Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Sekalaista
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg

Wiki Loves...[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajattelinpa kysyä täällä: Wikimedia Suomi ei ole osallistunut Wiki Loves Monuments -kilpailuun menneinä vuosina, sillä listojen kokoaminen ja kilpailun järjestäminen on melko työläs urakka. Muiden chaptereiden (en muista mihin käännökseen täällä päädyttiin) väki alkaa jo leipääntyä kilpailuun, mutta me olisimme innolla aloittamassa. Monissa maissa muistomerkit on jo kattavasti kuvitettu. Mikä aihepiiri Suomessa kaipaisi mielestäsi eniten kuvitusta: arkkitehtuuri, henkilöt, paikkakunnat, luontokohteet, kulttuuriympäristöt, julkinen taide, museoiden aarteet... Tähdätään ensi vuoteen, tehdään hieno Wiki Loves...! Tai kaksi? --Susannaanas (keskustelu)

Mikä paras lähde ilmastodiagrammeille?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelit Jyväskylä ja Seinäjoki kaipaisivat kipeästi ilmastodiagrammeja. Vaan mistä saisi ilmastodataa, josta tehdä diagrammit? Mikä on paras lähde ilmastodatalle? Tietenkin vuosilta 1980-2010 data on parempi kuin 1970-2000, mutta molemmat varmasti käyvät. Ilmatieteen laitokselta ei taida saada mitään? --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 15.31 (EET)

Löysin artikkelista Lahti linkin: http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=f98d5f65-68b1-466f-9c2d-d76269581962&groupId=30106 jonka otsikoksi oli kirjoitettu "Tilastoja Suomen ilmastosta 1980-2010". Linkki kuitenkaan enää toimi. :( --Hartz (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 15.06 (EET)
Ilmatieteen laitos avaa dataa. Aineistoihin voi tutustua sivuilla https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data. --Susannaanas (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.45 (EET)

Väinö Kuisma ja Väinö Kuisma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eikö artikkeli Väinö Kuisma (keihäänheittäjä) pitäisi muuttaa Väinö Kuismaksi ja jälkimmäiselle poliitikko-määre? Mielestäni yleisurheilun olympiaedustaja menee natsihörhön edelle. --Joe K. (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 16.55 (EET)

Ei ole kysymys siitä, että kumpi on parempi ihminen. Jos joku puhuu nykyään Väinö Kuismasta, niin kumpaako hän todennäköisemmin tarkoittaa? --Otrfan (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 19.18 (EET)
Tämä tuo mieleen taannoisen vastaavan keskustelun, jossa olivat vastakkain joku elokuva-alan ihminen ja maataloustieteilijä, joista itse en ollut kummastakaan kuullut aiemmin, tässä nyt tietysti ei ole toisesta voinut välttyä kuulemasta, ilman että kysymyksessä kuitenkaan olisi mikä kaikkien tuntema julkkis. Tuon aiemman keskustelun perusteella voisin henkilökohtaisena arvionani tiivistää, että jos toisen täsmenteettömyys herättää jossakin epätasapainoisia mielikuvia, eikä tämä näkemys ole täysin marginaalinen, niin neutrsaaleinta lienee laittaa kumpikin täsmenteellisiksi. Samoin hiljan keskusteltiin Raahen ja Joensuun samannimisistä kaupunginjohtajista (joista eri suunnassa Suomea asuvana en myöskään ollut koskaan kuullut kummastakaan) ja perusteltiin täsmentettömyyttä toisen kaupungin isoimmuudella. Kuitenkin kun tässäkään kumpikaan ei ole kaikkien tuntema, mielestäni selvää merkityksen ensisijaisuutta, jota käytäntö vaatii, ei synny. Esimerkiksi taas Antti Isotalo on niin paljoin laajemmin tunnettu, että merkityksen ensisijaisuuden voi mielestäni katsoa toteutuvan verrattuna muihin samannimisiin.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 22.06 (EET)
"First served" voisi olla mahdollinen peruste, mutta tapauksissa joissa tämä joillekin voi aiheuttaa joko epäkunnioittavia tai hassuja mielikuvia, eikä näkemys ole marginaalinen, neutraaleinta on kai pistää riita halki. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 22.11 (EET)

Pxos toimii väärin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylläpitäjä Pxos esti minut siksi, että en merkinnyt sivunumeroita lähdeviitteisiin artikkelissa suomenruotsi. Ei sellaisesta saa estää, vaikka toki voi poistaa maininnat, koska lähteet ovat liian epätarkat tai mieluummin laittaa lähde tarkemmin -merkinnät niihin. Pxos esti minut perustellen "väärän tiedon lisääminen", vaikka kyse oli epätarkasti lähteistetystä eikä väärästä tiedosta. Katsokaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Jaalei#L.C3.A4hteiden_sivunumerot Pxos myös poisti keskustelusivultaan jättämäni asiallisen viestin. Katsokaa https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Pxos&diff=14695553&oldid=14695550 Jaalei (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 17.28 (EET)

Koetan nyt lähestyä tätä tasapuolisesti ulkopuolisuutta tavoitellen. Tämä on varmaan kysymys josta on hyvä keskustella. Kun en ole ylläpitäjä niin en osaa sanoa, mitkä ovat ne vaihtoehdot, joita ylläpitäjällä on valittavissa estoperusteiksi, jos hän haluaa antaa eston (tai voi olla että ne näkyvätkin jossakin). Jos vaihtoehtovalikoima on hyvin pelkistetty, niin voi olla ettei siellä ehkä joka tapaukseen sellaista vaihtoehtoa, joka kuvaisi juuri kyseistä tapausta. Tällöin tarkempi perustelu jää annettavasti esimerkiksi estetyn käyttäjäsivulla, josta eri osapuolet ja muut kiinnostuneet voivat sitä arvioida. Jos joku muu vaihtoehto olisi kuvannut estoperustetta paremmin, niin sitä varmaan olisi pitänyt käyttää, mutta joka tapauksessa, kun nuo vaihtoehdot ovat karkeita, lopullinen estoperuste löytyy ylläpitäjän antamasta vapaamuotoisesta perustelusta.
Toinen oma kysymyksensä sitten on, olisiko esto esto pitänyt antaa ja olivatko perustelut sen antamiselle oikeat. Sitä voitkin hyvin kysyä täällä. (Kommenttipyyntökin olisi mahdollinen, mutta ehkä kysymys täällä auttaa arvioimaan, lähdetkö tekemään kommenttipyyntöä, vai selviääkö asia kun kysyy täällä.)
Selvää on, että ylläpitäjillä, kuten muillakin käyttäjillä on omia painotuksiaan esim. sen suhteen, mitä asioita he tuntevat hyvin, mitä pitävät tärkeinä ja mitä haluavat korostaa. Tämä johtaa siihen, että ylläpitäjät voivat tehdä ylläpitotoimenpiteitä, jotka eri ylläpitäjillä ovat erilaisia ja kohdistuvat eri asioihin. - Mutta toisaalta on tietty yleinen linja, ja jos katsotaan että tästä on poikettu, niin esim. kommenttipyyntö on mahdollinen asian arvioimiseksi. - Samalla kun on kuitenkin esim. erilaisia muokkausnäkökantoja, joissa eri asioita voidaan korostaa eri tavoin.
Jos ajatellaan tiedon lisäämistä, niin lähteiden ilmoittamisen ja lähdeviittaulksen tarkuuden ohella siihen liittyy myös lisätyn tiedon sisällöllinen tarkkuus, eli jos on lisätty tieto muistinvaraisesti, niin onko tieto tullut referoitua tarkasti. - Ja tämän arvioinnissa taas auttaa tarkka lähdeviittaus. Siksi tarkkaa lähdeviittausta voi vaatia, ja sen puuttuessa lisätyn tiedon yhtäpitävyyttä lähteen kanssa on vaikea arvioida. Kun joskus tulee itsekin lisättyä tietoja ulkomuistista ja sitten lisää lähteet, niin usein joutuu tarkistamaan myös ulkomuistista lisäämäänsä tietoa.
Kolmas on sitten, kuinka hyvä lähde on, mutta se ei enää liity tähän, ja kun en ole tämän aiheen (suomen kieli) asiantuntija, niin en osaa sitä edes arvioida. Mutta silloin kun lähde on merkitty tarkasti ja sisältö on lähteen mukainen, niin vastuu siirtyy lukijalle (tai toki myös muille muokkaajille, jos he tietävät esim. parempia ja uudempia lähteitä).
Koska lähteistystä pidetään tärkeänä, niin kaiken kaikkiaan ohjausta myös lyhyillä estoilla tässä asiassa ei kai voi sulkea pois. Paitsi että itse olen ollut tässä ystävällinen, myös Käyttäjä:J Hokkanen on ohjannut sinua ystävällisesti. Mutta ei sekään, jos ohjataan ystävällisesti tarkoita, etteikö ohjausta tulisi kätkeä sydämeensä. August Ahlqvist -tyyppisestä ohjauksesta ("ankara puutarhuri") on ehkä vähän huonoja kokemuksia, ja esim. tapauksessa Käyttäjä:Merikanto ohjausta annettiin ystävällisesti, ja tähän ohjaukseen kuuluivat lopulta myös muokkausrajoitukset.
Itse pidän muokkaustylistäsi, koska olet kiinnostunut samanlaisista asioista ja lisäät hyödyllisiä ja mielenkiintoisia tietoja. Kuitenkin juuri tärkeissä ja mielenkiintoisissa asioissa lähteiden käyttö on aivan erityisen tärkeää. Kun asut kai Jyväskylässä, joka on yliopistopaikkakunta, niin oikeastaan tulee mieleen, että löytyisikö sieltä esimm. jotain tieteellisen kirjoittamisen luentosarjaa, tai ehkä aiheesta voi olla kirjallisuuttakin. Tai jos ajattelet kuinka täällä yhteistyössä rakennetaan pienistä palikoista suuria taloja, niin lähteitä käyttäen tätä on hieno tehdä, ja tällaisessa yhteisöllisessä muokkaamisessa on hauska olla mukana. --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 18.51 (EET)
Kun käyttäjä on ties miten monella nimimerkillä ja IP-osoitteella saanut ties miten monta estoa sotkemisesta ja vandalismista, niin ties miten monennen parannuksen jälkeen on lähteiden syytä olla ihan viimeisen päälle kunnossa. --Otrfan (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 19.14 (EET)
Pitääkö samasta aiheesta keskustella useassa paikassa? Nyt on jo käyttäjän keskustelusivun lisäksi myös tämä sekä ylläpitäjien palsta. Oman kantani keskusteluun olen antanut näistä vaihtoehdoista jälkimmäisessä, enkä koe tarpeelliseksi sitä sen enempää toistaa.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 12.00 (EET)
Huomasin ilmoitustaulun keskustelun vasta nyt. Mutta aika hyvin nämä tuntuvat keskenään linjassa olevan. Keskustelu täällä näkyy aloitetun sen jälkeen kun Harz ja Pxos edellisenä päivänä olivat kehottaneet Jaaleita käyttämään tämän valitusasteen, joten siinä mielessä asian ohjaaminen tänne oli perusteltu. Lopputulos ei kuitenkaan tästä näytä muuttuvan, koska näkemysten summa ilmoitustaululla on ymmärtääkseni aika lailla sama kuin täällä. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 12.52 (EET)
Jos haluaa julkisesti valittaa ylläpitäjän toiminnasta ja etenkin saada yhteisöllisen ratkaisun asiaan, pitää käyttää jotain julkista kaikille avointa ja näkyvää keskustelufoorumia. Käyttäjän omalla keskustelusivulla keskustellaan käyttäjän omasta toiminnasta ja ylläpitäjien ilmoitustaulua ei ole tarkoitettu tämänkaltaiseen keskusteluun. Minun mielestäni, kuten aikanaan jo ohjeistin erästä toista käyttäjää, mielekkäät keskustelufoorumit ovat tämä kahvihuone tai kommenttipyyntö. Lisäksi käytäntö sallii myös kolmannen vaihtoehdon heti, mutta se ei taas ole mielekäs keskustelufoorumi. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 12.56 (EET)

”Asiantuntijapaneeli”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko tässä mediassa käytössä menettelytapaa, jossa muokkaussodissa (tmv) käytettäisiin hyväksi aiheen (ei siis vain tämän median ja tänne muokkaamisen) asiantuntijoita? Olisi mielestäni yksi konkreettinen laatua lisäävä toimintatapa. --88.192.58.200 24. helmikuuta 2015 kello 13.18 (EET)

(Tästä välistä siirretty jäljemmäksi yksi kommentti omaan osioon Pääsarjafutis ja olympialaiset, se ei mielestäni liity tähän keskusteluun).--Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 05.40 (EET)

Ei ole olemassa mitään valmiita asiantuntijapaneeleita, joita voisi kutsua apuun muokkaussodissa. Yksittäisiä käyttäjiä voi kuitenkin kutsua keskusteluun ns. pingaamalla (kirjoittamalla käyttäjän nimen ja linkittämällä sen, esim. [[Käyttäjä:JokuKäyttäjä]]. Käyttäjät voivat keskustella ongelmista ja esittää sekä etsiä lähteitä artikkelin keskustelusivulla. Omia ongelmiaan voisi syntyä siitä, jos esim. historian tai politiikan asiantuntijapaneelit olisivat esim. jotain Pohjois-Korean virkamiehiä tai henkeen ja vereen Putinin hallinnon kannattajia, jolloin saataisiin vain lisää vänkää vääristelyä. Sellaisia kuin wikiprojektit on kokeiltu. Niissä yritettiin kasata samaa aihetta tuntevia käyttäjiä yhteen. Wikiprojekteista monet ovat loppuneet tai ovat muuten epäaktiivisia. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 13.56 (EET)
En siis kannata mitään valituista käyttäjistä muodostuneita asiantuntijapaneeleita, joiden edustajilla olisi enemmän sananvaltaa kuin niillä käyttäjillä, jotka eivät kuulu asiantuntijapaneeliin. Kuitenkin kävisi niin, että ajan kuluessa asiantuntijapaneelit olisivat täynnä "aivan vääriä tyyppejä", koska "aivan väärillä tyypeillä" on suurin halu päästä jäseneksi asiantuntijapaneeliin. Tähän liittyvät ne Pohjois-Korean virkamiehet ym. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 14.01 (EET)

Vaatimukset poistoäänestysten keskeyttämisestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gopase+f on usein vaatinut poistoäänestysten keskeyttämistä tai mielestäni esittänyt niiden keskusteluissa voimakkaan mielipiteensä siitä, ovatko kulloisetkin äänestykset järkeviä. Olen ylläpitäjänä ohjeistanut häntä lopettamaan tuollaisen toiminnan ja antanut perustelut hänen keskustelusivullaan sekä varoituksen estosta. Lisätiedot löytyvät Gopase+f:n keskustelusivulta. Kysyn yhteisön mielipidettä siitä, saako Gopase+f vapaasti jatkaa kaikenlaisten mielipiteidensä esittämistä valitsemissaan poistoäänestyksissä mukaan lukien vaatimukset äänestyksen keskeyttämisestä, lopputuloksen arvailemisesta, äänestyksen mielekkyydestä sekä poistokäytännön rikkinäisyydestä. Pyydän yhteisön kannan asiaan, jotta voin tarvittaessa muuttaa mieltäni ja peruuttaa estouhkauksen, jos olen väärässä. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 14.48 (EET) Kommenttia muutettu. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 14.30 (EET)

Mielipiteensä kullakin ja siihen toki Gopasellakin oikeus. Mutta totta toki sekin, että jos kerran äänestyskäytäntö/poistokäytäntö toistustuvasti rikki/toimimaton/jne, niin luulisi olevan myös toimivampi malli esittää. Eli mielipiteitä saa olla ja niitä saa kertoa, mutta moittiminen on tarpeetonta ja rasittavaa, jos ei kuitenkaan ole esittää mitään tilalle.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.00 (EET)
Gopase+f:lla on alasivullaan esitys uudeksi poistokäytännöksi, jota hän ei ole esittänyt julkisesti eikä näin ollen ehdottanut uudeksi käytännöksi. Kysymykseni koskee lähinnä sitä, saako äänestysten keskeyttämistä jatkuvasti vaatia kun sitä ei kukaan koskaan kannata. Onko tällainen pointtaamista, joka on kiellettyä? --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.06 (EET)
Gopase vastustaa nykyistä poistokäytäntöä ja äänestää toistuvasti artikkeleiden säilyttämisen puolesta perusteella "äänestykseen päätyminen osoitus merkittävyydestä". Kyllä kait tuon voi tulkita myös pointtaamiseksi.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.12 (EET)
En ole vaatinut "jatkuvasti äänestysten keskeyttämistä". Päin vastoin: suurin osa Wikipedian poistoäänestyksistä on järkeviä ja hyödyllisiä. Monesti poistoäänestys on ainoa mahdollinen ratkaisu. Kritiikkini on suuntautunut pääasiassa kohteisiin, joissa A) poistoäänestys on ollut täysin väärä toimintatapa, tai B) poistoäänestys on ollut tarpeeton. Aika monesti hommassa olisi päässyt eteenpäin helpommin kun poistoäänestyksen sijaan poistoäänestyksen aloittaja olisi kertonut yksinkertaisesti perustellen oman näkemyksensä aiheen merkittävyydestä merkittävyyskeskustelussa. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.35 (EET)
Olen peruuttanut antamani estouhkauksen ja kirjoittanut siitä ilmoituksen Gopase+f:n keskustelusivulle. Perusteena estouhkan peruuttamiselle on se, että se ei täyttänyt tarkoitustaan eikä se ohjaa käyttäjää siihen suuntaan, miten olin asian tarkoittanut. Jos käyttäjä ei ymmärrä, mitä häneltä tahdotaan, asiaa ei ole syytä ajaa läpi uhkaamalla muokkausestolla. Muuten mielipiteeni eivät ole muuttuneet. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 14.30 (EET)
Minun mielipiteeni: jos merkittävyys- ja poistokeskustelussa ei saada asiasta selvyyttä ja asia viedään poistoäänestykseen, jossa loppujen lopuksi asia ratkeaa niin, että kannattajien ja vastustajien suhde ei ole päivänselvä, ja tämä on yleisesti tiedossa historiaa tutkimalla, ei ole sopivaa, että yksi käyttäjä tulee äänestyksiin vaatimaan keskeyttämistä, koska "lopputulos on selvä", "asiasta olisi pitänyt päättää edeltävässä keskustelussa" tai "artikkeli olisi pitänyt poistaa/säilyttää edeltävän keskustelun perusteella". Tämä on ylimielistä yhteisön tahdon halveksuntaa, joka puetaan sellaisiin ilmauksiin, että yhteisö on mukamas jotain mieltä, usein sitä mieltä mitä Gopase+f:n on. Näin minä näen asian, ja tämä voi olla sitten vääristelevä näkemys, mutta minun näkemykseni tuo on. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 15.19 (EET) Lisäys: Mitä hittoa ylläpitäjän pitää sitten muka tehdä, kun äänestys keskeytetään. Ennustaa yhteisön tahto jostain hanhen maksasta? --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 15.23 (EET)
Gopase+f:n kommentointi ei ole minua haitannut poistoäänestyksissä. Toisaalta en kyllä ole kaikkiin viimeaikaisiin poistoäänestyksiin osallistunut, joten joku joka on osallistunut minua aktiivisemmin niihin, tietää varmaan paremmin. Myönnän kyllä, että Gopase+f:n kommentointi on haitannut minua muissa yhteyksissä (ihan vain oma mielipide ja mielipiteitähän maailmaan mahtuu), mutta korostan, että ei ole häirinnyt poistoäänestyksissä. Poistokäytäntö voi olla "rikki". Kai Gopase+f tarkoittaa sillä, että artikkeleita tuodaan turhaan poistoäänestykseen ja että ilman äänestystä oltaisiin selvitty. Oikeus mielipiteeseen ja sananvapaus kullakin. Poistoäänestyksissä ääniä ei tarvitse edes perustella ja perusteluksi saa kirjoittaa vaikka, että "turhaan äänestetään" tai jotain muuta tuskastunutta tai kriittistä. Kriittisiä kommentteja ja eri mieltä olevia käyttäjiä tulee suvaita (muuten olemme valahtaneet johonkin erikoiseen hallintoon, sillä suvaitsemattomuus ja kommenttien sensurointi aivan tunnuspiirteitä). Poistokäytäntö voi todella olla "rikki". Tai ainakin sitä mieltä saa olla ja asian saa esittää. Tietysti olisi hyödyllistä, jos Gopase+f avaisi miten se on rikki. Käyttäjiä on erilaisia ja ajatuksia / mielipiteitä on erilaisia. Annetaan kaikkien kukkien kukkia pääpiirteissään ja poistetaan seasta henkilökohtaiset hyökkäykset. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.04 (EET)
Poistoäänestyksessä on tarkoitus esittää mielipiteensä artikkelin merkittävyydestä, ei esimerkiksi siitä onko poistokäytäntö rikki. Muutenkin käyttäjältä jäänyt levy pahasti paikalleen. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.07 (EET)
Tuo voi olla virheellinen luonnehdinta. Tässä poistoäänestyksessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Poisto%C3%A4%C3%A4nestykset/Helmi_Hollstr%C3%B6m on vain äänen perusteluna "Wikipedian poistokäytäntö on rikki." Ainakaan kyseisessä poistoäänestyksessä äänen perustelu tuskin oli ongelma, kun perusteluksi voi kirjoittaa lähes mitä tahansa maan ja taivaan välillä tai jättää perustelun kokonaan kirjoittamatta. Big deal, get over it. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.16 (EET)
Ei voi kirjoittaa ihan mitä tahansa. Muistaakseni tästä on erään toisen käyttäjän tiimoilta keskusteltu. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.19 (EET)
Vapaus perustelun kirjoittamisessa on kuitenkin "aika laaja", vaikka ei mitä tahansa voisikaan kirjoittaa. Pxoksen koostamasta taulukosta voidaan muuten havaita, että "Keskeyttämisvaatimus tai muu kysymys" on alle puolessa. Eli suurimmassa osassa tapauksista ei ole muuta kuin jätetty ääni ja kirjoitettu sille perustelu. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.23 (EET)
Lisäksi pitää ottaa huomioon kaikki ne poistoäänestykset, joihin Gopase+f ei ole osallistunut kyseisenä ajanjaksona. Pxoksen taulukossa on vain lueteltuina ne poistoäänestykset, joihin Gopase+f on osallistunut. Veikkaisin, että Gopase+f ei ole osallistunut kaikkiin poistoäänestyksiin, vaan vain osaan niistä. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.31 (EET)
Otrfanille nyt ensimmäinen korjaus. Merkittävyyskeskustelussa arvioidaan aiheen merkittävyyttä. Poistoäänestyksessä äänestetään aiheen sopivuudesta itsenäisenä artikkelina Wikipediaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa. (Tiukkaa merkittävyyskäytännön soveltamista ajavat ovat aika yleisesti samaa mieltä kuin Otrfan) Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.25 (EET)
Ei se ainakaan ole oikea paikka keskustella poistokäytännön rikkinäisyydestä. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.30 (EET)
Kyllä se on siinä mielessä oikea paikka keskustella myös käytännön rikkinäisyydestä jos käytäntöä käytetään aivan vääristä asioista äänestämiseen. Joku aika sitten oli yksi poistoäänestys, jossa käytännössä äänestettiin siitä onko joku aihe uutta tutkimusta. Ilmeisesti tässäkään tapauksessa kenenkään ei olis pitäny huomauttaa, että: "Tolla kuninkaalla ei oo muuten ollenkaan housuja!" Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.40 (EET)
Ja nyt alkoi näköjään huutaminen. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.45 (EET)
Sori. Korjasin. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.52 (EET)
En näe suurta ongelmaa Gopasen äänestyskäyttäytymisessä. :) J.K Nakkila (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.32 (EET)
Sellainen huomio tohon Pxosin kommentointiin mun kesksutelusivulla, että se on monelta osin tarkoitushakuista ja tosiasioita vääristelevää, joten Pxosin näkemyksiin kannattaa suhtautua soveltuvalla kritiikillä. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.30 (EET)
Niin. Kirjoittamani näkemykset ovat minun näkemyksiäni, joten niihin kannattaa suhtautua minun näkemyksinäni. On hauskaa, että opastat käyttäjiä suhtautumaan ihmisten viestintään. Omasta mielestäni kommentointini ei ole lainkaan vääristelevää tai tarkoitushakuista. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.35 (EET)
No tässäkin keskustelussa myös muut käyttäjät ovat huomauttaneet kommentointisi vääristyneisyydestä. Tiedä sitten kuka on oikeassa Pxosin kommentointia arvioidessa. Pxos itse vai muut käyttäjät. Pääsääntöisesti muut käyttäjät. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.37 (EET)
On erilaisia keskustelutapoja ja tapoja perustella mielipiteitä. Yksi sellainen on esittää väite siitä, että toisen näkemykset ovat tosiasioita vääristeleviä ja tarkoitushakuisia. On myös muunlaisia tapoja käydä keskustelua. Tässä on linkki vähän kurjasti väritettyyn pyramidiin aiheesta: Graham's Hierarchy of Disagreement. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.09 (EET)

Poistokäytäntö voi olla rikki. Toivon Gopase+f:ltä selkeää esitystä, millä tavoin poistokäytäntö on rikki. Oletan, että parannusehdotuskin on valmisteilla. Epäselväksi ovat nyt jääneet Gopase+f:n oma mielipide, sen perustelut ja parannusmenettely. Gopase+f:llä on varmasti hyviä perusteita näkemyksilleen, ja mielellään kuulisimme ne asiallisesti esitettyinä, irrallaan jostain käsilläolevasta äänestyksestä, ja niin selvästi, ettei jää tulkinnanvaraa. Muutoin asia jää valitettavasti edelleen epäselväksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.43 (EET)

Siellä mun alasivulla on jonkunlainen poistoproseduuriluonnos vapaasti kommentoitavissa. Mä olen tehnyt aika paljon enemmän poistokäytännön uudistamiseksi kun muut jotka ovat havainneet poistokäytännön olevan epäonnistunut. Toistaiseksi yhteisö ei ole nähnyt tarpeelliseksi kommentoida asiaa oikeastaan mitenkään. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.30 (EET)
Ongelman ratkaiseminen saattaisi nytkähtää askeleen verran eteenpäin, jos kyseinen ehdotelma tuotaisiin sieltä alasivun alasivulta päivänvaloon ja todelliseen julkiseen keskusteluun.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.51 (EET)
Heti kun tärkeimmät inklut ovat kommentoineet näkemystään omasta mahdollisesta positiivisesta suostumuksestaan kyseiseen välitysehdotukseen. Nykyisellään sillä ei ole mitään mahdollisuuksia koska tietyt vahvasti inklusionismia kannattavat tahot eivät näe välitysehdotusta hyväksyttävänä. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.56 (EET)
Teet siis ehdotuksen julkisesti, kunhan itse määrittelemäsi joukon ("tärkeimmät inklut") jäsenet ovat kommentoineet ehdotusta sillä tavalla kuin haluat. Jos näin ei tapahdu, jatkat sitten poistoäänestysten häiriköimistä entiseen tapaan. Vaikuttaa huonolta tulevaisuudenkuvalta. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.21 (EET)
En ole häiriköinyt poistoäänestyksissä. En myöskään tuhlaa yhteisön aikaa aloittamalla tarpeettomia äänestyksiä käytäntömuutoksista tai artikkeleiden poistoista jos arvioin äänestykset ja ehdotukset turhiksi. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.38 (EET)
Myöskään äänestyksissä niiden keskeyttämisvaatimusten toistuva esittäminen silloin kun ehdotuksia ei kukaan kannata tai poistoäänestysten järkevyyden arvostelu silloin kun kukaan ei ole samaa mieltä kanssasi, ei ole yhteisön ajan tuhlaamista. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 15.29 (EET)
Onko se ollenkaan oikea järjestys, jos ensin tehdään uusi ehdostus ilman että on ensin esitetty mitkä ovat tarkkaan ottaen mahdolliset puutteet ja ongelmat nykyisessä systeemissä (muutenkin kuin että se on "rikki"), ja toisaalta siitä, miten nämä nimenomaiset ongelmat uudessa ehdotuksessa on ratkaistu. Ilman tällaista johdantoa joku puskasta heitetty ehdotus jää varsin irralliseksi. Nyt siellä on ainakin äänestysten prosenttilukuja heivattu johonkin 50-50 luokkaan, mikä on enemmän höpsismiiä, ja samalla väitetään (täysin virheellisesti, sen ymmärtää jokainen!), ettei siinä ole mitään eroa, kun jossain prosenttiarvojen raja aina on. Ensin pitäisi olla analyysi ongelmista ja sitten ehdotus keinoista ongelman ratkaisemiseksi, ja hedelmällisen valmistelun aloittamiseksi näistä kummastakin pitäisi olla yhteisön konsensus. Ehdotus ilman näitä esitöitä on keskeneräinen, koska voidakseen kommentoida ehdotusta pitää voida kommentoida ensin siihen johtanutta ongelman hahmotusta (onko näin vai eikö ole näin ja jos on, niin onko se ongelma) ja sitten perusteluja uudelle ehdotukselle (mitä pitää muuttaa ja miten ja minkä vaikutuksen aikaansaamiseksi). Ilman näitä osioita ehdotus on puutteellisesti valmisteltu. Mutta jos se sisältää jotain 50-50 -höpsismiä, niin jo se tekee ehdotuksen mahdottomaksi hyväksyä (muilta osin en ole sitä ehtinyt tutkia). Yleisenä sääntönä muutoksissa näen vahvan inertian. Tempoilu harvoin on hyvästä. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.41 (EET)
Teeppä ite parempi. Helppo arvostella milloin milläkin perusteella kun ei ite tee mitään asioiden parantamiseksi. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.38 (EET)
Oikea asenne, mutta niin kuin olet itsekin todennut useasti, niin vapaaehtoisten kapasiteetti on rajoitettu, ja hyvin suurta valmistelua vaativissa asioissa se on vielä rajoitetumpi. Jos ehtisin, tai jos joku muu ehtisi tuohon paneutua, niin tekemästäsi valmistelutyöstä tähän asti luultavasti olisi apua. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.45 (EET)
Itse asiassa tuolla ylempänäkin oli ihan hyviä tiivistyksiä. Kaiken kaikkiaan nämä keskustelut vievät varmaankin asiaa eteenpäin, mutta kun asia on niin laaja, niin se vain tapahtuu hitaasti. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.49 (EET)
Eli on tehty "välitysehdotus", mutta ei ole avattu, minkä välillä se välittää. Silloin ei ole varmuutta, jakaako kukaan muu sitä käsitystä siitä, mitkä ovat ne vaihtoedot, joiden välillä tarvitsisi välittää, ja kuka ja missä ja koska nämä vaihtoehdot määrittelee tai on määritellyt. Voi olla että tämä käsitys näistä vaihtoehdoista osuu oikeaan, voi olla että ei, mutta kun sitä mitä nämä vaihtoehdot edes ovat, ei ole avattu ja perusteltu, niin tämä koko asetelma jää läpinäkymättömäksi. Jos nämä päättelyketjut avattaisiin niin niistä voisi olla suurempi jaettu hyöty. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.59 (EET)
Ketä ne muut on? Yhteisö on kommentoinut sun väärässä paikassa rähjäämistä: väärä paikka on poistoäänestys, ja toinen väärä paikka kommentoida huonoa poistokäytäntöä on sun alasivu. Tee asiallinen ehdotus jonnekin minne se kuuluu, niin jos tän jälkeen joku vielä jaksaa kommentoida, niin ei se ainakaan sun ansiotas ole. --85.76.42.132 24. helmikuuta 2015 kello 16.53 (EET)

Lehdistövastaavan pesti: paikka auki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen ollut vuoden päivät Wikipedian lehdistövastaavana. Suuremmin pesti ei ole vaivannut, muutaman kuukauden välein haastattelupyynnön välittämistä, Wikipediayhteisön periaaatteiden selvittämistä tai muuta vastaavaa. Mitään merkittävämpää en ole saanut aikaiseksi.

Nyt tarvittaisiin pestiin uusi henkilö; joudun kuittaamaan itseni ulos. En nimittäin ehdi seuraamaan yhteisössä käytyä keskustelua, mikä on mielestäni ehdottoman tarpeellista lehdistövastaavalle. Kiitän kokemuksesta ja toivotan jatkajalle menestystä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 01.08 (EET)--

Tässä varmaan kannattaa vähitellen kerätä ainakin kaksi ehdokasta ja järjestää samankaltainen yhteisöllinen valinta kuin viimetteks. --Pxos (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 15.57 (EET)
Ihmiset ovat pallotelleet toisiaan, ja nähdäkseni lottokoneesta on noussut yksi "ehdollinen ehdokas" eli Haltiamieli. Löytyykö muita halukkaita? Jos on vain yksi tehtävään jotenkin puolipitkin hampain suostuva, silloin ei tarvita vaalia lainkaan vaan hän humpsahtaa tehtävään suoraan. Olisi kuitenkin jotenkin hauska saada selville yhteisön mielipide. Tietysti EVVK on myös konsensuksen muoto. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 19.08 (EET)
Juu ei toistaiseksi näytä ylen suurelta tämä into avointa pestiä kohtaan. Varmaan ennen "humpsahtaa suoraan tehtävään" -vaihetta pitäisi kuitenkin mainostaa avointa pestiä Ajankohtaista-ikkunassa tai jossakin muussa hiukan sekalaista kahvihuonetta näkyvämmässä paikassa (kuinka iso prosentti edes jotenkin hieman aktiivisista muokkaajista mahtaa kahvihuoneita aktiivisesti seurata? seuraako merkittävästi isompi osa mitään muutakaan kanavaa? kuuleeko kukaan? haloo?). – Haltiamieli 10. maaliskuuta 2015 kello 19.50 (EET)
Kyselin Metassa, voiko asiasta tehdä mainosbannerin, joka näkyisi seulojille. (Perusteena seulojat = luotettavia aktiivikäyttäjiä, ja tuskin yhteisö haluaa lehdistövastaavaksi jotain tuntematonta uutta käyttäjää, joka ei tunne peruskäytäntöjä.) Muuten sekalaista-kahvihuoneen pitäisi periaatteessa olla täysin kelvollinen tiedotusfoorumi, koska kahvihuoneet ovat yhteisiä asioita varten. Joskus on esiintynyt sellaista, että joku käyttäjä aloittaa keskustelun ja työntää sen ajankohtaista-sivulle, koska hän pitää sitä kovin tärkeänä. Harvat keskustelut ovat niin tärkeitä ja jos se yleistyy, kohta ajankohtaista-sivukin on mitäänsanomaton ja pitää alkaa tehdä henkilökohtaisia sykkiviä mainoksia, jotka pitävät jotain kilisevää ääntä vähintään minuutin ajan, kun kirjautuu tänne. Ei sellaista. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.08 (EET)
Kyllä jengi ajankohtaista sivua lukee varsinkin jos antaa riittävästi aikaa huomata asian. Lisäsin lehdistövastaavan pestin nyt ajankohtaista sivulle. Seuratuista jutuista, niin poistin sekalaista kahvihuoneen ja muutaman muun sivun kokeeksi tarkkailulistaltani ihan vain sitä varten, että jos se auttaisi keskittymään Wikipediassa juttujen tekemiseen keskustelun sijaan. --Zache (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 16.07 (EET)
Olin huomaavanani, että Wikimedia Suomella on palkollisia. Eikö lehdistövastaava voisi toimia sen piirissä? Minusta fi-wikin pitäisi saada pikaisesti lisää kirjoittajia, joten tarvitaan aktiivista tiedotusta. Aktiivisuus onnistuu parhaiten, kun on palkattu työntekijä. Yksi ajatus wikipedian edistämiseksi olisi vaikka se, että näin vaalien alla promottaisiin sitä, että valtio palkkaisi työttömiä akateemisia työttömyystöihin kirjoittamaan artikkeleita. Siitä työstä jäisi jotakin jälkeäkin. Vilkapi (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 22.03 (EET)
Tommi Kovala (pj) on Wikimedia Suomen lehdistövastaavana ja on Wikimedian listoilla suomenkielisenä yleisenä lehdistökontaktina eli hän on Riisipuuron ohella vastaillut kun on tullut kyselyitä. Suomenkielinen Wikipedia yhteisönä oli ainakin vielä Riisipuuron valinnan aikaan sitä mieltä, että yhteisöllä pitäisi olla sen sisältä joku kuka hoitaa viestintää myös ja se on minusta ihan hyvä periaate ihan siksi, että täällä on joku kuka on perillä siitä miten systeemi toimii ja tuntee yhteisön. Useammassa lehdistövastaavassa on tärkeää myös minusta se, että saadaan uusia ihmisiä sisälle hoitamaan hommaa kun joka tapauksessa viestintävastaavat ennemmin tai myöhemmin vaihtuvat. --Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 13.24 (EET)

Hakuajan päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitetaan tähän nyt diktatorisesti joku takaraja. Ehdokkaiden on ilmoittauduttava tähän keskusteluketjuun viimeistään 31. maaliskuuta 2015 kello 23.59 mennessä, jonka jälkeen järjestetään uuden lehdistövastaavan vaali ehdokkaiden välillä samalla periaatteella kuin vuonna 2014. Jos ehdokkaita on ilmoittautunut määräpäivään mennessä vain yksi, hänet valitaan uudeksi lehdistövastaavaksi suoraan ilman äänestystä huhtikuun alusta alkaen. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 16.34 (EET)
Järjestysnro Ehdokas Ilmoittautumispäivä Suostumus
1. Haltiamieli 3. maaliskuuta 2015 linkki

Pääsarjafutis ja olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen pääsarjafutiksen tiedot ovat ymmärrettävästi vähän hakusssa, mutta ettei kesäolympialaisia suomalaisen wikipedian mukaan pidetty 1980 ja 1984? http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset --88.192.58.200 24. helmikuuta 2015 kello 13.42 (EET) Siirsin kommentin Asiantuntijapaneelikeskustelusta omaan osioon, oli ilmeisesti lipsatanut väärään paikkaan. --Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 05.40 (EET)

Luitkohan väärin tuon artikkelin, koska siellä ei sanota, etteikö kesäolympialaisia olisi järjestetty noina vuosina. --Stryn (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 08.12 (EET)
Luin joku aika sitten vain taulukkoa kun etsin täältä varmistuksia. Kommenttini oli juurikin oikeassa paikassa. Nyt on irroitettu asiayhteydestä. Tässä mediassa olen nähnyt tuon tyylisiä ”virheitä” esim. jalkapalloon liittyen (täysin uusia tulkintoja). Tulkitsin (kun huomasin asian) kesäkisojen deletoinnit vastaaviksi tämän median keksinnöiksi, olivathan nuo puuttuvat kisat boikottikisoja, eli tietysti niitä ei pidä laskea oikeiksi kisoiksi, jokainen tuon tietää, ainakin fiwikipedia. Trollaus tuli kanssa mieleeni, mutta tarve tulkita tietoja uudella tavalla tuntui loogisemmalta fiwikitoimintatavalta. Huolimattomuusvirheitä tässä mediassa vakiintuneet muokkaajat eivät tee, joka olisi luonnollisin selitys. --80.220.88.144 26. helmikuuta 2015 kello 08.28 (EET)
Asialla on ollut lukuisista huolimattomuusvirheistään tunnettu käyttäjä [1]. Sinne vaan jononjatkoksi valittamaan. Gopase+f (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 09.18 (EET)

"Orpo" poistosyynä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko joku kokenut piitä kun on poistanut jonkin epämerkittävän sivun ja sitten keskustelusivun perusteena orpo? Vai onko joku käyttänyt muuta merkintää? Orpo pitäisi ehkä rajoittaa niihin tapauksiin kuin että joku luo pelkän keskustelusivun tai sen pääsivu katoa esimerkiksi ohjaussivuksi muuttamisen ja sitten sen poistamisen myötä (mitä ei saisi sinänsä tapahtua, mutta jota voi tapahtua koska me ylläpitäjätkin olemme ihmisiä). Itse olisin sillä kannalla että poistetun sivun keskustelusivun poistoa varten voisi antaa jonkin muun määreen tai sitten vain omaksua tapa että laittaa tämä lisäselityksiin. Kiinnostaa kuulla ylläpitäjiltä, miten sen teette, vaikka tämä keskustelu ei ole tietenkään rajattu muiltakaan. ..Höyhens (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 19.30 (EET)

Poistosyistä löytyy y8: "Ei isäntäsivua (orpo)". Sitä tulee käyttää ainoastaan kuvaamiisi keskustelusivujen (tai taannoisten metatietosivujen? mitä ne oli? oliko niitä?) poistamiseen kun pää- eli isäntäsivu on poistettu tai sitä ei ole koskaan ollut. Olen itse käyttänyt Y8:a keskustelusivun poistosyyksi poistettuani isäntäsivun mistä tahansa syystä, en muista että olisi tullut "unohtuneita" renkisivuja koskaan vastaan. Muutin keskustelun otsikon kun "orvot sivut" tuo mieleen ihan eri asian. -Pitke (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 15.34 (EET)

New Wikipedia Library Accounts Available Now (March 2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apologies for writing in English, please help translate this into your local language. Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

The Wikipedia Library is announcing signups today for, free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page. Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 2. maaliskuuta 2015 kello 23.14 (EET)

Help us coordinate Wikipedia Library's distribution of accounts, communication of access opportunities and more! Please join our team at our new coordinator page.
This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List.
Hätähuuto: Löytyykö vapaaehtoista selvittämään ja tarvittaessa koordinoimaan tätä Suomessa? Voisi tutkia, pystyisikö tuohon saamaan mukaan suomalaisia palveluita kuten Suomen kansallisbiografia (niitä varten, jotka eivät pääse sinne jonkun muun käyttämänsä palvelun kautta maksutta), Suomen talouselämän vaikuttjat (osa edellistä, mutta ei sisälly esim. Nelli-Portaaliin) jne. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 09.13 (EET)
Voisitteko kertoa, mitä lähteitä tarvittaisiin kipeimmin. Suomen Wikimedia-yhdistyksellä on nyt mahdollisuus parantaa juuri tätä asiaa, mutta mitä lähteitä, millaisilla keinoilla? --Susannaanas (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.44 (EET)
Eräs mihin on ollut kiinnostusta, on Suomen kansallisbiografia sekä siihen liittyen Biografiakeskuksen muut julkaisut sen sisarjulkaisuina. Jotkut pääsevät kansallisbiografiaan Nelli-portaalin kautta korkeakoulujen tai kunnallisten kirjastojen käyttäjinä, mutta kaikilta tämä ei syystä tai toisesta onnistu. Lisäksi jotkut biografiakeskuksen julkaisut, kuten Suomen liike-elämän vaikuttajat eivät ole mukana Nellissä (tai ei ainakaan ollut viimeksi, kun asiaa selvitin). Muita voivat olla monet tieteelliset sarjat, joihin pääsee ainakin ylipistojen kirjastojen koneilta ja yliopistojen käyttäjät myös kotikoneiltaan, mutta muiden pitää työskennellä kirjastoissa. Tämän ulkopuolella tulevat välittömästi mieleen sanomalehdet kuten Helsingin Sanomat ym. tai muut laatulehdet, kuten esim. Suomen kuvalehti. Näihin ei kai pääse vapaasti kuin tilaamalla verkkolehden.
Joskus viime vuonna olin yhteydessä Biografiakeskukseen ja kyselin heidän kiinnostuksestaan, ja he olivat alustavasti kiinnostuneita. Kun yläolevassa systeemissä on valmiit menettelytapasabluunat lukuoikeuksien myöntämisestä hakemuksesta ahkerille muokkaajille, niin tässä olisi valmiit palikat. Selvittää voisi kai lähinnä, pystyisikö tuohon kansainväliseen systeemiin saamaan suoraan mukaan joko jotain suomalaista portaalia, kuten Nelli-portaali (tai tässä alempana esiin tullut Lehtiluukku), tai vaihtoehtoisesti joitain yksittäisiä suomalaisia palveluja, jotka sisältyvät siihen, kuten esimerkiksi biografiakeskuksen palvelut, tai suomalaisia palveluita Nellin ulkopuolelta, kuten esim. Helsingin Sanomat tai Suomen kuvalehti. Mitä muita vaan tulee mieleen, niin voi ehdottaa.
Menettely, jota esitin, oli että wikimedia suomen Community Coordinator -tehtäviä hoitava assistentti työtuntiensa puitteissa voisi tutkia toisaalta tuon Wikimedia Library -konseptin soveltamismahdollisuut meille fi-wikiin joko osana tuota kansainvälistä Wikipedia Library -hanketta tai vaihtoehtoisesti paikallisesti sekä toisaalta sen, mitä suomalaisia palveluita olisi mahdollista saada mukaan joko tuohon kansainväliseen sabluunnaan tai vaihtoehtoisesti samanlaiseen käyttöön paikallisin järjestelyin. Joka tapauksessa oikeuksien myöntämismenettelylle tuossa lienevät jo valmiit menettelytavat olemassa.
Näin assistentti voisi valmistella, selvittää ja tarvittaessa neuvotella joko kansainvälisen systeemin kautta tai suoraan ja joko Nelli-Portaalin tai joidenkin muiden portaalien kautta tai kunkin suomalaisen palvelun kanssa suoraan menettelyn lähtien tuosta kansainvälisestä mallista, ja kun ehdotus sopivaksi menettelyksi olisi löytynyt, niin sen ylläpito pyrittäisiin saamaan suomenkielisen wikiyhteisön puolesta vapaaehtoisvetoisesti toimivaksi. (En nyt muista mikä elin tuossa Wikimedia Libraryn mallissa oli myöntöpäätöksiä tekemässä.) Tämän olisin jo tutkinut ja valmistellut, jos olisin ehtinyt mutta kun teen vieläkin IRL viime vuoden rästitöitä, niin esitän tätä menettelyä. Jos joku ehtii osallistua, niin hyvä.
Etenkin kaivataan toiveita ja näkemyksiä, mitä muita wikimedisteille hyödyllisiä maksumuuripalveluita voisi olla nyt mainittujen ohella. Toinen tärkeä kysymys varmaan on, päästäänkö tässä käytännössä etenemään paremmin yksittäisten palveluiden vai portaalien (kuten Nelli) kautta. Tätä en osaa yhtään sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.20 (EET)
Itselläni tulee myös ensimmäisen mieleen Suomen kansallisbiografia ja Helsingin Sanomien arkisto. HS arkistohan oli helmikuun alussa ilmaiseksi käytettävissä, sain sentään muutamaan artikkeliin lisätty tietoja. Myös seuraavat lehdet tulevat mieleen, Suomen Luonto ja ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Ympäristö-lehti. Sitten on tietysti lehtiä joita ei ole mahdollista lukea ollenkaan netissä kuten esimerkiksi ympäristöalan ammatilehti Ympäristö ja Terveys. –Makele-90 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.59 (EET)
Suomen luonto -lehden digitaalinen näköislehti on näköjään Lehtiluukku-palvelussa, jossa muistan vanhastaan, että on paljon myös ainakin seudullisia ja paikallisia sanomalehtiä. Muuten siellä näkyy olevan myös paljon muita harrastuslehtiä, järjestölehtiä ja puoluelehtiä. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Mikä on tyylimallineiden idea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitääkö tyylimallineen asettajalla olla näyttöjä tyylin ymmärtämisestä? Kuka moiset ”ainakin muutama pilkkuvirhe, kankeita lauserakenteita jne pitää korjata” mallineet poistaa? Eikö nuo pitäisi rajoittaa vain asiasta jotain ymmärtävien käyttöön (tässä mediassa esim. vain ylläpitäjät). Mielestäni tyylimallineet kuuluvat ihan toiseen maailmaan kuin massojen tietosanakirjassaan viljelemiin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 20.10 (EET)

Haluat siis, että malline {{Korjattava/kieli}} ja muut vastaavat rajattaisiin ylläpitäjien käyttöön? Mutta onko ongelmana siis merkintöjen aiheeton käyttö, vai eikö ongelmia pitäisi mielestäsi merkitä? Ideanahan näissä on ollut, että huonosti kirjoitettu artikkeli voidaan merkitä tulevaisuudessa korjattavaksi, jos sitä ei heti ehdi korjata itse. Esimerkiksi tuo malline lisää artikkelin luokkaan Luokka:Kielenhuoltoa kaipaavat sivut. Ylläpitäjiin rajaaminen ei kyllä kuulosta tässä tapauksessa järkevältä, koska ylläpitäjän vaatimuksiin ei ole kuulunut Kielitoimiston suositusten erinomainen tuntemus. --Silvonen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 05.24 (EET)
Joo, joka tapauksessa vain asiaa hallitsevien ja ymmärtävien käyttöön (esim. millä ehdoilla ja aikataululla poistetaan). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.09 (EET)
Ylläpitäjyyden ohella merkityt versiot ja automaattiseulojuus (näistä tietää parhaiten Käyttäjä:Zache) ovat eräs esimerkki toiminnoista missä, käyttäjille on annettu oikeuksia asian hallinnan, ymmärtämisen, kokemuksen tms. kriteerien perusteella. En tiedä kuuluvatko nuo virhemallineet sellaisiin, missä tällaisisista käyttäjäryhmäkohtaisista asetuksista olisi suhteessa yhtä lailla hyötyä. Luultavasti paremmin mallineiden käyttöön voi vaikuttaa keskustelulla, ohjauksella ja rohkealla muokkaamisella, jos havaitsee ongelmia niiden käytössä tai vakiintuneessa tavassa käyttää niitä. Jos joku käyttää jotain wikipedian toimintoa hyvin ongelmallisesti, yhteisö yleensä puuttuu siihen (esim. luokittelusta, lähteistämisestä ym. on ollut eri käyttäjiin kohdistuneita kommenttipyyntöjä).--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.43 (EET)
Kyllä korjattava yms mallineita minusta saa kaikki laittaa eikä niiden käyttöä pidä rajata. Siitä miten, missä ajassa yms ongelmamallineet pitäisi käsitellä ja millä perusteella niitä saa poistaa esimerkiksi tarpeettomina on jotain mistä pitäisi keskustella ja joka pitäisi saada toimimaan paljon paremmin. Nythän periaate on se, että niille ei järjestelmällisesti tehdä oikein mitään ja ne jäävät ikuisiksi ajoiksi artikkeleihin. Sitten taas asiasta kiinnostuneiden aktiivien määrä on sen verran pieni, että me ei todennäköisesti saada käsiteltyä edes tuoreiden muutosten osalta noita riittävän nopeasti ettei lukumäärä ei olisi kasvava saati, että saataisiin backlogia ikinä käsiteltyä joten jos haluttaisiin järjestelmällisesti tehdä noille jotain niin fokuksen pitäisi olla rajatussa määrässä artikkeleita kuten arvioidut artikkelit, keskeiset artikkelit. Aloittaa kannattaisi ihan aluksi vieläkin suppeammalla joukolla artikkeleita (esim valtiot) jotta nähdään paljonko hommaan menee aikaa ja kuinka suurta joukkoa käyttäjiä asia kiinnostaa ja laajentaa kohdeartikkelien joukkoa siitä sitten isommaksi. --Zache (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 11.10 (EET)
Ja täsmennetään vielä tähän, että noita korjataan kyllä, mutta myös uusia korjattavia tulee koko ajan (ks Wikipedia:Wikiprojekti_Korjaamo) Korjattavien suhteellinen osuus kaikista artikkeleista on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan laskussa. Ainakin osin varmaankin sen seurauksena, että seulonnan kautta käydään järjestelmällisemmin uusia muokkauksia läpi. --Zache (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 11.59 (EET)
Wikipedia:Muokkaa rohkeasti. Wikipediassa jokainen vastaa muokkauksistaan yhtä lailla sisältömuokkauksissa kuin mallineiden asettamisessa, eikä suinkaan niin, niin, että kaikki elävät kuin siat pellossa vailla vastuuta tekemistään, ja vain ylläpitäjillä on joku vastuu. Sama koskee aivan yhtä lailla sisältömuokkauksia kuin sisältömuokkausten korjausmallineita. Jos tulee erimielisyyttä, niin keskustellaan. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)
Tyylimallineiden oikea paikka kansan tietosanakirjassa on niissä artikkeleissa, joista on tarkoitus tehdä hyviä, tai artikkeleilla on potentiaalia olla hyviä (jonkun jalkapallokilpailun tietyn vuoden yksi monista kilpailuista ei esim. ole se, jossa laatusatsaukset pitää tehdä ulkonäkö- tmv. juttuihin, satsaukset pitäisi tehdä ensisijaisesti tietojen luotettavuuteen). Ne on syytä miettiä ja sopia artikkeleiden keskustelusivuilla. Semmoiset artikkelit, joissa hyvyys nähdään määräytyvän asiasisältöön keskittymisen asemesta vain ulkonäköön (värityskirjamerkit ja mallineet kohdilleen) ja kielellisten tyyliseikkojen paikoilleen panemiseen, kuuluvat konsulttimarkkinoille. Toki sekä että on paras. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.55 (EET)
En tiedä, olenko itse sitä mieltä, että kansalle saa kelvata huonompikin kieliasu. Kansa kuulostaa kuitenkin paremmalta kuin massat, josta tulee mieleen englannin ilmaus unwashed masses... --Silvonen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 17.20 (EET)
Kaikkea ei yleensä voi saada. Hyvin usein pätee, että sitä saa mitä tilaa. Jotkut pysyvät jo tilausvaiheessa määrittelemään tarkasti tarpeensa (tiedon osalta kyse on esim. minun tapauksessa siitä, pitääkö etsittävän tiedon olla luotettava), ja osa pystyy myös ymmärtämään mitä saatu tarkoitti (onko tieto luotettava). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 08.36 (EET)
Demokratia ja kansandemokratia. Tietosanakirja ja kansantietokasakirja. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 17.42 (EET)

Kuka ne poistaa? Kuka tahansa, joka parhaan harkintakykynsä ja omatuntonsa mukaan uskoo, ettei mallinetta enää tarvita. --Pitke (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 18.24 (EET)

Palkintojenjakolautakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otsikko on tarkoituksella byrokraattisen kopea. Wikipediassa jaettiin vuosia sitten runsaammin erilaisia palkintoja eli palkintomallineita, joissa on kiva kuva ja nasta teksti. Nykyään näiden jakaminen on selkeästi harventunut, ja täällä on otettu käyttöön ns. ystävällinen itsepalvelu, jossa ihmiset, jotka katsovat täyttävänsä palkinnon kriteerit, jakavat sellaisia itselleen, kun kukaan ei huomaa heidän ansioitaan. Useimmat lienevät sitä mieltä, että palkinnot ovat piristäviä ja että niitä on hauska saada, varsinkin jos jakajana on oikeanlaatuinen käyttäjä. On esiintynyt myös sellaista ilmiötä, että "väärän tyypin" jakamia palkintoja ei arvosteta eikä niistä viitsitä edes kiittää, kun taas oikean tyypin antamaa palkintoa arvostetaan. Ehdotan, että palkintojen jakamisesta tehtäisiin säännöllisempää ja organisoidumpaa puuhaa, ja niitä jakamaan asetettaisiin jonkinlainen ryhmätyömyyrästö (3–5 käyttäjää), joka jakaisi palkintoja kaksi kertaa vuodessa eri käyttäjille heidän ansioidensa mukaan. Tämän juryn rinnalla kaikilla olisi edelleen mahdollisuus antaa palkintoja myös omin päin, jolloin niiden antamisen vähäisyyttä ja satunnaisuutta ei häirittäisi byrokratialla liiallisesti. Jury jakaisi vaikkapa ensimmäisiä palkintoja, ansiomerkkejä, työn sankaruuksia ja auringonkukkamerkkejä seulonnasta, joissa on jo enemmän tai vähemmän vakiintuneet kriteerit olemassa. Muut varpuset ja "olet kiva" -merkit jäisivät vapaasti jaettavaksi edelleen. Miltä kuulostaa? Tyhmältäpä tietysti, mutta avaan keskustelun kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 17.38 (EET)

Ei kait tuo mitenkään pöllömpi idea ole. Hyvä kait se olisi, että kun noita kerran jaetaan ja kriteeristöt (kuten todettua) ovat olemassa, niin olisi poppoo joka kävisi nuo tilastoinnit läpi säännöllisin väliajoin ja jakaisi pränikät. Eli voinen kompata.--Veli Himmeä (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 18.39 (EET)
Wikipedia:Wikiprojekti Palkitsemistoiminnan uudistaminen vuonna 2010. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 08.26 (EET)

Pelastusasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykkäättekös siitä taulukosta siinä Helsingin_keskuspelastusasema? Jos kyllä voin tehä muihinki -KaikkitietavaProffa 7. maaliskuuta 2015  –Kommentin jätti KaikkitietavaProffa (keskustelu – muokkaukset) 8. maaliskuuta 2015 kello 10.56 (EET)

Siedettävä, jos isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi. Joka välissä ei tarpeen toistaa ettei ole toista nimeä vaan voi laittaa sijalle vaikka ndash-viivan. --Kampurajalka (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Lajitietoa Wikipediaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Suomi voi käynnistää erilaisia projekteja, jotka voivat auttaa täydentämään aihekokonaisuuksia Wikipediassa. Tutkin Wikimedia Suomen projektikoordinaattorin roolissa, mitä voisimme tehdä lajitiedon eteen.

Ehdotukseni: Suunnitellaan projekti, jossa lajitiedot päivitetään suomen kielen osalta Wikidatassa, Wikispeciesissä ja Wikipediassa (suomi/ruotsi?/muu?) Haettaisiin siihen yhdessä sopivien organisaatioiden kanssa rahoitusta, joka voisi sisältää Wikimedian in Residence -projektin.

Kysymyksiä:

  • Jos lajitiedon päivittää Wikidataan, miten se hyödyttää suomenkielistä Wikipediaa?
  • Mitä kannatta lisätä Wikipediaan, jos Wikispecieskin on olemassa?
  • Miten Wikidata ja Wikispecies jakavat tietoa keskenään?
  • Millaisia esimerkkiprojekteja voisimme listata tänne?

Kaikki ideat tervetulleita!

Susannaanas (keskustelu) 9. maaliskuuta 2015 kello 13.28 (EET)

Pimennys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. maaliskuuta 2015 Suomessa nähdään osittainen auringonpimennys. Miksei siitä ole artikkelia Wikipediassa? Juho04 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.24 (EET)

Äkkiäkös tuon tekaiset. Mitään ei ole ennen kuin joku tekee. --Kampurajalka (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.34 (EET)
(päällekkäinen muokkaus edellisen vastaajan kanssa) Koska kukaan ei ole kirjoittanut sellaista ja se ei luultavasti olisi merkittävä itsenäisenä aiheena. Asiasta on muutama rivi sivulla auringonpimennys ja sieltä voisi joku kirjoittaa kenties artikkelin "Luettelo auringonpimennyksistä Suomessa", jossa olisivat tunnetut pimennykset ajalta historia – nykypäivä ja niistä lähteistettyä tietoa. Wikipedia on projekti, jota tekevät viitseliäät amatöörit. Ei täällä olisi edes aihetta Suomi, jos kukaan ei olisi aikanaan sitä aloittanut. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.37 (EET)
Englanninkielinen on: en:Solar eclipse of March 20, 2015. --Tappinen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 22.05 (EET)

Vandalismin torjunnan ongelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minusta tuntuu joskus, että jos vain kumoilen sotkijan muokkauksia ja lätkin varoituksia sen keskustelusivulle, saan tehdä sitä loputtomiin. Vasta kun lopetan kumoilun ja annan sotkujen jäädä artikkeliin, joku ylläpitäjä huomaa sotkemisen ja estää sotkijan. Jos tämä ongelma on todellinen, voisiko siihen kiinnittää huomiota jollain tavalla. --Savir (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 09.53 (EET)

Ylläpitäjien ilmoitustaululle pyyntö suojata artikkeli muutaman sotkun jälkeen. Sitten vaan odotetaan muutama päivä ja katsotraan tilanne.--Musamies (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 10.26 (EET)
Meillä pitäisi oikeasti olla jokin mekanismi siihen, että jos varoitetaan jotain tyyppiä noilla virallisilla varoitusmallinteilla, niin siitä menee tieto ylläpitäjille.--LCHawk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 10.39 (EET)
En tiedä, onko ongelma sinun kohdallasi todellinen, mutta jos minä olen huomannut jonkun joutuvan kumoamaan saman käyttäjn sotkuja useamman kerran, olen estänyt sotkijan ihan riippumatta siitä, onko viimeinen sotku kumottu vai ei. Tosin minä sattuneesta syystä viihdyn täällä nykyisin aika harvakseen. Standardivaroitukset ja -kumoamiset osuvat mielestäni tuoreista muutoksista aika hyvin silmään. --Lax (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 11.52 (EET)
Tämä on ihan joutavaa höpöttelyä. On ilmeistä, että Savirin kannattaa olla ylläpitäjä. Tällöin ongelmaa ei ole. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 12.02 (EET)
Perinteinen ratkaisu männävuosina on juurikin ollut sellainen, että ylläpitotyökaluja tarvitsevat käyttäjät äänestetään ylläpitäjiksi, mutta nykyään näyttää olevan toisin ja kehitys on siirtynyt suosimaan vaikeita ratkaisuja helppojen sijaan. Toki itse olen innoissani siitä, että oma työmäärä kasvaa, jos tänne luodaan mekanismi, joka pingaa nykyisiä ylläpitäjiä vandalismista ja loistavaa ainoastaan on se, ettei ylläpitäjien työkaluja enää jaeta kaikenmaailman luotettaville vandalismintorjujille. Mitäpä he niillä tekisivätkään. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 19.18 (EET)
Kai tuo on ihan todellinen ongelma. Ainakin itse aika pitkälti estän käyttäjän ainoastaan silloin jos olen kumoamassa sotkemista enkä varsinaisesti kiinnitä huomiota jo kumottuihin muutoksiin. Joskus kävin myös päivittäin läpi kumouksia ja estin pidemmäksi aikaa aina sellaisia ip:tä josta tulee toistuvasti sotkemista (=koulut), mutta tuokaan ei auta siihen, että heti pitäisi reagoida. --Zache (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 12.21 (EET)
Ylläpitäjä-äänestyksiä oli viitisen vuotta sitten vielä yli 10 kappaletta vuodessa, nykyään enää 3–4. Minun mielestäni todellinen ongelma on se, että käyttäjät, joilla on päivänselvä tarve saada käyttöönsä ylläpitäjien työkalut ja jotka turhautuvat siitä, että he itse eivät kykene ilman niitä toimimaan tehokkaasti, eivät enää nouse ylläpitäjiksi eri syistä. Tämä Savirin kirjoitus on vain heijaste tästä ongelmasta ja kuten Hartz kirjoitti, asiaa auttaisi se, että turhautuneet käyttäjät pääsisivät ylläpitäjiksi, jolloin se ratkaisisi samalla kertaa sekä yksilön että yhteisön ongelmia. Kuten itse sanoin, näin toimittiin aikaisemmin, kun äänestyksiä oli runsaasti. Kehitys on alikehittynyt. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 18.02 (EET)
Vandalismintorjuntaa tekeviä voisi ehkä rohkaista asettumaan ehdolle ylläpitäjiksi. Vai onko nyt tilanne se, että yhteisö on niin riitainen, että kellään ei ole enää kannatusta tai kiinnostusta ylläpitäjäksi. Toki ymmärrän senkin, jos joku työn, levon tai sairauden takia ei halua, kun en ole itsekään halunnut.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.07 (EET)
No osa-asia on, että täällä on kirjoittamaton taikausko, että jos asettuu itse ehdolle, ei pääse "virkaan". Tosin taikauskoa tukee voimakkaasti myös tilastotieto, koska juuri kukaan itsensä ehdolle asettanut ei pääsekään yleensä läpi. Näin ollen yhteisössä voi olla useita seinäruusuja, joita kukaan ei keksi hakea äänestyksiin. Toinen osa-asia on, että ylläpitäjien tarve on pienentynyt ns. "hyvistä ja hulluista vuosista", mutta tarpeesta huolimatta olisi yksilölle ja yhteisölle hyväksi, että uusia ylläpitäjiä valitaan säännöllisesti. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Nopeasti kirjoitettuna ajatukseni jäi näköjään puolinaiseksi, olisi pitänyt muotoilla niin , että vandalismintorjuntaa tekeviä tulisi rohkeammin asettaa ehdolle ylläpitäjiksi tai kysyä heiltä lupaa saada asettaa heitä ehdolle. --Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.41 (EET)
Tuo on vain toive, joka ei ratkaise mitään. Sen sijaan pitäisi kannustaa tuon taikauskon murtamiseen niin, että ihmiset rohkaistuvat itse asettumaan ehdolle. Tätä ei tosin auta se, että tällaiset saavat kuulla "harkinnan pettämisestä" tai "pyrkyryydestä". Nyt haetaan uutta lehdistövastaavaa. Se on mielestäni sellainen toimenkuva, että siihen pitää itse haluta ja itsellä pitäisi olla valmiita ideoita, mitä tehtävässä aikoo tehdä ja mitä toimittajille kertoa, kun he soittavat. Lehdistövastaava voisi joskus peräti itse ilmoittaa jostain oma-aloitteisesti jonnekin. Nyt tuohonkin pestiin saattaa olla joku halukas, joka ei uskalla ilmoittautua kun kukaan ei häntä tajua ehdottaa ja hän pelkää leimautuvansa, jos kehtaa ehdottaa itseään. Tämä on ihan kumma tapa valita uusia ihmisiä. Nykyään suositaan valtion viroissakin avointa hakua. Suosittelujärjestelmät sen sijaan kuuluvat vapaasuutareille ja muiden suljettujen klubien initiaatioriitteihin. Ehkä Wikipedia onkin klubi. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 20.38 (EET)
Jos olisin saanut pennin joka kerta, kun joku sanoo vastaavaa niin.. No mutta joo, niitä hetkiä että juuri sillä sekunnilla/minuutilla ei kukaan ylläpitäjä huomaa tai ole paikalla vain tulee, niitä hetkiä oli vajaa 10 vuotta sitten ja niitä on edelleen, tosin uskaltaisin väittää että aika vähän nykyään. --Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 00.57 (EET)
Tein listan viimeisen 5000 muokkauksen aikana tehdyistä kumouksista ja niistä käyttäjistä jotka on kumottu vähintään kaksi kertaa (poistin listalta vakiokäyttäjät, koska esim vandalismin torjuntaa tekevät olivat myös listalla) ja kirjasin ylös sitä mitä oltiin tehty. Tuosta voi huomata, että mikäli kumouksia on vain muutama niin ylläpitäjätkään eivät estä vaan pelkästään kumoavat ja huomauttavat. Useimmiten siksi, että ei ole syytä estoon tai siksi, että kumous ja varoitus on riittävä toimenpide. Jos kumouksia on ollut yli 3 niin siitä on tullut järjestäen esto. Muita havaintoja joita tuosta ei näe on, että siellä on artikkeleita joihin tuli useasta eri ip:stä tai käyttäjätunnuksesta sotkemista. Esimerkiksi Aleksandr_Ovetškin. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 11.13 (EET)
Jatkoa tälle, niin väsäsin scriptin joka tekee raportin viimeisten 30-päivän aikana kumotuista artikkeleista ja niistä ip-osoitteista jotka on kumottu. Rajaus pelkkiin ip-osoitteisiin johtui siitä, että a.) tietokantakyselyt olivat huomattavasti nopeampia noin ja b.) tunnuksella sotkeneet estettiin niin nopeasti ettei yksittäisestä tunnuksesta käytännössä tule toistuvaa sotkemista. Käytännössä se mitä tuosta saa irti on se, että paljonko me suojataan eniten sotkettuja artikkeleita (ei oikeastaan ollenkaan), miten me estetään sotkemisesta (usein, mutta lyhyillä estoilla) ja mistä sotkemista tulee (useista eri ip:stä, pitkällä aikavälillä toistuvasti, mutta vähän kerrallaan). Mahdollisesti tuosta myös saa jotain ajatuksia siihen mitä kannattaisi suojata ja estää. (ping user:pxos, user:savir) --Zache (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 19.21 (EET)

Luo uusi käyttäjätunnus -sivulle käyttäjätunnuskäytännöstä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eikö "Luo uusi käyttäjätunnus" -sivulle kannattaisi lisätä linkki käyttäjätunnuskäytäntöön tai vähän enemmänkin suomenkielisen Wikipedian käyttäjätunnuskäytännöstä? Voitaisiin vaikka sanoa heti kättelyssä, että yrityksiä ja muita organisaatioita edustavat tunnukset ovat kiellettyjä. Varmaan harvemmin sitten valittaisiin sellaisia tunnuksia? Vai kääntyisikö tuo vain osumaksi omaan jalkaan, että vandaalit sitten nimenomaan loisivat yritysten ja yhdistysten nimien mukaisia tunnuksia? --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Sitä ennen sen, minkälaiset tunnukset ovat salliittuja tai kiellettyjä, voisi kirjoittaaa selvällä suomella sinne käytäntöön. Nykyään käytännön hämärästä sanamuodosta on täysin mahdotonta päätellä asiasta yhtään mitään. Olenkohan jo kuusi kertaa sanonut tämän.--Urjanhai (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 19.23 (EET)
Kannatan selityksen sekä käytäntölinkin lisäämistä. --Pitke (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 01.36 (EET)

Taas on kirjoittamatonta sääntöä tietämätön muokkaaja valinnut väärän tunnuksen: Keskustelu_käyttäjästä:Sinituote. Ohjesivulle/käytäntösivulle voisi laittaa, että yritysten tai tuotteiden nimet ovat kiellettyjä, mutta yksilöidyt käyttäjänimet sallittuja, esim. tässä tapauksessa vaikka Sinituote_tommi. Se että joku tekisi hämäysmielessä kyseisen tyyppisen nimen on pienempi haitta kuin sen etu, että yritysmuokkaajat pystyy tunnistamaan nimestä. --Whitetabor (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.15 (EET)

Käyttäjätunnuksia koskeva huomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos olet rekisteröinyt käyttäjätunnuksesi Wikipediassa tai jossain muussa Wikimedia-hankkeessa elokuussa 2008 tai aiemmin, sinun kannattaa napsauttaa linkkiä Special:MergeAccount ja yhdistää sen kautta kaikki paikalliset tunnuksesi. Näin saat käyttöösi järjestelmänlaajuisen tunnuksen, jos joku muu samannimisellä tunnuksella toisessa wikissä toimiva käyttäjä ei ole sitä aiemmin saanut haltuunsa. Ilman yhdistämistä omat paikalliset tunnuksesi saattavat joutua huhtikuun puolessavälissä nimille, joiden lopussa on häntä (tyyliin Koikkalainen~fiwiki, Koikkalainen~fiwiktionary, Koikkalainen~enwiki jne.). Kaikki päivämäärän 22. elokuuta 2008 jälkeen rekisteröidyt tunnukset ovat olleet järjestelmänlaajuisia, joten niiden tapauksessa tällaista vaaraa ei ole. Jo aiemmin yhdistetyn tunnuksen tapauksessa Special:MergeAccount-linkin napsauttaminen ei tuhoa mitään vaan ainoastaan tuottaa ilmoituksen ”Käyttäjätunnusten yhdistäminen on tehty”. Yhdistetyn kirjautumisjärjestelmän viimeistelyyn liittyvää lisätietoa on uutiskahvihuoneessa. Sieltä löytyy myös keino tarkistaa, aiotaanko tietty tunnus nimetä uudelleen, sekä tietoa mahdollisuuksista pyytää omalle tunnukselleen nimenvaihtoa. –Ejs-80 15. maaliskuuta 2015 kello 01.10 (EET)

Asetaldehydin tuorein päivitys johtaa väärään aineeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minusta vaikuttaa, että "Asetaldehydin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich"-linkki artikkelin loppukaneeteissa viittaa arsenikkiin. Kuka osaa kaivaa Sigmasta oikean kohdan... –Kommentin jätti 89.27.82.95 (keskustelu)

En löytänyt Sigmalta suoraan suomenkielistä, mutta IS-VETiltä löytyi. Vaihdoin linkin. --Outilein (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 12.42 (EET)

Monikieliset tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pätevätkö suomenkielisen Wikipedian käyttäjätunnukset myös muunkielisissä Wikipedioissa? Juho04 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.36 (EET)

Kyllä, kunhan muissa projekteisa ei ole samannimistä tunnusta tehtynä. Pian kaikilla käyttäjillä tulee olemaan yksilöity tunnus, ja sinulla sellainen jo onkin (Toiminnot:Keskitetty_varmennus/Juho04). Eli voit muokata jokaista wikiprojektia nykyisellä käyttäjänimelläsi. --Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.46 (EET)

Kävin tuolla sivulla. Mutta tarkoitin kyllä muunkielisiä Wikipedioita (siis esim. vironkiel.), kuin muita wikiprojekteja. Juho04 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Wikiprojekteja ne muunkielisetkin Wikipediat ovat. Eli missä tahansa Wikimedia-hankkeessa käy sama tunnus. --Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.56 (EET)
Täsmällisen yksiselitteinen nimitys niille on "muut wikimedia-projektit" tai suomeksi tuo "wikimedia-hankkeet". Muita wikimedia-hankkeita ovat muunkieliset wikipediat, wikimedia commons ja muut erikieliset sisarprojektit kuten wikisitaatit, wikiuutiset, wikiaineisto jne.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 22.20 (EET)

Kehitysehdotus: Taajaman väkiluvun lisääminen mallineeseen, kunnan väkiluvun alle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo pitkään on pistänyt silmään, miten suomenkielisessä wikipediassa ei ole kaupungin tai kunnan väkiluvun lisäksi juuri mitään muita väkilukutietoja mallineen boxissa. Tämä tietohan ei Suomalaisten kaupunkien ollessa kyseessä, tosiasiassa kerro juuri mitään nykypäivänä, jos ennenkään, ja wikipedian pitäisi juurikin olla tietosanakirja! Selitän tarkemmin: kun otetaan huomioon Suomessa tapahtuvat leväperäiset kuntaliitokset, ja yleisestikin se, että rakennettu alue ei vastaa kunnanrajoja, vääristää tämä tietoja kunnasta, kaupunkien ollessa kyseessä. Tämä on aiheuttaa hyvin paljon väärinkäsityksiä, joita itsekin saan oikoa, kun sitä ollaan taas luettu wikipediaa. Okei, tiedämme miten taajama määritellään; siis talojen etäisyys ei saa missään taajaman alueella olla yli 200m, siis asiaan.

Esimerkki A) Rovaniemen kunnan väkiluku on (2011) 60 637. Pinta-ala on 8 017 km². Useille ihmisille tulee assosiaatio, nähdessään kyseisen pinta-alan ja asukastiheyden, että kyseisessä kaupungissa ei ns. kaupunkia ole ollenkaan, vaan ehkä muutama tie ja kylänraitti muutamalle tuhannelle asukkaalle. Nyt homma meneekin mielenkiintoiseksi; ennen kuntaliitosta (2006) Rovaniemen kaupungin pinta-ala oli 102,07 km², jota Rovaniemen maalaiskunta (7 915,51 km²) ympyröi. Rovaniemen kunnan keskustaajama (eli se entinen oikea kaupunki, pieni osa Rovaniemen nykykaupungista) taas on nykyäänkin 50 552, mutta sitä tietoahan kukaan ei näe, eikä täten tiedä. Väkiluku hallinnollisen pinta-alan kanssa harhauttava.

Esimerkki B) Tampere. Tampereesta saa koko ajan kuulla, miten se ei ole EU:n normien mukaan kaupunki, koska väestöntiheys on liian pieni, tai muuta vastaavaa. He vain katsovat väkiluvun ja pinta-alan, sekä väestöntiheyden, joka on laskettu kaupungin väkiluvun ja hallinnollisen alueen mukaan, eikä taajaman mukaan. EU:ssa ei ymmärretä että Suomessa kaupungin hallinnolliset rajat eivät vastaa ns. kaupungin rajoja, eli taajamaa. Eli, Tampereen väkiluku on (2011) 215 168. Tampereen pinta-ala on 689,59 km². Kuitenkin tarkasteltaessa Tampereen kaupungin .pdf julkaisua "Tampere alueittain 2013", huomataan, että Tampereen Pohjoinen suuralue on kooltaan 517,15 km². Väestöä Pohjoisella suuralueella taas on vain 4 458. Eli miinustettaessa tämä lähes asumaton alue kaupungin virallisesta pinta-alasta, päästäänkin jo Helsingin ja Turun luokkaan eli pinta-alaan 172,44 km², väkiluvun pysyessä lähes samana. Tämä Pohjoinen suuralue koostuu 1966 liitetystä Aitolahdesta, että 1972 liitetystä Teiskosta. Joka tapauksessa Tampereen taajaman väkiluku on 313 058. Tätäkään ei kukaan tiedä, perehtymättä, ja syntyy väärinkäsityksiä. Väkiluku pelkästään hallinnollisen pinta-alan kanssa harhauttava.

Emme enää voi luottaa että hallinnollinen kaupunki on kaupunkialue. Se ei kerro mitään. Sitä ihmiset kuitenkin tulevat ottamaan selvää.

Esitänkin siis, että Suomen wikipediaan kopioidaan systeemi mallineeseen, englanninkielisestä wikipediasta, jossa näkyy kaupungin väkiluku, että Urban population että Metro population (kaupunkialue/seutu väkiluku) kuten englanninkielisessä wikipediassa järkevästi onkin käytössä, jopa Suomen osalta. Toki taajama ja kaupunkiseutu eivät ole täysin sama asia, mutta suomenkieliseen wikipediaan sopisi parhaiten pelkkä taajama, koska se kertoo kaupunkimaisen alueen väkiluvun. Tämä on Suomen oudon kaupunkipolitiikan takia välttämätöntä, ja tulee tarpeeseen ennemmin tai myöhemmin, koska meillä alkaa olemaan maakuntien kokoisia kaupunkeja useassakin paikkaa, viimeisimpänä niihin liittyi Oulu.

--Dietrich (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 17.07 (EET)

Kiitos avauksesta. En tiedä, miten EU:n normit ratkaisevat enkkuwikissä, koska mainittu wiki vastaa lähinnä anglosaksista käytäntöä, etupäässä Yhdysvaltoja. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa ei taida olla kaupunkikuntia lainkaan. Suomessa nykyinen kaupunkistatus riippuu kunnan ilmoituksesta ja sikäli omalaatuisesta kunnallisesta itsehallinnosta, joka btw estää kaiken järkevän valtiollisen päätöksenteon, vrt. sotesoppa. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 22.15 (EET)
Mistä muuten selviäisi eri kaupunkien keskustaajamien määritelmät (eli onko jotain yhtenäistä määritelmää) ja sama juttu väkiluvuille? Eli jos nuo tiedot saa jotenkin järkevästi selvitettyä, niin kaipa tuon voisi lisätä jossain muodossa artikkeleihin. Se missä muodossa riippuu aika pitkälti siitä missä muodossa dataa on saatavissa. --Zache (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 10.21 (EET)
Tuntuisi selkeämmältä, että kunnan tietolaatikossa olisi jatkossakin pelkästään kunnan eli hallinnollisen alueen tilastotiedot, joita ovat pinta-alat, väkiluku, ikärakenne ja äidinkieli. Kannatan sitä, että tietolaatikkoon lisätään rivi, jonka nimenä voisi olla "Keskustaajama" ja sitten siinä lukisi keskustaajaman nimi. Esimerkiksi Somero-artikkeliin voitaisiin sijainnin yläpuolelle kirjoittaa "Keskustaajama" ja antaa sille arvoksi "Someron keskustaajama". Keskustaajaman omassa artikkelissa voidaan sitten ilmoittaa taajaman väkiluku, pinta-ala ja sijainti; muita tietoja niistä ei oikein olekaan saatavilla. Luettelo Suomen taajamista perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, mikä taajama on minkäkin kunnan keskustaajama. Monissa kunnissa on vain yksi taajama. Kaupungeilla täsmenne on luettelossa keskustaajama ja muilla kunnilla kirkonkylä. Kaikissa kunnissa keskustaajama ei sisällä kunnan nimeä, esimerkiksi Janakkalan Turenki. Osassa kunnista taajama ulottuu kuntarajojen yli, joten pitäisikö vaikka Ulvilan keskustaajamaksi sitten merkitä Porin keskustaajama? Vai pitäisikö kirjoittaa erillinen artikkeli siitä osasta Porin keskustaajamaa, joka sijaitsee Ulvilassa? Tilastoissa jopa Harjavallan taajama-alueet luetaan Porin keskustaajamaan. --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 13.33 (EET)
Tilannehan on nyt se, että joissain kunnissa on taajama, jota voi sanoa kunnan keskustaajamaksi, mutta voi olla myös kuntia, joissa ei ole taajamia ollenkaan, ja kolmas tapaus on Raksan yllä kuvaama, että kaupunkiseudulla seudun suurimman kaupungin keskustaajama ulottuu useisiin naapurikuntiin ja kattaa mahdollisesti ueiden niistä keskustaajamat. Näin sellainen asia kuin "kunnan keskustaajaman väkiluku" on vaikeasti määriteltävä abstraktio esim. tapauksessa Ulvila jonka Raksa123 tuossa mainitsi. Tämä on tästä ensimmäinen ja päällimmäinen huomio. Kokonaisasetelmaa muuten en pysty nyt kommentoimaan, kun olen viidettä päivää kuumeessa ja järki kulkee vielä huonosti.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.02 (EET)
Sitä en osaa asiaa tutkimatta sanoa, löytyykö kunnittain sellaista tietoa, kuin esim. taajamaväestön määrä tai taajama-alueen pinta-ala tms. Näistähän voi olla olemassa avoimia tai julkaistuja tilasto- tai paikkatietoaineistojakin jossain.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.21 (EET)
Tai siis, artikkelissa Luettelo Suomen taajamista 2011 näkyykin olevan taajamittain tieto siitä, mikä määrä usean kunnan alueelle ulottuvien taajamienn väestöstä asuu missäkiin kunnassa. Eli tämä tieto ainakin on jopa suoraan täällä. Ehtiikö Raksa123 katsoa onko taajama-alueesta kunnittain vastaavaa dataa? En nyt jaksa hahmottaa mitä näistä saisi kokoon, mutta olemassa olevia aineistoja tutkimalla varmaan jotain. Luulen että Raksa tuntee tätä parhaiten.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.46 (EET)
Kiitos kommenteista. Mielestäni riittäisi, hallinnollisen kunnan tietojen lisäksi, jos esim. 30-35 suurinta taajamaa, joita siis voidaan jonkinlaisina maakunnallisina/alue keskuksina pitää, sisältäisivät boksissa Keskustaajamatiedon. Ja näiden alueiden kuntien, esim. juuri Ulvilan boksissa lukisi Porin keskustaajama ja väkiluku. Espoolla lukisi Helsingin keskustaajama ja Tampereen vieressä oleva Pirkkalalla lukisi Tampereen keskustaajama. Tai toinen vaihtoehto on, että vain keskuskaupunkien hallinnollisen väkiluvun alle lisätään keskustaajama ja väkiluku. Sekin voitaisiin rajoittaa esim. maakuntien pääkaupungit. Nykytilanne vaatii joka tapauksessa kehittämistä, mitä mieltä ylläpito näistä on? Kuka sitä boksin defaulttia loppupeleissä muuttaa? --Dietrich (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.07 (EET)

Vastustaisin tässä vaiheessa taajamatietojen tuomista kaupunkien tietolaatikoihin. Nähdäkseni muuallakaan (Wikipedian ulkopuolella) suomenkielisessä asiatekstissä taajamia ei tuoda merkittävästi esille, eikä Wikipedian pitäisi ensimmäisenä lähteä tällaista tietoa korostamaan, vaan seurata miten asioita muualla painotetaan. (Kuinka monen kunnan kotisivulla esim. luetellaan taajamat ja niiden asukasluvut?) Erityisesti vastustan kaupungin ulkopuolisten taajamien tuomista tietolaatikkoon (esim. edellä mainitut Ulvila/Pori ja Espoo/Helsinki), ne eivät ole artikkelin kannalta oleellista tietoa, ja vain hämmentäisivät lukijaa. --Ryhanen (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 10.18 (EEST)

Taitaisin kallistua samaan. Tilastolliset taajamathan muodostetaan Suomessa kuntajaosta riippumatta, joten oikeastaan niiden tiedot eivät ole kunnan ominaisuus. Ja samoinhan kunta on hallinnollinen yksikkö, mutta tilastollinen taajama on muodostettu automaattisella laskennalla. Tajamathan voi kyllä mainita tekstissä, samoin kuin kylät. Infolaatikossa olevan tiedon tulisi kuitenkin olla kuntaan liittyvää, mutta kun taajamat kiemurtelevat monen kunnan alueella, niin tällainen virittely vain sekottaisi. Jos taajamaväestön osuus tai määrä kunnittain löytyy jostain, niin se olisi kunnittainen tieto, mutta silloinkin tulisi harkita onko juuri tämä yksi tunnusluku kaikkia muita vastaavia tunnuslukuja tärkeämpi´(luultavasti ei). --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 12.41 (EEST)
Samaten vastustaisin. Edes helposti saatavilla oleva kunnan väkiluku ei näytä päivittyvän kovinkaan aktiivisesti tänne, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja väittääkseen hankalammin löytyvälle taajamatiedolle käyvän samoin. Lopputulosta ei palvele tilanne, jossa kunnan ja taajaman väkiluvut ovat peräisin täysin eri vuosiluvuilta. --Care (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 13.38 (EEST)
Pakko kai sitten hyväksyä, että esim. Oulun ja Rovaniemen väkiluvut eivät kerro mitään, sellaiselle joka on täysin untuvikko, esim. nuoret. Nuo ovat maakuntien kokoisia kaupunkeja, eli eivät kaupunkeja olleenkaan, muuta kuin taajamaltaan. Sehän tässä on koko pointti. Mutta jos tulevaisuudessa kuntien lukumäärä laskee sataan, tai jopa alle, jotain täytyy tehdä.--Dietrich (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EEST)

Ennenaikaisen pakkoglobalisaation peruminen ja yksityisyyttä loukkaavien sisäänkirjausten rajaaminen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylläpito on kertonut käyttäjätunnuksien mahdollisen "pakkoglobalisaation" tapahtuvan käyttäjätunnuksien oikeuksia tai käyttäjätunnuksia (~fiwiki lisäys nimeen) muuttamalla huhtikuussa 2015. Olen varautunut henkisesti tähän käyttäjien toimintaedellytysten heikentämiseen niin, että ellei Wikipedia pidä liittyessäni tehdystä sopimuksesta kiinni (liityn suomenkieliseen, en muunkieliseen wikipediaan, en siis ole vielä hyväksynyt globaalia tunnusta), tulen pyytäimään käyttäjätunnuksen nimenmuutosta ennen joskus huhtikuussa tapahtuvaksi ilmoitettua muutosta ja ainakin osan (esim. Itä-Eurooppaan ja eräisiin arabimaihin liittyvien) artikkelien editointihistorioiden piilottamista. Jos tuo ei onnistu, haluaisin sulkea Paju-tunnuksen ennen sen globalisointia, etten vaaranna läheisiäni ja omaa turvallisuuttani jatkossa. Koen vahvasti, ettei käyttäjätunnusten globaliointi ainakaan eilen/tänään näkemälläni tavalla edistä sananvapautta, eikä käyttäjien yksityisyisyyden suojaa vaan vaarantaa näitä tärkeitä arvoja, koska se käyttäjien tahtomatta yksilöi wikipedioiden sivuilla käyneet, johonkin wikiin jo kirjottautuneet lukijat myös silloin, kun he eivät muiden wikimedioiden tai -pedioiden sivuja editoi. Kuka tällaista tarvitsee tai haluaa?

Eilen illalla /varhain tänään huomasin, että ilmeisesti joku on ilman lupaani ilmeisesti muuttanut Paju-tunnuksen näkymistä muissa wikipedioissa fiwikin ylläpidon keskustelusivullani mainitseaa aikataulua aiemmin, siis ennenaikaisesti. Tämä tuli ilmi käydessäni ranskankielisellä tai valkovenäjänkielisellä wikipedia-sivulla. Yllättäen noissa ilmoitetaan allekirjoittanut tervetulleeksi tai ainakin logataan Paju-tunnus sisään, mitä en hyväksy tai ole koskaan puoleltani sallinut! En ole perustanut tai perustamassa tunnaria fr.wikipediaan tai be.wikipediaan, enkä ole missään vaiheessa hyväksynyt käyttäjäehtojen muutoksia tältä osin. En salli tai halua yksityisyyttäni loukattavan kertomalla, että minusta pidetään kirjaa että olen ollut siellä ja täällä lukemassa jotain esimerkiksi diktaattorien toilauksia kuvaavia wikipedia-sivuja. IP-tunnus saadaan vierailusta toki kirjata, muttei käyttäjätunnuksia, sillä IP-tunnus sentään muuttuu aika-ajoin ainakin mobiiliyhteyksissä (ihan kaikista ulko/itämaista en ole varma). En missään nimessä halua vaan kiellän painokkaasti, että ainakaan ei-vapaiden maiden kielialueiden - tai miksei myös eurooppalaisten suomalaisia jo osin vakoilevien - tiedustelupalvelujen työtä helpotetaan antamalla heille käyttäjätietoa wikipedioissa yksilöidyillä sivuilla käyneistä tai niitä lukeneista käyttäjistä heidät paremmin identifioiden, vaikkeivat he editoisikaan yhtään tuonkielisen wikipedioiden verkkosivua.

Eli
1. onko fiwikin ylläpito tietoinen, että käyttäjätunnusten pakkoglobalisointia tehtäisiin jo nyt? Jos tällaista tietoa on, miksei se tiedota tästä käyttäjien yksityisyyden loukkauksesta ja sellaisen muutoksen aikaistamisesta? Hupsis ei ole oikein käypä vastaus.
2. Miten tiedotettua huhtikuuta ennenaikaisempi pakkoliittämiset voidaan purkaa, käyttäjätunnukseni pitää edes huhtikuulle lokaalina fiwikissä? Haluan asioida suomeksi tässä asiassa, kuten olen fiwikipediaan liittyessänikin tehnyt.
3. Keneltä haetaan käyttäjätunnuksen sulkeminen ennen sen mahdollista globalisointia? Kiellän yhä Käyttäjä:Paju-tunnuksen globalisoinnin. Jois joku on sitä jo luvatta sorkkinut, palautettakoon historioineen takaisin paikalliseksi!
4. Entä mahdollinen käyttäjätunnuksen uudelleennimeäminen ja käyttäjähistorian katkaiseminen tai piilottaminen/ editointiin liittyvän käyttäjätunnuksen globalisoinnin estäminen ennen mahdollisesti huhtikuussa tehtävää globalisointia? Historissa tehdyt editoinnithan eivät ole olleen silloin globaalilla, vaan liittymishetken käyttäjäsopimuksen mukaisesti lokaalilla tunnuksella tehtyjä. En hyväksy niiden (siis menneiden editointien) muokkaajan globalisointia Paju-tunnuksen osalta.
5. Miksi tapauksessa, ettei henkilö editoi jotain wikipediaa, hänet automaattisesti logataan sinne sisään, jos hän on editoijana toisessa wikipediassa? Voiko asetuksia muuttaa jossain niin, ettei tällaista selkeästi yksityisyyden suojaa loukkaavaa sisäänkirjausta tapahtusi, ellei editointeja tee tuossa wikipediassa/-mediassa? Vasta tuolloinhan voisi ylläpidon vuoksi olla tarpeen ottaaa selvää, ja kirjata lokiin, kuka muutoksia tekee. Muu verkkosivujen selailun seuranta tunnuksella vaikuttaa "Isoveli valvoo, NSA, FSB tai KGB kohta ovellasi kolkuttaa" (heh) lähestymiseltä, ainakin ao. maissa liikuttaessa ja editointeja reissusta tehtäessä...

Hätäratkaisu: Mikä olisi niin törkeä, mutta ystävällismielinen teko kussakin ei-toivotussa (jonkun tosityhmän skriptin / käyttäjän pakkokytkemän) wikipediassa/mediassa, että noihin tahtomaton käyttäjä saisi niistä poiskirjauksen (ikuisen eston/ mieluiten tunnuksen poisto)?

--Paju (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 03.18 (EET)

No pystyt estämään sisäänkirjautumisen estämällä sivusto kohtaisesti evästeet (cookie) selaimesta. Evästeiden hallinnoimiseen löytyy useita eri lisäosia eri selaimille, mutta käytännössä jos haluat esimerkiksi pystyä kirjautumaan pelkästään fiwikiin ja käytät Firefoxia, niin homma tapahtuisi seuraavasti. Asenna "Cookie Whitelist with buttons" -lisäosa ja käynnistä selain uudelleen. Siirry https://fi.wikipedia.org -sivustolle ja klikkaa salli evästeet sivustolta "fi.wikipedia.org" ja kirjaudu sisälle. Mikäli olit kirjautuneena sisälle ennen lisäosan asentamista, niin olet kirjautuneena heti kun sallit evästeet eikä sinun tarvitse uudelleen kirjautua. Eli evästeihin tallennetaan tieto käyttäjän kirjautumisesta sisälle ja jollei tuota tietoa pystytä lukemaan niin ei myöskään kirjautumista tapahdu. Cookie Whitelist with buttons -lisäosasta sen verran, että asensin sen ensimmäistä kertaa äsken, koska se oli listalla ensimmäisten joukossa ja vaikutti sopivalta kun kokeilin asiaa enkä osaa sanoa onko se erityisen hyvä tai huono työkalu tähän tarkoitukseen. --Zache (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 08.43 (EET)
Käyttäjä Paju käyttää useita laitteita tai selaimia (ainakin kymmentä, jos mobiililaitteet otetaan mukaan, satunnaisesti huomattavasti suurempaa joukkoa), joissa kaikissa hän/he ei/eivät ole ylläpitäjä. Käyttäjien - siis muiden kuin ylläpitäjien/ tuota haluavien - automaattiloggaus on oltava pois päältä oletusarvoisesti, jos en noihin muihin wikeihin kirjaudu, vaan esim. vilkuilee mitä kuvia tai lähteitä niiden vastaavasta aihepiiristä kirjotetuissa artikkeleissa on käytetty! Kiellän edelleen Käyttäjä:Pajun käyttäjätietojen näyttämisen ja tunnuksen laajentamisen muihin wikeihin luvattomana ja alkuperäisten liittymisehtojen vastaisena, ja tästä seuraavan yksityisyyden loukkaamisen. Sisäänloggauksen teen kulloinkin siihen wikiin, joihin olen/olemme tunnuksen aikanaan myös itse luonut. Mutta kuten olen ilmoittanut, käytän/ käytämme wikipediaa mm. turvallisuus- ja yksityisyyssyistä vain lokaalin sisäänkirjauksen kautta, yksityisyyttäni/-mme ei saa loukata pitämällä muissa lokeissa kirjaa käyttäjän vierailuista. --Käyttäjä:Paju 24.maaliskuuta 2015 noin kello 14.42, ip:n takaa käyttäjätietojen luvattoman automaatiloggauksen takia  –Kommentin jätti 93.106.213.176 (keskustelu – muokkaukset)
Onko tunnus Paju siis useamman henkilön käytössä? Silloinhan se pitää käytännön mukaan estää, ja ongelmasi ratkeaa. -93.106.24.99 24. maaliskuuta 2015 kello 15.59 (EET)
No sun on jossain määrin turhaa hirveästi angstata fiwikissä tästä, koska ei fiwissä ole oikeastaan ketään kuka asiaan voisi vaikuttaa. Mahdollisesti Metassa olisi joku. Toinen, ehkä syvällisempi pointti on, että vaikka nyt toistaiseksi on mahdollista keksien avulla kikkailemalla estää sisäänkirjautuminen tai jopa ehkä mahdollisesti jonkin asetuksen avulla valita, niin trendi on siirtyminen keskitettyyn autentikointiin siten, että yksi tunnus ja salasana toimii kaikissa Wikimedian palveluissa (ei pelkästään wikeissä) eikä se pidemmän päälle ole asia johon yksittäiset käyttäjät pystyvät vaikuttamaan. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 16.49 (EET)

Kuinka suuri osa henkilöistä on Wikipedian merkittävyyskynnyksen ylittäviä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka suuri osa henkilöistä käsittääksenne on Wikipedian merkittävyyskynnyksen ylittäviä? Jaalei (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 22.28 (EET)

Jaa maailman henkilöistä? Alle 0,1 prosenttia varmastikin. Se tekisi alle seitsemän miljoonaa ihmistä, jos ajatellaan että maailmassa on noin seitsemän miljardia henkilöä. Muut osaavat varmaan vastata tarkemmin. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 22.34 (EET)
Vastaan niiden osalta, joihin multa löytyy hieman ymmärrystä ja valistuneempaa arvaamiskykyä, eli suomalaiset miesjalkapalloilijat fiwikissä. Jos merkittävyys määritellään ”ohjeistuksen” mukaan: selvästi alle 10 %, ja jos merkittävyys on pelattu ottelu Suomen pääsarjassa, (nuoriso)maajoukkueessa: yli 80 %. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 09.56 (EET)
Anteeksi kun muutin kysymyksen vähän alusta konkreettiseksi, kun tämä on käytäntö-osio. Eli vastasin väärään kysymykseen. Kaikista Suomen henkilöistä korkeintaan promille, maailmasta 0.0001 % fiwikimerkittäbiä (50000 artikkelia, ,meniköhän nollat oikein.) --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.16 (EET)
Kuulostaa melko pieneltä luvulta, tilahan täältä ei lopu kuten fyysisestä versioista. Fmurto (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.33 (EET)
Maailmassa voi olla hyvin seitsemän miljoonaa riittävän merkittävää henkilöä. Tähän mahtuu poliitikkoja, yritysjohtajia, muusikoita, urheilijoita, piispoja jne. Sitten lisäksi tulee vielä kuolleita henkilöitä, olisikohan niitä maailmanhistoriassa kolme miljoonaa? Ehkä yhteensä 10 miljoonaa riittävän merkittävää henkilöä kun lasketaan yhteen mitä nyt elää ja lisäksi kuolleet. Täällä taitaa olla nyt artikkelit ehkä 1 %:sta noita eli 70.000 henkilöstä. --Hartz (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.56 (EET)
”Kuka kukin on” ilm. laskelmiesi taustalla? Se listaa n. promillen elävistä suomalaisista merkittäviksi. Eli samalla logiikalla maailman ihmisistä esität yllä hyvän estimaatin. Onpas iso luku henkilöartikkeleiden määrä, fiwikin artikkeleista siis n. 1/5. Saattaa hyvin vertaantua printtitietosanakirjoihin? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 11.37 (EET)
Heitin hatusta, mutta Quadriplegia (aik. Jetman) on tehnyt aika monta henkilöartikkelia piispoista, yleisurheilijoista ja klassisen musiikin soittajista, että 1/5 arvio voi osua aika oikeaan. Tämänhän voi tarkistaa luokasta Luokka:Elävät henkilöt. Jos olisi luokka "Kuolleet henkilöt", niin siinä olisi varmaan 30.000 artikkelia. --Hartz (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 12.14 (EET)

Esimerkillinen lähteistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko fiwikissä yhtään artikkelia, jossa kaikki (oleelliset) tiedot olisi lähteistetty? Löytyykö kevyimmistä kulttuureista (urheilu, musiikki, elokuvat, TV)? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 11.43 (EET)

Vaikkapa näistä? Suositellut artikkelit --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 12.50 (EET)
Listan ao. Suomifutis-juttuihin pystyn ottamaan kantaa:
- FC Kuusysissä on lähteistämisbluffeja, jotka liittyvät ainakin siihen, että FC Lahden Akatemiaa ei ole ymmärretty esittää jollain muulla tavalla. Varsinainen edesmenneen seuran artikkeli näyttää hyvältä.
- HJK ? (Katson tarkemmin ehkä myöhemmin, näyttää hyvältä)
Löytyy tietoja, jotka näennäislähteistetty tai ei lähteistämistä, esim. peliasut kuva (1/5 ok lähde) ja nykyvärit (ei lähdettä?). PSV-pelin kokoonpano ilm. lähteistämättä. Toki näyttää äkkinäiselle paljon uskottavammalta, jos tiedon näyttävyyteen on satsattu. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.37 (EET)
- Aulis Rytkönen? (Katson tarkemmin ehkä myöhemmin, näyttää hyvältä)
Rytkös-artikkeli ollee selvästi etevin fiwikin Suomiseurafutis-artikkeleista lähteistämiskriteerein arvosteltuna (on muutenkin hyvin kirjoitettu, ja katunimikuva on upea). En löydä yhtään merkittävää lähteistyspuutetta. Pariin kuvatekstiin olisin itse merkannut lähteen. Jorvin sairaalan sijaintia Helsingissä (kuolinpaikkakunta) jäin miettimään :) Eli jos muokkaaja osaa, myös kevytkulttuurista pystyy synnyttämään artikkelin, jossa lähteistys tekee tekstin luotettavaksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.01 (EET)
- Sepsi-78: Lähteistysbluffi heti varsinaisen historian artikkelin alussa, artikkelin lähteen lähteenä on artikkeli, mutta tuota kehälähteistystä tuskin kukaan huomaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.43 (EET)
Eihän näiden jokseenkin satunnaisten yksittäisartikkelien ruotiminen kahvihuoneessa mitenkään mielekästä ole, mutta tartun nyt kuitenkin täkyyn: Sepsi-78:n vitosviite (johon oletan tässä viitattavan) tuskin on kehälähteistystä: lähde on viitattaessa näyttänyt kutakuinkin tältä (ja Wikipedian artikkeli tuota lähdetekstiä kirjoitettaessa puolestaan tältä). Siitä en sano mitään, onko lähde itsessään tasokas (enkä edes katsonut sisältääkö se tiedot, joiden lähteeksi se on merkitty). Viittausmerkintää ainakin voi pitää turhan vajavaisena, kun tekstin kirjoittaja ja julkaisuajankohta on jätetty ilmoittamatta, vaikka ne ilmeisesti ovat aikanaan lähteessä olleet selvästi merkittyinä. – Haltiamieli 23. maaliskuuta 2015 kello 14.46 (EET)
TP-Seinäjoki-artikkelin johdannon eka lause ei liene totta, tai en osaa sanoa, koska tähän mediaan en usko ennenkuin näen tiedon lähteen sisällön. Eli artikkeli päivittämättä? Seura on tapettu jo ajat sitten, mutta sitä ei vain saada sanotuksi, kun muovisella (toivottavasti se on kesto-muovia) projektilla on muita kiireitä. Artikkeli on hyvin kirjoitettu, mutta lähteiden esittämisessä on liiallinen tarkkuus nähty tarpeettomaksi, isotöistähän seikkaperäinen lähteistäminen onkin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EET)
Samaa vaaditaan myös näissä: Wikipedia:Hyvät artikkelit, Wikipedia:Lupaavat artikkelit. Lupaavissa on myös ihan lyhyehköjä pikkuartikkeleita.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.14 (EET)
Vastaavasti Suomifutiksesta:
- FC Jokerit ainakin tietolaatikon peliasutieto lähteistämättä
-Pelaaja-artikkeleihin en ota kantaa, niissä tilastojen seurat ja ottelut/maali hyvin usein lähteistämättä: Sami Hyypiä, Janne Lindberg, Jari Litmanen, Teemu Pukki --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.08 (EET)
Eikö niitä nyt ole vaikka kuinka paljon? Omista aloituksistani esim. Sulaojan lähde, Naafkopf, Muotkavaara, Reschensola, Brennersola, Ruotsin ja Suomen raja pitäisi olla kohtuullisesti lähteistettyjä. Nämähän eivät ole edes lupaavia artikkeleita. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.20 (EET)
Sulasoja on ainakin erinomainen todiste, että fiwikistä löytyy mitä kysyin, uskottavaa tietoa. Kaikkeen ne ihmiset innostuvatkin, ympäristöömmekin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.20 (EET)
Käykö suomenhevonen? --Pitke (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.06 (EET)
Ohan näitä tuhansia, todennäköisesti jopa kymmeniätuhansia. On vaikka kuinka artikkeleita, joissa käytetyt lähteet on ankkuroitu tiettyyn sisältöön riittävässä määrin ja kaikki sisältö on ankkuroitu johonkin lähteeseen. Gopase+f (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.59 (EET)
Mulle jokainen artikkelin lähteistämistä mielestäni edellyttävä tieto, joka on lähteistämättä, tarkoitaa: en usko eli en käytä tietoa. Toki aina tärkeän tarvitsemani tiedon tarkistan paristakin luotettavasta lähteestä, ja Wikipedia ei ole tuo lähde, wikipedia-artikkelin luotettava lähde on. Kukin ilmeisesti tavallaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Onko kovin mielekästä riemastua noin "kerran kuukaudessa kaksi parhaassa" siitä, että suomalaista jalkapalloilua käsittelevät artikkelit ovat huonoja Wikipediassa tai että suomalaista jalkapalloilua käsittelevät keskustelut ovat huonoja jossain Wikipedian ulkopuolella, nostaa kierroksia, vapauttaa jarrut ja tulla kahvihuoneeseen kirjoittamaan mistä tahansa asiasta, jossa heti aasinsillan jälkeen koittaa jälleen kerran suomifutiksen ihmeellinen bluffausmaailma? Ilmeisesti on. Kuinkahan monta kertaa saamme vielä lukea, Catilina, näistä loputtomista ongelmista täällä? Jos asian tila on surkea, se ei luultavasti parane tällä tavalla. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 15.47 (EET)

Mistä ei saa puhua siitä pitää vaieta. --85.76.118.42 23. maaliskuuta 2015 kello 16.03 (EET)
Parempi vaieta, kuin jauhaa samasta asiasta jatkuvasti. Alkaa jo varmaan useimpia kyllästyttää. --Otrfan (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.06 (EET)
Joo en mäkään tajua tän keskustelun ideaa. Ongelma ratkeaa, kun idea ehkä kohta selviää tai keskustelu kääntyy johonkin ihan toiseen aiheeseen. Gopase+f (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.01 (EET)
Linkkaa edes yksi "kevyt"kulttuuriartikkeli, joka on esimerkillisesti lähteistetty. En aja sitä takaa, että kaikkien täällä pitäisi olla, mutta edes yksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.26 (EET)
Bilbon viimeinen laulu --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.40 (EET)
Asiakirjallisuutta en laske kevytkulttuureihin (ks. alussa määrittelyni), helppo kuvitella löytyvän lähteet paikoillaan, artikkeleita tekevät henkilöt, jotka useinmiten ovat tutustuneet artikkelin aiheeseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.56 (EET)
Sovitaan, että yhtään artikkelia ei löydy, niin saadaan tämä keskustelu päättymään. --Otrfan (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 18.01 (EET)
Kelpaa erinomaisesti, todistui konsensuksella (itseäni en laske), tiedotan eteenpäin fiwikin kevytkulttuuriartikkeleiden tämän hetkisenä lähteistyskäytäntötoteutuman summarynä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.29 (EET)
Linkitin jo ylempänä Wikipedia:Lupaavat artikkelit siellä on suuri joukko artikkeleita, jotka voitaneen luokitella kevyeen populaarikulttuuriin, esim. osastoissa musikkii, elokuva, sarjakuvat, televisio, urheilu. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.36 (EET)
Oman osaamis/ymmärrysalueen ulkopuolelta olen tietosanakirja-artikkelin totuudellisuuden suhteen täysin muiden vietävä (vrt. ison kustantajan printtiteoksen nimetyt asiantuntijat tekijöinä). Esittämältäsi listalta tsekkasin Easy Rider elokuvaa (kun on vähän tuttu). Siinä pisti heti silmään lähteistämätön käsikirjoittajat. On siis parempi olla esittämättä lähde (IMDB olisi, muttei saa käyttää), kuin esittää tieto lähteistämättömänä. Mihin perustui tieto elokuvan levyistä, joita ei ollut soudtrackilla. Kaikkialla tässä mediassa houkutellaan mieluummin esittämään lähteistämätön tieto, kuin lähteistää se. Esim. futisseura-malliartikkelit HJK ja Kyykkä kehottavat panemaan asutiedot ilman lähdettä, niinpä käytännössä mikään seura-artikkeli ei sisällä lähdettä peliasun väreistä, tietoa on vaikea löytää, kun seurojakaan ei kiinnosta pätkääkään. Tuon tyyppistä fleguilua vastaan yritän taistella tämän median luotettavuuden puolesta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.30 (EET)
Jalkapalloartikkelit ovat huonosti lähteistettyjä. Tuo mielipiteesi on tullut jo selväksi ajat sitten. Voisitko keksiä jonkun uuden puheenaiheen? --Otrfan (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 06.47 (EET)
Korjaan, että vain kotimaan seurafutisjuttuja on tarkoitus ollut kritisoida. En suinkaan ole tarkoittanut yleisesti fiwikin kaikkia futisartikkeleita, kun ei ole tietoa, miten tämä media lähestyy ulkomaan futista, ainakin maailmalta löytyy wikipedisteille, yleensä suomalaismedialle paljon kopipastattavaa. Itse haen luonnollisesti ulkomaan futiksenkin tarvitsemani tiedot ihan muualta kuin fiwikistä. Riittää taas tältä osin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.11 (EET)

Laulaja-lauluntekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika monessa poplaulajan johdannossa artistia kuvaillaan laulaja-lauluntekijäksi. Kyseiseen luokkaan heistä kuuluu kuitenkin aika harva (tosin sieltä löytyy mm. Miley Cyrus ja Justin Bieber). En-wikissä pidetään sellaista linjaa, että biisejä kirjoittaneita poppareita ei lueta kyseiseen joukkoon, koska laulaja-lauluntekijä katsotaan eri "genreksi", jossa laulujen sanoilla on usein erityinen merkitys, ja säestyksenä voi olla esim. vain yksi instrumentti. Kannattaisiko täälläkin mennä sillä linjalla, että jos poppari on kirjoittanut biisejä, niin hänet voitaisiin mieluummin luokitella/määritellä laulajaksi ja lauluntekijäksi? --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 18.16 (EET)

"Laulaja-lauluntekijät" -luokka tulisi poistaa ja lisätä siellä olevat artikkelit luokkiin "laulajat" sekä "lauluntekijät". --Stryn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Suomen järvet kunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täällä on viime aikoina luokiteltu Suomen järvet kunnittain. Vaikkapa luokassa Luokka:Haukivuoren järvet on nyt yksi lätäkkö. Ettäs tiedätte. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.25 (EET)

Vaikka monien kuntien järville on luotu oma luokka, ei se tarkoita, että jokaiselle kunnalle pitää luoda oma. Yleensä yhden artikkelin luokkia ei ole tavattu luoda. Se, että loit tuon linkittämäsi luokan, lähentelee pointtausta. -93.106.166.250 24. maaliskuuta 2015 kello 08.20 (EET)
Jostain syystä Pxos näyttää halunneen ilmaista asiansa kiertäen. Toisaalta liittyen meneillään oleviin kommenttipyyntöihin (katso kommenttiani alla) asia ehkä oli hyväkin ottaa esille. Ehkä tämä asian tausta, jonka selostin alla, myös selittää, miksi Pxos tässä halusi ilmaista asian kiertäen.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)
Hölynpölyä pointtauksen kanssa. Jos on luotu kattava kunnallinen järviluokitus, jossa on yksi punainen luokka, niin kyllä tuo pitää luoda. Pointtausta olisi ehkä se, että jättäisi tarkoituksella luokan luomatta, kuten olen jättänyt luokan Luokka:Luopioisten järvet luomatta, vaikka olen jo usean viikon ajan tiennyt, että olemattomassa luokassa on peräti kaksi lätäkköä. --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 14.25 (EET)
Ei tarvetta yhden tai kahden artikkelin luokille. Ne kun eivät yleensä auta tiedon jäsentelyssä juuri mitään. Mun puolesta tollaset voi poistaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 08.24 (EET)
Todettakoon, että pääosan luokitteluista on tehnyt Käyttäjä:Jaalei ja luokittelusta on keskusteltu jossain aiemminkin. Luokittelu noin ei saanut keskustelussa kannatusta, ja sille esitettiin vastaperustelut (esitin itse, ehkä joku muukin), mutta kun toisaalta kukaan ei tuolloin näyttänyt tykkäävän myöskään ruveta ohjaamaan ao. käyttäjää muokkaukset kumoamalla, vaan muistan esimerkiksi itse ajatelleeni, että en jaksa ruveta tappelemaan, enkä myöskään silloin enkä nytkään olisi itse ehtinyt tehdä luokittelun kumoamista.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)
Noin laajemmin luulen, että tämä kenenkään puuttumattomuus ilmentää tietynlaista passiivista kannannottoa täällä aiemmin esiintyneeseen toimintapaan, josta olen käyttänyt nimitystä "Management by August Ahlqvist", ja jonka voisi suomentaa myös "käyttäjän kurmoottamiseksi". Sitä esiintyy sekä yksittäisissä kertamuokkauksissa että vuosia kestävinä prosesseina, ja kun se ei ei kuitenkaan kokonaisuutta ajatellen ei tunnu toimivan, niin muiden kiireiden keskellä ainoa, minkä on voinut tehdä, on ollut työntää asia sivuun. Mutta kun asia nyt on kommenttipyynnön kautta ja erikseen tässä noussut esiin, niin ehkä tähän nyt voi tarttua samalla. Noin yleisemmin tämä ehkä voisi johtaa kehitystyöhön, jossa kehitettäisiin vaihtoehtoisia menettelytapoja menettelylle "Management by August Ahlqvist" / "käyttäjän kurmoottaminen".--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)
Se aiempi keskustelu oli tässä. Siellä ainakin minä ja Gopase+f olemme ilmaisseet kantamme asiaan. Kun kahvihuonekeskustelu on, niin asian ilmaisemiselle mutkan kautta ei pitäisi olla tarvetta. Lisäksi lyhyempi keskustelu tässä, mihin myös Pxos osallistui ja osoitti ymmärtäneensä, mistä on kysymys (en tiedä näkikö hän tuota kahvikeskustelua).--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.55 (EET)
Yhden artikkelin luokista ei ole hyötyä, mutta kahden artikkelin luokista jo on! Jaalei (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 12.25 (EET)

Muokkaussota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähemmästäkin on käyttäjiä estetty ja tarkoitan sillä Hartzia. Tätä touhua seurattuani voin vain sanoa, että harva vandaali aiheuttaa niin paljon ongelmia kuin Hartz. Ja jos tämä on HH, niin minut voi estää mutta en peru sanojani. --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. maaliskuuta 2015 kello 20.16 (EET)
Ei se nyt ihan noin mene... Yhteisö on todennut ongelmaksi Hartzin täysin turhat keskustelunavaukset ja niistä syntyvän keskustelun (syntynyt keskustelu oli tässäkin se ongelma). Hartzin tämän päivän turhat poistetut keskustelunavaukset: [2]. Nämä kommentit aiheuttavat ongelmia ja ne pitää saada loppumaan nyt heti ja täysin kokonaan. Hartzin myötävaikutuksella tai sitten ilman Hartzia. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.37 (EET)
Ei näissä ole kyse ongelmista, joita Hartz mukamas aiheuttaa, vaan siitä että Hartz mielletään ongelmaksi. Ongelman määrittely on tipotiessään ja ongelma on lähinnä persoona ja menneet hankaukset. Tietenkin Gopase+f mieltää Hartzin ongelmaksi -- tämä pätee myös toiseen suuntaan: Hartz mieltää Gopase+f:n ongelmaksi. Tämän voi sanoa ihan suoraan, että Hartz mieltää Gopase+f:n haitalliseksi muokkaajaksi, sori vaan. Ei kaikkien käyttäjien tarvitse erityisemmin toimeen tullakaan keskenään, jos he keskittyvät artikkelimuokkauksiin, eivätkä juurikaan muokkaa samoja artikkeleita tai jutustele keskenään. Gopase+f on lähtenyt tälle rangaistuslinjalle, jossa Hartz on punainen vaate, maalitaulu ja ohjusten koordinaatti. Gopase+f leppyy arvatakseni vain sillä, että Hartzille on annettu ikuinen esto. Siihen asti sama jatkuu. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.48 (EET)
Hartz ei ole mikään punainen vaate jota pitäisi rangaista vain rankaisemisen ilosta. Hartzin toiminta on se ongelma ja siihen tullaan jatkossakin puuttumaan. Siinä ei auta vaikka Hartz kuinka haukkuisi ongelmalliseen käytökseensä puuttujia milloin miksikin "haitallisiksi muokkaajiksi" tai muuksi vastaavaksi. Gopasekin leppyy heti kun Hartz lopettaa trollauksen turhilla keskustelunavauksilla. [3] Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.53 (EET)
Eiköhän Gopase+f:n ja Hartzin keskusteluilla ole ollut useita seuraajia. Luulin, että sunnuntaina eli pari päivää sitten saimme jo rauhan maahan ja voisimme muokata sulassa sovussa koko kevään kesään asti. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Itse asiassa Gopase+f tulee edelleen keskustelusivulleni ja kuin sattumalta tiivistää ja poistaa epäolennaisuuksia muokkaamistani artikkeleista "rankalla kädellä", tyyliin napsaisee puolet artikkelista pois. Tämä on ollut jo pidempiaikainen ongelma, jonka loppumista olen toivonut. Useat yritykseni saada rauha maahan eivät ole onnistuneet, sillä Gopase+f rikkoo aina tulitauon. Voin luvata, että jos tässä nyt taas saataisiin tulitauko sovittua, niin parin päivän päästä Gopase+f olisi keskustelusivullani, tai tämä jahti jotenkin muuten jatkuisi. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.04 (EET)
Ööö, en tiiä mistä tulitauosta Hartz puhuu. Minä en ole täällä tappelemassa, vaan parantamassa Wikipediaa. Minä siivoan heikkolaatuista sisältöä artikkeleista pois ihan kaikilta käyttäjiltä tasapuolisesti. Se ei ole mikään mun vika että Hartz tuottaa heikkolaatuista sisältöä ja sitä pitää silloin tällöin poistaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)
Toiveeni on, että Gopase+f ja Hartz eivät vuorovaikuta keskenään. Tämän toiveen olen esittänyt jo kuukausia sitten ja ne samat ongelmakohdat, joita vuorovaikutuksessa on jatkuvasti, olen esittänyt, eikä vuorovaikutus ole kehittynyt parempaan päin. Sama häiriötä aiheuttava provosoiva rumba jatkuu ja ylläpitäjien ilmoitustaululle on ilmestynyt jotain IP-osoitteiden huolia, että jatkuuko tai yltyykö. Tähän pitää saada stoppi. Minä olen halunnut stoppia koko ajan vapaaehtoisesti sopuratkaisulla, mutta se ei onnistu. Hartz on tyhmä, hän käy keskustelua muokkausyhteenvedoissa, keskustelut ovat väärissä paikoissa, keskustelukommentit ovat turhia, keskustelukommentit ovat virheellisiä, Hartzin kommentit ovat yksityisajattelua, kaikki kommentit tulee poistaa, Hartzin tuottama sisältö on heikkolaatuista, Hartzin kirjoittamia artikkeleita pitää tiivistää ja epäolennaiset tulee karsia... Gopase+f johtaa puhetta ja toimii tuomarina jatkuvasti kun on kyse Hartzista, ja on taas paikalla kun sopiva keskustelu löytyi (ja samalla jätti jotain ihanaa keskustelusivulleni). Kaikki tuo on vieläpä hyvin yksisuuntaista, sillä Hartz ei uskalla edes koskea Gopase+f:n juttuihin vaan juoksee pakoon ja piiloutuu, sillä ei halua vuorovaikuttaa Gopase+f:n kanssa, mitä nyt joskus on pakko yrittää pitää puoliaan edes hetken. Ei tästä tule mitään, tämä on jo nähty. Täällä heiluu joku ei-ylläpitäjä paikan yliylläpitäjänä. Hyväksyisin kaiken edes jossain määrin, jos Gopase+f olisi valittu ylläpitäjäksi, mutta kun ei ole. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)
Jos sä oikeasti haluat vähentää mun kommentointia ni tässä yksinkertaiset ohjeet: 1) jätä tekemättä turhat keskustelunavaukset ja jätä muutkin turhat keskustelukommentit pois per sua koskevat kommenttipyynnöt. 2) älä kumoa poistoja kun joku moderoi noita sun turhia keskusteluita. 3) kirjoita kommenttisi oikeaan paikkaan 4) älä trollaa. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla vuorovaikutus varmasti vähenee. Jos jatkat samanlailla parantamatta omaa toimintaasi jatkuu vuorovaikutuskin samanlailla. Hartz ihan itse päättää miten homma jatkuu. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)
Sitenkö loppuu kaikki muukin? Esim. keskustelusivulleni ei enää tupsahda "Hartz on paska"? diff Ei nää ongelmat keskustelemalla selviä. En vuorovaikuta enempää ja välttelen. Outta here. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.18 (EET)
Itehän sä itseäsi näin luonnehdit [4]. Kohta 4: älä trollaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.24 (EET)
En ole mitään sotinut, olen poistanut Hartzin kommentin kertaalleen ja sen jälkeen sivu olikin jo suojattu. 1) huomautusmallineen käyttö vakiokäyttäjien huomauttamiseen ei ole sopivaa 2) henkilökohtaista hyökkäystä ei ollut tapahtunut joten siitä syyttäminen on HH. 3) Hartzin kysymystulva on häiritsevää. -Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.22 (EET) (edit) Käytin palautusnappulaa, en kumousta, joten minua ei tarvitse uhkailla muokkausyhteenvedossa valheellisin perustein.
Et olekaan sotinut. 3RR ei tullut täyteen. Sinulta jäi kuitenkin kumouksen perustelut kirjoittamatta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)
Usko nyt jo: kun palauttaa muutoksen, siihen ei tule mahdollisuutta kirjoittaa muokkausyhteenvetoa. Katso Wikipedia:Palautus. --Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.52 (EET)
En jaksa vängätä. Kumous + asianmukaiset perustelut siihen. Ulostaudun tästä keskustelusta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.01 (EET)
Korjasin tuonne avattavaan, en ole näköjään viiden päivän petipotilaana olon jälkeen vielä riittävän terve wikipediaan. Sinällään yllättävää, että asiallisia töitä pystyy tekemään toisessa ikkunassa mutta wikipedia menee plörinäksi. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.54 (EET)
Kiitän viisaudesta. Minäkin ulostaudun tästä keskustelusta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Uutta suojaustasoa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyselen, onko meidän keskisuuressa wikissä tarvetta uudelle suojaustasolle, joka olisi nykyisten välissä? Englanninkielisessä Wikipediassa on käytössä "template protection", joka on tarkoitettu vain mallineille, joita voivat suojauksen aikana muokata vain käyttäjäryhmät "mallinemuokkaajat (template editors)" ja ylläpitäjät. Meillä ei tarvitsisi perustaa yhtään uutta käyttäjäryhmää, kun kerran täällä on jo olemassa riittävästi luotettavien käyttäjien ryhmiä (automaattiseulotut ja seulojat). Suojausta voisi käyttää silloin, kun vandalismia tulee paljon käyttäjätunnuksilta, ja suojaus voisi olla asetettavissa kaikissa nimiavaruuksissa eikä ainoastaan mallineissa. On totta, että osittaissuojaus toimii useimmiten tarpeeksi hyvin, mutta ajattelin pohtia tällaista. En tiedä, saako tällaista käyttöön edes pyytämällä, mutta lähinnä kartoitan suojauksen tarvetta ennen kuin mitään ruvetaan tekemään. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EET)

Eli korkean käyttöasteen mallineille, joita värkkäämällä voisi saada aikaan tuhoja hyvin suurella osalla sivuja kerralla? Eikö noita voisi suojata tavanomaisin keinoin? --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.49 (EET)
Kyllä voi, ja on suojattukin. Täysin suojattu on noin 2–3 mallinetta kerrallaan ja osittain suojattu noin 500 mallinetta pysyvästi. Suojausta voisi käyttää muokkaussodassa/vandalismissa myös artikkeleissa täyden suojauksen sijasta. Tarve voi olla pieni, hyvin pieni tai olematon, mutta tässä tosiaan kartoitetaan, onko edes olemassa tarvetta. Jos ei ole, niin sitten tsojoing tälle keskustelulle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.55 (EET)
Itse asiassa tämän ehdotuksen voikin unohtaa. Kokeilen huvikseni, saanko leikittyä väärinkäyttösuodattimella tällaista suojausta. Laitan esimerkkiartikkeliin väkä-suojauksen ja kokeillaan, mitä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.57 (EET)
Minusta uusi suojaustaso tarvitaan täysin suojatun (=vain ylläpitäjät voivat muokata) ja osittain suojatun (=vain käyttäjätunnuksella voi muokata) välille, sillä nyt vandaalit voivat saada tarpeeksi kauan käyttäjätunnuksilla vandalisoimalla sivun sellaiseen tilaan, että se suojataan kaikilta muokkaajilta poislukien ylläpitäjät. Heidät siis tavallaan "palkitaan" siitä, että he ovat saaneet tahtonsa läpi ja lähes koko yhteisöltä muokkaaminen on estetty. Tähän väliin tarvittaisiin taso, joka olisi esim. vain luotettujen käyttäjien muokattavissa tms. joka antaisi esim. seulojille ja ylläpitäjille oikeuden muokata sivua, mutta ei milletahansa käyttäjätunnukselle. Esimerkiksi sivulle Sinituote olisi paikallaan juuri tällainen suojaus.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)
No päätin itse, että tuollaiselle tasolle ei ole ollut täällä hirveästi tarvetta, mutta sellaisen voi rakentaa ihan veistossa eikä sitä tarvitse ostaa kaupasta (entinen bugzilla, nykyinen fabulaattori). Kyseessä on väärinkäyttösuodatin nro 101, joka estää siinä lueteltujen yksittäisten sivujen muokkaamisen muilta kuin automaattiseulotuilta käyttäjiltä. Suodatin on teknisesti ymmärtääkseni helppo ja helppo ymmärtää, ja jos on tarvetta, siihen voi lisätä sivuja ja siitä voi poistaa sivuja tarpeen mukaan. Pitäisi rakentaa vielä erityinen malline, joka kertoo muokkaajille, mistä siinä on kysymys sekä väkä-varoitus samasta asiasta, kun käyttäjät tarttuvat suodattimeen. Joku saivartelija voisi tietysti aloittaa tästä käytäntökeskustelunkin, mutta jääköön toistaiseksi, kun tämä on nyt vain yhdessä artikkelissa lähinnä koekäytössä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EET)
Kiitos, että teit tuon. Minusta tuo voisi tulla laajempaankin käyttöön yhdeksi työkaluksi vandaalien estämiseen.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.55 (EET)
Itse asiassa olisi paljon sujuvampaa ja muutenkin kivempaa, että tuollainen olisi ihan oma ylläpitäjien valittavissa oleva suojaustaso eikä mikään väkä-viritys SILLOIN JOS tuota halutaan laajempaan käyttöön. Käyttöönotosta pitäisi puhua käytäntö-kahvihuoneessa erikseen ja lisäksi uuden suojaustason virittämisestä päättää valitettavasti lopulta joku teknikko, jolla on valta olla toteuttamatta yhteisön pyyntöjä. Toisaalta jos tarve on hyvin satunnainen ja väkä-suodattimen toiminta hyväksytään käytäntökahvilassa, sen käyttö ei ole kovin monimutkaista ja siihen voi kouluttaa ylläpitäjiä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.03 (EET)
Yhdyn Poksiin. Suojaustason tulisi olla ensisijainen työkalu artikkelisuojauksiin. Väkästä voidaan käyttää kunnes suodatin on saatu. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Kirjaan muistiin, että tällä hetkellä autoreview-käyttöoikeus on 1 362 tunnuksella, ja vain he saavat nyt muokata artikkelia Sinituote. Vertailuna: osittainen suojaus päästää läpi yli 250 000 tunnusta ja täysi suojaus vain 42 tunnusta, joten voi tuossa kenties olla tiettyä tarvetta välissä olevalle suojaustasolle. Lähinnä idea on, että tällä korvataan nimenomaisesti täysi sysop-suojaus, tämä ei ole mikään osittaisen suojauksen plus-versio, jota voi lätkiä sinne tänne. On tärkeää säilyttää vapaa muokattavuus mahdollisimman pitkälle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.29 (EET)
Muokkaajat, jotka tarttuvat suodattimeen, näkevät tallenna-napin painamisen jälkeen viestin, jonka voi nähdä sivulla Abusefilter-warning-autoreviewprotection. Lisäksi asiasta kerrotaan myös artikkelisivulla suojausmallineella, jonka voi nähdä tästä ikilinkistä. Tiedottaminen on siis hoidettu mielestäni tyydyttävästi muokkaajille, joita on myös opastettu keskustelusivulle tai väärinkäyttösuodattimen virheiden raportointisivulle. Lisäksi heillä on aina myös käytössä kahvihuoneissa pillastuminen kuten muillakin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.25 (EET) Lisäys: Suojauksen etuna on myös se, että suomenkielisessä Wikipediassa on kohtuullisen yksinkertaista päästä automaattiseulotuksi. Se käy nopeimmillaan alle viikossa. En-wikin template editor -tasolle on kovat vaatimukset (guidelines) eikä siellä mallinemuokkaajaksi pääse oikeastaan kuin ylivuotinen wikitonttu, joka on suorittanut paikallisen tulityökortin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.34 (EET)
Normikäyttäjätasoa luotetummat ryhmät lienevät: äänioikeutetut, autoreview (ohittavat seulontamerkinnän muokkauksissaan?), seulojat, palauttajat, ja ylläpitäjät. Puuttuuko vielä? Puolestani äänikoikeutettuja ei tarvitsisi ottaa välitason suojaukseen. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Äänioikeus ei ole käyttöoikeus (user right) eikä muodosta käyttäjäryhmää (user group), joten sen avulla ei voi erotella ihmisiä vuohiin ja susiin missään teknisessä vekottimessa, koska olemattomaan ryhmään ei voi kuulua. Ehkäpä ryhmien erot selvenevät mielipidekirjoituksestani Käyttäjäryhmien luottamustasot, jossa on värikkäitä taulukoitani siitä, miten eri ryhmät sijoittuvat luottamushierarkiassa. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 12.17 (EET)
Laitan tähän vielä värikkään taulukon olemassaolevista suojaustasoista, ja siinä on myös tämä koekäytössä oleva juttu. Tuollainen "tason 2 suojaus" olisi siis uusi "Salli muokkaus vain luotettaville käyttäjätunnuksille" -suojaustaso, josta tässä keskustelussa nyt puhutaan. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
Erilaisten suojausmenetelmien vertailutaulukko suhteessa myös seulonnan arviontitarpeeseen. Tässä taulukossa ei näy vakautuksen vaikutuksia.
Ei suojausta eikä vakautusta
Sivujen perustila (taso 0)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Arvioidut sivut
(Ei suojausta; ei vakautusta)
Voivat muokata kaikkia sivuja. Muutokset ovat heti näkyvissä kaikille. Sivun uusin versio näytetään ensin.
Omat muokkaukset jäävät odottamaan seulojien tekemää arviointia, mutta ne näkyvät heti. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi, ja
ne näkyvät heti sivulla, mikäli muokkausta edeltävä versio on arvioitu.
Osittainen suojaus
(tasolle 1)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Arvioitujen sivujen osittainen suojaus Eivät voi muokata sivua. Voivat muokata. Voivat muokata.
Omat muokkaukset odottavat arviointia. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Väärinkäyttösuodattimella suojaaminen
(tasolle 2)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Sivujen suojaaminen kokeeksi väärinkäyttösuodattimella nro 101. Eivät voi muokata tasolle 2 suojattua sivua. Voivat muokata väärinkäyttösuodattimella nro 101 suojattua sivua.
Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Sivuun asetetaan täysi suojaus
(tasolle 4)
Rekisteröitymättömät Autom. hyväksytyt Automaattiseulotut Seulojat Ylläpitäjät
Täysi suojaus (vain ylläpitäjät) Eivät voi muokata täysin suojattua sivua. Voivat muokata;
automaattisesti katsottu.
--Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
En-wikin suojaustason "template editor" perusteet alkavat sanoilla "This is a protection level that replaces full protection...". Näinikään tämä minun pohtimani suojaustason raison d'etre olisi ainoastaan korvata täysi suojaus. Koskapa täällä on niin harvat sivut suojattu niin, että vain ylläpitäjät saavat niitä muokata, uuden suojaustason pyytäminen käyttöjärjestelmätasolla ei ole mielekästä. Sen sijaan tuo itse tehty väärinkäyttösuodattimen suojaus voi tulla kyseeseen yksittäistapauksissa, joista artikkeli Sinituote on hyvä esimerkki. Keskustelu voikin kääntyä siihen suuntaan, voiko tuollaista väärinkäyttösuodatinta käyttää. Jos ei tule suurempaa vastustusta, mielestäni sen käyttäminen voi olla perusteltua, kunhan asiasta muistetaan tiedottaa muokkaajille selkeästi mallineella. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 00.49 (EEST)

Luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista on käyty muokkaussotaa siitä, tulisiko henkilöiden homoseksuaalisuudesta mainita, jos asialle löytyy lähde. Nykyään artikkelissa mainitaan lähinnä siitä, jos henkilö on biseksuaali, joka luo oletuksen muiden henkilöiden olevan homoseksuaaleja. Henkilöiden lisäämiseen listalle on käytetty kuitenkin useissa tapauksissa lähteenä ainoastaan mainintaa henkilön suhteesta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Keskustelussa ei ole päästy konsensukseen aiheesta, joten toivoisin ihmisiltä mielipiteitä, jotta konsensus löydetään ja turha muokkaussotiminen voidaan lopettaa. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 14.26 (EEST)

Huomautuksia sarakkeen-täyttö ja käyttö on mielestäni sattumanvaraista. En tiedä, mikä on sen alkuperäinen tarkoitus ollut, mutta näyttää äkkiseltään, että siihen on merkitty jos on bi tai queer tai "epäselvä". Luettelon tarkoitus ei välttämättä kärsisi, jos koko sarake olisi pois tai sitten sen sisältö pitäisi määritellä (uudelleen) ja mahdollisesti täyttää jokaisen henkilön kohdalle jotain huomautettavaa. Nyt jos sarakkeeseen laittaa homo- tai biseksuaali, niin mikä huomautus se on kun vertaa luettelon otsikkoon?--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.31 (EEST)
Se on tarkennos. Ehkä sarakkeen nimi on tältä osin harhaan johtava. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 16.45 (EEST)
Voihan siinä olla jotain muitakin huomautuksia. (En ota nyt kantaa siihen, tulisiko koko saraketta olla vai ei.) Monissa tapauksissa myös tieto on puutteellista tai epävarmaa.--Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.53 (EEST)
Artikkelin keskustelussa ja myös määritelmässä näyttää aiemmin esitetyn, että jos lähde kertoo vain henkilöiden suhteista mutta ei anna statementtia mitä määrittelyä tulisi käyttää, niin sarakkeen arvo tyhjä olisi tätä varten. Jos (luotettava) lähde käyttää määrittelyä, niin määrittelyä voisi käyttää. Muuhan olisi omaa tutkimusta (so. jos kerrotaan henkilöllä on suhde sukupouolta X olevaan henkilöön, niin tämä ei vielä sisällä määrittelyä mikä seksuaali hän on, koska useampi kuin yksi suuntautuminen mahdollistaa suhteen ko. sukupuolta olevaan henkilöön). Toisaalta ne, jotka ovat olleet tätä mieltä, ovat sanoneet, että toinen mahdollisuus olisi jättää koko lisähuomautus pois. Ja joskushan lähteetkään eivät ole varmoja, ks. esim. lähdettä kohdassa Hjalmar Linder, ja joskus eri lähteissä voi olla eri arvioita (vrt. Adolf Hitlerin seksuaalisuus). En-wikin luettelon määritelmä on samantapainen, mutta ehkä vähän selkeämmin ilmaistu. --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EEST)
Historiallisten henkilöiden kohdalla lähteiden luotettavuuden kriteerit ovat ilmeisesti löyhemmät. Voidaan toki pohtia pitäisikö esimerkiksi henkilöä, joka on kertonut olleensa nuoruudessaan suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, lisätä listalle lainkaan, koska nuoruuden kokeilut eivät aina määritä henkilön seksuaalisuutta vanhemmalla iällä. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 17.20 (EEST)
Mites noi antiikin kreikan henkilöt? Siellähän oli ihan kulttuuriin kuuluvaa vähän homostella. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)
Pelkkä nimiluettelo riittää (kaikki turha pois artikkelista). Lisäksi kaikki arvailut pois, eli vain selkeästi lähteistettyjä tietoja artikkeliin. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)