Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Lempääläinen vai lempääläläinen?[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi?  –Kommentin jätti 91.153.168.248 (keskustelu)

Lempääläläinen on lempääläläinen. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.48 (EET)
Lempääläläinen mutta myös lempääläinen: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kieliasiaa_mediassa/lempaalainen_vai_lempaalalainen.18708.news
Kuitenkin kangasalalainen. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.51 (EET)
Asutusnimihakemistosta voi tarkistaa kuntien nimet, niiden taivutuksen ja asukkaannimitykset. --Silvonen (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 06.45 (EET)

țuică - Nyt meni kieli solmuun[muokkaa wikitekstiä]

Siis juodaan țuicăa vai? vrt. wikt:țuică --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 23.38 (EET)

En tiedä mitä se on, eikä linkkisikään toimi, mutta ainakin kieliopillisesti noin, eli jos sana on ă-loppuinen niin tuohon perään a. Stryn (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 23.52 (EET)
Kiitos tuosta nyt alkuun, ja lisäkysymys. Fi-wikin [1] ja ro-wikin [2] pitäisi ainakin toimia, ja fi-wiktin [3]. Noitten romanialaisten aakkosten kanssa menee helposti sekaisin kun suhuteet ja suhuässät on eri kirjaimia kuin esim. turkissa tai ranskassa, mutta korjataan jos ovat väärällä nimellä. Pitäisiköhän muuten käyttää epämääräistä muotoa kuten alkukielinen artikkeli vai määrättyä? Vrt enwikin Horse, ei [a horse] eikä [the horse]. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 11.32 (EET)
Jos țuică lausutaan "tsuikö", silloin suomeksi juodaan "tsuiköä" eli țuicăä. Parempi muotoilla lauseet niin, että voi jättää taivuttamatta. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 11.42 (EET)
Korpelan mukaan: "...partitiivin muodostus on ongelmallista... Jos esimerkiksi sananloppuinen ă-kirjain rinnastetaan taivutuksen kannalta suomen a-kir­jai­meen, tulisi taivuttaa ciorbă : ciorbăă. Jos se taas katsotaan suomelle vieraaksi kirjaimeksi, olisi partitiivin päätteen oltava -ta tai -tä, esimerkiksi ciorbăta." --Savir (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 12.28 (EET)
Korpela aloittaa tekstinsä tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja. Nämäkin esimerkit osoittavat, ettei tällaisia sanoja kannata taivuttaa. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 13.19 (EET)

reveal ja announcen ero?[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko synonyymejä? Nokia 2600 revealed (tammikuussa 2008) GSM Arena ja samassa paikkaa lukee announced (maaliskuussa 2008) GSM Arena. Onko käynyt kämmi GSM Arenalla vai onko tässä jokin ero? --Zuissii Touhuilut 16. joulukuuta 2017 kello 12.16 (EET)

Niin, ja mainitsen vielä että Nokia 2600 classic -artikkelissa lukee tammikuussa 2008. (enkkuwikissä taas maaliskuussa) Eli: kumpi tarkoittaa julkaisua vai tarkoittaako molemmat? --Zuissii Touhuilut 16. joulukuuta 2017 kello 12.18 (EET)
Antamassasi GSM Arenan jälkimmäisessä linkissä lukee "announced January, released March". Siis ilmeisestikin tieto mallista julkistettiin tammikuussa, ja puhelin tuli myyntiin maaliskuussa. Reveal ja announce tarkoittavat tässä samaa, mutta sanoilla on pieni vivahde-ero. Edellinen on mainosmainen sana, joka viittaa "salaisuuden" paljastamiseen, jälkimmäinen taas on neutraali. -Ochs (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 13.56 (EET)
En löydä kummastakaan linkistä sanaa reveal vaan release. Announce tarkoittaa tuotteesta ensi kertaa tiedottamista kenties ennen kuin se on vielä fyysisesti (edes toimimattomana dummyna) esiteltävissä. Release tarkoittaa markkinoille tuloa, myynnin aloittamista. Sen lisäksi voidaan kampanja aloittaa ennen virallista announcementia vihjaamalla tuotteesta esim. lavastamalla tietovuoto (leak) tai antamalla medialle muu pikku syötti. Tästä vaiheesta lehdistö käyttää helposti reveal-verbiä. Unveil voisi tarkoittaa tuotteen ulkonäön ensimmäistä paljastusta esim vain valokuvamaisina tietokonemallinnuksina. Käytännöt ja sanojen käyttötavat vaihtelevat, eivät nämä ole mitään virallisia. –Kotivalo (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 15.21 (EET)
Sain siis sellaisen käsityksen, että puhelin julkaistiin tammikuussa ja tuli myyntiin maaliskuussa. Eli mitään ei tarvitse tehdä, artikkeli on oikeassa. --Zuissii Touhuilut 16. joulukuuta 2017 kello 16.35 (EET)
Ensimmäisen linkin otsikossa lukee revealed. Yllä olevasta kommentistani saattaa saada käsityksen, että reveal ja release olisivat menneet sekaisin, mutta siitä ei ollut kyse. Itse asiasta olemme samaa mieltä. -Ochs (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 20.46 (EET)

en:Secretary of state (U.S. state government) suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Milläköhän nimellä tätä virkaa pitäisi kutsua suomeksi? Secretary of staten voisi suomentaa ainakin ulkoministeriksi tai valtiosihteeriksi, mutta näistä kumpikaan ei vastaa tuota yhdysvaltalaista toimenkuvaa.-Henswick (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 18.21 (EET)

Suomen valtioneuvosto käyttää ulkoministeriä en fi. --Jmk (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 18.28 (EET)
Ulkoministeri on liittovaltion Secretary of State. Henswick varmaan tarkoitti osavaltion Secretary of Statea. Käännös ei varmaan sovellu osavaltioihin, sillä liittovaltio hoitaa ulkopolitiikan. edit: Ilta sanomat puhui ainakin aikoinaan Katherine Harrisista tittelillä "Floridan ylin vaaliviranomainen".[4] --Otrfan (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 18.31 (EET)
Juurikin näin. Tuo "ylin vaaliviranomainen" voisi tietysti vaalikontekstissa olla ihan sopiva titteli, mutta vaalien ulkopuolella virkaan kuuluu yleensä paljon muutakin, joten tuokin on vaalikontekstin ulkopuolella vähän kehno nimitys.-Henswick (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 18.42 (EET)
Katherine Harris on varmaan tunnetuin osavaltion Secretary of state, johtuen Floridan loputtomista ääntenlaskuista aikoinaan. Sitä nimeä etsimällä suomenkielisistä yhteyksistä joitain käännöksiä löytyy. Joillain sivuilla puhuttiin valtiosihteeristä. --Otrfan (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 18.45 (EET)
Hupsis. Olen näköjään unohtanut silmälasini kotiin. Lukeehan kysymyksen otsikossa "state government". --Jmk (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 19.15 (EET)
Jos ei haeta virallista käännöstä vaan omia keksintöjä, jotka eivät kelpaa mihinkään, niin ajatusta voisi hakea Suomen vanhasta lääninsihteerin nimikkeestä. Tuo olisi sitten kaiketi "osavaltionsihteeri". --Pxos (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 19.13 (EET)
Ja jos haluaa kielenkäyttäjille rakentaa ansan tyyliin "tarkistaa–tarkastaa" tai "säädös–säännös", niin sanasta voisi pudottaa osan pois. Saataisiin termi "valtionsihteeri", joka eroaisi varsinaisen valtion tasolla operoivasta valtiosihteeristä yhden n-kirjaimen verran. --Pxos (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 19.25 (EET)
Mä taas epäilen, että kannattaa lisätä osia, sillä "osavaltion valtiosihteeri" olisi täsmällinen käännös muiden puuttuessa. --Ukas (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 19.44 (EET)

Vuonna vai ilman[muokkaa wikitekstiä]

Jotkut käyvät korjaamassa artikkeleita lisäämällä sanan "vuonna". Esimerkkejä: "laajennuksen oli tarkoitus alkaa vuonna 2014" tai "N.N. syntyi vuonna 1900 ja kuoli vuonna 1901". Mielestäni sanan "vuonna" voi tiiviistä asiatekstistä jättää poiskin ja ainakin molemmat tavat ovat oikein. Miten on? --Wähäwiisas (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 12.20 (EET)

Silloin kun on selvää että se on vuosiluku, sanaa on turha lisätä. Päin vastoin niitä voi poistella, jos ne ovat tarpeettoman tuntuisia asiayhteydessään. --Typotus (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 14.57 (EET)
Itse ainakin lisäisen niitä. Ilmaisusta tulee sujuvampi vuonna-sanan kanssa. Erityisesti tämä näkyuy niissä teksteissä, joissa virke alkaa vuosiluvulla (usein hakkaavasti) tai jos edessä tai jäljessä on numeroaineistoa. En lähde hakemaan korjaamiani kohtia. Täällä on paljon räikeämpiä korjattavia kuin tämä. --Kospo75 (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 15.10 (EET)
Hyvä olla aina vuonna-sana siinä edessä. Esim. "Hän on syntynyt 2000" kuulostaa epäselvältä. Stryn (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 15.13 (EET)
Virkkeen alussa se kuuluu vuosiluvun eteen ilman muuta, mutta muissa paikoin sitä voisi jättää pois tautologian välttämiseksi, kun sille ei mitään synonyymiäkään ole. Joku on hiljattain lisäillyt miljoona vuonna-sanaa etenkin yritysartikkeleihin, en ole ryhtynyt korjailemaan vaikkei teksti siitä usein parane. – Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 17.08 (EET)
Minä olen törmännyt Wikipediassa hämmentävän usein lauseisiin, joissa vuonna-sanaa on käytetty päivämäärän ja vuosiluvun välissä ("23. maaliskuuta vuonna 1978"). Tuollaisista lauseista olen aina poistanut sen. Muuten sanan käyttöä ei liene tarpeen rajoittaa. --Risukarhi (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 15.11 (EET)
Onhan noita tosiaan jonkun verran [5] (yli 1500). --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 15.50 (EET)
No mutta kun Suomen kielen lautakuntakin käyttää vuonna-sanaa myös päivämäärän ja vuosiluvun välissä, Wikipedistit ovat hyvässä seurassa. ¬Antilope 10. tammikuuta 2018 kello 17.43 (EET)
Lautakunnan suunnitelman kirjoittaja ei ehkä ole ollut varma, ymmärtääkö lukija, että 2002 tarkoittaa vuosilukua ja siksi kirjoittanut siihen vuonna. Tuon tyyppinen ilmaus istuu kyllä paremmin kaunokirjalliseen tekstiin, enkä käyttäisi sitä asiatekstissä. --Abc10 (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 18.43 (EET)
Tuo on sikäli huono tai ainakin rajoittunut esimerkki, että siinä samaan nippuun kuuluu sanakolmikko suomen kielen päivä, joka yhdistyy nimen omaan päivämäärään mutta ei vuosilukuun. --Lax (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 23.32 (EET)
Välillä huvittaa, kun saman artikkelin kohdalla vuonna-sanat ensiksi poistetaan, ja taas muutaman vuoden kuluttua joku käy niitä lisäilemässä. En ole itse vaivautunut näitä säätämään, käytän sanaa silloin kun se tuntuu tarpeelliselta. --Ukas (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 17.19 (EET)
Pääsääntöisesti turhaa lisäillä (tai poistaa) massana vuonna-sanaa. Se on tapauskohtaista, onko se tarpeellinen vai ei. --PtG (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 17.43 (EET)

Tähän mennessä on selvinnyt, että osa pitää vuoden merkitsemistä tärkeänä ja osa tarpeettomana. Osa poistaa heti sanan sellaisen nähdessään ja osa lisää sen välittömästi takaisin. Toisaalta joku poistaisi ja lisäisi tapauskohtaisesti. Kotukseen on hyvä vedota ja jonkun mukaan ei ole. Ratkeaisiko tämä äänestyksellä? ---raid5 (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 19.02 (EET)

Mikä ratkeaisi? ’Vuonna’-sanan käytöstä ei todennäköisesti ole tarkkaa kielenhuolollista ohjetta, ja joskus sitä on hyvä käyttää ja joskus sen voi ihan hyvin jättää pois esimerkiksi tyyliseikkojen (mm. toiston välttämisen tai tekstin tiivistämisen) takia. Eli mistä pitäisi äänestää? --PtG (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 19.26 (EET)
Kielenkäytössä on monia asioita, joihin ei voi antaa ehdottomia sääntöjä. Ymmärrettävyyden varmistaminen ja toisaalta toiston välttäminen ja hyvä lauserytmi ovat juuri sellaisia, aina tapauskohtaisia ja silloinkin usein makuasioita. Ei tällaisista nyt hyvänen aika äänestämään voi ruveta. Monien erityylisten, eri aikoina kouluaan käyneiden ja toisiaan tuntemattomien kirjoittajien muodostamassa yhteisössä pitänee sietää edes näin harmitonta säätämistä. – Kotivalo (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 19.27 (EET)
Vuonna-sanalle on niin monta paikkaa, että yksittäinen äänestys ei ratkaise paljon mitään. Lopulta tärkeintä on selkeys.--Jylöstalo (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 19.35 (EET)
Kiitos vastauksista. Sitten on saavutettu yksimielisyys siitä, ettei äänestykselle ole tarvetta. Muokataan edelleen kielikorvan mukaan. ---raid5 (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 20.27 (EET)

Kuinka salaseurojen nimet kirjoitetaan?[muokkaa wikitekstiä]

Loin jokunen sitten artikkelit sierraleonelaisista salaseuroista Poro ja Sande. Onkohan jotain kieliopillista sääntöä siihen liittyen, että kirjoitetaanko kyseisten salaseurojen nimet isolla vaiko pienellä alkukirjaimella? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 11. tammikuuta 2018 kello 14.34 (EET)

Suomen kielessä erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. ---raid5 (keskustelu) 11. tammikuuta 2018 kello 15.07 (EET)
Tätä minäkin miettisin. Halusin varmistaa, sillä olen huomannut joidenkin kirjoittavan pienellä ja joidenkin isolla alkukirjaimella. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 11. tammikuuta 2018 kello 18.23 (EET)
En olisi aivan varma siitä, onko noi erisnimiä. Kyseessähän ei ole mikään virallinen yhdistys tai vastaava, vaan tällainen kulttuurinen yhteenliitymä. --PtG (keskustelu) 11. tammikuuta 2018 kello 18.42 (EET)

Tuon tekstin perusteella minulle jää mielikuva, että kyseessä on seuratyyppi eikä yksittäinen koko maan laajuinen organisaatio, jolloin se pitäisi kirjoittaa pienellä (vrt. ”urheiluseura”). --Louhikärmes (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 17.37 (EET)

Toimitettuun hakuteokseen viittaaminen[muokkaa wikitekstiä]

Kun kyseessä on hakuteos, jolla on yksi "Editor in chief", kaksi "Editors" ja teoksessa olevat artikkelit ovat kirjoittaneet jotkut muut, eli yksi kirjoittaja per hakusana, niin miten tämä laitetaan kirjaviitteeseen? -kyykaarme (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 21.38 (EET)

Makuasia, käytössä on vaihtelevia tapoja. Jotkut eivät laita tekijöitä, vaan pelkkä kirjan nimi ja julkaisutiedot. Toisinaan päätoimittaja laitetaan tekijäksi muotoon "toim. Matti Meikäläinen". Artikkeleiden kirjoittajia ei luetella, paitsi jos haluat erikseen nimetä sen artikkelin jota olet käyttänyt lähteenä. --85.76.65.203 21. tammikuuta 2018 kello 21.45 (EET)
Vertailuna voi tutkia erilaisia viittausohjeita ja käytäntöjä. Niissä voi olla hiukan eri menettelyjä. Jossain tietosanakirjan kaltaisessa hakuteoksessa en merkitsisi toimittajia, ja näin muistan ohjeistetun myös ainakin joissain jonkin Wikipedian ulkopuolisen julkaisun viittausohjeissa. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 21.58 (EET)
Sukunimi, Etunimi: Hakusana. Teoksessa Hakuteos. New York: Kustantaja, 2018. ISBN 978-951-00000-0-0. (englanniksi)
Jos kaikki toimittajat ja sivunumero merkitään:
Sukunimi, Etunimi: Hakusana. Teoksessa Smith, John (päätoim.): Hakuteos, s. 15. Toimittaneet Jane Doe ja M. R. Jones. New York: Kustantaja, 2018. ISBN 978-951-00000-0-0. (englanniksi)
Toistuvissa viitteissä viitataan tekstin kirjoittajaan, ei julkaisun toimittajaan. Esim. Tekijä 2018, s. 16. --Thi (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 22.11 (EET)
Nimien järjestyksellä ei ole väliä. Akateemisessakin käytännössä tapa vaihtelee, samoin Wikipediassa. Ei siis pidä hirttäytyä mihinkään. --85.76.72.228 21. tammikuuta 2018 kello 23.13 (EET)
Minua ei yllätä, että sinulle nimien järjestyksellä ei ole väliä. Wikipediassa tavataan kuitenkin laittaa sukunimi ensin. --Lax (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 11.17 (EET)
Nimien suositeltu järjestys viitemallineiden tekijä-parametrissa on sukunimi, etunimi (Tyyliopas: Tekijöiden nimet viitteissä.... Eli vaikka nimet saa kirjoittaa missä järjestyksessä tahansa, niin täällä on selkeä ensisijainen järjestys joka on kirjattu ohjeisiin. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 12.30 (EET)