Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Pelaaja vai agentti?[muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on parempi ilmaisu pelaaja vai agentti jääkiekko artikkeleissa? Esimerkiksi tässä. Täällä on nimittäin joku käyttäjä aloittanut etsi-korvaa-operaation. [1] --4shadoww (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 09.28 (EET)

Artikkelin nimi näyttää olevan Vapaa pelaaja. Agentilla onkin vähän negatiivinen kaiku. --85.76.149.11 3. maaliskuuta 2017 kello 09.35 (EET)
Minustakin "vapaa pelaaja" on parempi. Englanniksi se on "free agent", mutta suomen sanan "agentti" merkitys ei sovi tähän yhteyteen. "Vapaa agentti" on siis epätarkka käännös, jossa englannin sana on käännetty samannäköisellä suomen sanalla, jolla on kuitenkin eri merkitys.--Tanár 5. maaliskuuta 2017 kello 00.03 (EET)
Olen myös tuon "vapaa pelaaja" merkinnän puolella, koska tuo vapaa agentti kuulostaa liian puoliksikäännetyltä kokonaisuudelta. Tähän ei auta se, että esimerkiksi jatkoaika.comissa käytetään usein tuota agentti-muotoa. --OneMember (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 00.10 (EET)
Oikea suomennoshan toki olisi vapaa toimija... Iivarius (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 00.30 (EET)
Miten perustelet "oikean"? --85.76.12.227 5. maaliskuuta 2017 kello 12.05 (EET)
"Vapaa pelaaja" on varmaan paras ja selkein ilmaisu. Vähän sievistelevä se kai on, jos vapaudessa on kyse vain siitä, että vanha seura ei pelaajaa enää halua. Mutta ilmeisesti "irtopelaaja" ei ole käytetty ilmaisu? --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.20 (EET)
Joissain lajeissa agent-sanan kääntäminen "pelaajaksi" voi kuitenkin olla ongelmallista, kun kyse on urheilijasta, joka ei ole "pelaaja". Esimerkkinä vaikkapa autourheilu, jossa ilmaisua free agent käytetään ajajista, jotka eivät ole sopimuksella missään tallissa. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.29 (EET)
No se voisi sitten olla vapaa ajaja.--Tanár 5. maaliskuuta 2017 kello 15.02 (EET)
Tai vapaa kilpailija.--Tanár 5. maaliskuuta 2017 kello 15.03 (EET)

Grundtvig'n[muokkaa wikitekstiä]

Onks tää Keskustelu:Grundtvig'n_kirkko ny ihan totta kuin yst. käyttäjä sanoo? Minun ikivanhoissa tietosanakirjoissani kyllä käytetään muotoa jopa grundtvigilaisuus. Haluan "third opinionia". --Höyhens (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 09.24 (EET)

Ainakaan grundtvigilaisuus ei kai sulje tuota pois, vrt. darvinismi, shovinismi.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 11.13 (EET)
Itse kirjoittaisin ihan suomalaisittain eli ilman heittomerkkejä. Perusteitakin löytyy useita:
  • Kotuksen viralliset ohjeet (, joihin em. käyttäjä viittaa) antavan mahdollisuuden: "Jos kirjoitusasultaan konsonanttiloppuisen vieraskielisen sanan ääntöasu ei ole kirjoittajan tiedossa tai kohtuullisin vaivoin selvitettävissä, päätteen voi liittää sanaan sidevokaalin i avulla." Aika harva osaa Suomessa tanskaa. Kotuksen ohje nro 510.
  • Asiantuntija Korpela ottanut tanskan kielen erikseen esille: "Esimerkiksi nimi ”Ålborg” voi ääntyä tanskassa vokaaliloppuisena, suunnilleen ”olbo’o”, ja teoriassa oikea taivutustapa olisi tällöin ”Ålborg’ssa”. Tämä olisi kuitenkin niin outoa suoma­lai­sil­le, että käytännössä sana kirjoitetaan ikään kuin se ääntyisi g-loppuisena, kuten se suo­ma­lai­sen suussa lähes aina ääntyykin. Siis: ”Ålborgissa”." Korpela: Tanskalaisten nimien ääntymätön loppukonsonantti
  • Heittomerkitön ilmaus näyttää olevan Suomen kasvatusopillisissa piireissä laajassa käytössä. Voitaneen puhua vakiintuneesta kirjoituasusta: Google-haku: grundtvigilainen pedagogiikka).--Huhdanjo (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 11.22 (EET)
Ensimmäinen kohta vaikuttaa oikealta. Yksityishenkilö Korpela on yksityishenkilö, ja sen takia siihen mitä hän sanoo, voidaan tulla paremmin kotuksen ohjeesta, koska Korpelan muut perustelut asialle ovat (yleensä hyvin informoidun ja fiksun) yksityishenkilön näkemyksiä. Kolmas ei mielestäni päde, vaan on eri asia, pohjautuen esimerkkeihin, jotka jo esitin yllä. Mutta koska ensimmäinen perustelu on oikea, niin muoto on mahdollinen. Oma kysymyksensä on, kumman tulisi olla ensisijainen, jos molemmat ovat mahdollisia, mutta koska nyt lähdettiin liikkeelle ohjauksesta, niin siitä riippumatta ainakin ohjaus on mahdollinen.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 11.42 (EET)
On totta, kuten Urjanhai toteaa, että johdoksesta (gruntvigilaisuus) ei välttämättä voi paljonkaan päätellä itse kantasanan taivutuksesta. Johdokset usein mukautuvat vastaanottajakieleen voimakkaammin kuin erisnimet. Toisaalta yhtä lailla voi kirjoitusasun vakiintuneisuutta [kasvatusopillisissa piireissä] tutkia vaikka erisnimen genetiivin osalta: Google Scholarissa Gruntvigin 51 kpl, versus Gruntvig'n ei yhtään. --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 11.53 (EET)
Tätä voidaan hyvin perustella yllä lainatulla Kotuksen ohjeella. Toisaalta, jos oikea tanskankielinen ääntämys on tuo, toinenkaan muoto ei ole väärä, ja ohjaus voidaan säilyttää. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 11.58 (EET)
Niin siis ohjauksen voi jättää, mutta ohjauksen luoja haluaisi muuttaa kaiken > "Grundtvig'n" eli heittomerkilliseen suuntaan. Myös ohjauksen. Tähän toivottaisiin konsensusta. --Höyhens (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 14.21 (EET)
Helpoin, yksinkertaisin ja siistein tapa kirjoittaa otsikko on Grundtvigin kirkko, koska se menee suomalaisen ääntämyksen mukaan, ja niin kai se oli ennenkuin nimimerkki Käyttäjä Grudtvig siihen sotkeutui. Tai suomalainen siis ääntää kai Grundtvikin kirkko, mutta se taas on suomalaisten ikimuistoinen ongelma. Muista ohjauksia mielinmäärin. --85.76.148.70 5. maaliskuuta 2017 kello 15.12 (EET)
Sidevokaalinen muoto -in lienee paras ratkaisu ensisijaisena kirjoitusmuotona, kuten edellä on ehdotettu. Heittomerkilliset muodot voivat olla ohjauksena. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 15.17 (EET)
Kun ny aloituksessa mainittiin ne ikivanhat tietosanakirjat, niin katsoin kuriositeetin vuoksi, miten Pieni tietosanakirja taivuttaa itse erisnimeä: siellä [2] gruntvigilaisuus on N. F. S. Grundtvigin aloittama kirkollinen liike. (Ei sillä, että 1920-luvun oikeinkirjoitus paljon osviittaa antaisi nykykirjoitukseen. Monet’n ohjeeseen on tullut sittemmin muutoksia.) --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 15.44 (EET)

Sanat darvinismi Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: darvinismi. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370. eli darwinismi Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: darwinismi. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370. viittaavat nimeen Darwin ['dɑːwɪn] ja sovinismi Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: sovinismi. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370. nimeen Chauvin ['ʃɔvɛ̃] sekä marksilaisuus Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: marksilaisuus. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370. ja marxilaisuus Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: marxilaisuus. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370. nimeen Marx [ˈmaɐ̯ks].

Tanskankielistä nimeä Grundtvig ei tietenkään voi lausua suomeksi "[grundtvig]" eikä ruotsiksi "[ˈɡrɵntviːg]", vaan tanskaksi [ˈɡʁɔndʋi] (ehkä lievennys [gronvi] myös menettelee). Niinpä ainakin pyhäkkö on Grundtvig’n kirkko [ˈɡʁɔndʋi]n -/([gronvi]n -). Ei kuitenkaan liene väliä, onko heittomerkkinä tai '.

Sitten on vielä ratkaistava, miten kirjoitetaan ja lausutaan: grundtvigilaisuus vai grundtvig’laisuus. Kun nimi viittaa nimeen Grundtvig [ˈɡʁɔndʋi] ([gronvi]), niin silloin tanskan ääntämystä merkitsevä nimiasu grundtvig’laisuus on paikallaan. Onhan se helpompi ja lyhyempi ääntääkin kuin "tanskaa suomeksi" "grundtvigilaisuus", jolloin pitäisi myös huomioida d ja t erikseen.

Ei vieraskielisiä sanoja pidä ääntää suomeksi vaikkapa saks. Grundig "[grundig]" ja Leipzig "[leiptsig]", vaan ['grundɪç]] ja [ˈlaɪ̯pts͡ɪç]. --N. F. S. Grundtvig (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 23.28 (EET) (edit poistettu ref-tagit --raid5 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 00.43 (EET))

Islantilaiset henkilöt[muokkaa wikitekstiä]

Oliko meillä valmiiksi jossain ohjeistettu/keskusteltu islantilaisiin henkilöihin viittaamista silloin, kun heillä ei ole sukunimiä? Viittaamistyyli tuntuu meillä vaihtelevan, Ólafur Ragnar Grímssonista meillä kirjoitetaan "Ólafur aloitti poliittisen uransa...", mutta Aníta Hinriksdóttirista "Hinriksdóttir sijoittui 2016 viidenneksi..." – Islantilaisten oma käytäntö tietysti olisi puhua etunimellä Anítasta eikä patronyymillä Hinriksdóttirista. Taustaksi: Ainakin joskus Yleisradio kirjoittaa etunimellä [3] "Sigmunduria ja hänen vaimoaan epäillään veronkierrosta". Kielikellon artikkeli Islantilaiset nimet. --Jmk (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 00.21 (EET)

Uudemmassa Kielikellon artikkelissa Sukunimettömät islantilaiset Pirjo Mikkonen toteaa: ”Huonoin vaihtoehto on pelkkä patro- tai matronyymi, sillä sehän on oikeastaan vain lisänimi.” Kirjoittaja arvelee tosin myös pelkän etunimen käytön johtavan hämmennykseen ja suosittelee koko nimen käyttöä, mutta ehkä hämmennys johtaisi oppimiseen. --Silvonen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 06.42 (EET)
Enwikissä hämmennystä on torjuttu artikkelin alkuun lisättävällä mallineella {{Icelandic name}}, esim. artikkelissa Vigdís Finnbogadóttir: ”This is an Icelandic name. The last name is a patronymic, not a family name; this person is referred to by the given name Vigdís.” --Silvonen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 06.50 (EET)

Samaa aihetta sivuavasti, sama ongelma toistuu myös muissa kielissä. Esimerkiksi onko Osama bin Laden pelkästään Osama vai bin Laden, eli siis Ladenin poika. Jos käytetään jälkimmäistä, onko oikea kirjoitusasu "ibn Laden" "bin Ladenin" sijaan? J.K Nakkila (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 06.58 (EET)

Yksityiselämä – henkilökohtainen elämä[muokkaa wikitekstiä]

Katsoin ohjetta Artikkelimalli/henkilö, mutta siellä ei ollut kerrottu muuta otsikkoa kuin Elämä. Kahvihuoneen arkistossa oli keskustelu Yksityiselämä, en löytänyt sieltä selvää vastausta. Miten toimitaan nyt kaksi vuotta myöhemmin? Eräs mielipide vanhassa keskustelussa oli, että osion nimi on minimaalinen ongelma. Minimaaliset ongelmat toistuvat kuitenkin usein eivätkä edistä artikkelien kehittämistä. Esimerkkinä tästä muutin väliotsikon mielestäni parempaan suuntaan Yksityiselämä → Henkilökohtainen elämä. [4] Tästä kului vajaa viikko, jolloin Vadelmavene muutti (ainoana muutoksena, ilman yhteenvetoa) väliotsikon mielestään parempaan suuntaan Henkilökohtainen elämä → Yksityiselämä. [5] Voisiko artikkelipohjaan tai muuhun sopivaan ohjeeseen lisätä pääasiallisesti käytettävän ja tilanteen mukaan aiheeseen sopivampia muita otsikoita? --raid5 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 19.24 (EET)

Suomeksi puhuttaessa uran rinnalla ihmisellä on yksityiselämä. Sellaiset sanakirjakäännökset kuin henkilökohtainen elämä tulisi siirtää viemäriin. --85.76.104.97 13. maaliskuuta 2017 kello 20.05 (EET)
Tätä on joku jo työkseen miettinyt. Kielitoimiston sanakirjassa on hyvät määritelmät sanoille yksityinen ja henkilökohtainen Sanakirja. Yksityinen = yleisen, julkisen, yhteisen vastakohtana: henkilökohtainen, omakohtainen, yksityis-, "privaatti". Aika hyvin sanottu mielestäni. --Huhdanjo (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 21.22 (EET)
Yksityiselämä eli "ei-julkinen" elämä on se, mitä tässä haetaan. Jokaisen elämä on toki henkilökohtainen, ellei sitten satu elämään jonkun toisen elämää.--Tanár 13. maaliskuuta 2017 kello 22.28 (EET)
Kiitos vastauksista. Yksityiselämä voitti ja henkilökohtainen elämä siirrettiin viemäriin. Yksityiselämä on nyt väliotsikkona, kunnes joku sen muuksi muuttaa. Tämä on minulle siihen asti selvää, kysyn sitten lisää. --raid5 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 23.42 (EET)
Yksityiselämä on yleensä oikea termi jota haetaan. Mutta joidenkin henkilöiden kohdalla voisi teoriassa joskus olla oma osio myös "henkilökohtaiselle" tai "omalle" elämälle. Kyseessä on silloin esimerkiksi henkilö, jonka tietosanakirjamerkittävyys tulee siitä, että hän on jonkun tunnetun henkilön "oikea käsi", esimerkiksi vaimo tai muu kumppani tai avustaja. Silloin artikkeli kertoo ensisijaisesti hänen urastaan toisen henkilön rinnalla, ja osio "henkilökohtainen elämä" kertoo niistä vähäpätöisemmistä henkilökohtaisista asioista, jotka eivät liity siihen toiseen henkilöön. --Savir (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 07.00 (EET)

SuomiAreenasta[muokkaa wikitekstiä]

Tavallaan suomeen ja Suomeen ovat tulleet jäädäkseen erilaisten yritysten tai tapahtumien nimet, jotka vakiintuvat, vaikka eivät ole puristien mielen mukaisesti kirjoitetut. Yksi esimerkki on tunnettu tapahtuma SuomiAreena. Vaikka tämä onkin jonkinlainen ikuisuuskysymys, niin rupesin tässä miettimään, onko maailman tapahtumia kohtalaisen neutraalisti ja kattavasti koosteeksi keräävä verkkotietosanakirja (Wikipedia) nyt sellainen paikka, jossa pitää tunnettu nimi häivyttää vain kielenhuollon vuoksi: [6]. En itse olisi mennyt muuttamaan nimeä ainakaan kautta koko tekstin. --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 10.53 (EET) Lisäys: Artikkelin keskustelusivulla selvitin siirtohistoriaa laajemmin. Joka tapauksessa pitäisi keskustella siitä, mikä artikkelin nimeksi päätetään, koska nyt se muuttaa nimeään kerran vuodessa. --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 11.19 (EET)

Kotuksen nimioppaan perusteella tuo lienee ihan selkeästi Suomi-areena. Nimi on suomenkielinen, niin siihen ei sovelleta minkään muun kielen kielioppisääntöjä ja koska se alkaa erisnimellä niin siihen tulee väliviiva ja toista sanaa ei kirjoiteta isolla, koska se ei ole nimi. Siellä on myös oma kappaleensa tuotenimien normalisoinnista jonka sisältö on suurinpiirtein se, että ne saa normalisoida juoksevassa tekstissä. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 11.26 (EET)
Vakiintuneella tai tapahtuman itsensä käyttämällä nimellä ei ole mitään väliä. Artikkelin nimen tulee noudattaa suomen kielen kielioppisääntöjä, jos nimi tai aihe on pääosin suomenkielinen. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 15. maaliskuuta 2017 kello 12.28 (EET)
Erisnimien kohdallahan ei välttämättä noudateta kielioppisääntöjä, ei ainakaan Wikipediassa. Esimerkiksi ihmisten, maantieteellisten kohteiden, yritysten, järjestöjen ja tuotemerkkien nimillä on olemassa viranomaisten ylläpitämiin rekistereihin merkityt viralliset muodot, jotka eivät välttämättä noudata kielioppia. Wikipediassa on yleensä lähtökohtaisesti käytetty ainakin artikkelin nimissä virallisia nimiä eikä niistä tehtyjä kieliopillisesti puhtaita väännöksiä, joita Kotus pääosin suosittaa. Kysymyshän on tässä nyt siitä, kuuluvatko myös tapahtumien nimet tähän joukkoon ja kuinka "virallinen" tapahtumanjärjestäjän itsensä käyttämä nimi tai sen kirjoitusasu yleensä voi olla. Kotuksen ohje näyttäisi kuuluvan "Tapahtuman tai kampanjan nimeä kirjoitettaessa voi noudattaa yleiskielen oikeinkirjoitussääntöjä, vaikka järjestäjä kirjoittaisikin nimen omalla tavallaan" (siis ilmeisesti voi noudattaa, mutta ei ole pakko?). Tässä nimenomaisessa tapauksessa epäselvyyttä on aiheuttanut se, että suomalaisissa tiedotusvälineissä mikään nimen muoto ei ole täysin vakiintunut, eli SuomiAreenaa ja Suomi-areenaa on kumpaakin käytetty, ensinmainittua ilmeisesti jopa enemmän. Jos artikkelin nimeksi täällä valitaan Suomi-areena, niin se ilmeisesti merkitsee sitten sellaista periaatelinjausta, että tapahtumilla ei ole "virallisia nimiä", joista tietosanakirjan tarvitsisi piitata. --Risukarhi (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 12.48 (EET)
Nämä mainos- ja viestintätoimistoissa luodut nimikikkailut saavat usein sellaisia muotoja, että niiden muistaminen ja osaaminen vaatii erikoistaitoja. Sen lisäksi ne muuttuvat muutaman vuoden välein, milloin milläkin tavalla. Yle ei ole mikään edustava esimerkki huonoimmista kirkkailuista, mutta kun se tuli mieleen niin otetaan se tähän: oikeasti se on Yleisradio, mutta siitä näkyi pitkään muotoa YLE, nyt se kirjoitetaan kyseisen osakeyhtiön sivulla yle. Pitääkö Wikipedian juosta näiden vaihtuvien ilmeiden mukaan? --Abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 13.10 (EET)
Wikipedia itse asiassa juoksee. Täällä on ainakin yksi käyttäjä, joka muuttaa kaikkien tv-kanavien ja tv-yhtiöiden nimien kirjoitusasua koko Wikipedian läpi joka kerta, kun kirjoitusasua brändityöryhmä muuttaa. Yle on erinomainen esimerkki täysin labiilista nimestä Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 13.14 (EET)
Smaugin mielipide on vuoden 2011 nimeämisohjeen vastainen, joten se ei ainakaan ole pätevä. Tässä on siis rautalangasta väännettynä kysymys siitä, että mainitun artikkelin keskustelusivulle tekemäni aikajanan mukaan nimi on muuttunut labiiliksi ja nimenmuutokseen on annettu hyvät perusteet joka kerta kun sivua on siirretty. Lisäksi on todettu, että suomen yleiskieltä käyttävissä lähteissä esiintyy molempia muotoja. Ei siis voi olla niin, että kyseessä on jonkinlainen "vaihtoehdoton fakta". Nythän on niin, että ymmärtääkseni Wikipediassa pyritään pääosin noudattamaan Kotuksen ohjeita paitsi silloin, kun yhteisö on erikseen päättänyt jostain Wikipedian käytännöstä. Käytäntöteksti antaa tukea kummallekin nimivaihtoehdolle, joten asiasta pitäisi päättää "tapauskohtaisesti" kuten käytäntötekstissä lukee. Nyt sivun siirtely kerran vuodessa ei vaikuta olevan kovinkaan hallittua. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 13.05 (EET)
Äänestys koski yritysnimiä eikä tapahtumien nimiä. Kielitoimiston ohjepankin mukaan ”Tapahtuman tai kampanjan nimeä kirjoitettaessa voi noudattaa yleiskielen oikeinkirjoitussääntöjä, vaikka järjestäjä kirjoittaisikin nimen omalla tavallaan” [7]. Äänestyksessä vastustajiin kuului ainakin kielenhuollon tuntijoita (Abc10, Ulrika) ja yksi harvinaisista käyttäjistä, jota voi sanoa oikeaksi tietosanakirjatoimittajaksi (Esamatti1). Artikkelin siirron teki kielenkäytön ammattilainen. Kummallista olisi, jos joku huolellinen käyttäjä kirjoittaisi yleisen oikeinkirjoitusohjeen mukaan ja sitten saisi tietää, että joku yhteisön osa on joskus päättänyt toisin. Hyvä että päätetään, mutta huonoksi osoittautuneita päätöksiä voidaan tarkastella uudelleen. --Thi (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 13.22 (EET)
Minun mielestäni on melko selvää, että ohjetta voi laajentavasti tulkita myös vakiintuneisiin tapahtumiin. Ei ole paljon eroa sillä, onko kyseessä monivuotinen yritys tai monivuotinen tapahtuma. Periaatekysymys on sama, ja yhteisön ohjetta kannattaa tulkita tarpeen mukaan. Wikipediassa on kuitenkin päätöksentekotapana näennäisen tasapuolinen äänestys silloin, kun päätöksentekotavaksi on valittu nimenomaan äänestys. Ei silloin voi sanoa, että vähemmistö on oikeassa, kun vähemmistössä on laadukkaampia ihmisiä kuin enemmistössä. Ei tuollaisesta katsantokannasta seuraa kuin harmia. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 13.28 (EET)
Käyttäjät ovat sivuseikka. Ei ajoittaisesta harkinnasta ja tarvittaessa asianmukaisesta prosessista ole harmia. --Thi (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 14.57 (EET)
Kun ajoittainen harkinta ja asianmukainen prosessi johtavat molemmat samaan, oikeaan lopputulokseen, ne ovat hyviä. Kun saavutettu lopputulos poikkeaakin oikeasta lopputuloksesta, vähemmistöön jäävät ovat oikeassa. Noinhan tuo menee. Kiva nähdä asia myös rivien väliin kirjoitettuna. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.02 (EET)
Itseään korjaavasta prosessistahan pitäisi olla kyse eikä mistä tahansa väittelystä. --Thi (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 15.21 (EET)

Kiinalainen kylä[muokkaa wikitekstiä]

Voiko sanoa, että Kiinassa sijaitseva kylä on "kiinalainen kylä"? Ei ainakaan parasta mahdollista suomea. Tuli vaan esille, kun Wikidatassa botti oli lisännyt sen aika moneen Kiinassa sijaitsevaan kylään suomenkieliseksi kuvaukseksi. Englanninkielinen kuvaus noissa on "village in China". Pyydänkö bottia muuttamaan nuo parempaan muotoon ("kylä Kiinassa"), vai onko tuokin kielellisesti ymmärrettävissä? Stryn (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 16.52 (EET)

Ehkä "kylä Kiinassa" voisi olla selvempi. Kun Kiinassa asuu kuitenkin paljon muitakin kansallisuuksia kuin kiinalaisia, niin silloin ei tulisi epäselvyyttä tästä kun mainittaisiin vain sijainti maan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 16.55 (EET)
Muistaakseni en edelleenkään ole antanut lupaa bottien käyttöön Wikipediassa. --Esamatti1 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 20.47 (EET)
Onneksi tässä ei ollut kyse Wikipediasta. Stryn (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 21.05 (EET)

Ilman muuta "kylä Kiinassa", "kiinalainen kylä" voi tarkoittaa periaatteessa mitä tahansa kylää, jossa asuu kiinalaisia, vaikkapa Mongoliassa. Ja kuten Urjanhai jo sanoikin, kaikki Kiinan kylät eivät välttämättä ole kiinalaisia..--Tanár 15. maaliskuuta 2017 kello 22.39 (EET)

Stealth game suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Stealth game on siis videopelilajityyppi. Tietääkö / keksiikö joku tuolle jonkun järkevän suomennoksen? Vai tulisiko artikkeleissa käyttää tuota englannin kielistä termiä? Itse en äkkiseltään mitään järkevän kuulosta suomennosta keksinyt. --4shadoww (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 18.08 (EET)

Hiiviskelypeli--MAQuire (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 18.09 (EET)
Onhan tuo hiiviskelypeli vakiintunut suomenkieleen jo aika hyvin, joten jatkakaamme sillä. --OneMember (keskustelu) 20. maaliskuuta 2017 kello 13.54 (EET)

Suolahti: Oikeinkirjoitus[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia: Suolahti: Siirretty artikkelin keskustelusivulle.  –Kommentin jätti Teakoo (keskustelu – muokkaukset) 22. maaliskuuta 2017 kello 12.44‎ (EET)