Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Palkinnon saaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täällä heräsi seuraavanlainen kysymys: Voiko myös elokuva olla "palkinnon saaja" vai voiko sillä viitata vain henkilöön? 85.194.253.105 19. heinäkuuta 2014 kello 22.29 (EEST)

Olisihan se aika hölmöä, jos vaikkapa Titanic-leffaa ei löytyisi mistään luettelosta (kautta luokasta) tunnustuksia saaneena elokuvana. Vaikkeivät niitä palkintoja elokuvat saa, voita, eivätkä vastaanota vaan ihmiset, niin jotenkin käytännöllisesti asia pitää ilmaista (keskustelu itse ymmärtääkseni oli täsmentämisestä, minkä nim.om. Oscarin se-ja-se oli voittanut). Ei sillä, muuten Wikipediassa tarvittaisiin enemmänkin tarkkuutta. --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 19.13 (EEST)
Mitä tarkoitat tällä: "kautta luokassa"? --Käyttäjä:Kielimiliisi 22. heinäkuuta 2014 kello 19.20 (EEST)
Huh? Onko kauttaviivan merkitys "tai", noin outo. En luullut niin. No, sitä tuppaa käyttämään sanoja, mitkä on jostain ties mistä oppinut). Eläkä nyt kielipolliisi ruppee valittammaan tuosta mitkästä ;-) --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 20.20 (EEST)
Eihän siinä mitään kauttaviivaa ole. Vähintäänkin kryptinen ilmaus. Onhan "tai"-sana lyhyempikin kuin tuo "kautta" jonka merkitys ei tosiaan ole "tai". Vinoviivan käyttö suorassa tekstissä tai-sanan korvikkeena ei muuten ole osunut kohdalleni. Kaikenlaista kielenvääntöä voi tietysti harrastaa mutta pitää muistaa että lukijoidenkin on hyvä se ymmärtää. --Käyttäjä:Kielimiliisi 22. heinäkuuta 2014 kello 21.13 (EEST)
Noh, eiköhän asia joka tapauksessa tullut jo selväksi. --J. Sketter (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 19.14 (EEST)
Ehkä asettelin kysymyksen vähän tökerösti. Tarkennetaan: tuon bottipyynnön seurauksena siirrettiin joitain luokkia muodosta "X-palkinnon voittaneet/saaneet henkilöt" muotoon "X-palkinnon saajat". Jos saaja voi olla myös elokuva, niin tuon siirto-operaation seurauksena ilmeisesti syntyi sekaluokkia, joihin voi jatkossa luokitella sekä palkittuja henkilöitä että parhaan elokuvan palkinnolla palkittuja elokuvia.
Esimerkiksi nyt luokkiin Luokka:César-palkinnon saajat ja Luokka:Annie-palkinnon saajat voi ilmeisesti tästä lähtien luokitella myös elokuvia (Parhaan elokuvan César-palkinto, Parhaan animaatioelokuvan Annie-palkinto). Jos näin on, niin itse ainakin olen tällaisia sekaluokkia vastaan.
Tämän korjaamiseksi näen kaksi vaihtoehtoa: Luodaan näille luokille alaluokat "Parhaan elokuvan X-palkinnon saajat"/"Parhaan elokuvan X-palkinnolla palkitut elokuvat" tai siirretään nämä ongelmaluokat nimelle "X-palkinnon saaneet henkilöt" ja jos joku välttämättä haluaa palkituille elokuville oman luokkansa, niin on vapaa sellaisen luomaan.
Vielä jatkoksi tähän: Luokka:Oscar-palkinnon saajat ja Luokka:Oscar-palkitut taitavat olla nyt päällekkäiset. Jompikumpi pitäisi poistaa. 85.194.253.105 22. heinäkuuta 2014 kello 21.07 (EEST)
Luokat eivät ole päällekkäiset, vaan Luokka:Oscar-palkitut on yläluokka, johon kuuluvat alaluokkien muodossa kaikki Oscar-palkitut henkilöt, elokuvat ja kappaleet. Mitään artikkeleja ei luokitella suoraan luokkaan Oscar-palkitut, vaan sen alaluokkiin. --Juusohe!? 25. heinäkuuta 2014 kello 11.40 (EEST)
Mielestäni "Oscar-palkinnon saaja" ja "Oscar-palkittu" tarkoittavat samaa. Sitä tarkoitin päällekkäisyydellä, enkä niinkään nykyistä luokkahierarkiaa. 85.194.253.105 25. heinäkuuta 2014 kello 12.13 (EEST)

Selvennetäänpä tilannetta hieman:

Tyyppi Tilanne ennen Tilanne nyt IP-muokkaajan ehdotus
Elokuva Luokka:X-palkinnon voittaneet elokuvat

Luokka:X-palkitut elokuvat

Luokka:X-palkitut elokuvat Luokka:X-palkitut elokuvat
Henkilö Luokka:X-palkinnon voittaneet henkilöt

Luokka:X-palkinnon voittajat

Luokka:X-palkinnon saaneet henkilöt

Luokka:X-palkinnon saajat Luokka:X-palkinnon saaneet henkilöt

IP-muokkaaja on ilmeisesti sitä mieltä, että nykyisiin luokkiin muotoa Luokka:X-palkinnon saajat voitaisiin lajitella vahingossa myös elokuvia, sillä muoto ei ole yksikäsitteinen. --Juusohe!? 25. heinäkuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Luokittelua auttaisi, jos samalla kun luodaan uusia luokkia, kirjoitettaisiin luokalle määritelmä, jossa kerrotaan tarvittavan seikkaperäisesti, mitä alaluokkia tai artikkeleita luokkaan on ajateltu kuuluvan. Muutoin homma menee turhaksi pyörittelyksi. -Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 12.02 (EEST)
Kiitos selventävästä taulukosta. Jotakuinkin noin. 85.194.253.105 25. heinäkuuta 2014 kello 12.13 (EEST)

Von[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos lähdeluettelossa on tekijä, jonka sukunimessä on liite von, niin miten se kuuluu merkitä (vrt. [1]):

  • Hertzen, Erik von (...)
  • von Hertzen, Erik (...)
  • Von Hertzen, Erik (...)

En nyt jaksa kaivella kirjahyllystä lähdeluettelollista kirjaa, jossa olisi joku von-alkuinen tekijä kirjallisuusluettelossa. Ensin epäröin kahden ensimmäisen välillä ja sitten tuli esiin vielä kolmas muoto. --Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 18.38 (EEST)

Etuliitteiden aakkostus on yksi syvä suo. Osa jätetään huomioimatta ja osaa ei. Yleissääntö löytyy: "Pienellä alkukirjaimella kirjoitettavissa etuliitteissä on paljon sellaisia, joita ei lueta nimeen, esimerkiksi af ja von. Tällaiset nimet aakkostetaan ensimmäisen isolla alkukirjaimella alkavan sanan mukaan. Kirjastohaun perusteella tuon kaverin nimi on Erik von Hertzen, joten oikea aakkostustapa on tuo ensimmäinen. --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 18.46 (EEST)
Aakkostus on ilman muuta selvä, ja pohdinta tässä koski siis vain sitä, että kun aakkostetaan tässä H:n mukaan, niin miten se "von" silloin merkitään. Kun nyt pöydälläni oli kuin olikin juuri tuon Erikin itsensä kirjoittama kirja, niin hän itse oli sen lähdeluettelossa merkinnyt näin:
  • v.Bonsdorff 1929 (B:n kohdalla)
  • v.Hertzen 1973 (H:n kohdalla)
Jos sitä sovellettaisiin lyhentämättömänä, niin siitä tulisi:
  • von Hertzen, Erik (...)
Joskin varmaan myös "Hertzen, Erik von" voisi tulla kysymykseen. Vai voisiko? Onko tähän ohjetta, ja onko useampia kuin yksi mahdollinen merkintätapa? (Voi olla että eri aikoinakin ehkä on merkitty eri tavoin.)
--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 19.05 (EEST)
Fennnicassa on tämän kirjan kohdalla "Muu(t) tekijä(t):Hertzen, Erik von". Näin myös itsekin tuon merkitsisin. Kotuksen sivuilla on yllä olevan sitaattini lisäksi malli:
Hällström, Arto af
Wright, Georg Henrik von --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 19.24 (EEST)
Tuo on ainakin varmasti oikein. Erikseen pitäisi kai tutkia, onko missä määrin aakkostettaessa merkitty von-liitettä itse nimen eteen (riippumatta siitä, mikä on aakkosjärjestys), niin kuin v.Hertzen tuossa itse teki.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 19.57 (EEST)
Pikku tarkennus asian vierestä: Jos kirja ei ole omakustanne, tuollaiset yksityiskohdat päättää yleensä kustannustoimittaja talon omien linjausten mukaan. Ja pisteen jälkeen tulee välilyönti, mutta sen varmaan tiesitkin. --Abc10 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 21.06 (EEST)
Toki tiesin, ja tämän tapaisissahan eri aikoina tai eri julkaisijat samanakin aikana saattavat käyttää eri merkintätapoja. Tässä esim. ei ollut pisteen jälkeen välilyöntiä, eli kopioin merkinnän näyteeksi vuonna 1987 ilmestyneestä lähteestä sellaisenaan, mutta nykyään ei ehkä enää välttämättä merkittäisi noin. Samoinhan ennen merkittiin päivämäärissä kuukausia roomalaisin numeroin jne., mutta meidän kai pitäisi pyrkiä käyttämään vain nykyään suositeltuja merkintätapoja. --Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 21.32 (EEST)

Varmistuksena kysyisin, että jos von tai van onkin nimessä isolla alkukirjaimella, aakkostus siis normaalisti, esim. Van Deerlin, Lionel? Tällä hetkellä artikkelissa Lionel Van Deerlin aakkostus Deerlin, Lionel Van --Nironen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 05.12 (EEST)

Jukka Korpelan sivuilla on SFS 4600 -standardista kopioitu luettelo sukunimien etuliitteistä ja niiden käyttäytymisestä aakkostuksessa. Tuon mukaan Van Deerlin kuuluisi aakkostaa V:n kohdalle. --Silvonen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 07.26 (EEST)

KHL-joukkueiden nimien kirjoitusasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KHL-jääkiekkojoukkueiden nimiä kuten Gornjak Rudni ja Junost Minsk on muutettu tietolaatikoihin "venäläisempään" kirjoitusasuun. Onko näihin vakiintuneita muotoja? Nämä muutokset myös jäävät puolitiehen, kun artikkelin nimi jää ennalleen.--Kospo75 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 11.39 (EEST)

Vaikuttavat kumottavilta muokkauksilta. Nuo eivät ole "venäläisempi" kirjoitusasu, vaan vaikuttaisivat englantilaiselta translitteroinnilta. Suomenkielisessä Wikipediassa mennään suomen ohjeiden mukaan. --PtG (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 12.14 (EEST)

Снова в СССР[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistetään tähän nyt jatkoksi, koska liittyy aiheeseen: mitä mieltä artikkelin Снова в СССР nimestä? 85.194.253.105 24. heinäkuuta 2014 kello 12.22 (EEST)

Ei täällä kai mikään muukaan artikkeli ole transkriboimattomassa muodossa, niin en oikein näe että miksi kummassa tuo sitten olisi. Jos levyn nimi tosiaan kirjoitetaan usein latinalaisin aakkosin niin kuin artikkelissa väitetään, niin ymmärtäisin vielä muodon ”Choba B CCCP”, mutta en tuota (luetaankohan se ”khoba bee seeseeseepee”?). --Louhikärmes (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 07.04 (EEST)
Eli mielestäsi tämä käytäntö ei päde kyseiseen artikkeliin (olisi siis nimellä Snova v SSSR)? Tuohon käytäntöön olisi hyvä sitten listata ne tapaukset, jolloin ei noudateta SFS 4900 -standardin mukaista translitterointia. Muistaakseni ainakin amerikkalaistuneet venäläiset on taidettu pitää täällä niillä nimillä, joilla heidät Jenkeissä tunnetaan. Ehkä tämä on sitten toinen poikkeustapaus. Olen itse kuitenkin edelleen tuon SFS 4900 -standardin noudattamisen kannalla, koska albumi julkaistiin artikkelin mukaan alun perin vain NL:ssä, eli mitä ilmeisimmin julkaistiin suunnitellusti pelkästään muodossa "Снова в СССР". Vasta kolme vuotta myöhemmin se julkaistiin maailmanlaajuisesti (en tiedä millä tavoin kirjoitettuna). 85.194.253.105 26. heinäkuuta 2014 kello 21.15 (EEST)
Luepa Louhikärmeksen kommentti uudelleen. Eiköhän siirtotapaus ole selvä. Iivarius (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 00.18 (EEST)
Monesti kommenteissasi ei ole järjen hiventä ja/tai ovat tyystin turhia, eikä tämäkään ollut poikkeus. Haluatko vielä yrittää uudelleen kertomalla, mitä Louhikärmeksen kommentista jäi minulta lukematta? Ja miten niin tapaus on selvä? 85.194.253.105 27. heinäkuuta 2014 kello 11.34 (EEST)
Kiitos arvostuksesta. "Ei täällä kai mikään muukaan ole" tarkoittaa, että yleensä artikkelit translitteroidaan. "en oikein näe, että miksi tuo olisi" tarkoittaa, että poikkeusta ei tässä nähdä perustelluksi. Eli Louhikärmes kannattaa artikkelin nimen muuttamista. Eli sun nipotuksesi ja naamanmurtamisesi on täysin turhaa. Oliko tässä hipeniä? Iivarius (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 00.50 (EEST)
Juuri tätä tarkoitin. --Louhikärmes (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 07.13 (EEST)
Ei ollut. Esittäisitkö vielä komment(e)istani ne kohdat, joista sait käsityksen, etten lukenut noita esittämiäsi kohtia Louhikärmeksen kommentista? Uskon tässä olevan kyse väärinymmärryksestä, koska saan näistä kommenteistasi sellaisen käsityksen, että luulet minun vastustavan artikkelin translitterointia, vaikka asiahan on juurikin päinvastoin. Ehkä siis auttaisi, jos sinä lukisit kommenttini uudelleen ihan ajatuksen kanssa. 85.194.253.105 28. heinäkuuta 2014 kello 20.12 (EEST)
Me kaikki kolme olemme samaa mieltä toimintatavasta. Tämä on ollut minulle selvää alusta lähtien. Sen sijaan en näe enää mitään järkeä tässä jankkauksessa. Iivarius (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 22.53 (EEST)
Tässä "jankataan" nyt siitä, että siirretäänkö artikkeli "Снова в СССР" nimelle "Snova v SSSR" vai "Choba B CCCP"/"Choba b CCCP". Ensimmäinen olisi fi-wikissä käytetyn SFS 4900 -standardin mukainen nimi ja jälkimmäinen olisi artikkelin lähteettömän väittämän (artikkelin kahden lähdelinkin albumista käyttämä nimikin vaihtelee) mukaan nimi, johon sillä viitataan (ainakin joissain) englanninkielisissä lähteissä. Päätä tämä "jankkaus" kertomalla, kumpi on se muoto, jota kirjoitushetkellä ajattelit, kun kerroit "siirtotapauksen olevan selvä". 85.194.253.105 29. heinäkuuta 2014 kello 01.09 (EEST)
Onko tämä wiki englanninkielinen? Iivarius (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 01.16 (EEST)
Eli nyt erheesi huomattuasi päätit lähteä trollauslinjalle (taisi tosin jo edellinenkin kommenttisi olla). 85.194.253.105 29. heinäkuuta 2014 kello 01.22 (EEST)
Lainaan Pekka Kejosta:

"Synti, virhe erhe, mikä tahansa,

mikä varjelee meitä pahimmalta:

täydellisyydeltä."
Ja kuten Pxos sanoo, aina, kun alkaa keskustella tunnettujen ip-osoitteiden kanssa, on jo hävinnyt. Mutta vielä kerran: ei, ei ole virhettä (paitsi tämä keskustelu). Olemme kaikki samaa mieltä, että harjoitamme siirtokirjoitusta, kuten suomenkielisessä Wikipediassa kuuluukin, kansallisen tavan mukaan. Joten mitä jos et enää vastaisi tähän, vaan söpösti kirjautuisit sisään ja siirtäisit sivun? Iivarius (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 05.11 (EEST)
Hyvää jankkausta. Jatkakaa ihmeessä. Kävin sillä välin siirtämässä artikkelin. --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 18.34 (EEST)

Kunnallispiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko molemmat sanat municipal district ja district municipality kääntää kunnallispiiriksi, vai mikä on oikea käännös? --Vnnen (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 17.51 (EEST)

En ole perehtynyt hallinnon termeihin, mutta pohtimista helpottaisi, jos tietäsi mistä maasta on kysymys. En.wikipediassa 1 ja 2 on selvitysiä eri maiden käytännöistä, ja niiden pohjalta saattaa löytyä sitten joku suomennoskin. --Abc10 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 19.13 (EEST)
Yksinkertainen vastaus on kunta--Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 20.16 (EEST)
Kunnallis- ja paikallishallinnon yksiköt ovat vaikeita kääntää, sillä aina ne eivät mene yksiin suomalaisen termistön kanssa. District municipality on enwikin mukaan käytössä lähinnä Brittiläisessä Kolumbiassa, jossa ne ovat erityisaseman saaneita kuntia, ja Etelä-Afrikassa, jossa termi on suomalaisissa yhteyksissä käännetty yleensä seutukunnaksi. --PtG (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 20.30 (EEST)
Kiitos vastauksista! Järjestelin tänään uusiksi artikkelin kunnallispiiri, mutta siihen on vaikea keksiä interwikilinkkiä. --Vnnen (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 20.41 (EEST)

Luokka:Alankomaalaiset henkilöt vai Luokka:Hollantilaiset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa käytetään nimeä henkilöstä joka on kotosin Alankomaista termiä alankomaalainen kun taas hollantilainen on tietääkseni yleisin nimitys henkilölle joka on kotoisin Hollannista. Hollanti ja Alankomaat ovat myös termeinä samoja. Hollanti käy myös Alankomaat. Entä mikä on oikea termi kun puhutaan kansallisuudesta ja kansalaisesta? Hollantilainen vai alankomaalainen? Vai molemmat? Onko hollantilainen entinen nimitys ja alankomaalainen yleisesti Alankomaista kotosin olevat ihmiset johon lasketaan muan muassa maan friisiläiset ja saksalaiset vähemmistöt puhumattakaan maahanmuuttajista etenkin surinamelaisista ja indonesialaisista. Mitäisikö luoda toinen uusi luokka Luokka:Hollantilaiset henkilöt. Onko termi Luokka:Alankomaalaiset henkilöt liian keinotekoinen? Wikipediassa on artikkeli hollantilaiset joka nimen on rajattu etnisiin hollantilaisiin. Toinen artikkeli jota ei ole vielä kirjoitettu olisi nimeltään Alankomaiden väestö joka kattaisi niin saksalaiset ja friisit. Pitäisikö termt alankomaalaiset ja hollantilaiset määritellä luokkana uudelleen?--Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 20.16 (EEST)

Kielitoimiston mukaan kumpikin kelpaa kansalaisuuden nimeksi (ks. Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet). Pitäisin luokan nimen entisellään. --Silvonen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 06.19 (EEST)
Kysymys olikin vähän toinen kuin kansalaisuuden termi. Onko hollantilainen termi vain ihmiselle joka on entinen hollantilainen ja alankomaalainen termi yleisesti Alankomaiden kansalaisuuden saannelle ihmiselle? Hän voi olla myös surinamelainen maahanmuuttaja joten onko hän hollantilainen vai alankomaalainen?!--Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 22.10 (EEST)
Alankomaalainen henkilö on henkilö, jolla on Alankomaiden kansalaisuus. Hollantilainen viittaa enemmän kansallisuuteen. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 08.46 (EEST)
Toisaalta alankomaalaisen käyttö lienee poikkeus (esim. Wikipedia), yleensä puhutaan hollantilaisista ja Hollannista. --Abc10 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 09.01 (EEST)
Termi alankomaalainen ei ole yleinen nimitys kun puhutaan etnisistä hollantilaisista (joihin ei kuulu saksalaisvähemmistö tai friisit). Alankomaat on virallinen termi maalle nimeltään Alankomaat. Hollantikin on virallinen nimitys. Kyseessä ei ole siis mikään Englanti versus Britannia ero. EU:ssakin puhutaan Hollannista ja Alankomaista rinnakaisina nimityksinä. Pitäisikö wikipedian Alankomaalaiset luokka siirtää termille Hollantilaiset vai luoda oma luokka hollantilaisille ja alankomaalaisille. Hollantilainen termi on vakiintunut nimeke. Hollanti valtiona on sama kuin Alankomaat joten valtiollista termiä ei pidä sekoittaa tähän keskusteluun eli pysytään kansallisuudessa. --Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 14.42 (EEST)

Vokaalit ja konsonantit musiikissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Wikipedian vakiintunut käytäntö sellainen, että yhtyeiden laulajan "instrumentiksi" laitetaan typerästi englannista väärin käännetty "Vokaalit"? Termiä on viime aikoina näkynyt mielestäni enemmän kuin aiemmin ja siksi haluankin varmistaa asian ennen kuin niitä suomenkieliseksi vaihtelen.Pulikka (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.44 (EEST)

Vaihda ilman muuta, ja äkkiä. Tuostahan tulee mieleen vain vanha muusikkovitsi jostain 1950-luvulta: "Kuulkaas neiti, vaikka te pyrittekin yhtyeemme vokalistiksi niin olisi syytä kiinnittää huomiota myös konsonantteihin." –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.51 (EEST)
Siis vokaalit po. laulu (paitsi jos on kyse ripräp-artistista, niin sitten en tiedä). Toinen vastaava on lyriikat po. sanoitus, sanoitukset. –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.53 (EEST)
Muutaman vaihdoinkin jo. Noiden rap ja hiphop -artistien kohdalla pitäisi kanssa olla joku oikeampi termi. Laulajaksi kutsuminen on ilmeisesti jonkinasteinen loukkaus sekä laulajien että räppäreiden mielestä... Pulikka (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.32 (EEST)
Lausunta? Ihmisääni? Vokalisti? –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 18.02 (EEST)
Räpäytys/räpäyttäjä? No jos ei nyt kuitenkaan, mutta noitakin näkee käytettävän. --Jukka Kolppanen 29. heinäkuuta 2014 kello 23.14 (EEST)
Laulaa-sanaa käytetään varsin laajassa merkityksessä: "Seuraavaksi kuulemme Liljankukan. Esittäjä on MA Numminen. Ohjelmaan on merkitty, että hän laulaa sen." (Carl-Erik Creutz)-Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 08.42 (EEST)(edit)-Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 08.58 (EEST)
Rappari-sanaakin on näkynyt. Tosin rakennuksillakin työskentelee rappareita (räppäreitä?): Päästyään vankilasta Härmä toimi ammattiyhdistysliikkeessä Muurarien, rapparien ja uunintekijäin liiton sihteerinä 1922–1944. Vapaamuurareitakin sanotaan rappareiksi. --Jmk (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 08.02 (EEST)
Rappareita. -Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 08.42 (EEST)

Vulcanon mäen välikohtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vulcanon mäen välikohtaus on mielestäni väärä nimi artikkelille. Oikea nimi pitäisi olla Lauttasaaren välikohtaus 1944. Vulcan oli kumitehdas Lauttasaaressa jotka ei tietääkseni enää ole. Vulcan on yrityksen ja mäen nimi. Lauttasaaren kaikki tuntee. Itse asun Kivenlahdessa Espoossa johon kyseinen karavaani oli matkalla. --Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 23.24 (EEST)

Orotšon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko orotšon oikea nimi kielelle oroqen? J.K Nakkila (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 11.17 (EEST)

Yhdysvaltain – Yhdysvaltojen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat-sanan sijamuoto Yhdysvaltain on vanhanaikainen. Kukaan ei käytä sitä puheessa, eikä kirjakielessäkään esim. sanassa suurvalta ("suurvaltain"). Yhdysvaltojen on täysin asiallinen muoto eikä niin pölyisen oloinen.--Kospo75 (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 22.25 (EEST)

Jaa, itse olen siinä käsityksessä, että esim. ”Yhdysvaltain dollari” ja ”Yhdysvaltain presidenttti” yleisemmin käytettyjä ilmauksia kuin ”Yhdysvaltojen dollari” ja ”Yhdysvaltojen presidentti”. Suurlähetystökin viralliselta nimeltään ”Yhdysvaltain suurlähetystö” [2]. Kumpikin tietenkin oikein, mutta artikkeleiden ja luokkien nimissä syytä pyrkiä yhdenmukaisuuteen, enkä näe syytä muutokseen. Aiheesta keskusteltu aiemminkin, Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto1#Yhdysvaltain vai Yhdysvaltojen. --Nironen (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 22.46 (EEST)
Puhekielellä ei tässä ole väliä, eikä sanalla "suurvaltain". Muoto "Yhdysvaltain" näyttää yleisyydeltään riippuvan vähän siitä, mitä sanaa se määrittää. Esimerkiksi Ylen sivuilta (yle.fi) tehty googlehaku sanaparilla "Yhdysvaltain kongressi" antaa tulokseksi Noin 21 700 tulosta mutta haku "Yhdysvaltojen kongressi" vain 18 tulosta. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 23.02 (EEST)
Nironen ja Savir sanoivat olennaisen. Paitsi sen, että kyllä minä puheessakin totean Yhdysvaltain olevan ongelmavaltio. Mutta olenkin vanhanaikainen, arkaainen ja virallinen. Iivarius (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 01.28 (EEST)
Yhdysvaltain Neitsytsaaret on erään alueen virallinen nimi. Lisää Kotuksen sivuilta Yhdysvalloista yleensä [3] ja monikon genetiivistä yleensä [4]. --Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 05.10 (EEST)
Kuten Kotuksen kirjoittaja Elina Heikkilä sanoo, -in-taivutus kuulostaa vanhahtavalta ja runolliselta. "Nykykielessä in-genetiiviä käytetään sekä useissa nimissä että monissa vakiintuneissa yhdyssanoissa." Toisin sanoen normaalissa tekstissä Yhdysvallat on genetiivissä Yhdysvaltojen. Monissa kieliasioissa wikipedistit takertuvat vanhaan, ja epäilen syyksi että kieliasioihin kantaa ottavat ovat käyneet koulunsa 1950-1960-luvulla (kuten tosin itsekin olen) ja jääneet sinne. Kospo75 on oikeassa. --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 10.17 (EEST)
Kuten Elina Heikkilä kirjoittaa: "Henkiikö in-genetiivi auttamatta mennyttä aikaa? Ei sentään." Ja jatkaa: "Nykykielessä in-genetiiviä käytetään sekä useissa nimissä että monissa vakiintuneissa yhdyssanoissa. Joukko a-vartaloisia monikkomuotoisia nimiä saa genetiivissä in-päätteen: Virtain kirkko, Puolustusvoimain komentaja, Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiö, Yhdysvaltain presidentti. Myös yhdistysten ja valtionhallinnon asiantuntijaelinten nimistä löytyy in-genetiivejä, esimerkiksi Äidinkielen opettajain liitto, Kirjatyöntekijäin Yhdistys ja tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunta. Tyypillisimmin in-loppuinen monikon genetiivi toimii yhdyssanan alkuosana, kuten substantiiveissa vanhainkoti, opettajainhuone, vankeinhoito ja valtiovarainministeriö sekä adjektiivissa kansainvälinen." -Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 10.31 (EEST)
Minä tulkitsen tuon Heikkilän tekstin juuri päinvastoin kuin Abc10. Joukko a-vartaloisia monikkomuotoisia nimiä saa genetiivissä in-päätteen: Virtain kirkko, Puolustusvoimain komentaja, Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiö, Yhdysvaltain presidentti. Tässä hän ei minusta tarkoita, että vain Yhdysvaltain presidentin kaltaisessa sanaliitossa käytettäisiin in-muotoa, vaan että yleensäkin Yhdysvallat-sanaa taivutetaan näin. –Kotivalo (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 10.36 (EEST)
Vakiintuneissa ilmaisuissa. Olen keskustellut asiasta Kielitoimiston edustajan kanssa, ja tuolloin selvä kanta oli että -in-taivutus on vanhentunut, ja sitä käytetään vain vakiintuneissa nimityksissä, tuon tapaisissa, jotka yo. artikkelissa mainitaan, ei normaalissa tekstissä Yhdysvalloista puhuttaessa. Jos lehtiartikkelissa puhutaan Yhdysvaltojen kannanotoista tai sotatoimista, kirjoittaja ei käytä -in-taivutusta, ellei satu edustamaan vanhakantaista kielikoulukuntaa. --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 11.42 (EEST)
Olen vanhakantainen, siksi käyn koulua Kotusta vastapäätä. Iivarius (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 12.15 (EEST)
Nykyinen ratkaisu käy joskus niin aikain kuluessa niin kulahtaneeksi, että muutos tulee. Ei auta, että on joskus ennenkin asiasta keskusteltu.--Kospo75 (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 13.24 (EEST)
Mielenkiintoinen havainto, että oikeinkirjoitusasioissa useat wikipedistit olisivat konsevatiiveja. Voi olla, mutta en olisi arvannut yhdistää ihmisten konservatiivisuutta tai uudistusmielisyyttä heidän syntymävuoteensa. Olisiko kuitenkin niin, että -ain -loppu on yksinketaisesti vaivattomampi lausua. Silloin en myöskään usko noin vain ennustuksiin, joiden mukaan yleiskieli kehittyisi toista, eli hankalampaa muotoa suosivaksi. Ei näemmä ole ainakaan vielä parissa- kolmessakymmenessä vuodessa hävinneet muodot kansainvälinen, Yhdysvaltain tai vanhempainilta mihinkään. Tuossa on kai jotain syvempää, miksi tietyissä sanoissa toinen muoto vallitsee ja toisissa ei. Mutta syiden miettiminen on toki kielitieteilijöiden tehtävä.
Ehkä jonain päivänä meille tulee kymmenjärjestelmään perustuva ajanlaskukin - ja Äidinkielen opettajain liitto herää oikeakieliseksi ja muuttaa nimensä Suomen kielen opettajien liitoksi. --J. Sketter (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 14.16 (EEST)
Kielenhuolto suosii lyhyitä ilmauksia. --Thi (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 14.25 (EEST)
Muoto Yhdysvaltain näyttää olevan Kotimaisten kielten keskuksen suosima muoto heidän omilla kielenhuoltoa käsittelevillä nettisivuillaan. Google-haulla "yhdysvaltain" site:kotus.fi tulee noin 50 tulosta (mukana mainittu Elina Heikkilän esimerkki in-genetiivistä nykykielessä), mutta haulla "yhdysvaltojen" site:kotus.fi vain kolme tulosta. Mielestäni jo tämä osoittaa, ettei Yhdysvaltain ole ollenkaan "pölyinen", enkä näe syytä rajoittaa sen käyttöä fi-Wikipediassa. ¬Antilope 10. elokuuta 2014 kello 01.31 (EEST)

Linkki aiempaan keskusteluun: Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto1#Yhdysvaltain_vai_Yhdysvaltojen --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 14.30 (EEST)

Todellakin, puolustusvoimain komentaja, Helsingin Sanomain toimitus jne. Tämähän on suomen kielen sääntöjen mukaista eli genetiivissä tulee loppuun n ja edeltävä monikon t vaihtuu i:ksi. Vaikeampi olisi vieraskieliselle selvittää, miksi "voimien" ja "sanomien", mutta "valtojen". --85.76.100.14 10. elokuuta 2014 kello 16.11 (EEST)
Ilmeisesti puhuttu kieli on joustavammassa suhteessa ajatteluun kuin kirjoitettu. Itse käytän puhuessa mielelläni rinnakkaisilmaisuja, esimerkiksi käytän mielelläni sanasta "hautausmaa" sanaa "hautuumaa" - asiayhteydestä tietysti riippuen. Rinnakkaisia ilmaisuja tarvitaan tautologian välttämiseen. Jos esimerkiksi joutuu jossain tekstissä käyttämään paljon Yhdysvallat-sanaa ja sen eri versioita, voi olla tärkeää että kirjoittaja vuorottelee "Yhdysvaltojen" ja "Yhdysvaltain" kanssa. Vähän vastaavasti voi mielestäni toimia käyttäessä sanan "yhdysvaltalainen" ohella tautologiaa välttääkseen sanaa "amerikkalainen", jos asiayhteydestä ilmenee selvästi, että kyse on Yhdysvaltain amerikkalaisesta. Wikipediassa on tärkeä määritellä yksiselitteisesti, mitä sanaa luokka -mallineessa käytetään, se on siis "Yhdysvaltojen", mutta käytettäköön myös sanaa "Yhdysvaltain". Molempi on parempi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. elokuuta 2014 kello 17.30 (EEST)

Kielioppikorjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin Trinidad-Tobagon dollari voisi kieliopillisesti muuntaa nimelle Trinidadin ja Tobagon dollari. Voisiko joku korjata uudelleenohjauksen?--85.134.25.113 11. elokuuta 2014 kello 10.48 (EEST)

Tehty. --101090ABC (keskustelu) 11. elokuuta 2014 kello 11.09 (EEST)

Kreikan ELOT-transkription painomerkit?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olin ajatellut luoda Kreikan maantieteestä muutamia artikkeleita, mutta ennen sitä ajattelin kysyä laajempaa mielipidettä siitä, tulisiko kreikankielisten paikannimien transkriptiossa merkitä paino (eli korko) vai ei. En löytänyt aiheesta aikaisempaa keskustelua.

Kyse on siis siitä, pitäisikö artikkelit nimetä tyyliin "Karpathos" vai "Kárpathos". Paikannimien transkriptioon käytetään suositeltua transkriptiota, ns. ELOT 743 -transkriptiota [5] [6]. ELOT:in mukaan paino voidaan merkitä, mutta se ei ole pakollista. Useinkaan sitä ei merkitä. Sitä ei ole merkitty KOTUS:en ohjeissa ja esimerkeissä, eikä sitä yleensä merkitä suomenkielisessä kirjallisuudessa tai muunkielisissä Wikipedioissa, eivätkä kreikkalaiset merkitse sitä itse tehdessään transkriptioita (esim. [7]). ELOT:ia käytetään usein myös henkilönnimiin, eikä painoja tällöinkään merkitä juuri koskaan.

Meillä painoa ei ole merkitty vanhemmissa artikkeleissa ja niissä tapauksissa, jolloin nimen voi katsoa olevan suomeen vakiintunut sovinnaisnimi ("Ateena", "Thessaloniki", "Lesbos", "Sparta (kunta)"). Uudemmissa artikkeleissa paino sen sijaan on saatettu merkitä (esim. Roquain tekemissä ansiokkaissa artikkeleissa pääosin saaristosta), mutta tämäkään ei päde aina.

Itse en ole aiemmin ollut kovinkaan innostunut painojen merkitsemisestä, koska ne aiheuttavat paljon lisätyötä eivätkä välttämättä juurikaan hyödytä suomenkielistä lukijaa. Tarkemmin syyt ovat:

  • Vaikka voi väittää, että painomerkki ehdottomasti kuuluu kreikkalaiseen sanaan, todellisuudessa se kuuluu siihen ehdottomasti vain kreikaksi kirjoitettuna. Se voidaan jättää ja — kuten jo mainittua — yleensä myös jätetään pois transkriptiosta.
  • Painomerkit ovat olemassa lähinnä lausumista varten, mutta pelkästä painomerkistä ei ole ole apua lausumisen kannalta, jos lukija ei osaa kreikkalaista lausumista muutoin. Tämä johtuu siitä, että ELOT:issa transkriptio ei perustu lausumiseen toisin kuin SFS 5807:ssä. Oikea lausuminen vaatii siis joka tapauksessa kreikan alkeet ja kreikaksi kirjoitetun muodon ymmärtämisen. Henkilö, jonka on tarve osata lausua nimi oikein, voi lukea kunkin artikkelin alusta nimen kreikkalaisen muodon. Lisäksi SFS 5807:n mukainen muoto tai IPA-lausumisohjeet voidaan tietysti tarvittaessa lisätä erikseen artikkelien alkuun.
  • Painomerkit aiheuttavat paljon enemmän työtä sekä artikkeleita luotaessa että niitä linkitettäessä. Erityisesti niistä aiheutaa paljon lisätyötä, kun paikannimiä/-nimiluetteloita siirretään muunkielisistä verkkolähteistä tai Wikipedioista (pois lukien tietysti kreikkalaiset lähteet ja kreikankielinen Wikipedia, jolloin transkriptio pitää joka tapauksessa tehdä itse).
  • Todennäköisesti suuri osa linkityksistä tulee olemaan aina rikki tai ainakin epäsuoria, jos painomerkkejä käytetään ensisijaisesti ja painomerkitön versio on vain uudelleenohjaus.
  • Painomerkkien käytöstä seuraa väkisin tilanne, joissa paino on merkitty osaan artikkeleista ja osaan ei, koska sovinaisnimiin sitä ei kannata merkitä. Ainoa tapa välttää tämä häiritsevä tilanne olisi se, ettei painoja merkitä lainkaan.

Mielestäni haitat ovat siis olleet suuremmat kuin hyödyt. Kaikesta tästä huolimatta olen viime aikoina hieman lämmennyt painojen mahdolliselle merkitsemiselle, koska:

  • Voidaan kuitenkin katsoa, että painomerkein nimi on tavallaan "oikeampi" tai ainakin täydellisempi myös ELOT:issa.
  • Silloin kun paikannimet/-nimiluettelot tulevat kreikkalaisista lähteistä, painomerkin merkitseminen ei tuota lisätyötä. Päin vastoin se kannattaa merkitä "talteen", koska painojen lisäily erikseen jälkikäteen on työläämpää.

Olisi hyvä saada selkeä käytäntö, jonka mukaan vanhoja artikkeleita voidaan myös uudelleennimetä. Kysymys siis kuuluu: Merkitäänkö painot 1) kaikkiin artikkeleihin pois lukien sovinnaisnimet kuten "Ateena" (tästä ratkaisusta seuraa tosin toinen, sovinnaisnimien rajanvedon ongelma: onko esim. "Samos" sovinnaisnimi vai ELOT-transkriptio josta puuttuu paino?); vai 2) ei mihinkään artikkeliin?

Eräs mahdollinen kompromissi voisi olla se, että painoa ei käytettäisi artikkelien nimissä (eli artikkeli olisi nimeltään "Karpathos"), mutta artikkelin kirjoittaja voisi artikkelin tekstissä halutessaan käyttää painomerkkejä, jolloin linkit olisivat aina joko muotoa "[[Karpathos]]" tai "[[Karpathos|Kárpathos]]". Tällöin vastuu linkitysten oikeellisuudesta olisi "enemmän tietävällä" eli sillä, joka painoja haluaa käyttää.

Voin korjata nimimuodot jo tekemissäni artikkeleissa (mm. alueyksiköt) sen mukaan, mihin tässä keskustelussa päädytään. --Tomisti (disputaatiot) 11. elokuuta 2014 kello 18.57 (EEST)

En tiedä onko tämä hyvä vertailukohta, mutta ei venäjänkielistenkään nimien translitteroinnissa merkitä painoa, vaikka paino on tärkeä ääntämisen kannalta. Muutenkaan ääntäminen ei mielestäni ole mikään peruste painon merkitsemiselle, koska ei translitteroinnilla muutenkaan tavoitella äänneasua vaan mahdollisimman yksiselitteistä vastavuutta kahden aakkoston välillä. Toisaalta painoa ei merkitä venäjän oikeinkirjoituksessakaan (siis kyrillisissä aakkosissa), mutta kreikassa ilmeisesti merkitään.--Tanár 11. elokuuta 2014 kello 20.30 (EEST)
Kreikassa paino tosiaan merkitään kirjoitettuna ja se on hyvin tärkeä paitsi lausumisen kannalta myös erottamaan eräitä muutoin samalla tavalla kirjoitettavia sanoja toisistaan. Käytännössä kaikissa sanoissa joitakin lyhyitä sanoja lukuun ottamatta on painomerkki. Harmi, ettei KOTUS ota selvemmin kantaa asiaan; nyt paras transkriptio pitää päätellä esimerkkien ja yleisimpien käyttötapojen perusteella. Jos pelkästään yleisyyttä käytettäisiin kriteerinä, painoa ei merkittäisi. Toisalta onnistuin löytämään yhden uudemman kirjan (Ateena ja Kreikan saaret, Mondo, 2005), jossa käytetään säännönmukaisesti (lähes) ELOT-transkriptiota ja painoja, eivätkä ne johdonmukaisesti käytettynä näyttäneet hullummalta. Suurin ongelma taitaa olla nykytilanne, jossa painollisia ja painottomia muotoja on täysin sekaisin. --Tomisti (disputaatiot) 12. elokuuta 2014 kello 21.44 (EEST)

Newline-sanan suomennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä tietokoneiden newline-merkki on suomeksi? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 12. elokuuta 2014 kello 13.23 (EEST)

Rivinvaihto lienee yleisin suomennos. Ks. myös Jukka Korpelan kirjoituskokoelma Rivinvaihdot ja kappaleet datan käsittelyssä. --Silvonen (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 14.11 (EEST)

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa on vaihtanut nimensä uudeksi ja sen nykyinen nimi on Europe of Freedom and Direct Democracy. EFDD on ryhmän nykyinen tunnus. Uusi artikkeli olisi nyt tarpeen tai uusi nimi. Mikä olisi uusi suomenkielinen nimi Vapaa ja demokraattinen Eurooppa-ryhmälle? Onko kellään ehdotuksia? Voidaan myös keskustella pitäisikö luoda kokonaan uusi artikkeli vai kelpaako siirto vanhan artikkelin päälle? --Ashoka (Numero 76 ja Numero 46664). Käyttäjä nimi voidaan kirjoittaa myös muodossa Asoka tai Ašoka (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 18.59 (EEST)

Euroopan parlamentin verkkosivuilla ryhmän suomenkielisenä nimenä näyttää olevan Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa [8]. Kokonaan uudelle artikkelille ei välttämättä tarvetta. Suurin osa jäsenpuolueista toki vaihtunut, mutta toisaalta on kuitenkin selvästi aiemman ryhmän jatkumo, johtohahmonaan UKIPin Nigel Farage. --Nironen (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 19.14 (EEST)
Se oisi hyvä nimi tälle artikkelille. Yksi iso muutos oli ryhmässä se että PS (Perussuomalaiset) vaihtoi ryhmää ECR:ään. --Ashoka (Numero 76 ja Numero 46664). Käyttäjä nimi voidaan kirjoittaa myös muodossa Asoka tai Ašoka (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.09 (EEST)

Prosenttiväli laskeva?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onkos kielenhuolen mukaista kirjoittaa "vuosina 1987–1992 osuus valtion budjetista oli 9–5 %"? Siis prosenttiväli ilmoitetaan väärinpäin niin, että se ilmeisesti antaa joidenkuiden ymmärtää osuuden laskeneen ajan kuluessa. Ymmärtääkseni matematiikassa minkä tahansa lukuvälin voi ilmoittaa miten päin vain, mutta kielenhuolellisesti tuo toki näyttää pöyristyttävältä ja vaatii monta yleisönosastokirjoitusta. --Pxos (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.58 (EEST)

Matematiikka onkin täsmällistä päin vastoin kuin kivalta kuulostaa -kielityylittelyt, mutta jos (siis: jos) tuossa on tarkoitus informoida, että valtion osuus on laskenut 9 prosentista viiteen, voi asian kertoa paremmillakin tavoilla. Jos (siis: jos) olennaista taasen on vaihteluväli, laittaisin itse vitosen ennen ysiä (ja pataässällä pöytä tyhjäksi). --Lax (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 14.17 (EEST)
Tuota ei yleensä käytetä, koska asia muotoillaan toisin tai sitten vaihteluväli ilmaistaan aina pienempi luku ensin. Wikipediassa on artikkeli, jossa tuollaista väliä käytetään. Meinasin jo muuttaa sen, mutta sitten välähti, että tuolla on varmaankin tarkoitettu ilmaista jotain. Vaikka ulkoasu onkin lukemisen pysäyttävä, tuollaiselle ei taida olla varsinaista kieliopillista estettä vaan kyseessä lienee harkittu tyyliseikka (siis: de gustibus non est...) tai sitten harkitsematon tyylittömyys (siis: analfabetistinen fiba). --Pxos (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 14.49 (EEST)

Aleksandr/Aleksander Barkov Jr.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitäpä mieltä olette tästä siirrosta [9]. --Tanár 13. elokuuta 2014 kello 20.09 (EEST)

Tampereella syntyneellä on ilmeisesti Suomen väestörekisterissä nimi Aleksandr Barkov, joten se palautettakoon. Lisäksi Jr. kannattaa poistaa. Suomessa ei virallisissa nimissä ole sellaisia lisäkkeitä, vaikka Amerikassa saattaa olla. Fi.wikipediassa kaimakset on tapana erotella tarkenteella (vanhempi) ja (nuorempi). Pitää muistaa että fi.wikipedia ei ole en.wikipedian sivuverso. --Abc10 (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 21.10 (EEST)
Siirretäänkö Esa Pakarinen Junior sitten nimelle Esa Pakarinen (nuorempi)? Henkilöartikkeleita ei ohjeen mukaan nimetä virallisten nimien mukaan, vaan Henkilöstä kertova artikkeli nimetään henkilöstä tavallisesti käytetyn nimen mukaan. --Otrfan (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 21.20 (EEST)
Käytäntö tuntuu usein joustavan sen mukaan miten ohjeita tulkitaan ja sovelletaan eri tilanteissa. Toisinaan takerrutaan viralliseen, toisinaan siihen mitä joku Wikipedian ylläpitäjäryhmä pitää yleisimpänä, aivan riippumatta siitä, mitä ohjeet, w-käytännöt, Kielitoimisto sanovat. Tässäkin minun olisi ollut parasta vaieta, jolloin Tanarin hämmästys olisi saattanut ohjata oikeaan suuntaan. Pahoittelen osallistumistani keskusteluun. --Abc10 (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 21.33 (EEST)
Ootte molemmat vahingossa väärässä. Ensinnäkin tarkenne tässä tapauksessa olisi vuosiluku, oletettasti juniorille. Toisekseen, tarkennetta ei tarvita, koska junioriin viitataan järjestään lehdistössä vain nimellä Aleksander Barkov (ilman junioria ellei samassa jutussa käsitellä molempia), kun taas pappa on ilman eetä. Ja Esa Pakarinen junior on täsmälleen nimenomaan noin, koska se on taiteilijanimi, eli nimi jolla tunnetaan. Iivarius (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 21.34 (EEST)
Ilmeisesti? --Lax (keskustelu) 14. elokuuta 2014 kello 08.36 (EEST)
Twitter-tili ja Facebook Aleksander Barkov nimellä. Tiedä sitten mikä oikein? Hyjane (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 21.26 (EEST)