Musaios Ateenalainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Musaios Ateenalainen (muinaiskreikaksi Μουσαίος ὁ Ἁθηναίος) oli puolimyyttinen kreikkalainen runoilija, näkijä ja pappi, joka kirjoitti attikalaisiin kultteihin liittyvää runoutta.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myyteissä Musaios esitetään muun muassa Orfeuksen pojaksi tai oppilaaksi. Diogenes Laertioksen mukaan Musaios oli Eumolpoksen poika, ja ensimmäinen, joka kertoi jumalten syntyperästä. Diogeneen mukaan tämä opetti, että kaikki on saanut alkunsa yhdestä alkuperästä, ja palaa hajottuaan takaisin siihen.[1]

Musaios kirjoitti hymnejä, proosamuotoisia tutkielmia ja oraakkelinvastauksia. Musaioksen nimi yhdistetään erilaisiin attikalaisiin kultteihin ja erityisesti Eleusiin mysteereiden Demeterin kulttiin liittyviin runoihin ja käytäntöihin. Legendan mukaan hän toimi kultin johtajana Herakleen aikoihin.[2]

Diogeneen mukaan Musaios kuoli Faleronissa.[1] Pausanias kertoo, että hänet haudattiin Museion-kukkulalle Ateenan Akropoliin lounaispuolelle.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musaioksen teoksiksi mainitaan muun muassa seuraavat:[2]

  • Khrēsmoi (Χρησμοί), oraakkelinlausumat
  • Hypothēkai (Ὑποθῆκαι)
  • Hymni Demeterille
  • Eksakeseis nosōn (Ἐξακέσεις νόσων)
  • Theogonia (Θεογονία)
  • Titanografia (Τιτανογραφία)
  • Sfaira (Σφαῖρα)
  • Paralyseis (Παραλύσεις)
  • Teletai (Τελεταί)
  • Katharmoi (Καθαρμοί)

Herodotos kertoo, että Onomakritos kokosi Musaioksen oraakkelinlausumat yhteen Peisistratoksen aikana, mutta lisäili niihin myös omiaan. Herodotoksen mukaan Lasos Hermionelainen havaitsi väärennökset.[4]

Musaioksen teoksista on säilynyt vain katkelmia myöhemmillä kirjailijoilla, kuten Pausanias, Platon, Klemens Aleksandrialainen, Filostratos ja Aristoteles.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit I.3.
  2. a b c Smith, William: ”Musaeus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 1126. Osa II. Boston: Little, Brown and Company, 1867. Teoksen verkkoversio.
  3. Pausanias: Kreikan kuvaus (Periegesis tes Hellados) I.25 §8.
  4. Herodotos: Historiateos VII.6; VIII.96; IX.43.