Hektor

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Troijan prinssiä. Suomalaista muusikkoa käsittelee artikkeli Hector. Asteroidia käsittelee artikkeli 624 Hektor.
Hektorin ruumis tuodaan takaisin Troijaan (n. 180—200).

Hektor (muinaiskreikaksi Ἕκτωρ) oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan prinssi ja Akhilleuksen jälkeen Troijan sodan toiseksi mahtavin soturi.

Hän oli Troijan kuninkaan Priamoksen ja Hekaben vanhin lapsi. Homeros kutsui häntä "Hevosten murtajaksi", pitkälti kuvatakseen hänen kokoaan ja osittain siitä syystä, että Troija oli yleisesti tunnettu hevosten kasvatuksesta. Hektorilla oli vaimonsa Andromakhen kanssa poika Astyanaks. Iliaassa mainittujen ystävien nimet olivat Misenos ja Polydamas ja hänen vaunujensa ajaja Troijan sodassa oli hänen velipuolensa Kebriones.

Hektor on hyvin erilainen hahmo kuin Akhilleus, joka ennen kaikkea eli sodasta. Hektor ei taistellut henkilökohtaisen kunnian takia, vaan puolustaakseen kotimaataan. Hänen lauseestaan "Taistele maasi puolesta — tämä on ensimmäinen ja ainoa enne" tuli lentävä lause isänmaallisessa Kreikassa. Hänen kauttaan voidaan nähdä aavistus siitä, millaista elämä olisi voinut olla Troijassa rauhanomaisempina aikoina. Kohtaus, jossa hän hyvästelee vaimonsa Andromakhen ja lapsensa Astyanaksin on yksi Iliaan liikuttavimpia kohtauksia.

Troijan sodassa Hektor surmaa Protesilaoksen ja Aias haavoittaa häntä. Iliaan sodasta kertovissa kohtauksissa hän taistelee monien kreikkalaisten sotureiden kanssa ja onnistuu usein (mutta ei aina) surmaamaan vastustajansa tai haavoittamaan tätä.

Siitä huolimatta Hektorin kohtalo on selvä. Akhilleus surmaa hänet Patrokloksen kuoleman synnyttämässä vihassa ja vetää hänen ruumistaan ympäri Troijan muureja. Lopulta Priamos saa Hermes-jumalan avulla Akhilleuksen antamaan Hektorin ruumiin haudattavaksi. Hektorin hautajaiset ovat Iliaan lopussa (suom. Otto Manninen 1919):

Kons' oli kumpu luotu, he lähtivät taas sekä sitten
suuriin, kuuluihin surujuhliin atrian ääreen
kertyivät Priamon jumalaisen valtiaslinnaan.
Noin jalot vietettiin hevonsuistajan Hektorin peijaat.

Hektorin hautajaisten jälkeen Troijan tuho on vain ajan kysymys.

Vergiliuksen Aeneiksen toisessa kirjassa Troijan kaupungin tuhosta kerrotaan, että Hektorin isä ja moni hänen veljistään surmataan ja hänen poikansa heitetään muurilta alas, jottei tämä voisi kostaa Hektorin kuolemaa. Vergiliuksen mukaan Akhilleuksen poika Neoptolemos otti Hektorin vaimon Andromakhen orjaksi.