Justin Gatlin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Justin Gatlin Helsingin maailmanmestaruuskisoissa 100 metrin voittonsa jälkeen.
Justin Gatlin Helsingin maailmanmestaruuskisoissa 100 metrin voittonsa jälkeen.
Maa: Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Ateena 2004 100 m
Hopeaa Hopeaa Ateena 2004 4 × 100 m
Hopeaa Hopeaa Lontoo 2012 4 × 100 m
Pronssia Pronssia Ateena 2004 200 m
Pronssia Pronssia Lontoo 2012 100 m
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 2005 100 m
Kultaa Kultaa Helsinki 2005 200 m
Hopeaa Hopeaa Moskova 2013 100 metriä
Hopeaa Hopeaa Moskova 2013 4 × 100 m
Sisäratojen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Birmingham 2003 60 m
Kultaa Kultaa Istanbul 2012 60 m

Justin Gatlin (s. 10. helmikuuta 1982 Brooklyn, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen pikajuoksija, olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari. Huhtikuussa 2006 hän antoi positiivisen dopingnäytteen ja heinäkuussa 2006 hänet tuomittiin kahdeksan vuoden kilpailukieltoon.[1] Gatlin vaati tapaukselleen välimieskäsittelyä[2] ja tammikuussa 2008 välimiesoikeus lyhensi kilpailukiellon neljän vuoden pituiseksi.[3]

Juoksu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan Gatlin juoksi 110 metrin aitoja (ennätys 13,78). Hän herätti huomiota jo Floridassa, missä hänen perheensä tuolloin asui, lukioiden mestaruuskilpailuissa vuonna 2000 voittamalla pika-aidat, 100 metrin sileän ja 300 metrin aidat sekä sijoittumalla pituushypyssä kolmanneksi. Samana vuonna hän pääsi Tennesseen yliopistoon. Yliopistoaikoinaan hän voitti kuusi yliopistomestaruutta. Vuonna 2001 hän jäi kiinni amfetamiinin käytöstä Yhdysvaltain nuorten mestaruuskisoissa. Gatlin sai kahden vuoden kansainvälisen kilpailukiellon, mutta sai silti edelleen luvan kilpailla kotimaassaan. Gatlin valitti päätöksestä ja väitti positiivisen tuloksen johtuneen hänen ADHD-lääkityksestään. Valitus hyväksyttiin, kahden vuoden kilpailukielto kumottiin heinäkuussa 2002 ja hän pääsi varoituksella. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF kuitenkin ilmoitti, että seuraava dopingrike voi johtaa elinikäiseen kilpailukieltoon. Vuosina 2001 ja 2002 hän voitti Yhdysvaltain mestaruuden 100 ja 200 metrillä.

Vuonna 2002 hän jätti opinnot ja siirtyi ammattimaiseksi urheilijaksi, ja jo sisäratojen MM-kisoissa 2003 Birminghamissa hän voitti 60 metrillä kultamitalin ajalla 6,46. Saman vuoden syksypuolella hän joutui reisivamman takia jättämään Pariisin ulkoratojen MM-kisat väliin.

Ateenan olympialaisissa 2004 Gatlin oli huippukunnossa. Hän voitti satasen kilpailun omalla ennätysajallaan 9,85, juoksi Yhdysvaltain hopealle sijoittuneessa pikaviestijoukkueessa ja saavutti 200 metrillä pronssia ajalla 20,03.

Vuoden 2005 Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa Gatlin otti vilppilähdön 100 metrin alkuerissä ja hylättiin, mutta sai silti osallistua välieriin. Lopulta hän voitti Yhdysvaltain mestaruuden niin 100 kuin 200 metrillä. Helsingin MM-kisoihin hän lähti ennakkosuosikkina, varsinkin kun keväällä maailmanennätyksen juossut jamaikalainen Asafa Powell ei loukkaantumisen vuoksi ollut 100 metrillä mukana. Gatlin lunastikin odotukset voittamalla sekä 100 (aika 9,88) että 200 metrin (20,04) maailmanmestaruuden.

Keväällä 2006 Gatlin oli etukäteen uhonnut juoksevansa 100 metrillä uuden maailmanennätyksen 12. toukokuuta 2006 Dohassa, Qatarissa. Dohan kilpailuiden alkuerässä Gatlin sivusi jo omaa ennätystään 9,85. Finaalissa kellot pysähtyivät aikaan 9,77 josta tarkistuksen jälkeen putosi yksi sadasosa pois aikaan 9,76. 17. toukokuuta 2006 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF ilmoitti että Gatlinin aika oli pyöristetty väärin eikä hän juossutkaan uutta maailmanennätystä vaan sivusi Asafa Powellin vanhaa ennätystä. Gatlinin tarkka aika Dohassa oli 9,766, joka virheellisesti pyöristettiin alaspäin.[4] [5]

Vuonna 2006 Gatlin juoksi Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa, jossa hän voitti 100 metrin juoksun. Hän juoksi kilpailun tietoisena, että oli antanut muutamaa kuukautta aikaisemmin positiivisen dopingnäytteen.

Neljän vuoden kilpailukieltonsa jälkeen Gatlin kilpaili ensimmäisen kerran 4. elokuuta 2010 Rakveressa Virossa 100 metrillä. Alkuerässä hän juoksi ajan 10,34 s ja loppukilpailussa 10,24 s.[6] Daegun MM-kisoissa 2011 hän karsiutui 100 metrin välierissä. Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 Gatlin voitti 60 metrin juoksun maailmanmestaruuden ajalla 6,46. Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa 2012 hän voitti 100 metriä ennätyksellään 9,80.[7]

Lontoon Olympialaisissa Gatlin juoksi kolmanneksi ennätyksellään 9,79. Lisäksi hän juoksi hopeaa saaneessa Yhdysvaltojen pikaviestijoukkueessa[8]. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän sai hopeaa sekä 100 metrillä ajalla 9,85 että pikaviestissä.[9]

Doping-käry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gatlin vuonna 2009.

29. heinäkuuta 2006 Gatlin ilmoitti tiedotusvälineille jääneensä kiinni dopingista. Gatlinin mukaan häneen näytteessään oli merkkejä kehon ulkopuolisesta testosteronista tai sen johdannaisista. Gatlin antoi positiivisen näytteen viestijuoksun jälkeen Kansas Cityssä 22. huhtikuuta 2006. Käryn jälkeen Gatlinin valmentaja Trevor Graham ilmoitti olevansa varma, että testitulos oli lavastettu ja hänen mukaansa syyllinen oli Gatlinin hieroja Chris Whetstine.[10]

Koska kyseessä oli Gatlinin toinen käry, häntä uhkasi elinikäinen kilpailukielto. Gatlin kuitenkin hyväksyi Yhdysvaltain antidopingtoimikunnan (USADA) hänelle tekemän ehdotuksen kahdeksan vuoden kilpailukiellosta. Ehdotuksen vaatimuksena oli, että Gatlin todistaa valmentajaansa Trevor Grahamia vastaan. Kilpailukielto astui voimaan 15. elokuuta 2006. Väliaikaisessa kilpailukiellossa hän oli ollut 25. heinäkuuta 2006 lähtien.[1] Gatlin vaati tapauksensa käsittelyä välimiesoikeudessa[2]. Tammikuussa 2008 välimiesoikeus päätyi neljän vuoden kilpailukieltoon.[3] Myöhemmin Gatlin valitti Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen (CAS) yrittäen saada mitätöidyksi vuoden 2001 kärynsä, jolloin hän olisi selvinnyt kahden vuoden kilpailukiellolla.[11] CAS kuitenkin hylkäsi Gatlinin valituksen ja hänet asetettiin neljän vuoden kilpailukieltoon ja hänen 22. huhtikuuta 2006 jälkeen tehdyt tuloksensa, mukaan lukien ME 9,77, hylättiin.[12]

Amerikkalainen jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juoksuradoille kilpailukiellon saanut Gatlin aikoi vaihtaa lajia amerikkalaiseen jalkapalloon. Hän harrasti lajia vielä ensimmäisenä vuotenaan Tennesseen yliopistossa ennen kuin ryhtyi keskittymään juoksemiseen. 4. toukokuuta 2007 hänet valittiin NFL-joukkue Tampa Bay Buccaneersin testileirille.[13]

Henkilökohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 100 m: 9,79 (+1,5 m/s), Lontoo, Englanti, 5. elokuuta 2012
  • 200 m: 19,68 (–0,5 m/s), Monaco, 18. heinäkuuta 2014
  • 110 m aidat: 13,78 (+1,6 m/s), Columbia, 12. toukokuuta 2001

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b USA track&field athlete Justin Gatlin accepts offense 22.8.2006. USADA. Viitattu 11.5.2007. (englanniksi) (PDF)
  2. a b Gatlin vaatii välimiesmenettelyä dopingtapauksessaan 16.2.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.5.2007.
  3. a b Gatlinille neljän vuoden kilpailukielto 1.1.2008. MTV3. Viitattu 3.1.2008.
  4. http://www.yle.fi/urheilu/id39183.html
  5. http://www.iaaf.org/news/Kind=512/newsId=34686.html
  6. Justin Gatlin palasi ajalla 10,24 4.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.8.2010.
  7. Olympic Trials 2012: Men's 100 Meter Dash 24.6.2012. usatf.org. Viitattu 25.6.2012. (englanniksi)
  8. Jamaikan tykit hurjaan ME-aikaan pikaviestissä yle.fi. 11.8.2012. Viitattu 12.8.2012.
  9. Justin Gatlin tilastopaja.org. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  10. http://www.yle.fi/urheilu/id46218.html
  11. CAS hylkäsi Gatlinin dopingvalituksen 6.6.2008. MTV3. Viitattu 18.6.2008.
  12. Doping Rule Violation 17.6.2008. IAAF. Viitattu 18.6.2008.
  13. http://sports.espn.go.com/nfl/news/story?id=2861190

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]