Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Seuratasolla?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi urheiluartikkeleissa sanotaan aina että "Seuratasolla hän edusti Vetelin Kuivia tms." Mitä ne muut tasot ovat? Yksilötaso ja maajoukkuetasoko? Jos niin, niin eikö ole aika itsestään selvää että yksilötasolla edustetaan itseä ja maajoukkuetasolla maata. Mihin siis ollenkaan tarvitaan sanaa seuratasolla? –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.08 (EET)

Ainakin allekirjoittaneesta tuo tuntuu jotenkin luontevalta tavalta asia ilmaista. Voisi sen toki jotenkin muutenkin muotoilla ja varsinkaan jos ei ole arvokisoissa ja/tai maajoukkuekilpailuissa esiintynyt tuo ei mitenkään välttämätön ilmaisu olisi. Eli ei välttämättä tarvita mihinkään, mutta ei tuo ainakanaa omasta mielestäni mitään myöskään haittaa ja toimii tekstin osana siinä missä joku muukin ilmaisutapa.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.15 (EET)
Tuo vaikuttaa urheilukirjoitteluun pesiytyneeltä turhalta fraasilta. Kun sanan jättää pois, tuskin on epäselvyyttä että urheilijasta puhuttaessa tarkoitetaan urheiluseuraa. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.19 (EET)
Toki ainakin allekirjoittanut sen voi sieltä jättää pois (kenties saanut ajatuksen tasolla kimmokkeensa aloittamistani artikkeleista?), mutta kysyn silti, että onko tuon sanan olemassaolosta artikkeleissa mitään haittaa?--Veli Himmeä (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.22 (EET)
On. Minusta se on huonoa tyyliä. Ei näyttelijöistäkään sanota että ”teatteritasolla hän oli kiinnitettynä Helsingin Kaupunginteatteriin”, eikä kirjailijoista että ”kustantamotasolla hän kuului WSOY:n kirjailijoihin”. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.26 (EET)
Njaah. Kyllähän tuo termi on ihan Hesaria ja Maikkaria myöten käytössä, että eipä silti ole pelkästään täällä ongelmallinen. Mutta toisaalta väliäkö hällä.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.31 (EET)
Journalistinen tyyli, varsinkin urheilujournalistinen, on eri tekstilaji kuin eleettömän kuivaan asiallisuuteen pyrkivä tietosanakirjatyyli. Ei kannattaisi ottaa mallia urheilutoimittajista, jotka vuodesta toiseen sanovat ”näke-MIIN” ja ”Vimpledon”. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.38 (EET)
Minusta (joukkue)urheilu poikkeaa mm. teatterista siinä, että vastustaja on tarkkaan määritelty, ja vaihtelee eri "tasoilla". Joku topan pelaaja voi tehdä miljoona maalia ruotsalaisia vastaan jossain Tornio-Luulaja paikallisottelussa ("seuratasolla"), mutta olla silti maajoukkuetasolla ihan onneton pelaaja kun vastassa on ruotsin parhaat (nimet fiktionaalisia). --Tappinen (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.33 (EET)
Tuo on totta: jos puhutaan eri tasoista ja tasoeroista, taso-sanaa ei voi olla käyttämättä. Mutta kun kerrotaan mitä urheiluseuraa urheilija edustaa, ei minusta puhuta mistään tasoista. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 18.52 (EET)
Joukkueurheiluissa ainakin on mielestäni luontevaa puhua seura- ja maajoukkuetasoista, harraste-, paikallisista, piirien, valtakunnallisista ja kv tasoista. Lisäksi muualla maailmassa kuin Suomessa kuuluu asiaan myös ymmärtää sarjatasotermi, ylin, toiseksi jne ylin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 13.50 (EET)
Kotivalon kanssa samaa mieltä, että urheilujournalismin jargonia ei pitäisi käyttää Wikipediassa vaan pyrkiä normaaliin hyvään yleiskieleen. Sama pätee kaikkeen muuhunkin Wikipedia-kirjoittamiseen. Pitää lähteä siitä että lukija voi olla alalla aivan ummikko, mutta tarvitsee tietoa jostain syystä vaikkapa urheilusta. Jos vastassa on käsittämätöntä erikoiskieltä, ajatuksen tajuaminen voi käydä mahdottomaksi. Huono kieli saa sitä paitsi kirjoittajankin vaikuttamaan vähän yksinkertaiselta tai alaikäiseltä, mitä kukaan ei varmasti halua, mutta ei tiedosta sitä. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 18.11 (EET)

No itse olen tuon sanan käytön omasta kirjoittamisestani karsinut pois, mutta herätän silti kysymyksen. Esimerkiksi suomalaiset hiihtäjät edustavat maailmancupissa Suomea, eivät niinkään omia seurojaan. Kuitenkin vaikkapa Suomen Cupin kilpailuissa ja SM-kisoissa ovat omien seurojensa väreissä mukana, joten onko noissa tapauksissa väärin käyttää seuratasolla-termiä?--Veli Himmeä (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 12.59 (EET)

Eikö se ole sama kuin sanoisi kansallisella tasolla. --Stryn (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 13.30 (EET)
Eli erilaisia tasoja voidaan ajatella olevan; siitä kait se osaltaan lähti koko keskustelu? Nyt kun itse tuota miettinyt, niin toki ihan vain SM-tason urheilijan kohdalla tuo seuratasolla tai vastaava ilmaisu on turha, mutta esimerkin kalataisissa tapauksissa on olemassa "eri tasoja".--Veli Himmeä (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 15.12 (EET)
Kertaan mielipiteeni: jos puhutaan lähekkäin eri tasoista, silloin voi tarvita seuratasolla-fraasia selventämään. Mutta useimmiten, kun vain halutaan mainita mitä urheiluseuraa urheilija edustaa, tuota sanaa ei tarvita lainkaan, koska edustaa-verbin käyttö ja seuralta näyttävä isolla kirjoitettu nimi tekevät muutenkin selväksi, että puhutaan urheiluseurasta. Siis kannattaa aina miettiä, tarvitaanko sanaa lainkaan. Sama ohje muuten pätee satoihin muihinkin sanoihin ja sanontoihin: tarvitaanko tätä, vai voiko asian sanoa tiiviimmin? –Kotivalo (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 15.56 (EET)

Kielitoimiston sanakirja on nyt verkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielitoimiston sanakirja löytyy nyt verkosta .--Nedergard (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 13.43 (EET)

Sieltä löytyivät näköjään muodot Akasia ja Mimoosa. En edes jaksoa, mitä mieltä kukakin oli niistä yllä ja mninkä lähteen mukaan, mutta tämä tiedoksi.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 14.58 (EET)
Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio on wikipedisteille ja Wikipedialle hieno juttu. Nyt me voimme linkittää siihen keskusteluissa ja artikkeleihin voidaan laittaa määritelmien lähteiksi tämä verkkoversio (linkillä siihen). --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.31 (EET)
Sivusto on näköjään toteutettu framesettinä, eikä urlista saa poimittua suoraa linkkiä hakusanaan. Onkohan siellä jokin mahdollisuus kiertää tuo ongelma? --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.54 (EET)
Oho. Sepäs harmillista. No tällai? http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kissa&SearchWord=kissa&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.58 (EET)
Voisimme tehdä mallineen {{kielitoimisto|hakusana}}, joka antaisi viitetiedot ja täydentäisi tämän urlin: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?page=results&SearchWord=hakusana --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.01 (EET)
Saa suorankin: [1] Gopase+f (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.03 (EET)
Mukava sanavalinta. Mitä ne Opt ja dic ovat? --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.07 (EET)
Kumma juttu, että eivät ole suunnitelleet ja testanneet tätä käytettävyyttä linkkien osalta. .exe ja frameset eivät ehkä ole parhaita ratkaisuja... No parempia kuin Java appletit :) --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.10 (EET)
Kielitoimiston sanakirjan linkit ovat näköjään suodattimen mukaan "epäilyttäviä linkkejä", ilmeisesti koska niissä on ".exe". Voisiko tuota korjata? --Savir (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.21 (EET)
Korjatkoon siellä Kielitoimistossa. Lapsikin ymmärtää, että .exe ei oikein sovi urliin. Se on kumma ratkaisu. ;D --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.33 (EET)
Toivon mukaan nyt pitäisi mennä läpi ilman varoitusta. --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.50 (EET)

Omalla rivillään olevien matikkakaavojen tasaus – onko tästä linjausta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Wikipediassa tehty mitään linjausta kaavojen asettelusta? Tiedeartikkeleissa, oppikirjoissa ym. kaavat yleensä keskitetään, joten saman voinee tehdä täälläkin? Teksti näyttää luettavammaltakin, vrt. Ohmin laki -artikkeli ennen ja jälkeen. --Vesa Linja-aho (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 18.01 (EET)

Enpä ole koskaan aikaisemmin ajatellut tätä asiaa. Ymmärtääkseni kaavat ovat olleet vasemmassa reunassa, sillä mitään erityistä muotoilua ei ole tehty (oletuksena siis leipätekstin kaltaisesti). Asiasta ei varmaan ole mitään käytäntöä? Ei kai edes ohjetta? Itse en keskittämistä sinänsä vastusta, mutta täytyy varmistua, että oikeassa reunassa olevan kuvan tai mallineen kanssa kaava silti keskittyy silmää miellyttävästi. No ehkä tuosta ei tarvitse huolehtia erityisemmin, sillä kaava täyttänee tyhjän tilan siten, että kaava tulee tyhjän tilan keskelle? <center>-tägejä joku voi kyllä karsastaa, jos ajattelee niiden turhaan täyttävän tekstinäkymää. --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.26 (EET)
Ei ole tehty mitään linjausta. Itse teen niin, että pitkät kaavat tasaan, mutta lyhyitä en, koska lyhyet näyttävät Wikipedian kontekstissa minusta "hölmöltä" tasattuna.--LCHawk (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 17.18 (EET)

Pohjois-Atlantin liitto, Nato vai NATO?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivulla Keskustelu:Pohjois-Atlantin liitto on käyty keskustelua artikkelin nimestä (Pohjois-Atlantin liitto, Nato tai NATO), mutta lisään tännekin maininnan asiasta, jos keskustelua syntyisi enemmän ja sopivasta nimestä päästäisiin selvyyteen. --Raksa123 (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 22.27 (EET)

Parempi kirjoittaa auki Pohjois-Atlantin liitto, eikä käyttää nimenä lyhennettä Nato tai NATO. Vrt. Euroopan unioni ja EU. Toki Wikipediassa voidaan käyttää myös lyhenteitä, mutta artikkelin nimi mielestäni mieluiten auki kirjoitettuna. --Hartz (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 22.34 (EET)
Kiva, että sinulta löytyi tähänkin lonkalta mielipide. Mihin käytäntöön tai lähteeseen se pohjaa? Ohje:Artikkelin nimi: "Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Tässä yhteydessä yleiskielellä tarkoitetaan huoliteltua, erikoiskielten sanastoa sisältämätöntä suositusten mukaista kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Yleiskieli on siis kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto" ja "yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten – – yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä". Artikkelin tulee siis olla sillä nimellä, mitä yleiskielessä useimmiten käytetään. Kielitoimiston mukaan on "joukko lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. Tällaisia lyhenteitä ovat – – Nato." Ei ole mitään sääntöä, jonka mukaan aukikirjoitettu muoto olisi artikkelin nimessä parempi kuin lyhenne. Tässä tapauksessa lähteet ja artikkelin nimeä koskeva ohje puoltavat mielestäni selvästi nimeä Nato. – Kuohatti 16. marraskuuta 2014 kello 15.28 (EET)
Lyhenteenä tuo olisi PAL. :D Nato ja NATO ovat lyhenteitä muulla kielellä. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 15.55 (EET)
Kiitti tästäkin tiedonjyvästä. Tulkitsen vastauksesi niin, että yllä esittämä tuntumasi ("parempi kirjoittaa auki") ei siis pohjaudu mihinkään lähteeseen tai Wikipedian ohjeeseen. – Kuohatti 16. marraskuuta 2014 kello 21.43 (EET)

Kuohatti on oikeassa. Suomen yleiskielessä tuo on nimenomaan Nato. Artikkelin keskustelusivulla on jo kaivettu muutamia lähteitä. Täydennetään parilla havainnolla. Google-haku Hs.fi:stä, lainausmerkkien kera illatiivi "natoon" 5720 kpl, "pohjois-atlantin liittoon" 6 kpl. Vastaavasti inessiivi "natossa" 3810 kpl, "pohjois-atlantin liitossa" 1 kpl. – Jotta ei tarvitse epäillä, että kyseessä on hesarin erikoisuus, samat haut Aamulehti.fi:stä illatiivi 709–1 ja inessiivi 114–0. Edelleen yle.fi:stä illatiivi 21700–7, inessiivi 25300–3. Luvut ovat selvät. – Todetaan vielä, että Nato löytyy Kielitoimiston sanakirjasta (esimerkkinä s.v. lyhennesana). --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 04.12 (EET)

Aivan, Nato selvästi yleisempi, täten tuolle nimelle. J.K Nakkila (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 10.10 (EET)

Vaihdetaanko myös Pohjois-Atlantin liiton lippu nimelle Naton lippu ja Pohjois-Atlantin liiton pääsihteeri nimelle Naton pääsihteeri vai jätetäänkö ne ennalleen? Kohdassa Nato#Naton päätöksenteko on sekä termit Pohjois-Atlantin neuvosto että Naton yleiskokous, joten vaihdetaanko Pohjois-Atlantin neuvosto muotoon Naton neuvosto? Kahdessa artikkelissa vaihdoin sanan "Pohjois-Atlantin liitto" muotoon "Nato", ja "Pohjois-Atlantin liitto"-muotoa on vielä jäljellä Nato-artikkelin tekstissä. Jätetäänkö pitkä muoto vain artikkelin ensimmäiseksi sanaksi ja käytetään muualla lyhennettä? --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.25 (EET)

Nämä olisi varmaan kannattanut miettiä heti aluksi? Eikö yhtenäisyyden vuoksi noiden kaikkien pitäisi sitten käyttää Nato-sanaa? Tuota kannatan minä. Odottakaa vaan soraääniä ja napinaa. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.28 (EET)
Vaihdetaan nuo toisetkin artikkelit. Ei siinä mitään ongelmaa ole. Napinaa tulee aina. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 15.22 (EET)
Sitten vaihdetaan varmaan myös Luokka:NATO muotoon Luokka:Nato, Luokka:Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltiot muotoon Luokka:Naton jäsenvaltiot, NATO-koulu muotoon Nato-koulu, Luettelo Neuvostoliiton sotilaskoneiden NATO-koodeista muotoon Luettelo Neuvostoliiton sotilaskoneiden Nato-koodeista, NATO-raportointinimi muotoon Nato-raportointinimi ja Malline:NATO-maat muotoon Malline:Nato-maat. Käsitettä "Pohjois-Atlantin liitto" näyttää sittenkin olevan vielä useampien artikkelien tekstissä. --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 15.42 (EET)
Vaihdetaan vaan. Ainakin nuo Pohjois-Atlantin liitot. Toki olisi vähemmällä työllä selvitty jos ne olisi alun perinkin vaivauduttu tekemään Wikipedian ohjeiden ja suomen yleiskielen mukaisille nimille, mutta eihän kaikkea voi saada vapaaehtoisprojektissa. – NATO ja Nato ovat sen verran tasaveroisempia vaihtoehtoja, että en näkisi suurta kiirettä niiden yhtenäistämisessä. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 15.50 (EET)
Linkitykset muodoista Pohjois-Atlantin puolustusliitto (muutama) ja Pohjois-Atlantin liitto (pitkä lista) täytyisi varmaan nekin vaihtaa. Lisäksi "Pohjois-Atlantin liitto" voi lukea tekstissä ilman, että sanaa on linkitetty. --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 16.07 (EET)
Jos linkki on muotoa [[Pohjois-Atlantin liitto|Naton]] kuten esim. artikkelissa Kaliningradin alue, niin liekö noillakaan niin suurta kiirettä. Linkki näkyy kuitenkin kuitenkin leipätekstissä Natona ja vie oikeaan artikkeliin. Kai nekin voi joku joskus joutessaan suoristaa. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 16.17 (EET)

W-fix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) --Stryn (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 07.53 (EET)

(Suomi) vai Suomessa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko artikkelin nimi parempi muodossa X (Suomi) vai X Suomessa? Vastaava artikkeli X käsittelee samaa aihetta yleismaailmallisesti. Esim. Tulovero (Suomi) vs. Tulovero Suomessa, kun yleisartikkeli on Tulovero. Kumpaa suositaan vai mennäänkö wikipedistin omalla mutu-tuntumalla? --Wähäwiisas (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 21.09 (EET)

Intuitiivisesti minusta tuntuisi, että ”Tulovero (Suomi)” käsittelisi irallisesti tuloveroa Suomessa, kun taas ”Tulovero Suomessa” yrittäisi suhteuttaa sitä myös muiden maiden tuloverojärjestelmiin ja kertoisi juuri Suomen tuloveron ominaispiirteistä. Jälkimmäinen kuulostaa kyllä siltä, että menee helposti esseen ja oman tutkimuksen puolelle. Yleensähän tarkenteina on suosittu sulkeita. --Louhikärmes (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 07.52 (EET)
OK. Molemmissa tapauksissa artikkelin sisältö olisi sama: Suomen asiat, ei vertailua muihin maihin eikä omaa tutkimusta. Verot tässä nyt esimerkkinä. Niissä on molempaa nimimallia. Tulovero (Suomi) tuntuu kapulakielisemmältä kuin Tulovero Suomessa, joka on sujuvampaa suomea. Wikipedian ulkopuolella oletettavasti valittaisiinkin Tulovero Suomessa. --Wähäwiisas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 10.04 (EET)
Artikkelin nimessä olisi paremmin Tuloverotus, koska se ei ole yksittäinen laki vaan joukko eri lakeja tulon lajin ja saajien mukaan.--Nedergard (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 10.41 (EET)
Tuloveroja on toki monta. Tervetuloa myös tuloveroartikkeleiden nimeämiskeskusteluun: Keskustelu:Valtionvero. --Wähäwiisas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 11.53 (EET)
Olen Nedergardin kanssa samaa mieltä: tulovero->tuloverotus. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.32 (EET)
Minusta tuntuu, että sulkutäsmenne X (Suomi) sopii siihen, että sattumalta on Suomessa, Keniassa ja Kiinassa eräs samanniminen X, ja nämä sattumakaimat pitää erottaa toisistaan. Esim. paikannimi. Yleiskäsitteet kuten tuloverotus tai uskonnot tai teollisuus ovat jotenkin eri asia: ei ole sattumalta Suomessa ja Kiinassa samannimisiä (mutta muuten ihan erillisiä) asioita nimeltä "Teollisuus", vaan kyse on yleensä teollisuudesta ja sitä voidaan sitten tarkastella eri tavoin rajattuna, vaikkapa Euroopassa, Suomessa, 1900-luvulla jne. Silloin sopii kuvaukseksi Teollisuus Suomessa, Teollisuus 1900-luvulla jne. Just my two cents. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 10.49 (EET)
Olen Jmk:n kanssa samaa mieltä. Eli siis: Abc (Suomi), Abc (Kenia) ja Abc (Kiina), mutta Tuloverotus Suomessa. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.32 (EET)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietäskö joku miten kääntyy sana Banner sen hallinnollisessa tarkoituksessa? Esimerkki Banners of Inner Mongolia. J.K Nakkila (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 14.36 (EET)

Sisä-Mongoliassa "lippu" - lienee suora käännös, koska lähdettä ei ole. --Nedergard (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 15.10 (EET)
Suora käännös on itsestäänselvyys (lippu), mutta Kiinan historiaan liittyvän hallinnollisen yksikön nimenä sellainen kuulostaa suomenkielisessä tekstissä oudolta. Löytyisiköhän Kiinan historia -kirjasta jokin vakiintunut suomenkielinen vastine? Voi myös olla, että termille ei ole suomenkielistä käännöstä tai vastinetta, jolloin pitäisi kai käyttää kiinankielistä alkuperäistermiä, mikä se sitten onkaan.--193.111.119.176 25. marraskuuta 2014 kello 15.26 (EET)
Kiinan historiasta löytynee varmasti ainakin en:Eight Banners ja nyt löytyi Nurhacista "Kahdeksan lippukuntaa" - jälleen ilman lähdettä, mutta mielestäni täsmällisempi käännös kuin "lippu" (onhan termi lähtöisin armeijan muodostamisesta). Ehkä tästä on apua...--Nedergard (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.43 (EET)
Lippukunta on sikäli ongelmallinen, että se tosiaan tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa jotain ihan muuta. Ilman lähdettä en uskaltaisi käyttää sitä käännöstä Kiinan historían yhteydessä.--193.111.119.176 25. marraskuuta 2014 kello 16.49 (EET)
Toisaalta sitten toi lippukunta kuulostaa näistä veikkauksista osuvan lähimmäksi. Ja kun noista alueista selittäessä on usein oleellista kertoa niiden taustasta niin tuo qi-alue ei välttämättä ole riittävä termi. Mahtasko Käyttäjä:Phiitola olla sotilasyksiköistä kirjottaneena törmänny termiin? J.K Nakkila (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 19.32 (EET)
Piirikuntatason alueita kun ne ovat, niin eikö "piirikunta" riittäisi? Esim. täällä käytetään sitä termiä. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.52 (EET)
Tai toisaalta ilmeisesti Sisä-Mongoliassa on myös varsinaisia piirikuntiakin, joten silloin tarvitaan toinen nimi. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.54 (EET)
Entäs "viirikunta"? --Pxos (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.53 (EET)
Ei kai Wikipediaan pidä keksiä uusia lähteettömiä käännöksiä? Näiden Kiinan bannerien tunnukset näyttävät myöskin olleen lippuja, ei viirejä.--193.111.119.176 25. marraskuuta 2014 kello 16.57 (EET)
Missä yhteydessä sana esiintyy? Eikö Wikipedian tulisi ensisijaisesti perustua suomenkielisiin lähteisiin, ja sana löytyy silloin ko. lähteistä? Jos sana ei ole keskeinen, voi yrittää kiertoilmausta, puhua ympäripyöreästi alueista jne. Jos muu ei ole mahdollista, laittaisin sanan paikallisella kielellä, suomeksi "lippu" lainausmerkeissä ja selitys perään. Sitten kun oikea käännös löytyy, vaihdetaan sana. --Wähäwiisas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 20.20 (EET)
Esimerkin mukaisissaja historiallisissa yhteyksissä. :^) J.K Nakkila (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 10.08 (EET)
Oletko siis kääntämässä lähteetöntä artikkelia suomeksi, vai ymmärränkö väärin? Vastaavissa tilanteissa jollekin hallintotermille saattaa olla useitakin erilaisia käännöksiä suomalaisissa lähdeteoksissa. Toisin sanoen yhtä vakiintunutta nimitystä ei ehkä ole, vaan kukin kirjoittaja on kääntänyt oman mielensä mukaan (alkukielinen nimi näkyvissä). --Wähäwiisas (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 10.28 (EET)
En itse lisäisi mitään omakeksimiä nimiä, kun noita artikkeleita muokataan aika harvoin on vain todennäköistä että niitä ei myöhemmin korjaa kukaan vaikka se täysin väärä olisikin. Joidenkin artikkelien lähteissö on näistä bannereista puhuttu, mutta näihin törmätessä olen jättänyt asian siltä osin kokonaan kirjoittamatta. J.K Nakkila (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 11.28 (EET)
Jos käännöstä ei löydy, niin sitten alkukielinen "qi". Löytyyhän täältä esim. tambon suomentamattomana.--Nedergard (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 12.03 (EET)
Tämäkin on hyvä, ja perään suomalainen sanatarkka käännös. Qi-sana on taivutettuna hankala: Kaikissa Sisä-Mongolian qissä? Sisä-Mongolian qeiden? --Wähäwiisas (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 13.01 (EET)
Wähäviisaan mainitsema ongelma voidaan kiertää puhumalla esim. "qi-alueista".--193.111.119.176 26. marraskuuta 2014 kello 13.11 (EET)

Kielten nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomasin että suurimmassa osassa artikkeleista kielten nimet ovat luontevasti suomen kieli, espanjan kieli jne, mutta jotkut on sitten nimetty tyyliin vatja ja dalmaatti. Vaikka näihin artikkeleihin on tehty linkkisivut vatjan kieli ja dalmaatin kieli, niin varsinaisten artikkelien nimeäminen tuntuu nyt hyvin epäjohdonmukaiselta. Onko tähän jokin syy vai onko kysymys vain mielivaltaisesta nimeämisesta? Uskaltaako ruveta tekemään siirtoja? Ximfel1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 11.50 (EET)

Ajatuksena on varmaan ollut kiertää (kieli)-täsmenne (esim. suomi (kieli)) kielissä, joiden nimellä on muitakin merkityksiä (yleensä kai valtio tai muu alue, jossa kieltä puhutaan). Ne kielet, joiden nimellä ei ole muita merkityksiä, tai merkitykset ovat selvästi kieleen verrattaessa toissijaisia (kuten Latina (täsmennyssivu)), on yleisesti nimetty ilman ":n kieli -täsmennettä". 84.249.84.11 1. joulukuuta 2014 kello 14.21 (EET)
Kun tällaisen kielen nimi on hyvin tunnettu, kuten tuo latina, niin tämä on selvä. Harvinaisten ja vähän tunnettujen kielten osalta tilanne saattaa olla epäselvempi kun aina ei ehkä nimestä suoraan hahmotu, että kyseessä on kieli. Mutta en osaa maallikkona sanoa kumpi olisi parempi tai suositeltavampi. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 14.37 (EET)
Se olisi ainakin loogista, että ollakseen X:n kieli, täytyisi olla myös jokin X, jonka kieli se kieli on. Jos taas X:ää ei ole, kielen nimen voi kirjoittaa lyhyessä muodossa. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 14.53 (EET)
Tällaisia omillaan pärjääviä, paikattomia kielennimiä ovat ainakin esperanto, hindi, heprea ja jiddiš, jotka minusta näyttäisivät hassuilta kieli-täsmenteen kanssa. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 14.59 (EET)
Näin todellakin taitaa olla. --Esamatti1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 15.41 (EET)
Mielestäni ilmauksessa X:n kieli genetiivi ei ilmaise niinkään kuulumista johonkin paikkaan vaan käsitteellistä yhteyttä, samaan tapaan kuin ilmaukset "rakkauden käsite" tai "vihan tunne". Se siis tarkoittaa: kieli, josta käytetään nimeä X. Ilmaukset hindin kieli ja esperanton kieli ovat mielestäni aivan käyttökelpoisia. Sinänsä en kyllä näe välttämätöntä tarvetta yhdenmukaistaa artikkelien nimiä. -94.199.117.113 1. joulukuuta 2014 kello 16.21 (EET)
Kuitenkin "esperanton kieli" olisi artikkelin nimenä yhtä tautologinen kuin "vihan tunne". Ei ole muita vihoja kuin tunne, eikä muita esperantoja kuin kieli. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 17.13 (EET)
Esperantoja on muitakin, eikä tautologia ole aina pahasta, vaan kieleen luonnollisesti kuuluu iso määrä tautologiaa. Emme kai lähde väkisin karsimaan suomen kielen kongruenssejakaan vaan päinvastoin pidämme karkeana virheenä, jos joku sanoo asuvansa "iso punainen talossa". --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 11.58 (EET)
Tuo on eri asia kuin mitä tarkoitin. Jos esperanto-sanalla on tuollaisia eri merkityksiä, on tapana käyttää tarvittaessa sulkeissa olevaa täsmennettä, ei :n jotain -muotoa. Täällä pyritään välttämään tautologiaa artikkelien nimissä. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.04 (EET)
...ranskan kieli ei ole Ranskan kieli (tai voi olla ja onkin). --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.07 (EET)
Nyt itämerensuomalaisissa kielissä löytyy artikkelit vatja, vepsän kieli, viron kieli, suomen kieli, liivin kieli, inkeroisen kieli karjalan kieli. Ei ole mitenkään loogista. Myöskään minusta ei voi odottaa yhteyttä tietyn paikan ja kielen nimen välillä. Hindiä esimerkiksi puhuvat monet Intian kansat monissa Intian osavaltioissa. Selkeämpää olisi aina käyttää ":n kieli -ilmaisua. Ximfel1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 15.24 (EET)
"Vatjan kieli" lienee täysin samanarvoinen kuin "vatja". "Inkeroisen kieli" ja esim. lyydin kieli voisivat mielellään olla "inkeroinen" ja "lyydi", koska niiden asema murteina tai itsenäisinä kielinä on epäselvä. En taida kannattaa mitään keinotekoista yhdenmukaistamista. --Esamatti1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 15.41 (EET)
Loogista on: viro, suomi, inkeroinen ja karjala ovat myös tunnettuja paikannimiä, liivi- ja vepsä-sanoilla on muukin merkitys. Vatja-sana tarkoittaa selvästi kieltä, muut eivät. Ehdotan samaa, mikä näyttää jo olevan käytäntö: Käytetään otsikkona kielen nimeä (X), kun mahdollista. Kun sanalla on useita merkityksiä, käytetään muotoa X:n kieli. Se, että X on kieli tai murre eikä esimerkiksi ihminen, selviää artikkelin ensimmäisestä lauseesta. --Wähäwiisas (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 10.15 (EET)
Vatja-sanalla on Pienessä Tietosanakirjassa (http://runeberg.org/tieto/10/0388.html) merkitys vatjalaisten asuinmaa. Ei siis voida väittää että sana tarkoittaisi pelkästään vatjan kieltä. --Ximfel1 (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 13.25 (EET)
Hyvä huomio. Tosin käsitykseni on, että Vatja-niminen alue tai maa on kieleen verrattuna selvästi tuntemattomampi käsite ainakin nykysuomessa. --Wähäwiisas (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 14.13 (EET)

Varmaan selvyyden ja yhtenäisyyden vuoksi kaikki kieliartikkelit kannattaa nimetä "ranskan kieli" -tyyppisesti? --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.09 (EET)

Hiukan :n kieli -muotoa loogisempi muoto olisi yllämainituissa tapauksissa -kieli -muoto, yhdysviivalla tai ilman. Ohjelmointikielissäkin, esim. "Javascript-kieli" on paremmin sanottu kuin "Javascriptin kieli". --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.10 (EET)
Ai "suomi-kieli" ja "ranska-kieli"? Eix tuota viivaa kannattaisi välttää? Mikäs se Jmk olikaan? Ai niin, yhdysmerkki haha --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.11 (EET)
Mä luulen, että tuo yhdysviivan käyttö liittyy siihen, että Javascript on erisnimi. Vähän niin kuin Mikko-poika. --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.13 (EET)
Myös kielten nimet ovat erisnimiä, vaikka niitä ei joissain kielissä isolla alkukirjaimella kirjoitetakaan. "Yllämainituissa tapauksissa" tarkoitti ylempänä mainitsemiani tapauksia, joissa kielen nimessä ei käytetä tarkennetta, enkä ehdota niitä käyttöön. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 13.11 (EET)
Kovasti hauskaa uudiskehittelyä juu. Oikeastihan suomessa ei puhuta "suomi-kielestä" ja "ranska-kielestä" joten emme rupea sellaisia Wikipedian artikkelinimiksikään säveltämään. Ohje:Artikkelin nimi. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.14 (EET)
JavaScript käy nimeksi sellaisenaan. Ei tarvita tarkennusta JavaScript-kieli, jos aiheesta ei ole mitään epäselvyyttä. Samoin ei välttämättä tarvita Ranskanmaa, Tanskanmaa, Fidžin valtio, Tukholman kaupunki tai vaikkapa Z-kirjain. --Wähäwiisas (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 12.46 (EET)
Kannattaa huomioida, muuttuuko merkitys esim Vitun kieli --Jylöstalo (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 23.05 (EET)

NASA vai Nasa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetki sitten oli keskustelua NATOsta vai Natosta. Nyt NASAsta vai Nasasta. Löytyy muuten haulla 341 kappaletta kirjoitusmuotoa NASA:n, että joku botinkäyttäjä voisi fiksata ne kaksoispisteettömiksi. --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 19.08 (EET)


Mikä suomenkieliseksi nimeksi???[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin että voisin joskus kun kerkiän tehdä tästä aiheesta lyhyen artikkelin... Mutta miksi tätä kutsutaan suomeksi??? Onko sille vakiintunut nimi??? Olen kuullut puhuttavan minnelauluista ja artikkelin saksankielinen nimi on Minne, joten ehkä se olisi myös oikea suomenkielinen nimi... Mutta en ole oikein varma. --85.76.0.127 5. joulukuuta 2014 kello 10.40 (EET)

Hovirakkaus. Lähteet [2] [helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19456/kaukaine.pdf?sequence=2] (s. 100) [3] --Jylöstalo (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 18.45 (EET)

Bändiartikkelin aikamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu siirretty kohteesta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Bändiartikkelin aikamuodot Gopase+f (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 14.07 (EET)

Milloin bändiartikkelissa pitäisi käyttää bändistä puhuttaessa imperfektiä ja milloin preesensiä? Jos bändi on hajonnut, niin ilmeisesti yleensä imperfektiä, mutta jos bändi soittaa reunion-keikkoja niin pitäisikö niiden aikana puhua bändistä preesensissä? Entä kuinka kauan reunion-keikkojen jälkeen, jos jatkosta ei ole ilmoitettu mitään? Ja voidaanko yleensä olettaa bändin hajonneen, jos se ei ole julkaissut tiedotetta hajoamisesta, mutta ei todellisuudessa enää esiinny tai levytä? Muutamana esimerkkinä vaikkapa Don Huonot ja Pink Floyd. --87.93.157.244 7. joulukuuta 2014 kello 12.55 (EET)

Normaalisti imperfektissä kun käsitellään historiaa -- mennyttä aikaa. On hyvin vähän tarvetta käyttää preesensiä. Lähinnä preesensiä, kun "aikoo keikkailla" tai "aikoo julkaista" jotakin... Ehkä kaikkein merkityksellisin valinta imperfektin ja preesensin välillä tehdään artikkelin alussa -- että "onko yhtye" vai "oliko yhtye". Mun mielestä aikamuodon käytössä yhtye-artikkeleissa ei ole mitään, mistä ei tavallisella pään käytöllä selviäisi. Ja jos on jokin ongelmallinen kohta, niin heittää kolikkoa ja kirjoittaa jommin kummin, niin joku korjannee myöhemmin, jos meni mukamas väärin. Muokkaa rohkeasti! :) --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 13.12 (EET)
Don Huonot oli suomalainen yhtye. Pink Floyd on englantilainen yhtye. Nightwish oli suomalainen yhtye. The Beatles on englantilainen yhtye. Ihan sama. --87.95.197.244 7. joulukuuta 2014 kello 16.56 (EET)
Toi on vaikea juttu, kun yhtyeiden menestysajat ovat usein ohi nopeastikin. Sitten jää sellainen yhtye, joka keikkailee huonolla menestyksellä. Periaatteessa yhtye silti on olemassa. Toisaalta jotkut sanovat, että Elvis elää edelleen jne. Mikä sitten onkaan ikivihreä tai kuolematon. --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 17.14 (EET)
Yleisesti kannattaa kirjoittaa menneessä muodossa menneistä tapahtumista, vaikka se olisi eilen tapahtunutta. Muuten tekstiin helposti jää preesens, vaikka asia meni ohi jo vuosia sitten. Sanamuotoa voi yrittää miettiä siten, että mikä toimisi sekä tänään että jatkossa, vaikkei kukaan sitä muistaisi päivittää. Tulevaisuuden ennustaminen taas on usein hankalaa ja paras jättää tekemättä. --Wähäwiisas (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 17.10 (EET)

Lähinnä tämä nyt tulee vastaan varmaan kopulatyyppisissä lauseissa: ”Foo oli/on kekkoslovakialainen yhtye”, ”yhtyeen kitaristi oli/on X” jne. Selvää varmaan on, ettei näitä oikein voi kirjoittaa imperfektissä, jos yhtye on selkeästi edelleen aktiivinen. Toisaalta taas silloin imperfekti on oikea valinta, jos yhtye on virallisesti tai de facto hajonnut.

Mainittuihin epäselviin tapauksiin en oikein osaa sanoa, kuin että ”käytä omaa tapauskohtaista harkintaa”. Jos yhtye esiintyy kerran viidessä vuodessa jollain nostalgiakeikalla, niin pitäisin sen imperfektin, mutta muuten aika helposti jättäisin sen preesensin jos pumpulla on yhtään aktiivisempaa toimintaa artikkelin kirjoitushetkellä.

Tietysti tärkeää olisi pitää artikkeli ajan tasalla yhtyeen tilanteen muuttuessaq – niin kuin missä tahansa muussakin artikkelissa! --Louhikärmes (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 07.40 (EET)

Luonnonvarateollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lueskelin lupaavaksi ehdotettua artikkelia Malesian talous, ja törmäsin käsitteeseen luonnonvarateollisuus. Ryhdyin googlailemaan minulle outoa termiä, ja hittejä tulee vain 155. Määritelmää ei näy, sen sijaan eräässä akateemisessa esitelmässä esiintyy käsiteryväs ”kaivos-, energia- ja luonnonvarateollisuus" ja eräässä amk-opinnäytetyössä käsitepari ”metsäteollisuus ja luonnonvarateollisuus”, molemmat äkkiä katsoen ilman määritelmää. Mitä ihmettä on luonnonvarateollisuus? Marjojen ja sienten poimintaa ja säilömistä vai mitä? –Kotivalo (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 18.55 (EET)

Varmastikin sama kuin alkutuotanto. Pääpiirteissään varmaan öljyä, maakaasua, nikkeliä, kuparia, rautaa, bauksiittia. Tuskin ihan perusteollisuutta, jossa näitä jalostettaisiin eteenpäin erilaisiksi "jossakin käytettäviksi asioiksi"? --Hartz (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 19.26 (EET)

Miksi eroavaisuuksia teksteissä? (kuninkaalliset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei! Miksi Baudouin I on "belgialaisten kuningas" vuodesta XXXX vuoteen XXXX, mutta Kustaa Vaasa on "Ruotsin kuningas" vuodesta XXXX vuoteen XXXX?

Oikealla tietolaatikossa.

 –Kommentin jätti 88.115.187.167 (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 14.17 (EET)

Löydetty jo tieto! Kyseessä on arvonimi. Sori spämmäys.  –Kommentin jätti 88.115.187.167 (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 14.19‎ (EET)

Näytelmien monet suomennokset ja nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liekö tämä nyt kielenhuoltoa vai käytäntöjä, mutta ongelmana on, että monista ulkomaisista klassikkonäytelmistä on tehty monta suomennosta enkä osaa päättää minkä niistä laittaisi artikkelin nimeksi. Esimerkiksi Syngen The Playboy of the Western World näkyy suomennetun nimillä Läntisrannan kisapoika, Irlannin hulivilipoika ja ilmeisesti myös Vihreän saaren sankari. Kääntäjien nimiä ja käännösvuosia on hankala löytää verkosta. Ja sitten vielä teatterit saattavat nimetä esityksensä miksi vain, riippumatta käyttämänsä suomennoksen nimestä. Tekisi mieli laittaa artikkelin nimeksi alkuperäinen nimi, mutta sekin olisi hölmöä kun tämä on suomenkielinen Wikipedia. Mitä tehdä? –Kotivalo (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 18.42 (EET)

Jos on julkaistu jollakin nimellä, artikkeli sillä nimellä, muuten alkuperäisnimellä. Finnassa oleva Irlannin hulivilipoika ei liene varsinainen julkaisu vaan moniste, koska sitä ei ole Fennican tietokannassa. Mistähän tuo toinen nimi on peräisin kun artikkelissa ei ole lähdettä sille? Minusta se on ainakin nyt suurin ongelma. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 19.03 (EET)
Joo, siitä oli unohtunut lähde. Mutta ymmärsin siis että jos löytyy Fennicasta niin on painettu ja julkaistu, ja silloin sillä nimellä. Ja jos mikään suomennos ei löydy Fennicasta, sitten alkuperäisnimellä vaikka olisi minkä kielinen näytelmä. –Kotivalo (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 19.19 (EET)
Tarkoittaako tuo siis, että jos Viulunsoittaja katolla -suomennos ei ole julkaistu eikä Fennicassa, ja siitä tehdään uusi suomennos Katollinen viulisti eikä sitäkään julkaista, artikkelin nimeksi pitää laittaa The Fiddler on the Roof? –Kotivalo (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 19.23 (EET)
Taisi olla vähän hätäinen johtopäätökseni. Perun sen. Kun kerran on tietoja, että on esitetty jollakin nimellä, niin kai sitä voi käyttää. Suomentajien nimiä ei tosiaan varmaan löydy juurikaan, teattereille se ei liene ollut ongelma. Eräs opiskelutoverini suomensi aikoinaan paljon näytelmiä mutta nimeä ei ole missään. Viulunsoittaja on julkaistu kasettina. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 19.42 (EET)
Ja tähänkin kommenttiini pitää vielä vetää varaus: entisaikaan suomentajan nimi unohtui todennäköisesti matkan varrella useammin kuin säilyi. Nykyään tekijänoikeusasioista huolehditaan paremmin, ja näytelmien tietoja saa Teatterin tiedotuskeskeksen tietokannasta [4] En tiedä miten kattava se on. Teatterikulma välittää näytelmiä, ja sen sivulta löytyy tietoja. Syngeä ei kuitenkaan noista löydy, joten käännökset lienevät vanhoja, minkä ainakin kisapojasta voi päätelläkin. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 20.06 (EET)
Kiitos, tuota Tinfoa en vielä ollut löytänytkään. Näytelmäkulman (dramacorner.fi) valikoima on jotenkin satunnainen, en ole selvittänyt miksi. – Liekö artikkelin nimellä niin valtavaa merkitystä, jos arpoo suomennosnimistä yhden artikkelin nimeksi ja varmistaa että muista lähtein varmennetuista nimistä on ohjaukset artikkeliin. Useimmiten toki yksi suomennosnimi vaikuttaa muita tutummalta, tässä tapauksessa se voisi olla tuo Vihreän saaren sankari. –Kotivalo (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 20.12 (EET)
Näytelmät.fi oli yksi jota yritin mielestäni kaivaa, mutta oli niin vaikea nimi, ettei tahtonut millään löytyä ennen kuin sattumalta osui silmään. Kirjataan sekin tähän, jos joku näitä joskus tarvitsee. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 20.57 (EET)
Kiitos, tuotakin olen käyttänyt. Tinfon käännöstietokanta sisältää näemmä suomalaisnäytelmien muunkielisiä käännösnimiä, kun taas saman sivuston Ilona-esitystietokannasta on hyvä apu näihin meitin hommiin. Ei löytynyt sieltäkään Läntisranta-versiota, mutta Länsirannan kisapoikaa kyllä. Paras siis tsekata kaikista kolmesta – Ilonasta, Naytelmat.fi:stä ja Näytelmäkulmasta eli dramacorner.fi:stä, mikään ei tunnu yksinään olevan täydellinen, jos ovat sitä yhdessäkään. –Kotivalo (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 21.10 (EET)

Abhasian / Georgian translitterointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloitin Raul Khajimban kun zache oli sen laittanut tuolla nimellä maa-aartikkeliin, ja koska Etelä-Suomen Sanomat käytti tuota muotoa. Toisaalla mainitaan myös Raul Hadjimba ja Raul Khadzimba. Itse asiassa kaikki kolme muotoa ovat Sergei Bagapš -artikkelissa. EDIT Turun sanomat näyttää kirjoittaneen H:lla 10 vuuotta sitten. --Tappinen (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 07.54 (EET)

Abhasialle ei tietääkseni ole mitään virallista translitterointia, eli pitää kai arpoa. Ҳ ilmeisesti äännetään jotenkin h-maisen, joten ehkä H alussa riittää. Hažymba voisi olla jossain määrin ääntämyksen suuntaan. En kuitenkaan ota kantaa siihen miten pitäisi toimia. --Abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 10.08 (EET)
Näin siis alkukielinen: Рауль Ҳаџьымба ja tässä jotain kirjaimista. --Abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 10.56 (EET)
Tosin abhasiassa vaikuttaisi olevan useampia h-äänteitä, kuten georgiassakin. Georgiankielisen asun ensimmäinen kirjain ხ translitteroidaan kh:ksi. Georgialaisittain nimi menisi varmaankin Khadžimba (myös toi abhasian џ-merkin äänneasu on suomalaisittain dž, eli tuo j on englanninkielisiä varten tehty translitterointi). --PtG (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 11.05 (EET)
Korjaan sen verran, että џ-merkki äännetään ennemminkin dz. --PtG (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 11.07 (EET)
Eli Raul Khadzimba ? --Tappinen (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 19.32 (EET)