Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


"Kuollut nimi"[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa on otettu käyttöön omaperäinen termi "kuollut nimi", joka kuuluu kielitieteessä nimistöntutkimukseen. Tietääkseni sitä ei käytetä ihmisen entisestä nimestä, en ainakaan löytänyt hakukoneella enkä ole tavannut sellaista käytäntöä, vaan nyt on tehty oma keksintö. Pyytäisin kannanottoja asiaan, jo ennen kuin ilmausta aletaan suosia laajemmin. Suomessa on vakiintunut ilmaus "entinen nimi". --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 13.58 (EEST)

Englanninkielistymisille on vain pärjättävä. Voi sen vaihtaa deadnameksikin, jos se sinua mieluummin kiehtoo. Iivarius (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 14.20 (EEST)
Tietosanakirjassa on ihmisen entisestä nimestä tai entisistä nimistä järkevää käyttää termiä "entinen nimi". Monet ihmiset ovat muuttaneet nimiään itse ja monien nimet ovat muuttuneet heidän tahdostaan riippumatta. Tieto siitä, miksi joku on nimeään muuttanut, etenkään lähteettömänä, ei ole tarpeellinen ainakaan määritelmälauseessa. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 15.10 (EEST)
Minustakin "entinen nimi" on hyvä ilmaus. En edes ymmärrä, mitä "kuollut nimi" tarkalleen ottaen tarkoittaa, ja vielä vähemmän suomenkieliseen tekstiin tulee sekoittaa englanninkielisiä sanoja. Muutenkin me voimme vastustaa englannin kielen vaikutusta, ei siihen tarvitse alistua. Suomi on rikas kieli itsessään. Quutar (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 23.12 (EEST)
"Deadname" on englanninkielinen ilmaus, jota sukupuoltaan korjanneet käyttävät väärän sukupuolen nimestä, jolla heitä on nuoruudessaan kutsuttu. en:Deadnaming --Tappinen (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 17.46 (EEST)
Se tuli esille yllä linkitetyssä artikkelissa. Ihmisillä on nimenmuutoksiinsa erilaisia syitä, mutta niitä ei tarvitse eritellä terminomaisesti, vaan käytetään vakiintunutta termiä, joka on selkeä ja ymmärrettävä, ja selitetään tekstissä nimenmuutoksen syy, jos tarpeen. Tietysti nyt kun aiheesta keskustellaan julkisuudessa, helposti mennään virran mukana, mutta kun jossakin vaiheessa asianomaisten ei enää tarvitse eikä heillä ole haluakaan korostaa omaa sukupuoltaan ja sen muutoksia, se voi alkaa tuntua termin käyttäjistä itsestäänkin syrjivältä. Suomen kielelle on ominaista sukupuolineutraali kielenkäyttö ('hän') ja pyrkimys ammatti- ym. nimikkeiden neutraalistamiseen (-tar). --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 17.58 (EEST)
Tätä englanninkielistä nimitystä selostetaan lyhyesti tässä: [1]: ”deadnamen”, eli entisen ”kuolleen” nimen. --Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 18.01 (EEST)
Olen samoilla linjoilla Abc10:n, Quutarin ja MG:n kanssa. Vaikkei toinen anglismi syntyisin olekaan paras ilmaus, niin ainakin aiemmin, alunperin, entinen, vuoteen xxxx asti ja [vuosina] xxxx-yyyy ovat ihan riittäviä suomenkielisiä ilmauksia kestä tahansa nimenvaihtajasta. Ja todellakin suomen sukupuolineutraalit persoonapronominit ja ammattinimikkeet välttävät muuten enimmän osan ongelmista, joita enwikin muokkaajilla on. Eikö erimielisyyttä perinteisesti ole ollut enemmänkin siitä, käytetäänkö artikkeleissa ihmisen aiemmasta urasta silloista nimeä, vai aina uusinta? --J. Sketter (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 09.08 (EEST)
Komppaan termiä 'entinen nimi' tai 'ent. xxx'. Yksilö on saanut nimeään vaihtaa, joten tässä on jo vakiintunut käytäntö. 193.166.253.150 20. elokuuta 2021 kello 09.11 (EEST)
Joo ei nimi voi kuolla. --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2021 kello 09.37 (EEST)
Vaikka entinen nimi (ent.) käy minullekin ihan hyvin. Kunhan pääsee tällaista turhanaikaisista ongelmista. Mutta sallittakoon, jos joku käyttää sopivuuden rajoissa ja nimissä jotain muutakin järkevää ilmausta.--J. Sketter (keskustelu) 22. elokuuta 2021 kello 23.44 (EEST)
Sellainen hyvä arkipäivän havainto on, että englanninkielinen idiomi varsin harvoin sanasta sanaan käännettynä kääntyy kunnolliseksi suomeksi. Siksi vakiintunut suomenkielinen ilmaisu on parempi kuin kymmenen kömpelöä käännöstä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa asiaan vaikuttaa sekin, että anglosaksisessa kielenkäytössä sanalla dead on arkisempi merkitys kuin suomen sanalla kuollut. Siksi sanat eivät ilman muuta edes käy toistensa synonyymeiksi. Joissain tapauksissa ilmaisu "käytöstä poistunut" voi olla täsmällisempi kuin "entinen". -- Gronroos (keskustelu) 24. elokuuta 2021 kello 10.46 (EEST)

Entinen nimi on hyvin sanottu. Ei kaunista suomen kieltä ole järkeä englannistaa liikaa. Korkki74 (keskustelu) 24. elokuuta 2021 kello 22.39 (EEST)

"Ent." pitäisi varmaan olla aukikirjoitettuna entiseltä nimeltään. Esim. "Jaakko Puunhaara (entiseltä nimeltään Jaakko Pitkäsääri)". Muuten joutuu lisäämään kieliopillisia muuttujia, kuten "Jaakko Puunhaara (jonka entinen nimi oli Jaakko Pitkäsääri)". Ei kai täällä Wikipediassa niin vähän tilaa ole, että oikeakielisiä ilmauksia pitää typistää? --J. Sketter (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 05.52 (EEST)

En jyrkästi vastusta lyhenteitä alussa, koska lukijana sitä etsii asiaa, ja jos alku ennen asiaa on täynnä monenmoisia selityksiä ja lisäyksiä, voi lukeminen jäädä siihen. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 08.31 (EEST)
Kyllähän lyhenteitä pitäisi välttää, mutta tässä tapauksessa niille on hyvä perustelu. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 13.54 (EEST)

Syntymänimi[muokkaa wikitekstiä]

Tässä yhteydessä on hyvä huomauttaa virheellisestä sanasta "syntymänimi", joka on samanlainen anglismi kuin kuollut nimi. Käytetään vakiintuneita ilmauksia "entinen" ja "alkuperäinen". Tarve asian esiin tuomiselle syntyi, kun samasta aiheesta käytäntö-kahvihuoneessa aloitetussa keskustelussa tarjottiin syntymänimeä. Niin kauan kuin suomen kieli on hengissä, yritetään käyttää sitä mieluummin kuin teennäisiä anglismeja. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.22 (EEST)

Ja suomen kielen pitämiselle hengissä näkyy olevan ilmeinen tarve, kun suomenkielistä wikipediaakin tehdään. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 19.15 (EEST)

Tampereen ratikka -uutisesta[muokkaa wikitekstiä]

Etusivulla on seuraavanlainen uutinen: Raitioliikenne Tampereella alkoi toimia virallisesti. Mielestäni se tulisi vaihtaa muotoon Tampereen Ratikan liikennöinti alkoi virallisesti (päivämäärä). Nykyisellään se viittaa siihen, että kyseessä voisi olla jokin vikatila. Myös viralliseen nimeen tulisi viitata. Tohtisiko joku etevämpi muokata tuota? --Osmo Lundell juttusille? 25. elokuuta 2021 kello 19.38 (EEST)

Yritäpä sinä! Etköhän sentään osaa.. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 20.05 (EEST)

Ravinto ja ravinne[muokkaa wikitekstiä]

Meillä on ravinto -aiheisia artikkeleja aika monia, jotka väistämättä menevät osin päällekkäin. Kuten ruoka, ravinto, ravinne, ruokavalio jne. Mitä esim. artikkelin ravinto pitäisi käsitellä ja mitä ei? Onko niin, että ihmiset ja eläimet tarvitsevat ravintoa ja kasvit ravinteita? Mitä sitten liikuntakyvyttömät sienet ja liikuntakykyisiksi miellettävät arkeonit, bakteerit ja alkueliöt nauttivat? Ameeba käyttää ravinnokseen koppakuoriaisia, mutta bakteeriviljelmälle annetaan... ravinteita? --J. Sketter (keskustelu) 28. elokuuta 2021 kello 20.54 (EEST)

Ravinnon ja ruoan ero taitaa olla varsin mielenkiintoinen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ruoka on "ihmisten t. eläinten ravinto vars. syötäväksi varattuna t. valmistettuna." Eli toisinsanoen ravinto on biologinen termi, joka tarkoittaa ainetta, jolla eliö pärjää hengissä. Ruoka taas on syötäväksi varattua ravintoa eli ravinto muuttuu ruoaksi, kun se varataan tai valmistetaan syötäväksi. Näkisin, että artikkelimielessä näiden ero on se, että ravinto käsittelee enemmän biologiaa ja ruoka sitten taas on varsin moninainen aihe, johon kuuluisi ruoan valmistusta, politiikkaa, kulttuurihistoriaa ja kaikkea muuta mitä ruokaan liitetään. Ruokavalion näkisin taas enemmän sellaisena ravitsemustieteellisenä terminä. Näissä on tietysti päällekkäisyyttä, mutta niin on varsin monessa muussakin aiheessa. Tuosta ravinto/ravinne kysymyksestä en ole varma. Ravinne on joka tapauksessa kemiallinen aine (alkuaine tai yhdiste) ja ravinto enemmän konkreettisempi aine. --PtG (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 00.07 (EEST)
Aivan niin. Ravinto koostuu ravintoaineista eli ravinteista ynnä mahdollisesti jostain turhasta. Tänne kirjoittaminen selvästi selkeyttää joskus ajatuksia. Kiitokset. --J. Sketter (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 01.19 (EEST)
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että ravinne on varsinkin kasvien käyttämä ravintoaine [2]. Kasviravinteistahan puhutaan, ja ruukkukasveja ruokkiessani lorautan nestettä kasteluveteen pullosta, jonka kyljessä lukee Kukkaravinne. Akvaariokalojen ruokinnassa taas puhutaan ruoasta eikä ravinteesta. --Abc10 (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 08.02 (EEST)
Kaipaisin tähän hieman enemmän biologista määritelmää, sillä tuo sanakirjan lyhyt kuvaus on musta varsin suppea, mitä tarkoittaa "varsinkin". Sikiönkin kohdalla puhutaan siitä, että se saa ravinteensa istukan kautta [3], [4]. --PtG (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 10.05 (EEST)

Kun Twitter löysi tiensä Wikipediaan[muokkaa wikitekstiä]

Enpä ole aiemmin tullut nähneeksi tällaista siteeraamista artikkelissa. Missä menee hyvän maun raja? Kuinka usein twiittejä ylipäätään siteerataan sellaisenaan, sen sijaan, että viesti kirjoitettaisiin auki epäsuorasti? Näitä varten on olemassa Wikisitaatit. --Coen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 00.42 (EEST)

Missä mielessä "hyvän maun raja"? Voihan ihmisten kommentteja siteerata suoraan, toki silloin kuuluisi käyttää lainausmerkkejä. Ja joskus on ihan hyväkin ehkä siteerata suoraan kuin epäsuorasti. Tässä tapauksessa tuo ei kyllä ole oikeasti suora lainaus, joka varmaan olisi "25% suomalaisista maksaa työllään koko p*skan – sinun vasemmistosi ei kuulu maksajiin". --PtG (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 10.18 (EEST)
Ja kun se on saanut huomiota muuallakin kuin twitterissä, ei sen poisto ole välttämätöntä. Sen referoinnilla lienee tarkoitus antaa kuva lausujastaan, mene tiedä, pikemmin kuin twiittauksen kohteesta. --Abc10 (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 10.31 (EEST)
Lainaus ei ole ihan sanatarkka. Alkuperäinen oli pidempi, eikä siinä ollut asteriskia. Siksi lainausmerkit eivät käy. Korjasin aiempaa muokkausta, josta ei lainkaan käynyt ilmi, mistä asiasta henkilö oli puolueen puheenjohtajaa arvostellut. Mietin kyllä, olisiko asian voinut ilmaista toisin sanoin niin, että ydinviesti välittyy mutta alatyyliltä vältytään. Arvioin, että menisi liiaksi omaksi tutkimukseksi arvailla, mitä osaa julkisesta taloudesta lausuja tarkoitti, mitä hän tarkoitti maksamisella jne. Päätin lopulta olla tulkitsematta, etenkin kun tyylilaji näytti olevan osa ydinviestiä. Sekin kävi mielessä, että onko henkilön juuri tämä yhteiskunnallinen näkemys ylipäätään mainitsemisen arvoinen. Päädyin siihen, että tällä kertaa on, kun kyseessä on henkilö, joka on ollut merkittävän puolueen eduskuntavaaliehdokkaana ja jonka mielipiteitä eri aiheista mukaanlukine tämä on toimituksellisesti uskottavissa lähteissä laajasti kuvattu. Jos olisi oltu ihan mainitun primäärilähteen varassa, asian olisi voinut sivuuttaa ehkä kokonaan, niinkuin monet ns. kohuista. En ole silti lopputulokseen täysin tyytyväinen, ja jos jollain on esittää asiallisempi mutta ei sievistelevä muotoilu, niin hyvä olisi. Puolueen perustamista koskevan pohdinnan olisi jossain tilanteessa saattanut poistaa kokonaan. Tässä se näyttää kuitenkin kytkeytyvän artikkelissa muualla viitattuun liiketoimintaan ja keskusteluun kansallisen rahapelimonopolin asemasta ja ulkomailta käsin toimivien yritysten pyrkimyksistä markkinoida pelejään suomalaisille, niin säilytin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 12.22 (EEST)
Joo, katsoin tuon lisäyksen ja kyllä se ehdottomasti paransi artikkelia, sillä se alkuperäinen maininta oli aikalailla irrallinen huomautus. Nytkin periaatteessa voisin vielä kaivata, että mihin Valavuori tuossa viittaa. Oliko siinä taustalla joku Anderssonin twiitti? --PtG (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 14.57 (EEST)
Kyllä alatyyliset osat pitäisi laittaa lainausmerkkeihin vaikka kokonaisuus ei olisikaan sanatarkka lainaus. Myös jos merkitys on epäselvä lainausmerkit olisivat paikallaan. -Uusimies (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 17.24 (EEST)
Jos poliitikko puhuu "sosiaaliturvalla loisivista elintasosurffareista", niin pitäisikö hyvän maun nimissä kirjoittaa että "arvosteli turvapaikanhakijoita"?
Minusta tuossa Valavuoren artikkelissa on vähän vääristelty koko tokaisua. Kysehän ei ollut arvostelusta vaan nettitermein ns. servauksesta eli jauhotuksesta. Anekdootin jättäminen kertomatta poistaa koko lisäyksen merkityksen, joka kertoo henkilön persoonasta. Ilmeisesti juttu on kuitenkin niin mehukas että uusisuomi.fi on tehnyt siitä uutisen. --Mikko Paananen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 15.40 (EEST)

Suomalainen yritys VS Suomessa toimiva yritys[muokkaa wikitekstiä]

Joissakin yrityksiä käsittelevissä artikkeleissa käytetään termiä "suomalainen yritys" vaikka se on kokonaan ulkomaisessa omistuksessa. Saattaa olla yrityksen puolelta pyrkimystä "sinipesuun" eli suomalaisuuden korostamiseen. Itse olen ruvennut korjaamaan sanonnan muotoon "Suomessa toimiva (kansainvälinen) yritys" kuten Hartwall tai Valtra. Sehän saattaa työllistää hyvinkin suuren määrän suomalaisia. Mutta rajatapauksiksi taitaa jäädä sellaiset, joissa suomalaisilla on pieni omistusosuus, kuten Telia Company. Vai onko ratkaiseva tekijä kuitenkin se, mikä on yrityksen kotipaikka (Nordea, Kotipizza Group) ? Lisäksi tämä sama rajankäynti tulee luokassa Suomalaiset yritykset. --Kospo75 (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 18.49 (EEST)

(Poistin tästä vastaukseni, en osallistukaan tähän keskusteluun.) -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 17.14 (EEST)

Kotipaikka olisi siis mielestäsi ratkaiseva seikka? Ihmettelen näkemystä, että omistuspohja (jos on yli 50%) ei vaikuttaisi asiaan, kun se yllä olevissa esimerkeissäkin on mukana. Siinä tapauksessa Nordea muuttui yhdessä päivässä suomalaiseksi, kun pääkonttori tuli Helsinkiin 2018. Valtaosa sen omistuksesta lienee kuitenkin ulkomailla tai on "kasvotonta". --Kospo75 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 14.53 (EEST)
Ei tartte sanoa kumpaakaan. Ylikansallinen riittää hyvin, ellei jostain halua sanoa että alun perin suomalainen tai mikä sitten alun perin onkin. --Höyhens (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 20.03 (EEST)
Kyllähän tuo nyt on varsin laajalle levinnyt käytäntö, että konsernin kansallisuudeksi katsotaan se valtio, johon konsernin emoyhtiö on rekisteröitynyt. Etenkin pörssiyhtiöiden omistus on hajallaan pitkin maailmaa ja merkittävä osa omistuksesta on finanssisijoituksia, joilla ei haluta vaikuttaa yhtiön toimintaan. Siten Nokia on suomalainen, Telia ruotsalainen, Nordea suomalainen jne. Maayhtiöt sitten toimivat sijaintimaidensa lainsäädännön alaisina. Esimerkiksi Nordean tapauksessa asia on hyvinkin selvä, koska koko konsernia valvoo Suomen Finanssivalvonta ja se on Suomen lain mukaisen talletussuojan piirissä. Eritoten silloin, kun on tarkoitus vältellä veroja, konsernien omistusketjuissa on saattaa olla valtava määrä lenkkejä ja tytäryhtiöt omistavat toisiaan ristiin. Omistuspohjalta asian selvittäminen on de facto mahdotonta (vaikka Tilastokeskus uskotteleekin tekevänsä omistuspohjaista luokitusta). Esimerkiksi yrityksen X omistus voi olla vaikkapa A:lla Luxemburgissa, B:llä Jerseyllä, C:llä Kanadassa ja D:llä Caymansaarilla, B ja C voivat omistaa A:n ja koko roskan taas holdingyhtiö Z, jonka omistus voi olla missä vain. Sitten on pari muutakin juttua: Ensinnäkin, omistusoikauden jakauma on eri asia kuin määräysvallan jakauma. Yhtiöillä voi olla useita eri määräysvallan tuottavia osakesarjoja. Toisaalta hallintarekisteri, eli anonyymi omistus, sotkee kuvion sekin. Esimerkiksi suomalaisen StoraEnson näkyvä omistus ja määräysvalta menevät aika tasan Suomen ja Ruotsin välillä, mutta osakkeista puolet ja määräysvallasta kuudennesta on hallintarekisterissä. Ei voi tietää, minkämaalainen omistus todella on. --Gronroos (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 23.22 (EEST)
Kiitos kun selkiytit pointtini. Minun olisi täytynyt vielä käydä selventämään konserniyrityksen ja maa- tai tytäryhtiön kotipaikkakäytännön välistä eroa. Alkoi maistua liikaa työltä. Tein pikapäätöksen, että en wikipedioi talousasioita lainkaan. —- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 8. syyskuuta 2021 kello 00.47 (EEST)
Minusta oli hyvä että otit esille myös tuon hallintarekisterin, jossa olevien osakkeiden omistajien kotimaa on täysin pimennossa. Kyse on usein huomattavan suuresta omaistajaosuudesta.-- Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2021 kello 05.30 (EEST)

Keskellä jonkin pituutta[muokkaa wikitekstiä]

Onko hyvää suomea sanoa, että jokin on ”keskellä jonkin pituutta”? Ilmaisu tuntuu loogiselta, mutta sen käyttökerrat ihmisen kirjoittamilla sivustoilla ovat laskettavissa yhden käden sormilla. ”Keskellä kilven pituutta” ja ”keskellä putken pituutta” ovat näitä harvoja esimerkkejä, ja kaikki ovat tekniikan alalta. Google-haku ”keskellä sen pituutta” löytää vain konekäännettyjä roskasivuja. Onko kyseessä siis jonkinlainen spatiaalinen anglismi? Ilmaisu on hyödyllinen: vaikka ”keskellä putkea” on vielä ymmärrettävä, esimerkiksi ”keskellä harjua” ei kerro, missä suunnassa jokin on keskellä. Jos kyseessä on anglismi, onko olemassa kotoperäistä ilmaisua, joka on yhtä täsmällinen? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.39 (EEST)

Minä sanoisin "jnk keskellä pituussuunnassa". --Savir (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.51 (EEST)
Tuo on tosiaan Google-haun perusteella paljon käytetympi. Harju-sanan yhteydessä sitä tosin ei näy käytetyn. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.59 (EEST)
Roskasivuista löytää helposti erikielisiä versioita, ja tanskaksi ”keskellä sen pituutta” on ilmeisesti käännetty ”midt i sin længde”. Tässä muodossa tanskankielistäkään ilmaisua ei ole käytetty roskasivujen ulkopuolella. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.57 (EEST)
Pituus eli lengdi tarkoittaa jossain slangissa pullapitkoa, joten ehkä siinä yhteydessä "keskellä pituutta" on tajuttavampi. --Höyhens (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 20.18 (EEST)
"(jonkin) puolivälissä"? Vai onko siinäkin akseli epäselvä? — surjection??⟩ 16. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)
Tuo on sitä normaalisuomea, jota puhuttiin ja kirjoitettiin ennen kuin englannin hyöky iski. Myös "puolimatkassa" (Kielitoimistonsanakirja). -Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 16.33 (EEST)

Pohjois-Irlannin pääministeri?[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitin tästä jo artikkelin keskustelusivulle, mutta laitan nyt tännekin. Mielestäni siis Pohjois-Irlannin ensimmäinen ministeri pitäisi siirtää nimelle Pohjois-Irlannin pääministeri, koska nimitystä pääministeri vaikuttaa olevan suomenkielisissä lähteissä yleisempi (ks. esim. [5][6][7][8]). Tällöin voitaisiin puhua myös varapääministeristä eikä kömpelösti vara- ensimmäisestä ministeristä. Lisäksi koska kyseessähän on duumviraatti, eli pääministeri ja varapääministeri ovat nimikkeistään huolimatta yhdenvertaisia, voisi ottaa mallia en-wikin artikkelista (en:First Minister and deputy First Minister of Northern Ireland) ja laittaa nimeksi jopa Pohjois-Irlannin pääministeri ja varapääministeri. --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. syyskuuta 2021 kello 15.33 (EEST)

Joo, kannatan siirtoa. --PtG (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 15.57 (EEST)