Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Kielenhuolto
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg


Suomalainen vs suomenruotsalainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tullut vastaan muokkauksia joissa henkilöartikkeleissa suomalainen vaihdettu suomenruotsalaiseksi. Mitä porukka on mieltä, kelpaako vaiko karsitaanko pois? Sinällään ei varmaan merkitystä, mutta ainakin allekirjoittaneen mielestä suomalainen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.--Veli Himmeä (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.22 (EEST)

Pääsääntöisesti pelkkä kansalaisuus ilman viitettä kielitaustaan riittää määritelmälauseessa. Vrt. kanadalaiset, sveitsiläiset, belgialaiset jne. Äidinkielen voi toki mainita erikseen vaikka heti seuraavassa lauseessa, jos se koetaan tärkeäksi. Kirjailijat ja muut, joilla kieli määrittää olennaisesti heidän työtään, saattavat olla poikkeus, ja voi olla perusteltuakin määritellä joku "suomenruotsalaiseksi" kirjailijaksi. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 00.33 (EEST)
Kuten myös. Kansalaisuuden määrittämiseksi laitetaaan että suomalainen. Suomenruotsalaisuus eli äidinkielenä ruotsi voidaan toki mainita. Kirjoittajilla se on enemmän tai vähemmän merkittävä asia. Mutta ei sitä pitäisi käytää kansalaisuuden määrittelyssä.--Htm (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 05.29 (EEST)
Näin näkisin myös. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 22.18 (EEST)

Mites nämä ulkomaan henkilöt, monesti henkilö on kuvattu määritelmässä amerikanitalialaiseksi tai kanadannorjalaiseksi jne. Pitäisikö ne olla vaan henkilön tämänhetkisen kansalaisuuden mukaan, ja muun voi sitten selittää johdannossa myöhemmin tai vasta leipätekstissä? --Whitetabor (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.50 (EEST)

Ainakin eri maiden juutalaisuutta on haluttu jostain ihmeen syystä lykätä määritelmäksi joka paikkaan. Näkisin että siihen pätee sama kuin suomenruotsalaisuutteen yllä.--Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 22.20 (EEST)

Lainaan nyt vähän tätä aihetta koska liippaa läheltä. Suomenruotsalaiset: "ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita". Entä Suomeen muuttaneet, syntyperältään ruotsalaiset henkilöt? Miksikä heitä voi kutsua jos ei suomenruotsalaisiksi (sanakirjakaan kun ei ymmärtääkseni näytä joustavan tässä: wikt:suomenruotsalainen)? Suomen_ruotsalaisiksi? Jos tästä ryhmästä tehtäisiin artikkeli, kuten on jo artikkelit suomenvirolaiset, suomenvenäläiset, Suomen somalit jne. (näissä ei siis ole tuota syntymämaarajoitusta), niin mille nimelle se tehtäisiin? Suomen ruotsalaiset? Maahanmuuttovirasto: "Suomen kansalaisuuden saaneet (hakemuksella ja ilmoituksella), viisi suurinta ryhmää entisen kansalaisuuden mukaan 2014: Venäjän federaatio (2343), Somalia (856), Irak (422), Viro (388) ja Ruotsi (271)" Voisi ainakin noiden lukujen perusteella kuvitella kyseisen ryhmän olevan oman artikkelinsa arvoinen. 84.249.84.11 27. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)

"Ruotsi" tarkoittaa pääasiassa paluumuuttajia, niitä jotka ovat aikoinaan menneet Ruotsiin Volvolle töihin ja nyt eläkeläisinä haluavat synnyinmaahan. Vanhana tulee kumma kaipuu takaisin sinne mistä on kotoisin, olen nähnyt paljon sellaisia tapauksia. Useimmille se jää vain haikeudeksi sieluun, kun käytännön asiat estävät paluun. --85.76.163.91 28. huhtikuuta 2015 kello 07.46 (EEST)
Huomattava osa saattaa tosiaan olla suomalaistaustaisia ruotsalaisia, etenkin noita paluumuuttavia, Ruotsin kansalaisuuden saaneita entisiä Suomen kansalaisia (kaksoiskansalaisuus on ollut mahdollinen Suomessa vasta vuodesta 2003). Nämä paluumuuttajat taitavat myös olla valtaosin perunanenäisiä suomalaisia (sv:Sverigefinnar) eikä "ruotsinsuomenruotsalaisia" (sv:Sverigefinlandssvenskar). Vaikea arvioida lukumääriä, jos Maahanmuuttovirasto ei pidä mitenkään kirjaa maahanmuuttajien etnisestä taustasta - tai edes äidinkielestä, mikä auttaisi sulkemaan ainakin ensimmäisen ja monet toisenkin polven perunanenäiset ruotsinsuomalaiset laskuista. Tai ilmoita edes sitä, että monenko kansalaisuus on saatu ilmoituksella, millä saataisiin jo edes ensimmäisen polven ruotsinsuomalaiset luettua pois laskuista. Mutta toisaalta kun sv-wikissä on tuo em. "hassu" artikkeli "ruotsinsuomenruotsalaiset", niin ehkä tännekin saataisiin samaan tapaan joku vastaavanlainen "suomenruotsinsuomalaiset" ("Finlandssverigefinnar"). Ei toki täysin samankaltainen tilanne, mutta kai Suomessa on jonkinlainen meänkielinen vähemmistö?
Ainakin Jari Sillanpää taitaa olla tunnettu suomenruotsinsuomalainen. Suomen meänkieliset taitaa olla niin pieni vähemmistö, että siihen ei taida kuulua ketään tunnettua henkilöä. Rosa Liksomin murrehan on sama, mutta se ei ole virallista meänkieltä.--Urjanhai (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 10.00 (EEST)
Rosa on syntynyt Suomessa, Ludvika on sen verran kaukana Suomen rajasta, että murre ei liene sama. Joskus tämmöiset pitää tietenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, mutta Ruotsin lainsäädännön mukaanhan meänkieli ei ole Suomen murre, mikäli olen ymmärtänyt. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.46 (EEST)
Mutta edelleen: Jos Suomeen muuttaneista riikinruotsalaisista (siis niistä lihapullantuoksuisista) saisi kokoon artikkelin, niin mitä nimitystä heistä käytettäisiin? Tuo edellä ehdottomani Suomen ruotsalaiset? Sillä ei varmaankaan voi koskaan viitata ainakaan Suomessa syntyneisiin ja asuviin suomenruotsalaisiin paitsi virheellisessä kielenkäytössä? 84.249.84.11 29. huhtikuuta 2015 kello 21.29 (EEST)
Ja vastaavasti, olisiko Asko Sahlberg Ruotsin suomalainen tai Juhana Vartiainen silloin kun työskenteli Ruotsissa?--Urjanhai (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 10.00 (EEST)
Joissakin artikkeleissa olen huomannut tietolaatikkoon merkityn kansalaisuus, vaikka parametri on kansallisuus: Kielikello: kansalaisuus ja kansallisuus. --Raid5 (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 20.38 (EEST)
Juu. Kansalaisuus vs. kansallisuus tuli selkeästi esille käytännössä Neuvostoliiton viisumeissa, koska oli tarkkaa sanamuotoa käyttäen asetettava kansalaisuudeksi "Suomen" ja kansallisuudeksi "suomalainen". Näistäkin rajalla lepsuiltiin, mutta tämä oli selkeä ohje. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.38 (EEST)
Nämäkin hämärtyvät, kun on kaksois+kansalaisuuksia ja kansallisuudesta on tullut yhä kaupallisempi termi. Tämä ei ole kannanotto kaksois+kansalaisuuteen, tiedän että on paljon väkeä ilman minkään maan papereita. Varjelkoon Wikiylijumala, etten ala täällä laukomaan mielipiteitäni kansallisuuksista. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Luumubrandy – luumu-rakia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpi on oikein kirjoitettu: luumubrandy vai luumu-raki? Kirjoitetaanhan sitruunalikööri, viskikola ja anisviina yhteen ilman väliviivaa. --Raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 11.46 (EEST)

"Yhdyssanan osien välissä käytetään yhdysmerkkiä, kun yhdyssanan osana on kirjainasultaan outo, vaikeasti hahmottuva tai suomen kieleen vakiintumaton vierassana." (Kielikello 3/1998) Poikkeuksena on se, jos vierassana on vakiintunut suomen kieleen, kuten brandyn voi ehkä ajatella olevan. Raki voi olla vieraampi sana ja siksi yhdysmerkki saattaa olla paikallaan. --Hermis (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.19 (EEST)
kummatkin oikein. Gopase+f (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)
Anteeksi että neuvon, mutta "kummatkin"-sana on väärin, koska viittauksen kohteet ovat yksiköllisiä. --37.136.55.176 30. huhtikuuta 2015 kello 12.44 (EEST)
Neuvo vaan. Kyseinen muoto on harkitusti valittu kielellisesti puutteelliseksi. Verbikinpuuttuu. Gopase+f (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 04.16 (EEST)
Mainiosti "harkittu". Verbin puute sen sijaan ei ole väärin. Terho Itkosen Uudesta kielenoppaasta saa kielenkäytöstä hyvää tietoa. --37.136.15.42 2. toukokuuta 2015 kello 06.54 (EEST)
Joku voisi lukea sen "luu-muraki", joten tuossakin on yksi yhdysmerkin selventävistä käyttötarkoituksista. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.28 (EEST)
"Viinien ryhmänimissä erisnimistä, tavallisesti tuotantoaluetta tarkoittavista, on tullut yleisnimiä: bordeaux, malaga, mosel, madeira, tokaiji, chianti, marsala ja bourgogne tai burgundi. Näiden kaikkien perään voi liittää viini-sanan ilman yhdysmerkkiä, niin kuin myös eri perustein nimettyyn roseeviiniin ja genetiivialkuiseen reininviiniin." Marsalaviinin voisi käsittää samalla periaatteella mar-salaviiniksi. Tuntuu hieman kummalliselta, että alkoholiprosentti määrittelee kirjoitustavan. Ei tässä tapauksessa niinkään vierassanat, joiden lausuminen varsinkin loppuillasta on hankalaa. (Kielikello 2/1983: Ruoka-alan sanaongelmia. Ruokasanoja suomalaisemmin #Iso vai pieni alkukirjain) --Raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 15.46 (EEST)
"viini" on yleiskieltä, "raki" erikoissanastoa. Gopase+f (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 16.18 (EEST)
Samoin voin sanoa rakin ja brandyn olevan suomen kieleen vakiintuneita vierassanoja (alkoholi ja viini ovat lainasanoja pidemmän ajan takaa). --Raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 18.00 (EEST)
Minäkin pidän rakia niin tuttuna, ettei yhdysmerkkiä minusta tarvittaisi, mutta tämä on sellaisia asioita, jotka pitää päättää vähän näppituntumalla. --Louhikärmes (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 20.36 (EEST)

Ratkaisua asiaan ei ainakaan vielä tullut. Trojan-artikkelissa raki on väärin taivutettu (Wikisanakirja), mutta minun on turha muokata sitä enää, sillä muutokseni eivät kelvanneet. Kiitos vastauksista. --Raid5 (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 13.45 (EEST)

Taivutus on vähän eri kysymys. Ovatko raki ja rakia eri juomia? Ainakin en-wikin mukaan raki on turkkilaista ja rakia balkanilaista. Tuon pohjalta Trojan-artikkelissa puhuttaisiin nimenomaan bulgarialaisesta rakiasta, ja taivutus on ihan ok. Yhdysmerkkikeskustelun osalta johtopäätös lienee se, että säännöt ovat joustavia (kuten Kotuksen artikkelistakin ilmenee) ja tilannekohtaisia ja siten useampi muoto voi olla hyväksyttävä. --Hermis (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)
Hyvä huomio. Turkkilainen juoma on hyvin monelle tuttu, balkanilainen viina taas ainakin minulle tuntematon. Artikkelissa ei ole merkittynä lähteitä, joista olisi voinut juoman nimen katsoa, kehityskelpoinen artikkeli. Jokin maininta eroavaisuudesta rakiin voisi olla paikallaan. Sitten on vielä rakija. --Raid5 (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 22.21 (EEST)
Vuoden 1998 Kielikello on aika vanha lähde. Nykyisen suosituksen pääsääntö on: ”Kun yhdyssanan osana on vierasperäinen sana, yhdysmerkkiä ei yleensä tarvita.” --Silvonen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 07.44 (EEST)
Katsoin ohjeen ja laitoin linkin talteen. --Raid5 (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 13.23 (EEST)
Toisaalta myös uudemmassa ohjeessa todetaan: "Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää." --Hermis (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 17.08 (EEST)

Moottorin iskutilavuuden merkitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoihin liittyvissä artikkeleissa moottorin iskutilavuus merkitään sekalaisilla tavoilla. Mallineen ohjeessa iskutilavuuden yksikkö on kuutiosenttimetri (esim. 1 498 cm³) ja toisaalta artikkelissa iskutilavuus: "Pienissä laitteissa, kuten mopoissa ja moottorisahoissa, moottorin iskutilavuus ilmoitetaan useimmiten kuutiosenttimetreinä, mutta suuremmissa moottoreissa litroina ja joissakin amerikkalaisissa autoissa kuutiotuumina." Artikkelissa se saattaa kuitenkin olla joko 1 498 cm³, 1.5 tai 1,5 litraa. Kieliopillisesti pisteen käyttäminen desimaaliluvuissa on väärin (Desimaaliluvut: pilkku, ei pistettä). Minkä säännön mukaan artikkeleita muokataan jatkossa? --Raid5 (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 18.27 (EEST)

Ainakin mallineessa saisi olla tarkka arvo, eli siis nykyisen ohjeen mukaan kuutiosentteinä. Leipätekstissä ja taulukoissa ei varmaan ole niin väliä. --Otrfan (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 18.40 (EEST)
Voinko laittaa korjattava-mallineen tarkennuksella jokaiseen artikkeliin, jossa merkintä poikkeaa tietolaatikon ohjeesta? En ehdi korjaamaan jokaista artikkelia. Lisäksi joku tekee samat muokkaukset perässäni muuttaen edellä mainitun esimerkin 1 498 cm³ 1.5 litraksi. Olen ymmärtänyt että tietokoneohjelmissa käytetään pistettä ja muuten pilkkua huolimatta vaikkapa autovalmistajien tavoista. --Raid5 (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.39 (EEST)
Ei tämä ainakaan minusta niin iso ongelma, että mallinetta tarvitsisi käyttää. --Otrfan (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.59 (EEST)
Selvä, ehkä se ei ole ongelma ollenkaan. Artikkelit näyttävät nyt mukavan persoonallisilta, samaa voisi mahdollisesti soveltaa muuallekin. Kiitos vastauksesta. --Raid5 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.27 (EEST)
Kyseessä on vähintään 2 eri asiaa. Tyyppimerkinnöissä on usein 'amerikan pilkku' eikä sitä voi mielestäni ruveta muuttamaan (esim. Sport 1.5 GT). Toinen juttu on iskutilavuus. Jos se ilmaistaan tarkasti, yksikkö on kuutiosenttimetri. Jos ilmaisun tarve ei ole tarkka, yksiköksi riittää litra (esim. 1,5-litrainen).--Huhdanjo (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.39 (EEST)
Auton mallimerkinnässä oleva piste pysyy pisteenä. Sen sijaan jos sylinterien iskutilavuus ilmoitetaan desimaalilukuna, desimaalierottimena Suomessa ja suomenkielisessä tekstissä käytetään pilkkua, myös siis fi-Wikissä. Tietokoneohjelmat ja sovellukset käyttävät vaihtelevasti jompaa kumpaa; esim. fi-Excel ei oikein tahdo osata laskea yhteen lukuja, jos desimaalierottimeksi laittaa pisteen. Toisaalta tankkaus.com muuttaa syötetyn pilkun pisteeksi ja laskee keskikulutuksen ihan oikein. --Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)
Aihetta voi laajentaa käsittelemään kaikkia mahdollisia tilanteita, mutta alunperin kyse oli mallineen parametrista, tietolaatikkoon syötettävistä tiedoista, ei artikkelin muokkaamisesta yleensä. Siinä suhteessa ohjeessa ei ole tulkinnanvaraa. Mikäli ohje on puutteellinen, niin sitä pitäisi täydentää, muussa tapauksessa pitää toimia sen mukaan. --Raid5 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 21.42 (EEST)

Oreja ja oriita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanasta "ori" on olemassa kaksi taivutuskaavaa: vanha (ori ~ oriin ~ oritta) ja uusi (ori ~ orin ~ oria). Molempia voi käyttää, koska molemmat ovat käypiä, mutta kannattaako käyttää sekaisin? Rupesin miettimään asiaa, esimerkkinä ori Lohdutus, jossa käytettiin selkeästi muotoa "oriista", mutta sitten partitiivimuotoa "oria". Jos halutaan käyttää vanhempaa taivutustapaa, eikö silloin pitäisi olla johdonmukainen? Vai onko asialla mitään väliä? Vai pitäisikö käyttää uudempaa, koska vanhaa ei kuitenkaan osata käyttää eikä varmaan juuri lukeakaan? --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 18.36 (EEST)

Molemmat kirjoitustavat ovat ymmärrettäviä, vaikka uudempi on tässä tapauksessa ehkä parempi. Mielestäni johdonmukaisuus on kuitenkin tässä tärkeintä. Sivumainintana toteaisin, että en ole oikein vieläkään tottunut sanan yht’äkkiä nykyiseen kirjoitusmuotoon yhtäkkiä. --Raid5 (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 20.28 (EEST)
Esimerkissäsi vanhemman partitiivin "oritta" voi sekoittaa uudempaan samannäköiseen abessiiviin (=ilman oria). Joku vääräleuka voisi ajatella, että Pohjala juoksi radalla ilman hevosta. En olisi tehnyt tuota kielenhuoltomuutosta lainkaan. (Itse asiassa tuskin edes osaan vanhaa taivutusta, joka on varmaankin vähitellen häviämässä kielestä.) -93.106.90.33 10. toukokuuta 2015 kello 21.05 (EEST)
Ehkä tämä on sama kuin jotkut muutkin valinnaiset asiat, että yhdessä artikkelissa olisi hyvä käyttää yhtä tapaa. Ja itse asiassa hevosalan julkaisuista (kirjat, lehdet) voisi katsoa kumpaa käytetään nykyään (vaiko molempia). (ping Käyttäjä:Pitke) Jos hevosurheiluteksteissä nykyään käytetään joko vain toista tai molempia, niin niiden mukaan varmaan kannattaa mennä. Muussa kuin hevosurheiluyhteydessä, so. historiallisissa jutuissa, vanha muoto ainakin omasta mielestäni olisi nätempi. ("Kannusti oritta, liekit löi yli kultaisen kypärän", Eino Leino). --Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.25 (EEST)
En tiiä mihin toi vanha taivutusmuoto perustuu, onko siinä ollut aspiraatio yksikön nominatiivissa (ori', orih, oris? tjsp), mutta se vanha tuntuu sympaattisemmalta, vaikka se nykykielessä onin sitten ns. poikkeava taivutusmuoto (vrt. Kangasala). Mutta (ping Käyttäjä:Raid5), kuinka helevetin vanha sinä lienetkään kun minut (s. 1954) on jo opetettu kolulussa kirjoittamaan yhtäkkiä ja jopa tämän uudelleen riideltävän vaaan raaan jne ilman turhia heittomerkkejä, koska suomen kielessä on vain se yksi tunnettu sekaannusta mahdollisesti aiheuttava sana, löytyy jostain kielenhuollosta.. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.49 (EEST)
Aspiraatioonhan se perustuu samoin kuin vene--veneen--venettä. Molemmissa on jopa keskihenkosmuoto: orhi ja venhe/venho. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 12.21 (EEST)
Tosiaan onko johdonmukaisuus tärkeä arvo vai onko ymmärrettävyys tärkeämpi? Tavallaan voidaan hienostella käyttämällä muotoja "oriit ovat korskeita, oriiden luonne vaihtelee", mutta kun päästään vaikeisiin partitiivimuotoihin, ne eivät enää onnistukaan, vaan joudutaan sanomaan oria ja oreja (pro oritta tai oriita). Mikään ei vissiin estä sanomasta "vihreitten omenoiden", "vihreäin omenoiden" tai "vihreiden omenain" paitsi tyyliseikat. Tavallaan olisi kuitenkin hauskaa, mikäli siis halutaan brassailla vanhan taivutuskaavan hallinnalla, että sitä käytettäisiin kautta linjan. Artikkelissa hevonen näkyy yritetyn säilyttää nimenomaan vanhempi muoto ja siinä onkin melkein onnistuttu. Urjanhain idea kysyä hevosmiesten tietotoimistosta on hyvä. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 12.31 (EEST)
Ymmärrettävyys pitää olla lähtökohtana, muuten johdonmukaisuudella ei ole mitään merkitystä. Mutta jos jossakin tapauksessa molemmat taivutusmuodot ovat ymmärrettäviä, niin ei ole järkevää käyttää molempia samassa yhteydessä. --Raid5 (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 14.51 (EEST)
Kysyin hevosmiesten tietotoimistosta eli tässä tapauksessa Hevosurheilu-lehden hausta ja siellä "oritta" voitti osumin 127-42. --Joe K. (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 15.06 (EEST)
Tullaan tänne nyt nurkumaan että omissa muokkauksissai katson käyttäväni "oritta"-taivutussarjaa johdonmukaisesti ja se on ainoa, joka tuntuu itselle luontevalta kirjoittaessani. Epäjohdonmukaiset taivutukset lienevät tulleet siitä, että artikkeleita on muokannut useampi henkilö, eikä kukaan ole hoksannut tarkistaa koko artikkelin taivutuslaatuja lisättyään tai muokattuaan jossain kohdassa jotain. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 17.12 (EEST)

Muisti: keskusmuisti vai massamuisti, tallennustila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkoittaako matkapuhelimen mallineen parametri muisti keskusmuistia vai massamuistia? Mallineen ohje esimerkki ei sitä kertonut. Päättelin että se voisi tarkoittaa keskusmuistia, koska muuten merkittäisiin tallennustilaksi. Useissa ellei kaikissa Applen puhelimiin liittyvissä artikkeleissa parametrin arvot kuvaavat tallennustilaa, Nokian puhelimissa muisti on eritelty tarkemmin järjestelmän varaamaksi ja käyttäjän muistiksi. Englanninkielinen Wikipedia käyttää muistin lisäksi tallennustilaa (täällä samoin tietokoneen mallineessa), voisiko selvempi esitystapa sopia tänne? Joka tapauksessa mallineen ohjeeseen tai esimerkkiin pitäisi laittaa tarkennus, nykyisellään se aiheuttaa epätietoisuutta, sillä laitoin jo 5c-artikkeliin keskusmuistia tarkoittavan arvon. --Raid5 (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 18.28 (EEST) edit. Taisi tulla väärään osastoon. Voisiko joku siirtää tämän keskusteluun käytännöistä? --Raid5 (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 21.43 (EEST)

Metakeskustelua: Tämä lienee hyvä osasto, koska käytäntökahvihuoneessa ei ole tarkoitus puhua yksittäisten mallineiden parametreistä. When in doubt, sekalaisten asioiden kahvihuone is the place to see and to be seen. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.08 (EEST)
Ainakin Wikipedian ulkopuolella muisti kai tarkoittaa oletusarvoisesti keskusmuistia (sitä, joka tyhjenee laitteen sammuessa). --Geohakkeri (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 14.49 (EEST)
Sitten onkin korjattavaa jonkin verran. Pystyykö sellaisen muutoksen tekemään botilla? Tämä olisi syytä laittaa mallineen ohjeeseen, samoin olisi hyvä lisätä tallennustila parametriksi. Aloitin aikaisemmin keskustelun moottorien iskutilavuuden sekalaisesta merkitsemiskäytännöstä tietolaatikossa. Jos ohjeessa kerrottaisiin oleelliset asiat yksiselitteisesti, niin siihen voisi tarvittaessa vedota. --Raid5 (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 17.27 (EEST)
Sitä ollaan taidettu käyttää sujuvasti kertomaan kummankin määrää (ks. Nokia_N800). Ennen vanhaan puhelimien RAM-muistia ei edes kerrottu joten ainoa mustin määrä josta oli jotain tietoa oli tallennustilan määrä. --Zache (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 18.00 (EEST)
Jatketaan sitten näin tai noin. Kiitos vastauksista. --Raid5 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.28 (EEST)

Henkilönnimen muotoisten toiminimien aakkostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkostuuko P. O. Korhonen peehen vai koohon? Entä Fritz Hansen, äffään vai hoohon? Entä E. Ahlström? Tämän Kielikellon artikkelin 1980 mukaan sukunimen mukaan, paitsi esim. Werner Söderström weehen. Suomenkielisessä Wikipediassa näkyvät useimmat tällaiset henkilönnimen muotoiset firmanimet aakkostuvan ekan kirjaimen mukaan, koska aakkostusmallinetta ei ole käytetty. Miten jatketaan? –Kotivalo (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 14.03 (EEST)

Werner Söderström riippuu siitä, onko kyse yhtiöstä vai henkilöstä. Henkilöartikkelissa S, yritysartikkelissa W. Samoin meneteltävä Korhosen ja Hansenin kanssa. Ja Ahlströmin. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.58 (EEST)
Siis onko Wikipediassa joskus päätetty käytännöstä, että Ahti Ölkkönen Oy -tyyppiset yritysnimet aakkostetaan ensimmäisen kirjaimen eikä sukunimen mukaan? –Kotivalo (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 21.30 (EEST)
Tuoreen Kielitoimiston ohjepankin mukaan yrityksen varsinaisen nimen ensimmäisen nimenosan mukaan. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 21.54 (EEST)
Kiitos. –Kotivalo (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 22.24 (EEST)

Arkansasin ääntäminen ja taivutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloitin Arkansasin sivulla keskustelun nimen ääntämisestä. Ilmeisesti moni artikkeli täällä käyttää nimessään tai tekstissään oletusta että Arkansas äännettäisiin [arkansoo], vaikka ainoa löytämäni Kotus-ohje sanoo että [arkansas]. Koska tämä asia koskee monta artikkelia, ja tämän voi laajentaa koskemaan muitakin samankaltaisia tapauksia, avaan keskustelun täälläkin siitä, pitäisikö kaikki "Arkansas'n" -tyyppiset taivutusmuodot nyt korjata vai jättää ennalleen. Minua on vaivannut jo pitkään se, että artkkeleista löytyy vieraskieliset ääntämisohjet sanoille tai nimille, jotka suomen kielessä äännetään kuitenkin suomalaisittain, joten olen poistellut tai vaihdellut sellaisia kun sanakirjani sanovat muuta. --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 20.24 (EEST)

Tuo pelkkä kotuksen dokumentti ilman laajempaa yhteyttä ei oikeastaan kerro taivutuksesta mitään, ja myös se, mitä ääntämys "suomalaisittain" tuossa tarkoittaa (so. onko se suositus vai mikä, ja mitä noista tulisi käyttää tai mitä noista saa käyttää), jää tuon dokumentin perusteella epäselväksi. Muistelisin että kirjassa Kielitoimiston nimiopas olisi saattanut olla jotain tällaisten nimien taivutuksesta ja muutakin kirjallisuutta voi olla. Suosittelen että katsotaan ainakin ensin kirjallisuudesta.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.58 (EEST)
Kertoo se taivutuksesta tietysti sen, että heittomerkkiä ei käytetä taivutuksessa jos ääntäminen päättyy konsonanttiin. Ehkä keskustelu kannattaisi tästä eteenpäin keskittää tuonne Arkansasin sivulle, jossa se onkin jo jatkunut. Siellä on myös linkki sille Kotuksen sivulle josta tuohon dokumenttiin on linkki; sillä sivulla sanotaan "tavallinen suomalainen ääntöasu". --Savir (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 23.03 (EEST)
No se tietysti muuttaa asian, jos on muitakin asiaan vaikuttavia linkkejä. Ehkä tänne ei olisi kannattanut linkittää muuta kuin itse keskustelu eikä vain yhtä irrallista linkkiä, jos se mihin halutaan kommenttia, on ko. keskustelu eikä tuo yksi irrallinern linkki. Ja lisäksi tuolla keskustelusivulla linkitetyssä aiemmassa keskustelussa vuodelta 2010 on viittauksia myös kirjallisuuteen mutta ei näköjään Kielitoimiston nimioppaaseen vuodelta 2008. Eli jatketaan vain siellä. Tässä tapauksessa olisi riittänyt linkki keskustteluun, jos ei ole tarkoitus keskustella täällä niiden linkkien pohjalta, joita esitettiiin täällä.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 23.23 (EEST)
Itse olen Arkansasin ja Illinoisin kannalla, vaikka suosisutksissa todettaisiinkin, että kumpikin käy. Heittomerkillinen on kuitenkin "vaikeampi" ilmaisu. Tuon kirjoitus- ja ääntöasut -tiedoston perusteella en kuitenkaan uskaltaisi tehdä sääntöjä. Se on kuitenkin hieman ristiriidassa siihen linkittävän ohjeen kanssa. Ohjeen mukaan "Sitaattilainat kirjoitetaan ja äännetään vieraan kielen eli tässä englannin mukaan." Sitten kerrotaan on joitaikin poikkeuksia esim. Delaware, josta ei kuitenkaan ole merkitty tiedostoon minkäänlaista erityistä suomalaista ääntöasua. --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 07.53 (EEST)
Juuri luin hiljattain jotain kielenhuolto-opusta, jossa todettiin että näitä Amerikan osavaltioiden nimiä voidaan pitää niin tuttuina, että s-päätteistä ääntämystä pidetään sallittuna, joskin kumpikin kai sallitaan. Samaan kastiin menee myös ainakin Illinois. Pahaksi onneksi en nyt kuollaksenikaan muista, mistä tarkkaan ottaen tämän ohjeistuksen luin... --Louhikärmes (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 00.44 (EEST)
Kotuksen sivuilta olen lukenut saman kannan, ja se on mielestäni parempi auktoriteetti kuin mikään äänestys Wikipediasa. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 15.34 (EEST)
Lainaan itseäni vahasta kesksutelusta: "Ei tarvetta yhtenäistämiselle. Kummatkin muodot, Arkansas'n ja Arkansasin ovat oikein ja kummatkin muodot sallitaan myös otsikkotasolla. Eli asia on nykyisellään kunnossa." Gopase+f (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 18.56 (EEST)

Laskujokiuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos on epäselvyyttä vesialtaasta pois johtavan vesivirran luonteesta eikä nykyihminen enää käsitä, oliko nykyään hävinnyt vesireitti aikanaan laskuoja, "laskupuro" vai laskujoki, pitäisi varmaankin mahdollisimman neutraalia termiä. Mikä sellainen olisi? Mielestäni laskujoki ei suorastaan sentään väitä, että kyseessä on suuri virtaama, kun taas laskuoja ottaa tarpeettomasti kantaa noron kokoon. Toisaalta lasku-uoma olisi mielestäni liian teknistä sanastoa, jonka käyttämistä pitäisi tarpeettomasti välttää. Onko laskujoki siis paras? --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 13.25 (EEST)

Joelle, ja jokea pienemmälle uomalle (ehkä puro?) taitaa olla joitain virallisiakin määritelmiä, joita voi löytyä säädöksistä tai googlaamalla. En kuitenkaan nyt suoraan muista, löytyykö yhtä yksiselitteistä virallista määritelmää, vai onko mahdollisesti useita esim. eri asiayhteyksissä? (ping Käyttäjä:Makele-90, joka muistaakseni oli tähän jotenkin perehtynyt) Ja edelleen, jos virallinen määritelmä on jossain, niin seuraava kysymys on, onko mille tahansa järven lasku-uomalle löydettävissä tieto siitä, täyttääkö kyseinen lasku-uoma esim. joen tai puron määritelmän vai ei? Mutta jos on kysymys hävinneestä historiallisesta kohteesta, niin nykyisiä virallisia määritelmiä, jotka myös ovat voineet muuttua, voi olla hankala soveltaa. Ja muutoinkin, myös nykyajasta puhuttaessa toinen lähestymistapa olisi luonteva yleiskieli. Eli mitä voi luontevasti kutsua milläkin nimellä. Ja edelleen, jos ei tiedetä, miltä joku nykyään ehkä hävinnyt tai muuttunut uoma on näyttänyt, tai jos jostain nykyisestäkin uomasta on käytössä vain karttakuva, josta ei voi varmasti tietää, miltä kohde maastossa näyttää, niin tulisi pyrkiä valitsemaan joko yleiskielen tai tekninen ilmaisu, joka mielellään ei olisi väärin, vaikka tieto onkin epävarma tai puutteellinen.
Eli jos vedetään yhteen, niin jos uoma on suurehko, niin sitä voi huoletta kai sanoa joeksi. Jos se on pienehkö, niin kyseessä voi olla joko luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen uoma tai toisaalta kaivettu oja. Näistä ensinmainittu on yleiskielessä puro, jälkimmäinen oja. Mutta jos ei tiedetä, onko uoma luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vaiko kaivettu kaivanto, niin on ehkä varminta puhua uomasta, mutta tämä on ehkä enemmän harvinainen tapaus. Eli tilanteesta riippuen joka nimitykselle voisi olla paikkansa. Ja lisäksi, jos on kohteita, joita on käsitelty lähteissä, voidaan käyttää terminologiaa siten kuin lähde on sitä käyttänyt. Ja jos ollaan historiallisissa ajoissa, niin säilyneet asiakirjamaininnat voivat olla hyvin todistusvoimaisia.
Tuollahan kun maastossa liikkuu, niin se sama suora sininen viiva voi olla yhtä hyvin palmikoiva, välillä maan alle häipyvä tai luhtaiseksi muuttuva puro, 5 m korkean soraharjanteen läpi kaivettu kuivillaan oleva kaivanto, tai tavallinen metsäoja.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 20.28 (EEST)

Käännös- RC eli (Release Candidate)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäin pohtimaan, mikä on tarkka käännös Release Candidate sanalle. Onko testiversio, vai jokin muu. Kyse on siis ohjelma ennen varsinaista julkaisua. Jukka Wallin (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 19.46 (EEST)

Sanatarkkaa käännöstä julkaisukandidaatti tai julkaisuehdokas on jonkun verran käytetty. --PtG (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)
Julkaisuehdokas tuntuu enemmän suomenkiekiseltä,kuin julkaisukandidaatti, vai mitä mieltä arvon Wikipedistit ovat? Jukka Wallin (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 23.16 (EEST)
Julkaisuehdotus. --Pitke (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 00.42 (EEST)
Aina vain paranee ;) Jukka Wallin (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 09.46 (EEST)
Vaikka Google ei kerrokaan kaikkea, niin julkaisuehdotus vaikuttaisi olevan enemmän käytetty esimerkiksi kirjojen käsikirjoituksen kohdalla. Julkaisuehdokas taas olisi nimenomaan ohjelmistoalan sanastoa. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 10.05 (EEST)