David Storl
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Storl vuonna 2009. | |||
Maa:  Saksa
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Lontoo 2012 | kuulantyöntö | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Daegu 2011 | kuulantyöntö | |
| Kultaa |
Moskova 2013 | kuulantyöntö | |
| Hopeaa |
Peking 2015 | kuulantyöntö | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Istanbul 2012 | kuulantyöntö | |
| Hopeaa |
Sopot 2014 | kuulantyöntö | |
| Hopeaa |
Birmingham 2018 | kuulantyöntö | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 2012 | kuulantyöntö | |
| Kultaa |
Zürich 2014 | kuulantyöntö | |
| Kultaa |
Amsterdam 2016 | kuulantyöntö | |
 Pronssia |
Berliini 2018 | kuulantyöntö | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Praha 2015 | kuulantyöntö | |
| Hopeaa |
Pariisi 2011 | kuulantyöntö | |
| Hopeaa |
Glasgow 2019 | kuulantyöntö | |
| Pronssia |
Belgrad 2017 | kuulantyöntö | |
David Storl (s. 27. heinäkuuta 1990 Rochlitz) on saksalainen kuulantyöntäjä. Hän on voittanut maailmanmestaruuden vuosina 2011 ja 2013 sekä EM-kultaa 2012, 2014 ja 2016 ja sisäratojen EM-kultaa 2015. Lontoon olympialaisissa 2012 hän sijoittui hopealle.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Storl voitti alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden 2007 ja alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden vuonna 2008. Vuonna 2009 hän voitti alle 20-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden.[1] 13. kesäkuuta 2009 Mannheimissa Storl työnsi kahdesti pidemmälle kuin kroatialaisen Edis Elkasevićin seitsemän vuotta vanha alle 20-vuotiaiden maailmanennätys 21,96 m. Hän työnsi kuuden kilogramman kuulalla kilpailun toisella kierroksella 22,18 m ja seuraavalla kierroksella 22,34 m. Tuloksia ei kuitenkaan hyväksytty maailmanennätykseksi sääntöjenvastaisen kentän vuoksi.[2] 14. heinäkuuta 2009 Osterodessa Storl työnsi maailmanennätykseksi tuloksen 22,73 m.[3] Jacko Gill rikkoi hänen ennätyksensä 18. elokuuta 2013 työnnettyään 23,00 m.[4] Storlilla oli hallussaan myös alle 20-vuotiaiden sisäratojen maailmanennätys 22,35 m, jonka hän työnsi Rochlitzissa joulukuussa 2009. Virallisesti ennätyksen rikkoi Konrad Bukowiecki tammikuussa 2016.[5]
Berliinin MM-kilpailuissa 2009 Storl karsiutui loppukilpailusta tuloksella 19,19 m. Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010 hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 20,40 m. Barcelonan EM-kilpailuissa 2010 hän oli neljäs tuloksella 20,57 m.[6] Pariisin sisäratojen EM-kilpailuissa 2011 Storl saavutti hopeaa 20,75 metriä kantaneella työnnöllään.[7] Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2011 hän voitti kultaa kilpailuennätyksellä 20,45 m.[8]
Daegun MM-kilpailuissa 2011 Storl voitti maailmanmestaruuden ennätyksellään 21,78 m. Hän työnsi karsintakilpailussa 21,50 m parantaen entistä ennätystään 45 senttimetriä.[9] Loppukilpailun toisella kierroksella hän paransi jälleen ennätystään työnnettyään 21,60 m. Kanadalainen Dylan Armstrong ohitti hänet neljännellä kierroksella neljällä senttimetrillä. Storl ratkaisi voiton viimeisellä työnnöllään työnnettyään 21,78 m.[10] Hänestä tuli 21-vuotiaana lajin nuorin maailmanmestari.[11]
Sisäratojen MM-kilpailuissa Istanbulissa 2012 Storl sijoittui toiseksi ennätyksellään 21,88 m. Helsingin EM-kisoissa 2012 hän voitti kultaa tuloksella 21,58 m ja voitti toiseksi tulleen Rutger Smithin yli metrin erolla.[12] Lontoon olympialaisissa 2012 Storl sijoittui toiseksi häviten Tomasz Majewskille kolmella senttimetrillä. Storl työnsi kilpailussa ensimmäisellään ennätyksensä 21,84 m ja paransi toisellaan vielä tulokseen 21,86 m. Majewski ohitti hänet kolmannella kierroksella työnnettyään 21,87 m ja parantaen vielä viimeisellä kierroksella tulokseen 21,89 m.[13] Moskovan MM-kilpailuissa 2013 Storl voitti maailmanmestaruuden tuloksella 21,73 m.
Sopotin MM-hallikilpailuissa 2014 Storl sijoittui toiseksi tuloksella 21,79 m. Hän voitti Euroopan-mestaruuden Zürichissä 2014 tuloksella 21,41[14]. Prahan EM-hallikilpailuissa 2015 Storl voitti ensimmäisen EM-hallikultansa tuloksella 21,33.[15] Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän sai hopeaa tuloksella 21,74. Hän voitti Euroopan-mestaruuden Amsterdamissa 2016 tuloksella 21,31.
Rion olympialaisissa 2016 hän oli seitsemäs tuloksella 20,64.[16] Belgradin EM-hallikilpailuissa 2017 hän saavutti pronssia tuloksella 21,30. Hän oli kymmenes Lontoon MM-kilpailuissa 2017. Hän sai hopeaa Birminghamin MM-hallikilpailuissa 2018 tuloksella 21,44. Berliinin EM-kilpailuissa 2018 hän työnsi kolmanneksi tuloksella 21,41. Hän saavutti Glasgow'n sisäratojen EM-kilpailuissa 2019 hopeaa tuloksella 21,54.
Henkilökohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ulkoradat
- Kuulantyöntö: 22,20 (2015)
- Sisäradat
- Kuulantyöntö: 21,88 (2012)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- David Storl Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- David Storl Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 20th European Athletics Junior Championships European Athletics. Arkistoitu 9.7.2015. Viitattu 6.3.2015. (englanniksi)
- ↑ IAAF Newsletter No.110 (PDF) 24.2.2010. IAAF. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Storl improves world junior shot put record to 22.73 15.7.2009. IAAF. Viitattu 12.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Richardson, Daniel: Athletics: Jacko Gill breaks world junior record 18.8.2013. The New Zealand Herald. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
- ↑ World records ratified Omoregie Buckowiecki McCartney iaaf.org. 15.2.2016. Viitattu 15.2.2016.
- ↑ Barcelona 2010 – Miesten kuulantyönnön tulokset European Athletics (englanniksi)
- ↑ Double delight for Germany in the men's shot 4.3.2011. european-athletics.org. Viitattu 4.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Ostrava 2011 – Shot Put Men Final European Athletics. Viitattu 14.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Saksalaisjuniori yllätti kuulakarsinnassa 1.9.2011. YLE Urheilu. Viitattu 2.9.2011.
- ↑ Storl jysäytti kuulapommin 2.9.2011. YLE Urheilu. Viitattu 2.9.2011.
- ↑ IAAF Statistics Handbook – Daegu 2011. IAAF. s. 34. (englanniksi)
- ↑ Storl huikean ylivoimaisesti mestariksi yli metrin kaulalla 29.6.2012. Yle Urheilu. Viitattu 30.6.2012.
- ↑ Moss, Emily: London 2012 Olympics: Dibaba and Majewski repeat Beijing victories on first day of athletics 3.8.2012. Athletics Weekly. Arkistoitu 15.10.2012. Viitattu 4.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Video: Pitelemätön Storl vei kuulan EM-kultaa Yle.fi. 12.8.2014. Viitattu 12.8.2014.
- ↑ Storl stays strong to land first indoors 6.3.2015. European Athletics. Viitattu 6.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Olympiaennätys: Ryan Crouser omaa luokkaansa Rion kuulafinaalissa 19.8.2016. Yle Urheilu. Viitattu 19.8.2016.
|
1983: Edward Sarul | 1987: Werner Günthör | 1991: Werner Günthör | 1993: Werner Günthör | 1995: John Godina | 1997: John Godina | 1999: C.J. Hunter | 2001: John Godina | 2003: Andrei Mih’nevitš | 2005: Adam Nelson | 2007: Reese Hoffa | 2009: Christian Cantwell | 2011: David Storl | 2013: David Storl | 2015: Joe Kovacs | 2017: Tomas Walsh | 2019: Joe Kovacs | 2022: Ryan Crouser | 2023: Ryan Crouser |
| ||||||||||||||
