Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Työn sankari-palkinnon poisto

Koska sotarikollinen ja kansanmurhaaja v.putin on palauttanut työn sankarin takaisin "ruski mirin" käyttöön em. omiinsa, ja venäjän toimiin liittyen, vaadin SuomiWikin lopettavan ilmauksen ja palkinnon ironisen käytön.

Vastaavasti täällä voitaisiin jakaa rautaristejä tai muita vastaavia palkintoja, jos tätä jatketaan. En löytänyt aiheesta aiempaa keskustelua, mutta jos sitä on, niin pahoittelen tätä. Kantani kuitenkin on sama kuin edellä. J~fiwiki (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 04.50 (EET)

Tuon palkinnon nimi on kyllä aina tuntunut vastenmieliseltä. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.26 (EET)

On siitä keskusteltu, mutta ehkä keskustelut eivät ole enää tallella. Muistan että sitä vastustettiin, ja minullekin sitä on taidettu tarjota mutta jostain syystä en löydä tarjousta. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.37 (EET)

Outoa ettet löytänyt keskustelua, ei kauan tarvinnut hakea: ehdotin itse poistoa kolme vuotta sitten. Keskustelu oli paria poikkeusta lukuun ottamatta jokseenkin asiallista ja kuoli sitten. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.39 (EET)

Itse teksin siten, että korvaisin Malline:työnsankariWiki-nimen vaikka nimellä malline:wikisankari jos palkinnon nimi häiritsee ja ehkä mitalin pohjan voisi myös ottaa jostain muualta kuin stahanovilaisesta työnsankari palkinnosta (jaettu kaiketi 1930-1937). Noin muuten sanoisin, että palkinnot ja tunnustukset ovat tärkeitä ja tuo ko. tunnustus on yksi fiwikin vanhemmista ja noin ylipäätänsä kannatan palkinnon jakamisen jatkamista. -- Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.23 (EET)

1. kannatan ainakin jotenkin tuon palkinnon jatkamista 2. palkinnot ovat tärkeitä ja merkityksellisiä ja niitä ei saa unohtaa Pietiboii (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.46 (EET)

Aiemmin viitatussa keskustelussa mainittiin sopivista kuva-aiheista palapelin pala, jonka sisältävä palkitsemismalline kai olikin jo olemassa. Toinen mainittu ahkeruuden symboli, jota on käytetty muissakin joukkoistetuissa hankkeissa, on työmuurahainen. Sopiva nimikin varmaan löytyisi. Sen puoleen palkintoa voisi hyvin jatkaa jossain muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.04 (EET)

Voi sen palkinnon nimen, kuvan ja selostuksen muuttaa, kunhan huolehditaan, että jo jaettujen palkintojen tilalle ei ilmaannu mitään virheilmoituksia. --Lax (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.11 (EET)

Ajatettelen itse, että jo jaettuihin palkintoihin ei koskettaisi vaan tehtäisiin uusi malline jota siirryttäisiin käyttämään. --Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.14 (EET)

Olen samalla kannalla. Historia ei muuttuisi, mutta voitaisiin mennä eteenpäin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 20.02 (EET)

Kannatan Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 21.13 (EET)

Kannatan myös tätä. --Osmo Lundell juttusille? 11. huhtikuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

Palkintoa en poistaisi, mutta sen nimen voi muuttaa. Tuo on ihan mukava pikku tunnustus tässä paikassa, jossa kiitokset ja arvostuksenosoitukset ovat noin muuten valitettavan harvinaisia. --Kärrmes (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 14.21 (EET)

Ilmoitan jatkossakin tahtovani työnsankaripalkintoja nykyisillä arvomerkeillä. Joskin toki seuraavan saamiseen menee aikaa. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Hienoa, jos näin on. Itsekin kommari. --176.72.27.235 5. helmikuuta 2024 kello 19.45 (EET)

Mun in lea. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.58 (EET)

Työn sankari -palkinto pitäisi lakkauttaa siksikin, että sen saaminen on selvistä kriteereistä huolimatta täysin sattumanvaraista. Esimerkiksi itse en ole palkintoa koskaan saanut aidosti yhteisön myöntämänä, vaikka olen yksi ahkerimmista muokkaajista. Kerran myönsin sen piruuttani itse itselleni, jolloin muudan minuun muutoinkin aggressiivisesti suhtautuva ylläpitäjä otti palkinnon myönnön omiin nimiinsä päästen jälleen osoittamaan, että toimin tässäkin moitittavasti. Palkinnot, kuten muukin inhimillisyys, leikkimielisyys ja sosiaalisuus, eivät ole Wikipediayhteisön vahvuusalueita ja pitäisi siksi lopettaa. Kotivalo (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 08.23 (EET)

Pelkkiin vahvuuksiin keskittyminen on heikkoutta. --Lax (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 09.47 (EET)

Palkinnon nimen voi muuttaa työnsankarin palkinnoksi.[1] [2][3] --Thi (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.09 (EET)

Suomeksi on perinteinen kannustuslausahdus ilman poliittisia kytkentöjä: "Ahkeruus on ilomme", jos halutaan jatkaa muuten samanhenkisellä linjalla. --abc10 (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.14 (EET)

Säilytetään. Ehdotettu poistoperuste on poliittinen. Wähäwiisas (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 19.59 (EET)

Jaa, kyllä se palkinto on poliittinen, ei sen poistoperuste. --abc10 (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 20.41 (EET)

Mitä poliittista on 15 000 muokkauksessa? Noin yleensä tietysti, minun muokkauksenihan ovat kiihkotapaluterilaista homosaatiota. Iivarius (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 22.43 (EET)

Jokainen inhimillisyyden osoitus Wikipediassa on loppujen lopuksi vain inhimillinen virhe, joten jossakin toisessa keskustelussa mainittu palkintojenjakamiseen kehitetty kasvoton ja hengetön algoritmi, joka seuraa käyttäjien muokkausten lukumäärää ja lähettää virtsanpylvään eli kusitolpan saavuttamisen johdosta sopivasti päin helvettiä huonosta englanninkielestä transwikissä suomennetun yleisen onnittelusähkösanoman käyttäjälle aivan riippumatta siitä, kuinka kertakaikkisen loistamatonta hänen askartelunsa on tahi ei ole, olisi eri hyvä ratkaisu yleisellä tasolla erilaisten itsetehtyjen palkintoviritelmien saamisen tai saamattomuuden aiheuttamiin ongelmiin. --Pxos (keskustelu) 10. helmikuuta 2024 kello 22.54 (EET)

 Säilytettävä Jos sen nykyinen versio sirppeineen ja vasaroineen sattuu olemaan sopimaton, ei se tarkoita sitä, että sitä pitäisi kokonaan lakkauttaa. Sitten sitä vaan modataan ja annetaan ehkä uusi nimi sille. Mutta en kannata kokonaan lakkauttamista.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. helmikuuta 2024 kello 23.14 (EET)

Tarkennuksena aloitukseeni se, että nykytodellisuuden vuoksi jossa kyseinen nimitys on jälleen otettu tällä hetkellä tuntemattoman suuruiseksi laajenevan sodan aloittajan ja Suomenkin vihollisekseen nimeämän tahon käyttöön, pidän sen ironistakin käyttöä nykytilanteessa sopimattomana. Aktiivisuuspalkintojen jakoa kannatan jos niiden nimi ei assosiodu tyyliin "Ansioitunut kansanmurhaaja" tai "Jaksavin joukkoraiskaaja".--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 12.52 (EET)

 Säilytettävä, mutta ainakin visuaalista symboliikkaa voisi ajantasaistaa. Taannehtivasti jo ansaitut (vaikka ei aina myönnetyt) ahkeruuspalkinnon saajat voisivat valita, käyttävätkö jo ansaittujen palkintojen visuaalisena muotona kommarisymboliikkaan viittaavia "klassisia" työnsankarin symboleja, vai uudempaa visuaalista asua, kunhan sellainen saadaan sovittua. Minusta tuo aikansa symboliikka oli melko hauska vielä muutamia vuosia sitten, vaikkei noita virtuaalipalkintoja toisaan ole systemattisesti jaettu. - Voisi varmaan botin panna näitä seuraamaan, ja muutaman kerran vuodessa Wikipedia Suomi tarjota kakkukahvit edelliskuukausina merkkipaalun saavuttaneille. Tietosanakirjan artikkelit kun ovat aikalailla koko yhdistyksen ytimessä, vaikkei määrä saisi olla ainoa mittari... Seuraavaan vuosisuunnitelmaan: osakohdakseen palkitseminen, niit tulisi botti tehtyä ja muutamat kakkukahvit vuosisuunnitelmaan kirjattua! Voisi ottaa käyttöön jo tänä vuonna, ja laittaa ansaittuja merkkipaaluja jakoon, kakkukahvikutsun kera! Jos virtuaalipalkinnon nimeä muutetaaan, aikanaan wikipalkinnoksi en sitä haluaisi kutsuttavan. - Yhtä tarpeellisena kuin visuaalisen kuvaston päivittämistä en näe palkinnon uudelleennimeämistä. Mahdollinen puurtajapalkinnon uusi nimi voisi olla, jos se halutaan muuttaa, esimerkiksi Wikipedian ahkeruuspalkinto tai jotain senkaltaista. - Analogiana visuaalisen asun päivittämistarpeelle voisi olla esimerkiksi ulkomaiden valtionpäämiehille diplomatian osana myönnetyn Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjun hakaristien vaihtaminen aikoinaan havuteemaksi. - Hmm. Uudempi sota on korostanut halua irtautua neuvostoideologian ja sen aikakauden hirmutekojen muistosta. Paljolti samantapaisia hirmuvallan metodeja nämä tuota uskonkulissia esilletuovat sotarikolliset käytännössä toistavat. --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 19.20 (EET), 6*työnsankari, jolla myös 5 000 uuden artikkelin tuotosraja ylittynee lähipäivinä (pikkukuohari jo varattuna, pashan ja pääsiäisleivonnaisten seuraksi, heh)

Hyvin kirjoitettu. Asiasta keskusteltiin jo muutamia vuosia sitten, ja kirjoitin tuolloin oman näkemykseni. Pääpiirteissään olen edelleen samaa mieltä. Mielestäni nykyinen palapelimitali on ihan hyvä, mutta jos se koetaan ongelmalliseksi, en vastusta uudenkaan kuvan käyttöön ottamista. Sirpin ja vasaran poisto oli symbolin poliittisuuden vuoksi järkevää. Wikipedian virallisena linjana on puolueettomuus, joten poliittisten tunnuskuvien käyttö osana Wikipedian puolivirallista palkintojenjakoa ei ole kauhean viisasta. Sama pätee kaikkiin poliittisiin ja uskonnollisiin symboleihin, ei pelkästään ääriliikkeiden tunnuksiin. Palkinnon nimen vaihtamista en pidä tarpeellisena. Missään nimessä palkinnon jakamista ei pidä kokonaan lopettaa, mutta sen ulkomuoto ja nimi voidaan vaihtaa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Pajun ehdotus Wikimedia Suomen tarjoamista kakkukahveista on erittäin kannatettava. Kakkukahvin voisi varmaan halutessaan kuitata myös pienimuotoisena lahjakorttina, jos matka Helsinkiin on logistisesti haastava. Miihkali ^{(K • M)} 29. maaliskuuta 2024 kello 19.40 (EET)

Työn sankari on työn sankari eikä anneta Stalinien ja Putinien pilata hyvää ideaa. Sirppi ja vasara ovat hyviä työkaluja mutta ne nyt voi poistaa siitä merkistä sekaannusten välttämiseksi. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 15.27 (EEST)

Täysin samaa mieltä. Ei tällä ole mitään tekemistä nykyvenäjän tekojen kanssa. Muutenkin maailmassa on liian vähän (huonoakin) huumoria joten annetaan tämän olla täällä. Rajoja vois ehkä hiukan muuttaa esim merkkiperusteisemmaksi. T: vasta puolessavälissä ekaa mitalia. Korkki74 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 16.54 (EEST)

Me jotka olemme syntyneet ja viettäneet nuoruutemme Neuvostoliiton aikana emmekä ole (olleetkaan) kommunisteja, emme pääse irti siitä, että "työn sankari" on diktatuurin leimaama sanapari, jota emme halua mitalina rintapieleemme. Pahoittelen että puhun suulla suuremmalla, mutta en tosiaankaan ole yksin. Silmiensä avauduttua Marja-Leena Mikkola kirjoittaa Parnassossa 2/2011 (jonka vuosikertojen sivuja olen viime ajat selaillut) omasta 1970-luvun Neuvostoliitto-kuvastaan, että se oli "naiivi, naurettava ja varmasti paheksuttava". Ymmärrän kyllä poliittista huumoria, mutta huumori tässä sanaparissa ei avaudu minulle. Wikipedian humoristien huumorintajusta saa lähes päivittäin ikäviä esimerkkejä. --abc10 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 18.04 (EEST)

Kannattaa puhua vaan ihan omasta puolestaan eikä monikossa "me", olen syntynyt Neuvostoliiton aikaan, mutta en Neuvostoliitossa. Minulla ei ole mitään työnsankari palkintoa vastaan, mutta olen huomannut että Wikipediassa ei kannata huumoria viljellä :P. --Linkkerpar^keskustelu 6. huhtikuuta 2024 kello 18.14 (EEST)

Huumori ei kuulu Wikipediaan. Kyseessä taisi olla kuninkaallinen me-pronominin käyttö: Kuninkaallinen me.--MAQuire (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Joidenkin on mahdotonta pysyä asiassa, mikä ei tietysti yllätä tässä kieroutuneen huumorin projektissa. Ei ole ensimmäinen kerta kun lähdet tulkitsemaan kommenttia oman ajatustapasi mukaan etkä lue sitä sellaisena kuin sen kirjoitin. Kiitos ettet sentään nyt syyttänyt valehtelusta. --abc10 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 20.02 (EEST)

Nyt puhut ilmeisestikin itsestäsi ja tuosta kommentista johon vedit mukaan Marja-Leena Mikkola mielipidekirjoituksen jossa hän arvostelee Parnassossa Neuvostoliittoa, vaikka tässä puhutaan Työn sankari-palkinnosta Wikipediassa. --Linkkerpar^keskustelu 6. huhtikuuta 2024 kello 20.22 (EEST)

Otin Mikkolan esimerkiksi siitä, että silmät voivat avautua, mutta jotkut aikalaiset eivät vieläkään näe neukkusymboleissa mitään ongelmaa, toiset taas kuten Mikkola, näkivät lopulta sen todellisuuden kaiken hutun takana. Puhumattakaan siis nuorisosta, joka ei näe niissä ongelmaa, eivätkä jotkut natsisanastosakaan ongelmaa. --abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2024 kello 21.46 (EEST)

Eittämättä olisi mielenkiintoista tietää miten asennoiduttaisiin jos palkinnon nimi olisi Arbeit Macht Frei ? -- Cimon Avaro 8. huhtikuuta 2024 kello 00.11 (EEST)

Karnevalisointi ja vitsiksi vääntäminen on yksi tapa käsitellä kansanmurhaa. Jotain koomista natsiläpässä on, paitsi sitten huvittavuus muuttuu, kun tulee tunne, että esittäjä tai yleisö saattavat olla tosissaan. Outo ja ristiriitainen tunne ainakin minulle tulee myös, kun jossain tekstissä, siinä missä normaalisti olisi oksettavaa konsulttipöhinäviestintää, heitetäänkin silmille vaikkapa joku "suuri harppaus". Silloin miettii, onko tuossa tekstin todellisen kirjoittajan hiljaista vastarintaa ja kaksoisviestintää vai sanojansa täydellistä historiantajuttomuutta. Neuvostoliiton Stahanov-kultti, tilastojen väärentäminen ja mustan selittäminen valkoiseksi ei enää samalla tavalla itseä naurata, kun on selvää, että se on edelleen totta ja tulee ajatus, että se voi olla uhka ihan omallekin olemassaololle eikä vain tapa ihmisiä jossain kaukana. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.59 (EEST)

Koska käytäntö-kahvihuoneessa puhutaan yleensä aina muusta kuin käytännöistä, osallistun minäkin taas keskusteluun. Herr Matthäus kirjoitti törmänneensä "suureen harppaukseen" (artikkeli aiheesta) tekstissä ja mietti, onko kyseessä ilkeys vai tyhmyys eli käytetäänkö termiä tarkoituksellisesti (yksöis- tai kaksoismerkityksin joko puolesta tai vastaan) vai historiantajuttomasti. Nykyään pitää muistaa, että nettiavusteinen tajunta voi myös tuottaa tyhmyyksiä. Jos Oggole translateen panee jostain muusta kontekstista löytämänsä ja neutraaliksi kokemansa englanninkielisen termin "great leap", se suomentuu suureksi harppaukseksi. Ei liene poissuljettua se, että englanninkielistä konsylttytekstiä käännetään koneellisesti suomeksi, koska se on helppoa. Silloin tekstin sekaan tullee väistämättä termejä, joiden valintaan eivät ole osallistuneet lainkaan tekstintuottajan omat aivot. Tuo Hanlonin partaveitsi lienee hieman vanhentunut, koska perinteisesti tyhmyys ja ilkeys ovat vaatineet ihmisen panosta. Olemme jo ajassa, missä ei voida sanoa, että jokin teksti on kokonaan ihmisen tuottamaa. Iltapäivälehden verkossa oli vähän aikaa sitten viihdeartikkeli Ruotsin prinsessa Made:sta. "Svenska hovet" oli lehtijutussa suomennettu termillä "Ruotsin tuomioistuin" ja "hovexpert" olikin "oikeusasiantuntija". Sain itse samat tulokset Gyyglestä. Suomalainen toimittaja ei liene kuullutkaan sanaa "hovi" vaan on ajanut vain ruotsinkieliset lehtijutut käännöskoneen läpi. Mutta onneksi myös (laajan tekstin, yli 30 sanaa) lukeminen kuulemma vähenee maailmassa, joten silloin kun kelvoton teksti ei enää kohtaa surkeaa lukijaa, ollaan eräänlaisessa uudessa optimitilanteessa. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 19.33 (EEST)

”Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle”. --Thi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 22.13 (EEST)

Taistelujen luokittelu vuosittain

Monessa vuosiluku-luokassa (esim. 1941) suuri osa luokan artikkeleista käsittelee yksittäisiä taisteluja. Olisikohan paikallaan tehdä taisteluille erilliset vuosittaiset luokat (esim. vuoden 1941 taistelut), aivan kuten muiden muassa kirjoille ja elokuville on omat vuosiluokkansa? Tällaisen uuden luokitustason tekeminen olisi hyvin suuri työ, joten ajattelin ensin kysyä muiden näkemyksiä. Entä olisiko tällaista hanketta mahdollista jotenkin edesauttaa botilla, vai onko yksinkertaisinta vain käydä käsipelillä jokainen vuosiluokka läpi ja valita kustakin luokasta taistelu-alaluokkaan soveltuvat artikkelit. --Miihkali ^{(K • M)} 10. maaliskuuta 2024 kello 18.42 (EET)

Kannatettava ehdotus. Tällaiset luokittelut onnistuu tosiaan myös botilla eli ei tarvitse luokitella käsin. Pohdintaa:

Meillä on luokassa Taistelut ja sen alaluokissa 1538 artikkelia sekä luokassa Sotilasoperaatiot ja sen alaluokissa 417 artikkelia. Taisteluartikkelien lukumäärä vuosisadoittain tai -kymmenittäin:

• 2000: 28, 1900: 377 (1910/1930/1940: 296), 1800: 208, 1700: 59, 1600: 39, 1500: 35, 1000–1400: 38

Suurin alaluokittelun tarve lienee siis ainakin ruuhkaisille taisteluvuosille 1914–1918/1939–1945: yht. 279 kpl taisteluartikkelia noina vuosina.

Yksi huomioitava asia on, että täällä on jo luokassa Konfliktit joitain vuosiluokkia v. 2000–2020 konflikteille, esim. Vuoden 2008 konfliktit. En-wikissä näyttäisi kaikki taistelut ja sotilasoperaatiot olevan juurikin konfliktivuosiluokissa: Conflicts in 1941. Siellä on myös aina tuon konfliktivuoden yläluokkana 1941 in military history, johon on luokiteltu muita kuin varsinaisia taisteluita tai operaatioita. Halutaanko me erillinen luokka pelkille taisteluille eli esim. ehdottamasi Vuoden 1941 taistelut vai pitäisikö kaikki konfliktit, taistelut ja operaatiot ym. pitää yhdessä luokassa? Esimerkiksi:

• Vuoden 1941 konfliktit?
• Vuoden 1941 sotilasoperaatiot ja taistelut?
• Vuosi 1941 sotahistoriassa tai Vuoden 1941 sotahistoria?

--Atraie (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 02.46 (EET)

Vuoden se-ja-se sotahistoria kuulostaa omaan korvaani järkevimmältä. Vuosittaiset sotahistorialuokat voisi edelleen luokitella kahteen luokkaan: vuosilukuluokkaan ja uuteen sotahistoria vuosittain -luokkaan, joka taas olisi sotahistorian alaluokka. Miihkali ^{(K • M)} 11. maaliskuuta 2024 kello 09.16 (EET)

Hyvä ehdotus. Pietiboii (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.13 (EET)

Kuulostaa tosiaan hyvältä. Tuollaiset keskitetyt luokat ovat varmaan selkein ratkaisu ja jos joskus luokka paisuu suurella määrällä eri aiheiden artikkeleita, niin kaipa sitä voi sitten jatkaa alaluokalla sen vuoden taisteluista yms. --VynedJ (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.38 (EET)

Loin luokat Sotahistoria vuosittain, Vuoden 1914 sotahistoria ja Vuoden 1915 sotahistoria, ja siirsin botilla niihin artikkelit. Jos näyttää ok:lta, niin voin näin alkuun tehdä samoin ainakin vuosiluokille 1916–1918 ja 1939–1945, joissa on yhteensä nelisensataa artikkelia siirrettävää. Täältä löytyy PetScan-linkit em. siirrettävistä artikkeleista. Esimerkiksi tässä luokissa "1944" ja "Sotahistoria" (tai sen alaluokissa) olevat artikkelit. --Atraie (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Näyttää mielestäni oikein hyvältä. Miihkali ^{(K • M)} 18. maaliskuuta 2024 kello 18.43 (EET)

Luokittelin sittenkin lopulta vain ne, jotka ovat joko luokan Taistelut tai Sotilasoperaatiot alaluokissa ja jotka olivat jossain vuosiluokassa ja muodostivat yli 5:n artikkelin joukkoja per vuosi. Eli jätin luomatta alle 5:n artikkelin luokat. Näin luokiteltavaa muodostui yhteensä 572 kpl; ks. Luokka:Sotahistoria vuosittain (muokkaukset). Jouduin siis muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa, kun melkein heti ilmeni, että on hieman epäselvää, mitä kaikkea sotahistoria oikeastaan pitää sisällään. Sillä tähän palautukseen liittyen ja muutenkin siis huomasin, että Sotahistoria-luokan alaluokissa on paljon myös sotien seurauksia (esim. Itävalta-Unkarin hajoaminen), sotien aikana tapahtuneita ja niihin vahvasti liityviä tapahtumia (Romanovin perheen murha) ja sotiin johtaneita konflikteja tai muita tapahtumia (Huittisten meijerikahakka, Sarajevon laukaukset). Siksi ainakin näin alkuun luokittelin vain Taistelut- ja Sotilasoperaatiot-luokissa olevat artikkelit, koska niiden joukossa ei tainnut juuri olla epäselvyyksiä, joten ne oli helppo siirtää botilla. Eli sotiin liittyvät sopimukset, neuvottelut, marssit ja sotarikokset jne. jätin bottiluokittelun ulkopuolelle ainakin toistaiseksi. Toki jos niiden luokitteluun saavutetaan konsensus, niin sitten voin niitäkin siirrellä botilla. Jos joku haluaa selata niitä läpi, niin tässä alkuun 108 artikkelia, joihin kaikkiin täsmäävät seuraavat kohdat: ne ovat 1) vuosiluokissa, joille loin "Vuoden x sotahistoria" -alaluokan, 2) Sotahistoria-luokan alaluokissa, 3) eivät ole luokiteltu taisteluiksi tai sotilasoperaatioiksi ja 4) eivät vielä ole "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokissa. Tuo lista päivittyy automaattisesti aina, kun joku luokittelee jonkun noista artikkeleista "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokkiin. --Atraie (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 00.05 (EET)

Kiitos. Noitahan voi lisätä myös käsipelillä tapauskohtaisen harkinnan myötävaikutuksella, jos jokin artikkeli on vähän sellainen rajatapaus, ettei ole selvää kuuluuko se vuotuisiin sotahistorialuokkiin. Miihkali ^{(K • M)} 7. huhtikuuta 2024 kello 11.47 (EEST)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

<siirretty kielenhuolto-kahvihuoneeseen. Asia ei koske käytäntöjä eikä niitä ole tarkoitus luoda.>

Sukulaisuus ja ei uutta tutkimusta -käytäntö

• Oletetaan, että on henkilöt A, B ja C.
• Lähteestä 1 selviää, että A ja B ovat veljeksiä.
• Lähteestä 2 selviää, että B on C:n isä.
• Henkilöitä A ja C ei ole käsitelty samassa lähteessä.

Onko kuvatun kaltaisessa tilanteessa uutta tutkimusta kirjoittaa Wikipediaan, että A on C:n setä?

Huomautuksena vielä, että kuvattu tilanne on vain esimerkki, ja sen tarkoituksena on toimia keskustelun avauksena. Setä ja veljenpoika -sukulaisuussuhdetta ei ole välttämättä aina edes tarpeen mainita. 2001:999:230:C748:EDEB:BCBB:4701:B33D 27. maaliskuuta 2024 kello 14.16 (EET)

Kyllä näitä ovat jotkut poistaneet, riippuu aina kunkin omasta suhtautumisesta Wikipedian käytäntöihin. Joidenkin mielestä hyvä asenne on "älä hirttäydy käytäntöihin", joidenkin mielestä tietojen pitää perustua lähteisiin eikä omiin päätelmiin. Kannatan kyllä jälkimmäistä, josta ei aiheudu tulkintaongelmia ja riitely ei siten äidy kovin pahaksi. --abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 14.39 (EET)

Eikös ole ihan loogista, että tuossa tilanteessa A on vähintään C:n setäpuoli? Luurankosoturi ✉️ 27. maaliskuuta 2024 kello 14.43 (EET)

Joo, mutta wikipediassa omien aivojen käyttö on kielletty, puhumattakaan että menisi itse maastoon tarkistamaan. -- Cimon Avaro 27. maaliskuuta 2024 kello 15.30 (EET)

Koska aivoja on monenlaisia, mutta jokainen pitää itseään keskimääräistä fiksumpana, on parempi, että on jonkinlainen sääntökehys, jonka sisällä toimitaan. --abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 15.49 (EET)

Ensin pitäisi tietää miten fiksuja kaikki muut ovat. Sitten voisi tehdä omia päätelmiä. raid5 27. maaliskuuta 2024 kello 23.13 (EET)

Ai niinkö. Muistan takavuosina tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa autoilijoista pitää itseään keskimääräistä parempana ajajana. Ei varmaan mennä pahasti metsään, jos sitä soveltaa muillekin elämänalueille. Kysy vaikka itseltäsi. --abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 07.37 (EET)

Koska minä olen keskimääräistä parempi kuin muut, niin tason on oltava huono. Olkaa varovaisia siellä. raid5 28. maaliskuuta 2024 kello 22.58 (EET)

A olisi C:n setäpuoli, jos A ja B olisivat velipuolia. Kuitenkin esimerkissä lähteen 1 mukaan A ja B ovat veljeksiä, jolloin A:n on oltava C:n setä (ellei lähde sitten ole epätarkka tai väärässä). --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 14.05 (EET)

Joo. Vastasin noin, koska lähde voi olla epätarkka tai voihan olla, että A, B ja C eivät ole viittineet kertoa tarkasti, koska sillä ei välttämättä ole niin väliä. Luurankosoturi ✉️ 28. maaliskuuta 2024 kello 14.14 (EET)

Voisihan esimerkkitapauksessa kirjoittaa artikkeliin "A:n veli B on C:n isä", niin mennään varmasti käytännön mukaan. Aika monissa käytäntökeskusteluissa täällä on kuitenkin hyväksytty esim. yksinkertaiset laskutoimitukset lähteiden pohjalta. Oikeastaan "setä" on vain synonyymi ilmaukselle "isän veli", ja kun vaaditaan tekijänoikeussyistä kirjoittamaan omin sanoin eikä lähdettä suoraan kopioiden, synonyymien käyttö on itse asiassa välttämätöntä. Mielestäni kysyjän esimerkki ei olisi uutta tutkimusta. Kyseinen käytäntösivu on muuten hyvin sekavasti kirjoitettu eikä vastaa (tähänkään) kysymykseen selvästi. -46.132.29.134 27. maaliskuuta 2024 kello 21.17 (EET)

Minusta se on uutta tutkimusta, että isän veli ei ole setä. Myös asioiden kirjoittamatta jättäminen on aktiivinen toimi, jos sen tekee tietoisesti. Se että isän veli ei ole setä vaatisi jonkun luotettavan lähteen, jotta tiedon voisi jättää artikkelista pois. Toki tuollainenkin lähde voi löytyä, mutta aika selkeä konsensus taitaa tieteessä vallita, että isän veli on setä.--MAQuire (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 21.37 (EET)

Minkä tahansa tiedon voi jättää artikkelista pois ihan millä tahansa perusteella. Siksihän meillä on runsaasti tynkäartikkeleitakin eikä valmiimmissakaan ihan kaikkea sanota. Liiallisia sukulaissuhteita on karsittukin vaikkei niissä olisi ollut mitään tuollaisia epäselvyyksiä. --Lax (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 08.03 (EET)

Tottakai, mutta jos jätät tiedon pois siksi, että joku on mielestäsi isän veli, mutta ei setä, niin silloin teet omia tulkintojasi, ellei väitteellesi sitten löydy muutakin lähdettä kuin mielipiteesi. Voihan tiedon jättää pois, vaikka siksi, että setää turha mainita artikkelissa, mutta et siinä tapauksessa väitä, ettei isän veli ole setä ja se pitäisi siksi jättää pois.--MAQuire (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 16.52 (EET)

Mehän emme tiedä, miksi joku jättää jonkin tiedon pois (ellei hän kerro), vaan voimme vain arvailla ja siitäkään kaikki eivät tykkää. Mutta jätit tuossa ottamatta huomioon kolmannen tien eli epävarmuuden: Varmoihin faktoihin pyrittäessä on hyväkin jättää pois väite, josta kirjoittajalla on epävarmuutta, ja se ei ole tulkintaa vaan mielentila. --Lax (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 10.34 (EET)

Tiedon lisääjä tietää, miksi hän jättää. Jos hän on epävarma, että onko isän veli setä ja jättää tiedon lisäämättä, koska pitää sedän mainitsemista artikkeliin kuuluvana, mutta ei isän veljen, niin silloin tosiaan epävarmuuskin saattaa aiheuttaa sen, ettei tietoa artikkeliin laiteta.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 10.58 (EET)

Toisaalta Wikipediassa konsensus on myös vahva määrittävä tekijä artikkeleille ja niiden sisällölle, että jos yhteisössä löytyisi konsensus, että isän veli on setä, niin silloin artikkelissa voisi myös epävarma mainita isän veljen setänä, vaikka itse ei olisikaan asiasta varma.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 11.03 (EET)

Mä hämmästelin viime vuonna Olivia ja Chandler McDanielin sukulaisuuksia [4]: lähteiden mukaan siskokset, joilla oli sama isä ja sama äiti ja ikäeroa nelisen kuukautta... Joskus uutisointi menee oikoteitä... --Lax (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 21.58 (EET)

Jos yhdistelet lähteen 1 tietoa X ja lähteen 2 tietoa Y ja saat lopputulokseksi Z, olet tehnyt uutta tutkimusta. Mun nähdäkseni sillä ei ole merkitystä, onko päättelysi tulos oikein tai väärin. -- Htm (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 22.26 (EET)

Minusta tuo olisi ihan riittävän hyvä lähteistys, tietysti olettaen, että lähteissä 1 ja 2 mainittu B on varmasti sama henkilö kummassakin yhteydessä. Jos Wikipedian käytäntöjen mukaan voi kirjoittaa "C:n isä oli B[2], jonka veli oli A[1]", niin kyllä silloin on sallittava myös "C:n isä oli B ja setä A[1][2]", joka on merkityssisällöltään täysin sama (isän veli on väistämättä setä), ja kai sen voi halutessaan edelleen lyhentää muotoon "C:n setä oli A[1][2]", joskin päättelyketju on ehkä selvempi, jos myös B yhtä kaikki mainitaan. Etäisemmän sukulaisuussuhteen päättely useamman kuin kahden lähteen avulla olisi ehkä jo vähän ongelmallista, mutta annettu esimerkki on vielä niin yksinkertainen, että en näe siinä ongelmaa. --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET)

Minusta ei ole uutta tutkimusta, sillä ymmärtääkseni absoluuttisen poikkeuksettomasti isän veli on setä lähteestä riippumatta. Se on sitten asia erikseen, onko lähde tehty huolella vai eikö ole. Tällöin tietysti lähdekritiikki on sallittua. Epätarkkuutta voi olla esimerkiksi se, jos A on vain B:n velipuoli, jolloin A olisi C:n setäpuoli.

Mutta ihan hyvä, että tätä aihetta alettiin käsittelemään, sillä seulojissa on joukossa himohylkääjiä, ja heille ei pidä antaa yhtään ylimääräistä epäperustetta hylätä paikkansapitäviä lähteistettyjä muokkauksia. Täällä on myös käytäntö Wikipedia:Älä palvo sääntöjä, jota voidaan tässä tapauksessa soveltaa. Jos terve järki sanoo niin, Wikipedian kirjoitettua sääntöä pitää voida rikkoa, jos se on Wikipedian hyväksi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 28. maaliskuuta 2024 kello 17.24 (EET)

Verkkokaupan blogi lähteenä

Hei, mitä mieltä olette seuraavasta: Teen eräällä hiekkalaatikollani Rubikin kuution sivua uusiksi ja tahtoisin merkitä luonnollisesti kaikki tiedot lähteillä. Moniin asioihin on kuitenkin hyvin haastavaa löytää luotettavia lähteitä, mutta olen miettinyt voiko cubelelo.com-verkkokaupan blogeja laittaa hyviksi lähteiksi. Blogit ovat mitä ilmeisemmin kirjoittaneet Rubikin kuution ansioituneet harrastajat ainakin täällä ja osassa verkkokaupan pitäjät itse. Mitä mieltä olette? Pietiboii (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.16 (EET)

Parempi joku lähde kuin ei mitään. Ehkä siihen voi lisätä mallineen tarvitaan parempi lähde, jos haluaa olla erityisen varovainen.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.21 (EET)

Okei, onko laatumerkintä edes lupaavaksi sitten tuon kanssa toivoton ajatus? Pietiboii (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.35 (EET)

Luokka maksua vastaan muokatuille artikkeleille. Velvoite tai toive luokitella kaupalliset muokkaukset omaan luokkaansa?

Huomasin pieni hetki sitten että keskusteluun oli tuotu, että kunta-artikkelien rakennetta oli ehkä kunnille tehtyjen, hyväksytyksi tulleiden maksullisten artikkelimuokkaustarjousten seurauksena ryhdytty muuttamaan useissa artikkeleissa. Tämän seurauksena ainakin minulle heräsi toive maksullisten muokkausten läpinäkyvyyden selkeästä lisäämisestä. Mielestäni ei riitä, että pelkästään rekistöityneen muokkaajan profiilisivulla mainitaan henkilön tekevä maksu vastaan tai työnsä puolesta muokkauksia wikipediaan. Ehdotan, että fiwikiin kirjattaisiin käytäntö, jonka mukaan maksullisesti muokatut artikkelit tulisi merkitä yhteisölle läpinäkyvämmin omaan luokkaansa. Luokka voisi olla esimerkiksi jotain tyyiin Luokka:Artikkelia on työstetty maksua vastaan, tai Luokka:Artikkelissa maksettua sisältöä. Ehkä tässä luokituksessa voisi olla joitain vaihtoehtoja, muokkaajan roolista riippuen; tästäkin voisi keskustella... Luokitus voisi yhteisön päätöksen mukaan olla suurelle yleisölle näkyvä tai piiloluokka, mutta olisi poimittavissa ja ajettavissa esimerkiksi botilla tehtäviä määräaikaisia listauksia varten esiin. Muutokseen voisi antaa esimerkiksi 3-6 kk:n siirtymän, jona aikana kaupallisia muokkauksia jatkavien tulisi luokitella kaupallisesti muokaamansa artikkelit niin, että yhteisölle tulisi selkeämpi kuva, missä on maksullista sisältöä ja missä ei. Mielestäni samalla myös yritysten oman viestinnän, omistajien tms. tekemät muokkaukset tulisi ohjeistaa tai suositella luokiteltavan jollain vastaavalla (piilo)luokalla. Ensimmäiseen, muokkaajan sidonnaisuuden läpinäkyvyyttä lisäävään kierrokseen en ottaisi vielä julkisoikeudellisia yhteisöjä, esimerkiksi kuntien, valtion virastojen, museotoimen, oppilaitosten henkilökuntaa (kaupallisia yksiköitä lukuunottamatta). - Mitä yhteisö tämänsuuntaisesta ajatuksesta tuumii? Tarvitaanko kaupallisiin muokkauksiin parempaa läpinäkyvyyttä? --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 22.19 (EET)

Ajatuksena hieno mutta käytännössä mahdoton. Vähän väliä tulee merkittävyyskeskusteluissa esille muokkaajia, jotka selvästi vaihtavat tunnusta tai muokkaavat ip:llä mutta tyylistä on helppo tunnistaa, että tähän olen törmännyt ennenkin ja kyse on selvästi maksetusta muokkauksesta. Yritysartikkelien muokkaajina on ilman muuta tavalla tai toisella maksettuja kirjoittajia, mutta milläpä heidät saa ilmoittamaan asiaa. Jos siellä luokassa sitten keikkuu Janhosen artikkeleita eikä muita, se antaa väärän kuvan, että täällä muuten tehtäisiin pelkkää ilmaista vapaaehtoistyötä. --abc10 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 22.34 (EET)

Kuinka paljon teille tulee ehdotuksia maksullisesta yhteistyöstä? Itselläni on mahdollisuus lähettää sähköpostia, mutta yhtään tarjousta ei vielä ole tullut.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 22.48 (EET)

Ei tuollaista luokkaa. Huonoin puoli siinä olisi, että se leimaisi koko artikkelin vaikka vain osa olisi tehty maksullisena palveluna. Kattavuus jäisi myöskin vajavaiseksi, kun kaikki eivät kuitenkaan kerro palkkatietojaan, eli se ei "siistisi" niitä kaikkia erillään luokkahierarkiassa. Entä sitten artikkelin aiheen kaverin tekemät kirjoitukset, joista ei makseta? Entä omaa puoluetoveria kehuvat artikkelit, joiden tekemisestä ei makseta (no jaa, poliitikkoartikkeleillehan on jo oma luokka)? Ja onko hyvin palkkatyönä tehty artikkeli tärkeämpää erotella kuin kiihkeän fanin huonosti tekemä bändiartikkeli (tai urheilujoukkueartikkeli; mainitaan tuo jälkimmäinenkin, kun muuten joku senkin taas pian nostaa esille)? --Lax (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 09.01 (EET)

Kun tuossa avauksessa kunnatkin mainittiin, niin aiemmin on jopa toivotettu tervetulleeksi kunnan projektityöntekijän tekemää kunta-aiheisten artikkelien kehittämistä. --Lax (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 09.05 (EET)

Tässä on se, että ei ole mitään yhtä joukkoa joka tekee maksullista muokkaamista. Esimerkiksi minä työskentelen Wikimedia Suomessa osa-aikaisena ja siellä on vaihtelevasti ollut muitakin. Tällä hetkellä esim Ipr1 ja Aurorakiitäjä, mutta on ollut mm. opiskelijoita tekemässä työharjoittelua. Toinen selkeä ryhmä on museoiden, yliopistojen ja tiedeorganisaatioiden työntekijät jotka tekevät alaansa liittyvää viestintää ja osin myös järjestävät vaikka muokkaustapahtumia. Esimerkkinä vaikka Työväenmuseoiden projekti saada työväentaloja Unescon maailmanperintölistalle johon kuului mm. suomen Työväentalojen inventoinnin osana se, että täydentävät tietoja wikipediaan [5]. Yle ja Kansalliskirjasto puolestaan päivittävät Wikidataa mm. siksi, että käyttävät sitä osana asiasanoitustaan. Nämä ovat kaikki käsittääkseni sellaista muokkaamista mitä toivotaan olevan enemmänkin. Samoin tuo Turun projektityöntekijän muokkaaminen oli käsittääkseni ihan toivottua päivittämistä. Ero kaiketi tässä on se, että kuinka lähellä tuotettu sisältö on sitä mitä muutenkin sen toivottaisiin olevan. Jos tuotettu sisältö on hyvää, niin se on toivottavaa ja jos se tuottaa muille työtä niin ei. --Zache (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 14.30 (EET)

Ongelmanahan on se, että mainostajat ja muut ketunhäntä kainalossa toimivat muokkaajat eivät ilmoita motiiveistaan. En osaa sanoa, onko se tietoista vilppiä vai eikö heille vain tule mieleen kertoa asiasta. Maksullisten muokkaajien syyllistäminen ei todennäköisesti tässä auta vaan pikemminkin kannustaa entistäkin määrätietoisempaan salailuun. Miihkali ^{(K • M)} 30. maaliskuuta 2024 kello 15.27 (EET)

Ongelmahan tuosta tulee silloin, kun asioita kaunistellaan tai jätetään kertomatta kiusallisia asioita. Jos asioista kerrotaan neutraalisti ja objektiivisesti ongelma ei ole suuri, mutta epäneutraaleja muokkauksia näkyy ihan muutoinkin. Ei edes välttämättä tietoisesti, vaan että muokkaajalla vain ei ole parempaa tietämystä asiasta. Jos kiinnitetään huomiota maksullisiin muokkauksiin millä saataisiin kiinnitettyä riittävästi huomiota ei-maksullisien muokkausten laatuun? Niissäkin kun näkyy parannettavaa. Ipr1 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 16.55 (EET)

"Tarvitaanko kaupallisiin muokkauksiin parempaa läpinäkyvyyttä?" Kaupallisena muokkaajana ajattelen, että olisi reilua, jos kaikilta työnsä puolesta Wikipediaa päivittäviltä vaadittaisiin samanlainen tunnustus – tiedän kymmeniä tapauksia, joissa artikkeleita on muokattu ilman minkäänlaista tunnustusta.

Uuden luokan sijaan miettisin sitä, millä saisimme kaikki noudattamaan sääntöjä. Tai ehkä voisimme alkaa vaatia, että työhön liittyvistä muokkauksista kerrotaan käyttäjäsivun tai artikkelin muokkaushistorian lisäksi myös artikkelin keskustelusivulla, joka on yksi kolmesta ohjeistamastamme ilmoittamistavasta. Jjanhone (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Viittaukset Wikipediaan

Ennen saamaani estoa viimeisin kiista, josta kolmen vuorokauden esto seurasi oli Mikko Paanasen kumous [6]. Yhteenvedossa hän ilmoittaa viittauksen Wikipediaan olevan hyväksyttävä eli onko käytäntö muuttunut? --131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 07.54 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on sekava, mutta Wikipediaa ei voi käyttää itsensä lähteenä. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 09.40 (EEST)

Voinko siis poistaa kyseiset lähteet artikkkelista ilman uhkaa estosta kuten jo kertaalleen sain.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 11.33 (EEST)

Et. Tarkoitus on, että artikkelin kehittämisestä keskustellaan ja päästään yksimielisyyteen. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Meinaat siis, että lähdekäytäntö korvataan tässä tapauksessa konsensuksella....eli siten IP käyttäjien ei kannata osallistua Wikipedian muokkaamiseen, koska käytännöt koskevat ainoastaan IP käyttäjiä ja rekisteröityneet voivat tehdä mitä tahansa vetoamalla konsensukseen, jonka luovat viime kädessä rekisteröityneet muokkaajat.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 14.10 (EEST)

Htm Mihin sitä konsensusta tarvitaan, kun virallisen käytännön mukaan Wikipediassa käytetään vain luotettavia lähteitä, ja p.o. lähteet (rkka.ru ja rkkawwii.ru) käyttävät lähteenä Wikipediaa? Kyse on tästä Keskustelu:Ukrainan 72. prikaati ja muistakin artikkeleista, joissa noita lähteitä on käytetty. Joudun varmaan tämän kysymyksen takia vaikeuksiin, mutta jos on olemassa käytäntö, että Wikipediaa käyttäviä lähteitä voikin käyttää, haluaisin vastaisuuden varalle mustaa valkoisella. En osaa venäjää, joten en voi tutkia mainittuja lähdesivuja. Tähän asti kelvottomat lähteet on poistettu ilman keskusteluja ja konsensuksia. --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Niin siis käsittääkseni on myös olemassa sellaisia lähteitä, jotka käyttävät muun ohessa Wikipediaa lähteenään, mainittakoon esim. Niemelän ym. Sienten biologia, jossa on commons-kuvia. Jos voi osoittaa, että jonkin tällaisen lähteen tieto onkin muualta kuin Wikipediasta, sitä voi mielestäni käyttää. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.42 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on edelleen sekava. Wikipediaan ei saa viitata eli käyttää itsensä lähteenä. Konsensus tarvitaan siihen, onko käytetty ulkopuolinen lähde luotettava vai ei. -- Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.20 (EEST)

Ainoa tapa osoittaa noiden Wikipediaan viittaavien lähteiden sopivuus lähteiksi on osoittaa tietojen olevan jostain muualta kuin Wikipediasta eli silloin kykenee käyttämään jotain muuta lähdettä kuin Wikipediaa.--2A03:5342:F:6:0:0:0:3 8. huhtikuuta 2024 kello 15.46 (EEST)

Vastaukset ovat sellaisia itsestään selvyyksiä, joita en tarvinnut asiaa kysyessäni. Jos/Kun Paananen ei kommentoi, hänhän ei ole kommentoivaa käyttäjätyyppiä, asia jää sillensä, vai? Paanasella eivät sekavia ole ainoastaan yhteenvedot. Jos katsoo hänen muokkauksiaan, niistä ei saa rivinvaihtoinen selvää mikä on lähteestä, mikä ei. Kirjoitusvirheitäkin niissä on, vaikka niitä välillä joku yrittää korjata. Outoa etteivät Wikipedian kirjoitusvirheiden ja lähteiden syynääjät ole puuttuneet niihin. Entäpä jos ylläpitäjä käy wikipediaan perustuvia lähteitä siivoilemassa, niin rahvas voi sen jälkeen ryhtyä talkoisiin? --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Minäkään en osaa venäjää, joten en täysin pysty sanomaan noiden sivustojen luotettavuudesta. Kuitenkin rkka.ru-sivuston (esim. [7]) lopussa lukee, että lähteenä on käytetty muun muassa Wikipediaa. Tämän perusteella en pitäisi sivustoa luotettavana.--Puppe100 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 09.31 (EEST)

Enpä voi minäkään auttaa kun toi teksti onkin ukrainaa jota en osaa eikä venäjää. Toisenkieliseen Wikipediaan ei kylläkään tietenkään pidä linkittää ikään kuin se olisi lähde. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.47 (EEST)

Täsmennyssivut aiheista, joita ei ole

Toivoisin kommenttia sivulla Keskustelu:Ford Model A alkaneeseen keskusteluun pelkästään punalinkkejä sisältävistä täsmennyssivuista. Poistomalline on nyt poistettu artikkelista kolme kertaa sillä perusteella, ettei sisällöttömien täsmennyssivujen olemassaolo ole kiellettyä.

Itse pidän täysin absurdina ajatusta, että täsmennetään sellaisten asioiden välillä, joista ei ole koko sivustolla saatavilla muuta tietoa kuin niiden olemassaolo. Asiasta ei kuitenkaan näytä olevan mitään yhtenäistä sääntöä. 2001:999:688:A31C:C449:F291:E09B:1FB0 2. huhtikuuta 2024 kello 13.35 (EEST)

Siinä on linkki Ford Motor Company joka toimii, eli se ei koostu vain punalinkeistä. --Linkkerpar^keskustelu 2. huhtikuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Ja artikkelissa Ford Motor Company on linkki tuolle täsmennyssivulle, kuten alempana mainitsen, joten siinä päästäänkin kivaan karuselliin. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 14.54 (EEST)

Tarjoaa tuo nykyiselläänkin jo sen tiedon, että Ford on samalla mallinimellä tehnyt kahta eri autoa. Ja kun nuo nyt ovat punalinkkejä, niin ehkä joku joskus innostuu jopa niistä tekemään omat artikkelit. Ihan perustellusti olemassa oleva täsmennyssivu mielestäni nykytilassakin. --Farma3110 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 14.35 (EEST)

Tilanteen pystyisi korjaamaan kirjoittamalla Ford A:sta (kummasta tahansa) edes vähäsen, jolloin tuo ei olisi enää täsmennyssivu. Olemassaolon oikeutusta ei puolla se, ettei vuosilukujen lisäksi mitään ole saatu aikaan yli 14 vuodessa. Fordin malleja on listattu artikkelissa Ford Motor Company, johon nämä hyvin uppoaisivat, mutta miksei näitä molempia ole siellä sen sijaan, että lukijan pitäisi ensin klikata sieltä listalta täsmennyssivulle ja vasta sitten huomata, että niitä onkin kaksi? Tämän saisi poistaa lähteettömyydenkin perusteella. Täysin punalinkitettyjä täsmennyssivuja on syytä arvioida tapauskohtaisesti, ja tämä on poiston arvoinen tapaus. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 14.52 (EEST)

Missä ohjeet eturistiriidan sisältäviin muokkauksiin

Olen ensi viikolla kouluttamassa Wikipedia-työpajassa ja ajattelin, että olisi tärkeää kertoa ihmisille myös siitä, että jos he päivittävät tuttaviinsa liittyviä Wikipedia-artikkeleita, heidän tulisi kertoa eturistiriidastaan. Ongelmana tässä on se, että meillä ei ole (?) ohjeita aiheesta. Tässä ohje englanniksi, suomeksi ohje käsittelee ainoastaan vastikkeellisia päivityksiä. Koska ohje on Thin mielipidekirjoitus, en halua sitä itse muokata. Onko siis ok, että esim. itsestään tai tuttavastaan saa kirjoittaa Wikipediassa tuomatta esiin omaa eturistiriitaansa? Jjanhone (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 13.02 (EEST)

Täältä löytyy ainakin Eturistiriitahuomautus-malline:

---

Hei Kahvihuone (käytännöt), olemme kiitollisia tekemistäsi muokkauksista. Sinulla saattaa kuitenkin olla eturistiriita jos sinulla on läheinen suhde ihmiseen, paikkaan tai asiaan, josta olet kirjoittanut.

Kaikki muokkaajat ovat velvollisia noudattamaan Wikipedian neutraalin näkökulman sisältökäytäntöä. Aihetta hyvin lähellä olevilla henkilöillä on usein vaikeuksia kirjoittaa kyseisestä aiheesta objektiivisella ja neutraalilla tavalla. He voivat epähuomiossa muokata tavalla, joka tekee artikkelista joko liian imartelevan tai liian halventavan. Henkilöitä joilla on läheinen suhde johonkin aiheeseen ei kielletä täysin muokkaamasta aiheeseen liittyviä artikkeleita. Heidän tulisi kuitenkin olla erityisen huolellisia, että heidän muokkaukset perustuvat luotettaviin lähteisiin ja ovat mahdollisimman puolueettomia.

Jos olet erityisen lähellä jotakin aihetta, tässä on muutama tapa jolla voit pienentää ongelmien ilmenemisen riskiä:

• Vältä muokkaamasta tai luomasta artikkeleita, jotka liittyvät sinuun, organisaatioosi tai sen kilpailijoihin sekä niihin liittyviin projekteihin tai tuotteisiin.
• Ole varovainen poistokeskusteluiden suhteen. Jokainen keskusteluun osallistuva on tervetullut tarjoamaan tietoa, joka perustuu aiheesta riippumattomiin luotettaviin lähteisiin. Vältä kuitenkin kannattamasta kilpailijasi artikkelin poistamista.
• Vältä linkittämistä organisaatiosi verkkosivulle tai siitä kertovaan Wikipedia-artikkeliin muissa artikkeleissa (tämä voidaan tulkita spämmäämiseksi).
• Ole varovainen ettet vahingossa riko Wikipedian sisältökäytäntöjä.

Ole hyvä ja tutustu tähän aiheeseen liittyviin käytäntöihin ja käytösohjeisiin, erityisesti niihin, jotka koskevat neutraalia näkökulmaa, tarkistettavuutta ja elävistä henkilöistä kertovia artikkeleita. Kiitos.

---

Luurankosoturi ✉️ 5. huhtikuuta 2024 kello 13.20 (EEST)

Kiitos, käytän tätä. :) Jjanhone (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 14.59 (EEST)

Käytäntöehdotus: Palautettavat ylläpitäjät

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tuli tässä mieleeni uusi, loistava käytäntöehdotus: "palautettavat ylläpitäjät".
Hommahan menisi niin, että ylläpito-oikeutensa menettäneestä käyttäjästä äänestettäisiin palautusäänestyksessä, halutaanko hänet palauttaa ylläpitäjäksi. Ylläpito-oikeuksien palauttamiseen vaadittaisiin 58% kannatus, ja tätä voisi käyttää vain niihin käyttäjiin, jotka on äänestetty pois ylläpitäjistä äänestyksellä.--37.33.205.157 7. huhtikuuta 2024 kello 23.25 (EEST)

En näe tarvetta. Kyllähän ylläpito-oikeutensa menettäneestä ylläpitäjästä voidaan halutessa järjestää uusi ylläpitäjyysäänestys. --Kärrmes (keskustelu) 7. huhtikuuta 2024 kello 23.28 (EEST)

Ideani onkin se, että aiemmin ylläpitäjänä olleen olisi helpompi saada oikeutensa takaisin kuin sellaisen, joka otetaan ensimmäsitä kertaa ylläpitäjäksi. Tässä toki täytyisi sopia se, että tällaista ylläpito-oikeuksien palautusäänestystä ei saisi käynnistää ennen kuin jokin tietty vähimmäisaika on kulunut ylläpito-oileuksien poistoäänestyksestä. Uusien ylläpitäjäin äänestyksessä vähimmäisaika on kolme kuukautta ennen kuin saa aloittaa uuden. Tässä se voisi olla pidempi, esimerkiksi kuusi tai vaikkapa jopa yhdeksänkin kuukautta.--37.33.205.157 8. huhtikuuta 2024 kello 13.09 (EEST)

Ei ole syytä laittaa yhteisön vanhoja päätöksiä kummittelemaan tuolla tavalla. Vaikka saattaisinkin ilahtua eräästä ”ylläpitäjän palautuksesta”, en todellakaan halua, että se tapahtuu millään erityissäännöillä. Jos ei 75 prosentin kannatus täyty, silloin hyväkin entinen ylläpitäjä saa pysyä entisenä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 8. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Samaa mieltä kuin Paranaja. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.30 (EEST)

Hyvin sanottu. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 12. huhtikuuta 2024 kello 00.27 (EEST)

En kannata sitä, että aiempi ylläpitäjä saisi oikeutensa helpommin kuin kokonaan uusi. --Kärrmes (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.47 (EEST) kommenttia muokattu. --Kärrmes (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 16.27 (EEST)

Hyvin sanottu. --Osmo Lundell juttusille? 12. huhtikuuta 2024 kello 00.20 (EEST)

Jos oikeudet on menetetty väärinkäytösten johdosta, mielestäni kynnys oikeuksien palautukselle pitäisi olla korkeampi kuin pystymetsästä nostetun ylläpitäjäkandidaatin nostolle. Tämä on vain minun mielipiteeni. Eri asia jos oikeudet on menetetty esimerkiksi inaktiivisuuden johdosta. Kuten allekirjoittaneen kohdalla oli. Mutta olen tietysti jäävi tämmöisessä tapauksessa. -- Cimon Avaro 12. huhtikuuta 2024 kello 03.31 (EEST)

Vastaehdotus, säädetään sellainen että jos on äänestyksellä menettänyt ylläpitäjäoikeutensa, niitä ei voi saada enää koskaan takaisin. Uusia tuoreita näkökulmia voisi olla hyödyllistä saada ylläpitotoimintaankin. Tämä elinikäinen ylläpitäjyys ja byrokratiuskielto koskisi luonnollisesti vain sellaisia ylläpitäjiä jotka ovat oikeutensa menettäneet juurikin äänestyksellä. -- Cimon Avaro 13. huhtikuuta 2024 kello 18.14 (EEST)

Täydennys: Mikäli oikeudet on menettänyt in-aktiivisuuden tai in-telligensin vuoksi, niitä ei koskaan saa takaisin. Lisäksi koko avioliitto mitätöidään niin, että todetaan, että väärin- tai vähänkäytettyjä oikeuksia ei ole koskaan ollutkaan. Damnatio memoriae. Hassua ajatella jotain kynnyksiä tai säädöksiä. Wikipedian päätökset perustuvat konsensukseen tai sen puutteeseen. Jos joku ex-tyypin ylläpitäjä yhteisön mielestä on kamala tyyppi ennen ja jälkeen viraltapanon, eiköhän ainakin osa järkevistä käyttäjistä kykene kertomaan jyrkän mielipiteensä vihdasta tai vastaan aina kun siihen tulee tilaisuus. Tuollaiset äänikynnykset tai peräti kieltomääräykset kaventavat yhteisön keskustelumahdollisuuksia tai päätöksentekovaltaa, mikä on helppo tai vaikea nähdä riippuen näkijästä. Sitä paitsi vahingonilon tuottamista ei ole syytä rajoittaa: mikäpä muutamille mukavampaa kuin huomata, että joku onneton poispotkittu typerys asettuu uudestaan ehdolle eli menee nyrkkeilykehään ilman hammassuojia. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2024 kello 18.30 (EEST)

Cimon Avarolle luettavaa: Wikipedia:Liiallista konservatiivisuutta olisi hyvä välttää, samoin liiallista liberaalisuutta. Ehdotuksesi on mielestäni äärimmäisen konservatiivinen ja rangaistushaluinen. Olen aikaisemminkin sanonut, muistaakseni jossakin ylläpitoäänestyksessä, että vanhojen virheiden ei tulisi enää useamman vuoden jälkeen painaa vaakakupissa niin paljoa, ja niitä ei tulisi pitää niin ylitsepääsemättöminä, että torppaisi pysyvästi mahdollisuuden saada edistyneempiä oikeuksia, joko takaisin tai sitten uutena. Muista myös Wikipedia:Oleta hyvää tahtoa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. huhtikuuta 2024 kello 11.13 (EEST)

Vastustan. Äänestys ratkaiskoon, ja jos joskus aiemmin äänestyksessä poistettu ylläpitäjä saa luottamuksensa takaisin voitokkaan äänestyksen muodossa, niin tervetuloa takaisin vain. Miksi heidät pitäisi ehdoin tahdoin sulkea pois, vaikka halua heidän uudelle ylläpitäjäkaudelleen olisi? Uusia ja tuoreita näkökulmia ylläpitoon on mahdollista saada ihan vain sillä, että valitaan uusia ylläpitäjiä. En näe tuolla mitään asiayhteyttä. --Kärrmes (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 18.54 (EEST)

Tämä on aika ongelmallinen juttu. Wikipediassa on poistettu neljä ylläpitäjää äänestyksellä. Syitä poistoihin ovat olleet:

• työkalujen käyttämättömyys ja muut, ylläpitotyökaluihin liittymättömät ongelmat
• asiaton keskustelukäyttäytyminen (kaksi käyttäjää, toisella suorat henkilökohtaiset hyökkäykset ja kunnianloukkaukset; toisella "harmaalla alueella" liikkuminen ja muu kyseenalainen kommentointi eri keskusteluissa, ts. keskustelukäytäntöjen rajojen "venyttäminen")
• toisten henkilötietojen paljastaminen

Eli missään noista ei ole ollut syynä työkalujen varsinainen väärinkäyttö. Osa voisi noista palata takaisin ylläpitäjiin esimerkiksi muutaman vuoden kuluttua, osa taas ei missään nimessä, ainakaan ennen kuin on selvästi osoitettu, että vanhat ongelmat on korjattu. Tämän vuoksi on vähän kom sii kom saa, että äänestyksellä oikeutensa menettänyt saisi oikeutensa 17 prosenttiyksikköä matalammalla kannatuksella kuin uusi kandidaatti. Cimon Avaron vastaehdotus on kuitenkin äärimmäisen typerä, pelkkää rankaisemista. Ylläpito-oikeuksien poistoäänestyksen ei kuitenkaan kuuluisi olla mikään rangaistus, mutta niitä on selvästi käynnistetty myös rangaistustarkoituksissa.

Tämän vuoksi lienee parempi pitää nykyinen tapa käytössä, mutta samalla kuitenkin olen sitä mieltä, että ylläpitoäänestyksissä kuuluisi olla inan matalampi kannatusvaatimus.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. huhtikuuta 2024 kello 11.03 (EEST)

Kertaalleen poistuneille ja poistetuille tiukemmat rajat. Kaikille luonnetesti ja määräaikainen pesti. --abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 21.15 (EEST)

Jos ehdotan sinua ylläpitäjäksi, niin suostutko, vaikka näistä määräaikaisuus ei olisi valintaperuste? raid5 15. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Tarkoititko, että luonnetesti tehtäisiin jatkossa kaikille eikä ainoastaan ilkeille ylläpitäjille? raid5 16. huhtikuuta 2024 kello 02.26 (EEST)

Lopputulos

• 37.33.205.157 ehdotti, että ylläpito-oikeuksien palauttamiseen vaadittaisiin 58 prosentin kannatus.
• Cimon Avaro ehdotti keskustelussa , että äänestyksessä poistettuja ylläpito-oikeuksia ei voi saada koskaan takaisin.
• Abc10 ehdotti keskustelussa entisille ylläpitäjille uudessa äänestyksessä tiukempia rajoja, ylläpitäjäehdokkaille testejä ja ylläpitäjyyden määräaikaisuutta.

Ehdotukset eivät saaneet keskustelussa kannatusta. -- raid5 22. huhtikuuta 2024 kello 00.55 (EEST), --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.27 (EEST)

Tubettajien merkittävyys

Tubettajien merkittävyys tuntuu ihmetyttävän täällä vuodesta toiseen, joten sen merkittävyyskäytäntö olisi hyvä saada kuntoon. Mm. täällä on keskusteltu siitä, milloin tubettajia voidaan pitää merkittävinä. Ensisijaisesti kysymys on siinä, onko tilaajamäärä vai aiheen käsittely riippumattomissa lähteissä enemmän merkittävää. Useimmiten enemmistö kääntyy jälkimmäisen rinnalle, jolloin tänne ei voitaisi tehdä artikkeleita massiiviisia tilaajamääriä omaavistakaan tubettajista. Suomalta linkkasi tuolla keskustelusivulla englanninkielisen Wikipedian omaavan käytännön/poistoperusteet tubettajille 1, jonka mukaan tilaajilla ei ole mitään väliä, vaan tarvittaisin riippumattomia lähteitä merkittävyyden tueksi. Itse kallistun tälle kannalle. Mitä täällä ollaan mieltä? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Tuo en-wikin linkki on YouTube-wikiprojektin käytäntö, mitä ei ilmeisesti ole virallistettu sen ulkopuolella varsinaiseksi käytännöksi, mutta linkissä on luetteloituna poistoäänestyksiä joissa on hävitetty ihan 20 000 000 tilaajan tubettajistakin kertovia artikkeleita. Omakin kantani on ollut jo pitkään, että hyvät lähteet ovat tärkeämpiä kuin tilaajamäärä ja tämän osalta tubettajia tulisi käsitellä kuin muitakin julkisuuden henkilöitä. Tilaajamääriä koskevat rajat ovat aina mielivaltaisia, koska niihin vaikuttaa niin monet asiat kuten kanavan kieli, kohdeyleisö ja aihe. Jos tilaajamäärien perusteella todetaan merkittävyys voidaan saada laaduttomia artikkeleita, joiden ainoat lähteet ovat linkkejä YouTube-videoihin ja niistä vedettyihin päätelmiin. Tuollaisten artikkelien mielekkyys on kyseenalaista ihan tietojen tarkistettavuuden vuoksi. Tilaajamäärät voivat muuttua aikaa myöten eivätkä erityisemmin kerro kuinka sitoutuneita seuraajat ovat, niitä voi myös manipuloida ostamalla seuraajia (botit). Nykyisellään tilanne on vähän kuin jos kirjailijoille ei olisi koskaan luotu merkittävyysrajaa vaan jokainen arvioitaisiin yksittäistapauksena sen mukaan, kuinka paljon kyseisen kirjailijan kirjoja lainataan kirjastoista. Loppuhuomautuksena, suuri osa suomenkielisen Wikipedian tubettajista on merkittäviä jotain muuta reittiä kuten kustannetun kirjan, kansanedustajuuden tai muun ansion kautta eli Wikipedian tubettajaluokissa tulee aina olemaan suhteellisen matalan tilaajamäärän tubettajia. --Suomalta (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Tubettajien merkittävyydestä tulee tosiaan aika ajoin keskustelua. Mielestäni riittävän laajan lähdekäsittelyn edellyttäminen on hyvä lähtökohta, koska se on yleinen merkittävyyden vaatimus. Kuten Suomalta toteaa, tilaajamäärä ei voi yksinään tehdä aiheesta merkittävää. Ehkä suuri tilaajamäärä suhteessa kohdeyleisöön tai aiheeseen voisi tukea merkittävyyttä mutta ei takaisi sitä. Jos tästä keskustelusta saadaan jokin lopputulos, sen voisi kirjoittaa merkittävyyden suuntaviivoihin.--Puppe100 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Kannatan tuota laajan lähdekäsittelyn edellyttämistä, aiheesta riippumattomissa lähteissä tietysti. -- Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.42 (EEST)

Jos tekstiä haluttaisiin suuntaviivoihin, kuuluisiko muotoilusta järjestää äänestys tai jotain, vai voiko nykyään suuntaviivoja muokata rohkeasti? -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.27 (EEST)

Suuntaviivat-sivu sisältää asioita joista ollaan äänestetty poistoäänestyksissä ja siinä on esimerkkiartikkeleita joista poistoäänestyksistä on ollut 70% kannatus suuntaan tai toiseen. Itse en näe varsinaisesti syytä muuttaa tätä. Olen myös aavistuksen verran skeptinen sen suhteen, että lähteiden vaatiminen merkittävyyden todisteeksi olisi ollut ongelmana tubettajien kanssa (ts. vaikka katsojamäärillä argumentoidaan niin niitä poistetaan katsojamääristä huolimatta jos lähteitä ei ole tueksi) Varmaan jos haluttaisiin vaikuttaa asioihin niin ehkä ohjeen siitä miten kiinnostuneet pystyy kirjoittamaan riittävän hyvän artikkelin olisi hyödyllisempää kuin suuntaviivoihin lisääminen. (vrt musiikki ja Wikipedia:Bändiopas) --Zache (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 08.47 (EEST)

En ole erityisesti perehtynyt siihen, miten ja millä perusteilla suuntaviivoja on muokattu. Varmaankin konsensukseen perustuvan lopputuloksen voisi sinne laittaa. Lisäksi jos löytyy tubettajien poistoäänestyksiä, niin niistä saisi esimerkkejä merkittävyyden arviointiin.--Puppe100 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.09 (EEST)

Nopeasti kun katsoin, niin vähintäänkin kohtuullisesti fiwikin tubettajat on lähteistetty. Noin muuten, niin ehkä todennäköisempi ongelma kuin että onko aiheet merkittäviä on se, että ei tunnisteta mitkä ovat mahdollisesti merkittäviä ja kirjoittajat ovat usein varsin kokemattomia ja/tai nuoria niin ne eivät osaa kertoa sitä Wikipedian haluamalla tavalla. ( = perustella lähteillä ). Esimerkkinä vaikka Paqpa joka poistettiin 20 kertaa epämerkittävänä kunnes tein sen Planin muokkaustapahtuman yhteydessä jossa tapahtumaan osallistuneet nuoret tekivät mm. listan henkilöistä jotka puuttuivat wikipediasta ja joiden pitäisi heistä olla siellä. --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.52 (EEST)

Ongelma on, että vain muokkaajien nuoruudessa ollut nuorisokulttuuri kuten demoskene vaikuttaa heistä merkittävältä. Nykyistä lasten- ja nuortenkulttuuria sen sijaan vähätellään. Paqpa poistettiin monta kertaa, koska kohdeyleisö on lapset ja esimerkiksi Koululaisen haastattelua ei noteerattu lähteenä, koska lehti on suunnattu koululaisille, eikä vanhoille ukoille. --MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 15.26 (EEST)

Yleinen keskustelu rikosten ja katoamisten merkittävyydestä

En nyt todellakaan halua että keskustellaan yksittäistapauksista vaan objektiivisista yleispätevistä kriteereistä. Nämä ovat aiheita jotka ovat pahiten hakuammuntaa artikkelien merkittävyyskeskusteluissa. Hyvin usein edetään intohimot edellä. Ja kummasti yhtä usein ollaan itsepintaisesti säilyttämässä jotain tai itsepintaisesti poistamassa jotain, kuin nyt kulloinkin intohimot ohjaavat. Hakisin objektiivisia yleispäteviä mitattavissa olevia kriteereitä joihin voisi vedota kumpaankin suuntaan. Usein olen ollut sitä mieltä itse ettei rikoksia tarvitsisi kovin lavealla siivilällä päästää wikipediaan, mutta oman mielipiteeni ei tässä pitäisi olla ohjaavana, vaan se että saataisiin johdonmukaiset periatteet jolla artikkelit olisivat yhteismitallisia. Rehellisesti hieman kuitenkin sormi suussa sen suhteen että onko edes teoriassa mahdollista löytää kriteereitä joilla voisiin kovin erilaisia rikoksia ja katoamistapauksia punnita? Miten on? -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.21 (EEST)

Nämä ovat hankalia asioita, koska on hirveän hankala vetää tarkkoja rajoja. Uutisaiheissa ei oikein voi mennä ihan suoraan perussäännön mukaan eli käsitelläänkö aihetta huomattavan laajasti. Monia uutisaiheita, kuten päivän säätä, käsitellään varsin laajasti. Pääsääntönä itse voisin ajatella, että rikos/katoaminen on merkittävä, kun sitä käsitellään laajasti jossain ei-uutislähteessä, sitä käsitellään laajasti usean vuoden ajan tai tapahtumasta on selkeitä yhteiskunnallisia tai kultuurellisia seurauksia (siitä seuraa esim. uusia toimintatapoja, poliittisia päätöksiä tai siihen viitataan vaikkapa kulttuurituotteissa). Usein siis käytännössä rikoksen merkittävyys ratkeaa oikeasti vasta muutaman vuoden päästä. Toki jos jotain tapausta seuraa usean päivän erikoisuutislähetyksiä ja useiden viikkojen keskustelu yhteiskunnan tilasta, niin voidaan nopeastikin todeta tapauksen olleen merkittävä. --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 08.42 (EEST)

Ehkä olisi hieman elämälle vieras pääsääntö. Ehkä automatia jota voitaisiin soveltaa sen suhteen että mitä ei ainakaan voida poistaa. -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.51 (EEST)