Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Karjalan Kielen Seura[muokkaa wikitekstiä]

Sivu Karjalan kielen seura on siirretty nimelle Karjalan Kielen Seura, joka on kuitenkin kielenvastainen muoto ja virallinen nimi on pienillä kirjaimilla. Tuleeko siis käyttää yhdistyksen omaa kirjoitusasua vai virallista? --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 3. syyskuuta 2018 kello 15.09 (EEST)

Wikipedian omien käytäntöjen mukaan tulee käyttää ”luotettavissa lähteissä yleistä muotoa”. Googlailemalla näin kumpaakin muotoa, rekisteröity nimi on tosiaan pienellä. Suomen yleiskielen yleisenä periaatteena on, että tekstissä esiintyvät suomenkieliset yritysten ja vastaavien nimet saa kirjoittaa kielenmukaisessa asussa (siis tässä pienellä), joten artikkelin leipätekstissä ei ainakaan olisi tarpeen käyttää isokirjaimellista muotoa. Yhteisöjen logojen tms. typografisten ratkaisujen toistaminen ei ole tarpeellista. Itse suosisin norminmukaista nimimuotoa (liialliset isot kirjaimet näyttävät häiritseviltä), mutta asiassa voinee käyttää nimiohjeen mukaista tapauskohtaista harkintaa. --Louhikärmes (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 17.06 (EEST)
Kun Seuran yleisesti käyttämä muoto on Karjalan Kielen Seura[1], minusta se on paras. Nuo isot kirjaimet sanojen alussa ovat hyvin tavallisia seurojen ja yhdistysten nimissä, ja niitä on Wikipediassakin käytetty aivan normina esim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Täysin eri asia ovat sellaiset muodot joissa keskellä sanaa on isoja kirjaimia täysin vailla mitään logiikkaa tai pelkästään isoista kirjaimista muodostettu nimi. Ne ovat haitaksi, eikä niiden pysyvyydestä ole tietoa, vaan niitä voi pitää logoina, joita tulee tekstissä ja otsikoissa Wikipediassa välttää. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 19.32 (EEST)
Yhdistyksen nimi on yhdistysrekisterissä Karjalan kielen seura ry eli se on yhdistyksen nimi. On varsin tavallista, että yhdistysten nimessä käytetään alkukirjainta lukuun ottamatta pieniä kirjaimia. Se on jopa kauniimpaakin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry taasen on rekisteröity juurikin tuolla nimellä.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 21.57 (EEST)
Yhdistysrekistesteri kertoo yhdistynse "virallisen" nimen, mutta Kielitoimistohan sanoo, että aina on oikein kirjoittaa vain ensimmäinen nimi isolla (se siis on parempaa suomea). Kielitoimisto antaa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietynlaisena poikkeuksena, sillä monet vanhoista yhdistyksistä on perustettu aikanaan tuollaisessa muodossa. Ei ollut vielä mitään suosituksia toiseen suuntaan. --PtG (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 22.19 (EEST)
Aivan, veit sanat suustani.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 23.03 (EEST)
Menin jonkun aikaa sitten siirtämään artikkelin virallisen nimen mukaiseksi. Omasta mielestäni sain tukea Kotuksen ohjeesta, sillä kyseessä ei ole "vanha" yhdistys. Keskustelua tulkitsen niin, että seuran nykyiset aktiivit ovat halunneet Nimestä Näyttävämmän, toisin kuin perustajat parikymmentä vuotta sitten. --Huhdanjo (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 16.19 (EEST)
Toivoisin keskusteluun jonkinlaista ajantajua ja perspektiiviä. Wikipedian vakiokäyttäjä on luonut artikkelin vuonna 2011 isoin kirjaimin ja artikkeli on ollut sillä nimellä seitsemän vuotta. Keskustelun aloituksessa valitetaan, että artikkeli on menty siirtämään, mutta jos vaivautuu katselemaan sivuhistoriaa, niin artikkeli on siirretty ensi kerran ennen tuota "siirtämään menoa". Tämä kommentti ei käsittele oikeaa muotoa, vaan sitä, että kun on totuttu tiettyyn nimeen, joka on vakiintunut tänne usean vuoden ajan, niin siitä on voinut syntyä jonkinlainen käsitys. Toivottavasti tämä kommentti ymmärretään. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 15.19 (EEST)
Jos katsoo mitä Kotus itse käyttää, se käyttää isokirjaimista muotoa lukuunottamatta yhtä Virtarannan arkisto-osumaa. Siksipä Kotuksen ohje voikin tarkoittaa uusia yritys- ja muu nimiä. Google-osumat ovat molempia, ehkä enemmän isoihin painottuvia, joten siitä ei kannata hirveästi välittää. --85.76.68.41 4. syyskuuta 2018 kello 15.52 (EEST)
Tallensin yo:n vahingossa ip:llä. Luokkia tarkastellessa huomaa että siellä on sekä että: Luokka:Suomalaiset järjestöt, varmaan ilman logiikkaa, riippumatta yhdistysten omasta kirjoitustavasta. --85.76.85.140 4. syyskuuta 2018 kello 16.07 (EEST)
Se olen minä! miksei kirjautuminen suju? --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 16.12 (EEST)
Artikkelia on luettu 1.7.2015 jälkeen 925 kertaa. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan se tekee noin 0,8 kertaa vuorokaudessa eli sitä on katsottu kerran joka arkipäivä ja joka toinen viikonloppu lauantaina tai sunnuntaina. Ohjaussivua Karjalan kielen seura on katsottu 104 kertaa, eli ensimmäisen siirron jälkeen 2,9 kertaa vuorokaudessa. Yllättävän suosittu ohjaussivuksi. Mitenkähän tarkkoja nämä lukukerrat ovat, kun tuossa on noita teknisiä poistoja välillä?--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 00.47 (EEST)
Botit tarkistavat niitä? Ja nyt kaikki näiden keskustelujen lukijat, jopa monta kertaa sama ihminen. --37.136.1.161 5. syyskuuta 2018 kello 04.11 (EEST)
Tuossa ylempänä IP:llä kirjoitettu kommentti "Jos katsoo mitä Kotus itse käyttää..." ei oikein aukene. Joka tapauksessa pienikirjaimisen muodon puolesta on esitetty perusteeksi yhdistyksen nimi ja Kotuksen suositus sekä Wikipedian omat ohjeet. Artikkelin isokirjaimiselle muodolle siirtäneelle käyttäjälle on ilmoitettu tästä keskustelusta jopa kahdesti, mutta hän ei ole kommentoinut. Onko tämä keskustelu jo päättynyt ja voidaan muodostaa konesnsusmielipide?--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 21.33 (EEST)
Hu-huu.--Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 21.02 (EEST)
Hu-huu. Tämä kesken.--Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 09.20 (EET)

By standards[muokkaa wikitekstiä]

Käännösongelma: ”Leg very slender by sauropod standards”. Oliko dinosauruksella tällöin ohuet jalat kuten sukulaisillaan yleensä vai olivatko ne tavallista ohuemmat? --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 15. marraskuuta 2018 kello 21.36 (EET)

"Hoikemmat kuin sauropodeilla yleensä". Sisältää ajatuksen, että yleensä sauropodeilla oli huomattavan paksut jalat. -93.106.87.114 15. marraskuuta 2018 kello 21.44 (EET)
Kiitoksia. --Parantaja asiantuntija (keskustelumuokkaukset) 15. marraskuuta 2018 kello 22.07 (EET)

Onko sana "taikuusperäinen" kunnollista suomea?[muokkaa wikitekstiä]

Tästä kommentista tuli mieleen. Meinasin jo merkata roskaksi syyllä: Y1: Ei järkevää sisältöä: Ei liity millään tavalla artikelin kehittämiseen. Kommentilla tarkoitus ainoastaan mollata artikkelin kirjoittajaa.. Päätin kuitenkin tuoda asiasta keskustelua kahvihuoneeseen, josko joku kielenhuoltoasiantuntija osaisi vastailla tähän?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 16. marraskuuta 2018 kello 19.26 (EET)

Ei kuulosta kovin hyvältä suomelta. Parempi ilmaus olisi varmaan "taikuuteen perustuva". Tällöin artikkelin nimestä tulisi kolmisanainen, joka ei sekään ole hyvä. Suomen kielessä voi muodostaa yhdyssanoja varsin omaperäisestikin, joten ei tuo aivan mahdottomalta kuulosta. --Huhdanjo (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 20.19 (EET)
Ilmaisu on täysin käsittämätön eikä sen perusteella voi ymmärtää, mistä on kysymys. Vaikuttaa itse tehdyltä suomennokselta, mutta ei onnistuneelta sellaiselta. Interwikeissä esiintyvä "Fortune telling" vaikuttaa vakiintuneelta ilmaisulta eikä ole mahdotonta, että sille olisi jo olemassa joku suomennos ennestään. Jos jollain on iso englanti-suommi-sanakirja, niin oi koettaa katsoa.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 21.53 (EET)
Tästä onkin keskusteltu sivulla Keskustelu:Ennustaminen ja asiaa on määritelty artikkelissa Ennustaminen. Sieltä ei kuitenkaan käy ilmi, onko käännös tehty itse vai perusttuko se johonkin lähteeseen. Ongelma taitaa olla se, että suomessa on vain tämä yksi sana sekä oikealle järkiperäiselle ennustamiselle että korteista, kahvinporoista ym. ennustamiselle jota tuo viitattu artikkeli käsittelee, kun esim. englannissa näille on eri sanat ja tuo "fortune telling" tarkoittaa tätä korteista, kahvinporoista ym. ennustamista. "Taikuuteen perustuva" olisi parempi sanamuodoltaan, so. ei olisi turhaa neologismia mutta parempi kuin mahdollinen (?) oma suomennos olisi johonkin lähteeseen perustuva.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.09 (EET)
Mutta artikkelin luonut Käyttäjä:Usp on edellleen aktiivinen. Hän ainakin luultavasti osaa sanoa, onko käännös oma vai perustuuko se lähteeseen.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.11 (EET)
Tuo "taikuuteen perustuva" on hiukan epätarkka sikäli, että nykyäänhän tuo on lähinnä viihdettä, vaikka aiemmin siihen on saatettu myös uskoa. Tai niinhän taikuuskin on nykyään viihdettä, mutta se taas on silmäönkääntöä eikä enmnustamista.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.15 (EET)
Moderoin kommenttia ja lisäsin mallineen korjattava/nimi. Oli siitä ainakin se hyöty että asia tuli puheeksi.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.19 (EET)
Suomenkielisestä kirjallisuudesta voisi koettaa etsiä ja tsekata myös sanakirjat.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 22.20 (EET)
"Povaaminen" on hyvä sana vaikka sitä ei paljon käytetäkään nykyisin. --85.76.77.59 16. marraskuuta 2018 kello 22.31 (EET)
Se on merkitykseltään oikea, mutta ei ehkä kata koko kenttää, esim. ovatko uudenvuoden tinat tai tarot-kortit povaamista? --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 08.36 (EET)
On kai ne. Minä olen povannut niistä, tosin maksutta. --Höyhens (keskustelu) 23. marraskuuta 2018 kello 15.35 (EET)
Taikuutta ei ole olemassa, kuten tietosanakirjan tekijät hyvin tietävät. Ehdottaisin suomennosta "uskomuksiin perustuva ennustaminen", joka kattaa paitsi ennustusviihteen myös uskonnolliset ennustukset. -93.106.87.114 16. marraskuuta 2018 kello 23.07 (EET)
Tuo on omista suomennoksista varmaan toistaiseksi paras. Silti suositeltavaa olisi koettaa löyttää jokin suomenkielinen asiaa käsittelevä lähde. Lisäksi tuokaan ei ole aivan tarkka, koska viihde-ennustuksiin (esim. uudenvuoden tinat) ei aina välttämättä edes uskota.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 08.30 (EET)
Vaikka niihin ei nykyään enää uskottaisi, joskus ovat monet uskoneet, ja siksi voi hyvin sanoa niidenkin perustuvan uskomuksiin. -93.106.87.114 17. marraskuuta 2018 kello 09.25 (EET)
Ei tehdä artikkelista mitään Skepsiksen propaganda-artikkelia. Monille taikuus on totisinta totta yhä edelleen, Suomessakin, mitä sitä moralisoimaan. Onkohan aiheeseen mahdollista suhtautua neutraalisti, kiihkoilematta? --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.31 (EET)
Monille taas se ei ole totta vaan lähinnä leikkiä. Itsekin olen valanut uudenvuodentinoja mutta en milloinkaan, edes lapsena, ole niihin erityisesti uskonut. Englannin "Fortune telling" on tälle neutraali ilmaisu. Tuo "uskomus" sen paremmin kuin taikuuskaan ei tätä tavoita mutta varmaan, oli se sitten filosofian tai historian tai kansatieteen puolelta, tälle luultavasti jostain löytyy neutraali määrittely myös suomeksi. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.51 (EET)
Minäkin luen Wikipediaa mutta en minä oikeasti usko siihen. --Lax (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.59 (EET)
Wikipediaan pitää kirjoittaa eikä lukea sitä. Kaikkein viimeksi Wikipedian sisältöön pitää uskoa. Ihan sama kuin open street mapin kanssa tai google mapsin sisällön kanssa (vaikka sinne ei voikaan kirjoittaa).--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 16.05 (EET)
Onkohan jossain jo lähtenyt liikkeelle uskonlahko Wikipediaa uskovat? --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 23.41 (EET)
Povaushan on tällainen, mutta merkityksensä puolesta se ei taida kattaa kaikkea tämän tyyppistä ennustamista.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 11.53 (EET)
Nyt artikkelissa ennustaminen on jo yksi skepsis ry:n teksti lähjteenä, jossa asiaa käsitrllään tästä näkökulmasta mutta ei tehdä varsinaista käsitteenmäärittelyä erotukseksi muusta kuin tämän tyyppisesestä ennustamisesta. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 08.39 (EET)

Pitääkö näitä edes jakaa kahteen eri artikkeliin sillä perusteella, että englanniksi on eri sanat sivistyneille arvauksille ja yliluonnollisille tulevaisuutta koskeville väittämille? Suomeksi kumpikin on ennustamista, ja konteksti kertoo millaista. Ei tässä ole edes kyse homonymiasta, vaan siitä että suomen leksikko ei ylipäätään ota kantaa siihen, miten ennustukseen on päädytty, so. sanan käyttöala sattuu olemaan laajempi kuin englannissa. Väkinäistä keksiä siihen jotain eri käännössanaa. Jos on pakko olla erilliset artikkelit kun englanniksikin on, niin sulkuihin lisämääre ja sitten täsmennyssivu apuun. --Louhikärmes (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 01.03 (EET)

Täsmenteen määrittelyäkin varten olisi hyvä koettaa etsiä tieteellisestä kirjallisuudesta suomenkielistä määrittelyä kummallekin asialle. Määrittelyä perätessäni en ole uskonut niinkään löytyvän eri sanaa kuin jonkin merkitykseltään täsmällisemmän sanaliiton tai täsmenteen. Paitsi artikkelien nimeämisen kannalta se olisi hyvä myös artikkelien määritelmien puolesta. Nyt tämän artikkelin määritelmä on vain esimerkinomaisen kuvaileva. Kansatieteessä, antropologiassa, tieteenhistoriassa tms. tätä varmasti on käsitelty myös suomeksi. Vaikka sana onkin sama niin ennustaminen kansanperinteessä ja tieteessä ovat eri asioita ja kumpaakin on luultavasti käsitelty ja määritelty tieteellisessä kirjallisuudessa. Eri sanaa ei suomeksi todennäköisesti ole mutta täsmällisempi ja paremmmin lähteissä määritelty tarkenne joko osana artikkelin nimeä tai täsmenteenä todennäköisesti on löydettävissä. Lähteisiin perustuvaan logiikkaan nimeämisessä täsmenteeidenkin osalta velvoittaa WP:Ei uutta tutkimusta. Jos on yksi artikkeli niin silloin siinä tulee käsiteltäväksi kaksi aivan eri asiaa sisällölisesti: yksi laaja aihekenttä tieteessä ja yksi laaja aihekenttä kansanperinteessä.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 11.29 (EET)
Vastaavastihan on asioita, joille on englannissa yksi sana, mutta suomessa kaksi: esim. en:colony on siirtokunta ja siirtomaa. Englannin sanakirjassa on kummallekin määritelmä, mutta en-wikipedian artikkeli tuntuu olevan tämän määrittelyeron suhteen hiukan huonosti informoitu. Ja niin kuin tässäkin, niin asioina yksi on kehittynyt toisesta.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 11.45 (EET)

Afganistanin sota[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on tällä hetkellä kaksi artikkelia jotka käsittelevät Afganistanin sotaa. Yksi on Neuvostoliiton interventio (1979-1989) josta on artikkeli Afganistanin sota ja toinen on Yhdysvaltain ja Britannian interventio Afganistanin sota (2001–). Silloin tällöin artikkelit menevät sekaisin vuosikymmenten takia. EN:wikipedian artikkeli Neuvostoliiton Afganistanin sodasta on nimellä Soviet–Afghan War ja nykyisestä sodasta nimi on War in Afghanistan (2001–present). Selvyyden vuoksi ehdotan että vuosien 1979-1989 Afganistanin sota artikkelin nimi muutetaan muotoon Neuvostoliiton Afganistanin sota , Neuvostoliitton miehityssota Afganistanissa tai Afganistanin sota (1979-1989). Muuten nämä kaksi konfliktia menevät sekaisin. Wikipediassa on myös useita artikkeita konflikteistä jotka ovat olleet samassa maassa eri vuosina ja eri osapuolten konfliktissa joten nekin voisi tarkistaa ja niiden nimet muuttaa mikäli on tarvetta. Lisäksi tarkennussivujen luominen voisi olla paikalla myös näissäkin tapauksissa. Ehdotan että Afganistanin sota (Neuvostoliitto) siirettäisiin joko muotoon Neuvostoliiton Afganistanin sota tai Neuvostoliitton miehityssota Afganistanissa tai Afganistanin sota (1979-1989). Joten haluaisin kuulla mikä olisi yhteisön käyttäjien kanta paremmasta nimestä Afganistanin sota .--84.248.90.122 26. marraskuuta 2018 kello 19.35 (EET)

Kannatan vertailtavuuden vuoksi vuosilukujen lisääminen perään, eli muotoa Afganistanin sota (1979-1989) tai Afganistanin sota (1979-1992) vähän riippuen siitä, kumpaa loppuvuotta fiwikissä hyvin perustellusti päädytään käyttämään. Artikkelin alussa voisi olla hyvä tuoda esille vahvennettuna myös vaihtoehtoinen nimimuoto tyyliin Neuvostoliiton miehityssota Afganistanissa. Loppuiko tämä sodan vaihe nykynäkemyksen mukaan Neuvostojoukkojen poistumiseen helmikuussa 1989, vai (heikosti lähteistettyyn) mujahideen-joukkojen Kabulin valtaukseen? Rajaus vuosiin 1979-1989 taitaa olla kansainvälisesti tavanomaisin. Mikäli päädytään jälkimmäiseen vaihtoehtoon (1992 saakka), tulisi artikkelia ensin täydentää ja huomattavasti selkeyttää neuvostomiehityksen jälkeisten vuosien 1989-1992 tapahtumien osalta.--Paju (keskustelu) 1. joulukuuta 2018 kello 12.56 (EET)
Viimeiset neuvostojoukot lähtivät 1989 mutta vetätyminen alkoi virallisesti 1988. Afganistanissa jatkui sisällissota josta voisi kirjoittaa uusi artikkeli kokonaan muodossa Afganistanin sisällissota (1989–1992) tämä päättyi Najibullahin hallituksen kaatamiseen kun taliban sai haltuunsa Kabulin. Toinen Afganistanin sisällissota (1992–1996) käytiin talibanin ja Ahmad Shah Massoudin välillä ja kolmas Afganistanin sisällissota (1996–2001) käytiin talibanin ja Pohjoisen liiton välillä.Wikipediassa on jo täydennyssivu Afganistanin sota (täsmennyssivu) jossa on lueteltu eri sodat vuosikymmennittäin erikseen. --84.248.90.122 9. joulukuuta 2018 kello 18.51 (EET)

Japanin asemat[muokkaa wikitekstiä]

Japanin kielessä on erilaisille asemille vain yksi sana, eki. Suomen kielessä taas on rautatieasemia, metroasemia, linja-autoasemia ja niin edelleen. Ongelmissa ollaan silloin, kun erityyppisiä asemia halutaan kuvailla yhdellä ja samalla sivulla, joka pitää nimetä jotenkin. Nyt meillä on esimerkiksi Hakatan asema mutta Tokion rautatieasema: japanin- ja englanninkielisissä wikiartikkeleissa Tokion rautatieaseman sivulla kerrotaan kuitenkin myös sen alla olevasta samannimisestä metroasemasta, eikä mielestäni ole perustetta erottaa näitä omiksi artikkeleikseen. Erilaisia asemakombinaatioita on lukuisia, sillä maassa on myös muun muassa monoraileja, automaattimetroja, raitiolinjoja ja niin edelleen. Mikä olisi paras vaihtoehto:

  • kutsua yksinkertaisesti kaikkia asemia vain asemiksi
  • kutsua asemiksi vain niitä asemia, jotka pitävät sisällään useita asematyyppejä, mutta nimetä muut esimerkiksi rautatie- ja metroasemiksi (näin on tehty joissakin tapauksissa, näköjään esimerkiksi Tanskassa). Vaatii paljon työtä esim. punalinkkejä luodessa.
  • käsitellä mm. metroasemat rautatieasemien artikkeleissa mutta ei muuttaa artikkelin nimeä
  • tehdä aina erilliset artikkelit ainoana kieliversiona ja tavallaan vastoin japanilaista näkökulmaa
  • joku muu, mikä? Ping @Louhikärmes: --Epiq (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 22.21 (EET)
Hyvä kysymys. Täsmennetään ensin, että eki viittaa nykykielessä vahvasti juuri raideliikenneasemiin – varsinaisia bussiasemia ei oikein taida ollakaan. Vaikka bussit monesti keskittyvätkin asemien läheisyyteen, varsinaiset asemat mielletään kait silti juurikin rautatieasemiksi (ja taitavat olla rautatieyhtiöiden omistuksessakin). Ensimmäinen intuitioni olisi ollut laittaa esim. Tokion rautatie- ja metroasemat erilleen – matkustajan kannaltahan ne tuntuvat erillisiltä, koska metron ja rautateiden alueet on selkeästi eroteltu. Noin ei kumminkaan ole ja-wikissäkään näytetty tekevän.
Ehkä kakkonen olisi näistä optioista paras. Kolmosen osalta tuntuu, että Tokion aseman tapauksessa juuri rautatieaseman merkitys on primäärinen (onhan punatiilinen fasadikin kuuluisa), mutta en tiedä onko muissa tapauksissa aina tehtävissä selkeää eroa (esim. Yūrakuchō). Punalinkkeihin auttanevat uudelleenohjaukset. Sanahirviö ”rautatie- ja metroasema” tulisi myös kyseeseen, mutta olisi aika ruma. Pelkkä asema on kumminkin suomeksi sen verran epämääräinen ja monikäyttöinen sana (paloasema, poliisiasema, lentoasema...), että selvyyden vuoksi en lähtökohtaisesti käyttäisi sitä, ellei paikan monikäyttöisyys siihen pakota.
Ihan vuorenvarmaa mielipidettä en voi antaa, mutta päästäisiinkö tästä eteenpäin? --Louhikärmes (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 23.39 (EET)
Joo, bussiasemista ei sanaa juurikaan taideta toki käyttää, mutta mieleeni tuli esimerkiksi tämä. Mietin myös pitkään kakkosvaihtoehtoa, joka tuntui aluksi luonnolliselta. Sitten vastaan tuli kuitenkin suuri joukko paljon epäselviä tapauksia, joita lienee valtaosa mahdollisista artikkeleista, ja linkkien ja tyyppien setviminen alkoi tuntua huomattavan työläältä. Mitä ovat esimerkiksi Akaike, Uozaki tai Ōmachi? Tämä ei ole teoreettinen kysymys, sillä olen tekemissäni artikkeleissa koko ajan joutunut linkittämään tällaisiin. Mitähän nuo vaikkapa Astramin tai Rokkō Linerin asemat muuten edes olisivat, metroasemia? Toisaalta tuntuisi myös hämmentävältä nimetä Tokion rautatieasema Tokion asemaksi toissijaisen metroaseman takia, mutta joku metrin levyinen laituri maaseudulla onkin sitten rautatieasema. Ehkä näitä on pakko ratkoa jotenkin tapauskohtaisesti, jos täsmennettä ei haluta pudottaa aseman edestä pois? --Epiq (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 00.34 (EET)
Kannattaa myös huomioida, että metrotkin ovat kyllä määritelmällisesti rautateitä. Eli rautatieaseman voi katsoa kattavan aseman molemmat tarkoitukset. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 07.39 (EET)
Metro on kyllä raideliikennettä, mutta onko se rautatie? Määritelmällisesti? tarvittaisiin jokin virallinen instanssi antamaan sen määritelmän. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 11.00 (EET)
Kielitoimiston näkemys. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 13.10 (EET)
Jos kielitoimistokin on tätä mieltä, ehkä ainakin rautatie- ja metroasemien yhdistelmät voidaan periaatteessa nimetä rautatieasemiksi. --Epiq (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 21.19 (EET)
Sinänsä erhe ei ole ainakaan suuri, koska monet Japanin metrosysteemeistähän linkittyvät saumattomasti juniksi niin, että linjojen nimikin vaihtuu (esim. Yūrakuchō-linjan tapauksessa mm. Keiyō-linjaksi). Onhan metron määritelmä muutenkin vähän epämääräinen, intuitiivisesti se kulkee maan alla (japanin vastaava sana on kirjaimellisesti ”maanalainen rauta(tie)”), mutta niin Helsingissä kuin Tokiossakin osa metroasemista on maan pinnalla, jolloin kyse on enemmänkin koko verkkoa kuin yksittäistä asemaa koskevasta määrittelystä. Uskoisin, että nuo erilaiset kourujunatkin ovat yleisessä kielenkäytössä ainakin ”junia” (Tokiossa Yurikamomella reissatessani en osannut ajatella sitä minään muunakaan), mutta ”juna-asema” kuulostaa puhekieliseltä, ja vehje ei toisaalta kulje ainakaan metallisilla kiskoilla. Noista Nagoyan ihmebusseista en edes tiennyt, ehkä nämä ovat sitten ”linja-autoasemia”, joskaan eivät nekään vastaa suomenkielisen protoyyppiä sellaisesta.
Sitten on vielä sellaisia kuin Gōran asema, josta menee myös funikulaari. Onko se rautatie? Ehkä selkeintä olisi sittenkin, jos asema on rautatieasema jos sinne menee ainakin rautatiet. Nuo erikoiset bussit ja kourujunat jäävät sitten vielä vähän auki. Onko noille AGT-järjestelmille vakiintunutta suomekielistä nimeä? --Louhikärmes (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.23 (EET)
Jos Kielitoimiston sanakirjaa lukee huolellisesti eikä vain yksisilmäisesti, maanpäällinen osa metroa ei ole metro eikä juna eikä rautatie: "metro, maanalainen rautatie t. juna, maanalainen". --Abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2018 kello 10.08 (EET)
Eli kun juna menee tunneliin, niin siitä tule metro? --Otrfan (keskustelu) 30. marraskuuta 2018 kello 14.27 (EET)
Loistavasti oivallettu. --Abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2018 kello 15.01 (EET)

Walesissa vaiko Walesissä[muokkaa wikitekstiä]

Kumpaakin Wales paikannimen taivutusmuotoa näkee Wikipediassa ja verkossa yleensä. Jälkimmäinen ä-kirjaimella ilmeisesti mukailee ääntämystä: weilsissä. Kumpi on oikein vai onko molemmat? jni (k) 28. marraskuuta 2018 kello 20.36 (EET)

Kielitoimiston yleisohje: Jos nimi kirjoitettaessa on takavokaalinen mutta äännettäessä etuvokaalinen, pääte merkitään tavallisesti kirjoitusasun mukaan takavokaalisena. Päätteen voi kuitenkin merkitä myös etuvokaalisena ääntöasun perusteella. Tämän mukaan molempi käy. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 20.50 (EET)
Kiitos vastauksesta, jotain tuollaista uumoilinkin mutta en ihan muistanut että vokaaleja ostettaessa pitäisi mieltää niitä olevan etu- ja takavetoisia. jni (k) 28. marraskuuta 2018 kello 21.00 (EET)

Yhdistetyn hiihtäjä vai yhdistetyn kilpailija[muokkaa wikitekstiä]

Kun katsotaan artikkeleita yhdistetyn urheilijoista, käytetään niissä sekä muotoilua "XX on yhdistetyn hiihtäjä" että "XX on yhdistyn kilpailija". Ehdontan, että jompi kumpi pitää vakuunnuttaa artikkelin alkuun käytettäväksi, eikä käyttää sekaisin artikkelien alussa.--LCHawk (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 09.50 (EET)

Gummeruksen Tietojätti 2000 vuodelta 1999 käyttää muotoa "yhdistetyn hiihtäjä". --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 10.38 (EET)
Muistui kysymyksestä heti mieleeni 8 vuotta sitten esittämäni kysymys täällä: Keskustelu luokasta:Yhdistetyn hiihtäjät. Eli yhdistetyn hiihtäjä ollut perinteisemmin käytössä. Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2018 kello 12.29 (EET)
Pitäisikö meidän (autommaattisesti) korvata yhdistetyn kilpailja yhdistetyn hiihtäjällä?--LCHawk (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 10.21 (EET)
Kyl varmaan ainakin henkilöartikkelien johdannossa. --Lax (keskustelu) 12. joulukuuta 2018 kello 11.32 (EET)