Odysseia

Odysseian alku kreikaksi.

Odysseia on muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. Homeroksen nimiin laitettu eepos kertoo Odysseuksen paluumatkasta Ilias-eepoksessa kuvatusta Troijan sodasta. Odysseus on eepoksessa Ithakan saaren kuningas ja sankarihahmo. Odysseia syntyi arviolta vuosien 800 eaa. ja 600 eaa. välillä.

Sisältö

Odysseia koostuu 24 kirjasta tai laulusta. Eepoksessa käytetään runomittana heksametriä eli kuusimittaa. Teoksen aiheena on Odysseuksen venynyt paluumatka Troijan sodasta, jossa hän oli viettänyt 10 vuotta, ja se kuvaa tämän matkallaan kohtaamia seikkailuja ja vastoinkäymisiä.

John William Waterhouse, Odysseus ja seireenit, 1891.

Teoksen alussa kuvataan Odysseuksen kotisaarta, Ithakaa, jonka kuningas hän on. Koska viesti Troijan tappiosta ja Odysseuksen selviämisestä saavuttaa hänen kotinsa ennen häntä itseään, alkaa hänen vaimonsa Penelope pelätä hänen hukkumistaan paluumatkalla. Myös muut ihmiset saavat tiedon Odysseuksen viipymisestä ja kilpakosijoita alkaa tulvia Odysseuksen taloon liehittelemään hänen vaimoaan. Odysseuksen poika Telemakhos lähtee etsimään isäänsä ja viettää vuoden merellä löytämättä häntä, mutta tapaa monia auttavaisia ihmisiä jotka kertovat Odysseuksesta ja kestitsevät Telemakhosta.

Näin kuluvat kirjan ensimmäiset neljä laulua. Sen jälkeen siirrytään itse Odysseuksen luo Kalypson saarelle, jossa hän on ollut vankina seitsemän vuotta. Odysseus lähtee liikkeelle lautalla ja saapuu faiaakien saarelle. Hän kertoo aiemmista seikkailuistaan faiaakien kuninkaalle Alkinookselle; tämä osio sisältää Odysseian tunnetuimmat tarinat kuten kertomukset kyklooppi Polyfemoksesta, merihirviöistä Skylla ja Kharybdis, noita Kirkestä sekä Odysseuksen käynnistä manalassa. Kahdennentoista laulun jälkeen Odysseus pääsee takaisin kotisaarelleen, missä hän surmaa kilpakosijansa ja näkee jälleen vaimonsa 20 vuoden eron jälkeen.

Suomennokset

Odysseiasta on kaksi suomennosta: Otto Mannisen vuodelta 1924 ja Pentti Saarikosken vuodelta 1972. Mannisen suomennosta on runokieleltään osin vaikeaselkoinen, mutta Saarikosken käännöstä laajempi ja alkuperäisen tavoin runomuotoinen.

1800-luvulla useat suomentajat käänsivät otteita Homeroksen eepoksista. Kaarlo Forsman suomensi Odysseian kaksi ensimmäistä runoa vuonna 1877. Lisäksi voidaan mainita Elias Lönnrotin vuoden 1855 käännös Odysseian kuudennesta laulusta. Tuolloin Suomen kieltä vasta kehitettiin eurooppalaisiin runomittoihin taipuvaksi kirjakieleksi. Käännös on silti osin luontevaa, kuten kuuluisassa jumalten asuinpaikkaa kuvaavassa jaksossa:

»Poikkesi niin puhunut kaunis sinisilmä Ateena
Taivaaseen, joss'on sanotaan jumalain ikivahva
Istuin; ei tuulet sitä tutvita, ei satehetkaan
Kastele, ei lumikaan lähene, vaan pilvetön, kirkas
Ilma sen piirittää, valo loistava ympäri kiertää.
Siin' elo autuas on jumaloilla ja riemut ikuiset;
Sinne jo siirtihe taas Sinisilmäki neitosen luota.»

Athenen eli Ateenan lisänimitys glaukopis on suomennoksessa 'sinisilmä'. Manninen suomensi sen 'päilyväsilmäksi' ja Saarikoski 'kiilaskatseiseksi'.

Pentti Saarikoski käänsi Odysseian proosamuotoon, alkuperäistä rivijakoa noudattaen. Käännöksen haittana on se, että Saarikoski perusti työnsä ranskalaisen Victor Bérardin laitokseen vuodelta 1924. Saarikoski jätti käännöksestä pois laajoja jaksoja, joita Bérard oli pitänyt myöhäisinä lisäyksinä eepokseen. Saarikosken käännös on kuitenkin hyvin selkeä nykyaikaisen lukijan kannalta. Saarikoski käänsi myös Iiliasta, mutta työ jäi kesken. Otteita Saarikosken katkelmista on julkaistu teoksessa Antiikin runoutta ja draamaa.

Lähteet

• Kivistö, Sari & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja suomennokset uuslatinasta ja humanistikreikasta. Teoksessa Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.

Kirjallisuutta

Suomennokset

• Homeros: Odysseia. Suomentanut Otto Manninen. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 7. painos (1. painos 1924). Laatukirjat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 2002. ISBN 951-0-16157-8.
• Homeros: Odysseia. Suomennos Pentti Saarikoski. Saatesanan kirjoittanut Hannu Riikonen. Seitsentähdet. 1. painos 1972. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17050-3.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

• Homer: Opera. Volume III: Odyssey, Books I-XII. Second Edition. Edited by D. B. Monro and T. W. Allen. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145318. Kreikankielinen alkuteksti.
• Homer: Opera. Volume IV: Odyssey, Books XIII-XXIV. Second Edition. Edited by D. B. Monro and T. W. Allen. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145325. Kreikankielinen alkuteksti.
• Homer: Odyssey. Volume I: Books 1–12. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
• Homer: Odyssey. Volume II: Books 13–24. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla

• Homeros: Ilias ja Odysseia. Project Gutenberg. (englanniksi) (ranskaksi)