Suuri harppaus
Sivulta puuttuu Suuri harppaus (kiin. 大跃进, Dàyuèjìn) oli vuosina 1958–1960 Kiinan kansantasavallassa toteutettu taloudellinen ja sosiaalinen suunnitelma, jonka tavoitteena oli käyttää Kiinan suurta väkilukua maan muuttamiseksi pääosin maatalousvaltaisesta, talonpoikien hallitsemasta taloudesta nykyaikaiseksi ja teollistuneeksi kommunistiseksi yhteiskunnaksi. Mao Zedong perusti ohjelmansa tuotantovoimien teoriaan. Suuri harppaus nähdään nykyään sekä Kiinassa että sen ulkopuolella merkittävänä taloudellisena epäonnistumisena ja valtavana inhimillisenä katastrofina.
Harppauksen aikana nälkään arvioidaan menehtyneen 14–43 miljoonaa henkeä, ja kymmenet miljoonat lapset jäivät syntymättä. Nykyarviot liikkuvat 30 miljoonassa, vaikka jotkin kiinalaisarviot ovat viitanneet yli 40 miljoonaan. Arviot kiinalaiset saamista ruokamääristä vaihtelevat: erään arvion mukaan keskivertokiinalainen sai päivässä 1534,8 kilokaloria. Ne, jotka eivät löytäneet lisäruokaa kuolivatkin yleensä nälkään muutamassa kuukaudessa.[1] Kollektivisoinnin ja muiden päätösten aiheuttamasta maataloustuotannon dramaattisesta laskusta ja samanaikaisesta kuivuudesta huolimatta Kiina tuotti tarpeeksi pitääkseen kaikki elossa, mutta ruoka lähetettiin lievittämään Neuvostoliiton ruokapulaa ja osa siitä mädäntyi, kun sotilaat määrättiin suojelemaan sitä. Kokonaiset maaseudun asutuskeskukset kuolivat ja kannibalismia raportoitiin ympäri Kiinaa.
Eräs tunnetuimmista suureen harppaukseen liittyneistä projekteista oli ihmisten takapihoille perustetut metallisulatot, joissa tähdättiin teräksen tuotannon lisäämiseen. Sulattojen laatu oli erittäin huono, ja vaikka vuonna 1958 Kiina tuottikin huomattavasti enemmän terästä kuin aiemmin (10,7 miljoonaa tonnia), oli 3 miljoonaa tonnia tuotetusta määrästä käyttökelvotonta. Lähes kaikki jäljelle jäänyt teräs oli tuotettu jo harppausta edeltäneissä oikeissa terästehtaissa.[2]
Kyseessä oli mahdollisesti tuhoisin nälänhätä ihmiskunnan historiassa.[3]
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Jung Chang & Jon Halliday: Mao ISBN 951-1-13168-0, s. 516
- ↑ Jung Chang & Jon Halliday: Mao ISBN 951-1-13168-0, s. 510
- ↑ Jung Chang & Jon Halliday: Mao ISBN 951-1-13168-0, s. 517
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Dikötter, Frank: Mao - Kiinan suuri nälänhätä 1958-1962. (Mao's Great Famine: The history of China's most devastating catastrophe, 1958–62). Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-067-2.
