Antero Kivi
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Antero Kivi vuonna 1928. | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Amsterdam 1928 | kiekko | |
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Lauri Antero Kivi (15. huhtikuuta 1904 Orivesi – 29. kesäkuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen yleisurheilija ja olympiamitalisti.
Henkilötietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiven vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Artturi Kivi ja Hulda Hörtsänä.[4] Puoliso Rauha Stålhammar. Antero Kiven yleisurheilutulokset kertovat jo lapsena alkaneesta monipuolisesta liikuntaharrastuksesta.[5]
Antero Kivi suoritti kierto- ja kansakoulun. Rippikouluaikana heräsi voimaurheilun harrastus. Kun Kivi oli Tampereen Pellavatehtaan konepajalla töissä, saivat hänen urheiluharrastuksensa kiinteämmän muodon, josta enemmän Martti Jukolan kirjoituksessa.[4]
Asevelvollisuutensa Kivi suoritti vuonna 1924 Hämeen jääkäritykistörykmentissä. Hän oli jo tuolloin vahva, raamikas ruumiinrakenteeltaan ja painoi 91 kiloa.
Kun Kivi työskenteli Tampereella Salmisen Nahkatehtaissa varastomiehenä, hän harjoitteli Hippoksen radalla Järvisen veljesten kanssa. Tampereelta hän siirtyi Lahteen Tampereen rykmentin aseteknikoksi. Myöhemmin Antero Kivi toimi aseseppänä ja metallitehtaan johtajana.
Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antero Kivi sai hopeaa kiekonheitossa Amsterdamin kesäolympialaisissa 1928. Tämä on viimeisin suomalainen kiekonheiton olympiamitali. Suomen mestaruuden Kivi voitti 1925 ja 1927–1930. Suomen ennätyksen hän heitti kahdesti, parhaallaan 48,46.[1]
Vuonna 1922 Kivi liittyi Oriveden Ponnistuksen jäseneksi. Aiemmin Tampereella asuessaan hän sai innostusta TUL:n urheilijoilta V. Hellen ja O. Kovero sekä Pyrinnön riveissä ohjausta Suomen ensimmäiseltä yleisurheilun olympiavoittajalta Verner "Isä" Järviseltä. Valmentaja Lahtisen avulla Kiven tekniikka hiottiin olympiaedustuskuntoon.[2]
Kiven urheilu-ura päättyi Suomen Urheiluliiton määräämään kilpailukieltoon.[3]
Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olympiahopeaa Amsterdamissa 1928
- SM-kultaa 1925 ja 1927–1930
- SM-hopeaa 1931
- 5 maaottelua (3 lajivoittoa)
- Suomen ennätykset
- 47,45 (1928)
- 48,46 (1931)
Omia ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiekonheitto ............ 48,46
- Kuulantyöntö ........... 13,70
- Keihäänheitto .......... 52,70
- 100 m ........................ 11,6
- 1500 m ................... 4.40,0
- Pituushyppy ............... 628
- Korkeushyppy ............ 160
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannu, Sinisalo: Orivesi: maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi, s. 187. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1990. ISBN 951-95863-0-X.
- Juhani, Eerola toim.: Oriveden kirkonkylä: Ihmisiä ja elämää 1900-luvun alkupuolella, s. 453. Orivesi: Oriveden Kirjapaino 2014. ISBN 978-952-93-4024-8.
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 129. Jyväskylä: Graface 2001. ISBN 951-98673-1-7
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aamulehti 05.05.1929, no 121, s. 2.
- Urheilija: suomalaisten loistojulkaisu 1928 no 11, s. 9-11. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863982?term=MARTTI&term=JUKOLA&page=9