Odysseia
Wikipedia
Odysseia on antiikin Kreikasta peräisin oleva eepos. Se on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Antiikin perimätiedon mukaan eeposparin Ilias ja Odysseia on luonut sokea runonlaulaja Homeros. Välillä Homeroksen historiallisuutta on epäilty. Teos syntyi arviolta vuosien 800 eaa. ja 600 eaa. välillä. Eepoksessa käytetään runomittana heksametriä eli kuusimittaa.
Odysseia on saanut nimensä sen päähenkilöstä, Odysseuksesta, joka on eepoksessa Ithakan saaren kuningas ja sankarihahmo.
[muokkaa] Tarina
Kirjan aihe on Odysseuksen venynyt paluumatka Troijan sodasta, jossa hän oli viettänyt 10 vuotta, mutta myös keksinyt keinon Troijan kukistamiseen — tämä tapahtui tunnetusti puuhevosella.
Kirjan alussa kuvataan Odysseuksen kotisaarta, Ithakaa, jonka kuningas hän on. Koska viesti Troijan tappiosta ja Odysseuksen selviämisestä saavuttaa hänen kotinsa ennen häntä, alkaa hänen vaimonsa Penelope pelätä hänen hukkumistaan. Myös muut ihmiset saavat tiedon Odysseuksen viipymisestä ja kilpakosijoita alkaa tulvia Odysseuksen taloon liehittelemään hänen vaimoaan. Odysseuksen poika Telemakhos lähtee etsimään isäänsä ja viettää vuoden merellä löytämättä häntä, mutta tapaa monia auttavaisia ihmisiä jotka kertovat Odysseuksesta ja kestitsevät Telemakhosta.
Näin kuluvat kirjan ensimmäiset neljä laulua. Sen jälkeen siirrytään itse Odysseuksen luo Kalypson saarelle, jossa hän on ollut vankina seitsemän vuotta. Odysseus lähtee liikkeelle lautalla ja saapuu faiaakien saarelle. Hän kertoo aiemmista seikkailuistaan faiaakien kuninkaalle Alkinookselle; tämä osio sisältää Odysseian tunnetuimmat tarinat kuten kertomukset kyklooppi Polyfemoksesta, merihirviöistä Skylla ja Kharybdis, noita Kirkestä sekä Odysseuksen käynnistä manalassa. Kahdennentoista laulun jälkeen Odysseus pääsee takaisin kotisaarelleen, missä hän surmaa kilpakosijansa ja näkee jälleen vaimonsa 20 vuoden eron jälkeen.
[muokkaa] Odysseia Suomessa
Odysseiasta on kaksi suomennosta: Otto Mannisen vuodelta 1924 ja Pentti Saarikosken vuodelta 1972. Mannisen suomennosta pidetään alkuteokselle uskollisempana, ja siksi myös siitä otetaan edelleen uusintapainoksia. Lisäksi Kaarlo Forsman suomensi runoelman kaksi ensimmäistä runoa vuonna 1877.
[muokkaa] Aiheesta muualla
