Estejuoksu

Naisten 3 000 metrin esteiden alkuerä käynnissä vuoden 2007 MM-kilpailuissa Osakassa.

Estejuoksu on yleisurheilun juoksulaji. Nykyaikana aikuisten sarjoissa estejuoksussa kilpaillaan useimmiten 3 000 metrin matkalla, joka on runsas seitsemän kierrosta 400 metrin mittaisella juoksuradalla.

Säännöt

Kierroksen pituuteen vaikuttaa vesieste, joka radasta riippuen on joko radan sisäpuolella tai ulkopuolella. Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n sääntöjen mukaan esteen korkeus on miehillä 91,4 senttimetriä ja naisilla 76,2 senttimetriä. Toisin kuin aitajuoksussa, estejuoksun esteet ovat kiinteitä, eivätkä ne kaadu juoksijan osumasta tai törmäyksestä. Joillakin juoksijoilla on tapana jopa astua esteen päälle. Esteiden leveys on 3,96 metriä ja esteiden päällä olevan neliönmuotoisen palkin halkaisija on 12,7 senttimetriä.

Neljä esteistä on kuivaesteitä, jotka on sijoiteltu eri puolille juoksurataa. Viides, juoksuradan toisessa päädyssä sijaitseva este on vesieste, jossa välittömästi esteen takana sijaitsee vedellä täytetty kalteva syvennys, vesihauta, joka on syvimmästä kohdastaan 50–70 senttimetriä, ja syvyys vähenee radalla eteenpäin mentäessä 3,66 metrin matkalla. Mitä pitemmälle vesihautaan juoksija esteen yli hyppää, sitä vähemmän hän uppoaa jaloistaan veteen.

Historia

Vesiesteen ylitys vuoden 1908 kesäolympialaisissa Lontoossa

Estejuoksua on juostu erimittaisilla matkoilla olympiakisoissa vuoden 1896 ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Antwerpenin olympialaisissa vuonna 1920 estejuoksun viralliseksi kilpailumatkaksi vakiintui 3 000 metriä.

Naisten estejuoksulla on huomattavasti lyhyemmät perinteet. IAAF otti sen viralliseksi lajikseen vasta vuonna 1997, ja ensimmäistä kertaa arvokisojen ohjelmassa naisten 3 000 metrin estejuoksu oli 2005 yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä.

Miesten estejuoksua ovat koko 1990- ja 2000-luvun hallinneet ylivoimaisesti Kenian itäosissa elävän kalenjin-heimon juoksijat.

Ennätykset

Miesten 3 000 metrin esteiden maailmanennätystä pitää hallussaan Qataria edustava Saif Saaeed Shaheen (tunnettiin aiemmin Kenian väreissä nimellä Stephen Cherono) ajalla 7.53,63. Hän juoksi ennätyksen 3. syyskuuta vuonna 2004 Brysselissä. Matkan Suomen ennätys on 8.10,67 ja se on Jukka Keskisalon nimissä. Hän juoksi ennätyksen Zürichissa vuonna 2009. Euroopan ennätys on Ranskan Bouabdellah Tahrin Berliinin MM-kisoissa vuonna 2009 juoksema 8.01,18. Ensimmäisenä kahdeksan minuutin haamurajan alitti Kenian kalenjin-heimoon kuuluva Moses Kiptanui vuonna 1995 Zürichin GP-kilpailussa.

Naisten maailmanennätystä pitää hallussaan Venäjän väreissä juokseva Gulnara Samitova-Galkina, joka paransi omaa maailmanennätystään juoksemalla Pekingin olympiakisoissa 17. elokuuta 2008 ajan 8.58,81.

3 000 metrin estejuoksun maailmanennätyksen kehitys

IAAF laati estejuoksun säännöt virallisesti vasta vuonna 1953, ja tuolloin alettiin pitää kirjaa virallisista maailmanennätyksistä. Parhaita aikoja on tilastoitu kuitenkin jo vuodesta 1933.

Miehet Aika Juoksija Maa Päivämäärä Paikka 7.53,63 Saif Saaeed Shaheen Qatar 3. syyskuuta 2004 Bryssel 7.55,28 Brahim Boulami Marokko 24. elokuuta 2001 Bryssel 7.55,62 Bernard Barmasai Kenia 24. elokuuta 1997 Köln 7.59,08 Wilson Boit Kipketer Kenia 13. elokuuta 1997 Zürich 7.59,18 Moses Kiptanui Kenia 16. elokuuta 1995 Zürich 8.02,08 Moses Kiptanui Kenia 19. elokuuta 1992 Zürich 8.05,35 Peter Koech Kenia 3. heinäkuuta 1989 Tukholma 8.05,4+ Henry Rono Kenia 13. toukokuuta 1978 Seattle 8.08,02 Anders Gärderud Ruotsi 28. heinäkuuta 1976 Montreal 8.09,8+ Anders Gärderud Ruotsi 1. heinäkuuta 1975 Tukholma 8.10,4+ Anders Gärderud Ruotsi 25. kesäkuuta 1975 Oslo 8.14,0+ Ben Jipcho Kenia 27. kesäkuuta 1973 Helsinki 8.19,1+ Ben Jipcho Kenia 19. kesäkuuta 1973 Helsinki 8.20,8+ Ben Jipcho Kenia 15. tammikuuta 1973 Lagos 8.20,8+ Anders Gärderud Ruotsi 14. syyskuuta 1972 Helsinki 8.22,0+ Kerry O'Brien Australia 4. heinäkuuta 1970 Berliini 8.22,2+ Vladimir Dudin Neuvostoliitto 19. elokuuta 1969 Kiova 8.24,2+ Jouko Kuha Suomi 17. heinäkuuta 1968 Tukholma 8.26,4+ Gaston Roelants Belgia 7. elokuuta 1965 Bryssel 8.29,6+ Gaston Roelants Belgia 7. syyskuuta 1963 Leuven 8.30,4+ Zdzisław Krzyszkowiak Puola 26. kesäkuuta 1961 Walcz 8.31,2+ Grigori Taran Neuvostoliitto 28. toukokuuta 1961 Kiova 8.31,4+ Zdzisław Krzyszkowiak Puola 26. kesäkuuta 1960 Tula 8.32,0+ Jerzy Chromik Puola 2. elokuuta 1958 Varsova 8.35,6+ Semjon Ršištšin Neuvostoliitto 2. elokuuta 1958 Tallinna 8.35,6+ Sándor Rozsnyói Unkari 16. syyskuuta 1956 Budapest 8.39,8+ Semjon Ršištšin Neuvostoliitto 14. elokuuta 1956 Moskova 8.40,2+ Jerzy Chromik Puola 11. syyskuuta 1955 Budapest 8.41,2+ Jerzy Chromik Puola 31. elokuuta 1955 Brno 8.45,4+ Vasili Vlasenko Neuvostoliitto 18. elokuuta 1955 Moskova 8.45,4+ Pentti Karvonen Suomi 15. heinäkuuta 1955 Oslo 8.47,8+ Pentti Karvonen Suomi 1. heinäkuuta 1955 Helsinki 8.49,6+ Sándor Rozsnyói Unkari 28. elokuuta 1954 Bern

Naiset Aika Juoksija Maa Päivämäärä Paikka 8.58,81 Gulnara Samitova Venäjä 17. elokuuta 2008 Peking 9.01,59 Gulnara Samitova Venäjä 4. heinäkuuta 2004 Heraklion 9.08,33 Gulnara Samitova Venäjä 10. elokuuta 2003 Tula 9.16,51 Alesja Turava Valko-Venäjä 28. heinäkuuta 2002 Gdańsk 9.21,72 Alesja Turava Valko-Venäjä 12. kesäkuuta 2002 Ostrava 9.22,29 Justyna Bąk Puola 5. kesäkuuta 2002 Milano 9.25,31 Justyna Bąk Puola 9. heinäkuuta 2001 Nizza 9.40,20 Cristina Iloc Romania 30. elokuuta 2000 Reims 9.43,64 Cristina Iloc Romania 7. elokuuta 2000 Bukarest 9.48,88 Jelena Motalova Venäjä 1. elokuuta 1999 Tula 9.55,28 Daniela Petrescu Romania 21. kesäkuuta 1988 Bukarest

Lähteet

Miesten estejuoksun olympiavoittajat

Naisten estejuoksun olympiavoittajat

2008: Gulnara Samitova-Galkina | 2012: Julija Zaripova

Miesten estejuoksun maailmanmestarit

Miesten 3 000 metrin estejuoksun Suomen ennätyksen kehitys

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
8.54,4	Olavi Rinteenpää	Pariisi, Ranska	1952
8.44,4	Olavi Rinteenpää	Helsinki	2.7.1953
(8.47,8	Pentti Karvonen	Helsinki	1.7.1955)	Maailmanennätys, mutta ei Suomen ennätys, koska maailmanennätyksiä alettiin hyväksyä vasta Rinteenpään edellisen tuloksen jälkeen 1954
(8.45,4	Pentti Karvonen	Oslo, Norja	15.7.1955)	Maailmanennätys, mutta ei Suomen ennätys, koska maailmanennätyksiä alettiin hyväksyä vasta Rinteenpään edellisen tuloksen jälkeen 1954
8.42,4	Ilkka Auer	Budapest, Unkari	20.10.1956
8.39,4	Esko Siren	Budapest, Unkari	8.7.1962
8.39,4	Esko Siren	Helsinki	1963
8.37,6	Jouko Kuha	Tukholma, Ruotsi	1965
8.36,2	Jouko Kuha	Budapest, Unkari	1966
8.29,8	Jouko Kuha	Tukholma, Ruotsi	1967
8.24,2	Jouko Kuha	Tukholma, Ruotsi	17.7.1968	Maailmanennätys
8.24,0	Tapio Kantanen	Helsinki	26.7.1972
8.23,0	Tapio Kantanen	Helsinki	20.8.1972
8.21,0	Tapio Kantanen	Helsinki	14.9.1972
8.19,6	Tapio Kantanen	Helsinki	26.6.1974	Sähköaika 8.19,73
8.18,0	Tapio Kantanen	Helsinki	8.6.1975	Sähköaika 8.18,18
8.18,0	Tapio Kantanen	Tukholma, Ruotsi	5.7.1975	Sähköaika 8.18,02
8.12,60	Tapio Kantanen	Montréal, Kanada	28.7.1976
8.10,67	Jukka Keskisalo	Zürich, Sveitsi	28.8.2009

Lähteet

• Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
• Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
• Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.

Naisten 3 000 metrin estejuoksun Suomen ennätyksen kehitys

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
10.22,76	Johanna Risku	Helsinki	3.9.2000
10.09,96	Johanna Risku	Amsterdam, Alankomaat	13.7.2001
10.04,99	Ulla Tuimala	Göteborg, Ruotsi	2.9.2001
10.03,66	Johanna Risku	Lappeenranta	21.6.2003
9.55,44	Johanna Risku	Karlstad, Ruotsi	24.7.2003	Myöhemmin Lehtinen
9.50,61	Johanna Lehtinen	Praha, Tšekki	5.6.2006
9.45,64	Johanna Lehtinen	Praha, Tšekki	17.6.2006
9.40,28	Johanna Lehtinen	Ateena, Kreikka	3.7.2006

Lähteet

• Mitä-Missä-Milloin-kirjat 1984–2009. Otava.

Yleisurheilun lajit