Saavutettavuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saavutettavuus on verkon esteettömyyttä. Puhekielessä termejä saavutettavuus ja esteettömyys saatetaan käyttää toistensa synonyymeja, vaikka ne tosiasiassa tarkoittavat eri asiaa.[1]

Saavutettavuuteen liittyy EU:n saavutettavuusdirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta) jossa viitataan useasti eurooppalaiseen standardiin EN 301 549. Missä taas viitataan kansainvälisen WCAG-ohjeistuksen kriteeristöön.[2]

EU:n saavutettavuusdirektiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimaantulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen julkisen sektorin elinten verkkosivustojen pitää olla direktiivin vaatimusten mukaisia mennessä 23.9.2019.[3]
  • Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla direktiiviä mukaisia 23.9.2020.[3]
  • Julkisen sektorin elinten mobiilisovellusten osalta tuo päivä on 23.6.2021.[3]
  • Suomessa viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten intranet-sivustojen pitää täyttää nämä vaatimukset jos julkaistaan 23.9.2019 tai sen jälkeen tai vanhoja uudistetaan perusteellisesti tuon jälkeen[4].

Saavutettavuus käytännössä internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Web-sivujen saavutettavuuden (esteettömyyden) suunnitteluun on olemassa paljon ohjeita ja muistilistoja, joista tärkeimpinä voitaneen pitää W3C:n (World Wide Web Consortium) WAI-aloitteen (Web Accessibility Initiative) ja WCAG:n (Web Content Accessibility Guidelines) suosituksia.

Tärkein sääntö web-sivujen saavutettavuuden kannalta on, että sivu noudattaa HTML-suositusta (Hypertext Markup Language -suositusta) ja että sen rakenne on oikea.

Erilaisilla erityisryhmillä ja eri käyttötilanteissa on myös erilaisia tarpeita:

  • Sokeat tai heikkönäköiset voivat käyttää Internetiä esimerkiksi ruudunlukuohjelman avulla tai erityisellä laitteella (pistenäyttö), joka muuttaa tekstin pistekirjoitukseksi. Jos sivua ei ole tehty HTML-suositusten mukaisesti, ei lukuohjelma osaa välttämättä lukea tietoa oikein. Myös web-sivuihin upotetut kuvat ovat sokeille hankalia. Tämän takia kuvien tietosisältö tulisi ilmaista vaihtoehtoistekstien (HTML:n alt-attribuutti) avulla.
  • Heikkonäköiset ihmiset saattavat käyttää sivustoa suurella tekstikoolla tai ruudunsuurennusohjelmaa käyttäen. Sivun on toimittava myös näissä tilanteissa. Monipalstaisen sivun seuraaminen voi olla ruudunsuurennusohjelmaa käyttävälle hankalaa.
  • Liikuntavammaiset eivät välttämättä kykene käyttämään hiirtä lainkaan. Siksi sivun on oltava käytettävissä myös pelkällä näppäimistöllä.
  • Kognitiivisista (ymmärrykseen ja oivaltamiseen liittyvistä) ongelmista kärsivät tarvitsevat selkeitä ja ytimekkäitä sivuja, joissa on paljon kuvia, kuvaajia ja listoja selkeyttämässä asiaa.

Saavutettavuuteen liittyy läheisesti myös eurooppalainen Design for All -periaate. Suomen DfA-verkostosta löytää lisätietoa Stakesin DfA-sivustolta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietoa saavutettavuudesta Saavutettavasti.fi. Viitattu 8.4.2019.
  2. Lainsäädäntö Saavutettavasti.fi. Viitattu 12.4.2019.
  3. a b c [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016L2102 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti )] (artikla 12) Euroopan unionin virallinen lehti. Viitattu 12.4.2019. (englanniksi)
  4. Saavutettavuus Valtiovarainministeriö. Viitattu 12.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]