Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Tampereen yliopisto[muokkaa wikitekstiä]

Kävi ilmi, että on luotu artikkelit Tampereen yliopisto (uusi) ja Tampereen yliopisto (vanha) ja Tampereen yliopisto on nyt ohjauksena näistä jompaan kumpaan ja ohjauksen keskustelusivulla Keskustelu:Tampereen yliopisto keskustellaan kumpaan sen tulisi olla ohjauksena.

Ehdotan että keskusteltaisiin pikemminkin siitä, tarvitaanko keinotekoisesti ja epäselvästi nimettyjä kahta eri artikkelia lainkaan. Eikö olisi parempi käsittellä sekä organisaatiomuutoksia edeltänyt että sen jälkeinen yliopisto samassa artikkelissa?

Näin on tehty artikkelissa Turun yliopisto vaikka Turun kauppakorkeakoulu liitettiinkin siihen. Eri nimeä on käytetty vain, kun uusi korkeakoulu on saanut nimen, jota ei ole ennen ollut, esim. Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

Onko tässä mitään syytä poiketa täsrä aiemmasta noudatetusta menettelystä? --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2019 kello 19.23 (EET)

Mielestäni tuo Turun tapaus ei ole ollenkaan vertailukelpoinen, sillä siinä kumpikaan vanha koulu ei kadonnut, vaan toinen muuttui toisen tiedekunnaksi. Tampereen vanhat yliopistot lakkautettiin ja niiden toiminnot siirtyivät aivan uuteen organisaatioon (Tampereen koreakouusäätiö), joka nyt vain sattuu käyttämään samaa nimeä kuin toinen edeltäjistään. Lisäksi katsoisin että vanhan yliopiston sivun säilyttäminen omanaan kunnioittaa molempien vanhojen yliopistojen historiaa parhaalla mahdollisella tavalla, sillä se ei luo käsitystä että yksi oltaisiin liitetty toiseen tai että toinen ei olisi riittävän merkittävä ansaitakseen omaa sivua.Kaipila (keskustelu) 1. helmikuuta 2019 kello 23.47 (EET)
Näkisin, että yhdistämisen muoto on sivuseikka, koska ennen muutosta oli Tampereen yliopisto ja muutoksen jälkeen oli Tampereen yliopisto. Kun artikkelien nimeämiskäytäntö Wikipediassa on se, että artikkelit nimetään sen mukaan, millä nimellä joku asia yleisesti tunnetaan, niin tässä siihen, millä nimellä asia tunnettiin ennen yhdistämistä ja sen jälkeen, ei ole tullut mitään muutosta, ja jos jotain muita tietosanakirjoja kuin Wikipedia vielä on, niin niissäkään täysin varmasti ei tule olemaan kahta artikkelia.
Vastaavasti Suomessa on tehty paljon kuntaliitoksia, joissa kaikki liitoskunnat on "lakkautettu" mutta yhdistetyn kunnan nimeksi on otettu jonkun kunnista (yleensä suurimman) nimi. Näissäkin tapauksissa on päädytty Wikipediassa pitämään samannimiselklä yksiuköllä vai8nm yksi artikkeli.
Oma näkemykseni on, että niin kuntien kuin yliopistojenkin osalta tuo "lakkauttaminen" on sekä kuntien että korkeakoulujen vain poliittista kamppailua, joissa eri mukana olevat tahot pyrkivät kiillottamaan kilpeäään. Organisaatiomuutoksia tietysti tapahtuu, mutta mihin asetetaan raja riittävän ison tai ei riittävän isaon välille, jos nimi ei muutu?
Kuitenkin Wikipedian nimeämiskäytäntö lähtee siitä, että asioista käytetään niitä nimiä, millä ne tunnetaan, ja kun asia jatkuvasati tunnetaan samalla nimellä, myös artikkelin on selvintä olla sama.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 09.15 (EET)
Kyllä yleinen konsensus niin yhdistymisprosessiin liittyvässä uutisoinnissa kuin yliopiston käytävilläkin oli alusta asti että tässä rakennetaan nimenomaan uutta instituutiota. Siksi katsoisin että juuri nimi nyt tässä on se sivuseikka. Eihän kaikkia mahdollisia Sampojakaan niputeta saman sivun alle siksi että ne tunnetaan samalla nimellä.Kaipila (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 11.18 (EET)
Onhan se uusi instituutio mutta samalla vanhan jatkaja, kun siellä jatkaa työtään katkotta myös kaikki mitä oli Tampereen yliopistossa ennenkin, ja kun nimikin valittiin samaksi. Kun valittiin sama nimi, niin samannimistä suoraa jatkajaa on yleisessä kielenkäytössä vaikea käsitellä erikseen, vaikka organisaatio ja hallintomuoto olisikin muuttunut ratkaisevasti. Ja myöskään luontevaa ja ymmärrettävää kahta eri nimeä ei ole. Aaallossa ja Itä-Suomessa päädyttiin uuteen nimeen, ja silloin luonteva uusi nimi on. Ohje:Artikkelin nimi sanoo: "Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä." Ja tarkemmin: "Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä."
Tietysti niin kuin esimerkit Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto osoittavat, vastaava organisaatoiden muutosprosessi voi tapahtua myös niin, että nimi samalla muuttuu. Silloinkin kuitenkin mennään sen mukaan millä nimillä asiat tunnetaan.
Mutta pitää kai nyt katsoa mitä muita näkemyksiä ja perusteluja tulee.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 12.02 (EET)
Ja niinhän Tampereellakin oli harkinnassa myös muu nimi, mutta se ei sitten toteutunut. Ero nimissä on siis pieni ja itse yhdistymisprosessin kannalta sattumanvaraiunenkin, mutta kun asiat tunnetaan nimillään, niin sen mukaan nähdäkseni on syytä mennä. Itse tunnen sympatiaa nimistönhuoltajia kohtaan, jotka valitsivat Tampereen yliopiston (uudessa merkityksessään) vuoden nimeksi.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 09.23 (EET)
Mielestäni kyseisten artikkelien yhdistäminen kuitenkin olisi epäjohdonmukaista, sillä toisin kuin Turun yliopiston tapauksessa, jossa selkeästi pienempi oppilaitos käytännössä liitettiin suurempaan, uusi Tampereen yliopisto muodostuu kahdesta samaa kokoluokkaa olevasta vahvasti omaleimaisesta yliopistosta. Tässä mielessä uutta yliopistoa ei voi mitenkään suoraan mieltää vanhan "seuraajaksi", vaikka nimi sattuukin olemaan sama (esimerkiksi englanniksi ei ole). Tämän vuoksi artikkelit olisi parempi jättää erilleen. Jos yhdistäminen kuitenkin päätetään toteuttaa, pitäisi mielestäni myös Tampereen teknillisen yliopiston artikkeli liittää uuteen artikkeliin, sillä yhtä lailla se on uuden yliopiston edeltäjä kuin vanhakin yliopisto. Se, onko nimi sama vai ei, on tässä mielestäni sivuseikka, yhtä epäloogista olisi jos artikkeli Kuopion yliopisto olisi yhdistetty artikkeliin Itä-Suomen yliopisto, mutta Joensuun yliopistosta olisi erillinen artikkeli. Mutta kannatan siis ensisijaisesti erillisiä artikkeleja. --Dankos10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 22.26 (EET)
Jos nimi on eri englanniksi, niin wikidatan ja interwikien takia se on argumentti kahden eri artikkelin puolesta, ja jos siihen päädytään, niin pitäisin parhaana alempana tehtyä esitystä nykyinen ilman täsmennettä ja aiempi vuosilukutäsmenteillä.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 08.28 (EET)
Tosin kun avasin sivut englanniksi, niin siellähän on vain Tampere Universities, jonka osina ovat Tampere Univerity (sisältäen entisen TTY:n) ja Tampere univeristy of applied sciences miuä on se amk entisellä nimellään.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 17.27 (EET)
Ja samma på finska: Kokonaisuus on siomeksi Tampereen korkeakouluyhteisöt, johon kuuluvat entisillä nimillä amk ja Tapereen yliopisto, joka on yhdistynyt aiemmasta Tampereen yliopistosta ja TTY:stä. Eli ei ole mitään eroa suomeksi ja englanniksi. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 17.36 (EET)
Kuten alempana todettiinkin, on vanhan yliopiston nimi University of Tampere ja uuden taas Tampere University, eli ero löytyy. Suomeksi vastaava järkevä muutos ei ole mahdollinen, minkä vuoksi lienee päädytty samaan nimeen. --Dankos10 (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 15.13 (EET)
Täysin identtinen tapauksille, missä vanha kunta komeasti "lakkautetaan" ja "uusi" samanniminen komeasti perustetaan tilalle ja vielä vaihdetaan vaakuna pienemmän kunnan vaakunaan. Siis esim. "uusi" Salo ja "vanha" Salo (joilla todelisuudessa ainoa ero on muodollinen, liitos mikä liitos vs. tapaukset joissa vanha nimi ei säily vaan otetaan kokonaan uusi nimi kuten Raasepori tai Sastamala. Organisatorisesti muutos voi olla identtinen mutta nimi vaihtuu. Nimen muutos tai säilyminen siis käytännössä ylittää identiteettipyörittelyt. Yhdessä tapauksessa nämä ketjutettiin sarjassa Parainen > Länsi-Turunmaa > Parainen. Yleiskielen kannalta Salo on Salo, Parainen on Parainen, Raasepori on Raasepori ja Sastamala on Sastamala. Ja merkityksistä eri kielissä vastaavasti Pohjanmaan maakunta (ei voi sanoa "Pohjanmaa", koska sen merkitys suomeksi on muu, kun taas ruotsiksi Pohjanmaan maakunta on "Österbotten" ja se, mitä Pohjanmaa on suomeksi, pitää ruotsiksi selittää täsmenteillä). Pohjajanmaan maakunnan tapauksessa nimen ruotsiksi tuotti vakiintunut nimen käyttö ruotsiksi, Tampere Universityn tapauksessa nimen englanniksi näyttää tuottaneen tuo uuden identiteetin etsintä, joka Aallossa ja Itä-Suomessa toteutui myös suomeksi, mutta Tampereella vain englanniksi.--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 18.41 (EET)
On tarve erillisiin artikkeleihin. Tampereen yliopisto on kuitenkin selkeästi kolmen organisaation uusi organisaatio. Tämä ei ole "vanhan" Tampereen yliopiston jatke. Tässä on käynyt ihan samalla tavalla kuin Itä-Suomen yliopistossakin. Nyt vain käytetään samaa nimeä kuin yhdellä liitosyliopistolla aiemmin oli ollut, mikä tietenkin hieman sitoo nimeämiskäytäntöä. Ehdottaisin, että uusi yliopisto saisi nimen ilman täsmennystä, mutta vanhalla laitettaisiin täsmennykseksi vaikka vuosiluvut. --PtG (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 23.52 (EET)
Siis vastaavaan tapaan kuin jääkiekkoseurat Winnipeg Jets ja Winnipeg Jets (1972–1996). –Ejs-80 2. helmikuuta 2019 kello 23.59 (EET)
Tämä ratkaisu olisi minusta paras. Ehkäpä piankin saamme lisätä tähän uuteenkin artikkeliin vuosiluvut. Iivarius (keskustelu) 3. helmikuuta 2019 kello 00.58 (EET)
Yleensä noissa on ollut esim. (entinen yritys), joten "Tampereen yliopisto (entinen yliopisto)" kuulostaa paremmalta kuin vuosiluvut, paitsi siinä tulee toistoa yliopisto-sanassa. --Pottier (keskustelu) 4. helmikuuta 2019 kello 18.26 (EET)
Vuosiluvut ovat mielestäni parempi, jos päädytään eri artikkeleihin. Väite että kyseessä olisi "entinen yliopisto" olisi mielestäni jopa epätosi tai kokonaan omaa tutkimusta kun henkilökunta, rakennukset ja oppiaineet ovat sen osalta pitkälti samat ja toiminta on koko ajan jatkunut ja jatkuu edelleen. Nykyiset täsmenteet "vanha ja uuai" ovat aivan mahdottomat. Tavalliselle suomalaiselle (yliopiston käyneellekin) se on jatkuvasti Tampereen yliopisto.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 08.18 (EET)
Asiassa onkin juuri se mutta, että entinen Tampereen yliopisto muodostaa vain toisen puolen uudesta yliopistosta, joka olemukseltaan oleellisesti eroaa edeltäjistään, eikä siis ole vain Tampereen yliopiston jatkaja. Mielestäni artikkelien yhdistämistä kannattava näkökanta aliarvioi TTY:n merkityksen fuusiossa. Tilanne on vastaavanlainen kuin Itä-Suomen yliopiston kanssa, uuden yliopiston nimessä vain on (onneksi) päädytty nykyiseen.--Dankos10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 19.36 (EET)
Itse asiassa kun katsoo engl. sivuja niin se toinen puoli ei ole suinkaan TTY vaan amk. TTY:n yksiköt on päin vastoin upotettu lujasti Tampereen yliopiston alla yhdistelemällä tiedekuntia rinnan kummastakin.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 17.31 (EET)
Olen samaa mieltä PtG:n kanssa. Tampereen fuusiossa on kyse juuri Aalto-yliopiston tai ISY:n kaltaisesta uudesta toimijasta, joka eroaa olennaisesti molemmista edeltäjistään. PtG:n ja Ejs-80 esittämä sivujen nimeämismalli on minusta hyvä. --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2019 kello 17.01 (EET)
Itse sasiassa kun katsoo engl. sivuja niin siellähän TTY nimenomaan on upotettu Tampereen yliopistoon (osa tiedekunnista on tuotu tai yhdistelty sieltä) ja se mikä tuottaa eri nimisen kokonaisuuden englanniksi on lähinnä se amk. Mutta ajatellen artikkelien sisältöä, sisällöt voi olla helpompi nopeasti ja vaivattomasti käsitellä eri artikkeleissa siten kuin on tehty Aallon ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. (Ainakin alkuun. - Ellei sitten tule esim. luokkien nimeämisen kanssa ylipääsemättömiä ongelmia.)--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 17.27 (EET)
Mitä sivuja katsoo? Todellisuudessahan tilanne on se, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat yhdistyneet Tampereen yliopistoksi. Tampereen ammattikorkeakoulu on edelleen oma organisaationsa, vaikka se onkin uuden yliopiston tytäryhtiö. Yhdessä ne muodostavat Tampereen korkeakouluyhteisön. --PtG (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 18.19 (EET)
Joku väitti aiemmin tässä keskustelussa ([1]), että nimi olisi sama vain suomeksi mutta ei englanniksi ("esimerkiksi englanniksi se ei ole"), mutta näyttää, että näin ei ollutkaan, koska nimien saman- ja erimuotoisuus näyttäisi menevän sekä suomeksi että englanniksi samoin. Ehkä siinä oli sekoitettu eri aikaista tietoa, koska alkuaanhan kai oli suunnitteilla joku muu nimi.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 20.31 (EET)
Näin yliopiston sivuilla "Tampere University is created in January 2019 by the merger of the University of Tampere and Tampere University of Technology". Eli kyllä englanninkielinen nimi on muuttunut. --PtG (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 20.43 (EET)
Ahaa joo, sitten se on englanniksi muuttunut, mikä puoltaa mm. interwikien ja wikidatan takia eri artikkeleita. Suomen kielen puhujana, joka harvoin käyttää Tampereen yliopiston nimeä englanniksi en vain huomannut eroa. Suomeksihan nuo olisivat yksi ja sama.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 20.48 (EET)
Järkevämpää ja selvempää olisi ollut pitää nimien vastaavuus eri kielillä samanlaisena. Tuo on vähän samanlaista käytännössä merkityksetöntä kilvenkiillotuskikkailua kuin monissa kuntaliitoksissakin.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2019 kello 20.51 (EET)
Tämä Tampereen korkekoulujen kokonaisuus tuntuisi olevan sinulle varsin hankala. Suosittelisin että käyttäisit Wikipediassa aikasi sellaisten aihepiirien parissa, joista tiedät jotain ja joille sinulla on annettavaa. Vaikuttaisi että et tehnyt minkäänlaista aihepiirin taustatutkimusta ennen kuin ehdotit artikkelien yhdistämistä. 85.76.103.184 11. helmikuuta 2019 kello 03.52 (EET)
Kyllä ne ovat tehneet sen hankalaksi ihan itse. Olen jopa seurannut nimistönhuoltajien keskustelua perustetun uuden yliopiston suomalaisesta nimestä ja mm. sitä miten nimistönhuoltajat valitsivat nimen "Tampereen yliopisto" mielestäni täysin perustellusti ja aiheellisesti vuoden nimeksi. Huomaamatta minulta oli jäänyt vain se, että englanninkielinen nimi oli eri, mikä jo sinällään on niin erikoinen ja omalaatuinen ratkaisu, että se ei voi olla millään normaalijärjellä odotettavissa, ja voisin vaikka lyödä vetoa, että siitä olisi nimistönhiuoltajilla sanansa sanottavana. Nimistönhuoltoon perehtyneenä maallikkona väitän jopa, että tiedän nimistönhuollosta ja sen periaatteista jotain.
Samaa aihepiiriä on Wikipediassa lisäksi käsitelty kuntaliitosten yhteydessä, joihin myös tässä viittasin, ja jota aihepiiriä tunnen. Samoin (vaikkakin edelleen maallikkona) tunnen myös yliopistojen historiaa tätäkin aihepiiriä muokattuani esim. yhteiskunnallisen korkeakoulun, Turun akatemian ja Åbo Akademin osalta (niin kuin tietysti käytännössä jokainen muukin yliopiston käynyt Suomessa, eli käytäönnössä varmaan kaikki tähänkin keskusteluun osallistuneet).
Ainoa mitä tässä en tuntenut oli tuo suomen- ja englanninkielisiin nimiin jätetty salakuoppa, josta uskallan maallikkona edellleen esittää täällä keskustelusivulla oman yksityisen mielipiteeni, että se ei todellakaan noudata hyvän nimistönhuollon peiaatteita, mutta tämä odottamaton tosiasiahan nyt selvisi tässä keskustelussa. - Tilannehan olisi sama jos vaikka Parainen olisi edelleen ruotsiksi Väståboland.
Mutta siitäkin riippumatta tämä keskustelu oli joka tapauksessa välttämätöntä käydä, koska täsamennepari "uusi" - "vanha" oli joka tapauksessa täysin kestämätön ja mahdoton ja vastoin Wikipedian käytäntöjä. - Silloinhan aina hälytyskellojen pitää soida, jos Wikipediassa esiintyy jotain, mitä ei esiinny missään Wikipedian ulkopuolella. Vapaaehtoisprojektissa luonollisesti kaikki ovat erehtyväisiä, ja aivan yhtä lailla tuo täsmennepari "uusi" - "vanha" oli nähdäkseni täysin selkeästi erehdys, mutta kaikeksi onneksi tämä aihepiiri onneksi näytti nyt kuuluvan niihin, missä tarvittava kriittinen massa saatiin lopulta hyvinkin helposti manattua esiin.
Ja todettakoon vielä, että esimerkkejä siitä, miten nimistönhuollollisesti kesträmätön nimi jää voimaan, on Wikipedian artikkeleissakin runsaasti, viimeisimpänä tulee mieleen Martinkosken seurakunta, jota käsittelevässä artikkelissa asia lähteistetysti kerrotaankin. --Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 07.32 (EET)
Ilman ulkoa tullutta painetta olisi uuden yliopiston nimi mitä todennäköisemmin ollut jotakin aivan muuta eikä siinä edes olisi ollut kaupunkia. Muistelisin kuulleeni että ainakin Linna ja Koski olisivat olleet pöydällä. Mutta tähän päädyttiin eikä se Wikipediassa vänkäämällä muutu. Sinänsä surullista että täällä käytävillä taitaa edelleen kävellä opiskelijoita, jotka eivät tiedä minkä nimisessä laitoksessa ovat. Kaipila (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 08.42 (EET)
Luodessani tuon uuden yliopiston sivua puolisen vuotta sitten, oli minulla ihan alunperinkin ajatuksena että tuo "uusi" on vain väliaikainen ratkaisu vuoden vaihteeseen asti. Vanha -täsmenne sen sijaan on ihan puhdas aivopieru, jonka tein uudenvuodenpöhinöissäni. Vanhan yliopiston sivun perään vuosiluvut ja uuden yliopiston perästä täsmenne pois. Seuraavaksi pitäisi ottaa projektiksi käydä läpi Tampereen yliopistoon viittaavat sivut ja korjata tarvittavilta osin linkit vanhaan instituutioon. Kaipila (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 08.42 (EET)
Artikkelien sisällön puolesta kahden sivun malli on helpompi, samoin ajatellen wikidataa ja interwikejä se on erilaisen muun kielisen nimen takia melkeinpä välttämätön. Vastaavasti luokittelussa ja linkeissä joutuu tekemään läpikäyntiä ja sovittamista, mutta Aalto- ja Itä-Suomen yliopisto luultavasti toimivat mallina.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2019 kello 09.36 (EET)
Tämä kahden sivun malli ei ole ollenkaan keinotekoinen tai epäselvä, sillä se peilaa suoraan fuusion luonnetta. Yksi sivu antaisi aivan vääränlaisen käsityksen että TTY oltaisiin liitetty UTAan, kun todellisuudessa ne molemmat liitettiin 2017 perustettuun "pöytälaatikkoyliopistoon", jonka toiminta vasta alkoi liitoksen jälkeen. Kannatan tuota aiempaa ehdotusta että vanhan Tampereen yliopiston perään laitetaan (1925–2018) ja uuden perästä otetaan (uusi) pois. 153.1.24.156 4. helmikuuta 2019 kello 17.29 (EET)
Tuo on tolkullinen vaihtoewhto koska täsmenteet eivät ole keksittyjä vaan objektiivisia eikä vuosilukutäsmenne edes ota kantaa siihen filosofiseen kysymykseen, onko kyseessä sama vai eri yliopisto, niin kuin ei neutraalisti pidäkjään ottaa.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 08.23 (EET)
Samaa mieltä. Selkeä ja neutraali jaottelu. --Dankos10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 19.40 (EET)

Onko tässä asiassa saatu joku linja päätettyä? Ohjaussivussa Tampereen yliopisto on ollut pikapoistopyyntö nyt yhtäjaksoisesti tammikuusta alkaen. Sille olisi hyvä saada viimein tehtyä jotain. --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2019 kello 15.07 (EET)

Kyllähän tämä ihan selvä on. Vanhan yliopiston sivu on jo muutettu niin, että perässä on vuosiluvut ja Tampereen yliopisto ohjaa olemassaolevaan instituutioon. Vissiin vielä odotellaan että joku riittävät oikeudet omaava sattuu homman huomaamaan.153.1.250.40 5. maaliskuuta 2019 kello 20.34 (EET)
No nyt minä huomasin. Meillä on noin 40 ylläpitäjää, mutta jos tuntuu, että he eivät ehdi kaikkea huomata, voi ylläpitäjiä hankkia lisää. --Jmk (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 16.25 (EET)

Nyt kun uusi on Tampereen yliopisto ja vanha on Tampereen yliopisto (1925–2018), on reippaalla yhteisöllä edessään Kaipilan yllä mainitsema savotta: tulisi käydä läpi Tampereen yliopistoon viittaavat sivut (niitä on noin 400 kpl) ja tarvittaessa korjata ne osoittaman vanhaan. Esimerkiksi V. J. Sukselainen ei 1960–1970-luvuilla toiminut uuden, 2010-luvulla aloittaneen yliopiston kanslerina. --Jmk (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 19.21 (EET)

Eikö tuo olisi botille hyvä homma? Oletettavasti lähes kaikki noista linkeistä pitää muuttaa. Vaikka muutettaisiin kaikki mekaanisesti, tehtäisiin aika vähän vahinkoa. -Ochs (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 19.57 (EET)
Miten lienee? Menneiden tapahtumien linkit toki kuuluvat vanhaan ("opiskeli Tampereen yliopistossa"), mutta onhan moni linkki nykyaikainen (historiaa voi opiskella Tampereen yliopistossa, Tuomo Melasuo professorina Tampereen yliopistossa). Voihan nuo tietysti ensi alkuun heittää vanhaan yliopistoon ja päivitellä sitten tilannetta. --Jmk (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 20.05 (EET)
Kokeilin muutamaa, eikä se ihan mekaanista ollutkaan...peruutin mielipiteeni yltä. -Ochs (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 20.08 (EET)

Pietari vai Petrograd suomeksi 1914-24?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Pietari (kaupunki) määritelmä kuuluu:

»Pietari (ven. Санкт-Петербург, Sankt-Peterburg, kutsumanimeltään ven. Питер, Piter, vuosina 1914–1924 Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjällä.»

Tästä herää kysymys: Oliko kaupungin nimi vuosina 1914-24 suomeksi "Pietari" vai "Petrograd"? On selvää että venjänkielinen nimi muuttui vuonna 1914, mutta muuttuiko suomenkielinen nimi silloin? Ennen vuotta 1914 tilannehan oli se, että kaupungilla oli suomenkielinen nimi, joka poikkesi venäjänkielisestä nimestä. Onko nyt lähdettä sille, että kaupungista suomeksi käytetty nimi olisi muuttunut 1914? Artikkelissa sitä ei ainakaan taida olla. Myöhemmin kaupungista ainakakin ennen sen uutta nimenmuutosta vanhalle nimelleen käytettiin suomeksi nimeä Leningrad, ja tämän useimmat muistavat, mutta miten oli tuolloin 1914-1924?

Tämä vaikuttaa esim. siihen, missä muodossa Pietarissa tuona aikana syntyneiden henkilöiden syntymäpaikka tulisi ilmoittaa, vrt. esim: [2]. - Eli kumpi tuossa on nyt oikein? --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.04 (EET)

1915 painetusta Otavan tietosanakirjan 7. osasta löytyy molemmat nimet, mutta Petrogradin kohdalla lukee "Petrograd, ks. Pietari", Pietarin kohdalla taas "Pietari (ven. Petrograd, ennen Sankt Peterburg, kansanomaisesti Piter, ruots. St. Petersburg)". --Sakvaka (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.19 (EET)
Tuo viittaisi siihen, että arveluni olisi oikea.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.30 (EET)
Tarkkaan ottaen Tietosanakirja ei ole Otavan, vaan Otavan ja WSOY:n yhteisyrityksen Tietosanakirja Oy:n tietosanakirja. – Vielä 1926 ja 1927 Otavan Pienessä Tietosanakirjassa varsinainen nimi on Pietari [3], Leningrad on vain uudelleenohjaus [4]. En tiedä miten muualla, esim. sanomalehdistössä. --Jmk (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 19.31 (EET)
Helsingin Sanomissa nimeä Petrograd alettiin käyttää viimeistään syyskuussa 1914. Samalla sivulla 11.12.1914 lehdessä on Pietarin sää ja Petrogradin junien aikataulut. --Savir (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.47 (EET) Ja 26. syyskuuta 1914 Helsingin Sanomissa höyrylaiva käy Petrogradissa mutta juna Pietarissa. --Savir (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 20.53 (EET)
Hakusanoilla "lähtee Pietarista" ei näyttäisi Helsingin Sanomista löytyvän enää mitään vuoden 1914 jälkeen, siihen asti hyvin runsaasti mainintoja, mutta haku "lähtee Petrogradista" antaa vuoden 1914 jälkeenkin seuraaville vuosille runsaasti hakutuloksia. Tämän perusteella ainakin Hesari vaihtoi Pietarin Petrogradiin vuoden 1914 lopulla. --Savir (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 21.03 (EET)
No nyt on sitten eri lähteissä esiintymiä molemmista. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 21.35 (EET)
Finlexin mukaan vuonna 1917 Suomen ollessa vielä osa Suomen suuriruhtinaskuntaa on annettu koko joukko asetuksia paikassa nimeltään Pietari. Tämä heijastanee virallista näkemystä siitä, mikä kaupungin nimi on ollut suomeksi. -- Gronroos (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 10.05 (EET)
Asiaa voisi kysyä Kielitoimistosta. Siellä on tietoa, miten ulkomaiden suomenkieliset paikannimet ennen Kielitoimistoa määriteltiin. --Abc10 (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 10.25 (EET)
Nyt vasta älysin katsoa kansallisbiografiasta: Yllä esimerkkinä mainittu Anni Polva on sen mukaan syntynyt Pietarissa: [5] (vaatii lukuoikeuden, on myös painettuna).--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 10.45 (EET)
Ja samalla löytyy listaa muistakin. Näillekin KB ilmoittaa syntymäpaikaksi Pietari.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 10.53 (EET)
Itse asiassa tämö on tainnut olla myös Wikipedian kanta muutoin kuin tuossa yhdessä artikkelissa Anni Polva: Kauko Käyhkö, Igor Vahros, Sulo Hostila, Paavali (arkkipiispa) oli kaikki myös Wikipediassa merkitty Pietarissa syntyneiksi.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 11.37 (EET)
YSA: Kaupungin nimi v. 1703-1924 ja 1.10.1991 lähtien Pietari. Vuosina 1925-30.9.1991 kaupungin nimi oli Leningrad. --Jmk (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 11.26 (EET)
1960-luvulla Otavan isossa tietosanakirjassa ovat ainakin Konstantin Simonov (1915) ja Igor Vahros (1917) syntyneet Pietarissa. Kyllä tämä aika selvältä näyttää, kun on lähteisiin tutustuttu. --Jmk (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 21.01 (EET)
Tarkennettavaa taitaa jäädä vain tuohon alussa lainattuun kaupunkiartikkelin määritelmälauseeseen sen osalta, että ko. aikavälinä (kuten sitä ennenkin) nimi olikin eri venäjäksi ja suomeksi. --Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 21.19 (EET)

Toisin kuin muissa kielissä Pietarin kaupungin nimi ei muuttunut suomessa vuonna 1914: nimihän osoitti jo alkuaankin suomenkielisille, kehen henkilöön viittaa. Sen sijaan venäjänkielisellä Venäjällä oli käytössä "vihollis-", siis saksalaistyyppinen Sankt Peter(s)burg, joka ensimmäisen maailmansodan alettua 1914 venäläistettiin Petrogradiksi eli "Pietarinkaupungiksi". Myös muissa kielissä tämä muutos pois saksalaistyyppisestä nimestä haluttiin tuoda esiin, mutta oli suomessa tarpeeton.
Sen sijaan ylempänä mainittujen henkilöiden Kauko Käyhkö, Igor Vahros, Sulo Hostila ja Anni Polva syntymäkaupungin nimitieto ei ole ratkaiseva. Kun kyseessä ovat suomalaiset henkilöt, syntymäpaikka on tietenkin Pietari ja tästä johtuu, että muunkielisiin Wikipedioihin on päässyt vääränniminen syntymäpaikka: sv: Kauko Käyhkö 1916 S:t Petersburg, sv: Igor Vahros 1917 Sankt Petersburg, sv: Sulo Hostila 1920 Sankt Petersburg ja fr: Anni Polva 1915 Saint-Pétersbourg, vaikka vuonna 1914 ruotsissa kaupungista tuli Petrograd ja ranskassa Pétrograd, vrt. fr: Konstantin Simonov 1915 Petrograd.
--85.76.131.69 6. maaliskuuta 2019 kello 21.11 (EET)

Hmm. Jos noin on, voisi tätä argumenttia käyttää myös muissa kieliversioissa. Meillähän on oikeus niitäkin muokata, joskin sitten täytyisi tuntea kieltä ja kulttuuria aika hyvin jotta tietäisi onko nimeä Petrograd käytetty niissä vai ei. --Höyhens (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 23.53 (EET)
Noinhan se on, kuten tähän saakka huomattiin 1915 syntyneiden fr: Anni Polvan ja fr: Konstantin Simonovin syntymäkaupungin nimien eroissa. Ranskan kielessä siis Saint-Pétersbourgista tuli Pétrograd 1914, kuten Pietarin neuvostoa käsittelevästä fr: Soviet de Petrograd myös havaitaan. --85.76.131.69 7. maaliskuuta 2019 kello 02.44 (EET)

Saapunut esitys artikkelin Helsingin työväentalo siirtämiseksi nimelle Paasitorni[muokkaa wikitekstiä]

Niin, esitys on tullut ja siitä keskustellaan sivulla Keskustelu:Helsingin työväentalo. --Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 05.45 (EET)

Ulkomaalaisten paikannimien muutokset[muokkaa wikitekstiä]

Paju kyseli keskustelusivullani aiheesta, mutta en tiedä mikä käytäntö on. Ulkomailla noita paikannimien kirjoitusasuja muutetaan aina välillä, Ukrainassa ollaan luovuttu joistain venäjänkielisistä muodoista ja Pajun esimerkissä Chittagong on muutettu hiljattain muotoon Chattogram jne. Kun on kyse jostain syrjäisemmästä paikasta suomalaiset kielenhuoltajatahot ei kai välttämättä edes ota koskaan erikseen kantaa jonkun satunnaisen kaupungin suomenkieliseen kirjoitusasuun. Eli miten niiden kanssa toimitaan? Vaihdetaanko ne välittömästi maan virallisen tahon käyttämään mutoon, vai pitääkö sen levitä ensin suomalaisessa mediassa tms? J.K Nakkila (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 21.51 (EET)

Pariisista Papukaijannokkaan -teos on nykyään netissä. Sivusto painottuu "käännettyihin" nimiin eli eksonymeihin, mutta alkuperäisnimistäkin on Kotuksen käsityksiä. --Huhdanjo (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 09.18 (EET)
Aiheesta on viimeksi keskusteltu ainakin täällä. Suomenkielisessä tekstissä käytettävät nimet on parasta ottaa suomenkielisistä lähteistä, mitä uudempi ja arvovaltaisempi, sen parempi. Jos jotain paikkaa ei ole mainittu missään suomenkielisessä lähteessä, pitäisi käyttää analogiaa tai yleissääntöä, jota on käytetty samankaltaisissa tilanteissa joko täällä tai suomenkielisissä julkaisuissa. Ei aina ole hyvä ajatus vaihtaa paikkakunnan nimeä heti sellaiseksi, jota kukaan suomalainen ei löydä omasta karttakirjastaan. --Savir (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 13.17 (EET)
Minusta kannattaa vähän hidastella noissa muutoksissa. Pekingistä ei sittenkään tullut Beijingiä, vaikka niin jo välillä opetettiin. --Höyhens (keskustelu) 2. maaliskuuta 2019 kello 18.32 (EET)

Dispersal draft[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa suomennosta varaustilaisuudelle, jossa lopettavan joukkueen pelaajat jaetaan muiden joukkueiden kesken (en:Dispersal draft)? Joskus olen törmännyt nimeen hajoamisvaraus, mutta nopeahkolla googlaamisella ei tullut osumia. --Vnnen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2019 kello 10.22 (EET)

Mielestäni tuota ei ole käännetty suomeksi. --OneMember (keskustelu) 10. maaliskuuta 2019 kello 02.34 (EET)

Englannin aluehallinto[muokkaa wikitekstiä]

Olen kirjoittanut artikkeleita Englannin kaupungeista ja pistänyt samalla lusikkani soppaan nimeltä Englannin aluehallinto. Tällä hetkellä Wikipediassa aluehallinnon yksiköistä käytetään vaihtelevasti joko käännöksiä (county = kreivikunta, district = kunta) tai alkuperäisiä englanninkielisiä nimityksiä (unitary authority, borough, civil parish). Useimmille aluehallinnon yksiköille löytyy kuitenkin suomenkieliset nimet EU:n termitietokanta IATE:sta:

Aluehallinnon yksikkö Nimitys Wikipediassa Nimitys IATE:ssa
civil parish civil parish kunta [6]
county kreivikunta kreivikunta [7]
district kunta hallintopiiri [8]
London borough Lontoon kaupunkipiiri Lontoon kaupunkipiiri [9]
metropolitan county metropolikreivikunta metropolikreivikunta [10]
region hallintoalue alue [11]
unitary authority unitary authority yhtenäishallintopiiri [12]

Suurimpana erona Wikipedian nykyiseen käytäntöön district on käännetty ’hallintopiiri’ eikä ’kunta’ ja civil parish on käännetty ’kunta’. Mielestäni Englannin aluehallinnon yksiköistä pitäisi käyttää johdonmukaisesti joko alkuperäisiä englanninkielisiä nimiä tai sitten IATE:n ehdottamia käännöksiä. Aiheesta on käyty keskustelua ainakin täällä ja täällä, mutta halusin avata keskustelun myös tänne, koska se koskettaa useita artikkeleita. Mielipiteitä? --Boggard (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 10.32 (EET)

Suomennoksiahan on yritetty vuosien varrella kursia kokoon laihoista ja hajanaisista lähteistä, kuten näkyy esim. sivulla Keskustelu:Unitary authority, jossa on käyty neljän kommentin pituinen keskustelu vuosina 2007, 2010 ja 2017. Nyt löytämäsi yhtenäislähde kuulostaa erinomaiselta joten käyttäkäämme sitä. Toki engl. nimitykset täytyy mainita, ja on myös huomioitava, että samat engl. termit kuten borough eivät automaattisesti muualta maailmasta käänny samalla tavoin kuin EU-termistö ohjeistaa Englannin aluehallinnolle. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 10.51 (EET)
Englannin kruunupään myöntämät muodolliset nimitykset borough ja city ovat vielä oma lukunsa (Englannin aluehallinnossa), joille ei löydy selviä suomenkielisiä vastineita (muuten kuin tuo erikoistapaus London borough = ’Lontoon kaupunkipiiri’). Esim. city ei automaattisesti ole Englannissa isompi kuin town vaan se on täysin muodollinen nimitys. --Boggard (keskustelu) 11. maaliskuuta 2019 kello 11.02 (EET)
Loi aikoinaan artikkelin Englannin kunnat, kun sitä toivottiin. Sen enempää en perehtynyt nimitykseen, ja näin pohjoismaisesta kontekstista katsottuna se näytti jopa loogiselta. Pitäjä → Kunta → Kreivikunta / Yhtenäiskunta → Hallintoalue. IATE on tosin aika hyvä auktoriteetti suomennoksille. Sinäänsä nyt ehdotettu nimitys on hämäävä, sillä monen muun maan borough kääntyy kunnaksi. --Vnnen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2019 kello 11.19 (EET)
En itsekään sulata täysin IATE:n käännösvalintoja, varsinkaan civil parishin kääntämistä ’kunnaksi’. Toisaalta myös ’pitäjä’ kuulostaa ainakin minun korvaani hieman vanhahtavalta. Joka tapauksessa IATE:n termipankki on varsin hyvä yhtenäislähde, josta löytyy käännökset myös monen muun EU-valtion aluehallinnon yksiköille. Odottelen vielä lisää kommentteja maaliskuun loppuun asti, mutta jos ei ilmene suurempaa muutosvastarintaa, alan yhdenmukaistamaan nimistöä huhtikuun puolella. --Boggard (keskustelu) 22. maaliskuuta 2019 kello 16.51 (EET)
Lisäksi kunnallishallinto on selkeästi keskitetty districteille. --Vnnen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2019 kello 20.51 (EET)
Tämä voisi olla hyvä lähde Englannin hallinnollisen aluejaon kuvaamiseen yleisellä tasolla. Pitäisikö muuten kaupungeista/paikoista ja hallintopiireistä olla erilliset artikkelit? Esimerkiksi en-wikissä on en:Dover ja en:Dover District. --Raksa123 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 16.49 (EEST)
Olen toistaiseksi tyytynyt lisäämään hallintopiirin tiedot olemassaoleviin kaupunkiartikkeleihin samaan tapaan kuin Encyclopædia Britannicassa, koska suurin osa Englannin kaupunkeja käsittelevistä artikkeleista on suomenkielisessä Wikipediassa hyvin suppeita. Jos hallintopiiri on keskuspaikkaansa selvästi laajempi, siitä kannattaa toki jossain vaiheessa kirjoittaa oma artikkelinsa. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.18 (EEST)

Löytyykö mistään käännöstä käsitteille rural district ja urban district, jotka edelsivät nykyisiä hallintopiirejä (district)? Tällä hetkellä ensimmäisestä on ainakin käytetty käännöstä maalaiskunta. --Raksa123 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 16.33 (EEST)

WSOY:n Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on suomennettu rural district ’maalaiskunnaksi’ ja urban district ’taajamaksi’. Nuo ovat varmaan ihan hyvät käännökset, vaikka taajama onkin tilastollinen eikä hallinnollinen yksikkö. Jos haluaa selventää sanan merkitystä, kannattaa laittaa alkuperäinen englanninkielinen nimi suluissa perään. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 10.03 (EEST)
Maalaiskunta kuulostaa hyvältä, eikä nykyisiä nimityksiä ole silloin tarpeen muuttaa. Taajama ei kuulosta niin hyvältä käännökseltä, mutta mahtaako missään olla sellaistakaan lähdettä, joissa niitä sanottaisiin vaikka "kaupunkipiireiksi". --Raksa123 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 16.49 (EEST)
Eipä löytynyt mistään käsillä olevasta teoksesta. Samalla silmään osui kuitenkin, että WSOY:n vuonna 2008 julkaisemassa Maailmalla: Eurooppa -teoksessa on käytetty Pohjois-Irlannin ja Walesin county boroughista suomennosta ’maaseutupiiri’. Sanapari kaupunkipiiri–maaseutupiiri kuulostaisi hyvältä, jos sille vain löytyisi lähde. Täytyypä selailla vanhempaa suomenkielistä maantieteen kirjallisuutta, kun pistäydyn seuraavan kerran kirjastossa. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.18 (EEST)
Oliko niin, että tuossa Maailmalla Eurooppa -kirjassa ei ollut molemmille suomennosta?--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.46 (EEST)
Siinä ei puhuttu kummastakaan Raksa123:n mainitsemasta hallinnollisesta alueesta urban district ja rural district. Silmiini osui vain tuo ’maaseutupiiri’, joka siis viittaa Walesissa (ja aikaisemmin myös Pohjois-Irlannissa) oleviin county borougheihin. Siis edelleen hakusessa Englannin aluehallintoa sivuava suomenkielinen lähdeteos, josta löytyisi pätevä suomennos termeille urban district ja rural district. Oma kielikorva kääntäisi ne luontevasti kaupunkipiiriksi ja maaseutupiiriksi, mutta se menisi oman tutkimuksen puolelle ilman lähdeteosta. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.58 (EEST)
Selvyyden vuoksi: Maailmalla: Eurooppa -teoksessa todetaan lyhyesti, että
  • Englanti on jaettu 9 alueeseen; (alue = region)
  • Wales on jaettu 3 kaupunkialueeseen, 10 maaseutupiiriin ja 9 kreivikuntaan; (kaupunkialue = city, maaseutupiiri = county borough, kreivikunta = county)
  • Skotlanti on jaettu 32 alueeseen; (alue = council)
  • Pohjois-Irlanti on jaettu 26 maaseutupiiriin. (maaseutupiiri = district)
Pohjois-Irlannin osalta tuo käännös ontuu pahasti, sillä aikaisemmin esimerkiksi Belfast ympäristöineen on ollut yksi district. Nythän siellä on käytössä vuoden 2015 hallintouudistuksen myötä vain yksitoista districtiä. --Boggard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 19.24 (EEST)

Asehaara[muokkaa wikitekstiä]

Kysymys siirretty käytäntökahvihuoneesta, johon se ei ainakaan kuulu. --Jmk (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 08.58 (EET)

Millä perusteella puolustushaara korvataan asehaaralla? Termi on täysin yhden käyttäjän propagandaa ilman perustetta.--Reppū2 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 16.37 (EET)

Kysymyksessä olisi syytä vähän paremmin avata asian taustoja. Missä, milloin, missä yhteydessä puolustushaara korvataan asehaaralla? Diffeistä olisi hyvä lähteä tai vähintään artikkelien nimistä. Sen jälkeen kysymys on ilmeisesti ihan normaali kielenhuoltokysymys, jossa katsotaan millaista termistöä alalla yleensä käytetään ja keskustelussa voidaan muodostaa siitä jonkinlainen johtopäätös. --Jmk (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 09.05 (EET)

Elokuva-artikkelin pakollinen aloituskaava[muokkaa wikitekstiä]

Minulla on ollut tapana aloittaa sadat elokuva-artikkelini useimmiten muodossa Hölmö nuori sydän on Selma Vilhusen ohjaama suomalainen draamaelokuva vuodelta 2018. Käyttäjä:URunICon kumoaa tämän toistamiseen ja sanoo elokuva-artikkeleissa noudatettavan kaavaa Hölmö nuori sydän on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut suomalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Selma Vilhunen. Mielipiteitä? – Kotivalo (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 15.17 (EET)

Yhteneväisyys on tässä oleellista. Elokuva-artikkelit tulisi kirjoittaa Wikipedia:Artikkelipohja/elokuva -artikkelipohjaan. Myös tuo genetiivin käyttö on huono; jos elokuvan on ohjannut esim. joku Jean-Philippe Despartheux niin se pitäisi kirjoittaa muotoon Jean-Philippe Despartheux’n jne. Ensi-iltavuosi heti elokuvan nimen perään muodossa "on vuonna _vuosi_ ensi-iltansa saanut elokuva", niin huomaa heti milloin se on tullut ulos. --URunICon 23. maaliskuuta 2019 kello 15.26 (EET)
Suomen kieli on siitä ihmeellinen, että saman asian voi sanoa monella tavalla, mitä moninaisimmin sanakääntein. Ohjelmointikielet ovat eri juttu. --Huhdanjo (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 15.38 (EET)
Ensi-iltavuosi heti kärkeen, niin sen huomaa heti. Mutta ohjaaja kannattaa panna ennen ensi-iltavuotta, niin että ohjaajan huomaa heti. Mutta lajityyppi on toki pantava ennen ohjaajaa, että sen huomaa heti. Sitä ennen ihan ihka ensimmäiseksi on kyllä pantava valmistusmaa, jotta sen huomaa heti. Toki vielä sitä ennen on pantava aivan kärkeen ensi-iltavuosi, jotta sen huomaa heti. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 16.43 (EET)
Artikkelipohja on "malliartikkelin geneeriset osat sisältävä sivu, jota voi käyttää apuna artikkelin aloittamisessa". Artikkelimalli on "ohjeistettu esimerkki tietyn aihealueen artikkeleille. Artikkelimallin ei ole tarkoitus olla sääntö tai määräys, jota artikkelin pitäisi noudattaa pilkun tarkasti. Artikkelimalli on pikemminkin ohje ja apuväline." Minusta nämä eivät ole ollenkaan sitovia, ellei sitten jossain joskus ole sovittu toisin. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 16.40 (EET)
Kyllä tuo Kotivalon sanamuoto on on parempi kuin artikkelipohjan. Eikö nuo tiedot lähinnä muutenkin katsota mallineesta, joten turhaa sitoa artikkeleita geneeriseen pohjaan. --85.76.163.156 23. maaliskuuta 2019 kello 16.58 (EET)
Kaikki pakollisuudet aiheuttavat kärhmiä joissa toiset ovat oikeammassa kuin toiset vaikka olisivat väärässä. Eräs käyttäjä on pakollistautunut käyttämään urheiluartikkeleissa muotoa "urheilija saavutti kultamitalin", ja pelkään pahoin että tämä omituinen ilmaus kohta muuttuu pakolliseksi. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 17.08 (EET)
Hyvä ettei muotoa "voitti hopeamitalin" tai "voitti pronssimitalin", sillä ne on useimmiten hävittyjä mitaleja. --85.76.163.156 23. maaliskuuta 2019 kello 17.32 (EET)
Kyllä tietysti ovat. Sillä kun lukee urheilu-uutisia, niissä kultamitalikahvit on juotu jo ennen kilpailun alkamista, ja katastrofi on valmis jos tulee pronssia tai peräti jää hännille. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2019 kello 17.40 (EET)
Ip-käyttäjä puhuu asiaa. Minua ainakin hämää voittamisesta puhuminen hopea- ja pronssimitalien yhteydessä. Abc10:n mainitsemaan muotoon kultamitalin saavuttamisesta en nyt muista törmänneeni. Elokuva-artikkeleihin ja yleisesti yhteneväisyyteen palataksemme en näe kumpaakaan alussa mainittua sanajärjestystä toista parempana tai toista ongelmallisempana eikä yhteneväisyyden puutekaan tuossa kohtaa ole ikinä häirinnyt. --Lax (keskustelu) 24. maaliskuuta 2019 kello 11.30 (EET)
No mutta ne muuttuu siellä palkintokaapissa voitoiksi, ehkä poislukien Miedon hopea Wassbergia vastaan. --Höyhens (keskustelu) 25. maaliskuuta 2019 kello 11.29 (EET)
Tällaisessa voi käyttää vapaata (oikeakielistä toki) sanamuotoa, jos oleelliset asiat käyvät ilmi. Ei artikkelipohjat toisaan ole jokaista sanajärjestystä määrääviä lakeja. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

Musiikkitermien käännösapua[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitsen apua musiikkialan sanojen kääntämiseen artikkelissa Ewe-musiikki. Listasin muutamia käsitteitä ja sanoja artikkelin keskustelusivulle. Eräs keskeinen, toistuva sana on cross-rhythm, jonka käänsin sanaksi "poikkirytmi". Entä mitä tarkoittavat hemiola ja vertikaalinen hemiola, Gestalt tai time-background? Voit auttaa joko vastaamalla tässä, artikelin keskustelupalstalla tai korjaamalla itse käännöstä, jossa on varmaan muitakin virheitä ja käsittämättömyyksiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 11.20 (EEST)

Sanonpa nyt vaikka näin: Itse en lähtisi kääntämään artikkelia aiheesta, jota en tunne ollenkaan. Jos joku vaivautuu korjaamaan sellaisen artikkelin virheet, puutteet ja kukkaset, työ saattaa olla suurempi kuin artikkelin kääntäminen alusta pitäen kokonaan uudestaan. Pienempi paha on, että kunnia artikkelin aloituksesta menee vähän väärälle taholle. Wikipediassa on hyviä yrityksiä, joihin kukaan ei juuri siksi halua koskea. --Abc10 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 11.51 (EEST)
Juu, samaa mieltä. Tällaista on kamalan vaikea kääntää kunnolla, jos ei tunne aihetta eikä ole alkuperäisiä lähteitä käsillä. Lisäksi jo artikkelin otsikko on kyllä varmaan virheellinen. Tämä ei ole Ewe-niminen musiikkityyli (vertaa rockmusiikki vs. suomalainen musiikki). --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 20.02 (EEST)
Olen eri mieltä, jokaisen olisi hyvä kääntää joskus myös sellaisia aiheita joita ei tunne. Wikipediassahan opiskellaan sisältöjä ja niiden välittämistä, eikä kukaan opi mitään uutta, jos kirjoittaa vain niistä aiheista jotka tuntee tai joita on helppo kääntää. Itselleni artikkelin aihe on kyllä tuttu, mutta muutamat mainitsemani musiikkitermit tuottivat vaikeuksia. Kiitos vaan näistäkin kiusauksista, mutta sain jo apua jonkin verran ja jatketaan puurtamista artikkelin keskustelusivulla niiden kanssa jotka haluavat kehittää sitä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)
Mielipiteen sanominen keskustelusivulla ei ole kiusaamista. Tässä ei asiasta tarvitse keskustella enempää, joskin sen uskallan sanoa, että kiusaamisen kohteeksi joutumisesta et tiedä mitään. Et varmasti seurannut eilistä estorumbaa, joka on yksi valaiseva esimerkki. Jatka harjoituksia. --Abc10 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 08.36 (EEST)
Tottakai on hyvä tutkia asioita, joita ei välttämättä tunne. Siinähän usein oppii. Kääntämistä sen sijaan vastustan. Enwiki ei ole lähteenä hyvä, kuten saimme nähdä esimerkiksi artikkelissa Beninin koulutus. --PtG (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 19.20 (EEST)

sydänkohtaus/sydäninfarkti & sydämenpysähdys/sydänhalvaus[muokkaa wikitekstiä]

Tässäpä pulma. Kahdelle sydämeen liittyvälle vialle on kummallekin kaksi rinnakkaista nimeä. Mikä allaolevista on loogisin?

A. sydänkohtaus & sydämenpysähdys
B. sydänkohtaus & sydänhalvaus
C. sydäninfarkti & sydämenpysähdys
D. sydäninfarkti & sydänhalvaus

Vai onko vaihteeksi mappiin "tapauskohtaiset" kuuluvaa materiaalia. Itse rinnastaisin vaihtoehtojen A ja D parit samantyylisiksi.--176.93.168.51 4. huhtikuuta 2019 kello 16.28 (EEST)

Kysymys on muotoiltu hieman vaikeaselkoisesti, mutta tarkoittanet (ihan oikein), että sydänkohtaus ja sydäninfarkti (=sydänlihaksen hapenpuute sepelvaltimotukoksen vuoksi) ovat synonyymejä, samoin kuin keskenään synonyymejä ovat niiden vakavat seuraukset: sydämenpysähdys (harvemmin myös sydänpysähdys) ja sydänhalvaus (=vakava sydämen rytmihäiriö, esim. kammiovärinä). Kielitoimiston sanakirja on näiden suhteen hieman epätäsmällinen. Googlettelin luotettavia lähteitä, ja vaikuttaa siltä, että sydänhalvausta pidetään hieman vanhanaikaisena ja epätäsmällisenä sanana. Muut ovat käyttökelpoisia, ja on ihan makuasia, miten niitä yhdistelee. -Ochs (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 18.57 (EEST)

Jääkiekon SM-liigajoukkueiden nimet[muokkaa wikitekstiä]

Eikös nämä joidenkin Liigajoukkueiden artikkelien nimet voisi muuttaa tyyliin

Nämä joukkueet tunnetaan muutenkin pääasiassa näillä lyhenteillä ja niillä myös niihin viitataan itse artikkeleissa. --Roopeank (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.10 (EEST)

Pääsääntöisesti lyhennettä ei ole syytä käyttää otsikossa vaan lyhenteen sisällä olevien sanojen näkyminen selventää, mistä on kyse. Huomataan, että TPS ei noissa tarkoita Turun Pursiseuraa eikä KalPa huolimattomasti kirjoitettua miekkaa, jne. EU:kin on Euroopan unioni. Vieraskielisissä ja pidemmissä nimissä voidaan sitten poiketa tuosta (HIFK, Nato). Artikkelin nimi ei estä lyhenteen käyttämistä tekstissä, kun alussa on selvitetty, mistä on kyse. --Lax (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.50 (EEST)

Myanmar versus Burma[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisessä Wikipediassa on käytössä nimi Myanmar ja Burma hiukan sekaisin. Myanmar /Burma nimiä käytetään edelleen monessa maissa rinnakaista nimeä. Burma nimi on historiallisesti siirtomaa aikainen nimi ja Myanmar on paikallisen valtakielen nimi. Sotilasjuntta 1988 muutti nimen Burmasta Myanmariksi. Suurimmat wikipediat kuten englannin,ranskan, saksan ja espanjankieliset wikipediat puhuvat sekaisin nimistä Myanmar /Burma. Kotuksen julkaisema nimistökirja Pariisista Papukaijannokkaan käyttää molempia nimiä Myanmar /Burma. Nykyinen keskustelu Myanmarin nimestä on sotilasjuntta vetoista ja siitä pitäisi päästä pois ja keskustelu pitäisi käydä Kotuksen suositusten mukaisesti. Pariisista Papukaijannokkaan kirja on erittäin hyvä opas tähän. Toivoisin että nimestä Myanmar/Burma käydään asiallinen ja järkevä keskustelu joka ei olisi mitenkään linkitetty sotilasjuntan ja ulkoasianministerin nimi valintojen mukaisesti koska se on diplomaattinen protokallan mukainen käyttö järjestys. Oikea keskustelu olisi se että pitäisikö nimestä Myanmar/Burma järjestää äänestys rinnakaisnimien virallisesta käytöstä wikipediassa muodossa Myanmar vai Burma. --84.248.90.122 6. huhtikuuta 2019 kello 14.20 (EEST)

Kotus ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen vielä vuonna 2019:kaan: Papukaijakirjan nettiversio. Aiheesta on vähän vanha, vuonna 1998 julkaistu artikkeli Kielikellossa. Jutussa on taustaa asialle. --Huhdanjo (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 14.34 (EEST)
Suomen ulkoministeriön sivuilla (haut Myanmar ja Burma) Myanmaria käytetään ensisijaisena, Burma on suluissa tai sitä ei mainita ollenkaan. EU-lainsäädännössä sen sijaan nimet näyttäisivät olevan tasavertaisia: esim. [13]. -Ochs (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 22.39 (EEST)
Oma näppituntumani on, että suomenkielisessä mediassa ja muissa lähteissä Myanmar on ollut viime vuodet ensisijainen. Kumpaakin nimeä vastaan voi varmaan moralisoida, jos toinen on assosioitavissa siirtomaa-aikaan ja toinen sotilasjunttaan, mutta meitähän ei pitäisi kiinnostaa tämän vaan sen, kumpi nimi on suomeen vakiintunut. Kun Kotus antaa nimet rinnakkaisina, maan virallinen nimi on Myanmar(in liitto) ja Myanmar suomalaisissa, uudemmissa teksteissä laajasti käytetty (esim Ylellä ja Hesarissa käytössä) niin nykytilanne, jossa nimi on Myanmar, on perusteltu. Historiallisissa konteksteissa tietysti tapauskohtaisesti. Jatkokeskustelun voi varmaan käydä artikkelin sivulla, kun ei tällä taida olla mitään laajempaa vaikutusta? --Louhikärmes (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 10.20 (EEST)

Piste kuvatekstissä[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty käytäntökahvihuoneesta -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.19 (EEST)

Olivia Manning-artikkelissa käyttäjä @James Chudrie: laittoi kuvatekstiin pisteen, vaikka se oli kahden sanan pituinen. Mikä on käytäntö, en haluaisi alkaa muokkaussotimaan. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.23 (EEST)

Kielikellon artikkelissa Piste. sanotaan: ”Piste on tavallinen etenkin silloin, kun kuvatekstinä on kokonainen lause; jos kuvateksti ei ole lause, pisteen voi jättää poiskin.” Lisäksi Kielitoimiston ohjepankissa kuvateksteistä todetaan: ”Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei.” Eli kumpikin vaihtoehto käy, joten asiasta ei ainakaan kannata ruveta muokkaussotimaan. –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 14.36 (EEST) EDIT: –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 14.40 (EEST)
Ohje löytyy täältä. Eli jos kuvateksti on pelkästään Olivia Manning, niin siinä ei pitäisi olla pistettä. -TuomoS (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.43 (EEST)
Niin tosiaan löytyy, ja fiwikin omien ohjeiden kautta tilannetta tulkitsemalla muokkaussotiminen saadaan loppumaan viimeistään tuohon kohtaan vetoamalla. Artikkeli(e)n veivaaminen edestakaisin tällaisten asioiden takia on silti omasta mielestäni aika turhaa, mutta mielipiteitä on tunnetusti monia. Kielikellon pisteaiheisessa artikkelissa, joka on yllä olevan kommenttini alussa lainattua juttua tuoreempi, sanotaan muuten näin: ”Kuvatekstien – – lopussa käytetään pistettä, kun tekstinä on kokonainen lause; muussa tapauksessa pistettä ei yleensä käytetä. Erityisesti silloin, kun samassa yhteydessä on erimuotoisia kuvatekstejä, voi kaikkien loppuun kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi panna pisteen.” –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 16.10 (EEST)
Jukka K. Korpelan kuvatekstejä koskevaa pohdintaa, jossa lainataan yllä mainittua artikkelia. –Ejs-80 8. huhtikuuta 2019 kello 16.31 (EEST)