Saavutettavuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Käsitteitä saavutettavuus ja esteettömyys (engl. accessibility) käytetään usein toistensa synonyymeina kertomassa tuotteen tai palvelun yhdenvertaisesta ja helposta lähestyttävyydestä.

Saavutettavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimisesta ja kohteen tarjonnan (tuotteen tai palvelun) helposta lähestyttävyydestä, ja tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuus merkitsee kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille, mukaan lukien, mutta ei pelkästään, vammaisten tai toimimisesteisten ihmisten näkökulmasta.

Esteettömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kappale käsittelee esteettömyyttä saavutettavuuden kannalta. Toisen tyyppistä esteettömyyttä tarvitaan avioliiton solmimiseen.
Kansainvälinen ISA-tunnus symboloi liikuntarajoitteiselle soveltuvaa toimintaympäristöä.

Esteettömyys painottaa palvelun toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Ollakseen saavutettavaa on ympäristön, palvelun tai tarjonnan oltava myös mahdollisimman esteetöntä eli erilaisten ihmisten käyttöön soveltuvaa. Esteettömyyden voi nähdä yhtenä saavutettavuuden osa-alueena: Hyvä saavutettavuus on myös esteettömyyttä.

Julkisissa tiloissa pyörätuolin käyttäjien esteettömyyteen vaikuttavat esimerkiksi rakennusten kynnykset, portaat, ovien leveys sekä se, pääseekö ulkoa sisälle luiskaa pitkin. Inva-WC:t ovat tärkeä esteettömyystekijä. Kuulovammaisille keskeinen seikka on induktiosilmukka.

Saatavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saatavuus liittyy palvelujen tai tuotteiden valikoimaan: Jokin palvelu tai tuote on saatavilla silloin kun sitä on tarjolla tai tilattavissa. Se, että palvelu tai tuote on saatavilla, ei vielä kerro, onko se myös erilaisten ihmisten kannalta hyvin toimiva ja siten saavutettavissa.

Saavutettavuus Webissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Web-sivujen saavutettavuuden (esteettömyyden) suunnitteluun on olemassa paljon ohjeita ja muistilistoja, joista tärkeimpinä voitaneen pitää W3C:n (World Wide Web Consortium) WAI-aloitteen (Web Accessibility Initiative) suosituksia.

Tärkeimpiä sääntöjä web-sivuja saavutettavaksi tehtäessä ovat, että sivu noudattaa HTML -suositusta (Hypertext Markup Language -suositusta) ja että sen rakenne on oikea.

Erilaisilla erityisryhmillä ja eri käyttötilanteissa on myös erilaisia tarpeita:

  • Sokeat (tai heikkönäköiset) voivat käyttää Internetiä esimerkiksi ruudunlukuohjelman avulla tai erityisellä laitteella (pistenäyttö) joka muuttaa tekstin pistekirjoitukseksi. Jos sivua ei ole tehty HTML-suositusten mukaisesti, ei lukuohjelma osaa välttämättä lukea tietoa oikein. Myös web-sivuihin upotetut kuvat ovat sokeille hankalia. Tämän takia kuvien tietosisältö tulisi ilmaista vaihtoehtoistekstien (käytännössä HTML:n alt-attribuutti) avulla.
  • Heikkonäköiset ihmiset saattavat käyttää sivustoa suurella tekstikoolla tai ruudunsuurennusohjelmaa käyttäen. Sivun on toimittava myös näissä tilanteissa. Monipalstaisen sivun seuraaminen voi olla ruudunsuurennusohjelmaa käyttävälle hankalaa.
  • Liikuntavammaiset eivät välttämättä kykene käyttämään hiirtä lainkaan. Siksi sivun on oltava käytettävissä myös pelkällä näppäimistöllä.
  • Kognitiivisista (ymmärrykseen ja oivaltamiseen liittyvistä) ongelmista kärsivät tarvitsevat selkeitä ja ytimekkäitä sivuja, joissa on paljon kuvia, kuvaajia ja listoja selkeyttämässä asiaa.

Saavutettavuuteen liittyy läheisesti myös eurooppalainen Design for All -periaate. Suomen DfA-verkostosta löytää lisätietoa Stakesin Dfa-sivustolta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]