Hiirikäsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hiirikäsi tai hiiriranne on ranteen ja peukalon rasitusvamma, joka aiheutuu käden staattisesta lihasjännityksestä. Rasitusvamma syntyy tyypillisesti tietokoneen hiiren pitkäaikaisesta käsittelystä, mistä se on saanut nimensäkin. Hiirikäsi ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan yleisnimitys erilaisille käsivarren ja käden oireille, jotka ilmaantuvat pitkäkestoisen hiirellä työskentelyn aikana tai jälkeen. Hiirikäsi voinee syntyä, jos hiirtä käytetään yli kymmenen tuntia viikossa.[1]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiirikäden oireena on tyypillisesti kova kipu kädessä ja ranteessa. Kipu voi ulottua kyynärvarteen asti. Oireina voi lisäksi esiintyä puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Hiirikäteen voi myös liittyä laajemmin vaivoja niska-hartiaseudussa.

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oirekuvan epäyhtenäisyyden vuoksi ei tarkkaan tiedetä, kuinka yleinen vaiva hiirikäsi on. Tietokoneen käyttöön liittyviä rasitusvammoja ei yleensä korvata ammattitauteina, joten ne jätetään myös ilmoittamatta.[1] Tuoreessa tanskalaisessa lähes 7 000 henkilöä sisältäneessä tutkimuksessa selvitettiin tietokoneen käyttäjien käsivaivoja 12 kuukauden aikana. Tulosten mukaan 4,3 prosenttia tutkimushenkilöistä ilmoitti kärsivänsä tietokoneen käyttöön liittyvästä keskivaikeasta tai vaikeasta käden tai käsivarren alueen kivusta. Yli 30 tunnin viikoittainen hiiren käyttö lisäsi käden alueen oireiden riskiä.[2]

Rannetuen sisältävä hiirimatto.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen lääketieteellisesti määritelty sairaus vaan yleisnimitys erilaisille kädenseudun kiputiloille, hiirikäden hoito riippuu kulloinkin kyseessä olevan oireen aiheuttajasta. Lääketieteellinen hoito kuuluu fysiatrian erikoislääkärin alaan. Lääkärin puoleen on syytä kääntyä oireiden pitkittyessä ja haitatessa jokapäiväistä elämää tai työskentelyä. Hoitoina voivat olla esimerkiksi fysikaalinen hoito, kipulääkitys tai paikalliset kortisonipistokset. Hiirikäden vaivatessa on välittömänä toimena syytä parantaa työpisteen ergonomiaa, mikä myös ennaltaehkäisee vaivan syntyä. Työympäristöä tulisi parantaa siten, että työskentelyasento on mukava ja kyynärpäitä ja ranteita voi tukea pöytään tai käsinojiin. Tuolin, pöydän ja näytön asento täytyisi säätää työntekijälle sopivaksi. Hiirtä käytettäessä rannetuki ja hiirimatto lienevät hyödyllisiä apuvälineitä. Pitkäkestoisia staattisia työrupeamia tulisi välttää.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Esa-Pekka Takala: Tietokone- ja tarkkuustyö aiheuttavat liikuntaelinten vaivoja. Helpota oloasi - tauota työsi. Työterveyslaitos, Työterveiset 3/2001, s. 14–16.
  2. Kryger AI, Andersen JH, Lassen CF, Brandt LP et al. (2003). "Does computer use pose an occupational hazard for forearm pain; from the NUDATA study." Occup Environ Med. 60(11):e14. PMID 14573725