Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opastuspiste 711-noborder.svg
Chat bubbles.svg
Sekalaista
Wikipedia-law.png
Edit-find-replace.svg
Preferences-system.svg
Copyleft.svg
Newspaper.svg
Nuvola apps filetypes.svg

Sisällysluettelo

Wiki Loves...[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajattelinpa kysyä täällä: Wikimedia Suomi ei ole osallistunut Wiki Loves Monuments -kilpailuun menneinä vuosina, sillä listojen kokoaminen ja kilpailun järjestäminen on melko työläs urakka. Muiden chaptereiden (en muista mihin käännökseen täällä päädyttiin) väki alkaa jo leipääntyä kilpailuun, mutta me olisimme innolla aloittamassa. Monissa maissa muistomerkit on jo kattavasti kuvitettu. Mikä aihepiiri Suomessa kaipaisi mielestäsi eniten kuvitusta: arkkitehtuuri, henkilöt, paikkakunnat, luontokohteet, kulttuuriympäristöt, julkinen taide, museoiden aarteet... Tähdätään ensi vuoteen, tehdään hieno Wiki Loves...! Tai kaksi? --Susannaanas (keskustelu)

Lehdistövastaavan pesti: paikka auki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen ollut vuoden päivät Wikipedian lehdistövastaavana. Suuremmin pesti ei ole vaivannut, muutaman kuukauden välein haastattelupyynnön välittämistä, Wikipediayhteisön periaaatteiden selvittämistä tai muuta vastaavaa. Mitään merkittävämpää en ole saanut aikaiseksi.

Nyt tarvittaisiin pestiin uusi henkilö; joudun kuittaamaan itseni ulos. En nimittäin ehdi seuraamaan yhteisössä käytyä keskustelua, mikä on mielestäni ehdottoman tarpeellista lehdistövastaavalle. Kiitän kokemuksesta ja toivotan jatkajalle menestystä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 01.08 (EET)--

Tässä varmaan kannattaa vähitellen kerätä ainakin kaksi ehdokasta ja järjestää samankaltainen yhteisöllinen valinta kuin viimetteks. --Pxos (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 15.57 (EET)
Ihmiset ovat pallotelleet toisiaan, ja nähdäkseni lottokoneesta on noussut yksi "ehdollinen ehdokas" eli Haltiamieli. Löytyykö muita halukkaita? Jos on vain yksi tehtävään jotenkin puolipitkin hampain suostuva, silloin ei tarvita vaalia lainkaan vaan hän humpsahtaa tehtävään suoraan. Olisi kuitenkin jotenkin hauska saada selville yhteisön mielipide. Tietysti EVVK on myös konsensuksen muoto. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 19.08 (EET)
Juu ei toistaiseksi näytä ylen suurelta tämä into avointa pestiä kohtaan. Varmaan ennen "humpsahtaa suoraan tehtävään" -vaihetta pitäisi kuitenkin mainostaa avointa pestiä Ajankohtaista-ikkunassa tai jossakin muussa hiukan sekalaista kahvihuonetta näkyvämmässä paikassa (kuinka iso prosentti edes jotenkin hieman aktiivisista muokkaajista mahtaa kahvihuoneita aktiivisesti seurata? seuraako merkittävästi isompi osa mitään muutakaan kanavaa? kuuleeko kukaan? haloo?). – Haltiamieli 10. maaliskuuta 2015 kello 19.50 (EET)
Kyselin Metassa, voiko asiasta tehdä mainosbannerin, joka näkyisi seulojille. (Perusteena seulojat = luotettavia aktiivikäyttäjiä, ja tuskin yhteisö haluaa lehdistövastaavaksi jotain tuntematonta uutta käyttäjää, joka ei tunne peruskäytäntöjä.) Muuten sekalaista-kahvihuoneen pitäisi periaatteessa olla täysin kelvollinen tiedotusfoorumi, koska kahvihuoneet ovat yhteisiä asioita varten. Joskus on esiintynyt sellaista, että joku käyttäjä aloittaa keskustelun ja työntää sen ajankohtaista-sivulle, koska hän pitää sitä kovin tärkeänä. Harvat keskustelut ovat niin tärkeitä ja jos se yleistyy, kohta ajankohtaista-sivukin on mitäänsanomaton ja pitää alkaa tehdä henkilökohtaisia sykkiviä mainoksia, jotka pitävät jotain kilisevää ääntä vähintään minuutin ajan, kun kirjautuu tänne. Ei sellaista. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.08 (EET)
Kyllä jengi ajankohtaista sivua lukee varsinkin jos antaa riittävästi aikaa huomata asian. Lisäsin lehdistövastaavan pestin nyt ajankohtaista sivulle. Seuratuista jutuista, niin poistin sekalaista kahvihuoneen ja muutaman muun sivun kokeeksi tarkkailulistaltani ihan vain sitä varten, että jos se auttaisi keskittymään Wikipediassa juttujen tekemiseen keskustelun sijaan. --Zache (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 16.07 (EET)
Olin huomaavanani, että Wikimedia Suomella on palkollisia. Eikö lehdistövastaava voisi toimia sen piirissä? Minusta fi-wikin pitäisi saada pikaisesti lisää kirjoittajia, joten tarvitaan aktiivista tiedotusta. Aktiivisuus onnistuu parhaiten, kun on palkattu työntekijä. Yksi ajatus wikipedian edistämiseksi olisi vaikka se, että näin vaalien alla promottaisiin sitä, että valtio palkkaisi työttömiä akateemisia työttömyystöihin kirjoittamaan artikkeleita. Siitä työstä jäisi jotakin jälkeäkin. Vilkapi (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 22.03 (EET)
Tommi Kovala (pj) on Wikimedia Suomen lehdistövastaavana ja on Wikimedian listoilla suomenkielisenä yleisenä lehdistökontaktina eli hän on Riisipuuron ohella vastaillut kun on tullut kyselyitä. Suomenkielinen Wikipedia yhteisönä oli ainakin vielä Riisipuuron valinnan aikaan sitä mieltä, että yhteisöllä pitäisi olla sen sisältä joku kuka hoitaa viestintää myös ja se on minusta ihan hyvä periaate ihan siksi, että täällä on joku kuka on perillä siitä miten systeemi toimii ja tuntee yhteisön. Useammassa lehdistövastaavassa on tärkeää myös minusta se, että saadaan uusia ihmisiä sisälle hoitamaan hommaa kun joka tapauksessa viestintävastaavat ennemmin tai myöhemmin vaihtuvat. --Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 13.24 (EET)

Hakuajan päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitetaan tähän nyt diktatorisesti joku takaraja. Ehdokkaiden on ilmoittauduttava tähän keskusteluketjuun viimeistään 31. maaliskuuta 2015 kello 23.59 mennessä, jonka jälkeen järjestetään uuden lehdistövastaavan vaali ehdokkaiden välillä samalla periaatteella kuin vuonna 2014. Jos ehdokkaita on ilmoittautunut määräpäivään mennessä vain yksi, hänet valitaan uudeksi lehdistövastaavaksi suoraan ilman äänestystä huhtikuun alusta alkaen. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 16.34 (EET)
Järjestysnro Ehdokas Ilmoittautumispäivä Suostumus
1. Haltiamieli 3. maaliskuuta 2015 linkki

Uusi lehdistövastaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävästi Haltiamieli nyt sitten aloittaa lehdistövastaavana. Täysi tuki hänelle. –Ejs-80 1. huhtikuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Hienoa että tähän projektia tukevaan tehtävään löytyi sopiva wikiaktiivi. Uusi lehdistövastaava voisi käydä lisäämässä yhteystietonsa Wikipedia:Lehdistölle/Yhteystiedot -sivulle. Lykkyä tykö! Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 22.17 (EEST)--

Näyttäisi siltä, ettei kukaan tullut viime tingassa syöttämään silliä ja kuravettä. Pyrin siis olemaan tehtävän tasalla, kunnes toisin päätetään. Ja jos jollakulla ennemmin tai myöhemmin ilmenee erityistä intoa tähän tehtävään, niin innostuksestaan kannattaa ilmoitella ja vähintäänkin voidaan sitten järjestää äänestystä pestin hoitajasta. – Haltiamieli 2. huhtikuuta 2015 kello 01.54 (EEST)
Onnea matkaan! --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 09.51 (EEST)

New Wikipedia Library Accounts Available Now (March 2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apologies for writing in English, please help translate this into your local language. Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

The Wikipedia Library is announcing signups today for, free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page. Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 2. maaliskuuta 2015 kello 23.14 (EET)

Help us coordinate Wikipedia Library's distribution of accounts, communication of access opportunities and more! Please join our team at our new coordinator page.
This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List.
Hätähuuto: Löytyykö vapaaehtoista selvittämään ja tarvittaessa koordinoimaan tätä Suomessa? Voisi tutkia, pystyisikö tuohon saamaan mukaan suomalaisia palveluita kuten Suomen kansallisbiografia (niitä varten, jotka eivät pääse sinne jonkun muun käyttämänsä palvelun kautta maksutta), Suomen talouselämän vaikuttjat (osa edellistä, mutta ei sisälly esim. Nelli-Portaaliin) jne. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 09.13 (EET)
Voisitteko kertoa, mitä lähteitä tarvittaisiin kipeimmin. Suomen Wikimedia-yhdistyksellä on nyt mahdollisuus parantaa juuri tätä asiaa, mutta mitä lähteitä, millaisilla keinoilla? --Susannaanas (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.44 (EET)
Eräs mihin on ollut kiinnostusta, on Suomen kansallisbiografia sekä siihen liittyen Biografiakeskuksen muut julkaisut sen sisarjulkaisuina. Jotkut pääsevät kansallisbiografiaan Nelli-portaalin kautta korkeakoulujen tai kunnallisten kirjastojen käyttäjinä, mutta kaikilta tämä ei syystä tai toisesta onnistu. Lisäksi jotkut biografiakeskuksen julkaisut, kuten Suomen liike-elämän vaikuttajat eivät ole mukana Nellissä (tai ei ainakaan ollut viimeksi, kun asiaa selvitin). Muita voivat olla monet tieteelliset sarjat, joihin pääsee ainakin ylipistojen kirjastojen koneilta ja yliopistojen käyttäjät myös kotikoneiltaan, mutta muiden pitää työskennellä kirjastoissa. Tämän ulkopuolella tulevat välittömästi mieleen sanomalehdet kuten Helsingin Sanomat ym. tai muut laatulehdet, kuten esim. Suomen kuvalehti. Näihin ei kai pääse vapaasti kuin tilaamalla verkkolehden.
Joskus viime vuonna olin yhteydessä Biografiakeskukseen ja kyselin heidän kiinnostuksestaan, ja he olivat alustavasti kiinnostuneita. Kun yläolevassa systeemissä on valmiit menettelytapasabluunat lukuoikeuksien myöntämisestä hakemuksesta ahkerille muokkaajille, niin tässä olisi valmiit palikat. Selvittää voisi kai lähinnä, pystyisikö tuohon kansainväliseen systeemiin saamaan suoraan mukaan joko jotain suomalaista portaalia, kuten Nelli-portaali (tai tässä alempana esiin tullut Lehtiluukku), tai vaihtoehtoisesti joitain yksittäisiä suomalaisia palveluja, jotka sisältyvät siihen, kuten esimerkiksi biografiakeskuksen palvelut, tai suomalaisia palveluita Nellin ulkopuolelta, kuten esim. Helsingin Sanomat tai Suomen kuvalehti. Mitä muita vaan tulee mieleen, niin voi ehdottaa.
Menettely, jota esitin, oli että wikimedia suomen Community Coordinator -tehtäviä hoitava assistentti työtuntiensa puitteissa voisi tutkia toisaalta tuon Wikimedia Library -konseptin soveltamismahdollisuut meille fi-wikiin joko osana tuota kansainvälistä Wikipedia Library -hanketta tai vaihtoehtoisesti paikallisesti sekä toisaalta sen, mitä suomalaisia palveluita olisi mahdollista saada mukaan joko tuohon kansainväliseen sabluunnaan tai vaihtoehtoisesti samanlaiseen käyttöön paikallisin järjestelyin. Joka tapauksessa oikeuksien myöntämismenettelylle tuossa lienevät jo valmiit menettelytavat olemassa.
Näin assistentti voisi valmistella, selvittää ja tarvittaessa neuvotella joko kansainvälisen systeemin kautta tai suoraan ja joko Nelli-Portaalin tai joidenkin muiden portaalien kautta tai kunkin suomalaisen palvelun kanssa suoraan menettelyn lähtien tuosta kansainvälisestä mallista, ja kun ehdotus sopivaksi menettelyksi olisi löytynyt, niin sen ylläpito pyrittäisiin saamaan suomenkielisen wikiyhteisön puolesta vapaaehtoisvetoisesti toimivaksi. (En nyt muista mikä elin tuossa Wikimedia Libraryn mallissa oli myöntöpäätöksiä tekemässä.) Tämän olisin jo tutkinut ja valmistellut, jos olisin ehtinyt mutta kun teen vieläkin IRL viime vuoden rästitöitä, niin esitän tätä menettelyä. Jos joku ehtii osallistua, niin hyvä.
Etenkin kaivataan toiveita ja näkemyksiä, mitä muita wikimedisteille hyödyllisiä maksumuuripalveluita voisi olla nyt mainittujen ohella. Toinen tärkeä kysymys varmaan on, päästäänkö tässä käytännössä etenemään paremmin yksittäisten palveluiden vai portaalien (kuten Nelli) kautta. Tätä en osaa yhtään sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.20 (EET)
Itselläni tulee myös ensimmäisen mieleen Suomen kansallisbiografia ja Helsingin Sanomien arkisto. HS arkistohan oli helmikuun alussa ilmaiseksi käytettävissä, sain sentään muutamaan artikkeliin lisätty tietoja. Myös seuraavat lehdet tulevat mieleen, Suomen Luonto ja ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Ympäristö-lehti. Sitten on tietysti lehtiä joita ei ole mahdollista lukea ollenkaan netissä kuten esimerkiksi ympäristöalan ammatilehti Ympäristö ja Terveys. –Makele-90 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.59 (EET)
Suomen luonto -lehden digitaalinen näköislehti on näköjään Lehtiluukku-palvelussa, jossa muistan vanhastaan, että on paljon myös ainakin seudullisia ja paikallisia sanomalehtiä. Muuten siellä näkyy olevan myös paljon muita harrastuslehtiä, järjestölehtiä ja puoluelehtiä. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)
Tilastokeskus, sen materiaali on ymmärtääkseni ainoastaan osittain ilmaista. Nellin avautuminen olisi loistava juttu, sen rinnalla on jokin Hesari pikkutekijä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 02.53 (EEST)--

Laulaja-lauluntekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika monessa poplaulajan johdannossa artistia kuvaillaan laulaja-lauluntekijäksi. Kyseiseen luokkaan heistä kuuluu kuitenkin aika harva (tosin sieltä löytyy mm. Miley Cyrus ja Justin Bieber). En-wikissä pidetään sellaista linjaa, että biisejä kirjoittaneita poppareita ei lueta kyseiseen joukkoon, koska laulaja-lauluntekijä katsotaan eri "genreksi", jossa laulujen sanoilla on usein erityinen merkitys, ja säestyksenä voi olla esim. vain yksi instrumentti. Kannattaisiko täälläkin mennä sillä linjalla, että jos poppari on kirjoittanut biisejä, niin hänet voitaisiin mieluummin luokitella/määritellä laulajaksi ja lauluntekijäksi? --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 18.16 (EET)

"Laulaja-lauluntekijät" -luokka tulisi poistaa ja lisätä siellä olevat artikkelit luokkiin "laulajat" sekä "lauluntekijät". --Stryn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.49 (EET)
Tjaa-a. Kyllä se luokka mun puolesta voi olla olemassa, mutta aika sekalaista on luokittelu: jotkut artikkelit ovat sekä laulaja- että laulaja-lauluntekijä -luokassa, jotkut vain jälkimmäisessä. (Ja eikös niiden pitäisi olla kaikissa kolmessa...) Ehkä vain muuttelen noita määritelmiä sitä mukaa kun niihin törmäilen, ja unohdan luokat tähän hätään. --Whitetabor (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 21.04 (EEST)
Nähdäkseni laulaja-lauluntekijä on ennen kaikkea väljä genre eikä kaikkia henkilöitä, jotka toimivat laulajina sekä lauluntekijöinä voida kutsua termillä. Laulaja-lauluntekijä-artikkelissa kyllä väitetään toisin. Nähdäkseni laulaja-lauluntekijöiksi kutsutaan lähinnä sooloartisteja, jotka esiintyvät ainakin toisinaan yksin itseään (yleensä akustisella kitaralla) säestäen. Musiikillisesti genre yhdistyy 1960-luvun folk revival -liikkeeseen. --37.136.42.172 2. huhtikuuta 2015 kello 13.01 (EEST)
Olen samaa mieltä, ehkä ilmaisin sen epäselvästi. Tarkoitin, että jos joku on laulaja-lauluntekijä, niin hän on myös laulaja ja lauluntekijä. Mutta jos artisti laulaa ja tekee biisejä, niin se ei tee hänestä vielä laulaja-lauluntekijää, ja jos tekisi niin kyseinen määritelmä ja luokka olisivat tarpeettomia. Kyseinen artikkeli on mielestäni lähinnä mielipidekirjoitus, koska siinä ei ole lainkaan lähteitä. Jos katsoo sen historiaa, niin siellä on jopa puhuttu biisien tekemisestä muille artisteille. Nyt siellä sanotaan, että esim. Ville Valo ja Rasmuksen Lauri ovat laulaja-lauluntekijöitä, mutta eivät kyllä minusta ole. Sittenhän pitäisi olla myös basisti-lauluntekijä, jos bändin basisti kirjoittaa biisejä. --Whitetabor (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 21.07 (EEST)

Uutta suojaustasoa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyselen, onko meidän keskisuuressa wikissä tarvetta uudelle suojaustasolle, joka olisi nykyisten välissä? Englanninkielisessä Wikipediassa on käytössä "template protection", joka on tarkoitettu vain mallineille, joita voivat suojauksen aikana muokata vain käyttäjäryhmät "mallinemuokkaajat (template editors)" ja ylläpitäjät. Meillä ei tarvitsisi perustaa yhtään uutta käyttäjäryhmää, kun kerran täällä on jo olemassa riittävästi luotettavien käyttäjien ryhmiä (automaattiseulotut ja seulojat). Suojausta voisi käyttää silloin, kun vandalismia tulee paljon käyttäjätunnuksilta, ja suojaus voisi olla asetettavissa kaikissa nimiavaruuksissa eikä ainoastaan mallineissa. On totta, että osittaissuojaus toimii useimmiten tarpeeksi hyvin, mutta ajattelin pohtia tällaista. En tiedä, saako tällaista käyttöön edes pyytämällä, mutta lähinnä kartoitan suojauksen tarvetta ennen kuin mitään ruvetaan tekemään. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EET)

Eli korkean käyttöasteen mallineille, joita värkkäämällä voisi saada aikaan tuhoja hyvin suurella osalla sivuja kerralla? Eikö noita voisi suojata tavanomaisin keinoin? --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.49 (EET)
Kyllä voi, ja on suojattukin. Täysin suojattu on noin 2–3 mallinetta kerrallaan ja osittain suojattu noin 500 mallinetta pysyvästi. Suojausta voisi käyttää muokkaussodassa/vandalismissa myös artikkeleissa täyden suojauksen sijasta. Tarve voi olla pieni, hyvin pieni tai olematon, mutta tässä tosiaan kartoitetaan, onko edes olemassa tarvetta. Jos ei ole, niin sitten tsojoing tälle keskustelulle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.55 (EET)
Itse asiassa tämän ehdotuksen voikin unohtaa. Kokeilen huvikseni, saanko leikittyä väärinkäyttösuodattimella tällaista suojausta. Laitan esimerkkiartikkeliin väkä-suojauksen ja kokeillaan, mitä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.57 (EET)
Minusta uusi suojaustaso tarvitaan täysin suojatun (=vain ylläpitäjät voivat muokata) ja osittain suojatun (=vain käyttäjätunnuksella voi muokata) välille, sillä nyt vandaalit voivat saada tarpeeksi kauan käyttäjätunnuksilla vandalisoimalla sivun sellaiseen tilaan, että se suojataan kaikilta muokkaajilta poislukien ylläpitäjät. Heidät siis tavallaan "palkitaan" siitä, että he ovat saaneet tahtonsa läpi ja lähes koko yhteisöltä muokkaaminen on estetty. Tähän väliin tarvittaisiin taso, joka olisi esim. vain luotettujen käyttäjien muokattavissa tms. joka antaisi esim. seulojille ja ylläpitäjille oikeuden muokata sivua, mutta ei milletahansa käyttäjätunnukselle. Esimerkiksi sivulle Sinituote olisi paikallaan juuri tällainen suojaus.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)
No päätin itse, että tuollaiselle tasolle ei ole ollut täällä hirveästi tarvetta, mutta sellaisen voi rakentaa ihan veistossa eikä sitä tarvitse ostaa kaupasta (entinen bugzilla, nykyinen fabulaattori). Kyseessä on väärinkäyttösuodatin nro 101, joka estää siinä lueteltujen yksittäisten sivujen muokkaamisen muilta kuin automaattiseulotuilta käyttäjiltä. Suodatin on teknisesti ymmärtääkseni helppo ja helppo ymmärtää, ja jos on tarvetta, siihen voi lisätä sivuja ja siitä voi poistaa sivuja tarpeen mukaan. Pitäisi rakentaa vielä erityinen malline, joka kertoo muokkaajille, mistä siinä on kysymys sekä väkä-varoitus samasta asiasta, kun käyttäjät tarttuvat suodattimeen. Joku saivartelija voisi tietysti aloittaa tästä käytäntökeskustelunkin, mutta jääköön toistaiseksi, kun tämä on nyt vain yhdessä artikkelissa lähinnä koekäytössä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EET)
Kiitos, että teit tuon. Minusta tuo voisi tulla laajempaankin käyttöön yhdeksi työkaluksi vandaalien estämiseen.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.55 (EET)
Itse asiassa olisi paljon sujuvampaa ja muutenkin kivempaa, että tuollainen olisi ihan oma ylläpitäjien valittavissa oleva suojaustaso eikä mikään väkä-viritys SILLOIN JOS tuota halutaan laajempaan käyttöön. Käyttöönotosta pitäisi puhua käytäntö-kahvihuoneessa erikseen ja lisäksi uuden suojaustason virittämisestä päättää valitettavasti lopulta joku teknikko, jolla on valta olla toteuttamatta yhteisön pyyntöjä. Toisaalta jos tarve on hyvin satunnainen ja väkä-suodattimen toiminta hyväksytään käytäntökahvilassa, sen käyttö ei ole kovin monimutkaista ja siihen voi kouluttaa ylläpitäjiä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.03 (EET)
Yhdyn Poksiin. Suojaustason tulisi olla ensisijainen työkalu artikkelisuojauksiin. Väkästä voidaan käyttää kunnes suodatin on saatu. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Kirjaan muistiin, että tällä hetkellä autoreview-käyttöoikeus on 1 362 tunnuksella, ja vain he saavat nyt muokata artikkelia Sinituote. Vertailuna: osittainen suojaus päästää läpi yli 250 000 tunnusta ja täysi suojaus vain 42 tunnusta, joten voi tuossa kenties olla tiettyä tarvetta välissä olevalle suojaustasolle. Lähinnä idea on, että tällä korvataan nimenomaisesti täysi sysop-suojaus, tämä ei ole mikään osittaisen suojauksen plus-versio, jota voi lätkiä sinne tänne. On tärkeää säilyttää vapaa muokattavuus mahdollisimman pitkälle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.29 (EET)
Muokkaajat, jotka tarttuvat suodattimeen, näkevät tallenna-napin painamisen jälkeen viestin, jonka voi nähdä sivulla Abusefilter-warning-autoreviewprotection. Lisäksi asiasta kerrotaan myös artikkelisivulla suojausmallineella, jonka voi nähdä tästä ikilinkistä. Tiedottaminen on siis hoidettu mielestäni tyydyttävästi muokkaajille, joita on myös opastettu keskustelusivulle tai väärinkäyttösuodattimen virheiden raportointisivulle. Lisäksi heillä on aina myös käytössä kahvihuoneissa pillastuminen kuten muillakin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.25 (EET) Lisäys: Suojauksen etuna on myös se, että suomenkielisessä Wikipediassa on kohtuullisen yksinkertaista päästä automaattiseulotuksi. Se käy nopeimmillaan alle viikossa. En-wikin template editor -tasolle on kovat vaatimukset (guidelines) eikä siellä mallinemuokkaajaksi pääse oikeastaan kuin ylivuotinen wikitonttu, joka on suorittanut paikallisen tulityökortin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.34 (EET)
Kirjaan tähän väliin, että väärinkäyttösuodattimen suojaus on poistettu käytöstä 12.4.2015, joten se oli artikkelissa aikavälillä 28.3.–11.4.2015. Tänä aikana artikkelia ei yritetty muokata lainkaan niin, että suodatin olisi estänyt muokkauksen lukuun ottamatta neljää testausmuokkausta, joilla vain kokeiltiin suodattimen teknistä toimintaa. Artikkelissa ei enää ole minkäänlaista suojausta. --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 01.29 (EEST)
Normikäyttäjätasoa luotetummat ryhmät lienevät: äänioikeutetut, autoreview (ohittavat seulontamerkinnän muokkauksissaan?), seulojat, palauttajat, ja ylläpitäjät. Puuttuuko vielä? Puolestani äänikoikeutettuja ei tarvitsisi ottaa välitason suojaukseen. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)
Äänioikeus ei ole käyttöoikeus (user right) eikä muodosta käyttäjäryhmää (user group), joten sen avulla ei voi erotella ihmisiä vuohiin ja susiin missään teknisessä vekottimessa, koska olemattomaan ryhmään ei voi kuulua. Ehkäpä ryhmien erot selvenevät mielipidekirjoituksestani Käyttäjäryhmien luottamustasot, jossa on värikkäitä taulukoitani siitä, miten eri ryhmät sijoittuvat luottamushierarkiassa. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 12.17 (EET)
Laitan tähän vielä värikkään taulukon olemassaolevista suojaustasoista, ja siinä on myös tämä koekäytössä oleva juttu. Tuollainen "tason 2 suojaus" olisi siis uusi "Salli muokkaus vain luotettaville käyttäjätunnuksille" -suojaustaso, josta tässä keskustelussa nyt puhutaan. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
Erilaisten suojausmenetelmien vertailutaulukko suhteessa myös seulonnan arviontitarpeeseen. Tässä taulukossa ei näy vakautuksen vaikutuksia.
Ei suojausta eikä vakautusta
Sivujen perustila (taso 0)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Arvioidut sivut
(Ei suojausta; ei vakautusta)
Voivat muokata kaikkia sivuja. Muutokset ovat heti näkyvissä kaikille. Sivun uusin versio näytetään ensin.
Omat muokkaukset jäävät odottamaan seulojien tekemää arviointia, mutta ne näkyvät heti. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi, ja
ne näkyvät heti sivulla, mikäli muokkausta edeltävä versio on arvioitu.
Osittainen suojaus
(tasolle 1)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Arvioitujen sivujen osittainen suojaus Eivät voi muokata sivua. Voivat muokata. Voivat muokata.
Omat muokkaukset odottavat arviointia. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Väärinkäyttösuodattimella suojaaminen
(tasolle 2)
Rekisteröitymättömät
Luottamustaso 0
Autom. hyväksytyt
Luottamustaso 1
Automaattiseulotut
Luottamustaso 2
Seulojat
Luottamustaso 3
Ylläpitäjät
Luottamustaso 4
Sivujen suojaaminen kokeeksi väärinkäyttösuodattimella nro 101. Eivät voi muokata tasolle 2 suojattua sivua. Voivat muokata väärinkäyttösuodattimella nro 101 suojattua sivua.
Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Sivuun asetetaan täysi suojaus
(tasolle 4)
Rekisteröitymättömät Autom. hyväksytyt Automaattiseulotut Seulojat Ylläpitäjät
Täysi suojaus (vain ylläpitäjät) Eivät voi muokata täysin suojattua sivua. Voivat muokata;
automaattisesti katsottu.
--Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)
En-wikin suojaustason "template editor" perusteet alkavat sanoilla "This is a protection level that replaces full protection...". Näinikään tämä minun pohtimani suojaustason raison d'etre olisi ainoastaan korvata täysi suojaus. Koskapa täällä on niin harvat sivut suojattu niin, että vain ylläpitäjät saavat niitä muokata, uuden suojaustason pyytäminen käyttöjärjestelmätasolla ei ole mielekästä. Sen sijaan tuo itse tehty väärinkäyttösuodattimen suojaus voi tulla kyseeseen yksittäistapauksissa, joista artikkeli Sinituote on hyvä esimerkki. Keskustelu voikin kääntyä siihen suuntaan, voiko tuollaista väärinkäyttösuodatinta käyttää. Jos ei tule suurempaa vastustusta, mielestäni sen käyttäminen voi olla perusteltua, kunhan asiasta muistetaan tiedottaa muokkaajille selkeästi mallineella. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 00.49 (EEST)
Sinänsä idea on ihan hyvä. Erityisen hyvä on, että maininta "vain luotettaville käyttäjätunnuksille" on sitaateissa. Sille pitäisi keksiä kunnon nimi, ettei meitä taas aleta syyttämään salaliitoista. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.18 (EEST)
Olen pohtinut asiaa ja lukenut vähän en-wikin suojaustason historiaa. Mielestäni tämä oma ideani alkaa olla koko ajan huonompi. Tuo suojaus todellisuudessa tarkoittaa nimenomaan sitä, että ainoastaan ylläpitäjien valitsemat luotettavat tunnukset voisivat muokata "tasolle 2 suojattua" sivua. Tunnus ei kykenisi muokkaamaan omilla ansioillaan vaan sen täytyisi ensin saada "armollinen elinkeinolupa ylläpitäjistöltä". Kun tuo uusi suojaustaso olisi tarkoitettu ainoastaan täyden suojaamisen vaihtoehdoksi eikä suinkaan osittaisen suojauksen luksusversioksi, täytyisi tilastoista katsoa, kuinka monta sivua täällä on suojattu täysin, ja myös tutkia, onko olemassa sivuja, joissa osittainen suojaus on liian heikko ja joissa täysi suojaus on aivan liian vahva. Jos tarve on satunnainen, uutta suojaustasoa ei kannata pyytää. Siinä on aina vaarana se, että sitä ruvetaankin käyttämään liian laajasti. Nyt osittain suojattuja artikkeleja on noin 15–20 samanaikaisesti ja täysin suojattuja on silloin tällöin yksi kerrallaan. Meillähän on lisäksi olemassa vakautus, jolla voidaan hieman estää muutosten näkymistä tavallisille lukijoille, ja sekin suojausmuoto saattaa mahdollisesti olla alikäytössä. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.28 (EEST)

Luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista on käyty muokkaussotaa siitä, tulisiko henkilöiden homoseksuaalisuudesta mainita, jos asialle löytyy lähde. Nykyään artikkelissa mainitaan lähinnä siitä, jos henkilö on biseksuaali, joka luo oletuksen muiden henkilöiden olevan homoseksuaaleja. Henkilöiden lisäämiseen listalle on käytetty kuitenkin useissa tapauksissa lähteenä ainoastaan mainintaa henkilön suhteesta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Keskustelussa ei ole päästy konsensukseen aiheesta, joten toivoisin ihmisiltä mielipiteitä, jotta konsensus löydetään ja turha muokkaussotiminen voidaan lopettaa. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 14.26 (EEST)

Huomautuksia sarakkeen-täyttö ja käyttö on mielestäni sattumanvaraista. En tiedä, mikä on sen alkuperäinen tarkoitus ollut, mutta näyttää äkkiseltään, että siihen on merkitty jos on bi tai queer tai "epäselvä". Luettelon tarkoitus ei välttämättä kärsisi, jos koko sarake olisi pois tai sitten sen sisältö pitäisi määritellä (uudelleen) ja mahdollisesti täyttää jokaisen henkilön kohdalle jotain huomautettavaa. Nyt jos sarakkeeseen laittaa homo- tai biseksuaali, niin mikä huomautus se on kun vertaa luettelon otsikkoon?--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.31 (EEST)
Se on tarkennos. Ehkä sarakkeen nimi on tältä osin harhaan johtava. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 16.45 (EEST)
Voihan siinä olla jotain muitakin huomautuksia. (En ota nyt kantaa siihen, tulisiko koko saraketta olla vai ei.) Monissa tapauksissa myös tieto on puutteellista tai epävarmaa.--Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.53 (EEST)
Artikkelin keskustelussa ja myös määritelmässä näyttää aiemmin esitetyn, että jos lähde kertoo vain henkilöiden suhteista mutta ei anna statementtia mitä määrittelyä tulisi käyttää, niin sarakkeen arvo tyhjä olisi tätä varten. Jos (luotettava) lähde käyttää määrittelyä, niin määrittelyä voisi käyttää. Muuhan olisi omaa tutkimusta (so. jos kerrotaan henkilöllä on suhde sukupouolta X olevaan henkilöön, niin tämä ei vielä sisällä määrittelyä mikä seksuaali hän on, koska useampi kuin yksi suuntautuminen mahdollistaa suhteen ko. sukupuolta olevaan henkilöön). Toisaalta ne, jotka ovat olleet tätä mieltä, ovat sanoneet, että toinen mahdollisuus olisi jättää koko lisähuomautus pois. Ja joskushan lähteetkään eivät ole varmoja, ks. esim. lähdettä kohdassa Hjalmar Linder, ja joskus eri lähteissä voi olla eri arvioita (vrt. Adolf Hitlerin seksuaalisuus). En-wikin luettelon määritelmä on samantapainen, mutta ehkä vähän selkeämmin ilmaistu. --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EEST)
Historiallisten henkilöiden kohdalla lähteiden luotettavuuden kriteerit ovat ilmeisesti löyhemmät. Voidaan toki pohtia pitäisikö esimerkiksi henkilöä, joka on kertonut olleensa nuoruudessaan suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, lisätä listalle lainkaan, koska nuoruuden kokeilut eivät aina määritä henkilön seksuaalisuutta vanhemmalla iällä. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 17.20 (EEST)
Mites noi antiikin kreikan henkilöt? Siellähän oli ihan kulttuuriin kuuluvaa vähän homostella. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)
Kulttuurinormien mukaan eläminen ei ole yhtään millään lailla listattavan arvoista. Tosin silloinkin oletettiin, että junnut vartuttuaan siirtyvät antopuolelle: kaipa olisi mahdollista, että löytyisi aikalaislähteitä, jossa purnattaisiin jonkun merkkihahmon turmiollisesta ja häpeällisestä elämäntyylistä kun ei tosimiehen tavoin lykikään vaan mieluummin tulee lykityksi eikä edes viitsi pitää sitä visusti salassa. --Pitke (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 08.10 (EEST)
Joo, minusta koko listaa ei tarvittaisi, mutta siitä lienee äänestetty. Pointtisi on hyvä, mutta tarkoittaisikohan se jonkin sen tyylisen artikkelin luomista kuin Luettelo tunnetuista henkilöistä, jotka on kriminalisoitu seksuaalisen suuntautumisensa takia tjsp? --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 09.39 (EEST)
Siitä on äänestetty, joten siihen ei ole tarvetta enää palata. --Elena (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)
Niin no enemmistö kannatti poistoa viimeksi, ja kyllä tähänkin voidaan palata (äänestää uudelleen) jos yhteisö sellaisen tarpeelliseksi näkee. Nythän luettelo on ns. välitilassa, jossa artikkelia ei poisteta, mutta koska muotoilusta ja tiedonjäsentelystä päätetään viime kädessä enemmistöllä, on ihan mahdollista (ja normaalia) että luetteloa typistetään ja tiivistetään. (Viimekädessähän muotoiluksi voi tulla tyhjä artikkeli, joka kuitenkin säilytetään poistoäänestyksellä.) Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.44 (EEST)
Tuosta tulikin mieleeni, että ilmeisesti olen vain nähnyt unta että olen tehnyt artikkelin Luettelo Islannin suurpedoista, kun ei löydy poistolokista. --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 14.11 (EEST)
Pelkkä nimiluettelo riittää (kaikki turha pois artikkelista). Lisäksi kaikki arvailut pois, eli vain selkeästi lähteistettyjä tietoja artikkeliin. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)
Minä olen muinoin yhdistänyt tämän luettelon kahdesta erillisestä luettelosta (Luettelo tunnetuista homoseksuaaleista ja Luettelo tunnetuista biseksuaaleista). Huomautuksia-sarakkeeseen on ollut tarkoitus merkitä, mikäli on tiedossa, että henkilö on nimenomaan biseksuaali tai homoseksuaali. Minulle sopii myös, että sarake poistetaan kokonaan tai sen nimeksi muutetaan Tarkennuksia. (Toisaalta esim. Mannerheimin tyttärien kohdalla huomautus lienee paikallaan.) --Elena (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)
No minua hieman hämmentää se että jos tarkentava tieto on lähteellinen, miksi juuri se pitäisi poistaa artikkelista. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.11 (EEST)
Olen taivupuvainen olemaan samaa mieltä kuin Urjanhai, eli sarakkeen nimi olisi tarkennos ja jos mitään eksaktia lausuntoa suuntauksesta ei ole, niin sarake jäisi tyhjäksi. Sarakkeen sisältö pitäisi määritellä selkeästi, että kaikilla muokkaajilla on käsitys siitä, mitä siihen on tarkoitus laittaa (en sitten kylläkään osaa päättää mihin kohtaan ääneni laittaisin). --Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 21.47 (EEST)
Ajatus kai on, että suuntaukselle tarvitaan lähde, jossa sanotaan henkilön suuntaus selkeästi. Mielestäni edes henkilöä, joka on eri aikoina kertonut olevansa suhteessa sekä vastakkaista että samaa sukupuolta olevan kanssa, ei voida automaattisesti määritellä biseksuaaliksi, koska suhteet voivat olla kokeilua ja oman identiteetin etsimistä. --188.67.244.14 10. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST)

Mielipidetiedustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloitan nyt suuntaa antavan mielipideäänestyksen, jotta nähdään hieman tilastollista jakaumaa mielipiteistä. Saa toki lisätä muita vaihtoehtoja, jos näistä ei löydy mieleistä. Koko artikkelin säilyttämisestä voi äänestää erikseen, eli oletuksena tälle äänestykselle on, että artikkeli säilytetään. Sarakkeen nimen vaihtamista voidaan pohtia myös myöhemmin, mikäli se päätetään säilyttää. Muu huomautus tarkoittaa siis käytännössä esimerkiksi A. Mannerheimin kohdalla olevaa epävarmuutta seksuaalisesta suuntauksesta. "Kaikkien kohdalle tarkennos" tarkoittaisi sitä, että jokaisen listan henkilön kohdalle laitettaisiin joku lyhyt referaatti siitä, kuinka hänen seksuaalisuutensa on tuotu esiin, esimerkiksi "seurustellut naisen kanssa". --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 13.30 (EEST)

Onko tämä ns. hyväksymisäänestys eli voiko laittaa useampaan? --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 14.05 (EEST)
Mitä hyväksymisäänestys tarkoittaa? Puolestani voi kyllä laittaa myös useampaan vaihtoehtoon. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 14.11 (EEST)
Se on oma just keksimäni sana, verrattavissa hyväksymisvaaliin, joka on käytössä mm. välityslautakunnan vaalissa. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.10 (EEST)
Jos tässä äänestyksessä on lähtökohtana, että artikkeli säilyy, niin miksi yksi vaihtoehto on ”koko artikkelin voi poistaa”? Minusta olisi parempi käsitellä nämä kaksi asiaa erikseen. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
Nähdäkseni artikkelin hyödyllisyyttä voi samalla tiedustella tällaisessa kahvihuoneessa olevassa, avoimessa mielipidetiedustelussa. Pitää kuitenkin muistaa, että esim. poistoäänestyksessä luettelon poistoa on pitänyt järkevänä yli puolet äänestäjistä. Jos mielipidetiedustelu olisi esim. luettelon keskustelusivulla, ei ko vaihtoehdossa välttämättä olisi mitään järkeä. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EEST)
Ole hyvä ja aloita keskustelu artikkelin hyödyllisyydestä. Se ei kuitenkaan liity tämän kyselyn aiheeseen, joten poistin lisäämäsi sarakkeen. Käydään keskustelut artikkelien kehittämisestä ja niiden poistamisesta erikseen. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Koska koko artikkelin poistolle näyttäisi olevan tahtoa, aloitin siitä poistoäänestyksen. Tämän äänestyksen tarkoitus on kehittää nykyistä artikkelia, jos se päätetään säästää. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 15.46 (EEST) Kommentissa ollut poistoäänestyslinkki muutettu. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Artikkeli säilytetään äänestyksen tuloksen mukaan, eli jos joku tahtoo vielä ilmaista mielipiteensä huomautuksia-sarakkeen sisällöstä, se olisi hyvä ilmaista nyt, niin pääsemme jonkinlaiseen ratkaisuun. --87.95.2.43 8. huhtikuuta 2015 kello 14.24 (EEST)
Tarvitaanko noita elinvuosia ja ammattinimekkeitä? Mikä näiden sarakkeiden tarkoitus on? Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 15.51 (EEST)
Ne antavat hieman kontekstia siitä missä ajassa henkilö vaikuttaa tai on vaikuttanut ja mistä henkilö tunnetaan (kaikkien ei voida olettaa tuntevan tunnettuja henkilöitä). Vertaa esim. täällä esitettyyn ajatukseen siitä, että lista auttaa myös näkemään homo- ja biseksuaalien kirjon. --188.67.244.14 10. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST) Kommentissa ollut poistoäänestyslinkki muutettu. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Biseksuaalisuus, queer tai muu huomautus mainitaan, homoseksuaalisuutta ei (nykyinen de facto käytäntö)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homoseksuaalisuus, biseksuaalisuus, queer tai muu huomautus mainitaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
  2. Mikäli on lähde. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.11 (EEST)
  3. Kunhan on luotettava lähde. --Maria Virtanen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 14.22 (EEST)
  4. --Thi (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Vain muu huomautus mainitaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)

Kaikkien henkilöiden kohdalle laitetaan joku tarkennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kyllä pitää tarkasti raportoida tämmöiset poikkeavuudet. –Kotivalo (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.09 (EEST)
  2. --Otrfan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.24 (EEST)
  3. Tämä luettelo käsittelee triviatietoa ja täyttää lähinnä tiedonhakijan tarvetta tällaisen triviatiedon saamiseen. Parhaiten palvelemme tiedonetsijää, kun seksuaalisen suuntautumisen laadusta ja luonteesta tehdyt luonnehdinnat tuodaan tähän luetteloon mahdollisimman tarkasti käytetystä sekundäärilähteestä. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Koko sarake poistetaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
  2. keskustelun mukaisesti. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 15.50 (EEST)
  3. Aktiivisuutta tiedusteluun. --Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 05.07 (EEST)
  4. --Thi (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 14.44 (EEST)

Erillinen mielipidetiedustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko artikkelin voi poistaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Artikkelihan on suurin piirtein yhtä hyödyllinen kuin Luettelo tunnetuista tupakan suurkuluttajista. --Geohakkeri (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 15.06 (EEST)
  2. Kotivalo (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 16.28 (EEST)
  3. tämä vastaa parhaiten omaa näkemystäni. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 17.44 (EEST)
  4. Kannatan vapautta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 22.06 (EEST)
  5. --Esamatti1 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 08.53 (EEST)
  6. Tällainen luettelo ei vaikuta tarpeelliselta. --Savir (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 08.58 (EEST)
  7. Ensisijaisesti näin, muta tuolla on jo menossa oikea poistoäänestyskin. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.12 (EEST)
  8. Osbournehutch (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.14 (EEST)
  9. Varmuuden vuoksi tännekin, perusteluni vars. äänestyksessä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. huhtikuuta 2015 kello 10.21 (EEST)
  10. Kun Suomi liitetään Venäjään, ovat listan kirjoittajat osasyyllisiä kidutukseen. --Sofie de Oksat pois (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 14.06 (EEST)

Artikkelin poistot käsitellään poistokäytännön mukaisesti, eikä tämä ollut sen mukainen äänestys. Artikkelista käytiin poistoäänestys, jonka tuloksena artikkeli säilytettiin. Kiitos kaikille osallistumisesta.--Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 04.54 (EEST)

Wikipediaan suomenkieliset koulutussivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FB-ryhmässä Wikipedian ystävät nostettiin esiin suomenkielisen koulutusaineiston tarve. Voisimme aloittaa Wikipediaprojektin / jatkaa olemassaolevaa edistämään Wikipedian käyttöä opetuksessa. Mikä nimeksi, tai minkä projektin herätämme eloon? Englanninkielinen serkku on tämä Education program. Tässä ruotsinkielinen Utbildningsprogram. Muut kielet ovat العربية Español, فارسی, Latviešu, Nederlands, Português, Українська. Ohjeistusta koulutustarpeisiin löytyy myös muista maista. --Susannaanas (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 16.26 (EEST)

Wikipedia:Opettajalle on olemassa. Wikipedia:Kouluille voisi olla yleisempi/ylämuoto. --Usp (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Lähdetietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen juuri tehnyt bändistäni HattiWatit Wikipedia-sivun ja minulta pyydellään kovasti lähdetietoja ajalta "ennen tietokoneita", eli 1990-luvulta. Millaisia lähdetietoja pitäisi löytyä (ja mistä), että kyseiset faktatiedot "hyväksyttäisiin" myös Wikikantaan luotettavina? --Jarkka.jargon (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 17.56 (EEST)

Jos on lehtikirjoituksia, kirjallisuutta, TV-näkyvyyttä tms, niin kelpaavat "nettiajan" ulkopuolelta lähteeksi toki myös. Pääpointtina kait se, että kaikki mitä kirjoitat, on jollain tavalla pystyttävä tarpeen vaatiessa myös todeksi osoittamaan.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Ministeritietoihin viittaaminen valtioneuvosto.fi-sivustolla (ex ministerikortisto)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto.fi-sivustolla aiemmin ollut ns. ministerikortisto on muuttanut muotoaan hakusivuksi valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit Onko mahdollisuus viitata yksittäisen ministerin tietoihin linkillä siis menetetty? Pitäisikö ministerikortisto-viittaukset hävittää kokonaan (esimerkissä, jossa ilmiöön törmäsin Åke Gartz on viittaus ministerikortistoon sekä lähteissä että aiheesta muualla -osiossa.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 10.37 (EEST)

Ei, Valtioneuvoston webbimaakarit ovat vain pistäneet tulokset iframe:n sisälle. Saat sen iframen sisällön esille esimerkiksi siten, että menet kaikki ministerit listaan ja avaat linkin uuteen välilehteen. Muutin linkin {{Ministerikortisto}}-mallineessa osoittamaan suoraan tuon iframen sisältöön. Lopputulos ei ole mitenkään äärettömän nätti, mutta me ei kuitenkaan asiaan pystytä vaikuttamaan. --Zache (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 11.44 (EEST)

Eri kahvihuoneiden saaman yleisön määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täällä on joskus mietitty eri kahvihuoneiden tarkoitusta, onko keskustelu oikeassa osastossa, voiko sen siirtää ja kuka mitäkin katsoo. En aloita mitään keskustelua mistään, kirjaan tähän vain muistiin, kuinka moni tunnus on merkinnyt eri osaston tarkkailulistalleen (”yleisöä”) per 3. huhtikuuta 2015. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.35 (EEST)

Kahvihuoneen osasto ”Yleisöä”
Käytännöt 284
Sekalaista 276
Tekniikka 213
Neuvonta 195
Kysy vapaasti 179
Uutiset 165
Tekijänoikeudet 146
Kielenhuolto 138
Ja vertailun vuoksi:
Ylläpitäjien ilmoitustaulu 123
Wikipediassa ajankohtaista 144

Artikkelit elävistä henkilöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirretty täältä.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.53 (EEST)

Hei,

Poistit Eeva-Johanna Elorannan sivuilta tiedon rikosella ansaitun hyödyn suuruudesta. Miksi näin? Jos vaikka katsoo kansanedustaja Jukka Virhiälän sivuja, niin siellä on maininta lahjuksen ottamisesta ja samalla myös mainitaan miten isosta summasta on kyse, jotta lukia pystyy itse arvoimaan teon vakavuutta.

Eikö tässä Eeva-Johannan tapauksessa ole aivan vastaavasta asiasta kyse? Kiistatanto on, että Eeva-Johanna Eloranta oli varastanut kaupasta 400 euron edestä tavaroita. Olisi hyvä jättää tieto rikosella ansaitun hyödy suuruudesta, jotta "tulevat sukupolvet" voivat arvioida olisiko rikosesta pitänyt tuomita jopa varkauteen. Minusta tuon summan mainitsemisesta ei ainakaan voi olla mitään haittaa ja pidän sitä jopa yhteiskunnallisesti hyvinkin merkittävänä tietona.

Wikipedian yksi peruspilareista on kuitenkin tiedon levittäminen, ei sen salaaminen tai poistaminen, eikö vain :-)  –Kommentin jätti 87.95.52.92 (keskustelu)

Jätän tämän vapaasti muitten arvioitavaksi. Omasti mielestäni yksityiskohdilla mässäily tällaisissa on tyylitöntä ja tyylittömyys ei kuulu korkeatasoiseen tietosanakirjaan. Kuitenkin oltiinpa tiedon lisäämisestä mitä mieltä tahansa, niin ensimmäinen edellytys on, että lisätyn tiedon tulee tämäntapaisissa asioissa aina perustua viitattuun lähteeseen. Jos se perustuu johonkin muuhun lähteeseen kuin siihen, mihin on viitattu, sitä ei tule lisätä tai tulee antaa lähde, johon lisäys perustuu. Koska viitattuihin lähteisiin ei nyt ollut toimivia linkkejä, niin tämäkin jäi nyt epäselväksi. Muita lähteitähän toki voi löytyä, mutta sen jälkeen kun lähteistä on varmuus voidaan keskustella siitä, tulisiko jonkunh tiedon olla artikkelissa vai ei ja jos niin missä muodossa. Mutta kuten sanottu, jätän tämän muiden harkittavaksi, koska selvempi käsitys saadaan, kun useampi esittää arvionsa.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.03 (EEST)
Koska minulta kysyttiin myös arviota, niin minusta maininta tuomiosta ja päiväsakoista on ihan riittävä ja minusta asiaa voisi lisäksi tiivistää vielä enemmänkin. Ja vaikka tätä ei kysytty, niin vastaan myös tähän ettei minusta sitäkään tarvitse mainita, että kiristysepäilyssä mainittu poliisimies oli kokoomuksen kunnallispoliitikko (ja ehdokas?). --Zache (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.17 (EEST)
Haluatko muokata rohkeasti? Muokkaamista tosin vaikeuttaa, että nykyisiin lähteisiin ei ole toimivia linkkejä. Tulisiko tässä edellyttää toimivaa linkkiä? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.20 (EEST)
Jaah, olikin jo muokattu.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.21 (EEST)
Summaa ei tarvitse mainita, koska näpistystuomio kertoo minkä kokoluokan asiasta on kyse. Mutta poliisin kokoomustausta kyllä kuuluu asiaan. Se kertoo mahdollisista poliittisista motiiveista. --Kampurajalka (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.45 (EEST)
Jos lähteet eivät kerro mitään poliittisista motiiveista, niin ei tule meidänkään sellaista vihjailla (lähteet eivät pelitä, niin en tiedä mitä niissä on sanottu). --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.56 (EEST)
Jos lähteet kertovat, että poliisi oli kokoomuslainen kunnallispoliitikko, ei ole mitään vihjailua jos sen kertoo myös Wikipedia. Vihjailu on lähteessä ja lukija tulkitsee miten haluaa. --Kampurajalka (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 20.12 (EEST)

Ihan hyviä pointteja. Minusta se, että rikoksella ansaittu hyöty kerrotaan avoimesti, ei kuitenkaan vielä ole mitään yksityiskohdilla mässäilyä. Tai sitten vastaavat tyylittömyydet pitäisi poistaa myös muiden rikokseen syyllistyneiden kansanedustajien tiedoista, jotta toimitaan loogisesti ja yhdenvertaisesti. Jos henkilö itse osallistuu lakien laadintaan ja samalla syyllistyy rikokseen, niin minusta kynnys tietojen julkaisemiseen pitäisi olla jopa matalampi. Ymmärrän että selkeästi virheellinen tieto poistetaan, mutta tuskin ketään voi haitata, että jostain asiasta on "liikaa" tietoa jos toisena vaihtoehtona on se, että myöhemmin tietoa ei enää ole saatavilla.

Mitä taas tulee näiden linkkien toimimaatomuuteen, niin eikö samalla logiikalla pitäisi poistaa koko tieto siitä, että hänet on tuomittu näpistyksestä, koska sitä ei voida suoraan vahvistaa näistä linkeitä? Itselläni on pääsy Hesarin vanhoihin lehtiin ja 27.4.2011 päivätyssä Hesarissa on mainittu rikosella ansaittu hyöty, joka on tässä tapauksessa ollut 400 euroa. Voidaan siis kiistatta todeta, että lähde on mainittu (HS:27.4.2011), eli nyt on kyse enää siitä, että onko tuo tieto tärkeää vai ei.

Voidaan myös kai perustellusti myös kysyä, että jos Hesari on katsonut tärkeäksi julkaista tuon tiedon, niin miksi sitä voisi julkaista myös Wikipediassa, koska harvoin ketään on kai väittänyt Hesarin syyllistyneen yksityiskohdilla mässäilyyn ja tyylittömyyteen ihan perus rikosuutisissa :-)

Mutta olisi kiva kuulla myös muiden mielipiteitä asiasta.  –Kommentin jätti 87.95.52.92 (keskustelu)

Voit kyllä ihan vapaasti lisätä toimivia linkkejä, jos sinulla on niihin pääsy. Jos joku tämäntapainen tieto on artikkelissa ilman lähdettä tai tietoa muutetaan tavalla, joka ei perustu artikkelissa ennestään olevaan lähteeseen lisäämättä samalla lähdettä, josta tieto löytyy, niin käytännön Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä miukaan tällaiset lähteettömät tai viitattuun lähteeseen perustumattomat lisäykset tulee poistaa, ja ne on aina poistettu. Asianmukaisesti lähteistetyn tiedon osalta voidaan sitten keskustella siitä, tulisiko tiedon olla artikkelissa vai ei, ja jos, niin missä laajuudessa ja missä muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)
Siihen, tulisiko tieto poistaa, jos linkkejä ei voida tarkistaa, en ota kantaa. Erään toisen poliitikon kohdalla kerran oli joku erästä muunlaista asiaa koskeva tieto lähteistetty 10 vuotta vanhalla paperilehdellä, ja tämä poistettiin. Tässä kuitenkin, kun tämä ei ole montaa vuotta vanha, nin se joka tämän haluaa lähteistää, luultavasti löytää linkkejä helposti. Eli jos haluat että tieto on artikkelissa, niin voit etsiä tarkistettavissa olevia lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.48 (EEST)
Nyt nuo toimimattomat linkit oli poistettu ja korvattu lähdepyynnöllä. Koska tuollaista tietoa ei voi pitää artikkelissa lähteettömänä, poistin tiedon. Lähdelinkkien poistajan kommentti asiaan tässä: [1]. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.09 (EEST)
Tuossa kiristysasiassa Eloranta on uhri eikä tekijä käsittääkseni. Ei hän ole kiristänyt mitään, ja kyseessä on vasta epäily, joten ei sitä tarvitse mahdollisten kiristäjienkään artikkeleihin laittaa. Eikä kyseessä ole mikään Elorannan sivu, vaan artikkeli Elorannasta. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.32 (EEST)
Joo, näin oli, ja se joka tähän syyllistyi, tai jota tästä epäiltiin, ei ymmärtääkseni ollut mikään merkittävyyskynnyksen ylittävä henkilö, esim. hänen nimeään ei silloin mainittu kai missään. Kun tuo tapahtui 2011, niin varmaan siitä joku loputuloskin tuli.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.38 (EEST)
Nyt siellä on edelleen vain paperilehti lähteenä. Mitäs mieltä tästä ollaan? Yleisesti ei missään nimessä vaadita nettilähteitä, mutta miten tässä? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 16.55 (EEST)
Paperilehti on kelvollinen lähde. Olen kirjoitellut itsekin pitkät jorinat Turun kaupungintalon remontista, lähteenä Hesarista ja Tusarista syyskuulta 1999 peräisin olevat sivut, jotka minulla sattuivat olemaan. - Ja näpistystuomion olemassaolosta ei liene epäselvyyttä? --Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)
Tässä vaan vaikuttaa vähän kikkailulta. Neutraalit aiheet ovat eri juttu. Elävien henkilöiden kohdalla tarkistettavuuden vaatimus korostuu. Tästä on joskus kai taitettu peistä ennenkin. Jokainen me olemme lukeneet lehdet, itse muistan monenlaisia asioita, mitä on ollut lehdissä 1970-luvulta alkaen, mutta en muista mitään niistä yksityiskohtaisesti ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.23 (EEST)
Lähdeviite käsitellee kiristysasiaa, jossa yhteydessä mainittiin, että Eloranta jäi kiinni näpistyksestä lokakuussa 2009 ja että hänet tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa. Jos verkkolähde löytyy ja jos joku sen linkittää tänne, niin hyvähän se olisi. Tässä on varmaan kikkailua mukana, kikkaillaan mukana. Sinänsä kansanedustajien rikokset ja rikkomukset on mainittu, varsinkin vakavammat. Tämä on nyt siinä rajalla, ottaa vai jättää. Näpistys on rikoslain mukaan aika vaatimaton rikos muihin verrattuna, kaiketi näpistetty tavara otettiin häneltä pois, joten rikoshyödystä puhuminen on hiukan outoa.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.51 (EEST)
Varmasti otettiin. Siitä ei varmasti tullut mitään rikoshyöytyä, sellainen puhe on yksinkertaisesti epätotta. Muutenhan tuon tapaisten on annettu olla, ja jos sitä lähtisi pohtimaan, tulisiko antaa olla, niin se vaatisi huomattavaa työpanosta ja mielellään päivystävää ihmisoikeusjuristia. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 18.12 (EEST)
Kyllä paperilehti lähteeksi käy, tosin aika nopeasti käyttäjä onnistui neljä vuotta vanhan Hesarin löytämään, kun vielä 14 minuuttia aikaisemmin tarjottiin nettilähdettä, josta läheskään kaikkia tietoja ei löytynyt. --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.14 (EEST)

Suomessa on tuomittu muistaakseni 90 päiväsakkoa kunnianloukkauksesta kun erään keski-ikäisen kansanedustajaehdokkaan nuoruudessa saama vankeustuomio yms. nostetiin esille vaalikampanjan yhteydessä. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä myös oikean ja lähteellisen tiedon levittämisen johdosta. "Kunnianloukkaus. Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon." --MakeF (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 19.41 (EEST)

Peruskoulun uskonnon tunnilla meille opetettiin, että on kaksi seulaa: totuuden seula ja rakkauden seula, joka on vielä hiukan totuuden seulaa tiuhempi. Wikipediassakin meillä on WP:Wikirakkaus, joka kai kainosti esittää toiveita siitä miten wikipediaanien tulisi suhtautua toisiinsa ja wikipediaan yhteyttä ottaviin eläviin henkilöihin, samalla kun tunnetusti Bob Dylan laulaa, että "We are living in a political world where love does not have any place". Toisaalta meillä on sitten WP:Artikkelit elävistä henkilöistä, joka sitovana käytäntönä säätelee sitä, mitä kirjoitetaan elävistä henkilöistä, uskaltautuivatpa he näyttämään nenänpäätään Wikipediassa tai eivät. Tämän viimemainitun osalta olen usein ajatellut, että ei olisi pahitteeksi saada vapaaehtoisyhteisöön päivystävää ihmisoikeusjuristia setvimään näitä kysymyksiä. Tai jos tämmöistä ihmettä ei ilmaannu, niin olen myös pohtinut mahdollisuutta anoa Säätiöltä rahaa tällaisen palkkaamiseen, kunhan vain ensin keksittäisiin, mitä kaikkea pitäisi kiireellisimmin selvittää. Mutta jo tämän selvittäminen, minkä hakemus välttämättä vaatisi, jo on oma suuri työnsä, mikä jo sekin vaatisi tämän vapaaehtoisen päivystävän ihmisoikeusjuristin muokkaajayhteisöömme. Eli näin siis nokka nousee ja pyrstö tarttuu niin kauan kunnes Matti Wuori (nyt jo vainaa) kävelee ovesta niin kuin Kaurismäen elokuvassa.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Digimonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Pokémonit on yhdistetty aiemmin luetteloihin (Luokka:Luettelot Pokémoneista, keskustelu sivulla Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 57). Yhdistäminen vaikutti saavan ylivoimaisen kannatuksen. Jokseenkin vastaavanlaisia Digimoneja ei kuitenkaan ole vielä yhdistetty mihinkään: tällä hetkellä Digimon-luokassa on parisataa huonolaatuista, lähteetöntä hahmoartikkelia. Tulisiko myös Digimonit yhdistää luetteloihin, ja jos, niin miten? Tulisiko hahmot järjestää aakkosjärjestykseen (esim. Luettelo Digimoneista A–B), animesarjojen mukaan tai jotenkin muuten? Jos artikkeleita ei yhdistetä, mitä noille huonolaatuisille artikkeleille pitäisi tehdä? --Epiq (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 23.05 (EEST)

Ilman muuta samalla tavalla pokémonit ja digimonit. Pokémonit on kyllä tunnetumpia kuin digimonit. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 14.32 (EEST)
Samaa mieltä. --Vnnen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.10 (EEST)
Hommiin vaan ja yhdistelemään. Ei kai Digimoneissa mitään eri linjaa tarvita.--Veli Himmeä (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.47 (EEST)
Yhdistämisestä muistaakseni sovittiin jo joskus aikoinaan. --Otrfan (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.14 (EEST)
Siinä tapauksesssa ois jo aikakin yhdistää. J.K Nakkila (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.18 (EEST)
Ok. Jos ei ihmeempää vastustusta ilmene, yhdistän lähiaikoina nuo aakkosellisiin luetteloihin. --Epiq (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 18.59 (EEST)

Odottavat muutokset -linkkejä Tuoreet muutokset-listalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miksiköhän minulla näkyy nyt useampi Odottavat muutokset-linkki Tuoreet-muutokset listalla, kun näin IP:llä muokatessa niitä en ole koskaan aiemmin nähnyt? 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 15.41 (EEST)

Nyt ei näy enää ainuttakaan. Mistähän mahtoivat ilmestyä? 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 16.06 (EEST)
IP-käyttäjillä niiden näkyvyyttä säädetään järjestelmäviesti:common.css:llä (kohta: Seulontakäyttöliittymän erilaisten tekstien piilottaminen tavallisilta lukijoilta) ja mikäli se ei latautunut, niin linkit näkyivät. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.30 (EEST) 
Ei auennut ihan sataprosenttisesti tämä juttu, mutta ehkä on parempi, ettei aukeakaan ihan lähitulevaisuudessa. 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 17.29 (EEST)
Noihin aikoihin oli paitsi myrskyn aiheuttamia sähköhäiriöitä, myös jokin Wikipedian oma häiriö, eikä sivuille päässyt. Sama häiriö sitten kai varmaan sotki sitäkin, mikä tuoreissa muutoksissa näkyi. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 18.33 (EEST)

Fiat Chrysler Automobiles[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei! Tein suomenkieliseen Wikipediaan artikkelin Fiat Chrysler Automobilesista. En tiedä Fiat Chrysler Automobilesista paljon mitään, mutta Autowikistä ja englanninkielisestä Wikipediasta löytyy Fiat Chrysler Automobilesista tietoja: http://www.autowiki.fi ja http://en.wikipedia.org/wiki/Fiat_Chrysler_Automobiles --DINA Suomi (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.25 (EEST)

Piispan vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IP-käyttäjä 84.248.211.2 on lisännyt useisiin piispoja koskeviin artikkeliin kuvan Tiedosto:External Ornaments of a Bishop.svg. Mielestäni lisäykseen ei ole perusteluja, sillä kyseessä on tyhjä pohja katolisen piispan vaakunaksi. Katolisessa kirkossa piipoilla on usein oma vaakunansa (vrt. Teemu Sipon vaakuna), ja etenkin keskiajalla käytettiin ennemminkin sinettiä eikä vaakunaa. Myös Helsingin katolisella hiippakunnalla on oma vaakunansa. --Vnnen (keskustelu) 13. huhtikuuta 2015 kello 16.42 (EEST)

Wikipedian sisäisen sanaston ongelmien kartoitusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useinainajoskus on ollut puhetta siitä, miten Wikipedian sisällä käytettävä sanasto on hankalasti ymmärrettävää ainakin ulkopuolisille ja uusille käyttäjille mutta aika ajoin myös vakiomuokkaajille. Muutamat käyttäjät nostavat asian säännöllisesti esille. Asiaan liittyy toki myös laajempia kysymyksiä sanojen takana olevien ajatusten ja toimintatapojen mahdollisista ongelmista, joten tätä ei voi tarkastella pelkkinä sanoina, mutta koska kysymys on niin laaja, yritän ensin kokeilla, voiko sen rajata pelkästään sanoihin. Tarkoituksena olisi kerätä luetteloa huonoista termeistä tai niiden määrittelystä, ja sitten miettiä mitä niistä voisi olla järkevästi mahdollista muuttaa paremmiksi. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)

Vapaamuotoinen vapaasti täydennettävä luettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käytäntö, jolla voidaan tarkoittaa mitä vaan alkaen sitovista säännöistä päättyen vain yhden käyttäjän omaan mielipiteeseen. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
  • Käytösohje, joka on käytäntö tai sitten käytäntöä vähemmän sitova tai sitten se ei ole käytäntö ollenkaan tai sitten... --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
  • Palauttaminen, joka tarkoittaa kolmea eri asiaa. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
  • Substaus. Pxos on ainakin pari kertaa vääntänyt tätä minulle rautalangasta, mutta asiasta ei millään jää pysyvää muistijälkeä kun asia on niin teknis-irrelevantti eikä sen pitäisi lainkaan liikuttaa normikäyttäjiä. Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.17 (EEST)
  • Lupaava artikkeli. Artikkeli, johon kaivaa kaiken mahdollisen tiedon mitä löytyy verkosta, kirjastosta, vanhoista lehdistä ullakolta ja deep webistä, saattaa lopulta saada arvosanan ”lupaava”, vaikkei sitä pystyisi enää juurikaan täydentämään eikä luettavuuden puolesta ehkä kannattaisikaan. Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.24 (EEST)
    • Jos kukaan ei ehdota artikkelille muuta statusta kuin lupaavaa, niin vaikka olisi "täydellinen" artikkeli, niin sellaiseksi se jää. Lisäksi arvioinneissa on muitakin kriteereitä kuin, onko artikkelissa kaikki mahdollinen tieto olemassa. --PtG (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 22.58 (EEST)
  • Nimiavaruus, artikkeliavaruus, avaruusesto jne. Omituista scifijargonia. Ryhmä, kokonaisuus, osasto? Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.28 (EEST)
    • namespace = nimiavaruus [2]; namespace = tunnusavaruus [3] ja internetosoitteissa ip-avaruudet on vakiintunut termi. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.43 (EEST)
  • Sivun siirtäminen, Siirrä. Teknisesti varmaan näin joo. Todellisuudessa artikkelin nimeäminen uudelleen, Vaihda artikkelin nimi. Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.32 (EEST)
  • Suositeltu artikkeli. Termistä tulee mieleen, että jostain syystä WP suosittelee lukijaa lukemaan kyseisiä artikkeleita juuri nyt (ajankohtaisuus tai jokin muu syy). Parempi olisi vaikka "erinomainen artikkeli", josta ymmärtää heti, että se on laatuluokitus ja pysyvä sellainen.--Whitetabor (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 11.33 (EEST)
  • Sarake, kun tarkoitetaan palstaa ja palstoitusta. Esim. mallineessa ((Viitteet|Sarakkeet)). –Kotivalo (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 08.26 (EEST)

Keskustelu luettelosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Luetteloon vain ongelma ja lyhyt kuvaus, tähän tulee laajempi keskustelu.)

Nimiavaruus on kyllä melko yleinen sana. --Geohakkeri (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.31 (EEST)

Millä planeetalla? –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.33 (EEST)
Tietokonealalla. C++, XML… --Geohakkeri (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.38 (EEST)
Ammattijargonia tuntevat vain ko. alalla toimivat. Tietosanakirjan kirjoittaminen ei ole tietoteknistä työtä. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.45 (EEST)

Tulisi pyrkiä välttämään korjaamasta sitä mikä ei ole rikki, so. korjata mieluummin vain todella epäonnistuneita ja huonoksi osoittautuneita kääännöksiä. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.41 (EEST)

Erinomainen idea, ei tullut edes mieleen! Ajattelin tosiaan ruveta muuttamaan kaikkia satoja suomennoksia toisenlaisiksi, mutta totta tosiaan, kannattaa varmaankin muuttaa vain niitä, jotka yhteisö selkeästi kokee epäonnistuneiksi. Toisaalta olen huomannut, että yhteisön mielestä mikään vakiintunut käännös ei voi olla epäonnistunut, joten mikään ei ole rikki vaan toimii niin kuin pitää. Paras tapa, jota monet ovatkin onnistuneesti harjoittaneet, on tehdä hiljaista työtä translate-wikissä kaukana keskustelun myrskyistä. Näin asiat muuttuvat ja ihmiset riitelevät ihan muualla, mikä on täydellinen ratkaisu. "Muokkaa ja anna toisten mesota." Saisikohan tuosta käytösohjeen? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 19.54 (EEST)
Muokkaa ja anna toisten mesota. Tuostapa teen kirjailutyön editointikammioni seinälle. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 20.03 (EEST)
Tai printtaa tuosta juliste: [4]. :) --Whitetabor (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)

Lupaavat artikkelit. Aiemmin pidin hupsuna sv-wikin käytäntöä, jossa kaikki heidän kolme arviointikategoriaansa saavat samanlaisen tähden, joka on vain eri värinen, mutta lukijalle tuo voi olla hyvinkin selkeä. Mikä tahansa sellainen artikkeli, jota tietty osajoukko kannustaa luettavaksi koska se on laadukas, saa tähden. Tähden väri ja arvosana kertovat sitten vain wikihifisteille lisätiedot. Ongelman alkusyy on tietysti siinä, että alun perin oli vain kaksi laatuluokkaa: kirjava massa sekä suositellut artikkelit (featured articles). Kun aikaa kului, järjestelmä laajeni kohti väistämätöntä. Nyt valitaan lupaaviksi juuri sellaisia, mihin tuo 10-vuodentakainen "suositeltu"-laatuluokka tähtäsi. Koko homman idea on nostaa massasta esiin muutamia helmiä, ja luokka "lupaavat artikkelit" onkin nykyään juuri tuossa alkuperäisessä ja ahkerassa käytössä, kun taas korkeammat sfäärit ovat jo liian vaikeita saavuttaa. Ruotsi-wikissä termi on "rekommenderad artikel". Siellä on kenties oivallettu tämä homma paremmin laatumerkinnän ja arvosanan puolesta. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 13.52 (EEST)

Artikkelin laatuarvioinnin pääasiallinen käytännön hyöty on se, että arviointikeskustelun myötä artikkelia parannellaan. Se palkinnoksi tuleva pikkukuvake artikkelin yläkulmassa ei oikeastaan merkitse mitään. Vasta kun laatuartikkelien linkit näkyvät tekstin sisällä erivärisinä kuin muut, alkaa itse laatumerkinnällä olla jotain merkitystä, koska lukijat voivat sen mukaan valita artikkeleita luettavakseen. Joka tapauksessa, voitaisiin vaikka aloittaa projekti, jossa merkittävä osa nyt hyvistä artikkeleista siirrettäisiin jollain nopeutetulla menetelmällä suositelluiksi, ja moni lupaava hyviksi. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.20 (EEST)
Kenties, mutta jos rajataan tämä keskustelu vain termeihin. Kotivalo esittämä ongelma lienee siinä, että laatutason nimi on "lupaava", vaikka artikkeli olisi jo täydellinen. Parempi nimi olisi todellakin "suositeltu", mutta se on jo varattu. Vanhoja nimiä ei enää voi muuttaa kun menee liiaksi sekaisin, mutta voisi harkita toista nimitystä "lupaaville" vaikka toistaiseksi laatuluokituksen perusteet pidettäisiin samana. En ajatellut, että tässä keskustellaan varsinaisesti laatuluokituksen perusteista vaan tason nimestä. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.25 (EEST)
Se on tosiaan tämän keskustelun aihe, tässä pitää tietysti keskustella taas tason nimestä. En nyt tosin onnistu googlella löytämään vanhempia keskusteluja nimen huonoudesta. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.35 (EEST)
Nimitys "lupaava" ainakin voitaisiin hylätä, sillä sehän tarkoittaa että artikkeli on kesken tai puutteellinen, ja niille on jo ongelmamallineet. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)
Lupaava + luotettava = luettava. Luonteva artikkeli? Luodattu artikkeli? Luettavaksi kelpaava? Lukukelpoinen? --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.48 (EEST)
Miksei saisi käyttää muitakin alkukirjaimia? Järjestetään vaikka nimikilpailu. Tämä nimitys on kuitenkin vain yksi ongelma tässä koko vyyhdissä. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.58 (EEST)
Jotain keskustelua lupaavien nimestä. --PtG (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 23.08 (EEST)
Sanastossa määritellään lupaava artikkeli näin: luotettavaan lähteeseen perustuva, aiheestaan perustiedot kertova artikkeli. Tällaisia artikkeleja on kymmenin tuhansin. Jos niitä alkaisi ehdotella lupaaviksi, lupaavuuskeskustelu tukkiutuisi tyystin. Järkevää olisi minusta luopua koko LA-tasosta, käydä nykyiset LA:t läpi ja korottaa ne HA:ksi tai alentaa tavisartikkeleiksi EDIT:tuskin tarvetta alennella. –Kotivalo (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 08.35 (EEST)
Itse arvioin että nykyisiä LA-tason kriteerejä vastaavia artikkeleita on potentiaalisesti muutama prosentti. 3% olis noin kymmenentuhatta, mutta en jaksa uskoa, että "artikkeleja olisi kymmenin tuhansin". Gopase+f (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.08 (EEST)

Huomautus liian pitkistä keskustelukommenteista väkällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olen rakentanut vapaaehtoispohjalta väärinkäyttösuodattimen, joka voi antaa siinä luetelluille käyttäjille huomautuksen, kun he ovat tallentamassa tietokantaan keskustelukommenttia, jonka pituus on suurempi kuin 1000 tavua (bytes). Huomautus ei estä tallentamista mutta se antaa tuumaustauon vähän samaan tapaan kuin nykyinen allekirjoituksen unohtamisesta huomauttava suodatin. Kukas minun lisäkseni haluaa tällaisen koekäyttöön omia pohdintojaan rajoittamaan? Sinne pitää lisätä tunnuksia käsin, jos sen haluaa näkyvän itselleen. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.03 (EEST)

(Tästä välistä on poistettu tarpeetonta juttelua.) --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.21 (EEST)
Myös voi sinne lisätä että huomautus tulee viiden kommentin jälkeen, koska jotkut jakavat pitkät kommenttinsa useaan osaan. --85.76.174.150 18. huhtikuuta 2015 kello 13.19 (EEST)
Voiko laskea myös kommenttien määrää? --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.38 (EEST)
Päivässä jätettävien kommenttien määrän rajoittaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin kommenttien pituuden rajoittaminen. Voisin melkein kannattaa kahvihuonetta johon rekisteröityneet käyttäjät saisivat kirjoittaa vaikka yhden kommentin päivässä ja siihen olisi valittu moderaattorinatsi joka varoittaisi ensin ja jos ei mene perille niin jatkossa kylmästi poistaisi asiattomasti kirjoitetut kommentit. :) --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.50 (EEST)
Ehkä voitaisiin rajoittaa kaikkien käyttäjien keskustelukommentit max kahteenkymmeneen vuorokaudessa? 21. kommentin tallentaminen 24 h aikajakson sisällä ei onnistuisi. Lisäksi voitaisiin rajoittaa jätettyjen kommenttien määrä viiteen tunnissa. 6. kommentin tallentaminen ei onnistuisi tunnin aikajakson sisällä. Lisäksi voitaisiin kehittää vielä ominaisuus, joka rajoittaisi jätettyjen kommenttien määrän viikossa sataan, mikä olisi vähemmän kuin 20*7vrk=140. 101. kommentin tallentaminen viikon ajanjakson sisällä ei onnistuisi. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.58 (EEST)
Joo. Me voitaisiin vaikka käyttää aluksi koekaniinina itseämme. Useiden eri rajojen asettaminen ei onnistu kuin useilla erillisillä suodattimilla niin kannattaa pitäytyä yhdessä tai kahdessa eikä viisi tunnissa raja ole siksi mielekäs. Sellainen kompromissi varmaan kuitenkin toimisi, että tiputetaan vuorokausirajaa vain alemmaksi ja pysytään yhdessä suodattimessa. Lisäksi voisi tehdä siten, että omalle keskustelusivulle kirjoittaminen olisi sallittua samoin kuin vertais- ja sa/ha/la-arviointeihin osallistuminen myös. Jos tykkäät kokeilla moista, niin voin tehdä suodattimen ja rajata sen meihin kahteen. Kuukauden päästä voitaisiin raportoida miten se toimii ja kysyä muilta, että pitäisikö sen käyttöä laajentaa. :) --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 15.36 (EEST)
Tuo oli lähinnä ajatusleikki. Ja esittämääsi ehdotukseen: Ei kiitos, Zache. :) Huomasin myös kommentoituani, että ylläpitäjille ja palauttajille nuo rajoitukset olisivat huonoja, sillä vandaalien (ja aloittelevien käyttäjien) keskustelusivuille tulee jätettyä niin paljon kommentteja. Ylläpitäjien ja palauttajien kohdalla nuo rajoitukset rampauttaisivat vandalismintorjunnan erittäin pahasti. Lisäksi tuo johtaisi vähempään määrään pidempiä kommentteja (yritettäisiin sanoa enemmän kerralla). Ideaalisia ovat lyhyet kommentit, eivät pitkät. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.14 (EEST)
Mä luulen, että yhteisö pystyisi venymään sen verran, että me voitaisiin uhrautua tieteen nimessä jotta saadaan dataa siitä miten tuo vaikuttaa vaikka me vandalismintorjunnan kulmakiviä ollaankin. Asian voi ajatella myös siten, että tuon hiljaisen kuukauden aikana voitaisiin keskittyä muihin yhteisöä hyödyttäviin asioihin ja jos meiltä loppuu oma mielikuvitus siitä mitä täällä voisi tehdä, niin luotan vakaasti yhteisön kykyyn keksiä meille sellaista tekemistä jota pystyy tekemään hiljaisuuslupauksemme aikana. Tosin tuossa kyllä saisi keskustella hillitysti joten hiljaisuus ei edes olisi täydellistä. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.43 (EEST)
Luulen, että Pxos on innokas kaikkeen uuteen ja tekniseen, tai ainakin on ollut, en tiedä onko tähän. Mä oon enempi ei-tekninen juntti, vaikka osaankin ohjelmoida jotakin. Sinä ja Pxos olette aikaisemmin testailleet mm. merkittyjä versioita. Mun analyysit asioista on lähinnä "ei toimi, tää on susi, heitetään roskakoriin" ja "toimii, tämä on hyvä, aivan täydellinen". En ole kovin kiinnostunut olemaan koekaniini. En edes osallistuisi mihinkään lääkekokeeseen. :) Olen muutenkin jäämässä lomalle 1.5. alkaen kun lähden Teksasiin, jossa minulla ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä näillä näkymin. Siihen on alle kaksi viikkoa. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.54 (EEST)
Kyllä joskus pitää voida keskustella nopeastikin mutta ihan kaikkea ei tarvitse kommentoida. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 15.59 (EEST)
Tuo ei rajoittaisi kommentointinopeutta, mutta eiköhän unohdeta tuo ajatusleikki. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Eduskuntavaalit 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tein tilaston siitä miten eduskuntavaaliehdokkaita on luettu Wikipediassa. Sellainen huomio, että en nähnyt vaivaa sen varmistamisessa ovatko linkitetyt henkilöt oikeasti saman nimisiä kuin ehdokkaana olevat vai pelkästään kaimoja. SE Tarja Turunen ei siis ole oikeasti eduskuntavaaliehdokkaana. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.57 (EEST)

Minun huomioni kiinnittyi luettelon Kauko Niemiseen. Mitenkäs hänen laitansa? --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.59 (EEST)
On siellä ainakin joku Kauko Nieminen ehdokkaana. En tiedä onko sama. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 14.05 (EEST)

Tarvitaanko erilaisia täsmennyssivumallineita?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teen täsmennyssivuja sukunimille ja täydennän niitä. Sellainen malline on kuin Malline:Täsmennyssivu/sukunimi. Onko siis käyttäjien mielestä tarpeen tehdä erilaisia täsmennyssivumallineita eri aihepiireille? On olemassa Luokka:Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan, johon sukunimi-täsmennyssivut luokitellaan. Joitakin artikkeleihin liittyviä mallineita on päinvastoin karsittu, ainakin Tynkä-mallineita. Itse pidän tarpeettomana kahden suurin piirtein samaa asiaa ajavan apukeinon ylläpitämistä. --PekkkaN (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 18.55 (EEST)

No siis yksi syy erilliselle mallineelle on mallineiden tekstien eroavaisuudet: "Tällä täsmennyssivulla luetellaan henkilöitä, joilla on sama sukunimi." vs. "Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen sanan eri merkitykset." Lisäksi tuo malline luokittelee automaattisesti mallinetta käyttävät sivut tuohon "Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan" -luokkaan. 84.249.84.11 18. huhtikuuta 2015 kello 19.30 (EEST)
Ei kyse ole automaattisesta luokittelusta, vaan siitä että tarvitaanko artikkelissa kahta tällaista lukijalle näkyvää luokittelujärjestelmää samasta asiasta. Kysymykseni ei koske nyt tätä yhtä mallinetta vaan yleisesti tarvitaanko erilaisia täsmennyssivumallineita. Jos katsotaan että tarvitaan, niin millä perusteella? Jos sen kannalla ollaan, niin niitä voi sitten luoda aina tarpeelliseksi katsomistaan aiheista. --PekkkaN (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.45 (EEST)
Ei tarvita, turhaa piperrystä. Luokka riittää. --85.76.50.142 18. huhtikuuta 2015 kello 20.11 (EEST)
Ei. Sukunimiluettelot/Sukunimi-artikkelit eivät ole oikeastaan edes täsmennyssivuja. Matti Meikäläinen ja Maija Meikäläinen ovat selvästi eri asioita. Kun taas Teija Teikäläinen (asiantuntija) ja Teija Teikäläinen (maallikko) voivat jo mennä sekaisin, jolloin tarvitaan täsmennyssivu. Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan -luokan voi laittaa aivan tavallisesti koodilla. Täsmennyssivut tulisi pitää pelkkinä tienviittoina lukijalle. Jos aiheesta on enempi kerrottavana niin sitten artikkeli. (Periaatteessahan täsmennyssivu-toiminto voisi jopa tulla Wikidatasta.) --Usp (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 07.50 (EEST)
Se on tosiaan outoa että täällä täsmennyssivuiksi kutsutaan sivuja, joilla sanalle on annettu korkeintaan yksi merkitys ja sitten vain lista ihmisistä, joiden nimessä sana esiintyy. Pitäisiköhän kaikki nimiluettelot ja aidot täsmennyssivut erottaa kokonaan niin että nimiluettelot siirretään omille sivuilleen, nimetään ne N (nimi) ja niille annetaan eri mallineet. --Savir (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 08.00 (EEST)
Tästä tarpeesta tuo ko mallineen alatapaus on syntynytkin. Sukunimi-artikkelissa on tarpeen kertoa sukunimestä, mutta samaan aikaan se muistuttaa kovasti täsmennyssivua, kun niille tavataan listata kaikki sukunimen kantajat täsmennyssivun tapaan. Toisaalta täsmennyssivulla ei joidenkin käyttäjien näkemysten mukaan tulisi olla muuta sisältöä kuin luettelo merkityksistä. => ratkaisu: tehdään mallineen alatapaus täsmennyysivu/sukunimi. Jos halutaan eroon mallineen alatapauksesta, niin silloin pitäisi tapahtua jompi kumpi: ahdas näkemys täsmennyssivun muodosta poistuu tai henkilöiden listaaminen sukunimi-sivuille päättyy. Kolmantena vaihtoehtona sukunimiiartikkelit jaetaan kahtia: sukunimiartikkeliin ja erilliseen täsmennyssivuun (itse en kannata tätä ratkaisua). Näillä perusteilla malline on edelleen tarpeellinen. Gopase+f (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.14 (EEST)
Oma kolmepenniäni on se, että samoin kuin etunimet (esim. Tanja), niin sukunimet (esim. Virtanen) ovat myös aiheita joista löytyy runsaasti kirjallisuutta ja tutkimustietoa ja niillä on taipumusta kasvaa ihan itsenäisinäkin artikkeleina eikä niitä ole todennäköisesti mielekästä tunkata puhtaiksi täsmennyssivuiksi. Pidän myös ihan hyödyllisenä sitä, että pystytään jotenkin ohjelmallisesti erottelemaan sukunimitäsmennyssivut muista täsmennyssivuista. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 10.35 (EEST)
Suuri osa sukunimistä on muiden sanojen kanssa samassa artikkelissa: Adams, Maas (täsmennyssivu), Maja (täsmennyssivu), Saarenpää jne. --Käpyläntie (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 12.54 (EEST)
Noi vaikuttavat ilmiselviltä tavallisilta täsmennyssivuilta. Gopase+f (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 12.55 (EEST)
Silloinhan ne ovat tavallisia täsmennyssivuja, eikä mitään ongelmaa ole. ¬Antilope 19. huhtikuuta 2015 kello 15.10 (EEST)
Siksi erillistä mallinetta ei tietysti tarvitakaan, koska suurin osa sukunimiluetteloista on juurikin muiden merkitysten kanssa samassa täsmennysartikkelissa. Ja juuri siksi mallineella ei ole mitään käyttöä. --Käpyläntie (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 11.14 (EEST)

En kannata eri aiheiden omia täsmennysmallineita, sillä esimerkiksi sukunimen kantajat esitetään usein sanan muiden merkitysten yhteydessä. Mutta tämä on laajempi tapaus kuin yksittäinen sukunimi-täsmennyssivumalline, vaikka muita ei ole vielä tehty. Omista erikoismallineista ei ole hyötyä, ainakaan niille ei ole vielä esitetty järkevää perustetta. Luokituksella hoidetaan nähdäkseni kaikki tarpeellinen. Nimiluettelosta perusmallineen poisjättö on tosin ongelmallinen siksi että - kuten mainittu - sukunimet ovat usein muiden merkitysten yhteydessä. Luokan voi kuitenkin aina lisätä, vaikka listassa olisi muitankin merkityksiä kuin sukunimi. --Käpyläntie (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.38 (EEST)

Yllä on esitetty monta hyvää syystä, miksi {{Täsmennyssivu/sukunimi}} on edelleen tarpeen. Mallineen käyttö on tapauskohtaista, joten en näe sen olemassaolosta ja käytöstä myöskään mitään haittaa. Tavallisiin täsmennyssivuihin sitä ei tietenkään laiteta. Pelko monista "eri aiheiden täsmennyssivumallineista" on turha; kymmenen vuoden aikana on toistaiseksi luotu vain tämä yksi, keskustelujen pohjalta selvään tarpeeseen. ¬Antilope 19. huhtikuuta 2015 kello 15.10 (EEST)

Periaatteessa vastustan, mutta jos tämä menee läpi, samaan sarjaan kakkoseksi käy malline Malline:Täsmennyssivu/kirja, sillä on tiettyjä täsmennyssivua kaipaavia kirjojen vakionimiä, kuten Esseitä, jonka juuri tein. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 19.17 (EEST)

Wrong connection on Wikidata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hi, sorry for writing in english :) b:Jive is connected to Wikidata item d:Q17239, which is a disambiguation item. Would please tell me which is the correct corresponding item among those listed on Jive? Maybe Jive (tanssi)?. Thank you, bye. --Superchilum (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

no-one can help? --Superchilum (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 12.48 (EEST)

Based on content in Wikibooks i think that the correct would be indeed Jive (tanssi) . Context is anyway Jive as dance. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 13.55 (EEST)
thank you :) and an IP user changed it accordingly. --Superchilum (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.24 (EEST)

Lyhyitä täydennettäviä kansanedustaja-artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs käyttäjä näyttää luoneen muutaman kymmentä hyvin lyhyttä artikkelia suomalaisista kansanedustajista. Näissä täytyy kai arvioida WP:HOK täyttyminen. Kuitenkin kun ne on luotu, niin mukavampi varmaan olisi, jos ne ketkä vain sattuvat ehtimään, jaksaisivat täydentää artikkeleita täyttämään muodolliset minimivaatimukset. Toki aloittajaakin voi kannustaa samaan.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 18.38 (EEST)

En huomannut tätä keskustelua, jotten ehdin kommentoida käyttäjän keskustelusivulla:[5] --Otrfan (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Request for translation from Finnish[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Please forgive me for writing in English! I am currently working on a (way to long) list of all the authors in the Norewegian hynmary (no:Liste over forfattere i Norsk Salmebok 2013). In the progress of my work, I have come to Oskari Jussila, and I can only find information about this man in Finnish. I am able to grasp the basics of your article with the help of Google Translate, but I would prefer to have better grounds for writing an article about him, so I ask you. Is there someone here who could do me a favour and translate the article or write a shorter article about this man in English or Swedish (or Norwegian if someone should happen to know it)? That way I can translate that into Norwegian from a language I understad. My perspetive is primarily as a hymn writer, but as I understand that he was also a politcian, that part is of course also important. As I'm not a regular at fi.wiki, and I guess I'm unable to fid things here if this thread should get lost, I also ask that if someone will do this, they will let me know at my Norwegian talk page. (no:Brukerdiskusjon:3s). Thank you for your understanding. Best wishes 3s (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 00.10 (EEST)

I'm on it. Sadly I can only provide a full translation in English, but will make a little stub in Swedish and if I dare, in Norwegian too. --Pitke (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)
Thank you! A full translation is way too much to ask for, so I am very grateful for a stub i Swedish. 3s (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.35 (EEST)
I have translated your English text into Norwegian. It was perfect for my usage. Thank you,oncce again! 3s (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.45 (EEST)

Wikipedia Libraryn haara suomenkieliseen Wikipediaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Wikipedia Library Owl on projektin maskotti ja logo.

Wikimedia Suomelta on toivottu, että tutkisimme Wikipedia Libraryn fiwiki-haaran perustamista, ja että laittaisimme sen perustamistoimenpiteet käyntiin. Hyvin toteutettuna suomenkielinen Wikipedia voisi suuresti hyötyä tällaisesta vapaaehtoisten ylläpitämästä ”tutkimuskeskuksesta”. Libraryn kautta muokkaajat voivat saada oikeuksia maksumuurien takana oleviin tutkimusmateriaaleihin ja -resursseihin, joiden avulla olisi helpompi kirjoittaa korkealaatuisia artikkeleita. Tavoitteena olisi erityisesti tarjota pääsy wikipedisteille suomenkielisiin aineistoihin, joihin ei ole normaalisti avointa pääsyä.

Wikipedia Library voisi paitsi auttaa materiaalien saavutettavuuden parantamisessa myös edistää yhteistyötä kirjastojen ja muiden organisaatioiden kanssa. Se voisi myös tuoda paremmin näkyville avoimet aineistot sekä yhteisön jo käyttämät resurssit. Metassa on perustamisopas, jota olen itsekin käyttänyt tämän esittelyn pohjana.

Minkälainen haara tänne kannattaisi perustaa? Haaran ylläpito pitäisi toteuttaa vapaaehtoisvoimin yhteisön sisältä. Olisitko sinä halukas osallistumaan? Toimin itse näin alkuun yhteyshenkilönä WMF:n suuntaan, ja olen jo kysynyt project managerilta Alex Stinsonilta lisätietoja esim. lukuoikeuksien myöntämismenettelyn toteuttamisesta. Esimerkkiä voi katsoa enwikin vastaavasta haarasta. Haaran voi perustaa yhteisönsä näköisenä: tärkeää on ensin keskustella siitä, mitä koemme tarpeelliseksi ja toimivaksi omassa yhteisössämme. Sen jälkeen tarvitsemme vapaaehtoisia ylläpitämään ainakin yhteyksiä yhteistyökumppaneihin ja lukuoikeuksien myöntämistä tämän haaran puitteissa. --Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelua projektista. Olen luonut muutamia alaotsikoita, joiden alle toivoisin aihekohtaista keskustelua. Voit tehdä myös omia keskustelunavauksia.

Mitä resursseja suomenkielisessä Wikipediassa on jo valmiiksi? Ovatko ne tehokkaassa käytössä? Voisimmeko tukea niitä paremmin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisessä Wikipediassa on lukuisia lähteitä listaavia sivuja. Tässä ne mitä itse onnistuin löytämään, listaa saa täydentää:

  • Yhteisön apua lähteiden löytämiseen voi kysyä myös Kahvihuoneessa.

Lisää vastaus tähän

Mitä aineistoja tarvitsisimme erityisesti? Onko olemassa jotain julkaisuarkistoja, tieteellisiä julkaisuja, julkaisijoiden tietokantoja tai painettuja aineistoja, jotka olisivat hyödyllisiä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten Urjanhai huomioi aiemmassa keskustelussa, kiinnostusta olisi ainakin kansallisbiografiaan ja biografiakeskuksen muihin julkaisuihin. Näiden lisäksi erilaiset lehdet (HS, Suomen Kuvalehti) ja tiedesarjat. Listaa saa täydentää.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Mitä yhteistyötä meillä on jo kirjastojen, yliopistojen, kulttuuri-instituutioiden tai arkistojen kanssa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GLAM-yhteistyön piirissä on järjestetty useita editathoneja ja wikipajoja, joiden aikana osallistujilla on ollut pääsy instituutioiden kirjastoihin ja materiaaleihin, puhumattakaan asiantuntijoista, joilta on voinut kysyä neuvoa. Yhteistyötä voisi syventää Library-ohjelman puitteissa.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Mistä löydämme ilmaiset ja vapaat aineistot?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkieliseen Wikipediaan listattuja aineistoja:

  • Wikipedia:GLAM/Avoimia_aineistoja
  • Nelli-portaali (Nelli-portaalin etusivu). Useiden kunnallisten kirjastojen (sekä yliopistojen ja korkeakoulujen) käyttäjillä voi jo ilmainen pääsy tähän joko oman kunnallisen kirjastonsa verkkirjaston tai yliopiston tai korkeakoulun intranetin kautta. Jossain kai oli lista, mitkä tahot tarjoavat käyttäjilleen Nelli-portaalin palveluita. Jos palvelun käyttöönsaamisessa on ongelmia, voitaisiin korttaa tutkia, ovatko ongelmat ratkaistavissa. Toisaalta monet palvelut ovat ja pysyvät maksumuurin takana kaikille. Näin hahmottuu työnjako sen suhteen, mikä voi olla vapaata ja mihin kipeimmin tarvitaan esim. Wikimedia libraryn mahdollisesti tarjoamaa apua. Nelli-portaalin takaa löytyy esim. Suomen kansallisbiografia, jota monet henkilöartikkeleita aloittavat ja muokkaavat voivat hyödyntää. Toisaalta osa SKS:n biografiakeskuksenkin palveluista on (tai oli ainakin vielä viime vuonna) Nellin ulkopuolella (esim. Suomen talouselämän vaikuttajat).

Mitä työkaluja tai palveluita meillä on luotettavien lähteiden löytämiseen (Wikipedian ulkopuolelta)?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisää vastaus tähän

Onko Wikipedia Libraryn fiwiki-haaran perustaminen mielestäsi hyvä idea? Mitä ajatuksia, kommentteja tai huolia sinulla on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voisiko saada rautalangasta väännetyn lyhennelmän, mitä Wikipedia Library tarkoittaisi suomenkielisille wikipedisteille? Ehdotus voi olla hyvä ja kannatettava, mutta avaus on hankala ymmärtää, jos ei tunne asiaa jo etukäteen. --Wähäwiisas (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.48 (EEST)

Se tarkoittaa (jos oikein ymmärsin, ping käyttäjä:Olimar), että wikipedisteillä olisi sen kautta mahdollisuus saada anomuksesta käyttöoikeuksia muutoin maksullisiin verkkopalveluihin Wikipedian muokkaamista varten. (Ks. yllä: Libraryn kautta muokkaajat voivat saada oikeuksia maksumuurien takana oleviin tutkimusmateriaaleihin ja -resursseihin, joiden avulla olisi helpompi kirjoittaa korkealaatuisia artikkeleita.) Parhaillaan kai tutkitaan, onnistuuko se tuon kansainvälisen systeemin kautta, vai pitääkö luoda oma systeemi. Tuossa kansainvälisessä systeemissä on myös kai valmis sabluuna sille miten käyttöoikeuksia haetaan ja miten niitä myönnetään, ja tämänkin järjestämistä kai tutkitaan parhaillaan. Menikö oikein? --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 19.24 (EEST)
Jep. Käytännössä Wikipediaan perustettaisiin eräänlainen "portaali" tai "keskus", jota kautta käyttäjät voisivat hakea käyttöoikeuksia maksumuurien takana oleviin aineistoihin – ilmaiseksi. Käyttöoikeuksien jakamista koordinoisivat vapaaehtoiset, ja ne myönnetään hakemuksesta aktiivisille wikipedisteille. Tällaisen ohjelman olemassaolo ja sen ylläpito tekisivät yhteistyöstä maksullisten aineistojen haltijoille mieluisampaa. Käyttöoikeuksien jakamisen lisäksi Library kokoaisi yhteen myös muita resursseja lähteiden löytämiseksi – kaikki lähteiden hankintaan liittyvä olisi yhdessä paikassa.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 19.37 (EEST)
Ja jos oikein muistan, niin tuolla kansainvälisessä systeemissä piti kai olla valmiiksi suunniteltu sabluuna tällä hakemusten käsittely- ja myöntömenettelylle. Ja silloin siis oikeastaan ainoa kriittinen kysymys on, mitä palveluita ja mitä kautta voidaan tähän saada mukaan. Mutta kun ainakin joku palvelun tarjoaja oli ajatuksesta kiinnostunut jo ennen kuin Wikimedia librarysta oli kuultukaan, niin ajatus ehkä hyvinkin voi ottaa tulta.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 20.14 (EEST)
Käyttöoikeuksien jakelumenettelystä tiedustelin Stinsonilta, ja odottelen vastausta. Yleisenä kommenttina, niin tämän fiwikin Library-projektin tarkoituksena olisi tietenkin keskittyä suomenkielisiin ja suomalaisiin palveluihin ja aineistoihin. Niiden käyttöoikeuksien jakamista olisi varmasti mielekkäintä koordinoida tässä yhteisössä. --Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 20.43 (EEST)
Ilman muuta. Silloin siis kysymys on, minkä suomalaisten/suomenkielisten palveluiden mukaan saaminen käytännössä onnistuu ja miten. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)
Jep. Ensin kartoitetaan olemassaolevat aineistot, joihin on pääsy, sekä aineistot, joita tarvitsisimme käyttöömme. Kun fiwiki-yhteisön oma Library-portaali on valmis, lähestymme organisaatioita jonkilaisessa tärkeysjärjestyksessä. Ennen yhteistyötahojen lähestymistä pitää tietenkin olla selvillä käyttötunnusten jakamisprosessin yksityiskohdista. Se on minun iltapuhteeni.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 21.47 (EEST)
Tästä muuten laitoinkin sinulle juuri mailia. Eli ehdin juuri hetki sitten tämän sivun olemassaolosta jo informoida yhtä yhteistyötahoa, johon olin viime elokuussa yhteydessä jo ennen kuin tästä Wikimedia Library -hankkeesta oli kuultukaan, ja jolla jo vanhastaan on täällä myös tunnus, mutta juuri sillä ajatuksella, että voitte sitten vapaasti haarukoida, milloin on konkreettisten keskustelujen aika. Muiden tahojen osalta, joilla ei ole omaa wikipedia presenssiä, ja joille asia ehkä on oudompi, sopiva marssijärjestys on varmaan juuri tuo. Vaikka voi hyvin olla, ettei tuo yksi ole ainoa, joka on tehnyt sen havainnon, että "Wikipedia on meille tärkeä". Eli jotain latenssia voi olla. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Kiitos!--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Kiitos selvennyksestä. Tarkoittaa hanke sitä, että jatkossa Wikipedian tietoja tulee enemmän lähteistä, jotka sijaitsevat maksumuurien takana ja joiden sisällön vain maksuhaluiset voivat tarkistaa? Toisin sanoen, syntyykö kahden kerroksen Wikipedia, jossa eliittikäyttäjillä on paremmat mahdollisuudet kirjoittaa ja taviskäyttäjät joutuvat luottamaan eliitin kirjoituksiin? Mitä mahdollisuuksia meillä on estää tällainen jako ja taata se, että käyttäjillä on tasapuoliset mahdollisuudet tarkistaa tiedot ja varmistaa tekstin luotettavuus ja neutraalius? --Wähäwiisas (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 17.40 (EEST)

En näkisi tuota vaaraa. Monet niistä palveluista, joita luultavasti eniten haluttaisiin käyttää, ovat sen tyyppisiä kuin Suomen kansallisbiografia, jonka artikkeleista pääosa on ilmestynyt painettuna kirjana, ja niitä osia (täydennysosat, pienemmät sisarprojektit), jotka eivät ole ilmestyneet painettuna kirjana, kuka tahansa pääsee käyttämään kirjastoissa. Kotikoneella käytettäessä saa vain vapauden siitä, että tarvisisi tehä muistiinpanoja tai ottaa valokopioita kirjastossa tai että nettiaineiston käyttö olisi sidottu kirjaston aukioloaikoihin ja rajallisiin konepaikkoihin. Samoin monet eniten halutuista palveluista kuten tieteelliset sarjat (ainakin vanhemmat) tai sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät myös painettuina kun menee kirjastoon, ja niitäkin, jotka ovat vain sähköisinä, pystyy yleensä käyttämään maksutta kirjastoissa. Eli täysin sama menettely, kuin jos joku nyt käyttää jotain painettua lähdettä ja jos lukija haluaa aiheesta lisätietoa. Ainakin itselleni kirjastojen käyttö on aina ollut arkipäivää muutenkin jo ennen kuin olin kuullutkaan Wikipediasta. Ja mahtaako se tilien kysyntäkään muodostua niin suureksi, että niitä olisi suuri vaikeus näin pieneen populaatioon kuuluvana saada? Se tietysti riippuu yhteistyötahojen avokätisyydestä, mutta jos hakijoita on enemmän kuin mitä käyttöoikeuksia on tarjolla, niin uskon että hakumenettely sen mukaan, mitä tuolla kansainvälisessä projektissa on kehitetty, on hyvin saatavissa sekä oikeudenmukaiseksi että läpinäkyväksi. Ja onhan esim. kirjoja ilmaiseksi arvosteltaviksi tarjoavilla tahoilla tähän valmis menettely: jos saat ilmaisen arvostelukkappaleen, mutta et saa arvostelua kirjoitetuksi, niin et saa seuraavaa ilmaista arvostelukappaletta (paitsi jos palautat ajoissa sen ensimmäisen, että joku muu saa sen käyttöönsä). --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.23 (EEST)
Jo nykyisellään tulee lähdeviitteissä vastaan linkkejä maksumuurien taakse. Ne ovat hankalia tarkastaa. Hyvää tarkoittava kirjastoprojekti voisi johtaa siihen, että ongelma kasvaa. Aina parempi, jos pystytään varmistamaan tietojen helppo tarkistettavuus, esimerkiksi järjestämällä halukkaille pääsy näihin aineistoihin. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.03 (EEST)
Useimmissa tapauksissa tarkistamismahdollisuus on menemällä kirjastoon. Se ei poikkea siitä, jos lähteenä on painettu kirja tai lehti, joka löytyy kirjastosta. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.57 (EEST)
Ja vielä toinen puoli asiasta ovat a) ne nyt jo täysin vapaat aineistot, jotka vain eivät ole ehkä kaikkien tiedossa ja b) ne käyttöoikeudet joita meistä monilla jo nyt saattaa olla esim. omien kunnallisten kirjastojemme tai koulun tai opiskelupaikan kautta. Niin kuin Käyttäjä:Olimar tuossa alussa luetteli, näiden kokoaminen saataville on toinen puoli tätä projektia. Ja voi myös olla, että joskus tarvitaan teknistä tukea, jota myös ehkä voidaan pystyä jakamaan vapaaehtoisyhteisössä.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.44 (EEST)

Millaisia kansainvälisiä kokemuksia on asenteista? Lähinnä ihmettelen onko kaupallisilla yrityksillä intressiä jakaa tietoa ilmaiseksi Wikipedialle, joka jo nyt syö niiden tulosta. Olen lähestynyt tässä mielessä erästä tahoa jo aiemmin, mutta siellä on ilmeisesti juuri taloudellisen tilanteen vuoksi aiemmin myönteinen asenne kääntynyt kielteiseksi. --Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.42 (EEST)

Ainakin eräs (en tiedä voiko sanoa kaupallinen taho, ehkä voi, kun kyseessä on suurena kustantajana toimiva tieteellinen seura), jolla on oma tunnuskin täällä, vastasi yhteydenottooni, että wikipedia on heille tärkeä (noin muistivaraisesti siteerattuna), eli tuo heille näkyvyyttä. En ole ehtinyt noita kansainvälisiä kaivella. Luulen myös, että vastaanottoon vaikuttaa sekin, onko liikkeellä omassa asiassaan vai laajemman yhteisön puolesta. Meillä täällä Suomessahan Wikimedia-projektien muokkaajayhteisö on niin pieni, että vaikka tänne jokunen stipendi jaettaisiinkin, niin se tuskin syö katetta, mutta tuo vastaavasti monin verroin näkyvyyttä, levittää tietoa palvelusta ja tuo sille lukijoita. Voi tietysti olla, että kaikkien kohdalla tämä logiikka ei toimi, mutta se jää nähtäväksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.11 (EEST)
[7] Metan pitchaus-ohje tarjoaa vinkkejä potentiaalisten yhteistyökumppaneiden lähestymiseen. Sanoisin, että mahdollisuuksia on, kunhan asian osaa esittää oikein. Avaan tätä tarkemmn kun palaan matkaltani. Stinsonin kanssa on tulossa verkkotapaaminen, jossa voin kysyä kokemuksia ja käytännön vinkkejä henkkoht.--Olimar 24. huhtikuuta 2015 kello 21.12 (EEST)

Mikä olisi hyvä suomenkielinen nimi Wikipedia Librarylle?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensin pitää sisarprojekti "Wikibooks" käydä nimeämässä uudestaan nimelle "Wikikirjat" jonka jälkeen sana "kirjasto" vapautuu tämän käyttöön. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 20.02 (EEST)

"Wikipedian Kirjasto" voisi olla ihan passeli nimi, niin Wikikirjasto saisi pitää nimensä. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.14 (EEST)
Tätä mietin itsekin. Olisi linjassa myös emoprojektin kanssa.--Olimar 24. huhtikuuta 2015 kello 21.16 (EEST)
Miten tuo ero muka on tarpeeksi selkeä? --Pitke (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 21.41 (EEST)
Kirjasto ei oikeastaan ole mielestäni kovin selkeä tai ainakaan välttämätön analogia tälle projektille. Ehkä nimessä voisi tulla tavalla tai toisella esille sana lähde, koska niistähän tässä perimmiltään on kuitenkin kysymys. Tarvitseeko nimen olla mitenkään ylen käyttökelpoisen iskevä? "Wikipedian lähdeportaali" kelpaisi deskriptiivisyydessään minulle. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2015 kello 23.41 (EEST)
Kirjastohankkeita voi keksiä monenlaisia. Lähdeportaali kuvaisi asiaa parhaiten eikä sekoittuisi muihin projekteihin. --Thi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 23.44 (EEST)
Wikiaineisto on jo englanniksi Wikisource eli "Wikilähde". Koska tuossa esiintyy sana "library" ja koska kyseessä on eräänlainen "reference library" ehdotan suomenkieliseksi nimeksi Käsikirjastoa, siis Wikipedian Käsikirjasto. (Kyllä, versaalilla väkisin, koska se olisi eräänlainen erisnimi kuitenkin.) Käsikirjastohan on kokoelma, josta ei voi lainata kirjoja kotiin vaan jota voi lukea kirjaston sisällä. Joissain erikoiskirjastoissa voi olla osa käsikirjastosta suljettuna yleisöltä ja tarkoitettuna vain tutkijoille. Tässä olisi vähän samanlaista meininkiä, kun käsikirjastoon pääsevät vain muutamat. --Pxos (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 05.48 (EEST)

Osallistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisää nimesi alla olevaan listaan, jos olet kiinnostunut osallistumaan ja auttamaan projektin toteuttamisessa. Kerro myös, mistä olet erityisesti kiinnostunut (projektisivujen luonti, lahjoitusten ja yhteistyökumppaneiden etsiminen, tunnusten hallinta, muiden wikipedistien auttaminen, tapahtumien organisointi, työkalujen luonti, metriikan seuranta..)

  1. Olimar (yhteydenpito WMF:n suuntaan projektin käynnistämisen aikana)
  2. Urjanhai Esitin alun perin tämän selvittämistä oltuani sitä ennen yhteýdessä SKS:n biografiakeskukseen, joka oli alustavasti kiinnostunut yhteistyöstä lukuoikeuksien tarjoamisessa. Omien työkiireideni takia en kuitenkaan ehtinyt vuoden 2014 aikana käytännössä lainkaan selvittää tätä enkä Wikimedia Librarya pidemmälle vapaaehtoistyönä, mutta Wikimedia Suomi tarttui esittämääni ajatukseen, minkä tuloksena Käyttäjä:Olimarilla on nyt rajoitettu määrä työtunteja selvittää asiaa ja tutkia tapoja ja vaihtoehtoja, millä fi-wikin muokkaajille saataisiin käyttöoikeuksia suomalaisiin maksumuuriaineistoihin sekä valmistella sitä miten tarvittava systeemi saataisiin pyörimään vapaaehtoispohjalla. Olen edelleenkin omien töitteni takia sidottu muuhun, enkä siksi juuri nyt ehdi osallistua tähän selvitystyöhön, mutta mikäli jatkossa on paremmin aikaa, niin voin katsoa, mitä voin tehdä. Eräs, missä wikipedistejä jo nyt voitaisiin auttaa, on neuvonta jo olemassa olevien maksuttomien palvelujen äärelle pääsyssä ja käyttöönotossa sekä sen kartoittaminen, kuinka monella meistä jo nyt joko on tai ei ole pääsy muuten maksulllisiin palveluihin maksuttomasti esimerkiksi oman kunnallisen kirjaston tai yliopiston tai korkeakoulun kautta. Esimerkiksi Nelli-portaaliin on pääsy useiden kunnallisten kirjastojen käyttäjillä. Keskusteluissa aiemmin monet ovat kuitenkin ilmoittaneet, että tämä ei onnistu tai että siinä on ongelmia. Tilanteen kartoittamiseksi olisi siksi luultavasti hyödyllistä tutkia, kuinka suuri osa maamme kunnallisten kirjastojen käyttäjistä todellisuudessa omaa pääsyn esimerkiksi Nelli-portaaliin jo nyt ja kuinka suuri osa ei, ja muodostuuko tästä minkälainen maansisäinen jakauma. Jos joillakin on ongelmia pääsyssä Nelli-portaaliin kotikoneelta, voisivat informaatiolalaa hyvin tuntevat käyttäjät (ping Käyttäjä:Haltiamieli, Käyttäjä:Juha Kämäräinen) ehkä pystyä neuvomaan käyttäjiä ja antamaan esimerkiksi vinkkejä siitä, onko esimerkiksi jonkun tietyn kunnallisen kirjaston käyttäjillä pääsyä Nelli-portaaliin, ja minkä muun organisaation (esim. jonkun muun kunnan kunnallinen kirjasto) tämä ehkä voisi olla mahdollista. - Samoin kuin jotkut meistä ovat yliopistojen ja korkeakoulujen käyttäjiä, joilla voi olla pääsy monenlaisiin aineistoihin. - Ja edelleen taas on monenlaista aineistoa, joka luultavasti on ja pysyy maksumuurin takana, mutta johon voi ehkä olla neuvoteltavissa mahdollisuus saada hakemuksesta lukuoikeuksia wikipedisteille wikipedian muokkaamista varten tietyin edellytyksin. - Eli voisi siis ehkä olla luotavissa haku, jossa näyttö wikipedian muokkaamisesta olisi ansio. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 19.58 (EEST)
  3. Riisipuuro. Kannatettava projekti. Omat aikaresurssit aika pienet, parhaiten olisin varmaan hyödyksi yhteydenpidossa mahdollisten tietoportaalien kanssa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.55 (EEST)--
  4. Haltiamieli Teknisestä puolesta en pitkälle ymmärrä, mutta muussa voin koettaa olla hyödyksi sen minkä ennätän. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2015 kello 23.41 (EEST)

Ovatko häiriköinti ja vandalismi synonyymeja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysyn tätä sen takia, koska usein näkee estolokissa syynä häiriköinti, mutta käyttäjän keskustelusivulle kirjotetaan Sinut on estetty vandalismin vuoksi., vaikka estomallineeseen on lisätty parametrit "häiriköinti" ja "point" jotka tuottavat tekstin häiriköinnin vuoksi. Mitä minä olen ymmärtänyt, häiriköinti on eri asia kuin vandalismi.--85.76.84.193 23. huhtikuuta 2015 kello 17.30 (EEST)

Asiasta on keskusteltu ennenkin, mutta en linkitä tuota keskustelua muistuttavaa kirjoittelua nyt tähän. Oma mielipiteeni edelleen on, että termit tarkoittavat eri asioita. Lisäksi täällä on asiasta kaksi erillistä ohjesivua: Vandalismi ja Häiriköinti. Ylläpitäjien käytössä oleva estosyiden valikko on niin huono, että ei se ohjaa ylläpitäjiä käyttämään termejä mitenkään tarkasti. Joku voisi kysyä, onko sillä mitään väliäkään, ja varmaan kysyy taas. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.33 (EEST)
Estomallineen tuottaman tekstin ongelmat taas ovat siinä, että perusteksti tulee vakiona, kun painaa nappulaa. Perustekstissä lukee "vandalismin vuoksi" ja jos tuohon haluaa korjauksen, pitää haluta korjata mallinetta. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.37 (EEST)
Oma kantani: "vandalismi" ja "häiriköinti" ovat erilaisia asioita, mutta kuuluvat molemmat paheksutun häiriökäyttäytymisen piiriin. Vandalismiksi miellän itse esimerkiksi sotkemiset (sekasotkun lisäämisen) ja rikkomiset (poistelut tai koodin hajottamisen), häiriköinniksi mekastamisen (liioiteltujen numeroiden järjestäminen asioista, pointtailun ynnä muun kampanjoinnin, saippualaatikkoluennoinnin ja ristiretkeilun, sisältäen asioiden käsittelyn levittelemisen asianmukaisesta paikasta). Kolmantena kategoriana pidän "sabotaasia", joka muistuttaa vandalismia (on tuhoavaa tai sotkevaa toimintaa) mutta on tarkoituksellisesti salakavalampaa ja vaikeampaa tunnistaa.
Sen lisäksi "häiriköinti" voidaan käsittää huonoksi lyhenteeksi kun tarkoitetaan häiriköinnin erikoistapausta eli pointtaamista (häiriköintiä oman näkökannan havainnollistamiseksi). Aina kun mahdollista, tulisi tehdä selkeä ero "vain" häiriköinnin ja pointtaamisen välillä. Harmillista ettei pointtaamiselle ole oikein kätevää suomennosta. Paras minkä itse keksin on kampanjointi, mutta se voisi yhtä hyvin tarkoittaa esimerkiksi käyttäjien värväämstä tai valikoivaa kutsua osallistumaan äänestykseen (en: canvassing). --Pitke (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.20 (EEST)
Häiriköinti on mitä tahansa mistä ylläpitäjä tai muu käyttäjä häiriintyy. Helposti häiriintyvä kokee kaiken häiriköintinä. Esimerkiksi mummot pitävät mopolla ajelua häiriköintinä, sillä moposta pääsee ääntä, josta mummo häiriintyy. Häiriköintiä voi siis olla mikä tahansa, kun aika lailla kaikesta voi häiriintyä. Varmaan tästäkin kommentista joku häiriintyy, ja pitää tätä häiriköintinä. Samanlainen ongelma on trolliksi nimittelyssä ja trollaamissyytöksissä, kun mitä tahansa voi pitää trollaamisena ja ketä tahansa trollina. Nämä arviot ovat hyvin subjektiivisia. Siksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen kuka näitä arvioita tekee. Varmaan viisainta olisi olla tekemättä tällaisia arvioita, vrt. muiden käyttäjien diagnosointi. Pieleen menee kumminkin maallikolta ja kaikki ovat erehtyväisiä jne. En oikein ihmettele, vaikka tämäkin ansiokas kommentti poistettaisiin tältä sivulta. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.25 (EEST)
Ei se Wikipediassa nyt ihan noin subjektiivista ole. Gopase+f (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.09 (EEST)

Lainaukset ja niiden korjaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytän joskus artikkeleissa kirjoista otettuja jonkun henkilön yksittäisiä lauseita, osoittamaan jonkun asian todeksi. Toisinaan joillakin käyttäjillä on intoa korjailla lainauksia, joka ei oikein tunnu asialliselta toiminnalta, koska korjattu lause ei aina enää ilmaise sitä asiaa selvästi, mitä se alunperin kirjassa ilmaisi. Lainatulla kirjoittajalla on ollut oma persoonallinen tapansa kertoa jostakin asiasta ja hänen omat sanansa kuvaavat mennyttä tapahtumaa tai asiaa parhaiten. Mitä mieltä olette, onko yleensä tarpeen korjailla lainauksia ? Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Saisko muutaman esimerkin korjauksista? Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.45 (EEST)
Minun mielestäni ei ole oikein korjata suorien sitaattien kieltä. Korjaajat eivät ehkä huomaa lainausta suoraksi siteeraukseksi. Toisaalta joskus näiden kielenhuoltajien toiminta vaikuttaa maaniselta ja välillä korjausten syitä on vaikea hahmottaa. Joskus olen saattanut jopa joutua kielenhuollon jälkeen palauttamaan asiasisältöä. Kielenhuoltajat toimivat Wikipedia sääntöjen puitteissa, joten ei heihin voi kuin vedota, että hieman miettisivät artikkeleiden sisältöä ennenkuin korjaavat. Vilkapi (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)
Alkuperäinen Aleksei Akimovin teksti:Jakov Sverdlov pyysi minua viemään sähkeen lennättimeen, joka siihen aikaan sijaitsi Mjasnitskajankadulla, lisäten, että minun pitäisi olla hyvin varovainen sitä lähettäessäni". Korjattu teksti: Jakov Sverdlov pyysi minua viemään sähkeen lennättimeen, joka siihen aikaan sijaitsi Mjasnitskajankadulla, ja lisäsi, että minun pitäisi sitä lähettäessäni olla hyvin varovainen". Tämä esimerkki ei vielä ole kaikkein pahimpia, mutta tästä ymmärtänee mitä tarkoitin.Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.23 (EEST)
Turha korjaus. Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.32 (EEST)
Niin. Ehkä niin olisi hyvä käytäntö, että suoria lyhyitä lainauksia ei turhaan korjailtaisi, että alkuperäinen lainattu teksti ja ajankohtaan sopiva kieli jäisivät ennalleen. Ne voisi kyllä tarkistaa, että ovat samoin kirjoitetut kuin lähdekirjassa on.Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.43 (EEST)
Tosin yllä mainitussa tapauksessa Akimov ei varmaankaan kirjoittanut alun perin suomeksi? Jos lainattaessa ei haluta erityisesti korostaa kääntäjän versiota, mielestäni korjattu käännös on yhtä hyväksyttävä kuin alkuperäinenkin (ja vähän selvempi, koska "lisäten" voisi periaatteessa tarkoittaa myös sähkeen viejän toimintaa eikä Sverdlovin, mitä on tarkoitettu). Yleisessä tapauksessa tietysti etenkään alkuperäiskielisiin lainauksiin ei tule koskea. -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)

Väärinkäyttösuodatinkäytäntö tarvittaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkaa jurppia, että täällä pari ylläpitäjää väkertävät väärinkäyttösuodattimilla rajoituksia ip-muokkaajien pään menoksi ilman mitään käytäntöjen tukea. Yritin kyseenalaistaa Ari-Petteri Tynskän merkittävyyden mutta väkä laukesi. Kun yritin raportoida virheestä sille varatussa paikassa, sekään ei onnistunut. On minulla tunnuskin, mutta haluan säilyttää oikeuden muokata myös rekisteröitymättömänä halutessani, kuten käytäntö sallii. Ylläpitäjät jotka suodattimia säätävät eivät pahemmin Wikiyhteisölle puuhistaan kerro. Olisiko syytä? -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.57 (EEST)