Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Copyleft.svg
Preferences-system.svg
Newspaper.svg
Chat bubbles.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Abhasian / Georgian translitterointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloitin Raul Khajimban kun zache oli sen laittanut tuolla nimellä maa-aartikkeliin, ja koska Etelä-Suomen Sanomat käytti tuota muotoa. Toisaalla mainitaan myös Raul Hadjimba ja Raul Khadzimba. Itse asiassa kaikki kolme muotoa ovat Sergei Bagapš -artikkelissa. EDIT Turun sanomat näyttää kirjoittaneen H:lla 10 vuuotta sitten. --Tappinen (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 07.54 (EET)

Abhasialle ei tietääkseni ole mitään virallista translitterointia, eli pitää kai arpoa. Ҳ ilmeisesti äännetään jotenkin h-maisen, joten ehkä H alussa riittää. Hažymba voisi olla jossain määrin ääntämyksen suuntaan. En kuitenkaan ota kantaa siihen miten pitäisi toimia. --Abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 10.08 (EET)
Näin siis alkukielinen: Рауль Ҳаџьымба ja tässä jotain kirjaimista. --Abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 10.56 (EET)
Tosin abhasiassa vaikuttaisi olevan useampia h-äänteitä, kuten georgiassakin. Georgiankielisen asun ensimmäinen kirjain ხ translitteroidaan kh:ksi. Georgialaisittain nimi menisi varmaankin Khadžimba (myös toi abhasian џ-merkin äänneasu on suomalaisittain dž, eli tuo j on englanninkielisiä varten tehty translitterointi). --PtG (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 11.05 (EET)
Korjaan sen verran, että џ-merkki äännetään ennemminkin dz. --PtG (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 11.07 (EET)
Eli Raul Khadzimba ? --Tappinen (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 19.32 (EET)
Abhaasin ҳ on sama äänne kuin arabian ‹ح› ja somalin x, joka yleensä taidetaan suomeen translitteroida joko h (esim. Muhammed) tai tieteellisemmän merkintätavan mukaan . En suosittele ainakaan translitterointia kh, jolla yleensä merkitään saksan ach-äännettä. --Trɔpʏliʊmblah 3. tammikuuta 2015 kello 23.02 (EET)

Arabian translitterointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eli vastaava kysymys kuin edellä. Miten Abd Rabbuh Mansur Hadi -nimi kuuluisi kirjoittaa. Google ei antanut vihjettä yhtenäiseen kirjoitusasuun ja muodon Abd Rabbuh Mansur al-Hadi al-Hadi oli järjestäen kirjoitettu pelkäksi "Hadi":ksi. Kun on joku näkemys siitä miten nimi kuuluisi kirjoittaa, niin sen voisi päivittää Jemen-artikkeliin. --Zache (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 20.35 (EET)

Toinen vastaava on Qaboos bin Said al Said joka on Oman artikkelissa muutettu vuonna 2007 muotoon Qabus ibn Sa’id Al Sa’id (diff) Malhonen toimesta joka tuntui tietävän ainakin jotain arabian translitteroinnista. Qaboos bin Said al Said-artikkelissa vastaava muutos puolestaan on tehty toiseen suuntaan. --Zache (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 00.36 (EET)

Meillähän on tarjolla Ohje:Arabian kielen transkribointi (joka ei ole käytäntö), jossa ystävällisesti varoitetaan, että Arabian kieltä taitamattoman ei ole syytä ryhtyä transkriboimaan kieltä laisinkaan. That having bin said, jos nyt kirjain kirjaimelta haetaan vastineet kirjaimille سعيد , yksitellen oikealta vasemmalle
س="s" ja ع="’" ja ي="y" ja د="d"
saadaan "s’yd". Lyhyt vokaali a pitää ilmeisesti vaan tietää jostain, tulee "sa’yd". Eli transkriptiosta se heittomerkki kyllä tulisi. Ohjeessa puhutaan vielä jotain että diftongi ay pitääkin merkitä ai, mutta soveltuuko se sitten tähän kun välissä on toi ’, ei varmaan, ei kai se enää diftongi ole. Lisäksi ohjeessa sanotaan että bin pitää olla ibn. Näin siis alustavasti yksinkertaisesti. Mutta eiköhän asiantuntijat saa tästä asiasta tarvittaessa monimutkaisemman, vähintään sillä perusteella että nimelle onkin ehkä vakiintunut muu länsimainen kirjoitusasu. Hesari ja Yle kirjoittavat Qaboos bin Said al Said, ja niihinhän me myös luotetaan kuin vuoreen. --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 02.36 (EET)
ي on pitkä i, eikä diftongeissa ole konsonanttia vokaalien välissä. --Savir (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 09.19 (EET)
Jemenin presidentin nimestä sen verran, että nähdäkseni nimi on pelkkä Hadi, määräistä artikkelia ’al’ (ال) ei ainakaan tuossa arabiankielisessä versiossa löytynyt. 21. joulukuuta 2014 kello 09.17 (EET) (kommentin jätin minä. --PtG (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 09.22 (EET))
Arabian asiantuntija en ole ja vaikka olisinkin se ei tee arabian suomeen translitteroinnin asiantuntijaksi. Käytännön kautta opittua on, että mitään virallista translitterointikäytäntöä ei ole olemassa. Paljon mennään englanninkielisten versioiden mukaan, Hämeen-Anttila noudattaa omaa käytäntöään, jolla tietysti on perusteet, mutta sitä ei yleisesti noudateta. Parasta on vain etsiä mikä on suomalaisissa viestimissä ja kirjallisuudessa yleisimmin käytössä ja noudattaa sitä. Ikiomia soveltamisohjeita ei kannata laatia, koska silloin ei kukaan tunnista nimeä. --85.76.134.9 21. joulukuuta 2014 kello 12.17 (EET)
PtG on oikeassa: pelkkä Hadi. Sanassa هادي ei ole määräistä artikkelia ال ’al’. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 16.25 (EET)
Siirsin Abd Rabbuh Mansur Hadi nimelle Abdrabuh Mansur Hadi, joka oli Helsingin Sanomien järjestelmällisesti käyttämä muoto. Korjasin myös artikkeleissa nimet käyttämään järjestelmällisesti tuota muotoa. --Zache (keskustelu)
Oikeinkirjoitusohjeen (jonka kirjoitin pääosin itse SFS-standardin pohjalta) sekä sanan todellisen lausumisen mukaan nimessä pitäisi olla kaksois-b, siis Abdrabbuh Mansur Hadi. Hesarinkin sivuilta Google löytää monia muotoja: Abdrabbuh Mansour Hadi, Abd Rabbuh Mansur Hadi, Abdrabuh Mansur Hadi ja Abdrabuh Hadi Mansur. En siis sanoisi, että nimi on kovin vakiintunut edes lehdistössä; parempi vain noudattaa standardia. Qabus ibn Sa’id Al Sa’id on juuri noin samaisen standardin mukaan. Nimessä Qabus oleva vokaali on pitkä u eikä o, niin kuin englannista vaikutetta saanut vaihtoehtoinen transkriptio antaisi ymmärtää. Omasta mielestäni nimien vakiintumiseen yleensä kestää pitkä aika, ja henkilön pitää olla erittäin hyvin tunnettu (kuten Nasser, Arafat tai bin Laden) ennen kuin voidaan perustellusti poiketa standardista. Malhonen (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 14.52 (EET)
Hesarin translitterointi on huonontunut viimeaikoina. Itse luottaisin enemmän Yleen, joka käytti tänään nimeä Abed Rabbo Mansur Hadi. Tosin arabiaa en itse kyllä osaa pätkääkään. --Vnnen (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 16.34 (EET)

General Staff Academy (Pietari)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaisko joku sanoa mikä on suomeksi Pietarin General Staff Academy? Kysymys on siis tästä. Täällä fi-wikissä se näyttää olevan ainakin muodoissa "yleisesikunta-akatemia" ja "Nikolajevskin upseeriopisto". J.K Nakkila (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 22.06 (EET)

Pääesikunnan akatemiahan tuo näyttäisi olevan. Vuoteen 1855 saakka Keisarillinen sotilasakatemia, sen jälkeen Pääesikunnan Nikolain akatemia ja vuodesta 1909 Keisarillinen Nikolain sotilasakatemia. --Esamatti1 (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 23.05 (EET)
Biografiakeskuksen kenraalitietokannassa tuota kutsutaan nimellä Nikolain yleisesikunta-akatemia, joka on ilmeisesti suora käännös vuosina 1855–1909 käytetystä nimestä. Jos se on vakiintunut suomenkieliseksi nimeksi (onko?), niin varmaan artikkeli kannattaa laittaa sille nimelle myös (ainakin olen tehnyt sille nimelle linkkejä useasta artikkelista). Ensimmäinen ja viimeinen nimi varmaan kannattaa suomentaa siten kuin Esamatti1 tuossa yllä on kääntänyt. --Risukarhi (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)
Komppaan. Kansalliskirjaston digitoiduissa sanomalehdissä on näköjään käytetty nimitystä yleisesikunta-akatemia. --Esamatti1 (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 00.01 (EET)
Biografiakeskus lienee sen verran luotettava lähde, että sen käyttämää muotoa voitaneen pitää vakiintuneena. --Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 10.19 (EET)
No, käytin tuota termiä. Kiitti vastauksista. J.K Nakkila (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 15.30 (EET)
Tämä instituutio on kuitenkin eri asia kuin Pietarin palatsiaukiolla oleva massiivinen, kaareva Carlo Rossin suunnittelema rakennuskokonaisuus. Siitä käytetään tavallisesti nimeä General Staff Building, eli Pääesikunta. Eremitaasin tietojen mukaan sen länsisiivessä on nykyisin Venäjän läntisen sotilaspiirin pääesikunta ja itäsiivessä Eremitaasin tiloja. Itäsiiven tiloja otettiin Eremitaasin käyttöön vuodesta 1993 alkaen ja vuonna 2014 siinä avattiin museon modernin ja nykytaiteen osasto.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 00.33 (EET)

Käräjähuone – toimesta – WSOY Porvoossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä keskustelu on ensin siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:THautala sivulle Keskustelu:Käräjähuone, minkä jälkeen siirretty sivulta Keskustelu:Käräjähuone tänne. Asia koskee alun perin käyttäjän User:THautala yksittäistä muokkausta artikkelissa Käräjähuone, mistä keskustelu on laajentunut kirjan julkaisuvuoden ja julkaisupaikan merkitsemiseen sekä toistaalta suomen kielen sanan "toimesta" käyttöön. --Pxos (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 15.46 (EET)

Kirjalähteen tiedoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitäs vikaa lähteessä ja sen viittauspäivässä oli, kun se piti poistaa? --Pxos (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 13.08 (EET)

Kirjaan ei kai laiteta viittauspäivää, koska se ei muutu. Viittauspäivällä ilmaistaan että sinä ja sinä päivänä tieto on ollut lähteessä. Murheeni lähteen vuosiluvusta oli realistinen sillä tuona vuonna ei ole kyseistä kirjaa ilmestynyt ainakaan Kansalliskirjaston luettelon mukaan. Jos sinulla sellainen kirja on, niin kertoisitko. Mahdollista on myös, että kyse onkin jostain toisesta kirjasta? --THautala (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 21.32 (EET)
Käytän itse viittauspäivää myös kirjalähteissä, koska siitä näkee, koska lähde on lisätty. Olet oikeassa, että viittauspäivä on sinänsä tarpeeton, mutta jos sen on joku aikanaan lisännyt, sitä ei mielestäni ole syytä poistaa vain sen vuoksi, että se on muka turha. Viittauspäivä ei edes näy artikkelissa vaan se on muokkaustilassa näkyvää metatietoa. Julkaisupaikka on nähdäkseni Porvoo, koska WSOY on alun perin Porvoosta ja sen pääkonttori oli Porvoossa 1930-luvulla. Kirjassa on kaksi eri vuosilukua: nimiölehdellä on erikseen selkeästi vuosi 1938, joka on minun nähdäkseni kyseisen laitoksen koodi ("vuoden 1938 laitos"), jonka kustantaja on erikseen halunnut merkitä, ja sitten nimiölehden kääntöpuolella on lause ”werner söderström osakeyhtiön laakapainossa porvoossa 1939”. --Pxos (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 23.01 (EET)
Bibliografisissa tiedoissa ilmoitetaan julkaisuvuosi eli 1939. Jos halutaan kertoa että kyse on jonkin vuoden laitoksesta eli sitoa se jonkin vuoden lakeihin tai mitä sillä tuossa nyt sitten mahdetaan tarkoittaa, se pitää selittää, jos se välttämättä halutaan tuoda esiin. Kirjan julkaisvuosi on kuitenkin 1939. Se mistä WSOY on kotoisin ei ole olennaista, mutta sen sijaan usean lähteen mukaan WSOY:n pääkonttori siirtyi Bulevardille vuonna 1930. --THautala (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 01.02 (EET)
Ei tämäkään asia ole noin mustavalkoinen. Fennicassa vuosiluku on 1939[1], mutta Helsingin yliopiston HELKA-tietokannassa vuosiluvuksi on kirjattu 1938[2]. Toinen on selvästi painovuosi ja toinen julkaisuvuosi, tai sitten kirjaa on täsmälleen samassa asussa painettu sekä vuonna 1938 että 1939 ja riippuu täysin niteestä, mikä painovuosi siinä on. Kun itse rupesin käyttämään kirjaa lähteenä, taisin nimenomaan Helkasta tarkistaa, miten kirjan tiedot on joku kirjastoalan ammattilainen tallentanut. Vuosiluku 1938 on selkeästi ilmoitettu nimiölehdellä omalla rivillään kustantajan nimen yläpuolella, joten pidän sitä edelleen tuon laitoksen julkaisuvuotena enkä näe syytä muuttaa tekemiäni lähdemerkintöjä. Koska molemmissa tietokannoissa on julkaisupaikaksi merkitty yhtenevästi Porvoo, sitä voidaan pitää riittävän varmana tietona kustantajan kotipaikasta vuosina 1938–1939. Ei kuitenkaan ole minulle ongelma, jos joku ihminen tai botti käy muuttamassa kaikissa viittauksissa vuosiluvuksi -39, mutta itse en sitä aio tehdä ja ainakaan sitä ei tule tehdä yhdessä yksittäisessä artikkelissa, koska täällä on nyt yli sata viitettä, joissa vuosiluku on yhteneväisesti -38. --Pxos (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 06.16 (EET)
Toivottavasti et pahastu tästä siirrosta. Asiakin nousee itseään suuremmaksi. Toistatuhatta korjausta tehtyäni olen ihmetellytkin ettei kukaan ole eri mieltä vaan päin vastoin on kiitoksia sadellut siihen punaiseen kuutioon tuossa tunnuksen vieressä. Mutta asiaan: Kun minulla ei ole kirjaa ja sinulla on, olen sen varassa mitä kerrot. Porvoota perustelit sillä että WSOY on kotoisin Porvoosta. Nyt ilmenee että se lukee kirjassa. Asia on sitten selvä, kirja on toimitettu siellä Porvoon sivukonttorista. Vuosiluvusta olen edelleen sitä mieltä että se on 1939, koska kirjaa ei voi julkaista ennen kuin se on painettu. En ole yliopiston kirjastonhoitaja enkä tiedä, miten luettelointi on tehty 1930-luvulla, joten en ota siihen asiaan enempää kantaa, enkä ole myöskään WSOY:n kustannustoimittaja, joten en tiedä varsinkaan vuosikymmenien takaisista käytännöistä. Mielenkiintoinen keskustelu kuitenkin monessakin suhteessa. Kiitos! --THautala (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 10.14 (EET)
Ei tässä itse kirjaa tarvita mihinkään, koska sen tiedot on kirjattu kahteen luotettavaan tietokantaan. Jos molemmissa lukisi selkeästi "WSOY Porvoo 1939", asia olisi selvä, mutta kun ei lue. Julkaisupaikka on kustantajan kotipaikka eikä kirjan painopaikka, ja kirjassa toki lukee WSOY:lle niin tyypillisesti porvoo helsinki aivan kuten uudemmissa on kuuluisa kolmiyhteys "porvoo helsinki juva". Vain painopaikaksi on merkitty Porvoo. Siispä en tiedä, kumpi kaupunki on todellinen julkaisupaikka, mutta kun kerran kahdessa tietokannassa se on Porvoo, en näe perusteltua syytä merkitä sitä Helsingiksi. Olin väärässä pääkonttorin sijainnista vuonna 1938, joten mikään ei kaiketi estäisi Helsingin merkitsemistä julkaisupaikaksi. Ehkä WSOY:n tapauksessa se kuitenkin perinteisesti on Porvoo. Kyse on siitä, että sinä, kirjaa näkemättä ja kirjastotietokannan vastaisesti poistit julkaisupaikan ilmeisesti ainoastaan, koska sinusta tuntui siltä. Ei näin kannata hosua. Tämä keskustelu ei oikeastaan kuulu tälle sivulle ollenkaan, koska tässä käsitellään sinun toimintaasi eikä tämän artikkelin kehittämistä, joten tämän keskustelun siirtäminen sinun keskustelusivultasi tänne oli mielestäni virhe. Vuosiluvusta minulle käy kumpi vain, Fennican mukainen 1939 tai Helkan mukainen 1938, mutta sen pitää olla sama kaikkialla sitten. Mielestäni vuosiluvun muuttaminen edes botilla niissä noin sadassa artikkelissa, joissa on nyt 1938, olisi miltei tarpeetonta, koska vuosiluku 1938 ei ole selkeä virhe, joka on pakko korjata väkisin. Sen voi kuitenkin muuttaa, jos joku toimeen ryhtyy. --Pxos (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 15.31 (EET)
Tallensin nyt Wikiaineistoon skannatun kuvan kirjan nimiösivusta. Nimiösivun kääntöpuolella on lyhennyksien selitykset ja sivun alareunassa teksti ”werner söderström osakeyhtiön laakapainossa porvoossa 1939”. Nyt näkee itse, mistä puhun. --Pxos (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 16.42 (EET)
Jos oikein ymmärrän mistä tässä kinataan, niin julkaisuvuosi tuolle 1938:n laitokselle on 1939, ja 1938 on väärä, koska tällaisia tietoja käsittelevät ilman muuta katsovat sen julkaisuvuoden siitä milloin kirjapaino on sen pannut ulos. Siis Suomessa on näin. Väärä vuosi aiheuttaa hämminkiä enemmän kuin nykykirjojen kohdalla, kun ei tuolloin vielä ollut ISBN:iä. Botti vaan käyntiin. --Eb2t (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 08.38 (EET)
Mitä ovat "tällaisia tietoja käsittelevät"? Kirjastonhoitajiako? Keskustelusta käy ilmi, että kirjan julkaisuvuotena on 1938 Helsingin yliopiston kirjastotietokannassa. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 08.55 (EET)
Jos /kun se on luetteloitu vuonna 1939, ei tiedetä mikä tilanne on silloin ollut. Kuten itsekin näät siellä kirjassa lukee että painovuosi on 1939 ja Kansalliskirjaston Fennicassa on 1939. Lisäksi: Kaikissa tietokannoissa on virheitä, mutta kirjasta näet itse kun se sulla on, milloin se on painettu. (Tosin kirjoissakin on virheitä, esim. ISBN:t voi olla päin honkia, ja niitä sitten ihmetellään.) Mä en itse ainakaan lähtisi tahallaan laittamaan väärää tietoa ja jos vahingossa olisin laittanut väärän vuosiluvun, en vänkäisi asiasta vaan sanoisin että sori, korjataanpa tieto. Mutta olet ihan vapaa valitsemaan oman menettelytapasi. Sinä siitä väärästä tiedosta joka tapauksessa vastaat. --Eb2t (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 10.43 (EET)
Jaa. Vuosi 1938 on siis väärin ja minä vastaan väärästä tiedosta. No niin metsä vastaa. Laita bottisi pyörimään. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Sanasta miestä, valtiota toimesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi sivulla Keskustelu käyttäjästä:Kospo75 on oikeastaa sinulle alun perin suunnattu selitys siitä, miksi ihan jokaista "toimesta"-rakennetta ei ole syytä mekaanisesti poistaa. Se on hyödyllinen silloin, kun todellakin joku ei tee itse asiaa vaan antaa asian jollekulle toimeksi, kuten käräjähuoneiden kanssa. Kaikki eivät ole nauloja kun kädessä on vasara. --Pxos (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 19.46 (EET)

Kuninkaatkin rakentavat linnoja ja varustuksia vaikka eivät ole välttämättä niitä edes nähneet. Pyrin poistamaan tuon kömpelön rakenteen. Muun muassa Kielitoimiston sanakirjassa kehotetaan välttämään sitä, ellei ole jostakin organisaatiosta kysymys. En minä silloinkaan pidä sitä hyvänä, tulee aina silmiin "by", vaikka se on ollut käytössä kyllä vanhassa virkakielessä ja muussa sellaisessa muodollisessa ilmaisussa. --THautala (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 21.32 (EET)
Matti Sadeniemi radioesitelmässään vuodelta 1959 hyväksyy "toimesta"-sanan käytön joissain tapauksissa. Myös tässä kerrotaan, mikä on ilmaisun oikeaa käyttöä. Siellä puhutaan "epäsuorasta tekijyydestä" ja valtio on nimenomaisesti epäsuora tekijä käräjähuoneiden ylläpitämisessä ja hankkimisessa. Siispä mielestäni sinun näkökulmasi asiaan on aivan liian ahdas ja pyrit poistamaan kaikki "toimesta"-ilmaisut vain sen vuoksi, että et pidä niistä itse. Minä puolestani tukeudun sekä lähteessä mainittuun ilmaisuun (sitaatti: "Siitä alkaen käräjähuoneet hankitaan ja kunnossapidetään valtion toimesta ja kustannuksella") sekä mainitsemiini kielenhuollon kannanottoihin, missä selkeästi kerrotaan ne tapaukset, joissa agenttirakenteen käyttäminen ei ole kielenvastaista. --Pxos (keskustelu) 25. joulukuuta 2014 kello 23.01 (EET)
On kai nyt Sademiehen ajoista ja varsinkin Hakkilan ajoista suomen kieli tehnyt harppauksia. Wikipediassa pitäisi mielestäni käyttää nykykieltä, silloin kun ei ole kysymys suorasta sitaatista. Olethan nuo muutkin arkaaiset ilmaisut nykyaikaistanut. Wikipedia ei ainakaan artikkelisivuilla ole vitsi. --THautala (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 01.02 (EET)
Tuossa ylhäällä et nyt tunnu juurikaan kiinnittävän huomiota asian sisältöön ja siihen, mitä tarkoitan kun kerron, että valtio ei itse (eikä kukaan valtion virkamies tai työsuhteessa oleva henkilö) pitänyt käräjähuoneita kunnossa. Puhut vain siitä, että sana toimesta on yhtä kuin paha juttu, joka pitää kitkeä kaikkialta. Kielitoimiston sanakirjassa, josta puhut ylempänä, ei suinkaan sanota, että "toimesta" olisi perin pohjin väärin, vaan siinä deskriptiivisesti selitetään, mitä sanalla tarkoitetaan. En ole löytänyt myöskään kielitoimiston tai muun språkvärdin suositusta siitä, että jok'ikinen löydetty "toimesta" pitää välittömästi muuttaa toisenlaiseksi. Minun mielestäni on erityistapauksia, joissa muotoilu "valtion toimesta" todellakin tuo asiaan toisenlaisen merkityssisällön kuin "valtio tekee". En ole vielä myöskään saanut sinulta kunnollista viittausta siihen jumalantuomioon, jossa "toimesta" suositellaan siirrettäväksi vihonviimeiseen Ö-mappiin. Jos sellaista ei ole, katson parhaaksi jättää ilmaisun toimimaan artikkelissa käräjähuone. --Pxos (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 06.16 (EET)
Kiitos näistäkin kommenteista. --THautala (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 10.14 (EET)
Lisäys: huomasin aiemmin tämän muutoksesi ja mietin sitäkin pitkään. Totesin, että kielenhuolto voi olla tarpeen ja että muokkauksessa ei sisältö kärsi mitenkään erityisesti. Nyt kun törmäsin toiseen vastaavaan muokkaukseesi, tuntuu siltä, että et kiinnitä huomiota lauseen merkityssisältöön vaan toimit robottimaisesti nähden punaista aina kun löytyy sana "toimesta". Voin olla väärässä, mutta jonkinlainen kompromissi tässä on saavutettava, koska pelkkä kielenhuolto oman näkemyksen mukaiseksi ei voi olla ainoa perustelu. --Pxos (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 06.24 (EET)
Näistä muista yli tuhannesta muutoksesta on parempi käydä keskustelu kunkin artikkelin keskustelusivulla. Sopiiko näin? --THautala (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 10.14 (EET)
Ei missään nimessä. Jos teet oman linjasi mukaisia muutoksia tuhansiin artikkeleihin, ei ole mitään järkeä käydä yhden henkilön omasta kielenhuolollisesta linjasta erillisiä keskusteluja kussakin artikkelissa. Keskustelun siirtäminen tänne artikkelin keskustelusivulle oli mielestäni virhe, koska ei tämä pitkä keskustelu mitenkään liity juuri tämän artikkelin kehittämiseen. --Pxos (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 15.31 (EET)
Olen aina ollut "toimesta" tyyppisten" anglismien/svetisismien vastustaja, ja sen puolesta olen pitänyt korjusoperaatiota hyvänä, koska on erittäin huonoa kapulakieltä, jos esimerkiksi englannin "by" jossain tämän päivän yleiskielisessä normaalitekstissä tarpeettomastri suomennetaan näin, mutta esimerkiksi tuossa pxosin yllä viittaamassa esimerkissä, missä yhteys on historiallis-juridinen, passiivin muuttaminen aktiiviin mielestäni puolestaan saattaa tehdä ilmaisusta alkuperäistä monimutkaisemman ja vaikeamman ja luo myös omia hassuja sivumerkityksiään. Tällaisille hassuille muodoille, on irvaillut muun muassa Alivaltiosihteeri (yhtye) jossain radiosketsissään, missä alivaltiosihteeri koetti saada valtiota puhelimeen kun valtio on unohtanut kalsarinsa jonnekin ollessaan maaseudulla lakkauttamassa postikonttoreita. Ja kansankielessäkin on huomattu sama: "hevonen vettää, mies veättää, työnjohtaja veätyttää, yhtiö veätytättää." --Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 10.39 (EET)
Vanhakantainen "toimesta" ei sovi mielestäni enää edes käräjäoikeuden ja valtion tekemisiin.--Opa (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 12.28 (EET)
Svetisismi ja anglismi -mielessä sanaa lienee syytä välttää, mutta ei se kiellettyjen listalla ole, joten erikoistapauksessa sanan käyttö on perusteltua. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 12.33 (EET)
Mielenkiintoinen käänteisnäkokulma asiaan on, miten ilmaisu "toimesta" pitäisi kääntää ruotsin kielelle, kun kerran sen ajatellaan nimenomaisesti olevan ruotsista lähtöisin. Kirjassa Svenskt lagspråk i Finland (vuoden 2004 painos, sivu 308) on seuraavanlainen ohje:

Toimesta I uttrycket "tiedoksianto suoritetaan X:n toimesta" kan man vanligen skriva "delgivningen verkställs av X" eller "X verkställer delgivningen". Om man av någon anledning vill betona att X skall se till att saken sköts (fastän X själv kanske inte verkställer delgivningen) kan man säga att "delgivningen verkställs genom X:s försorg" ("på försorg av" är oriktigt).

Siispä yleisesti "toimesta" on vain passiivirakenne, jota pitäisi välttää, mutta erityistapauksissa sillä on oma merkityksensä. Toisaalta tuo merkitysero ei taida valitettavasti käydä enää ilmi, koskapa jotkut lukijat ajattelevat ilmauksen olevan luonnollista kapulakieltä ja toiset taas tuomittavaa agenttirakenteen käyttöä, jonka voi muitta mutkitta korvata aktiivimuodolla. Ehkäpä kyseessä olevassa artikkelissa asia pitää selittää laajemmin. --Pxos (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 12.39 (EET)
Esimerkkinä seuraava virke: "Mikäli käräjätuomarin havaitaan syyllistyneen rikolliseen menettelyyn, syyte nostetaan oikeuskanslerin toimesta". Tuotapa ei voi muuttaakaan aktiivimuotoon ilman, että päälause muuttuu virheelliseksi. Tämän vuoksi ajattelutapa "minulla on vasara, sinä olet naula" ja mekaaninen muuntelu sisällöstä välittämättä ei ole mitenkään kiitettävä menettelytapa. --Pxos (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 13.04 (EET)
Asia voi nähdäkseni riippua myös predikaattiverbistä. Jos sanotaan "asia on järjestetty valtion toimesta", niin lauseen voi muuttaa aktiivimuotoon, koska järjestäminen on niin abstraktia toimintaa, mutta jos "huoneet lämmitettiin lääninhallituksen toimesta", voidaan miettiä, kuka oikeastaan lämmittää huoneet, jos lääninhallitus antaa lämmittämisestä huolehtimisen erityiselle kruununvoudille, jonka tehtävänä on määrätä kylänväestä kaksi reipasta ja raitista miestä pilkkomaan puita ja työntämään klapeja uuniin kolme kertaa päivässä koko talven ajan. --Pxos (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 13.15 (EET)

Kopio vai kappale[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monessa artikkelissa myydään musiikkialbumeita miljoonia kopioita, esim. Luettelo maailman myydyimmistä albumeista. Mielestäni kopio-sana on anglismia, ja olenkin sitä vaihtanut kappale-sanaan aina jos olen artikkelia muutenkin muokannut. Tiedustelisin mitä mieltä tästä ollaan, onko kopio-sana oikeaa suomea tässä yhteydessä? --Whitetabor (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 13.27 (EET)

Kappaletta kuulostaa paremmalta. Kopiosta saa vaikutelman, että ne on vain kopioitu jostakin, eivätkä ole alkuperäisiä. --Stryn (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 13.31 (EET)
Kappaletta (kpl) on oikea muoto, kunhan varmistaa ettei se käsite sekoitu levyllä oleviin musiikkikappaleisiin. –Kotivalo (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 16.26 (EET)
Ainakin mainitussa artikkelissa paras tapa on jättää koko sana pois: 30–39 miljoonaa riittää hyvin. Menen tekemään batmanit sinne. --Pxos (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 17.07 (EET)
Nänänänä. Tuli mieleen, että esim. USA:ssa välillä kerrotaan, että joku tietty artisti on myynyt "x tracks from this album". Eli kerrotaan kuinka monta kappaletta yksittäisiä kappaleita on myyty. Ja Billboard nykyään laskee, että 10 kappaletta ostettua kappaletta yhdeltä levyltä vastaa yhtä kappaletta myytyä albumia. ;) No, ehkä niistä selviää, jos sellainen tulee eteen. --Whitetabor (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 01.20 (EET)
Pow! Zok! Eikös tuossakin pääse helpommalla kun unohtaa liiat sanat? Toinen vaihtoehto on olla palvomatta sääntöjä ja kirjoittaa lukumäärää ilmaisevat kappaleet käyttäen lyhennystä kpl, kun ne on välttämätöntä erottaa musiikkikappaleista.
  • "…kuinka monta (kappaletta) yksittäistä kappaletta on myyty albumilta" taikka "tältä albumilta on myyty yksittäisiä kappaleita 12345 kpl"
  • "…10 (kappaletta/kpl) ostettua kappaletta yhdeltä levyltä vastaa yhtä (kappaletta) myytyä albumia".
--Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 17.46 (EET)
Juurikin näin, kuten on muodikasta sanoa. Tiiviys olkoon hyveemme. Pohjalaismurteessa sana tiivis on tiivistynyt muotoon tivis, mikä ei taas mitenkään liity mihinkään. –Kotivalo (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 18.05 (EET)

Sanan osan kursivointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitäs mieltä ollaan siitä, että kursivoidussa sitaattilainassa taivutuspääte jätetään kursivoimatta, esim. ainuriin, valarista (Valar)? Korpelan mukaan [3] Itkosen Typografian sanakirja käsikirja ohjeistaa: ”Myös kursivoidun sanan tai nimen taivutuspääte kur­si­voidaan.” --Jmk (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 01.59 (EET)

Koko sana kursivoidaan. --Zache (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 07.30 (EET)
Kursivoidaan koko sana. Myös kaksoispisteellä erotettu taivutusmuoto. --PtG (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 09.18 (EET)
Juuri näin, paitsi aivan erityistapauksissa, kun haluaa lukijan kiinnittävän erityistä huomiota sanan osaan, vaikkapa jos analysoidaan hassua muoti-ilmaisua ”juurikin näin”. –Kotivalo (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 11.10 (EET)
Hyvä, konsensuksen ja Typografian käsikirjan voimalla täydensin typografiaohjetta. --Jmk (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 11.20 (EET)

Aatelisarvojen järjestysnumerointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on oikein/suositeltavampi?

  • 17. Konginkankaan varakreivi, vai
  • Konginkankaan 17. varakreivi?

--Pitke (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 15.58 (EET)

Tuota on helpompi arvioida konkreettisilla todellisilla esimerkeillä.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 16.17 (EET)
Numeroa lopussa on kai täällä yleensä käytetty: Cavendish. --Tappinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 16.18 (EET)
Noin lonkalta veikkaisin myös, että numero alussa olisi enemmän englannin kielen mukainen muoto. Lähteeksi tähän käyvät kai joko kielenoppaat tai hyvää kieltä käyttävät suomenkieliset lähteet joissa tällaisia arvoja esiintyy suomenkielisissä yhteyksissä.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 16.46 (EET)
Itse taipuisin jälkimmäiseen muotoon koska se kuulostaa suomeksi ääneen luettuna järkevämmältä. --Pitke (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 17.59 (EET)

Arabia: vakiintuneesti vai oikein ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meillä on Ohje:Arabian kielen transkribointi jonka tulkitsen niin että patronyymiin pitää kirjoittaa "ibn" eikä "bin", ja sukua osoittava Al isolla ilman yhdysmerkkiä. Luokka:Al Thanin suku sisältää jokseenkin kaikki variaatiot (ja miksi se on nimeltään Thanin suvun suku ?). Ennen kuin aloitin Tamim bin Hamad Al Thanin selasin suomalaista mediaa ja vUlkoministeriön sivuja, molemmat kirjoittavat bin eikä ibn. Tätä on kysytty 2013 Keskustelu:Luettelo Qatarin hallitsijoista, nyt nostan tänne isommalle areenalle koska potentiaalinen siirtotarve on lajon laajempi kuin vain tämä suku. --Tappinen (keskustelu) 11. tammikuuta 2015 kello 12.59 (EET)

Kyllä se on "Osama bin Laden" eikä "Osama ibn Laden". Al pienellä alkukirjaimella ja mielellään yhdysmerkki. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 13.54 (EET)
"Alin" kirjoitusasu riippuu ihan alkuperästä. Sukua osoittava آل on suomeksi Al ilman yhdysmerkkiä, mutta määräinen artikkeli ال on sitten taas nimenomaa "al-". --PtG (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 15.39 (EET)
Erinomainen täsmennys PtG:ltä. Olen samaa mieltä kuin hän. Al voi tosiaan olla määräisenä artikkelina tai sukua osoittamassa ja näissä kannattaisi kirjoittaa eri tavalla kun kyse on eri asioista. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 16.12 (EET)

Entinen sana katosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oletteko huomanneet, että sanaa "entinen" ei enää juuri käytetä? Sen ovat korvanneet muun muassa "emeritus" ja "legenda". Entinen ylipuutarhuri on lehtijutussa "emeritus ylipuutarhuri" ja entinen hiihtäjä on "hiihtäjälegenda". Löydättekö muita sanoja, joilla on korvattu sana entinen tiedotusvälineissä? --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 06.56 (EET)

Aloitit näköjään jo siivousoperaatiosi, mutta emeritusprofessori (tai professori emeritus) on perinteinen, Kielitoimiston sanakirjassakin mainittu titteli, jota ei ole syytä poistaa. --Silvonen (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 07.15 (EET)
Jep, siinä se on hyvä, muualla juuri ei. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 07.19 (EET)
Näin luulisin myös. Muuten kuin tiettyjen virkojen yhteydessä, missä nimitys kai on virallinen, kyseessä on ymmärtääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) lähinnä leikillinen, ei hyvän yleiskielen ilmaisu. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 08.57 (EET)
Kyllä sille on selkeä tarve: esim. päätoimittaja emeritus. Kun lehden päätoimittaja jää eläkkeelle, häneltä katoaa titteli eikä häneen voi enää viitata termillä "päätoimittaja Versaali". Sen sijaan voi rakentaa siitä arvonimen tyyliin "Pentti Versaali, päätoimittaja emeritus". Wikipediassa tuollaista ei kuitenkaan pidä käyttää, ja muutamia korjasin kuokalla. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 09.03 (EET)
”Aktiiviuransa jälkeen ex-missi palasi siviiliammattiinsa ollen sotilas.” –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 08.20 (EET)
Ollella on pitkät perinteet. Luin jotain 1900-luvun alkupuolen tekstiä jossa sitä käytettiin myös, eli pitkään on yritetty juuria pois kansan kärttyisästä suusta. --Eb2t (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 08.29 (EET)
”Hän on tällä hetkellä veteraanikitaristi, jolla on takanaan pitkä ja mittava ura musiikkimaailmassa.” –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 08.41 (EET)
Captain Beefheart – – oli taidemaalari ja MS-taudin vuoksi uraltaan vetäytynyt muusikko.” Herää kysymys, vetäytyikö hän uraltaan heti kättelyssä. Ainakin mourusi aika monella levyllä. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 08.50 (EET)
Tässä tulee nyt se tärkeä asia, että kun joku kuolee, niin sillä hetkellä hän tietenkin lakkaa olemasta entinen yhtään missään, vaan juuri siitä hetkestä alkaen hänen elämäntyönsä on edessämme kokonaisuutena ilman mitään entinen-sanoja. Tämä tulisi aina muistaa kun päivitetään henkilöä käsittelevän artikkelien sanamuotoja hänen kuoltuaan. Jos sanaa entinen ylipäätään käytetään, niin sitä ei juuri voi käyttää muista kuin elävistä henkilöistä, koska vain heillä voi olla joku tämänhetkinen tilanne missä edes periaatteessa voi olla jonkun asian suhteen entinen.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 09.04 (EET)
Mutta muutenkin entinen-sanaa tulisi käyttää varovasti ja harkiten. Malliksi käyvät ne tavat, millä henkilöitä on kuvailtu hyvää kieltä käyttävissä suomenkielisissä lähteissä. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 09.10 (EET)
Tuon captain beefheartin muotoilisin näin: [4]. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 09.18 (EET)
Kummallinen anakronistinen entiteetti on myös entinen Neuvostoliitto. Esim. Vuonna 1989 entisessä Neuvostoliitossa oli 52 400 tšerkessiä. Ei kai se silloin mikään entinen ollut. – Kirjoitetaanko vastaavasti, että entinen natsi-Saksa hyökkäsi vuonna 1941 entiseen Neuvostoliittoon? Sitten nämä kaksi entistä valtiota kävivät entistä sotaa, jossa kuoli entisiä ihmisiä? – Fredrik II Suuri syntyi 1712 entisessä Preussissa, ja vuonna 1740 hänestä tuli entisen Preussin kuningas, kunnes hän vuonna 1786 kuoli entisessä Preussissa? --Jmk (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 13.32 (EET)
Tuo on selkeä kielivirhe. Entinen Neuvostoliitto on nykyaikaan viittava käsite, jota voi oikein käyttää vain Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisestä ajasta puhuttaessa. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 13.52 (EET)
Aika usein noiden kohdalla voi sanoa "silloisessa"... "Entinen itä-eurooppa" on myös hauska, siihen kuuuluu esim. Puola ja Tsekki jotka ovat suomesta länteen, mutta eis. esim. itävalta. --Tappinen (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 13.37 (EET)
Ah, legendaarinen Neuvostoliitto ja leningraadiset neuvostoihmiset. --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 13.46 (EET)

Valtionpää(mies)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu on siirretty tänne käytäntöjä koskevasta kahvihuoneesta 17.1.2015. --Pxos (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Joskus ehkä vuonna 2006 tai 2007 keskusteltiin siitä, että olisi päästävä eroon sellaisista mies-loppuisista sanoista, jotka voivat tarkoittaa naistakin. Esim. sähkömiehestä sähköasentaja, koska nykyään on naispuolisiakin sitä työtä tekeviä.

Mitä mieltä olette sanasta valtionpäämies? Tuohon aikaan ajattelin, että sen voisi muuttaa sukupuolineutraaliksi kerta kaikkiaan vain poistamalla siitä lopun -mies: valtionpää. Sitten huomasin, että jotkut muut olivat saaneet saman idean. Sukupuolineutraaliuden lisäksi etuna olisi lyhyys. Hieman se korvaani särähtää kuten varmasti monien muidenkin korviin, mutta se johtuu siitä, että on totuttu siihen, että tuossa on mies-loppu. Kun vakiinnutettaisiin käyttöön sana valtionpää, se alkaisi vähitellen tuntua luontevalta. Voidaanko antaa suositus siitä, onko parempi Wikipediassa kirjoittaa vain valtionpää vai valtionpäämies? Jaalei (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.48 (EET)

Ainakin artikkelien nimiin meillä on jo ohje: Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Tämä sopii muutenkin ohjeeksi Wikipedian kielenkäyttöön. Eli ei omakeksimiä ikkarisanoja. --Jmk (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.52 (EET)
Ovat sanaa valtionpää Wikipediassa käyttäneet muutkin kuin minä. Jaalei (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.20 (EET)
Korjasin nyt aluksi kolme [5] [6] [7]. Kukahan kumma noihinkin oli sen "valtionpään" ujuttanut. --Jmk (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.26 (EET)
Kimmo Kiljunen käyttää sanaa valtionpää kirjassaan Maailman maat – liput ja historia sivulla 607! Jaalei (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.51 (EET)
No se, että joku kimmokiljunen käyttää jotain neologismia yhdessä kirjassa, ei ole vielä mikään syy Wikipedian lähteä samaan kelkkaan. Palataan asiaan sitten kun tuo on normaalia kielenkäyttöä. --Jmk (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.58 (EET)

Katsokaa myös: http://keskustelu.suomi24.fi/node/13328874#comment-77093415  –Kommentin jätti Jaalei (keskustelu – muokkaukset) 16. tammikuuta 2015 kello 21.54‎

Miksi ihmeessä? --Jmk (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.58 (EET)
Kunnon Käyttäjä:Jaakko_Leinonen tai siis Lito lienee sama kuin kunnon Käyttäjä:Jaalei ja sama joka keskusteluun Suomi24:llä osallistuu reilusti omalla nimellään. Kimmo Kiljunen on arvostettu poliitikko. Edes he yhdessä eivät voi muuttaa sitä käytäntöä, miten suomen kielessä tällaisia asioita yleisesti ottaen käsitellään. Niinmuodoin tämä ehdotus voitaneen toistaiseksi unohtaa. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 01.00 (EET)
Kyllä olen sama kuin Lito. Mitä väliä sillä on? Jaalei (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 01.10 (EET)
Ei mitään. En vain huomannut nimenvaihdostasi. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 01.15 (EET)

Eikö voida termin antaa olla niin kuin se on? Jos se viittaa sukupuoleen niin voi voi. Asian kanssa voi elää.--LCHawk (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 08.23 (EET)

Katsokaa:

http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2595239

http://www.iltasanomat.fi/presidentinvaalit/art-1288430652612.html  –Kommentin jätti Jaalei (keskustelu – muokkaukset)

Kyllä sanaa "valtionpää" kuuluu käytettävän, ei sitä käy kieltäminen. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.11 (EET)
Joku käyttää joskus, mutta se ei ole normaalia yleiskieltä. Tavallinen sana on valtionpäämies. --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.16 (EET)
Onko tuossa jotain seksistisyyttä? Tuohan on yhtä hassu kuin "rekka-auto". Totta kai valtionpää on mies. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.20 (EET)
Niin kuin Tarja Halonen ja kuningatar Elisabet?--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 00.38 (EET)

Turhaa näpertelyä. Kielessä nyt vaan on sanan ”-mies” sisältäviä yhdyssanoja ja sillä sipuli, turha siitä on angstata. Kieli joko tältä osin muuttuu aikanaan tai sitten ei, mutta Wikipedia ei ole se paikka, jossa ruvetaan keksimään uusia, omaa arvomaailmaa heijastelevia neologismeja. Valtionpäämies löytyy Kielitoimiston sanakirjasta ”valtionpää” ei (ja mies-osan puuttumisen takia tuntuu lähinnä siltä, että kirjoittaja olisi unohtanut sen, koska jälkimmäinen ei ole vakiintunut), joten sitä on käyttäminen. Eihän kukaan edes yritä ehdottaa mitään väkinäistä ”-henkilö”-johdannaista..? --Louhikärmes (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 20.28 (EET)

Samaa mieltä Louhikäärmeen kanssa. Kauan kauan sitten pelasin koripalloa tyttöjoukkueessa, pohdittiin strategioita ja siinä sivussa, voidaanko sanoa että otetaan miestä. Joku siinä totesi, että tuohan on jo ruotsinkirjassa "Man kan, om man vill." Mitä se "man" siinä tarkoittaa ? No ei yhtään mitään. Eri kielissä on vaan sanoja ja sanontoja, joissa se miestä tarkoittava sana on osana muuta sanontaa. --Tappinen (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 17.06 (EET)
Valtionpää on kielenhuoltajien esittämä ehdotus miessukuisen nimikkeen vaihtamiseksi sukupuolineutraaliksi (ks. Kielikello). Ikävää ettei se ole vielä oikein juurtunut. Suomen kielen lautakunta kuitenkin suosittaa netraalien ilmausten käyttöä, mikä tulisi Wikipediassakin pyrkiä ottamaan huomioon. ¬Antilope 24. tammikuuta 2015 kello 17.28 (EET)

Wassily Kandinsky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti). --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.33 (EET)
Siirretty sivulle Keskustelu:Wassily Kandinsky --Eb2t (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.28 (EET)

Sydney[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian kaupunki Sydney. Kirjoitetaanko Sydneyyn vai Sydneyhyn vai Sydneyhin vai kuinka? Onko näistä jokin toista oikeampi tai paremmin suomalaisen suuhun sopiva? Siis tässä nyt etsitään samankaltaista taivutusta kuin "matkustaa Helsinkiin" eli "matkustaa Sydney???". --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.41 (EET)

Katso tämä. --Geohakkeri (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.45 (EET)
Myös Kielitoimiston nimiopas luultavasti sanoo tästä jotain. Korpela, vaikka onkin arvostettu tietokirjailija, on kuitenkin vain yksityishenkilö, ja jos mennään pilkunviilauksiin, niin Kotus ratkaisee.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.56 (EET)
Sydneyyn. Myös Kielitoimiston ohjeet löytyvät googlaamalla. --Silvonen (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 13.01 (EET)