Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Kiinalaisista kansoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet noista on linkitetty eri paikoissa tyyliin esimerkkinä zhuang-kiinalaiset, eikä esimerkiksi ihan vaan zhuangit. Onko tämä väärä vai oikea tapa? J.K Nakkila (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 02.53 (EET)

Voihan siitä tehdä ohjauksen, niin ongelma häviää näkyvistä. Jos Kun he eivät ole etnisesti kiinalaisia, on kai korrektimpaa puhua pelkästään zhuageista. Aiheeseen liittyvissä artikkeleissa käytetään näköjään monissa termeissä virheelisesti isoja kirjaimia. Taustalla ilmeisesti englanninkielinen artikkeli ja sen oikeinkirjoitus. --Abc10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 07.07 (EET)
Vielä kommentti: ehkä ei myöskään ole korrektia luonnehtia kansoja "kiinalaisiksi kansoiksi" vaan "Kiinan kansoiksi" juuri etnisyyssyistä. --Abc10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 07.21 (EET)
”Etniset kiinalaiset” ovat ilmeisesti niitä, joihin yleensä viitataan ”han”-kiinalaisina. Tässäkään termissä ei ole kauheasti järkeä, ellei ole myös jotain muita kiinalaisia. Sanoisin, että kannattaa tehdä pieni kirjallisuustarkastelu ja katsoa kumpaa käytetään enemmän, ja joka tapauksessa tehdä ohjaukset. --Louhikärmes (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 07.36 (EET)
Joo, näin varmaan liene syytä tehdä. Suomeksi todennäköisesti on hyviä yleisesityksiä, joista voi katsoa, millaisia nimityksiä on suomeksi käytetty. Joitain taisi vilahdella artikkelin Kiina lähteissä, ja joku niistä taisi olla suomalaisten tutkijoiden alkujaan suomeksi kirjoittama.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 09.21 (EET)
Yleisesti ottaen Kiinan vähemmistökansallisuuksien, kuten zhuangien, nimet käsittääkseni kirjoitetaan ilman sitä kiinalais-sanaa. Sen sijaan han-kiinalaiset on käsittääkseni se termi, jota alan kirjallisuudessa ja tiedotusvälineissä vakiintuneesti käytetään Kiinan valtaväestöstä (arvovaltaiset Kiinan historia- ja Kiinan kansantasavallan historia -kirjat eivät ole käsillä, joten en voi antaa viitteitä, mutta niistä voi katsoa mallia). Pelkistä "haneista" puhumiseen liittyisi sekin ongelma, että Kiinassa on myös hani-niminen etninen ryhmä. --193.111.119.176 31. lokakuuta 2014 kello 09.39 (EET)

Tähän vielä liittyen, kun afrikassa on yaoja ja niin myös aasiassa, miten noin kaksi artikkelia pitäs erottaa toisistaan? J.K Nakkila (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 15.43 (EET)

Mites "Kansannimi (Alue)"? --Pitke (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 16.00 (EET)

Seuratasolla?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksi urheiluartikkeleissa sanotaan aina että "Seuratasolla hän edusti Vetelin Kuivia tms." Mitä ne muut tasot ovat? Yksilötaso ja maajoukkuetasoko? Jos niin, niin eikö ole aika itsestään selvää että yksilötasolla edustetaan itseä ja maajoukkuetasolla maata. Mihin siis ollenkaan tarvitaan sanaa seuratasolla? –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.08 (EET)

Ainakin allekirjoittaneesta tuo tuntuu jotenkin luontevalta tavalta asia ilmaista. Voisi sen toki jotenkin muutenkin muotoilla ja varsinkaan jos ei ole arvokisoissa ja/tai maajoukkuekilpailuissa esiintynyt tuo ei mitenkään välttämätön ilmaisu olisi. Eli ei välttämättä tarvita mihinkään, mutta ei tuo ainakanaa omasta mielestäni mitään myöskään haittaa ja toimii tekstin osana siinä missä joku muukin ilmaisutapa.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.15 (EET)
Tuo vaikuttaa urheilukirjoitteluun pesiytyneeltä turhalta fraasilta. Kun sanan jättää pois, tuskin on epäselvyyttä että urheilijasta puhuttaessa tarkoitetaan urheiluseuraa. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.19 (EET)
Toki ainakin allekirjoittanut sen voi sieltä jättää pois (kenties saanut ajatuksen tasolla kimmokkeensa aloittamistani artikkeleista?), mutta kysyn silti, että onko tuon sanan olemassaolosta artikkeleissa mitään haittaa?--Veli Himmeä (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.22 (EET)
On. Minusta se on huonoa tyyliä. Ei näyttelijöistäkään sanota että ”teatteritasolla hän oli kiinnitettynä Helsingin Kaupunginteatteriin”, eikä kirjailijoista että ”kustantamotasolla hän kuului WSOY:n kirjailijoihin”. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.26 (EET)
Njaah. Kyllähän tuo termi on ihan Hesaria ja Maikkaria myöten käytössä, että eipä silti ole pelkästään täällä ongelmallinen. Mutta toisaalta väliäkö hällä.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.31 (EET)
Journalistinen tyyli, varsinkin urheilujournalistinen, on eri tekstilaji kuin eleettömän kuivaan asiallisuuteen pyrkivä tietosanakirjatyyli. Ei kannattaisi ottaa mallia urheilutoimittajista, jotka vuodesta toiseen sanovat ”näke-MIIN” ja ”Vimpledon”. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.38 (EET)
Minusta (joukkue)urheilu poikkeaa mm. teatterista siinä, että vastustaja on tarkkaan määritelty, ja vaihtelee eri "tasoilla". Joku topan pelaaja voi tehdä miljoona maalia ruotsalaisia vastaan jossain Tornio-Luulaja paikallisottelussa ("seuratasolla"), mutta olla silti maajoukkuetasolla ihan onneton pelaaja kun vastassa on ruotsin parhaat (nimet fiktionaalisia). --Tappinen (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.33 (EET)
Tuo on totta: jos puhutaan eri tasoista ja tasoeroista, taso-sanaa ei voi olla käyttämättä. Mutta kun kerrotaan mitä urheiluseuraa urheilija edustaa, ei minusta puhuta mistään tasoista. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 18.52 (EET)

Transclude-verbin suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Törmäsin Commonsin puolella yhteen mallineeseen, jota yritin kääntää. Sellaisessa lauseessa kuin "This documentation is transcluded from Template:Gadget-desc/doc." tuli tenkkapoo. Mites tuo transclude-verbi nimittäin olisi luontevinta kääntää? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 1. marraskuuta 2014 kello 20.35 (EET)

Se on "sisällyttää". Ei siitäkään mitään ymmärrä tavallinen wikilö, mutta tuo se on. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 20.38 (EET)
Mitään en tiedä, mutta oletan nyt vapaasti, että englannin verbi "transclude" on muunnettu oikeasta sanasta "include", joka siis on sisältää tai "sisällyttää". Kun sisältö tulee muualta, se trans-portataan eli siirretään muualta, niin siitä on saatu trans-clude. Siinä mielessä pelkkä "sisällytys" on vähän huono käännös. Kun kerran englannin kielessä voidaan käyttää itse keksittyjä sanoja, tännekin tarvittaisiin joku sellainen suomentajanero, jolla on kokemusta esim. Harry Pottereiden kääntämisestä. Tuohon pitäisi keksiä joku hyvä uudissana meillekin. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 20.52 (EET)
Imaistu ? "Tämä dokumentaatio on imaistu mallineesta Gadget-desc/doc" ? --Tappinen (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 21.02 (EET)
Ammennettu? Malline ammentaa sisältönsä sivulle, ja sivun sisältö on ammennettu mallineesta. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 21.06 (EET)
Siirrällyttää? Muualtallentaa? Noutauttaa? Pottereita en ole lukenut saati kääntänyt, mutta Ollin pakinoita sen sijaan kyllä. –Kotivalo (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 21.09 (EET)
En-wikissä on tästä artikkeli. Miten tuo eroaa upottamisesta? --Savir (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 21.10 (EET)
Kai siinä, että upottaminen on englanniksi "embed" ja yleensä kuvia upotetaan sivuille. Sivuhuomiona sellainen, että mallineen ja muiden härveleiden "arguments and parametres" on yleensä molemmat käännetty suomeksi sanalla "parametri". Sitten kun pitää tehdä ero noiden välillä, ei onnistukaan. Suomennokset saa hyvin vähällä vaivalla ja rahalla sellaisiksi, että niistä on harmia seuraaville sukupolville saakka. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 21.18 (EET)
Kiitos nopeista hyvistä vastauksista. Pxos, ei tarkoitukseni ollut kyllä aiheuttaa tästä harmia kenellekään. Kävisikö "noudettu" tai "sisällytetty"? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 1. marraskuuta 2014 kello 21.41 (EET)
Ei, koska "sisällyttää" on siis niin sanottu Official Translation of the Suomi Wikipedia. Se on vakiintunut suomennos täällä transkluusiolle, joten ei sitä voi enää muuten kääntää ilman, että muuttaa suomennokset joka paikassa. Samalla asialle ei voi olla kahta kilpailevaa termiä. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 21.45 (EET)
Okei, entäs tuo "noutaa"? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 1. marraskuuta 2014 kello 22.33 (EET)
Niin, se on hyvä suomennos kun tarkastelee alkuperäistä kysymystä. Siitä selviää, että sivun sisältö ei ole samalla sivulla vaan se tosiaan noudetaan jostain muualta. Kun asiaa tarkastelee noutopaikassa, sisältö viedään muualle niin, että alkuperäinen ei muutu tai vähene, koska toisella sivulla on vain kutsu sivulle. Sen sisältö siis sisällytetään toiseen sivuun. Meidän omalla ohjesivullamme puhutaan "liittämisestä" transkluusion suomennoksena. Ehkä kolme eri sanaa on tarpeen. --Pxos (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 16.28 (EET)

Väärännimiset luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin alkaa käymään läpi huomiota kaipaavia luokkia, koska ne tällä hetkellä haittaavat catscan2:n käyttöä ja ajattelin, että täältä voisi löytyä kiinnostuneita pohtimaan nimiä noille "väärännimisille luokille". (listasin luokat ja tiedetyt nimiehdotukset tuonne linkitettyyn keskusteluun). Koska nimien muutokset pitää käytännössä tehdä botilla, niin voin tehdä bottiajot. Se kuitenkin missä kaipaisin jelppiä on fiksujen nimien valinta sekä luokkien rajaukset. --Zache (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 18.34 (EET)

Ongelmalliset luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista epäselvien luokkien nimistä joiden nimeämiseen kaivataan kommentteja:

Kansalliskirjasto (done)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka:Kansalliskirjasto -> Luokka:Suomen kansalliskirjasto vai Luokka:Kansalliskirjasto (Suomi). (taustoitukseksi Luokka:Kirjastot ja Luokka:Kansalliskirjastot -luokissa olevien artikkeleiden nimeäminen) . Abc10:n mukaan aiheesta on joskus keskustelu aikaisemminkin ja tultu siihen lopputulokseen, että nimeämismuoto X (Suomi) on parempi Suomen X ja olisi kiva nähdä tuo keskustelu. Luokkien nimissä suluissa olevat täsmenteet eivät ole hirveän suosittuja vaan genetiivi on selvästi yleisempi. Vertailun vuoksi sulkeita on käytetty 270 luokassa, sanaa "(Suomi)" yhdessä ja sanaa "Suomen " 638 luokassa. --Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 08.53 (EET)

Jos organisaation nimi on Kansalliskirjasto tai esimerkiksi Car, ei sitä voi oikein Wikipediassa nimetä uudelleen Suomen Kansalliskirjasto tai Suomen Car. Yleisnimiin voi tietysti jos niin sovitaan lisätä eteen maan määritteen, mutta katsotaan nyt ensin, löytyykö se keskustelu. Muistikuvani mukaan siitä ei ole kovin kauan. --Abc10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 09.04 (EET)
Vielä sellainen huomio, että muissa maissa kirjastojen nimiin sisältyy maan nimi, mutta Suomessa Kansalliskirjaston nimi on siis pelkkä Kansalliskirjasto. --Abc10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.29 (EET)
Nyt sitten kysymys: Miksei luokan nimi voi olla Luokka:Kansalliskirjasto? --Abc10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.31 (EET)
Korjattava-boksissa ei ollut tarkemmin selostettu sitä miksi luokan nimi tulisi muuttaa. Olettaisin ehdotetun uuden nimen perusteella, että Urjanhai lisäsi korjattavaboksin koska useassa maassa on kansalliskirjastoja ja sekoittamisen vaara siten ilmeinen. ( Ping käyttäjä:Urjanhai)--Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.38 (EET)
Olin näköjään laittanut korjausmallineen noin mutta keskustelussa samalla kysynyt hiukan epävarmana, mikä kolmesta vaihtoehdosta olisi oikea. Kun nyt katson tuota uudestaan ja luenKäyttäjä: Abc10:n esittämät perustelut, niin en voi tulla muuhun lopputulokseen kuin että mallineessa ehdottamani muoto "Suomen kansalliskirjasto" ei ole oikea vaan väärä niillä perustein, jotka Abc10 esittää. Eli tuossa olen ollut ilmeisesti huolimaton ja tehnyt ajatusvirheen, ja näkisin että Abc10 on argumentoinnissan oikeassa. EDIT: Abc10:n argumentaatio olikin tässä tyylillinen eikä kieliopillinen, koska hän kohdisti sen muotoa "Suomen Kansalliskirjasto" eikä "Suomen kansalliskirjasto" (erisnimeksi ymmärrettynä) vastaan. Kannanotto näiden vaihtoehtojen välillä vaatisi oman pohdintansa. --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 21.43 (EET)
Eli kun laitoksen nimi on suomeksi Suomessa virallisesti "Kansalliskirjasto", niin silloin kyllä tuo Kansalliskirjasto (Suomi) on oikea. "Suomen kansalliskirjasto taas on yleisnimi, jonka tarkoitteena on laitos, jonka nimi (eli erisnimi) on "Kansalliskirjasto" tai tarvitaessa (esim. luokan nnimessä "Kansalliskirjasto (Suomi)". Jos sen virallinen nimi olisi tuo "Suomen kansalliskirjasto", niin tilanne olisi toinen, mutta kun nimi on pelkkä "Kansalliskirjasto", niin se on se. Muissa maissa nimiä näkyy olevan kahdentyyppisiä: joko virallisessa nimessä on maan nimi tai ei ole, mutta nämä on taidettu kuitenkin suomentaa yleisnimen tapaan silloinkin kun virallisessa nimessä ei ole maan nimeä, kuten Unkarin kansalliskirjasto (unkariksi hu:Országos Széchényi Könyvtár = suoraan käännettynä "Széchényi-kansalliskirjasto") tai Ruotsin kuninkaallinen kirjasto vaikka suora käännös olisi sv:Kungliga biblioteket = suomeksi "Kuninkaallinen kirjasto (Ruotsi)". Kun taas osassa nimi on tuon muotoinen suoraan, esim. de:Deutsche Nationalbibliotek = Saksan kansalliskirjasto. Kuitenkin samankielisessä wikissä tuntuisi että virallinen nimi täsmenteellä on kielellisesti oikeampi, vaikka muunkielisten maitten laitoksia nimitettäisiinkin yleisnimillä. Mutta oikeastaan tässä vaikuttaa sekin, kumpaa muotoa suomeksi suomenkieliset tekstit käyttävät. Eli puhuvatko ne "Unkarin kansalliskirjastosta" vai "Széchényi-kansalliskirjastosta". Jos ne käyttävät yleisnimen tyyppistä muotoa, niin silloin se on oikein. Joka tapauksessa suomenkieliset lähteet varmasti (kai?) käyttävät muotoa "Kansalliskirjasto" ja siksi se ainakin (luultavasti?) on oikein.--Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 22.24 (EET)
Mietin, että osallsituisinko tähän keskusteluun tämän enempää. Mun puolesta tuo luokka saa olla tuolla nimellä kuin mitä se on, koska jos jään jahkaamaan jokaisen luokan kohdalla niin en saa niitä käytyä ikinä läpi. Huomautan kuitenkin sellaisen kieliopillisen seikan, että sana Suomen' ei ole tuossa osa Kansalliskirjaston nimeä. Se ilmaisee siiinä sijaintia/paikkaa/omistajuutta whatever. Rautalankaesimerkkinä jos tekstissä lukee Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto, niin siinä ei lue nimenä "Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto" vaan siinä lukee, että Kansalliskirjasto on Helsingin yliopiston kirjasto. --Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 23.33 (EET)
Sitä muistelemaani keskustelua ei ehkä sitten löytynyt, mutta korostetaan nyt vielä että läpikäyvänä käytäntönä ilman sitä keskusteluakin näyttäisi olevan että käytetään mieluummin tarkennetta kuin edessä olevaa attribuuttia, josta ei tiedä kuuluuko se nimeen oikeasti vai ei. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 07.07 (EET)
Alla päättelin, että sekä muodot "Kansalliskirjasto (Suomi)" että "Suomen Kansalliskirjasto" olisivat periaattessa mahdollisia, mutta muoto "Suomen kansalliskirjasto" olisi erisnimeksi ymmärrettynä varmasti väärin. Puutteellisen miettimisen takia olin siis näköjään valinnut mallineeseen ainoan varmasti väärän muodon. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 08.56 (EET)
Artikkelien nimien kohdalla asia varmaan onkin noin, mutta päteekö tuo myös luokkiin? Minun käsitykseni on ollut sama kuin Zachella tuossa alussa, että luokkien nimissä sulkuihin merkittyjä täsmenteitä on periaatteessa vältetty kuin ruttoa. Löytyisikö joku tähän verrannollinen esimerkki luokasta, jonka nimessä on täsmenne siksi, että siinä on haluttu käyttää jonkin organisaation (tms.) nimeä sellaisenaan? --Risukarhi (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 16.38 (EET)
Ensimmäisenä tulee mieleen Luokka:Nummi (Lohja). --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 16.50 (EET)
Missä tällaista ruttopelkoa on esiintynyt? En.wikipediassa on kahdeksan (8) Charles/Charlie Chaplinia. Mitä tehtäisiin jos heille kaikille pitäisi tehdä suomenkielisessä Wikipediassa oma luokka? --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 16.55 (EET)
tällä näkee luokat joissa on sulkeet. --Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 17.36 (EET)
Tuon vaihtoehdon mukainen muoto olisi ollut Luokka:Suomen Kansalliskirjasto, ei Luokka:Suomen kansalliskirjasto. Kieliopillisesti ensimmäinen voisi olla mahdollinen koska siinä sana "Suomen" ei ole osa nimeä, mutta jälkimmäinen olisi virhe, koska se antaisi virheellisen käsityksen, että sana "Suomen" olisi osa erisnimeä. En huomannut tätä eroa äskeisessä kommentissani, vaikka olinkin kysynyt näistä vaihtoehdoista luokan keskustelusivun kommentissani. Valinta muotojen "Suomen Kansalliskirjasto" ja "Kansalliskirjasto (Suomi)" välillä lienee sellainen, joka on tehtävissä wikin sisällä, koska kumpikaan ei (kai?) ole suorastaan väärin, vaan kysymys niiden välillä valittaessa on tyylillisestä sujuvuudesta ja sen perusteella tehtävästä valinnasta. Sen sijaan "Suomen kansalliskirjasto" olisi väärin, niin kuin Abc10 aivan oikein oli huomannut, ja olin siis mallineeseen ilmeisesti huolimattomuuden takia merkinnyt sen ainoan todellisuudessa erisnimen oikeinkirjoituksessa väärän vaihtoehdon. Eli voidaan siis sanoa: "Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto on Suomen kansalliskirjasto, missä "Suomen kansalliskirjasto" on yleisnimi. Mutta jos luokan nimessä on erisnimi, niin se on joko "Suomen Kansalliskirjasto" tai "Kansalliskirjasto (Suomi)", joiden välillä valinta kai on tyylillinen. Eli tässä siis minulla oli korjausmallinetta laitaessani jäänyt valitettavasti ajatustyö kesken. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 08.48 (EET)
Jos nyt oikein ymmärsin, niin en ihan samaa mieltä kuitenkaan ole. Organisaatiot kirjoittavat nimensä joskus niin että kaikki osat alkavat isolla, joskus taas vain ensimmäinen sana on isolla. Mutta se ei nyt tässä ole enää olennaista, kun asia lienee kunnossa - seuraavaan kertaan asti. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 13.27 (EET)
Jos organisaation nimi olisi "Suomen kansalliskirjasto", niin se voisi olla oikea kirjoitusasu. Mutta kun sen nimi on Kansalliskirjasto, niin siinä tapauksessa yksisanainen nimi kai kirjoitetaan isolla.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 13.37 (EET)
Aivan oikein. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 15.21 (EET)

Tiedustelupalvelu (done)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eikö kyseisessä luokassa olevat "turvallisuusopoliisit yms." lueta myös tiedustelupalveluiksi? Ks. Tiedustelupalvelu (engl. en:Intelligence agency) ja Luettelo tiedustelupalveluista (engl. en:List of intelligence agencies). --Dodi 8238 (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 20.27 (EET) kommenttia muutettu 5. marraskuuta 2014 kello 20.31 (EET)
Luokassa oleva Stratfor ei ainakaan ole tiedustelupalvelu. --Zache (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 04.17 (EET)
Laita luokan nimeksi tiedustelupalvelut ja siirrä luokasta ei-tiedustelupalvelut yläluokkaan. Gopase+f (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 20.44 (EET)
Mjoh, tämä on ihan hyvä idea. Dodi 8238 haluatko muutoksen ehdottajana käydä nuo luokan artikkelit läpi poistaa joukosta ne jotka eivät ole tiedustelupalveluja. Voin tämän jälkeen päivittää luokan nimen tiedustelupalveluiksi. --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.55 (EET)
Kävin nyt Luokka:Tiedusteluorganisaatiot -luokan artikkelit läpi. Kävin myös alaluokkien artikkelit läpi. Stratfor oli ainoa, jonka näin tarpeelliseksi siirtää toiseen luokkaan. --Dodi 8238 (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 20.26 (EET)
Tehty. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 10.56 (EET)

Valheiden leviäminen‎[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valhehan on vain yksi epätotuuden lajeista. Puolestani luokan nimessä saisi kernaasti olla sana"viestintä" --Pitke (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 07.57 (EET)
Luokassa näkyy olevan, ja sinne myös tuntuvat sopivan, muutkin kuin ihmisten välisestä viestinnästä johtuvat erheet, nimittäin yksilön päänsisäisestä ajattelusta syntyvät epätotuudet, kuten loogiset virhepäätelmät. Mites olisi semmoinen kuin Luokka:Epätotuudet ? Sitä on ehkä vaikea linkittää en-wikiin, mutta tarvitseeko kaikkien wikien luokittelun pyrkiä yhtenevyyteen? Vai onko vaarana, että tuonnimiseen luokkaan aletaan tunkea kaikkea mikä ei omasta mielestä ole totta, kuten Joulupukki ja Homeopatia? –Kotivalo (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 10.38 (EET)
Kaikkien wikien ei tarvitse pyrkiä yhteneväisyyteen. Hämärien luokkien kohdalla se on kuitenkin ihan kiva, että voi katsoa jostain toisesta wikistä vähän vinkkiä siitä mihin luokalla on pyritty. "Valheellinen viestintä" on kaiketi suora käännös tuosta enwikin luokasta. --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.53 (EET)
Kävisikö Erheyttäminen? Siinä sanassa on sekä erheellisyys että sen viestiminen ilman viittausta valehteluun tms. liian tarkkaan jakoon. --Savir (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 10.42 (EET)
Tai ehkä mielummi "Erehdyttäminen". --Savir (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 15.17 (EET)
Miten ois Totuuden vääristäminen? --Vnnen (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 21.11 (EET)
Sitten sisältöä pitäisi karsia. Pilailuvälineet-luokan artikkelit sekä Piilokamera ja Naamari ovat enemmän erehdyttämistä kuin totuuden vääristämistä tai vääristelyä, samoin kuin ehkä moni en-wikin vastaavan luokan artikkeli, joka ei nyt tähän luokkaan sovi. --Savir (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 21.21 (EET)
Tässä tarjotuista suomennoksista Zachen esittämät "Viestinnän virheet" tai "epäluotettava viestintä" tulevat mielestäni lähimmäs tuota, koska ne kattavat myös tahattomat ilmiöt samalla tavoin kuin alkuperäinen ilmaisu, ja tällaisia tahattomia ilmiöitä on myös luokassa. Ilmaisut, joihin sisältyvät sanat "erehdyttäminen" tai "valhe" tahallisuutta merkitsevinä eivät kata tätä puolta asiasta. --Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 02.25 (EET)
Harhauttaminen on jäänyt vielä mainitsematta keskustelussa. Gopase+f (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 12.21 (EET)
Siinä tulee tämä sama, että kun on myös tahattomasti leviäviä virheellisyyksiä, niin mukana on myös sellaisia.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 12.46 (EET)
Entä harhauttava viestintä jos halutaan Pitken toivomuksen pohjalta pitää sana viestintä luokan nimessä? --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.53 (EET)
Olisiko ytimekkäästi "Valheet" hyvä nimi luokalle? Valehtelu on osa viestintää ja sellaista luokkaa ei vielä ole. Tosin meillä on luokka:huijaukset joka vastaa vähän samaa asiaa. --Zache (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 10.55 (EET)
Tai oikeastaan vielä täsmällisemmin. Muutan luokan nimeksi Valheet ja yhdistän siihen luokan Huijaus sisällön. --Zache (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 11.06 (EET)

Lyhenteet puolueluokkien nimissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuolla syntyi vähän keskustelua minun Zachen välille siitä, miten "X-puolueen poliitikot"-tyyppiset luokat tulisi nimetä. Sekaannusten välttämiseksi suomalaisten poliitikkojen luokkia on nyt siirretty sellaisille nimille, joissa käytetään puolueiden täydellisiä nimiä. Itse olen ollut sitä mieltä, että luokkien nimet tulisi mahdollisuuksien mukaan pitää kohtuullisen lyhyinä (silloin ne näyttävätkin kivemmilta siellä artikkelin lopussa). Olen tämän vuoksi myös sitä mieltä, että puolueluokkien nimissä voisi ja tulisikin käyttää akronyymilyhenteitä ainakin sellaisissa, jossa lyhenne on muutenkin yleinen tapa viitata asianomaiseen puolueeseen. Meillä onkin jo tämän periaatteen mukaan nimettyjä luokkia kuten Luokka:TPSL:n poliitikot, Luokka:SMP:n poliitikot, Luokka:SSTP:n poliitikot‎, Luokka:SKP:ssä (1918) vaikuttaneet henkilöt, Luokka:SKDL:ssä vaikuttaneet henkilöt [älkää kysykö mistä tuo jako poliitikot - "vaikuttaneet henkilöt" johtuu; kaipa sille on jokin hämärä syy]. Yhtä kaikki, mielestäni samalla logiikalla kannattaisi siirtää myös Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot kätevämmälle nimelle Luokka:SDP:n poliitikot ja SKDL:n sekä kahden SKP:n puoluesihteeriluokat itse puolueluokkien tapaan lyhennenimille. Ehkä myös pari muuta pitkää ja kömpelöä nimeä voisi lyhentää samalla logiikalla (mm. Luokka:Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen poliitikot‎SKYP:n poliitikot). Zache toivoi, että hankkisin ehdotukselle yhteisön kannatuksen ennen kuin mitään siirretään. Vastustaako kukaan ajatusta? --Risukarhi (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 19.35 (EET)

Ei kukaan täällä, lyhyt on joskus kaunista. --Htm (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 19.39 (EET)
Ilmaisen kannatukseni ellei kenelläkään ole kummempia perusteluja aukikirjoittamiselle, ne versiot ovat kankean pitkiä. --Louhikärmes (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 09.03 (EET)
Kai ne on aukikirjoitettu siksi, ettei ihmisten tarvitse arvata mitä akronyymit tarkoittavat. Esimerkiksi itselläni ei ole mitään havaintoa mikä on TPSL, SSTP tai SKYP ilman, että käyn katsomassa lyhenteen selityksen. Artikkeleissa tämä ei ole niinkään ongelma, koska ainakin toivottavasti artikkelin sisällöstä ilmenee itsessään syy luokitukseen, mutta luokkanäkymät kuten Luokka:Suomalaiset_puolueittain muuttuu aika nopeasti täysin käsittämättömiksi jos luokkien nimet ovat akronyymejä. Lisäksi tilanteita joissa pitäisi valita käytetäänkö lyhenteitä vai aukikirjoitettuja nimiä on aika paljon muitakin. Muita puolia on, että luokitusten pitäisi mieluusti olla myös sellaisia, että ne ovat ymmärrettäviä suomalaisen kulttuuripiirin ulkopuolelta tuleville myös sekä saavutettavia. Luokat muotoa "SSTP:n poliitikot" lienee aika hirveitä esimerkiksi puhesyntetisaattoreille. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 10.40 (EET)
Zachen perusteet ovat kyllä hyviä. Wikipedian ulkopuolella jatkuvasti jossain muissa aihepiireissä kuin puoleiden nimissä törmää lyhenteisiin, joiden merkityksestä ei ole mitään hajua, vaikka useimmat ehkä muutaman minuutin googlauksella selviäisivätkin, ja jollekin muulle samat lyhenteet voivat olla päivänselviä. Tässäkin esimerkiksi, kun itse olen kai muutaman vuoden Zachea vanhempi, nähdään, kuinka hänelle oman ikäpolvensa edustajana lyhenteet TPSL ja SKYP eivät ole tuttuja, kun taas itse olen ne sattunut näkemään, kun olen vähän vanhempi (tai siis, olen kai lukenut lapsena Karin pilakuvakirjoja, joissa esiintyi tpsl, vaikka puolue kai muuten lakkasi olemasta, ennen kuin opin lukemaan tai aloin seurata uutisia). Ja vastaavasti SSTP taas on minulle outo, kun en ole Suomen 1920-luvun poliittisen historian harastaja. Ja ehkä jo joillekin nuoremmille jopa SKDL tai SKP voi olla outo. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 10.59 (EET)
Vielä havainnollistava esimerkki: Lyhenne RKY on varmasti tuttu museo- ja kulttuuriympäristöalan ammattilaisille, mutta täällä se esiintyy vain mallineessa Malline:RKY, mutta ei luokkien tai artikkelin nimiissä muuten kuin ohjauksena artikkeliin. Tämä onkin mielestäni oikea menettely, vaikka nimi onkin pitkä. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 11.16 (EET)
Urjanhain perusteluin pidemmät muodot ovat ilmeisesti sekä nuorille, vanhoille, että keski-ikäisille sopivia ja informatiivisia, vaikkakin pitkiä. --Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 11.37 (EET)
Oikeastaan vain toistin lisäesimerkein, mitä Zache sanoi, mutta niin kuin Risukarhi alla sanoo, hyviä perusteluja on kumpaankin suuntaan, ja esittää hyviä vastaperusteluja.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 19.58 (EET)
Lisään tuohon, että varsinkin nuorempien ja politiikkaa vähemmän seuraavien joukossa on luultavasti paljon sellaisia, jotka tietävät mikä on SDP, mutta eivät tiedä mistä nimenomaisista sanoista se on lyhenne (puhumattakaan nyt sitten sellaisista organisaatioista kuin esim. NATO). Luulisin että myös TPSL ja SKDL tunnetaan paremmin lyhenteinä kuin pitkillä nimillä, sikäli kun yleensä tunnetaan. Jos jollekulle ei TPSL sano mitään, niin eipä varmaan sano silloin myöskään "Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto". Yhtä kaikki, myönnän että noissa vastakkaisensuuntaisissakin perusteluissa on kyllä järkeä. Jälleen esitän toiveen, että mitä ikinä tehdäänkin, niin ollaan edes johdonmukaisia. Jos lyhenteitä pidetään ei-toivottavina, niin silloin kaikki yllä luettelemani pitää siirtää pitkille nimille. --Risukarhi (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 12.31 (EET)
Sivuhuomio: luokasta Luokka:NATO huomaa, että sen alaluokkien ja artikkelien nimissä on käytetty sattumanvaraisesti joko lyhennettä tai pitkää muotoa (Pohjois-Atlantin liitto), ilmeisesti ilman mitään logiikkaa. --Risukarhi (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 12.35 (EET)
Nämä ovat myös hyviä argumentteja, ja samoin ne, mitä esität alla. Toisaalta voi ajatella niinkin, että jotkut lyhenteet (tyyliin SKP ja SKDL) jopa kuuluvat yleissivistykseen, ja vähemmän merkittävien kohdalla (tyyliin TPSL ja SKYP) toisaalta lyhenne voi tosiaan olla joskus tunnetumpi. Eli kommenttini kumoavat toisensa, mitä se Wittgenstein sanoikaan tikapuista.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 20.12 (EET)
SSTP lyhenteenä 1920-luvulla toimineesta Suomen Sosialistisesta Työväenpuolueesta on muuten sellainen, jota en ole nähnyt kauheasti käytettävän edes kirjallisuudessa (en tiedä ovatko aikalaiset käyttäneet). Sitä olen lievästi karsastanut juuri siksi, että toisin kuin kaikki muut tässä keskustelussa mainitut esimerkit, se ei ole yleisesti käytetty nimitys kyseisestä puolueesta (eli moni joka tuntee puolueen ei ole kuullut lyhennettä; kaikissa muissa tapauksissa ne jotka tuntevat puolueen tuntevat varmasti myös lyhenteen). Ymmärrän kyllä sen käytön juoksevassa tekstissä ja taulukoissa (ja luokkien nimissäkin), koska alkuperäinen nimi on melko pitkä. Puolueen seuraajasta, Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestöstä on vastaavasti käytetty täällä Wikipediassa lyhennettä STPV, jota myöskään en ole nähnyt muualla käytetyn. --Risukarhi (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 12.41 (EET)
Olisiko tästä siis kuitenkin johdettavissa se, että vain vakiintuneita ja tunnetttuja lyhenteitä tulisi käyttää, mikäli lyhenteisiin päädytään?--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 20.15 (EET)
Sanoisin et joo. Kyllä jokaisen normaalilla yleissivistyksellä varustetun ihmisen pitäisi tietää, mitä ovat NATO, SDP ja vaikkapa YK. Toisaalta ihan kauhean massiivisena ongelmana en tätä näe, joten kummin päin sinänsä voidaan minusta mennä, kunhan ollaan johdonmukaisia. --Louhikärmes (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 07.35 (EET)
Esim. yllämainitut lyhenteet ok. Pääsääntöisesti luokkien nimissä kannattaa välttää lyhenteitä (harvinaisemmat ja vieraskieliset lyhenteet ovat ongelmallisimpia). Kannattaa miettiä että voiko jonkun toisen kohdan ilmaista luokan nimessä lyhyemmin, jotta välttyisi lyhenteen käytöltä nimessä. Lisäksi muutaman säästetyn kirjaimen vuoksi ei kannata käyttää lyhennettä. (esim. näitä pidän itse hieman ongelmallisina [1]). Tapauskohtaisella harkinnalla kannattaa mennä eteenpäin. Gopase+f (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 11.11 (EET)
Pistin korjattava-mallineet nyt kerralla moniin luokkiin, kun eräs käyttäjä alkoi tehtailla lisää vastaavia ongelmatapauksia. Monet (jo vuosia tosin käytössä olleet) nimet olivat harhaanjohtavia tyyliin "Keskustalaiset poliitikot". Ne eivät identifioineet riittävän selvästi, mistä oli kyse. Uusiksi nimiksi ehdotin tyyliä "Suomen Keskustan poliitikot" eli nimi puoluerekisteriin merkityssä muodossa (kuten artikkelien nimissä). Olen itse aiemmin nimennyt näitä luokkia myös lyhenteillä (SSTP,SKP,SKDL,SMP...) ilman mitään sen kummempaa logiikkaa, mutta ajattelin nyt, että koko nimien käyttö olisi selkeämpää. Sen lisäksi, että lyhenteiden tuntemus on kovin suhteellista, on niilläkin vaara sekaantua muihin samaa lyhennettä käyttäneisiin. Esimerkiksi SDP-lyhenteisiä puolueita on maailmalla monia – en-wikipediassa niiden poliitikoilla on omat luokkansa, jotka on nimetty koko nimillä. Mielestäni myös ne luokat, joita en merkinnyt korjattaviksi, voitaisiin siirtää johdonmukaisesti koko nimille (myös SKP:t ja SKDL:n samalla poliitikoiksi, vaikka ne joskus erilailla nimesinkin).--ap4k (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 17.02 (EET)

Mimosat t. mimoosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Kopion tämän Mimosat-sivulta.) Nykysuomen sanakirja 4 ja Suomen kielen perussanakirja sanovat, että kirjoitusasu on mimoosa. Pitäisiköhän korjata? --Arto (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 10.09 (EET)  –Kommentin jätti Artomo (keskustelu – muokkaukset)

Akaasiat t. akasiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Kopion tämän Akaasiat-sivulta.) Nykysuomen sanakirja 4 ja Suomen kielen perussanakirja sanovat, että oikea kirjoitusasu on akasia. Pitäisiköhän kaikki korjata? --Arto (keskustelu) 5. marraskuuta 2014 kello 10.03 (EET)  –Kommentin jätti Artomo (keskustelu – muokkaukset) Niin minunkin mielestäni. (Pera)

Tällä sivulla on lueteltu kasvien nimistölähteet, joita täällä suositellaan käytettävän. Tuolla on linkki Kassuun, jossa annetaan tämän nimeksi akaasiat ja vaihtoehtoiseksi nimeksi akasiat. --Savir (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 10.17 (EET)
Tämä on näköjään auktoriteettikysymys; mikä instituutio suomen kieltä ohjaa? Nykysuomen sanakirjassa on muoto akaasia, joka on siis vanhentunut. Nykyinen, uusi sananmuoto on Suomen kielen perussanakirjassa akasia. Onkohan Kassussa yksinkertaisesti käytetty vain vanhaa sananmuotoa? Myös meidän Wikisanastomme on päättänyt tarjota vain muodon akaasia. Ainakin siellä pitäisi esittää tämä uuden ja vanhan muodon ero ja perustella, miksi vanha sananmuoto pannaan etusijalle. --Arto (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 11.10 (EET)  –Kommentin jätti Artomo (keskustelu – muokkaukset)
Kävin vielä katsomassa Kassun taustoja. Se on yhtä lailla talkoistettu projekti kuin tämä Wikipedia, joten joku on joskus kirjoittanut siellä akaasia, ja se on otettu tänne normiksi. --Arto (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 11.25 (EET)  –Kommentin jätti Artomo (keskustelu – muokkaukset)
Kassu-tietokannan nimistöä hallinnoi Suomen Biologian Seura Vanamon nimistötoimikunta. Akaasiat on siis nimistötoimikunnan hyväksymä suomenkielinen nimi. Tietokannassa mainitaan Acacia-suvun kohdalla lisäksi päivämääräksi 3.12.2006, joten toimikunta lienee silloin viimeksi tarkastanut nimen kirjoitusasun. ¬Antilope 10. marraskuuta 2014 kello 12.25 (EET)
Eikös tämä ole tältä osin ihan selvää kauraa? Niin kauan kuin Kassu/ONKI käyttää nimeä Akaasia, niin se on ihan perusteltu muoto Wikipediassa käytettäväksi. Siinä vaiheessa kun nimi mahdollisesti päivittyy tuonne, niin Wikipediakin päivittyy. Artikkelissa voidaan mainita ja ollaan mainittukin, että Akasia on vaihtoehtoinen nimi. --Zache (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 14.05 (EET)
Ja vielä. Hyvin suositeltava lähde termien valintaan on Tieteen termipankki . Valitettavasti akasia on siellä kuitenkin vielä esittelemättä. --Arto (keskustelu) 6. marraskuuta 2014 kello 11.34 (EET)  –Kommentin jätti Artomo (keskustelu – muokkaukset)
Ei ole kirkossa kuulutettu, että Nykysuomen sanakirjan kaikki sanat ovat vanhentuneita. Eri instituutiot vain ohjaavat kieltä. -Minusta akasia on vanhentunut, sitä käytti jo Elvi Sinervo vankeudessa 1941-1944 kirjoittamassaan runossa Natalia ("Jo tuoksuu yössä aistit huumaten akasia"). Myöhempinä aikoina Agit Propkin jo siirtyy nykyaikaan ja laulaa modernisti lievästi laahaten akaasiasta. --Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 11.15 (EET)
Minä toki tiedän kielenhuollon toimintaperiaatteet, koska olin tutkijana Kotuksessa 13 vuotta ja toimin oto-kielentarkastajana TY:ssa 6 vuotta. Kotus ei anna lakiin verrattavia päätöksiä vaan se pyrkii neuvomaan ja ohjaamaan. Käytännön opetuksessa näitä neuvoja ja ohjeita annetaan eteenpäin, mutta ketään ei sentään uhata rangaistuksella. --Arto (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 12.59 (EET)  –Kommentin jätti Artomo (keskustelu – muokkaukset)
Kuten Urjanhai tuossa alla esittää nettiin auennut Kielitoimiston sanakirja esittää, että akasia ja mimoosa ovat oikeat muodot. --PtG (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 18.23 (EET)

Muutama suomennosongelma + paikannimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäisi vertaisarvioinnissa olevaa artikkelia varten löytää suomennos seuraaville:

  • [to graduate with] first class honours (suomennettu tällä hetkellä "valmistua erinomaisin arvosanoin", liekö tarkkaa termiä olemassa?)
  • ... ja tärkeämpi: [british] oriental secretary to Egypt (british agency), (koskee henkilöä Ronald Storrs)

...ja lisäksi suomenkielinen vastine seuraaville paikannimille:

--Tovk909 (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 11.01 (EET)

Tuo autiomaa taidetaan nimetä alunperin Raamatussa, ja ainakin neljännessä Mooseksen kirjassa se on Sinin autiomaa, 27:14 ja 33:36. --Savir (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 11.15 (EET)
Yarmouk on Jarmuk. Arabiaa en osaa lukea, mutta hepreasta translitterointuna ירמוך on Jarmuk. Lisäksi Suomen teologisen instituutin julkaisussa on mainittu Jordaniin laskeva Jarmuk-joki. --Vnnen (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.19 (EET)
Ja on Jarmukin taistelu joen mukaan. Liekö noille arvosanoille sen kummempia käännöksiä, kuin "kiitettävä", tai tuo "erinomainen".
Oriental Secretary näyttää olleen Britannian edustustoihin (agency, myöh. embassy) nimetty Lähi-idän asiantuntija. Kun muut paikalla olleet britit eivät riittävästi puhuneet kieltä, ymmärtäneet kulttuuria jne., Britannia oli paikallisten tulkkien ym. varassa. Se nosti OS:n jokseenkin merkittäväksi ihmiseksi, jolla oli omanlaisiaan mahdollisuuksia emä/kotimaan asioiden ajamiseen. Ja Kiinassa vastaavia taisi olla ainakin myöhemmin samaan aikaan useampiakin. Hyvästä suomennoksesta ei ole tietoa, mutta ehkei sitä kannata yrittääkään, vaan käyttää alkukielistä historiallista nimikettä ja kuvailee tehtävän. --J. Sketter (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.57 (EET)
Hienoa, vaihdoin paikannimille suomenkieliset vastineet. Varsinkin tuo Oriental Secretary on häirinnyt pitkään, mutta sille ei tosiaankaan vaikuta olevan mitään yksiselitteistä käännöstä. Lähinnä pilkunviilausmielessä liikkeellä. --Tovk909 (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 07.50 (EET)

Kielitoimiston sanakirja on nyt verkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielitoimiston sanakirja löytyy nyt verkosta .--Nedergard (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 13.43 (EET)

Sieltä löytyivät näköjään muodot Akasia ja Mimoosa. En edes jaksoa, mitä mieltä kukakin oli niistä yllä ja mninkä lähteen mukaan, mutta tämä tiedoksi.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 14.58 (EET)
Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio on wikipedisteille ja Wikipedialle hieno juttu. Nyt me voimme linkittää siihen keskusteluissa ja artikkeleihin voidaan laittaa määritelmien lähteiksi tämä verkkoversio (linkillä siihen). --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.31 (EET)
Sivusto on näköjään toteutettu framesettinä, eikä urlista saa poimittua suoraa linkkiä hakusanaan. Onkohan siellä jokin mahdollisuus kiertää tuo ongelma? --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.54 (EET)
Oho. Sepäs harmillista. No tällai? http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kissa&SearchWord=kissa&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.58 (EET)
Voisimme tehdä mallineen {{kielitoimisto|hakusana}}, joka antaisi viitetiedot ja täydentäisi tämän urlin: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?page=results&SearchWord=hakusana --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.01 (EET)
Saa suorankin: [2] Gopase+f (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.03 (EET)
Mukava sanavalinta. Mitä ne Opt ja dic ovat? --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.07 (EET)
Kumma juttu, että eivät ole suunnitelleet ja testanneet tätä käytettävyyttä linkkien osalta. .exe ja frameset eivät ehkä ole parhaita ratkaisuja... No parempia kuin Java appletit :) --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.10 (EET)
Kielitoimiston sanakirjan linkit ovat näköjään suodattimen mukaan "epäilyttäviä linkkejä", ilmeisesti koska niissä on ".exe". Voisiko tuota korjata? --Savir (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.21 (EET)
Korjatkoon siellä Kielitoimistossa. Lapsikin ymmärtää, että .exe ei oikein sovi urliin. Se on kumma ratkaisu. ;D --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.33 (EET)
Toivon mukaan nyt pitäisi mennä läpi ilman varoitusta. --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.50 (EET)

Omalla rivillään olevien matikkakaavojen tasaus – onko tästä linjausta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko Wikipediassa tehty mitään linjausta kaavojen asettelusta? Tiedeartikkeleissa, oppikirjoissa ym. kaavat yleensä keskitetään, joten saman voinee tehdä täälläkin? Teksti näyttää luettavammaltakin, vrt. Ohmin laki -artikkeli ennen ja jälkeen. --Vesa Linja-aho (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 18.01 (EET)

Enpä ole koskaan aikaisemmin ajatellut tätä asiaa. Ymmärtääkseni kaavat ovat olleet vasemmassa reunassa, sillä mitään erityistä muotoilua ei ole tehty (oletuksena siis leipätekstin kaltaisesti). Asiasta ei varmaan ole mitään käytäntöä? Ei kai edes ohjetta? Itse en keskittämistä sinänsä vastusta, mutta täytyy varmistua, että oikeassa reunassa olevan kuvan tai mallineen kanssa kaava silti keskittyy silmää miellyttävästi. No ehkä tuosta ei tarvitse huolehtia erityisemmin, sillä kaava täyttänee tyhjän tilan siten, että kaava tulee tyhjän tilan keskelle? <center>-tägejä joku voi kyllä karsastaa, jos ajattelee niiden turhaan täyttävän tekstinäkymää. --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.26 (EET)

kulttuurillinen vs kulttuurinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitä eroa näillä on? Törmäsin ensimmäiseen artikkelissa Informaatiokäytännöt ja haun kautta löysin lisää. Miten nämä eroavat toisistaan? Pitäisikö näistä suosia jompaa kumpaa (onko eri käyttöyhteydet)? --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 20.22 (EET)

Omaan korvaan kulttuurinen kuulostaa kivemmalta, joten sitä ite käyttäisin jos jossain yhteydessä olisi tarve. Toki se oma mieltymys tuppaa kielitieteellisiltä osin falskaamaan, joten joku paremmin virallisista ohjeista perillä oleva kertokoon oikeaoppisen käytön.--Veli Himmeä (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.19 (EET)
Yllä mainitun Kielitoimiston sanakirjan mukaan niillä ei ole eroa, mutta kulttuuri-alkuinen yhdyssana on usein parempi vaihtoehto. --Silvonen (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 21.21 (EET)
Joku äidinkielenopettajani sanoi aikoinaan, että kulttuurillinen ja muut vastaavat pidemmät muodot (esim. klassillinen vs. klassinen) ovat vanhahtavampaa kieltä ja olisi hyvä suosia lyhyempää muotoa. --Hermis (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 13.35 (EET)
Nämä kaksi tapausta eivät ole ihan samanlaisia: Kielitoimiston sanakirjan mukaan klassinen on tavallisempi muoto kuin klassillinen, mutta kulttuurillisessa ei ole mitään tyylimerkintää. Oman Wikisanakirjamme mukaan klassillinen on näemmä ylätyyliä. (Kouluopetuksia ei kannata aina muistella: varsinkin tyylikysymyksissä opettajan oma maku vaikuttaa, eivätkä kaikki pidä tietojaan ajan tasalla. Minullekin opetettiin 1970-luvulla äidinkieltä 1930-luvun oikeinkirjoitussääntöjen mukaan.) --Silvonen (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 07.19 (EET)
Joo, en tarkoittanut tuota varsinaiseksi ohjenuoraksi (ei kovin käypä lähdekään "joku opettajista", vaikka taisikin tarkemmin ajetellen olla yliopiston kielikeskuksen lehtori), tuli vain mieleen tuokin mahdollisuus. --Hermis (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 09.23 (EET)
En ota kantaa kummankaan puolesta. Esimerkkisivulla suomeksi puhutaan kyllä kulttuurieroista eikä kulttuurillisista eroista.--Nedergard (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 14.34 (EET)

Puolustusvoimien yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimien yksiköiden nimistä ja niissä olevasta isosta/pienestä alkukirjaimesta (esim. Kainuun Prikaati vs. Kainuun prikaati) on keskusteltu pariin otteeseen aiemminkin ainakin vuosina 2008 ja 2011, mutta ilmeisesti isot kirjaimet jäivät artikkeleihin. Perusteena oli muun muassa Puolustusvoimien oma kirjoitustapa. Noh, tämä näyttää olevan muuttumassa. Juoksevassa tekstissä puhutaan Puolustusvoimien nettisivuilla entistä enemmän esim. Kainuun prikaatista (jonka sivun muuten siirsin tälle nimelle, kun luulin että pieni alkukirjain olisi jo vakiintunut). Mitenkäs on, voisiko muutkin vastaavat artikkelit siirtää tämäntyyppisille nimille? Kotus tunnetusti kannattaa kieliopin mukaista pientä alkukirjainta ja näemmä ohjeistuksessaan myös STT[3]. Hommaahan tuo tettää, mutta olisi ehkä nykykäytännöt huomioonottaen ihan järkevää. --Hermis (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 13.32 (EET)

Lisäys vielä, että jo Kielikellossa 1/1996 on todettu: "Puolustusvoimilla on oma nimenkirjoitusperinteensä, joka poikkeaa yleiskielestä lähinnä siinä, että kaksi- ja useampiosaisten nimien kaikki sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Laitoksella on kumminkin ilmeistä halua kielenkäytöltään lähentyä ympäröivää yhteiskuntaa, kuten kirkkaasti näkyy Ilmavoimien esikunnan vastauksesta: 'Koko puolustushallinnon osalta tulisi saada aikaan looginen nimikkeistön kirjoittamistapa, joka ottaisi huomioon yhä lisääntyvät yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan. – –'"[4] Tätä on nyt varmaan jo jonkin aikaa toteutettu ainakin verkkoviestinnässä. --Hermis (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 13.42 (EET)

Kannattaisin pientä alkukirjainta. Ainakaan se ei ole väärin -- itse asiassa se voi olla "enemmän oikein". --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 13.45 (EET)

Pohjois-Atlantin liitto, Nato vai NATO?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivulla Keskustelu:Pohjois-Atlantin liitto on käyty keskustelua artikkelin nimestä (Pohjois-Atlantin liitto, Nato tai NATO), mutta lisään tännekin maininnan asiasta, jos keskustelua syntyisi enemmän ja sopivasta nimestä päästäisiin selvyyteen. --Raksa123 (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 22.27 (EET)

Parempi kirjoittaa auki Pohjois-Atlantin liitto, eikä käyttää nimenä lyhennettä Nato tai NATO. Vrt. Euroopan unioni ja EU. Toki Wikipediassa voidaan käyttää myös lyhenteitä, mutta artikkelin nimi mielestäni mieluiten auki kirjoitettuna. --Hartz (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 22.34 (EET)
Kiva, että sinulta löytyi tähänkin lonkalta mielipide. Mihin käytäntöön tai lähteeseen se pohjaa? Ohje:Artikkelin nimi: "Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Tässä yhteydessä yleiskielellä tarkoitetaan huoliteltua, erikoiskielten sanastoa sisältämätöntä suositusten mukaista kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Yleiskieli on siis kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto" ja "yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten – – yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä". Artikkelin tulee siis olla sillä nimellä, mitä yleiskielessä useimmiten käytetään. Kielitoimiston mukaan on "joukko lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. Tällaisia lyhenteitä ovat – – Nato." Ei ole mitään sääntöä, jonka mukaan aukikirjoitettu muoto olisi artikkelin nimessä parempi kuin lyhenne. Tässä tapauksessa lähteet ja artikkelin nimeä koskeva ohje puoltavat mielestäni selvästi nimeä Nato. – Kuohatti 16. marraskuuta 2014 kello 15.28 (EET)
Lyhenteenä tuo olisi PAL. :D Nato ja NATO ovat lyhenteitä muulla kielellä. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 15.55 (EET)
Kiitti tästäkin tiedonjyvästä. Tulkitsen vastauksesi niin, että yllä esittämä tuntumasi ("parempi kirjoittaa auki") ei siis pohjaudu mihinkään lähteeseen tai Wikipedian ohjeeseen. – Kuohatti 16. marraskuuta 2014 kello 21.43 (EET)

Kuohatti on oikeassa. Suomen yleiskielessä tuo on nimenomaan Nato. Artikkelin keskustelusivulla on jo kaivettu muutamia lähteitä. Täydennetään parilla havainnolla. Google-haku Hs.fi:stä, lainausmerkkien kera illatiivi "natoon" 5720 kpl, "pohjois-atlantin liittoon" 6 kpl. Vastaavasti inessiivi "natossa" 3810 kpl, "pohjois-atlantin liitossa" 1 kpl. – Jotta ei tarvitse epäillä, että kyseessä on hesarin erikoisuus, samat haut Aamulehti.fi:stä illatiivi 709–1 ja inessiivi 114–0. Edelleen yle.fi:stä illatiivi 21700–7, inessiivi 25300–3. Luvut ovat selvät. – Todetaan vielä, että Nato löytyy Kielitoimiston sanakirjasta (esimerkkinä s.v. lyhennesana). --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 04.12 (EET)

Aivan, Nato selvästi yleisempi, täten tuolle nimelle. J.K Nakkila (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 10.10 (EET)

Vaihdetaanko myös Pohjois-Atlantin liiton lippu nimelle Naton lippu ja Pohjois-Atlantin liiton pääsihteeri nimelle Naton pääsihteeri vai jätetäänkö ne ennalleen? Kohdassa Nato#Naton päätöksenteko on sekä termit Pohjois-Atlantin neuvosto että Naton yleiskokous, joten vaihdetaanko Pohjois-Atlantin neuvosto muotoon Naton neuvosto? Kahdessa artikkelissa vaihdoin sanan "Pohjois-Atlantin liitto" muotoon "Nato", ja "Pohjois-Atlantin liitto"-muotoa on vielä jäljellä Nato-artikkelin tekstissä. Jätetäänkö pitkä muoto vain artikkelin ensimmäiseksi sanaksi ja käytetään muualla lyhennettä? --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.25 (EET)

Nämä olisi varmaan kannattanut miettiä heti aluksi? Eikö yhtenäisyyden vuoksi noiden kaikkien pitäisi sitten käyttää Nato-sanaa? Tuota kannatan minä. Odottakaa vaan soraääniä ja napinaa. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.28 (EET)
Vaihdetaan nuo toisetkin artikkelit. Ei siinä mitään ongelmaa ole. Napinaa tulee aina. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 15.22 (EET)
Sitten vaihdetaan varmaan myös Luokka:NATO muotoon Luokka:Nato, Luokka:Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltiot muotoon Luokka:Naton jäsenvaltiot, NATO-koulu muotoon Nato-koulu, Luettelo Neuvostoliiton sotilaskoneiden NATO-koodeista muotoon Luettelo Neuvostoliiton sotilaskoneiden Nato-koodeista, NATO-raportointinimi muotoon Nato-raportointinimi ja Malline:NATO-maat muotoon Malline:Nato-maat. Käsitettä "Pohjois-Atlantin liitto" näyttää sittenkin olevan vielä useampien artikkelien tekstissä. --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 15.42 (EET)
Vaihdetaan vaan. Ainakin nuo Pohjois-Atlantin liitot. Toki olisi vähemmällä työllä selvitty jos ne olisi alun perinkin vaivauduttu tekemään Wikipedian ohjeiden ja suomen yleiskielen mukaisille nimille, mutta eihän kaikkea voi saada vapaaehtoisprojektissa. – NATO ja Nato ovat sen verran tasaveroisempia vaihtoehtoja, että en näkisi suurta kiirettä niiden yhtenäistämisessä. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 15.50 (EET)
Linkitykset muodoista Pohjois-Atlantin puolustusliitto (muutama) ja Pohjois-Atlantin liitto (pitkä lista) täytyisi varmaan nekin vaihtaa. Lisäksi "Pohjois-Atlantin liitto" voi lukea tekstissä ilman, että sanaa on linkitetty. --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 16.07 (EET)
Jos linkki on muotoa [[Pohjois-Atlantin liitto|Naton]] kuten esim. artikkelissa Kaliningradin alue, niin liekö noillakaan niin suurta kiirettä. Linkki näkyy kuitenkin kuitenkin leipätekstissä Natona ja vie oikeaan artikkeliin. Kai nekin voi joku joskus joutessaan suoristaa. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 16.17 (EET)

W-fix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) --Stryn (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 07.53 (EET)

(Suomi) vai Suomessa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko artikkelin nimi parempi muodossa X (Suomi) vai X Suomessa? Vastaava artikkeli X käsittelee samaa aihetta yleismaailmallisesti. Esim. Tulovero (Suomi) vs. Tulovero Suomessa, kun yleisartikkeli on Tulovero. Kumpaa suositaan vai mennäänkö wikipedistin omalla mutu-tuntumalla? --Wähäwiisas (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 21.09 (EET)

Intuitiivisesti minusta tuntuisi, että ”Tulovero (Suomi)” käsittelisi irallisesti tuloveroa Suomessa, kun taas ”Tulovero Suomessa” yrittäisi suhteuttaa sitä myös muiden maiden tuloverojärjestelmiin ja kertoisi juuri Suomen tuloveron ominaispiirteistä. Jälkimmäinen kuulostaa kyllä siltä, että menee helposti esseen ja oman tutkimuksen puolelle. Yleensähän tarkenteina on suosittu sulkeita. --Louhikärmes (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 07.52 (EET)
OK. Molemmissa tapauksissa artikkelin sisältö olisi sama: Suomen asiat, ei vertailua muihin maihin eikä omaa tutkimusta. Verot tässä nyt esimerkkinä. Niissä on molempaa nimimallia. Tulovero (Suomi) tuntuu kapulakielisemmältä kuin Tulovero Suomessa, joka on sujuvampaa suomea. Wikipedian ulkopuolella oletettavasti valittaisiinkin Tulovero Suomessa. --Wähäwiisas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 10.04 (EET)
Artikkelin nimessä olisi paremmin Tuloverotus, koska se ei ole yksittäinen laki vaan joukko eri lakeja tulon lajin ja saajien mukaan.--Nedergard (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 10.41 (EET)
Tuloveroja on toki monta. Tervetuloa myös tuloveroartikkeleiden nimeämiskeskusteluun: Keskustelu:Valtionvero. --Wähäwiisas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 11.53 (EET)
Olen Nedergardin kanssa samaa mieltä: tulovero->tuloverotus. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.32 (EET)
Minusta tuntuu, että sulkutäsmenne X (Suomi) sopii siihen, että sattumalta on Suomessa, Keniassa ja Kiinassa eräs samanniminen X, ja nämä sattumakaimat pitää erottaa toisistaan. Esim. paikannimi. Yleiskäsitteet kuten tuloverotus tai uskonnot tai teollisuus ovat jotenkin eri asia: ei ole sattumalta Suomessa ja Kiinassa samannimisiä (mutta muuten ihan erillisiä) asioita nimeltä "Teollisuus", vaan kyse on yleensä teollisuudesta ja sitä voidaan sitten tarkastella eri tavoin rajattuna, vaikkapa Euroopassa, Suomessa, 1900-luvulla jne. Silloin sopii kuvaukseksi Teollisuus Suomessa, Teollisuus 1900-luvulla jne. Just my two cents. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 10.49 (EET)
Olen Jmk:n kanssa samaa mieltä. Eli siis: Abc (Suomi), Abc (Kenia) ja Abc (Kiina), mutta Tuloverotus Suomessa. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 14.32 (EET)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietäskö joku miten kääntyy sana Banner sen hallinnollisessa tarkoituksessa? Esimerkki Banners of Inner Mongolia. J.K Nakkila (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 14.36 (EET)

Sisä-Mongoliassa "lippu" - lienee suora käännös, koska lähdettä ei ole. --Nedergard (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 15.10 (EET)
Suora käännös on itsestäänselvyys (lippu), mutta Kiinan historiaan liittyvän hallinnollisen yksikön nimenä sellainen kuulostaa suomenkielisessä tekstissä oudolta. Löytyisiköhän Kiinan historia -kirjasta jokin vakiintunut suomenkielinen vastine? Voi myös olla, että termille ei ole suomenkielistä käännöstä tai vastinetta, jolloin pitäisi kai käyttää kiinankielistä alkuperäistermiä, mikä se sitten onkaan.--193.111.119.176 25. marraskuuta 2014 kello 15.26 (EET)
Kiinan historiasta löytynee varmasti ainakin en:Eight Banners ja nyt löytyi Nurhacista "Kahdeksan lippukuntaa" - jälleen ilman lähdettä, mutta mielestäni täsmällisempi käännös kuin "lippu" (onhan termi lähtöisin armeijan muodostamisesta). Ehkä tästä on apua...--Nedergard (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.43 (EET)
Lippukunta on sikäli ongelmallinen, että se tosiaan tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa jotain ihan muuta. Ilman lähdettä en uskaltaisi käyttää sitä käännöstä Kiinan historían yhteydessä.--193.111.119.176 25. marraskuuta 2014 kello 16.49 (EET)
Toisaalta sitten toi lippukunta kuulostaa näistä veikkauksista osuvan lähimmäksi. Ja kun noista alueista selittäessä on usein oleellista kertoa niiden taustasta niin tuo qi-alue ei välttämättä ole riittävä termi. Mahtasko Käyttäjä:Phiitola olla sotilasyksiköistä kirjottaneena törmänny termiin? J.K Nakkila (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 19.32 (EET)
Piirikuntatason alueita kun ne ovat, niin eikö "piirikunta" riittäisi? Esim. täällä käytetään sitä termiä. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.52 (EET)
Tai toisaalta ilmeisesti Sisä-Mongoliassa on myös varsinaisia piirikuntiakin, joten silloin tarvitaan toinen nimi. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.54 (EET)
Entäs "viirikunta"? --Pxos (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.53 (EET)
Ei kai Wikipediaan pidä keksiä uusia lähteettömiä käännöksiä? Näiden Kiinan bannerien tunnukset näyttävät myöskin olleen lippuja, ei viirejä.--193.111.119.176 25. marraskuuta 2014 kello 16.57 (EET)
Missä yhteydessä sana esiintyy? Eikö Wikipedian tulisi ensisijaisesti perustua suomenkielisiin lähteisiin, ja sana löytyy silloin ko. lähteistä? Jos sana ei ole keskeinen, voi yrittää kiertoilmausta, puhua ympäripyöreästi alueista jne. Jos muu ei ole mahdollista, laittaisin sanan paikallisella kielellä, suomeksi "lippu" lainausmerkeissä ja selitys perään. Sitten kun oikea käännös löytyy, vaihdetaan sana. --Wähäwiisas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 20.20 (EET)
Esimerkin mukaisissaja historiallisissa yhteyksissä. :^) J.K Nakkila (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 10.08 (EET)
Oletko siis kääntämässä lähteetöntä artikkelia suomeksi, vai ymmärränkö väärin? Vastaavissa tilanteissa jollekin hallintotermille saattaa olla useitakin erilaisia käännöksiä suomalaisissa lähdeteoksissa. Toisin sanoen yhtä vakiintunutta nimitystä ei ehkä ole, vaan kukin kirjoittaja on kääntänyt oman mielensä mukaan (alkukielinen nimi näkyvissä). --Wähäwiisas (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 10.28 (EET)
En itse lisäisi mitään omakeksimiä nimiä, kun noita artikkeleita muokataan aika harvoin on vain todennäköistä että niitä ei myöhemmin korjaa kukaan vaikka se täysin väärä olisikin. Joidenkin artikkelien lähteissö on näistä bannereista puhuttu, mutta näihin törmätessä olen jättänyt asian siltä osin kokonaan kirjoittamatta. J.K Nakkila (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 11.28 (EET)
Jos käännöstä ei löydy, niin sitten alkukielinen "qi". Löytyyhän täältä esim. tambon suomentamattomana.--Nedergard (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 12.03 (EET)
Tämäkin on hyvä, ja perään suomalainen sanatarkka käännös. Qi-sana on taivutettuna hankala: Kaikissa Sisä-Mongolian qissä? Sisä-Mongolian qeiden? --Wähäwiisas (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 13.01 (EET)
Wähäviisaan mainitsema ongelma voidaan kiertää puhumalla esim. "qi-alueista".--193.111.119.176 26. marraskuuta 2014 kello 13.11 (EET)