Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2013
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2013 | |
---|---|
Sijainti |
Moskova Venäjä |
Kilpailupaikka | Lužniki |
Osallistujamaita | 206 |
Kilpailulajeja | 24 |
Avajaiset | 10. elokuuta |
Päättäjäiset | 18. elokuuta |
← 2011 2015 → |
Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2013 järjestettiin 10.–18. elokuuta 2013 Venäjän pääkaupungissa Moskovassa. Kisat olivat järjestyksessä 14. ulkoradan MM-kilpailut ja kisa-areenana toimi Lužniki.
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juoksu- ja kävelylajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kenttälajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Korkeushyppy 15.8. |
Bohdan Bondarenko Ukraina |
241 CR, NR | Bondarenko teki uuden kisaennätyksen kaikkien aikojen kovatasoisimmassa arvokisafinaalissa. Lisäksi ukrainalainen yritti kolmesti uutta maailmanennätystä, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta vanha ME jäi edelleen voimaan.[7] | |||
Mutaz Essa Barshim Qatar |
238 | |||||
Derek Drouin Kanada |
238 NR | |||||
Seiväshyppy 12.8. |
Raphael Holzdeppe Saksa |
589 | ||||
Renaud Lavillenie Ranska |
589 | |||||
Björn Otto Saksa |
582 | |||||
Pituushyppy 16.8. |
Aleksandr Menkov Venäjä |
856 WL, NR | ||||
Ignisious Gaisah Alankomaat |
829 NR | |||||
Luis Rivera Meksiko |
827 | |||||
Kolmiloikka 18.8. |
Teddy Tamgho Ranska |
18,04 WL, NR | ||||
Pedro Pablo Pichardo Kuuba |
17,68 | |||||
Will Claye Yhdysvallat |
17,52 SB | |||||
Kuulantyöntö 16.8. |
David Storl Saksa |
21,73 SB | ||||
Ryan Whiting Yhdysvallat |
21,57 | |||||
Dylan Armstrong Kanada |
21,34 SB | |||||
Kiekonheitto 13.8. |
Robert Harting Saksa |
69,11 | ||||
Piotr Małachowski Puola |
68,36 | |||||
Gerd Kanter Viro |
65,19 | |||||
Moukarinheitto 12.8. |
Paweł Fajdek Puola |
81,97 WL PB | ||||
Krisztián Pars Unkari |
80,30 | |||||
Lukáš Melich Tšekki |
79,36 | |||||
Keihäänheitto 17.8. laajemmin |
Vítězslav Veselý Tšekki |
87,17 | ||||
Tero Pitkämäki Suomi |
87,07 | |||||
Dmitri Tarabin Venäjä |
86,23 | |||||
Kymmenottelu 10.–11.8. |
Ashton Eaton Yhdysvallat |
8809 WL | ||||
Michael Schrader Saksa |
8670 PB | |||||
Damian Warner Kanada |
8512 PB | |||||
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras | ||||||
Naiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juoksu- ja kävelylajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
100 m 12.8. |
Shelly-Ann Fraser-Pryce Jamaika |
10,71 WL | Fraser-Pryce otti jo lähdössä selvän eron muihin, ja vei ylivoimaisella suorituksella MM-kullan. Norsunluurannikon Ahouré oli historian ensimmäinen afrikkalainen mitalisti naisten sadalla metrillä.[8] | |||
Murielle Ahouré Norsunluurannikko |
10,93 | |||||
Carmelita Jeter Yhdysvallat |
10,94 | |||||
200 m 16.8. |
Shelly-Ann Fraser-Pryce Jamaika |
22,17 | Fraser-Prycen ennakkoon kovin vastus, Allyson Felix, keskeytti finaalin loukkaantumisen vuoksi. [9] | |||
Murielle Ahouré Norsunluurannikko |
22,32 | |||||
Blessing Okagbare Nigeria |
22,32 | |||||
400 m 12.8. |
Christine Ohuruogu Iso-Britannia |
49,41 NR | Botswanalainen Montsho luuli voittavansa, eikä heittäytynyt ratkaisuhetkillä, vaan ylitti maaliviivan selkä suorana ja jäi hopealle.[10] Alun perin kolmanneksi sijoittunut venäläinen Antonina Krivošapka (49,78) hylättiin dopingin takia vuonna 2017. | |||
Amantle Montsho Botswana |
49,41 | |||||
Stephenie Ann McPherson Jamaika |
49,99 | |||||
800 m 18.8. |
Eunice Jepkoech Sum Kenia |
1.57,38 PB | Alun perin toiseksi sijoittui venäläinen Marija Savinova (1.57,80 SB) hylättiin vuonna 2017 dopingin takia. | |||
Brenda Martinez Yhdysvallat |
1.57,91 PB | |||||
Alysia Montaño Yhdysvallat |
1.57,95 | |||||
1 500 m 15.8. |
Abeba Aregawi Ruotsi |
4.02,67 | ||||
Jennifer Simpson Yhdysvallat |
4.02,99 | |||||
Hellen Onsando Obiri Kenia |
4.03,86 | |||||
5 000 m 17.8. |
Meseret Defar Etiopia |
14.50,19 | ||||
Mercy Cherono Kenia |
14.51,22 | |||||
Almaz Ayana Etiopia |
14.51,33 | |||||
10 000 m 11.8. |
Tirunesh Dibaba Etiopia |
30.43,35 | ||||
Gladys Cherono Kenia |
30.45,17 | |||||
Belaynesh Oljira Etiopia |
30.46,98 | |||||
Maraton 10.8. |
Edna Kiplagat Kenia |
2.25.44 | Edna Kiplagat voitti MM-kilpailujen ensimmäisen mitalin. Hopeamitalisti Straneo johti kilpailua alusta aina 40 kilometriin saakka, kunnes Kiplagat ohitti hänet voittaen lopulta 14 sekunnilla. Kolmannelle ja neljännelle sijalle sijoittuivat japanilaiset urheilijat.[11][12] | |||
Valeria Straneo Italia |
2.25.58 SB | |||||
Kayoko Fukushi Japani |
2.27.45 | |||||
3 000 m ej 13.8. |
Milcah Chemos Cheywa Kenia |
9.11,65 WL | ||||
Lidya Chepkurui Kenia |
9.12,55 PB | |||||
Sofia Assefa Etiopia |
9.12,84 SB | |||||
100 m aj 17.8. |
Brianna Rollins Yhdysvallat |
12,44 | ||||
Sally Pearson Australia |
12,50 SB | |||||
Tiffany Porter Iso-Britannia |
12,55 PB | |||||
400 m aj 15.8. |
Zuzana Hejnová Tšekki |
52,83 WL, NR | Hieman hitaasta lähdöstä huolimatta Hejnová otti ensimmäisen arvokisamestaruutensa selvällä erolla. Samalla hän teki uuden maansa ennätyksen ja maailman kauden kärkituloksen.[13] | |||
Dalilah Muhammad Yhdysvallat |
54,09 | |||||
Lashinda Demus Yhdysvallat |
54,27 | |||||
20 km kävely 13.8. |
Liu Hong Kiina |
1.28.10 | Alun perin ensimmäiseksi sijoittunut Venäjän Jelena Lašmanova (ajalla 1.27.08) ja toiseksi sijoittunut Venäjän Anisja Kirdjapkina (ajalla 1.27.11) hylättiin myöhemmin dopingin takia.[14] | |||
Sun Huanhuan Kiina |
1.28.32 | |||||
Elisa Rigaudo Italia |
1.28.41 | |||||
4×100 m 18.8. |
Jamaika Carrie Russell Kerron Stewart Schillonie Calvert Shelly-Ann Fraser-Pryce Sheri-Ann Brooks* |
41,29 CR | *Juoksi alkuerissä | |||
Yhdysvallat Jeneba Tarmoh Alexandria Anderson English Gardner Octavious Freeman |
42,75 | |||||
Iso-Britannia Dina Asher-Smith Ashleigh Nelson Annabelle Lewis Hayley Jones |
42,87 | |||||
4×400 m 17.8. |
Yhdysvallat Jessica Beard Natasha Hastings Ashley Spencer Francena McCorory Joanna Atkins* |
3.20,41 SB | Kilpailun voitti alun perin Venäjä (ajalla 3.20,19, joukkueessa juoksivat Julija Guštšina, Tatjana Firova, Ksenija Ryžova, Antonina Krivošapka, Natalja Antjuh*), mutta se hylättiin vuonna 2017 Krivošapkan dopingkäryn takia. Kilpailun mitalit jaettiin uudestaan 4. elokuuta 2017 Lontoon MM-kisojen yhteydessä[15]. *Juoksivat alkuerissä | |||
Iso-Britannia Eilidh Child Shana Cox Margaret Adeoye Christine Ohuruogu |
3.22,61 SB | |||||
Ranska Marie Gayot Lénora Guion-Firmin Muriel Hurtis Floria Guei Phara Anacharsis* |
3.24,21 | |||||
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras | ||||||
Kenttälajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Korkeushyppy 17.8. |
Brigetta Barrett Yhdysvallat |
200 | Kilpailun alkuperäinen voittaja Venäjän Svetlana Školina (203 cm) hylättiin myöhemmin dopingin takia. | |||
Ruth Beitia Espanja Anna Tšitšerova Venäjä |
197 | |||||
Seiväshyppy 13.8. |
Jelena Isinbajeva Venäjä |
489 SB | ||||
Jennifer Suhr Yhdysvallat |
482 | |||||
Yarisley Silva Kuuba |
482 | |||||
Pituushyppy 11.8. |
Brittney Reese Yhdysvallat |
701 | Karsinnassa vaikeuksissa ollut ja viimeisenä loppukilpailuun selviytynyt ennakkosuosikki Reese palasi omalle tasolleen ja otti kultaa. Myös sadan ja kahdensadan metrin juoksuihin osallistunut Nigerian Okagbare jäi kahden sentin päähän kultamitalista.[16] | |||
Blessing Okagbare Nigeria |
699 | |||||
Ivana Španović Serbia |
682 NR | |||||
Kolmiloikka 15.8. |
Caterine Ibargüen Kolumbia |
14,85 WL | ||||
Jekaterina Koneva Venäjä |
14,81 | |||||
Olha Saladuh’a Ukraina |
14,65 | |||||
Kuulantyöntö 12.8. |
Valerie Adams Uusi-Seelanti |
20,88 | ||||
Christina Schwanitz Saksa |
20,41 PB | |||||
Gong Lijiao Kiina |
19,95 | |||||
Kiekonheitto 11.8. |
Sandra Perković Kroatia |
67,99 | ||||
Mélina Robert-Michon Ranska |
66,28 NR | |||||
Yarelis Barrios Kuuba |
64,96 | |||||
Moukarinheitto 16.8. |
Anita Włodarczyk Puola |
78,46 NR | Kilpailun alun perin voittanut Venäjän Tatjana Lysenko (tuloksella 78,80) hylättiin myöhemmin dopingin takia. | |||
Zhang Wenxiu Kiina |
75,58 SB | |||||
Wang Zheng Kiina |
74,90 PB | |||||
Keihäänheitto 18.8. |
Christina Obergföll Saksa |
69,05 SB | ||||
Kimberley Mickle Australia |
66,60 PB | |||||
Marija Abakumova Venäjä |
65,09 | |||||
Seitsenottelu 12.-13.8. |
Hanna Melnytšenko Ukraina |
6586 PB | Ennakkosuosikkien jäädessä loukkaantumisten takia sivuun palkintokorokkeelle nousi kolme ensimmäiset aikuisten arvokisamitalinsa ottanutta urheilijaa.[17] | |||
Brianne Theisen-Eaton Kanada |
6530 PB | |||||
Dafne Schippers Alankomaat |
6477 NR | |||||
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras | ||||||
Mitalitaulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isäntämaa
Sija | Maa | Yht | |||
---|---|---|---|---|---|
1 | Yhdysvallat | 8 | 13 | 5 | 26 |
2 | Jamaika | 6 | 2 | 2 | 10 |
3 | Kenia | 5 | 4 | 3 | 12 |
4 | Saksa | 4 | 2 | 1 | 7 |
5 | Etiopia | 3 | 3 | 4 | 10 |
6 | Iso-Britannia | 3 | 1 | 3 | 7 |
7 | Venäjä | 2 | 2 | 3 | 7 |
8 | Kiina | 2 | 2 | 2 | 6 |
9 | Puola | 2 | 1 | 0 | 3 |
10 | Ukraina | 2 | 0 | 2 | 4 |
11 | Tšekki | 2 | 0 | 1 | 3 |
12 | Ranska | 1 | 2 | 2 | 5 |
13 | Irlanti | 1 | 0 | 0 | 1 |
13 | Kolumbia | 1 | 0 | 0 | 1 |
13 | Kroatia | 1 | 0 | 0 | 1 |
13 | Ruotsi | 1 | 0 | 0 | 1 |
13 | Trinidad ja Tobago | 1 | 0 | 0 | 1 |
13 | Uganda | 1 | 0 | 0 | 1 |
13 | Uusi-Seelanti | 1 | 0 | 0 | 1 |
20 | Australia | 0 | 3 | 0 | 3 |
21 | Espanja | 0 | 2 | 0 | 2 |
21 | Norsunluurannikko | 0 | 2 | 0 | 2 |
23 | Kanada | 0 | 1 | 4 | 5 |
24 | Kuuba | 0 | 1 | 2 | 3 |
25 | Alankomaat | 0 | 1 | 1 | 2 |
25 | Italia | 0 | 1 | 1 | 2 |
25 | Nigeria | 0 | 1 | 1 | 2 |
28 | Botswana | 0 | 1 | 0 | 1 |
28 | Qatar | 0 | 1 | 0 | 1 |
28 | Suomi | 0 | 1 | 0 | 1 |
28 | Unkari | 0 | 1 | 0 | 1 |
32 | Serbia | 0 | 0 | 2 | 2 |
33 | Djibouti | 0 | 0 | 1 | 1 |
33 | Dominikaaninen tasavalta | 0 | 0 | 1 | 1 |
33 | Etelä-Afrikka | 0 | 0 | 1 | 1 |
33 | Japani | 0 | 0 | 1 | 1 |
33 | Meksiko | 0 | 0 | 1 | 1 |
33 | Portugali | 0 | 0 | 1 | 1 |
33 | Viro | 0 | 0 | 1 | 1 |
Yhteensä | 47 | 48 | 46 | 142 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten keihäänheitto yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 2013
- Suomi yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 2013
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tulokset Kansainvälinen yleisurheiluliitto. Viitattu 25.7.2022 (englanniksi)
- Mitalitaulukko Kansainvälinen yleisurheiluliitto. Viitattu 25.7.2022 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aleksi Ylä-Anttila: Usain Boltilla loistavat mahdollisuudet tehdä MM-historiaa 5. elokuuta 2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 7.8.2013. Viitattu 10.8.2013.
- ↑ Bolt ylivoimainen 100 metrin finaalissa 11.8.2013. Iltalehti. Viitattu 11.8.2013.
- ↑ Sakari Lund: Bolt piti jälleen haastajat kurissa - MM-kultaa ajalla 9,77 Yle Urheilu. Viitattu 11.8.2013.
- ↑ http://www.iaaf.org/competitions/iaaf-world-championships/14th-iaaf-world-championships-4873/results/men/10000-metres/final. Viitattu 10.8.2013.
- ↑ Latest sanctions for doping and non-doping violations (pdf) maaliskuu 2020. Athletics Integrity Unit. Arkistoitu 7.4.2020. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Global List of Ineligible Persons www.athleticsintegrity.org. Athletics Integrity Unit. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Uusitalo, Timo: Huikea korkeusfinaali - Kylmähermoinen Bondarenko hätyytteli ME:tä 15. elokuuta 2013. YLE. Viitattu 16.8.2013.
- ↑ Fraser-Pryce rynnisti ylivoimaisesti maailman nopeimmaksi naiseksi, YLE 13.8.2013
- ↑ YLE 16.8.2013
- ↑ Ohuruogu MM-kultaan trillerissä – Toinen suosikki tunaroi pahoin, YLE 12.8.2013
- ↑ Marathon Result - Women IAAF. Viitattu 10.8.2013. (englanniksi)
- ↑ MM-kisojen ensimmäinen kultamitali Keniaan 10. elokuuta 2013. Yle. Viitattu 10.8.2013.
- ↑ Hejnova otti ensimmäisen suurvoittonsa hirmuajalla 15. elokuuta 2013. Yle. Viitattu 15.8.2013.
- ↑ Butler, Mark (toim.): World Athletics Statistics Handbook (pdf) (s. 389) 2022. World Athletics. Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Ennis-Hill and US women’s 4x400m team to receive reallocated gold medals in London iaaf.org. 22.7.2017. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Rajamäki, Sinikka: Reese kukisti kuumeen ja juhli kultaa 12. elokuuta 2013. YLE. Viitattu 16.8.2013.
- ↑ Kivimäki, Jyri: Seitsenottelun voitto Ukrainaan, Eatonin perheeseen MM-hopeaa 13. elokuuta 2013. YLE. Viitattu 16.8.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2013.
|