Orion (mytologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Orion oli kreikkalaisessa mytologiassa jättiläiskokoinen metsästäjä ja Poseidonin ja Euryalen poika.

Orionin saapui Khioksen saarelle, jossa hän ihastui Oinopionin tyttäreen – tai puolisoon – Meropeen. Toiset versiot esittävät asian sitten, että Orion yritti humalapäissään vietellä Meropen, mutta lopulta päätyneen makaamaan tämän väkisin. Hänen nukahdettuaan Oinopion kosti tyttärensä kohtalon puhkaisemalla tämän silmät ja karkottamalla pois saarelta.[1][2] Toiset runoilijat kertoivat Orionin pyytäneen Meropen – tai Aeron – kättä, ja ehdoksi tälle Oinopion asetti saaren villipetojen hävittämisen. Vaikka Orion näin tekikin, Oinopion inhoten ajatustakin Orionista hänen tyttärensä aviomiehenä vain lykkäsi aina uudelleen hääpäivää eteenpäin. Eräänä päivänä Orion humaltuneena yritti ottaa Meropen väkisin, jolloin Oinopion hyökkäsi hänen kimppuunsa ja sokaisi hänet palavalla oksalla.[3]

Orion vaelsi sokeutettuna Lemnokselle Hefaistoksen luo, ja täällä joko Hefaistos antoi hänelle Kedalionin oppaaksi[2] tai vaihtoehtoisesti Orion sieppasi pojan, jonka hän istutti oppaakseen olkapäilleen.[1] Oppaansa avulla Orion pääsi katsomaan nousevaa aurinkoa, joka palautti hänen näkönsä ennalleen. Tämän jälkeen hän palasi kiireesti takaisin Khiokselle kostamaan Oinopionille, mutta tämän ystävät olivat kätkeneet tämän. Epäonnistuneen kostoretkensä jälkeen hän palasi Kreetalle, jossa hän eli metsästäjänä Artemiin seurassa. Orionin kohtalosta on tästä eteenpäin olemassa useita versioita. Erään mukaan Eos, joka ihastui Orionin kauneuteen, sieppasi metsästäjän mukaansa, mutta Artemis surmasi tämän nuolellaan estääkseen Eosta ottamasta Orionia puolisokseen.[4] Toisen mukaan Apollon närkästyneenä sisarensa Orionia kohtaan osoittamasta huomiosta väitti sisarelleen tämän olevan kykenemätön osumaan jousella hänen mereltä osoittamaansa maaliin. Kun Artemis osoitti väitteen perättömäksi, selvisi, että kohde oli ollut merellä uimassa ollut Orion.[2] Kolmannen mukaan Artemis tappoi Orionin tämän haastettua hänen kiekonheittokilpailuun tai maattuaan Opiksen, Artemiin neitsyen kanssa.[1] Neljännen mukaan Orion kerskui voivansa voittaa minkä tahansa villieläimen, jolloin maasta nousi suunnaton skorpioni, joka surmasi hänet.[5]

Kuoleman jälkeen Orion korotettiin tähtitaivaalle, jossa on nähtävissä myös hänen metsästyskoiransa Sirius. Tämä on luultavasti varhaisin kreikkalaisesta mytologiasta tunnettu katasterismi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.4.3 (engl. käännös).
  2. a b c Hyginus: Astronomica ii.34 (engl. käännös).
  3. Parthenios: Rakkauden suruista ('Erotica Pathemata') (engl. käännös).
  4. Homeros: Odysseia 5.116–144 (engl. käännös).
  5. Ovidius:: Fasti v.493–544 (engl. käännös).
  6. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.