Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Keskeisiä artikkeleita taas: "military"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(En tiedä kuuluuko tämä kielenhuoltoon, siirtäkää jos tarvitsee.) Onko suomen kielessä hyvää vastinetta englannin hakusanalle "military" (d:Q8473)? Aihe on merkitty monessa paikassa yhdeksi keskeisimmistä tietosanakirja-artikkeleista (mm. lihavoitu tässä luettelossa), mutta suomenkielinen artikkeli edelleen puuttuu. Asevoimat on heikossa kunnossa ja yllättävää kyllä lähinnä luettelo valtioista, joilla ei ole asevoimia, armeija on täsmennyssivu. Olen hyvin tietoinen siitä, että tuota keskeisten aiheiden luetteloa ei ole syytä lukea liian vakavasti, mutta siitä huolimatta aihe on hyvin tärkeä ja sitä ei suomeksi ole nyt käytännössä juuri käsitelty.

Asevoimat ovat englanniksi ARMED FORCES. MILITARY on Armeija. SOLDIER on sotilas. Tämä ei ole helppoa hahmottaa niile joidin toinen kieli ei ole englanti. --Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 23.37 (EEST)

Olisiko yksi mahdollisuus tehdä hakusanasta "armeija" kunnollinen artikkeli (vrt. fr:armée)? Yleiskielessähän kai armeijalla juuri tarkoitetaan tätä, vaikka sillä on muitakin täsmällisempiä merkityksiä? --Epiq (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 23.10 (EEST)

Tuo olisi mielestäni armeija. Rajanveto asevoimiin on kuitenkin hiuksenhieno ja hatara. Kannattaa muuten huomata, että ainakin en- ja fr-wikissä asevoimiin luetaan myös puolisotilaalliset joukot, kun taas armeija on valtion tai maan/alueen järjestäytyneet asevoimat.--Nedergard (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 09.47 (EEST)
Chekkasin tänään, mitä Nykysuomen sanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjassa sanotaan hakusanan alla: Kielitoimiston sanakirjassa armeija on yleiskäsite ("sota-, puolustusvoimat", ja myös "määrätehtävää t. aluetta varten muodostettu suuri sotatoimiyhtymä"), Nykysuomen sanakirjassa taas viitataan ensin maajoukkoihin ("valtakunnan maasotavoimat. A. ja laivasto. Suomen a. Valkoinen a.") ja sitten toisena määritelmänä "suppeammassa merk:ssä: suuri (armeijakunnista muodostettu) sotatoimiyhtymä [...] yleisemmin: suuri sotajoukko." Tarkistin myös mitä "sotaväki" tarkoittaa: "järjestetyt aseelliset voimat, armeija, sotavoimat". Sotavoimat voisi olla myös hyvä sana, mutta sen unohdin. Haluaisiko joku, joka omistaa nämä sanakirjat, tarkistaa myös hakusanat "asevoimat" ja "sotavoimat"?
Jos "armeija" vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta, voisin tehdä tästä jonkinlaisen luonnoksen, vaikken juuri tiedä hyviä suomenkielisiä yleislähteitä aiheeseen... --Epiq (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 20.52 (EEST)
Tässä ois nyt tällainen luonnos. En oikein tiedä, mitä tämän ja artikkelin asevoimat kanssa pitäisi tehdä: missään suomenkielisessä sanakirjassa ei oikein tehdä käsitteiden välille eroa. Ehkä "asevoimat" voisi laittaa vastaamaan sanaa "military" tai sitten ohjata tuon nykyisen lähteettömän artikkelin uuteen armeija-nimiseen artikkeliin. Mielipiteitä? --Epiq (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 21.52 (EEST)
Noh, olin nyt rohkea ja tein muutoksen, saa valittaa / kumota / parantaa jälkikäteen (termien vaihtaminen ei liene turhan vaikeaa). Ohjasin nyt myös lähes kaikissa wikeissä ala-arvoisen, lähteettömän asevoimat-artikkelin tuonne, jos termeillä on niin merkittävä ero että ne tarvitsevat erilliset artikkelit, kannattaa varmaankin palauttaa lähteistettynä. Voi olla, että "asevoimat" on aiheelle loppujen lopuksi parempi nimi (mutta silloinkin olisi mielestäni parempi pitää artikkeli yleisempänä ja linkittää aiheeseen "military"). --Epiq (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 23.15 (EEST)
Englanninkielen sana MILITARY on suomennettavissa ARMEIJA. ASEVOIMAT voidaan kääntää englanniksi nimelle ARMED FORCES joka edustaa maa, ilma, meri ja merijalkaväkeä. Jos valtionpäämies on sotilastaustainen niin voidaan sanoa MILITARY backaround eikä ARMED FORCE backround. Ei kukaan sano asevoimientaustainen vaan armeijataustainen. Sotilas on taas Soldier joka viittaa sotilaaseen eli ammattiin eikä työnajantajaan. --Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 23.34 (EEST)
Sotilas-, sota-, sotilaallinen. Riippuu asiayhteydestä, mikä on sopivin suomennos. Miksi suomenkielisessä Wikipediassa pitäisi olla artikkeli vastineesta sanalle military? "Koska muunkieliselläkin sivustolla X on" ei ole hyvä syy. Vielä vähemmän, jos sivuston tekijä J. Sketter sanoo, että sellainen pitää olla kaikenkielisissä Wikipedioissa (tai muuten tulikiveä niskaan ja heinäsirkat ja Lehman Brothers kaupan päälle). Osaamme kyllä täällä luokitella asiat tarpeen mukaan ja jos jokaiselle yksittäiselle artikkelille löytyy tarpeeksi hyvä vastine muunkielisistä wikeistä, niin se on hyvä (mutta ei pakko, sekään).
Epiq: "Olen hyvin tietoinen siitä, että tuota keskeisten aiheiden luetteloa ei ole syytä lukea liian vakavasti, mutta siitä huolimatta aihe on hyvin tärkeä ja sitä ei suomeksi ole nyt käytännössä juuri käsitelty." Nii-i, mitä aihetta ei ole käsitelty? --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 20.01 (EEST)

Presidentinvaalit vai presidentinvaali?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta on käyty Pajun kanssa keskustelua artikkelin Ukrainan presidentinvaalit 2014 keskustelusivulla ja aiheesta on syntynyt kysymyksiä tyyliin onko meillä presidentinvaaleja käsittelevien artikkelien nimeäminen tällä hetkellä oikeellista ja johdonmukaista? Ja mikä mahtaa olla kielenhuoltajien kanta aiheeseen? Fi-wikistä löytyy presidentinvaaleja käsittelevien artikkelien nimiä monikossa, kuten Ukrainan presidentinvaalit 2014, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012 ja Saksan presidentinvaalit 1932 sekä yksikössä kuten Suomen presidentinvaali 2012, Ranskan presidentinvaali 2007 ja Venäjän presidentinvaali 2012. Kielitoimiston kanta näyttäisi olevan, että yksikköä käytetään kun puhutaan presidentinvaalista toimituksena tai jos kyseessä on valitsijamiesvaali, ja monikkoa käytetään kun puhutaan vaaleista tapahtumana, tai jos kyseessä ovat suorat vaalit, ja monikon käyttöä tukee myös mahdollisesti järjestettävien kierrosten määrä Kielikello: Vaali vai vaalit?. Samoin, jos katsoo googlesta haulla "presidentinvaalit 2012" tulee vaaleja tapahtumana käsitteleviä osumia, yksikköhaulla taas osumat koskevat useammin vuoden 2012 vaalien toimittamista - lukuunottamatta esim. wikipedian artikkelia ja sen peilaajia. Järjestettyjä vaaleja eli vaalitapahtumia käsittelevien artikkeleiden nimet täällä eivät välttämättä vastaa mitään hahmotettavaa käytäntöä, vaan yksikköä ja monikkoa käytetään sekaisin toisiinsa rinnastettavista vaaleista olivatpa ne suoria tai valitsijamiesvaaleja, tai olipa niissä yksi tai kaksi kierrosta. Aihetta on pohdittu käyttäen viitteinä mm. vaalit.fi:n, kielitoimiston, Suomen lain ja Tilastokeskuksen linkkejä, jotka löytyvät em. keskustelusivulta. --Ukas (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Kuten huomaat, asia on yhtä vaikea kuin juhla/juhlat, festivaali/festivaalit, eli mitään todellista sääntöä ei ole. Pitää vain sopia joku logiikka. Sehän on tietysti Wikipediassa helppoa. --Abc10 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 14.13 (EEST)
Minusta muoto presidentinvaalit on oikea koska ehdokkaita on useita kuin yksi. Jos olisi diktatuuri ja olisi yksi ehdokas niin sitten olisi pelkkä presidentinvaali. --Ashoka (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 18.33 (EEST)
Pohjaatko tuntumasi johonkin lähteeseen vai onko se vain omaa pohdintaasi? Luitko tuota Kielikellon juttua? "Yksikön ja monikon käyttöön vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat kuin se, valitaanko yksi vai useampia henkilöitä. Niinpä voi hyvin kirjoittaa ja puhua myös monikossa presidentinvaaleista". "Yksikkö- tai monikkomuodon käytöllä voi painottaa vaalia toisaalta valintatoimituksena, toisaalta tapahtumana. Vaalilaissa yksikkömuoto presidentinvaali korostaa, että puheena on vaalitoimitus. Tiedotusvälineissä ja muissa yleiskielisissä yhteyksissä vaaleja taas usein ajatellaan tapahtumana, jolloin monikko sopii. Vastaavastihan suomen kielessä käytetään monikkomuotoa useista muistakin tapahtumista (häät, hautajaiset, talkoot; illalliset, juhlat, syntymäpäivät)." – Kuohatti 30. kesäkuuta 2014 kello 22.30 (EEST)
Koska vain yksi ehdokas valitaan, on yksiköllinen nimi presidentinvaali oikein. Näinhän ennen vuoteen 1988 saakka valitsijamiehet ja pariin otteeseen kansanedustajatkin suorittivat presidentinvaalin eduskunnassa. Valitsijamiesvaalit ja eduskuntavaalit ovat puolestaan monikossa, koska valittavia on (ollut) useita: 300, 301 ja 200, toisin sanoen yksittäinen vaali on kertautunut 300:lla, 301:llä ja 200:lla. --85.76.134.179 1. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)
Niin monta mieltä kuin miestäkin. --85.76.55.220 1. heinäkuuta 2014 kello 15.52 (EEST)
Nyt kun mentiin "minusta"-tason argumentaatioon niin minusta muoto presidentiksivali olisi kiva, koska presidentiksi siinä ollaan valitsemassa. --Jmk (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 16.10 (EEST)
Ja monikossa valivali? --85.76.150.8 1. heinäkuuta 2014 kello 16.28 (EEST)
Jos se vielä jollekulle on epäselvää, niin mainittakoon nyt vielä, että tämä pohdinta "vaalin" ja "vaalien" merkityserosta on väärässä. Vaali-sanan yksikkö- tai monikkomuotoa ei määrää ehdokkaiden tai valituksi tulevien määrä. Kielikellon juttu aiheesta. Vai onko sinulla esittää jotakin lähdettä, jossa esitettäisiin toisenlainen näkemys? Jos valittavana on kielenhuollon asiantuntijoiden tiedote ja internetissä nimettömänä esiintyvä Hra/Rva IP-osoite 85.76.134.179, kummankohan mukaan meidän kannattaisi artikkeleita kirjoittaa? – Kuohatti 1. heinäkuuta 2014 kello 16.44 (EEST)
Jossain vaiheessa varmaan itsekullekin myös valkenee, että 85.76.x.x on vanha tuttu ikuisuusjankkaaja ja oliskohan sillä edelleen estokin päällä, jota kiertää. Sitä on turha ruokkia. --Jmk (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 18.27 (EEST)

Kielitoimiston artikkelin ohjeistusta tulkiten voisi ajatella, että yksikköä ja monikkoa tulisi käyttää täälläkin artikkeleiden nimeämiseen tapauskohtaisesti näkökulmasta riippuen. Nimeämiskäytännön ei kai tarvitse meilläkään olla yksioikoisesti joko vaali tai vaalit yhteydestä riippumatta. Esimerkiksi:

  • Suomen presidentinvaali on oikein nimetty, sillä artikkelin näkökulma lähenee enemmän toimitusta kuin tapahtumaa, saman syyn vuoksi vaalilaissa käytetään yksikköä.
  • Ukrainan presidentinvaalit 2014 on oikein nimetty, sillä artikkeli kertoo suorina pidetyistä (tarvittaessa kahden kierroksen) vaaleista tapahtumana.

Kielitoimiston artikkelin mukaan monikon käyttäminen on siis perusteltua nykyaikana siinä mainituista syistä, mutta se ei kuitenkaan tarjoa tyhjentävää vastausta esim. kysymykseen, että tulisiko monikkoa käyttää myös esim. Suomen presidentin valitsijamiesvaaleista vuoteen 1988 mennessä tai muissa maissa järjestetyistä valitsijamiesvaaleista. Eli jos konsensusta haetaan vastausta pitäisi etsiä lähinnä tällaisiin kysymyksiin. Yksi nimeämiskäytäntöön (jos aiheesta sellainen meillä muodostetaan vaikka näitä keskusteluja seuraten) vaikuttavaksi tekijäksi voisi katsoa kätön yleisyyden, esim. google-haun mukaan näyttäisi, että monikon käyttö on paljon yleisempää mediassa ja virallisissakin yhteyksissä, ainakin silloin kun kirjoitetaan järjestetyistä suorista vaaleista tapahtumana. --Ukas (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 18.49 (EEST)

Yhdysvaltain presidentinvaalit on tietenkin monikossa, sillä tarkoitetaan 538 valitsijamiehen (1964 alkaen) valintaa, jotka sitten myöhemmin suorittavat presidentin varsinaisen valinnan. Suomessa valitsijamiehet toimittivat aikoinaan presidentinvaalin eduskunnassa ja nykyään sen suorittavat kansalaiset suoraan, tarvittaessa vaalin kahdessa vaalissa, ks. Suomen perustuslaki, 54 § ja vaalilaki, 1 § ja 20 §. Vastaavasti Ukrainassa järjestettiin presidentinvaali 2014 ratketen jo vaalin ensimmäisessä vaalissa.
Muutenkin on outoa toivottaa "hyviä öitä", kytkeä "sähköt" tai soittaa "poliisit", sen sijaan hyvää yötä, kytketään sähkö ja kutsutaan poliisi (siis viranomainen, poliisihenkilöiden lukumäärä ei ole merkittävä).
--85.76.34.102 2. heinäkuuta 2014 kello 00.12 (EEST)
Kieli on outoa, eikö olekin? Outous ei kyllä vähene omia sääntöjä keksimällä. Kielikellon mukaan valittavien henkilöiden lukumäärä ei määrää, käytetäänkö vaali-sanasta yksikköä vai monikkoa. Linkki juttuun. – Kuohatti 2. heinäkuuta 2014 kello 17.42 (EEST)
Vaalipiirien määrä saisi vaikuttaa siihen, käytetäänkö yksikköä vai monikkoa. Eduskuntavaaleissahan jokaisessa vaalipiirissä käydään oma erillinen vaalinsa, jossa on omat ehdokkaat, oma ääntenlasku, omat läpimenijät ja omat äänestäjät. Presidentinvaalissa sen sijaan käydään vain yksi vaali, joskin kaksiosainen. --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 17.48 (EEST)
Tarkoitan siis sitä, että itse käsitän vaalin olevan tapahtuma, ei valinta. Jos vaalin käsittää tapahtumaksi (jossa on yksi ehdokaslista ja yksi äänestäjäkunta), vaalipiirien määrä voisi määrittää sen, onko nimitys yksikössä vai monikossa (sillä joka vaalipiirissä käydään oikeastaan eri vaali). Jos vaalin käsittää valinnaksi, ehdokkaiden määrä määrittää luvun: presidentti valitaan vaalilla ja eduskunta vaaleilla. --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 18.55 (EEST)

Malline:Diktaattori sulautettava Malline:Valtionjohtoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa on ollut monta vuotta kaksi valtiojohtoa käsittelevää mallinetta. Malline:Valtionjohto ja Malline:Diktaattori. Molemmissa on tarkoitus tehdä malline artikkeleihin jotka käsittelevät valtionjohtoa niin presidenttejä, pääministereitä kuin monarkkeja. Diktaattori mallineessa on rajoituksia missä artikkeleissa sit voisi käyttää. Wikipedia määrittelee diktaattorit hyvin selkeästi Fasistiset ja kansallissosialistiset diktaattorit, Kommunistiset ja kansandemokratioita hallinneet diktaatorit, Sotilasjunttien itsevaltaiset johtajat. Joten kriteerit ovat hyvin selkeät. Diktaattori malline on harvoin käytetty ja näin ollen se on mielestäni jäänne siitä ajasta kun suomenkielinen wikipedia aikoinana perustettiin. 2000-luvun alussa. Olisi syytä yhdistää nämä kaksi mallinetta valtionjohto ja diktaattori. Eli niitä voisi käyttää samoissa artikkeleissa eikä tarvitse olla kahta erilaista mallinetta samanlaisiin artikkeleihin.--Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 14.04 (EEST)

Ehdotatko, että malline:diktaattori poistettaisiin ja malline:valtionjohtoa kehitettäisiin niin, että sitä voitaisiin käyttää myös diktaattoriartikkeleissa, jolloin malline:diktaattoria ei tarvittaisi? --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 14.12 (EEST)
Se yhdistettäisiin valtionjohto mallineen kanssa. Yhdistettyä mallinetta ehdotettiin jo vuonna 2009 erään anonyymi käyttäjän toimesta. Mutta nyt sitä voisi harkita laajemmin. Asiasta löytyy lisää Keskustelu mallineesta:Diktaattori.--Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 14.17 (EEST)
Juu, tuo diktaattorimalline on turha. Ei tuo mitään lisäarvoa, samat asiat pystyy tekemään paremmin valtionjohtomallineella. --PtG (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 23.42 (EEST)
Diktaattori mallinetta ei ole varmana koskaan käytetty. En pysty itse poistamaan mitään. Vai uudelleen ohjataanko se tuosta valtionjohtomallineesta?--Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 18.57 (EEST)

Luettelo Ruotsin hallitsijoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Ruotsin hallitsijoista pitäisi siirtää nimelle Ruotsin kuningas ja nuo luettelot siirtää toisen artikkelin alle joka olisi Luettelo Ruotsin hallitsijoista. Tuo nykyinen luettelo on liian pitkä ja hankala muokata. Sama koskisi muuten muita kuninkaallisia luetteloita. Mutta otetaan tämä nyt ensin käsittelyyn. --Ashoka (numero 76 ja numero 46664) (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 18.56 (EEST)

Automorfimuoto vai automorfinen muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi mahtaa olla oikea/suomessa käytetty kirjoitusasu? Googlen mukaan automorfinen muoto, mutta eipä taida netti olla luotettava lähde enkä tiedä, onko aiheesta suomenkielistä kirjallisuutta. --89.166.103.60 11. heinäkuuta 2014 kello 08.35 (EEST)

Luvut virkkeiden alussa sekä peräkkäiset luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö edelleen noudattaa sitä vanhaa sääntöä, että virkkeitä ei aloitettaisi luku- eikä lyhenneilmauksilla? Minusta pitäisi. Mielestäni pitäisi siis kirjoittaa mieluummin esimerkiksi "Neziri juoksi 12. elokuuta 2012 Mikkelissä – –" kuin "12. elokuuta 2012 Mikkelissä Neziri juoksi – –". Samoin mielestäni pitäisi pyrkiä välttämään ilmauksia, joissa tulee kaksi lukua peräkkäin. Eli mieluummin "Vuoden 2012 Kalevan kisojen 1 500 metrillä Hukka oli seitsemäs – –" kuin "Kalevan kisojen 2012 1 500 metrillä Hukka oli seitsemäs – –".

Otsikon vierestä: ilmaisussa "1 500" pitäisi itse asiassa numeroiden 1 ja 5 välissä olla katkeamaton ohuke eikä katkeamaton välilyönti (no-break spece), mutta sitä ei taida olla mahdollista saada wikipediassa aikaiseksi.

--Lkupiainen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2014 kello 22.28 (EEST)

Kyseinen sääntö on perusteltu, se synkkaa typografisestikin eli parantaa luettavuutta. Eli kannatan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2014 kello 22.54 (EEST)
Olet sekä väärässä että oikeassa. Ei kahta lukua peräkkäin - se on totta. Virkkeitä voi kuitenkin aloittaa numeroilmauksilla - jos tarve vaatii, sillä kielto on kumottu kauan sitten. Suomen kielen sanajärjestystä voi opiskella alan kirjallisuudesta, mutta perussääntö on, että lauseen aloittaa tuttu asia, ja se on aika painollinen paikka. Mutta lauseen loppu se vasta onkin painollinen, siksi tärkeä ja uusi asia tulee viimeiseksi. "Martin kissa kuoli helmikuussa Turussa sikaruttoon." Tuon peruslauseen merkitystä voi muunnella muuttamalla sanajärjestystä. "Martin kissa kuoli helmikuussa sikaruttoon Turussa." (ei siis esimerkiksi Helsingissä) "Martin kissa kuoli sikaruttoon Turussa helmikuussa." (siis ei tammikuussa) "Martin kissa kuoli Turussa helmikuussa sikaruttoon." (ei siis hevosyskään) "Helmikuussa Turussa kuoli sikaruttoon Martin kissa." (sanajärjestys herättää kysymyksen mitä tapahtui tammikuussa). Aika hauskaa, vai mitä? Harva vähän kirjoittava tajuaa. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 14. heinäkuuta 2014 kello 22.56 (EEST)
Samalla linjalla Kulttuurinavigaattorin kanssa. Luetteavuus on tärkeää. -Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 00.09 (EEST)
Samalla linjalla Kielenhuoltajan kanssa. Kahta lukua ei peräkkäin, sillä se on todella sekavannäköistä. Mutta virkkeen aloittamista luvuilla ei pitäisi kieltää, koska joskus se on ihan käytännöllistä. Tuo antamasi Neziri-esimerkki sen sijaan on aivan noin. Päivämäärää tarvitsee hyvin harvoin painottaa tietosanakirjatekstissä. --PtG (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 08.25 (EEST)

Palkinnon saaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täällä heräsi seuraavanlainen kysymys: Voiko myös elokuva olla "palkinnon saaja" vai voiko sillä viitata vain henkilöön? 85.194.253.105 19. heinäkuuta 2014 kello 22.29 (EEST)

Olisihan se aika hölmöä, jos vaikkapa Titanic-leffaa ei löytyisi mistään luettelosta (kautta luokasta) tunnustuksia saaneena elokuvana. Vaikkeivät niitä palkintoja elokuvat saa, voita, eivätkä vastaanota vaan ihmiset, niin jotenkin käytännöllisesti asia pitää ilmaista (keskustelu itse ymmärtääkseni oli täsmentämisestä, minkä nim.om. Oscarin se-ja-se oli voittanut). Ei sillä, muuten Wikipediassa tarvittaisiin enemmänkin tarkkuutta. --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 19.13 (EEST)
Mitä tarkoitat tällä: "kautta luokassa"? --Käyttäjä:Kielimiliisi 22. heinäkuuta 2014 kello 19.20 (EEST)
Huh? Onko kauttaviivan merkitys "tai", noin outo. En luullut niin. No, sitä tuppaa käyttämään sanoja, mitkä on jostain ties mistä oppinut). Eläkä nyt kielipolliisi ruppee valittammaan tuosta mitkästä ;-) --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 20.20 (EEST)
Eihän siinä mitään kauttaviivaa ole. Vähintäänkin kryptinen ilmaus. Onhan "tai"-sana lyhyempikin kuin tuo "kautta" jonka merkitys ei tosiaan ole "tai". Vinoviivan käyttö suorassa tekstissä tai-sanan korvikkeena ei muuten ole osunut kohdalleni. Kaikenlaista kielenvääntöä voi tietysti harrastaa mutta pitää muistaa että lukijoidenkin on hyvä se ymmärtää. --Käyttäjä:Kielimiliisi 22. heinäkuuta 2014 kello 21.13 (EEST)
Ehkä asettelin kysymyksen vähän tökerösti. Tarkennetaan: tuon bottipyynnön seurauksena siirrettiin joitain luokkia muodosta "X-palkinnon voittaneet/saaneet henkilöt" muotoon "X-palkinnon saajat". Jos saaja voi olla myös elokuva, niin tuon siirto-operaation seurauksena ilmeisesti syntyi sekaluokkia, joihin voi jatkossa luokitella sekä palkittuja henkilöitä että parhaan elokuvan palkinnolla palkittuja elokuvia.
Esimerkiksi nyt luokkiin Luokka:César-palkinnon saajat ja Luokka:Annie-palkinnon saajat voi ilmeisesti tästä lähtien luokitella myös elokuvia (Parhaan elokuvan César-palkinto, Parhaan animaatioelokuvan Annie-palkinto). Jos näin on, niin itse ainakin olen tällaisia sekaluokkia vastaan.
Tämän korjaamiseksi näen kaksi vaihtoehtoa: Luodaan näille luokille alaluokat "Parhaan elokuvan X-palkinnon saajat"/"Parhaan elokuvan X-palkinnolla palkitut elokuvat" tai siirretään nämä ongelmaluokat nimelle "X-palkinnon saaneet henkilöt" ja jos joku välttämättä haluaa palkituille elokuville oman luokkansa, niin on vapaa sellaisen luomaan.
Vielä jatkoksi tähän: Luokka:Oscar-palkinnon saajat ja Luokka:Oscar-palkitut taitavat olla nyt päällekkäiset. Jompikumpi pitäisi poistaa. 85.194.253.105 22. heinäkuuta 2014 kello 21.07 (EEST)

Suomen merivoimat vai Suomen Merivoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen merivoimat -artikkeliin on Tapi laittanut nimi-mallineen, esittäen tähän lähteeseen nojautuen, että nimessä "merivoimat" pitäisi kirjoittaa isolla. Vastaavista on muistaakseni keskusteltu ennenkin (itselle tuli mieleen esim. Keskustelu:Iso_Hiekka-aavikko), mutta kerta kiellon päälle.

Lähde on sitä mieltä, että sekä Suomen merivoimat, S. ilmavoimat jopa Suomen puolustusvoimat pitäsi kirjoittaa aina isolla - mutta maavoimat jostain syystä pienellä. Mikähän logiikka?

Onhan noita mielipiteitä, mutta jos kysyn mihin nykyisten Puolustusvoimia koskevien artikkelien nimet perustuvat? Tai ylipäätään vastaavat. --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 18.45 (EEST)

Suosituksen mukaan moniosaisissa erisnimissä vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tosin oikeastihan organisaation nimi on pelkkä Merivoimat ja ”Suomen” on lisätty artikkelin nimeen vain täsmenteeksi, joten tiedä sitten pitäisikö näiden kaikkien olla nimetty tyyliin Merivoimat (Suomi). Näistä on muistaakseni ministeriöiden kohdalla puhuttu aiemminkin. Puolustusvoimat ja sen puolustushaarat saattaisivat kyllä ministeriöiden tapaan mennä tuohon suosituksessa mainittuun ”Pieni alkukirjain julkishallinnon nimissä” -kategoriaan, vaikkei niitä siinä ole mainittukaan. –Kooma (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 19.33 (EEST)
No hyvä. Tuota taisin turhaan etsiä. Kotus lienee täällä kuitenkin toistaiseksi se tarvittava auktoriteetti. Jos mentäisiin ABC-listan mukaana, niin Puolustusvoimien laitosten nimet ovat osa julkishallintoa, kuten nimekkeestä kaiketi voi lukea. Em. ABC-lähteen ongelma on, ettei se mitenkään näytä perustelevan mielipiteitään. Jos lähde haluaa miellyttää jotakuta (tässä esim. Merivoimia, niin miksei maavoimia?, ei dajjuu...). Taitavat Kotuksen tädit joskus olla tiukkoinakin. Siirrynpä ko. artikkeliin vääntämään. --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 20.57 (EEST)
Noudatetaan lakia. Lain puolustusvoimista (11.5.2007/551) 27 §:ssä (28.6.2013/509) puolustushaarat kirjoitetaan pienin alkukirjaimin: maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat. --85.76.107.44 23. heinäkuuta 2014 kello 02.13 (EEST)

Rikollinen moottoripyöräkerho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voiko moottoripyöräkerho olla rikollinen? Vai voivatko vain ihmiset (tekijät) olla rikollisia? Aika heikosti löytyy Googlesta, jos etsii vastaavia "rikollinen yhdistys" ja "rikollinen yritys". => Keskustelu:Rikollinen moottoripyöräkerho --Hartz (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 18.51 (EEST)

Vähän kehno suomennos mielestäni tässä tapauksessa termille Outlaw club. --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 19.29 (EEST)
Kai se on Suomen laissa rikollisjärjestö. Se on nyt ohjaussivuna ja kääntää artikkeliin Järjestäytynyt rikollisuus. --Kospo75 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 20.53 (EEST)
Kyllä. Hyän huomio. Mutta asiaa itsenäiseksi aiheeksi kuitenkin on, joten artikkelin pakottaminen artikkelin Järjestäytynyt rikollisuus osioksi ei olisi vähän hölmöä, jos asiaa tulee enemmän. Mikä siis ratkaisu nimiongelmaan? --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 21.17 (EEST)
Muistaakseni Wikipediassa olisi tarkoitus nimetä artikkelit sen mukaan, miten aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Tämä selviää yleensä paremmin katsomalla ympärilleen kuin introspektiolla ja arvailulla. Poliisi käyttää ainakin nimitystä rikollinen moottoripyöräjengi [1] [2] [3], samoin media (KVG). Ajatusta "voiko vain ihminen olla rikollinen" on tuskin syytä kehitellä eteenpäin arvailumetodilla. --Jmk (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 21.34 (EEST)
Käytin vittu, vitumpi, vituin googlea Jmk:n neuvon mukaan, mutta en tullut vakuuttuneeksi siitä, että suomen kieltä pitäisi taivutella nimenoman näin. --J. Sketter (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 21.56 (EEST)
Voitko vähän avata kryptistä kommenttiasi, jotta muutkin ymmärtäisivät mitä haluat sanoa. --Jmk (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 09.32 (EEST)

Von[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos lähdeluettelossa on tekijä, jonka sukunimessä on liite von, niin miten se kuuluu merkitä (vrt. [4]):

  • Hertzen, Erik von (...)
  • von Hertzen, Erik (...)
  • Von Hertzen, Erik (...)

En nyt jaksa kaivella kirjahyllystä lähdeluettelollista kirjaa, jossa olisi joku von-alkuinen tekijä kirjallisuusluettelossa. Ensin epäröin kahden ensimmäisen välillä ja sitten tuli esiin vielä kolmas muoto. --Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 18.38 (EEST)

Etuliitteiden aakkostus on yksi syvä suo. Osa jätetään huomioimatta ja osaa ei. Yleissääntö löytyy: "Pienellä alkukirjaimella kirjoitettavissa etuliitteissä on paljon sellaisia, joita ei lueta nimeen, esimerkiksi af ja von. Tällaiset nimet aakkostetaan ensimmäisen isolla alkukirjaimella alkavan sanan mukaan. Kirjastohaun perusteella tuon kaverin nimi on Erik von Hertzen, joten oikea aakkostustapa on tuo ensimmäinen. --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 18.46 (EEST)
Aakkostus on ilman muuta selvä, ja pohdinta tässä koski siis vain sitä, että kun aakkostetaan tässä H:n mukaan, niin miten se "von" silloin merkitään. Kun nyt pöydälläni oli kuin olikin juuri tuon Erikin itsensä kirjoittama kirja, niin hän itse oli sen lähdeluettelossa merkinnyt näin:
  • v.Bonsdorff 1929 (B:n kohdalla)
  • v.Hertzen 1973 (H:n kohdalla)
Jos sitä sovellettaisiin lyhentämättömänä, niin siitä tulisi:
  • von Hertzen, Erik (...)
Joskin varmaan myös "Hertzen, Erik von" voisi tulla kysymykseen. Vai voisiko? Onko tähän ohjetta, ja onko useampia kuin yksi mahdollinen merkintätapa? (Voi olla että eri aikoinakin ehkä on merkitty eri tavoin.)
--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 19.05 (EEST)
Fennnicassa on tämän kirjan kohdalla "Muu(t) tekijä(t):Hertzen, Erik von". Näin myös itsekin tuon merkitsisin. Kotuksen sivuilla on yllä olevan sitaattini lisäksi malli:
Hällström, Arto af
Wright, Georg Henrik von --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2014 kello 19.24 (EEST)