Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Miten kirjoitetaan? Vanha/Entinen/edellinen[muokkaa wikitekstiä]

Miten puhutaan yrityksen entisistä logoista, jos vaihtumisaika ei ole tiedossa? Esimerkiksi Tässä se on vanha logo, tässä on uusi ja edellinen logo jne. Mikä on oikea termi? --Zuissii (Juttusille) 9. huhtikuuta 2017 kello 12.20 (EEST)

Vanha ja entinen ajavat saman asian. Edellinen tarkoittaa käytännössä vain nykyistä edeltävää. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 12.32 (EEST)
Vinkki: itse käytän Kielitoimiston sanakirjaa, kun kielikorvani ei riitä. --Huhdanjo (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 12.36 (EEST)
Sanontaa "käytöstä poistettu" voi myös käyttää, mikäli subjekti on todella käytöstä poistettu. --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 14.49 (EEST)
Yllättävän helppo ja vaikea asia yhtä aikaa. Tuli juuri äsken mieleen, että kohta Suomessa on "historialliset maakunnat", "nykymaakunnat", "toiminnallis-taloudelliset maakunnat" ja "upouudet maakunnat" (Suomen maakunnat). Saa nähdä, millaiset nimitykset tulevat käyttöön. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 14.16 (EEST
Niin kuin tiedetään, niin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta nykyhetkeen asti on kai ollut nykymaakuntia erotuksena historiallisista maakunnista ensin määrittelyltään osittain epäyksikäsitteisinä, kunnes tultiin nykymuotoon, ja olisiko tuo toiminnallis-taloudelliset maakunnat sitten näiden nykymaakuntien tämänhetkinen institutionaalinen ilmiasu. Ja jos tuo uusi joskus toteutuu niin se tulee sitten olemaan näiden nykymaakuntien mahdollinen uusi, tuleva institutionaalinen ilmiasu. Matti Klinge joskus päiväkirjassaan piruili, että kun läänit muutettiin aluehallintovirantoiksi, niin miten kukaan voi tuntea isänmaallista tunnetta aluehallinrovirastoa kohtaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 14.28 (EEST)
Luonnonhistorialliset maakunnat taitaa olla vielä yksi kategoria. --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 14.49 (EEST)
Tuskinpa kukaan tunsi läänejäkään kohtaan isänmaallisia tunteita. Ne olivat valtion hallintovirastoja, joihin tehtiin anomuksia ja jotka muun ohessa taisivat hoitaa esimerkiksi ulosottoja. Kotiseuturakkauden kohteena ovat harvoin hallinnolliset yksiköt, joten sinänsä piruilu - harvinaista kyllä - oli vähän vasemmalla kädellä ajateltu vissiin. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 14.44 (EEST)
Kyllähän niillä hienoine vaakunoineen oli myös isänmaallista symbolismia, ja ne myös kanavoivat maakuntatunnetta aikana jolloin maakunnilla ei vielä ollut hallinnollista asemaa. Sellainenkin ilmiö tunnetaan kuin "banaali nationalismi", joka ilmenee tämmöisissä joskus banaaleissakin arkipäivän asioissa, mitä niitä nyt sitten onkaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.09 (EEST)
Ajatteluani varmaan heikentää se, että asuinpaikkani on päähelsinkiseutu, jossa aluevirastoilla ei ole niin suurta merkitystä. Kun nyt muistelen, niin mökkipaikkakunnallani kyllä puhuttiin usein läänistä ja myös maaherrasta jonkin verran, ja kyllä lääni taisi jollain tavalla määrittää paikallisten asukkaiden sijoittumista maailmankartalle. Lisäksi tietysti pitää ottaa huomioon läänien pitkäikäisyys uudempiin virityksiin nähden. (Täytyy varoa, ettei tästä tule mielenhuolto-kahvila.) --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.33 (EEST)
Kyllä minullakin läänien aikaan oli jonkinlainen, joskin heikko, lääni-identiteetti, että siihen omaan lääniinsä ja sen asioihin tunsi jonkinlaista yhteenkuuluvuutta. Maakunnat tuntuivat silloin vanhanaikaisilta, vaikka koulussa lauleltiinkin maakuntalauluja. Nyt tuntuu, että pakkaa sekoitetaan vähän turhan usein, että tämmöisiä tunteita ehtisi syntyä, kun historiallinen jatkuvuus puuttuu. --Louhikärmes (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 10.04 (EEST)
Joo siis meillä on Suomessa ollut viimeisen 23 vuoden aikana yhtä monta aluehallintomallia kuin edeltävän kolmensadan vuoden aikana, mikä on minusta vallan mielenkiintoista. Väittäisin, että ns. vanhoilla lääneillä eli ennen vuoden 1995 lääniuudistusta olleilla lääneillä kyllä oli ihan arkipäivän tunnesymbolismimerkitystä. Iivarius (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 01.19 (EEST)

En tullut keskustelemaan aluehallinnosta vaan miten logon aikamuoto kirjoitetaan. --Zuissii (Juttusille) 20. huhtikuuta 2017 kello 10.15 (EEST)

No eihän tuohon ole mitään oikeaa vastausta. Muistan jo lapsena taivastelleeni sitä, että historiassa (taisi olla Grimbergin Kansojen historia) noudatettiin jakoa "vanha aika, uusi aika ja uusin aika". Ruotsin kielen kehityksessä puhutaan "nysvenskasta", joka tarkoittaa "uutta ruotsinkieltä" sellaisena kuin se oli 200 vuotta sitten. Modernismikin kai muuttui post-modernismiksi, kun uutuudenviehätys katosi. Kaikki nuo "vanha markka" – "uusi markka" jaottelut ovat aikaan sidottuja, mutta logot ovat niin yksinkertaisia kapineita että niihin voi panna järjestysnumerot, mikä sekin tietysti menee pieleen, kun siististä ketjusta löytyykin arkeologisissa kaivauksissa "ensimmäistä edeltävä" taikka "viidennen ja kuudennen välissä oleva", mitä ongelmaa voi katsoa vaikka sävellysten opusnumeroista tai lakipykälistä (6 §, 6 a §, 6 b §, 7 §). On vain suuri joukko vääriä vaihtoehtoja eikä parasta ratkaisua olekaan. --Pxos (keskustelu) 20. huhtikuuta 2017 kello 12.27 (EEST)

Julkkis > Julkimo[muokkaa wikitekstiä]

Kielitoimiston mukaan julkkis on arkikieltä, ja julkimo kirjakieltä. Julkimo on tällä hetkellä ohjaus artikkeliin turha julkkis (nimihän on siis silloin puhekieltä). Ehdotan, että wikipediassa artikkeli julkimo muutettaissiin uoksi julkisuuden henkilö-artikkeliin, kyseisessä artikkelissa korvattaisiin sana julkkis muotoon julkimo, ja artikkelin turha julkkis nimi vaihdetaan turhaksi julkimoksi. --Zuissii (Juttusille) 12. huhtikuuta 2017 kello 16.11 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sekä julkkis että julkimo ovat "ark." eli arkikieltä. Julkimo-sanalle se antaa pelkästään merkityksen "julkkis" mutta julkkis-sanalle "julkisuuden henkilö". Ei siis ole syytä korvata julkkista julkimo-sanalla. Mutta julkimon voisi muuttaa uo:ksi artikkeliin julkisuuden henkilö.--Tanár 12. huhtikuuta 2017 kello 16.38 (EEST)

Kreikkalaisten nimien translitteroinnista jälleen[muokkaa wikitekstiä]

Käynnistän jälleen kerran keskustelua (nyky)kreikkalaisten nimien translitteroinnista. Tarkoitus olisi lopultakin siirtää kaikki henkilöartikkelit ja ainakin osa muista kreikkalaisilla nimillä olevista artikkeleista (kuten vaikkapa María Farantoúrin albumit) yhdenmukaiselle translitteraatiolle. Aiemmin Kreikan paikannimien translitteroinniksi on valittu Kotuksen suositus ELOT 743 aksenteilla, ja paikannimistö on jo hieman paremmassa kunnossa. Henkilönnimistä käydyt edelliset keskustelut ([1], [2]) voi tulkita niin, että myös niihin sopii ELOT 743 aksenteilla. Myös Kotus on viime vuosina päätynyt samaan [3]. Sain vihdoinkin tehtyä asiasta ehdotetun[4] ohjesivun (Ohje:Kreikan kielen translitterointi), johon tämä on kirjattu ylös käytännöksi.

Periaatteessa olisi mahdollista käyttää ELOT 743:a johdonmukaisesti kaikkeen nykykreikkaan. Asiassa tarvitaan kuitenkin jonkin verran rajanvetoa, koska jotkut muodot voidaan haluttaessa katsoa vakiintuneiksi. Henkilönnimissä näitä on erityisesti taiteilijoilla. Muihin vakiintuneisiin sanamuotoihin kuuluu joitakin nykykreikasta tulleita lainasanoja (esim. ruokalajeja), joista ainakaan vakiintuneempia ei kannata muuttaa, mutta nimien vakiintumisaste vaihtelee.

Henkilönnimistä esiintyy tällä hetkellä ainakin seuraavanlaisia muotoja; korjausehdotus mainittu:

Vastaavasti muilla nimillä ja sanoilla:

  • ELOT 743 aksenteilla, esim.:
    • laikó → laïkó (vain treema puuttuu) (toinen vaihtoehto olisi sovinnaismuoto laiko, vrt. rebetiko alla)
  • ELOT 743 ilman aksentteja, esim.:
  • Vanhan suosituksen mukainen translitteraatio/transkriptio tai muu vakiintunut muoto (joissakin tapauksissa ainoa ero ELOT 743:seen sattuu olemaan aksentin puuttuminen), esim.:

Jos vastustusta ei ole, aloitan artikkelien siirtelyn, selvimmät tapaukset ensin. --Tomisti (disputaatiot) 24. huhtikuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

Perusteltu ja johdonmukainen ehdotus, joten anna mennä vaan. Mielestäni kaikki erisnimet voisi muuttaa ELOT743:n mukaisiksi ja jättää uo:t vanhoille muodoille. Ruoka- ja juomakulttuurin sanoista useimmat on mainittu Kielitoimiston sanakirjassa: baklava, musaka (rinnalla moussaka, musakas, moussakas), ouzo, raki, retsina ja tsatsiki. Niitä voi siis pitää suomen kieleen vakiintuneina erityiislainoina ja kirjoittaa sanakirjan mukaisesti.--Tanár 24. huhtikuuta 2017 kello 20.30 (EEST)

Lämmin kannatus myös minulta, ja samaa mieltä Tanárin kanssa. Kunpa joku osaisi tehdä saman urakan myös arabiankielisille nimille, jotka on kirjoitettu vielä pahemmin miten sattuu. --Epiq (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 23.29 (EEST)
Mitä pitäisi tehdä kreikkalaistaustaisille mutta muualla eläneille henkilöille, kuten Achilles Christides ja Constantinos Mavromichalis? Ensin mainittu on esimerkki Kreikassa syntyneestä mutta lähes kokonaan muualla vaikuttaneesta henkilöstä ja jälkimmäinen taas esimerkki kokonaan muualla syntyneestä ja vaikuttaneesta kreikkalaistaustaisesta henkilöstä. Mihin vedetään raja, milloin henkilöä pitää vielä vaivata kreikkalaisten nimien ”oikeaoppisella” translitteroinnilla aksentteineen? --Tomisti (disputaatiot) 4. toukokuuta 2017 kello 21.28 (EEST)
Slaavilaisten kielten ohjeessamme on käsitelty hieman vastaavia tapauksia, ja se kai pätee myös näihinkin tapauksiin. Mielestäni kummassakin tapauksessa on järkevämpää mennä ilman siirtokirjoitusta ja käyttää noita vakiintuneita muotoja. Jos kreikkalaisperäinen on syntynytkin muualla, niin silloin varmaan kannattaa toimia kyseisen maan tavan mukaan, slaavilaisten ohjeessa lukee jopa, että "Suomen kansalaisista käytetään väestörekisterissä olevaa nimimuotoa". Toisaalta niiden kohdalla, jotka ovat syntyneet Kreikassa, mutta eläneet pääosin jossain muualla, asia jouduttaneen tapauskohtaisesti ratkaiseen. Achilles Christidesin pitäisin tuossa muodossa. --PtG (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 07.47 (EEST)
Hämmästystä herättää vakiintuneiden kirjoitusmuotojen muuttaminen Mikis Theodorakiksesta lähtien, kun on niitä itse vuosikymmenet kirjoittanut ja nähnyt kirjoitettavan ilman aksentteja. Googlen kuvahaulla voi katsoa, miten esimerkiksi juuri tämä nimi ja lisäksi lukemattomat muut muusikkonimet on levynkansissa kirjoitettu. Vaikka käyttäjä itse pitäisi tiettyä kirjoitustapaa syystä tai toisesta oikeana, suuri yleisö on tottunut näkemään ne tietylllä tavalla kirjoitettuina, eikä Wikipedian pidä lähteä opettamaan, mikä on oikein. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 08.31 (EEST)
Hienoa saada vihdoinkin erilaisia näkemyksiä, kun yllä kaikki vaikuttivat olevan erikoisen samaa mieltä ainakin henkilönnimien translitteroinnista. Kyselin tosiaan aloituspuheenvuorossa rajanvetoa sille, voidaanko jotkut nimet katsoa niin vakiintuneiksi, että suositellusta translitteroinnista voi poiketa. Jos sovinnaisnimiä on, ne pitää luetella, jotta niitä voi väistellä. Mutta ainakin levynkansimenetelmällä päädyttäisiin vain takaisin tähän saakka vallinneeseen tilanteeseen, jossa nimiä on translitteroitu ja transkriboitu kymmenellä eri tavalla (Giánnis, Jánnis, Yánnis, Iánnis, Iannis, Yannis, Jannis, Giannis...). Mikäli uusi translitteraatio tuntuu erikoiselta lähinnä aksentoinnin takia, tilanne ei eroa paikannimistä, jossa meillä on ollut ”Sámos”, vaikka kirjankansimenetelmällä se olisi ”Samos”.
Keskeytän artikkelien siirrot ainakin toistaiseksi, jotta keskustelu voi rauhassa kuumentua, vaikkapa ”Aristoteles Onassiksen” siirtämisestä nimelle ”Aristotélis Onásis”. --Tomisti (disputaatiot) 5. toukokuuta 2017 kello 10.59 (EEST)
Myönnettäköön, että variantteja Iannis, Yannis, Jannis, Giannis käytetään tosiaan riippuen kai siitä missä kansi on julkaistu tai myynnissä. Minun silmääni nyt sattui pistämään juuri Theodorakis joka on sattuneesta syystä ollut erityisen tunnettu Suomessa. Mutta samaan listaan voisi luetella kaikki muut takavuosien suuret kreikkalaistähdet ajalta jolloin heitä oli niin paljon että nykynäkökulmasta hämmästyttää, mistä heitä riittikin. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 11.45 (EEST)
Täsmennätkö edellistä: Tarkoitatko, että esimerkiksi nimi Γιάννης pitää translitteroida osassa artikkeleita Iannis, osassa Yannis, osassa Jannis ja osassa Giannis aina sen mukaisesti, miten joku on 1970-luvulla sattunut kirjoittamaan pahviseen levynkanteen? Jos näin on, osaisitko muotoilla tämän periaatteen täsmällisempään käytäntömuotoon translitterointiohjeeseen (esim. kohtaan, joka alkaa ”Henkilönnimien osalta käytäntö koskee kaikkia henkilöitä”)?
Ilmaisu ”takavuosien suuret kreikkalaistähdet” pyrki ilmeisesti vastaamaan kysymykseen sovinnaisnimiluettelosta. Tuolla perusteella lopputulos on kuitenkin täysin satunnainen: vaikkapa luokan Luokka:Kreikkalaiset laulajat sisällölle on mahdoton tehdä järkevää rajanvetoa, miksi juuri toiset pitäisi translitteroida ELOT 743:a käyttäen ja aksenteilla, toiset ELOT 743:lla ilman aksenttia ja toiset jollakin muulla tavalla. Sama pätee kaikkii muihin henkilöihin, koska tähteys ja tunnettuus muodostavat jatkumon, johon ei voi vetää selkeää rajaa. Toiseksi, paikannimianalogiaa jatkaen, ”takavuosien suuret kreikkalaistähdet” eivät eroa siitä, että samoilla vuosikymmenillä Suomessa tulivat suosituiksi ”Hania” ja ”Rodos”, mutta silti meillä on ”Chaniá” ja ”Ródos”.
Kerrataan vielä päämäärä, niin voit yksittäistapausten sijaan ottaa kantaa myös siihen: Tarkoitus on yhdenmukaistaa artikkelien sekava nimeäminen selkeän translitterointikäytännön avulla. Kumpaakin on keskusteluissa kaivattu pitkään, ja ilman käytäntöä asia nousee esille yksittäisten artikkelien kohdalla tämän tästä. Kun käytännöstä sovitaan vasta nyt, on järkevää käyttää samalla lähtökohtana Kotuksen uusinta suositusta. Ehdotuksesi tarkoittaisi sitä, että sekä käytännöstä että yhdenmukaistamisesta luovuttaisiin, koska mitään selkää periaatetta kummankaan pohjaksi ei ole. --Tomisti (disputaatiot) 5. toukokuuta 2017 kello 15.09 (EEST)
Keskustelussa ei tuotu esiin juuri muita ongelmia kuin se, että aksentit näyttävät oudoilta, jos niihin ei ole tottunut. Jos pahempaa ei ilmene, jatkan translitterointien yhdenmukaistamista ja artikkelien siirtoja. Kokonaisuus hahmottuu sen jälkeen paremmin; lopuksi joitakin yksittäisiä artikkeleita voidaan vaikka siirtää takaisin, jos niistä tulee tarpeeksi iso poru. --Tomisti (disputaatiot) 12. toukokuuta 2017 kello 17.05 (EEST)

Tilapäinen johonkin asti[muokkaa wikitekstiä]

Suomentelen harrastuksekseni Wikipedian järjestelmäviestejä. Vertaistukipyyntö siis. 1) Onko sanoilla "saakka" ja "asti" mitään pienintäkään eroa, vai ovatko ne täydellisiä synonyymejä? 2) Toinen kysymys: onko sanoilla "tilapäinen" tai "väliaikainen" vivahde-eroa. Jälkimmäiseen kysymykseen vastaisin itse niin, että "väliaikainen" kuulostaa aavistuksen verran virallisemmalta. Esimerkiksi koulussa voi olla "väliaikainen rehtori", joka on nimitetty virkaansa määräajaksi, mutta toisaalta "tilapäinen opettaja" kuulostaa heti paljon rennommalta järjestelyltä. Mitä mieltä ollaan. Kysymys liittyy Wikipediaan, koska suomennoksia käytetään lokeissa. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Saakka ja asti ovat täsmälleen samoja, edes vivahde-eroa ei ole. Asti lyhyempänä sanana parempi. Jälkimmäiseen en osaa sanoa mitään. --Maradona (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 17.21 (EEST)
Minun kielikorvani mukaan väliaikainen ja tilapäinen ovat hiukan eri asioita. Väliaikainen on kahden välissä, mutta tilapäinen ei edellytä sitä. Esimerkiksi "väliaikainen päivähoito" viittaa minusta kahden päivähoitojakson välissä olevaan päivähoitojaksoon. Sen sijaan "tilapäinen päivähoito" viittaa tilanteeseen, jossa lapsi laitetaan joksikin aikaa päivähoitoon, mutta ei ole sitä ennen tai sen jälkeen päivähoidossa. Kouluesimerkissäsi "väliaikainen rehtori" on kahden rehtorin välissä oleva keikkarehtori, mutta "tilapäinen rehtori" tarkoittaisi ehkä sitä, että koulussa ei normaalisti ole rehtoria lainkaan. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 18.59 (EEST)
Samaa mieltä. Esimerkiksi tarvittaessa voidaan perustaa tilapäinen virka. Sen sijaan väliaikaista virkaa ei ole olemassa nimikkeenä, koska väliaikaisuus tässä yhteydessä viittaa aina kiinteään virkaan, jossa toimii väliaikainen viranhoitaja. --Ukas (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 08.05 (EEST)
Tuohon saakka vai asti -kyssäriin: Niillä ei taida olla mitään eroa, mutta joidenkin tulkinnan mukaan "asti" tarkoittaisi tiettyyn päivään mennessä myös sen päivän mukaanlukien, kun "saakka" taas tarkoittaisi pelkästään tiettyyn päivään mennessä eikä enää sitä päivää, ja jotkut taas tulkitsevat näitä ihan täysin toisinpäin. Olen huomannut, että muokkaajat välillä vaihtelevat näitä. Turhaa hommaa, sillä molemmat sanat sisältävät käytännössä saman kaksitulkintaisen mahdollisuuden, kuten myös sana mennessä vrt. kotus aiheesta. Verkkouutiset taas kertoo väitöskirjasta, jossa esitetään, että sanat ovat aina esiintyneet kielessämme lähes täydellisinä synonyymeinä. juttu. --Ukas (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 08.19 (EEST)
Kommentissa mainittu ulottuvuus-ongelma ei taida liittyä sanoihin ollenkaan, koska se esiintyy myös muissa kielissä. Ruotsin kieleen on kehittynyt "till och med" eli "t.o.m." ja amerikanenglanti puolestaan on kehittänyt sanan "through" tyyliin "the card is valid through September". (Parikymmentä vuotta sitten kysyin auton katsastusmieheltä, että jos pitää tulla heitä taas tervehtimään jälkitarkastukseen "kuukauden kuluessa", niin onko myöhässä jos tänään on 5.5.1998 ja menee k-asemalle 5.6.1998, niin virkamiehen vastauksena oli, että myöhästyy, koska kuukauden mittainen aika päättyy aina ikään kuin "viimeistä edelliseen päivään". Kun löysin lain määräaikojen laskemisesta ja soitin vuosia myöhemmin silloiseen Liikenneylihallitukseen, niin siellä sanottiin, että kuukausi lasketaan lain mukaan aina päivämääränumerosta seuraavaan samanlaiseen eli jälkitarkastukseen olisi voinut mennä myös 5.6.1998 ilman muita ongelmia kuin paikallisen katsastusmiehen yrityksiä asiakaspalvelukokemuksen huonontamiseksi. Siksi määräyksiin ja ohjeisiin ei yleensä nykyisin rakenneta sellaista ansaa, jossa "tiistaihin saakka" tarkoittaisikin maanantaita kello 16.15, jolloin virasto sulkee ovet.) Wikipedian suhteen tämä ei olekaan mikään ongelma, kun kerran Wikipedian aikaleimoissa on aina tarkka kellonaika. Kun joku tunnus on "väliaikainen ylläpitäjä 5. kesäkuuta 1998 kello 17.26 (EEST) saakka", niin asia on aivan selvä. --Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 11.39 (EEST)
Juu, käytännössähän omalla kohdalla näitä kannattaa täsmentää tarkoilla ajoilla, ja muiden käyttäessä kysyä tarkemmin mitä henkilö tarkoittaa. Joillakin voi olla piinkova käsitys siitä mitä jokin sana tismalleen tarkoittaa, mutta sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä yleisen käytön kanssa. --Ukas (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 15.28 (EEST)
Aiemmin ilmaisua "tiistaihin mennessä" on joskus tulkittu kirjaimellisesti niin, että asia on hoidettava ennen kuin "ihmiskunta kulkeutuu tiistaihin" eli selvästi ennen kuin tiistaiaamuna työpäivä alkaa. Virastoissa tämä tarkoittaa, että asia piti hoitaa viimeistään maanantaina klo 16.14 tai jos kysymyksessä oli hieman yksityisempi asia (vaikka opintosuorituksen palauttaminen professorille kotiin), ennen kuin asiakirjan vastaanottaja menee maanantai-iltana nukkumaan. Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, että virkakieleen kiinnitetään huomiota ja ihmisille ei koidu ylimääräisiä vaikeuksia sen vuoksi, että ulkofileministeriössä käytetään juliaanista ja sisäfileministeriössä gregoriaanista tiistaita. --Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 15.45 (EEST)

facelift ⇨ kasvojenkohotus[muokkaa wikitekstiä]

Facelift, tämähän on englantia. Pitäisikö artikkelin nimi suomentaa kasvojenkohotukseksi? --Zuissii (Juttusille) 3. toukokuuta 2017 kello 19.29 (EEST)

Ei pitäisi, jos ei löydy ulkopuolisia lähteitä joissa sanaa "kasvojenkohotus" on käytetty tässä merkityksessä. Eipä artikkelissa tosin ole lähteitä muutenkaan.--Tanár 3. toukokuuta 2017 kello 19.48 (EEST)
Vaikka sen joku taho olisikin suomentanut niin kannata automaattisesti uudelleennimetä. Nykyinen nimi on vakiintunut ja suomennos luultavasti aiheuttaisi sekaannuksia Kosmetologian suuntaan. googleen 'kasvojenkohotus' löytää naamoja, ei autoja. --Seeggesup? 5. toukokuuta 2017 kello 01.16 (EEST)

Keskustelua kestoajan merkitsemisestä[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi täälläkin, että kestoajan merkitsemisestä (ja vähän muustakin) keskustellaan parhaillaan sivulla Keskustelu ohjeesta:Merkitsemiskäytännöt#Keston merkitseminen. --Silvonen (keskustelu) 26. toukokuuta 2017 kello 07.51 (EEST)