Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Puolueiden nimet aiheuttaa vaivaa.[muokkaa wikitekstiä]

Yritän tehdä artikkelia Mongolian parlamentttivaaleista 2008. Eräs ongelma on että puolueiden nimet löytyvät en Wikipediasta mutta suomeksi ei. Suomennosta kaipaavat puolueiden nimet: Mongolian people's party. Democratic Party. Civil Will–Green Party. Yst. Terv.--Humbleby (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 08.17 (EEST)

Samoin Plurality-at-large voting on jotain outoa itselleni. Artikkelia ei löytynyt suomeksi mistään. Saisiko tähänkin apua.--Humbleby (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 08.22 (EEST)

Guuglailin hiukan:

  • Mongolian people's party = Mongolian kansanpuolue. (IS, Keskisuomalainen)
  • Democratic Party = Demokraattinen puolue. (Yle, ulkoministeriö)

--Wähäwiisas (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 19.45 (EEST)

Fi-wikissä poliittisista aiheista kirjoittaminen taitaa tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että kirjoitetaan lähinnä presidenttien koirista. Mutta koitetaan parannella tilannetta ja siirrytään asiaan: Artikkelissa Liberal International Civil Will–Green Party on käännetty nimelle Kansan tahto - Vihreä puolue. En tiedä onko se kuinka virallinen käännös, mutta aika osuvaltahan tuo vaikuttaa. Kun näitä käsitteitä tarkastelee erikseen, niin vaalien yhteydessä plurality voting tarkoittaa, että eniten ääniä saava ehdokas voittaa. Hänen ei siis tarvitse saada 50,1 prosenttia eli äänten enemmistöä (majority). At-large tarkoittaa taas, että voittanut ehdokas jää ainoana edustamaan siihen laajempaan kokonaisuuteen, johon hänet valittiin sitä vaalipiiriä, josta hänet valittiin. Noissa Mongolian aimageissa on kussakin 2-4 vaalipiiriä, ja kustakin vaalipiiristä tulee vain yksi edustaja. Mutta, kun katsotaan termejä yhdessä osana tätä laajempaa kokonaisuutta, eli parlamenttia, niin nämä aimagiensa edustajat muodostavat siinä ryhmiä eli blokkeja, joten tässä tapauksessa puhutaan paremmin bloc tai block votesta. Blokkiäänestys on termi mitä joskus näkee, mutta sitä ei kannata sekoittaa tähän, sillä Suomessa blokkiäänestyksellä kuvataan yleensä äänestäjien tai äänestäjäryhmien liittoutumista vaaleissa tms. joten se ei sovi tähän yhteyteen. Luen yleensä melkein kaiken englanniksi, niin en ikävä kyllä osaa tähän hätään sanoa, mikä on suomenkielinen vastine Plurality-at-large votingille. --Ukas (keskustelu) 7. lokakuuta 2017 kello 02.58 (EEST)

Tuli mieleen: Mitenköhän Sierra Leone People’s Party suomennettaisiin (todennäköisesti Sierra Leonen kansanpuolue?), entä All People’s Congress? –Sullay (Asiaa?) 26. lokakuuta 2017 kello 03.53 (EEST)

Suomalaiset tiedoitusvälineet puhuvat tosiaan yleisesti Sierra Leonen kansanpuolueesta. All People’s Congress -puolueen käännösnimi vaihtelee hieman, joten pitäisin sen alkukielisellä nimellä. --PtG (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 08.33 (EEST)

Kysyisin taas puolueiden nimistä. Tällä kertaa vuorossa vuoden 2016 vaalit jotka yritin suomentaa seuraavasti:

Mongolian People's party: Mongolian kansanpuolue

Democratic party: Demokraattinen puolue

Mongolian People's Revolutionary Party: Mongolian kansan vallankumouspuolue

Sovereignty and Unity: Itsenäisyys ja yhtenäisyys

Mongolian Republican party: Mongolian tasavaltapuolue

Civil Movement Party: Kansalaisten liikepuolue

United Party of Patriots: Patrioottien yhdistynyt puolue

Civil will-green party: kansan tahto- vihreä puolue

Mongolian Social Democratic Party: Mongolian sosiaalidemokraattinen puolue

Love The people party: Rakkaus kansanpuolue

Mongolian Conservative United Party: Mongolian konservatiivinen liittopuolue

King Choise: Kuninkaan valinta

Mongolian Conservative Party: Mongolian konservatiivinen puolue

Freedom Implementing Party: Vapauden täytääntöpanopuolue

Democratic Movement: Demokraattinen liike

Independents: Yksilönä ehdolla

Miltä nämä vaikuttavat? Otan mielelläni vastaan korjauksia vapaasti englannista suomentamiini nimiin.--Humbleby (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 23.46 (EEST)

Independentin vakiintunut suomennos on sitoutumaton.-Henswick (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 00.17 (EEST)
"Love The people party: Rakkaus kansanpuolue" - tämä ei varmaankaan mene näin, People's party on kansanpuolue, tässä avaimena on käsite "Love the people", joten paremminkin Rakasta ihmisiä -puolue. Voisi nimen perusteella olla Rakasta kansaa -puolue, mutta koska puolue on mongolialaisten punkkareiden suosima, kyse on varmastikin universaalisti ihmisrakkaudesta paremmin kuin pelkästä kansan rakastamisesta. Civil Momevent Party varmaan yhteen, koska civil movement = kansalaisliike, joten Kansalaisliikepuolue. Mongolian Republican Party = Mongolian tasavaltalaispuolue, republican party kääntyy eri maiden puolueiden kohdalla tasavaltalaispuolueeksi, joskin Yhdysvaltojen kohdalla republikaaniseksi puolueeksi. United Party of Patriots = Isänmaallinen liitto/yhteispuolue. --Ukas (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 03.40 (EEST)
Olisiko tuo independsents sama kuin esim. Suomen kunnallisvaaleissa eli sitoutumattomat (ellei kysessä ole sen niminen puolue).--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 12.20 (EEST)

Kiitos. Yritän korjata nimiä.--Humbleby (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 09.57 (EEST)

Kirjoitetaanko kansallislaulujen nimet kursiivilla vaiko lainausmerkein?[muokkaa wikitekstiä]

Eli God Save the Queen vaiko ”God Save the Queen”? Olen huomannut useasti, kuinka jokaisessa kansallislauluartikkelissa on kansallislaulujen nimet kirjoitettuna vähän miten sattuu. Esimerkiksi Malline:Historiallisen valtion tiedot -mallineessa tulee kansallislaulun nimi automaattisesti kursiivilla, mutta esimerkiksi en-Wikissä kansallislaulun nimi kirjoitetaankin lainausmerkein. –Sullay (You talkin’ to me? You talkin’ to ME?) 21. lokakuuta 2017 kello 21.24 (EEST)

Ainakin ohjeen mukaan kirjoitetaan kursiivilla: [1] --Sblöbö (keskustelu) 21. lokakuuta 2017 kello 21.27 (EEST)
Näin tosiaan ohjeessa sanotaan. 27. elokuuta 2017 kello 11.42: Kansallislaulujen nimet kursivoidaan (''[[God Save the Queen]]''). [2] Sanotaan myös, että Yksittäisten musiikkikappaleiden nimet kirjoitetaan lainausmerkkeihin (”Lucy in the Sky with Diamonds”). --raid5 (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 01.49 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 23.47 (EEST)
Kansallislaulujen kursivointiohjeen on kirjoittanut Käyttäjä:Sullay [3]. Ohjeisiin lisätään usein omia mielipiteitä, joille ei ole mitään järkiperustetta. Ja jos sattuu että peruste on en.wikipedia, niin ei käyttäjät siellä ole yhtään fiksumpia - siellähän on suomalaisiakin. --Abc10 (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 11.48 (EEST)
Olen nähnyt lukemattomissa artikkeleissa kansallislaulujen nimet kirjoitettavan kursiivilla, jolloin olen luonnollisesti luullut sen olevan oikein kirjoitettu tapa, sillä olisihan joku asian korjannut edes jossain näistä artikkeleissa tai kirjoittanut ohjeisiin kuinka tämä kirjoitetaan; väärässä olin. Ei voi muuta kuin kohauttaa olkapäitänsä kun ei kukaan tiedä käytäntöjä kun niitä ei edes ole. Nyt katsoin kuinka on kirjoitettu esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian suositelluissa ja hyvissä kansallislaulu-artikkeleissa ja lainausmerkein koristeltuna näyttää olevan. Saksankielisen Wikipedian suositelluissa ja hyvissä kansallislaulu-artikelleissa taas kansallislaulut ovat kirjoitettuna kursiivilla. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 27. lokakuuta 2017 kello 11.52 (EEST)
Sain väärän käsityksen toiminnastasi: ensin teet ohjeen, unohdat sen ja sitten kuitenkin kysyt hetken päästä samaa asiaa. Ilmeisesti muokkaushetkellä tilanne on ollut sinulle selvä ja sitten myöhemmin olet huomannut erilaisia vaihtoehtoja. Kysymyksesi on hyödyllinen. --raid5 (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 15.22 (EEST)
Vähän ihmettelinkin tuota ristiriitaa, että miksi kansallislaulut ohjeistetaan kirjoittamaan kursiivilla ja tavalliset kappaleet lainausmerkeissä. Noh, tämä selittää. --Sblöbö (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 16.52 (EEST)

Aatelisten nimeäminen[muokkaa wikitekstiä]

Missä muodossa esimerkiksi tämän artikkelin nimen pitäisi olla? John Neville, 1. Montagun markiisi, John Neville (1. Montagun markiisi) vai jossain ihan muussa?-Henswick (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 02.41 (EEST) E: Ja tarkennuksena siis vielä, että näitä John Neville -nimisiä aatelisia on olemassa useita, joten jonkinlainen tarkenne on tässä tapauksessa pakollinen.  –Kommentin jätti Henswick (keskustelu – muokkaukset) 24. lokakuuta 2017 kello 02.43‎ (EEST)

Brittipäärien nimeämisestä ja yleensäkin germaanis-kielten genetiivirakenteen (Kustaa de Poelho) suomentamisesta pitäisi keskustella enemmänkin. Erään pikkuprinssin nimestä on ollut keskustelua jo. Ennen kuin tarkenteesta päätetään, pitäisi päättää, ovatko toisiaan seuraavat suvun päämiehet muotoa "Toinen Seutukunnan kreivi" vai "Seutukunnan toinen kreivi". Siis onko tuo John suomeksi "Montagun ensimmäinen markiisi" vai "Ensimmäinen Montagun markiisi". En ole löytänyt mitään kielitoimistollista kantaa asiaan. --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 13.14 (EEST) Lisäys: Tulikin mieleen noista titteleistä TV-sarja "Doctor Who". Tohtori pysyy, näyttelijä vaihtuu. Ulkonäkömuodostelmia sitten kutsutaan tittelillä "yhdeksäs tohtori". Ihan sama noiden brittiaatelisten kanssa, arvonimi elää ideamaailmassa, mutta järjestysnumero vaihtuu. Suomen kielen ongelma ei edes liity varsinaisesti tuohon vaan ongelman voi tehdä ihan itse: Oliko Kekkonen "Suomen tasavallan kahdeksas presidentti" vaiko "Suomen kahdeksas tasavallan presidentti"? Jos "Kukkulan kuningas" on kiinteä sanaliitto, järjestysnumero tulee sen eteen. Jos korostetaan herran valta-aluetta, niin silloin järjestysluku tulee väliin. Sitten on vielä lisäksi tilanne, missä järjestysluku on termien välissä vaikka se määrittääkin ensimmäistä termiä, kuten "Kaarle, tuo kuudestoista Kustaa", joka oikeasti onkin "kuudestoista Kaarle-kuningas ja lisäksi Kustaa". Kaiken kukkuraksi hän ei kai edes ole kuudestoista, koska ketjuun on loihdittu fiktiivisiä esi-isiä, joten "Kaarle kuudestoista" on kai suurin piirtein "kymmenes Kaarle". --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 13.49 (EEST)
Voisi koettaa katsoa löytyykö suomenkielisiä julkaisuja, joissa tällaisia nimikonstruktioita olisi käytetty. Kirjastoluokituksessa varmaan jossain luokassa "Ison-Britannian historia" tjsp.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 13.51 (EEST)
Brittipääreissä pitää myös ottaa huomioon se, että aatelisarvo ei ole pelkkä arvonimi vaan siitä tulee ihmiselle ihan oikea käyttönimi. Jos "John Smith" saa arvon "Earl of Carrick", niin ainakin ennen vanhaan hänen uuteen passiinsa tuli nimen kohdalle "The Earl of Carrick", häntä puhuteltiin yleisesti nimellä "Lord Carrick" ja kaiken huipuksi tavan mukaan hänellä oli oikeus allekirjoittaa virallisetkin paperit vain nimellä "Carrick." Sukunimi "Smith" jäi suvun aatelittomien raukkojen käyttöön. William Thomson on hyvä esimerkki. Aatelisarvon myötä miehen nimi vaihtui. Siksi tieteessä ei puhutakaan Thomson-lämpöasteikosta. --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 14.11 (EEST)
Sikäli kiinnostaa, kun en itsekään ole varma näistä. Edellisen aiheeseen liittyvän kirjoittamani artikkelin nimesin muotoon John Lindsay, Crawfordin 20. jaarli, joskin hain tähän mallin toisesta laitoksemme artikkelista tyyliin Charles Spencer, Spencerin 9. jaarli. Näitä on eri muodoissa, suluissa kuten William Cavendish (Devonshiren 2. jaarli) tai pelkällä nimellä kuten Robert Jenkinson, ja arvo on sitten lihavoidusti osana nimeä tekstin alussa. Suomenkielisestä kirjallisuudesta voi löytää säkällä jotain mallia, mutta se ongelma mikä toistuu monissa englanninkielisissä on olemassa niissäkin, eli usein puhutaan esim. Crawfordin tai vanh. Craufurdin jaarlista ilman järjestysnumeroa. Näissä menee helkkarin helposti sekaisin, joten kannatan ainakin sitä, että arvo ja järjestysnumero näkyy artikkelin otsikossa. --Ukas (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 00.39 (EEST)
Eräs käyttäjä lanseerasi tänne suomenkieliseen Wikipediaan sen nimeämismuodon, jota on käytetty esimerkiksi artikkelissa Arthur Wellesley Wellington eli siis ”Etunimi/Etunimet Sukunimi Päärinarvo”, pelkillä välilyönneillä erotettuina. Perustelu tälle muotoilulle oli kai se, että painetuissa suomalaisissa tietosanakirjoissa henkilöt löytyvät yleensä nimiltä tyyliin ”Wellington, Arthur Wellesley”. Olen itse käyttänyt tuota nimeämislogiikkaa kymmeniä artikkeleita kirjoittaessani, poikkeuksina kuninkaalliset. En tiedä onko tuo oikein, mutta suomenkielisessä Wikipediassa on käsittääkseni pyritty aina välttämään pilkulla erotettavia täsmenteitä artikkeleiden nimissä (myös maantieteellisissä nimissä; mehän kirjoitamme täällä Springfield (Illinois) eikä Springfield, Illinois). Tällä logiikalla Henswickin mainitsema artikkeli kuuluisi nimelle John Neville Montagu. Täsmennettä ei tarvittaisi ollenkaan, koska muita John Nevillejä ei ole tunnettu Montaguina. Ja itse asiassa tuo "1. markiisi" on muutenkin vähän tarpeeton artikkelin nimessä, sillä hän oli myös ainoa Montagun markiisi. Silloin kun artikkelin nimeen tarvitaan tarkempi täsmennys, laittaisin täsmenteeksi mieluummin henkilön elinvuodet kuin päärinarvon järjestysnumeron. --Risukarhi (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 17.03 (EEST)
Jatkona edelliseen: Silloin kun henkilön sukunimi ja päärinarvo ovat sama nimi, sitä ei kannata toistaa artikkelin nimessä kahdesti. Koska Spencerin jaarli Charles Spencer tunnetaan joka tapauksessa Spencerinä, artikkelin Charles Spencer, Spencerin 9. jaarli voisi siirtää vaikka nimelle Charles Spencer (s. 1964), Charles Spencer (historioitsija) tms. --Risukarhi (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 17.11 (EEST)
Siirsin nyt ainakin tuon Spencer-artikkelin. Meillä on muuten yksittäisiä henkilöitä käsitteleviä artikkeleita myös nimillä Lordi Byron ja Lordi Elgin, vaikka sama lordinarvo on ollut muillakin. Noillekin voisi ehkä selvyyden vuoksi tehdä jotain. --Risukarhi (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 19.03 (EET)
Lordi Byron taitaa olla niin kiteytynyt että jos joku kirjoittaisi George Byron, sitä ihmettelisi että tuollainenkin runoilija on. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 19.25 (EET)

Kuinka kirjoitetaan ”Commonwealth realm” suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Netistä ei löydy minkäänlaista ohjetta tämän suomennokselle. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 29. lokakuuta 2017 kello 20.05 (EET)

Eikö kukaan tosiaan tiedä? Pitäisi tietää, sillä suomenkielisessä Wikipediassa olen nähnyt tämän olevan kirjoitettuna muun muassa muodoissa Commonwealth realm, commonwealth realm ja jopa Commonwealth Realm. Mikä näistä kolmesta muodosta on suomen kielellä oikein, vai onko mikään? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 31. lokakuuta 2017 kello 08.14 (EET)

Yhdessä teoksessa Commonwealth realm -valtioista käytetään nimitystä kansanyhteisön sisäpiiri, tällöin yksittäinen valtio olisi kansainyhteisön sisäpiirin jäsenvaltio. En ole nähnyt tai kuullut mainittavan missään muussa yhteydessä, joten en osaa sanoa tämän oikeellisuudesta. Kun kyseessä on suora laina, jolle ei ole suomenkielistä vakiintunutta asua, niin silloin alkuperäiskielen mukaan eli Commonwealth realmin pitäisi olla oikein. --Ukas (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 11.33 (EET)
Okei. Hyvä, tällä tavalla olen kirjoittanut termin lukemattomiin artikkeleihin. Muun muassa PtG tosin on kirjoittanut sen muodossa commonwealth realm, tietäisiköhän hän enemmän oikeasta kirjoitustavasta? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 31. lokakuuta 2017 kello 13.15 (EET)
Kysäise PtG:ltä kantaa. Käytännössä näyttää siltä, että silloin kun Commonwealth mainitaan suomenkielisessä tekstissä, niin sitä kirjoitetaan sekä pienellä että isolla myös Wikipedian ulkopuolella. --Ukas (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 18.37 (EET)
Tuo saattoi olla virhearviointi multa. Suomessa yleisnimet kirjoitetaan pienellä, mutta Commonwealth on tuossa yhteydessä erisnimi, joten isolla se taitaa mennä. Täytyis joskus käydä kirjastossa tutkimassa Britanniasta kirjoitettuja teoksia, jos niissä olisi oikea suomennos termille. --PtG (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 22.05 (EET)

Nimiehdotukset – lainausmerkit, lihavointi vai kursivointi?[muokkaa wikitekstiä]

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotuksia on korostettu miten milloinkin. Mikä näistä siis on paras:

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ”keski-idänpiikikäs”

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on keski-idänpiikikäs

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on keski-idänpiikikäs

? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 30. lokakuuta 2017 kello 17.36 (EET)

Noiden tarkoituksessa on eroja. Kokeillaanpas asiaa määritelmälauseissa:
  • Kissa eli miukumauku on kehräävä eläin.
  • Kissa eli "miukumauku" on kehräävä eläin.
  • Kissa eli miukumauku on kehräävä eläin.
Lihavointi korostaa pelkkää ehdotusta liikaa, joten ei ainakaan sitä. Lainausmerkit taas tuovat mukaan jonkinlaisen arvoasetelman, ikään kuin kyseessä olisi lempinimi tai haukkumanimi. Jos pitää sanaa korostaa, minusta paras on kursiivi. Kai on olemassa myös virkkeitä, joissa sanaa ei tarvitse panna minkäänlaisiin fonttimuunnelmiin eli sen voi jättää korostamatta. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2017 kello 17.49 (EET)

Nimikilpailujen satoa[muokkaa wikitekstiä]

Onko Wikipediassa tarpeen esitellä kaikenlaisten nimikilpailujen ehdotuksia, aikansa uudissanayritelmiä, vaikka ne eivät olisi missään sanastoissa eivätkä yleisessä kielenkäytössäkään? Eli esim. ohjataan kärkky bakteeriin ([4]), varataivas sateenvarjoon, kieppo deodoranttiin ja päällikköpappi kirkkoherraan? --Jmk (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 09.50 (EET)

Sanoisin, että ei.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 10.06 (EET)
Ennen omaa mielipidettäni kävin deletoimassa noita "kirkonjohtajia" ja "varushenkilöitä" sen kummemmin miettimättä. Nyt niitä ei enää juuri ole, ja keskustelu voi jatkua kunnes päättyy. --Pxos (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.59 (EET)
Noissa itse asiassa vaikuttaisi olevan alussa linkitettyjen 1800-luvulla syntyneiden mutta yleistymättä jääneiden vanhojen, unohtuneiden uudissanaehdotusten ohella myös uudempia hiljattaisia, sukupuolineutraaliuteen tms. tähtääviä uudissanaehdotuksia (vrt. esim. hiljattainen keskustelu eduskunnan "puheenjohtajasta"). Ne olisivat taas oma keskustelunsa.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 12.38 (EET)
Siis kyse on siitä, voiko Wikipediaan luoda parhaimmillaan artikkelin tai vähimmillään ohjauksen sellaisesta termistä, joka on ehdotus vakiintuneen termin korvaajaksi. Jos vaikkapa minä keksin varusmiehelle uuden nimen "zygrbögfi" ja panen sen johonkin kilpailuun, jonka tulokset julkistetaan aamu- tai iltalehdessä vaikkapa tyyliin "hajaääniä saivat myös ehdotukset sotaoppilas, asealokas, väestönpuolustusharjoittelija, lähisotilas ja zygrbögfi", niin voidaanko noista luoda ohjauksia saman tien panemalla lehtiartikkeli lähteeksi. Minusta ei, mutta ainahan toista mieltä voi olla. Poistetut ohjaukset on helppo luoda uudestaan, koska Wikipediaa on niin helppo muokata. --Pxos (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 12.49 (EET)
Noille ei annettu tässä lähdettä, mutta jos lähde ja esiintymisyhteys on tuontapainen, niin ohjaus ei varmasti ole tarpeen. Jostain kirkon termeistä muistelisin, että oli tehty jotain valmistelutyötä ja ehdotuksia ilmeisesati kirkon sisällä, mutta silloinkaan en vielä laittaisi niitä tänne ohjauksiksi, jos kyseessä olisivat vasta alustava valmistelu ja ehdotukset.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 12.55 (EET)

"ää" vai "aa"[muokkaa wikitekstiä]

Eli siis tarkemmin sanottuna olen sitä mieltä, että primaarinen, sekundaarinen, tertiaarinen, kvaternaarinen, kvinaarinen jne. ovat parempaa kieltä kuin
ää:lliset variantit. Mitäs mieltä muut ovat?--176.93.196.209 6. marraskuuta 2017 kello 15.28 (EET)

Kielikellon (vuosi 1968) mukaan molemmat käy. Ainakin kemian ala kirjallisuudessa ääkköselliset ovat yleisempiä. --MiPe (wikinät) 6. marraskuuta 2017 kello 15.40 (EET) Lisäys: kieltämättä tuo on hyvin vanha lähde (katsoin vuosilukua vasta vähän edellisen kommenttini kirjoittamisen jälkeen) ja tuossa artikkelissa on muutamia kohtia, jotka ovat ainakin nykyisessä kielenkäytössä muuttuneet. Jos joku viitsii kaivaa uudemman kannanoton niin se on toki tervetullut. --MiPe (wikinät) 6. marraskuuta 2017 kello 15.45 (EET)
Kovasti vaihtelee tieteenalasta ja kirjoittajasta riippuen kuten Termipankistakin näkyy [5] [6]. "Kvaternaarista" Kielitoimiston sanakirja ei tunnekaan vaan kvartäärisen/kvartaarisen. --Jmk (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 15.46 (EET)
A:lliseen suuntaan ollaan menossa, mutta ei noista mitään virallisia suosituksia ole, ja molemmat ovat oikein. Itse taidan useimmiten käyttää a:ta. Sen sijaan korvaani särkee t:n muuttuminen joissakin sanoissa d:ksi. En juuri nyt muista kaikkein karseinta esimerkkiä, mutta "pidempi" on korvissani sellainen pikkusormi pystyssä lausuttu sana. Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 15.54 (EET)
Kun kielikorva ei riitä tai ei usko aina olevansa oikeassa Kielitoimiston sanakirja auttaa: primäärinen, tavallisemmin primaarinen; sekundäärinen, tavallisemmin sekundaarinen; pitkä, pidempi/pitempi, pisin jne. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 20.33 (EET)
Niin, kuten sanoin, ei ole virallista suositusta, kumpaa pitäisi käyttää, vaan molemmat ovat oikein. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 21.05 (EET)
Juu. Monesti ihmiset osaavat katsoa Kielitoimiston sanakirjaa, mutta eivät tiedä mitä sen erilaiset merkinnät tarkoittavat. Silloin kannattaa lukea sanakirjan lukuohjeet ja sana-artikkelien esitystapa ja sisältö. Siellä kerrotaan selvällä suomen kielellä, että tavallisemmin-merkintä "kertoo vain sanojen yleisyysjärjestyksen; se ei siis ole kannanotto sanojen suositettavuuteen." --Jmk (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 21.44 (EET)

Yksittäisen artikkelin s/š-ongelma: Betsuanamaa[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli Betsuanamaa. Pitäisikö tuo kirjoittaa Betšuanamaa, š-merkillä kuten esimerkiksi sana šillinki vai muodossa Betsuanamaa, eli ilman š-merkkiä kuten esimerkiksi sana shakki? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 8. marraskuuta 2017 kello 20.58 (EET)

Aloita katsomalla, mitä käytetyt lähteet sanovat. --Jmk (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 21.33 (EET)
Lähteistä viimeinen, joka sattuu olemaan ennalta määritelty sanastolähde, sanoo Betšuanamaa. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 8. marraskuuta 2017 kello 21.34 (EET)
Tätä itsekin arvelin. Harmi, etten itse voi artikkelin nimeä siirtää kun Betšuanamaa on ohjaussivu. Tarvitaan jälleen ylläpitäjien apua. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 8. marraskuuta 2017 kello 22.49 (EET)

Rooliluettelon yleisnimien oikeinkirjoitus[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitetaanko mallineessa {{Näyttelijä-rooli}} yleisnimet kieliopin mukaisesti pienellä, kuten olen korjannut vai isolla? Esimerkkinä artikkeli Kunniattomat paskiaiset ja keskustelu artikkelista. Isolla kirjoitettua taas puoltaa niiden näyttäminen paremmilta. Haluaisin tietää vastauksen, sillä muokkaukseni jälkeen artikkeli näyttää huonommalta, jolloin toinen muokkaaja korjaa sen näyttämään jälleen paremmalta. --raid5 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 19.05 (EET)

Sääntöä en tiedä, mutta olen yrittänyt katsoa mallia erilaisista vakavahenkisistä elokuva- ja teatterilähteistä, ja ratkaisu on että pienellä, esim Leslie Nielsen ... komisario Frank Drebin. Olisiko sääntö semmoinen, että nuo kolme pistettä tulkitaan ikään kuin ellipsiksi vaikkapa sanoista ”esittää elokuvassa roolia nimeltä”, ja koko rivi tulkitaan siis yhdeksi lauseeksi. (Tuon keksin juuri ihan itse.) –Kotivalo (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 19.12 (EET)
Miksi pitäisi yleissana pitäisi kirjoittaa isolla? Hyvältä, tai pahalta, näyttäminen kuulostaa aika subjektiiviselta eikä käy yleissäännöksi. --Huhdanjo (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 19.32 (EET)
Kiitos vastauksistanne. Tuntuu toisten ajan haaskaamiselta kysyä tällaista, mutta omat perusteluni artikkelin muokkaamisessa eivät useinkaan vakuuta toisia muokkaajia. Tämä vaikuttaa selvältä. --raid5 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 19.38 (EET)
Asiasta olen kanssasi samaa mieltä, mutta tämä on ollut auki nyt puoli tuntia.--MAQuire (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 19.43 (EET)
Mallia voi katsoa, miten on ' Elonetissä. Mutta yleissääntö on, kuten yllä todettiin, että yleisnimet kirjoitetaan pienellä. Tuossa mallineessa on henkilönimen jälkeen kuvitteellinen pilkku tai kaksoipiste, ja sen jälkeen tuleva sana kuuluu olla pienellä. Pistettä siinä ei voi olla. Pisteen jälkeen tulisi isolla. --Teakoo (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 19.58 (EET)
Sama koskee myös artikkelin alussa olevia tietolaatikoita, joihin on tiivistetty artikkelin tietoja. Niissä näkee usein isoja kirjaimia, mutta tosiasiassa lisättävä tiedot on kirjoitettava pienellä, kuten esimerkiksi tässä on aivan oikein kirjoitettu. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 20.39 (EET)
MAQuire: Olet oikeassa. Voihan olla, että hieman yli kuukauden päästä joku on eri mieltä, kuten aiemminkin. --raid5 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 20.14 (EET)
No jos vaikka kahden viikon jälkeen on esim. 10-0 niin sitten voi vetää pikaisia johtopäätöksiä ihan vapaasti.--MAQuire (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 20.24 (EET)
En olisi enää noinkaan kiireinen. --raid5 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 20.29 (EET)

Yksikkö vai monikko taruhahmoille[muokkaa wikitekstiä]

Ohjeen mukaan artikkelien nimet ovat "yleensä" yksikössä, mutta kreikkalaisen mytologian hahmoissa horjuu. Nymfejä on aikoinaan siirretty edestakaisin [7] [8], nyt ne ovat monikossa nymfit, mutta ohjaussivun pikapoistomerkinnällä merkitty siirrettäväksi yksikköön. Satyyrit, dryadit ja harpyijat ovat monikossa, titaani ja gigantti yksikössä. Halutaanko yhtenäistää ja/tai ohjeistaa asiaa? Yksikön puolesta puhuu, mikäli nimi on "lajinimen" kaltainen ja viittaa laajaan joukkoon yksilöitä (vrt. dryadi – tonttujärripeippotunturikoivu). Monikon puolesta puhuu, mikäli nimi on selvästi rajatun, suppean kollektiivin "erisnimi" (Diomedeen tammat = tietyt neljä hevosta, ei ole kyseessä yleisnimi "Diomedeen tamma"). Rajanvetokysymyksiä voi tulla. --Jmk (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 21.55 (EET)

Suosittelen ratkaisumentelmäksi höpsismiä. Sillä saa yhtä kestäviä tuloksia kuin mihin Wikipedistit muokkaustoiminnallaan kykenevät. Jos oletamme, että artikkelien nimet vaihdetaan päittäin toiseksi noin 2—3 kertaa tarkasteludekadin aikana, niin esitän hypoteesin, että asiasta käydyn keskustelun määrästä huolimatta frekvenssi pysyy samana. --Pxos (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 22.04 (EET)
Tällaisten tyhjänpäiväisten kommenttien sijasta odotamme rakentavia ehdotuksia. Oma mielipiteeni on, että halutaan yhtenäistää, ja lajinimet yksikössä, tietenkin, esimerkiksi juuri nymfi. Eri nymfilajeista on sitten omia artikkeleita. --Teakoo (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 22.20 (EET)
Kaikki liittyy matematiikkaan ja kaikelle on kaavansa. --raid5 (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 22.38 (EET)
Kielet taitavat olla pikemminkin kielitiedettä ja humanismia eivätkä liity matematiikkaan.--Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 22.41 (EET)
Joskus on mielestäni väkisin väännetty yksikköön asioita, joiden kuuluisi olla monikossa, kun ei ole ymmärretty, miten asiat menevät. Tähän nimenomaiseen tapaukseen en ota kantaa, kun en tunne aihepiiriä. Esimerkkejä monikkoon varmasti kuuluvista nimistä ovat vaikkapa biologiset taksonit tyyliin kädelliset, muitakin voi olla.--Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 22.45 (EET)
"Taksonomiset eliöryhmät" on jo avausrepliikissä linkittämässäni ohjeessa erikseen mainittu monikollisiksi. Ohjeesta ei tosin käy selvästi ilmi, minkä taksonitasojen välissä raja kulkee. Käytänössähän lajinimet ovat yksikössä ja suvut monikossa: intianvaris, varikset. --Jmk (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 22.54 (EET)
Tuostahan pitää sitten vain tulkita meneekö tämä johonkin mainituista tapauksista. Toisaalta jos ohje olisikin joltain osin epäselvä, niin sitä voi tarvittaessa tarkentaa. En enää muista niitä tapauksia, joista olen joskus ollut eri mieltä, mutta silloin muistaakseni kukaan ei huomannut vedota tuohon ohjeeseen.--Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 23.05 (EET)