Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Taivutuksesta[muokkaa wikitekstiä]

Miten taipuu sana absorptio? Onko se "absorboituu" vai "absorpoituu"? --Styroks (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 07.14 (EEST)

Sana absorptio taipuu toki p:llä, mutta ilmeisesti tarkoitat verbiä (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/absorboitua) absorboitua. Eli B:llä. --PtG (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 07.21 (EEST)
Jep, tätä just hain. Kiitos! --Styroks (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 07.48 (EEST)

Saksankielisten nimien ss ja ß[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi -Ochs (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 17.34 (EEST)

Asiasta toiseen, täällä pitäisi joskus käydä kielenhuoltokeskustelu ß-kirjaimen käytöstä saksankielisissä nimissä. Sehän on perinteisesti ollut tapana korvata suomenkielisessä tekstissä kaksois-s:llä (jopa monissa saksa-suomi-sanakirjoissa ja useimmissa ellei kaikissa suomenkielisissä tietosanakirjoissa), mutta nykyään tässä ei enää olla johdonmukaisia. Aiheesta ei ilmeisesti (ihme kyllä) ole mitään erillistä kielenhuolto-ohjetta olemassa, joten kukaan ei tunnu tietävän, onko ß:llisten nimien "suomalaistaminen" jotenkin vanhentunutta vai edelleen validia. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 12.30 (EEST)

Tämän Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraat kirjaimet pitäisi säilyttää alkukielen mukaisina, eikä ß ole poikkeus. Tilannetta hämmentää ja horjuvuutta aiheuttaa varmaan myös se, että saksan omat oikeinkirjoitussäännöt muuttuivat (ässienkin suhteen) 1996. Lisäksi monet nimet eivät edes noudata oikeinkirjoitussääntöjä. -Ochs (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 13.05 (EEST)
Näkyy se ß tosiaan tuolla taulukossa olevan, mutta tästä aiheesta olisi kiva saada ihan erillinenkin kielenhuolto-ohje, koska esimerkiksi nimien Hess, Gauss, Strauss jne. kirjoittaminen suomeksi ss:llä on hyvin vakiintunut tapa (ja taitaa olla vakiintunut tapa monissa muissakin kielissä). Löysin vuodelta 2009 aihetta koskevan kahvihuonekeskustelun, jossa eräs käyttäjä vetoaa Kielitoimiston kanssa käymäänsä (vanhaan) kirjeenvaihtoon ss-muodon puolesta, tosin ohjeet ovat tietysti ehtineet tuon jälkeen muuttua. Toisaalta Kotuksella itselläänkin on uudehkoja julkaisuja, joissa paikannimien ß on nähtävästi muutettu ss:ksi.
Artikkelissa ß muuten mainitaan, että kirjain on poistettu kokonaan käytöstä Sveitsissä ja Liechtensteinissa, mutta on yhä käytössä Saksassa ja Itävallassa – Italialle kuuluvan Etelä-Tirolin tilanteesta ei mainita, mutta kaipa ne siellä seuraavat Itävallan ohjeita. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 15.03 (EEST)
Tuo kaupunki Etelä-Tirolissa kyllä näyttää käyttävän omilla sivuillaan ß:iä. Kummallinen tuo Kotuksen Eksonyymit-ohjeen maininta, kun siinä ei ole mitään perusteluja tai tarkennuksia. Sen voisi, jos haluaisi, ymmärtää niinkin, että ß on muutettu ss:ksi vanhoista kunnon "painoteknisistä" syistä. Eksonyymi-ohje ei tietysti käy ohjeeksi nimille, joista eksonyymiä ei ole olemassa. Vai tarkoittaako ohje, että jokaisesta nimestä, jossa on ß, on automaattisesti olemassa suomalainen eksonyymi ss:llä? Ratkaisut joudutaan luultavasti tekemään nimikohtaisesti saksan- ja suomenkielisten nykyaikaisten lähteiden pohjalta. Englanninkieliset lähteet tietysti käyttävät surutta ss:ää. Suomen kieleen vakiintuneet nimet, kuten Gauss, tietysti voidaan kirjoittaa ss:llä. Säveltäjä-Straussien nimet kirjoitetaan Saksassakin ss:llä, vaikka se onkin oikeinkirjoitussäännön vastaista. Sen sijaan Franz Josef Straußin kirjoittaisin kyllä meilläkin ß:llä. Yleensä ottaen minusta olisi kummallista, että vaikka olemme tarkkana esim. islantilaisten ja puolalaisten erikoiskirjaimien kanssa, saksan kohdalla lusmuiltaisiin. -Ochs (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 17.51 (EEST)
Mitä se oikeinkirjoituiksen muutos 1996 piti tämän kirjaimen osalta sisällään?--Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 21.51 (EEST)
Aiemmin ß:iä käytettiin vähän siellä sun täällä, mutta nykyään sitä käytetään vain pitkänä ääntyvän vokaalin tai diftongin jäljessä. Vanhoihin (tai uusiinkaan) erisnimiin muutos ei tietenkään vaikuta. -Ochs (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 22.03 (EEST)
Luullakseni myös Franz Josef Strauß on suomenkielisissä lähteissä (tietosanakirjoissa, tiedotusvälineissä) taidettu lähes aina kirjoittaa muodossa Strauss, joten sen voisi varmaan myös katsoa vakiintuneeksi tapaukseksi, vaikka yleissääntö linjattaisiinkin toisin. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 22.21 (EEST)
En-wikissä on näköjään ihan kunnolla taitettu peistä: en:Talk:Franz Josef Strauss/Archive 1, en:Talk:Franz Josef Strauss/Archive 2, en:Talk:Franz Josef Strauss/Archive 3. :-) -Ochs (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 23.07 (EEST)

Japanilaiset nimet[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitetaanko japanilaiset nimet Japanissa sukunimi-etunimi-järjestyksessä, mutta kuitenkin esimerkiksi Wikipediassa ja länsimaisessa lehdistössä etunimi-sukunimi-järjestyksessä? Luen juuri japanista suomennettua kirjaa, jossa nimet ovat sukunimi-etunimi-järjestyksessä, ja tajusin sen vasta, kun tarinassa esiintyi keskenään sukulaisia. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 13.14 (EEST)

Asiaa tuntevia ei ole ehtinyt paikalle, mutta löysin vastauksen, että japanissa (kuten unkarissakin) tulee sukunimi ensin. Kiinnostava ratkaisu kääntäjältä ja kustantajalta että suomennoksessakin on niin, vaikka viestimissä on tapana kirjoittaa etunimi-sukunimi. Kiitos mielenkiinnosta. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 16.59 (EEST)
Tähän kai liittyen teoksen Japanilainen musiikki : taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin huomatuksissa mainitaan "Japanilaiset henkilö-nimet esitetään länsimaisessa järjestyksessä etunimi–sukunimi paitsi esimodernin ajan henkilöistä, joista käytetään järjestystä sukunimi–etunimi". J.K Nakkila (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 17.08 (EEST)
Japanissa tulee sukunimi ensin, paitsi jos on englanninkielistä tai muuta länsimaista tekstiä (kuten wikipedia) jossa laitetaankin etunimi ensin. Asiaa yritetään korjata että olisi aina sukunimi ensin japanilaiseen tapaan. [1] Eli tuo etunimi-ensin on muunkielisen median tapa, ei japanilaisen median käyttämä. Ipr1 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 17.17 (EEST)
Kiitos kommenteista. Guardianin juttu oli kiinnostava. Kulttuurit törmäävät. Aiheesta voisi kirjoittaa, kuten en.wikissä on tehty. Sanoin viheellisesti että Wikipediassa olisi etunimi-sukunimi-järjestys. Jotkut käyttäjät käyttävät sukunimi-ensin-järjestystä lähteissä ja muissakin artikkelin lopun osissa, mutta se on toisen keskustelun aihe. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 17.32 (EEST)
Japanin kulttuuri#Henkilönimet on vähän raapaisua, jota voi parantaa. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 18.25 (EEST)

Avaan vielä, kun asia näyttää jääneen auki: Wikipedian käytäntönä on kirjoittaa Meiji-uudistuksen jälkeiset nimet etunimi–sukunimi-järjestyksessä. Tämä siksi, että tämä järjestys on aivan ylivoimaisesti suosituin suomalaisessa ja laajemmin länsimaisessa kirjallisuudessa, ja siten myöskin se, jota useimmat ei-japaninkieliset lähteet siis käyttävät. Japanilaiset käyttävät tätä järjestystä yleensä myös itse länsimaisia kieliä käyttäessään. Asiaa pitää siis tarkastella myös käytetyn kielen näkökulmasta. Japaniksi kirjoitettaessa japanilaisten nimien järjestys on sitten taas aina sukunimi–etunimi, eikä tässä ole käytännössä vaihtelua. Usein japanilaiset käyttävät muutenkin herkemmin etunimeään puhuessaan englantia tai ollessaan muuten tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Nimijärjestyksen esittäminen sukunimi-etunimi-järjestyksessä suomalaisessa/englanninkielisessä tekstissä on sitten taas niin harvinaista, että se tuntuu helposti jonkinlaiselta hienosteluta, jolla kirjoittaja osoittaa tietämystään japanilaisesta kulttuurista.

En itse panisi hirveästi painoarvoa Kōnon ulostulolle asiassa (suomalaisena toivoisin, että vaatisi ennemmin ihmisiä kirjoittamaan vokaalien pituudet näkyviin niin suomalainen voisi ääntää ne oikein). Japanin hallitus ei kuitenkaan ole kielenhuoltoauktoriteetti suomen kielen suhteen (vrt. se, että Norsunluurannikon pitäisi olla Côte d'Ivoire kaikilla maailman kielillä). En kyllä muutenkaan usko projektin ottavan tuulta alleen Japanissa sen paremmin kuin ulkomaillakaan, mutta pidemmällä aikavälillä asiaa on toki syytä tarkastella, jos vaikka ottaakin. Joka tapauksessa kysymystä ei pidetä millään lailla keskeisenä Japanissa, enkä ole törmännyt japanilaisiin, joille asialla olisi suurtakaan merkitystä.

Sivuhuomautuksena myös Kiinassa sukunimi tulee ensin. Vanhastaan kiinalaisia nimiä ei ole länsimaita varten käännetty, mutta olen ollut havaitsevinani, että viime vuosina kiinalaisten nimien etunimi–sukunimi-järjestys olisi pyrkinyt lisääntymään suomalaisessa mediassa. --Louhikärmes (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 01.44 (EEST)

Kuningatar/kuningatarpuoliso[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu on siirretty jälkeenpäin tänne kahvihuoneen osastosta Käytännöt. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 11.55 (EEST)

Kuninkaallisista kertovissa artikkeleissa jää usein hämäräksi se, mikä on kuninkaan puolison nimitys ja asema. Kuningattaren puoliso on selkeästi "prinssipuoliso", mutta kuninkaan puolisoa on suomen kielessä kutsuttu joskus kuningatarpuolisoksi (engl. queen consort), joskus kuningattareksi. Kielitoimiston sanakirjassakin kuningattaren yksi merkitys on "kuninkaan puoliso". Esimerkkinä Elisabet (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar), johon käyttäjä Kaldur halusi vaihtaa määritelmäksi "kuningatar". Kumosin sen toistaiseksi, koska minusta tuollainen muotoilu olisi aiheuttanut sekaannusta. Kuningattarien välille pitäisi tehdä ero siten, että lukija ymmärtää milloin puhutaan hallitsevasta kuningattaresta ja milloin kuninkaan puolisosta. Pitäisikö se tehdä artikkelin nimessä, määritelmälauseessa, tietolaatikossa vai miten? --Savir (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 12.20 (EEST)

Yritin tehdä saman eron selväksi hallitsijan ja hallitsijan puolison välillä aiemmin. Kuningatarpuoliso on melko hyvä nimitys. --URunICon 28. heinäkuuta 2019 kello 12.26 (EEST)
Nimitysten kuningatarpuoliso ja kuninkaan puoliso ohella yksi ratkaisu tähän nimityssekaannukseen olisi se, että kuninkaan puolisosta puhuttaessa käytettäisiin ainakin heti artkkelin alussa ja myös tietolaatikossa täsmennettä suluissa, siis kuningatar (kuninkaan puoliso), joka kertoo lukijalle, mitä sanan eri merkityksistä tarkoitetaan. Oleellista on siis se, että lukija ymmärtää heti mistä on kysymys. --Savir (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 12.38 (EEST)
Asioiden selkiyttäminen artikkeleissa ja erityisesti niiden määritelmissä on hyvä tavoite, mutta toisaalta Wikipediassa ei pitäisi lanseerata uudissanoja. Käytetäänkö tuollaista "kuningatarpuoliso"-sanaa oikeasti missään asiateksteissä? Sana kuningatar tarkoittaa ainakin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä kuninkaan puolisoa, koska hallitsevia kuningattaria on ollut historiassa paljon vähemmän (sama juttu esim. keisarinna-sanan kohdalla). Yksinkertainen ratkaisu voisi olla sellainen, että naishallitsijoiden kohdalla käytettäisiin aina artikkelin määritelmässä ilmaisua "maan X hallitseva kuningatar" ja muiden kohdalla ilmaisuja tyyliin "maan X kuningatar ja kuningas sen-ja-sen puoliso". Tietolaatikoihin voi värkätä varmaan muitakin ratkaisuja. Artikkelien nimiä ei tarvitse pelkästään tämän asian vuoksi muuttaa. --Risukarhi (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 12.56 (EEST)
Tämän sekaannuksen voisi rinnastaa siihen, että suomen kielessä olisi sana presidentitär, jolla tarkoitettaisiin sekä naispresidenttiä että presidentin vaimoa. Tällöinkin olisi tärkeää, että Jenni Haukiosta kertovan artikkelin johdannossa Haukiota kutsuttaisiin selkeästi hallitsevan presidentin puolisoksi, joka ei hallitse, eikä vain "presidentittäreksi". Minustakin tuota Risukarhin ehdottamaa "hallitseva"-sanaa voisi harkita selvennyksenä "puoliso"-sanan ohella. --Savir (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 13.17 (EEST)
Ainakin minun korvaani nimitys kuningatarpuoliso kuulostaa perin oudolta, eikä sitä juurikaan missään asiatekstissä näy. Vai onko joku nähnyt naapurimaan Silviasta käytettävän nimitystä kuningatarpuoliso? Britit ovat ratkaisseet prinssi Philipin kätevästi kutsumalla häntä "Edinburghin herttua, prinssi Philip", eikä hänestä tunnuta käytetävän nimitystä prinssipuoliso, vaikka hän sellainen on. Eli tiukka ei kuningatarpuolisolle, asema pitää tuoda esiin muilla sanoilla, artikkelinimessä ja mielellään myös tietolaatikossa, kuten Risukarhi edellä selosti. –Yhdistyneessä kuningaskunnassa on nyt kruununprinssin puolisona Cornwallin herttuatar ja tulee ilmeisesti olemaan tulevaisuudessa prinsessapuoliso, koska britit ovat urheilutermein sanottuna ainakin toistaiseksi jäädyttäneet Walesin prinsessan tittelin ja siinä samassa nostaneet myös monarkki-kuninkaan puolison eli kuningattaren paidan kattoon.--Htm (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 13.26 (EEST)
Jos halutaan pysyä faktoissa, niin Elisabetin arvonimi oli kuningatar. Totta kai hän oli myös hallitsijan puoliso, mutta olisi outoa olla mainitsematta henkilön omaa, virallista arvonimeä heti johdannossa. Artikkelista selviää kyllä, oliko hän hallitseva kuningatar vai ei. ("Kuningataräiti"-tittelihän otettiin käyttöön juuri siksi, että hänellä oli muuten täsmälleen sama arvonimi kuin tyttärellään.) --Kaldur (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 23.20 (EEST)
Sinä vaihdoit hänen nimityksekseen "Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar". Missä sellainen arvonimi on mainittu? Sitä ei löydy ainakaan enkkuwikin artikkelista. --Savir (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 00.27 (EEST)
"Kuningatarpuoliso" ei ole mikään suomen kieleen vakiintunut virallinen arvonimi. Elisabet-nimisiä kuningattaria on ollut muissakin valtioissa, siksi tarkenne. --Kaldur (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 09.44 (EEST)
"Kunigataräiti"-nimitystä ei otettu käyttöön siksi, että vanhemmalla Elisabetillä olisi ollut sama arvonimi kuin tyttärellään vaan siksi, että hänellä oli sama hallitsijanimi eli etunimi (Elizabeth). Kun vanhempi Elisabet oli kuningatar, niin aiempi kuningatar (kuningatar Mary) oli elossa eikä hän ollut mikään k-puoliso tai k-äiti vaan hänet erotti muista ihmisistä hänen etunimensä. Sama juttu kuningatar Alexandran kanssa ja niin edelleen (tai siis taaksepäin). Tämä nyt tarkennuksena tuohon Kaldurin suluissa esittämään väitteeseen. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 10.54 (EEST) Lisäys: Jos siis kuningataräiti-nimitystä ei olisi otettu käyttöön, olisi ollut hallitseva kuningatar "The Queen / Queen Elizabet the Second" ja sitten hänen äitinsä "Queen Elizabeth". Tuo olisi sekoittanut liikaa ihmisiä. Aiemmin se onnistui, kun oli "The Queen" (vanhempi Elizabeth, Georgen puoliso) ja "Queen Mary". --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 10.58 (EEST)
Juuri sitä tarkoitin, että puoliso-kuningatar ja hallitsija-kuningatar ovat molemmat "Queen". Siksi saman etunimiset haluttiin erottaa toisistaan. Eli "queen consort" ei ole mikään virallinen arvonimi. --Kaldur (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 11.18 (EEST)
Voi myös hyvin kysyä, mikä on "virallinen" ja mikä on "arvonimi". Mitä noilla sanoilla tarkoitetaan? Kun prinssi Charles meni Camillan kanssa naimisiin, sanottiin, että kun Charlesista tulee kuningas, Camillan nimitykseksi tulee "Princess Consort". Yleisessä keskustelussa kävi ilmi, että Englannin common law -tapaoikeuden mukaan kuninkaan puoliso on aina "queen" eikä tätä voi muuksi muuttaa. (Huom! Nimenomaan Englannin, ei välttämättä Skotlannin.) Sopii miettiä, mitä tarkoitetaan virallisuudella ja mitä arvonimellä. Ilman kunnollista pohdintaa jääpi väite siitä, että jokin nyt on tai ei ole "virallinen arvonimi", melko tyhjäksi ja ei oikeastaan sano mitään. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 12.11 (EEST)
Ainakin jos englannikieliseen Wikipediaan on luottaminen, kaikkien puoliso-kuningattarien artikkelien kohdassa "Titles and styles" lukee nimenomaan Her Majesty the Queen, ei "queen consort". Myös hovin verkkosivuilla käytetään hallitsevan kuninkaan puolisosta titteliä Queen. Myös Ruotsissa Silvia on H.M. Drottningen, eli ihan vain kuningatar. Artikkelin johdannosta selviää kyllä, että henkilö on hallitsijan puoliso eikä hallitsija itse. --Kaldur (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 12.45 (EEST)
Olen itse maallikko tällaisissa arvonimijutuissa. Mutta en tiedä onko hyvä ajatus suomentaa englanninkielinen arvonimi/nimitys Queen ja yhdistää se johdannossa henkilön kotimaahan, "Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar". Vähän sama kuin Sir Paul McCartneya kutsuttaisiin "Yhdistyneen kuningaskunnan herraksi". Eikö täällä arvonimet ole yleensä mainittu henkilöiden etunimien edellä, mutta yleensä ne on jätetty kokonaan pois (emme sano täällä myöskään "Sir Paul"). Lukijan kannaltahan tärkeää on luonnehtia artikkelin henkilöä niin että hänen asemansa tulee selväksi. Sanaa "kuningatarpuoliso" ei ole käytetty tässä virallisena arvonimenä tai sen käännöksenä, vaan epävirallisena luonnehdintana. Sen voi poistaa jos se näyttää kömpelöltä tai olemattomalta arvonimeltä, ja johdannon kirjoittaa selkeämmin. --Savir (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 12.38 (EEST)
Mitähän muuten mahtaisi tapahtua, jos maailma muuttuisi niin paljon, että hallitseva sinkkukuningatar päättäisi mennä naisen kanssa naimisiin? Ja jos mielitietyllä olisi vielä sama nimi. "Queen Elizabeth the Queen Wife"? --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 12.43 (EEST)
Tämän keskustelun pitäisi aivan selvästi olla kielenhuolto-osastossa, koska tämä on puhdas kielikysymys eikä koske mitään käytäntöä. Tällaisia lisäksi etsitään myöhemmin sieltä eikä täältä. Siirretäänkö? --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 11.07 (EEST)
Kannatan.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 11.22 (EEST)
Onhan tässä vähän kyse nimeämiskäytännöstä ja arvonimien käyttämisestä johdannoissa, mutta voi tämä tietysti olla kielenhuoltoakin. --Savir (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 12.38 (EEST)

Oikea sanamuoto hukassa: injektoida vai injisoida[muokkaa wikitekstiä]

Kun puhutaan injektion antamisesta, onko oikea sana injektoida vai injisoida? --Styroks (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 08.30 (EEST)

Noin mutuna injektoida kuulostaa jotenkin tutummalta.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 09.32 (EEST)
Mutta google löytää osumia kummallekin.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 09.34 (EEST)
Kumpi se on sitten se virallinen? --Styroks (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 09.48 (EEST)
Voi ehkä koettaa arvioida hakutuloksista, minkä lähteen status olisi virallisin tai mitkä lähteet olisivat luotettavimpia. Sanakirjastakin voi katsoa. Joskus kahdesta eri muodosta kumpikin voi olla mahdollinen.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 09.52 (EEST)
Piikityksestä kai alan miehet puhuvat, ainakin median perusteella. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 10.12 (EEST)
Kielitoimiston sanakirjassa hakusanana on injektoida ja injisoida annetaan rinnasteisena. Eli ilmeisesti kumpikin käy.--MiPe (wikinät) 6. elokuuta 2019 kello 10.22 (EEST)
En muista koskaan injektoineeni mitään potilaaseen. Injisoinut olen tuhansia kertoja. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 11.49 (EEST)
Tuli vaan mieleen kun tätä artikkelia sorvasin... --Styroks (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 12.27 (EEST)
Just joo. Mut mä en olekaan jäänyt kiinni. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 15.55 (EEST)
Ensiksi subjektiivinen näkemykseni eli mutu. Näin olisin sanonut kylmiltään, lähteisiin tutustumatta: injektoida on yleiskieltä ja injisoida on arkikieleksi luokiteltavaa ammattislangia tai svetisismi (ruotsin kielessä injicera, rinnakkaismuoto injiciera). Itse olen injektoinut (kasveja, en Höyhensin tapaan nisäkkäitä) ja levittänyt injektoida-muotoa opetuksessa, myös puhuessani vasta-ainetuotannosta eli eläinten injektoimisesta. Sitä en enää muista varmaksi, mistä tai keneltä olen sanan oppinut, joka tapauksessa suomalaisessa yliopistossa.
Sitten katsoin sanakirjoista, myös vanhemmista, painetuista. Kielitoimiston sanakirjassa injektoida on ikään kuin varsinaisena hakusanana esimerkin kera, injisoida on rinnakkaismuoto, josta on linkki injektoida-sanaan. En tiedä, tarkoittaako tämä minkäänlaista sanakirjan tekijöiden kannanottoa siihen, kumpi on parempi. Jos injisoida-muotoa pidettäisiin huonona, sen kohdalla lukisi "paremmin: injektoida".
Suomen kielen perussanakirja (1990–1994) tuntee vain muodon injektoida. Muutaman vuosikymmenen vanhempaa suomen kieltä heijasteleva Nykysuomen sanakirja tuntee sanat injektoida ja "injisioida v. lääk. = injektoida", ei lainkaan muotoa injisoida.
Googletaistelu-menetelmällä katsoin suomalaisten lääketieteilijöiden kantaa tekemällä haun Duodecim-lehdestä. Tuloksena injisoida 20 – injektoida 8. Rajaamattomassa Google-haussa injektoida voittaa noin 140 000 – 9 000. Pikaisen selauksen perusteella näyttää siltä, että injektoinnin näin selvä "voitto" perustuu betonin injektointia käsitteleviin linkkeihin.
Johtopäätökseni: Wikipedia-artikkelia kirjoittaessani käyttäisin itse sanaa injektoida, mutten myöskään korjaa injisoida-sanaa. Koska samassa artikkelissa olisi tyylillisesti outoa käyttää molempia muotoja, minulla olisi ongelma, jos aikoisin kirjoittaa jotakin lisää injektoinnista artikkeliin, jossa jo käytetään injisoida-sanaa. Joutuisin kognitiiviseen dissonanssiin. Ehkä äityisin aitosuomalaiseksi ja käyttäisin sanaa ruiskuttaa?--Jjkankila (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 11.26 (EEST)
Kielitoimiston sanakirjassa ohjausjärjestys ei tarkoita paremmuuden määrittelyä. Jos joku katsotaan paremmaksi, se ilmaistaan sanallisesti. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 11.43 (EEST)
Itse asiassa uskoisin, että injektoida on käytetympi tuolla talonrakennuspuolella, mutta en siitä paljon ymmärrä. Lääketieteessä se on injisoida. --Höyhens (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 12.39 (EEST)

Sanojen "vielä" ja "jo" käytöstä[muokkaa wikitekstiä]

Usein kuulee sanottavan:

"Yhdellä pillerillä särky ei vielä hellitä, mutta kahdella se jo hellittää."

"Osa A ei vielä pysy kiinni kunnolla yhdellä ruuvilla osassa B, mutta kahdella ruuvilla se jo pysyy."

"Opelilla ei vielä voi paljoa elvistellä kaduilla, mutta Bemarilla jo voi."

Kun katsoin Kielitoimiston sanakirjasta vielä-sanan merkityksiä ja käyttötapoja, en löytänyt mainitaa esimerkeissäni esiintyvästä vielä-sanan käytöstä.

Jo-sanan kohdalla Kielitoimiston sanakirja sen sijaan mainitsee, että sanaa käytetään mm. ilmaisemaan jonkin kehityskulun, tilan, määrän tms. huomattavaa astetta. Esimerkkeinä mainitaan: Onko kello jo noin paljon? Oli jo myöhäistä katua. Jo harventunut tukka. Jo kuudennella kuukaudella. Kysyi jo kolmannen kerran. Eiköhän se jo riitä. Anna nyt jo! Tällainen jo-sanan käyttäminen alkaa mielestäni olla jo aika lähellä esimerkkieni jo-sanan käyttöä.

Ovatko esimerkkilauseeni "huonoa" suomea vai onko Kielitoimiston sanakirjan vielä-sanaa koskeva artikkeli vajaa? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 19. elokuuta 2019 kello 20.03 (EEST)

Tämän kahvihuoneen tarkoitus on palvella Wikipediaa eli tietosanakirjan muokkaamista. Ei ole oikeastaan kai tarkoitus, että täällä nostetaan esille kaikenlaisia omia huomioita kielen omituisuuksista ja sitten kirjoitetaan niistä omia juttuja. Ei myöskään ole tarkoituksena, että annetaan omia esimerkkejä omasta kielenkäytöstä ja kysytään sitten, onko se oikein vai väärin. Jos kysymys ei tue Wikipedian muokkaamista, niin sitä ei kannata esittää. --Pxos (keskustelu) 19. elokuuta 2019 kello 21.13 (EEST)
Kyllähän se tukee se toki tukee. Pxosin on turha ärhennellä jos joku pohtii Wikipediassa käytettävää kieltä. Peiliin katsomisen paikka? --85.76.138.40 19. elokuuta 2019 kello 21.45 (EEST)
Peilistä näkyy kuvajainen, jossa ei ole virhettä. Kun katson muualle, virheitä näkyy. Ei siis kannata katsoa peiliin. Kysyjä kysyy, onko Kielitoimiston sanakirjan artikkeli vajaa, eli kysymys ei liity Wikipediaan. Tässä kysytään ihmisten omia mielipiteitä jostain itseä askarruttavasta pikkuseikasta, joka ei liity varsinaisesti artikkelien muokkaamiseen. Tunnus on kunnostautunut kyselijänä, ja tämä on sarjassa vain yksi uusi kysymys. Tämän voisi siirtää Kysy vapaasti -osastoon, jonne se sopii kuin peili sovituskoppiin. --Pxos (keskustelu) 19. elokuuta 2019 kello 21.53 (EEST)
Peilisi on Narkissoksen peili. Heh. --85.76.147.253 19. elokuuta 2019 kello 22.02 (EEST)
Teuvo osaa neuvoa ja tarkoitus on ikävän karkoitus. --80.222.53.93 20. elokuuta 2019 kello 02.02 (EEST)
No voisiko se Teuvo sitten neuvoa, jos kerran osaa... --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 19.00 (EEST)

Jos ja kun kysymykseni ei sovi tänne Kielenhuolto-osastoon, niin voisiko joku ystävällisesti siirtää sen Kysy vapaasti -osastoon. Kysymykseni oli ihan aidosti tarkoitettu kysymykseksi, johon toivon kunnollista tietopohjaista vastausta, enkä mitään vapaita mielipiteitä. Näen päivittäin montakin kertaa peilistä kuvajaisen, jossa on paljonkin virheitä.

Eli ovatko esimerkkilauseeni sellaista "hyvää" suomen kieltä, jota voi käyttää vaikkapa juuri Wikipediassa, vaikkei Kielitoimiston sanakirjasta löydykään tukea ainakaan esittämäni kaltaiseen vielä-sanan käyttöön. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 00.17 (EEST)

Ei kai sanakirjakaan voi erotella jonkun sanan kaikkia käyttötapoja tyhjentävästi vaan pikemminkin joka sanalle on siinä tilaa rajoitetusti vaika tietysti myös vaihtelevasti. Suomen kielen sanasta "kun" on joku suomen kielen tutkija tehnyt väitöskirjan. Varmasti ei olisi mahdotonta tehdä yhtä laajaa tutkimusta jostain muustakin sanasta mutta yhtä varmaa on että niin laajaa tutkimusta tuskin on tehty läheskään joka sanasta.--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 20.59 (EEST)

Toivoisin edelleen vastausta alkuperäiseen kysymykseeni. Eli onko vielä- ja jo-sanojen käyttö esimerkkilauseissani kielenhuollon näkökulmasta hyvää kirjakieltä? Ei muuta. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 21.19 (EEST)

Katso uudestaan se Kielitoimiston sanakirja ja 'vielä'-sanan käyttö. Siellä on kakkoskohta, jossa mielestäni on aivan samanlaisia esimerkkiä kuin mitä olet keksinyt. --PtG (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 22.23 (EEST)
"Sen vielä ymmärrän, että pankkien konkurssit on estettävä, mutta.." Suoraan kielitoimistolta. On ne kirjakieltä. Kelpaako, Velhonheimo? Jo-sanasta ei ole kysymys kun erotat pisteellä predikaatittomia esimerkkejä, jotka eivät siis ole virkkeitä. Se ei taas (=puolestaan) ole hyvää kirjakieltä. Minunkaan vastaukseni ei ole hyvää kirjakieltä, koska käytän sulkeita. Ymmärrän, että haluat selvään kysymykseen selvää vastausta. Jäikö vielä jotain epäselväksi? --Höyhens (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 22.48 (EEST)
Kuten PtG yllä toteaa, Kielitoimiston sanakirjan esimerkki "ei vielä tänään mutta jo huomenna" vastaa täsmälleen kysymyksessä esitettyjä esimerkkejä. Tässä tapauksessa sanakirja ei ollut siis vajavaisesti kirjoitettu vaan vajavaisesti luettu. -Ochs (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 00.05 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjassa vielä-sanan osion kakkoskohdassa sanotaan, että sanaa voi käyttää "kielteisissä yhteyksissä ilmaisemassa, että kyseiseen aikaan jk ei ole olemassa, vallitsevana, tapahtunut mutta (ehkä) myöhemmin on olemassa, vallitsee t. tapahtuu." Eli esimerkiksi: "Homma ei onnistu vielä tänään, mutta huomenna se jo onnistuu."

Esimerkeissäni ei viitata kuitenkaan aikaan, vaan asiantiloihin, olosuhteisiin jne. tavalla "Osa A ei vielä pysy kiinni kunnolla yhdellä ruuvilla osassa B, mutta kahdella ruuvilla se jo pysyy." Kielitoimiston osion kakkoskohdassa on kieltämättä esimerkkilause "Ei tämä vielä mitään." Siinähän ei viitata aikaan, vaikka se esitetäänkin esimerkkinä kohdassa, jossa puhutaan vielä-sanan käytöstä aikaan viittaavana kielteisissä yhteyksissä. Väittäisin siis vieläkin, että sanakirjassa on lievähköä vajavuutta.

Höyhens, minulle ei avautunut se, mitä tarkoitat maininnallasi "Jo-sanasta ei ole kysymys kun erotat pisteellä predikaatittomia esimerkkejä, jotka eivät siis ole virkkeitä. Se ei taas (=puolestaan) ole hyvää kirjakieltä.". --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 00.39 (EEST)

Sitten kun tämä kysymys on jo loppuun käsitelty, niin kannattaa tutustua tämän kahvihuoneen arkistoihin ja saada hieman tuntumaa siitä, millaisia aiheita täällä on käsitelty ja miten aiheet ovat liittyneet Wikipedian muokkaamiseen. Kun näin on tehty, on ehkä saavutettu ymmärrys siitä, että tämä kahvihuone ei ole paras paikka esittää Wikipedian ulkopuolella olevien lievien vajavaisuuksien julkista ihmettelyä. On toki mahdollista muuttaa tämä kielenhuoltokahvihuone englanninkielisen Wikipedian tapaan "kielikuppilaksi", jolloin täällä voisi kysyä mitä vain mistä vain. Se kuitenkin vaatisi erillistä keskustelua. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 00.49 (EEST)
Tämän sivun yläosassa lukee ilman tarkempia rajauksia, että osio on tarkoitettu kaikkeen kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvään keskusteluun. Kielikuppilointia ei siis liene kielletty... --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 01.03 (EEST)
On hirveän vaikea tuoda julki Wikipedian kirjoittamattomia sääntöjä – lähinnä siksi, että niitä ei ole kirjoitettu mihinkään. Olet nyt kolme eri kertaa kysynyt täällä esimerkkien kanssa jotain yksityiskohtaa, ja tulee sellainen fiilis, että vieläkö näitä riittää vai joko riittää. Kysymysten luonne ei vaikuta siltä, että ne liittyisivät Wikipedian muokkaamiseen vaan ovat yleistä juttelua jostain kielen pienestä yksityiskohdasta. Eipä tällaista ole muodollisesti kielletty, mutta ei tällaisia jutteluhetkiä täällä oikeastaan juuri harrasteta. No, yhteisö saa päättää, millaiseksi tämä kahvila muodostuu. Nyt siis on tarkoitus keskustella Kielitoimiston sanakirjan vajavaisuudesta perustuen yhden tunnuksen omiin fiiliksiin ja luetun ymmärrykseen. Jos tämä on hyvä suunta, niin katsotaan, mitä mieltä muut ovat. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 01.13 (EEST)
Kyllä esimerkeissäsi ovat ajallisetkin suhteet selvästi taustalla ainakin ajatuksen tasolla. Ensin on otettu yksi pilleri, ei auttanut, seuraavalla kerralla ehkä heti kaksi, jolloin auttoi. Ensin on kokeiltu yhdellä ruuvilla, mutta sitten huomattiin, että pitää lisätä toinen. Nyt rahaa on vasta Opeliin, mutta kunhan tienaa lisää, voi ostaa Bemarin. Kielitaju on myös rivien välissä olevien vivahteiden tajua, eikä mikään sanakirja voi niitä kaikkia rautalangasta vääntää. – Olen samaa mieltä Pxosin kanssa siitä, että kysymyksen paikka olisi ollut Kysy vapaasti -osastossa. -Ochs (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 09.34 (EEST)

Todettakoon vielä vähän jaarittelevasti seuraavaa: Yllä olevassa kommentissa todetaan: Kielitoimiston sanakirjan esimerkki "ei vielä tänään mutta jo huomenna" vastaa täsmälleen kysymyksessä esitettyjä esimerkkejä. Tässä tapauksessa sanakirja ei ollut siis vajavaisesti kirjoitettu vaan vajavaisesti luettu. Olen tästä osittain eri mieltä. Kielitoimiston sanakirjan esimerkissä viitataan ajalliseen riittämättömyyteen ja riittävyyteen (ei vielä tällöin, mutta jo silloin), joten esimerkki ei kyllä mielestäni vastaa täsmälleen itse esittämiäni esimerkkejä, joissa on puolestaan kyse määrään, laatuun, tilaan yms. ominaisuuteen liittyvästä riittämättömyydestä tai riittävyydestä (ei vielä tällaisella ominaisuudella, mutta jo toisenlaisella ominaisuudella). Mainitussa Kielitoimiston sanakirjan esimerkissä on toisaalta vielä- ja jo-sanojen käytössä huomattavissa pinnan alla kyllä kieltämättä samaa perusideaa kuin omissa esimerkeissäni. Mikäli esitän jatkossa tällaisia kysymyksiä, lupaan laittaa ne Kysy vapaasti -osioon. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 13.35 (EEST)

Olen muuten vakuuttunut siitä, että Kielitoimisto ottaa mielellään vastaan kieltä käyttävien palautetta ja osittain jopa toivoo sitä. Jos siis sanakirjassa on puutteita, niin varmasti voi sanakirjanlukija ottaa yhteyttä sinne ja kertoa asiasta. Kuka tietää, vaikka sanakirjan uudemmassa painoksessa olisi sitten parempia esimerkkejä tai peräti määritelmän tarkennuksia. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 13.48 (EEST)
Vakuuttuneisuuteesi on ainakin kaksi mahdollista vastausta: jo vain ja vielä mitä. --Jmk (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 14.27 (EEST)
Tuossahan ovat kaikki tarvittavat vastaukset. ”—Herra Kielitoimisto, haluatteko kuulla, mikä Sanakirjassanne on vikana? —Jo vain, sanoi Kielitoimisto ystävällisesti. —Herra Kielitoimisto, nyt kun olen kertonut ongelman, aiotteko tehdä asialle jotain? —Vielä mitä, sanoi mustapartainen mies ja näytti ovea.” Tällä tavoin sitä Jmk ja Pxos pääsevät hetkeksi tavoittelemaan Ollin takinliepeitä. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.03 (EEST)

Yhdys sanat[muokkaa wikitekstiä]

Miten kirjitetaan oikein?  –Kommentin jätti 194.100.50.74 (keskustelu) 29. elokuuta 2019 kello 12.43 (EEST)

Riipuu sanasta.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2019 kello 12.58 (EEST)

"Tummaihoinen"[muokkaa wikitekstiä]

Monesta artikkelista, jopa suositelluksi valituista, löytyy sana "tummaihoinen" viittaamassa Saharan eteläpuoliseen alkuperäisväestöön, vaikka viitatun henkilön ihon tummuudesta ei lähteessä puhuta mitään eikä sillä ole mitään merkitystäkään. Se johtaa sekaannuksiin ja näyttää kannanotolta. Sanat "musta" ja "mustaihoinen" ovat ihan hyväksyttäviä ja Kielitoimiston sanakirjastakin löytyviä nimityksiä kyseisille ihmisille, myös suhteellisen vaaleaihoisille. Vastaavia käytetään myös englanninkielisissä lähteissä, joissa huomion kinnittäminen ihonväriin ("dark-skinned" ym.) katsotaan sitä paitsi usein rasistiseksi. Yhdysvaltalaisten kohdalla voidaan puhua afroamerikkalaisista, se on etninen ja kulttuurinen ryhmä, ei pigmenttitason mukaan määräytyvä ryhmä. Tummaihoisiahan ovat myös esimerkiksi intialaiset, romanit ja arabit, eivätkä kaikki mustat ole tummaihoisia. Ehdotan käytännöksi että käytämme Kielitoimiston sanakirjan terminologiaa, noudatamme lähteitä ja pyrimme yksiselitteisyyteen. --Savir (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 00.13 (EEST)

Pitkälti samaa mieltä, tosin Kielitoimiston sanakirja käytännössä määrittelee mustat mustaihoisiksi ja mustaihoiset mustiksi, eli se ei itse asiassa määrittele sanoja mitenkään. Eivätkä musta ja mustaihoinenkaan ole nykyään enää aivan ongelmattomia sanoja, minkä huomaa, kun niitä yrittää kieli keskellä suuta sovitella esimerkkilauseisiin jostakusta nimetystä ihmisestä. Yleensä ihonväri ei ole olennainen tieto. Mutta lähteiden mukaan toki voi ja pitää aina kirjoittaa, ja sanalle "tummaihoinen" on tarvetta vain silloin, kun lähde todella puhuu ihon tummuudesta. Eufemismeja ei tietosanakirjassa muutenkaan tarvita. -Ochs (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 00.46 (EEST)
Sellainen varaus, että että vähänkään monimutkaisemmissa asioiissa (eli useimmiten) pelkät sanakirjat eivät välttämättä tarjoa riittävän tarkkoja tai tyhjentäviä määritelmiä ja voivat joskus yksinkertaistaa virheellisestikin. Mutta tämä siis vain yleisenä huomiona. Tämän sanan kohdalla ei välttämättä ole mitään huomautettavaa.--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 08.06 (EEST)
Eiväthän arabit tai romanit (mitä niitä nyt tulee kadulla vastaan) ole käytännössä juuri lainkaan sen tummaihoisempia kuin kuka tahansa tummaverinen etninen suomalainen. Eteläintialaiset, melanesialaiset, papualaiset, australiaise ja negriitot voivat olla ja ovatkin ihan oikeasti ihonväriltään tummempia. Mutta kun kysymyksessä ovat monet eri kansat eri puolilla maapalloa, niin erottelu on vähän keinotekoinen. Vastaavasti eurooppalaisten ja pohjoisaasialaisten ihon valkoisuudessa ja tummuudessa ei juuri taida olla todellisuudessa mitään silminnähtävää eroa. --Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 08.13 (EEST)
Muistuu mieleen henkilöhahmo rouva Chauchat Thomas Mannin taikavuoresta, jolla kirjan kertoja kuvasi olevan "suomalaisen tai kirgiisin vinot silmät".--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 08.38 (EEST)
Nämä nyt ovat herkästi tavalla tai toisella latautuneita sanoja, tärkeintä on a) ymmärtää, että todellisessa kielenkäytössä sanat eivät välttämättä tarkoita sitä, mitä niiden voisi olettaa ulkomuotonsa perusteella tarkoittavan, joten niiden ilmiasuun tai näennäiseen etymologiaan ei tule takertua (eivät ”mustat” ole iholtaan mustia vaan ruskeita, eivätkä toisaalta ”valkoisetkaan” valkoisia) ja b) varoa sortumasta eufemismioravanpyörään, joka heikentää sisällön ymmärrettävyyttä. Nykyäänhän käytännössä samaa asiaa tarkoittaa vaikkapa ”afrikkalaistaustainen”, jolloin taas ei yleensä tarkoiteta vaikkapa Pohjois-Afrikan arabeja.
Käytännössä nämä ovat sosiaalisia kategorioita, jotka kuitenkin ovat jollakin lailla olemassa ja ihmisillä kyky sijoitella niihin toisiaan etupäässä ulkomuodon perusteella. Siten tietosanakirjassakin tarvitaan jotkut sanat niille, jotta voidaan kuvata ilmiöitä, joihin ne liittyvät. Tietosanakirjatyyliin kuuluu sellaisten sanavalintojen tekeminen, joita useimmat voivat pitää neutraaleina. Tämä arvio on sitten paras tehdä suomen pohjalta, eikä keinotekoisesti tukeutua muiden kielten arvotuksiin, koska nämä ovat aina kielikohtaisia. --Louhikärmes (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 18.16 (EEST)
Oikeastaan kaikkia sanavalintoja ei tarvitse käyttää ollenkaan. Monet sosiaaliset kategoriat ovat täysin keksittyjä, ja sen takia niitä ei ehkä tarvitse juuri erityisesti käyttää välttämättä ollenkaan. Todellisuutta vastenhan monet niistä ovat vanhentuneisiin teorioihin ja luokitteluihin perustuvia. Tieteellisesssä tekstissä voidaan sanoa vaikka "Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin oleva". Etelä-Afrikan hallinto käyttö termiä "värillinen". (Mutta miten se nykyaikaan siirrettynä jotenkin tuntuu omituiselta?) Amerikassakin on nykyään tietoisesti siirrytty neutraalimpiin ja objektiivisempiin ilmaisuihin, mitä ne nyt sitten ovatkaan (tyylin african americans tms.) . Ne eivät tietenkään ole mitään eufemismejä, vaan objektiivisia ilmaisuja, joilla on korvattu vanhentuneisiin teorioihin tai ajatusmalleihin perustuvia luokitteluja. Oikeastaan ei ole tarvetta tekohengittää vanhentuneita luokitteluita minään sosiaalisina kategorioina vaan käyttää niitä objektiivisia luokitteluja, joita luotettavat suomenkieliset lähteet käyttävät. Sen olemassaolonhan näkee juuri tuosta, miten ihmeellisillä tavoilla nyt vaikka suomalaisia on joskus luokiteltu, ja miten valikoivasti ja tuulesta temmatuin käytännössä samannäköisiä ihmisiä lokeroidaan eri lokeroihin, ja jos kaivaa, mikä on luokittelujen, lähde niin se on yleensä joku sata vuotta vanha rasistinen teoria. Mallia voi alkuun ottaa sanakirjoista, mutta kun ne eivät yksin riitä niin niin pitää käyttää mallina hiljattaisia, laadukkaita, luotettavia suomenkielisiä lähteitä kustakin aihepiiristä. Joku päivä juuri keskusteltiin, saako jotain henkilöä luonnehtia "pitkätukkaiseksi kaljuksi", ja joku käyttäjä joka itse tunnustautui tällaiseksi, arvioi että ei. --Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 19.28 (EEST)
Ei tarvitse, mutta silloin kun on tarkoitus kertoa ilmiöistä, joissa ne kategoriat ovat relevantteja, meidän pitää sanallistaa ne. Siinä kohtaa on hyvä käyttää tapauskohtaista harkintaa. Yleensä kun vaikka listataan miten joku oli ”Amerikan ensimmäinen musta asiassa X”, niin sehän ei ole huomionarvoista sen takia, että tämän jonkun joku esi-isä on ollut kotoisin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta sinänsä, vaan juuri siksi, kun tämä ensimmäinen on ollut statukseltaan alhaisen sosiaaliluokan edustaja.
Amerikassahan ”people of color” taitaa olla itse asiassa muotitermi – vaikka E-Afrikan vastaava sana taisi olla ”coloured”, kumpikin suomentuu luontevasti ”värilliseksi”. Yleiskielihän ei muutenkaan rakennu mitenkään insinöörimäisen suunnitellusti, eikä tätä pitäisi odottaakaan. Tässä kohtaa on aiheellista huomata myös se, että näennäisesti ”objektiivisempi” sana ei välttämättä ole tyyliarvoltaan neutraali, vaan se voi olla latautunut ja sen käyttöpyrkimykset ideologisesti motivoituneita.
Tämän takia neutraaliuden säilyttämiseksi on parempi tarkastella lähteitä vähän pidemmältä aikaväliltä, eikä pyrkiä olemaan asiassa avantgardessa. Lähteiden on tarkoitus olla etupäässä asia-, ei sanasto- tai tyylilähteitä. Tieteellinen teksti ei esim. siihen suoraan käy muutenkaan, koska tyylilaji on eri. --Louhikärmes (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 00.34 (EEST)
Wikipedian pointtihan on mennä joka asiassa lähteiden mukaan. Silloinkin sanallistuksetkin otetaan lähteistä ja juuri lähdekritiikillä, jossa on kulloisenkin kirjoittajan omna paras harkinta. Oikeastaan yleisiä sääntöjä on aivan mahdoton luoda muutoin kuin yleistämällä jälkikäteen tapauskohtaoisista perustelluista ratkaisuista. Etukäteen muodostetut spekulaatiot harvoin onnistuvat kattamaan kaikkia tilanteita.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 08.31 (EEST)
No siis pääpiirteissään juuri näin, mutta lähteiden tyyli ja rekisterit humioiden – eli voihan joku 1900-luvun alun lähde voi käydä asiansa puolesta lähteeksi, muttei sen kieliasua sellaisenaan voi kopioida. Samaten uusikin lähde voi sisältää erikoisalan jargonia, jonka voi ilmaista yleskielisemminkin. Näin siis missä vain asiassa. --Louhikärmes (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 13.53 (EEST)
Tieteellisen julkaisun tavoite on käyttää laajassa kontekstissa täsmällistä ja yksiselitteistä ilmaisua. Puhekielessä voi olla jotain aivan muuta ja esimerkiksi ammatilliset sanat (etenkin tietotekniikassa) poikkeavat merkittävästi mitä ehkä kielitoimisto tai muu vastaava taho haluaa käytettävän. Termien ero on siis pyrittävä selittämään tekstissä mikäli eroja esiintyy, aihealueesta riippumatta. Aina kun kyse on jostain luonnollisella kielellä ilmaistavasta asiasta (vastakohtana formaalilla kielellä ilmaistavasta) ei edes ole yhtä "oikeaa" vastausta vaan asiayhteydestä riippuvaa (kulttuurillinen, tieteellinen, kielipoliittinen jne.). Tieteellinen termistökin muuttuu ajan myötä koska tieto lisääntyy ja täsmentyy: esimerkkitapauksena Plutoidi. Ipr1 (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 07.40 (EEST)

LED vai led?[muokkaa wikitekstiä]

Moni artikkeli (esim. Cern) on muutettu pienellä kirjoitetuksi koska sen katsotaan olevan jo yleiskielinen nimi eikä lyhenne. Entä artikkeli LED-valoista. Vaikka pohjana on englanninkielinen lyhenne niin eikös tuo ole jo osa yleiskieltä? Artikkelin omassa keskustelussa kukaan ei sano mitään eli kysytään täällä.--EsaL-74 (keskustelu) 5. lokakuuta 2019 kello 15.32 (EEST)

Kielitoimiston sanakirja hyväksyy muodot ledi, led ja LED (yhdyssanoissa ledivalo, led-valo ja LED-valo). --Silvonen (keskustelu) 5. lokakuuta 2019 kello 17.16 (EEST)