Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Puuhiiltä eli sysiä[muokkaa wikitekstiä]

Onkos yksikkö–monikko-lauseessa järkeä? [1]. Muoto oli alun perin "puuhiiltä eli sysiä", jonka korjasin, mutta lähde voitti kilpailussa kielentajun. Nyt on uusi korjaustapa. Ajattelin kysyä yleisesti, miten asian kanssa pitäisi toimia. Varsinkin vaikeasti taivutettavissa sanoissa tuo "puuhiiltä eli sysiä" (eikä "syttä") johtaa ajatukset harhaan, mutta ei vastaavan kaltainen esimerkkilause "savannilla elää gnuu eli antiloopit" sen paremmalta vaikuta. --Pxos (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 17.39 (EET) Toisaalta jos lause on "hänelle annettiin lääkettä eli antibiootteja / ruokaa eli voileipiä / lämmintä kättä eli katteettomia lupauksia", asia lienee toinen. --Pxos (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 17.43 (EET) Poistettu aivan pähkätyhmä esimerkkilause, mistä mahtoikaan tuollainen tulla, kiireestä varmaan. --Pxos (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 19.56 (EET)

"Puuhiiltä eli sysiä" rinnastuu jotenkin sellaiseen kuin "polttopuuta eli halkoja". Emme voisi sanoa jonkun tuottavan "polttopuuta eli halkoa", koska halot ovat kappaleita. Kielihistoriatajuni ei suoralta kädeltä kerro, tulisiko sysiä ajatella samalla tavalla kappaleina, jos haluaisin sen selvittää pitäisi tutkia kirjallisuutta. Kun ongelman voi kiertää muuttamalla molemmat monikkoon, niin eiköhän se ole paras ratkaisu. --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 18.54 (EET)
Minun kielikorvani sanoisi kyllä "puuhiiltä eli syttä", vrt. "vetydioksidia eli vettä". Sysi ei ole laskettava asia vaan aine, tosipaikan tullenkin mennään syteen (ei sysiin) ellei saveen. --Pitke (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 16.09 (EET)
Sanan-Lennätin (3.9.1858) kuitenkin kirjoittaa monikossa: [2]: Talonpojilta kuin ostetaan sysiä, maksetaan Salmissa 15, 18 jopa 20 kopekkaakin tschetwertistä aina sitä mukaan miten owat hyviä. Mitään halwentumista sysien hinnalle ei ole toiwomista jne. (Määrää ei kuitenkaan mitata kappaleittain, vaan tilavuudella. de:Tschetwert on parisataa litraa.) --Jmk (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 16.31 (EET)
Kielitoimiston sanakirja: "Syden, sysien poltto". "On syytä sysissä, jos on sepissäkin". "Meni, menköön syteen tai saveen". --Esamatti1 (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 16.38 (EET)

Lyhenteitä käytetäessä sijamuodoista[muokkaa wikitekstiä]

Tarvinneeko muistuttaa että olen vanhan koulun miehiä, mutta "Hän liittyi SKP:hen" ei voine olla oikein (vai?). Olisiko oikein sanoa "SKP:seen" vai "SKP:eseen", joista jälkimmäinen kuulostaa tosi kökkömäiseltä. Oppini alkavat sekä vanhentua että unohtua. --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 04.07 (EET)

Tietojaan voi verestää Kielitoimiston ohjepankista, esim. Lyhenteet: taivutuspäätteen muoto ja Lyhenteet: taivuttaminen partitiivissa ja illatiivissa. SKP:hen on ihan oikein, jos lyhenne on tarkoitus lukea kirjain kerrallaan ”äs-koo-peehen”. Jos ilmaus luetaan lyhentämättömänä, selvintä on silloin myös kirjoittaa se lyhentämättömänä, mutta myös muoto SKP:seen on mahdollinen, vaikkakin nykyään harvinainen. --Silvonen (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 07.23 (EET)
Tuo ensimmäinen muoto on oikea, kun lyhenne vain kirjoitetaan/luetaan: SKP:hen. Kun sitten lyhenne luettaessa avataan, kirjoitusmuoto on tietenkin SKP:een, ei mikään kummallinen "SKP:seen". Hieman vastaava kummallisuus on merkitä numeroita, kuten. "13:sta" taivutusmuodolle kolmeentoista - merkintä siis 13:een tai ei ollenkaan: Kohde jakautuu 13 osaan. --2001:999:10:7226:C9ED:ED2D:8520:9D2C 25. tammikuuta 2016 kello 14.08 (EET)
IP:n esittämät näkemykset ovat tietenkin vääriä. SKP:hen tai SKP:seen. Näin lukee jo Kielitoimiston oikenkirjoitusoppaassa, jossa on esimerkkinä BKT:seen. IP:n takana lienee tuttu väärässäolija, mutta riittäköön nyt, että tässä kerrotaan hänen olevan jälleen väärässä. --Pxos (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 14.35 (EET)

Katalonian itsehallintoalueen johtaja[muokkaa wikitekstiä]

Sikäli mikäli havaitsin, suomenkielisissä wikiartikkeleissa käytetään Katalonian generalitatin johtajasta nimitystä "presidentti". Näin se helpoimman kautta mennen kääntyykin, mutta sanalla on tosiasiassa myös merkitys puheenjohtaja. HS käyttää nimitystä "Katalonian johtaja", Yle sanoo "Katalonian aluejohtaja" (myös "aluepääministeri"), mutta ei siis presidentti. Ehdin jo osan muuttaakin, mutta ajattelin silti ottaa asian laajemmin esille. Onko tähän valistuneita kommentteja? --Harriebarn (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 08.50 (EET)

Samoilla linjolla, käyttäisin termejä aluehallinto ja aluehallinnon (puheen)johtaja. Generalitatin sivustolla on dokumentti, jonka mukaan suomenkieliset nimet olisivat Katalonian hallitus (Generalitat de Catalunya) ja Katalonian hallituksen presidentti (President de la Generalitat de Catalunya), mutta mielestäni nämä ovat huonoa suomea. Generalitat tarkoittaa aluehallintoa kokonaisuudessaan ja toimeenpaneva hallitus (Govern de Catalunya) on erikseen. President johtaa myös Governia, joten sikäli tuo aluepääministerikään ei ole kaukaa haettu. –Kooma (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 09.30 (EET)
Epäilen että nuo sivustosuomennokset on tehnyt joku paikallinen suomalainen joka on sattunut kohdalle. Vaikutat tuntevan asiaa, joten näin varmaan sitten paras. Kiitos. --Harriebarn (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 09.43 (EET)
epäilen että ne on tehnyt ihan joku oikea kielenkääntäjä Suomessa.--Htm (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 20.58 (EET)
Voit olla oikeassa, on niissä ammattitaidottomia niin kuin putkimiehissä päätellen siitä millaisia tv-käännöksiä joutuu lukemaan. --Harriebarn (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 13.54 (EET)

Legendaarinen, mahdollisesti myyttinen[muokkaa wikitekstiä]

Homeros on näköjään "legendaarinen, mahdollisesti myyttinen". Mitä nuo sanat tarkoittavat nykysuomessa? Kun jääkiekkoilijat ovat "legendaarisia TPS-ikoneita", niin sillä ei varmaankaan tarkoiteta tarunomaisia pyhimyksenkuvia – tai ehkä tarkoitetaan. Onko Homeros siis oikeastaan "kuuluisa, mahdollisesti kuvitteellinen" vai kuinka hänet pitää mieltää? Miten tuo pitäisi muotoilla toisin, että eritasoiset lukijat ymmärtäisivät paremmin, mitä sanoilla haetaan? Legendaarinen kai vielä muutaman vuoden ajan tarkoittaa sitä, että henkilö ei ole ehkä ollut maan päällä hengittämässä vaan olemassa on varmuudella ainoastaan kertomus henkilöstä (vrt. legendaarinen kuningas Arthur). --Pxos (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 13.18 (EET)

Pitäisi välttää "superlatiiveja". Olisiko Homeros kuitenkin erittäin tunnettu, mahdollisesti kuviteltu henkilöhahmo? No, miksipä jääkiekkoilija ei voisi olla tarunhohtoinen jos hän sitä todella on, mutta tässäkin käyttäisin sanaa tunnettu. Minusta suomenkieliset sanat ovat yksinkertaisesti vakuuttavampia kuin anglismit. Palautin artikkeliin AK-47 liitetyn, viitteistetyn maininnan "rynnäkkökivääri lienee kaikkien aikojen merkittävin ase" sanoihin jotka ovat myös viitteistetty "rynnäkkökiväärit ovat maailman yleisimpiä aseita". Merkitystä tai tunnettuutta kun ei ole useinjaan mitattu. Joku voi olla yhdelle legenda, mutta toiselle ei. Siksi pitäisi yrittää pysyä vaatimattomana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 14.02 (EET)
Tavoiteltu merkitys lienee: "Homeros oli legendoissa/tarinoissa esiintyvä, mahdollisesti keksitty/kuvitteellinen". Puhekielen vaikutus kieltämättä hämärtää tuossa määritelmässä "legendaarinen"-sanan merkitystä, mutta "myyttinen" ei liene samalla tavoin ongelmallinen sana? Useiden muiden kieliversioiden Homeros-artikkelit eivät vielä määritelmälauseessa ota kantaa Homeroksen todellisuuteen. Sv-wikissä on käytetty aloituksessa muotoilua "Homeros oli perimätiedon mukaan Iliaan ja Odysseuksen kirjoittaja" ("var enligt traditionen författare till de klassiska eposen Iliaden och Odyssén"). --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 16.59 (EET)
Kielitoimiston sanakirja antaa legendaariselle synonyymit "tarumainen, tarunomainen, tarunhohtoinen" eikä ota kantaa siihen, onko sanan nykyään tavallinen käyttö merkityksessä "erittäin kuuluisa" puhekielistä vai ei. Kaipa oikeasti eläneistä ihmisistäkin ja erityisesti heidän saavutuksistaan voisi käyttää sanaa "tarunhohtoinen", jos haluaa. Tietosanakirjaan tuollainen tyyli ei mielestäni kuitenkaan sovi kuin poikkeustapauksissa, ja silloin jonkun arvostetun asiantuntijan on täytynyt näin sanoa ja artikkelista täytyy ilmetä, kuka tätä mieltä on ollut. Tällä hetkellä aloituksessa kuvailtu fi-wikin Homeros-määritelmälause on hyvin epämääräisesti muotoiltu, ja se pitää korjata. En-wikissäkin on minusta huono muotoilu, mutta de-, fr- it- ja es-wikien määritelmät muistuttavat mainittua sv-wikin määritelmää ja niitä voisi täälläkin matkia. Aina parempi, jos jostain lähteestä löytyisi hyvä määritelmä. -Ochs (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 22.42 (EET)
Sanaa "legenda" ei Wikipediassa pitäisi käyttää Homeroksen yhteydessä, ja muutenkin sen käyttö pitäisi rajoittaa pyhimysten yhteyteen, mihin se pelkästään kuuluu. "Legendaarinen" taas ei kuulu Wikipediaan ollenkaan. Se on urheilutoimittajien ja muiden ylisanoin kirjoittavien kieltä ja tunnetusti inflaation kärsinyt. --Abc10 (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 07.51 (EET)
Kuva puhuu enemmän kuin kaksi sanaa. On oikeastaan sama, mitä hienonkuuloista ylisanaa käyttää, kun henkilöstä on kuitenkin otettu valokuva. Kuvassa on kuningas Arthur, joka oli legendaarinen kunkku-ikoni. Varhainen jääkiekkokortti vissiin. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 10.22 (EET)
Itse tykkäsin Mefistofeles-artikkelin tästä versiosta. Hämärä määritelmä + legenda + tyylikäs valokuva ilman selityksiä. Eihän siihen muuta tarvitakaan. --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 12.22 (EET)

Madridin lentoaseman nimeäminen[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin Adolfo Suárezin Barajasin Madridin kansainvälinen lentoasema nimeäminen tökkäsi silmään. Virallinen nimi on Aeropuerto Adolfo Suárez Madrid-Barajas eli ”kansainvälinen” joutaa otsikosta pois, mutta miten tuo muuten kääntyisi parhaiten suomeksi? Helsinki-Vantaata ja Tallinnan Lennart Mereä mukaillen Madrid-Barajasin Adolfo Suárez -lentoasema? –Kooma (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 12.15 (EET)

Hyvä ja tarpeellinen ehdotus. --Huhdanjo (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 12.54 (EET)

Slovenian sisäisten aluetermien suomentaminen[muokkaa wikitekstiä]

Ongelmana on Slovenian sisäisten alueiden suomentaminen. Suurimmat alueethan ovat perinteinen aluejako ja NUTS-aluejako, näiden kanssa ei ole ollut ongelmia. Ongelmaksi ovat muodostuneet tästä seuraavat alueet, eli Municipalities of Slovenia (sloveeniksi Občina) johon lukeutuvat municipalities ja city municipalities. Nämä koostuvat sitten käsittääkseni kaupungeista ja asutuskeskuksista (sloveeniksi mesto). Eli miten nämä pitäisi suomentaa? Eli esim. Municipality of Črnomelj, jonka hallinnollinen keskus on Črnomelj. – Najboljši 6. helmikuuta 2016 kello 20.57 (EET)

Suomen kielen köyhyyttä tässä tilanteessa. Ei taida olla mitään virallisia suomennoksia näille. Kattoterminä käyttäisin joka tapauksessa kuntia, kuten artikkelissa Slovenia on tehty. Oisko sitten keskustaajama/taajama/kaupunki hyvä nimitys kunnanosalle? Mites muuten kylät? --Vnnen (keskustelu) 6. helmikuuta 2016 kello 23.21 (EET)
Tässä on ilmeisesti kysymys, miten nimetään Slovenian kunnat ja niiden samannimiset keskuspaikat. Ei taida hirveästi erota Ruotsin tilanteesta, esim. Kungsbacka ja Kungsbackan kunta, tai Tanskasta, esim. Aabenraan kunta, Aabenraa. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 09.35 (EET)
Ei tuo slovenia niin vaikeaa näytä olevan: Slovenija je upravno razdeljena na 212 občin, med katerimi jih ima 11 status mestne občine. [3] - "Slovenia jakautuu hallinnollisesti 212 kuntaan, joista 11 on kaupunkikunnan status." Glede na tip občine se delijo na: mestne in navadne občine. [4] - "Tyypiltään kunnat jakautuvat kaupunki- ja tavallisiin kuntiin." Enkkuwikin lauseen Municipalities are further divided into local communities and districts merkitys jää hämäräksi, mutta ehkäpä se tarkoittaa, että kunnissa on asutuskeskuksia (joilla ei sinällään pitäisi olla tekemistä kuntakäsitteen kanssa). Kaupunki on asutuskeskus ja kaupunkikunta on paikallisen itsehallinnon yksikkö. --Esamatti1 (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 09.43 (EET)
Eli Slovenia jakautuisi 11 kaupunkikuntaan, joiden keskuspaikkoina olisivat kaupungit ja muut osat olisivat asutuskeskuksia. Kuntia Sloveniassa olisi 201, joiden pääpaikkana olisi keskustaajamana ja muut osat olisivat taajamia? Esimerkiksi Celjen kaupunkikuntaCelje ja Brezova ; Ajdovščinan kuntaAjdovščina? Mielipiteitä tästä kiitos. – Najboljši 7. helmikuuta 2016 kello 22.17 (EET)
En ymmärrä sloveniaa, mutta jos yllä olevan suomennokseen mukaan: "Slovenia jakautuu hallinnollisesti 212 kuntaan, joista 11 on kaupunkikunnan status", niin silloin ei voi sanoa, että "Slovenia jakautuisi 11 kaupunkikuntaan" vaan korkeintaan voisi sanoa, että "Sloveniassa on 11 kaupunkikuntaa".--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 11.43 (EET)
Onko taajamia muutakuin Pohjoismaissa? --PtG (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 14.02 (EET)
Ilmaisuvirhe tuossa, eli tosiaan Slovenia jakautuu 212 kuntaan, joista 11 on kaupunkikuntia. Tuohon taajama kysymykseen en osaa vastata, minun näkemykseni mukaan nuo termit olisivat parhaimmat. – Najboljši 9. helmikuuta 2016 kello 00.31 (EET)
Rajoitetaan taajama-käsitteen käyttö vain Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Todennäköisesti myös Islannissa on vastaava käsite, mutta siitä ei ole vielä lisätty mitään artikkeliin. Lisäksi Virossa hiljattain määritelty tiheasustusega paikkond näyttää täyttävän taajaman määritelmän. Slovenian Wikipedian kuntaluokassa nimitykset ovat esimerkiksi "Občina Cirkulane" ja "Mestna občina Murska Sobota", joten nimitykset voisivat olla suomeksi siis "Cirkulanen kunta" ja "Murska Sobotan kaupunkikunta", kuten on ehdotettu. Cirkulanen kunnan sivulla kunnan osat ovat otsikon "Naselja v občini" alla. Jokainen siinä lueteltu paikka on artikkelisivunsa alussa linkitetyn sanan perusteella tyyppiä "naselje", josta fi-wikissä ei ole artikkelia. Saksaksi se on "Siedlung", englanniksi "Human settlement", venäjäksi "Naseljonnyi punkt" ja ruotsiksi "Samhälle". Sopiva käännös "naselje"-sanalle voisi siis olla "asuttu paikka", jota ainakin ru-wikin sanasta "Naseljonnyi punkt" on käytetty käännöksenä. Murska Sobotan kaupunkikunnan keskus Murska Sobota on "mesto" eli "kaupunki". Tämän sivun perusteella "asuttuja paikkoja" ("settlements") on Sloveniassa 6 035 kappaletta. Täältä saisi lähteistettyä noiden asutusten nimet ja väkilukutiedot kunnittain. Sivun alareunassa lukee: "© SURS – Use and publication of data is allowed provided the source is acknowledged ". --Raksa123 (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 10.54 (EET)
Kunta ja kaupunkikunta näyttäis olevan sopivimmat. Pienempiä kohteita voi sitten luonnehtia lähteiden mukaisesti (kaupunki, kaupunginosa, kylä, alue jne.) Gopase+f (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 00.42 (EET)
Mestojahan voisi kutsua mestoiksi, niin suomenkielinen lukija pysyy hyvin geimeissä. --Jmk (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 09.45 (EET)
Vanha stadin slangi näyttää yllättäen sujuvan maalaisiltakin. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 12.06 (EET)
Kelpaisikohan se inkubaattoriin omaksi wikikseen? Siinä olisi vepsän, liivin ja vatjan rinnalle uusi kohtalaisen elinvoimainen itämerensuomalainen kieli.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 12.10 (EET)
Ei taida kelvata. Slangi muuntuu sitä vauhtia, että sadan vuoden takainen ja nykyajan slangi ovat aika kaukana toisistaan. Tapasin muuten menneenä syksynä henkilön joka oli Mäntsälästä, mutta hän ei onnistunut hämäämään, sillä sinänsä aivan asiallisessa puheessa oli vivahde stadin nuottia ja joku sanakin, joten kun epäilin että hän on aito stadin kundi, hän lopulta paljasti olevansa syntyisin Kruununhaasta. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 12.48 (EET)

Jalkapalloseura monikko vai yksikkö[muokkaa wikitekstiä]

In English jalkapalloseurat ainakin ovat monikollisia, ”Arsenal are…”, ei ”Arsenal is…”. Wikipediassa on ilmeisesti sovittu, että Suomessa on kielellisesti sama käytäntö? Esim. 1948 Suomen sarjassa ”Vaasan Työväen Palloilijat (TUL) kuitenkin luopuivat sarjasta”, ko. tiedon lähteessä seura on yleensä monikkomuodossa, koska lähde englannin kielellä. Suomalaisen jalkapalloseuran olen mielestäni nähnyt em. monikkomuodossa vain Wikipediassa. Mikä on kielitietäjien näkemys, puhuisin aina (muulloinkin kuin jalkapallon yhteydessä) seurasta yksikössä tätä vastaavassa tapauksessa? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 12.05 (EET)

Olisin sanonut, että aina yksikössä, mutta Kotus on sallivampi: ”Jos kyseessä on joukkueen tai muun jäsenistä koostuvan kokonaisuuden monikkomuotoinen nimi, voi verbi olla monikossa tai yksikössä. Monikkomuotoinen verbi korostaa joukkueen jäseniä, yksiköllinen taas joukkuetta kokonaisuutena. Ero ei ole aina selvä.” Esimerkkeinä ”Kärpät saivat toisen erän alussa koneensa käyntiin.” ja ”Oulun Kärpät varmisti finaalipaikkansa jääkiekon SM-liigan loppuotteluihin.”. –Kooma (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 12.24 (EET)
Silloin kun puhutaan seuran nimestä, on parempi käyttää yksikköä. "Kärpät" virkkeen alussa ei kerro onko kyseessä appellatiivi vai propri. --Höyhens (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 12.32 (EET)
Kiva tieto kun kaivoit. Kuinka vivahteikasta kielemme onkaan. Mulle Kotuksen näkemyksestä on täysin selvää, että käytetään yksiköllistä, kun kyse on sarjakaudesta (on aina jo lähtökohtaisesti seura/joukkuekilpailu). Minä oletin, että koska mielestäni kaikki jalkapalloharrastus täällä on ulkomaalaisperusteista (lähinnä valioliiga), niin sieltä tulisivat myös käytännöt. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 13.23 (EET)
Itse asiassa Wikipediassa sarjoja eivät pelaa seurat, vaan joukkueet (ja se on ilman muuta yksikkö). Esimerkissä kyse oli minun kielellä seuroista, joiden edustusjoukkueet osallistuivat ko. kilpailuun. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 13.45 (EET)
Öööh, en tiiä miten osaat englantia, mutta tuossa on englannissa selvä vivahde ero. Wikipediassa on syytä mahdollistaa kielellisesti aika vapaa ilmaisu, kunhan kieli on hyvää. Ei mitään syytä rajoittaa suomenkielen ilmaisua johonkin tiettyyn muottiin väkisin. Kummatkin muodot on siis syytä sallia tarpeen mukaan, eli ei nyt ainakaan kielletä toista kategorisesti. Gopase+f (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 12.39 (EET)
Englantini on riittävä ymmärtää oleelliset ko. kielellä kirjoitetuista futisjutuista. On luonnollisesti eri kielissä vivahde-eroja, Englannistakin löytyy monikollisia seuranimiä. Mutuilen, että kielellisesti tuo ”monikollinen yksikkö” on poikkeus jostain perussäännöstä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 13.35 (EET)
Mihkäs toi sun alotuksesi sitten perustuu? Gopase+f (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 14.25 (EET)
Miksi Wikipediaan on valittu "käytäntö", jossa terminolofia on "uudiskieltä", joka näyttäisi olevan kotoisin englannin kielestä. Vai mitä tarkoitat kysymykselläsi? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 15.21 (EET)
Mihin perustat näkemyksesi että englannin kielessä on tuollainen "peruste" tai "periaate" kun alussa esität. Gopase+f (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 15.25 (EET)
Mainitsemassani tapauksessa wikipediassa hyvin paljon suomiseurafutista muokannut henkilö käyttää lähteenä (suomalaisen) tekemää RSSSF-tiedostoa (2-taso Suomessa), jossa ko. käytäntö (seura monikossa) on mielestäni olemassa Jalkapallon Suomensarjan kausi 1948. ”formerly Ilves Viipuri; they moved to Tampere after World War II”. Katsoin yhdestä English seura-historiasta, ja siinä seurasta puhuttiin sekä 3. persoonassa (hän, se) että monikon 3. persoonassa (he, they). Englanti on eri kieli. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 17.39 (EET)
Artikkelin lähteistä löytyy SPL:n toimintakertomus, jossa seuraa lähestytään yksikössä, ”… Vaasan Työväen Palloilijat, joka luopui sarjasta taloudellisten ja pelaajavaikeuksien takia”. Tuo näyttää siltä, miten itse kirjoittaisin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 19.29 (EET)
Eli in english en ollut oikeassa, näyttävät olevan sekä että (kuten näkyy olevan Suomessakin), ja wikipediaan oli valittu monikkomuoto tässä tapauksessa. Voin siis jatkossa käyttää Kotukseen tukeutuen monikollisesta seuranimestä joko tai muotoa: FC Jokerit pelasivat kolme kautta pääsarjassa, HIFK onnistuivat maalinteossa… --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 18.06 (EET)
Paitsi, että ei voi sanoa "HIFK onnistuivat". Kotuksessa puhutaan vain ja ainoastaan monikkomuotoisista seuranimistä. HIFK ei tällainen ole. Ja tosiaan jos puhutaan seurasta, niin silloin yksikössä. Jos taas viitataan seuran nimellä pelaajiin kokonaisuuteen, niin silloin voi käyttää monikkoa. Jos ei osaa tehdä eroa, niin yksikkö ei varmaankaan ole ikinä väärin. Englannin (ja enwikin) käytäntöjä ei tähän kannata sekoittaa, koska nyt puhutaan eri kielistä. --PtG (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 08.19 (EET)
Joo, ei ole suomen kielellä HIFK (taitaa olla sekä että kielinen) monikossa. Huvittaa marginaalilajin supermassiivinen ylivalta Suomessa. Jopa Kotus ei keksi muita kuin lätkiä esimerkkiinsä. Kuvaa toisaalta hyvin mistä media puhuu, ja vastaa hyvin puolenkymmenen pelaajan joukkuepelejä (ovat enemmistö joukkuepeleistä), joissa yksilöt näkyvät helpommin kuin futiksessa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.52 (EET)
Jonkin verran suomen kielen kanssa tekemisiin joutuneena pitäisin Kotuksen kantaa hyvänä. Kun puhutaan seurasta seurana, suomen kielessä käytetään yksikköä. Tuossa "Kärpät saivat..." esimerkissä taas korostetaan pelaajien toimia. Yleensä siis parempi yksikössä. Englanti ei ole kovin hyvä kielenhuoltomalli suomea kirjoitettaessa. --Abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 13.12 (EET)
Vrt. Helsingin Sanomat ovat suurpääoman juoksupojat, jotka aina ajavat omistajansa agendaa. -> Helsingin Sanomat ovat suurpääoman juoksupoika, joka aina ajaa omistajansa agendaa. -> Helsingin Sanomat on suurpääoman juoksupoika, joka aina ajaa omistajansa agendaa. --Esamatti1 (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)
Toisaalta esim. Eilisessä Helsingin Sanomissa oli taas paljon suurpääoman propagandaa. -> Eilisissä Helsingin Sanomissa oli taas paljon suurpääoman propagandaa. Jos ihminen osaa suomea, kielitajun luulisi kertovan. Ehkä tämä ei koske alle neljäkymmenvuotiaita (eikä varsinkaan jäkiksen tai potkupallon harrastajia). --Esamatti1 (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 19.26 (EET)
Kielikorvasta se, että suomen opettajani varoitti hyvin alussa koulunkäyntiäni, ettei mutu (siis kielikorva) riitä, kun etsii vastauksia kielen oikein käyttämiseen. Jalkapalloseuran (ja sen joukkueen) käsitän suomeksi aina yksikkönä, kuten seura ja joukkue jo kertovat. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 20.41 (EET)
Kielikorvasta sen verran että Savossa on kuulemma vastuu kuulijalla. En tiedä paljonko savo eroaa suomesta, mutta eihän Timo Soinikaan ole kotoisin Millwallista. --Höyhens (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 20.47 (EET)