkaa]

Aikaväleihin merkitään ajatusviiva alku- ja loppuajankohdan väliin ilman välilyöntiä, jos rajakohtailmauksista kumpikaan ei sisällä välilyöntiä. En tiedä olenko ymmärtänyt väärin, mutta mielestäni Luettelo Suomen ministereistä salkuittain rajakohtiin nykyisellä kirjoitustavalla ei liity välilyöntiä, jolloin ajatusviiva merkitään kuten edellä kirjoitin. Mallineessa oleva teksti: "Nykyisten WP:n ohjeiden mukaan jätetään ajatusviivan kummallekin puolelle välilyönti, jos rajakohtailmauksista ainakin toinen sisältää välilyönnin" [5] Missä on rajakohtailmauksen välilyönti? Ainoat välilyönnit ovat ajatusviivan molemmilla puolilla: 15.4.1999 – 17.4.2003. Ymmärrän ohjeen niin, että 15. huhtikuuta 1999 – 17. huhtikuuta 2003 ja 15.4.1999–17.4.2003 ovat oikein. Aikavälin ilmaisut --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 16.21 (EEST)

Ei missään? En ole ihan varma oliko tämä kysymys, mutta malline vaikuttaisi olevan väärin. --Louhikärmes (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 16.42 (EEST)
Kysyn selvemmin. Kumpi on oikein: 15.4.1999 – 17.4.2003 vai 15.4.1999–17.4.2003? --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 17.01 (EEST)
Tässä minun lisäämäni alkuperäinen malline. [6] --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 17.06 (EEST)
Selvä tapaus, jälkimmäinen on oikea niin kauan kun käytettään numeroilmaisua. Jos tulee sanallinen kuukausi, tilanne muuttuu. --85.76.164.249 1. elokuuta 2015 kello 20.52 (EEST)
Kiitos, halusin vahvistuksen asialle. Jos jollakulla on sanottavaa niin saa vastata myös. Artikkelista oli poistettu korjauspyyntö, laitan sen takaisin ja linkin tähän keskusteluun. --Raid5 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 21.58 (EEST)

T.A.T.u.[muokkaa]

Translitteroinnista jälleen. Artikkeli T.A.T.u. on ollut vuodesta 2009 merkittynä korjattavaksi translitteroinnin takia ja mikäli oikein artikkelihistoriaa tulkitsen, niin kyse on ainakin siitä kirjoitetaanko Julija Volkova vai Julia Volkova. Voi olla, että artikkelissa on muitakin ongelmia. Koska en venäjän translitteroinnista mitään tajua, niin totean ison median pääosin [7], [8], [9], [10] käyttävän muotoa Julia, mutta Yuliaa ja Julijaakin löytyy, niin haen varmistusta kahvihuoneen kautta. --Zache (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 00.36 (EEST)

Julija on oikea muoto translitteroituna, mutta Julia taitaa olla muoto, jota on käytetty "virallisissa" yhteyksissä (enwikin artikkeli on muodossa Julia, vaikka se olisi sikäläisesti translitteroituna Yuliya). --PtG (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 08.40 (EEST)
Yleensä kai standardinmukainen oikea muoto on ollut suotava vihjeettömän median suosiman sijaan, mutta en tiedä varmasti miten asia on sovittu juuri venäjän osalta. Kai se jossain ohjeessa lukee? Printtimediasta noin kaikki muut paitsi Hesari tuntuvat yleisesti käyttävän englantiin pohjautuvaa translitteraatiota (oletettavasti koska silloin nimet voi pölliä suoraan Reutersilta/BBC:ltä), vaikka suomalainen standardikin on olemassa ja Kotuksenkin suosittelema. --Louhikärmes (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 06.17 (EEST)
Asiaa on käsitelty kahdessa Kielikellon artikkelissa: [11] ja tarkennuksia [12]. Julija on sen mukaan suositus. Yulia ei tietenkään ole suomalaisessa tekstissä oikein vaan englannin kielen käytännön mukainen. Vanhoissa hallitsijanimissa käytetään sovinnaisnimiä, ja lisäksi mainitaan, että Maria Fjodorovna oli syntyjään tanskalainen.--Abc10 (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 07.50 (EEST)
Kiitos kaikille vastauksista. Nimi on artikkelissa muodossa Julija joten rohkenin ottaa korjattava-mallineen pois. --Zache (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 08.52 (EEST)

W konsonantti vai vokaali?[muokkaa]

Onko englanninkielen w konsonantti vai vokaali? Onko kirjoitettava The Lucy Showissa vai Show'ssa, George Bernard Shawin vai Shaw'n, E. L. Doctorowin vai Doctorow'n jne? --2001:999:20:B62:BDF7:5F30:F3F8:ED10 7. elokuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Show'ssa, Shaw'n ja Doctrowista en osaa sanoa, nimi taitaa olla venäläinen. --85.76.148.17 7. elokuuta 2015 kello 19.24 (EEST)
Ainakin venäjän kielessä nimi Shaw kirjoitetaan Шоу, "Šou": tarkoittaen ääntämystä [šoω] (ei Шо, "Šo": [šoː]). Nimi Doctorow on kaiketi venäläisperäinen, mutta on assimiloitunut englantiin, sillä venäjässäkin Доктороу, "Doktorou": [dɔkʰtʰɔɹoω]. --85.76.182.75 7. elokuuta 2015 kello 19.46 (EEST)
Se on vokaali. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 19.49 (EEST)
Tarkemmin sanoen se on puolivokaali, mutta suomessa sitä käsitellään vokaalina eli siihen tulee heittomerkki. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 19.54 (EEST)
Doctorow'n, ainakin Dictionary.comin mukaan äänneasu olisi /ˈdɒk təˌroʊ/. --PtG (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 19.50 (EEST)
Ja kun nyt kielenhuoltohuoneessa ollaan, oikea kirjoitusasu on Doctorow’n kaarevan heittomerkin kera. --Silvonen (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 19.52 (EEST)
Sittenhän Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa nimeä taivutetaan väärin. --85.76.182.75 7. elokuuta 2015 kello 19.55 (EEST)

Kuten artikkelissa w todetaan: W-kirjainta käytetään runsaasti muun muassa englannin ja saksan kielessä. Englannissa se äännetään u:n tapaisena puolivokaalina [w]. Kun se siis on konsonanttikirjain, joka vain puoliksi on vokaali, niin silloinhan showin [šouωin], Shawin [šoːωin], Doctorowin [ˈdɒk təˌroωin] jne. --85.76.182.75 7. elokuuta 2015 kello 20.05 (EEST)

Jos w:tä käsitellään vokaalina, alkaako myös esimerkiksi nimi Washington vokaalilla? --2001:999:20:B62:BDF7:5F30:F3F8:ED10 7. elokuuta 2015 kello 20.29 (EEST)
Päättely ei mene aivan oikein, sillä puolivokaalit on äänteellisesti nimenomaa vokaaleita, jolloin niihin tulee heittomerkki. Show on jopa esimerkkinä Kielitoimiston ohjepankissa taivutuksesta: show’n, show’ta, show’hun. --PtG (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.43 (EEST)
Tuon ohjepankin mukaan taivutus monikossa on show’t, show’iden, show’ita, show’ihin eli [šout], [šouiden], [šouita], [šouihin]. Eikö pitäisi olla show’eiden, show’eita, show’eihin eli [šoueiden], [šoueita], [šoueihin]? --85.76.182.75 7. elokuuta 2015 kello 20.54 (EEST)

Kolmasti vai kolmesti?[muokkaa]

Tiedän että kumpikin on oikein ja että kolmasti on hivenen vanhahtavaa kielenkäyttöä. Mutta ilmeisesti mulla on jo sen verran ikää mittarissa se tuntuu tutummalta. Onko muita mielipiteitä? --Memasa (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.00 (EEST)

Ei molemmat ole 'oikein', ainoastaan kolmesti, sillä sana kolme taipuu kolmen, kolmea, kolmessa, kolmesta jne. (ei "kolman", "kolmaa", "kolmassa", "kolmasta") --85.76.182.75 7. elokuuta 2015 kello 20.08 (EEST)
Kyllä Kielitoimiston sanakirja löytää myös muodon kolmasti, joka on sanan kolmesti rinnakkaismuoto [13]. --PtG (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.13 (EEST)
Äidinkielen opettajani opetti tuon nyrkkisäännön eli kolme ~ kolmen ~¨kolmesti. Eihän myöskään sanota "kahdasti". --85.76.182.75 7. elokuuta 2015 kello 20.21 (EEST)
Todennäköisesti hyvin yksinkertaistettu nyrkkisääntö, kolmasti ei ole väärin, vaikka kolmesti on parempi muoto. Kolme ja kaksi on perusmuodoltaan niin erilaisia sanoja, että niiden taivutusta ei voi verrata. --PtG (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.29 (EEST)
Vastaaviahan on myös monesti (ei "monasti") ja suuresti (ei "suurasti"). Vaan, miten sana kolmetoista [14] taipuu: kolmestitoista? --85.76.182.75 7. elokuuta 2015 kello 20.47 (EEST)
Kolmesti tai kolmasti eivät itse asiassa ole sanan kolme taivutusmuotoja vaan siitä johdettuja adverbeja. Kerran, kahdesti tai kolmasti mutta hyvin harvoin neljästi, eli yleensä suurempien lukumäärien kohdalla käytetään ilmausta x kertaa, jolla voi tietenkin myös korvata sanat kahdesti ja kolmasti jos haluaa. -93.106.29.255 7. elokuuta 2015 kello 20.59 (EEST)
Neljästi ei toki ole mitenkään harvinainen, eli kannattaa aina tarkistaa. Ja ylempiin kommentteihin: Kieli ei aina ole kahlittavissa logiikkaan. Mutta ehkä kyse olikin keskustelun herättämisestä. -- Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 09.31 (EEST)

Kahvihuone on tarkoitettu Wikipediaan liittyville keskusteluille. --Esamatti1 (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 10.51 (EEST)

[15] --Memasa (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 14.29 (EEST)
Keskustelun perusteella tuo muutos oli tosin turha. Arvailun ja hölinän ohella mainittiin Kielitoimiston sanakirja, josta tällaiset kannattaa käydä katsomassa. --Silvonen (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 15.12 (EEST)
Arvelin että rinnakkaisnimitykset ovat toissijaisia. Korjatkaa, jos olen väärässä. --Memasa (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 15.24 (EEST)
Yhtäsuuruusmerkki tarkoittaa, että ilmaukset ovat samanarvoisia. Jos toinen ilmaus on parempi, yhtäsuuruusmerkin sijasta käytetään merkintää ”pitää olla:” tai ”paremmin:”. --Silvonen (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 15.58 (EEST)
Olisihan tuo pitänyt itsekin tajuta. En ole ko. sanakirjaa pahemmin käyttänyt, joten sanamuodot ja merkitsemiskäytännöt eivät ole ennestään tuttuja. Kiitos täsmällisestä kommentista. --Memasa (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 16.06 (EEST)

Artikkeli ZSD (eng. western rapid diameter) Pietarin halkaiseva tie (tieprojekti) venäjällä[muokkaa]

Aloitin uuden artikkelin (nimi: ZSD), mutta en pysty suomentamaan järkevästi tämän tien nimeä (artikkelin nimeä). Olisiko jollain wikipedistien kieliexperteillä jonkinlaista tietämystä tai mielikuvitusta artikkelin otsikon järkevään suomentamiseen?

Teksti on muutenkin keskeneräinen uutena artikkelina ja rajoittuneen venäjänkielen taitoni vuoksi. Tie on suunnattu lännestä tulevalle ja länteen menevälle liikenteelle (Suomi ja Viro).

Taustastani voin kertoa, että normaalisti ennen olen aina ajanut Pietariin kaunista rantatietä E10/M10 tai sertolovon kautta, mutta navigaattoria ensimmäisen kerran käyttäneenä venäjällä eksyin uuteen upeaan ZSD -tiehen. Olen ajanut pienen pätkän eteläistä osuutta ja 3 kertaa pohjoisen osuuden läpi edestakaisin. Pohjoinen ZSD -tie on ruuhkaton, toisin kuin E18/M10 loppupätkä ja luulisin tämän ruuhkan johtuvan, koska tie on maksuton. Suuret kymmenien kilometrien perjantai -ja sunnuntairuuhkat alkavat heti kun tämä ZSD -tie loppuu.

Lisäksi kysyisin ja pyytäisin teitä antamaan ohjeita/linkkejä, kuinka voi lisätä omia valokuvia, muuttaa tarvittaessa otsikkoa ja lisätä artikkelin oikeaan reunaan koostelaatikon (kuten venäjän kielisessä versiossa on ja kaikkien valtioiden artikkeleissa). Muutenkin wikiteksteisä kyrillisistä länsimaalaisiksi käännetyt sanat ihmetyttävät, koska suomessa olen tottunut kirjoittamaan sanat kuin ne kirjoitetaan. Olen huomannut myös, että eri viranomaiset suomessa kääntävät venäjän kieliset nimet eri tavalla. Mikä on oikea kieliopillinen tapa? –Kommentin jätti SSSR Traveller (keskustelu – muokkaukset)

Pietarin läntinen ohitustie, esim. [16]. --Esamatti1 (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 10.33 (EEST)
Siirsin nimelle Pietarin läntinen ohitustie, ZSD on edelleen ohjauslinkki. Muut ohjeet laitan keskustelusivullesi, täällä puhutaan kielenhuollosta. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 11.53 (EEST)

Etninen sanasto[muokkaa]

Miten hyvä tällane on nimistölähteenä etnisille nimille? [17] (pdf) Siellä on aika monta eroa wikiartikkeleihi verrattuna, esim kazakit->kasakit. J.K Nakkila (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 17.57 (EEST)

Kaksi pointtia: ensinnäkin se on lähes kahdenkymmenen vuoden takaa, toiseksi tekijä sanoo, että "lähteiden luotettavuutta on työn laajuuden vuoksi ollut vaikea tarkistaa" ja siitä tehtävät johtopäätökset (s. vii). Toisessa vaakakupissa painaa se, että se on akateeminen työ. Kauneusvirheitä löytyy: alkupuheissa tshetsheenit, sanastossa tšetšeenit. --85.76.176.67 14. elokuuta 2015 kello 18.32 (EEST)

Voimalaitos vai voimala[muokkaa]

Onko näkemyksiä aiheeseen: Keskustelu_Wikipediasta:Wikiprojekti_Energia#Voimalaitos_vai_voimala? --Usp (keskustelu) 18. elokuuta 2015 kello 17.39 (EEST)

Mututuntumalla sanoisin, että molemmat ovat sinänsä kieliopillisesti oikein, mutta voimalaitos on täsmällisempi ilmaisu, ja voisi siksi olla suositeltavampi. (Voimala-sanallahan on joitain muitakin merkityksiä.) Hyvin pikaisen tarkastelun perusteella myös voimalaitoksia ylläpitävät yritykset käyttävät useammin voimalaitos-sanaa. ––Apalsola km 18. elokuuta 2015 kello 19.50 (EEST)

Yhdistynyt kuningaskunta > Britannia[muokkaa]

Valtion virallinen nimi (Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin) Yhdistynyt kuningaskunta on lähes kaikissa artikkeleissa ja luokissa muutettava yleisesti käytettyyn muotoon Britannia. Eihän Kreikkaakaan kutsuta kuin ani harvoin virallisella nimellään Helleeninen tasavalta. --2001:999:20:1EF2:471:D2AF:F166:67CE 25. elokuuta 2015 kello 01.53 (EEST)

Jos näin päätettäisiin tehdä, mitä suuresti epäilen, niin korjaisitko kaikki [18] artikkeliin viittaavat sivut? --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.06 (EEST)
Päätöksen jälkeen korjauksen ehkä pystyisi tekemään botilla. Eri asia sitten tultaisiinko tuohon päätökseen vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.16 (EEST)
Olisipa botti korjannut virheellisiä linkkejä (Python, C-kieli…), mutta tuleepahan opeteltua perusteellisemmin. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.31 (EEST)
Wikipedian tietosanakirjaluonteesta johtuen en näe mitää syytä lähteä moiseen. Miksi on vaihdettava? Onko tarkoitus, että valtion nimi häipyy monovastaanotossa epämääräiseen suuntaan?--Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 17.45 (EEST)
Niin pitäisi. Edellinen keskustelu ja mielipidetiedustelu löytynee artikkelin keskustelusivulla, jossa asiasta kiinnostuneet voivat tutustua ko keskusteluun. Gopase+f (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 17.54 (EEST)
Vastaukset osoittavat henkistä laiskuutta korjauksiin. Kukaan tavallinen Wikipedian käyttäjä ei puhu tai kirjoita yleiskielessä "Yhdistyneestä kuningaskunnasta","Suomen tasavallasta", "Ruotsin kuningaskunnasta" eikä "Kiinan tasavallasta", vaan ensiksi- ja viimeksimainitun yhteydessä ylivoimaisesti valtion suurimman osan eli saaren mukaan Britanniasta ja Taiwanista. --2001:999:10:4510:B0FD:D1F7:B4EC:A65E 25. elokuuta 2015 kello 23.24 (EEST)
Et ilmeisesti lukenut tuota artikkelin keskustelusivua. Sieltä löytyy vastaus: yhteisö on päättänyt että artikkeli on nimeltään Yhdistynyt kuningaskunta. Tällä tuskin on mitään tekemistä henkisen tai fyysisen laiskuuden kanssa. Gopase+f (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 13.57 (EEST)
Jos tavalliselta tallaajalta kysytään, niin maan nimi on Englanti... --Lax (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 16.02 (EEST)
Yhteisö on siis päättänyt vakiintuneesta nimikäytännöstä piittaamatta kutsua maata Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi. Onneksi ei kuitenkaan päättänyt kutsua valtiota, joka lähes 100 %:sti sijaitsee Irlannin saarella, Irlannin tasavallaksi, vaan Irlanniksi eikä myöskään Kreikkaa Helleeniseksi tasavallaksi eikä Taiwania Kiinan tasavallaksi.
Britannia ei tietenkään ole vain Englanti, vaan valtion muut osat ovat Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti.
--2001:999:20:3E84:49B7:2232:6F85:F077 26. elokuuta 2015 kello 20.03 (EEST)
Tai Britit ainakin paikallissijoissa (”opiskelemaan Britteihin” jne.). Onko tämä IP muuten WPK:n uusi inkarnaatio? --Silvonen (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 20.10 (EEST)
Logiikkasi ontuu. "Yhdistynyt kuningaskunta" ei ole analoginen ilmaisun "Suomen tasavalta" kanssa. "Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta" olisi. Britit itse käyttävät hyvin laajasti ilmaisua "UK" ja siihen perustuvan nimen käyttöä tuskin voidaan virheeksi katsoa. --Gronroos (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 21.20 (EEST)
Kotuksen Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet -luettelossa on ensisijaisena nimenä Yhdistynyt kuningaskunta. –Kooma (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 22.08 (EEST)
Tätä siis noudatetaan, ainakin linkitettäessä, joskin se on käytännössä aika hankala. Aikaisempi suositus oli Britannia, jota itse yhä kannatan, jos joku sattuu aloittamaan äänestyksen. --Abc10 (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 15.53 (EEST)

Kreikkalaiset heittomerkit[muokkaa]

Onko fi-wikipediassa tapana lisätä kreikkalaisiin nimiin heittomerkit? Esimerkiksi artikkelissa Georgios Samaras näin ei ole. --A. Keronen (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 17.23 (EEST)

Tarkoitatko heittomerkeillä kreikankielisen nimen Γιώργος Σαμαράς aksentteja (´) vai jotain muuta? Näitä painomerkintöjä ei ole ollut tapana lisätä latinaistettuun muotoon. --Silvonen (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 20.53 (EEST)
Vinkkinä google-kääntäjä on oiva väline kreikan latinaistamiseen. Tuloksena Giórgos Samarás, eli mistä tuo Georgios tulee? Itse olen painomerkkien kannalla, esim. Käyttäjä:Tomisti on tehnyt ansiokasta työtä Kreikkaa käsittelevien artikkelien parissa käyttäen painomerkkejä esim. luettelo Kreikan kaupungeista. --85.76.20.29 25. elokuuta 2015 kello 21.31 (EEST)
Samarasista en tiedä varmaksi mutta monilla tunnetuilla henkilöillä on vakiintuneet latinalaistetut nimet, ja jos niitä ruvetaan Wikipediassa latinalaistamaan Google-kääntäjän mukaan, joudutaan jorpakkoon. --Ktp234 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 21.35 (EEST)
Kotus kai on Wikipedian ohjenuora. --Ktp234 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 21.39 (EEST)
Jorpakkoon tai ei, voihan sitä tämänkin taulukon pohjalta latinaistaa. Lopputulos silti sama. Itse olen havainnut, että google-kääntäjä osaa tehdä ELOT 743-muunnoksen. --85.76.171.159 25. elokuuta 2015 kello 21.51 (EEST)
Mielenkiintoinen ilmiö sattui silmään kun tein täsmennyssivua että Helsingin Sanomien mukaan Kreikan pääministeri oli taannoin Antonio Samaras eikä Antonis. Mistähän se tulee? Espanjalaisilta lehdiltä? --Ktp234 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 22.02 (EEST)
Törmäsin kyseisiin heittomerkkeihin, kun yritin googeloida Kreikan pääministerin erosta tietoa sen jälkeen, kun joku oli sen artikkeliin keskellä yötä päivittänyt. Artikkelissa on aksentit (Aléxis Tsípras), mutta sillä kirjoitusmuodolla en löytänyt mitään esim. Yleltä kuukauden sisällä. Aikaisemmin Yle on käyttänyt heittomerkkejä, mutta näemmä jättänyt ne pois. Oli vähän outoa, kun ei löytynyt artikkelin henkilöstä tuoretta tietoa sen nimellä haettuna. --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)
Itseäni korjaten: onhan noita painomerkkejä näemmä satunnaisesti käytetty. Heittomerkki on muuten ihan eri merkki kuin akuutti aksentti, vaikka hieman samanlaiselta näyttääkin. --Silvonen (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 05.38 (EEST)
Hienoa nähdä keskustelua kreikkalaisten henkilönnimien transkriptiosta. Minun on pitänyt itsekin käynnistää keskustelu täsmälleen samasta aiheesta, mutta edellinen vastaava keskusteluyritys aksenteista kreikkalaisten paikannimien transkriptiossa jäi lähinnä monologiksi. Itse transkriptioon käytetään sekä henkilön- että paikannimissä ELOT 743 -transkriptiota, joten ongelma koskee tosiaan lähinnä sitä, pitäisikö aksentit merkitä vai ei; siihen ELOT tai Kotus ei ota ehdotonta kantaa. Tässä tiivistelmä edellisestä keskustelusta:
  • Päädyin merkitsemään aksentit paikannimiin lähinnä siksi, että 1) tiukasti ottaen ne voidaan nähdä osaksi oikeaoppista ELOT-transkriptiota; 2) oikean painotuksen osaaminen on lausumisen kannalta välttämätöntä; 3) aksenttien lisääminen haluttaessa jälkikäteen olisi työlästä, kun taas poistaminen olisi mekaanista; ja 4) Käyttäjä:Roquai oli jo aiemmin tehnyt sarjan ansiokkaita artikkeleita Kreikan maantieteestä samalla tyylillä.
  • Aksenttien käyttämisessä on kuitenkin myös merkittäviä ongelmia, josta tärkeimmät olikin jo mainittu yllä: 1) Aksentteja ei juuri käytetä missään muualla, koska niitä ei ole perinteisesti merkitty ja merkitseminen on työlästä; poikkeuksena osa lähinnä uudemmasta kirjallisuudesta. On työlästä ja hankalaa olla ainoita aksentteja käyttäviä tahoja. 2) On hieman erikoista, että vaikka suomenkielessä itsessään ei käytetä aksentteja, juuri suomenkielinen Wikipedia on ainoita Wikipedioita (toinen on uusnorja), jossa aksentit ovat käytössä kreikkalaisille nimille. 3) Google-haku (sen enempää kuin Wikipedian oma hakutoimintokaan) ei löydä aksenteilla varustettuja artikkeleita, jollei aksentteja käytä jo hakuehdossa, mitä kukaan ei tee. On hieman turhauttavaa tehdä artikkeleita, joita kukaan ei löydä. Kääntäen, aksenteilla varustetulla haulla ei löydä aksentittomia tekstejä. 4) Lähes aina, kun joku luo uuden artikkelin kreikkalaisesta kohteesta tai henkilöstä, artikkeli tulee luoduksi ilman aksentteja, koska niitä ei yleensä käytetä. Jos valitaan aksentillinen transkriptio, jokainen artikkeli pitää siirtää ja korjata erikseen luomisen jälkeen. Käytännössä artikkeleita tulee aina olemaan kummassakin muodossa.
Henkilönimiin liittyy edellisten lisäksi myös lisäongelmia. Vanhoissa nimissä (antiikin aikaiset ja bysanttilaiset nimet) aksentteja ei perinteisesti käytetä, enkä kannata sellaista edelleenkään. Jos uusissa nimissä halutaan valita aksentillinen muoto, pitää päättää, mihin raja vedetään. Jos muinais- ja nykykreikan rajaksi asetetaan mikä tahansa vuosi, tulee aina olemaan henkilöitä, jotka elivät rajan kummallakin puolella. Aivan samaa ongelmaa ei ole paikannimissä, sillä jos paikka on lakannut olemasta ennen nykyaikaa, siitä käytetään vanhaa muotoa, mutta jos se elää edelleen, siitä voi käyttää myös nykykreikkalaista nimimuotoa.
Joka tapauksessa asiasta olisi hyvä saada päätös, jonka jälkeen kaikki henkilöartikkelit siirretään joko aksentilliselle tai aksentittomalle nimelle. Nykytilanne, jossa kumpaakin esiintyy, on huonoin mahdollinen. --Tomisti (disputaatiot) 26. elokuuta 2015 kello 17.49 (EEST)
Jonkun™ pitäisi aloittaa ohjeen luonnostelu aiheesta ohjeiden Ohje:Slaavilaisten kielten translitterointi ja Ohje:Arabian kielen transkribointi tapaan, niin pääsisimme eteenpäin. Eka versio voisi kai vain todeta, että käytämme ELOT 743 -transkriptiota (määritellyin poikkeuksin), mutta aksentit voidaan merkitä tai jättää merkitsemättä? Tappelu ohjeen muuttamisesta olisi jo edistystä verrattuna nollasta alkavaan keskusteluun. Kuka ehtii ekana? --Silvonen (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 19.51 (EEST)

Muutaman lukusanan genetiivit[muokkaa]

Mitkä ovat genetiivimuodot lukusanoille seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen? --85.76.23.131 26. elokuuta 2015 kello 03.13 (EEST)

Seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen. Lähde: Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: seitsemän (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370. --Silvonen (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 05.41 (EEST)
Tämän sivun alkuun voisi lisätä linkin Kielitoimistonsanakirja.fi:hin, säästyisi moni ip turhalta vaivalta. Mahdollisesti joku muukin. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 07.35 (EEST)

Suomalainen vs suomenkansalainen[muokkaa]

KT:Oftran kumosi minun kaksi muokkaustani koskien suomalainen ja suomenkansalainen Nasima Razmyar ja Abdirahim Hussein artikkeleissa. Itse hämmästelen, kun Wikipedian pitäisi olla tarkka eri käsitteiden käytössä, eikä lähteä itsestäänselvyyksiin. Itse pidän hänen kommenttiaan [[19]] itsestään selvyydestä ihmeellisenä, kun suomalainen kumoutuu välittömästi "somalialaissyntyinen" tai "afganistalaissyntynen" luonnehdinnoilla.. Suomalainen on suomessa syntynyt, mutta nämä ovat Suomenkansalaisia.Jukka Wallin (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 22.58 (EEST)

Annas mulle yksikin painettu lähde, joka käyttää sanaa suomenkansalainen? Iivarius (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.03 (EEST)
Etkö halua käyttää googlea? [Tässä] on ainakin virallista tietoa kansalaisuudesta ja varsinkin kun haetaan suomenkansalaisuutta. Jukka Wallin (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.09 (EEST)
Ei kai tässä mitään Googlea tarvita, vilkaisu Kielitoimiston sanakirjaan riittää.--Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.19 (EEST)
Ei näy vielä missään yhdyssanaa suomenkansalainen. Suomen kansalaisuutta toki käsitellään. Mutta sinäpä et käsittääkseni muokannut, että Razmyar on Suomen kansalainen, vaan yritit sanoa, että olisi jokin fiktiivinen suomenkansalaisuus. 29. elokuuta 2015 kello 23.27 (EEST)~
Periaatteessa henkilöä ei tarvitsisi mainita kuin "somalialaissyntyinen, eikä muuta.Suomalainen on turhaa triviaa tai suomenkansalainen, mutta kun lähdetään pahoinpitelemään pilkkua, niin kait pitää tarkentaa sekin tieto, jos se on tärkeää. Jukka Wallin (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.33 (EEST)
Joskus tulevaisuudessa saattaa koittaa sekin päivä, jolloin kansalaisuudet ovat pelkkää triviaa, mutta vielä niin ei ole käynyt. --Otrfan (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.46 (EEST)
Tarkennan lainauksella kielitoimiston sanakirjasta: "suomalainen (adj., subst.) Suomeen kuuluva, Suomesta kotoisin t. lähtöisin oleva, Suomen asukkaille, oloille tms. ominainen; kansallisuudeltaan Suomen väestöön kuuluva; Suomen kansalainen." Niin että tämän mukaan adjektiivi suomalainen voi tarkoittaa myös kansalaisuudeltaan suomalaista. --Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.35 (EEST)
Aivan, mutta harvemmin. Mutta nyt on kyseessä suomalainen joka on somalialaissyntyinen, joka on käsitteenä kummallinen, jopa luonnoton.Jukka Wallin (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.43 (EEST)
Jätetään määritelmään pelkkä suomalainen. Henkilöhistoriaa voidaan käsitellä leipätekstissä. --Otrfan (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 23.45 (EEST)
Joissakin artikkelissa on tietolaatikossa kansallisuusparametri, johon toisinaan on virheellisesti täytetty kansalaisuus. "Sanalla kansallisuus tarkoitetaan kuuluvuutta johonkin kansaan tai kansakuntaan, tiettyyn kieli- ja kulttuuriyhteyteen. Esimerkiksi joku on kansallisuudeltaan suomalainen tai vierasta kansallisuutta. Joissakin valtioissa asuu useita kansallisuuksia, vaikka kaikilla on sama kansalaisuus. Kansallisuuden käsite ei ole samalla tavoin virallisesti ja juridisesti määritelty kuin kansalaisuus. Viisumianomuksen kohtaan ”kansalaisuus” kirjoitetaan Suomen ja kohtaan ”kansallisuus” suomalainen." kansalaisuus ja kansallisuus --Raid5 (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 01.01 (EEST)
Mitä mallineisiin tulee, niin virhettä on sattunut mallineen tekijöilläkin. Osassa mallineista on kansalaisuus ja osassa kansallisuus. {{Tieteilijä}}-mallineesta ei saa mitään selvää, että kumpaa tarkoitetaan. Joidenkin menneiden vuosisatojen henkilöiden kohdalla kansallisuus on ehkä parempi, niin ei tarvitse miettiä, että oliko Runeberg ruotsalainen vai venäläinen (tosin nyt joutuu miettimään oliko suomalainen vai suomenruotsalainen). Kansallisuuden ongelma on siinä, että sitä ei saa selville kuin kysymällä henkilöltä, että mikä hän kokee olevansa. Jos muut sitä alkavat määrittelemään, niin sitten palataan Nürnbergin lakeihin. Kansalaisuus lukee passissa. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 07.29 (EEST)
Käsite suomenruotsalaisuus ei ollut vielä käytössä Runebergïn aikaan. Pikemminkin hän oli isänsä puolelta ruotsalaistaustainen, siirtolainen neljännessä polvessa, kuten tavataan sanoa. ----Abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 08.47 (EEST)
Mutta on käytössä nykyään ja aika monessa wikissä on Runeberg suomenruotsalaiseksi määritelty tai luokiteltu. Ja kun Suomi oli osana Ruotsia Runebergin syntyessä, niin voidaanko puhua ruotsalaistaustaisuudestakaan tai siirtolaisuudesta? Se oli maan sisäistä muuttoliikettä siihen aikaan. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.14 (EEST)
Uskon kyllä kulttuurikäsitteiden syvälliseen asiantuntijuuteesi, mutta Wikipedian ei pidä levittää virheellistä tietoa. On anakronismia puhua Runebergin yhteydessä suomenruotsalaisuudesta. Koko suomenruotsalainen identiteetti syntyi vasta paljon myöhemmin, kuten voit asianomaisesta artikkelista lukea. Siirtolaisuusvirkkeen aloitin sanalla "Pikemminkin", en sanonut että hän oli siirtolainen. --Abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.50 (EEST)
Kiitoksia luottamuksesta. Ja minä olen sanonut "tosin nyt joutuu miettimään oliko suomalainen vai suomenruotsalainen" ja "mutta on käytössä nykyään ja aika monessa wikissä on Runeberg suomenruotsalaiseksi määritelty tai luokiteltu.". En ole sanonut "Runeberg oli suomenruotsalainen", kuten tunnut asian ymmärtäneen. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 10.02 (EEST)
Kiitos täsmennyksestä. Miettiminen, jopa ajattelu, on aina hyväksi. Toivottavasti Wikipedia ei tämän asian kohdalla muuttunut luotettavaksi lähteeksi. Aiheetta enempään. --Abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 10.40 (EEST)