Cella
Wikipedia
Cella (lat. pieni huone) oli antiikin temppeleissä temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.[1] Cella oli yleensä yksinkertainen, pohjakaavaltaan suorakulmion muotoinen ja ikkunaton huone. Kreikkalaisissa temppeleissä cella oli yleensä rakennuksen keskellä, roomalaisissa temppeleissä puolestaan rakennuksen takaosassa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Leena Valkeapää: Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 27.6.2009.
