Aeneis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aeneis, pako Troijasta (Vergilius Vaticanus)

Aeneis on roomalaisen Vergiliuksen ensimmäisellä vuosisadalla eaa. kirjoittama eeppinen runoelma. Se sijoittuu historian alkuhämäriin ja on tavallaan jatkoa Homeroksen Ilias-eepokselle.

Troijan sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aeneis-kertomuksen mukaan Troijan sota oli alkanut Troijan prinssin Pariksen ryöstettyä Menelaoksen kauneudestaan tunnetun vaimon Helenan ja vietyä hänet mukanaan Troijaan. Rakkauden jumalatar Afrodite oli luvannut Parikselle palkkioksi maailman kauneimman naisen, mikäli Heran, Athenen ja Afroditen välisen kauneuskilpailun tuomariksi valittu Paris valitsisi jumalattarista kauneimmaksi juuri Afroditen. Maailman kaunein nainen oli kuitenkin Spartan kuninkaan Menelaoksen vaimo Helena, jonka Paris sieppasi Afroditen avulla Troijaan. Menelaoksen veli Agamemnon kokosi kreikkalaiset sotaan Troijaa vastaan. Aeneis-teoksessa kerrotaan myös Pariksen surmanneen myöhemmin Akhilleuksen ampumalla nuolen soturin ainoaan heikkoon kohtaan, kantapäähän.

Kymmenen vuoden piirityksen jälkeen kreikkalaiset onnistuvat valloittamaan Troijan Odysseuksen kehittämän salajuonen avulla. Hän käski kreikkalaisia rakentamaan jättikokoisen puuhevosen, minkä jälkeen kreikkalaisten laivasto vetäytyi Troijan lähistöllä olevan saaren taakse. Seuraavana päivänä troijalaiset näkivät hylätyn kreikkalaisten leirin ja puuhevosen. Odysseuksen ystävä selitti sodanjumalatar Athenen suojelevan hevosen omistajia. Troijalainen pappi Laokoon yritti varoittaa salajuonesta, mutta Athene lähetti kolme jättiläiskäärmettä, jotka kuristivat Laokoonin ja hänen poikansa hengiltä.

Troijalaiset uskoivat jumalten rankaisseen Laokoonia tämän epäuskon vuoksi ja veivät puuhevosen Troijan muurien sisäpuolelle. Seuraavana yönä Odysseus ja joukko kreikkalaisia sotilaita ilmestyivät hevosen sisältä. He sytyttivät merkkitulen, minkä ansiosta laivasto tiesi Odysseuksen olevan sisällä. Troijalaisten nukkuessa Odysseus miehineen avasi Troijan portit ja kreikkalaisten armeija marssi sisään. Kuningas Priamos ja muut Troijan asukkaat tapettiin ja kaupunki poltettiin maan tasalle. Menelaos sai takaisin Helenan ja kreikkalaiset purjehtivat pois.

Muut tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain muutamat troijalaiset onnistuivat pelastautumaan, heidän joukossaan Aineias (Aeneas), joka myöhemmin matkusti Hesperiaan eli Italiaan. Sitä ennen Aineias kävi Karthagossa. Aineiaan lähdettyä kuningatar Dido teki itsemurhan.

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Virgilion Aineiaan ensimmäinen runomus. Suomentanut M. Costiander. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1858.
  • Aineiis runon toinen jakso. Suomentanut Samuel Roos. Turku: Samuel Roos, 1869.
  • Laulu Aineiaasta 1. Suomentanut alkuteoksen runomitalla H. K. Korander. Viipuri: H. K. Korander, 1874.
  • Aeneidi. Suomensi ja lyhyillä selityksillä varusti K. Siitonen. Pietari: Lindeberg, 1888.
  • Aeneis-runoelmasta kolmannen kirjan runomittainen suomennos. Tehnyt K. J[aakkola]. Pori: Satakunnan kirjakauppa, 1891.
  • Aeneis: Aeneaan taru. Suomentaneet Päivö ja Teivas Oksala. Alkusanat ja selitykset Teivas Oksala. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23806-6.
  • Aeneis. Suomentanut Alpo Rönty. Helsinki: Loki-Kirjat, 2000. ISBN 952-9646-88-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]