Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Neuvostotalonpoika?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voidaanko Neuvostoliiton aikaisia maatyöläisiä kutsua nimellä talonpoika? Termi ei mielestäni ole suomen kielessä synonyymi, koska sillä on Suomen historiassa merkitys "itsenäinen talollinen". Viittaan tähän muokkaukseen. --Pxos (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)

Ainakin puna-armeija oli koko nimeltään vuoteen 1946 saakka Työläisten ja talonpoikien punainen armeija (ven. Рабоче-крестьянская Красная армия, Rabotše-krestjanskaja Krasnaja armija), ja tuo sana крестьянская on sanakirjan mukaan talonpoika tai maanviljelijä.--Vesahjr (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 23.32 (EET)
Lähteistä voisi koettaa tutkia esiintyykö myös laajempaa määrittelyä. Esim. tässä vaikuttaisi että sanaa on vakiintuneesti käytetty laajemmassa merkityksessä. Voi myös olla että vakiintuneissa käännöksissä eri kielisistä vakiintuneista ilmaisuista vakiintunut käännös joskus viittaa alkuperäiseen merkitykseen, joka on laajempi kuin suomen ja ruotsin historiassa esiintyvä alkuperäismerkitys talonpoika eli ilmeisesti sama kuin sv:Bonde. Vrt. esim. en:Peasant: "a member of a traditional class of farmers, either laborers or owners of small farms". Itse asiassa näiden sanojen interwikit muodostavat juuri sellaisen häkkyrän, josta ilmenee sanojen erilainen merkitys eri kielissä. - Ja tämän ohella sanoille on muutenkin eri kielissä eri käyttöyhteyksiä, kuten pohjoismaiden historia, yleinen eurooppalainen yhteiskuntahistoria, marxilainen taloustiede, neuvostoliittolainen poliittinen kielenkäyttö jne. Monista vastaavista käsitteistä kuten isojako huomaa, että siitä esiintyy eri tapauksissa lukemattomia eri käännöksiä englanniksi, ja kun pohjoismaiden historiassa monet asiat ovat olleet vähän eri muotoisia kuin englannin kielialueella, niin tämä johtaa kumpaankin suuntaan termejä käännettäessä vaihtelevuuteen ja vaihteleviin vakiintuneisiin merkityksiin. - Ja sama varmaan on suhteessa useimpiin muihinkin kieliin, kuten nyt tässä esim. venäjään (vrt. kommenttia yllä). --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.10 (EET)
Sitten on sana kulakki, joka oli haukkumasana varakkaille maanviljelijöille. Ehkä pientalonpoikia ei kommunismissakaan vihattu vaan ajateltiin kolhoosien olevan jonkinlaisia talonpoikien yhteenliittymiä?--Vesahjr (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.24 (EET)
On se vaan muuten hirveä luokkavihollinen jos omistaa yli 3,2 ha (tämä hehtaarimäärä tosin artikkelissa lähdepyynnöllä varustettuna). Luultavasti esim. Koskelan torpassa oli enemmän. Mutta Viljo Rasilahan osoittikin, että oikeasti Suomessa punaisista pääosa ei ollut torppareita vaan maatonta työväkeä.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.35 (EET)
Voidaan. Venäjällä kun viljeltävää maata ei ole oikein koskaan omistanut viljelijä. Ensin oli maaorjuus ja jos ei maaorjuutta niin kylän pellot olivat yhteisomistuksessa. Sitten tulikin kommunismi. Gopase+f (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 20.24 (EET)
Tässä selkeitä aikalaistilastoja maanomistusoloista ennen vallankumousta. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Sanaa "talonpoika" käytettiin venäjän "крестьянин"-sanan vastineena koko neuvostoajan ja niin on tehty myös sitä ennen ja sen jälkeen. Meillä on olemassa valtava suomenkielinen Neuvostoliittoa käsittelevä kirjallisuus. On vahinko, että wikipedistit eivät sitä tunne (eivätkä muutenkaan näytä lukevan suomenkielistä kirjallisuutta). --Esamatti1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 09.45 (EET)

Ja todetaan nyt vielä, että kielitoimiston sanakirjan mukaan talonpoika on "omistamaansa, vuokraamaansa tms. maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava mies, maanviljelijä". Sanaa voitaneen siis käyttää muutenkin kuin Suomen historiasta puhuttaessa. --Esamatti1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 10.07 (EET)
Ilman muuta. Tällä niin kuin monella muulla sanalla on eri laajuisia merkityksiä eri yhteyksissä.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 12.06 (EET)

Mitä tarkalleen ottaen venäjän "крестьянин"-sana tarkoittaa, kun "кресть" on suomeksi risti, ylittää (siis toinen tie, jolloin muodostuu ristikuvio eli risteys)? --85.76.137.115 10. maaliskuuta 2015 kello 12.21 (EET)

Etymologisesti sana on samaa perua kuin "kristitty", ilmeisesti merkityksessä "ihminen, rahvas". Suomen "risti" lienee lainasana muinaisvenäjästä. --Esamatti1 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 12.47 (EET)

Valkovenäjästä translitterointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko nimen Міхаіл Сямёнаў oikea translitterointimuoto Mihail Semjonov vai Mihail Sjamjonau? --A. Keronen (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.05 (EET)

Sjamjonau. Semjonov (Семёнов) on sukunimen venäjänkielinen vastine. Valkovenäläisten henkilöiden kohdalla on ilmeisesti jonkinlainen ikuisuuskysymys kumpaa muotoa pitäisi käyttää, sillä molemmat ovat maan virallisia kieliä. Olympic.org:n mitalistitietokannasta löytyy kuitenkin englanninkielinen translitterointi Siamionau, joka viittaa selvästi valkovenäläiseen muotoon. –Kooma (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.23 (EET)
Näin juuri. Laitoinkin artikkelin muotoon Sjamjonau. --A. Keronen (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.30 (EET)
Wikipedian ohjeissa kyllä ohjeistetaan translitteroimaan kotimaan mukaan. Ohje löytyy täältä. Sivulla myös linkkejä eri maiden translitterointeihin. Eli pitäisi olla Mih’ail Sjamjonau, jos oikein tulkitsen? --85.76.41.133 26. helmikuuta 2015 kello 09.17 (EET)
Tosiaan, valkovenäjän х translitteroidaan tuon heittomerkin kanssa. Korjasin. –Kooma (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 16.14 (EET)

Korjaamasi autoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kielenvastaista vai pelkästään omituista sanoa: "koska voin hakea korjaamasi autoni pois" tai "pesemäni mattosi on kuivaushuoneessa"? Huomasin käyttäneeni tuollaista rakennetta vahingossa ja en nyt voi suoraan sanoa, että se olisi varsinaisesti kielenvastainen. --Pxos (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.10 (EET)

Eivätkö kielenvastaisuus ja omituisuus ole vähän sama asia? Tuskin kielenhuolto on ottanut tuollaiseen rakenteeseen edes kantaa, koska se lienee kankeudessaan hyvin harvinainen. Virhetulkintamahdollisuuksien vuoksi on paljon selvempää käyttää relatiivisivulausetta ja sanoa "autoni, jonka korjasit". "Korjaamani autoni" ei jostain syystä kuulostaisi ihan yhtä pahalta kuin mainitsemasi esimerkit, mutta siinäkin relatiivilause olisi parempi. Tämä siis vain lähteetöntä mutua, ainakaan Isosta suomen kieliopista en löytänyt tällaisten rakenteiden kuvailua. -Ochs (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 00.13 (EET)
Kielenvastaisuuden määrittävät suomen kielen tutkijat, professorit, kielitoimisto ja muut instituutiot. Omituisuus on sen sijaan jokaisen kielenkäyttäjän ominaisuus. Jos kieltä äidinkielenään puhuvat eivät voi suoralta kädeltä sanoa, että ilmaisu on väärin, silloin he ovat sitä mieltä, että ilmaisu on mahdollinen. En ollut aiemmin ajatellut, että noinkin voi lauseita muodostaa, mutta koska sain sellaisen itse tahattomasti aikaan, jotain oikeaa siinä saattaa olla. Asiasta voisi kysyä joltain instituutiolta. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.19 (EET)
Tuo olisi kyllä muuten tiivis ja kätevä ilmaisu, jossa suomen kielelle ominaisia omistusliitteitä käyttämällä vältettäisiin relatiivilauseita. "Korjaamani autoni/autosi" kertoisi kätevästi paljon parilla sanalla. Kyllä kai tuo voi olla marginaalisen hyväksyttävä tapa. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.26 (EET)
Mielenkiintoinen tapaus. Noin lähekkäin asetettuna eripersoonaiset possessiivisuffiksit (meneeköhän nyt terminologia oikein?) näyttävät ja kuulostavat tosi hassuilta. Mutta jos väliin laitetaan lisää tavaraa, aletaan olla jo mukiinmenon rajamailla: Eilen korjaamani kähjäinen ja romutusvalmis autosi on nyt noudettavissa pajaltani. Vaiko eikö? –Kotivalo (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.34 (EET)
Totta, olet oikeassa. "Eilen korjaamani autosi on noudettavissasi pajaltani." Hassuus taitaa tulla vain siitä, että ilmaisut ovat liian lähellä toisiaan. Sitten tulee mieleen, onko keksimäni "noudettavissasi" oikein? Ah pöö. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.46 (EET)
On se oikein. Samoin on oikein "noudettavissanne". --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.49 (EET)
Mutta pahus, usein kai suositaan muotoa "autosi on noudettavissa" ~ "autonne on noudettavissa". --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.50 (EET)
Liian tiheästi käytetyistä omistusliitteistä syntyy lukijalle oireeksi possessiivirefluksi. –Kotivalo (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.53 (EET)
Nokkeluutesi on iloni. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.55 (EET)

Helsingissä toiminut itäsaksalainen DDR-Kulturzentrum julkaisi 1980-luvulla kirjasen, jossa puoluejohtaja Erich Honeckerin puheen unsere Deutschen Demokratischen Republik oli periaatteessa suomennettu oikein "Saksan demokraattinen tasavaltamme", siis ilman me-sanan genetiiviä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa jää kuitenkin epäselväksi, kummanko demokraattinen tasavalta oli, Saksan vai meidän. Niinpä "meidän Saksan demokraattinen tasavaltamme" ei olisi hetkeäkään vaikuttanut oudolta. --85.76.4.163 10. maaliskuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Presidentiaalinen jne.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään käyttäjän keskustelusivulla moitittiin käyttäjää sanan 'presidentiaalinen' käytöstä. Yhtä huono on paljon viljelty sana 'presidentillinen' jos tarkoitetaan "presidenttijohtoista järjestelmää", sillä onhan paljon valtioita jossa on presidentti (esim. Saksa), mutta virka on lähinnä seremoniallinen. --Abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2015 kello 11.06 (EET)

No ”presidentiaalista” ei ainakaan löydy Kielitoimiston sanakirjasta, ja se tuntuu anglismilta. ”Presidentillinen” on edes kielen normaalien johdosten mukaan muodostettu, mutta voi tämän tyyppisten sanojen tavoin joko tarkoittaa jotain, missä on presidentti, tai väljemmin liittyvyyttä presidenttiin. Kielenmukaisia rakenteita (joissa englannissa käytettäisiin sanaa presidential) ovat myös presidentti- ja presidentin-alkuiset yhdyssanat, jotka varmaan tässäkin kävisivät. Miten olisi ”presidenttijärjestelmä” tjsp? Nämä sanat eivät ole kyllä yleisessä käytössä, mutta huonompia ne ainakaan eivät ole kuin ”presidentiaaliset” asiat. Paras on kuitenkin puhua esim. ”valtioista, joissa on presidentti” tms., tarpeen mukaan. --Louhikärmes (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 16.57 (EET)

Kristinusko-mallinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Christian cross.svg

Historia
Jeesus
Apostolit
Apostoliset isät
Kirkkoisät
Ekumeeninen kirkolliskokous
Suuri skisma
Ristiretket
Uskonpuhdistus
Pietismi
Evankelikalismi
Karismaattisuus

Pyhä Kolminaisuus
Isä Jumala
Poika Kristus
Pyhä Henki

Kristillinen teologia
Kirkko
Pelastus
Armo
Sakramentti
Jumalanpalvelus
Armolahja
Kymmenen käskyä
Dogmi

Raamattu
Vanha testamentti
Uusi testamentti
Apokryfiset kirjat

Kristillisiä suuntauksia
Katolinen kirkko
Ortodoksinen kirkko
Protestantismi

n · k · m

Voisiko joku korjata tällaisen yleissivityksen perusvirheen? Selvittelin ja laskeskelin Jeesus-artikkelia tehdessäni, että Jeesuksen sukunimi ei ole Nasaretilainen ja se on korkeintaan neljänneksi yleisin nimi Uudessa testamentissa. Eniten Raamatusta löytyy viittauksia Kristukseen. Myös historiasta ja nykypäivänä Krisutus on yleisin maininta Jeesuksen nimen yhteydessä, Jeesus Kristus. Mietin, että osaako kukaan vaihtaa kristinusko-mallinteen linkin nimeä "Jeesus Nasaretilainen" muotoon "Jeesus Kristus". Jos joku väittää, että se ei ole neutraali, niin artikkelihan käsittelee pääosin kristittyjen Jeesusta ja esim. isalmin Jeesuksesta on oma artikkelinsa, Jeesus islaminuskossa sekä Jeesuksen historiallisuus omansa. Nasaretilainen, ei ole neutraali, koska niin harva käytti sitä evankeliumeissa ja evankeliumeiden mukaan Jeesus syntyi Beetlehemissä. Evankeliumeista löytyy vain neljä kertaa vuoden 1938 käännöksestä ja viisi kertaa vuoden 1992 käännöksestä maininta Nasaretilainen, kun taas Kristus on mainittu noin 50 kertaa ainakin. Mielestäni nimenomaan kristinusko-mallinteeseen täytyisi saada tuo nimivirhe korjattua yleisimpään ja tunnetuimpaan muotoon, ja joka liittyy kristinuskoon, Jeesus Kristus, kiitos. Arto Alanenpää (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.38 (EET)

Se oli helppo muutos. Helppous tietysti aiheuttaa sen että joku voi helposti palauttaa sen, mutta minusta peruselusi ovat hyvät. --Käpyläntie (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.45 (EET)
Okei, voitko muokata sen, jos kerran osaat, kiitos! Tuli vielä nämä mieleeni esim. Didakhe mainitsee Jeesuksen Kristuksen neljä kertaa, mutta ei kertaakaan Nasaretilaista. Koraani nimittää Jeesusta Messiaaksi(Koraani 3:44, 4:157,171) eli suomeksi Kristukseksi ja myös Marian pojaksi, mutta ei kertaakaan Nasaretilaiseksi. Arto Alanenpää (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.48 (EET)
Tarkoitatko jotain muuta kuin minkä jo tein? Tuossa vieressä olevassa mallineessa lukee nyt Jeesus Kristus, ja tarvittaessa voit käydä mallineen sivulla Malline:Kristinusko ja mennä sen muokkauspuolelle tekemään muutoksia.--Käpyläntie (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.53 (EET)
Muutin tuon nyt vielä, tällä kertaa yksinkertaiseen muotoon Jeesus. Artikkelikin on sillä nimellä. Tässä ratkaisussa on myös se hyvä puoli, ettei tarvitse miettiä, mikä "sukunimi"/lisänimi on paras liittää Jeesuksen nimeen. – Kuohatti 2. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)
Mun mielestä se Kristus maininta sopii parhaiten kristinuskon mallinteeseen. Lisäksi Kristus on enemmän sukunimi noin teologisesti ja biologisesti kuin tavallinen sukunimi on tavalliselle ihmiselle. Matt. 16:16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". 88.115.40.119 2. maaliskuuta 2015 kello 23.57 (EET)
Kristus on Jeesuksen isolla kirjoitettava lisänimi, vrt. Rikhard Leijonamieli. Nasaretilainen-lisänimen leimaaminen ei-neutraaliksi siksi että Jeesus syntyi Beetlehemissä on mielestäni tyhmää, sillä asuinpaikan mukaan annettava lisänimi tulee todennäköisemmin pitkäaikaisen asuinpaikan kuin matkalla tapahtuneen sytntymän sijainnin mukaan. --Pitke (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 18.22 (EET)

Legacy support suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eli onko termille "legacy support" käännöstä? Kirjaimellinen käännös on vaikkapa perintötuki, mutta semanttisesti "tuki käytössä oleville, yleensä vanhentuneille, rakenteille siten, että niihin ei panosteta mutta että niitä ei toisaalta olla aktiivisesti poistamassa käytöstä". Merkitys tulisi käyttöön tilanteessa, jossa Viitemallineet-luokasta on tarkoitus siirtää legacy support -luokkaan mallineet, joita ei suositella uudiskäyttöön. --Usp (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 17.40 (EET)

Kai se on jotain "entisten, vanhojen, vanhentuneiden" (valitse mikä vaan noista) + (tähän väliin monikossa "tuote, laite, ajuri"...) + "tuki" --Hartz (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 17.49 (EET)
Tässä tapauksessa ehdottaisin käännöstä "Vanhentuneet mallineet". Merkitys "ei toisaalta olla aktiivisesti poistamassa käytöstä" ei valitettavasti käänny ilman selittävää osioita, mutta tämän tiedonhan voi laittaa luokkaan tulevien "vanhentunut malline" -tyyppisten huomautusmallineiden yhteyteen (saavat myös luokitella mallineen samalla): malline on yhä käytössä mutta uusiin käyttökohteisiin se tulisi korvata toisella mallineella (parametri korvaavalle mallineelle). --Pitke (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 14.25 (EET)
Täällähän on jo olemassa luokka "Käytöstä poistetut mallineet". --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 19.28 (EET) Lisäys: Lisäksi Usp on itse luonut luokan Vanhentuneet mallineet helmikuussa 2013. On valinnanvaraa, joten tuskin mitään kolmatta luokkaa tarvitaan. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 19.32 (EET) Muutos: Linkki luokkaan poistettu. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 17.41 (EET)
Tarkoitus on toki laittaa kaikki yhteen luokkaan. Kysyin vain ennen muutosta, jos olisi jokin erityisen hyvä nimi jollain tiedossa. Tein luokan aikanaan, kun en toista silloin huomannut. Laitan nimelle Vanhentuneet mallineet. (Jos muuta argumenttia ei ole niin lyhyin voittakoon.) --Usp (keskustelu) 8. maaliskuuta 2015 kello 18.44 (EET)
Tosin ilmaisu "käytöstä poistettu" on huomattavasti selkeämpi lukijoille ja maallikoille kuin "vanhentunut", "deprecated" tai "legacy support". Nuohan ovat käytöstä poistettuja mallineita, joita ei tule enää käyttää missään mutta joita edelleen tuetaan, joten itse voittaisin mieluummin sen muotoilun. --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2015 kello 19.32 (EET)

Itävaltaunkarilainen vai itävalta-unkarilainen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korjatessani muutamia wikilinkkejä tuli mieleen kumpi näistä sanoista on kielellisesti oikein, itävaltaunkarilainen vai itävalta-unkarilainen? Vai ovatko molemmat? Muokkaamissani artikkeleissa oli käytetty jälkimmäistä. --Nironen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 18.33 (EET)

uusiseelantilainen, eteläafrikkalainen, eteläkorealainen, pohjoiskorealainen, eteläpohjalainen. Nämä kaikki ovat tuolla tavalla, joten uskon, että se on itävaltaunkarilainen. --A. Keronen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 18.44 (EET)
Mutta Kotuksen mukaan myös papua-uusiguinealainen on sallittu, joten luulen, että molemmat ovat oikein.--Uusimies (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 19.42 (EET)
Minun korvaani itävaltalais-unkarilainen. Vai puhutaanko täällä jotain suomiugrilaista kieltä? --Esamatti1 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 14.51 (EET)
Itävaltalais-unkarilainen on varmaan oikea muoto silloin, jos halutaan sanoa, että henkilö oli osittain itävaltalainen ja osittain unkarilainen. Jos halutaan sanoa, että henkilön kansallisuutena oli historiallinen Itävalta-Unkari-niminen valtio, niin silloin ei mielestäni voida käyttää tuollaista muotoa, vaan sen pitää olla jompikumpi noista Nirosen vaihtoehdoista. Tosin useimmissa tapauksissa on mahdollista erotella Itävalta-Unkarin asukkaat jonkin tarkemman kansallisuuden edustajiksi (itävaltalainen, unkarilainen, böömiläinen/tšekkiläinen, slovakialainen jne.). Sellaista valtiota kuin Suomi-Ugri ei liene koskaan ollut, joten tuo viimeisin esimerkki ei ole vertailukelpoinen. --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 16.02 (EET)

Gruusiasta Georgiaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuka pönttöpää keksi että Gruusian nimi muuttui Georgiaksi ja miksi? Itse gruusialaisten mielestä se on jotain kartšveli tai jotain semmoista. Heillä on omassa erikoisessa armenialais-gruusialaisessa kirkossansa kuten ortodoksiassakin Pyhä Yrjönsä, joka tappoi lohikäärmeen, mutta mutta miksi maan nimi on sitten suomeksi Yrjö mieluumin kuin Gruusia. Onko Gruusiassa jotain vikaa kerta heidän lähimmät liittolaisensa virolaisetkin sanovat maata Gruusiaksi [1]? --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 01.01 (EET)

Jos kielenhuollolla ei ole mitään sanottavaa, siiretään tämä "kysy mitä vain" -osastolle. --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 01.03 (EET)
Ks. Naapureiden nykynimiä (Kielikello 4/1992). Nimi Gruusia perustuu maan venäjänkieliseen nimeen Грузия (Gruzija), ja entiset neuvostotasavallat halusivat itse tehdä eroa neuvostoaikojen venäläistämispyrkimyksiin. Georgia toisti toiveen vuonna 2011[2]. --Silvonen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 08.30 (EET)
Artikelissa Georgian sosialistinen neuvostotasavalta on mielenkiintoinen esitys tapahtumien kulusta: "Maa ei vaihtanut nimeään, vaan suomalaiset toimittajat alkoivat lukea uutisia myös läntisistä lähteistä, joissa nimi oli taas aina ollut Georgia." --Uusimies (keskustelu) 8. maaliskuuta 2015 kello 18.14 (EET)

Perhosentoukka vai Perhostoukka?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomasin että perhosentoukasta on artikkeli yli 80 wikipediassa muttei suomeksi.[3] Ajattelin että voisin kirjoittaa siitä tosi lyhyen artikkelin. Mutta onko oikeampi nimi perhostoukka vai perhosentoukka? --Pisces (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 14.15 (EET)

Kokeile googlata, tai katso esiintyykö tieteen termipankissa tai Rauno Tirrin Biologian suursanakirjassa.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 14.20 (EET)
nimellä Perhostoukka löytyi wikisanakirjasta, jotein laitoin sen mukaan.--Pisces (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 17.10 (EET)
Ota huomioon, että wikisanakirjan toimittavat samankaltaiset ihmiset kuin sinä ja minä, joten sen sisältö on sitä sun tätä. Wikisanakirjan artikkelin on aloittanut vain yksi käyttäjä, koska wikiprojekteissa artikkelit aloittaa aina yksi käyttäjä kerrallaan. Jos tämä yksittäinen käyttäjä on sitä mieltä, että sanan kirjoitusasu on sellainen kuin se on, siitä tulee wikisanakirja-artikkeli sillä nimellä. Jos artikkelin olisi aloittanut joku toinen, sen sisältö voisi olla tyystin toisenlainen. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 18.00 (EET)
Joo, varovaisuus paikallaan. Wikisanakirjaan ei kannata luottaa sokeasti, eikä kannata pitää sitä minään lähteenä johon viitata kielen auktoriteettina. Wikisanakirja on kuitenkin hyödyllinen, vaan ei täydellinen. --Hartz (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 18.23 (EET)
Kielitoimiston sanakirja tuntee muodot perhostoukka, perhosentoukka ja perhosen toukka, joten valinnanvaraa ainakin riittää. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.59 (EET)

Gruber–De Gasperi -sopimus vai jotain muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli Gruber–De-Gasperi-sopimus on tällä hetkeellä virheellisellä nimellä, koska nimessä De Gasperi ei ole väliviivaa. Siirtäisin uudelle nimelle, mutta vähän vielä arveluttaa: tuleeko siirtää ajatusviivalliselle nimelle Gruber–De Gasperi -sopimus, vai tuleeko tuossa kenties käyttää genetiiviä "Gruber–De Gasperin sopimus", vai jotain ihan muuta? --Silenzio (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 00.30 (EET)

Ne mitkä varmasti ovat virheitä ovat De-Gasperi (ei viivaa) ja Gasperi-sopimus (pitää kaiketikin olla välilyönti ennen tavuviivaa, kun edellä on useasta sanasta koostuva ilmaisu). Kahdesta esittämästäsi vaihtoehdosta Gruber–De Gasperi -sopimus tuntuisi paremmalta, mutta en voi mennä takuuseen, etteikö silti pitäisikin olla joku ihan muu.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 00.51 (EET)
Yksi jippo unohtui: ajatusviivan ympärillä on suositeltavaa käyttää välilyöntejä, jos ainakin toisessa ilmauksista on erilleen kirjoitettavia sanoja.[4] Genetiivi-ilmaus Gruberin – De Gasperin sopimus taitaisi olla eniten Kielitoimiston makuun, mutta toisaalta meillä on jo ennestään mm. Molotov–Ribbentrop-sopimus, jonka mukainen muoto olisi Gruber – De Gasperi -sopimus. --Silvonen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 06.43 (EET)
Kiitos, siirsin jälkimmäiselle. --Silenzio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.15 (EET)

Gustaf Adolfs-märket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kielessä ei ole ongelmia yhdyssanojen jälkeisten yhdysmerkkien välien kanssa, kun väliä ei laiteta. Jos ilmaisu "Gustaf Adolfs-märket" tuodaan suomenkieliseen wikipediaan sellaisenaan, miten tuo kirjoitetaan täällä? "Gustaf Adolf(s) -ansiomerkki" olisi jonkinlaista suomea, mutta onko "Gustaf Adolfs-märket jonkinlainen sekamuoto? --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 14.21 (EET)

Mielestäni on sekamuoto. Ansiomerkin nimi on ilmeisesti "Gustaf Adolfs". Tällöin oikein on "Gustaf Adolfs -ansiomerkki". --Jisis (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 14.56 (EET)
Miksei voi kirjoittaa Kustaa Aadolfin ansiomerkki? Jos halutaan käyttää yllämainittua muotoa niin välilyönti pitää suomessa laittaa ennen yhdysmerkkiä. --Vnnen (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.58 (EET)

Vetoo-oikeus ja latinan painomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äsken on muokattu artikkelia Veto-oikeus niin, että johdantoon on tullut vetó-oikeus. Minun mielestäni tuo aksenttimerkki on vain lausuntaohje ja sitä käytetään joskus latinaa kirjoitettaessa selvyyden vuoksi, mutta ei se perustekstiin kuulu. Mitä mieltä ollaan? --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.15 (EET)

Ei kuulu. Tämä on mielipiteeni. Uskon monen lähteen tukevan mielipidettäni. Aksenttimerkki on tuossa täydellisen turha. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.18 (EET)

Walesinkieliset artikkelinimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko joskus jossain sovittu, että Walesin maantieteelliset nimet otsikoidaan kymriksi, mutta esim. Irlannin paikkakunnat englanniksi eikä iiriksi? Siis kun Holy Island on Ynys Gybi ja Holyhead on Caergybi? Joku IP-muokkaaja perustelee tätä Walesin omalla kielipolitiikalla, kun siellä kuulemma liikennemerkeissäkin on aina ensin kymri. Tuntuu oudolta perusteelta fi-wikissä, kun pitäisi käyttää nimeä jolla suomenkieliset todennäköisimmin hakevat. –Kotivalo (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.09 (EET)

Eikös tuo ratkea uo-sivuilla? --Geohakkeri (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 17.59 (EET)
Osittain mutta ei kokonaan, koska vielä on mahdollista olla eri näkemyksiä siitä, minkä nimen tulisi olla artikkelin nimenä ja minkä uudelleenohjauksena.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 18.31 (EET)
Mahtaako se, millä suomenkieliset hakevat, olla validi peruste? Voi tosin olla että engl. nimeen saatetaan päätyä jollain muulla prerusteella. Nimistä Alsace ja Lorraine taidettiin taannoin äänestää.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 18.54 (EET)

Yleensä nimeämispolitiikka on noudatellut valtioiden rajoja, ja kun Wales ei ole itsenäinen valtio vaan osa Isoa-Britanniaa, niin englanti tuntuisi luontevalta kaikkien UK:n paikannimien osalta. Toisaalta joillakin kielillä esimerkiksi Ahvenanmaan paikannimet ovat ruotsiksi paikkakunnan enemmistökielen mukaan, joten ei kymrinkielisyys ihan mahdottomalta ratkaisulta tunnu. Hirveän vahvaa mielipidettä minulla ei asiaan kyllä ole, mutta itselleni kyllä esim. Cardiff on paljon tutumpi kuin Caerdydd. Hyvä olisi kumminkin sopia jotain, ettei tule muokkaussotia tai sekavaa tilannetta, jossa osa nimistä on kymriksi ja osa ei satunnaisesti. --Louhikärmes (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 16.45 (EEST)

Olen itsekin tätä ip:n kymrinnyspuuhaa satunnaisesti seurannut ja aikonut tuoda asian aprikoitavaksi tänne kahvihuoneeseen, kiitos siis aloituksesta Kotivalolle. Sinänsä sympatiseeraan kyllä kymrin käyttöä, mutta mielestäni ainakin osan nimistöstä voitaisiin katsoa jossakin määrin vakiintuneen suomalaisittain käyttöön englanninkielisessä muodossaan. Näitä voisivat olla juuri yllä mainitut Cardiff ja Holyhead sekä esimerkiksi Swansea (Abertawe) ja Snowdon-vuori (Yr Wyddfa). Kymrintaitajien osuus väestöstähän vaihtelee Walesin sisälläkin suuresti, yleislinjana että pohjoiseen/luoteeseen mentäessä heidän osuutensa kasvaa. Ilmeisesti tiekylttiasiassa ei ole aivan koherenttia linjaa, ks. englanniksi artikkelit en:Welsh toponymy ja en:Road signs in Wales. Pariisista Papukaijannokkaan -kirjassa ei mahda olla yhtään walesilaista tapausta? – Haltiamieli 30. maaliskuuta 2015 kello 18.41 (EEST)

Suomalaisittain tuttu esimerkki on en:Karis (paikkakunnan enemmistön kieli, vrt. en:Turku). Kun suomessa ovat selkeät viralliset tilastot ja statukset enemmistökielistä kunnittain ja maakunnittainkin, niin tämä on helppoa, ja muut wikit osaavat Suomen nimien kanssa toimia johdonmukaisesti. Niinpä ensimmäinen kysymys onkin, että onko nyt niin, ettei sama ehkä onnistukaan esim. walesissa, jos siellä esim. ei olisikaan vastaavia tilastoja, mistä oikean nimen kussakin tapauksessa voisi nopeasti ja helposti tarkistaa? Ainakin tapauksiassa Alsace ja Lorraine ranska näkyy olevan kummankin alueen enemmistökieli, mutta jos mentäisiin vaikka alueen kuntiin, niin herää taas sama kysymys, että olisiko sieltäkään mitään vastaavia kielitilastoja. Periatteesahan meidän kai pitäisi menetellä muita maita kohtaan kuten muut maat menetelevät tässä asiassa Suomea kohtaan, mutta joskus on epäselvää, onko muissa maissa tilanne tässä suhteessa yhtä selkeä kuin Suomessa.--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 22.02 (EEST)