Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Magdeburgin kaupunginoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli Magdeburgin kaupunginoikeudet selostaa Saksalais-roomalaisen keisarikunnan systeemin, joka sai nimensä Magdeburgin mukaan. Se ei kuitenkaan koskenut pelkästään Magdeburgia. Yritin löytää historian hakemistoista, minkälaista suomenkielistä kirjoitusasua tästä pitäisi käyttää, mutta en löytänyt. Voisi olla nykyistä sujuvampi muoto. Olisiko joko Magdeburg-kaupunkioikeudet tai magdeburg-kaupunkioikeudet hyvä? --Kospo75 (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 11.57 (EET)

Julkaisun nimen oikeinkirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen nimi on kirjoitettu teoksen kanteen muodossa "LOVE RECORDS 1966–1979 TARINA • TAITEILIJAT • TUOTANTO", etukannessa vielä kolmella rivillä, Love Records ensimmäisellä, vuosiluvut toisella ja loput kolmannella. Kuinka tällainen kirjan nimi kirjoitetaan käyttämättä värejä? Käytetäänkö esimerkiksi ajatusviivoja, kaksoispisteitä tai puolipisteitä erottamaan nimen osat? Ja käytetäänkö vuosiluvun jälkeen isoa kirjainta? --87.93.119.108 7. helmikuuta 2015 kello 15.45 (EET)

Ainakin Fennicassa nimi on muodossa "Love Records 1966-1979 : tarina, taiteilijat, tuotanto" --Otrfan (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 15.50 (EET)
Tuohon on kai eri ohjeissa Wikipedian ulkopuolella eri käytäntöjä. Joissain merkintätavoissa erotetaan noin, joissain pisteellä. Ehkä joitain muitakin vakiintuneita tapoja voi olla.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 16.46 (EET)

Mitä tämä • -piste edes tarkalleen ottaen tarkoittaa? --37.33.178.94 7. helmikuuta 2015 kello 20.27 (EET)

"Ranskalainen rantapallo" on usein vain kirjagraafikon mielestä paremmannäköinen välimerkki kuin rivin pohjalla killuva piste tai pilkku, tai ajatusviiva tai mitä muita vaihtoehtoja vielä voisi olla. Usein graafikot käsittelevät kirjojen kansi- ja nimiötekstejä puhtaan visuaalisesti, ajattelematta juurikaan miten tuo titteli pitäisi kirjoittaa erilaisiin tietokantoihin, arvosteluihin jne. Palloa saisi oikeastaan käyttää vain luetelman rivien alussa luetelmaviivan tapaan. Kirjoitusasu kannattaa tarkistaa Fennicasta, joskin sielläkin on joskus päädytty aika erikoisiin ratkaisuihin (en nyt muista mitään esimerkkiä). –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 20.33 (EET)
Siellä on melko järjestelmällisesti hylätty versaalit kirjan nimen ensimmäistä kirjainta lukuun ottamatta, ja se aiheuttaa joskus outoja ratkaisuja, vaikka periaatteessa onkin järkevä ja noudattaa suomen kielen käytäntöjä toisin kuin graafikoiden visuaaliset ratkaisut. --85.76.52.182 7. helmikuuta 2015 kello 20.59 (EET)
Mehän voimme tässä noudattaa erilaisia wikipedian ulkopuolisia suomenkielisissä yhteyksissä noudatettuja merkintätapoja. Jos on tarvetta, niin niitähän voi tutkia tarkemmin. Mutta luulen tosiaan, että versaalit ja pallukat on niistä siivottu yleensä pois. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.23 (EET)

Taistelu vai sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu on siirretty käytäntökahvihuoneesta tänne. --Pxos (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 11.33 (EET)

Joskus jokin aika lyhyt tai ei kovin paljon uhreja vaatinut sotilaallinen konflikti saa "arvonimen" sota, esimerkiksi Venäjän-Georgian sota, Falklandin sota, kuuden päivän sota, kun taas joskus suuremmilla sotilasmäärillä ja suuremmilla tappioilla kyseessä onkin vain taistelu: taistelu Norjasta, Kreikan taistelu tai taistelu Ranskasta. Jos vastaus on, että nuo viimeksi mainitut olivat osa toista maailmansotaa, eikö jatkosotakin ollut?--Vesahjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.28 (EET)

Wikipedia-artikkelit nimetään yleisesti käytetyn nimen mukaan. Muu mainitsemiesi konfliktien nimeämisestä käyty keskustelu kuuluu muihin kahvihuoneisiin. Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.43 (EET)
Sitten artikkeli kesäsota pysyy nimellä "kesäsota", vaikka olin ajatellut siirtää sen toiselle nimelle. Nimitykset "taistelu Virosta" tai "taistelu Virosta 1941" olisivat omia keksintöjäni. Kesäsota lienee yleisin ellei ainoa nimitys kesän 1941 sotatapahtumille Virossa. Vaan entä jos kirjoitan artikkelin kesän 1944 sotatapahtumista Virossa, mikä sille nimeksi? Nimitykset "kesäsota II" tai "taistelu Virosta 1944" olisivat omia keksintöjäni nekin.--Vesahjr (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 19.58 (EET)
Miten käyttämissäsi lähteissä viitataan kesän 1944 sotatapahtumiin Virossa? --Jmk (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 10.42 (EET)
Käsitelläänkö tätä aihetta (kesän 1944 sotatapahtumat Virossa) jossain lähteessä kokonaisuutena? Gopase+f (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.35 (EET)
Näissä kolmessa kirjassa, jotka minulla ovat ei ole selkeää nimeä sotatoimille Virossa 1944. Laarin Unohdettu sota kertoo tapahtumista luvussa nimeltä "Uusi neuvostomiehitys". Toivo Raunin Viron historia käyttää ilmaisua "vuonna 1944 tapahtunut uudelleenliittäminen" ja hyppää itse sotatoimet yli. Laaja teos Viron historia, jonka on kirjoittanut Seppo Zetterberg kertoo sotatapahtumista luvussa "Puna-armeija hyökkää".--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 22.12 (EET)
Englanninkielinen artikkeli The Red Army invasion of Estonia in 1944 löytyy Estonica-tietosanakirjasta.--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 22.17 (EET)
Vironkielisessä Wikipediassa on Sõjategevus Eestis (1944) sekä Sõjategevus Eestis 1941. aastal, joista jälkimmäinen taitaa olla aika päällekkäinen Suvesõda-artikkelin kanssa. Mutta voisiko noista kahdesta ensinmainitusta ottaa mallia suomenkielisen Wikipedian termeihin?--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 22.32 (EET)
Kesäsota on monessakin mielessä huono termi. Ensiksikin epäilen, että se on ainakin alun perin ollut leikkimielinen, humoristinen ilmaisu, väännös Suomen käymästä talvisodasta, aivan kuten jatkosotaakin kutsuttiin aluksi kesäsodaksi. Toiseksi, samanlainen sota käytiin Virossa myös kesällä 1944, miksi sille ei ole annettu nimeä. Taisteluja oli yhtä paljon tai enemmänkin, jos olen ymmärtänyt oikein. Kuinka ehdoton on vaatimus, että artikkelin nimen on oltava yleisin tapahtumasta käytettävä nimi, vai voisiko käyttää myös nimeä jokaa kuvaa tapahtumia paremmin?--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 23.02 (EET)

Osmani, ottomaani vai osmaani?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkaa olla jo ikuisuusaihe, että mikä näistä on oikein? Eli osmanien valtakunta, ottomaanien valtakunta vai osmaanien valtakunta? Onko jokin näistä oikeampi tai parempi tai yleisempi kuin toinen? --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.50 (EET)

Voit auttaa wikipediaa menemällä kirjastoon katsomaan mitä nimityksiä uudehkot, luotettavat suomenkieliset lähteet käyttävät. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.52 (EET)
Kieliopit, spekuloinnit ja nettilähteet ensin. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.54 (EET)
On vähän turhaa kysellä jatkuvasti asioista, jotka löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta tai suosituksista. Jos et hyväksy näitä lähteeksi, ei voi auttaa, kun ei parempiakaan lähteitä ole. --Silvonen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.07 (EET)
Ja Sanakirja sanoo, että Osmanien valtakunta isolla. --PtG (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 19.46 (EET)

Neuvostotalonpoika?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voidaanko Neuvostoliiton aikaisia maatyöläisiä kutsua nimellä talonpoika? Termi ei mielestäni ole suomen kielessä synonyymi, koska sillä on Suomen historiassa merkitys "itsenäinen talollinen". Viittaan tähän muokkaukseen. --Pxos (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)

Ainakin puna-armeija oli koko nimeltään vuoteen 1946 saakka Työläisten ja talonpoikien punainen armeija (ven. Рабоче-крестьянская Красная армия, Rabotše-krestjanskaja Krasnaja armija), ja tuo sana крестьянская on sanakirjan mukaan talonpoika tai maanviljelijä.--Vesahjr (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 23.32 (EET)
Lähteistä voisi koettaa tutkia esiintyykö myös laajempaa määrittelyä. Esim. tässä vaikuttaisi että sanaa on vakiintuneesti käytetty laajemmassa merkityksessä. Voi myös olla että vakiintuneissa käännöksissä eri kielisistä vakiintuneista ilmaisuista vakiintunut käännös joskus viittaa alkuperäiseen merkitykseen, joka on laajempi kuin suomen ja ruotsin historiassa esiintyvä alkuperäismerkitys talonpoika eli ilmeisesti sama kuin sv:Bonde. Vrt. esim. en:Peasant: "a member of a traditional class of farmers, either laborers or owners of small farms". Itse asiassa näiden sanojen interwikit muodostavat juuri sellaisen häkkyrän, josta ilmenee sanojen erilainen merkitys eri kielissä. - Ja tämän ohella sanoille on muutenkin eri kielissä eri käyttöyhteyksiä, kuten pohjoismaiden historia, yleinen eurooppalainen yhteiskuntahistoria, marxilainen taloustiede, neuvostoliittolainen poliittinen kielenkäyttö jne. Monista vastaavista käsitteistä kuten isojako huomaa, että siitä esiintyy eri tapauksissa lukemattomia eri käännöksiä englanniksi, ja kun pohjoismaiden historiassa monet asiat ovat olleet vähän eri muotoisia kuin englannin kielialueella, niin tämä johtaa kumpaankin suuntaan termejä käännettäessä vaihtelevuuteen ja vaihteleviin vakiintuneisiin merkityksiin. - Ja sama varmaan on suhteessa useimpiin muihinkin kieliin, kuten nyt tässä esim. venäjään (vrt. kommenttia yllä). --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.10 (EET)
Sitten on sana kulakki, joka oli haukkumasana varakkaille maanviljelijöille. Ehkä pientalonpoikia ei kommunismissakaan vihattu vaan ajateltiin kolhoosien olevan jonkinlaisia talonpoikien yhteenliittymiä?--Vesahjr (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.24 (EET)
On se vaan muuten hirveä luokkavihollinen jos omistaa yli 3,2 ha (tämä hehtaarimäärä tosin artikkelissa lähdepyynnöllä varustettuna). Luultavasti esim. Koskelan torpassa oli enemmän. Mutta Viljo Rasilahan osoittikin, että oikeasti Suomessa punaisista pääosa ei ollut torppareita vaan maatonta työväkeä.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.35 (EET)
Voidaan. Venäjällä kun viljeltävää maata ei ole oikein koskaan omistanut viljelijä. Ensin oli maaorjuus ja jos ei maaorjuutta niin kylän pellot olivat yhteisomistuksessa. Sitten tulikin kommunismi. Gopase+f (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 20.24 (EET)
Tässä selkeitä aikalaistilastoja maanomistusoloista ennen vallankumousta. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Sanaa "talonpoika" käytettiin venäjän "крестьянин"-sanan vastineena koko neuvostoajan ja niin on tehty myös sitä ennen ja sen jälkeen. Meillä on olemassa valtava suomenkielinen Neuvostoliittoa käsittelevä kirjallisuus. On vahinko, että wikipedistit eivät sitä tunne (eivätkä muutenkaan näytä lukevan suomenkielistä kirjallisuutta). --Esamatti1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 09.45 (EET)

Ja todetaan nyt vielä, että kielitoimiston sanakirjan mukaan talonpoika on "omistamaansa, vuokraamaansa tms. maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava mies, maanviljelijä". Sanaa voitaneen siis käyttää muutenkin kuin Suomen historiasta puhuttaessa. --Esamatti1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 10.07 (EET)
Ilman muuta. Tällä niin kuin monella muulla sanalla on eri laajuisia merkityksiä eri yhteyksissä.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 12.06 (EET)

Marcel Dassault[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei! Tarvittaisiin joku ranskankielisistä sanoista ja nimistä tietävä tarkastamaan korjattava-mallineen tarpeellisuus Marcel Dassault -artikkelissa. Olisi oikein mukavaa että melkein kahdeksan vuotta artikkelissa notkunut malline saataisiin pois. Minä kun en ranskaa osaa. --Jylöstalo (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 17.51 (EET)

Tänne tiedoksi että Ptg on poistanut mallineen. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 20.10 (EET)

Luettelo Falcon 9:n laukaisuista vai Luettelo Falcon 9 -laukaisuista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Falcon 9:n laukaisuista vai Luettelo Falcon 9 -laukaisuista? Wikipedia:Luettelo ei kerro suoraan mutta ehkä ensimmäinen genetiivillä? --Usp (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 05.58 (EET)

Niin kuin itse sanoit, niin ensimmäinen, koska genetiivi on suomen kielelle ominainen. --Eb2t (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 08.36 (EET)
Joo, näin arvioisin myös.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 09.52 (EET)
Ok. Täsmensin ohjeeseen.--Usp (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.21 (EET)

menehtyä --> kuolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei. Olisi kiva, jos joka artikkeliin tehtäisiin tuo muutos. Menehtyä on aika arkikielinen ilmaus.--85.76.97.218 17. helmikuuta 2015 kello 18.36 (EET)

Kielitoimiston sanakirja ei mainitse menehtyä-sanan arkikielisyyttä. Kotimaisten kielten keskuksen Kieli-ikkunan mukaan "Etenkin onnettomuus- ja rikosuutisissa yleisiä ilmauksia ovat neutraalin sävyiset saada surmansa ja menettää henkensä. Verbistä menehtyä on ajan mittaan kehittynyt näiden kaltainen melko sävytön yleisverbi. Sitä käytetään usein, kun kerrotaan väkivaltaisesta kuolemasta, esimerkiksi liikenne- tai muiden onnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai mellakoiden uhreista." Näyttäisi siis olevan ihan yleiskielen sana. ¬Antilope 17. helmikuuta 2015 kello 18.54 (EET)
Eri mieltä. - Pikaisesti katsoin parista lähteestä eikä niissä tuollaista tulkintaa ollut. Mihin perustat käsitykseksi? --Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 18.56 (EET)
Ei se minunkaan arvioni mukaan myöskään arkikielinen ole, vaan päin vastoin esitin alla teorian, että sitä käytetään kun halutaan kuulosta "fiiniltä" ja käytetääm sanaa jota on kuultu mediassa käytettävän, mutta - niin kuin usein käy, kun halutaan olla "fiinejä" - lykätään sitä sitten kumminkin vääriin psaikkoihin, kun ei se joka paikkaan sovi, eikä varsinkaan automaattisesti aina "kuolla"-sanaa korvaamaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 20.40 (EET)
Joka artikkeliin ei muutosta kuulu tehdä, tosin monista artikkelista se voitaisiin muuttaa. Vaikka se uutistekstissä usein korvaa ’kuolla’-sanan, koska kuolema on niin värisyttävä sana. Kuitenkin varsinaisesti se tarkoittaa "kuolla (hitaasti), nääntyä, riutua, kuihtua", eli vaikka se ei ole arkinen sana, sillä on kuitenkin edelleen sanakirjamielessä hitaaseen kuolemaan viittaava merkitys. Auto-onnettomuudessa ei oikein voi menehtyä. --PtG (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 20.07 (EET)
Tästä on luultavasti vaihdettu kommentteja joskus ennenkin. Mielestäni menehtyä-sanaa käytetään täällä toisinaan väärin tavalla, jota missään muualla ei käytetä, ja josta luultavasti koulun ainekirjoituksessa tulisi punakynää. Oma mutuni on, että menehtyä-sanaa voi käyttää haluttaessa erityisesti viitata kuolintapaan, esim. "menehtyi auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin", mutta oman mutuni mukaan sitä on virheellistä käyttää vain pelkästään kuolla-verbin korvikkeena etenkään silloin jos ei erityisesti viitata kuolintapaan tai kuolinsyyhyn. Joku voi ehkä luulla, että sana on jotenkin "fiinimpi" kun se usein esiintyy mediassa, mutta jos sitä haluaa käyttää, pitää tietää miten sitä käyttää eikä käyttää vain "fiiniyden" tähden.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 20.37 (EET)
Kuoleminen on monille yhtä pelottava kuin ruumis, siis kielenkäytössä. Vielä ei eteen ole tullut sellaista, että sodassa joku olisi menehtynyt, mutta luultavasti niinkin on joku tänne kirjoittanut. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.16 (EET)
Arkistolaitos on koonnut tietokannan Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneet. Sieltä löytyy tiedot yli 95 000 menehtyneestä. ¬Antilope 17. helmikuuta 2015 kello 21.48 (EET)
Nopeasti se tulikin. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.55 (EET)

"Näytä nuo muutokset"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jostain tulee lause: "Vakaa versio arvioitiin 29. tammikuuta 2015. 3 muutosta odottaa arviointia. Huomautus: Jotkut arviointia odottavista muutoksista kohdistuvat samalle alueelle, jota olet parhaillaan muokkaamassa. (näytä nuo muutokset)" Mielestäni tuohon ei kuulu tuota "nuo" sanaa, ei sellaista siinä muistaakseni ennenkään ollut. (Enkä nyt kaivellut historiaa, kuka mahd. muutoksen on tehnyt.)--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.00 (EET)

Wikipediassa erikoinen kielenkäyttö leviää kuin tuhkarokko. Jostain syystä juuri kummallisuudet tarttuvat. Englannin määräävän artikkelin tapaan käytetty "tämä" ja "tuo", "nämä" ja "nuo" pistävät jatkuvasti silmään. Kielenhuoltoa tehdessä niitä voi artikkeleista karsia reippaalla kädellä ilman että asian merkitys muuttuu, enintään selkenee. Muistelen Kotuksen kielenhuoltajien kirjoittaneen asiasta jossain. Jostakin syystä sanojen se ja hän käyttö näyttää vähenevän, ainakin Wikipediassa. "Tämä" on joillekin kuin uusi hän. Niitäkin voi hyvin korjata. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.12 (EET)
Tuota voisi koettaa kaivella, mistä noita muokataan, tai en tiedä pääseekö kuka vaan muokkaamaan, mutta meinasin, että hoituu nopeammin kun ilmoittaa täällä.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)
Näytä nuo arviointia odottavat muutokset äläkä näytä pelkästään niitä muutoksia, jotka olet itse tehnyt. Englanniksi lähdeteksti on "show those changes". Ei siinä määräistä artikkelia ole missään. Tiedän, missä on vika, mutta ähäkutti en kerro. Hah! --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.40 (EET)
Voisin lyödä kossupullosta (ainakin 15 cl) vetoa, että ennen siinä luki "näytä muutokset". Onko engl. lähtötekstissä määräinen artikkeli tai ei, on täysin yhdentekevää, kun kirjoitetaan suomea. Jos tarkoitetaan , että "näytä arviointia odottavar muutokset", voidaan tarvittaessa kirjoittaa, että "näytä arviointia odottavat muutokset". --Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.57 (EET)
Miksei "näytä ne muutokset"? Mutta Urjanhain ehdotus on parempi. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 23.58 (EET)
Eli vastauksena kysymyksiin, niin tekstejä voi muuttaa translatewikissä tai sitten me voidaan määritellä paikallisesti omia tekstejämme. Eli translatewikin teksti on vakioarvo jota käytetään mikäli mitään paikallista tekstiä ei ole ja käännösten tekeminen translatewikiin on se suositeltu tapa. Merkittyjen versioiden käännös on pääosin meidän itse tekemämme (mm. minä ja Pxos, mutta oli siellä varmaan joku muukin jota voi osoittaa sormella jos tulee vastaan hölmöjä käännöksiä) ja pointti tässä on oikeastaan se, että jos löytyy hassuja tekstejä niin ne pystytään korjaamaan. Tässä tapauksessa tekstit tulevat sivuilta MediaWiki:Revreview-diff-toggle-hide/fi ja MediaWiki:Revreview-diff-toggle-show/fi. Vastauksena Urjanhain vetoon, niin Urjanhai olisi voittanut vedon ja teksti oli aikaisemmin "Näytä muutokset" ja "Piilota muutokset" ja se muuttui kesällä 2014. --Zache (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 00.27 (EET)
Ketäänhän tässä ei ole tarkoitus syytellä eikä osoitella sormella. Urjanhai ei varmasti lähtenyt syyttelymielellä liikkeelle, enkä minäkään ole kiinnostunut siitä kuka teki mitä. Ajatukseni on että tekstien pitäisi olla niin luontevia, etteivät ne häiritse sisällön lukemista. "Tuo"-sana on häirinnyt siitä lähtien kun se ilmestyi. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 08.16 (EET)
No problem. Jos tehdään siten, että odotan muutaman päivän kommentteja tässä keskustelussa ja käyn vaihtamassa tekstin tuohon "näytä muutokset" ja "piilota muutokset". Omasta mielestänikin tuon voisi vaihtaa takaisin lyhyemmäksi ja ainoa mikä tuli mieleen vaihtoehtona, että pitäisikö tuossa lukea käyttöliittymässä täsmällisesti "näytä odottavat muutokset" ja "piilota odottavat muutokset". Tuo teksti siis näkyy silloin kun muokkaa artikkelia jossa on odottavia muutoksia. Vanhassa muokkauseditorissa siinä editointiboksin yläpuolella ja visuaalisessa muokkaimessa tiedotteissa (muokkausikkunan työkalupalkissa on kolmio-jossa-on-huutomerkki -ikoni ja sen alla puhekupla kun aloittaa muokkaamisen) --Zache (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 09.07 (EET)
"Näytä odottavat muutokset" ja "piilota odottavat muutokset" vaikuttavat ainakin noin päällisin puolin ihan hyviltä vaihtoehtoisilta käännöksiltä, lienee makuasia mikä olisi parempi.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 09.35 (EET)
Tässähän tuo nuo viittaa edellisen lauseen tekstiin, jossa kerrotaan, että muokattu alue sisältää arviointia odottavia muutoksia, joita ei siis ole arvioitu. Tähän viitataan pronominilla "nuo" ja toinen tapa olisi kirjoittaa "näytä tällaiset muutokset" tai "näytä nämä muutokset". Ehkä kyseessä on oma virheeni siinä, että olen kääntänyt pronominin "those" suoraan niiksi vaikka ne ovat ehkä näitä. Sivun alalaidassa on muokkaustilassa nappi "näytä muutokset", josta saa näkymään kaikki omatekemät muutokset artikkeliin, ja ylälaidassa näkyy seulojille varoitus, jossa on linkki "näytä nuo muutokset", josta pääsee näkemään kaikki arviointia odottavat muutokset. Perusteeni oli, että kaksi eri linkkiä saisivat kaksi erilaista tekstiä, mutta muutan nyt ne samanlaisiksi, koska ei tekstin pidentämisessäkään ole mitään järkeä paitsi ihan tyhmille, jotka unohtavat, mitä edellisessä virkkeessä juuri sanottiin. Ai mitkä muutokset näytä? Täh? Aitäh. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 18.01 (EET)
Väitän että suurin osa meistä on ihan tyhmiä. Kaikenlaiset ohjeet ja käskyt pitää olla tehtynä sen alimman älykkyysosamäärän mukaan, jolla Wikipediassa vielä pärjää. "Nuo" on kuitenkin kirjallisessa ilmaisussa minusta liian konkreettinen. Jos et kelpuuta Urjanhain ehdotusta, toiseksi paras on "ne". Tai sitten koko teksti pitäisi rakentaa aivan uudella tavalla. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 19.59 (EET)
"näytä nuo muutokset" on selkeästi sanottu eikä sitä ole syytä muuttaa. Tietysti sen voisi sanoa muillakin tavoin, kuten "näytä kyseiset muutokset" ym. --Savir (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 20.14 (EET)
Lisäksi tässä olisi tärkeää tajuta se, että lause alkaa "Jotkut arviointia odottavista muutoksista..." Siis eivät kaikki. Jos artikkelissa on viisi osiota ja edellinen muokkaaja on muokannut kaikkia osioita ja seuloja tulee muokkaamaan vain yhtä osiota, linkki näyttää sitten vain "nuo muutokset", jotka kohdistuvat siihen osioon. Se ei näytä kaikkia muutoksia. Palautankin asiat niin kuin ne olivat ja lähetän valittajat kiertämään koulun ympäri sukkasillaan, koska olen paha ope. --Pxos (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 18.17 (EET)
Ei olisi alun perinkään pitänyt lähteä korjaamaan sellaista, mikä ei ollut rikki. Tuo muoto on kökkö anglismi. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 19.30 (EET)
Siksi korjasinkin asiat oikeiksi taas. Ei ole mikään anglismi vaan suomea tuo on. Tärkeä pronomini, jolla on selkeä merkitystä kantava tehtävä lauseessa, joka herättää lukijan miettimään, mitkä ovat nuo muutokset, joita näytetään. --Pxos (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 20.13 (EET)
Englanninkielisiä tekstejä paljon lukevat tottuvat siihen että osoitellaan tarkasti suunnat ja omistukset. Suomelle taas on luontaista että tajutaan vähemmälläkin. Heti kun aletaan noudattaa englannin rakenteita, lukijalle tulee vaivautunut olo. Mutta meidän on vain nöyrästi totuttava siihen, että suomi muuttuu englannista sanakirjan mukaan käännetyksi kieleksi. --Abc10 (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 20.26 (EET)
Siis koodinpätkä "näytä nuo muutokset" on suomeksi "näytä ne arviointia odottavat muutokset, jotka kohdistuvat sille alueelle, jota olet parhaillaan muokkaamassa". Noin se pitäisi kirjoittaa, jotta vähemmätkin tajuaisivat. Kun linkistä tulee liian pitkä, sen voi lyhentää muotoon "näytä muutokset", joka on siis täsmälleen sama sanapari kuin muokkausruudun alla, jossa on nappula "näytä muutokset", joka taas tarkoittaa suomeksi "näytä ne muutokset, jotka olet nyt tehnyt tässä muokkauksessa verrattuna sivun edelliseen versioon". Kun ensimmäisessä linkissä on edeltävä lause, jossa selitetään asia, on mielestäni selkeää viitata noihin muutoksiin sanalla nuo. Hyväksyn toki mielihyvin, että muut ihmiset ovat väärässä, se ei vaivaa minua lainkaan. --Pxos (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 20.36 (EET)

Oraalinen ja peroraalinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IP-osoite kirjoittelee oraalisen tilalle peroraalinen. Kyse siis lääkkeen antotavasta. Onko kumpikaan enemmän oikein tai väärin kuin toinen? --Hartz (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 21.15 (EET)

Peroraalisen määritelmä on "suun kautta otettu (lääke, rokote)" (lat. per = kautta). Lääke, lääkitys tai annos voi olla peroraalinen, mutta lääkkeen antotapa on tällöin vastaavasti oraalinen, sillä antotapaa ei oteta suun kautta, vaan itse lääkitys. Kumpikin on siis oikein. ¬Antilope 20. helmikuuta 2015 kello 10.45 (EET)
Lisättäköön vielä sekaannusta mainitsemalla, että on olemassa myös adjektiivi perioraalinen ’suun ympärillä oleva’. --Silvonen (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 15.52 (EET)
Ei lisää sekaannusta, koska tuonkin adjektiivin käyttö riippuu siitä mitä halutaan sanoa. --Dodi 8238 (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 16.03 (EET)
@Hartz: Mistä lääkkeistä oli kyse? --Dodi 8238 (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.51 (EET)
Tutut ja tunnetut asetyylisalisyylihappo ja ibuprofeeni. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.59 (EET)
On parempi sanoa peroraalinen tapauksissa, joissa lääkkeet ovat nieltäviä. Jos lääkkeen antotavaksi on merkitty "oraalinen", siitä ei selviä onko kyseessä nieltävä vai suuonteloon (intraoraalisesti) annettava lääkitys. Esimerkiksi glyseryylinitraatti annetaan yleensä kielen alle laitettavan liukenevan tabletin muodossa, eikä sitä saa nielaista. --Dodi 8238 (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 21.52 (EET)

Erilaiset miehistönkuljetusvaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täällä on nyt kokonaista kolme artikkelia, joissa on sama englanninkielinen interwiki (en:Armoured personnel carrier): miehistönkuljetusvaunu, jossa on kuulemma tela-alusta, panssaroitu miehistönkuljetusvaunu, jossa on kuulemma joko telaketjut tai kumipyörät, ja kuljetuspanssariajoneuvo, jossa on pyörät. Osaako joku sanoa, ovatko nämä eri vai sama asia ja jos sama, millä nimellä artikkelin tulisi olla? --Epiq (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 10.29 (EET)

Jo termien perusteella sanoisin että 2 on 1n ja 3n yhtymä. 1 on kuljetusneuvo, jolla kuljetetetaan miehistöä. 3 on panssaroitu kuljetusneuvo. Jos neuvo on panssaroitu ja vie miehistöä niin se kuuluu molempiin ryhmiin. Pitke (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.32 (EET)

Kysymys: Onko Wikipediassa listoja suomennosten tarkistamiseen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monella alalla tulee noita aika teknisiä termejä joiden suomennokset ei aina o ihan selvät. Onko meillä täällä wikissä jotai listoja, joista vois tarkistaa varmennettuja suomennoksia jollekkin sanalle X? J.K Nakkila (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 21.20 (EET)

Saat kunnioitusta koko markalla, jos muutat kysymyksen otsikkoa hieman kuvaavammaksi. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 21.26 (EET) Korjaus: No minä kirjoitin otsikkoon lisätiedot, koska pelkkä "Kysymys" oli aivan liian hyvä ja iskevä otsikko täällä. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.29 (EET)
Ei ole mutta Tieteen termipankki löytyy netistä.--85.76.136.115 22. helmikuuta 2015 kello 07.47 (EET)

Valkovenäjästä translitterointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko nimen Міхаіл Сямёнаў oikea translitterointimuoto Mihail Semjonov vai Mihail Sjamjonau? --A. Keronen (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.05 (EET)

Sjamjonau. Semjonov (Семёнов) on sukunimen venäjänkielinen vastine. Valkovenäläisten henkilöiden kohdalla on ilmeisesti jonkinlainen ikuisuuskysymys kumpaa muotoa pitäisi käyttää, sillä molemmat ovat maan virallisia kieliä. Olympic.org:n mitalistitietokannasta löytyy kuitenkin englanninkielinen translitterointi Siamionau, joka viittaa selvästi valkovenäläiseen muotoon. –Kooma (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.23 (EET)
Näin juuri. Laitoinkin artikkelin muotoon Sjamjonau. --A. Keronen (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.30 (EET)
Wikipedian ohjeissa kyllä ohjeistetaan translitteroimaan kotimaan mukaan. Ohje löytyy täältä. Sivulla myös linkkejä eri maiden translitterointeihin. Eli pitäisi olla Mih’ail Sjamjonau, jos oikein tulkitsen? --85.76.41.133 26. helmikuuta 2015 kello 09.17 (EET)

Korjaamasi autoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko kielenvastaista vai pelkästään omituista sanoa: "koska voin hakea korjaamasi autoni pois" tai "pesemäni mattosi on kuivaushuoneessa"? Huomasin käyttäneeni tuollaista rakennetta vahingossa ja en nyt voi suoraan sanoa, että se olisi varsinaisesti kielenvastainen. --Pxos (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.10 (EET)

Eivätkö kielenvastaisuus ja omituisuus ole vähän sama asia? Tuskin kielenhuolto on ottanut tuollaiseen rakenteeseen edes kantaa, koska se lienee kankeudessaan hyvin harvinainen. Virhetulkintamahdollisuuksien vuoksi on paljon selvempää käyttää relatiivisivulausetta ja sanoa "autoni, jonka korjasit". "Korjaamani autoni" ei jostain syystä kuulostaisi ihan yhtä pahalta kuin mainitsemasi esimerkit, mutta siinäkin relatiivilause olisi parempi. Tämä siis vain lähteetöntä mutua, ainakaan Isosta suomen kieliopista en löytänyt tällaisten rakenteiden kuvailua. -Ochs (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 00.13 (EET)
Kielenvastaisuuden määrittävät suomen kielen tutkijat, professorit, kielitoimisto ja muut instituutiot. Omituisuus on sen sijaan jokaisen kielenkäyttäjän ominaisuus. Jos kieltä äidinkielenään puhuvat eivät voi suoralta kädeltä sanoa, että ilmaisu on väärin, silloin he ovat sitä mieltä, että ilmaisu on mahdollinen. En ollut aiemmin ajatellut, että noinkin voi lauseita muodostaa, mutta koska sain sellaisen itse tahattomasti aikaan, jotain oikeaa siinä saattaa olla. Asiasta voisi kysyä joltain instituutiolta. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.19 (EET)
Tuo olisi kyllä muuten tiivis ja kätevä ilmaisu, jossa suomen kielelle ominaisia omistusliitteitä käyttämällä vältettäisiin relatiivilauseita. "Korjaamani autoni/autosi" kertoisi kätevästi paljon parilla sanalla. Kyllä kai tuo voi olla marginaalisen hyväksyttävä tapa. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.26 (EET)
Mielenkiintoinen tapaus. Noin lähekkäin asetettuna eripersoonaiset possessiivisuffiksit (meneeköhän nyt terminologia oikein?) näyttävät ja kuulostavat tosi hassuilta. Mutta jos väliin laitetaan lisää tavaraa, aletaan olla jo mukiinmenon rajamailla: Eilen korjaamani kähjäinen ja romutusvalmis autosi on nyt noudettavissa pajaltani. Vaiko eikö? –Kotivalo (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.34 (EET)
Totta, olet oikeassa. "Eilen korjaamani autosi on noudettavissasi pajaltani." Hassuus taitaa tulla vain siitä, että ilmaisut ovat liian lähellä toisiaan. Sitten tulee mieleen, onko keksimäni "noudettavissasi" oikein? Ah pöö. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.46 (EET)
On se oikein. Samoin on oikein "noudettavissanne". --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.49 (EET)
Mutta pahus, usein kai suositaan muotoa "autosi on noudettavissa" ~ "autonne on noudettavissa". --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.50 (EET)
Liian tiheästi käytetyistä omistusliitteistä syntyy lukijalle oireeksi possessiivirefluksi. –Kotivalo (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.53 (EET)
Nokkeluutesi on iloni. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.55 (EET)