Ilias

Iliaan alku kreikaksi.

Ilias on muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. Homeroksen nimiin laitettu eepos kertoo Troijan sodan tapahtumista.

Historia

Kreikka Iliaan mukaan.

Ilias, laulu VIII, säkeet 245–253. Kreikkalainen käsikirjoitus 400-luvun lopusta tai 500-luvun alusta jaa.

Antiikin perimätiedon mukaan eeposparin Ilias ja Odysseia on luonut sokea kiertelevä runonlaulaja Homeros. Homeroksen historiallisuutta on kuitenkin usein epäilty. Nykytutkimuksen valossa arvellaan, että teoksista vanhempi Ilias syntyi noin 750 eaa. ja nuorempi Odysseia satakunta vuotta myöhemmin noin 650 eaa., ja että teoksista ainakin Ilias voisi olla Homeros-nimisen runoilijan laatima.

Suomennettuna Ilias tarkoittaa "laulu Ilionista". Teoksen nimi tulee Homeroksen käyttämästä Troijan kaupungin nimestä Ilios.

Sisältö

Ilias koostuu noin 15 600 heksametrisäkeestä, jotka myöhemmin jaettiin 24 lauluksi. Aikojen kuluessa Ilias on muuttunut vain hyvin vähän.

Ilias kertoo kymmenvuotisen Troijan sodan toiseksi viimeisen vuoden noin 50 päivän ajasta. Runoelma alkaa kreikkalaisten päällikön Agamemnonin ja hänen urhoollisimman sotilaansa Akhilleuksen välisestä kiistelystä. Akhilleus on kyllästynyt Agamemnonin mielivaltaan. Sen seurauksena myrmidonien päällikkö Akhilleus vetää myrmidonit pois taistelusta ja uhkaa viedä heidät takaisin Kreikkaan.

Kirjan keskeinen teema on Akhilleuksen viha Troijan prinssiä Hektoria kohtaan, koska tämä surmaa Akhilleuksen parhaan ystävän Patrokloksen. Patroklos oli Akhilleuksen tietämättä vienyt myrmidonit taisteluun itse Akhilleukseksi naamioituneena, ja Hektor oli luullut taistelevansa Akhilleuksen kanssa.

Tämän vuoksi Akhilleus haastaa Hektorin kaksintaisteluun ja surmaa tämän. Vihoissaan Akhilleus häpäisee Hektorin ruumista raahaamalla sitä vaunujen perässä Troijan muurien ympäri. Hektorin isä, Troijan kuningas Priamos, ilmestyy yöllä Akhilleuksen telttaan vihollisleiriin ja pyytää Hektorin ruumista haudattavaksi asiaan kuuluvin menoin. Ruumiin hautaaminen oli kreikkalaisessa maailmassa ihmisarvon mitta. Esimerkiksi barbaarivihollisia ei haudattu.

Muistaessaan oman isänsä Akhilleus heltyy ja suostuu pyyntöön. Vihan ja silmittömän koston jälkeen Akhilleus löytää siis lopuksi vihollisesta ihmisen ja kunnioittaa tätä. Ilias päättyy Hektorin hautajaisiin. Troijan tuho vuotta myöhemmin on jo nähtävissä Iliaan loppuessa.

Muut Iliasta sivuavat teokset

Muissa Troijan sotaa sivuavissa teoksissa kerrotaan sodan taustoista ja kaupungin tuhosta ja Iliaan henkilöiden kohtaloista sodan jälkeen. Sota on aiheena useissa niin kutsutun eeppisen kykloksen teoksissa.

Vergiliuksen Aeneiaan mukaan sota oli alkanut Troijan prinssin Pariksen ryöstettyä Menelaoksen kauneudestaan tunnetun vaimon Helenan ja vietyä hänet mukanaan Troijaan. Rakkauden jumalatar Afrodite oli luvannut Parikselle palkkioksi maailman kauneimman naisen, mikäli jumalattarien Heran, Athenen ja Afroditen välisen kauneuskilpailun tuomariksi valittu Paris valitsisi jumalattarista kauneimmaksi juuri Afroditen (niin kutsuttu Pariksen tuomio). Maailman kaunein nainen oli kuitenkin Spartan kuninkaan Menelaoksen vaimo Helena, jonka Paris sieppasi Afroditen avulla Troijaan. Tämän vuoksi Menelaoksen veli Agamemnon kokosi kreikkalaiset sotaan Troijaa vastaan. Aeneiaassa kerrotaan myös Pariksen surmanneen myöhemmin Akhilleuksen ampumalla nuolen soturin ainoaan heikkoon kohtaan, kantapäähän.

Kymmenen vuoden piirityksen lopuksi kreikkalaiset onnistuvat valloittamaan Troijan Odysseuksen salajuonen avulla. Odysseus käski kreikkalaisia rakentamaan jättikokoisen puuhevosen. Tämän jälkeen kreikkalaisten laivasto vetäytyi Troijan lähistöllä olevan saaren taakse. Seuraavana päivänä troijalaiset näkivät hylätyn kreikkalaisten leirin ja Troijan puuhevosen. Odysseuksen ystävä selitti sodanjumalatar Athenan suojelevan hevosen omistajia. Troijalainen pappi Laokoon yritti varoittaa salajuonesta, mutta Athena lähetti kolme jättiläiskäärmettä, jotka kuristivat Laokoonin ja hänen poikansa hengiltä.

Troijalaiset uskoivat jumalten rangaisseen Laokoonia epäuskon vuoksi ja veivät puuhevosen Troijan muurien sisälle. Seuraavana yönä hevosen sisältä ilmestyivät Odysseus ja joukko kreikkalaisia sotilaita. He sytyttivät merkkitulen, jonka nähdessään laivasto tiesi Odysseuksen olevan sisällä kaupungissa. Troijalaisten nukkuessa Odysseus miehineen avasi Troijan portit ja kreikkalaisten armeija marssi sisään. Priamos ja muut Troijan asukkaat tapettiin ja Troija poltettiin maan tasalle. Menelaos sai takaisin Helenan ja kreikkalaiset purjehtivat pois.

Homeroksen Odysseiassa kerrotaan Odysseuksen kymmenvuotisesta paluumatkasta Ithakaan Troijan sodan jälkeen.

Kirjallisuutta

Suomennos

• Homeros: Ilias. Suomentanut Otto Manninen. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 7. painos (1. painos 1919). Laatukirjat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 2002. ISBN 951-0-16156-X.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

• Homer: Opera. Volume I: Iliad, Books I-XII. Third Edition. Edited by D. B. Monro and T. W. Allen. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145288. Kreikankielinen alkuteksti.
• Homer: Opera. Volume II: Iliad, Books XIII-XXIV. Third Edition. Edited by D. B. Monro and T. W. Allen. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145295. Kreikankielinen alkuteksti.
• Homer: Iliad. Volume I: Books 1–12. Second Edition. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
• Homer: Iliad. Volume II: Books 13–24. Second Edition. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla

• Homeros: Ilias ja Odysseia. Project Gutenberg (englanniksi) (ranskaksi)
• Homeros: Iliaan 1. laulu, Edouard Palun uusi suomennos.