Pituushyppy
Pituushyppy on yleisurheilulaji, jossa päämääränä on suorittaa pituussuunnassa mahdollisimman pitkä hyppy. Nopea vauhdinotto ja korkea loikka lankulta ovat lajissa menestymisen keskeisiä tekijöitä. Siksi ei olekaan yllättävää, että monet pikajuoksijat, kuten Carl Lewis ja Marion Jones, ovat kilpailleet menestyksekkäästi pituushypyssä.
Pituushyppy on ollut nykyaikaisten kesäolympialaisten ohjelmassa niiden alusta lähtien. Vuosina 1900–1912 olympialajeihin kuului myös vauhditon pituushyppy.
Sisällysluettelo |
Säännöt [muokkaa]
Kilpailijat ottavat hyppyyn vauhtia radalta, joka on päällystetty samalla materiaalilla kuin kentän juoksurata. Vauhdinottoradan päässä on radasta hieman korotettu lankku, johon vahalla merkityn hyppyrajan takaa kilpailijan täytyy suorittaa hyppynsä. Rajalta tai sen jälkeen tehdyn hypyn katsotaan olevan yliastuttu, ja se hylätään. Hylkääminen on seurauksena myös, jos kilpailija ei aloita hyppyään ennen hänelle kilpasuoritukseensa varatun ajan täyttymistä. Laskeutuminen tapahtuu hiekalla täytettyyn kuoppaan. Hypyn pituus saadaan selville, kun mitataan matka lankun hyppyrajasta kilpailijan taaimmaisimpaan jälkeen hiekassa. Matkaa ponnistuskohdasta hyppyrajalle ei lasketa mukaan tulokseen.
Arvokisoissa pituuskilpailu koostuu kahdesta vaiheesta. Ensin on karsinta, johon kaikki kisaan päässeet ottavat osaa. Jokaiseen kisaan määrätään etukäteen valmiiksi karsintaraja, jonka ylittämällä kilpailija pääsee automaattisesti finaaliin. Jos vähintään 12 kilpailijaa ei ole ylittänyt rajaa, otetaan finaaliin mukaan 12 parasta tulosten perusteella. Jos tällöin 12:nnella on sama tulos kuin yhdellä tai useammalla seuraavaksi sijoittuneella, kunkin toiseksi paras hyppy ratkaisee jatkoon pääsijän. Jos sekin on yhtä pitkä, ratkaisee kolmanneksi pisin hyppy. Jos vielä sekin on yhtä pitkä, kaikki edelleen tasoissa olevat kilpailijat pääsevät finaaliin. Joissakin kilpailuissa (esimerkiksi sisäratojen arvokilpailuissa ja Kalevan kisoissa) finaaliin kelpuutetaan 12 parhaan sijasta vain kahdeksan parasta. Finaali, joka on kilpailun toinen vaihe, alkaa niin, että kaikki mukaan päässeet kilpailijat hyppäävät kolme hyppyä, minkä jälkeen 8 parasta pääsee kolmelle viimeiselle kierrokselle.
Finaalissa pisimmän hypyn tehnyt julistetaan voittajaksi. Jos kaksi tai useampi saa saman tuloksen, ratkaisee näiden hyppääjien toiseksi pisin hyppy keskinäisen paremmuuden, sen jälkeen tarvittaessa kolmanneksi pisin ja niin edelleen. Jos kaikki hypyt ovat yhtä pitkiä, sija jaetaan.
Ennätykset [muokkaa]
Pituushyppy on kuuluisa kahdesta pitkään voimassa olleesta maailmanennätyksestä. Vuonna 1935 Jesse Owens hyppäsi maailmanennätyksen 813 senttimetriä, joka rikottiin vasta 1960. Myöhemmin Bob Beamon hyppäsi 890 senttimetriä vuoden 1968 olympialaisissa eikä sitä pidempiä nähty kuin vasta vuonna 1991, jolloin Mike Powell hyppäsi Tokion MM-kilpailuissa 895 senttimetriä. Vuonna 1995 Iván Pedroso tosin hyppäsi 896, mutta ennätystä ei ilmoitettu ratifioitavaksi, koska toimitsija oli seissyt tuulimittarin edessä, joka näytti sallittua lukemaa 1,2 metrin myötätuulta.
Nykyistä naisten maailmanennätystä 752 senttimetriä pitää hallussaan Neuvostoliittoa edustanut Galina Tšistjakova. Hyppy tehtiin Leningradissa vuonna 1988.
Miesten Suomen ennätys oli pitkään Rainer Steniuksen vuonna 1966 hyppäämä (ja Jarmo Kärnän myöhemmin sivuama) 816 senttimetriä, kunnes Tommi Evilä paransi sitä hyppäämällä 818 senttimetriä vuoden 2005 yleisurheilun MM-kilpailuiden pituushypyn karsinnassa 12. elokuuta 2005. Evilä paransi SE-tulosta Suomi–Ruotsi-maaottelussa Göteborgissa sentillä samana vuonna. Nykyisen ennätyksen 822 Evilä hyppäsi 28.6.2008 Göteborgissa 1,0 m/s myötätuulessa.
Naisten Suomen ennätystä pitää hallussaan Ringa Junnila (o.s. Ropo) tuloksella 685 senttimetriä, joka on hypätty Lahdessa 9. elokuuta 1990.
Kaikkien aikojen pisimmät hypyt [muokkaa]
Kultakin urheilijalta vain paras tulos. Päivitetty 7. kesäkuuta 2009.
Maailma [muokkaa]
|
Naiset[3]
|
Suomi [muokkaa]
|
Miehet[4]
|
Naiset[5]
|
Viitteet [muokkaa]
|
1896: Ellery Clark | 1900: Alvin Kraenzlein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Frank Irons | 1912: Albert Gutterson | 1920: William Pettersson | 1924: William DeHart Hubbard | 1928: Edward Hamm | 1932: Ed Gordon | 1936: Jesse Owens | 1948: Willie Steele | 1952: Jerome Biffle | 1956: Gregory Bell | 1960: Ralph Boston | 1964: Lynn Davies | 1968: Bob Beamon | 1972: Randy Williams | 1976: Arnie Robinson | 1980: Lutz Dombrowski | 1984: Carl Lewis | 1988: Carl Lewis | 1992: Carl Lewis | 1996: Carl Lewis | 2000: Iván Pedroso | 2004: Dwight Phillips | 2008: Irving Saladino | 2012: Greg Rutherford |
|
1948: Olga Gyarmati | 1952: Yvette Williams | 1956: Elżbieta Krzesińska | 1960: Vera Krepkina | 1964: Mary Rand | 1968: Viorica Viscopoleanu | 1972: Heide Rosendahl | 1976: Angela Voigt | 1980: Tatjana Kolpakova | 1984: Anișoara Cușmir-Stanciu | 1988: Jackie Joyner-Kersee | 1992: Heike Drechsler | 1996: Chioma Ajunwa | 2000: Heike Drechsler | 2004: Tatjana Lebedeva | 2008: Maurren Higa Maggi | 2012: Brittney Reese |
|
1983: Carl Lewis | 1987: Carl Lewis | 1991: Mike Powell | 1993: Mike Powell | 1995: Iván Pedroso | 1997: Iván Pedroso | 1999: Iván Pedroso | 2001: Iván Pedroso | 2003: Dwight Phillips | 2005: Dwight Phillips | 2007: Irving Saladino | 2009: Dwight Phillips | 2011: Dwight Phillips |
|
1983: Heike Daute | 1987: Jackie Joyner-Kersee | 1991: Jackie Joyner-Kersee | 1993: Heike Drechsler | 1995: Fiona May | 1997: Ljudmila Galkina | 1999: Niurka Montalvo | 2001: Fiona May | 2003: Eunice Barber | 2005: Tianna Madison | 2007: Tatjana Lebedeva | 2009: Brittney Reese | 2011: Brittney Reese |
- Lähde
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
|
Arvokisalajit: 100 m | 200 m | 400 m | 800 m | 1 500 m | 5 000 m | 10 000 m | Maraton | 20 km kävely | 50 km kävely | 100 m aidat | 110 m aidat | 400 m aidat | 3 000 m esteet | 4 × 100 m | 4 × 400 m | Korkeushyppy | Seiväshyppy | Pituushyppy | Kolmiloikka | Kuulantyöntö | Kiekonheitto | Moukarinheitto | Keihäänheitto | Seitsenottelu | Kymmenottelu Muita lajeja: 60 m | 60 m aidat | 1 000 m | maili | 3 000 m | Puolimaraton | Ultrajuoksu | Ruotsalaisviesti | Painonheitto | Antiikkinen kiekonheitto | Vauhditon korkeushyppy | Vauhditon pituushyppy | Vauhditon kolmiloikka |
Sivulta puuttuu