Panathenaia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Panathenaia (muinaiskreikaksi Παναθήναια) oli muinaisessa Ateenassa vuosittain Athene-jumalattaren kunniaksi järjestetty juhla, joka koostui musiikki-, runo- ja urheilukilpailuista sekä uhritoimituksista. Juhlaa vietettiin vuosittain Hekatombaion-kuun (heinäkuun) lopulla, ja se kesti tavallisesti kaksi päivää (pieni Panathenaia), mutta neljäs vuosi sitä vietettiin erityisen loisteliain menoin vähintään neljän päivän ajan[1][2] (suuri Panathenaia).

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panathenaia-juhla oli hyvin vanhaa alkuperää. Perimätietojen mukaan sen olisi pannut alulle Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus 729 vuotta ennen antiikin ensimmäisiä olympialaisia, pian sen jälkeen, kun Theseus oli yhdistänyt Attikan yhdeksi valtakunnaksi.[3] Peisistratos uudisti juhlan ja antoi sille erityisen suuren merkityksen.[3]

Panathenaia-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panathenaia-kilpailun juoksijoita esittävä kreikkalainen maljakko noin vuodelta 530 eKr.
Panathenaia-kisojen voittajan palkintoamfora British Museumissa


Panathenaia-kisat olivat moni­lajinen urheilu­kilpailu, jotka pidettiin Ateenassa joka neljäs vuosi suuren Panathenaia-juhlan yhteydessä. Ensimmäinen kerran kisat pidettiin Peisi­stratoksen valta­kaudella vuonna 566 eKr.[4][3] Ne pani alulle joko Peisistratos itse tai toisten tietojen mukaan samaan aikaan arkonttina toiminut Hippoklides,[3] ja niitä pidettiin 200-luvulle saakka.[5]

Kilpailulajeina oli muun muassa eripituisia juoksuja (dolikhos, stadion, diaulos ja hippios eli kaksi diaulosta)[3], myös soihtujuoksu[1], sekä viisiottelu ja pankration.[3] Lisäksi pidettiin hevoskilpailuja.[3]

Urheilukilpailut pidettiin pääasiassa Panathenaia-stadionilla, joka jälleenrakennettiin vuoden 1896 ensimmäisiä nykyaikaisia olympiakisoja varten.

Voittajat saivat palkinnoksi amforan, joka oli täytetty Pallas Athenelle pyhitettyjen oliivi­puiden sadosta saadulla öljyllä.[1] Maljan toiselle puolelle oli kuvattuna Athene-jumalatar kahden pylvään välissä; toisella puolella oleva kuva esitti sitä urheilu­lajia, josta palkinto myönnettiin.[1]

Muut juhlamenot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peisistratoksen ajoista lähtien suuren Panathenaia -juhlassa lausuttiin Homeroksen runoja, ja Perikleen ajoista lähtien juhlan yhteydessä pidettiin myös musiikkikilpailut.[3]

Juhlan viimeisenä päivänä järjestettiin suuri kulkue, joka kulki Kerameikoksesta Agoran poikki Akropoliille. Siihen osallistuivat papit ja kaupungin kaikki virka­kunnat, myös metoikkien edustajat.[1] Kun kulkue oli saapunut Akropoliille, Athenen vanhan temppelin edessä uhrattiin neljä härkää ja neljä lammasta, minkä jälkeen Parthenonin edessä teuratettiin niin monta nautaa kuin tarvittiin kaupungin koko väestön ruokkimiseksi.[1] Kuukauden nimi hekatomboion johtukin toden­näköisesti juuri tästä suuresta teurasuhrista, hekatombista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Robert Flacelière: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, s. 189. Suom. Marja Itkonen-Kaila. Porvoo: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00183-X.
  2. Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), s. 3059, art. Panathenaia. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-5.
  3. a b c d e f g h Panathenaia Viitattu 22.1.2015.
  4. David C. Young: A Brief History of the Olympic Games, s. 23
  5. Susan Heuck Allen: Finding the Walls of Troy: Frank Calvert and Heinrich Schliemann at Hisarlík, s. 39. University of California Press, 1999. ISBN 0-520-20868-4. Teoksen verkkoversio.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]