Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Keskustelua kestoajan merkitsemisestä[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi täälläkin, että kestoajan merkitsemisestä (ja vähän muustakin) keskustellaan parhaillaan sivulla Keskustelu ohjeesta:Merkitsemiskäytännöt#Keston merkitseminen. --Silvonen (keskustelu) 26. toukokuuta 2017 kello 07.51 (EEST)

Kuinka kirjaviite lisätään tässä tapauksessa?[muokkaa wikitekstiä]

Kirjan ovat kirjoittaneet Peter von Bagh sekä Ilpo Hakasalo. Kuinka nimet kirjoitetaan kirjalähteeseen? Onko se "Von Bagh, Peter; Hakasalo, Ilpo", "Bagh, Peter von; Hakasalo, Ilpo" vai jokin muu tapa? Olen nähnyt engl. Wikipediassa kahden kirjailijan teoksia käsittelevien lähteiden sisältävän tuon kaksoispilkun, jolloin olen itsekin alkanut sitä käyttämään. Mutta sitten tuli mieleeni, että englannin kielellä voi hyvinkin olla eri kirjoitustapa kuin suomeksi. Käytetäänkö tuota kaksoispilkkua siis suomen kielellä ja kirjoitetaanko nimet tyyliin "Von Bagh, Peter" vaiko "Bagh, Peter von"? --Sullay (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 05.07 (EEST)

Katso [1]. Eli sen mukaan Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo. Etuviitteellisten sukunimien aakkostus kts. [2].--Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 05.38 (EEST)
Puolipisteen ja et-merkin ohella nimien väliin voi ilmeisesti laittaa myös ajatusviivan (mainitaan esimerkkinä ajatusviivan käytöstä täällä). Jos kirjoittaa tekijöiden nimet muodossa "Etunimi Sukunimi", niin silloin tietysti tavallinenkin pilkku riittänee. --Risukarhi (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 12.31 (EEST)
Mallineen ohjeessa on &-merkki, puolipiste ei ole riittävän selvä ja ajatusviivaa ei saa suoraan näppylöiltä. Yleensä WP:ssä on tarkoitus tehdä rutiinit samalla tavalla ja säästää ylimääräinen puhku de facto asiaan eli muokkaamiseen. Tästä samasta asiasta keskustellaan vuosittain vuodessa, mutta mitään uusia raikkaita ajatuksia keskusteluun ei yleensä tule. Aikaisempia keskusteluja on käyty muun muassa kahvihuoneissa tekijänoikeudet, kielenhuolto, käytännöt ja myös käyttäjän keskutelusivulla.--Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 19.25 (EEST)
Noiden keskustelujen lopputulos on yleensä aina ollut se, että yksimielisyyttä oikeista merkintätavoista ei ole saavutettu, joten vaihtoehtoiset merkintätavat on käytännössä aina sallittu artikkeleissa. Tärkeintä on, että lähdeviitteet on merkitty ymmärrettävästi ja selkeästi ja että niistä löytyvät oleelliset tiedot (ja on vielä plussaa, jos ne ovat ainakin yksittäisen artikkelin sisällä yhdenmukaisesti ja noudattavat ainakin jotain lähdeviite-etikettiä). Valmista viitemallinetta käytettäessä sen ohjeen noudattaminen on tietysti aina turvallinen lähtökohta. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 15.26 (EEST)
Käytännössä näyttää silti olevan niin (=de facto) että tiedot lisätään niin kuin ne lähteessä lukee: etunimi+sukunimi. Näyttääkin paremmalta. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 08.57 (EEST)
Riippuu vähän käyttötarkoituksesta ja siitä keltä kysytään. Pääsääntöisesti tietokirjallisuudessa lähdeluettelossa aakkostetaan sukunimen mukaan sukunimi+etunimi, kun taas viitteissä voidaan kirjoittaa muodossa etunimi+sukunimi. Minusta meilläkin voitaisiin mennä tällaisella käytännöllä, tosin sitähän en itse pääte. Eli esimerkiksi artikkelissa Sierra Leone heti siinä lähteet-otsikon alla on lähdeluettelo aakkostettuna muodossa sukunimi+etunimi, mutta mahdollisissa yksittäisviittauksissa viitteet-otsikon alla muodossa etunimi+sukunimi (toki lähdeluettelo teoksiin viitattessa ei tarvitse kuin sukunimen ja sivunumeron tai jotain vastaavaa). --PtG (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.47 (EEST)
Käytännössä kirjaviitteet voidaan ottaa valmiina toisesta artikkelista: siitä missä muistaa aihetta aiemmin käsitellyn tai joka toimii LA/HA/SA-arvioituna esikuvana. Esimerkiksi kotimaisen kirjallisuuden kohdalla on usein nopeinta katsoa tiedot Fennicasta, jossa sukunimi on valmiina ensin. Näissä tapauksissa etunimen kääntäminen vain hidastaa muokkaamista. Jos taas kirjoittaa viitteen ensi kerran suoraan artikkeliin, muokkaaja toimii kuten hänelle itselleen on nopeinta. --Thi (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 12.23 (EEST)
Ei tämä mitään kilpajuoksua ole, vaan lopputulos ratkaisee. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 12.31 (EEST)
Juuri siksi sukunimi, etunimi on paras tapa. --Thi (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 12.42 (EEST)
Mitähän etua siitä nyt olisi. Lähinnä ilmeisesti siis (vahvasti) makuasia. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 13.04 (EEST)
Muistutan tässä kahdesta seikasta, jotka eivät ole vielä tulleet esille. Takaperoisista kirjoittajanimistä on aiheutunut hankaluutta, kun hakee Wikipediasta täsmähaulla henkilönimiä, sillä ne käävät tietenkin pois tuloksista. Toinen ongelma liittyy erityisesti usean tekijän tekijälistaan, nimittäin että on vaikea saada selvää, mikä on kenenkin etunimi, kun siinä on välimerkkeinä pisteitä, pilkkuja ja kaksoispisteitä. Etunimi-sukunimi-järjestys näyttää henkilön nimen selkeänä ja oikein. Tässä minulle tärkeimmät perustelut käyttää loogista järjestystä. Pienempi peruste - mihin Thi käänteisesti viittaakin - on, että verkkoletien artikkelista on helppo kopioida tekijän nimi ja liittää se paikalleen. Kirjalähteethän sen sijaan ovat yleensä paperisia, joten manuaaliseen kirjoittamiseen on turvauduttava joka tapauksessa. --Abc10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 14.08 (EEST)
Käytännön mukaan kirjaviitteessä tekijät erotetaan &-merkillä järjestyksessä etunimi, sukunimi → sukunimi, etunimi. Jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, merkitään ensimmäinen tai tärkein sekä ”et al.” --raid5 (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 19.09 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2017 kello 21.52 (EEST)
Käytännössä käytäntöjä on hyvin monenlaisia, eikä yhtä harvoin käytettyä tapaa voi siksi julistaa sen virallisemmaksi kuin muita. Pystyyn kuolleita ohjeita on turha julistaa vaan kirjoitetaan niin kuin lähteessä lukee. Jos on kovin monta tekijää, ne kannattaa selkeyden vuoksi kirjoittaa etunimi ensin. ---85.76.82.153 31. toukokuuta 2017 kello 07.11 (EEST)
Arvostan mielipidettäsi asiasta, kyse ei kuitenkaan ollut ohjeesta, vaan käytännöstä. Jos haluat keskustella käytännön muuttamisesta, niin täällä on keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Jos taas haluat vaikuttaa käytäntöihin, niin sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus. En ole kuullut muista käytännöistä. Voisitko laittaa niihin linkin? --raid5 (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 20.26 (EEST)
Luitkohan nyt ihan oikein tuon järjestyksen...?? --Lax (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 09.33 (EEST)
Hyvä huomio sinulta. Luin oikein, mutta kirjoitin huolimattomasti väärinpäin. --raid5 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2017 kello 21.52 (EEST)

Kuinka kirjoitetaan tässä tilanteessa?[muokkaa wikitekstiä]

"Hänen äitinsä on afrikkalais-espanjalais-englantilainen ja isänsä skotlantilais-argentiinalainen" vaiko "Hänen äitinsä on afrikkalais-espanjalais-englantilainen ja isä skotlantilais-argentiinalainen"? –Sullay (Asiaa?) 31. toukokuuta 2017 kello 04.25 (EEST)

Periaatteessa kumpikin käy, mutta possessiivisuffiksin käyttö on ihan normaalia kielenkäyttöä de facto ja sen on tyylikästä olla molemmissa.--Htm (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 04.48 (EEST)
Kiitoksia! –Sullay (Asiaa?) 2. kesäkuuta 2017 kello 17.59 (EEST)

Kirjoitetaanko EP-levyn nimet kursiivilla?[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitetetaanko siis Esimerkki EP vaiko Esimerkki EP? –Sullay (Asiaa?) 2. kesäkuuta 2017 kello 18.00 (EEST)

Varmaan kursiivilla kuten albumitkin. Stryn (keskustelu) 2. kesäkuuta 2017 kello 19.11 (EEST)
Okei. Mietin, koska EP-levyjen nimiä sisältävissä artikkeleissa on yleensä aika fifty-fifty laitettu. Joissakin kursiivi, toisissa taas ei. –Sullay (Asiaa?) 2. kesäkuuta 2017 kello 19.33 (EEST)
Puolet muotoiltu eri tavalla kuin pitäisi. Botille töitä? --raid5 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2017 kello 23.22 (EEST)
Ehdottomasti. Näyttää aika hölmöltä, kun albumien nimet ovat kursiivilla ja yhtäkkiä EP-levyjen nimet rävähtävät kaikki kirjoitettuna tavallisesti. –Sullay (Asiaa?) 3. kesäkuuta 2017 kello 08.15 (EEST)
Taitaa olla aika mahdotonta botilla tunnistaa mitkä ovat EP:tä, mitkä albumeita, mitkä singlejä tai kappaleita. Olen törmännyt myös useisiin artikkeleihin, joissa kappaleet on kursivoitu, vaikka ne pitäisi olla kaarevien lainausmerkkien sisällä. Stryn (keskustelu) 3. kesäkuuta 2017 kello 17.11 (EEST)
Miksi kappaleet pitäisi merkitä kaarevien lainausmerkkien sisään? Eikö nissä voisi käyttää kursivointia, kuten teoksissa yleensäkin. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 3. kesäkuuta 2017 kello 17.24 (EEST)
En tiedä muuta kuin ohjeen, jota olen noudattanut. Stryn (keskustelu) 3. kesäkuuta 2017 kello 20.49 (EEST)
Launausmerkkien käyttö kappaleissa (runoissa, novelleissa) on yleinen käytäntö muuallakin kuin Wikipediassa, joten sitä on syytä noudattaa. Abc10 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2017 kello 09.54 (EEST)

Epämerkittävä[muokkaa wikitekstiä]

Asia kuuluu tietenkin käytäntöihinkin eikä vain kielenhuoltoon. Minusta on jo kauan tuntunut siltä että tämä sana on jotain wikislangia, joka ei ole yleisessä käytössä. Merkityksetön on taas tähän käyttöön liian indifferentti. Sitten välähti muistilokerosta, että oppikoulussa tällaisesta käytettiin mimitystä ei merkittävä; se taipuukin kätevästi: "Tätä asiaa ei ole todettu merkittäväksi" TAI "Tämä asia on todettu ei merkittäväksi". Saattaisin itse jopa suosia jälkimmäistä. Suosittelen ainakin muutosta ja irtiottoa epäsuomalaisesta sanasta "epämerkittävä". --Höyhens (keskustelu) 4. kesäkuuta 2017 kello 19.24 (EEST)

Yleensä Wikipediassa pitää vastustaa kaikkea muutosta ainoastaan vanhasta tottumuksesta. Mielestäni epämerkittävä on kuitenkin selkeämpi ilmaisu: jokin on ei merkittävä (ei ole merkittävä) – jokin on epämerkittävä. --raid5 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2017 kello 21.25 (EEST)
Onhan se tavallaan wikislangia, mutta "epä-" on ihan suomalainen yhdyssanojen alkuosa, joka ilmaisee käsitteen vastakohtaa. --PtG (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 07.34 (EEST)
'Epä-' tarkoittaa vastakohtaa, ja 'ei-' tarkoittaa 'jotain muuta kuin'. Valinta ehkä riippuu siitä, mielletäänkö merkittävyyskynnyksen alittavat aiheet merkitykseltään nollaksi vai negatiiviseksi. Jos epämerkittävän merkittäyvyysarvo on negatiivinen, silloin oikea sana on ehkä 'epämerkittävä', sillä negatiivinen on positiivisen vastakohta. Mutta jos epämerkittävän merkittävyysarvo on lähellä nollaa tai tasan nolla, eikä "negatiivista merkittävyyttä" ole olemassa, oikea sana on ehkä 'ei-merkittävä', sillä siihen kuuluu neutraalikin. Esimerkiksi 'epäamerikkalainen' tarkoittaa jotain, joka on ristiriidassa amerikkalaisuuden kanssa, mutta 'ei-amerikkalainen' mitä tahansa joka ei ole amerikkalaista, kuten 'eurooppalainen'. --Savir (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 08.16 (EEST)
Kielitoimiston sanakirjassa on ilmaisuille varsin tekninen selitys:
  • "epä- alkuosana yhdyssanoissa, jotka ilmaisevat tav. jälkiosan ilmaiseman käsitteen vastakohtaa (epäaito, epäluotettava, epämuodollinen)"
  • "ei- alkuosana yhdyssanoissa, jotka ilmaisevat jälkiosan ilmaiseman käsitteen ulkopuolelle jäävää: muu paitsi, muunlainen kuin, kaikki muut kuin (ei-asiantuntija, ei-eurooppalaiset maat, ei-sosialistiset puolueet, ei-toivottu raskaus)"
Kielikellossa pöyritellään vähän enemmän: Kielikello 2010. Tässäkään asiassa ei ole absoluuttista totuutta. Mutta ei-ilmaus on ehdottomampi, kun taas epä-sana on lievempi, jopa diplomaattinen, ainakin poliitikkojen ilmaisusssa epätosi (vs. valhe). --Huhdanjo (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 08.40 (EEST)
Tuota Kielikellon artikkelia voidaan soveltaa myös meille. Merkittävän vastakohtana merkityksetön on huomattavasti vahvempi kuin epämerkittävä, vaikka periaatteessa sanat tarkoittavatkin hieman samaa asiaa. --PtG (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 08.52 (EEST)
Samaa mieltä. "Merkityksetön" on suorastaan mitätöivä. --Abc10 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 09.20 (EEST)
Mielestäni tässä ei ole sellaista epäkohtaa, joka pitäisi korjata. --Lax (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 09.37 (EEST)

kansalaisuus, ei kansallisuus[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Einstein puhutaan koko ajan oikein kansalaisuudesta ja siis kansalaisuuksista, mutta tietolaatikossa puhutaan virheellisesti eri kansallisuuksista -- vaikka ihmisellä on vain yksi kansallisuus ja se pysyy samana koko elämän aikana -- koska mallineissa henkilö/tieteilijä ja henkilö/pohja on virheellisesti kansallisuus.

Vielä sekavampi on Malline:Kirjailija, jossa erikseen lukee "kansallisuus Tällä hetkellä parametrina on kansallisuus, joka kuitenkin tulostuu kansalaisuutena." Eli Jörn Donnerin artikkelissa lukee "Kansalaisuus suomalainen" ja sama virhe on kaikkien kirjailijoiden artikkeleissa, vaikka aiheesta kiinnostuneille on selvä, että Donnerin kansalaisuus on Suomi ja merkintä suomalainen on yksinkertaisesti kielivirhe. --Espoo (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 06.50 (EEST)

Lukemista tylsiin hetkiin löytyy kahvihuoneen arkistosta: Kansalaisuus – kansallisuus ja keskustelusivuni arkistosta Kansallisuus ja kansalaisuus. --raid5 (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 16.59 (EEST)
Ja noiden keskustelujen pohjalta näyttäisi tämmöinen korjausprojektisivu perustetun Wikiprojekti:Mallineet/Linjaukset/Tietolaatikon tyylit/kansallisuus-kansalaisuus. Tosin projektisivun luomisen jälkeen ei näyttäisi mitään konkreettista tapahtuneen. Ehkä joku joskus (ping surullisenkuuluisa Käyttäjä:Joku muu). 88.113.105.109 25. kesäkuuta 2017 kello 17.19 (EEST)
Lisäsin taulukkoon lajittelun, jolloin muutosten seuraaminen tai tilanteen arvioiminen on helpompaa. --raid5 (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 17.53 (EEST)

2000-luku[muokkaa wikitekstiä]

Meillä on ilmaisu 2000-luku sekavalla tavalla kahdessa eri merkityksessä sivulla 2000-luku oikealla laatikossa, vaikka toinen meneekin sivulle 2000-luvun ensikymmen. Kuinka usein tämä sekaannus on yleisessä käytössä? Kun tekstissä lukee vuonna 2017 "Pelkästään 2000-luvulla opintotukilakiin on tehty useita kymmeniä muutoksia", kuinka varma voi olla, että kirjoittaja tarkoitti 2000--2010 tai 2000--2017? --Espoo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 00.12 (EEST)

Periaatteessahan mistään ei voi olla varma, mitä kirjoittaja tarkoitti (kirjoittahan on voinut tarkoittaa vaikka vuosia 2000-2006, jos teksti on tehty artikkeliin jo vuosikymmen sitten). Mutta käytännössä tulkitsisin 2000-luvun tarkoittavan koko 2000-lukua vuodesta 2000 vuoteen, jolloin teksti on kirjoitettu. Jos halutaan tarkoittaa vuosisadan ensimmäistä vuosikymmentä, asia pitää käydä muuten selville. Tuossa oikean käden laatikossahan on aivan selvää, mihin 2000-luvulla viitataan, sillä siinä on otsikot "Vuosisadat" ja "Vuosikymmenet". --PtG (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 07.27 (EEST)
Kiitos vastauksesta. Kirjateksti on tältä vuodelta. Onko siis molemmat merkitykset ilmaisusta 2000-luku yhtä paljon yleiskieltä vai onko toinen enemmän puhekieltä? Vastaus on eka, jos ymmärrän Kielitoimiston sanakirjaa oikein. Siinä tapauksessa on jännä, että ei edes korkeasti koulutettu kirjoittaja osannut varoa tätä ongelmaa edes asiatekstissä, vaikka toinen vaihtoehto on paljon pidempi ajanjakso. Varoitetaanko tästä ongelmasta koulussa? (En ole käynyt koulua Suomessa.) Meidän pitää siis selittää tätä ongelmaa molemmissa WP-artikkeleissa. --Espoo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 12.23 (EEST)
Enpä luule, että tässä on sellaista ongelmaa kuin uskot. Käsitykseni mukaan tasasatoja sisältävät ilmaisut kuten 1900-luku, 2000-luku viittaavat käytännössä aina vuosisataan. Vuosisadan ensimmäiseen vuosikymmeneen viitataan erilaisilla tarkentavilla ilmaisuilla kuten "1900-luvun ensikymmen", "1900-luvun alkukymmen", "1900-luvun ensimmäinen vuosikymmen". Kielitoimiston sanakirjassa ei tätä asiaa kovin tarkasti kerrota, mutta eihän sanakirja mikään kielen täydellinen kuvaus olekaan. --Jmk (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 12.30 (EEST)
Ainakin monissa teksteissä se voi aiheuttaa isonkin ongelman. Esimerkkitekstissäni on olennainen tietää onko kyseessä 10 vai 17 vuoden jakso.--Espoo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 12.39 (EEST)
Jos on käytännössä selvää, että se tarkoittaa vuosisataa, niin mikä se ongelma on? Ei ongelmia kannata tekemällä tehdä. --Jmk (keskustelu)
Olen samaa mieltä Jmk:n kanssa, ettei asiaa kannata monimutkaistaa. 2000-luvulla tarkoittaa ensisijaisesti koko 2000-lukua. Ensimmäiseen vuosikymmeneen viitattaessa asia pitää erikseen käydä ilmi, kuten Jmk tuossa yllä mainitsee. --PtG (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 09.50 (EEST)
Onko meidän artikkelinimi 2000-luvun ensikymmen merkki siitä, että molemmat merkitykset eivät ole yhtä "virallisia"? --Espoo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 12.27 (EEST)

Moravia vai Määri[muokkaa wikitekstiä]

Olen sitä ikäluokkaa että käytän mielelläni perinteisiä, suomeksi mukautettuja paikannimiä. Tällä sivulla: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%9An%C4%9Btice-kulttuuri Määri on Moravia ja Ylä-Reinin ryhmä on Upper-Rhine-ryhmä. Onko väärin mukauttaa näitä suomeksi?

Sananiekka57 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 09.10 (EEST) Sananiekka57

Moraviaa näkee kyllä jonkin verran uudemmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa. --Esamatti1 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 09.34 (EEST)
Ei ole väärin mukauttaa. Periaatteessa nykyään suositaan omakielisiä asuja, mutta monille paikoille on vakiintunut suomalainen sovinnaisnimi eli eksonyymi ja niitä voi käyttää etenkin historiallisissa yhteyksissä. Joka tapauksessa "Moravia" ja "Upper-Rhine" ovat englantia, joten ne eivät kuulu suomenkieliseen tekstiin. Ensimmäisestä voidaan käyttää joka suomenkielistä sovinnaisnimeä (eksonyymiä) Määri tai sitten tsekin mukaan Morava. Joennimi Rein on minusta niin tavallinen, että saksankielinen Rhein olisi jo hifistelyä, vaikka periaatteessa mahdollinen.--Tanár 25. heinäkuuta 2017 kello 09.48 (EEST)
Englanninkielisä muotojahan ei tosiaan kuulu käyttää ei-englanninkielisillä alueilla sijaitsevista nimistä, vaan valinta on aina joko paikallista kieltä olevan nimen tai suomenkielisen sovinnaisnimen välillä. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 19.31 (EEST)
Ulkomaisten paikannimien kirjoittamisesta on olemassa (mielestäni hyvä) kirja: Pariisista Papukaijannokkaan, Kotuksen kustantama vuodelta 2013. Opuksessa on perusteelliset suositukset eksonyymien ja endonyymien käytöstä sekä 2 500 nimen eksonyymiluettelo. Morava on suomeksi Morava (s. 129) ja Oberrhein ensijaisesti paikallisella kielellä saksaksi, mutta myös Ylä-Rein on "hyväksyttävä" (s. 137) suomenkielisessä asiatekstissä. Muistelen joskus lukeneeni, että kirja olisi tulossa nettiin, mutta vielä ei näytä löytyvän. --Huhdanjo (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 19.35 (EEST)