Nemea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nemea (muinaiskreikaksi Νεμέα) on antiikin kreikkalaisen Zeuksen pyhätön sijaintipaikka, joka on noin 35 kilometriä lounaaseen Korintista Peloponnesokseen päin. Nemea oli tapahtumapaikka Nemean kisoille.

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten muillakin antiikin pyhäköillä myös Nemealla ja sen kisoilla on keskenään myyttinen yhteys. Kreikkalaisessa mytologiassa on Nemean kisojen alkuperästä kaksi erilaista kertomusta. Herakleen kerrotaan ensimmäisenä urotyönään surmanneen paljain käsin Nemean leijonan ja kiitokseksi voitostaan omistaneen pyhäkön ja kisat isälleen Zeukselle. Toisessa kertomuksessa Nemean kisat saivat alkunsa seitsemän sotapäällikön, jotka hyökkäsivät Thebaa vastaan, etsiessä Nemeassa kaivoa. Hypsipyle, jolle Nemean kuningas Lykurgos oli antanut tehtäväksi poikansa Ofelteen kasvattamisen, lupautui näyttämään lähteen sijainnin ja jätti hoitamansa pojan odottamaan maahan täksi aikaa. Hypsipylen poissaollessa paikalle osunut käärme kuristi lapsen kuoliaaksi. Sotapäälliköiden palattua takaisin paikalle he päättivät pitää lapsen kunniaksi hautajaiskisat, josta Nemean kisojen perinne sai alkunsa.

Pyhättö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeuksen temppelin rauniot Nemeassa

Zeuksen pyhätöstä on jäljellä vielä heroon 500–luvun eaa. alusta, muutamia aarrekammioita ja urheilijoiden kylpylä monine pesualtaineen.

Pyhätön tärkein osa on kuitenkin Zeuksen temppeli, joka rakennettiin ensimmäisen kerran 500-luvulla eaa., mutta joka tuhoutui jo seuraavalla vuosisadalla. Noin vuonna 330 eaa. Kleonaista tuotiin tarvittava materiaali temppelin uudelleen rakentamiseksi. Temppelistä tuli tyyliltään doorilainen, mutta sen erikoisuutena olivat cellan sisällä olleet pylväät, joiden alaosa oli korinttilaista ja yläosa joonialaista tyyliä, sekä cellan takaosassa oleva eräänlainen krypta, joka mahdollisesti toimi adytonina.

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään näkyvissä olevat stadionin rakennelmat ovat peräisin 300–luvulta eaa. Katsojat, joita stadioniin mahtui noin 40 000, seisoivat paljaalla maalla.

Stadioniin kuului pukeutumistila, jonka pylväspiha toimi holvikäytävänä portille, josta kilpailijat astuivat stadionille. Varsinainen lähtöpaikka koostui puisista paaluista, jotka poikkituki sitoi toisiinsa. Se pystyttiin laskemaan alas köysitaljalla, jolla varmistettiin, että kaikki juoksijat pääsivät lähtemään kilpaan yhtä aikaa. Stadionin juoksuradan pituus on noin 178 m.

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.