Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Sekalaista
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg

Sisällysluettelo

Uutta suojaustasoa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyselen, onko meidän keskisuuressa wikissä tarvetta uudelle suojaustasolle, joka olisi nykyisten välissä? Englanninkielisessä Wikipediassa on käytössä "template protection", joka on tarkoitettu vain mallineille, joita voivat suojauksen aikana muokata vain käyttäjäryhmät "mallinemuokkaajat (template editors)" ja ylläpitäjät. Meillä ei tarvitsisi perustaa yhtään uutta käyttäjäryhmää, kun kerran täällä on jo olemassa riittävästi luotettavien käyttäjien ryhmiä (automaattiseulotut ja seulojat). Suojausta voisi käyttää silloin, kun vandalismia tulee paljon käyttäjätunnuksilta, ja suojaus voisi olla asetettavissa kaikissa nimiavaruuksissa eikä ainoastaan mallineissa. On totta, että osittaissuojaus toimii useimmiten tarpeeksi hyvin, mutta ajattelin pohtia tällaista. En tiedä, saako tällaista käyttöön edes pyytämällä, mutta lähinnä kartoitan suojauksen tarvetta ennen kuin mitään ruvetaan tekemään. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EET)

Eli korkean käyttöasteen mallineille, joita värkkäämällä voisi saada aikaan tuhoja hyvin suurella osalla sivuja kerralla? Eikö noita voisi suojata tavanomaisin keinoin? --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.49 (EET)
Kyllä voi, ja on suojattukin. Täysin suojattu on noin 2–3 mallinetta kerrallaan ja osittain suojattu noin 500 mallinetta pysyvästi. Suojausta voisi käyttää muokkaussodassa/vandalismissa myös artikkeleissa täyden suojauksen sijasta. Tarve voi olla pieni, hyvin pieni tai olematon, mutta tässä tosiaan kartoitetaan, onko edes olemassa tarvetta. Jos ei ole, niin sitten tsojoing tälle keskustelulle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.55 (EET)
Itse asiassa tämän ehdotuksen voikin unohtaa. Kokeilen huvikseni, saanko leikittyä väärinkäyttösuodattimella tällaista suojausta. Laitan esimerkkiartikkeliin väkä-suojauksen ja kokeillaan, mitä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.57 (EET)
Minusta uusi suojaustaso tarvitaan täysin suojatun (=vain ylläpitäjät voivat muokata) ja osittain suojatun (=vain käyttäjätunnuksella voi muokata) välille, sillä nyt vandaalit voivat saada tarpeeksi kauan käyttäjätunnuksilla vandalisoimalla sivun sellaiseen tilaan, että se suojataan kaikilta muokkaajilta poislukien ylläpitäjät. Heidät siis tavallaan "palkitaan" siitä, että he ovat saaneet tahtonsa läpi ja lähes koko yhteisöltä muokkaaminen on estetty. Tähän väliin tarvittaisiin taso, joka olisi esim. vain luotettujen käyttäjien muokattavissa tms. joka antaisi esim. seulojille ja ylläpitäjille oikeuden muokata sivua, mutta ei milletahansa käyttäjätunnukselle. Esimerkiksi sivulle Sinituote olisi paikallaan juuri tällainen suojaus.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)
No päätin itse, että tuollaiselle tasolle ei ole ollut täällä hirveästi tarvetta, mutta sellaisen voi rakentaa ihan veistossa eikä sitä tarvitse ostaa kaupasta (entinen bugzilla, nykyinen fabulaattori). Kyseessä on väärinkäyttösuodatin nro 101, joka estää siinä lueteltujen yksittäisten sivujen muokkaamisen muilta kuin automaattiseulotuilta käyttäjiltä. Suodatin on teknisesti ymmärtääkseni helppo ja helppo ymmärtää, ja jos on tarvetta, siihen voi lisätä sivuja ja siitä voi poistaa sivuja tarpeen mukaan. Pitäisi rakentaa vielä erityinen malline, joka kertoo muokkaajille, mistä siinä on kysymys sekä väkä-varoitus samasta asiasta, kun käyttäjät tarttuvat suodattimeen. Joku saivartelija voisi tietysti aloittaa tästä käytäntökeskustelunkin, mutta jääköön toistaiseksi, kun tämä on nyt vain yhdessä artikkelissa lähinnä koekäytössä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EET)
Kiitos, että teit tuon. Minusta tuo voisi tulla laajempaankin käyttöön yhdeksi työkaluksi vandaalien estämiseen.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.55 (EET)
Itse asiassa olisi paljon sujuvampaa ja muutenkin kivempaa, että tuollainen olisi ihan oma ylläpitäjien valittavissa oleva suojaustaso eikä mikään väkä-viritys SILLOIN JOS tuota halutaan laajempaan käyttöön. Käyttöönotosta pitäisi puhua käytäntö-kahvihuoneessa erikseen ja lisäksi uuden suojaustason virittämisestä päättää valitettavasti lopulta joku teknikko, jolla on valta olla toteuttamatta yhteisön pyyntöjä. Toisaalta jos tarve on hyvin satunnainen ja väkä-suodattimen toiminta hyväksytään käytäntökahvilassa, sen käyttö ei ole kovin monimutkaista ja siihen voi kouluttaa ylläpitäjiä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.03 (EET)
Yhdyn Poksiin. Suojaustason tulisi olla ensisijainen työkalu artikkelisuojauksiin. Väkästä voidaan käyttää kunnes suodatin on saatu. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Kirjaan muistiin, että tällä hetkellä autoreview-käyttöoikeus on 1 362 tunnuksella, ja vain he saavat nyt muokata artikkelia Sinituote. Vertailuna: osittainen suojaus päästää läpi yli 250 000 tunnusta ja täysi suojaus vain 42 tunnusta, joten voi tuossa kenties olla tiettyä tarvetta välissä olevalle suojaustasolle. Lähinnä idea on, että tällä korvataan nimenomaisesti täysi sysop-suojaus, tämä ei ole mikään osittaisen suojauksen plus-versio, jota voi lätkiä sinne tänne. On tärkeää säilyttää vapaa muokattavuus mahdollisimman pitkälle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.29 (EET)
Muokkaajat, jotka tarttuvat suodattimeen, näkevät tallenna-napin painamisen jälkeen viestin, jonka voi nähdä sivulla Abusefilter-warning-autoreviewprotection. Lisäksi asiasta kerrotaan myös artikkelisivulla suojausmallineella, jonka voi nähdä tästä ikilinkistä. Tiedottaminen on siis hoidettu mielestäni tyydyttävästi muokkaajille, joita on myös opastettu keskustelusivulle tai väärinkäyttösuodattimen virheiden raportointisivulle. Lisäksi heillä on aina myös käytössä kahvihuoneissa pillastuminen kuten muillakin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.25 (EET) Lisäys: Suojauksen etuna on myös se, että suomenkielisessä Wikipediassa on kohtuullisen yksinkertaista päästä automaattiseulotuksi. Se käy nopeimmillaan alle viikossa. En-wikin template editor -tasolle on kovat vaatimukset (guidelines) eikä siellä mallinemuokkaajaksi pääse oikeastaan kuin ylivuotinen wikitonttu, joka on suorittanut paikallisen tulityökortin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.34 (EET)
Kirjaan tähän väliin, että väärinkäyttösuodattimen suojaus on poistettu käytöstä 12.4.2015, joten se oli artikkelissa aikavälillä 28.3.–11.4.2015. Tänä aikana artikkelia ei yritetty muokata lainkaan niin, että suodatin olisi estänyt muokkauksen lukuun ottamatta neljää testausmuokkausta, joilla vain kokeiltiin suodattimen teknistä toimintaa. Artikkelissa ei enää ole minkäänlaista suojausta. --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 01.29 (EEST)
Normikäyttäjätasoa luotetummat ryhmät lienevät: äänioikeutetut, autoreview (ohittavat seulontamerkinnän muokkauksissaan?), seulojat, palauttajat, ja ylläpitäjät. Puuttuuko vielä? Puolestani äänikoikeutettuja ei tarvitsisi ottaa välitason suojaukseen. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Äänioikeus ei ole käyttöoikeus (user right) eikä muodosta käyttäjäryhmää (user group), joten sen avulla ei voi erotella ihmisiä vuohiin ja susiin missään teknisessä vekottimessa, koska olemattomaan ryhmään ei voi kuulua. Ehkäpä ryhmien erot selvenevät mielipidekirjoituksestani Käyttäjäryhmien luottamustasot, jossa on värikkäitä taulukoitani siitä, miten eri ryhmät sijoittuvat luottamushierarkiassa. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 12.17 (EET)
Laitan tähän vielä värikkään taulukon olemassaolevista suojaustasoista, ja siinä on myös tämä koekäytössä oleva juttu. Tuollainen "tason 2 suojaus" olisi siis uusi "Salli muokkaus vain luotettaville käyttäjätunnuksille" -suojaustaso, josta tässä keskustelussa nyt puhutaan. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
Erilaisten suojausmenetelmien vertailutaulukko suhteessa myös seulonnan arviontitarpeeseen. Tässä taulukossa ei näy vakautuksen vaikutuksia.
Ei suojausta eikä vakautusta
Sivujen perustila (taso 0)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Arvioidut sivut
(Ei suojausta; ei vakautusta)
Voivat muokata kaikkia sivuja. Muutokset ovat heti näkyvissä kaikille. Sivun uusin versio näytetään ensin.
Omat muokkaukset jäävät odottamaan seulojien tekemää arviointia, mutta ne näkyvät heti. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi, ja
ne näkyvät heti sivulla, mikäli muokkausta edeltävä versio on arvioitu.
Osittainen suojaus
(tasolle 1)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Arvioitujen sivujen osittainen suojaus Eivät voi muokata sivua. Voivat muokata. Voivat muokata.
Omat muokkaukset odottavat arviointia. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Väärinkäyttösuodattimella suojaaminen
(tasolle 2)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Sivujen suojaaminen kokeeksi väärinkäyttösuodattimella nro 101. Eivät voi muokata tasolle 2 suojattua sivua. Voivat muokata väärinkäyttösuodattimella nro 101 suojattua sivua.
Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Sivuun asetetaan täysi suojaus
(tasolle 4)
Rekisteröitymättömät Autom. hyväksytyt Automaattiseulotut Seulojat Ylläpitäjät
Täysi suojaus (vain ylläpitäjät) Eivät voi muokata täysin suojattua sivua. Voivat muokata;
automaattisesti katsottu.
--Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
En-wikin suojaustason "template editor" perusteet alkavat sanoilla "This is a protection level that replaces full protection...". Näinikään tämä minun pohtimani suojaustason raison d'etre olisi ainoastaan korvata täysi suojaus. Koskapa täällä on niin harvat sivut suojattu niin, että vain ylläpitäjät saavat niitä muokata, uuden suojaustason pyytäminen käyttöjärjestelmätasolla ei ole mielekästä. Sen sijaan tuo itse tehty väärinkäyttösuodattimen suojaus voi tulla kyseeseen yksittäistapauksissa, joista artikkeli Sinituote on hyvä esimerkki. Keskustelu voikin kääntyä siihen suuntaan, voiko tuollaista väärinkäyttösuodatinta käyttää. Jos ei tule suurempaa vastustusta, mielestäni sen käyttäminen voi olla perusteltua, kunhan asiasta muistetaan tiedottaa muokkaajille selkeästi mallineella. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 00.49 (EEST)
Sinänsä idea on ihan hyvä. Erityisen hyvä on, että maininta "vain luotettaville käyttäjätunnuksille" on sitaateissa. Sille pitäisi keksiä kunnon nimi, ettei meitä taas aleta syyttämään salaliitoista. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.18 (EEST)
Olen pohtinut asiaa ja lukenut vähän en-wikin suojaustason historiaa. Mielestäni tämä oma ideani alkaa olla koko ajan huonompi. Tuo suojaus todellisuudessa tarkoittaa nimenomaan sitä, että ainoastaan ylläpitäjien valitsemat luotettavat tunnukset voisivat muokata "tasolle 2 suojattua" sivua. Tunnus ei kykenisi muokkaamaan omilla ansioillaan vaan sen täytyisi ensin saada "armollinen elinkeinolupa ylläpitäjistöltä". Kun tuo uusi suojaustaso olisi tarkoitettu ainoastaan täyden suojaamisen vaihtoehdoksi eikä suinkaan osittaisen suojauksen luksusversioksi, täytyisi tilastoista katsoa, kuinka monta sivua täällä on suojattu täysin, ja myös tutkia, onko olemassa sivuja, joissa osittainen suojaus on liian heikko ja joissa täysi suojaus on aivan liian vahva. Jos tarve on satunnainen, uutta suojaustasoa ei kannata pyytää. Siinä on aina vaarana se, että sitä ruvetaankin käyttämään liian laajasti. Nyt osittain suojattuja artikkeleja on noin 15–20 samanaikaisesti ja täysin suojattuja on silloin tällöin yksi kerrallaan. Meillähän on lisäksi olemassa vakautus, jolla voidaan hieman estää muutosten näkymistä tavallisille lukijoille, ja sekin suojausmuoto saattaa mahdollisesti olla alikäytössä. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.28 (EEST)

Tullut käyttöön saksankieliseen Wikipediaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska tämä keskustelu ei ole ehtinyt vielä mennä arkistoon, kirjaan tähän tiedoksi, että saksankielinen Wikipedia sai käyttöönsä uuden suojaustason "salli vain seulojille" 9. huhtikuuta 2015 alkaen. Linkit koodimaailmaan ovat Phab:T94368 and Gerrit:202380. Ohessa myös taulukko, joka kuvaa saksa-wikin suojaustasoa verrattuna tuohon ylempään taulukkoon. Saksa-wikissä kaikki artikkelisivut ovat vakautettuja kun taas meillä vain muutama. Vakautus määrittää, miten muokkaukset näkyvät kirjautumattomille lukijoille. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 18.13 (EEST)
Saksankielisen Wikipedian uusi suojaustasojen valikoima havainnollistettuna
Sivut on vakautettu mutta ei suojattu
(perustaso saksa-wikissä)
Rekisteröitymätön Autom. hyväksytty Automaattiseulottu Seuloja Ylläpitäjä
Vakautetut arvioidut sivut
(Ei suojausta; vakautettu)
Voi muokata kaikkia sivuja. Sivun vakaa versio näytetään ensin.
Omat muokkaukset jäävät odottamaan seulojien tekemää arviointia ennen kuin ne näkyvät. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi, ja
ne näkyvät heti sivulla, mikäli muokkausta edeltävä versio on arvioitu.
Sivu osittain suojattu
(tasolle 1)
Rekisteröitymätön Autom. hyväksytty Automaattiseulottu Seuloja Ylläpitäjä
Vakautettujen sivujen osittainen suojaus
geschützt (nur angemeldete ... Benutzer)
Ei voi muokata sivua. Voi muokata osittain suojattua ja vakautettua sivua.
Omat muokkaukset odottavat arviointia. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Suojattu muilta kuin seulojilta
(tasolle 3)
Nicht angemeldeter Benutzer (Automatisch) bestätigter Benutzer Passiver Sichter Sichter Administrator
Vain seulojat
geschützt (nur Sichter)
Ei voi muokata tälle tasolle suojattua sivua. Voi muokata tälle tasolle suojattua sivua.
Omat muokkaukset automaattisesti katsottuja.
Suojattu muilta kuin ylläpitäjiltä
(tasolle 4)
Rekisteröitymätön Autom. hyväksytty Automaattiseulottu Seuloja Ylläpitäjä
Vain ylläpitäjät
geschützt (nur Administratoren)
Ei voi muokata täysin suojattua sivua. Voi muokata;
automaattisesti katsottu.
Suojattu kaikilta projektin käyttäjiltä
(tasolle Wikimedian henkilökunta)
Rekisteröitymätön Autom. hyväksytty Automaattiseulottu Seuloja Ylläpitäjä
Super-suojaus
Superschutz
Kukaan Wikipedian sisällä ei voi muokata super-suojattua sivua.

Luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista on käyty muokkaussotaa siitä, tulisiko henkilöiden homoseksuaalisuudesta mainita, jos asialle löytyy lähde. Nykyään artikkelissa mainitaan lähinnä siitä, jos henkilö on biseksuaali, joka luo oletuksen muiden henkilöiden olevan homoseksuaaleja. Henkilöiden lisäämiseen listalle on käytetty kuitenkin useissa tapauksissa lähteenä ainoastaan mainintaa henkilön suhteesta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Keskustelussa ei ole päästy konsensukseen aiheesta, joten toivoisin ihmisiltä mielipiteitä, jotta konsensus löydetään ja turha muokkaussotiminen voidaan lopettaa. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 14.26 (EEST)

Huomautuksia sarakkeen-täyttö ja käyttö on mielestäni sattumanvaraista. En tiedä, mikä on sen alkuperäinen tarkoitus ollut, mutta näyttää äkkiseltään, että siihen on merkitty jos on bi tai queer tai "epäselvä". Luettelon tarkoitus ei välttämättä kärsisi, jos koko sarake olisi pois tai sitten sen sisältö pitäisi määritellä (uudelleen) ja mahdollisesti täyttää jokaisen henkilön kohdalle jotain huomautettavaa. Nyt jos sarakkeeseen laittaa homo- tai biseksuaali, niin mikä huomautus se on kun vertaa luettelon otsikkoon?--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.31 (EEST)
Se on tarkennos. Ehkä sarakkeen nimi on tältä osin harhaan johtava. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 16.45 (EEST)
Voihan siinä olla jotain muitakin huomautuksia. (En ota nyt kantaa siihen, tulisiko koko saraketta olla vai ei.) Monissa tapauksissa myös tieto on puutteellista tai epävarmaa.--Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.53 (EEST)
Artikkelin keskustelussa ja myös määritelmässä näyttää aiemmin esitetyn, että jos lähde kertoo vain henkilöiden suhteista mutta ei anna statementtia mitä määrittelyä tulisi käyttää, niin sarakkeen arvo tyhjä olisi tätä varten. Jos (luotettava) lähde käyttää määrittelyä, niin määrittelyä voisi käyttää. Muuhan olisi omaa tutkimusta (so. jos kerrotaan henkilöllä on suhde sukupouolta X olevaan henkilöön, niin tämä ei vielä sisällä määrittelyä mikä seksuaali hän on, koska useampi kuin yksi suuntautuminen mahdollistaa suhteen ko. sukupuolta olevaan henkilöön). Toisaalta ne, jotka ovat olleet tätä mieltä, ovat sanoneet, että toinen mahdollisuus olisi jättää koko lisähuomautus pois. Ja joskushan lähteetkään eivät ole varmoja, ks. esim. lähdettä kohdassa Hjalmar Linder, ja joskus eri lähteissä voi olla eri arvioita (vrt. Adolf Hitlerin seksuaalisuus). En-wikin luettelon määritelmä on samantapainen, mutta ehkä vähän selkeämmin ilmaistu. --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EEST)
Historiallisten henkilöiden kohdalla lähteiden luotettavuuden kriteerit ovat ilmeisesti löyhemmät. Voidaan toki pohtia pitäisikö esimerkiksi henkilöä, joka on kertonut olleensa nuoruudessaan suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, lisätä listalle lainkaan, koska nuoruuden kokeilut eivät aina määritä henkilön seksuaalisuutta vanhemmalla iällä. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 17.20 (EEST)
Mites noi antiikin kreikan henkilöt? Siellähän oli ihan kulttuuriin kuuluvaa vähän homostella. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)
Kulttuurinormien mukaan eläminen ei ole yhtään millään lailla listattavan arvoista. Tosin silloinkin oletettiin, että junnut vartuttuaan siirtyvät antopuolelle: kaipa olisi mahdollista, että löytyisi aikalaislähteitä, jossa purnattaisiin jonkun merkkihahmon turmiollisesta ja häpeällisestä elämäntyylistä kun ei tosimiehen tavoin lykikään vaan mieluummin tulee lykityksi eikä edes viitsi pitää sitä visusti salassa. --Pitke (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 08.10 (EEST)
Joo, minusta koko listaa ei tarvittaisi, mutta siitä lienee äänestetty. Pointtisi on hyvä, mutta tarkoittaisikohan se jonkin sen tyylisen artikkelin luomista kuin Luettelo tunnetuista henkilöistä, jotka on kriminalisoitu seksuaalisen suuntautumisensa takia tjsp? --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 09.39 (EEST)
Siitä on äänestetty, joten siihen ei ole tarvetta enää palata. --Elena (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)
Niin no enemmistö kannatti poistoa viimeksi, ja kyllä tähänkin voidaan palata (äänestää uudelleen) jos yhteisö sellaisen tarpeelliseksi näkee. Nythän luettelo on ns. välitilassa, jossa artikkelia ei poisteta, mutta koska muotoilusta ja tiedonjäsentelystä päätetään viime kädessä enemmistöllä, on ihan mahdollista (ja normaalia) että luetteloa typistetään ja tiivistetään. (Viimekädessähän muotoiluksi voi tulla tyhjä artikkeli, joka kuitenkin säilytetään poistoäänestyksellä.) Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.44 (EEST)
Tuosta tulikin mieleeni, että ilmeisesti olen vain nähnyt unta että olen tehnyt artikkelin Luettelo Islannin suurpedoista, kun ei löydy poistolokista. --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 14.11 (EEST)
Pelkkä nimiluettelo riittää (kaikki turha pois artikkelista). Lisäksi kaikki arvailut pois, eli vain selkeästi lähteistettyjä tietoja artikkeliin. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)
Minä olen muinoin yhdistänyt tämän luettelon kahdesta erillisestä luettelosta (Luettelo tunnetuista homoseksuaaleista ja Luettelo tunnetuista biseksuaaleista). Huomautuksia-sarakkeeseen on ollut tarkoitus merkitä, mikäli on tiedossa, että henkilö on nimenomaan biseksuaali tai homoseksuaali. Minulle sopii myös, että sarake poistetaan kokonaan tai sen nimeksi muutetaan Tarkennuksia. (Toisaalta esim. Mannerheimin tyttärien kohdalla huomautus lienee paikallaan.) --Elena (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)
No minua hieman hämmentää se että jos tarkentava tieto on lähteellinen, miksi juuri se pitäisi poistaa artikkelista. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.11 (EEST)
Olen taivupuvainen olemaan samaa mieltä kuin Urjanhai, eli sarakkeen nimi olisi tarkennos ja jos mitään eksaktia lausuntoa suuntauksesta ei ole, niin sarake jäisi tyhjäksi. Sarakkeen sisältö pitäisi määritellä selkeästi, että kaikilla muokkaajilla on käsitys siitä, mitä siihen on tarkoitus laittaa (en sitten kylläkään osaa päättää mihin kohtaan ääneni laittaisin). --Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 21.47 (EEST)
Ajatus kai on, että suuntaukselle tarvitaan lähde, jossa sanotaan henkilön suuntaus selkeästi. Mielestäni edes henkilöä, joka on eri aikoina kertonut olevansa suhteessa sekä vastakkaista että samaa sukupuolta olevan kanssa, ei voida automaattisesti määritellä biseksuaaliksi, koska suhteet voivat olla kokeilua ja oman identiteetin etsimistä. --188.67.244.14 10. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST)

Mielipidetiedustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloitan nyt suuntaa antavan mielipideäänestyksen, jotta nähdään hieman tilastollista jakaumaa mielipiteistä. Saa toki lisätä muita vaihtoehtoja, jos näistä ei löydy mieleistä. Koko artikkelin säilyttämisestä voi äänestää erikseen, eli oletuksena tälle äänestykselle on, että artikkeli säilytetään. Sarakkeen nimen vaihtamista voidaan pohtia myös myöhemmin, mikäli se päätetään säilyttää. Muu huomautus tarkoittaa siis käytännössä esimerkiksi A. Mannerheimin kohdalla olevaa epävarmuutta seksuaalisesta suuntauksesta. "Kaikkien kohdalle tarkennos" tarkoittaisi sitä, että jokaisen listan henkilön kohdalle laitettaisiin joku lyhyt referaatti siitä, kuinka hänen seksuaalisuutensa on tuotu esiin, esimerkiksi "seurustellut naisen kanssa". --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 13.30 (EEST)

Onko tämä ns. hyväksymisäänestys eli voiko laittaa useampaan? --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 14.05 (EEST)
Mitä hyväksymisäänestys tarkoittaa? Puolestani voi kyllä laittaa myös useampaan vaihtoehtoon. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 14.11 (EEST)
Se on oma just keksimäni sana, verrattavissa hyväksymisvaaliin, joka on käytössä mm. välityslautakunnan vaalissa. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.10 (EEST)
Jos tässä äänestyksessä on lähtökohtana, että artikkeli säilyy, niin miksi yksi vaihtoehto on ”koko artikkelin voi poistaa”? Minusta olisi parempi käsitellä nämä kaksi asiaa erikseen. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
Nähdäkseni artikkelin hyödyllisyyttä voi samalla tiedustella tällaisessa kahvihuoneessa olevassa, avoimessa mielipidetiedustelussa. Pitää kuitenkin muistaa, että esim. poistoäänestyksessä luettelon poistoa on pitänyt järkevänä yli puolet äänestäjistä. Jos mielipidetiedustelu olisi esim. luettelon keskustelusivulla, ei ko vaihtoehdossa välttämättä olisi mitään järkeä. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EEST)
Ole hyvä ja aloita keskustelu artikkelin hyödyllisyydestä. Se ei kuitenkaan liity tämän kyselyn aiheeseen, joten poistin lisäämäsi sarakkeen. Käydään keskustelut artikkelien kehittämisestä ja niiden poistamisesta erikseen. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Koska koko artikkelin poistolle näyttäisi olevan tahtoa, aloitin siitä poistoäänestyksen. Tämän äänestyksen tarkoitus on kehittää nykyistä artikkelia, jos se päätetään säästää. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 15.46 (EEST) Kommentissa ollut poistoäänestyslinkki muutettu. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Artikkeli säilytetään äänestyksen tuloksen mukaan, eli jos joku tahtoo vielä ilmaista mielipiteensä huomautuksia-sarakkeen sisällöstä, se olisi hyvä ilmaista nyt, niin pääsemme jonkinlaiseen ratkaisuun. --87.95.2.43 8. huhtikuuta 2015 kello 14.24 (EEST)
Tarvitaanko noita elinvuosia ja ammattinimekkeitä? Mikä näiden sarakkeiden tarkoitus on? Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 15.51 (EEST)
Ne antavat hieman kontekstia siitä missä ajassa henkilö vaikuttaa tai on vaikuttanut ja mistä henkilö tunnetaan (kaikkien ei voida olettaa tuntevan tunnettuja henkilöitä). Vertaa esim. täällä esitettyyn ajatukseen siitä, että lista auttaa myös näkemään homo- ja biseksuaalien kirjon. --188.67.244.14 10. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST) Kommentissa ollut poistoäänestyslinkki muutettu. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Biseksuaalisuus, queer tai muu huomautus mainitaan, homoseksuaalisuutta ei (nykyinen de facto käytäntö)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homoseksuaalisuus, biseksuaalisuus, queer tai muu huomautus mainitaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
  2. Mikäli on lähde. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.11 (EEST)
  3. Kunhan on luotettava lähde. --Maria Virtanen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 14.22 (EEST)
  4. --Thi (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)
  5. Nähdäkseni tämä olisi loogista. --Veli Hämyisä (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 20.52 (EEST)

Vain muu huomautus mainitaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)

Kaikkien henkilöiden kohdalle laitetaan joku tarkennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kyllä pitää tarkasti raportoida tämmöiset poikkeavuudet. –Kotivalo (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.09 (EEST)
  2. --Otrfan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.24 (EEST)
  3. Tämä luettelo käsittelee triviatietoa ja täyttää lähinnä tiedonhakijan tarvetta tällaisen triviatiedon saamiseen. Parhaiten palvelemme tiedonetsijää, kun seksuaalisen suuntautumisen laadusta ja luonteesta tehdyt luonnehdinnat tuodaan tähän luetteloon mahdollisimman tarkasti käytetystä sekundäärilähteestä. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Koko sarake poistetaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
  2. keskustelun mukaisesti. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 15.50 (EEST)
  3. Aktiivisuutta tiedusteluun. --Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 05.07 (EEST)
  4. --Thi (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 14.44 (EEST)

Erillinen mielipidetiedustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko artikkelin voi poistaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Artikkelihan on suurin piirtein yhtä hyödyllinen kuin Luettelo tunnetuista tupakan suurkuluttajista. --Geohakkeri (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 15.06 (EEST)
  2. Kotivalo (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 16.28 (EEST)
  3. tämä vastaa parhaiten omaa näkemystäni. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 17.44 (EEST)
  4. Kannatan vapautta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 22.06 (EEST)
  5. --Esamatti1 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 08.53 (EEST)
  6. Tällainen luettelo ei vaikuta tarpeelliselta. --Savir (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 08.58 (EEST)
  7. Ensisijaisesti näin, muta tuolla on jo menossa oikea poistoäänestyskin. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.12 (EEST)
  8. Osbournehutch (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.14 (EEST)
  9. Varmuuden vuoksi tännekin, perusteluni vars. äänestyksessä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. huhtikuuta 2015 kello 10.21 (EEST)
  10. Kun Suomi liitetään Venäjään, ovat listan kirjoittajat osasyyllisiä kidutukseen. --Sofie de Oksat pois (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 14.06 (EEST)

Artikkelin poistot käsitellään poistokäytännön mukaisesti, eikä tämä ollut sen mukainen äänestys. Artikkelista käytiin poistoäänestys, jonka tuloksena artikkeli säilytettiin. Kiitos kaikille osallistumisesta.--Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 04.54 (EEST)

Tarvitaanko erilaisia täsmennyssivumallineita?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teen täsmennyssivuja sukunimille ja täydennän niitä. Sellainen malline on kuin Malline:Täsmennyssivu/sukunimi. Onko siis käyttäjien mielestä tarpeen tehdä erilaisia täsmennyssivumallineita eri aihepiireille? On olemassa Luokka:Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan, johon sukunimi-täsmennyssivut luokitellaan. Joitakin artikkeleihin liittyviä mallineita on päinvastoin karsittu, ainakin Tynkä-mallineita. Itse pidän tarpeettomana kahden suurin piirtein samaa asiaa ajavan apukeinon ylläpitämistä. --PekkkaN (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 18.55 (EEST)

No siis yksi syy erilliselle mallineelle on mallineiden tekstien eroavaisuudet: "Tällä täsmennyssivulla luetellaan henkilöitä, joilla on sama sukunimi." vs. "Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen sanan eri merkitykset." Lisäksi tuo malline luokittelee automaattisesti mallinetta käyttävät sivut tuohon "Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan" -luokkaan. 84.249.84.11 18. huhtikuuta 2015 kello 19.30 (EEST)
Ei kyse ole automaattisesta luokittelusta, vaan siitä että tarvitaanko artikkelissa kahta tällaista lukijalle näkyvää luokittelujärjestelmää samasta asiasta. Kysymykseni ei koske nyt tätä yhtä mallinetta vaan yleisesti tarvitaanko erilaisia täsmennyssivumallineita. Jos katsotaan että tarvitaan, niin millä perusteella? Jos sen kannalla ollaan, niin niitä voi sitten luoda aina tarpeelliseksi katsomistaan aiheista. --PekkkaN (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.45 (EEST)
Ei tarvita, turhaa piperrystä. Luokka riittää. --85.76.50.142 18. huhtikuuta 2015 kello 20.11 (EEST)
Ei. Sukunimiluettelot/Sukunimi-artikkelit eivät ole oikeastaan edes täsmennyssivuja. Matti Meikäläinen ja Maija Meikäläinen ovat selvästi eri asioita. Kun taas Teija Teikäläinen (asiantuntija) ja Teija Teikäläinen (maallikko) voivat jo mennä sekaisin, jolloin tarvitaan täsmennyssivu. Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan -luokan voi laittaa aivan tavallisesti koodilla. Täsmennyssivut tulisi pitää pelkkinä tienviittoina lukijalle. Jos aiheesta on enempi kerrottavana niin sitten artikkeli. (Periaatteessahan täsmennyssivu-toiminto voisi jopa tulla Wikidatasta.) --Usp (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 07.50 (EEST)
Se on tosiaan outoa että täällä täsmennyssivuiksi kutsutaan sivuja, joilla sanalle on annettu korkeintaan yksi merkitys ja sitten vain lista ihmisistä, joiden nimessä sana esiintyy. Pitäisiköhän kaikki nimiluettelot ja aidot täsmennyssivut erottaa kokonaan niin että nimiluettelot siirretään omille sivuilleen, nimetään ne N (nimi) ja niille annetaan eri mallineet. --Savir (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 08.00 (EEST)
Tästä tarpeesta tuo ko mallineen alatapaus on syntynytkin. Sukunimi-artikkelissa on tarpeen kertoa sukunimestä, mutta samaan aikaan se muistuttaa kovasti täsmennyssivua, kun niille tavataan listata kaikki sukunimen kantajat täsmennyssivun tapaan. Toisaalta täsmennyssivulla ei joidenkin käyttäjien näkemysten mukaan tulisi olla muuta sisältöä kuin luettelo merkityksistä. => ratkaisu: tehdään mallineen alatapaus täsmennyysivu/sukunimi. Jos halutaan eroon mallineen alatapauksesta, niin silloin pitäisi tapahtua jompi kumpi: ahdas näkemys täsmennyssivun muodosta poistuu tai henkilöiden listaaminen sukunimi-sivuille päättyy. Kolmantena vaihtoehtona sukunimiiartikkelit jaetaan kahtia: sukunimiartikkeliin ja erilliseen täsmennyssivuun (itse en kannata tätä ratkaisua). Näillä perusteilla malline on edelleen tarpeellinen. Gopase+f (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.14 (EEST)
Oma kolmepenniäni on se, että samoin kuin etunimet (esim. Tanja), niin sukunimet (esim. Virtanen) ovat myös aiheita joista löytyy runsaasti kirjallisuutta ja tutkimustietoa ja niillä on taipumusta kasvaa ihan itsenäisinäkin artikkeleina eikä niitä ole todennäköisesti mielekästä tunkata puhtaiksi täsmennyssivuiksi. Pidän myös ihan hyödyllisenä sitä, että pystytään jotenkin ohjelmallisesti erottelemaan sukunimitäsmennyssivut muista täsmennyssivuista. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 10.35 (EEST)
Suuri osa sukunimistä on muiden sanojen kanssa samassa artikkelissa: Adams, Maas (täsmennyssivu), Maja (täsmennyssivu), Saarenpää jne. --Käpyläntie (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 12.54 (EEST)
Noi vaikuttavat ilmiselviltä tavallisilta täsmennyssivuilta. Gopase+f (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 12.55 (EEST)
Silloinhan ne ovat tavallisia täsmennyssivuja, eikä mitään ongelmaa ole. ¬Antilope 19. huhtikuuta 2015 kello 15.10 (EEST)
Siksi erillistä mallinetta ei tietysti tarvitakaan, koska suurin osa sukunimiluetteloista on juurikin muiden merkitysten kanssa samassa täsmennysartikkelissa. Ja juuri siksi mallineella ei ole mitään käyttöä. --Käpyläntie (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 11.14 (EEST)

En kannata eri aiheiden omia täsmennysmallineita, sillä esimerkiksi sukunimen kantajat esitetään usein sanan muiden merkitysten yhteydessä. Mutta tämä on laajempi tapaus kuin yksittäinen sukunimi-täsmennyssivumalline, vaikka muita ei ole vielä tehty. Omista erikoismallineista ei ole hyötyä, ainakaan niille ei ole vielä esitetty järkevää perustetta. Luokituksella hoidetaan nähdäkseni kaikki tarpeellinen. Nimiluettelosta perusmallineen poisjättö on tosin ongelmallinen siksi että - kuten mainittu - sukunimet ovat usein muiden merkitysten yhteydessä. Luokan voi kuitenkin aina lisätä, vaikka listassa olisi muitankin merkityksiä kuin sukunimi. --Käpyläntie (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.38 (EEST)

Yllä on esitetty monta hyvää syystä, miksi {{Täsmennyssivu/sukunimi}} on edelleen tarpeen. Mallineen käyttö on tapauskohtaista, joten en näe sen olemassaolosta ja käytöstä myöskään mitään haittaa. Tavallisiin täsmennyssivuihin sitä ei tietenkään laiteta. Pelko monista "eri aiheiden täsmennyssivumallineista" on turha; kymmenen vuoden aikana on toistaiseksi luotu vain tämä yksi, keskustelujen pohjalta selvään tarpeeseen. ¬Antilope 19. huhtikuuta 2015 kello 15.10 (EEST)
Mihin tarkoitukseen erikoistäsmennyssivumallineita tarvitaan? --Käpyläntie (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 08.03 (EEST)

Periaatteessa vastustan, mutta jos tämä menee läpi, samaan sarjaan kakkoseksi käy malline Malline:Täsmennyssivu/kirja, sillä on tiettyjä täsmennyssivua kaipaavia kirjojen vakionimiä, kuten Esseitä, jonka juuri tein. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 19.17 (EEST)

Ei tarvita erilaisia mallineita. Sitäpaitsi on olemassa täsmennyssivuja kuten Strong, joissa on sekä paikkakuntia että sukunimiä. --Vnnen (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 01.05 (EEST)
Omasta puolestani kannatan erilaisia täsmennyssivumallineita. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 14. toukokuuta 2015 kello 21.15 (EEST)

Wikipedia Libraryn haara suomenkieliseen Wikipediaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Wikipedia Library Owl on projektin maskotti ja logo.

Wikimedia Suomelta on toivottu, että tutkisimme Wikipedia Libraryn fiwiki-haaran perustamista, ja että laittaisimme sen perustamistoimenpiteet käyntiin. Hyvin toteutettuna suomenkielinen Wikipedia voisi suuresti hyötyä tällaisesta vapaaehtoisten ylläpitämästä ”tutkimuskeskuksesta”. Libraryn kautta muokkaajat voivat saada oikeuksia maksumuurien takana oleviin tutkimusmateriaaleihin ja -resursseihin, joiden avulla olisi helpompi kirjoittaa korkealaatuisia artikkeleita. Tavoitteena olisi erityisesti tarjota pääsy wikipedisteille suomenkielisiin aineistoihin, joihin ei ole normaalisti avointa pääsyä.

Wikipedia Library voisi paitsi auttaa materiaalien saavutettavuuden parantamisessa myös edistää yhteistyötä kirjastojen ja muiden organisaatioiden kanssa. Se voisi myös tuoda paremmin näkyville avoimet aineistot sekä yhteisön jo käyttämät resurssit. Metassa on perustamisopas, jota olen itsekin käyttänyt tämän esittelyn pohjana.

Minkälainen haara tänne kannattaisi perustaa? Haaran ylläpito pitäisi toteuttaa vapaaehtoisvoimin yhteisön sisältä. Olisitko sinä halukas osallistumaan? Toimin itse näin alkuun yhteyshenkilönä WMF:n suuntaan, ja olen jo kysynyt project managerilta Alex Stinsonilta lisätietoja esim. lukuoikeuksien myöntämismenettelyn toteuttamisesta. Esimerkkiä voi katsoa enwikin vastaavasta haarasta. Haaran voi perustaa yhteisönsä näköisenä: tärkeää on ensin keskustella siitä, mitä koemme tarpeelliseksi ja toimivaksi omassa yhteisössämme. Sen jälkeen tarvitsemme vapaaehtoisia ylläpitämään ainakin yhteyksiä yhteistyökumppaneihin ja lukuoikeuksien myöntämistä tämän haaran puitteissa. --Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Tapaan Stinsonin maanantaina 4.5. klo 17. Referoin keskustelun tulokset tänne heti sen jälkeen! Tekninen toteutus on yksi asia, josta saan perehdytyksen.--Olimar 27. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)

Keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelua projektista. Olen luonut muutamia alaotsikoita, joiden alle toivoisin aihekohtaista keskustelua. Voit tehdä myös omia keskustelunavauksia.

Mitä resursseja suomenkielisessä Wikipediassa on jo valmiiksi? Ovatko ne tehokkaassa käytössä? Voisimmeko tukea niitä paremmin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisessä Wikipediassa on lukuisia lähteitä listaavia sivuja. Tässä ne mitä itse onnistuin löytämään, listaa saa täydentää:

  • Yhteisön apua lähteiden löytämiseen voi kysyä myös Kahvihuoneessa.

Tuo kirjasto-projekti on hyvä, mutta kuinka ajantasainen? Voisiko esim. kaikille projektiin osallistuneille lähettää viestin, jossa kehotetaan päivittämään tiedot? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 27. huhtikuuta 2015 kello 20.17 (EEST)

Mitä aineistoja tarvitsisimme erityisesti? Onko olemassa jotain julkaisuarkistoja, tieteellisiä julkaisuja, julkaisijoiden tietokantoja tai painettuja aineistoja, jotka olisivat hyödyllisiä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten Urjanhai huomioi aiemmassa keskustelussa, kiinnostusta olisi ainakin kansallisbiografiaan ja biografiakeskuksen muihin julkaisuihin. Näiden lisäksi erilaiset lehdet (HS, Suomen Kuvalehti) ja tiedesarjat. Listaa saa täydentää.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Mitä yhteistyötä meillä on jo kirjastojen, yliopistojen, kulttuuri-instituutioiden tai arkistojen kanssa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GLAM-yhteistyön piirissä on järjestetty useita editathoneja ja wikipajoja, joiden aikana osallistujilla on ollut pääsy instituutioiden kirjastoihin ja materiaaleihin, puhumattakaan asiantuntijoista, joilta on voinut kysyä neuvoa. Yhteistyötä voisi syventää Library-ohjelman puitteissa.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Mistä löydämme ilmaiset ja vapaat aineistot?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkieliseen Wikipediaan listattuja aineistoja:

  • Wikipedia:GLAM/Avoimia_aineistoja
  • Nelli-portaali (Nelli-portaalin etusivu). Useiden kunnallisten kirjastojen (sekä yliopistojen ja korkeakoulujen) käyttäjillä voi jo ilmainen pääsy tähän joko oman kunnallisen kirjastonsa verkkirjaston tai yliopiston tai korkeakoulun intranetin kautta. Jossain kai oli lista, mitkä tahot tarjoavat käyttäjilleen Nelli-portaalin palveluita. Jos palvelun käyttöönsaamisessa on ongelmia, voitaisiin korttaa tutkia, ovatko ongelmat ratkaistavissa. Toisaalta monet palvelut ovat ja pysyvät maksumuurin takana kaikille. Näin hahmottuu työnjako sen suhteen, mikä voi olla vapaata ja mihin kipeimmin tarvitaan esim. Wikimedia libraryn mahdollisesti tarjoamaa apua. Nelli-portaalin takaa löytyy esim. Suomen kansallisbiografia, jota monet henkilöartikkeleita aloittavat ja muokkaavat voivat hyödyntää. Toisaalta osa SKS:n biografiakeskuksenkin palveluista on (tai oli ainakin vielä viime vuonna) Nellin ulkopuolella (esim. Suomen talouselämän vaikuttajat).

Mitä työkaluja tai palveluita meillä on luotettavien lähteiden löytämiseen (Wikipedian ulkopuolelta)?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisää vastaus tähän

Onko Wikipedia Libraryn fiwiki-haaran perustaminen mielestäsi hyvä idea? Mitä ajatuksia, kommentteja tai huolia sinulla on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voisiko saada rautalangasta väännetyn lyhennelmän, mitä Wikipedia Library tarkoittaisi suomenkielisille wikipedisteille? Ehdotus voi olla hyvä ja kannatettava, mutta avaus on hankala ymmärtää, jos ei tunne asiaa jo etukäteen. --Wähäwiisas (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.48 (EEST)

Se tarkoittaa (jos oikein ymmärsin, ping käyttäjä:Olimar), että wikipedisteillä olisi sen kautta mahdollisuus saada anomuksesta käyttöoikeuksia muutoin maksullisiin verkkopalveluihin Wikipedian muokkaamista varten. (Ks. yllä: Libraryn kautta muokkaajat voivat saada oikeuksia maksumuurien takana oleviin tutkimusmateriaaleihin ja -resursseihin, joiden avulla olisi helpompi kirjoittaa korkealaatuisia artikkeleita.) Parhaillaan kai tutkitaan, onnistuuko se tuon kansainvälisen systeemin kautta, vai pitääkö luoda oma systeemi. Tuossa kansainvälisessä systeemissä on myös kai valmis sabluuna sille miten käyttöoikeuksia haetaan ja miten niitä myönnetään, ja tämänkin järjestämistä kai tutkitaan parhaillaan. Menikö oikein? --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 19.24 (EEST)
Jep. Käytännössä Wikipediaan perustettaisiin eräänlainen "portaali" tai "keskus", jota kautta käyttäjät voisivat hakea käyttöoikeuksia maksumuurien takana oleviin aineistoihin – ilmaiseksi. Käyttöoikeuksien jakamista koordinoisivat vapaaehtoiset, ja ne myönnetään hakemuksesta aktiivisille wikipedisteille. Tällaisen ohjelman olemassaolo ja sen ylläpito tekisivät yhteistyöstä maksullisten aineistojen haltijoille mieluisampaa. Käyttöoikeuksien jakamisen lisäksi Library kokoaisi yhteen myös muita resursseja lähteiden löytämiseksi – kaikki lähteiden hankintaan liittyvä olisi yhdessä paikassa.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 19.37 (EEST)
Ja jos oikein muistan, niin tuolla kansainvälisessä systeemissä piti kai olla valmiiksi suunniteltu sabluuna tällä hakemusten käsittely- ja myöntömenettelylle. Ja silloin siis oikeastaan ainoa kriittinen kysymys on, mitä palveluita ja mitä kautta voidaan tähän saada mukaan. Mutta kun ainakin joku palvelun tarjoaja oli ajatuksesta kiinnostunut jo ennen kuin Wikimedia librarysta oli kuultukaan, niin ajatus ehkä hyvinkin voi ottaa tulta.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 20.14 (EEST)
Käyttöoikeuksien jakelumenettelystä tiedustelin Stinsonilta, ja odottelen vastausta. Yleisenä kommenttina, niin tämän fiwikin Library-projektin tarkoituksena olisi tietenkin keskittyä suomenkielisiin ja suomalaisiin palveluihin ja aineistoihin. Niiden käyttöoikeuksien jakamista olisi varmasti mielekkäintä koordinoida tässä yhteisössä. --Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 20.43 (EEST)
Ilman muuta. Silloin siis kysymys on, minkä suomalaisten/suomenkielisten palveluiden mukaan saaminen käytännössä onnistuu ja miten. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)
Jep. Ensin kartoitetaan olemassaolevat aineistot, joihin on pääsy, sekä aineistot, joita tarvitsisimme käyttöömme. Kun fiwiki-yhteisön oma Library-portaali on valmis, lähestymme organisaatioita jonkilaisessa tärkeysjärjestyksessä. Ennen yhteistyötahojen lähestymistä pitää tietenkin olla selvillä käyttötunnusten jakamisprosessin yksityiskohdista. Se on minun iltapuhteeni.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 21.47 (EEST)
Tästä muuten laitoinkin sinulle juuri mailia. Eli ehdin juuri hetki sitten tämän sivun olemassaolosta jo informoida yhtä yhteistyötahoa, johon olin viime elokuussa yhteydessä jo ennen kuin tästä Wikimedia Library -hankkeesta oli kuultukaan, ja jolla jo vanhastaan on täällä myös tunnus, mutta juuri sillä ajatuksella, että voitte sitten vapaasti haarukoida, milloin on konkreettisten keskustelujen aika. Muiden tahojen osalta, joilla ei ole omaa wikipedia presenssiä, ja joille asia ehkä on oudompi, sopiva marssijärjestys on varmaan juuri tuo. Vaikka voi hyvin olla, ettei tuo yksi ole ainoa, joka on tehnyt sen havainnon, että "Wikipedia on meille tärkeä". Eli jotain latenssia voi olla. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Kiitos!--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Kiitos selvennyksestä. Tarkoittaa hanke sitä, että jatkossa Wikipedian tietoja tulee enemmän lähteistä, jotka sijaitsevat maksumuurien takana ja joiden sisällön vain maksuhaluiset voivat tarkistaa? Toisin sanoen, syntyykö kahden kerroksen Wikipedia, jossa eliittikäyttäjillä on paremmat mahdollisuudet kirjoittaa ja taviskäyttäjät joutuvat luottamaan eliitin kirjoituksiin? Mitä mahdollisuuksia meillä on estää tällainen jako ja taata se, että käyttäjillä on tasapuoliset mahdollisuudet tarkistaa tiedot ja varmistaa tekstin luotettavuus ja neutraalius? --Wähäwiisas (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 17.40 (EEST)

En näkisi tuota vaaraa. Monet niistä palveluista, joita luultavasti eniten haluttaisiin käyttää, ovat sen tyyppisiä kuin Suomen kansallisbiografia, jonka artikkeleista pääosa on ilmestynyt painettuna kirjana, ja niitä osia (täydennysosat, pienemmät sisarprojektit), jotka eivät ole ilmestyneet painettuna kirjana, kuka tahansa pääsee käyttämään kirjastoissa. Kotikoneella käytettäessä saa vain vapauden siitä, että tarvisisi tehä muistiinpanoja tai ottaa valokopioita kirjastossa tai että nettiaineiston käyttö olisi sidottu kirjaston aukioloaikoihin ja rajallisiin konepaikkoihin. Samoin monet eniten halutuista palveluista kuten tieteelliset sarjat (ainakin vanhemmat) tai sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät myös painettuina kun menee kirjastoon, ja niitäkin, jotka ovat vain sähköisinä, pystyy yleensä käyttämään maksutta kirjastoissa. Eli täysin sama menettely, kuin jos joku nyt käyttää jotain painettua lähdettä ja jos lukija haluaa aiheesta lisätietoa. Ainakin itselleni kirjastojen käyttö on aina ollut arkipäivää muutenkin jo ennen kuin olin kuullutkaan Wikipediasta. Ja mahtaako se tilien kysyntäkään muodostua niin suureksi, että niitä olisi suuri vaikeus näin pieneen populaatioon kuuluvana saada? Se tietysti riippuu yhteistyötahojen avokätisyydestä, mutta jos hakijoita on enemmän kuin mitä käyttöoikeuksia on tarjolla, niin uskon että hakumenettely sen mukaan, mitä tuolla kansainvälisessä projektissa on kehitetty, on hyvin saatavissa sekä oikeudenmukaiseksi että läpinäkyväksi. Ja onhan esim. kirjoja ilmaiseksi arvosteltaviksi tarjoavilla tahoilla tähän valmis menettely: jos saat ilmaisen arvostelukkappaleen, mutta et saa arvostelua kirjoitetuksi, niin et saa seuraavaa ilmaista arvostelukappaletta (paitsi jos palautat ajoissa sen ensimmäisen, että joku muu saa sen käyttöönsä). --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.23 (EEST)
Jo nykyisellään tulee lähdeviitteissä vastaan linkkejä maksumuurien taakse. Ne ovat hankalia tarkastaa. Hyvää tarkoittava kirjastoprojekti voisi johtaa siihen, että ongelma kasvaa. Aina parempi, jos pystytään varmistamaan tietojen helppo tarkistettavuus, esimerkiksi järjestämällä halukkaille pääsy näihin aineistoihin. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.03 (EEST)
Useimmissa tapauksissa tarkistamismahdollisuus on menemällä kirjastoon. Se ei poikkea siitä, jos lähteenä on painettu kirja tai lehti, joka löytyy kirjastosta. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.57 (EEST)
Ahaa. Alustuksesta ymmärsin päin vastoin pääsyä "suomenkielisiin aineistoihin, joihin ei ole normaalisti avointa pääsyä" eli jotain tieteellisiä kantoja, joita ei kirjastojen kautta saa tai saa vaikeasti. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 12.26 (EEST)
Tuolta osin aloituksessa taisi tosiaan olla epäselvä muotoilu. Ylempänä, tätä edeltäneessä tämän kahvihuoneen aiemmassa keskustelussa tästä samasta aiheesta nousi esiin eniten kiinnostusta herättäneinä juuri sen tapaisia aineistoja kuin Suomen kansallisbiografia tai jotkut lehdet (tieteelliset tai muut). --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 13.03 (EEST)
Tarkoitin myös aineistoja, joihin ei ole tällä hetkellä pääsyä - mikäli löydämme sellaisia, jotka kokisimme tarpeelliseksi. Niiden avaaminen wikipedistien käyttöön olisi yksi projektin tavoite. Mielestäni mitä enemmän ihmisillä on lähteitä käytettävissään, sen parempia artikkeleita he voivat kirjoittaa. Tietenkin tietojen tarkistamisen helppouteen pitää pyrkiä, mutta ei pidä hylätä hyviä lähteitä vain sen takia että niiden tarkistaminen olisi hankalaa. --Olimar 27. huhtikuuta 2015 kello 13.55 (EEST)
Ja vielä toinen puoli asiasta ovat a) ne nyt jo täysin vapaat aineistot, jotka vain eivät ole ehkä kaikkien tiedossa ja b) ne käyttöoikeudet joita meistä monilla jo nyt saattaa olla esim. omien kunnallisten kirjastojemme tai koulun tai opiskelupaikan kautta. Niin kuin Käyttäjä:Olimar tuossa alussa luetteli, näiden kokoaminen saataville on toinen puoli tätä projektia. Ja voi myös olla, että joskus tarvitaan teknistä tukea, jota myös ehkä voidaan pystyä jakamaan vapaaehtoisyhteisössä.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.44 (EEST)

Millaisia kansainvälisiä kokemuksia on asenteista? Lähinnä ihmettelen onko kaupallisilla yrityksillä intressiä jakaa tietoa ilmaiseksi Wikipedialle, joka jo nyt syö niiden tulosta. Olen lähestynyt tässä mielessä erästä tahoa jo aiemmin, mutta siellä on ilmeisesti juuri taloudellisen tilanteen vuoksi aiemmin myönteinen asenne kääntynyt kielteiseksi. --Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.42 (EEST)

Ainakin eräs (en tiedä voiko sanoa kaupallinen taho, ehkä voi, kun kyseessä on suurena kustantajana toimiva tieteellinen seura), jolla on oma tunnuskin täällä, vastasi yhteydenottooni, että wikipedia on heille tärkeä (noin muistivaraisesti siteerattuna), eli tuo heille näkyvyyttä. En ole ehtinyt noita kansainvälisiä kaivella. Luulen myös, että vastaanottoon vaikuttaa sekin, onko liikkeellä omassa asiassaan vai laajemman yhteisön puolesta. Meillä täällä Suomessahan Wikimedia-projektien muokkaajayhteisö on niin pieni, että vaikka tänne jokunen stipendi jaettaisiinkin, niin se tuskin syö katetta, mutta tuo vastaavasti monin verroin näkyvyyttä, levittää tietoa palvelusta ja tuo sille lukijoita. Voi tietysti olla, että kaikkien kohdalla tämä logiikka ei toimi, mutta se jää nähtäväksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.11 (EEST)
[2] Metan pitchaus-ohje tarjoaa vinkkejä potentiaalisten yhteistyökumppaneiden lähestymiseen. Sanoisin, että mahdollisuuksia on, kunhan asian osaa esittää oikein. Avaan tätä tarkemmn kun palaan matkaltani. Stinsonin kanssa on tulossa verkkotapaaminen, jossa voin kysyä kokemuksia ja käytännön vinkkejä henkkoht.--Olimar 24. huhtikuuta 2015 kello 21.12 (EEST)

Tapasimme tänään Stinsonin Susannaanasin kanssa!

Tavoite Librarylle on, että se kasvaisi orgaanisesti yhteisön sisältä ja niihin mittoihin, jotka yhteisö kokee tarpeelliseksi. Esimerkiksi kiinankielisessä Libraryssa on koottuna yhteen paikkaan vain vapaita aineistoja, eivätkä he toistaiseksi ole lähteneet hakemaan käyttöoikeuksia maksullisiin aineistoihin. Wähäwiisaan esittämään huoleen siitä, että projekti jakaisi käyttäjät kahteen kastiin, pitää suhtautua vakavasti. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että emme nytkään estä ketään käyttämästä tällaisia lähteitä. Library-projektin tarkoituksena ei ole suosia tai kehottaa käyttämään jotain tiettyjä lähteitä vaan tarjota mahdollisuus mahdollisimman useiden hyvien lähteiden käyttämiseen myös niille, joilla ei aiemmin ole ollut niihin pääsyä. Vastuu siitä, mitä lähteitä käytetään ja miten on käyttäjällä. Library ei vaadi käyttäjää käyttämään niitä lähteitä, joihin hän saa käyttöoikeuden. Englanninkielisen Wikipedian vastaavasta projektista on havaittu, että käyttäjätunnuksia kyllä riittää kaikille niitä tarvitseville. Lisäksi lahjoitusmäärät ovat kasvaneet koko ajan.

Entä pitäisikö meidän suosia avoimia aineistoja ja kieltäytyä maksullisista periaatesyistä? Ei ole välttämättä kannattavaa odottaa kaukaiseen tulevaisuuteen, josko aineistot joskus avautuisivat – tavoitteenamme on luoda parasta mahdollista sisältöä tässä hetkessä. Sitä paitsi tällaisten maksullisten aineistojen käytön lisääminen voi asettaa paineita aineistonhaltijalle niiden avaamisesta laajemmalle yleisölle (esimerkiksi kirjastojen kautta).

Stinsonin ehdotus työjärjestykseksi on, että ensin kasaamme kaikki olemassa olevat avoimet lähteet / muut resurssit yhteen paikkaan, josta muodostuu perusta Librarylle. Samassa yhteydessä loisimme projektin perussivut ja ohjesivut. Joissain tapauksissa tämä on riittänyt yhteisölle, kuten kiinankielisessä Wikipediassa. Kun perusta on valmis, voisimme ottaa "tapaustutkimukseksi" esimerkiksi Kansallisbiografian käyttöoikeuksien hankkimisen ja jakamisen niitä tarvitseville wikipedisteille. Näin saisimme kokemusta siitä, miten yhteistyö toimii käytännössä. Sovimme Stinsonin kanssa uuden tapaamisen 27. toukokuuta, johon mennessä tavoitteena olisi saada valmiiksi a) Libraryn suomenkielinen nimi b) perussivut (etusivu, alasivut olemassa oleville resursseille, ohjesivut). --Olimar 4. toukokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Törmäsin erääseen ongelmalliseen kohtaan lähdepyyntö-sivua luonnostellessa. Enkkuwikissä lähdepyyntöjä on tehty jo ennen Librarya erillisen Resource Request -sivun kautta. Tuolla sivulla käyttäjät pyytävät muilta käyttäjiltä kopioita esimerkiksi artikkeleista tai kirjan kappaleista sähköpostin välityksellä. Ensi silmäyksellä vaikuttaisi, että tämä rikkoisi tekijänoikeuslakia (joka sallii kopioinnin yksityiseen käyttöön). Eri palveluiden käyttösäännöt voivat kuitenkin sallia kopioiden tekemisen muille auktorisoiduille käyttäjille, kunhan käyttö on tutkimustarkoitukseen ja ei-kaupallista; joidenkin aineistojen kohdalla on myös sallittua "luovuttaa satunnaisesti yksittäisiä osia muille kuin sopimukseen piiriin kuuluville käyttäjille tieteellisen kommunikoinnin nimissä sähköisesti tai muulla tavoin". Kaikki Nelliportaalin aineistojen käyttöehdot ovat täällä: Nelliportaalin aineistoehdot. Yhteistyökumppaneiden sisällön jakamiseen liittyvästä toimintapolitiikasta on myös metassa [[3]]. Höyhensin esittämään huoleen piratismista: vastuu on aina käyttäjällä, että hän on perehtynyt käyttämänsä palvelun käyttöehtoihin ja sitoutuu noudattamaan niitä.--Olimar 27. toukokuuta 2015 kello 14.38 (EEST)

Mikä olisi hyvä suomenkielinen nimi Wikipedia Librarylle?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensin pitää sisarprojekti "Wikibooks" käydä nimeämässä uudestaan nimelle "Wikikirjat" jonka jälkeen sana "kirjasto" vapautuu tämän käyttöön. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 20.02 (EEST)

"Wikipedian Kirjasto" voisi olla ihan passeli nimi, niin Wikikirjasto saisi pitää nimensä. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.14 (EEST)
Tätä mietin itsekin. Olisi linjassa myös emoprojektin kanssa.--Olimar 24. huhtikuuta 2015 kello 21.16 (EEST)
Miten tuo ero muka on tarpeeksi selkeä? --Pitke (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 21.41 (EEST)
Kirjasto ei oikeastaan ole mielestäni kovin selkeä tai ainakaan välttämätön analogia tälle projektille. Ehkä nimessä voisi tulla tavalla tai toisella esille sana lähde, koska niistähän tässä perimmiltään on kuitenkin kysymys. Tarvitseeko nimen olla mitenkään ylen käyttökelpoisen iskevä? "Wikipedian lähdeportaali" kelpaisi deskriptiivisyydessään minulle. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2015 kello 23.41 (EEST)
Kirjastohankkeita voi keksiä monenlaisia. Lähdeportaali kuvaisi asiaa parhaiten eikä sekoittuisi muihin projekteihin. --Thi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 23.44 (EEST)
Wikiaineisto on jo englanniksi Wikisource eli "Wikilähde". Koska tuossa esiintyy sana "library" ja koska kyseessä on eräänlainen "reference library" ehdotan suomenkieliseksi nimeksi Käsikirjastoa, siis Wikipedian Käsikirjasto. (Kyllä, versaalilla väkisin, koska se olisi eräänlainen erisnimi kuitenkin.) Käsikirjastohan on kokoelma, josta ei voi lainata kirjoja kotiin vaan jota voi lukea kirjaston sisällä. Joissain erikoiskirjastoissa voi olla osa käsikirjastosta suljettuna yleisöltä ja tarkoitettuna vain tutkijoille. Tässä olisi vähän samanlaista meininkiä, kun käsikirjastoon pääsevät vain muutamat. --Pxos (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 05.48 (EEST)
Mielestäni Lähdeportaali on terminä kuvaava, mutta ehkä hieman liian tekninen, jargoninen ja "kylmä". Lisäksi portaali kuulostaa sanana vierasperäiseltä eikä kovin kotoisalta. Itse kannattaisin vaihtoehtoa, jossa tulisi jotenkin esille kirjasto tai mielleyhtymä perinteiseen kirjastoon.--Olimar 4. toukokuuta 2015 kello 19.17 (EEST)
Keksin ehdotuksen "Lähdekirjasto", jossa esiintyy sekä lähde että kirjasto, mutta sanaa ei voi sekoittaa Wikisourceen ("Wikilähde/Wikilähteet") eikä Wikibooksiin (Wikikirjasto/"Wikikirjat"). --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.59 (EEST)
Koska "Wikipedian Kirjasto" tai "Wikipedian lähdeportaali" eivät ole linjassa emoprojektin kanssa ja tuon kirjan, kirjaston ja lähteen kanssa oli jotain epäselvyyttä niin kannatan Pxoksen ehdotusta. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.50 (EEST)
Minusta harkittava nimi voisi olla "Wikilukusali", koska itse asun 20 km päässä lähimmästä kirjastosta ja lukusalista ja nämä kirjasto-tyyppiset tuntuvat menevän osin päällekäin. Toisaalta tämä ei kuvaa ihan sitä puolta asiasta, että jollain on kotonaan harvinaista tietokirjallisuutta. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.27 (EEST)
Kannatan. Wikilukusali sekä näyttää että kuulostaa paitsi hyvältä, myös iloiselta, ja viestii asian todella hyvin. –Kotivalo (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 19.17 (EEST)
Haluan muuten tähän huomauttaa, että olemassaolevassa sisarprojektissa "Wikikirjasto" (Wikibooks) sen oman nimen muuttamista vastustetaan. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 16.50 (EEST)

Tällä hetkellä suosituin vaihtoehto olisi wikilukusali. Tässä nimessä on kuitenkin mielestäni ongelmallista se, että wiki-etuliite ei viittaa suoraan Wikipediaan. Parempi olisi siinä mielessä Wikipedian Lukusali. Wikipedian Lähdekirjasto olisi silti enemmän linjassa emoprojektin kanssa ja nimenä projektia kuvaavampi kuin Lukusali. Lukusali voisi kuitenkin hyvin olla jonkun alasivun nimi, esim. sivun jolla listataan jo valmiiksi saavutettavia aineistoja. Itse kallistuisin siis Lähdekirjaston puoleen.--Olimar 21. toukokuuta 2015 kello 14.29 (EEST)

Mielipidetiedustelu nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tein nimikeskustelun pohjalta mielipidetiedustelun eri nimeämisvaihtoehdoista. Laita nimesi kannattamasi (voi olla useampi) vaihtoehdon alle.--Olimar 11. toukokuuta 2015 kello 10.28 (EEST)

  • Wikipedian Kirjasto
  • Wikipedian Käsikirjasto
  1. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.47 (EEST)
  • Wikilukusali
  1. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.47 (EEST)
  2. Kotivalo (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.57 (EEST)
  3. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 21.52 (EEST)
  4. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 13. toukokuuta 2015 kello 09.31 (EEST)
  5. --Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 09.40 (EEST)
  • Wikipedian Lähdeportaali
  • Wikipedian Lähdekirjasto
  1. Keksin juuri nyt tämän vaihtoehdon, jossa yhdistyy lähde ja kirjasto. Alkaa L:llä kuten Library. Siis Lähdekirjasto. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.56 (EEST)
  2. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 15. toukokuuta 2015 kello 08.16 (EEST)
  3. Tää on paras vaihtoehto. --Velma (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 11.59 (EEST)
  4. Perustelu keskustelussa.--Olimar 21. toukokuuta 2015 kello 14.30 (EEST)
  5. Geohakkeri (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 14.54 (EEST)
  6. --Stryn (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 18.39 (EEST)
  7. --Ras (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 08.37 (EEST)
  8. –Makele-90 (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 18.17 (EEST)

Projektisivujen luonti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen nyt suunnittelemassa Libraryn perussivujen luomista. Ehdotan seuraavaa rakennetta aluksi:

Wikipedian Lähdekirjasto
Etsi lähteitä
  • Pyydä käyttölupa julkaisuun (TULOSSA)
Linkit muiden Libraryjen käyttölupahakuihin ja myöhemmin ensimmäinen keissi Kansallisbiografian oikeuksien hakemisesta
  • Tee lähdepyyntö
Tässä olisi listattuna vinkkejä lähteiden löytämiseen sekä Wikipedian sisäiset resurssit, kuten wikipedistien omat kirjastot sekä erilaiset projektikohtaiset lähdelistaukset. Sivulla voi tehdä lähdepyyntöjä muokkaamastaan aiheesta, ja muut wikipedistit voivat auttaa lähteiden etsijää erinäisin tavoin.
  • Selaa avoimia aineistoja
Sivulla luetellaan ja linkataan avoimia aineistoja
Osallistu
  • Tilaa uutiskirje (en)
  • Auta järjestelyissä
Vapaaehtoisten hankkiminen käyttöoikeuksien myöntämiseen, sivujen ylläpitoon, metriikan keräämiseen etc.
Tule yhteistyökumppaniksi
  • Lahjoita käyttöoikeuksia
Sivu yhteistyökumppaneiden hakemista varten

--Olimar 23. toukokuuta 2015 kello 14.15 (EEST)

Loin ehdotuksen etusivuksi. Mielipiteitä?--Olimar 25. toukokuuta 2015 kello 16.01 (EEST)
Aika hyvän näköinen! 😉 Itse aloitin Avoimet aineistot -sivun kahvihuone-keskustelun linkkien pohjalta. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 25. toukokuuta 2015 kello 16.41 (EEST)
Jes! Tältä enwikin Libraryn Open Access -sivulta voi saada vinkkejä sivun sisällöksi. Kaikkea ei tosin kannata suoraan kopioida. Lisää ohjeita on metan perustamisoppaassa. Nuo Wikipedistien kirjastot muuten linkattaneen "pyydä tai jaa lähteitä" -sivulle.--Olimar 25. toukokuuta 2015 kello 17.07 (EEST)
Kiinankielisestä Librarysta voi myös poimia tietoja.--Olimar 27. toukokuuta 2015 kello 18.00 (EEST)

Osallistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisää nimesi alla olevaan listaan, jos olet kiinnostunut osallistumaan ja auttamaan projektin toteuttamisessa. Kerro myös, mistä olet erityisesti kiinnostunut (projektisivujen luonti, lahjoitusten ja yhteistyökumppaneiden etsiminen, tunnusten hallinta, muiden wikipedistien auttaminen, tapahtumien organisointi, työkalujen luonti, metriikan seuranta..)

  1. Olimar (yhteydenpito WMF:n suuntaan projektin käynnistämisen aikana)
  2. Urjanhai Esitin alun perin tämän selvittämistä oltuani sitä ennen yhteýdessä SKS:n biografiakeskukseen, joka oli alustavasti kiinnostunut yhteistyöstä lukuoikeuksien tarjoamisessa. Omien työkiireideni takia en kuitenkaan ehtinyt vuoden 2014 aikana käytännössä lainkaan selvittää tätä enkä Wikimedia Librarya pidemmälle vapaaehtoistyönä, mutta Wikimedia Suomi tarttui esittämääni ajatukseen, minkä tuloksena Käyttäjä:Olimarilla on nyt rajoitettu määrä työtunteja selvittää asiaa ja tutkia tapoja ja vaihtoehtoja, millä fi-wikin muokkaajille saataisiin käyttöoikeuksia suomalaisiin maksumuuriaineistoihin sekä valmistella sitä miten tarvittava systeemi saataisiin pyörimään vapaaehtoispohjalla. Olen edelleenkin omien töitteni takia sidottu muuhun, enkä siksi juuri nyt ehdi osallistua tähän selvitystyöhön, mutta mikäli jatkossa on paremmin aikaa, niin voin katsoa, mitä voin tehdä. Eräs, missä wikipedistejä jo nyt voitaisiin auttaa, on neuvonta jo olemassa olevien maksuttomien palvelujen äärelle pääsyssä ja käyttöönotossa sekä sen kartoittaminen, kuinka monella meistä jo nyt joko on tai ei ole pääsy muuten maksulllisiin palveluihin maksuttomasti esimerkiksi oman kunnallisen kirjaston tai yliopiston tai korkeakoulun kautta. Esimerkiksi Nelli-portaaliin on pääsy useiden kunnallisten kirjastojen käyttäjillä. Keskusteluissa aiemmin monet ovat kuitenkin ilmoittaneet, että tämä ei onnistu tai että siinä on ongelmia. Tilanteen kartoittamiseksi olisi siksi luultavasti hyödyllistä tutkia, kuinka suuri osa maamme kunnallisten kirjastojen käyttäjistä todellisuudessa omaa pääsyn esimerkiksi Nelli-portaaliin jo nyt ja kuinka suuri osa ei, ja muodostuuko tästä minkälainen maansisäinen jakauma. Jos joillakin on ongelmia pääsyssä Nelli-portaaliin kotikoneelta, voisivat informaatiolalaa hyvin tuntevat käyttäjät (ping Käyttäjä:Haltiamieli, Käyttäjä:Juha Kämäräinen) ehkä pystyä neuvomaan käyttäjiä ja antamaan esimerkiksi vinkkejä siitä, onko esimerkiksi jonkun tietyn kunnallisen kirjaston käyttäjillä pääsyä Nelli-portaaliin, ja minkä muun organisaation (esim. jonkun muun kunnan kunnallinen kirjasto) tämä ehkä voisi olla mahdollista. - Samoin kuin jotkut meistä ovat yliopistojen ja korkeakoulujen käyttäjiä, joilla voi olla pääsy monenlaisiin aineistoihin. - Ja edelleen taas on monenlaista aineistoa, joka luultavasti on ja pysyy maksumuurin takana, mutta johon voi ehkä olla neuvoteltavissa mahdollisuus saada hakemuksesta lukuoikeuksia wikipedisteille wikipedian muokkaamista varten tietyin edellytyksin. - Eli voisi siis ehkä olla luotavissa haku, jossa näyttö wikipedian muokkaamisesta olisi ansio. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 19.58 (EEST)
  3. Riisipuuro. Kannatettava projekti. Omat aikaresurssit aika pienet, parhaiten olisin varmaan hyödyksi yhteydenpidossa mahdollisten tietoportaalien kanssa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.55 (EEST)--
  4. Haltiamieli Teknisestä puolesta en pitkälle ymmärrä, mutta muussa voin koettaa olla hyödyksi sen minkä ennätän. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2015 kello 23.41 (EEST)
  5. SMAUG. En ole tekniikan asiantuntija, mutta voin kykyjeni ja vapaa-aikana rajoissa auttaa vaikka luomaan projektisivuja ja suomentaa tuon. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 27. huhtikuuta 2015 kello 20.21 (EEST)
  6. Höyhens. Miksei, mutten halua itselleni enkä Wikipedialle hankaluuksia piratismista. Mikäli ymmärsin ylläolevaa, tämän vaaran voi jotenkin kiertää. Voisin vaikka luvata tarkistaa joitain asioita kirjoista joita ei muilla ole. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.31 (EEST)

Lainaukset ja niiden korjaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytän joskus artikkeleissa kirjoista otettuja jonkun henkilön yksittäisiä lauseita, osoittamaan jonkun asian todeksi. Toisinaan joillakin käyttäjillä on intoa korjailla lainauksia, joka ei oikein tunnu asialliselta toiminnalta, koska korjattu lause ei aina enää ilmaise sitä asiaa selvästi, mitä se alunperin kirjassa ilmaisi. Lainatulla kirjoittajalla on ollut oma persoonallinen tapansa kertoa jostakin asiasta ja hänen omat sanansa kuvaavat mennyttä tapahtumaa tai asiaa parhaiten. Mitä mieltä olette, onko yleensä tarpeen korjailla lainauksia ? Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Saisko muutaman esimerkin korjauksista? Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.45 (EEST)
Minun mielestäni ei ole oikein korjata suorien sitaattien kieltä. Korjaajat eivät ehkä huomaa lainausta suoraksi siteeraukseksi. Toisaalta joskus näiden kielenhuoltajien toiminta vaikuttaa maaniselta ja välillä korjausten syitä on vaikea hahmottaa. Joskus olen saattanut jopa joutua kielenhuollon jälkeen palauttamaan asiasisältöä. Kielenhuoltajat toimivat Wikipedia sääntöjen puitteissa, joten ei heihin voi kuin vedota, että hieman miettisivät artikkeleiden sisältöä ennenkuin korjaavat. Vilkapi (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Alkuperäinen Aleksei Akimovin teksti:Jakov Sverdlov pyysi minua viemään sähkeen lennättimeen, joka siihen aikaan sijaitsi Mjasnitskajankadulla, lisäten, että minun pitäisi olla hyvin varovainen sitä lähettäessäni". Korjattu teksti: Jakov Sverdlov pyysi minua viemään sähkeen lennättimeen, joka siihen aikaan sijaitsi Mjasnitskajankadulla, ja lisäsi, että minun pitäisi sitä lähettäessäni olla hyvin varovainen". Tämä esimerkki ei vielä ole kaikkein pahimpia, mutta tästä ymmärtänee mitä tarkoitin.Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.23 (EEST)
Turha korjaus. Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.32 (EEST)
Niin. Ehkä niin olisi hyvä käytäntö, että suoria lyhyitä lainauksia ei turhaan korjailtaisi, että alkuperäinen lainattu teksti ja ajankohtaan sopiva kieli jäisivät ennalleen. Ne voisi kyllä tarkistaa, että ovat samoin kirjoitetut kuin lähdekirjassa on.Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.43 (EEST)
Tosin yllä mainitussa tapauksessa Akimov ei varmaankaan kirjoittanut alun perin suomeksi? Jos lainattaessa ei haluta erityisesti korostaa kääntäjän versiota, mielestäni korjattu käännös on yhtä hyväksyttävä kuin alkuperäinenkin (ja vähän selvempi, koska "lisäten" voisi periaatteessa tarkoittaa myös sähkeen viejän toimintaa eikä Sverdlovin, mitä on tarkoitettu). Yleisessä tapauksessa tietysti etenkään alkuperäiskielisiin lainauksiin ei tule koskea. -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)
Syyllinen ilmoittautuu. Suomennos oli ilmeisesti kirjasta, mutta edes lähdeluettelossa ei suomentajaa ole ilmoitettu. Suomentaja on Kari Klemelä, ja hänellä on voinut olla kiire kun hän on jättänyt tuollaisen kuprun siihen, eikä kustannustoimittajakaan ole korjannut. II inf. instruktiivia käytetään paljon väärin, mutta virheen yleisyys ei tee siitä oikeampaa (Tässä on käsitelty rakennetta ymmärrettävästi, kannattaa lukea). Alkuperäisessä venäjänkielisessä tekstissä ei samaa virhettä voi olla, koska kielten rakenteet ovat erilaisia. Kuten ip tuossa sanoo, väärinymmärryksenkin vaara on ilmeinen. Käännökset eivät sillä tavalla ole auktorisoituja, etteikö selviä virheitä voi korjata. Asia ei korjauksessa muuttunut vaan selkeni. Anna esimerkki pahimmasta korjauksestani, niin keskustellaan. --Kampurajalka (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 14.18 (EEST)
Vielä vahvistus suomentajan kiireelle: "Suomennettu venäjänkielisestä käsikirjoituksesta," mikä selittää kaikki muutkin (mahdolliset) virheet. Sitä paitsi suomennos on tehty 1992, joten suomentajan työkin on ehtinyt muuttua. Tuolloin asioiden tarkistaminen vaati soittamista asiantuntijoille, nykyisin kaikentiedonlähde on työpöydällä. --Kampurajalka (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)
Voiko tuolla edes olla totta. Onko wikipediassa niin tunnollinen ja etevä muokkaaja, että hän tarkistaa lisätyn tiedon kielenkääntämisen oikeudellisuuden, verraten käytettyä suomennosta, käytetyn lähdekirjan alkuperäiseen kieleen  ? Tässä tapauksessa sekä englannin että venäjän kieleen. Jos joku wikipedian muokkaja tekee noin tarkkaa työtä, hän on jotakin paljon enemmän, kuin me muut wikipedian muokkaajat. Tuohan vaatii niin paljon aikaa ja työtä, ettei tuollaiseen monikaan käyttäjä ikinä pysty.Anna O (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 20.16 (EEST)
Nikolai II artikkeli menee jo pilkun viilaamiseksi. Eli jatketaan viilausta. Tuo A. Akimovin teksti ei suinkaan ole Akimovin kirjoittamaa. Sen on kirjoittanut Akimovin haastattelun pohjalta A. Smyšljajev. Radzinski saa tiedon tästä Akimovin haastattelusta Progres-tehtaan museon johtajalta Nikolai Lapikinilta. Lapikin kertoo Radzinskille lähettämässään kirjeessä mitä Akimovin sanomaksi on aikanaan merkitty. Radzinski ei anna mitenkään ymmärtää, että olisi saanut edes kopiota tuosta museossa säilytettävästä asiakirjasta, vaan perustaa kirjoituksensa Lapikinin kirjeessään esittämään kertomukseen. 178.55.154.128 28. huhtikuuta 2015 kello 11.15 (EEST)
Kommentoin Nikolain keskustelusivulla. Siirtykää tekin sinne Nikolain osalta. Gopase+f (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 11.40 (EEST)
Siitä voidaan tietysti keskustella voiko kääntäjän kielellistä virhettä korjata sitaatissa, mutta vaikka alkutekstissä käytettäisiin II inf. instruktiivia (en osaa venäjää enkä tiedä onko siellä sellaista), suomen kielessä sitä ei käytetä noin, siis hyvässä kielessä. Sen korjaaminen ei tietenkään muuta itse asiaa. Ennen kuin olet lukenut antamani linkin (Internetix), asiasta on hieman hankala puhua. --Kampurajalka (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 13.23 (EEST)
Miten muuten englanti tähän liittyy, jos lähtökieli oli venäjä? --Kampurajalka (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 13.23 (EEST)
Ehdotus: Lisätään alkuperäisellä kielellä kirjoitettu sitaatti käännetyn sitaatin perään ikän kuin viitteenä. Sieltä sen voi halutessaan tarkistaa. Esim. <ref>Als Gregor Samsa eines Morgens aus unruhigen Träumen erwachte, fand er sich in seinem Bett zu einem ungeheueren Ungeziefer verwandelt.</ref> --Gwafton (keskustelu) 29. huhtikuuta 2015 kello 00.10 (EEST)
Menisi ehkä liian vaikeaksi hommata tämä alkuperäinen venäjänkielinen käsikirjoitus mistä Klemelä on suomennoksen tehnyt. Varmaan se on Radzinskillä jossain tallessa, että sitähän voisi häneltä tietenkin pyytää. Jos se olisi jäänyt Kari Klemelälle niin silloin se olisi toki helpommin saatavissa. 87.95.110.85 29. huhtikuuta 2015 kello 11.12 (EEST)
No sitten vaan hyviä neuvoja, mistä tämän venäjänkielisen käsikirjoituksen voisi löytää. 87.95.110.85 29. huhtikuuta 2015 kello 11.29 (EEST)
Pitää avata tätä asiaa vähän <HH poistettu> Painetussa kirjassa on se teksti, minkä Klemola on kääntänyt. Kiireen takia hänelle on lyöty eteen käsikirjoitusvaiheen teksti, ja matkan varrella sitten on tullut muutoksia kirjeitse ja puhelimitse, ennen kuin alkuteksti on mennyt painoon, ja Klemola-parka on joutunut korjailemaan jo tekemäänsä työtä. Jos löydät käsikirjoituksen, so what, puhut silloin ihan eri tekstistä. Lisäksi on ihan sama mitä alkukielisessä tekstissä lukee, kun rakenne on perinteinen kiiremoka. Joskus harvoin käännöksessä voi olla muuutoksia alkutekstiin nähden, mutta silloin käännöstä ei ole tehty käsikirjoituksesta vaan jo valmiissa alkutekstissä on nähty virheitä jotka on korjattu käännökseen. Luultavasti nämäkään selitykset eivät auta sinua ymmärtämään asiaa, mutta voisitko kuitenkin lopettaa jankuttamisen asiasta joka on ammattilaiselle täysin selvä. --85.76.13.42 29. huhtikuuta 2015 kello 11.58 (EEST)
Onneksi Nikolai II artikkelista on nyt poistettu A. Akimovista kertova kohta kokonaan. Kyseessä oli Radzinskin epätoivoinen yritys keksiä todisteita omasta päästään Leniniä vastaan. Tälläisiä jonkun omasta päästä keksittyjä "todisteita" ei pitäisi koskaan hyväksyä Wikipediaan, ei siinäkään tapauksessa, että "keksijä" olisi julkisuuden henkilö. 87.95.110.85 29. huhtikuuta 2015 kello 12.38 (EEST)
Voisiko joku selittää, miksi täältä katoaa muokkauksia salaperäisesti? Viimeksi kadonnut IP 85.76.71.12 tekemä muokkaus: "Selvästikään et tiedä kääntämisestä mitään." Selvisi jo, että HH. 37.136.6.91 29. huhtikuuta 2015 kello 17.48 (EEST)
Kyllä tähän olisi hyvä saada myös Kari Klemelän kommentti sillä muuten ko. kirjan käyttö lähteenä on arveluttavaa. 188.67.210.60 2. toukokuuta 2015 kello 15.07 (EEST)

Sputnik News[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän valtion virallinen uutistoimisto Sputnik News aloitti pari viikkoa sitten suomenkieliset verkkosivut. Jo aiemmin täällä on sitä käytetty muutamia kertoja lähteenä. Vähintäänkin kriittiseen suhtautumiseen on syytä, eli toinen lähde katsottava. Toisaalta itse en käyttäisi sitä minkään lähteenä - varmuuden vuoksi, ettei tule Atlantis-mokia. HS:n linkeissä on arvioita siitä ja varsinkin Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtajan kommentti on neutraaliudessaan silmiä avaava. --85.76.67.144 29. huhtikuuta 2015 kello 10.22 (EEST)

nähdäkseni ei tarvetta käyttää tuota lähteenä yhtään millekkään. Tuon ei voida katsoa olevan luotettava, riippumaton lähde. Gopase+f (keskustelu) 29. huhtikuuta 2015 kello 10.31 (EEST)
Ainakin HS:n tämän päivän kyselyhaastattelussa Sputnik-verkkojulkaisusta kiinnittää huomiota JSN-puheenjohtaja Risto Uimosen näkökulma, jossa hän sanoo, että: "Sputnik on ymmärtääkseni samankaltainen kanava kuin esimerkiksi perinteisesti on ollut BBC:n maailman palvelu tai arabimaailmassa Al Jazeera. Maailmassa on muitakin tällaisia. Omalla tavallaan voi ajatella, että CCN ja Fox ovat tähän rinnastettavia, ei yhtä suoraan kuin edelliset." Uimonen ei siis näe, että valtiolliseen vaikuttamiseen ja sitoutumattomaan viestintään pyrkivillä olisi eroja.
Haastatelluista kaksi, Jukka Mallinen ja Hanna Smith katsovat, että on kyse muutoksesta. Smith: "”Aikaisemmin pyrittiin kertomaan positiivista tarinaa Venäjästä. Nyt tarkoituksena on kertoa vaihtoehtoista tarinaa lännestä. Tarkoituksena on hajoittaa "länsi" yhtenäisenä ryhmänä ja näin vahvistaa Venäjän asemaa maailmanpolitiikassa. Samalla saadaan omat ongelmat näyttämään pienemmiltä. Vaikutetaan kansalaisten kautta ei valtiojohdon."
Smithin ohje siihen, miten Sputnikia pitäisi lukea vaikuttaa mielestäni järkevältä: "...pitää lukea koko tarina, ei vain otsikko – silloin selviää paremmin kokonaisuuden absurdi puoli. Tietoa kannattaa sitten peilata muihin samaa asiaa käsitteleviin artikkeleihin/tiedonlähteisiin. Jos löytää ristiriitoja, silloin tietää, että aiheesta on monta näkemystä. Oma kanta pitää rakentaa useamman tiedonlähteen varaan, ei vain yhden tai kahden. Kolmanneksi Sputnik on osa Venäjän valtiota. Siellä kerrotaan asiat niin kuin Venäjän mielestä asioita pitäisi käsitellä." Jukka Mallinen näkee myös asian positiivisen puolen, Sputnikia voi lukea kuten Neuvostoliiton aikana Pravdaa.
Jo Pronssisoturin aikoihin 2007 oli nähtävissä Venäjälle lähtökohtaisesti myönteisten näkökulmien lisääminen tietolähteinä ikään kuin tasapainotussyistä. Ukrainan tapahtumien yhteydessä on sellaista ollut jonkin verran enemmän. Krimin ja Ukrainan tapahtumien yhteydessä on Wikissä nähty myös paljon ylimalkaista viitteiden käyttöä, usein julkaistaan asiasta vain linkki ja otsikko. Tämä on vähän kuin vastoin Hanna Smithin ohjetta lukea ei vain otsikko, vaan koko juttu, vaikka kyseessä onkin linkki tietolähteeseen. Varsinkin ajankohtaisaiheissa pitäisi malttaa lisätä tarkkuutta viitteisiin: kuka sen on kirjoittanut, julkaissut, missä mediassa, minkä uutistoimiston/toimistojen välittämänä ja milloin.
Wikipedian merkittävyys ja luotettavuus riippuu siitä, kuinka paljon käytetään tietolähteitä kolmansilta osapuolilta eli osapuolista riippumattomista tietolähteistä. Samaa voidaan puhua kaupallisuudesta, mainonnasta ja markkinoinnista millä alalla tahansa. Ei kai sitä tyystin voi kieltääkään, mutta muokaajien pitää huomioida, että Sputnikin lähtökohta ei liity tarpeeksi tuohon kolmanteen osapuoleen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. huhtikuuta 2015 kello 13.06 (EEST)
Paperilehdessä haastattelut ovat paljon suppeampia, ja Uimosen kanta tulee ilmi eri tavalla, terävämpänä. Siinä sen näkee, että tärkeää on mitä sanotaan mutta myös mitä jätetään sanomatta. --85.76.150.102 29. huhtikuuta 2015 kello 17.32 (EEST)
Vielä Sputnikista. Maailmalla on nykyisin kai melko vähän varsinaisia valtiollisia uutistoimistoja, siksi Sputnikin ja koko Venäjän tiedonvälitys tuntuu takaperoiselta ja sen voimakas esiintyminen on yhteydessä maan ulkopoliittiseen pullisteluun ja sisäpolitiikkaan. Jo kylmän sodan varhaisvaiheesta alkaen sen toinen osapuoli Yhdysvallat pyrki tukemaan epäsuorasti niitä yhteisöjä, säätiöitä ja instituutioita, jotka olivat kiinnostuneita maan näkökulman esiintuonnista. Tämä oli loogista, koska toinen osapuoli Neuvostoliitto tuki valtiollisia instituutioita asiansa ajamiseen. Suomi oli kylmän sodan aikana tärkeämpi propagandan kohde niin idän kuin lännen taholta kuin ehkä itse ymmärrämmkään. Erilaisissa vastakkainasetteluissa, jonka aika on nyt jälleen alkamassa, on tärkeää yrittää vaikuttaa niihin, jotka eivät ole päättäneet kumman puoleella ovat.
Olipa "valtiollinen viestintä" suoraan tai epäsuoraan valtion tukemaa, sellaisen tarkoitus on ihmisiin vaikuttaminen ja siinä neutraali näkökulma ja varsinainen tiedonvälitys voi jäädä vähäiseksi. Esimerkiksi erään silminnäkijähavainnon mukaan, jos se on totta, Itä-Ukrainassa saatetaan lavastaa kokonaisia taistelutilanteita, maalata panssarivaunuja ja puettaa sotilaita Ukrainan tunnuksiin ja sitten kutsua "venäläismielinen" lehdistö paikalle. Ero puolueettoman ja puolueeliseen tiedonvälitykseen välillä on se, että ensin mainitun tiedot, kuvat ja tapahtumat pyritään aina jollain tavalla todentamaan eli varmistamaan ja tarkistamaan. Jälkimmäinen voi perustua ei-tarkistettuun tietoon ja sosiaalinen media on valitettavasti otollinen alusta myös todentamattomalle tiedolle. Puolueettoman ja tarkan tiedonvälityksen tunnistaa joskus "asiaa ei ole pystytty varmistamaan" jne. tyyppisistä maininnoista. Se että mikään tiedonvälitys ei koskaan voi olla absoluuttisesti puolueetonta, ei oikeuta lisäämään mitään propagandaa tietolähteeksi eikä pyrkimään pois neutraalisuudesta. Toisaalta mikään tiedonlähde sinänsä ei takaa tiedon oikeellisuutta, vaan se on arvioitava aihe- ja lähdekohtaisesti. Nuo Hanna Smithin ohjeet yllä ovat minusta hyviä, vaikka vaativatkin asian laajempaa tuntemista. Usein Wikipediassa yritetään vahvistaa jotain näkökulmaa lisäämällä samasta asiasta useita lähteitä. Jos lähde ei tuo olennaisesti uutta tietoa tai näkökulmaa, sitä on turha toistaa. Sputnikin tulo saattaa tosiaankin Jukka Mallisen havainnon mukaan olla myös hyvä asia, sillä se julkaisee juttuja suomeksi ja tällöin ainakin tiedon sisältö on kielellisesti ymmärrettävää ja sen motiivi selvä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. huhtikuuta 2015 kello 19.20 (EEST)
Kaikkiin lähteisiin on syytä suhtautua kriitttisesti. Wikipediassa on jokin ihmeellinen iskulause "yleisesti luotettu tai hyvämaineinen" tjsp. joka ei tarkoita yhtään mitään. En luota esim. YLEen tai Hesariin tai varsinkaan iltapäivälehtiin yhtään enempää kun näihin Sputnikkeihin, mutta kai niitä voi jonkinlaisella harkinnalla käyttää kuten tähänkin asti. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.37 (EEST)
Höyhensin kommentti on yllättävä siihen nähden että Suomi on lehdistönvapauden kärkimaa, Venäjä sijalla 152.[4] Suomalaiset iltapäivälehdetkin julkaisevat sananvapauden puitteissa mitä haluavat, mutta kyllä ne kokemukseni mukaan puhuvat totta, aihepiiri vain on vino, ja otsikot korostavat asioita, joilla ei ole merkitystä. --Abc10 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 13.01 (EEST)
Hieno juttu mutta siksikin kaikkiin lähteisiin pitäisi suhtautua kriittisesti. Skeptikon asenne on tässä terve. Ei pitäisi uskoa että mikään tietolähde sinänsä olisi luotettava, mutta salajuoniin tai sokeaan luottamiseen uskomiseen ei pidä myöskään mennä. Onko lähdekritiikki vähän turhan juhlallinen sana, olisiko parempi puhua vaan tietolähteiden arvioinnista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 15.39 (EEST)
Abc:lle. Ensinnäkin kenen mukaan Suomi on lehdistönvapauden kärkimaita? No joo, meillä saa julkaista mitä sontaa haluaa, mutta onko se lehdistönvapautta? Mielestäni terve sensuuri on parempaa lehdistönvapautta kuin kuin tämä tilanne että lehdistön kautta saa mielipiteensä julki ikään kuin "puolueettomana" vain suurella rahalla. Ja joo, en ole Putinin kannattaja paitsi suhteessa vaihtoehtoihin (Zjuganov, Žirinovski). Sehän on pakko ilmaista aina kun yrittää sanoa jotain uskottavaa nyky-Suomessa, vaikka kansallinen projektimme ennen YLEn kaappausta ei koskaan ole ollutkaan naapurivaltioiden päämiesten kaataminen. --Höyhens (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 10.33 (EEST)
Toimittajat ilman rajoja. Onhan se tietysti länsimaisen sananvapauden hapattama järjestö. Mutta voit itse tehdä vertailuja Suomen ja Venäjän sananvapaudesta.
Suomessa voit vapaasti perustaa lehden ja kirjoittaa mitä haluat. Minun ilmeisen vääristynyt käsitykseni on että Venäjällä se ei ole pitkän päälle mahdollista. Suomessa ei elinaikanani ole tietääkseni lakkautettu yhtään lehteä sen vuoksi että se sisältäisi vääränlaista kirjoittelua, siis viranomaiset eivät ole lakkauttaneet. Hentusen Totuuden Torvikin kuoli lähinnä tekijöiden, lukijoiden tai aiheiden puutteeseen. Hentunen itse tosin sai sakkoja Neuvostoliiton vastaisesta kirjoittelusta. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 19.48 (EEST)
Mm. En tiedä elinaikaasi, siis tarkoitan takanapäin olevaa. Minäkin olen syntynyt vasta sotien jälkeen. Sen sijaan ennen ns. sotia lakkautettiin lehtiä ihan väärän aatteen vuoksi lainvastaisina. Nyt niitä lakkaa ilmestymässä lukijakunnan ja rahoittajien puutteeseen. On täysin ideologinen kysymys, voidaanko katsoa että lehdet ovat luotettavia ja hyvämaineisia sillä perusteella, että niissä on paljon mainoksia. En jaksa jauhaa asiasta enempää, mutta kiitän kuitenkin mielenkiinnosta ihan vastaukseen asti. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 14.31 (EEST)
Normaali lähdekritiikki kuuluu jokaisen muokkaajan velvollisuuksiin. Ihan sama mitä käyttää lähteenä. Gopase+f (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 16.23 (EEST)
Samaa mieltä ensinnäkin Gopase+f:n viimeisimmän kanssa. Omaa arvostelukykyä pitää käyttää. Jos nyt se oma kupla aiheuttaa jotain sokeutta, niin kannattaako siitä älyttömyyteen asti murehtia? Niin kauan kuin media ilmoittaa oman lähteensä, pääsee muokkaaja kontroversiaalisissa aiheissa, kuten Israel/Gaza tai Ukraina helpolla.
Mutta on aika ongelmallista jos lähtökohtaisesti käydään jakamaan valtioiden omaa tiedotusta luotettaviin ja epäluotettaviin (esim. Sputnik/Yle/BBC) Wikipedian ei pitäisi olla politiikan teon väline, vaan puolueeton ja objektiivinen tietosanakirja. --J. Sketter (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)
"Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä". Lähteitten jakaminen luotettaviin ja epäluotettaviin on leivottu käytäntöihin, ja asia on siinä mielessä vaatimus jokaiselle wikikirjoittajalle. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 00.24 (EEST)--
Kai sitä voi käyttää lähteenä, hyvä ois tosin tietty mainita aina esimerkiksi "Sputnik Newsin mukaan" tms. J.K Nakkila (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 17.27 (EEST)
Toi vois vastata nykykäytäntöä ja sen kanssa "voi elää". Olishan vittumaista laittaa kaikkiin että Ylen mukaan tai Hesarin mukaan. Sputnik ei ole puolueeton minustakaan, muttei noi muutkaan. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 14.34 (EEST)
Jos lähteitten luotettavuuden tutkiminen suoritetaan niin karkealla tasolla että YLE ja Hesari rinnastetaan julkaisuun josta JSN:n puheenjohtaja lausuu "siinähän liikutaan lähellä propagandaa, tai ainakin kyseessä on väritetty tieto, joka tunnustetaan avoimesti" lopputulos on hyvin epäkäytännöllinen wikikirjoitusmielessä. Lisäksi haluaisin nähdä tuolle rinnastuksellesi yleisemmän perusteen, eli vastaavantasoisen instanssin mielipiteen YLEstä ja HS:stä. Muun muassa em. JSN:n puheenjohtajan lausuntoon viitaten voi hyvällä perusteella asettaa kyseenalaiseksi sen onko Sputnik News wikikäytäntöjen tarkoittama "luotettava lähde". Mielestäni sen saama kritiikki asiantuntijatasolla on sitä luokkaa ettei sitä voida pitää enempää hyvämaineisena kuin luotettavanakaan. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 00.24 (EEST)--
Mutta onko JSN puolueeton taho? Eikös se edusta suomalaisia tiedotusvälineitä, eli Sputnikin kilpailijoita. Mielestäni on naiivia ajatella, että olisi tiedotusvälineitä, jotka eivät värittäisi tietoa. Helsingin Sanomien tapaa värittää tietoa tutki Katri Vallaste väitöskirjassaan (Väitös: Helsingin Sanomat leimasi euroskeptikot foobikoiksi (Kansan Uutiset)). -Uusimies (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 20.24 (EEST)
JSN ei ole julkaisu vaan suomalaisen lehdistön (kustantajapuolen ja toimittajapuolen) perustama itsesäätelyelin. Uimosen esittämä näkemys ei ole JSN:n virallinen kanta Sputnikiin vaan vastaus toimittajan kysymykseen. JSN ei edes voi ottaa kantaa Sputnikin kirjoitteluun siinä mielessä kuin suomalaisten lehtien juttuihin, se ei kuulu sen toimivaltaan. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)
JSN:n puheenjohtaja voi näemmä mainiosti ottaa kantaa asiaan JSN:n puheenjohtajana, kuten Uimonen tähdensi tekevänsä. JSN:n merkitystä ei vähennä se että se muodostuu vapaaehtoisesti neuvoston päätöksiä kunnioittamaan sitoutuneesta mediasta, käytännössä päin vastoin. Wikikäytäntöjen mukaan olennainen kysymys on pidetäänkö Sputnik Newssiä hyvämaineisena ja luotettavana, ja siinä media-alan asiantuntija-arviot ovat varteenotettava pointti. Sekä Risto Uimosta henkilönä että JSN:n puheenjohtajaa instituutiona on pidettävä media-alan asiantuntijana. Sanoma ei kuvasta hyvämaineisuutta eikä sitä että Sputnik Newssiä pidettäisiin luotettavana. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 22.45 (EEST)--
Olin jo näemmä unohtanut mitä hän sanoi, mutta sinänsä JSN:llä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta antaa Sputnikille huomautusta sen sisällöstä. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)

Miten lukea Sputnikia eli yksinkertaisia ohjeita lähdekritiikkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lue otsikko ja artikkeli huolellisesti. Ensimmäinen varoittava oire on, jos otsikolla ei ole katetta jutussa.
  • Onko artikkeli kirjoitettu tai käännetty moitteettomalla, sujuvalla kielellä?
  • Vaikuttavatko jutun yhteydessä julkaistut kuvat tai videot autenttisilta? Onko kuvan tekijän eli valokuvaajan nimi mainittu kuvan yhteydessä? Onko kuvatekstissä mainittu, missä ja milloin kuva on otettu? Jos kuvassa on henkilöitä, kerrotaanko lukijalle keitä he ovat?
  • Vertaa juttua muihin samaa asiaa käsitteleviin artikkeleihin ja tiedonlähteisiin. Jos niiden välillä on ristiriitoja, silloin aiheesta on monta näkemystä. Älä kuitenkaan yritä "vahvistaa" jotain asiaa viittamalla samaan tietoon eri lähteissä.
  • Rakenna oma kantasi useamman tiedonlähteen varaan, ei vain yhden tai kahden.
  • Selvitä, mikä kanava, uutistoimisto tai väline välittää tiedon? Pyrkiikö se kertomaan jonkun valtion, etnisen ryhmän tai kulttuurin näkökulman? Edustaako kanava/artikkeli jotain tapauksen osapuolta vai pyrkiikö se tarjoamaan kolmannen osapuolen näkökulman?
  • Onko artikkelissa mainittu tekijän eli kirjoittajan nimi? Onko siinä mainittu välittävä tai välittävät uutistoimistot? Tunnettuja uutistoimistoja ovat AFP, Reuters ja Associated Press. Suomen johtavin uutistoimisto on Suomen Tietotoimisto, STT.
  • Milloin juttu on julkaistu? Tämä tieto voi olla tärkeä varsinkin Wikipedian ajakohtaisaartikkeleissa. Pohdi julkaisuajankohtaa koko tapahtuman aikajanalla.
  • Mainitse lähdeviitteessä jos mahdollista: kirjoittajan nimi, jutun otsikko, siihen johtava linkki, julkaisu, uutistoimistot, julkaisija, julkaisuaika ja julkaisukieli. Jos juttu julkaistaan netissä, käytä verkkoviite-mallinetta. Jos se on vain paperilehdessä, käytä lehtiviite-mallinetta.
  • Jos sisältö vaikuttaa epäselvältä, mutta juttu sisältää tietoa jonka arvelet olevan oleellista, kirjoita esim. "Reutersin mukaan..."

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 13.14 (EEST)

Tuossa roplassa, joka on kyllä tarkkaan harkittu ja jossa on paljon asiaa, ihan on syytä muistuttaa,että todellisia helmiäkin kaivavat mainitsemasi Reuters, AP ja AFP ovat yksityisiä eivätkä siten suoraan minkään valtion kontrollissa. Yksityisyys ei ole millään tavoin puolueettomuuden tae. Aloitetaanko nyt keskustelu siitä, kenen kontrollissa valtiot ovat vai eikö aloiteta? Ja olemmeko valmiita lisäämään säännönmukaisesti näitä "YLE:n mukaan" -heittoja? yst. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 14.41 (EEST)
Tuossa roplassa, joka on kyllä tarkkaan harkittu ja jossa on paljon asiaa ei mielestäni väitetä että yksityinen omistus takaisi puolueettomuuden. Sitä ei takaa myöskään valtiollinen määräysvalta julkaisuun, sillä valtiollisesta propagoinnista on lukuisia esimerkkejä. Luotettavuus on pohdittava tapauskohtaisesti. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 00.33 (EEST)--

Tyttöpisteistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedän saavani tästä turpiini, mutta eikös Star Stable Online tämän artikkelin säilyttäminen nyt olisi jotain millä pidettäisiin tätä Wikipedian äärimmäisen vääristynyttä sukupuolijakaumaa vähän jossain kuosissa? --Höyhens (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 11.29 (EEST)

Toivottavasti äärimmäisen vääristynyttä sukupuolijakaumaa, ei aleta oikaisemaan äärimmäisen vääristyneillä merkittävyyskriteereillä. --Otrfan (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 11.33 (EEST)
Toivon samaa. --Höyhens (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 12.36 (EEST)
Ei, eikä myöskään tehdä vaaleanpunaista sivustoteemaa. Jos vääristymä painaa pahasti mieltäsi, niin yleishyödylliset, luetut ja kiistatta merkittävät koirarotuartikkelit olisivat avun tarpeessa. --Pitke (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 12.58 (EEST)
Jos katsoo, mistä aiheista naisiksi ilmoittautuneet käyttäjät oikeasti ovat tuottaneet sisältöä, niin sisältö noin pikaisestikin vilkaisten on "vaaleanpunainen poni" -stereotypiaan verrattuna mielestäni paljon kiinnostavampaa ja monipuolisempaa rikkaampaa kuin ex tempore -stereotypioista koskaan voisi ajatella. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 10.31 (EEST)
Onkohan missään tilastoa tai luetteloa siitä, mitä aiheita naiseksi ilmoittautuneet ei-muokkaajat tykkäävät lukea? --Pitke (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 10.40 (EEST)
Ei ole. Missään ei ole edes paikkaa, jossa voisi ilmoittautua ei-muokkaavaksi naiseksi tai tytöksi. Tämän keskustelun esimerkki on peli, jonka kohderyhmänä ovat ilmeisesti hävyttömän vähäikäiset tytöt, jotka pitävät hevosista. Artikkeli on varsin perustekijöissään. Onko misään luetteloa siitä, mitä vaaleanpunaista kauttaan elävät tytöt pelaavat?--Htm (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 11.03 (EEST)
Lukijoistahan ei voi olla tietoa ilman lukijatutkimusta. Muokkaajien muokkauksista ihmisryhmittäin on jotain tietoa siltä osin mitä jotkut muokkaajista haluavat ilmaista itsestään (jos nyt pidättäydytään arvailuista niiden osalta, jotka eivät ilmaise). Ja lisäksi tulee ikäkausiaspekti: mikä kiinnostaa sen ikäisiä poikia kuin minkä ikäisiä tyttöjä kiinnostavat vaaleanpunaiset ponit, ja mikä kiinnostaa sen ikäisiä sukupuoleen katsomatta (kun jotkut muokkaajat mainitsevat ikänsä, niin tästäkin voidaan tehdä havaintoja), ja sama täysi-ikäisten kohdalta (ehkä aiheet, jotka täysi-ikäinen kokee mielenkiintoisiksi, näissä kirjo yleensä on laajempi kuin hyvin nuorilla). Täysi-ikäisillä yleensä maailmankuva on kaikilta on osin selkiytyneempi ja rikkaampi ja monipuolisempi ja vähemmän poissulkeva, vaikka mieltymyseroja olisikin. Jotkut toki myös jatkavat ja syventävät myös lapsuuden ja nuoruuden harrastuksia, mutta kun näkökulma niihin on aikuisen, niin tulos on yleensä miellyttävä lukea kenelle tahansa. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 12.12 (EEST)
Ja lukijatutkimus maksaa. En tiedä paljonko hinta riippuu halutusta tuloksesta. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 14.43 (EEST)
Wikimedia-Säätiöhän on ollut tarjoamassa rahoitusta tähän gender gap -asiaan. Joskus aiemmin esitettiin että yksi minkä voisi tehdä, olisi esitellä mitä naismuokkaajat oikeasti meillä tuottavat tai ovat tuottaneet, jos vain jokunen naismuokkaaja suostuisi mannekiiniksi tästä kertomaan. Se voisi olla voimautavaa (engl. empowering) kun se mitä haaviin tarttuu, luultavasti olisi monipuolisempaa ja elävämpää kuin lähtökohtena olevat stereotypiat. Toinen mahdollinen olisi vaikka juuri tämä lukijatutkimus. Mutta en tiedä, onko heillä jo rahahanat kiinni. Joku vastavalmistunut fiksu maisteri saisi tästä hienon projektin.--Urjanhai (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 15.15 (EEST)
Kuinka paljon suomenkielisessä Wikipediassa on naispuolisia aktiivimuokkaajia? Jaalei (keskustelu) 16. toukokuuta 2015 kello 03.27 (EEST)
Aika vähän taitaa olla. Mä tiedän varmasti naispuoleisiksi viisi itseni lisäksi, mutta toisaalta on paljon sellaisia käyttäjiä, joiden sukupuolesta mulla ei ole mitään hajua. --Velma (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 12.11 (EEST)
Ketkä nuo viisi muuta ovat? Joskus ovat olleet Linnea ja Ulrika, mutta he eivät enää ole aktiivisia ainakaan noilla nimimerkeillä. Naiskäyttäjien kannattaisi kertoa sukupuolensa käyttäjäsivullaan. Jaalei (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 00.24 (EEST)
Ja niinhän vielä Suvikokin, ent. aktiivinen naismuokkaaja, mutta näyttää valitettavasti epäaktivoituneen. Jaalei (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 00.30 (EEST)
Mua kaduttaa, että aikoinaan valitsin käyttäjätunnuksen, josta voi päätellä sukupuoleni. En silloin ymmärtänyt, miten vääristynyt wikipedistien sukupuolijakauma on. Mieluummin olen muokkaaja kuin naismuokkaaja. --Elena (keskustelu) 30. toukokuuta 2015 kello 00.27 (EEST)
Moni tuntuu tykkäävän siitä, että Internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira. Vanhojen vakikäyttäjien käyttäjäsivuja tonkiessani olen huomannut, että myös jokunen ensialkuun miespuoliseksi ilmoittautunut nimimerkki on poistanut maininnan myöhemmin. --Pitke (keskustelu) 30. toukokuuta 2015 kello 00.53 (EEST)
Minä tiedän tässä keskustelussa osallistuneiden ja mainittujen lisäksi muutaman (3-4) vaihtelevasti kohtuuaktiivista, jotka olen tavannut tai joiden kanssa on muuten tullut ilmi naispuoleisuus. Koska muistaakseni kukaan heistä ei käytä sukupuoltaan paljastavaa nimimerkkiä tai julkista seikkaa käyttäjäsivullaan, jätän mainitsematta ketä ovat. --Pitke (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 00.56 (EEST)
Rupesin tuolla samalla metodilla selaamaan sivua Wikipedia:Luettelo Wikipedian käyttäjistä muokkausmäärän mukaan ylhäältä alaspäin ja lopetin kun olin päässyt noin kymmeneen. Mutta kun en ole tavannut kovinkaan suurta osaa muokkaajista tai muuten tullut tietämään kovinkaan monen sukupuolta, ja vain osa ilmaisee sen tunnuksessaan tai käyttäjäsivullaan, niin tämä arvio jää hyvin epätarkaksi. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 05.30 (EEST)

New Wikipedia Library Accounts Available Now (May 2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apologies for writing in English, please help translate this into your local language. Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

Today The Wikipedia Library announces signups for more free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

  • MIT Press Journals — scholarly journals in the humanities, sciences, and social sciences (200 accounts)
  • Loeb Classical Library — Harvard University Press versions of Classical Greek and Latin literature with commentary and annotation (25 accounts)
  • RIPM — music periodicals published between 1760 and 1966 (20 accounts)
  • Sage Stats — social science data for geographies within the United States (10 accounts)
  • HeinOnline — an extensive legal research database, including 2000 law-related journals as well as international legal history materials (25 accounts)

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page, including Project MUSE, JSTOR, DeGruyter, Newspapers.com and British Newspaper Archive. Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 5. toukokuuta 2015 kello 01.12 (EEST)

We need your help! Help coordinate Wikipedia Library's account distribution and global development! Please join our team at Global our new coordinator signup.
This message was delivered via the Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List

Häiritsevä linkki: patrol[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomasin että joissakin artikkeleissa lukee alhaalla: New pages patrol: Merkitse tarkastetuksi tämän uuden sivun ensimmäinen versio. Aikaisemmin sellaista ei ollut. Haluisin saada sen pois näkyviltä, sillä se häiritsee lukemista ja muokkaamista. --Raid5 (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Olet noussut patrolleriksi. Kukaan ei kai ole aiemmin valittanut asiasta, joten ehkä Zache osaa kertoa, miten linkin voi piilottaa muuttamalla omaa css-tiedostoa vai oliko se nyt js-tiedosto. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 23.32 (EEST)
<div class='patrollink'> näkyi olevan, elikkäs .patrollink { display:none;} tai jotain sinnepäin jonnekin sopivaksi katsomaansa css-tiedostoon. --Anr (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 23.38 (EEST)
En osaa html-kieltä, olen tehnyt muokkaukseni joko ohjeita katsomalla tai toisten esimerkkiä noudattaen. En halua tehdä mitään ylläpitotöitä, joten voisiko patroller-oikeuden poistaa minulta ilman linkin piilottamista. Yritän kehittää Wikipediaa muuten niin hyvin kuin osaan. --Raid5 (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 00.42 (EEST)
Valitettavasti ei voi. Patroller on koodattu ohjelmistotasolla ja se tulee väkisin, kun täyttää ehdot (yli 100 päivää vanha tunnus, joka on tehnyt yli tuhat muokkausta), eikä sitä saa millään pois. Linkkiä ei tarvitse napsauttaa koskaan ja se näkyy vain niillä uusilla sivuilla, jotka ovat nuorempia kuin 31 päivää. Se saattaa lakata häiritsemästä ajan kanssa. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 09.51 (EEST)
Pitää sitten tottua siihen tai piilottaa se. Kiitos ohjeista. --Raid5 (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 11.12 (EEST)

Singlet-luokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttö ollut sekavaa, puolissa musiikkikappaleita koskevissa artikkeleissa löytyy ja puolissa ei. Jos musiikkikappaleesta löytyy sivu, niin on se lähes poikkeuksetta single. "Senjasen singlet" -luokkia on vain kourallinen (51 kpl). Pitäisi integroida/muuttaa luokiksi "Senjasen musiikkikappaleet". Keskustellaan aiheesta. --Vilhokki (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 11.04 (EEST)

EDIT: Luokka:Singlet

Eli siirretään Singlet-luokasta kaikki biisit kyseisten artistien omiin kappaleluokkiin? Sopii mulle. Pitäisikö kuitenkin singlet luokitella jotenkin, esim. vuoden mukaan? Nyt näköjään löytyy musiikkikappaleet vuosittain, mutta ei kaiketi singlejä. Tarviiko sitten molempia. Hieman samaan aiheeseen liittyen, täällä on aikaisemmin tehty artikkeleita kappaleille, jotka eivät ole singlejä. Esim. Nirvanan Bleach (albumi)#Kappaleet ja lähes kaikki Metallican Black-albumin biisit Metallica (albumi)#Kappaleet. Pitäiskö laittaa viikate heilumaan? --Whitetabor (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 02.52 (EEST)
Aika monessa noista Bleachin ja Black-albumin kappaleista ei ole mitään sellaista sisältöä, jota ei voisi yhdistää albumiartikkelihin. Eli järkevää tiedonjäsentelyä olisi yleensä esitellä kappaleet albumiartikkelissa. Gopase+f (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 08.37 (EEST)
Miten niiden kanssa pitäisi menetellä? Voiko niitä laittaa suoraan pikapoistoon tai tehdä ohjauksen albumiartikkeliin, jos on sitä mieltä, että artikkeli ei ole tarpeellinen? Aika harvoin kai ei-singleistä on kirjoitettu (Wikipedian ulkopuolella) niin paljon, että niistä voisi tehdä oman artikkelin. --Whitetabor (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 16.10 (EEST)
Riippu tietysti mistä artistista on kyse, eli kuinka paljon on saatavilla luotettavia ulkopuolisia lähteitä. Beatlesin jokainen kappale on varmaan wikimerkittävä, koska niitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä kun taas jonkun toisen yhtyeen ei ole. Antamistasi kahdesta esimerkistä todennäköisesti kappaleita on käsitelty riittävässä laajudessa ja niistä löytyy kirjoitettavaa omaksi artikkeliksi, mutta tietysti jos artikkelin tämän hetkinen tila on skeidaa voi tiedot yhdistää albumiartikkeliin. –Makele-90 (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 16.19 (EEST)
Meneekö liian monimutkaiseksi jos joka artikkelissa on sekä kappaleluokka että singleluokka? Mielestäni singleluokka olisi sama heivata kokonaan. Ja totisesti musiikkikappaleen ei tarvitse olla singlelohkaisu ollakseen merkittävä, kuten Makele-90 mainitsikin. Jos luokasta päätettäisiinkin luopua niin pitäisikö esim. Luokka:Stigin singlet vaihtaa luokaksi Luokka:Stigin kappaleet ja tähän luokkaan lisätä Luokat "Suomalaiset musiikkikappaleet" ja "Kappaleet esittäjittäin" ja soveltaa samaa kaavaa muidenkin vastaavanlaisien luokkien kanssa? Long story short: musiikkikappaleluokat paljon selkeämpiä, singlet-luokka sotkee muuten järkevää systeemiä. --Vilhokki (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 21.31 (EEST)
Totta joo, onhan niitä paljonkin merkittäviä kappaleita, jotka eivät ole singlejä. Jos nyt saa vähän verrata enwikiin, niin siellä on yksittäiset biisit artistien kappaleluokissa, mutta kappale voi olla myös esim. tietyn vuoden singleluokassa. Täällä taas on kappaleet vuosittain. Siellä Singlet-luokassa on myös listaykkösiä maittain, debyyttisinglejä jne. Kannatan ainakin tuota Stig-esimerkkiäsi, ja Singlet-luokasta pois yksittäiset biisit artistien kappaleluokkiin. --Whitetabor (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.40 (EEST)
Mä pitäisin pelkän kappaleluokan, koska on turhaa olla molemmat ja monia merkittäviä kappaleita ei ole julkaistu singlenä. (Ja onkohan digitaalisuuskin jotenkin muuttanut koko single-konseptia?) --Velma (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 15.22 (EEST)
Pidän tämän keskustelun kehityksestä. Milloin saan siunauksen ottaa asian muutostyöt harteilleni, pitääkö tästä vielä käydä jokin äänestys tai ylemmän voiman lupa? Wikipedian käytännöt ovat minulle täysin vierasta huttua. --Vilhokki (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 22.03 (EEST)

Koko singlet-luokka vaan pois, aiheuttaa turhaa työtä sellaisen ylläpitäminen, kun kappaleet-luokka ajaa periaatteessa saman asian. Keskusteltu aiemmin jo sivulla Keskustelu luokasta:Singlet. --Stryn (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Näillä linjoilla minäkin. Singleluokka pois, koska se on liian päällekkäinen kappaleluokan kanssa. Single on aina myös kappale. Suurin osa singlenä julkaisemattomista kappaleista ei ylitä wikimerkittävyyttä. Poikkeuksena Beatlesin kaltaiset jättiläiset, jotka ovat luettavissa lähes yhden käden sormilla. Singlemalline on sen sijaan syytä säilyttää, koska artikkelissa on hyvä mainita onko kyseessä singlejulkaisu vai tavallinen albumiraita. --Sblöbö (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 01.20 (EEST)
Kyseenalaistaisin sen, että single on aina myös kappale. Suurin osa on, mutta on myös sellaisia singlejä kuten Canada / Sinä puhut, minä vaikenen, joissa A- ja B-puoli on esitetty samanarvoisia, tai kuten Aggressive Confessor, joilla ei ole esiin nostettua A-puolen kappaletta. Tällaisia artikkeleita on hankala laittaa Musiikkikappaleet-luokkaan, ja se puoltaisi Singlet-luokan säilyttämistä. Miten tällaisten tapausten kanssa halutaan toimia? Oma mielipiteeni on, että single on useimmiten vain levy-yhtiön tuote myydä yksittäistä kappaletta kuluttajille ja radioihin. Musiikkikappale on se, joka on kulttuurillisesti merkittävä. Jos singlestä kertovasta artikkelista ei saa muokattua musiikkikappaleartikkelia, sen voisi minusta laittaa poistoon epämerkittävänä. --Getro (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 18.11 (EEST)
En ole vakuuttunut siitä, että luokka kannattaa poistaa kokonaan, mutta jos se menee niin menköön. Single ei ole ihan sama asia kuin kappale, mutta asia on nyt päätetty niin ryhdyn talkoisiin mukaan poistamaan kappaleita luokasta. --Whitetabor (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 15.03 (EEST)

Pari kysymystä: 1) Lisätäänkö coveroituun biisiin myös muut artistit, jotka ovat biisin julkaisseet singlenä? Esim. Hallelujah (Leonard Cohenin kappale) luokkiin L. Cohenin kappaleet, Jeff Buckleyn kappaleet jne. 2) Lisätäänkö vuosiluokkiin (Vuoden 1994 kappale) biisi sen mukaan, milloin sen single on julkaistu, vai sen mukaan milloin albumi on julkaistu? Ja näistä yhdistetty kysymys, pitäisikö esim. Hallelujah laittaa myös coverbiisien vuosiluokkiin? Omat vastaukset 1) joo, 2) en osaa päättää, 3) joo. --Whitetabor (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 15.54 (EEST)

Kakkoseen sain aikoinani vastauksen, että luokitellaan siihen vuosiluokkaan, jolloin kappale on ensimmäisen kerran julkaistu, oli se sitten albumi tai single. --Stryn (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
Minusta Hallelujah on vain Leonard Cohenin kappale. Se voi samalla olla monen muun artistin single. --Savir (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 22.17 (EEST)

Wikimedia Suomi ry:n projektit ja rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olemme aloittaneet yhdistyksen wikissä sivuston, jossa voimme esitellä tulevia hankkeita, ja yhdessä kehitellä niitä. Kaikki ei suinkaan ole valmista ja siksi toivottaisinkin tervetulleeksi kommentit, kehitysehdotukset, osallistumisen jne. Luokassa Projektit on listattu käynnissä olevia hankkeita ja hankkeita, joita toivomme käynnistävämme. Infobokseista on linkit projektin sivulle, johon on tarkoitus koota kaikki projektiin liittyvä hallinnollinen asia: budjetti, projektisivu, järjestäjät, seuranta ja dokumentaatio. Näitä emme ole ehtineet vielä aivan kaikista tehdä. Lisäksi niistä on linkit projektin rahoitushakemuksiin.

Millaisen mekanismin voisimme rakentaa tähän rinnalle uusien projektien ehdottamiseksi? Olisi hauskaa myös kehittää menetelmä, jolla voi esittää kannatuksensa joko jo meneillään oleville tai uusille vasta ehdotetuille projekteille. Kommentointi sujuu mielestäni hyvin projektisivun keskustelusivun kautta. Katalonian Wikipediassa hankitaan rahoitusta ainoastaa projekteille, joita yhteisö on ehdottanut ja joita joku yhteisön jäsen sitoutuu itse koordinoimaan.

Lisäksi jos joku on valmis auttamaan mallineitten kanssa, olisin siitä avusta erityisen iloinen. Päiväys-malline on Wikipediasta, mutta kaipaisi remonttia. Parametrien kopioiminen mallineesta toiseen olisi hienoa, jotta tiedot pysyisivät yhteneväisinä.

Tässä listaa projekteista:

Projektilistauksessa näkyy lisäksi vielä muutama hanke, joilla ei vielä ole omaa sivua.

Terveisin Susannaanas (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 14.32 (EEST)

Milgear sivu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan mitä kirjoittamalleni sivulle (Milgear) on tapahtunut kun en löydä sitä enään?

--Tmantti (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)Tmantti

Sivu on poistettu kahteen otteeseen epämerkittävänä:
14. syyskuuta 2014 kello 14.46 MiPe (keskustelu | muokkaukset | estä) poisti sivun Milgear (A5: Epämerkittävä: Merkittävyyttä ei osoitettu 3 vuorokauden keskustelun aikana)
20. huhtikuuta 2011 kello 11.54 Ejs-80 (keskustelu | muokkaukset | estä) poisti sivun Milgear (A5: Epämerkittävä)
--Stryn (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 07.52 (EEST)
Tässä tarkoitetaan sivua MilGear, jonka lokista näkee, että sekin on poistettu epämerkittävänä. Tosin prosessivirheenä on se, että merkittävyyden kyseenalaistuksesta ja poistosta ei ole ilmoitettu sivun luoneelle Tmantille mitään, joten ei ihme, että hän joutuu kysymään asiaa. Sivun voisikin tässä tapauksessa palauttaa uuteen merkittävyyskeskusteluun niin, että aloittajalla on mahdollisuus yrittää puolustaa sen merkittävyyttä keskustelussa. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 11.17 (EEST)

Wikirakkaus-pienoisohjelma suomenkieliseen Wikipediaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka Wikirakkaus toimii.

Miksi suomenkielisessä Wikipediassa ei ole Wikirakkaus-pienoisohjelmaa? Se on käytössä ainakin Commonsissa ja enkkuwikissä ja saattaisi madaltaa kynnystä palkita toisia käyttäjiä. Meillä on ollut käsittääkseni heikosti toiminut palkintoprojekti ja tasaisin väliajoin on valitettu huonoa muokkaamisilmapiiriä. Auttaisiko tämä? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 13. toukokuuta 2015 kello 16.24 (EEST)

Aivan hyvin voisi olla meilläkin käytössä. Lisäosa on käännetty suomen kielelle, joten sekään ei olisi esteenä. --Geohakkeri (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 17.18 (EEST)
Olen kahta mieltä. Samalla kun tälle projektille tekisi hyvää saada enemmän iloa, palkintoja ja toisten huomioonottamista, tuo on vähän Facebook-tykkäyskone. On aina parempi saada käsin väsätty kiitos tai huomionosoitus kuin jonkun Wikirakkaus-ohjelman luoma kahvikuppi tai kissanpentu tai oluttuoppi. En vastusta mutta en myöskään pety ollenkaan, mikäli tällaista ei asenneta tänne. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 13.11 (EEST)
Toinen kommentti: tällainen konsensus on ongelmallinen. Kukaan ei tunnu vastustavan tuota, joten sikäli asiasta voidaan saavuttaa konsensus. Toisaalta tuo muuttaa käyttöliittymää sen verran, että jotkut voivat herätä väärällä jalalla vasta kun love on saapunut. En tiedä, riittääkö tällaiseen asiaan vain se, ettei tätä vastusteta kun kannatustakaan ei vakiokäyttäjiltä näytä saapuvan. Voidaan myös todeta, että nykytilannekin on riittävä eikä tarvetta tuollaiselle ole. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 17.04 (EEST)
Jooh, mielestäni tuo lisäosa on sellainen, jota ei kannata näin pieneen wikiin lisätä; en-wiki ja Commons ovat ihan eri asia, kun käyttäjiä on moninkertainen määrä. --Stryn (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 17.15 (EEST)
Tykkäisin jos tämä tulisi, etenkin jos se voidaan kustomoida paikallisille palkinnoille ja pikkuleiville, ruusukimpuille jne. En-wikissä ja/tai Commonsissa olen palkinnut muutaman kerran tämän avulla ja se oli paljon mukavampaa kuin kaivella muistin perukoilta (tai ohjesivuilta, hahahahahahaa.... hahaha) että mikä se koodi olikaan ja missä muodossa se ottaa minkäkin parametrin. --Pitke (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 14.44 (EEST)
Ja ehdottomasti vapaamuotoinen "oma kuva tähän" -malline siihen kans kiitos. Sopivan kuvan etsiminen on puolet hauskuudesta. --Pitke (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 14.45 (EEST)

Artikkelin versio jumissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristorata (Linnanmäki) -artikkeli näyttää version "Uusin versio", vaikka viimeisin muokkaus on viime vuodelta, eikä siinä ole odottavia muutoksia. ? --Whitetabor (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 01.12 (EEST)

Johtunee siitä, että mallineeseen Malline:Vuoristorata tehty muutoksia, jotka vielä arvioimatta. --Nironen (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 01.21 (EEST)
Näin on. Tässä on diffi mallinemuutokseen: [5]. Ilman tuollaista voitaisiin sotkea sivulla näkyvää mallinetta ilman, että sivua seulovat saisivat asiasta selkeän tiedon. Sama paikallisten kuvien kanssa: jos tänne tallennettua tiedostoa muutetaan, artikkeli muuttuu "uusimmaksi versioksi" ja jää odottamaan tiedoston muutosten hyväksymistä. Näin sivun näkyvä versio voidaan tarkastaa, ja jos sivu olisi vakautettu, uusinta versiota ei näytettäisi lukijoille ensimmäisenä. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 13.12 (EEST)

Sattuipa löytymään toinen tapaus, jossa tiedoston viimeisin versio vuodelta 2013 on jäänyt "roikkumaan" ja se vaikuttaa artikkeliin, jossa kuva on: Tiedosto:SomedayIllBeSaturdayNight.jpg. --Whitetabor (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 22.41 (EEST)

Heittomerkki luokkanimessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eikös tällaisissa luokkanimissä kuin esimerkiksi Luokka:Guns N’ Rosesin albumit voisi olla näppäimistöltä löytyvä heittomerkki? Ohjauksiakaan ei enää ole, joten luokan löytäminen kirjoittamalla ei onnistu ja voi tulla vähän hämmentynyt olo. Joku niitä nyt muuttelee. --Käpyläntie (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 20.25 (EEST)

Ainakin tuossa luokka löytyy, kun kirjoittaa hakukentään "Luokka:Guns N" minkä jälkeen automatiikka tarjoaa valmiiksi loput aivain niin kuin kirjoittaisi "Ben Zy" jossa siinäkin automatiikka tarjoa loput. --Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 20.30 (EEST)
Minun käsittääkseni ohjauksia ei ole poistettu, eiväthän ne ole mitenkään virheellisiä. Vai onko wikipediassa joku luokkasivujen ohjaukset kieltävä käytäntö? Jos ohjaukset säilytetään, luokkien nimissä voi olla kaareva lainausmerkki – eikä mitään ongelmaa ole. –Osbournehutch (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 21.08 (EEST)
Samaa meinasin myös, mutten tarkistanut, so. että ohjauksia kai voi olla ainakin teknisesti, sikäli kun vain muuten ei ole sovittu että niitä ei saisi käyttää.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 21.27 (EEST)
Luokka-avaruuden ohjaussivuista keskusteltiin vuosi sitten, mutta oikein selvään tulokseen ei päästy. Sellaista henkeä kuitenkin oli, että ohjaukset sallittaisiin korkeintaan perustelluissa poikkeustapauksissa. --Risukarhi (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 21.36 (EEST)
Mä ainakin löysin haun avulla oikean luokan hakusanalla "Luokka:Guns N' Rosesin albumit". Ei ole mitään ongelmaa normaalissa heittomerkissä. --PtG (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 21.40 (EEST)
Tarkoitan sitä tilannetta kun artikkeliin lisätään luokat, silloin ei löydy luokkaa, jossa on tämä heittomerkki jota ei ole näppäimistöllä.--Käpyläntie (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 22.55 (EEST)
Joitain merkkejä on muokkaustilassa tuossa alapuolella, ja sitten toinen tapa on avata toinen ikkuna, mennä hakukenttään, etsiä luokka sieltä ja copypasteta luokan nimi sieltä.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 23.44 (EEST)
Nimi varmastikin löytyy siitä artikkelista, johon luokkaa ollaan lisäämässä. Nimen oikea asu pitäisi joka tapauksessa tarkistaa muualta, jos se on muokkaajalle vähän oudompi. Alt ja 0146. --Thi (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 23.58 (EEST)
En näytä saavan sanotuksi niin että asia tulisi ymmärretyksi. Yritän vielä uudestaan: Jos joku kirjoittaa yhtyeen Cannons N' Carnations albumista artikkelin ja muistissa on, että yhtyeen albumeille olisi oma luokkansa Luokka:Cannons N' Carnationsin albumit, jonka sitten yrittää kirjoittaa tietokoneen näppäimillä artikkeliin, mutta se tuleekin punaisena, niin sen sitten jättääkin pois, kun selvästikään luokkaa ei ole. Siinä syy miksi en noita heittomerkkimuutoksia oikein ymmärrä tai ne eivät ainakaan ole käyttäjille hyödyksi eli niissä on pilkunviilaus mennyt hieman liian pitkälle. Jokohan joku ymmärtäisi ongelman jota tarkoitan? --Käpyläntie (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 09.10 (EEST)
Todennäköisesti muokkaaja ei aloita albumiartikkelia tyhjästä, vaan ryhtyy tekemään sitä yhtyeartikkelista punalinkin kautta. Jos hän aloittaa myös itse yhtyeartikkelin, joku muu käyttäjä käyttäjä siirtäisi sen oikealle nimelle. Jos muokkaaja ei löydä luokkaa, hän etsii tarkemmin tai joku muu käyttäjä lisää sen. Uudelleenohjaus tarkoittaisi, että jonkun muun pitäisi jälleen muuttaa luokka oikeaksi, koska muuten se vain hämmentäisi eri käyttäjiä. Käyttäjien työmäärä ei vähentyisi. Jos heittomerkkimuutoksia ei olisi, ennemmin tai myöhemmin tulisi joku, joka tekisi muutokset, koska kyse on Wikipedian ulkopuolella voimassa olevasta käytännöstä, tai sitten arvosteltaisiin, että heittomerkitkin ovat vääriä ja käyttäjät varmaankin laiskoja ja tietämättömiä kun eivät muuta niitä. --Thi (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 13.21 (EEST)
Tuollaisesti todennäköisyydestä en tiedä mitään. Itse aloitan suurimman osan artikkeleista kirjoittamalla hakuun artikkelin nimen ja aloittamalla siitä punalinkistä joka ilmestyy hakutuloksiin. Luokat eivät ole artikkeleita, joten niissä olisi noudatettava vähemmän vaivan periaatetta. --Käpyläntie (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 13.32 (EEST)
Miten uo-luokat (uo = ohjaus) toimivat? Jos uo-luokkaan luokittelee jonkun artikkelin, niin luokittuuko se siihen uo-luokkaan vai siihen uo-luokan kohdeluokkaan? Jos artikkeli luokittuu haluttuun luokkaan myös uo-luokan kautta, niin eihän tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä (uo-luokat voidaan luoda/säilyttää, koska tätä ohjetta voitaneen soveltaa yhtä hyvin myös luokkiin). Jos taas wiki ei toimi tuolla tavalla, vaan artikkeli luokittuu siihen uo-luokkaan, niin ongelma on pikemminkin tekninen. 84.249.84.11 22. toukokuuta 2015 kello 13.43 (EEST)
Artikkeli luokittuu tuossa tapauksessa uo-luokkaan eikä kohdeluokkaan. Itse artikkelissa uo-luokan nimi näkyy kursivoituna (tämä on nähdäkseni uusi ominaisuus, joka ilmaantui samoihin aikoihin kun luokkasivujen siirtäminen tuli mahdolliseksi; sitä ennen uo-luokka näytti artikkelissa hämäävästi täysin samalta kuin normaalikin luokka). Jos yrität mennä tarkastelemaan uo-luokkaa, päädyt kuitenkin ohjauksen kautta siihen varsinaiseen luokkaan, josta väärin luokitettua artikkelia ei sitten löydä. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.04 (EEST)
Onko tässä kuitenkin sama kuin artikkelisivuillakin että ohjauksen kohteena olevan luokkasivun ylälaidasta kuitenkin pääsee myös uo-luokan sivulle siten kuin pääsee ohjauksen kohteena olevastta artikkelistakin uo-sivulle, jos haluaa muokata sitä tai tarkastella sen sisältöä tai historiaa?--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.22 (EEST)
Kyllä, tuossa suhteessa luokkaohjaukset eivät eroa muista ohjaussivuista. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.53 (EEST)
Ok. Tästä ongelmasta näyttäisi muuten olevan pitkään seissyt korjauspyyntö. Ehdotan, että otetaan mallia en-wikistä: Säilytetään tarpeellisiksi katsotut uo-luokat (ainakin nyt nämä heittomerkki-uo:t) ja luodaan tänne vastaavanlaiset malline ja luokka, joita botit sitten tonkisivat ja korjaisivat artikkeleiden uo-luokituksia. 84.249.84.11 22. toukokuuta 2015 kello 15.10 (EEST)

Kysyn nyt, kun tuli puheeksi, että mikä on kanta uudelleenohjausten luokitteluun? Jossain ahepiireissä niitä näkyy käytetyn, muistan ainakin uudelleen nimetyt lehdet tyyliin Me Kuluttajat, mutta käytön suppeus antoi vaikutelman jotenkin kokeiluluonteisuudesta. Esim. noitten lehtien kohdalla tuo on mielestäni hyvin toimiva.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 15.16 (EEST)

Ohjausten tarveperustaiselle luokittelulle ei näyttäisi syntyneen vastarintaa: Keskustelu_Wikipediasta:Ohjaus#Luokittelu. Ja onhan täällä jo nyt 521+ luokiteltua ohjausta. 84.249.84.11 22. toukokuuta 2015 kello 15.25 (EEST)
Ok., hyvä tietää. Perustelluissa tapauksissa tuo on mielestäni ihan kätevä.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 15.27 (EEST)
Niitä on kyllä enemmänkin kuin tuosta luokasta löytyvät, sillä ne eivät luokitu tuonne automaattisesti. Itse en ole ainakaan ohjaussivuja luokittaessani lisännyt niihin tuota luokkaa. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 16.00 (EEST)
Tämä menee vähän ohi aiheen, mutta kun puhutaan ohjaussivujen luokittelusta, sille voi olla perustelunsa ainakin siinä tapauksessa, että interwikitys ei ole yksiselitteinen. Vasta törmäsin moiseen aiheeseen.. kerron kun muistan. Mutta tästä pitäisi ehken olla eri keskustelu. --Höyhens (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 01.40 (EEST)

Istunnon tiedot katoavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä kadottaa istuntoni tiedot toistuvasti? --Käyttäjä:Kielimiliisi 23. toukokuuta 2015 kello 14.49 (EEST)

En tiedä. Olen huomannut saman ongelman ajoittain. Alkoi noin pari viikkoa sitten. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 14.50 (EEST)
Mieluummin älä koske muokkauksiini, vaikka se tapa sinulla on että katsot oikeuksesi näpelöidä muiden tekstejä. Se ei ole kohteliasta eikä myöskään Wikipedian käytäntöjen mukaista. Se on provosointia, jolla aiheutat epäsopua käyttäjien välille. Muutin nyt otsikon, jos otit edellisen muotoiluni henkilökohtaisena loukkauksena. --Käyttäjä:Kielimiliisi 23. toukokuuta 2015 kello 14.54 (EEST)
Ja minä annan sinulle nyt eston ja perustelen sen keskustelusivullasi. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 14.54 (EEST)
Tuolla näpelöinnillä viitataan tähän muokkaukseeni, jolla muutin tämän keskusteluketjun otsikkoa. Mikäli näpelöinnistä tarvitsee keskustella enemmän, siihen sopiva foorumi on tällä hetkellä avoinna oleva kommenttipyyntö keskustelutavoista. Kielimiliisillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun siellä noin kello 17 alkaen tänään. Tämä keskustelu voi palata käsittelemään ongelmaa istunnon tietojen katoamisesta kesken muokkaamisen. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 15.13 (EEST)
Muutin otsikon taas takaisin oikean aiheen mukaiseksi. —Aku506 23. toukokuuta 2015 kello 21.44 (EEST)

Fiat Panda mk3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei! Voisitteko laittaa Wikipediaan Fiat Panda-artikkeliin kuvia Fiat Panda mk3:sta eli kolmannen sukupolven Fiat Pandasta ja etsiä tietoa kolmannen sukupolven Fiat Pandasta? Kiitos! --Uusi-Kerttula (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 15.11 (EEST)

Wikipedia Commonsin käyttäjätilin nimen vaihtaminen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miten saisin vaihdettua käyttäjätilini nimen Wiki Commonsissa? Häiritsee nimittäin se että olen kummassakin eri nikillä, ja kun kirjaudun sisään toiseen näistä, toinen kirjautuu samalla ulos, ja joudun näin soutamaan ja huopaamaan.

Auttakaa miestä mäessä! --Styroks (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 08.19 (EEST)

Voit jättää pyynnön sivulle m:SRUC. --Stryn (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 09.49 (EEST)

Youtube[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moi. Miksi Youtube ei kelpaa lähteeksi? Yritin lisätä Youtuben autogeneroimasta musiikkikappaleesta (tiedot ovat siis ainakin välillisesti levy-yhtiöltä) säveltäjäkrediitin lähteeksi, mutta tieto poistettiin, koska youtube ei kuulemma kelpaa lähteeksi. Ymmärrän toki, että käyttäjien itse luomat videot ja näiden yhteyteen kirjoitettu tieto voi olla virheellistä, mutta miksi ns. virallisen tahon tietoon ei voida luottaa? --87.93.84.219 27. toukokuuta 2015 kello 13.46 (EEST)

Missähän artikkelissa näin kävi? Muokkaushistoriastasi ei näy, IP-osoitteesi on muuttunut sen jälkeen kun koetit muokata artikkelia. Joka tapauksessa YouTuben videosivut eivät käy lähteeksi lähinnä siksi, että on helpompaa automatisoida systeemi, joka flaggaa kaikki youtube-linkit epäilyttäviksi kuin käydä käsin tarkistmassa, onko lähteeksi merkitty videosivu luotettavahko (esimerkiksi muusikon tai televisiokanavan virallinen) vaiko jonkun satunnaisen käyttäjän vaiko suorastaan virallista tahoa teeskentelevän käyttäjän. Tietääkseni niitä ei kuitenkaan ole kielletty kokonaan, esimerkiksi YouTubessa (virallisesti) julkaistun uutislähetyksen pitäisi kelvata lähteeksi siinä missä sama lähetys vaikka BBC:n omilla sivuilla julkaistuna. Muut (esimerkiksi sivuston sääntöjä käsittelevät) YouTube-sivut käyvät lähteeksi ilman muuta, jos lähteistettävä tieto koskee YouTubea itseään. Kappaleen säveltäjälle pitäisi löytyä lähde helposti muualtakin. --Pitke (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 14.24 (EEST)
Ja onko kyseessä siis YouTuben autogeneroima musiikkikappale vai musiikkivideo? --Pitke (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 14.25 (EEST)
Olen pahoillani, että IP vaihtuu jatkuvasti, aina kun suljen nettiyhteyden, tulee uusi ip. Ehkä pitäisi rekisteröityä. Mutta tämä muokkaus: [6]. Wikipedia lisää aina youtube-linkin ilmaannuttua "epäilyttävä linkki"-varoituksen muokkaushistoriaan, jolloin tunnukseton muokkaus on helppo olettaa vandalismiksi, mutta tästä ei ilmeisesti ollut kyse. --188.67.248.52 27. toukokuuta 2015 kello 20.51 (EEST)
Njoo, ilmeisesti YouTuben systeemi on autogeneroinut nuo tekijätiedot yms. Videoiden kuvaukset on kuitenkin hyvin heikko tietolähde, koska videon lataaja voi muuttaa kuvausta milloin vain, poistaa videon, tai tehdä siitä yksityisen. Toinen ja tärkeämpi puute tässä tapauksessa oli se, että videon kuvauksessa olevat tiedot eivät riitä tukemaan tietoa, joka artikkelissa on (nimimerkin oikea nimi): siinä ainoastaan luetellaan kappaleella esiintyvät taiteilijat nimimerkein, säveltäjä, sekä neljä eri sanoittajaa. Missään ei sanota, miten nimimerkit ja sanoittajien nimet liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö edes. --Pitke (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 22.42 (EEST)
Enpäs tiennytkään tällaisesta. Koko kanava on YouTuben autogeneroima ("YouTuben järjestelmä loi tämän kanavan automaattisesti." [7]), ja YouTube on myös lisännyt siihen videot, ei siis kukaan käyttäjä tai levy-yhtiö. Kanavan kuvailun YT on ottanut Wikipediasta lisensseineen kaikkineen. En tiedä olisivatko YT:n autogeneroimien videoiden tiedot yhtä luotettavia kuin esim. virallisten Vevo-kanavien tiedot, mutta tässä tapauksessa tosiaan artistinimen ja oikean nimen yhteys ei niistä käy ilmi. --Whitetabor (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 23.33 (EEST)
Niin, yleensä rap-musiikissa jokainen esiintyjä kirjoittaa omat riiminsä, mutta tätä ei kai voi olettaa. Muiden sanoittajien nimet löytyvät ainakin Discogsista, Tuuttimörön ja Koksukoon myös Wikipediasta (joskin Koksukoon nimen lähteenä on samainen Discogs, jonka luotettavuudesta en osaa sanoa). Mutta olisiko Youtuben autogeneroiman videon tekijätiedot luotettava lähde esim. säveltäjä- ja sanoittajatiedoille? Ne ovat luultavasti suoraan teostosta tai vastaavasta rekisteristä, jonka mukaan youtuben, spotifyn ym. palveluiden tekijäinoikeusmaksuja maksetaan. --37.136.42.11 28. toukokuuta 2015 kello 00.03 (EEST)

Uusimaa-ongelma?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei! Olen tässä miettinyt jo yli vuoden täläistä onglemaa: Artikkeli Uusimaa on ohjaussivu, joka ohjaa sivulle Uudenmaan maakunta ja Aiheen täsmennyssivu on nimeltään Uusimaa (täsmennyssivu), eikö tämä teistäkin ole hiukan epäloogista, eikö olisi parempi jos sivun Uusimaa (Täsmennyssivu Sisältö siirrettäisiin artikkeliin Uusimaa ja alkuperäinen täsmennyssivu poistettaisiin? --HenriHa (keskustelu) 30. toukokuuta 2015 kello 17.52 (EEST)